Suljetun kierron konsepti tuo työpaikkoja ja lisää
3 • 2013 3.7. 2013 Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti Toimitusjohtaja Rami Salminen, Sybimar Oy: Suljetun kierron konsepti tuo työpaikkoja ja lisää lähiruoan tuotantoa Turun matkailujohtaja Anne-Marget Hellén: Saariston läheisyys on matkailuvaltti Resurssitehokkuus parantaa yritysten kilpailukykyä Salon ruukkikylät: historiaa, käsityötä ja kulttuuria Kustavin matkailua brändätään manialehti.fi 2 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI TÄSSÄ NuMeROSSA KIRJOITTAJAVIERAS - Anne-Marget Hellén AJANKOHTAISTA 4 5 Luonnollisesti A Yrityssalon Peter Soinu kokeilee virtuaalilaseja, joilla voi tarkastella todellisen näkymän päälle lisättyä tietoa. UUSIIN ASEMIIN HENKILÖ - Rami Salminen TEEMA: 8 10 Palvelut ja matkailu 12 lkukesällä Suomen luonto on kauneimmillaan ja monen ajatus suuntautuu luonnosta nauttimisen riemuihin. Rannat, saaristo, veneily ja kesätapahtumat tuovat kaivattua vaihtelua työntäyteisten kuukausien perään ja matkailuyritysten paras sesonki on alkamassa. Varsinais-Suomessa lähiseutukin tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia kesästä nauttimiseen. Matkailu-teemaamme (alkaen s. 12) olemme koonneet joitakin esimerkkejä Salosta, Kustavista ja Turusta sekä kesäturistille että yritykselle, joka haluaa viedä vieraitaan luonnon helmaan. Lähiruoka on aivan keskeinen mielenkiinnon kohde, sillä tuoreus, joka säilyy kun kuljetusmatkat ovat lyhyet, saa ruoan maun parhaimmilleen. Kesämatkailija poikkeaakin mielellään kesätorilla tai suoramyyntitilalla. Ruoka houkuttelee myös tapahtumiin, kuten alkukesän Sillii ja uusii perunoi -tapahtumaan Rymättylässä ja Neitsytperunafestivaalille Turussa. Luonnon hyvinvointi on meille kaikille tärkeää ja erityisesti merellä liikkujat huomaavat sen merkityksen korostetusti, jos uima-aikeet estää ikävä sinilevä. Kaikki luonnon hyvinvointiin tähtäävät toimenpiteet ovat erittäin tärkeitä. Yritykset voivat ja niiden pitäisi omassa toiminnassaan kiinnittää erityistä huomiota ympäristövaikutuksiin. Erinomainen esimerkki on Sybimarin uraauurtava suljetun kierron konsepti (s. 10). Teollisuuden resurssitehokkuus (s. 5) on myös kuuma puheenaihe, jonka soisi siirtyvän puheista tekoihin mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Kalaa kuivalla maalla Kalan kasvatus kuivalla maalla on suljetun kierron konsepteineen jotain aivan uutta ja ennennäkemätöntä. Eikä yhtään hullua, päinvastoin. Kyseessä on tuotantoprosessi, josta ei synny ympäristöhaittoja eikä jätettä. Teijon Masuunissa on taidenäyttelyjä ja käsityöläisten puoteja. Mathildedalin ruukkikylässä huokuu alueen teollinen historia. RAHAN VALTAKUNTA AJANKOHTAISTA TUNNELMASSA ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA 16 18 19 [email protected] mania Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti JULKAISIJA / KUSTANTAJA Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO Urapolku-tapahtumassa nuoret tutustuivat myös kala-alan ammatteihin TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU Puhelin 040 590 3860 [email protected] TAITTO BBM Oy / Rota-Mainos Oy / Mika Ojala OSOITEMUUTOKSET [email protected] JUTTUVINKIT [email protected] TILAUSHINTA Vuosikerta (5 numeroa) 36 € PAINOPAIKKA Botnia Print, Kokkola 2013 PAINOS JA JAKELU Painos 13 000 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun MYYNTI Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Mikko Lötjönen 040 255 045 Tarmo Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja [email protected] [email protected] suomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan Tarmo Hahto 050 1275 yrityksen nimellä yli viisi henkeä [email protected] työllistäviin yrityksiin. KANSIKUVA Monsuuni Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi 10. VUOSIKERTA ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 Seuraava Mania ilmestyy 26.9.2013 Teema: Osaaminen ja ICT Ilmoitusvaraukset 11.9. mennessä. www.manialehti.fi mania 3 kiRjoittajaVieRas Huvia meren rannalla V arsinais-Suomen maakunnan matkailuohjelma on valmistunut. Ohjelmassa maakunta on jaettu vyöhykkeisiin, joita kehitettään matkailullisesti eri tavoin. Maakunnan vyöhykkeitä ovat kaupungit, joiden kautta alueelle saavutaan, matkailukeskittymät, joissa on nähtävyyksiä ja palveluja sekä luontovyöhykkeet, joissa palveluja on rajoitetusti ja osavuotisesti, kuten esimerkiksi ainoa merellinen Pan Parks-tunnuksen omaava kansallispuistomme. SaariSTo kiinnoSTaa Kohteiden kannalta elintärkeää on hyvä saavutettavuus. Yksittäisen turistin saaristomatkailua tulee helpottaa kaikin tavoin ja Turku on muun muassa tehnyt uuden saaristolaiturin, josta alukset lähtevät. Turku Touringin matkailuneuvonnassa käy sesonkiaikana parituhatta ihmistä päivässä. Eniten halutaan tietää, miten pääsee saaristoon. ”Turun saaristo” on tunnettu brändi. On hienoa, että Aurajoelta pääsee aina Utön saarelle saakka. Joskus aikaa on niin vähän, että saaristo onkin Ruissalo tai Loistokari. Turku on kulttuurikaupunki saariston sylissä. Varsinais-Suomi on matkailuesitteemme mukaan ”Huvia meren rannalla”. Forum Marinum käyttää ilmaisua: ”Tästä alkaa meri.” Merellisyys on osa kaupungin ja alueen identiteettiä. Matkaillessa voi ostaa lähiruokaa toreilta ja puodeista. Eniten halutaan tietää, miten pääsee saaristoon. MaTkailuohJelMaSSa painopiSTeekSi nostetun saavutettavuuden osalta Turku on koko maakunnan keskiössä. Turun pitää turismin ja muun vientiteollisuuden kannalta olla helposti saavutettava niin maitse, meritse kuin lentäenkin. Laivaliikenteen yhteydet Ruotsiin ja Ahvenanmaalle ovat erinomaiset. Teknisesti junamatka Helsingin ja Turun välillä hoituisi tunnissa kun se nyt vie kaksi. SuoMen lenTokenTTäSTraTegiaa valMiSTellaan. Turun kenttä ei ole vaaravyöhykkeessä, kun kenttien olemassaolon oikeutuksia arvioidaan, koska maakuntakentistä Turun lentokenttä on maan monipuolisin. Kauppakamarien teettämän tutkimuksen mukaan kansainvälinen lentokenttä on yritysten kolmen tärkeimmän toimintaedellytyksen joukossa. On siis tärkeää, että maakunnan asukkaat pitävät Turun lentokenttää kotikenttänään. Myös Satakunnan suunnalta Turun kentän saavutettavuutta tulisi parantaa. Mitä vilkkaammin matkustetaan, sen kiinnostavampi kohde olemme, kun lentoyhtiöt päättävät reiteistään. Norwegian aloittaa syksyllä lennot Turusta Alicanteen. Turku-Pietari yhteys tulisi saada pikaisesti. Turkuun pääsee parhaiten Euroopasta ja Amerikasta joko Tukholman tai Kööpenhaminan kautta. ruoka on Maakunnan veTovoiMaTekiJä Matkailuohjelmassa nostetaan maakunnan ruoka niin tapahtumien, ravintoloiden kuin jalostustuotannonkin myötä yhdeksi matkailulliseksi vetovoimatekijäksi. Varsinais-Suomi on koko Suomen ruoka-aitta. Suotuisan maantieteellisen sijainnin ja kasvuolosuhteiden ansiosta voimme olla edelläkävijöitä. Kaikki uusi on tullut Suomeen tämän maakunnan ja Turun kautta ja Turku on puutarhakulttuurinkin edelläkävijä. Turun linnassa viljeltiin yrtti- ja hyötykasveja jo keskiajalla. 1600-luvulla, kun nykyisessä pääkaupungissa suhisi kaislikko, Turussa istutettiin Suomen ensimmäisiä syreenejä. varSinaiS-SuoMeSTa TulevaT enSiMMäiSeT ja parhaat uudet perunat eli toimittaja Markku Haapion mukaan ”extra virgin potatos”. Neitsytperunafestivaalit on hieno vuosittainen tapahtuma uuden perunan ylistykseksi. Silakkamarkkinat taas kunnioittavat hopeakylkistä kalaamme. Matkaillessa voi ostaa lähiruokaa toreilta ja puodeista. Kesäisin saa uutta perunaa, mansikkaa, palkoherneitä ja niin edelleen, syksyn myötä ilmestyvät marjat ja sienet. Kulinaarista turismia on Turku Touringin ”Food Walk”: kortilla saa viidestä ravintolasta maisteluannoksen. Ideana on tutustuminen useampaan ravintolaan kävelyn aikana, niin miljööseen kuin á la carte -listaankin. Maistelut voi tehdä Aurajoen varren museokäyntien ja shoppailun lomassa. TällaiSena haluaMMe MaakunTaMMe eSiTellä: ruoka-aittana, jossa logistiikka toimii siten, että kaupat ja ravintolat saavat lähellä tuotettuja, laadukkaita ruoka- aineita ja josta matkailijat voivat ostaa tuliaisiksi ruokakorin täynnä paikallisia herkkuja. ANNe-MARGeT HeLLÉN Matkailujohtaja, Turun kaupunki 4 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ajankohtaista Nuoret ammattiin oppisopimuksella Rakennusten sekajätteestä poistetaan L & T:n Turun laitoksella käsin arvokkaammat jätteet, kuten sähköjohdot ja metalli. Loput murskataan silpuksi, jota betoniteollisuus käyttää ulkomailta tuotavan raaka-aineen asemasta. keSkuSkauppakaMarin naisjohtajien oppisopimushaaste.fi-kampanja tarttuu nuorten syrjäytymisongelmaan käytännönläheisesti. Naisjohtajat soittavat suoraan yrityksiin ja yrittävät saada sata uutta oppisopimuspaikkaa yrityksiin. Näistä Turkuun tavoitellaan 20 paikkaa. Oppisopimuskoulutus toimii erittäin hyvin esimerkiksi Saksassa, mutta Suomessa nuoret eivät ole löytäneet tätä tietä kovin hyvin, eivätkä yrityksetkään juuri tunne sitä. Nuori tekee työsopimuksen yrityksen kanssa ja opiskelee ammatin käytännön työssä, jota täydentävät teoriapäivät ammattiin valmistavassa oppilaitoksessa. Oppisopimustoimisto seuraa koko ajan opiskelun etenemistä. – Nuori sitoutuu hyvin työnantajaansa, keskeyttämisiä sattuu erittäin harvoin. Ennen oppisopimuksen tekemistä voidaan myös sopia esimerkiksi kahden kuukauden harjoittelusta, jonka aikana nuori ja työnantaja tutustuvat toisiinsa ja nuori saa paremman käsityksen työstä, Turun oppisopimustoimiston koulutustarkastaja Esa Anttila kertoo. Jos yritys haluaa tietää enemmän, yhteydenotto Turun oppisopimustoimis- toon riittää. Joku koulutustarkastajista käy yrityksessä ja selvittää vaihtoehtoja. Oppisopimuksen huonona puolena yritykset ovat pitäneet työehtosopimuksen mukaista palkkausta, sillä alussa nuorella ei ole vielä ammattitaitoa. Yrittäjäjärjestöt ovatkin ajamassa työsopimuksen muuttamista koulutussopimukseksi. Lisäksi tänä vuonna peruskoulunsa päättäneiden nuorten sopimuksista maksetaan työnantajille 800 euron koulutustuki kuukaudessa, seuraavana vuonna 500 ja kolmantena vuotena 100 euroa. – Meillä on ollut kymmeniä oppisopimuksia. Tärkeintä siinä on nuori itse, josta toivomme pitkäaikaista työntekijää yritykseen. Yrittäjien keskuudessa ei kuitenkaan yleisesti tiedetä, mille kaikille aloille oppisopimuksella voi kouluttaa, rakennusalan yrityksen Disne Oy:n yrittäjä ja Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Tarja Oikarinen sanoo. Turussa oli viime vuonna 2 402 oppisopimuskoulutettavaa, joista alle 30-vuotiaita oli vain noin 40 prosenttia. Oppisopimuskoulutuksesta keskusteltiin Turun Sanomien järjestämässä paneelissa. m Jätteestä raaka-ainetta TeolliSuuden keinoja löytää kumppaneita parempaan materiaalien hyödyntämiseen pohdittiin Turun ammattikorkeakoulun (AMK) ja Sitran järjestämässä Teollisuuden symbioosi -Arvoa ilman jätettä -seminaarissa. Salintäysi yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti ja lopuksi eri materiaalien työpajoissa sovittiin konkreettista yhteistyötä AMK:n koordinoimana. Kiinnostusta selittävät suuret rahat, jotka olisi mahdollista ansaita hyvällä jätteiden ja teollisen tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisellä. Nyt käyttökelpoista materiaalia päätyy kaatopaikoille Euroopassa 5,25 miljardin euron arvosta joka vuosi. Kierrätysasteen nosto 70 prosenttiin toisi EU-alueelle puoli miljoonaa uutta työpaikkaa. – Tarvitaan uudenlaista ajattelua, sillä olemassa oleville resursseille ei anneta arvoa. Esimerkiksi biodieselin kehittäminen lähti Uudessakaupungissa jäteongelmasta ja nyt Sybimar Oy jalostaa kalanperkuujätteestä ja käytetystä paistoöljystä energiaa lähes 20 000 tonnia vuodessa, lisäksi yritys hyödyntää kaatopaikan jätekäsittelystä syntyvää biokaasulaitoksen energiaa. Suomi on homeen luvattu maa, nyt pitäisi ehdottomasti saada sekin hyötykäyttöön, Meriaura Oy:n toimitusjohtaja Jussi Mälkiä toteaa. Hänen mukaansa asioita pitäisi suh- teuttaa, sillä esimerkiksi Olkiluodon 8,5 miljardin euron ydinvoimalaurakan viivästyminen maksaa kuuden prosentin korolla noin 42,5 miljoonaa euroa kuukaudessa, kun 45–60 miljoonalla sinne voisi rakentaa uusiutuvan energian tuotantoa: yhdeksän tuulimyllyä (36 MW), generaattorit, padon, biokaasulaitoksen ja leväaltaan. Teollisuuslaitokset tarvitsevat kumppaneita, jotka pystyvät lähellä tehdasta erikoisosaamisellaan hyödyntämään niiden sivuvirtoja. Tällainen symbioosi toteutuu esimerkiksi Kokkolassa kemiantehtaiden lähellä. Turkulaislähtöinen CrisoTeQ Oy muokkaa siellä esimerkiksi magnaanisakasta puhdasta magneettisulfaattia. Seuraavaksi yritys siirtyy laajempaan teolliseen tuotantoon Harjavaltaan rikkihappotehtaan lähelle. Toimitusjohtaja Kenneth Ekmanin mukaan tarvitaan osaajia, jotka pystyvät toimimaan useiden teollisuudenalojen yhteydessä. – Suomessa puhutaan paljon, mutta tehdään liian vähän, asiat jäävät hankkeiden tasolle. Tarvittaisiin eri alojen osaamista, kuten metallurgiaa, mutta olen erittäin pettynyt esimerkiksi AMKinsinöörien käytännön osaamiseen. Sitä ei ole, vaikka sitä tarvittaisiin erityisesti pienissä perheyrityksissä, Ekman sanoo. mania ANNE KORTELA Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Naisjohtajien edustaja Siina Saksi soittaa yrityksiin ja yrittää saada uusia oppisopimuspaikkoja, Ilkka Kanerva pitää nuorten kouluttamisen edistämistä tärkeänä. Ankkaralli Aurajoessa Turun päivänä 15.9. auraJoen Nuorkauppakamari järjestää Aurajoen Ankkaralli -hyväntekeväisyystempauksen Itämeren suojelun hyväksi. Koko perheen tapahtumassa jokeen laskettavat ankat ottavat mittaa toisistaan. Tavoitteena on täyttää Aurajoki jopa 10 000 numeroidulla kumiankalla ja kerätä samalla rahaa Itämeren suojeluun ja erityisesti kotimaisen kalakannan elinvoimaisuuteen. Terve ja omavarainen kalakanta edistää koko meren hyvinvoinnin lisäksi kalastuselinkeinoa, vesialueiden virkistyskäyttöä ja lähiruoan tuotantomahdollisuuksia. Jokaisen kilpa-ankan seitsemän euron myyntivoitto lahjoitetaan lyhentämättö- mänä suojelutyöhön. Yhden ankan tuotolla pystytään istuttamaan jopa 20 vaellussiikaa Aurajokeen ja Saaristomeren alueelle. Lisäksi Aurajokeen avataan uusia lisääntymisalueita merestä nouseville lohikaloille. Voittaja-ankan ostaja saa yhteistyökumppanien lahjoittaman palkinnon. Ankkoja myydään osoitteessa ankkaralli. fi. Vastaavia ralleja on järjestetty ympäri maailmaa ja suurimmissa tapahtumissa vesille on laskettu yli 100 000 ankkaa. Aurajoen Ankkarallin päätyttyä ankat kerätään välittömästi pois vedestä Pelastuslaitoksen öljypuomeilla hyväntekeväisyystempaukseen osallistuneille jaettavaksi. m mania 5 ajankohtaista Turussa juhlittiin TUI Cruises risteilijöitä STX Finlandin Turun telakalla 24.5.2013 järjestetyssä lehdistötilaisuudessa TUI Cruises varustamon toimitusjohtaja Richard J. Vogel ja STX Finland Oy:n varatoimitusjohtaja Jari Anttila kertoivat tyytyväisinä Mein Schiff 3 ja Mein Schiff 4 risteilijäprojektien saavuttaneen tärkeät virstanpylväät. Mein Schiff 3 aluksen köli laskettiin myöhemmin illalla telakan rakennusaltaaseen. Ennen kölinlaskuseremoniaa aloitettiin telakan teräshallissa sisarlaiva Mein Schiff 4 tuotanto. Teknisesti erittäin korkeatasoiset, innovatiiviset ja ympäristöystävälliset GT 99.000 risteilijät ovat valmistuttuaan noin 294 metriä pitkiä ja noin 36 metriä leveitä. Risteilijöissä on 1 250 hyttiä (2 500 alavuodetta) ja henkilökuntaa 1 000 henkilöä. Laivoissa on paljon ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Erityistä huomiota on kiinnitetty aluksien energiatehokkuuteen. Laiva kuluttaa noin 30 prosenttia vähemmän energiaa kuin muut samankokoiset risteilijät. Mein Schiff 3 luovutetaan tilaajalleen keväällä 2014 ja sisaralus Mein Schiff 4 keväällä 2015. Yhteensä nämä kaksi alusta antavat työtä noin 11 000 henkilötyövuotta STX Finlandin Turun telakalle. m TUI Cruises varustamon ja STX Finlandin edustajat iloitsevat kahden laivan valmistuksen etenemisestä. Clewer toimittaa jätevedenpuhdistuslaitteiston Pietariin Jätevedenpuhdistukseen erikoistunut, turkulainen Clewer Oy toimittaa Pietariin teollisuusjätevesien puhdistuslaitteiston British American Tobaccon tehtaalle (BAT). Toimitus hoidetaan yhdessä Quattrogeminin kanssa Clewerin tytäryhtiön Clewer Russian kautta. Salmela-yhtiöihin kuuluvan Clewerin osuus toimituksesta on varsinainen jätevedenpuhdistusosio, Stroigemini vastaa rakennus- ja asennustöistä sekä toimii pääurakoitsijana. Clewer puhdistaa veden patentoimansa tekniikan ja uusien neliputkireaktoreiden sekä flotaattorien avulla. Kauppa on tulosta yhtiön voimakkaista kansainvälistymispyrkimyksistä. Clewer Oy on lisäksi tehnyt valmistus- sainvälisestikin kiinnostusta herättänyt teollisuusjätevesien puhdistamo otetaan käyttöön myös BAT:n Pietarin tuotantolaitoksella. Clewerin toimittamia jätevedenpuhdistamoja toimii jo Pohjois-, Etelä- ja Väli-Amerikassa sekä Etelä-Euroopassa ja Arabian niemimaalla. m OS/G ja Mahon Digital yhteistyöhön Deltamarinille uusia tilauksia Raisiolaisen, nykyisin kiinalaisomistuksessa olevan merialan suunnittelutoimiston Deltamarinin suunnittelemat energiatehokkaat irtolastialukset ovat menestyneet tarjouskilpailuissa ja aluksia on tilattu kaikkiaan jo 59. Kaksi viimeisintä tilausta tuli Saksalaiselta HBC Hamburg Bulk Carriers -telakalta ja tunisialaiselta Transbulkilta. Laivat valmistetaan Kiinassa. Deltamarin hoitaa laivojen perussuunnittelun, osan valmistussuunnittelusta sekä teknisen ostotoiminnan ja lähettää telakoille projektiryhmän. BC:n tilaus sisältää kolme uutta B.Delta43 mallin alusta plus optiot, sopimuksen uudenlaiseen puhdistusprosessissa käytettävään porrasvälppään, joka on RML-Tekniikka Oy:n kehittämä ja patentoima ratkaisu. Varsinaissuomalainen keksintö, maailmanlaajuisesti täysin ainutlaatuinen jäteveden esisuodatusjärjestelmä on jo otettu käyttöön Hes-Pron jätevedenpuhdistamossa Kaarinassa. Kan- Transbulkin tilaus kahta standardi B.Delta37-mallia optioineen. Lisäksi MTM Group on vahvistanut neljä B.Delta37standardialusten optiotaan CSIC / Xingang –telakalta ja CNCo neljä B.Delta37irtolastialusoptiotaan Chengxin telakalta. Varustamo on tilannut aluksia yhteensä jo kaksitoista. Myös italialainen d’Amico on ilmoittanut tilaavansa yhden B.Delta37-aluksen lisää, joten Yangfanin telakalla rakennetaan yhteensä seitsemän alusta d’Amicolle. Deltamarinin edellä mainittujen tilausten kokonaisarvo on noin 5,1 miljoonaa euroa ja vastaa noin 70 suunnittelun miestyövuotta. m Markkinointiviestinnän konserni OS/G ja digitaaliseen markkinointiin keskittyvä Mahon Digital ovat solmineet yhteistyösopimuksen. OS/G-ryhmälle avautuu yhteistyön kautta ikkuna Lontooseen, jossa Mahon Digitalin pääkonttori sijaitsee. Hakukonemarkkinoinnin edelläkävijä Mahon Digital puolestaan vahvistaa jalansijaansa Suomessa ja Skandinaviassa. Samalla molemmat vahvistavat palvelutarjontaansa. – Meitä kiinnostivat Mahon Digitalissa sen aidot kansainväliset kontaktit sekä moderni, ennakkoluuloton tapa ajatella, OS/G-ryhmän toimitusjohtaja Jaakko Ojala kertoo. Mahon Digitalin toimitusjohtaja Saija Mahon näkee, että kyseessä on win-win-tilanne, jossa molemmat yhtiöt ja niiden asiakkaat voittavat. Vuonna 2010 perustettu Mahon Digital voitti äskettäin Markkinointi & Mainonta -lehden yleisöäänestyksen Vuoden toimisto -tittelistä. Saija Mahon toivoo, että yhteistyö OS/G:n kanssa lisää molempien yhtiöiden tunnettuutta entisestään erityisesti digitaalisilla markkinoilla. m Varaa yrityksesi näkyvyys syyskuun Maniaan Ilmestymispäivä 26.9.2013 | Teema: Osaaminen ja ICT Ilmoitustilavaraukset 11.9. mennessä | Advertoriaali- eli yritysesittelyvaraukset jo 4.9. mennessä Myynti: Mikko Lötjönen 040 525 5045, [email protected] Tarmo Hahto 050 1275, [email protected] mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRITYS- JA TALOUSLEHTI 6 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Lisätty todellisuus kiinnostaa Salossa Salossa kokeiltiin virtuaalilaseja ja perehdyttiin lisätyn todellisuuden mahdollisuuksiin Turun yliopiston innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -yksikön ja Yrityssalon järjestämässä tilaisuudessa. Lisätty todellisuus (augmented reality) tarkoittaa virtuaalisten kohteiden lisäämistä näkökenttään täydentämään todellisuutta. Kohteet voi nähdä virtuaalilaseilla esimerkiksi karttakuvan päällä. Sovelluksia voi kehittää rajattomasti esimerkiksi mainonnan, kaupan, rakentamisen tai lääketieteen käyttöön alkaen vaikka silmälasien sovittamisesta kulut- tajalle tai leikkauskohdan näyttämisestä kirurgille. BID-yksikkö kehittää kaksivuotisessa Marin-hankkeessa meriteollisuudelle lisätyn todellisuuden sovellusta, jonka avulla rakentajat ja suunnittelijat voivat keskeneräisessä laivassa nähdä suunniteltuja yksityiskohtia, kuten mihin kohtaan putkia pitäisi vetää. Idea lähti joulukuussa 2012 järjestetyn lnnovaatioareenan Meri-ICT -tilaisuudesta. Hanke toteutuu osittain Nokia Bridgeohjelman kautta ja se työllistää viisi entistä Salon Nokian työntekijää. Mukana on myös useita muita yrityksiä ja rahoitus tulee pääosin Tekesiltä. - Sovellukseen yhdistetään 3D-tekniikkaa ja piirteiden tunnistusta kameran avulla sekä paikantunnistusta. Sitä käytetään mobiililaitteessa, kuten Windows 8 puhelimessa tai läppärissä. Sovelluksen pitää pystyä yhdistämään piirustus reaaliaikaisesti siihen kohtaan, jossa käyttäjä on. Meriteollisuuden suunnittelijat ovat innostuneita tekniikasta, mutta vielä on paljon tutkittavaa eikä testausta ole vielä tehty laivassa, Sirpa Korhonen projektiryhmästä sanoo. m Suomalais-intialainen tutkimuskeskus Turkuun Turun yliopiston biotekniikan laitoksella avattiin 30.5. suomalais-intialaiseen yhteistyöhön perustuva diagnostiikan tutkimuskeskus Indo-Finnish Diagnostic Research Center (IFDRC). Perustamispäätös on seurausta vuosia jatkuneesta yhteistyöstä, jota Tekes, Suomen Akatemia ja intialainen Department of Biotechnology (DBT) ovat tukeneet. Tutkimuskeskus ryhtyy etsimään uusia edullisia lääketieteen diagnostiikkaratkaisuja parantamaan hoidon laatua ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Myös ympäristö- ja elintarvikediagnostiikalle nähdään suuret markkinat. Pelkästään Intiassa diagnostiikan markkinat olivat 700 miljoonaa dollaria vuonna 2010 vuosittaisen kasvun ollessa 15 – 20 prosenttia. Tutkimuskeskus tehostaa diagnostiikan tutkimusta ja parantaa alan yritysten toimintaedellytyksiä molemmissa maissa. Tärkeä tavoite on myös edistää suomalaisten ja intialaisten yritysten yhteistyötä edullisten diagnostiikkamenetelmien kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi. Tutkimuskeskukselle tulee toimipiste myös Delhiin, Tiede- ja teknologiaministeriön alaiseen Translational Health Science and Technology Instituteen (THSTI). m Virtuaalilaseja kokeiltiin innokkaasti Salossa, valikoimaa on jo paljon, mutta kehittämistäkin on vielä. Mikä on The Caviar Club? Nyt Turussa 5.9.2013! Haluatko kehittää liiketoiminnallisia suhteitasi? Tule mukaan verkostoitumaan Turussa 5.9.2013 klo 16.00 – 19.00, Submarinan tiloihin (Radisson Blu Marina Palace-hotellin yhteydessä, Linnankatu 32, Turku). Luvassa inspiroivia puheita yritys-ja liikemaailman huipulta, speed networking corner ja tottakai pikku purtavaa ja paljon kuplivaa! Varaa lippusi heti osoitteesta: www.thecaviarclub.fi Paikkoja rajoitetusti! €25 per lippu (tarjous voimassa heinäkuun loppuun!) Verkostoituminen vauhdittaa yritysten kasvua | The Caviar Club Lisätietoja: 010 279 9882 Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 7 uusiin asemiin Juha Hänninen Asianajotoimisto Lukander & Ruohola Oy Toimitusjohtaja Saloteam Oy Raisio Oyj Hallintoneuvosto on 28.5.2013 pitämässään kokouksessa valinnut puheenjohtajakseen maanviljelijä, toiminnanjohtaja Paavo Myllymäen ja varapuheenjohtajaksi agronomi, maanviljelijä Holger Falckin. Heidän toimikautensa päättyy vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä ensimmäisessä hallintoneuvoston kokouksessa. Tilitoimisto Reijo Lehtimäki Oy Raimo Immonen Petri Arnamo Senior advisoriksi on kutsuttu professori, oikeustieteen tohtori, varatuomari Raimo Immonen. Hän on yritysjärjestelyjen vero- ja yhtiöoikeudellisen hallinnan johtavia asiantuntijoita Suomessa. Lakimieheksi on nimitetty asianajaja, varatuomari Petri Arnamo erikoisalanaan oikeudenkäynnit. Hän siirtyi yhtiön palvelukseen Asianajotoimisto Bützow Oy:stä. Ari Korkka Ruusa Laulajainen on nimitetty 1.5.2013 alkaen HR-palvelupäälliköksi. Deltamarin Oy KTM Ringa Masalin on nimitetty Päivi Haikkolan seuraajaksi markkinointi- ja viestintäpäällikön tehtävään Deltamarin Oy:ssä. Haikkola siirtyy vetämään tuotekehitystiimiä. Fläkt Woods Oy Olof Borgström Olof Borgström on nimitetty 2.5.2013 alkaen puhallinliiketoiminnan myyntijohtajaksi. Hänen toimipaikkansa on Espoo. Ins. Jukka Kivinen on nimitetty 3.5.2013 alkaen asiakaspalvelupäälliköksi. Hän vastaa kanavien ja päätelaitteiden asiakaspalvelusta ja teknisestä tuesta sekä näiden ohella Turun, Espoon ja Kihniön logistiikkatoiminnoista. Karkkimaailma Oy Taloushallinnon merkonomi Terhi Heikkonen on nimitetty kaarinalaisen Karkkimaailma Oy:n myynti- ja markkinointiassistentiksi. Heikkonen vastaa mm. Karkkimaailman markkinointitoimenpiteistä, pakkaustarvikeostoista ja talousraporteista. Maaret Suvanto on nimitetty Karkkimaailma Oy:n tehtaanmyymälän myymälänhoitajaksi. Suvanto vastaa tehtaanmyymälän toiminnasta sekä vierailuryhmistä tehtaalla. Aki Korkka on nimitetty 1.5.2013 alkaen kehityspäälliköksi. Turku Science Park Oy Turku Science Park Oy:n yhtiökokous valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi Turun kaupunkikehityksen johtajana aloittavan Pekka Sundmanin sekä Åbo Akademin rehtori Jorma Mattisen. Sundman ryhtyy myös johtamaan hallituksen työskentelyä. Varapuheenjohtajana jatkaa Teleste Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Rinnevaara. Hallitukseen kuuluvat myös Raisio Oyj:n toimitusjohtaja Matti Rihko, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Lehtinen sekä lehtori Riitta Koskimies. Koneautomatiikkainsinööri Juha Hänninen on Saloteam Oy:n tuore toimitusjohtaja, mutta talossa tuttu mies. Hän aloitti yrityksessä jo vuonna 2005 projekti- ja asiakaspäällikkönä ja on myös vuonna 1991 perustetun yrityksen osakas. Saloteamin on perustanut Hannu Heinonen, joka nyt siirtyi toimitusjohtajan paikalta kokonaan hallitukseen. Salolainen Hänninen on työskennellyt lähes koko työuransa Salossa elektroniikkateollisuuden parissa. Hän aloitti suunnittelijana ja projektipäällikkönä elektroniikkateollisuuden globaaleissa automatiosointiprojekteissa muun muassa JOT Automationissa ja työskenteli hetken aikaa myös Nokian matkapuhelinteollisuudessa konsulttina. – Aluksi elektroniikkateollisuudessa kehitettiin erityisesti massatuotantoa tehostavia ratkaisuja, 1990/2000 -luvun taitteessa tuotteiden variaatiot alkoivat lisääntyä ja siirryttiin enemmän räätälöintiin. Tälläkin hetkellä asiakaskohtaisia ratkaisuja kaivataan yhä enemmän. Saloteam suunnittelee ja valmistaa räätälöityjä kokoonpanoratkaisuja valmistavalle teollisuudelle. Niitä voidaan käyttää elektroniikkateollisuuden lisäksi muillakin teollisuuden aloilla, kuten lääketeollisuudessa. Saloteamissa on noin 20 työntekijää, joista noin puolet on tuotantopuolella. – Tuotteiden suunnittelu ja valmistus edellyttävät syvällistä perehtymistä asiakkaan toimintatapaan ja teemme tiivistä yhteistyötä heidän kanssaan. Tuotteidemme avulla asiakas voi nopeuttaa ja tehostaa omaa tuotantoaan ja parantaa työpisteiden ergonomiaa. Myös laatu paranee, sillä kokoonpanojigit suunnitellaan niin, että virhe huomataan välittömästi jo sen syntyessä esimerkiksi varoitusvalon syttymisestä. Parina viime vuotena Saloteamin toimintaa on suunnattu entistä enemmän palvelujen kehittämiseen muun muassa alihankintakoneistukseen ja -kokoonpanoon. Lähitavoitteena on laajentaa tuotevalikoimaa, mutta käyttää siinä osaksi apuna uusia kumppaneita, kaikkea ei tarvitse tehdä itse. – Suurin osa asiakassuhteistamme on pitkiä ja haluamme olla asiakkaille ykköspartneri. Lisäksi tavoitteena on vielä laajentaa asiakaspohjaa. Omaa tuotantokapasiteettiamme voidaan hyödyntää myös alihankintana asiakkaiden pienille sarjoille. Vaasan-konserni KTM Mari Dunderfelt (45) on nimitetty konsernin markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.6.2013 alkaen. Hän siirtyy tehtävään Näkkileivät ja hapankorput -liiketoiminta-alueen markkinointijohtajan tehtävästä, jossa hän on toiminut neljä vuotta, sitä ennen hän toimi markkinoinnin johtotehtävissä muun muassa LU Suomi Oy:ssä. Varsinais-Suomen liitto Maakuntahallitus päätti valita saaristo- ja maaseutuasiamiehen toimeen pol.mag. Sami Heinosen (s. 1965) 1.10.2013 lukien. Heinonen on viimeiset 8 vuotta toiminut ”I samma båt – samassa veneessä” ry:n toiminnanjohtajana. Nykyinen saaristo- ja maaseutuasiamies Tapio Penttilä jää eläkkeelle 1.2.2014. Åbo Akademi, Donner-instituutti Kaarinan Kehitys Oy Ruth Illman (Kuvaaja: Mats Lillhannus) Juha-Pekka Harju Toimitusjohtajaksi on nimitetty kaarinalainen Juha-Pekka Harju. Harju hoitaa osa-aikaisesti kehitysyhtiön toimitusjohtajan ja Kaarinan yritysasiamiehen tehtäviä Elina Lehtilän sijaisena vuoden 2013 loppuun asti. Harju jatkaa edelleen Viestintäharju Oy:n toimitusjohtajana ja Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehden päätoimittajana. Hän on toiminut useita vuosia Kaarinan Kehitys Oy:n hallituksessa. Dosentti Ruth Illman on nimitetty uskonto- ja kulttuuritieteelliseen tutkimukseen erikoistuneen Donner-instituutin johtajaksi. Hän astui virkaan 10. kesäkuuta 2013. Donner-instituutti on Åbo Akademin säätiön alaisuudessa toimiva yksityinen tutkimuslaitos, jonka toiminta jakautuu tutkimukseen ja kirjastotoimintaan. Kaikille avoin erikoiskirjasto on alansa suurin Pohjoismaissa. Illman on aikaisemmin työskennellyt Suomen Akatemian tutkijatohtorina, tutkijana Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus Taprissa sekä uskontotieteen akatemialehtorina Åbo Akademissa. Nimitysuutiset [email protected] 8 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Nina Honkaranta Ringa Masalin Markkinointijohtaja Nostokonepalvelu Oy Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Deltamarin Oy Televisiomainonnan myynnissä ja MTV Median aluejohdossa 18 vuotta työskennellyt Nina Honkaranta vaihtoi alaa vuodenvaihteessa. Hän toimi aikaisemmin Turussa Kolmostelevisiossa ja myöhemmin MTV:llä Helsingissä ja Turussa. Toukokuun alussa hän siirtyi markkinointijohtajaksi turkulaiseen Nostokonepalvelu Oy:öön muutamien projektitöiden jälkeen. – Jouduin aikaisemmassa työssäni matkustamaan paljon, koska aluejohtajana vastuullani oli kahdeksan aluetta Länsi- ja Pohjois-Suomessa ja pääkonttori oli Helsingissä. Olin halukas jo vaihtamaan alaa noin pitkän työrupeaman jälkeen. Tuntuu todella hienolta päästä aivan toiselle alalle ja näkemään taas oikeita haalarihommia ja työkypäriä. Niitä olikin jo ikävä. Nina Honkaranta aikoi nuorena rakennusinsinööriksi ja oli kesätöissä insinööritoimistossa sekä opiskeli Helsingin rakennusteknisessä opistossa. Lopulta hän päätyi kuitenkin opiskelemaan Turun Kauppaopistoon. Työura alkoi turkulaisessa markkinointitoimistossa ja hän työskenteli myös Varsinais-Suomen Kokoomuksen piiritoimistossa. Nostokonepalvelussa Honkarannalla on päävastuu markkinoinnista ja viestinnästä. – Perheyrityksessä toimenkuva ei ole kovin rajattu, joten teen paljon muutakin. Olen jo käynyt sekä työmaalla että Ranskan konsulaatissa ja ollut mukana projektineuvotteluissa ja suhdetoiminnassa. On pelkästään hyvä, että saan tehdä monenlaisia asioita. Konserniin kuuluu useita yhtiöitä ja toimipaikkoja. Suomessa on Turun pääkonttorin lisäksi toimipisteet kahdeksalla muulla paikkakunnalla, mutta töitä tehdään koko Suomessa. Myös Virossa Tallinnassa ja Ruotsin Sundsvallissa on toimipisteet. Kaikkiaan henkilökuntaa on noin 150, joista viitisenkymmentä on Turussa. Yritys on kasvanut sekä yritysostoin että omalla toiminnallaan. 1940-luvulla perustettua Nostokonepalvelua johtaa jo kolmas polvi Niemisen perheen jäseniä. Parhaiten yritys tunnetaan suurista nostureistaan, joita näkee rakennustyömailla. Konsernissa on myös kiinteistöyrityksiä ja erilaista projektitoimintaa, kuten yhteistyö Arevan ydinvoimalatyömaalla sekä tuulipuistoprojekteja muun muassa Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa. – Olen päässyt mukaan moneen mielenkiintoiseen projektiin, esimerkiksi kehittämään Hirvensaloon tuotua uivaa toimistorakennusta ympäristöineen ja rantoineen. Näköala kaupungin suuntaan on todella hieno, mutta maisemaa pitää vielä siistiä. Raisiolaisen meriteollisuuden suunnittelutoimiston Deltamarin Oy:n markkinointija viestintäpäälliköksi on nimitetty KTM Ringa Masalin. Turun kauppakorkeakoulussa opiskellut Masalin tuli taloon jo vuonna 2007 tekemään pro graduaan kansainvälisen verkostostrategian luomisesta. Gradun valmistuttua hänet vakinaistettiin Business Intelligence (BI) -analyytikoksi. – BI-toimintoa ei talossa aiemmin ollut, joten pääsin luomaan uutta ja jatkamaan toiminnon kehittämistä viisi vuotta. BI-toiminto seuraa aktiivisesti muun muassa markkinakehitystä ja asiakkaiden tyytyväisyyttä eri lähteistä kerättävän tiedon pohjalta, jota analysoidaan johdon päätöksenteon tueksi. Lisäksi myymme BI:n tuottamaa markkinakatsausta muille alan yrityksille. Markkinointi- ja viestintäpäällikön tehtävä on osittain uusi, nimettyä viestintäpäällikkö ei ole ennen vuotta 2013 ollut. – On hienoa päästä tällaiselle näköalapaikalle, vaikka toki minulla on paljon opeteltavaa. Uudessa tehtävässä paneudun aluksi erityisesti viestintään. Henkilökuntaa konsernissa ja sen osakkuusyhtiöissä on noin 400, joista pääkonttorissa Raisiossa 170. Toimintamme on hyvin kansainvälistä ja meillä on tytär- ja osakkuusyhtiöitä muun muassa Kiinassa, Puolassa, Kroatiassa ja Brasiliassa. Asiakkaitamme ovat esimerkiksi laivanvarustamot, telakat ja merellä toteutettavien öljyprojektien toimijat. Uusi pääomistajamme, AVIC International Maritime Holdings Ltd on listattu Singaporen pörssiin, mikä on tuonut meille uutta opeteltavaa tiedottamiseen. Meriteollisuuden markkinat ovat kasvussa, sillä maapallon väestön lisääntyessä ja kehittyvien maiden elintason noustessa myös merikuljetukset ja energiakysynnän kasvuun liittyvät öljy- ja kaasuprojektit merellä lisääntyvät. – Deltamarinin tilanne ja markkinoinnin lähtökohdat ovat hyvät. Brändimme on vahva ja tunnettu ja parasta markkinointia ovat hyvin sujuneet projektit. Kehitämme nykyisin myös omia tuotteita, joista ensimmäinen on erittäin hyvän vastaanoton saanut B.Delta -irtolastialuskonsepti. Turkulainen Ringa Masalin on mukana myös Turun Seudun Ekonomien johtokunnassa, aloitti juuri Aurajoen Nuorkauppakamarissa ja harrastaa hot joogaa ja moottoripyöräilyä. – Minulla on loputon tiedonjano ja tartun mielelläni uusiin haasteisiin. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] mania 9 Oman tiensä kulk Rami Salmisen vahva näkemys lähes kokonaan ympäristövaikutuksia tuottamattomasta elinkeinotoiminnasta on muuttumassa todeksi. Hänen suljetun kierron konseptiaan käydään ihmettelemässä ulkomailta asti. U ranuurtajan tie on kivinen, mutta sitäkin innostavampi. Kun oma idea on lähellä lopullista toteutumistaan, Sybimar Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Rami Salminen ei malta edes ajatella kesälomaa, vaan sisäinen palo antaa voimaa puskea täysillä eteenpäin. Uuteenkaupunkiin keskelle metsää raivattu ja kallioon betonialtaisiin upotettu kalankasvatuslaitos on jo toiminnassa ja pian myös sen päälle rakennettavat kasvihuoneet. Energiaa alkaa tulla kaupungin kaatopaikan alueelle rakennetusta Biolinja Oy Uusikaupunki -yhtiön biokaasulaitoksesta, joka käynnisti toimintansa toukokuussa. Sybimar on laitoksen pääomistaja ja mukana on li- säksi jätteenkäsittelyyn erikoistuneita yrityksiä. Laitos tuottaa kaasua esimerkiksi elintarviketeollisuuden 2- ja 3-luokan biojätteestä, kuten vihannesten kuorista ja kalanviljelylaitoksen ja kasvihuoneiden jätteistä. Jätteet hygienisoidaan kuumentamalla ja kierrättämällä energiaa tehokkaasti. Sybimarille on syntymässä ainutlaatuinen kokonaisuus, jossa on tarkoitus kasvattaa kaloja ja vihanneksia niin, että kumpikin hyödyntää toisensa energia- ja ravinnevirtoja ja vettä ja kierrättää kaikki jätteet. Kala-altaita on 19 ja starttialtaita 12. Niiden päälle tulee kaksi kasvihuonetta vihannesviljelyyn, yhteensä 2 400 neliömetriä. Kokonaisuuteen kuuluu myös biokaasugeneraattori ja biodieselin tuotantolaitos sekä metallipaja, jota myös lämmitettään samalla energialla. Kala-altaissa kiertää kaupungin raakavesi. Vettä ei tarvitse vaihtaa, koska se puhdistetaan bakteerien avulla biologisesti ja siitä poistuvat typpi, fosfori ja hiilidioksidi. Kalalaitoksen vedenpuhdistamosta tulevaa ravinnepitoista vettä hyödynnetään kasvien kasteluun. Kasvihuoneiden lämpö lämmittää kala-altaita ja kallioiden viileys jäähdyttää kasvihuoneita. Kasvihuoneen kosteus kondensoituu vesipisaroihin. Sitä ei tuuleteta ulkoilmaan, vaan kasvinhuoneisiin tulee kaksi Biolanin patenttiin perustuvaa vesiseinää, jotka poistavat kosteutta ja tuovat hiilidioksidia kasvien käyttöön sekä jäähdyttävät kasvihuoneita. – Laitoksessa kiertää 400 litraa vettä sekunnissa ja osa haihtuu, mutta uutta vettä on toistaiseksi tarvittu alle litra sekunnissa ja täydellä kapasiteetilla korkeintaan viisi litraa. Luonnon kiertokulku toteutuu kasvihuoneiden sisällä eikä päästöjä tai jätevettä synny. Toiminnan hiili-, typpi- ja fosforijalanjälki on nolla. Tavoite on myös viljellä vihannekset luonnonmukaisesti ilman lannoitteita, Salminen kertoo. Biokaasulaitos on oleellinen osa toimintaa, koska vedenkierrätysjärjestelmä kuluttaa paljon energiaa. Se saadaan tuotettua valtakunnanverkkoa edullisemmin ja erittäin ympäristöystävällisellä tavalla. – Elinkeinotoiminta jättää aina jonkun jäljen, ja keksin idean suljetun kierron konseptista, kun ryhdyin miettimään, miten jälki saataisiin mahdollisimman pieneksi. Kun kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää energiaksi mahdollisimman lähellä syntypaikkaa, luonnolle ei koidu haittaa ja toiminta saadaan taloudellisesti kannattavaksi. Energianlähteenä voi olla muitakin kuin biokaasu- Luonnon kiertokulku toteutuu kasvihuoneiden sisällä eikä päästöjä tai jätevettä synny 10 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI kija laitos. Täällä oli tarkoitus käyttää pääasiassa tuulienergiaa ja varalla biokaasua, mutta tuulimyllyhankkeet ovat nyt pahasti vastatuulessa, enkä ole halunnut hakata päätä seinään jättämällä edes lupahakemusta, Rami Salminen kertoo. Kunniahimoinen projekti on teettänyt paljon työtä. Esimerkiksi kalankasvatuslaitoksen ympäristölupasäännöt koskivat vain vesistöön tulevia laitoksia, mutta lopulta sopiva sääntö löytyi ja lupa kasvattaa 400 tonnia kaloja vuodessa myönnettiin. Myös innovatiivisen yrittäjän epäilijöitä on riittänyt. – Hullun statuksesta on tainnut tulla pysyvä, mutta se ei haittaa. Tosin en itsekään alkaisi enää raivata metsää kala-altaille, helpommalla pääsee, jos infra on jo valmiina. Koulutusta minulla on vain ammattikoulusta, joten en ole ajatellut liikaa vaaroja, se on varmaan vain hyvä, laitosasentaja Salminen toteaa. kaikki alkoi kalankaSvaTTaJan perkuuJäTeongelMaSTa. Niille ei ollut muuta käyttöä kuin turkiseläinten rehuksi, mutta minkinkasvattajat ottivat niitä vastaan vain harvoin ja kylmävarastointi on kallista. Toisaalta kaatopaikalle vieminen olisi ollut tuhlaamista ja ongelma kaatopaikalle. Hän ryhtyi kokeilemaan öljyn erottamista lohen perkausjätteistä. Siihen tarvittiin myös laitteistoa, joiden kehittämisestä ja rakentamisesta tuli öljynvalmistuksen ohella toinen tuotantolinja. Kalankasvattajat toimittivat esikäsitellyn perkuujäteliuoksen Uudenkaupungin kalasataman lähellä sijaitsevaan tehtaaseen. – Nyt tilanne on muuttunut, koska turkiskasvatus on kasvussa ja perkuujätteitä tarvitaan taas rehuksi. Meille ei tule enää juuri mitään kalasataman kautta, joten siirrämme öljytuotannon biokaasulaitoksen yhteyteen. Näin voimme myös työllistää henkilökunnan tasaisemmin. Nykyisin jalostamme noin 200 000 litraa kalaöljyä vuodessa ja saman verran käytetyistä kasviöljyistä jalostettua biopolttoöljyä. Koko tuotanto menee polttoaineeksi rahtilaivoihin, Salminen kertoo. kalanTuoTannon käynniSTäMinen on olluT hidasta, koska kalat kasvavat hitaasti ja Sybimar kasvattaa itse myös bakteerikantaa, joka puhdistaa vettä. Kalan kasvu on kuitenkin nopeampaa kallioaltaissa kuin meressä, koska vesi pystytään pitämään koko vuoden noin 15-asteisena. Meressä kasvu täysikokoiseksi kestää kolme vuotta, kun kallioaltaissa siihen menee kaksi vuotta. Sybimar on jo toimittanut ensimmäisen 100 000 kalan erän puolikiloisiksi kasvatettuja poikasia merikasvattajille ja pystynyt näin nopeuttamaan niidenkin tuotantoa. – Meri on lähellä, joten kuljetus käy nopeasti eivätkä kalat kärsi. Perinteisesti poikaset kuljetetaan viiden sentin mittaisina järvikasvattajilta jopa satojen kilometrien matkoja. Se on erittäin kallista. Tulemme jatkossakin tekemään poikaskasvatusta oman kasvatuksen ohessa, Salminen toteaa. Rami Salminen • • • • • • • • toimitusjohtaja Sybimar Oy, Uusikaupunki syntynyt 1969 Pyhämaalla koulutus: laitosasentaja työura: kalankasvatusta perheyrityksessä pienestä pitäen yrittäjä 2005 perustaa Rovina Oy: n bioöljyn valmistukseen kalanperkuujätteistä ja Rami-Rakenne Oy:n laitteiston kehitykseen ja valmistukseen kuva: Sybimar Oy SybiMarin kokonaiSuuS on Täydellinen, kun vielä kasvihuoneet otetaan loppukesällä käyttöön. Niissä on tarkoitus kokeilla yrttien ja ehkä salaatin viljelyä. Rami Salminen odottaa innolla käytännön tuloksia, sillä konsepti on suunniteltu alun perin monistettavaksi. Sitä voidaan soveltaa erilaisiin paikkoihin ja eri energiamuotoihin. Rahaa kehittämiseen ja rakentamiseen on budjetoitu kymmenen miljoonaa euroa. – Täytyy olla tyytyväinen, että on löytynyt asiaan uskovia rahoittajia, jotka eivät odota tuottoa heti ensimmäisen kvartaalin jälkeen. Yksin en missään tapauksessa olisi pystynyt viemään tätä läpi, pelkästään rahoituspaketin neuvotteleminen vei lähes vuoden. Oli onnenpotku, kun tutustuin vuonna 2009 Aura Maren perustajaan Jussi Mälkiään, joka otti yhteyttä hakiessaan laivoihinsa edullisempaa energiaa bioöljystä. Hän innostui myös suljetun kierron konseptista ja tarjosi osakkuutta yhtiööni, Salminen kertoo. – Jussi pystyi kokemuksellaan auttamaan paljon ja tuomaan myös rahoitusta. Kaikkein tärkeintä oli kuitenkin hänen asenteensa ympäristöön. Hän haluaa oikeasti tehdä työtä sen eteen, että ympäristöhaitat ovat mahdollisimman pieniä ja kaikki kehitys on kestävällä pohjalla, Salminen sanoo. Konsepti on hyvässä myötätuulessa. Se on kiinnostanut laajasti ja tuonut paljon yhteydenottoja Suomesta ja ulkomailta, erityisesti Venäjällä on aitoa kiinnostusta. Ympäristöministeriö on hyväksynyt konseptin ravinteiden kierrätyksen edistämisohjelmaan Saaristomeren parantamiseksi ja myönsi sille kahden vuoden määrärahan. – Konseptin avulla voi luoda uusia työpaikkoja ja lisätä lähiruoan tuotantoa. Uskon, että kymmenen vuoden kuluessa jo useampi laitos on käynnissä, muuten olen kyllä pettynyt, Rami Salminen toteaa. mania ANNE KORTELA kuva MONSUUNI Sybimar Oy • perustettu 2009 (Rovina ja Rami-Rakenne yhdistetään, nimenvaihdos Sybimar Oy:ksi) • toimialat: metallituote-, bioöljy- ja elintarviketuotanto • liikevaihto 607 000 euroa (2012), henkilökuntaa noin 10 • kehittää suljettuun kiertoon perustuvaa toimintaa yhdistämällä kalankasvatus ja vihannesviljely ja niiden energiantuotanto omavaraisesti minimoiden ympäristövaikutukset • 2009 Aura Mare -konsernin perustaja Jussi Mälkiä osakkaaksi alle 50 % osuudella suoraan ja yritystensä kautta • 2010 konepajahalli valmistuu • 2011 kalankasvatuslaitoksen ja biokaasulaitoksen rakentaminen alkaa • 2012 lokakuu: kalankasvatus alkaa • 2013 toukokuu: biokaasulaitoksen käyttöönotto • 2013 kesäkuu: bioöljytuotannon siirto satamasta biokaasulaitokselle • 2013 syksy: vihannesviljelytuotannon aloitus mania 11 teema PALVELUT JA MATKAILU Kesä-Turku houkuttelee matkailijoita jan Alicanteen 29.10. lähtien kerran viikossa, mutta suunnittelee lentojen lisäämistä kesäkaudelle. Matkailujohtaja Anne-Marget Hellén uskoo hyvään yhteistyöhön, sillä esimerkiksi Göteborgissa Norwegian aloitti samaan tyyliin ja on nyt lisännyt lentojaan jo 13 eri kohteeseen. Kesäturistien ja kaupunkilaisten ykkössuosikki on Turussa Aurajoki rantoineen ja sitä kelpaa esitellä myös yritysten vieraille. Turku Touringin Food Walk -ruokakävely on nyt myös kesäaikana käytössä ja tuo siihen pikantin vaihtoehdon. Kortin haltija voi syödä viidessä ravintolassa maistiaisannoksen ja tutustua näin paikallisiin ravintolaerikoisuuksiin. Reitille sopii myös tutustuminen Aboa Vetus -museoon, jossa on esillä uusimpia arkeologisten kaivausten löytöjä. Turkuun lennetään tällä hetkellä Tukholmasta, Kööpenhaminasta, Maarianhaminasta, Riiasta, Gdanskista ja Budapestista. Liikenteelle tuo piristysruiskeen syksyllä aloittava Norwegian -lentoyhtiö, joka liikennöi ykkösterminalista Espan- Tänä kesänä Aurajokirantoihin voi tutustua myös joelta päin. Uusi jokilautta Jakke liikennöi pitkin jokea kesäkuun alusta Turun päivään asti. Se lähtee apteekkimuseon edestä ja kyytiin voi tulla kahdeksalta pysäkiltä. Jakke on vuonna 1963 rakennettu lossiksi, joten se on vakaa ja kannelle on saatu B-oikeuksin varustettu kahvila, jossa aika kuluu hyvin maisemia katsellen. Jakken voi laivaa ylläpitävän Markkinointitoimistoa Happeningin Pasi Tammisen mukaan myös vuokrata lyhyeksi ajaksi yrityskäyttöön, mutta se ei lähde pidemmälle, vaan pysyy joessa. mania ANNE KORTELA päivät. Kaikki isännät pitävät tärkeänä juuri suuren yleisön tavoittamista kasvokkain. Sekä Turku Energia että Turun Sanomat pitävät tänä vuonna lapsiperheitä tärkeimpänä kohderyhmänään ja molemmilla on myös myynnilliset tavoitteensa. Viihteellisen ohjelman lisäksi messuil- la järjestetään myös keskusteluja ja asiantuntijaseminaareja. Messuilla voi myös saada terveystietoa, testata kuntoaan ja nähdä osaavia eläimiä alpakka-agilityssä ja koiratanssissa. Kaiken kaikkiaan tapahtuma tarjoaa monipuolista viikonloppuvirkistystä. m Jokilautan kannelta näkee parhaat puolet Turun kesästä. T urku toivottaa lentomatkustajat tervetulleeksi lentoaseman uudella ilmeellä. Turku Touringin Kiss My Turku -kampanjan mukaisissa teippauksissa tunnetut turkulaiset, kuten Michael Monroe, Lola Wallinkoski ja Esko Val- taoja antavat oman näkökulmansa kotikaupunkiinsa. Esimerkiksi tuloaulaa piristävät laukkuhihnan tervetulotoivotusten lisäksi kuvitetut pylväät. Lentoaseman valotauluissa komeilee esimerkiksi Muumilaakson tarinoista tuttu Pikku Myy. Turun Messuilla yli 200 yritystä Turun Messut 21.–25.8. Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa tarjoavat yleismessuina jokseenkin kaikkea, mutta myös tietyille kohderyhmille suunnattua katsottavaa. Omina teemoinaan ovat juniorit, seniorit ja lemmikit. Tänä vuonna tavoitellaan taas noin 34 000 kävijää, ja yhtä hyvää myyntiä kuin kaksi vuotta sitten. 50 euroa kävijää kohti tarkoittaisi toteutuessaan kauppaa noin 1,7 miljoonan euron arvosta. Messuisäntinä ovat Turku Energia, Turun Sanomat ja Puolustusvoimat, joilla on omien osastojensa lisäksi messuilla omat Hotelli Caribiaan päiväunille Tallinkin matkustajamäärät kasvussa Turkulainen Caribia-hotelli aloitti Break Sokos Hotellina pilottikokeilun, jossa ideana on luoda hotellivieraille elämyksiä. Sen avulla voi irtautua tavanomaisesta. Uuden konseptin mukaisia hotelleja tulee Suomeen yhdeksän. – Olen ollut hotellinjohtajana 30 vuotta enkä ole ollut mistään uudistuksesta niin innoissani kuin tästä. Koko tapamme toimia muuttuu. Idea on, että asiakkaat lähtevät täältä energisempinä kuin olivat tullessaan. Henkilökunta on jos päässyt sisälle uuteen palveluasenteeseen ja ollut erittäin innostunutta. Meistä esimiehistä on kiinni, kuinka hyvin asenne säilyy, Hotellinjohtaja Lorenz Salo toteaa. Tallink-konserni kuljetti toukokuussa lähes 8 prosenttia enemmän matkustajia kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Erityisesti Suomi-Ruotsi-reitillä oli vetovoimaa, sillä matkustajamäärä kasvoi 8,6 prosenttia viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Myös Suomen ja Viron välinen matkustus lisääntyi 6,4 prosentilla ja laivamatkustus Ruotsin ja 12 mania Salo uskoo uuden konseptin houkuttelevan myös kokous- ja liikematkustajia. Uutena tuotteena lanseerataan esimerkiksi päiväunet kokousasiakkaille. Ne on suunniteltu Helsingin Uniklinikan unihoitajan Anne Huutoniemen asiantuntemuksella ja rentouttavan lepohetken tarkoitus on parantaa vireyttä pitkän kokouspäivän aikana. Hotellissa on päiväunihuone, johon voi vetäytyä lepäämään suurille lattiatyynyille puoleksi tunniksi. Nokoset voi ottaa itsekseen, rentoutua ohjatusti tai sointukylvyn tahdissa. Sointukylvyssä keho syvärentoutuu soivien maljojen ja gongien harmonisten ääniaaltojen avulla. m Viron sekä Latvian välillä kasvoi vielä Suomen reittejä enemmän. Viron reitillä 11,5 ja Latvian reitillä 7,3 prosenttia. Kaikkiaan konsernin laivat kuljettivat toukokuussa 792 574 matkustajaa, joista 222 390 matkusti Suomen ja Ruotsin välillä. Tallink-konserni kuljettaa vuosittain yli 9 miljoonaa matkustajaa ja työllistää noin 6 700 henkilöä. m Kokouspäivä voi huipentua dekkariin Turun Messu- ja Kongressikeskuksen kokouspakettien varauksen yhteydessä voi nyt tilata viihteellistä oheisohjelmaa, kuten sauvakävelyä, naurujoogaa tai tulla turkulaiseksi 50 minuutissa tai astua suoraan Vares-dekkariin. Oheisohjelmien tuotannosta vastaavat yhteistyökumppanit. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI teema Kustavi - saariston kuningaskunta PALVELUT JA MATKAILU Draculan rakkaustarina varieteessa Kustavin matkailuyrittäjät puhaltavat yhdessä kuningashenkeä matkailuun. Vas. Lootholman Kimmo Laatta, Turun AMK:n Telle Tuominen ja Essi Vuontisjärvi (Savipaja ja käsityökylä). K ustavin matkailuyrittäjät ovat yhdessä Kustavin kunnan kanssa aloittaneet yhteistyön, jota koordinoi alussa Turun ammattikorkeakoulun (AMK) Matkalla Kustavissa -hanke. Yhteistyöstä on tarkoitus saada pysyvää ja tavoite on helpottaa alueen matkailupalvelujen löytämistä. Ne on koottu 20.5. avatuille nettisivulle www.visitkustavi.fi ja alueen matkailubrändiä vahvistetaan yhteisillä tapahtumilla, kuten Ruokaa ja kädentaitoja -messut toukokuun lopussa. Kustavin tärkein vetovoimatekijä on luonto ja saariston mahdollisuudet, kuten veneily ja kalastus. Myös paikallista ruokaa halutaan tuoda matkailussa esiin. – Matkailussa erityisesti tarinat kiinnostavat ja Kustavi pitäisi saada erottumaan muusta saariston tarjonnasta. Siksi brändiä pyritään kirkastamaan kertomalla Kustavin historiasta. Kustaa III perusti Kustavin ja matkailumarkkinoinnissa tuomme kuninkaaseen liittyvää historiaa esille, projektipäällikkö Teille Tuominen Turun AMK:sta kertoo. – Me olemme jo ottaneet kuningasajatuksen käyttöön ja esimerkiksi juhannuksena valittiin bändikuningas. Tänä kesänä on paljon tapahtumia, kuten onkikilpailuja, tansseja ja esimerkiksi Saariston Tango -tapahtuma, Kustavin Matkailu Oy:n Lootholman lomakeskuksen yrittäjä Kimmo Laatta kertoo. Lootholma sijaitsee lähellä kirkonkylää ja se on lähtöisin 1990-luvulta Jörn Donnerin paikalle tuomasta laivasta. Lomakeskus avattiin uudestaan vuonna 2010. Tänä vuonna uusi yleinen uimaranta on avattu ja laiva on halkaistu siten, että siihen on saatu tanssilava. Luonnonläheinen Kustavin Kipinä sopii yritysten tilaisuuksiin ja taidenäyttelyille. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Vuosnaisten meriasema on tänä kesänä tuonut myyntiin paikallisia kalaherkkuja ja saaristolaisleipää niiden ravintolassa saaman suuren suosion innostamana. Matkailijoita houkutellaan myös tapahtumilla ja matkailupaketeilla, joissa yrittäjät tarjoavat yhdessä eri kohderyhmille, kuten yrityksille tai kuluttajille helppoja vaihtoehtoja, joissa majoitus ruokailut ja oheisohjelmat ovat valmiina. Volter Kilpi -viikko, joka järjestetään 15. kertaa tänä kesänä, on yksi tunnetuimpia tapahtumia. Tämä vuoden teemaa on Aikamatka ja luvassa on monitaiteellinen kokonaisuus, jossa on kirjallisuuden lisäksi tanssia, teatteriryhmiä ja retkiä Volter Kilven maisemiin. Elokuussa Turussa Varvintorille pääsee katsomaan kansainvälistä varieteeta, joka ihastutti yleisöä ensimmäisen kerran Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011. Useimmilla esiintyjillä on Cirque du Soleil -tausta ja esitykseen sisältyy muun muassa akrobatiaa, fakiiritemppuja, musiikkia ja komiikkaa. – Kaikki vuoden 2011 esitykset olivat loppuunmyytyjä ja olisimme hyvin voineet jatkaa pidempään, mutta sopimukset päättyivät. Nyt esitystä on vähän uudistettu, se on Cirque Dracula Reincarnation, ja esityspaikka on siirtynyt Mikaelinpuistosta Varvintorille 1920-luvulta olevaan peiliteatteriin (Spiegelntent), jossa pääsee oikeaan varietee-tunnelmaan. Esiintyviä taiteilijoita on 11 ja he ovat ehdottomasti kansainvälistä huipputasoa, esityksen konseptista ja taiteellisesta johdosta vastaava akrobaatti Pauliina Räsänen kertoo. Hän on aviomiehensä, urheiluakrobatian kaksinkertaisen maailmanmestarin, venäläissyntyisen Slava Volkovin kanssa esityksen tuottaneen ArtTeatro -yhtiön perustaja. Heti Draculan jälkeen akrobaattipariskunta lähtee esiintymään Kanadaan ja Leipzigiin, mutta he asuvat Kustavissa kahden pienen lapsensa kanssa. – Kiersimme vuosia Cirque du Soleilin mukana eri maanosissa, mutta halusimme jäädä Eurooppaan. Valitsimme Kustavin asuinpaikaksi, koska siellä on niin valtavan hieno luonto ja maisemat. Suomalaiset eivät aina osaa arvostaakaan, kuinka hieno paikka se on, tamperelaissyntyinen Räsänen toteaa. m Kustavin Savipaja ja Käsityökylä ovat myös alueen kestosuosikkeja, joista on kehittynyt ryhmien ja perheiden ympäri vuoden suosimia käyntikohteita. Savipaja valmistaa myös Kustavi-tuotteita ja tänä vuonna lapsille on uutuutena tarjolla seikkailukartta Kustaviin. Kustavin Kipinä -koulutus- ja kokouskeskus tunnetaan erityisesti työhyvinvointikoulutuksistaan. Talon keittiömestarin Per-Erik Silverin opastuksella järjestetään myös kokkikursseja esimerkiksi työyhteisöille. Kipinä avautuu kesällä matkailijoille neljäviikkoisessa PopUp Ravintola -tapahtumassa heinä-elokuussa vierailevien keittiömestarien voimin ja Europe Kustavi taidenäyttelyssä. mania ANNE KORTELA Pauliina Räsänen ja Slava Volkov antoivat hotelli Caribian edustalla ennakkomakua Cirque Draculasta. mania 13 teema PALVELUT JA MATKAILU Salossa uutta tarjontaa Talliin rakennettu kokoustila Pukkilan kartanossa on ihanteellinen isoille tilaisuuksille, sillä näkyväisyys on avara joka suuntaan. raston avustuksella kaksi avaraa tilaa, joihin kalkitut seinät ja muhkeat, mattapellavaöljyllä käsitellyt kattoparrut sekä sepän takomat rautaesineet luovat talonpoikaista tunnelmaa. Avara juhlasali on 550 neliömetriä ja riittää hyvin 120-160 hengelle, pienempi tila sopii noin 50 hengen tilaisuuksiin. Pukkilan ruokatarjoilun hoitaa Salon Seurahuone, jonka ruokafilosofia täydentää hyvin kartanon vahvoja paikallisia juuria. - Pääosa raaka-aineista ostetaan suoraan lähituottajilta, esimerkiksi kirsikkatomaatit Siimeksen puutarhasta, kurkut, tomaatit ja Teijon ruukkikylän maisemissa voi tehdä opastetun hismuut vihannekset Vaatoriakierroksen. Lähellä on myös viime vuonna avattu nelan puutarhasta ja Teijon Masuuni taidenäyttelyineen ja käsityö- ja keramansikoita Rannikon miikkapajoineen. puutarhasta. Herefordnaudanlihaa saamme Inkereen kartanosta ja Pukkilan kartano noin 15 minuutin karitsaa Mikkolan tilalta, porsasta hanajomatkan päässä kaupungin keskus- kimme Turusta Lihaliike Reino Jokiseltasta on aivan uusi kokous- ja juhlatila, ta. Kalaliike Asp Kemiönsaarelta toivaikka entinen ratsutila on hallinnut mittaa esimerkiksi kuhaa, Kolatun juuspeltomaisemaa korkealla mäellä jo t o l a s t a S o m e r o l t a s a a m m e 1600-luvulta lähtien. Itse paikalla on vuohenjuustoa, Mikkolan Sienituotteelollut asutusta jo kivikaudella ja sieltä ta tulevat siitakesienet, ravintoloitsija on tehty runsaasti arkeologisia löytöjä. Kalle Hämäläinen kertoo. Nykyisin tilan omistavat veljekset Janne ja Antti Lehmussaari, jotka isänRuukkikylät Teijo ja Mathildedal länöivät taloa jo sukunsa viidennessä pol- hellä merta Salon läntisellä reunalla vessa. Vuokrattavat tilat otettiin käyt- ovat merkittävä osa alueen pitkää teoltöön toukokuun lopussa kartanon lista historiaa. Siellä on myös kansallisentisessä navettarakennuksessa. Sinne puisto retkeilyreitteineen ja venesataon kunnostettu pieteetillä ja Museovi- ma. Koko Teijon alue valittiin Vuoden 14 mania kyläksi 2011. Teijon ruukkikylässä Teijo-joen varrella järjestetään ryhmille historiakierroksia, joita vetää Ruukin- Kuva: Peter Linden S alossa on mielenkiintoisia matkailu- ja kokouskohteita, joista sekä yritysasiakas että kesämatkailija löytävät paljon kiinnostavaa. kartanon idyllisessä ympäristössä kartanon omistajiin kuuluva Juha Bäckman. Halutessaan noin tunnin kierrokseen voi yhdistää tutustumisen kyläyhdistyksen pieneen kirkkoon, joka sijaitsee korkealla mäellä meren tuntumassa. Kannattaa tutustua myös viime vuonna avattuun Teijon Masuuniin, jossa on taidenäyttelyjä, kahvila ja tori lauantaisin sekä taidetta ja käsityötä, kuten Tiina Harjolan keramiikkaa, Aatos ja Kaskasin kierrätysmateriaaleista tehtyjä vaatteita ja sisustusesineitä sekä Lillanin lahja- ja koriste-esineitä. Mathildedalin ruukkikylässä voi pitää kokouksen tai järjestää perhejuhlan vanhan ruukin varaston tiiliseinien sisällä ja yöpyä kesäkuussa avatussa pikku hotellissa, jota Krista Gustafsson pitää kokoustilojen vuokrauksen ja kyläkahvilan ohessa. Kari Itäluoman isännöimä Ravintola Ruukin Krouvi, ruukkimuseon historiakierrokset ja pienet käsityöpuodit tarjoavat oheisohjelmaa. Mathildedalissa järjestetään myös kesäteatteria ja taidenäyttelyjä. Sini Honkalan ja Leena Rajalan puodista voi ostaa alpakanvillasta tehtyjä vaatteita ja Riitta Ruohonen entisöi huonekaluja omassa liikkeessään. mania ANNE KORTELA Mathildedalissa on uusi, idyllinen hotelli erityisesti kokousvieraille. Keraamikko Tiina Harjolan voi nähdä työssään Teijon Masuunin alakerrassa ja häneltä voi ostaa suoraan taide- tai käyttöesineitä. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI teema Putiikkien vetovoimaa Salossa PALVELUT JA MATKAILU Ulla Mattson ja Titi Nyberg kertovat, että perjantai ja lauantai ovat Zapaton vilkkaimmat päivät, kun asiakkaita tulee myös Helsingin seudulta ja Turusta. P utiikkien yhteistyötä on vahvistettu kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalon alkuun saattamana yhteisen Saloshops-brändin alla. Sen nettisivuilta voi helposti etsiä haluamansa kaupan. Salossa on myös Turun malliin alettu järjestää Putiikkiviikko-tempauksia. Salon pienet putiikit houkuttelevat asiakkaita säännöllisesti myös Turusta ja pääkaupunkiseudulta. Ehkä se johtuu palvelusta, sillä suurin osa on perheyrityksiä. Pääosa osa vaatekaupoista, kuten erityisesti juhla-asuistaan tunnettu Maleena ja merkkivaatteita myyvä Marttila löytyvät Muotikaduksi nimetyltä Turuntieltä. Zapato on Ulla Mattssonin vuonna 1989 perustama kenkäkauppa, jossa myydään pieniä erikoiseriä Italiasta ja Espanjasta tuotuja kenkiä. Kolme vuotta sitten kaupan valikoimaa laajennettiin myös vaatteisiin. Tyttäret Kristiina (Titi) Nyberg ja Eerika Heino ovat jo vuosia työskennellet äitinsä yrityksessä ja hoitavat nykyisin sisäänostot ja pääosan putiikinpidosta. Alman puoti on tuore tulokas Salossa. Sen perusti rakkaudesta käsitöihin kätilö Tia Kaarto ystävänsä Minna Kotirinnan kanssa. Lankoja ja nappeja pursuavan kotoisan käsityöpuodin idea on olla rento ja viihtyisä kohtaamispaikka, joka inspiroi tosiharrastajia erikoislangoillaan, mutta myös käsitöitä aikaisemmin harrastamattomia, sillä sieltä voi aina tulla kysymään neuvoa. Tia Kaarto Kun käsityökärpänen puree, Alman puodissa voi istahtaa virkkaamaan saman tien pöydän ääreen. järjestää myös säännöllisesti käsityöiltoja, joihin aivan uudetkin harrastajat, myös pojat ja miehet ovat löytäneet. Minna Kotirinta asuu Kiinassa ja toimittaa sieltä muun muassa nappeja puotiin. Snob Shop syntyi Taija ja Joonas Jokilehdon rakkaudesta ja heidän rakkaudestaan farkkuihin. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Snob Shop ompelija- ja vaatesuunnittelijapariskunta Taija ja Joonas Jokilehdon vuonna 2001 perustama farkkukauppa. Yrittäjät aloittivat mittatilausompelimona, mutta rakkaus farkkuihin synnytti idean putiikista. Haaveena pariskunnalla on oma farkkumerkki, mutta toistaiseksi lapsiperheen arki ei ole suonut siihen mahdollisuuksia. Puodista saa aina sopivat farkut, sillä Joonas Jokilehto kertoo silmänsä harjaantuneen niin, että hän näkee heti, mikä malli istuu asiakkaalle parhaiten. Lisäksi hän lyhentää farkkujen lahkeet kaupanpäällisiksi 2 000 parin kokemuksella. Snob Shopissa on farkkujen lisäksi myös muita vaatteita. Taija Jokilehto ompelee vaatteita tilaustyönä, erityisesti miesten pukuja ja teatteripuvustusta. Salossa kannattaa muistaa myös torstai-iltojen ohjelmalliset tori-illat kirpputorikauppiaineen. Ne ovat jo lukuisien kesien kestosuosikki. – Tänä vuonna suurin yleisön suosikki lienee Cheek, SaloShops -verkoston vetäjä Elina Rantamäki Yrityssalosta sanoo. mania ANNE KORTELA mania 15 Rahan Valtakunta Rahaa yli rajojen S Tero Toivonen opasti yrittäjiä maksuliikennerikollisuuden ehkäisyssä Turun Yrittäjien seminaarissa. ähköinen rahaliikenne on muuttanut rahaan kohdistuvan rikollisuuden yhä enemmän korttihuijauksiksi ja tietovuodoiksi verkossa ja kansainväliset huijaukset lisääntyvät. Suomen keskusrikospoliisi torjuu rikollisuutta yhteistyössä Euroopan poliisin Europolin kanssa ja rikollisuus on saatu pidettyä erittäin pienenä, esimerkiksi vuonna 2010 se oli vain noin 0,04 prosenttia maksuliikenteen arvosta, rahassa se oli kuitenkin 1,5 miljardia euroa. – Rikolliset rahoittavat korttirikoksilla muuta rikollisuutta, mutta pankkikortti on joka tapauksessa turvallisempi käyttää kuin käteinen. Sirulliset pankkikortit ovat myös erittäin turvallisia, sillä niiden kryptattua tietoa on todella vaikea kopioida, maksurikosten ehkäisyyn erikoistunut rikosylikonstaapeli Tero Toivonen keskusrikospoliisin tiedusteluosastolta kertoo. pankkikorTTien TunnuSluvun urkkiminen on yleistä ja kuluttajien tulisi suojata tunnuslukunsa huolella. Lisäksi kannattaa rajoittaa pankkikorttinsa käyttö alueista maat, joissa ei matkusta (Geo Blocking), ja pitää kortin nostoraja alhaisena, luottokortista voi rajata pois käytön internetissä. Muutokset voi yleensä tehdä nettipankissaan. yriTySTen piTäiSi varMiSTaa ulkomaalaisen korttimaksajan henkilöllisyys passilla isoissa ostoksissa ja varmistaa kassajärjestelmänsä turvallisuus. Pelkästään salasanan vaihtamisella riittävän usein iso osa tietomurroista voidaan ehkäistä. – Verkkokaupassa tyypillinen kansainvälinen huijaus on tilata helposti eteenpäin myytävää tavaraa, kuten merkkituotteita, konserttilippuja ja lahjakortteja ja myydä ne eteenpäin. Esimerkiksi venäläiset rikolliset ovat käyttäneet ruotsalaiselta maksuliikennevälittäjältä varastettuja tietoja ja tilanneet tavaraa turkkilaisen nettikahvilan koneelta suomalaisesta nettikaupasta. Virolaiset rikolliset ovat noutaneet tavarat R-kioskista Suomessa ja levittäneet ne Latviaan. Tavarat on myyty etukäteen kuluttajille puoleen hintaan latvialaisen verkkokaupan kautta, jonka sivut on kopioitu suomalaisesta nettikaupasta. Tavaroiden jakelu tapahtuu yhdessä vuorokaudessa, Toivonen kertoo. hän kehoTTaa verkkokaupan perustajaa harkitsemaan, millaisen toimitusosoitteen hyväksyy, mihin maihin toimittaa tavaroita ja mistä maasta tilaus tulee. Usein rikolliset antavat katuosoitteeksi jonkin julkisen rakennuksen osoitteen, sähköpostiosoite on ilmainen g-mail-osoite ja kännykkänumero on prepaid-liittymän numero. Tilaus on voitu tehdä saksalaisesta IP-osoitteesta brasilialaisella luottokortilla. – Maksunvälittäjä kannattaa valita hyvin ja asiakkaan tunnistamisen on oltava luotettava, esimerkiksi verfied by Visa. Silloin riski siirtyy pois yrittäjältä. Hälytyskellojen pitäisi myös soida, jos tilauksia alkaa yhtäkkiä tulla valtavasti, koska se voi kertoa järjestäytyneestä rikollisuudesta, Toivonen toteaa. mania ANNE KORTELA S-Pankki ja Tapiola Pankki yhdistyvät S-pankki Ja Tapiola pankki yhdistyvät uudeksi S-Pankiksi. S-ryhmä omistaa vuonna 2014 aloittavasta uudesta pankista 75 prosenttia ja LähiTapiola-ryhmä 25 prosenttia. S-ryhmä ja LähiTapiola ovat samassa yhteydessä tehneet esisopimuksen bonuskumppanuuden aloittamisesta uudelleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Vakuutuksia koskeva bonusyhteistyö pyritään aloittamaan vuoden 2014 kesäkuun alusta. Lisäksi osapuolet ovat solmineet aiesopimuksen S-ryhmän ja LähiTapiolan strategisen yhteistyön syventämisestä. Yhteistyön uusia muotoja selvitetään syksyn aikana. pankkien FuuSion myötä tarjonta osuuskauppojen asiakasomistajille laajenee vakuudelliseen luotonantoon. Vastaavasti LähiTapiolan asiakkaat saavat mahdollisuuden monipuolisempaan pankkiasiointiin merkittävästi laajemmassa palveluverkostossa. — Yhdistyvien pankkien taseet täydentävät toisiaan erittäin hyvin ja yhdessä pankit muodostavat isomman kokonaisuuden, jolla on erillisiä toimijoita paremmat toimintaedellytykset, SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä korostaa. kaSvaneiSTa voimavaroistaan huolimatta uusi S-Pankki aikoo tavoitella asuntolainojen ja muun vakuudellisen luo- 16 mania tonannon osalta hallittua, maltillista ja kannattavaa kasvua. Sen sijaan peruspankkipalveluissa, kulutusluotoissa, rahastoliiketoiminnassa ja varainhoidossa tavoitteena on voimakkaampi kasvu. oSana pankkien yhdiSTyMiSTä LähiTapiola Varainhoidon varainhoitoliiketoiminta ja rahastoliiketoiminta eriytyvät. Rahastoliiketoiminta siirretään S-Pankin tulevaan tytäryhtiöön FIM Varainhoito Oy:öön, jolloin siitä tulee Suomen neljänneksi suurin rahastoyhtiö. LähiTapiolan varainhoitoyhtiö puolestaan jatkaa LähiTapiolan sataprosenttisessa omistuksessa ja sen varainhoitoasiakkaiden asemaan tai palveluihin ei tule muutoksia. LähiTapiola Varainhoito vastaa fuusion jälkeenkin LähiTapiolanimisten rahastojen salkunhoidosta. — Uusi S-Pankki sekä S-ryhmän ja LähiTapiolan yhteistyö luo ja vahvistaa alueyhtiöidemme toimintaedellytyksiä. Kahden asiakasomisteisen ja alueellisesti vahvan ryhmän yhteistyö luo uudenlaista lisäarvoa asiakkaille sekä palveluissa että eduissa, LähiTapiolaryhmän pääjohtaja Erkki Moisander sanoo. Pankkien yhdistyminen uudeksi SPankiksi vaatii vielä Finanssivalvonnan sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnät. Lisäksi uuden pankin on haettava oma pankkitoimilupa. m Työeläkeyhtiö Elo syntyy eläke-FenniaSTa Ja lähiTapiola Eläkeyhtiöstä muodostettavan uuden työeläkeyhtiön nimeksi tulee Elo. − Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo tulee olemaan työeläkealan vaikuttaja ja haastaja, joka huolehtii vastuullisesti asiakkaidensa työeläketurvasta. Keskeinen osa tätä vastuuta on eläkevarallisuudesta huolehtiminen ja tulevien eläkkeiden turvaaminen, vuoden 2014 alussa Elon toimitusjohtajana aloittava Lasse Heiniö sanoo. Yhtiön nimi syntyi henkilöstölle suunnatun nimikilpailun tuloksena. Nimeksi haluttiin suomalainen nimi, joka kuvastaa työntekoa, pysyvyyttä, eläkkeen tuomaa turvaa ja yrittäjyyttä. − Tavoitteemme on olla ihmisen ja yrityksen kokoinen ja näköinen työelä- keyhtiö. Nimemme mukaisesti kannamme vastuuta ihmisistä ja yrityksistä koko niiden elinkaaren ajan, Elon tuleva varatoimitusjohtaja Satu Huber toteaa. Yhdistymisen synergiaetuna syntyvät liikekulusäästöt näkyvät fuusiovaiheen jälkeen yhtiön asiakkaiden vakuutusmaksualennuksissa. Yhtiö panostaa erityisesti asiakkaiden kilpailukykyä parantaviin yritysrahoituksen ja työhyvinvoinnin palveluihin. Elon tavoitteena on jatkaa tiivistä yhteistyötä LähiTapiolan ja Fennian kanssa toimien tasapuolisesti molempien yhtiöryhmien työeläkevakuutuskumppanina. Eläke-Fennian ja LähiTapiola Eläkeyhtiön yhtiökokoukset hyväksyivät fuusion 19.6. Uusi Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo aloittaa toimintansa 1.1.2014. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI salkunVaRtija Onko osakemarkkinoille syntymässä kupla? Osakekurssien nousu on ollut alkuvuonna erittäin vahvaa erityisesti kehittyneiden maiden pörsseissä. USA:n SP-500 -osakeindeksi saavutti jälleen toukokuussa uuden kaikkien aikojen huippunsa. Kauan ”koomassa” ollut Japanin pörssi heräsi joulukuussa eloon ja nousua on kertynyt vuoden alusta lähes 40 %. Moni sijoittaja kysyykin aiheellisesti, ovatko pörssikurssit nousseet jo liikaa, kun samanaikaisesti reaalitalous junnaa paikallaan ja kasvu on olematonta. Aina jälkikäteen on ollut helppoa todeta, milloin markkina on kuumentunut liikaa ja osakekurssit ovat nousseet epärealistiselle tasolle irtaantuen talouselämän fundamenteista. Nyt markkinoilla on jälleen ennen kokematon tilanne. Keskuspankit painavat kilvan rahaa tavoitellessaan talouskasvua. Pystytäänkö elvytysraha aikanaan kuivaamaan markkinoilta ennen kuplan syntyä, jää nähtäväksi. Japanin TalouSpoliTiikaSSa TäySkäännöS Japanissa puoli vuotta vallassa ollut hallitus on tehnyt voimakkaita liikkeitä kasvun käynnistämiseksi. Maa julkisti suuret investointiohjelmat sekä infraan että yritystukiin. Lisäksi uusi keskuspankin johto nosti inflaatiotavoitteen pariin prosenttiin. Tällä pyritään ohjamaan kansalaisten jenit säästämisen sijasta kulutukseen ja samalla nostamaan taloudellista aktiviteettiä. Nä- mä toimenpiteet toteutetaan aktiivisen valuutta- ja rahapolitiikan avulla. Kun USA:n keskuspankki elvyttää tällä hetkellä 85 miljardin kuukausivauhdilla, painavat japanilaiset rahaa kaksinkertaisesti tämän määrän. Lisäapuna käytetään kulutusveroja, joilla saadaan inflaatiopiikki aikaiseksi. Keskuspankki heikentää samalla valuuttaa ostamalla arvopapereita sekä kotimaasta että ulkomailta. Ostettavien arvopapereiden joukossa on korkosijoituksia ja osakkeita. Ostoilla on jo ollut selvä vaikutus markkinoihin. Japanin pörssin nousukerroin on ollut hyvin raju ja osa elvytysrahoista on virrannut myös eurooppalaisille velkamarkkinoille laskien ainakin Italian ja Espanjan valtion pitkien lainojen tuottotasoa yli prosentilla. Myös jenin heikentyminen on auttanut vientiteollisuutta. Monien ekonomistien mielestä Japani pelaa tällä hetkellä suurta uhkapeliä. Riskinä on, että kansantalouden tila ei parane pitemmällä aikavälillä. Vientikysynnän elvytyspyrkimykset eivät nosta yritystuloksia, vaan sen sijaan heikentävät entisestään kotimaisen kuluttajan asemaa. Aika näyttää, pystyykö Japani nostamaan kansantaloutensa entiseen kukoistukseen vai ajautuuko se ojasta allikkoon. korkoJa vai oSakkeiTa? Tuottojen metsästys on muuttunut yhä haastavammaksi korkomarkkinoilla. Eu- roopassa tuottotasot ovat tippuneet hyvin alhaiseksi ja riskilisät ovat kaventuneet voimakkaasti. Sen sijaan eurooppalaisten yhtiöiden osinkotuotot ovat selvästi yrityslainojen tuottotasoa korkeammat. Näin ollen Euroopasta on syytä hakea yrityslainojen korvaajiksi hyvää osinkoa ja kassavirtaa generoivia osinkoyhtiöitä. Eurooppalaisten yhtiöiden heikko investointihalukkuus ohjaa myös yrityksiä maksamaan suurempia osinkoja. Kehittyvillä markkinoilla tilanne sen sijaan on hieman toinen. Siellä yrityslainojen tuottotasot ovat edelleen hyviä, koska yritykset uskovat talouden kasvunäkymiin ja ovat halukkaampia investoimaan kuin maksamaan korkeita osinkoja. Hyviä korkosijoituksia kannattaa siis tällä hetkellä metsästää kehittyvien maiden korkorahastoilla. Lyhyellä aikavälillä osakekurssien nousua voidaan perustella OECD-maiden keskuspankkien keveällä rahapolitiikalla ja poikkeuksellisen alhaisella korkotasolla. Todellisuudessa yritysten investointeihin ja yksityishenkilöiden lainoittamiseen tarkoitetusta keskuspankkirahasta valuu merkittävä osa finanssimarkkinoille, mikä nostaa arvopapereiden hintoja. Fed on ilmoittanut pitävänsä korkoja matalalla niin kauan kun työttömyysaste on yli 6,5 % ja kun samanaikaisesti arviot Euroalueen taantumasta jatkuvat, ei korkojen nousua ainakaan lähivuosina ole ennakoitavissa. Veikko Karhulahti Sijoitusstrategiajohtaja OP-Private, Turku Pankki- ja vakuutuspalvelut, kattavasti ja kaikkialla Yrityksen OP-verkkopalvelu on niin kätevä kuin moderni pankki- ja vakuutuspalvelu vain voi olla. Yhdellä kirjautumisella hoidat sekä omat että yrityksesi asiat. Voit antaa käyttöoikeudet useammalle henkilölle ja määritellä kunkin oikeudet erikseen. Ja mikä parasta, palvelu toimii myös mobiilisti. Lisätiedot osoitteesta op.fi /yrityspalvelu tai p. 010 256 9116. Tapaamisen voit sopia numerosta 010 256 9213. * Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min. tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.) Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 17 ajankohtaista Yritykset kasvuun ernST & yongin Kasvu- ja perheyritysten kehittäminen -seminaarin paneelikeskustelussa pohdittiin, miten epävarmuuden keskellä pitäisi toimia. Keskusteluun osallistuneiden kolmen yrittäjän mielipide oli, että oma toiminta ratkaisee menetyksen. Investointipäätöksiä ei voi tehdä valtion veropolitiikan perusteella. – Työtä pitäisi tehdä enemmän ja rajoittaa ruikuttamista, Suomessa on korkeampi elintaso kuin koskaan. Julkinen veropäätöskeskustelu on mennyt sivuraiteelle, sillä ongelma on voiton tekeminen, eikä sen verottaminen, yrittäjä Jarmo Helminen Rajala Pro Shopista toteaa. Aalto yliopiston Ventures Programohjelman vetäjä Olli Vuola pitää epävarmuutta myös suurena mahdollisuutena ja korostaa ketterän hallituksen merkitystä yrityksen kehittymiselle. – Nyt on käynnissä opiskelijalähtöinen yrittäjyyden vallankumous. Pienissä startup-yrityksissä syntyy uutta ja tapahtuu nopeasti. Suuret yritykset ovat enemmän huolen aihe. Esimerkiksi Nokiasta irtisanotut ovat jo perustaneet 400 uutta yritystä, mutta olisivatko heidän ideansa jääneet hyödyntämättä Nokialla, Vuola miettii. Ernst & Youngin kasvu- ja perheyri- tyspalveluiden johtaja Juha Hilmola muistuttaa, että esimerkiksi pelialan uudet yritykset tuovat myös osaavia henkilöitä ja investointeja ulkomailta Suomeen. Tilaisuuden pienryhmäseminaarissa Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) asiantuntija Jari Huovinen esitteli tuoreen kasvuyrittäjyystutkimuksen, jonka mukaan kasvuyrittäjyys koskee Suomessa paljon laajempaa joukkoa kuin vain startup-yrityksiä. – Kaikista yrityksistä noin kymmenen prosenttia tavoittelee voimakasta, yli 30 prosentin kasvua ja yli puolet maltillista, 10 prosentin kasvua. Voimakasta kasvua tavoittelevat eniten liike-elämän palveluissa toimivat yritykset, joista melkein puolet ja vientiteollisuudessa lähes viidesosa ilmoitti sen tavoitteekseen. Kasvu edellyttää myös investointeja ja syö kannattavuutta, joten voittoa tuottivat useimmin maltillista kasvua hakevat yritykset (79 prosenttia yrityksistä). Kaikilla toimialoilla lähes kolmannes yrityksistä on sarja- tai portfolioyrittäjien perustamia, joilla on joko ollut tai on parhaillaan useampia yrityksiä. Nämä yritykset olivat tutkimuksessa myös useammin kannattavia kuin muut yritykset, Huovinen kertoo. mania ANNE KORTELA Kasvuyrittäjyyttä pohtivat menestyneet yrittäjät Jarmo Helminen (Rajala Pro Shop), Olli Vuola (Aalto Venture Program), Heikki Palin (Palin Granit) ja Nina Arvonen (Teknopower). Reilut kolmekymmentä pietarilaista ja suomalaista naisyrittäjää yhteistyöseminaarissa, 3. rivillä vas. Elina Xnamenskaja ja 2. rivissä, 2 vas. Vera Verdanova. Naisyrittäjien yhteistyötä Turun Seudun kehittämiskeskuksen perinteinen Eurooppalaisen yrittäjyyden päivä (EDE) kasvoi tänä vuonna reilun viikon tapahtumaketjuksi, jossa yrittämisen eri osa-alueisiin paneuduttiin pop-up seminaarien avulla ja myös monissa muissa tapahtumissa verkostoiduttiin. Samaan aikaan järjestettyTurun ja Pietarin ystävyyskaupunkiyhteistyön 60-vuotistapahtuma yhdistyi konkreettisesti yrittäjyyteen pietarilaisten yrittäjänaisten vierailussa. Seitsemän pietarilaisnaista tutustui salolaisiin yrityksiin ja kaupungin elinkeinoyhtiön Yrityssalon toimintaan ja tapasi reilut kaksikymmentä salolaista ja turkulaista naista yhteistyöseminaarissa Turussa. Seminaarissa käytännön kokemuksia kertoi salolainen yrittäjä Anu Pelander Design Hill Oy:stä, johon pietarilaiset kävivät myös tutustumassa. Pelanderin ajatus on tarjota venäläismatkailijoille pieniä elämyksiä ja suomalaista designiä. Hän toivoo saavansa yhteistyöhön myös alueen matkailuyrittäjiä. - Tämä on tulevaisuuden projekti, josta tuloksia saadaan ehkä kymmenen vuoden päästä, mutta päätös tehdä jotain on tärkein. Venäläisten matkailu laajenee ja kun nyt puhutaan Helsinki-Turku -mottoritiestä, ehkä tulevaisuudessa puhutaan jo Pietari-Tukholma-moottoritiestä, Pelander toteaa. Yrityssalon koordinoimassa Naisyrittäjyys -hankkeessa yhteistyötä virittelevät Venäjänkaupan konsultti Hanna Aanilan avulla myös esimerkiksi myymäläkalusteita ja alumiiniprofiileja valmistavan Pra- fit Oy:n Kati Pesonen, pienten koirien vaatteita valmistavan Nani Designin Anna Helminen ja ylellisiä majoituspalveluja Ylläksellä tarjoavan All Lappland Oy:n Anna-Liisa Lindström. - Hanke aloitettiin vuoden alussa ja siihen on haettu kohdennetusti sopivia yrityksiä. Nyt valmistelemme markkinointia niin, että sillä olisi mahdollista tavoittaa kuluttajia. Muokkaamme esimerkiksi nettisivut venäläiseen kulttuuriin sopiviksi, niitä ei voi kääntää suoraan venäjäksi. Syyskuussa suomalaiset matkustavat Pietariin naisyrittäjyysseminaariin, jota Luoteis-Venmäjän Yrittäjänaisten järjestön puheenjohtaja Elina Znamenskaja koordinoi. Siellä on mahdollisuus esitellä yritystään pienimuotoisesti standeillä ja verkostoitua pietarilaisten kanssa, Aanila kertoo. Elina Znamenskaja kertoi Turun seminaarissa järjestönsä toiminnasta ja Turun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Mia Ristioja puolestaan Turun Yrittäjänaisten toiminnasta. Naisyrittäjyyden piirteet näyttävät maissa hyvin samanlaisilta, sillä suurin osa naisten yrityksistä on pieniä. Turun yrittäjänaisten tämän vuoden tunnus: Hauskaa pitää olla ja rahaa saa tulla, sai koko yleisöltä kannatusta. Ladies Business Club St. Petersburgin presidentti Vera Verbnaja kutsui yrittäjänaiset hyväntekeväisyysralliin, joka ajetaan heinäkuussa Pietarista Milanoon ja takaisin. Tuotto käytetään erityisesti lasten sosiaaliapuun. mania ANNE KORTELA prosenttia vuodessa kasvavia yrityksiä. Vielä nopeampaa kasvua tavoitellaan palvelualoilla ja teollisuudessa. Palvelualoille olisi kolmessa vuodessa syntymässä myös tuhat uutta työpaikkaa, kaikkiaan työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 1800. – Tutkimuksessa pääsimme kiinni yritysten todellisiin kehittämistarpeisiin, joiden nähtiin auttavan kasvun toteutumista. 78 yritystä toivoi myynti- tai johdon valmennusta, 60 kaipasi markkinointiviestinnän ja kasvustrategian terävöittämistä, 50 prosessiensa kehittämistä. Yrityskaupat tulivat esiin yllättävän vä- hän. Kaikkien yritysten kanssa tarpeet käydään läpi ja heillä on mahdollisuus saada täsmäapua sopivalta asiantuntijalta kehittämiseen, tutkimuksen yhteenvetoraportin laatinut konsultti Antti Lehtimäki kertoo. Tutkimuksessa yllätti myös, että lisärahoituksella ei näyttänyt olevan suurta vaikutusta kasvuun, sillä alle viidennes kasvua tavoittelevista yrityksistä piti sitä tärkeänä. Sen sijaan omien toimintaprosessien kehittämisen merkitystä pidettiin tärkeänä kasvukykyjen edistämiseen. Kansainvälistymisen merkitys kasvaa kasvutavoitteiden noustessa. m 1,8 miljardin kasvu todeksi varSinaiS-SuoMen Yrittäjien Konsulttiyhtymä Ajalta tilaaman tutkimuksen mukaan alueen yritysten keskimääräinen kolmen vuoden kasvutavoite on 17,3 prosenttia eli yhteensä noin 600 miljoonaa euroa laskettuna kasvua tavoittelevien yritysten liikevaihtoluvuista. Kun tämä 351 tutkimukseen osallistuneen yrityksen tulos suhteutetaan kaikkiin alueen yrityksiin, laskennallinen kasvupotentiaali on 1,8 miljardia euroa vuoden 2015 loppuu mennessä. – Varsinais-Suomen yritysten kasvuvauhti ei ole ollut riittävää ja viimeisessä pk-barometrissa voimakkaasti kasvuha- 18 mania luisia yrityksiä oli vain 9 prosenttia. Myös tuotekehitysinvestoinnit ovat olleet alhaisemmat kuin esimerkiksi Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Päätimme selvittää tilanteen tarkemmin, jotta voimme kohdistaa konkreettisia toimia suoraan niitä tarvitseviin yrityksiin. Seuraamme myös toimenpiteiden tuloksia ja haluamme herättää laajempaa keskustelua asiasta, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom sanoo. Kasvuyrityksinä on yleensä pidetty kansainvälistyviä teknologia-alan startup yrityksiä, mutta tutkimus osoitti, että myös perinteisillä toimialoilla on 10–30 manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI tunnelmassa Mitä tekee tilintarkastaja? kyselivät seiskaluokkalaiset tässä pisteessä. Urapolku Turun Nuorkauppakamari järjesti toukokuussa yläkoulun seitsemäsluokkalaisille Urapolku -tapahtuman, jossa esiteltiin ammatteja ja koulutuspolkuja niihin. Tapahtumassa oli mukana 40 ammatin edustus, 30 yritystä ja kymmeniä koulutusalojen edustajia. Se toteutettiin yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja Turun kaupungin kanssa. Nuorilla on ollut mahdollisuus kertoa omista unelma-ammateistaan heille tehdyssä kyselyssä. Tapahtumassa he voivat kysyä vaikkapa oikealta lentoemännältä, lääkäriltä tai rakennusinsinööriltä heidän työstään ja testata ammattiin liittyviä taitoja. Erityisen innokkaasti iskettiin nauloja vasaralla ja taiteiltiin nutturoita ja ommeltiin tikkejä, mutta kaikki kiersivät vähintään 10 esittelypistettä. Tyttöjen ja poikien kiinnostuksen kohteet olivat pääasiassa hyvin erilaiset. Esimerkiksi Turun yliopiston tietotekniikka-ammatit vetivät hyvin poikia, mutta tytöt tutustuivat mieluummin sairaanhoitajan työhön, joka ei juuri poikia kiinnostanut. Kaksipäiväinen tapahtuma toi Logomoon Turun seudun yläkouluista yli 1 500 oppilasta. Se onnistui niin hyvin, että järjestäjät kaavailevat jo tapahtumasta jokavuotista. Neitsytperunafestivaalin ravintola-alueen maistiaisia: edessä vas. Jesse’s Dinen, Kanaravintola Birdien, takana vartaassa Ravintolalaiva Cindyn ja mustalla lautasella Vaakahuoneen annokset. Neitsytperunafestivaali Ruokakulttuuriyhdistys Kaffeli ry järjesti jo kolmannen kerran Neitsytperunafestivaalin Turussa varhaisperunan kunniaksi. Samassa yhteydessä järjestettiin myös Suuret oluet – pienet panimot -tapahtuma, jossa sai maistaa harvinaisia pienten panimoiden oluita eri puolilta Suomea. Uusi paikka ruokafestivaalille löytyi Kaupunginteatterin viereiseltä Hämähäkkitontilta ja teatterin aulassa vietettiin lastentapahtumaa. Perunasta kokattiin uusia herkkuja leikkimielisessä Kokataan torilla -kilpailussa, festivaalialueen ravintolateltassa maisteltiin seitsemän ravintolan perunaruokia ja kotiin viemisiksi sai ostaa tuoreita perunoita lähituottajien torilta muiden alkukesän lähi- ja luomuruokaherkkujen ohella. Kesätunnelmaa kokemaan Uusi kesäterassi Kiitokukko aivan Turun kaupungintalon vieressä tarjoaa suoran näköalan Aurajoen rantaan. Kiitoradan ja ravintola Kasinon yrittäjä Harri Lehtinen avasi uuden kesäkeitaansa sillä ajatuksella, että kaupungin kesätunnelma houkuttelee sekä matkailijoita että kaupunkilaisia joen rantaan. Kiitokukko haluaa erottua tarjonnallaan ja valikoimissa on paljon Laitilan panimon tuotteita muiden juomien ohella. Myös kahvia ja huikopalaksi voileipiä ja täytettyjä croissantteja on saatavilla. Aurajoen rannan kesätunnelmia voi tutkailla uudella Kiitokukon terassilla. Valtakunnalliset AMK-päivät Turussa Turun AMK:n liiketalouden ja juridiikan yliopettaja Kaisa Sorsa keräsi tietoa kansainväliseen TPR INNO - tutkimukseensa, joka koskee elintarviketurvallisuus- ja yhteiskuntavastuustandardeja ja sopimustoimintaa laaja-alaisten innovaatioiden aikaansaamiseksi. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: [email protected] Turun Ammattikorkeakoulu isännöi ensimmäistä kertaa valtakunnallisia AMK-päiviä Turussa. Niiden aikana puhuttiin koulutuksesta, innovaatioista ja tulevaisuuden työelämästä vilkkaasti, osallistujia oli noin 550. Teemana oli Innovaatiosilta Eurooppaan, ja ohjelmassa kuultiin myös ulkomaalaisten oppilaitosten kokemuksia. Tilaisuuden suojelija oli presidentti Sauli Niinistö. AMK-päivät avasi ammattikorkeakoulujärjestelmän liikkeellepanijoihin kuulunut ministeri Christoffer Taxell. – Ammattikorkeakoulujen toiminta on alkanut hyvin, mutta yhteistyön luominen eri koulujen välillä on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Suomi on lokeromaa. Olen vähän pettynyt siihen, että korkeakoulumaailma ei käytä kaikkia mahdollisuuksiaan hyväksi. Tiloja ja henkilöresursseja voisi käyttää tehokkaammin ja parantaa näin koulutuksen laatua ja kattavuutta, Taxell totesi lehdistötilaisuudessa. mania 19 Tilaa Kaupan Maailma -lehti huippuedulliseen hintaan 29,15 25 €/vuosi! Kaupan Maailma NRO 4 | SYYSKUU 12 ori Aalto-yliopiston profess Arto Lindblom: Asiakasta kannattaa kuunnella Sivu 22 Huonekalukauppa kehittää uutta tilastointijärjestelmää sivu 30 Ranskassa asiakaspalaute on pienyrittäjien valtti sivu 52 ttilehti Kaupan riippumaton amma Kaupan Maailma on mukana kaikkialla, missä kauppaa tehdään. Hintaan Hintaan lisätään lisätään 10 % alvalv. 9 %. Tarjous Tarjous on voimassa voimassa 30.8.2013 asti. 31.12.2012 saakka. Tilaukset: [email protected] Tilaukset: www.bbm.fi www.bbm.fi
© Copyright 2024