suoritettavaan yhteisön tavaramerkkien tutkintaan osa
Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA B TUTKINTA JAKSO 4 EHDOTTOMAT HYLKÄYSPERUSTEET JA YHTEISÖN YHTEISMERKIT Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 1 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Sisällysluettelo 1 Yleiset periaatteet ...................................................................................... 4 1.1 Perusteltu rekisteröintieste ....................................................................... 4 1.2 Vuoropuhelu hakijan kanssa ..................................................................... 4 1.3 Euroopan unionia koskevat kriteerit ......................................................... 5 1.4 Merkityksettömät kriteerit .......................................................................... 6 1.4.1 1.4.2 1.4.3 1.4.4 2 Sana tai ilmaus ei ole käytössä ...................................................................... 6 Tarve säilyttää vapaassa käytössä ................................................................ 6 Tosiasiallinen yksinoikeus .............................................................................. 6 Kaksoismerkitys .............................................................................................. 6 1.5 Tavaroita ja palveluja koskevien rekisteröintiesteiden laajuus............... 7 1.6 Rekisteröintiesteestä ilmoittamisen ajankohta ........................................ 8 1.7 Erottamislausumat ..................................................................................... 8 1.8 Eri hylkäysperusteiden välinen suhde ...................................................... 8 Ehdottomat hylkäysperusteet (tavaramerkkiasetuksen 7 artikla) ......... 9 2.1 Graafinen esitys (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohta) .................................................................................................. 9 2.1.1 2.1.2 Yleiset huomautukset ..................................................................................... 9 Esimerkkejä tavaramerkkihakemuksista, jotka on hylätty tai hyväksytty 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella ................................................ 10 2.1.2.1 2.1.2.2 2.1.2.3 2.1.2.4 2.1.2.5 2.1.2.6 2.1.3 2.2 Hajumerkit ................................................................................................. 10 Makumerkit ................................................................................................ 10 Äänimerkit ................................................................................................. 11 Liikettä sisältävät merkit ............................................................................ 11 Kahden tai useamman värin epämääräinen ja muodoton yhdistelmä ”missä tahansa ilmenemismuodossa” ....................................................... 12 Moniselitteiset ja ristiriitaiset kuvaukset, jotka eivät ole yhdenmukaisia merkin luonteen kanssa............................................................................. 12 Suhde muihin tavaramerkkiasetuksen säännöksiin ..................................... 13 Erottamiskyky (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) ................................................................................................ 13 2.2.1 2.2.2 2.2.3 2.2.4 Yleiset huomautukset ................................................................................... 13 Sanaosat....................................................................................................... 14 Kirjojen nimet ................................................................................................ 15 Värit .............................................................................................................. 15 2.2.4.1 2.2.4.2 2.2.5 Yksittäiset kirjaimet ....................................................................................... 18 2.2.5.1 2.2.5.2 2.2.6 2.2.7 2.2.8 2.2.9 2.2.10 2.2.11 2.2.12 Yksittäiset värit .......................................................................................... 16 Väriyhdistelmät .......................................................................................... 16 Yleiset huomautukset ................................................................................ 18 Esimerkkejä ............................................................................................... 19 Iskulauseiden erottamiskyvyn arviointi ......................................................... 19 Yksinkertaiset kuvio-osat .............................................................................. 22 Tavanomaiset kuvio-osat .............................................................................. 23 Typografiset merkit ....................................................................................... 24 Kuvasymbolit ................................................................................................ 24 Yleiset tai erottamiskyvyttömät merkit .......................................................... 25 Kolmiulotteiset tavaramerkit ......................................................................... 27 Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 2 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.2.12.1 2.2.12.2 2.2.12.3 2.2.12.4 Alustavat huomautukset ............................................................................ 27 Muodot, jotka eivät liity itse tavaroihin ja palveluihin ................................. 27 Itse tavaran muoto tai tavaroihin tai palveluihin liittyvät muodot ................ 27 Pakkauksen muoto .................................................................................... 30 2.2.13 Kuosimerkit ................................................................................................... 32 2.2.14 Sijaintimerkit ................................................................................................. 35 2.3 Kuvailevuus (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohta). 36 2.3.1 Yleiset huomautukset ................................................................................... 36 2.3.1.1 2.3.1.2 2.3.1.3 2.3.2 Sanamerkit.................................................................................................... 39 2.3.2.1 2.3.2.2 2.3.2.3 2.3.2.4 2.3.2.5 2.3.2.6 2.3.2.7 2.3.2.8 2.3.2.9 2.3.2.10 2.3.3 2.3.4 Alustavat huomautukset ............................................................................ 55 Tyylitellyt sanaosat .................................................................................... 57 Muihin kuvio-osiin yhdistetyt sanaosat ...................................................... 59 Tavalliset merkit tai merkinnät (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohta) ................................................................................ 64 2.4.1 2.4.2 2.4.3 2.4.4 2.5 Yksi sana ................................................................................................... 39 Sanayhdistelmät ........................................................................................ 40 Kirjoitusvirheet ja poisjätöt ......................................................................... 42 Lyhenteet ja kirjainsanat ............................................................................ 43 Iskulauseet ................................................................................................ 44 Maantieteelliset nimitykset......................................................................... 45 Tavaroiden tai palvelujen kohdetta kuvaavat ilmaukset ............................ 47 Yksittäiset kirjaimet ja numerot .................................................................. 50 Värien nimet .............................................................................................. 52 Kasvilajikkeiden nimet ............................................................................... 53 Kuviomerkit ................................................................................................... 54 Esittävyyden vähimmäistaso ........................................................................ 55 2.3.4.1 2.3.4.2 2.3.4.3 2.4 Kuvailevuuden käsite ................................................................................ 36 Viiteperusta ............................................................................................... 37 Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainitut ominaisuudet ............................................................................................. 38 Yleiset huomautukset ................................................................................... 64 Ajankohta, jona ilmaus tulee tavalliseksi ...................................................... 64 Tavallisiksi tulleiden ilmausten arviointi ........................................................ 64 Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan sovellettavuus kasvilajikkeiden nimiin .................................................................................. 65 Teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämätön muoto, tavaran arvoon olennaisesti vaikuttava muoto tai tavaran luonteenomainen muoto (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohta) ........... 65 2.5.1 2.5.2 2.5.3 2.5.4 Yleiset huomautukset ................................................................................... 65 Tavaran luonteenomainen muoto ................................................................. 67 Teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämätön tavaran muoto .................. 68 Tavaran arvoon olennaisesti vaikuttava muoto ............................................ 71 Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 3 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 1 Yleiset periaatteet 1.1 Perusteltu rekisteröintieste Jos tutkija toteaa ehdottoman hylkäysperusteen olevan olemassa, hakijalle on ilmoitettava rekisteröintiesteestä ilmoituksella, jossa eritellään kaikki todetut yksittäiset hylkäysperusteet sekä esitetään selkeät ja erilliset perustelut kullekin perusteelle. Kaikki rekisteröintiesteet perusteluineen tulee ilmoittaa samassa ilmoituksessa, ja kullekin hylkäysperusteelle on esitettävä omat perustelut. Monissa tapauksissa jotkin hylkäysperusteet ovat päällekkäisiä, esimerkiksi erottamiskyky ja kuvailevuus. Tällaisissakin tapauksissa kullekin hylkäysperusteelle on esitettävä erilliset perustelut. Jos sanamerkillä esimerkiksi todetaan olevan semanttinen merkitys, jonka perusteella sen rekisteröinti voidaan hylätä sekä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan että c alakohdan perusteella, ilmoituksessa hylkäysperusteista olisi käsiteltävä kumpaakin näistä perusteista erillisissä kohdissa. Tällaisessa tapauksessa olisi ilmoitettava selkeästi, perustuuko erottamiskyvyn puuttuminen samoihin vai eri näkökohtiin kuin ne seikat, joiden perusteella tavaramerkkiä pidetään kuvailevana. Yhteisön tavaramerkin hylkäämiseen riittää, että yksi 7 artiklassa mainituista perusteista täyttyy vain osassa Euroopan unionia. Tutkijoita kuitenkin kannustetaan luettelemaan tässä vaiheessa kaikki hylkäysperusteet, joita voidaan soveltaa. Toisinaan hakijan esittämät huomautukset tai tavaroiden ja palvelujen luettelon rajaaminen (osittainen peruuttaminen) johtaa muiden hylkäysperusteiden soveltamiseen. Tutkijoita muistutetaan, että jos haetun yhteisön tavaramerkin hylkääminen täytyy perustaa uusiin hylkäysperusteisiin tai uusiin näkökohtiin, osapuolelle on annettava mahdollisuus esittää huomautuksensa niistä. 1.2 Vuoropuhelu hakijan kanssa Tutkintamenettelyn aikana tutkijan pitäisi pyrkiä vaihtamaan mielipiteitä hakijan kanssa. Kaikissa menettelyn vaiheissa tutkijan on tarkasteltava huolellisesti hakijan esittämiä huomautuksia. Tutkijan on samoin tarkasteltava omasta aloitteestaan uusia tosiseikkoja tai näkökohtia, jotka puoltavat tavaramerkin hyväksymistä. Hakemus voidaan hylätä vain, jos tutkija on päätöksen tekoajankohtana vakuuttunut siitä, että sen rekisteröinnille on perusteltu este. Jos hakija ei ole esittänyt huomautuksia ja jos tutkija ei ole löytänyt omasta aloitteestaan syitä, jotka saattaisivat muuttaa hänen näkemystään, hakijalle lähetetään hylkäyspäätös. Sen tulee sisältää alkuperäinen rekisteröintiestettä tai -esteitä koskeva ilmoitus tai ilmoitukset sekä toteamus siitä, että hakemus on hylätty, ja maininta muutoksenhakumahdollisuudesta. Lopullisessa päätöksessä tavaramerkkiä ei ole asianmukaista hylätä pelkästään ”rekisteröinnin epäämistä koskevassa ilmoituksessa esitetyistä syistä”. Jos hakija riitauttaa alkuperäisessä ilmoituksessa esitetyt syyt, hylkäyspäätöksessä on ensin esitettävä alkuperäiset perustelut ja sitten käsiteltävä hakijan esittämiä huomautuksia. Jos tutkijan on esitettävä uusia tosiseikkoja tai perusteita hylkäykselle, hakijalle on annettava mahdollisuus esittää huomautuksia niistä ennen lopullisen päätöksen tekemistä. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 4 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Jos hakija yrittää kumota puutteen rajaamalla tavaroiden ja palvelujen luetteloa, on mahdollista, että rajaamisen myötä syntyy uusi hylkäysperuste, esimerkiksi harhaanjohtavuus kuvailevuuden lisäksi. Tässä tapauksessa olisi lähetettävä toinen rekisteröintiestettä koskeva ilmoitus, jotta hakijalle annetaan mahdollisuus esittää huomautuksensa kaikista niistä hylkäysperusteista, joiden on todettu täyttyvän. Tiettyjä tavaroita tai palveluja varten haettua rekisteröintiä, jota on rajattu sillä ehdolla, että kyseisillä tavaroilla tai palveluilla ei ole määrättyä ominaisuutta, ei pitäisi hyväksyä (ks. tuomio 12.2.2004, C-363/99, ’Postkantoor’, , 114 kohta). Esimerkiksi tavaramerkin ”Teatteri” osalta ei pitäisi hyväksyä rajausta, jonka mukaan rekisteröintiä haetaan ”kirjoille, lukuun ottamatta teatteria käsitteleviä kirjoja”. Sen sijaan myönteisesti muotoillut rajaukset, kuten ”kemiaa käsittelevät kirjat”, voivat yleensä olla hyväksyttäviä. Käytössä syntyneen erottamiskyvyn [7 artiklan 3 kohta] todistamisen osalta hakijalla on oikeus vakuuttaa, että sen tavaramerkki on tullut erottamiskykyiseksi käytössä, ja esittää asianmukaiset todisteet käytöstä. Hakijan on toimitettava todisteensa käytöstä rekisteröintiestettä koskevan ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen ja ennen kuin tutkija tekee lopullisen päätöksensä. Tältä osin hakija voi pyytää määräaikojen pidentämistä rekisteröintiestettä koskevan ilmoituksen vastaanottamisen jälkeen tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 71 säännön mukaisesti. Jos tutkija haluaa hyväksyä tavaramerkin 7 artiklan 3 kohdan perusteella, hylkäysilmoitusta ei lähetetä. Jos käyttöä koskevien todisteiden toimittamisesta huolimatta tutkija toteaa, ettei yhteisön tavaramerkkihakemusta edelleenkään voida hyväksyä 7 artiklan 1 kohdan perusteella, koska todisteet käytöstä eivät olleet vakuuttavia, hylkäysilmoitukseen on sisällytettävä maininta mahdollisuudesta hakea päätökseen muutosta valituslautakunnassa. Siihen on myös sisällytettävä perustelut sille, miksi tavaramerkki on jonkin 7 artiklan 1 kohdassa mainitun perusteen vastainen, ja erilliset perustelut sille, miksi hakijan vakuutusta käytössä syntyneestä erottamiskyvystä ei voida hyväksyä. 1.3 Euroopan unionia koskevat kriteerit Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohta on Euroopan unionin säännös, ja sitä on tulkittava unionissa yhtenäisesti. Olisi virheellistä soveltaa erottamiskykyä koskevia erilaisia vaatimuksia, jotka perustuvat erilaisiin kansallisiin perinteisiin, tai soveltaa yleisen järjestyksen tai hyvien tapojen vastaisesti erilaisia (ts. lievempiä tai tiukempia) vaatimuksia sen mukaan, mikä maa on kulloinkin kyseessä. Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaan rekisteröintihakemus on hylättävä, vaikka hylkäämisperuste on olemassa ainoastaan osassa Euroopan unionia. Tämä tarkoittaa, että hylkäämiseen riittää, jos tavaramerkki on kuvaileva tai siltä puuttuu erottamiskyky jollakin EU:n virallisella kielellä. Muiden kielten osalta hylkäyspäätös tehdään, jos tavaramerkki on 7 artiklan 1 kohdan vastainen kielellä, jota merkittävä osa kohdeyleisöstä ainakin osassa Euroopan unionia ymmärtää (ks. jäljempänä kohta 2.3.1.2, Viiteperusta, ja tuomio 13.9.2012, T-72/11, ’Espetec’, , 35– 36 kohta). Jos rekisteröintieste ei perustu sanan semanttiseen merkitykseen, hylkäysperuste koskee yleensä koko Euroopan unionia. Kohdeyleisölle merkistä syntyvä mielleyhtymä, liike-elämän käytännöt tai hakemuksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen käyttö voivat kuitenkin olla erilaisia Euroopan unionin eri osissa. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 5 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 1.4 Merkityksettömät kriteerit Hakijat esittävät usein huomautuksia, jotka tuomioistuimet ovat jo todenneet merkityksettömiksi. Nämä huomautukset on hylättävä viittaamalla asiaa koskevien tuomioiden vastaaviin kohtiin. 1.4.1 Sana tai ilmaus ei ole käytössä Sillä, ettei haetun käsitteen kuvailevaa käyttöä voida varmentaa, ei ole merkitystä. Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukainen tutkinta on tehtävä ennakoiden (olettamalla, että tavaramerkkiä käytetään hakemuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen osalta). Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan sanamuodosta ilmenee selvästi, että riittää, jos tavaramerkkiä ”voidaan käyttää” osoittamaan tavaroiden ja palvelujen ominaisuuksia (ks. tuomio 23.10.2003, C-191/01, ’Doublemint’, 33 kohta). 1.4.2 Tarve säilyttää vapaassa käytössä Usein perusteluna käytetään, etteivät muut talouden toimijat tarvitse ilmausta, jolle rekisteröintiä haetaan, että ne voivat käyttää suorempia ja yksinkertaisempia nimityksiä tai että niillä on käytettävissään synonyymeja tavaroiden asianomaisten ominaisuuksien kuvaamiseen. Kaikki nämä huomautukset on hylättävä merkityksettöminä. Vaikka tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perustana on sitä koskeva yleinen etu, että kuvailevia käsitteitä ei pitäisi rekisteröidä tavaramerkkeinä, jotta ne säilyvät kaikkien kilpailijoiden vapaassa käytössä, viraston ei tarvitse osoittaa, että olisi olemassa konkreettinen, ajankohtainen tai pakottava tarve säilyttää kuvailevat ilmaukset vapaassa käytössä (konkretes Freihaltebedürfnis) (ks. tuomio 4.5.1999, C-108/97, ’Chiemsee’, 35 kohta ja tuomio 12.2.2004, C-363/99, ’Postkantoor’, 61 kohta). Näin ollen on merkityksetöntä, onko olemassa synonyymeja tai muita vieläkin tavanomaisempia tapoja, joilla tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia voidaan kuvailla (ks. tuomio 12.2.2004, C-265/00, ’Biomild’, 42 kohta). 1.4.3 Tosiasiallinen yksinoikeus Sillä, että hakija on ainoa niitä tavaroita ja palveluja tarjoava taho, joiden osalta tavaramerkki on kuvaileva, ei ole merkitystä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan kannalta. Tällaisessa tapauksessa on kuitenkin suurempi todennäköisyys, että asianomaisen hakijan tavaramerkin katsotaan tulleen käytössä erottamiskykyiseksi. 1.4.4 Kaksoismerkitys Hakijoiden usein esittämä huomautus, jonka mukaan haetuilla ilmauksilla on useita merkityksiä eikä jokin niistä ole kuvaileva kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta, on hylättävä. Hakemuksen hylkäämiseen tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 6 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit c alakohdan perusteella riittää, jos ainakin yksi käsitteen mahdollisista merkityksistä on kuvaileva asianomaisten tavaroiden ja palvelujen osalta (ks. tuomio 23.10.2003, C-191/01, ’Doublemint’, 32 kohta; vahvistettu asiassa C-363/99, ’Postkantoor’, tuomio 12.2.2004, 97 kohta). Koska tutkinnassa on keskityttävä hakemuksen kohteena oleviin tavaroihin ja palveluihin, huomautukset, jotka koskevat haetun tavaramerkin muodostavan sanan tai sanojen muita mahdollisia merkityksiä (jotka eivät liity kyseisiin tavaroihin tai palveluihin), ovat merkityksettömiä. Samoin silloin, kun haettu tavaramerkki on eri osista koostuva sanamerkki, tutkinnan kannalta merkityksellinen on se merkitys, joka mahdollisesti liittyy merkkiin kokonaisuutena tarkasteltuna, eivätkä sen yksittäisten osien mahdolliset merkitykset erikseen tarkasteltuina (ks. tuomio 8.6.2005, T-315/03, ’Rockbass’, 56 kohta). 1.5 Tavaroita ja palveluja koskevien rekisteröintiesteiden laajuus Lähes kaikkia ehdottomia hylkäysperusteita, ja erityisesti niistä olennaisimpia eli erottamiskyvyn puuttumista, kuvailevuutta, tavanomaisuutta yleisessä kielenkäytössä ja harhaanjohtavuutta, on arvioitava niiden tavaroiden ja palvelujen osalta, joille rekisteröintiä haetaan. Jos rekisteröintieste todetaan, tutkijan on eriteltävä, mitä hylkäysperustetta (tai hylkäysperusteita) sovelletaan kyseiseen tavaramerkkiin kunkin tavaran tai palvelun osalta. Riittää, että hylkäysperustetta sovelletaan yhteen tavaroiden ja/tai palvelujen yhtenäiseen ryhmään. Yhtenäisenä ryhmänä pidetään sellaisten tavaroiden ja/tai palvelujen ryhmää, joiden välillä on riittävän suora ja konkreettinen yhteys (tuomio 2.4.2009, T-118/06, ’ULTIMATE FIGHTING CHAMPIONSHIP’, 28 kohta). Kun sama hylkäysperuste koskee tavaroiden tai palvelujen luokkaa tai ryhmää, voidaan antaa yhteiset yleisperustelut kaikkien kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen osalta (tuomio 15.2.2007, C-239/05, ’Kitchen company’, 38 kohta). Kuvailevuuden osalta rekisteröintieste koskee paitsi niitä tavaroita ja palveluja, joita haetun tavaramerkin muodostama sana tai sanat kuvailee/kuvailevat suoraan, myös sitä laajaa ryhmää, johon sisältyvät (ainakin mahdollisesti) yksilöitävissä oleva alaryhmä tai tietyt tavarat ja palvelut, joita haetulla tavaramerkillä kuvaillaan suoraan. Jos hakija ei ole tehnyt tarkoituksenmukaista rajausta, kuvailevuuteen perustuva rekisteröintieste vaikuttaa väistämättä myös laajaan ryhmään. Esimerkiksi tavaramerkki ”EUROHEALTH” on hylättävä koko ”vakuutustoiminnan” osalta eikä pelkästään terveysvakuutusten osalta (ks. tuomio 7.6.2001, T-359/99, ’Eurohealth’, 33 kohta). Rekisteröintieste koskee myös niitä tavaroita ja palveluja, jotka liittyvät suoraan niihin, joihin kuvaileva merkitys sopii. Lisäksi silloin, jos kuvaileva merkitys liittyy toimintaan, jossa käytetään useita luettelossa erikseen mainittuja tavaroita tai palveluja, rekisteröintieste koskee niitä kaikkia (ks. tuomio 20.3.2002, T-355/00, ’Tele Aid’, useista tavaroista ja palveluista, joita käytetään tarjottaessa apua autonkuljettajille välimatkan päästä tai jotka liittyvät siihen). On mahdollista hakea rekisteröintiä tavaroille ja palveluille niin kutsuttuina liitännäistavaroina tai -palveluina siten, että niitä on tarkoitus käyttää pääasiallisten tavaroiden tai palvelujen käytön yhteydessä tai sen tukena. Näihin kuuluvat tyypillisesti tavaroiden pakkauspaperi ja käyttöohjeet sekä mainonta tai korjauspalvelu. Tällaisissa tapauksissa liitännäistavaroita on lähtökohtaisesti tarkoitus käyttää ja myydä yhdessä pääasiallisen tuotteen kanssa (esim. ajoneuvot ja käyttöohjeet). Tästä seuraa, että jos Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 7 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit yhteisön tavaramerkkiä pidetään kuvailevana pääasiallisten tavaroiden osalta, se on kuvaileva myös siihen läheisesti liittyvien liitännäistavaroiden osalta. 1.6 Rekisteröintiesteestä ilmoittamisen ajankohta Rekisteröintiesteestä on ilmoitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman täydellisessä muodossa. Joissakin tapauksissa virasto kuitenkin avaa tutkintamenettelyn uudelleen ex officio, jos tavaramerkki on selvästi hyväksytty virheellisesti tai jos samoja, uuden oikeuskäytännön mukaisia päätelmiä sovelletaan tavaramerkkiin, joka on hyväksytty jo aikaisemmin (tuomio 8.7.2004, T-289/02, ’Telepharmacy Solutions’,). Yhteisön tavaramerkkihakemusten kohdalla rekisteröintiesteestä voidaan ilmoittaa milloin tahansa ennen rekisteröintiä, toisin sanoen myös tavaramerkin julkaisemisen jälkeen. EU:n nimeävien kansainvälisten rekisteröintien kohdalla esteestä voidaan ilmoittaa niin kauan kuin väiteaika (kuusi kuukautta uudelleenjulkaisemisesta) ei ole alkanut (tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 112 säännön 5 kohta). Tällaisessa tapauksessa mahdollinen aikaisemmin lähetetty ilmoitus tavaramerkin väliaikaisesta tilasta peruutetaan. Virasto voi myös avata tutkintamenettelyn uudelleen kolmansien osapuolten esittämien huomautusten perusteella (tavaramerkkiasetuksen 40 artikla). 1.7 Erottamislausumat Tavaramerkkiasetuksen 37 artiklan 2 kohdassa annetaan tutkijalle mahdollisuus pyytää rekisteröinnin edellytyksenä, että tavaramerkin osatekijälle, jolla ei ole erottamiskykyä, ei vaadittaisi yksinoikeutta. Käytännössä tutkijat eivät yleensä turvaudu tähän säännökseen. Jos tavaramerkkiä ei ole todettu yksinomaan kuvailevaksi eikä siltä puutu erottamiskyky, se yleensä hyväksytään ilman erottamislausumaa. Erottamislausuma ei yleensä auta poistamaan ehdottomiin hylkäysperusteisiin perustuvaa rekisteröintiestettä. Jos tavaramerkki koostuu sellaisten osatekijöiden yhdistelmästä, joista yksikään ei ole sellaisenaan selkeästi erottamiskykyinen, erillisistä osatekijöistä ei ole tarpeen antaa erottamislausumaa. Jos aikakauslehden tavaramerkkinä on esimerkiksi ”Alicante Local and International News”, siihen sisältyville yksittäisille osatekijöille ei tarvita erottamislausumaa. Jos hakijan erottamislausuma ei poista hylkäysperustetta tai hakija ei hyväksy edellytettyä erottamislausumaa, hakemus on hylättävä siltä osin kuin on tarpeen. Jos hakija on esittänyt hakemuksessaan erottamislausuman osatekijälle, jolla ei ole erottamiskykyä, erottamislausuma tulee säilyttää, vaikka tutkija ei pitäisi sitä tarpeellisena. Tutkijan on hylättävä erottamiskykyisiä osatekijöitä koskevat erottamislausumat, koska niiden seurauksena tavaramerkin suojan laajuus jäisi epäselväksi. 1.8 Eri hylkäysperusteiden välinen suhde Rekisteröintiestettä koskevan ilmoituksen ja mahdollisen myöhemmän hylkäyspäätöksen on sisällettävä kaikki sovellettavat hylkäysperusteet. Kullekin hylkäysperusteelle on esitettävä erilliset perustelut. Jotta vältetään sekaannus siitä, perustuiko hylkääminen tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b vai c alakohtaan Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 8 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit vai molempiin, kumpaakin hylkäysperustetta olisi käsiteltävä oman otsikon alla. Jos hakija muuttaa tavaroiden ja palvelujen luetteloa siten, että uusi hylkäysperuste tulee sovellettavaksi, kyseinen peruste on mainittava. Näin voi tapahtua esimerkiksi silloin, jos hakija rajaa hakemuksen kattamien tavaroiden ja palvelujen luetteloa siten, että tavaramerkistä tulee harhaanjohtava. Jos hylkäämiselle esitetään useita perusteita, hakijan on kumottava ne kaikki, koska hylkääminen voi perustua yhteenkin hylkäämisperusteeseen (tuomio 19.9.2002, C-104/00 P, ’Companyline’, 28 kohta). Näiden ohjeiden seuraavissa kappaleissa käsitellään kutakin tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan alakohtaa aakkosjärjestyksessä siten, että ensin tarkastellaan 7 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja viimeiseksi 7 artiklan 1 kohdan k alakohtaa. Tämän jälkeen käsitellään tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua käytön kautta saavutettua erottamiskykyä ja viimeisessä kappaleessa yhteistavaramerkkejä. 2 Ehdottomat 7 artikla) hylkäysperusteet (tavaramerkkiasetuksen 2.1 Graafinen esitys (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohta) 2.1.1 Yleiset huomautukset Tässä kappaleessa tarkastellaan SMHV:n velvoitetta hylätä merkit, jotka eivät ole tavaramerkkiasetuksen 4 artiklan mukaisia. Tavaramerkkiasetuksen 4 artiklan mukaan yhteisön tavaramerkkinä voi olla mikä tahansa merkki, joka voidaan esittää graafisesti, erityisesti sanat, henkilönnimet mukaan lukien, kuviot, kirjaimet, numerot taikka tavaroiden tai niiden päällyksen muoto, jos sellaisella merkillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista. Tavaramerkkiasetuksen 4 artiklassa asetetaan siten kaksi edellytystä: (a) merkki voidaan esittää graafisesti ja (b) merkillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista. Graafista esitystä koskevan vaatimuksen tehtävänä on erityisesti täsmentää itse tavaramerkki, jotta voidaan määritellä rekisteröidyn tavaramerkin haltijalleen antaman suojan tarkka kohde. Oikeuskäytännössä on selkeästi vahvistettu, että tavaramerkkidirektiivin 2 artiklassa, joka vastaa tavaramerkkiasetuksen 4 artiklaa, tarkoitetun graafisen esityksen on mahdollistettava merkille kyky tulla esitetyksi visuaalisesti erityisesti kuvioiden, viivojen tai kirjoitusmerkkien avulla niin, että esitys on selvä, täsmällinen, itsessään täydellinen, helposti saatavissa, ymmärrettävä, kestävä ja objektiivinen (tuomio 12.12.2002, C-273/00, ’Sieckmann’, 46–55 kohta ja tuomio 6.5.2003, C-104/01, ’Libertel’, 28–29 kohta). Toisin sanoen merkkiä, jota ei voida esittää graafisesti, ei rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan. Unionin tuomioistuin on lisäksi korostanut, että merkistä on voitava tehdä muuttumaton ja varma havainto, joka takaa sen, että kyseessä oleva tavaramerkki osoittaa alkuperän. Esityksen tarkoituksena on juuri poistaa kaikki subjektiiviset seikat merkin havaitsemis- ja tunnistamisprosessista. Näin ollen graafisen esityksen tavan on oltava yksiselitteinen ja objektiivinen. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 9 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Jos merkkiä ei voida luontaisesti esittää graafisesti, kuvaus voi olla riittävä, mikäli kuvaus on selvä, täsmällinen, itsessään täydellinen, helposti saatavissa, ymmärrettävä, kestävä ja objektiivinen. Siksi äänimerkit voidaan rekisteröidä kuvauksen perusteella, kun taas hajuja ei voida rekisteröidä (ks. jäljempänä). 2.1.2 Esimerkkejä tavaramerkkihakemuksista, jotka on hylätty tai hyväksytty 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella Jäljempänä oleva luettelo esimerkeistä ei kata kaikkia mahdollisia tapauksia. 2.1.2.1 Hajumerkit Tällä hetkellä ei ole keinoa esittää hajuja tyydyttävällä tavalla graafisesti. Kemiallisen kaavan osalta vain harvat ihmiset tunnistaisivat tarkoitetun hajun kaavan perusteella. Hajunäytteen tallettaminen ei myöskään ole tavaramerkkiasetuksen 4 artiklassa tarkoitettu graafinen esitys, koska hajunäyte ei ole riittävän vakaa tai kestävä. Hajumerkkien osalta graafisen esitettävyyden vaatimuksia ei siis voida täyttää kemiallisella kaavalla, sanallisesti laaditulla kuvauksella, hajunäytteen tallettamisella tai näiden keinojen yhdistelmällä (ks. tuomio 12.12.2002, C-273/00, ’Sieckmann’, 69– 73 kohta). Tällä hetkellä ei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä kansainvälistä hajuluokittelua, jonka perusteella voitaisiin (kuten kansainvälisten värikoodien tai musiikillisen nuottikirjoituksen perusteella) tunnistaa hajumerkki objektiivisesti ja tarkasti kutakin hajua erikseen koskevan nimityksen tai tarkan koodin perusteella (tuomio 27.10.2005, T-305/04, ”Kypsän mansikan tuoksu”, 34 kohta). Kuten edellä mainitussa asiassa Sieckmann, vaikka hajumerkkejä, joita voidaan kuvailla monella eri tavalla, ei voida esittää graafisesti yhdellä kuvauksella, ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä, että hajumerkki voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kuvata siten, että se täyttää kaikki tavaramerkkiasetuksen 4 artiklan edellytykset sellaisina kuin niitä on oikeuskäytännössä tulkittu (tuomio 27.10.2005, T-305/04, ”Kypsän mansikan tuoksu”, 28 kohta). Edellä mainitussa asiassa (punaisen mansikan) graafisen esityksen sen enempää kuin sanallisen kuvauksenkaan (”kypsän mansikan tuoksu”) ei katsottu täyttävän asetettuja edellytyksiä. Mansikan tuoksu vaihtelee lajikkeesta toiseen. Näin ollen kuvaus ”kypsän mansikan tuoksu” voi viitata useisiin lajikkeisiin ja siis useisiin erottamiskykyisiin tuoksuihin, eikä se ole yksiselitteinen tai täsmällinen eikä pysty poistamaan subjektiivisuutta kyseisen merkin tunnistamis- ja havaitsemisprosessissa. Hajumerkin graafinen esitys ei voi olla mansikan kuva, joka esittää ainoastaan marjaa, joka tuottaa oletettavasti samanlaista tuoksua kuin kyseessä oleva hajumerkki eikä siis tuoksua, jolle rekisteröintiä haetaan. 2.1.2.2 Makumerkit Edellä kohdassa 2.1.2.1 esitettyjä perusteluja voidaan soveltaa vastaavasti makumerkkeihin (ks. päätös 4.8.2003, R 120/2001-2 – ’The taste of artificial strawberry flavour’). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 10 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.1.2.3 Äänimerkit Jos äänimerkki koostuu musiikista, virasto hyväksyy vain perinteisen nuottikirjoituksen haetun merkin graafiseksi esitykseksi (asiassa C-283/01, ’Shield Mark’, 27.11.2003 annetussa tuomiossa asetettujen edellytysten mukaisesti). Jos merkki kuitenkin koostuu muusta äänestä kuin musiikista, oskillogrammista tai sonogrammista koostuva graafinen esitys on hyväksyttävä, mikäli sen yhteydessä toimitetaan sähköisesti vastaava äänitiedosto (ks. pääjohtajan päätös EX-05-3, 10.10.2005). 2.1.2.4 Liikettä sisältävät merkit Liikettä sisältävien tavaramerkkien on myös täytettävä graafista esittämistä koskevat edellytykset. Asiassa R 443/2010-2 – ”RED LIQUID FLOWING IN SEQUENCE OF STILLS (MOVEMENT MARK)” 23.9.2010 tekemässään päätöksessä toinen valituslautakunta totesi, että tapauksissa, joissa merkki määritellään sekä graafisella esityksellä että sanallisella kuvauksella, kuvauksen on vastattava graafisen esityksen sisältöä, jotta esitys on muun muassa selvä, täsmällinen, ymmärrettävä ja objektiivinen. Asianomaisessa tapauksessa tutkija katsoi, että esitykseen sisältyvät pysäytyskuvat yhdessä kuvauksen kanssa eivät osoittaneet selkeästi liikettä, erityisesti koska niistä ei käynyt riittävän selvästi ilmi, miten liike etenee eri pysäytyskuvien välillä: Toinen valituslautakunta kuitenkin totesi tältä osin, että merkin graafinen esitys ja verbaalinen kuvaus ovat täysin yhteensopivia ja täydentävät toisiaan. Hakija oli toimittanut riittävän määrän pysäytyskuvia, jotta liikkeen eteneminen voitiin kuvata selkeästi, sekä täsmällisen ja yksityiskohtaisen sanallisen kuvauksen liikkeen etenemisestä, eikä liikettä sisältävän merkin toiminnasta jäänyt epäselvyyttä. Toisen valituslautakunnan vahvistamien edellytysten mukaisesti liikettä kuvaavan tavaramerkin rekisteröinti voidaan hylätä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella vain, kun ”kohtuullisen tarkkaavaisen henkilön on ponnisteltava erityisen ankarasti ymmärtääkseen liikettä kuvaavan tavaramerkin sisällön”. Pysäytyskuvien määrälle ei ole asetettu rajoitusta. Kuvien määrä riippuu kyseessä olevasta liikkeestä, kunhan muodolliset vaatimukset esityksestä täyttyvät. Tavaramerkin kuvauksen on oltava täsmällinen ja se on mukautettava liikkeen Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 11 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit jatkuvuuteen ja moniosaisuuteen, jotta sillä voidaan kuvata merkkiä asianmukaisesti ja tehokkaasti. 2.1.2.5 Kahden tai useamman värin epämääräinen ja muodoton yhdistelmä ”missä tahansa ilmenemismuodossa” Kahden tai useamman värin epämääräinen ja muodoton yhdistelmä ”missä tahansa ilmenemismuodossa” ei täytä graafisen esityksen selkeydelle ja muuttumattomuudelle asioissa Sieckmann ja Libertel asetettuja edellytyksiä, mikä on edellytys sen kyvylle toimia tavaramerkkinä (ks. myös päätös 27.7.2004, R 730/2001-4 – ’YELLOW/BLUE/RED’). Pelkkä kahden tai useamman värin yhdistelmä ilman muotoa tai ääriviivoja taikka pääasiassa kyseessä olevan kaltainen maininta kahdesta tai useammasta väristä ”kaikissa ajateltavissa olevissa muodoissa” ei osoita sellaista täsmällisyyttä ja muuttumattomuutta, jota vaaditaan tavaramerkkiasetuksen 4 artiklassa (tuomio 24.6.2003, C-49/02, ’Sininen ja keltainen väri’, 34 kohta). Lisäksi tällaiset esitykset mahdollistaisivat lukuisia erilaisia yhdistelmiä, minkä vuoksi kuluttajan ei olisi mahdollista havaita ja muistaa yhtä tiettyä yhdistelmää ja siten toistaa varmuudella aikaisempaa ostokokemusta. Ne eivät myöskään anna toimivaltaisille viranomaisille ja talouden toimijoille mahdollisuutta tunnistaa tavaramerkin haltijalle annetun suojan laajuutta. Näin ollen kahden tai useamman abstraktissa ja ääriviivattomassa muodossa kuvatun värin graafiseen esitykseen tulee sisältyä systemaattinen sommitelma, jossa kyseessä olevat värit on yhdistetty keskenään ennalta määrätyllä ja muuttumattomalla tavalla (tuomio 14.6.2012, T-293/10, ”Seitsemän eriväristä neliötä”, 50 kohta). 2.1.2.6 Moniselitteiset ja ristiriitaiset kuvaukset, jotka eivät ole yhdenmukaisia merkin luonteen kanssa Kuvausta, joka on moniselitteinen ja ristiriitainen, ei voida hyväksyä. Lisäksi kuvauksen on oltava yhdenmukainen merkin luonteen kanssa. Asiassa T-293/10, ”Seitsemän eriväristä neliötä”, 14.6.2012 antamassaan tuomiossa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että tavaramerkin kuvaus (”kuusi pintaa, jotka on järjestetty geometrisesti kolmeen pariin samansuuntaisia pintoja siten, että kukin pari sijaitsee kohtisuoraan kahteen muuhun pariin nähden, ja i) kaksi vierekkäistä pintaa ovat aina erivärisiä ja ii) kussakin pinnassa on mustilla viivoilla erotettu ristikkokuvio, joka jakaa pinnan yhdeksään yhtä suureen osaan”) oli liian vaikeasti ymmärrettävä: Näin määritelty merkki ei ole pelkkä värimerkki vaan kolmiulotteinen tavaramerkki tai kuviomerkki, joka vastaa tietynmuotoisen kohteen ulkoasua, tässä tapauksessa kuutiota, joka on peitetty neliöillä, jotka on järjestetty tietyllä tavalla väreittäin. Vaikka kuvaus olisi ollut selkeä ja helposti ymmärrettävä – mitä se ei ollut –, siihen olisi joka tapauksessa sisältynyt lähtökohtainen ristiriita merkin todellisen luonteen osalta (64 ja 66 kohta). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 12 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.1.3 Suhde muihin tavaramerkkiasetuksen säännöksiin Kun tavaramerkin rekisteröinnille on olemassa este tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella, ei ole tarpeen tutkia muita tavaramerkin mahdollisia hylkäysperusteita, kuten tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b tai c alakohtaa. Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaan 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä ehdottomia hylkäysperusteita ei voida kumota sillä, että tavaramerkki on käytössä tullut erottamiskykyiseksi. 2.2 Erottamiskyky (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohta) 2.2.1 Yleiset huomautukset Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tavaramerkin erottamiskyky merkitsee sitä, että tavaramerkki pystyy yksilöimään rekisteröintihakemuksessa tarkoitetun tavaran tai palvelun tietyn yrityksen tuotteeksi ja erottamaan näin tarkoitetun tavaran muiden yritysten tavaroista (tuomio 29.4.2001, yhdistetyt asiat C-468/01 P–C-472/01 P, 32 kohta; tuomio 21.10.2004, C-64/02 P, 42 kohta; tuomio 8.5.2008, C-304/06 P, 66 kohta ja asia ’Audi v. SMHV’, 33 kohta). Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tätä erottamiskykyä voidaan arvioida vain yhtäältä suhteessa niihin tavaroihin tai palveluihin, joille tavaramerkin rekisteröintiä on haettu, ja toisaalta suhteessa siihen, miten kohdeyleisö mieltää tavaramerkin (tuomio 29.4.2001, yhdistetyt asiat C-468/01 P–C-472/01 P, 33 kohta; tuomio 8.5.2008, C-304/06 P, 67 kohta ja asia ’Audi v. SMHV’, 34 kohta) (tuomio 14.6.2012, T-293/10, ’Seitsemän eriväristä neliötä’, ja tuomio 12.7.2012, C-311/11 P, ’Wir machen das Besondere einfach’, 23 kohta). Vaikka yleisesti tunnustetaan, että jo vähäinenkin erottamiskyky riittää, on myös otettava huomioon, että ollakseen erottamiskykyinen yhteisön tavaramerkkinä merkin on oltava erottamiskykyinen koko Euroopan unionissa. Euroopan unionin tuomioistuinten vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan sellaiselta sanamerkiltä, joka tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla kuvailee tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, puuttuu tämän takia väistämättä saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erottamiskyky näiden samojen tavaroiden tai palvelujen osalta (ks. tuomio 12.6.2007, T-190/05, ’TWIST & POUR’, 39 kohta). Vastaavasti silloin, kun tietty ilmaus ei ole kyseisten tavaroiden ja palvelujen osalta selkeästi kuvaileva siinä määrin, että tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaista rekisteröintiestettä ei sovelleta, merkkiä ei tästä huolimatta voitaisi rekisteröidä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan sillä perusteella, että kohdeyleisö mieltää tavaramerkin vain antavan tietoa kyseisten tavaroiden ja/tai palvelujen luonteesta eikä osoittavan niiden alkuperää. Näin oli ilmauksen ”medi” tapauksessa, jonka katsottiin pelkästään antavan kohdeyleisölle tietoa tavaroiden lääkinnällisestä tai terapeuttisesta käyttötarkoituksesta tai siitä, että ne viittaavat yleisesti lääketieteen alaan (tuomio 12.7.2012, T-470/09, ’Medi’, 22 kohta). Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen rekisteröintieste on kyseessä myös silloin, kun käytettyä leksikaalista rakennetta, vaikka se ei olisikaan kieliopillisesti oikea, voidaan pitää yleisenä mainoskielessä ja kyseisessä kaupallisessa Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 13 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit asiayhteydessä. Näin todettiin yhdistelmästä ”ECO PRO”, jossa ylistävä osatekijä PRO on sijoitettu kuvailevan osatekijän ECO jälkeen ja jonka kohdeyleisö mieltäisi osoitukseksi siitä, että tavaramerkin osoittamat tavarat on tarkoitettu ”ympäristöalan asiantuntijoille” tai liittyvät ”ympäristön tukemiseen” (tuomio 25.4.2013, T-145/12, ’ECO PRO’, 29–32 kohta). 2.2.2 Sanaosat Sanat eivät ole erottamiskykyisiä tai eivät voi antaa erottamiskykyä moniosaiselle merkille, jos niitä käytetään niin yleisesti, että ne ovat menettäneet kyvyn erottaa tavaroita ja palveluja. Tämän perusteella on hylättävä seuraavat ilmaukset, sellaisinaan tai muihin sellaisiin osatekijöihin yhdistettynä, joita ei voida rekisteröidä. Ilmaukset, jotka pelkästään osoittavat tavaroiden ja palvelujen tiettyä myönteistä tai vetoavaa laatua tai tehtävää, on hylättävä, jos niitä käytetään joko yksin tai kuvaileviin ilmauksiin yhdistettynä: • ECO ilmaisee ”ekologista” (tuomio 24.4.2012, T-328/11, ’EcoPerfect’, 25 kohta ja tuomio 15.1.2013, T-625/11, ’ecoDoor’, 21 kohta); • MEDI viittaa ”lääketieteelliseen” (tuomio 12.7.2012, T-470/09, ’medi’); • MULTI tarkoittaa ”paljon, monta, enemmän kuin yksi” (päätös 21.7.1999; R 99/1999-1 – ’MULTI 2 ’n 1’, päätös 17.11.2005, R 904/2004-2 – ’MULTI’) • MINI ilmaisee ”hyvin pientä” tai ”pikkuruista” (päätös 17.12.1999, R 62/1999-2 – ’MINIRISC’); • Premium/PREMIUM viittaa ”parhaaseen laatuun” (tuomio 22.5.2012, T-60/11, 46–49, 56 ja 58 kohta ja tuomio 17.1.2013, yhdistetyt asiat T-582/11 ja T-583/11, ’PREMIUM L’ ja ’PREMIUM XL’, 26 kohta); • PLUS osoittaa ”jotain lisää, ylimääräistä, parasta laatua, erinomaista omassa lajissaan” (päätös 15.12.1999, R 329/1999-1 – ’PLATINUM PLUS’,); • ULTRA 1 ilmaisee ’ULTRAFLEX’,); • UNIVERSAL viittaa tavaroihin, jotka soveltuvat yleiseen tai yleismaailmalliseen käyttöön (tuomio 2.5.2012, T-435/11, ’UniversalPHOLED’, 22 ja 28 kohta). ”äärimmäistä” (päätös 9.12.2002, R 333/2002-1 – Ylätason verkkotunnusta kuvaavat päätteet, kuten ”.com”, osoittavat vain paikkaa, jossa tieto on saatavilla internetissä, eivätkä siten voi tehdä kuvailevasta tai muutoin esteellisestä tavaramerkistä rekisteröintikelpoista. Näin ollen tavaramerkkiä www.books.com ei voida rekisteröidä painotuotteille, kuten ei myöskään ilmausta ”kirjat” sellaisenaan. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tämän asiassa T-338/11, ”photos.com”, 21.11.2012 antamansa tuomion 22 kohdassa, jossa se totesi, että osatekijä ”.com” on tekninen ja yleinen rakenneosa, jota on käytettävä kaupallisen internetsivun osoitteen tavallisessa rakenteessa. Lisäksi se voi myös osoittaa, että tavaramerkkihakemuksen kohteena olevia tavaroita ja palveluja voidaan hankkia tai 1 Muutettu 23.6.2010 Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 14 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit tarkastella verkossa tai että ne liittyvät internetiin. Näin ollen on myös katsottava, ettei kyseinen osatekijä ole erottamiskykyinen asianomaisten tavaroiden tai palvelujen osalta. Yrityksen oikeudellisen muodon lyhenteet, kuten Ltd. ja GmbH, eivät voi lisätä merkin erottamiskykyä. Myöskään ilmauksia, jotka osoittavat, että tavarat ja palvelut ovat peräisin tietyltä ihmisryhmältä, kuten ”company”, ”people” ja ”Club”, ei voida rekisteröidä. Esimerkiksi tavaramerkkiä ”Kitchen Company” ei voida rekisteröidä keittiöitä varten. Asia on toisin, jos koko merkillä ei pelkästään viitata tavaroihin ja palveluihin abstraktisti, vaan siitä syntyy yleisvaikutelma erillisestä, yksilöitävissä olevasta yksiköstä. Esimerkiksi ”Royal Society for the Prevention of Cruelty to Animals” ja ”International Trade Mark Association” voitaisiin rekisteröidä tavaramerkiksi. Yksittäisten henkilöiden nimet ovat erottamiskykyisiä riippumatta siitä, miten yleinen nimi on, myös kaikkein yleisimpien sukunimien, kuten Smith tai García, tapauksessa. Ks. tuomio 16.9.2004, C-404/02, ’Nichols’, 26 ja 30 kohta. Sama pätee huomattavien henkilöiden, kuten valtionpäämiesten, nimiin. 2.2.3 Kirjojen nimet Yksinomaan kuuluisan tarinan tai kirjan nimestä koostuvilta tavaramerkeiltä voi puuttua erottamiskyky 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan niiden tavaroiden ja palvelujen osalta, joiden kohde (sisältö) voi koskea kyseistä tarinaa. Syynä tähän on se, että tietyistä tarinoista (tai niiden nimistä) on tullut niin vakiintuneita ja tunnettuja, että ne ovat siirtyneet yleiseen kielenkäyttöön eikä niille voida antaa mitään muuta merkitystä kuin kyseisen tarinan merkitys. Esimerkiksi ”Peter Pan”, ”Tuhkimo” tai ”Ilias” voivat aivan hyvin olla erottamiskykyisiä tavaramerkkejä esimerkiksi maalille, vaatteille tai kynille. Ne eivät kuitenkaan voi toimia erottavassa roolissa esimerkiksi kirjojen tai elokuvien yhteydessä, koska kuluttajat olettavat, että tavarat viittaavat Peter Panin tai Tuhkimon tarinaan ja että se on kyseisten ilmausten ainoa merkitys. Tavaramerkin rekisteröinti on evättävä vain, jos kyseinen nimi on riittävän kuuluisa ollakseen erittäin tuttu asianomaiselle kuluttajalle ja jos tavaramerkki voidaan mieltää tavaroiden tai palvelujen yhteydessä siten, että se tarkoittaa ensisijaisesti kuuluisan tarinan tai kirjan nimeä. Tavaramerkiltä todetaan puuttuvan erottamiskyky todennäköisemmin, jos voidaan osoittaa, että tarinasta on julkaistu monia eri versioita ja/tai siitä on tehty useita televisio-, teatteri- ja elokuvasovituksia, jotka ovat tavoittaneet laajan yleisön. Kyseisen tavaramerkin luonteen mukaan rekisteröinti voidaan evätä painotuotteiden, elokuvien, tallenteiden, näytelmien ja esitysten osalta (luettelo ei ole täydellinen). 2.2.4 Värit Tässä kohdassa käsitellään yksittäisiä värejä tai väriyhdistelmiä (”pelkkä väri”). Jos tavaramerkkiä haetaan pelkille väreille tai väriyhdistelmille, on tarkoituksenmukaista tutkia, ovatko ne erottamiskykyisiä käytettyinä joko tavaroissa tai Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 15 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit niiden pakkauksissa tai palvelujen tarjoamisen yhteydessä. Tavaramerkin hylkäämiseen riittää, jos tavaramerkki ei ole erottamiskykyinen kummassakaan näistä tilanteista. Väriyhdistelmien kohdalla erottamiskyvyn tutkimisen on perustuttava oletukseen, että väriyhdistelmä haetussa muodossaan esiintyy tavaroissa tai niiden pakkauksessa tai palvelujen osalta mainos- tai myynninedistämismateriaalissa. 2.2.4.1 Yksittäiset värit Kuten unionin tuomioistuin on vahvistanut, kuluttajat eivät ole tottuneet olettamaan tavaroiden tai niiden pakkauksen värin perusteella graafisen tai sanallisen osatekijän puuttuessa, että tavaroilla olisi tietty alkuperä, sillä pelkkää väriä ei nykyisessä liikeelämässä lähtökohtaisesti käytetä yksilöimiskeinona (tuomio 6.5.2003, C-104/01, ’Libertel’,). Väriltä sellaisenaan puuttuu yleensä se ominaisuus, että se erottaisi tietyn yrityksen tavarat muiden yritysten tavaroista (65 kohta). Näin ollen yksittäiset värit eivät ole erottamiskykyisiä tavaroiden ja palvelujen osalta paitsi hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tällaiset hyvin poikkeukselliset olosuhteet edellyttävät, että hakija osoittaa tavaramerkin olevan ehdottoman epätavallinen tai huomiota herättävä kyseisten tavaroiden osalta. Tällaiset tapaukset ovat erittäin harvinaisia, esimerkiksi jos maidosta käytettäisiin mustaa väriä. Hylkääminen ei edellytä, että tavaramerkissä on jokin jäljempänä kohdassa 2.2.4.2 luetelluista tekijöistä, mutta jos näin on, sitä olisi käytettävä lisäperusteena hylkäämiselle. Jos todetaan, että kyseistä yksittäistä väriä käytetään yleisesti asianomaisella alalla ja/tai että sillä on koristeellinen tai toiminnallinen tarkoitus, väri on hylättävä. Yleinen etu on unionin yleisen tuomioistuimen mukaan este yhden tietyn värin monopolisoinnille riippumatta siitä, kuuluuko asianomainen toimiala hyvin erityiseen markkinasegmenttiin (tuomio 13.9.2010, T-97/08, ”Oranssin värin sävy”, 44–47 kohta). 2.2.4.2 Väriyhdistelmät Jos tavaramerkkiä haetaan pelkälle väriyhdistelmälle, graafisessa esityksessä on kuvattava nämä värit avaruudellisesti siten, että voidaan määrittää haetun oikeuden laajuus (suoja käsittää sen, mitä esityksessä on nähtävissä). Graafisesta esityksestä olisi käytävä selvästi ilmi eri värien suhde ja asema toisiinsa, eli siihen tulisi sisältyä systemaattinen sommitelma, jossa kyseessä olevat värit on yhdistetty keskenään ennalta määrätyllä ja muuttumattomalla tavalla (tuomio 24.6.2004, C-49/02, ’Sininen ja keltainen väri’, 33 kohta ja tuomio 14.6.2012, T-293/10, ’Seitsemän eriväristä neliötä’, 50 kohta). Esimerkiksi tavaramerkki, jossa on pieni keltainen raita punaisen päällä, eroaa tavaramerkistä, jossa punaista ja keltaista on samassa suhteessa ja punainen osa sijaitsee vasemmalla. Abstrakti vaatimus, erityisesti jossa kaksi väriä esiintyy ”missä tahansa mahdollisessa yhdistelmässä” tai ”missä tahansa suhteessa”, ei ole hyväksyttävä ja johtaa rekisteröinnin epäämiseen tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla (päätös 27.7.2004, R 730/2001-4 – ’GELB/BLAU/ROT’, 34 kohta). Tämä seikka on erotettava väriyhdistelmän esiintymistä tuotteessa koskevasta maininnasta, jollaista ei edellytetä, koska merkityksellistä on rekisteröinnin kohde eikä tapa, jolla se esiintyy tai sitä voidaan käyttää tuotteessa. Väriyhdistelmän tapauksessa hylkääminen voi perustua vain erityisiin tosiseikkoihin tai perusteisiin, ja jos tällaisia erityisiä perusteita hylkäämiselle ei todeta, tavaramerkki on Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 16 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit hyväksyttävä. Jos toinen kahdesta väristä on joko tuotteesta yleisesti käytetty väri tai tuotteen luontainen väri eli jos tuotteen tavanomaiseen tai luontaiseen väriin on lisätty toinen väri, rekisteröintiestettä sovelletaan samalla tavalla kuin jos värejä olisi vain yksi. Esimerkiksi harmaa on puutarhatyökalujen kädensijassa tavallisesti käytetty väri ja valkoinen on pesuainetablettien luontainen väri. Siten pesuainetablettia, joka on valkoinen ja jossa on toinen kerros punaista, on itse asiassa arvioitava tapauksena, jossa on kyse värin lisäämisestä. Kahden värin yhdistelmä tulisi joka tapauksessa hylätä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa. • Jos väri on pelkästään tavaroiden koristeellinen osatekijä tai vastaa kuluttajan toivetta (esim. autojen tai t-paitojen värit) asianomaisten värien määrästä riippumatta. • Väri määräytyy tavaroiden luonteen perusteella (esim. musteet). • Väri määräytyy teknisen käyttötarkoituksen perusteella (esim. sammuttimien punainen väri, sähköjohdoissa käytettävät eri värit). • Väri on tuotteelle tavanomainen tai yleinen (esim. punainen sammuttimissa, keltainen postipalveluissa). • Väri osoittaa tavaroiden tiettyä ominaisuutta, kuten makua (keltainen sitruunan mausta, pinkki mansikan mausta). • Väriyhdistelmä on myös hylättävä, jos väriyhdistelmää voidaan todeta käytettävän jo markkinoilla, erityisesti jos useat kilpailijat käyttävät sitä (esim. on pystytty osoittamaan, että monet eri yritykset käyttävät punaisen ja keltaisen väriyhdistelmää olut- tai virvoitusjuomatölkeissä). Kaikissa näissä tapauksissa tavaramerkin rekisteröinti tulee evätä, mutta vasta kyseisten tavaroiden ja palvelujen sekä markkinatilanteen huolellisen analysoinnin jälkeen. Palveluja osoittavien värimerkkien erottamiskyvyn arvioinnissa käytettävien kriteerien ei pitäisi erota kriteereistä, joita sovelletaan tavaroita osoittaviin värimerkkeihin (kuten unionin yleinen tuomioistuin muistutti 12.11.2010 antamassaan tuomiossa asiassa T-404/09, ’GREY-RED’). Kyseisessä asiassa katsottiin, ettei haettu väriyhdistelmä poikennut asianomaisen kuluttajan kannalta merkittävästi kyseisistä palveluista tavallisesti käytettävistä väreistä. Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että haettu väriyhdistelmä oli hyvin lähellä valkoisen ja punaisen väriyhdistelmää, jota käytetään rautateiden tasoristeysten puomeissa ja junaliikenteeseen liittyvissä liikennemerkeissä, ja että kohdeyleisö pitäisi merkkiä kokonaisuudessaan toiminnallisena tai koristeellisena osatekijänä eikä osoituksena palvelujen kaupallisesta alkuperästä. Mitä enemmän värejä on, sitä vähemmän yhdistelmällä on todennäköisesti erottamiskykyä, koska suurta määrää eri värejä ja niiden järjestystä on vaikea muistaa. Lisätietoa värien nimistä on kohdassa 2.3.2.9. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 17 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.2.5 Yksittäiset kirjaimet 2 2.2.5.1 Yleiset huomautukset Asiassa C-265/09 P, ’α’, 9.9.2010 antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin katsoi, että jos tavaramerkit koostuvat yksittäisistä kirjaimista, jotka on esitetty tavanomaisilla kirjoitusmerkeillä ja joita ei ole graafisesti muunneltu, asianomaisia tavaroita tai palveluita koskevan konkreettisen tutkinnan yhteydessä on arvioitava, voidaanko kyseisellä merkillä erottaa erilaiset tavarat ja palvelut toisistaan (39 kohta). Unionin tuomioistuin muistutti, että kirjaimet ovat tavaramerkkiasetuksen 4 artiklan mukaan yksi ryhmä niitä merkkejä, jotka voivat olla yhteisön tavaramerkkeinä, jos näillä merkeillä voidaan erottaa yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista (28 kohta), ja tähdensi, ettei merkin rekisteröinti tavaramerkiksi edellytä sitä, että tavaramerkin haltijalla on tiettyä kielellistä tai taiteellista luovuutta tai mielikuvitusta. Vaikka unionin tuomioistuin myönsi, että on aiheellista ottaa huomioon vaikeudet, joita tiettyihin ryhmiin kuuluvista tavaramerkeistä voi erottamiskyvyn toteamisessa niiden luonteen vuoksi aiheutua, ja että erottamiskyvyn toteaminen voi olla vaikeampaa yksittäisestä kirjaimesta muodostuvan tavaramerkin osalta kuin muiden sanamerkkien osalta (39 kohta), se totesi kuitenkin selkeästi, että nämä seikat eivät voi oikeuttaa erottamiskyvyn arviointiperusteeseen, sellaisena kuin sitä on oikeuskäytännössä tulkittu, lisättävien tai siitä poikkeavien erityisten arviointiperusteiden käyttöön ottamista (33–39 kohta). Todistustaakasta unionin tuomioistuin totesi, että tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 1 kohdan mukaan viraston on rekisteröinnin ehdottomia hylkäysperusteita tutkiessaan viran puolesta selvitettävä merkitykselliset tosiseikat, jotka voivat johtaa tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisen perusteen soveltamiseen, ja että tätä vaatimusta ei voida lieventää eikä selvitysvastuuta kääntää yhteisön tavaramerkin hakijan vahingoksi (55–58 kohta). Viraston tehtävä on siten selittää ja perustella, miksi tavaramerkiltä, joka koostuu tavanomaisilla kirjoitusmerkeillä esitetystä yksittäisestä kirjaimesta, puuttuu erottamiskyky. Näin ollen on suoritettava perusteellinen tutkinta tapauksen tosiseikkojen perusteella, jotta voidaan arvioida, voiko tavallisilla kirjoitusmerkeillä esitetty yksittäinen kirjain toimia tavaramerkkinä kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta. Tämä tosiseikkoihin perustuvan arvioinnin tarpeellisuus merkitsee sitä, ettei ole mahdollista tukeutua oletuksiin (kuten siihen, etteivät kuluttajat ole yleisesti tottuneet näkemään yksittäisiä kirjaimia tavaramerkkeinä). Tutkittaessa yksittäisistä kirjaimista koostuvia tavaramerkkejä on siten vältettävä yleisiä ja toteennäyttämättömiä perusteluja, kuten sellaisia, jotka liittyvät merkkien saatavilla oloon, kun otetaan huomioon kirjainten rajallinen määrä. Viraston velvollisuutena on todeta tosiseikkoihin perustuvan arvioinnin pohjalta, miksi haettua tavaramerkkiä ei voitaisi rekisteröidä. Näin ollen on selvää, että yksittäisistä kirjaimista koostuvia tavaramerkkejä olisi tutkittava perinpohjaisesti ja tiukasti ja että kussakin tapauksessa on tutkittava huolellisesti, voidaanko tiettyä kirjainta pitää luontaisesti erottamiskykyisenä kyseessä olevien tavaroiden ja/tai palvelujen osalta. 2 Tässä osassa käsitellään yksittäisiä kirjaimia 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan yhteydessä. Yksittäisistä kirjaimista 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan yhteydessä ks. kohta 2.3.2.8 Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 18 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.2.5.2 Esimerkkejä Esimerkiksi teknisillä aloilla, joilla käsitellään muun muassa tietokoneita, koneita, moottoreita ja työkaluja, on todennäköisempää, että yksittäiset kirjaimet mielletään teknisiksi viittauksiksi tai malli- tai luetteloviittauksiksi kuin osoitukseksi niiden alkuperästä, joskin tämä päätelmä pitäisi esittää tosiseikkoihin perustuvan arvioinnin tuloksena. Alustavan tutkinnan tuloksen mukaan tavaramerkkiä, joka koostuu tavallisilla kirjoitusmerkeillä esitetystä yksittäisestä kirjaimesta, ei ehkä voida rekisteröidä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti sillä perusteella, että siltä puuttuu luontainen erottamiskyky kaikkien tai joidenkin kyseisten tavaroiden ja/tai palvelujen osalta. Näin olisi esimerkiksi silloin, jos ”hedelmämehuja” varten haettu tavaramerkki koostuu yksittäisestä C-kirjaimesta, koska sitä käytetään yleisesti C-vitamiinista. Kohdeyleisö ei mieltäisi kirjainta kyseisten tavaroiden kaupallista alkuperää osoittavaksi merkiksi. Muita esimerkkejä erottamiskyvyn puuttumisesta olisivat yksittäisistä kirjaimista koostuvat tavaramerkit, joille haetaan rekisteröintiä lelukuutioita varten. Tällaisia kuutioita käytetään usein, kun lapsille opetetaan, miten kuutioissa olevia kirjaimia yhdistämällä muodostetaan sanoja. Nämä kirjaimet eivät kuitenkaan kuvaa tuotetta sinänsä. Toinen esimerkki ovat yksittäiset kirjaimet, joille haetaan rekisteröintiä arpajaispalveluja varten, joissa kirjaimia käytetään usein osoittamaan eri numerosarjoja. Vaikka molemmissa edellä mainituissa tapauksissa kirjainten ja tavaroiden tai palvelujen välillä ei ole suoraa kuvailevaa yhteyttä, yksittäisestä kirjaimesta koostuvalta tavaramerkiltä puuttuisi erottamiskyky, koska lelukuutioiden ja arpajaisten yhteydessä kuluttajat ovat tottuneempia näkemään yksittäisillä kirjaimilla joko toiminnallisen tai käytännöllisen sivumerkityksen eivätkä pidä niitä osoituksena tavaroiden ja palvelujen kaupallisesta alkuperästä. Toisaalta, jos ei voida todeta, että yksittäiseltä kirjaimelta puuttuu kokonaan erottamiskyky kyseisten tavaroiden ja/tai palvelujen osalta, se tulee hyväksyä tavaramerkiksi, vaikka se olisi esitetty tavallisilla kirjoitusmerkeillä tai verrattain tavanomaisella tavalla. Esimerkiksi kirjain hyväksyttiin tavaramerkiksi luokkaan 39 kuuluville palveluille ”kuljetus; tavaroiden pakkaus ja varastointi, matkojen järjestäminen” ja luokkaan 43 kuuluville palveluille ”Ravitseminen ja juomien anniskelu; tilapäismajoitus” (ks. päätös 30.9.2010, R 1008/2010-2, 12–21 kohta). Lisää esimerkkejä on jäljempänä kohdassa 2.3.2.8. 2.2.6 Iskulauseiden erottamiskyvyn arviointi Unionin tuomioistuin on todennut, ettei iskulauseisiin pidä soveltaa ankarampia arviointiperusteita kuin muunlaisiin tavaramerkkeihin erottamiskykyä arvioitaessa Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 19 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit (tuomio 12.7.2012, C-311/11 P, ’WIR MACHEN DAS BESONDERE EINFACH’, oikeuskäytäntöviittaukset mukaan luettuina). Iskulauseita ei voida rekisteröidä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, jos kohdeyleisö mieltää ne pelkiksi myynninedistämisilmaisuiksi. Tällainen tavaramerkki on kuitenkin katsottava erottamiskykyiseksi, jos kohdeyleisö voi suoralta kädeltä katsoa sen mainostehtävänsä lisäksi osoitukseksi sen kattamien tavaroiden ja palvelujen kaupallisesta alkuperästä. Unionin tuomioistuin on esittänyt seuraavat kriteerit, joita olisi käytettävä arvioitaessa iskulauseen erottamiskykyä (tuomio 21.1.2010, C-398/08 P, ’VORSPRUNG DURCH TECHNIK’, 47 kohta ja tuomio 13.4.2011, T-523/09, ’WIR MACHEN DAS BESONDERE EINFACH’, 37 kohta). Iskulause on todennäköisesti erottamiskykyinen, kun se mielletään myös muuksi kuin pelkäksi mainosviestiksi, jossa kehutaan kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, kun • • • • • sillä on useita merkityksiä ja/tai se sisältää sanaleikin ja/tai siihen sisältyy käsitteellinen ristiriita tai yllätys, jolloin se voidaan mieltää mielikuvitukselliseksi, yllättäväksi tai odottamattomaksi, ja/tai siinä on tiettyä omaperäisyyttä tai mieleenpainuvuutta ja/tai se saa kohdeyleisössä aikaan kognitiivisen prosessin tai edellyttää tulkintaa. Edellä mainittujen lisäksi seuraavat iskulauseen ominaisuudet voivat myötävaikuttaa siihen, että se todetaan erottamiskykyiseksi: • • epätavalliset lauserakenteet kielellisten ja tyylillisten tehokeinojen, loppusoinnun, paradoksin jne., käyttö. kuten alkusoinnun, metaforan, Epätavallisten kieliopillisten muotojen käyttöä on kuitenkin arvioitava huolellisesti, koska iskulauseet kirjoitetaan usein yksinkertaistetussa muodossa, jotta ne olisivat tiiviimpiä ja näppärämpiä (ks. muun muassa tuomio 24.1.2008, T-88/06,’SAFETY 1ST’, 40 kohta). Tämä tarkoittaa, että kieliopillisten tekijöiden, kuten määräisten artikkelien tai pronominien (SE, NE (englannin kielessä esim. THE) jne.), konjunktioiden (TAI, JA jne.) tai prepositioiden (englannin kielessä esim. OF, FOR jne.) puuttuminen ei aina riitä tekemään iskulauseesta erottamiskykyistä. Asiassa ”SAFETY 1ST” unionin tuomioistuin katsoi, ettei ilmauksen ”1ST” käyttäminen ilmauksen ”FIRST” tilalla ollut riittävän epätavallista lisätäkseen tavaramerkin erottamiskykyä. Iskulause, jonka merkitys on epäselvä tai käsittämätön tai jonka tulkinta edellyttää kuluttajilta huomattavia ponnisteluja, on myös todennäköisesti erottamiskykyinen, koska kuluttajat eivät pysty luomaan selkeää ja suoraa yhteyttä sen ja hakemuksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen välille. Kohdeyleisön erikoistuneisuus ja sen keskivertokuluttajaa korkeampi tarkkaavaisuusaste eivät voi vaikuttaa määräävästi merkin erottamiskyvyn arvioimisessa sovellettaviin oikeudellisiin arviointiperusteisiin. Kuten unionin tuomioistuin on todennut, ”siitä ei välttämättä seuraa, että merkin heikompi erottamiskyky riittää, kun kohdeyleisö on erikoistunut” (tuomio 12.7.2012, C-311/11 P, ”WIR MACHEN DAS BESONDERE EINFACH”, 48 kohta). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 20 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Seuraavissa esimerkeissä esitetään joitakin niistä eri tehtävistä, joita iskulauseilla voi olla, ja perusteluja, jotka voivat tukea niiden rekisteröinnin epäämistä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. Yhteisön tavaramerkki Päätehtävä Asia Yhteisön tavaramerkki nro 5 904 438 MORE THAN JUST A CARD luokka 36 (pankkikortti-, luottokortti- ja maksukorttipalvelut) Asiakaspalvelua koskeva lausuma R 1608/2007-4 Rekisteröinti hylätty tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella Iskulause pelkästään välittää tietoa hakemuksen kohteena olevista tavaroista ja palveluista. Tämänkaltaista kieltä englanninkielinen puhuja käyttäisi kuvatessaan pankkikorttia, joka on hieman epätavallinen. Iskulauseesta saa sen käsityksen, että kortilla on myönteisiä ominaisuuksia, jotka eivät ole ensi näkemältä ilmeisiä. Se, että iskulause jättää avoimeksi sen, mitä nämä ominaisuudet ovat, eli että tavaramerkillä ei kuvata tiettyä palvelua tai ”kortin” ominaisuutta, ei tee tavaramerkistä erottamiskykyistä. Yhteisön tavaramerkki Päätehtävä Asia Yhteisön tavaramerkki nro 7 394 414 WE PUT YOU FIRST. AND KEEP YOU AHEAD luokka 40 Asiakaspalvelua koskeva lausuma - Rekisteröinti hylätty tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella Tavaramerkki on myynninedistämisessä käytettävä ylistävä viesti, jossa korostetaan palvelujen myönteisiä näkökohtia, lähinnä, että ne auttavat saamaan parhaan aseman liike-elämässä ja säilyttämään tämän aseman tulevaisuudessa. Yhteisön tavaramerkki Päätehtävä Asia Yhteisön tavaramerkki nro 6 173 249 SAVE OUR EARTH NOW luokat 3, 17, 18, 20, 22, 24, 25 ja 28 Arvolausuma tai poliittinen motto R 1198/2008-4 Rekisteröinti hylätty tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella Merkki on yksinkertainen ja vilpitön vetoomus ryhtyä toimiin ja edistää maapallon hyvinvointia suosimalla ympäristöystävällisten tuotteiden ostamista. Valittaja väittää, että sana ”now” (nyt) muodostaa omaperäisen osatekijän, koska kukaan ei usko, että ostamalla kyseisiä tuotteita he kirjaimellisesti pelastavat maapallon nyt. Sana ”NOW” on valittajan väitteestä poiketen tunteisiin vetoava sana, jota käytetään yleisesti markkinoinnissa, kun kuluttajia kehotetaan kuluttamaan ja hankkimaan haluamansa heti: se on kehotus toimia. Asianomainen kuluttaja tunnistaa ja mieltää merkin välittömästi ylistäväksi mainosilmaisuksi, joka osoittaa, että tavarat edustavat ympäristöystävällistä vaihtoehtoa muille samantyyppisille tavaroille, eikä osoitukseksi niiden kaupallisesta alkuperästä. Yhteisön tavaramerkki Päätehtävä Asia Yhteisön tavaramerkki nro 4 885 323 DRINK WATER, NOT SUGAR luokat 32 ja 33 Innostava tai motivoiva lausuma R 718/2007-2 Rekisteröinti hylätty tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella Tavaramerkki on kulunut iskulause, joka pelkästään välittää sen ajatuksen, että kuluttaja juo oikeaa vettä eikä sokeripitoisia juomia. Tavaramerkiltä puuttuu toissijainen tai peitelty merkitys, siinä ei ole mielikuvituksellisia osatekijöitä, ja sen viesti kuluttajalle on selvä, suora ja yksiselitteinen. Näistä syistä sitä tuskin mielletään osoitukseksi kaupallisesta alkuperästä. On helppo vetää johtopäätös, että tavaramerkki koostuu pelkästään hyvästä neuvosta, siis että terveyden näkökulmasta on parempi juoda vettä, johon ei ole lisätty sokeria. Mikä olisikaan parempi keino myydä tällaisia tuotteita kuin käyttää sellaista ilmausta kuin ”DRINK WATER, NOT SUGAR”? Kuluttajat lukevat sen hyväksyen, mutta etsivät itse tavaramerkkiä muualta tuotteesta. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 21 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Seuraavassa on esimerkkejä hyväksytyistä iskulauseista: • DEFINING TOMORROW, TODAY, päätös 7.2.2012, R 1264/2011-2, yhteisön tavaramerkki nro 9 694 431, luokkiin 9, 10, 16, 35, 41, 44 ja 45 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten • SITEINSIGHTS, valituslautakunnan päätös 8.11.2011, R 879/2011-2, yhteisön tavaramerkki nro 9 284 597, luokkiin 9 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten • THE PHYSICIAN DRIVEN IMAGING SOLUTION, kansainvälinen rekisteröinti nro W 01 096 100, luokkiin 9, 16 ja 42 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten • UNMASKING THE SOCIAL NETWORK OF FRAUD, yhteisön tavaramerkki nro 10 477 941, luokkiin 9, 36 ja 45 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten. Iskulausetta ei voida rekisteröidä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla, jos se antaa suoraan tietoa tavaroiden tai palvelujen lajista, laadusta, käyttötarkoituksesta tai muista ominaisuuksista (ks. jäljempänä kohta 2.3.2.5). 2.2.7 Yksinkertaiset kuvio-osat Yksinkertaisilla geometrisillä kuvioilla, kuten ympyröillä, viivoilla, suorakulmioilla tai tavallisilla viisikulmioilla, ei voida välittää viestiä, jonka kuluttajat pystyvät muistamaan, eivätkä kuluttajat näin ollen pidä niitä tavaramerkkeinä. Kuten unionin yleinen tuomioistuin on todennut, hyvin yksinkertainen merkki, joka koostuu geometrisestä peruskuviosta, kuten ympyrästä, viivasta, suorakulmiosta tai viisikulmiosta, ei pysty sellaisenaan välittämään viestiä, jonka kuluttajat pystyvät muistamaan, eivätkä kuluttajat näin ollen pidä niitä tavaramerkkeinä (ks. asia T-304/05, 22 kohta). Esimerkkejä hylätyistä tavaramerkeistä Merkki T&P Perustelut Luokka 33 Merkki koostuu pelkästään tavanomaisesta viisikulmiosta, siis yksinkertaisesta geometrisestä Tuomio 12.9.2007. kuviosta. Geometrisellä muodolla tuotemerkin muotona miellettäisiin olevan toiminnallinen tai T-304/05, ’Viisikulmio’ esteettinen tarkoitus eikä alkuperää osoittava tehtävä. Luokat 9, 14,16, 18, 21, 24, 25, 28, 35–39, 41–45 Merkki mielletään äärimmäisen yksinkertaiseksi geometriseksi muodoksi, lähinnä suunnikkaaksi. Täyttääkseen yksilöimistä koskevan tavaramerkin tehtävän suunnikkaan pitäisi sisältää osatekijöitä, jotka erottavat sen muista suunnikasta koskevista Tuomio 13.4.2011, esityksistä. Merkin kaksi ominaispiirrettä ovat T-159/10, ’Suunnikas’ ensinnäkin se, että se on hieman kallellaan oikealle, ja toiseksi se, että kuvion pohja on hieman pyöreä ja kääntyy vasemmalle. Tavallinen kuluttaja ei havaitsisi tällaisia vivahteita. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL Asia VERSION 1.0 sivu 22 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Merkki T&P Perustelut Asia Luokat 14, 18, 25 Merkki ei sisällä osatekijöitä, jotka edes verrattain tarkkaavainen kohdeyleisö muistaisi helposti ja välittömästi. Se mielletään sekä luokkaan 14 että luokkiin 18 ja 25 kuuluvien tavaroiden osalta yksinomaan koristeeksi. Tuomio 29.9.2009, T-139/08, ’Hymiön hymyn puolikasta esittävä kuviomerkki’ Luokka 9 Merkki koostuu tavallisesta tasasivuisesta kolmiosta. Kolmion kääntäminen ylösalaisin ja sen punainen ääriviiva eivät anna merkille erottamiskykyä. Merkistä saatava yleisvaikutelma säilyy edelleen yksinkertaisena geometrisenä muotona, joka ei ensi näkemältä pysty välittämään tavaramerkin viestiä. Kansainvälinen rekisteröinti nro W01 091 415 Luokat 3, 18, 24, 43, 44 Merkki koostuu pelkästä yksinkertaisesta geometrisestä kuviosta ja on väriltään vihreä. Asia T-282/09, ”Vihreä Kyseistä väriä käytetään yleisesti ja laajasti neliö”, tuomio tavaroiden ja palvelujen mainonnassa ja 9.12.2010 markkinoinnissa niiden vetovoiman lisäämiseksi, eikä se välitä mitään tiettyä viestiä. Esimerkki hyväksytystä tavaramerkistä Merkki T&P Luokat 35, 41 2.2.8 Perustelut Asia Merkki koostuu kuviosta, jossa on kaksi päällekkäistä kolmikulmaista osaa. Merkistä Yhteisön tavaramerkki saatava yleisvaikutelma on paljon monitahoisempi nro 10 948 222 kuin yksinkertaisesta geometrisestä muodosta saatava yleisvaikutelma. Tavanomaiset kuvio-osat Seuraava viininlehden esitys ei ole erottamiskykyinen viinin yhteydessä: Myöskään seuraava maitotuotteista käytettävä lehmän esitys ei ole erottamiskykyinen: Yhteisön tavaramerkki nro 11 345 998, jolle haettiin rekisteröintiä luokkia 29 (maito ja maitotuotteet jne.) ja 35 varten. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 23 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Edellä esitetyn merkin rekisteröinti hylättiin, koska lehmiä koskevia esityksiä käytetään yleisesti maidosta ja maitotuotteista. Se, että tavaramerkki koostuu lehmän ”ilmakuvasta”, ei riitä tekemään siitä erottamiskykyistä, koska tavalliseen merkkiin tehtävät vähäiset muutokset eivät tee siitä erottamiskykyistä. Samaa perustelua voitaisiin soveltaa myös maitoon liittyviin tuotteisiin, kuten maitosuklaaseen. 2.2.9 Typografiset merkit Yleisö ei pidä typografisia merkkejä, kuten pistettä, pilkkua, puolipistettä, lainausmerkkiä tai huutomerkkiä, osoituksena tuotteiden alkuperästä. Kuluttajat mieltävät ne merkiksi, jonka tarkoitus on kiinnittää kuluttajan huomio, eivätkä merkiksi, joka osoittaa kaupallista alkuperää. Sama perustelu pätee yleisistä valuuttasymboleista, kuten €, £, $, koostuviin merkkeihin. Riippuen siitä, mistä tavarasta tai palvelusta on kyse, edellä mainitut merkit antavat kuluttajalle vain tiedon siitä, että tietyllä tuotteella tai palvelulla käydään kauppaa kyseisessä valuutassa. Seuraavia tavaramerkkejä ei rekisteröity. Merkki T&P Luokat 14, 18 ja 25 Perustelut Asia Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti valituslautakunnan näkemyksen, jonka mukaan haettu tavaramerkki ei ole riittävän erottamiskykyinen. Se koostuu pelkästään välimerkistä eikä sisällä muita erityisiä piirteitä, jotka asiakkaat voisivat välittömästi havaita. Yhteisön tavaramerkki Kyseessä on arkipäiväinen merkki, jota käytetään nro 5 332 184 paljon liike-elämässä tai mainonnassa. Kun otetaan huomioon merkin käytön yleisyys, asianomainen kuluttaja mieltää huutomerkin siten, että sillä pelkästään mainostetaan jotakin ylistävään sävyyn tai yritetään kiinnittää kuluttajan huomio (ks. tuomio 30.9.2009, T-75/08, ’!’). Haettu tavaramerkki hylättiin, koska tavaroiden (elintarvikkeet ja juomat), joille rekisteröintiä haettiin, tapauksessa prosentit ovat erityisen tärkeitä hinnan kannalta. Prosenttimerkki esimerkiksi osoittaa selvästi, että kustannushintasuhde on edullinen, koska hintaa on alennettu tietyllä prosenttimäärällä normaalihintaan verrattuna. Tällaista punaisen Luokat 29, Yhteisön tavaramerkki ympyrän sisälle sijoitettua prosenttimerkkiä nro 5649256 30, 31 ja 32 käytetään myös usein loppuunmyynneistä, erikoistarjouksista, varastontyhjennyksistä tai edullisista merkittömistä tuotteista. Kuluttaja pitää merkkiä pelkkänä kuvasymbolina, joka välittää viestin siitä, että tavaroita, joille rekisteröintiä haetaan, myydään alennettuun hintaan (ks. päätös 16.10.2008, R 998/2008-1 – ’Prozentzeichen’). 2.2.10 Kuvasymbolit Kuvasymbolit (piktogrammit) ovat koristelemattomia perusmerkkejä ja -symboleja, joilla tulkitaan olevan puhtaasti tiedottava tai ohjeistava arvo kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta. Esimerkkejä kuvasymboleista ovat merkit, jotka osoittavat käyttötapaa (kuten puhelimen kuva pizzan kotiinkuljetuspalvelujen yhteydessä) tai Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 24 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit joihin sisältyy yleismaailmallisesti ymmärrettävä viesti (kuten veitsi ja haarukka ravitsemuspalvelujen yhteydessä). Yleisesti käytetyt kuvasymbolit, kuten valkoinen P-kirjain sinisellä taustalla osoittamassa pysäköintipaikkaa (tällaisen merkin rekisteröinti voitaisiin hylätä myös 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan perusteella) tai jäätelön kuva osoittamassa, että lähiympäristössä myydään jäätelöä, eivät ole erottamiskykyisiä niiden tavaroiden tai palvelujen osalta, joiden yhteydessä niitä käytetään. Merkki Perustelut Asia Kun otetaan huomioon hakemuksen kohteena olevien, luokkiin 9, 35, 36, 38 ja 42 kuuluvien tavaroiden ja palvelujen (esimerkiksi käteisautomaatit, pankkipalvelut) laji, yleisö ymmärtää merkin käytännön ohjeena tai Tuomio 2.7.2009, suuntanuolina, jotka osoittavat, mihin kohtaan T-414/07, automaatissa magneettikortti on syötettävä. ’Kuviomerkki, joka Kolmioiden suhde muihin haetun tavaramerkin kuvaa korttia pitelevää osatekijöihin merkitsee sitä, että kohdeyleisö kättä ja kolmea mieltää ne suuntanuoliksi. Kuluttajat näkevät kolmiota’ tämäntyyppistä käytännön tietoa päivittäin kaikenlaisissa paikoissa, kuten pankeissa, supermarketeissa, asemilla, lentokentillä, pysäköintihalleissa, puhelinautomaateissa jne. (37–42 kohta). Yhteisön tavaramerkki nro 9 894 528 luokkaan 9 kuuluvia tavaroita varten Merkin rekisteröinti hylättiin, koska se on keskeisiltä osiltaan sama kuin kansainvälinen turvallisuussymboli, josta käytetään nimitystä ”suurjännitemerkki” tai ”varoitus, sähköiskun vaara”. Se on määritelty virallisesti ISO 3864 standardissa suurjännitteen symbolia koskevaksi standardiksi, jossa kuvio sisältyy kolmioon, joka osoittaa, että kyseessä on vaaran symboli. Koska tämä merkki on pääosin sama kuin yleinen kansainvälinen merkki, jota käytetään osoittamaan suurjännitteestä aiheutuvaa vaaraa, se hylättiin tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. Päätös 21.9.2012, R 2124/2011-5 – ’Device of lightning bolt’ 2.2.11 Yleiset tai erottamiskyvyttömät merkit Merkin muodostava kuvio-osa voi myös koostua muodoista tai kuvioista, jotka kohdeyleisö mieltää erottamiskyvyttömiksi merkeiksi. Tässäkin tapauksessa syynä hylkäämiseen on se, etteivät tällaiset kuvio-osat voi sellaisinaan jäädä kuluttajan mieleen, koska ne ovat liian yksinkertaisia ja/tai yleisesti käytettyjä hakemuksen kohteena olevien tavaroiden/palvelujen yhteydessä. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 25 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Katso seuraavat esimerkit. Merkki Perustelut Asia Haetulta tavaramerkiltä ”puuttuu kokonaan erottamiskyky”, ja se hylättiin Yhteisön tavaramerkki tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan nro 4373403, b alakohdan nojalla, koska se on erittäin kolmiulotteinen merkki, jolle arkipäiväinen ja tavanomainen tarrojen kohdalla. haettiin rekisteröintiä Merkki kertoo paljon tavaroiden luonteesta ja luokkaan 16 kuuluvia hyvin vähän, jos lainkaan, tuottajan identiteetistä tavaroita varten (tarrat, (11 kohta). käsikäyttöisissä merkintälaitteissa käytettävät tarrat ja etiketit [muut kuin kangasvalmisteiset]) Yhteisön tavaramerkki nro 9 715 319 luokkiin 6, 7, 8, 9 ja 20 kuuluvia tavaroita varten Tavaramerkki hylättiin, koska sen perusmuoto yhdistettynä pelkästään kirkkaankeltaiseen väriin ei voi alan ammattilaisen ja suuren yleisön mielessä erottaa hakemuksen kohteena olevia tavaroita tietyn yrityksen valmistamiksi. Tässä tapauksessa keltainen väri voidaan mieltää tavaroiden koristeeksi sekä siten, että sen tarkoituksena on kiinnittää huomiota tavaroihin, mutta se ei välitä mitään erityistä tietoa tai selkeää viestiä tavaroiden kaupallisesta alkuperästä. Kuten lisäksi tiedetään, kirkkaankeltaista väriä käytetään yleisesti toiminnallisesti monien erilaisten tavaroiden yhteydessä, muun muassa lisäämään kohteiden näkyvyyttä, korostamaan tai varoittamaan. Näistä syistä asianomaiset kuluttajat eivät tunnista tätä väriä tavaramerkiksi, vaan mieltävät sillä olevan varoittava tai koristeellinen tehtävä. Päätös 22.5.2006, R 1146/2005-2 Päätös 15.1.2013, R 444/2012-2 – ’Device of a label in yellow colour’ Seuraavat tavaramerkit hylättiin samasta syystä. Yhteisön tavaramerkki nro 11 177 912, luokat 29, 30 ja 31 Yhteisön tavaramerkki nro 11 171 279, luokat 29, 30 ja 31 Yhteisön tavaramerkki nro 10 776 599 muun muassa luokkiin 32 ja 33 kuuluvia tavaroita varten Kolmessa edellä olevassa tapauksessa sekä merkkien väri että muoto ovat verrattain yleisiä. Samat perustelut pätevät hedelmien tyyliteltyyn esitykseen viimeisessä näistä kolmesta tapauksesta. Lisäksi mainitut kuvio-osat esittävät tai ainakin vahvasti viittaavat joidenkin hakemuksen kohteena olevien tavaroiden, kuten hedelmämehujen, ainesosiin. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 26 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.2.12 Kolmiulotteiset tavaramerkit 2.2.12.1 Alustavat huomautukset Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ei tehdä eroa eri tavaramerkkityyppien välillä määritettäessä sitä, voidaanko tavaramerkillä erottaa yhden yrityksen tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista (ks. tuomio 5.3.2003, T-194/01, ’Munanmuotoinen tabletti’ 44 kohta). Kun tätä yhdenmukaista oikeudellista standardia sovelletaan eri tavaramerkkeihin ja -luokkiin, ne on erotettava toisistaan kuluttajalle syntyvän mielleyhtymän ja markkinaolosuhteiden perusteella. Itse tavaran muodosta koostuviin merkkeihin ei pidä soveltaa tiukempia kriteereitä kuin muihin tavaramerkkeihin, mutta niiden kohdalla erottamiskyvyn toteaminen voi olla vaikeampaa, koska kohdeyleisö ei välttämättä käsitä tällaisia tavaramerkkejä samalla tavoin kuin sana- tai kuviomerkkiä (ks. tuomio 8.4.2002, C-136/02 P, ’Maglite’, 30 kohta). Kolmiulotteiset tavaramerkit voidaan ryhmitellä kolmeen luokkaan: • • • muodot, jotka eivät liity itse tavaroihin ja palveluihin muodot, jotka koostuvat itse tavaroiden tai niiden osan muodosta pakkauksen tai säilytysastian muoto. 2.2.12.2 Muodot, jotka eivät liity itse tavaroihin ja palveluihin Muodot, jotka eivät liity itse tavaroihin tai palveluihin (esim. Michelin-ukko), ovat yleensä erottamiskykyisiä. 2.2.12.3 Itse tavaran muoto tai tavaroihin tai palveluihin liittyvät muodot Kolmiulotteisia tavaramerkkejä, jotka koostuvat itse tuotteen muodon esittämisestä, koskeva oikeuskäytäntö on merkityksellinen myös tuotteen tai sen osan kaksiulotteisista esityksistä koostuvien kuviomerkkien kannalta (ks. tuomio 14.9.2009T-152/07, ’Kellotaululla olevat geometriset kentät’). Muotoa, joka on hakemuksen kohteena olevien tavaroiden tai niiden pakkauksen muoto, on tutkittava seuraavien kolmen vaiheen mukaisesti. Vaihe 1: tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen arviointi Tutkijan on lähtökohtaisesti ensin tutkittava, täyttyykö jokin tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan hylkäysperusteista, sillä niitä ei voida kumota käytössä syntyneellä erottamiskyvyllä. Tästä ensimmäisestä vaiheesta ks. jäljempänä kohta 2.5, Teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämätön muoto, tavaran arvoon olennaisesti vaikuttava muoto tai tavaran luonteenomainen muoto. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 27 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Vaihe 2: kolmiulotteisen tavaramerkin osatekijöiden yksilöiminen Toisessa vaiheessa tutkijan on määritettävä, sisältääkö kolmiulotteisen tavaramerkin esitys muita osatekijöitä, kuten sanoja tai merkkejä, jotka voisivat tehdä tavaramerkistä erottamiskykyisen. Yleisperiaate on, että mikä tahansa osatekijä, joka on sellaisenaan erottamiskykyinen, tekee kolmiulotteisesta tavaramerkistä erottamiskykyisen, kunhan se voidaan havaita tuotteen tavanomaisessa käytössä. Tyypillisiä esimerkkejä ovat sana- tai kuvio-osat tai niiden yhdistelmät, jotka ovat nähtävissä muodon ulkopinnalla ja ovat selvästi näkyvillä, kuten pullojen etiketit. Näin ollen myös tuotteen tavanomainen muoto voidaan rekisteröidä kolmiulotteiseksi tavaramerkiksi, jos siinä on näkyvissä erottamiskykyinen sanamerkki tai etiketti. Erottamiskyvyttömät tai kuvailevat osatekijät yhdistettynä tavanomaiseen muotoon eivät kuitenkaan anna erottamiskykyä kyseiselle muodolle (tuomio 18.1.2013, T-137/12, ’Vibraattorin muoto’’, 34–36 kohta). Vaihe 3: itse muodon erottamiskykyä koskevat kriteerit Lopuksi on tutkittava itse muodon erottamiskykyä koskevat kriteerit. Tällöin arvioidaan aluksi sitä, eroaako muoto perusmuodoista tai yleisistä tai odotetuista muodoista niin olennaisesti, että kuluttaja voi sen perusteella tunnistaa tavarat vain niiden muodon perusteella ja ostaa saman tuotteen uudelleen, jos hänen kokemuksensa siitä olivat myönteisiä. Hyvä esimerkki tästä ovat krokotiilinmuotoiset pakastevihannekset. Tutkittaessa yksinomaan itse tavaran muodosta koostuvien kolmiulotteisten tavaramerkkien erottamiskykyä merkityksellisiä ovat seuraavat kriteerit: • Muoto ei ole erottamiskykyinen, jos se on perusmuoto (ks. tuomio 19.9.2001, T-30/00, ’Pyykin- tai astianpesuainetabletin muoto’,) tai perusmuotojen yhdistelmä (ks. päätös 13.4.2000, R 263/1999-3). • Ollakseen erottamiskykyinen muodon on poikettava merkittävästi kuluttajan odottamasta muodosta ja yleisestä käytännöstä tai toimialalla vallitsevasta tavasta. Mitä enemmän muoto muistuttaa tavaran todennäköisintä muotoa, sitä todennäköisempää on, että kyseessä oleva muoto ei ole erottamiskykyinen (ks. tuomio 8.4.2002, C-136/02 P, ’Maglite’, 31 kohta). • Ei riitä, että muoto on vain tavanomaisen muodon muunnelma tai useiden muotojen muunnelma alalla, jossa erilaisia malleja on valtavasti (ks. tuomio 8.4.2002, C-136/02 P, ’Maglite’, 32 kohta ja tuomio 7.2.2002, T-88/00, ’Maglite’, 37 kohta). • Kuluttaja mieltää kolmiulotteisen tavaramerkin toiminnalliset muodot tai piirteet toiminnallisiksi. Esimerkiksi pesuainetablettien kohdalla viistetyillä reunoilla vältetään pyykin vahingoittumista ja eriväriset kerrokset edustavat eri aktiivisia ainesosia. Kuluttajat ovat tottuneet pitämään kolmiulotteisia tavaramerkkejä merkkeinä, jotka yksilöivät tuotteen, mutta sama ei välttämättä koske kolmiulotteista tavaramerkkiä, joka esittää itse tavaran ulkoasua. Tästä seuraa, että erottamiskyvyn arvioinnissa on päädyttävä samaan lopputulokseen sekä sellaisten kolmiulotteisten merkkien osalta, jotka muodostuvat tavaran itsensä muodosta, että sellaisten kuviomerkkien osalta, Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 28 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit jotka muodostuvat luonnonmukaisesta saman tavaran kuvasta (tuomio 19.9.2001, T-30/00, ’Pyykin- tai astianpesuainetabletin muoto’, 49 kohta). Seuraavassa on esimerkkejä tavaroiden muodoista, joille on haettu tavaramerkkiä, ja niiden arvioinnista. Merkki Perustelut Asia Kuviomerkit, joiden graafisessa esityksessä toistetaan itse tavarat luonnollisessa muodossaan, eivät ole erottamiskykyisiä tällaisten tavaroiden osalta. ”Tablettimuodossa olevia pyykin- ja astianpesuaineita” koskeva tabletin esitys hylättiin. Muoto eli suorakulmainen tabletti on yksi geometrisistä perusmuodoista ja yksi Tuomio 19.9.2001, Tpyykintai astianpesuaineiden ilmeisistä 30/00, ’Pyykin- tai muodoista. Keskivertokuluttaja ei pidä sitä, että astianpesuainetabletin tabletin kulmia on hieman pyöristetty, kyseisen muoto’, muodon erityispiirteenä (tuomio 19.9.2001, T-30/00, ’Pyykin- tai astianpesuainetabletin muoto’, 44 ja 53 kohta). Sama lähestymistapa on vahvistettu useissa tuomioissa, myös asiassa C-144/06 P, ’Tabletti’, 4.10.2007 annetussa tuomiossa. Muodon rekisteröinti hylättiin, koska se on pelkästään muunnelma tämänkaltaisten tuotteiden eli taskulamppujen tavanomaisesta muodosta (31 kohta). Tuomio 8.4.2002, C-136/02 P, ’Maglite’ Muodon rekisteröinti hylättiin, koska se ei poikkea merkittävästi yleisestä käytännöstä tai toimialalla vallitsevasta tavasta. Vaikka kyseisen toimialan tuotteet ovat tyypillisesti muodoltaan Tuomio 18.1.2013, pitkänomaisia, markkinoilla on myös monia muita T-137/12, ’Vibraattorin muotoja, jotka ovat pallomaisia tai pyöreitä muoto’ (29 kohta). Se, että tuotteeseen on lisätty pieni kuvaileva sanaosa ”fun factory”, ei tee koko muodosta erottamiskykyistä (36 kohta). Unionin tuomioistuin vahvisti tämän kolmiulotteisen merkin hylkäämisen sillä perusteella, ettei se poikkea riittävästi makeisissa ja suklaissa tavallisesti käytetyistä muodoista ja väreistä. Muodon yhdistäminen kuvio-osiin ei johda kaksiulotteisia tavaramerkkejä koskevien kriteerien soveltamiseen. On lähtökohtaisesti ongelmallista, mikäli tavaramerkin esityksestä ja tavaraja palveluluettelosta ei käy selväksi, mitä haettu muoto edustaa: tietämättä, mikä muoto on, ei voida varmistaa, onko se erottamiskykyinen, eikä sitä, onko se yleinen tai toiminnallinen. Hakijaa on pyydettävä selventämään muodon luonnetta (hakijalla on velvollisuus tehdä yhteistyötä ja toimittaa totuudenmukaisia tietoja). Joka tapauksessa kyseiset muodot tulee hylätä, jos ne koostuvat perusmuodoista tai arkipäiväisistä osatekijöistä. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 Tuomio 6.9.2012, C-96/11 P, ’Suklaahiiret’ sivu 29 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Merkki Perustelut Asia Kolmiulotteinen tavaramerkki, joka koostuu kahvasta ja jota haettiin luokkaan 8 kuuluvia tavaroita varten (maa- ja metsätaloudessa ja puutarhanhoidossa käytettävät käsityökalut, mukaan lukien puutarhasakset, oksasakset, pensassakset ja -leikkurit [käsityökalut]), hylättiin. Tuomio 16.9.2009, T-391/07, ’Kahva’ Vastaavia kriteereitä sovelletaan soveltuvin osin palveluihin liittyviin muotoihin, esimerkiksi pesukoneen muotoon pesulapalvelujen yhteydessä. 2.2.12.4 Pakkauksen muoto Edellä esitettyjä kriteerejä sovelletaan myös tavaroissa käytettävien säilytysastioiden tai pakkausten muotoon. Haetun muodon on poikettava olennaisilta osiltaan perusosien tai tavanomaisten osien yhdistelmästä ja oltava huomiota herättävä. Pakkausten osalta on otettava myös huomioon tietyn osatekijän mahdollinen toiminnallinen luonne. Koska pakkauksia ja säilytysastioita voidaan käyttää liikeelämässä eri tavalla erityyppisissä tuotteissa, selvitettäessä sitä, mitä muotoja markkinoilla on käytössä, on suositeltavaa valita vertailukohdaksi riittävän laaja tavaraluokka (ts. maitopakkauksen erottamiskyvyn arvioimiseksi haku on suoritettava yleisesti juomissa käytettävien pakkausten osalta; ks. tältä osin asiassa C-173/04, ’Standbeutel’, esitetty ratkaisuehdotus). Merkki Perustelut Asia Haettu muoto hylättiin, koska katsottiin, että suklaapupujen muoto ja kullanvärinen pakkaus ovat yleisiä ilmiöitä markkinoilla ja vastaavat kyseisen alan tapoja. Yksittäisiä osatekijöitä eli pupun muotoa, kullanväristä foliopaperia ja punaista pliseerattua nauhaa, johon on kiinnitetty kello, ei pidetty erikseen eikä yhteisesti erottamiskykyisinä (44–47 kohta). Tuomio 24.5.2012, C-98/11 P, ’Punanauhaisen suklaapupun muoto’ Vieressä kuvatun tavaramerkin, joka esittää makeisten pakkaamiseen käytettävää päistään kierrettyä karamellipaperia (eikä siten itse tuotetta), rekisteröinti hylättiin, koska kyseessä on ”normaali ja perinteinen makeiskääreen muoto” ja ”markkinoilla on suuri määrä näin käärittyjä makeisia” (56 kohta). Sama koskee kyseisen kääreen väriä eli ”vaaleanruskeaa (kermakaramelli)”. Tässä värissä itsessään ei ole mitään epätavallista, eikä ole harvinaista nähdä sitä käytettävän makeiskääreissä (56 kohta). Siten keskivertokuluttaja ei näe kyseistä tavaramerkkiä sellaisenaan osoituksena tuotteen kaupallisesta alkuperästä vaan ainoastaan makeiskääreenä. Tuomio 10.11.2004, T-402/02, ’Karamellipaperi’ Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 30 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Merkki Perustelut Asia Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti haetun muodon hylkäämisen. Hoikka kaula ja litistetty pullo-osa eivät poikkea haetun tavaramerkin tarkoittamia tavaroita, nimittäin mehuja, mausteita ja maitotuotteita, sisältävien pullojen tavanomaisesta muodosta. Kaulan pituus tai sen läpimitta tai pullon leveyden ja paksuuden välinen suhde eivät ole millään tavalla omintakeisia (50 kohta). Lisäksi, vaikka pullon kyljissä olevat urat voitaisiinkin katsoa poikkeukselliseksi, se ei kuitenkaan yksinään vaikuta haetusta tavaramerkistä syntyvään kokonaisvaikutelmaan niin paljon, että tavaramerkki poikkeaisi merkittävästi yleisestä käytännöstä tai toimialalla vallitsevasta tavasta (53 kohta). Tuomio 15.3.2006T-129/04, ’Muovipullon muoto’ Seuraavat muodot hyväksyttiin. Valituslautakunnan päätös 4.8.1999, R 139/1999-1 – ’Granini Bottle’ Tuomio 24.11.2004, T-393/02, ’Valkoisen ja läpinäkyvän pullon muoto’ Unionin yleinen tuomioistuin totesi, että edellä kuvattu pullo on epätavallinen ja sen avulla voidaan erottaa kyseessä olevat tuotteet, nimittäin vaatteiden pesussa käytettävät aineet ja muoviset säilytysasiat nestemäisille aineille, niistä tuotteista, joilla on eri kaupallinen alkuperä (47 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin mainitsi kolme tällaista piirrettä. Ensinnäkin kyseessä oleva pakkaus on erityisen kulmikas, ja kulmat, särmät ja pinnat saavat sen muistuttamaan kristallia. Toiseksi pakkauksesta saa monoliittisen vaikutelman, koska pakkauksen korkki on integroitu pakkauksen muodostamaan kokonaisuuteen. Kolmanneksi pakkaus on erityisen litteä. Tämä yhdistelmä antaa siis kyseessä olevalle pullolle erityisen ja epätavallisen ulkoasun (40 kohta). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 31 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.2.13 Kuosimerkit Kuviomerkkiä voidaan pitää kuosimerkkinä, kun se koostuu useista säännöllisesti toistuvista rakenneosista. Kuosimerkit voivat kattaa kaikenlaisia tavaroita ja palveluja. Käytännössä niitä koskevia hakemuksia jätetään kuitenkin lähinnä paperin, kankaan, vaatteiden, nahkatuotteiden, korujen, tapettien, huonekalujen, laattojen, renkaiden ja rakennustuotteiden kaltaisia tavaroita varten, toisin sanoen sellaisia tavaroita varten, joissa on tavallisesti kuoseja. Näissä tapauksissa kuvio muodostaa pelkästään tavaran ulkoasun. Tältä osin on syytä huomata, että vaikka kuosit voidaan esittää neliön- tai suorakulmionmuotoisissa merkeissä, niitä on arvioitava ikään kuin ne kattaisivat koko niiden tavaroiden pinnan, joille rekisteröintiä haetaan. On myös otettava huomioon, että kun kuosimerkkiä haetaan juomien tai yleensä nestemäisten aineiden kaltaisille tavaroille, siis tavaroille, joita yleensä jaellaan ja myydään pakkauksissa, kuosia on arvioitava ikään kuin se kattaisi tuotteen säilytysastian tai pakkauksen ulkopinnan. Edellä esitetystä seuraa, että kuosien erottamiskyvyn arvioinnissa tutkijan olisi pääsääntöisesti käytettävä samoja kriteerejä, joita sovelletaan itse tuotteen ulkoasusta koostuviin kolmiulotteisiin tavaramerkkeihin (ks. tuomio 19.9.2012, T-329/10, ’Mustista, harmaista, beigeistä ja tummanpunaisista ruuduista koostuva merkki’). Palvelujen osalta tutkijoiden on pidettävä mielessä, että kuosimerkkejä käytetään käytännössä kirjelomakkeissa ja kirjeenvaihdossa, laskuissa, internetsivuilla, mainoksissa, liikemerkeissä jne. Jos kuosi on tavanomainen, perinteinen ja/tai tyypillinen, se ei yleensä ole erottamiskykyinen. Kuosit, jotka koostuvat peruskuvioista tai yksinkertaisista kuvioista, eivät yleensä ole myöskään erottamiskykyisiä. Syynä hylkäämiseen on se, etteivät tällaiset kuosit välitä erityistä viestiä, joka tekisi merkistä kuluttajille helposti mieleenpainuvan. Paradoksaalisesti sama pätee kuoseihin, jotka koostuvat erittäin monimutkaisista kuvioista. Näissä tapauksissa kuosin kokonaisuuden monimutkaisuuden vuoksi kuosin yksittäisiä yksityiskohtia ei voida painaa mieleen (tuomio 9.10.2002, T-36/01, ’Tavaroiden pinnalla oleva kuvio’, 28 kohta). Monissa tapauksissa kohdeyleisö mieltäisikin kuosit pelkiksi koristeiksi. Tältä osin on otettava huomioon, ettei keskivertokuluttaja yleensä tarkastele tavaroita analyyttisesti. Tavanomaisesti valistuneen ja kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan on pystyttävä tavaramerkin perusteella erottamaan kyseinen tavara muiden yritysten tavaroista niin, että hänen ei tarvitse enempää pohtia asiaa eikä verrata tavaramerkkiä muihin merkkeihin eikä olla erityisen huolellinen tässä suhteessa (tuomio 12.2.2004, C-218/01, ’Perwoll bottle’, 53 kohta ja tuomio 12.1.2006, C-173/04, ’Pystyasennossa pysyvät pussit’, 29 kohta). Se, että kuosilla voi olla myös muita tehtäviä ja/tai vaikutuksia, on yksi lisäperuste pitää sitä erottamiskyvyttömänä. Jos kuosi on sitä vastoin mielikuvituksellinen, epätavallinen ja/tai sattumanvarainen, poikkeaa yleisestä käytännöstä tai toimialalla vallitsevasta tavasta tai, yleisemmällä tasolla, jää helposti kohdeyleisön mieleen, se ansaitsee yleensä suojan yhteisön tavaramerkkinä. Kuten edellä on esitetty, kuosimerkkien erottamiskykyä on arvioitava yleensä tavaroiden osalta. Kuosimerkiltä, jolta on katsottu puuttuvan erottamiskyky sen Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 32 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit kattamien tavaroiden osalta, on myös katsottava puuttuvan erottamiskyky näihin tavaroihin läheisesti liittyvien palvelujen osalta. Esimerkiksi tikkauskuosilta, joka ei ole erottamiskykyinen vaatteiden ja nahkatavaroiden osalta, on katsottava puuttuvan erottamiskyky myös kyseisiä tavaroita koskevien vähittäismyyntipalvelujen osalta (ks. vastaavasti päätös 29.7.2010, R 868/2009-4, – ‘Device of a pocket’). Samat päätelmät pätevät kangaskuosiin esimerkiksi kankaiden valmistusta koskevien palvelujen osalta. Seuraava kuosien esimerkkiluettelo ei ole tyhjentävä. Merkki Yhteisön tavaramerkki nro 8 423 841, luokkia 18, 24 ja 25 koskeva kuviomerkki Perustelut Asia Itse tuotteen ulkoasusta koostuvia kolmiulotteisia tavaramerkkejä koskevia kriteerejä voidaan myös soveltaa itse tuotteen ulkoasusta koostuviin kuviomerkkeihin. Yleisesti ottaen tavaramerkistä, joka koostuu yksinkertaisesta ja yleisestä koristekuviosta, puuttuu osatekijä, joka voisi kiinnittää kuluttajien huomion, eikä se ole riittävä osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lähdettä tai alkuperää. Vieressä kuvattu tavaramerkki koostui tekstiilikuviosta, ja sen katsottiin siten sisältävän itse tuotteiden ulkoasun, koska tavaramerkkiä haettiin luokkia 18, 24 ja 25 varten. Tuomio 19.9.2012, T-326/10, ’Vaaleanharmaan, tummanharmaan, beigen, tummanpunaisen ja ruskean värinen ruutukuvio’, 47 ja 48 kohta Tuomio 19.9.2012, T-329/10, ’ Mustista, Edellisen esimerkin tapaan unionin yleinen harmaista, beigeistä tuomioistuin vahvisti tässäkin asiassa ja tummanpunaisista tavaramerkin hylkäämisen. ruuduista koostuva merkki’ Yhteisön tavaramerkki nro 8 423 501, luokkia 18, 24 ja 25 koskeva kuviomerkki Yhteisön tavaramerkki nro 5 066 535, luokkaa 12 (renkaat) koskeva kuviomerkki Jos tavaramerkki koostuu tavaroiden tai palvelujen tyylitellystä esityksestä, kohdeyleisöön kuuluva kuluttaja näkee sen ensi silmäyksellä pelkästään tuotteen tietyn osan tai koko tuotteen esityksenä. Tässä tapauksessa, jossa oli kyse renkaita koskevasta hakemuksesta, kohdeyleisöön kuuluva kuluttaja mieltäisi tavaramerkin pelkäksi renkaan urien esitykseksi eikä osoitukseksi tuotteen lähteestä tai alkuperästä. Kuosi on arkipäiväinen, eikä tavaramerkki voi täyttää tehtäväänsä alkuperän osoittajana. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 - sivu 33 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Merkki Yhteisön tavaramerkki nro 9 526 261, luokkiin 16, 18 ja 25 kuuluvia tavaroita koskeva kuviomerkki (tyyliteltyjen V-kirjaimien jono) Yhteisön tavaramerkki nro 9 589 219, luokkaan 9 kuuluvia tavaroita koskeva kuviomerkki Perustelut Asia Tavaramerkki hylättiin luokkien 18 ja 25 osalta ja hyväksyttiin luokan 16 osalta. Vaikka merkkiä kuvattiin ”tyyliteltyjen V-kirjaimien jonoksi”, kohdeyleisö mieltäisi merkin todennäköisimmin joko sarjaksi siksak-kuviota tai ruutumaisia geometrisiä kuvioita. Joka tapauksessa kuvio on hyvin yksinkertainen ja arkipäiväinen ja siten erottamiskyvytön. - Merkki, joka hakemuksen mukaan koskee ”monireikäisiä levyjä, joita voidaan käyttää kemiallisessa tai biologisessa analyysissa käyttämällä elektrokemiluminesenssia tieteellistä käyttöä, laboratoriokäyttöä tai lääketieteellistä Päätös 9.10.2012, tutkimuskäyttöä varten”, hylättiin, koska se ei R 412/2012-2 – osoita alkuperää. Hakemuksessa tavaramerkkiä ’Device of four kuvattiin siten, että se vastaa tavaroiden pohjassa identically sized circles’ olevaa kuviota, ja tutkijan todettiin esittäneen perustellusti, että huomiota herättävien piirteiden puuttumisen vuoksi kuluttaja ei voi mieltää sitä miksikään muuksi kuin pelkäksi tavaroiden koristeeksi. Tavaramerkki hylättiin, koska taskuihin tikatut kuviot ovat tavallisia muotialalla, eikä tähän nimenomaiseen kuosiin sisälly mieleen painuvia tai huomiota herättäviä piirteitä, jotka todennäköisesti antaisivat tavaramerkille tarvittavan vähimmäiserottamiskyvyn, jotta kuluttaja voi mieltää sen muuksi kuin pelkäksi Yhteisön tavaramerkki nro 6 900 898, luokkiin 18 ja koristeelliseksi osatekijäksi. 25 kuuluvia tavaroita varten Tavaramerkki, jota oli tarkoitus käyttää lasipinnoilla, hylättiin tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. Hylkäämistä perusteltiin sillä, että kohdeyleisö ei ole tottunut pitämään lasilaattojen pinnalla olevia kuvioita osoituksena tavaran kaupallisesta alkuperästä ja että kuvio katsotaan tavaran toiminnalliseksi osaksi, jotta lasista saadaan läpinäkymätöntä. Lisäksi kuosin monimutkaisuus ja mielikuvituksellisuus eivät riitä osoitukseksi siitä, että kyseinen kuvio olisi erottamiskykyinen. Yhteisön tavaramerkki nro 3 183 068, luokkiin 19 ja Nämä ominaisuudet johtuvat esteettisestä tai koristeellisesta viimeistelystä, kuosin yksittäisiä 21 kuuluvia tavaroita yksityiskohtia ei voida painaa mieleen, eikä sitä koskeva kuviomerkki voida tarkastella havaitsematta samalla tavaran ominaispiirteitä. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 Tuomio 28.9.2010, T-388/09, 19– 27 kohdat Tuomio 9.10.2002, T-36/01, ’ Tavaroiden pinnalla oleva kuvio’, 26–28 kohta sivu 34 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Merkki Perustelut Asia Tavaramerkki hylättiin, koska se koostuu hyvin yksinkertaisista rakenneosista ja on kokonaisuudessaan arkipäiväinen perusmerkki. Hakemuksen kohteena olevien tavaroiden, kuten puhdistusliinojen ja antiseptisten liinojen, osalta haettu merkki voi edustaa tavaroiden ulkoasua siinä mielessä, että niissä käytettävällä kankaalla voi olla tällainen rakenne. Merkissä pelkästään toistetaan identtisiä neliöitä, eikä siinä ole Päätös 14.11.2012, nähtävissä erityisesti mielikuvituksellisuuden tai R 2600/2011-1 – sen tavan osalta, jolla sen osatekijät yhdistyvät ’Device of a black and toisiinsa, mitään sellaista osatekijää tai white pattern’ huomattavaa vaihtelua, joka erottaisi merkin Yhteisön tavaramerkki nro 10 144 848, luokkiin 3, toisesta merkistä, jossa eri neliömäärästä säännöllinen kuvio esitetään 5, 6, 10, 11, 12, 16, 18, 20 ja koostuva tavanomaisella tavalla. Kunkin yksittäisen neliön 21 kuuluvia tavaroita muoto ja tapa, jolla ne on yhdistetty, eivät ole koskeva kuviomerkki välittömästi havaittavia piirteitä, jotka voivat kiinnittää keskivertokuluttajan huomion ja joiden perusteella kuluttaja mieltää merkin erottamiskykyiseksi. 2.2.14 Sijaintimerkit Sijaintimerkkejä koskevilla hakemuksilla pyritään suojaamaan merkki, joka koostuu osatekijöistä (kuvio, väri jne.), jotka on sijoitettu tiettyyn osaan tuotetta ja jotka ovat tietyssä suhteessa tuotteen kokoon nähden. Tavaramerkistä toimitettavaan esitykseen on liitettävä kuvaus, josta käy ilmi haettavan oikeuden täsmällinen luonne. Samat tekijät, jotka otetaan huomioon kolmiulotteisia tavaramerkkejä tutkittaessa, ovat merkityksellisiä myös sijaintimerkkien osalta. Tutkijan on erityisesti pohdittava, pystyykö kuluttaja tunnistamaan merkin, joka on itsenäinen/erillinen itse tuotteiden tavanomaiseen ulkoasuun nähden. Toinen merkityksellinen näkökohta sijaintimerkkien tarkastelussa on se, ymmärretäänkö tavaramerkin sijoittaminen tavaroihin todennäköisesti viittauksena tavaramerkkiin. On syytä huomata, että vaikka kohdeyleisö voi olla tarkkaavainen tuotteen eri esteettisten yksityiskohtien suhteen, se ei automaattisesti merkitse, että kohdeyleisö mieltäisi ne tavaramerkiksi. Tietyissä yhteyksissä, ja ottaen huomioon tiettyjen liikeelämän alojen yleisen käytännön ja vallitsevan tavan, sijaintimerkki voi kiinnittää huomiota itsenäisenä piirteenä, joka voidaan erottaa itse tuotteesta, ja siten välittää tavaramerkin viestin. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 35 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Seuraavassa on kaksi esimerkkiä sijaintimerkkien arvioinnista. Merkki Perustelut Asia Tässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tavaramerkin hylkäämisen tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla. Tavaramerkin kuvauksen Tuomio 14.9.2009, mukaan ”tavaramerkki koostuu pyöreistä ja T-152/07, ’Kellotaululla suorakulmaisista kentistä kellotaululla”. olevat geometriset Tuomioistuin katsoi, ettei tavaramerkki ollut kentät’, itsenäinen eikä erotettavissa itse tuotteen muodosta tai mallista. Kellotaululle sijoitettujen osatekijöiden ei katsottu poikkeavan merkittävästi muista markkinoilla olevista malleista. Asiassa oli kyse sukkatuotteesta, jossa varpaiden kohdalla on oranssi kaistale. Unionin yleisen tuomioistuimen näkemyksen mukaan ei ollut todisteita siitä, että kyseisen tuotteenosan väritys miellettäisiin tavallisesti tavaramerkin luonteiseksi. Se päinvastoin totesi, että tämä piirre todennäköisesti miellettäisiin kyseisen markkinasektorin yleisen käytännön tai vallitsevan tavan mukaiseksi koristeelliseksi piirteeksi. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti näin ollen tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaan perustuvan rekisteröintiesteen. 2.3 Kuvailevuus c alakohta) (tavaramerkkiasetuksen 2.3.1 Yleiset huomautukset Tuomio 15.6.2010, T-547/08, ’Sukan kärjen oranssi väri’ 7 artiklan 1 kohdan 2.3.1.1 Kuvailevuuden käsite Merkki on hylättävä kuvailevana, jos sillä on merkitys, jonka kohdeyleisö mieltää heti antavan tietoa hakemuksen kohteena olevista tavaroista ja palveluista. Näin on silloin, jos merkki antaa tietoa muun muassa tavaroiden tai palvelujen määrästä, laadusta, ominaisuuksista, käyttötarkoituksesta, lajista ja/tai koosta. Ilmauksen ja tavaroiden ja palvelujen välillä on oltava riittävän suora ja konkreettinen yhteys (tuomio 20.7.2004, T-311/02, ’Limo’, 30 kohta ja tuomio 30.11.2004, T-173/03, ’Nurseryroom’, 20 kohta) ja se on voitava ymmärtää asiaa sen enempää pohtimatta (tuomio 26.10.2000, T-345/99, ’Trustedlink’, 35 kohta). Jos tavaramerkki on kuvaileva, se on myös erottamiskyvytön. Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ei sovelleta ilmauksiin, joissa ainoastaan vihjataan tavaroiden tiettyihin ominaisuuksiin tai herätetään mielikuvia niistä. Niistä käytetään toisinaan myös nimitystä epämääräiset tai epäsuorat viittaukset tavaroihin (tuomio 31.1.2001, T-135/99, ’Cine Action’, 29 kohta). Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perustana oleva yleinen etu koskee sitä, ettei yksinoikeuksia pitäisi antaa puhtaasti kuvaileviin ilmauksiin, joita muutkin talouden toimijat mahdollisesti haluavat käyttää. Tutkijan ei kuitenkaan tarvitse osoittaa, että hakija tai sen kilpailijat käyttävät jo kuvailevaa ilmausta. Näin ollen niiden kilpailijoiden määrällä, joihin käyttö mahdollisesti vaikuttaa, ei ole merkitystä. Jos sana tavanomaisessa ja yksinkertaisessa merkityksessään on kuvaileva, tätä Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 36 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit hylkäysperustetta ei siis voida kumota osoittamalla, että hakija on ainoa taho, joka tuottaa tai pystyy tuottamaan kyseisiä tavaroita. 2.3.1.2 Viiteperusta Viiteperustalla tarkoitetaan sitä, miten kohdeyleisö tavallisesti ymmärtää kyseessä olevan sanan. Sen tueksi voidaan esittää sanakirjamerkintöjä ja internetsivuilta löytyneitä esimerkkejä ilmauksen kuvailevasta käytöstä, tai se voi käydä selvästi ilmi siitä, miten käsite tavallisesti ymmärretään. Tutkijan ei tarvitse osoittaa, että sana sisältyy sanakirjaan, voidakseen hylätä merkin. Erityisesti moniosaisten ilmausten kohdalla sanakirjoissa ei mainita kaikkia mahdollisia yhdistelmiä. Merkityksellistä on ilmauksen tavanomainen ja ilmeinen merkitys. Lisäksi kuvailevina pidetään ilmauksia, joita käytetään erikoisterminologiana osoittamaan tavaroiden ja palvelujen ominaisia piirteitä. Näissä tapauksissa ei ole tarpeen osoittaa, että ilmaisun merkitys on välittömästi ilmeinen asianomaisille kuluttajille, joille tavarat ja palvelut on suunnattu. Riittää, että käsitettä on tarkoitus käyttää tai että osa kohdeyleisöstä voi ymmärtää sen hakemuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen tai jonkin niiden ominaisuuden kuvauksena (ks. tuomio 17.9.2008, T-226/07, ’PRANAHAUS’, 36 kohta). Viiteperustan osalta sovelletaan seuraavia periaatteita ilmauksen käytön osalta sekä kielenkäytössä että sanakirjoissa: • Merkki on hylättävä, jos se on kuvaileva jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä kyseisen maan koosta tai väestömäärästä riippumatta. • Systemaattisia kielitarkastuksia tehdään vain Euroopan unionin virallisilla kielillä. Jos kuitenkin on vakuuttavia todisteita siitä, että ilmauksella on merkitys jollakin muulla kielellä kuin unionin virallisella kielellä ja että se ymmärretään osassa Euroopan unionia, myös tällainen ilmaus on hylättävä. Todisteet voivat perustua asianomaisen tutkijan omaan tietämykseen, tai niitä voidaan esittää kolmansien osapuolten huomautuksissa tai peruutuspyyntöihin sisällytetyissä asiakirjoissa. Merkki on siten hylättävä myös, jos merkin kielellä on virallisen kielen asema jäsenvaltiossa, vaikka kyseinen kieli ei olisikaan Euroopan unionin virallinen kieli. Esimerkiksi ilmaus HELLIM on turkinkielinen käännös sanasta ”halloumi”, joka on yksi juustolaji. Koska turkki on Kyproksen virallinen kieli, osa Kyproksen väestöstä ymmärtää ja puhuu sitä, ja siten keskivertokuluttaja Kyproksessa voi ymmärtää merkin siten, että HELLIM on kuvaileva ilmaus juustolle (ks. tuomio 13.6.2012 T-534/10, ’HELLIM/HALLOUMI’). • Mikäli virastolle on esitetty tarvittavat todisteet, merkki hylätään, jos se on kuvaileva jollakin kielellä, kunhan (kyseistä kieltä) ymmärretään osassa unionia (ks. tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 2 kohta ja tuomio 13.9.2012, T-72/11, ”Espetec”, 35–36 kohta). Se, että jotakin kieltä ymmärretään osassa Euroopan unionia, samoin kuin ilmauksen merkitys asianomaisella kielellä tulee viraston tietoon yleensä joko kolmannen osapuolen esittämissä huomautuksissa tai menettämis- tai mitättömyyskanteessa. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 37 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit • Internethaku on myös perusteltu tapa osoittaa kuvaileva merkitys erityisesti uusien ilmausten tai slangisanojen kohdalla, mutta todisteiden perusteella on arvioitava huolellisesti, käytetäänkö sanaa tosiasiallisesti kuvailevasti, koska ero kuvailevan käytön ja tavaramerkkikäytön välillä internetissä on usein epäselvä ja koska internetissä on valtavasti jäsentelemätöntä ja vahvistamatonta tietoa. • Rekisteröintiesteen yhteydessä on selkeästi mainittava, minkä kielen tai kielten vuoksi hylkäysperustetta voidaan soveltaa ainakin niissä jäsenvaltioissa, joissa kyseinen kieli on virallinen kieli tai yksi virallisista kielistä, mikä tekee muuntamisen kansalliseksi tavaramerkkihakemukseksi mahdottomaksi kyseisessä jäsenvaltiossa (ks. Tavaramerkkiasetuksen täytäntöönpanoasetuksen 45 säännön 4 kohta). 2.3.1.3 Tavaramerkkiasetuksen ominaisuudet 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa mainitut Tavaroiden ja palvelujen laji Tähän ryhmään kuuluvat itse tavarat ja palvelut eli niiden tyyppi tai luonne. Tällaisia määreitä ovat esimerkiksi ”Pankki” rahoituspalveluista tai ”Universaltelefonbuch” kaikenkattavasta puhelinluettelosta (tuomio 14.6.2001, yhdistetyt asiat T-357/99 ja T-358/99, ’Universaltelefonbuch’). Laatu Tämä ryhmä käsittää ylistävät ilmaukset, joilla viitataan asianomaisten tavaroiden ensiluokkaiseen laatuun, sekä tavaroiden luontaiseen laatuun viittaavat ilmaukset. Siihen kuuluvat sellaiset ilmaukset kuin ”kevyt”, ”erityisen”, ”tuore” sekä ”erittäin kevyt” tavaroista, jotka voivat olla erityisen kevyitä (päätös 27.6.2001, R 1215/00-3 – ’Hyperlite’). Lisäksi luvut voivat viitata tuotteen laatuun, kuten ”2000” viittaa moottorin kokoon tai ”75” viittaa moottorin hevosvoimiin (kw). Määrä Tähän ryhmään kuuluvat sitä määrää, jossa tavaroita yleensä myydään, osoittavat ilmaukset, kuten ”six-pack” tai ”kuuden kappaleen pakkaus” oluesta, ”yksi litra” juomista ja ”100” (grammaa) suklaapatukoista. Merkityksellisiä ovat vain liike-elämän kannalta olennaiset määrämitat, eivät sellaiset, jotka ovat teoriassa mahdollisia. Esimerkiksi ilmaus ”99,999” olisi hyväksyttävä suklaan yhteydessä. Käyttötarkoitus Käyttötarkoitus voi olla tapa, sovellus tai tehtävä, jossa tavaraa tai palvelua on tarkoitus käyttää. Esimerkkinä tästä on ”Trustedlink”, jota käytettiin IT-alalla tavaroista ja palveluista, joilla pyritään luomaan turvallinen (luotettava) yhteys (tuomio 26.10.2000, T-345/99, ’Trustedlink’). Tavaramerkkeihin, joiden rekisteröinti on hylätty tällä perusteella, kuuluvat ”Inhale” sisäänhengitettävistä lääkkeistä (päätös 21.5.2002, R 6/00-2 – ’Inhale’) ja ”Therapy” hierontavälineistä (päätös 8.9.1999, R 144/99-3 – ’THERAPY’). Tätä rekisteröintiestettä sovelletaan myös lisätarvikkeisiin: tavaroiden tyyppiä kuvaava ilmaus kuvaa myös kyseisten tavaroiden lisätarvikkeiden käyttötarkoitusta. Siten tavaramerkkiä ”New Born Baby” ei voida rekisteröidä Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 38 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit nukketarvikkeille eikä tavaramerkkiä ”Rockbass” bassokitaroiden tarvikkeille (tuomio 8.6.2005, T-315/03, ’Rockbass’ (asiassa C-301/05 P tehdystä valituksesta on päästy sovintoratkaisuun)). Arvo Tähän ryhmään kuuluvat sekä maksettava (korkea tai alhainen) hinta sekä laadullinen arvo. Se käsittää siten paitsi ilmaukset, kuten ”erityisen” tai ”huippu-”, myös ilmaukset, kuten ”halpa” tai ”enemmän vastinetta rahoillesi”. Arvo käsittää myös ilmaukset, jotka osoittavat yleisessä kielenkäytössä laadultaan ensiluokkaisia tavaroita. Maantieteellinen alkuperä Ks. jäljempänä kohta 2.3.2.6, Maantieteelliset nimitykset. Tavaroiden valmistusajankohta tai palvelujen suoritusajankohta Tähän ryhmään kuuluvat ilmaukset, jotka koskevat palvelujen suoritusajankohtaa joko nimenomaisesti (”iltauutiset”, ”24 tuntia”) tai epätavallisessa muodossa esitettynä (”24/7”). Se käsittää myös ajankohdan, jona tavarat on valmistettu, jos se on merkityksellinen niiden kannalta (vanha viinin vuosikerta). Viinin yhteydessä vuosikertaa osoittava numero ”1998” olisi merkityksellinen, toisin kuin suklaan kohdalla. Muut ominaisuudet Tämä ryhmä käsittää muut tavaroiden tai palvelujen ominaisuudet ja osoittaa, ettei sitä edeltävä 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaan sisältyvä luettelo ole tyhjentävä. Periaatteessa minkä tahansa tavaroiden ja palvelujen ominaisuuden on johdettava tavaramerkin hylkäämiseen tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla. Tässä yhteydessä on merkityksetöntä, ovatko tavaroiden tai palvelujen ominaisuudet kaupallisesti olennaisia vai toissijaisempia ominaisuuksia tai onko olemassa synonyymeja, joilla näitä ominaisuuksia voidaan kuvailla (tuomio 12.2.2004, C-363/99, ’Postkantoor’, 102 kohta ja tuomio 24.4.2012, T-328/11, ’EcoPerfect’, 41 kohta). Esimerkkejä ”muista ominaisuuksista” • • 2.3.2 hakemuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen kohde: (ks. jäljempänä kohta 2.3.2.7 Tavaroiden tai palvelujen kohdetta kuvaavat ilmaukset) kohdekuluttajan määritelmä: ”lapset” tai ”ellos” vaatteiden osalta (tuomio 27.2.2002, T-219/00, ’Ellos’). Sanamerkit 2.3.2.1 Yksi sana Kuvailevat ilmaukset ovat ilmauksia, jotka koostuvat tavaroiden ja palvelujen ominaisuuksia koskevasta tiedosta, minkä tarkoituksena on erottaa ne Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 39 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit samankaltaisista tavaroista ja palveluista niiden luonteen (eikä kaupallisen alkuperän) perusteella ja antaa siten kuluttajalle mahdollisuus tehdä valintansa tavaroiden ja palvelujen luontaisen laadun, tehtävän, tyypin tai muiden ominaisuuksien eikä niiden kaupallisen alkuperän perusteella. Tästä syystä kuvailevat ilmaukset eivät voi täyttää tavaramerkin tehtävää. Samasta syystä hylkäysperustetta sovelletaan riippumatta siitä, käyttävätkö muut kilpailijat kyseistä ilmausta jo kuvailevasti asianomaisista tavaroista ja palveluista. Sana on kuvaileva varsinkin, jos tavaramerkillä on kuvaileva merkitys joko suurelle yleisölle (jos tavarat on suunnattu sille) tai tietylle suppeammalle yleisölle (riippumatta siitä, onko tavarat suunnattu myös suurelle yleisölle): • ilmaus ”AIRSHOWER”, vaikka sitä ei käytetäkään markkinoilla, on kuvaileva suihkujärjestelmien osalta (tuomio 21.1.2009, T-307/07) • ilmaus ”MEDIGYM” on kuvaileva lääkintävoimistelussa käytettävien välineiden yhteydessä (tuomio 8.2.2013, T-33/12). Myöskään ilmauksia, jotka kuvaavat tavaroiden ja palvelujen toivottuja ominaisuuksia, ei voida rekisteröidä: • • ”PRIMA” (päätös 22.3.2000, R 83/1999-2) ”LITE” (tuomio 27.2.2002, T-79/00). Tällaisia ilmauksia ei voida rekisteröidä miltei kaikkien tavaroiden ja palvelujen yhteydessä. On kuitenkin tärkeää erottaa ylistävät ilmaukset, joilla kuvataan – joskin yleisellä tasolla – tavaroiden ja palvelujen toivottavia ominaisuuksia, kuten edullisuutta, mukavuutta ja korkealaatuisuutta, ja joita ei voida rekisteröidä, sellaisista ilmauksista, jotka ovat ylistäviä laajemmassa merkityksessä. Jälkimmäisillä ilmauksilla viitataan epämääräisiin myönteisiin sivumerkityksiin tai ostajaan tai tavaroiden valmistajaan muttei nimenomaisesti itse tavaroihin ja palveluihin. Seuraava ilmaus ei ole kuvaileva: • ”BRAVO”, koska on epäselvää, kuka sanoo ”BRAVO” kenelle ja mitä kehutaan (tuomio 4.10.2001, C-517/99). 2.3.2.2 Sanayhdistelmät Pelkkä sellaisten osien yhdistelmä, joista kukin kuvailee tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, on kyseisten ominaisuuksien osalta pääsääntöisesti itsekin kuvaileva. Pelkkä tällaisten osien liittäminen toisiinsa tekemättä niihin mitään tavanomaisesta poikkeavaa muutosta, kuten lauseopillista tai semanttista muutosta, voi tuottaa ainoastaan kuvailevan merkin. Jos yhdistelmä on tavanomaisesta poikkeava kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen osalta ja kyseinen uudissana luo sen ansiosta vaikutelman, joka on riittävän kaukana kyseisen uudissanan muodostavien osien välittämien ilmausten pelkän yhdistelmän synnyttämästä vaikutuksesta, uudissana on enemmän kuin kyseisten osien summa (tuomio 12.2.2004, C-265/00, ’Biomild’, 39 ja 43 kohta). Ilmauksia ”tavanomaisesta poikkeava yhdistelmä”, ”riittävän kaukana siitä vaikutelmasta” ja ”enemmän kuin kyseisten osien summa” on tulkittava siten, ettei tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa sovelleta, jos tapa, jolla kaksi kuvailevaa osaa on yhdistetty, on itsessään mielikuvituksellinen. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 40 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Seuraavassa on esimerkkejä tapauksista, joissa rekisteröinti hylättiin: • ”Biomild” jugurtin mietoudesta ja luonnonmukaisuudesta (tuomio 12.2.2004, C-265/00) • ”Companyline” vakuutus- ja finanssipalveluista (tuomio 19.9.2002, C-104/00 P) • ”Trustedlink” sähköisen kaupankäynnin tietokoneohjelmistoista, konsultointipalveluista yrityksille, integrointiohjelmistopalveluista ja sähköisen kaupankäynnin teknologioita ja palvelusta koskevista koulutuspalveluista (tuomio 26.10.2000, T-345/99) • ”Cine Comedy” radio- ja televisiolähetysten välityksestä, elokuvien tuotannosta, esittämisestä ja vuokrauksesta sekä elokuvien oikeuksien myöntämisestä, välityksestä, vuokrauksesta sekä muusta käytöstä (tuomio 31.1.2001, T-136/99) • ”Teleaid” sähkökäyttöisistä ja elektronisista laitteista puheen tai tietojen siirtoon, moottoriajoneuvojen korjauspalveluista ja tiepalvelusta, tietoverkon ylläpidosta, hinaus- ja pelastuspalveluista sekä tietokonekeskuksen palveluista, joihin liittyy ajoneuvojen sijainnin ja aseman määrittäminen (tuomio 20.3.2002, T-355/00) • ”Quickgripp” käsityökaluista, kiinnittimistä ja niiden tarvikkeista (määräys 27.5.2004, T-61/03) • ”Twist and Pour” kahvallisista muovisista säilytysastioista, jotka myydään nestemäisen maalin säilytykseen ja kaatamiseen käytetyn välineen olennaisina osina (tuomio 12.6.2007, T-190/05) • ”CLEARWIFI” televiestintäpalveluista, nimittäin tietokoneen ja viestintäverkkojen suurnopeusyhteydestä (tuomio 19.11.2009, T-399/08) • ”STEAM GLIDE” sähköraudoista, sähkösilitysraudoista, sähköraudoista vaatteiden silitykseen, niiden osista ja tarvikkeista (tuomio 16.1.2013, T-544/11). Erottamiskyvyttömän verbaalisen osan pelkkä yhdistäminen toiseen kuvailevaan verbaaliseen osaan ei voi tehdä yhdistelmästä erottamiskykyistä. Siten osan ”EURO” ja puhtaasti kuvailevien käsitteiden yhdistelmät on hylättävä, jos ”EURO” vahvistaa koko merkin kuvailevuutta tai jos käsitteen ja kyseisten tavaroiden tai palvelujen välillä on perusteltu yhteys. Tämä vastaa 7.6.2001 asiassa T-359/99, ’Eurohealth’, annettua tuomiota. Substantiivien ja adjektiivien täsmällinen, kieliopillisesti oikea käyttö ei ole ratkaisevaa määritettäessä sitä, onko merkki kuvaileva. Sen sijaan on arvioitava, muuttuuko sanayhdistelmän merkitys, jos se käännetään päinvastaiseksi. Esimerkiksi ”Vacations direct” (ei voitu rekisteröidä, päätös 23.1.2001, R 33/2000-3) on käytännössä sama kuin ”direct vacations”, kun taas ”BestPartner” ei ole sama asia kuin ”PartnerBest” ja saksankielinen ilmaus ”Sportschule” (urheiluakatemia) tarkoittaa eri asiaa kuin ”Schulsport” (koululiikunta). Erikielisistä sanoista tehdyt yhdistelmät eivät välttämättä muuta lopputulosta, jos kuluttajat ymmärtävät vaivatta molemmat ilmaukset. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 41 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.3.2.3 Kirjoitusvirheet ja poisjätöt Kirjoitusvirhe ei välttämättä muuta merkin kuvailevaa luonnetta. Sanat voidaan kirjoittaa väärin toisen kielen vaikutuksesta tai sen vuoksi, miten sana kirjoitetaan EU:n ulkopuolella, kuten amerikanenglannissa, slangikielessä tai jotta sanasta tulisi muodikkaampi. Esimerkkejä hylätyistä merkeistä ovat: • • • • • ”Xtra” (päätös 27.5.1998, R 20/1997-1) ”Xpert” (päätös 27.7.1999, R 0230/1998-3) ”Easi-Cash” (päätös 20.11.1998, R 96/1998-1) ”Lite” (tuomio 27.2.2002, T-79/00) ”Rely-able” (tuomio 30.4.2013, T-640/11). Lisäksi kuluttajat ymmärtävät asiaa sen enempää pohtimatta merkin ”@” a-kirjaimena tai merkin ”€” e-kirjaimena. Kuluttajat myös korvaavat tietyt numerot sanoilla, esimerkiksi englannissa ”2” ja ”to” tai ”4” ja ”for”. Toisaalta jos kirjoitusvirhe on mielikuvituksellinen ja/tai huomiota herättävä tai muuttaa sanan merkitystä (hyväksytty: ”MINUTE MAID”, yhteisön tavaramerkki nro 2 091 262, [eikä ”minute made”]), merkki voidaan hyväksyä. Kirjoitusvirheet tekevät merkistä yleensä riittävän erottamiskykyisen, kun • ne ovat huomiota herättäviä, yllättäviä, epätavallisia, sattumanvaraisia ja/tai • ne pystyvät muuttamaan sanaosan merkitystä tai edellyttävät kuluttajalta jonkinlaista pohdintaa, jotta syntyy välitön ja suora yhteys ilmaukseen, joihin niillä oletettavasti viitataan. Seuraavat tavaramerkit hylättiin. Merkki Perustelut Asia Tavaramerkki koostuu pelkästään osista ”ACTIV”, joka on ilmeinen väärin kirjoitettu muoto sanasta ”ACTIVE”, sekä ”MOTION” ja ”SENSOR”. Yhdistettynä sanat muodostavat täysin ymmärrettävän ja selkeästi kuvailevan yhdistelmän, ja näin ollen tavaramerkki hylättiin. Päätös 6.8.2012, R 716/2012-4 – ’ACTIVMOTION SENSOR’, 11 kohta ACTIVMOTION SENSOR Yhteisön tavaramerkki nro 10 282 614 luokkaan 7 kuuluvia tavaroita varten (uima- ja kylpyläaltaiden puhdistusvälineet, lähinnä lakaisimet, pölynimurit ja niiden osat) Vieressä esitettyä ilmausta ei ole olemassa sanana, mutta se muistuttaa läheisesti espanjankielistä adjektiivia ”extraordinario”. Päätös EU:n nimeävä Espanjalaiset ja portugalilaiset kuluttajat mieltävät 8.3.2012R 2297/2011kansainvälinen rekisteröinti merkin erinomaista, erityistä, huomattavaa, 5 – ’Xtraordinario’, 11– nro 930 778, luokkaan 33 suurenmoista tai ihanaa tarkoittavan sanan väärin 12 kohta kuuluvia tavaroita varten kirjoitetuksi muodoksi ja liittävät näin merkkiin (tequila) kuvailevan merkityksen. XTRAORDINARIO Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 42 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Toisaalta seuraavat tavaramerkit hyväksyttiin: Merkki LINQ Yhteisön tavaramerkki nro 1 419 415 luokkiin 9 ja 38 kuuluvia tavaroita ja palveluja varten Perustelut Asia Kyseessä on keksitty sana, joka ei esiinny missään tunnetussa sanakirjassa, eikä ole osoitettu, että tätä väärin kirjoitettua muotoa käytettäisiin yleisesti valittajan kannalta merkityksellisillä liike-elämän aloilla. Lisäksi, koska sana on lyhyt, viimeinen Q-kirjain jää mieleen epätavallisena osatekijänä, ja sanalla on siten ilmeisen mielikuvituksellinen kirjoitusasu. Päätös 4.2.2002, R 9/2001-1 – ’LINQ’, 13 kohta Tässä sanamerkissä yhdistelmä ”Ql” on erittäin epätavallinen englannin kielessä, koska QLIQID kirjainta seuraa yleensä U-kirjain. Sanan ”liquid” huomiota herättävän väärän kirjoitusasun Päätös Yhteisön tavaramerkki ansiosta kuluttaja huomaisi myös kiireessä sanan 22.2.2008R 1769/2007 nro 5 330 832, joka koski ”LIQID” epätavallisuuden. Kirjoitusasu vaikuttaa -2 – ’LIQID’, 25 kohta alun perin luokkiin 3, 5 ja 32 lisäksi paitsi merkistä syntyvään visuaaliseen vaikutelmaan myös lausuntatavasta syntyvään kuuluvia tavaroita vaikutelmaan, koska haettu merkki lausutaan eri tavalla kuin sana ”liquid”. 2.3.2.4 Lyhenteet ja kirjainsanat Kuvailevien ilmausten lyhenteet ovat sellaisenaan kuvailevia, jos niitä käytetään tai voidaan käyttää tällä tavoin ja jos kohdeyleisö, joko suuri yleisö tai aihealueeseen perehtynyt yleisö, tunnistaa ne samaksi kuin koko kuvaileva merkitys. Kuvailevuuteen ei riitä pelkästään se, että lyhenne on johdettu kuvailevasta ilmauksesta. Seuraavat merkit hylättiin, koska niiden kuvaileva merkitys kohdeyleisölle voitiin osoittaa selvästi: • • • • ”SnTEM” (tuomio 12.1.2005, yhdistetyt asiat T-367/02–T-369/02) ”TDI” (tuomio 3.12.2003, T-16/02 [asiassa C-82/04 P tehty valitus sovittiin]) ”LIMO” (tuomio 20.7.2004, T-311/02) ”BioID” (tuomio 5.12.2002, T-91/01 [asiassa C-37/03 P tehdyn valituksen johdosta unionin yleisen tuomioistuimen antama tuomio kumottiin ja toisen valituslautakunnan päätös hylättiin]). On syytä huomata, että internettietokantojen, kuten AcronymFinder.com, käyttämisessä viiteperustana on oltava erittäin huolellinen. On suositeltavampaa käyttää teknisiä hakuteoksia tai tieteellistä kirjallisuutta esimerkiksi tietojenkäsittelyn alalla. Vaihtoehtoisesti se, että useat talouden toimijat käyttävät lyhennettä asianomaisella alalla internetissä, riittää lyhenteen tosiasiallisen käytön toteennäyttämiseen. Merkit, jotka koostuvat kirjainsanasta, joka ei ole itsenäisenä kuvaileva ja joka edeltää tai seuraa kuvailevaa sanayhdistelmää, on hylättävä kuvailevina, jos kohdeyleisö ymmärtää merkin pelkästään sanana, joka on yhdistetty kyseisen sanayhdistelmän lyhenteeseen, esimerkiksi ”Multi Markets Fund MMF”. Näin siksi, että kirjainsanan ja sanayhdistelmän tarkoituksena on selventää toisiaan ja korostaa niiden välillä olevaa yhteyttä (tuomio 15.3.2012, yhdistetyt asiat C-90/11 ja C-91/11, ’Natur-Aktien-Index / Multi Markets Fund’, 32 ja 40 kohta). Näin on myös silloin, kun kirjainsana ei koostu pelkistä sanayhdistelmän ”lisäosista”, kuten artikkeleista, prepositioista tai välimerkeistä, kuten seuraavat esimerkit osoittavat: Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 43 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit • • ”NAI – Der Natur-Aktien-Index” ”The Statistical Analysis Corporation – SAC”. Vaikka edellä esitetty sääntö kattaa useimmat tapaukset, kaikkia tapauksia, joissa kuvaileva sanayhdistelmä on yhdistetty kyseisen sanan lyhenteeseen, ei pidetä kokonaisuudessaan kuvailevina. Näin on silloin, jos kohdeyleisö ei välittömästi miellä kirjainsanaa kuvailevan sanayhdistelmän lyhenteeksi vaan erottamiskykyiseksi osatekijäksi, jonka ansiosta merkki on enemmän kuin osiensa summa, kuten seuraava esimerkki osoittaa: • ”The Organic Red Tomato Soup Company – ORTS”. 2.3.2.5 Iskulauseet Iskulausetta ei voida rekisteröidä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella, jos se ilmaisee välittömästi tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, käyttötarkoitusta tai muita ominaisuuksia. Oikeuskäytännössä vakiintuneet perusteet sen arvioimiseksi, onko iskulause kuvaileva vai ei, ovat samoja kuin vain yhden sanan sisältävän sanamerkin arvioinnissa sovellettavat perusteet (tuomio 6.11.2007, T-28/06, ’VOM URSPRUNG HER VOLLKOMMEN’, 21 kohta). Niiden erottamiskyvyn arvioinnissa ei ole sovellettava ankarampia arviointiperusteita kuin muunlaisiin merkkeihin, kun otetaan erityisesti huomioon, että käsite ”iskulause” ei viittaa merkkien erityiseen alaryhmään (tuomio 12.7.2012, C-311/11 P, ’WIR MACHEN DAS BESONDERE EINFACH’, 26 ja 40 kohta). Esimerkki kuvailevasta iskulauseesta • Hakemus, joka koski tavaramerkkiä ”FIND YOUR WAY” luokkaan 9 kuuluvia tavaroita (satelliittinavigointijärjestelmät jne.) varten (päätös 18.7.2007, R 1184/2006-4), hylättiin tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan perusteella. Hakemuksen kohteena olevien luokkaan 9 kuuluvien tavaroiden yhteydessä ilmauksen ”FIND YOUR WAY” on selkeästi tarkoitus kertoa kuluttajalle, että hakijan tavarat auttavat kuluttajia määrittämään maantieteellisen sijainnin ja löytämään siten perille. Haetun merkin välittämä viesti viittaa suoraan siihen, että matkustaessaan paikasta toiseen kuluttajat löytävät etsimänsä reitin käyttämällä hakemuksessa määriteltyjä tavaroita. • Sanamerkillä ”BUILT TO RESIST” voi olla vain yksi mahdollinen merkitys luokkaan 16 kuuluvien tavaroiden eli paperin, paperitavaroiden ja toimistotarvikkeiden, luokkaan 18 kuuluvien tavaroiden eli nahan, nahkajäljitelmien, muihin luokkiin kuulumattomien matkustustarvikkeiden ja satuloiden sekä luokkaan 25 kuuluvien tavaroiden eli vaatteiden, jalkineiden ja päähineiden yhteydessä, nimittäin se, että tavarat on valmistettu kestämään ja että ne ovat siten vankkatekoisia ja kestävät kulutusta (tuomio 16.9.2009, T-80/07, ’BUILT TO RESIST’, 27–28 kohta). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 44 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.3.2.6 Maantieteelliset nimitykset Maantieteellisiä nimityksiä ovat kaikki olemassa olevat paikannimet, esimerkiksi maa, alue, kaupunki, järvi tai joki. Luettelo ei ole täydellinen. Maantieteellisten nimitysten adjektiivimuodot eivät ole riittävän erilaisia kuin alkuperäinen nimitys , jotta kohdeyleisö voisi ajatella niiden viittaavan johonkin muuhun merkitykseen kuin maantieteelliseen nimitykseen (tuomio 15.10.2003, T-295/01, ’OLDENBURGER’, 39 kohta). Esimerkiksi adjektiivin ”saksalainen” mielletään viittaavan Saksaan ja adjektiivin ”ranskalainen” mielletään viittaavan Ranskaan. Lisäksi vanhentuneet nimitykset, kuten Ceylon, Bombay ja Burma, kuuluvat tähän ryhmään, jos niitä käytetään edelleen yleisesti tai kuluttajat ymmärtävät ne yleisesti alkuperänimityksiksi. Tässä kohdassa käsitteellä ”maantieteellinen nimitys” viitataan mihin tahansa maantieteelliseen nimitykseen yhteisön tavaramerkkihakemuksessa, kun taas käsitteitä ”maantieteellinen merkintä”, ”alkuperänimitys” ja ”lähtöisyysmerkintä” käytetään vain niitä suojaavan lainsäädännön yhteydessä. Edellä olevaa ohjetta ei sovelleta merkkiin, jossa käytetään maantieteellistä nimitystä, sisältää muita sellaisia osatekijöitä, jotka voitaisiin rekisteröidä sellaisenaan ja jotka maantieteelliseen nimitykseen yhdistettynä tekisivät koko merkistä erottamiskykyisen. Jos merkkiin sisältyy muita ei-kuvailevia tai erottamiskykyisiä osatekijöitä, niiden yhdistelmän (koko merkin) rekisteröitävyyttä on arvioitava samalla tavalla kuin tapauksissa, joissa kuvailevat osatekijät yhdistyvät erottamiskykyisiin tai ei-kuvaileviin osatekijöihin (ks. jäljempänä kohta 2.3.4, Esittävyyden vähimmäistaso). Suojattuja maantieteellisiä merkintöjä koskeva erikoistapaus EU:n lainsäädännössä suojattuja alkuperänimityksiä ja maantieteellisiä merkintöjä käsitellään 7 artiklan 1 kohdan j ja k alakohdan yhteydessä. Maantieteelliset nimitykset, joista ei säädetä erikseen lainsäädännössä Kuten kaikkien muidenkin kuvailevien ilmausten kohdalla, on arvioitava, kuvaako maantieteellinen nimitys tavaroiden ja palveluksen objektiivisia ominaisuuksia. Arviointi on suoritettava suhteessa hakemuksen kohteena oleviin tavaroihin ja palveluihin ja suhteessa kohdeyleisön käsitykseen. Maantieteellisen nimityksen kuvaileva luonne voi liittyä • • • tavaroiden valmistuspaikkaan tavaroiden kohteeseen (esim. kaupunki tai alue, jota matkaoppaassa käsitellään, tai sanomalehden levikkialue) palvelujen suorittamispaikkaan. Maantieteellisten nimitysten arviointi Ensimmäinen vaihe maantieteellisen nimityksen arvioinnissa on sen määrittäminen, ymmärtääkö kohdeyleisö sen maantieteelliseksi nimitykseksi. Tämä on varmistettava normatiivisesti ottamalla lähtökohdaksi kohtuullisen valistunut kuluttaja, jolla on riittävä yleistieto mutta joka ei ole maantieteen asiantuntija. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 45 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Toinen vaihe maantieteellisen nimityksen arvioinnissa on sen määrittäminen, onko maantieteellinen nimitys, joka halutaan rekisteröidä tavaramerkiksi, sellaisen paikan nimi, joka tällä hetkellä yhdistetään asianomaisessa kohderyhmässä kyseisen tyyppisiin tavaroihin, tai onko kohtuudella odotettavissa, että vastaisuudessa se yhdistetään tällä tavalla näihin tavaroihin (tuomio 4.5.1999, yhdistetyt asiat C-108/97 ja C-109/97, ’Chiemsee’, 31 kohta). Toisin sanoen maantieteellistä nimitystä ei saa ymmärtää pelkäksi suggestiiviseksi tai mielikuvitukselliseksi ilmaukseksi. Esimerkiksi Pohjoisnapa ja Mont Blanc ovat yleisesti tunnettuja maantieteellisiä nimityksiä, mutta jäätelön tai urheiluautojen yhteydessä niitä ei ymmärrettäisi mahdolliseksi valmistuspaikaksi vaan pelkästään suggestiiviseksi ja mielikuvitukselliseksi ilmaukseksi. Sen osalta, onko kohtuudella odotettavissa, että nimitys vastaisuudessa yhdistetään tällä tavalla, on erityisesti otettava huomioon tämän nimen tunnettuusaste asianomaisessa kohderyhmässä sekä nimen ilmaiseman paikan ja kyseisten tavaroiden ominaispiirteet (tuomio 4.5.1999, yhdistetyt asiat C-108/97 ja C-109/97, ’Chiemsee’, 32 ja 37 kohta). On syytä huomata, ettei tavaramerkkiä voida hylätä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla pelkästään sillä perusteella, että tavarat tai palvelut voidaan teoriassa valmistaa tai suorittaa hakemuksessa mainitun maantieteellisen nimityksen osoittamassa paikassa (tuomio 8.7.2009, T-226/2008). Sitä, käytetäänkö maantieteellistä nimitystä, jota ei tosiasiallisesti käytetä osoittamaan tuotteen maantieteellistä alkuperää, todennäköisesti tällä tavoin tulevaisuudessa, on arvioitava kuluttajan tämänhetkisen näkemyksen sekä objektiivisten kriteerien perusteella. Tässä yhteydessä on erityisesti otettava huomioon maantieteellisen alkuperän merkityksellisyys kyseisille tavaroille ja liike-elämässä vallitseva tapa käyttää maantieteellisiä nimityksiä osoittamaan tavaroiden alkuperää tai viittaamaan tavaroiden tiettyihin laadullisiin ja objektiivisiin kriteereihin. Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ei koske pelkästään maantieteellisiä nimityksiä, jotka ovat yleisesti tunnettuja tai joiden osalta virasto pystyy osoittamaan tosiasiallisen tarpeen säilyttää ne vapaina kilpailijoiden käyttöä varten. Siten pelkästään se seikka, että vain yksi valmistaja käyttää maantieteellistä nimitystä, ei riitä kumoamaan rekisteröintiestettä, vaikka se onkin tärkeä peruste, joka on otettava huomioon arvioitaessa tavaramerkin käytössä syntynyttä erottamiskykyä. On ainakin joitain maantieteellisiä nimityksiä, joiden rekisteröinti voidaan hylätä pelkästään sen perusteella, että ne ovat laajasti tunnettuja ja kuuluisia tuotteiden tai palvelujen korkeasta laadusta. Tällaisessa tapauksessa ei ole tarpeen arvioida yksityiskohtaisesti yhteyden olemassaoloa (tuomio 15.12.2011, T-377/09, ’Passionately Swiss’, 43–45 kohta). Maantieteelliset nimitykset: mielikuvituksellinen vai kuvaileva Se, ymmärretäänkö olemassa oleva maantieteellinen nimitys asianomaisten tavaroiden ja palvelujen yhteydessä siten, että se antaa tietoa niiden valmistuspaikasta, vai pikemminkin mielikuvitukselliseksi ilmaukseksi, määräytyy pitkälti myös tavaroiden luonteen perusteella. Kaikissa käytännön tapauksissa on tarkoituksenmukaista tutkia, onko asianomaisten tavaroiden yhteydessä maantieteelliseen alkuperään viittaaminen liike-elämän Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 46 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit käytännön tai perinteiden mukaista. On suositeltavaa kuulla tässä yhteydessä kyseessä olevan jäsenvaltion kansalaista. Maataloustuotteiden tai juomien (kivennäisvesi, olut) yhteydessä maantieteellisillä nimityksillä on yleensä tarkoitus viitata tuotantopaikkaan. Näin ei kuitenkaan ole välttämättä kaikissa jäsenvaltioissa, ja asia riippuu myös maantieteellisen paikan tai alueen koosta (tuomio 15.10.2003, T-295/01, ’OLDENBURGER’). Tekstiili- ja ihonhoitotuotteiden kohdalla jotkin alueet voivat olla niiden perinteisiä valmistuspaikkoja, kun taas muualla ilmaus saattaa olla mielikuvituksellinen. Tällaisissa tapauksissa on hyödyllistä selvittää, valmistetaanko näitä tuotteita todellakin kyseisessä paikassa ja onko asia kohdeyleisön tiedossa kansallisesti tai kansainvälisesti. Tätä edellytystä ei pidä sekoittaa maantieteellisen merkinnän tunnettuuteen sinänsä. Sen täyttyminen ei myöskään välttämättä merkitse sen edellytyksen täyttymistä, että maantieteellisen nimityksen ja kyseisten tavaroiden tai palvelujen välillä on oltava yhteys (tuomio 15.10.2008, T-230/06, ’Port Louis’, 28– 35 kohta). On yleinen käytäntö käyttää muodikkaita kaupunginnimiä tavaroista ja palveluista, jotka eivät liity siihen, mistä kaupunki on tunnettu (”Hollywood” purukumista), tai tiettyjen muodikkaiden asuinalueiden tai ostoskatujen nimiä (”Champs Élysées” pullotetusta vedestä, ”Manhattan” tomaateista, ”Denver” valaistuslaitteista tai ”Port Louis” tekstiileistä). Ne mielletään mielikuvituksellisiksi ilmauksiksi, eikä niitä pidä hylätä. Sitä vastoin ilmausta ”Milano” ei voida rekisteröidä vaatteita varten. Palvelujen osalta maantieteellinen nimitys mielletään monissa tapauksissa palvelujen suorituspaikaksi (hylättävä: München rahoituspalveluista, Zürich vakuutuksista, Islas Canarias matkailupalveluista). Hotellien ja ravintoloiden yhteydessä maantieteellinen nimitys voi liittyä ruokalajeihin, ravintolan omistajan kotipaikkaan tai kaupunginosaan tai katuun, jolla ravintola sijaitsee, tai sillä ei ole mitään yhteyttä palveluihin (”Hotel Bali” Benidormissa, Espanjassa). 2.3.2.7 Tavaroiden tai palvelujen kohdetta kuvaavat ilmaukset Jos merkki koostuu yksinomaan sanasta, joka kuvaa kyseisten tavaroiden tai palvelujen kohdetta tai sisältöä, se on hylättävä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella. Ilmauksilla, jotka ovat yleisesti tunnettuja ja jotka kohdeyleisö todennäköisesti yhdistää johonkin tiettyyn asiaan, tuotteeseen tai toimintaan, pystytään kuvailemaan tavaroiden tai palvelujen kohdetta. Olennainen kysymys on se, voidaanko haettua merkkiä käyttää liike-elämässä niiden tavaroiden tai palvelujen yhteydessä, joille haetaan rekisteröintiä, tavalla, jonka kohdeyleisö mieltää väistämättä kyseisten tavaroiden tai palvelujen kohdetta kuvailevaksi, minkä vuoksi ilmaukset olisi säilytettävä muiden talouden toimijoiden vapaassa käytössä. Esimerkiksi laajalti tunnettu nimi, kuten ”Vivaldi”, yhdistetään välittömästi kuuluisaan säveltäjään, aivan kuten ilmaus ”sukset” yhdistetään välittömästi hiihtoon. Luokka 16 (kirjat) on erinomainen esimerkki tavaroista, joilla on kohde tai sisältö, mutta tähän kohtaan perustuva rekisteröintieste voi koskea myös muita tavaroita ja palveluja, kuten tietovälineitä, DVD:itä, CD-ROM-levyjä tai toimituspalveluja. Tässä kohdassa ilmauksia Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 47 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit ”kohde” ja ”sisältö” käytetään toistensa synonyymeina. Ks. myös kohta 2.2.3., Kirjojen nimet. Kuuluisien henkilöiden (erityisesti muusikkojen tai säveltäjien) nimet voivat osoittaa tavararyhmää, jos yleisö voi ymmärtää tällaiset nimet yleisniminä nimen yleisen käytön, käytöstä kuluneen ajan, kyseisen henkilön kuolinajankohdan, nimen popularisoitumisen ja tunnistamisen tai sen seurauksena, että asianomaisen henkilön musiikkia esittävät useat esittäjät tai sitä käytetään musiikkikoulutuksessa. Esimerkki tästä olisi Vivaldi, jonka musiikkia orkesterit soittavat ympäri maailmaa, eikä merkin ”Vivaldi” ymmärretä osoittavan musiikin alkuperää. Edellä esitetyn perusteella tavaramerkin rekisteröinti evätään • vain sellaisten tavaroiden (esim. kirjat) tai palvelujen (esim. koulutus) osalta, joiden kohde liittyy muihin asioihin, tuotteisiin ja/tai toimintoihin (esim. historiaa käsittelevä kirja tai historian kurssi) • kun merkki koostuu yksinomaan kohteen määrittelevästä sanasta (esim. ”AJONEUVOT” tai ”HISTORIA”) ja • tapauskohtaisesti arvioimalla useita eri tekijöitä (ks. jäljempänä). Tavarat ja palvelut, joilla voi olla kohde Useimmissa tapauksissa tavarat tai palvelut, jotka voivat koostua rekisteröinnin estävästä kohteesta tai sisältää sellaisen, ovat seuraavia: • luokka 9: ○ ei voida rekisteröidä — — • STATISTICAL ANALYSIS ohjelmistoista ROCK MUSIC CD-levyistä luokka 16: painotuotteet, valokuvat ja opetusmateriaali, kunhan se sisältää painotuotteita ○ ei voida rekisteröidä — — — — • magneettiset tietovälineet, ohjelmistot, äänilevyt, elektroniset julkaisut (järjestelmästä toiseen poimittavat) HISTORY kirjoista PARIS matkaoppaista CAR aikakauslehdistä ANIMALS valokuvista luokka 28: lautapelit o ei voida hyväksyä - ”Memory” (määräys 14.3.2011, C-369/10) Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 48 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit • luokka 35: messut, mainonta, vähittäismyyntipalvelut ○ ei voida rekisteröidä — — — • luokka 38: kaukoviestintä ○ ei voida rekisteröidä — — • ELECTRONICA elektroniikka-alan messuista (tuomio 5.12.2000, T-32/00, ’Electronica’, 42–44 kohta) LIVE CONCERT mainospalveluista CLOTHING vähittäismyyntipalveluista NEWS tietoliikenteestä MATH verkkofoorumien tarjoamisesta luokka 41: koulutus, opetus, ladattavat) ○ ajanviete, elektroniset julkaisut (muut kuin ei voida rekisteröidä — — — GERMAN kielikursseista HISTORY koulutuksesta COMEDY televisio-ohjelmista. Edellä oleva luettelo Nizzan luokituksen mukaisista luokista ei ole täydellinen, mutta se pätee valtaosaan tapauksista. Kuvailevaan kohteeseen perustuvaan rekisteröintiesteeseen olisi siten vedottava lähinnä edellä lueteltujen tavaroiden ja palvelujen yhteydessä. Tutkijan on arvioitava sen todennäköisyyttä, että merkki mielletään alkuperän osoittajaksi. Tältä osin ilmaus voidaan ymmärtää eri tavoin riippuen siitä, miten se on kirjoitettu. Esimerkiksi kirjojen tai televisio-ohjelmien yhteydessä ilmaus ”PENGUIN” ymmärretään todennäköisemmin osoitukseksi alkuperästä kuin ilmaukset ”PENGUINS” tai ”THE PENGUIN”, jotka mielletään todennäköisemmin kuvaileviksi otsikoiksi. Tavaroiden tai palvelujen määrittely tavalla, jossa jätetään ulkopuolelle merkissä kuvattu tietty ominaisuus, ei estä tavaramerkin hylkäämistä kohteen perusteella, jos haettu merkki on tavaroiden tai palvelujen tiettyä ominaisuutta kuvaileva ilmaus. Hakija ei voi asettaa tavaroita tai palveluja koskevan rekisteröintivaatimuksen ehdoksi sitä, että niillä ei ole määrättyä ominaisuutta (ks. tuomio 12.2.2004, C-363/99, ’Postkantoor’, 114–116 kohta). Seuraavat keksityt esimerkit havainnollistavat sellaisia tavaroiden tai palvelujen nimikkeitä, jotka olisi hylättävä: • • • COMEDY televisiolähetyksistä, lukuun ottamatta komedioita PENGUINS (monikossa) kirjoista, lukuun ottamatta pingviinejä käsitteleviä kirjoja TECHNOLOGY kursseista, lukuun ottamatta tietokone- ja teknologiakursseja. Edellä olevista esimerkeistä voidaan erottaa myönteiset tavaroita tai palveluja koskevat vaatimukset, joissa haetun merkin on mahdotonta kuvata mitään kohdetta tai sisältöä. Esimerkiksi seuraavat keksityt esimerkit voitaisiin rekisteröidä ainakin siltä osin kuin merkit kuvaavat kohdetta: Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 49 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit • • • COMEDY talousuutisia, politiikkaa ja teknologiaa televisiolähetyksistä PENGUIN villiä länttä, keskiaikaa ja muinaista Roomaa sarjakuvakirjoista TECHNOLOGY luovan kirjoittamisen kursseista. käsittelevistä käsittelevistä 2.3.2.8 Yksittäiset kirjaimet ja numerot Yksittäiset kirjaimet 3 Yleiset huomautukset Unionin tuomioistuin totesi, että viraston on rekisteröinnin ehdottomia hylkäysperusteita tutkiessaan tavaramerkkiasetuksen 76 artiklan 1 kohdan mukaisesti selvitettävä viran puolesta merkitykselliset tosiseikat, jotka voivat johtaa tällaisen perusteen soveltamiseen ja että tätä vaatimusta ei voida lieventää eikä selvitysvastuuta kääntää yhteisön tavaramerkin hakijan vahingoksi (tuomio 9.9.2010, C-265/09 P, 55–58 kohta). Viraston tehtävänä on siten selittää ja perustella, miksi yhdestä ainoasta tavanomaisilla kirjoitusmerkeillä esitetystä kirjaimesta koostuva tavaramerkki on kuvaileva. Näin ollen yksittäisistä kirjaimista koostuvia tavaramerkkejä tutkittaessa on vältettävä yleisluonteisia ja toteennäyttämättömiä perusteluja, kuten sellaisia, jotka liittyvät merkkien saatavilla oloon, kun otetaan huomioon kirjainten rajallinen määrä. Ei myöskään ole asianmukaista perustaa rekisteröintiestettä teoreettisiin pohdintoihin siitä, mitä eri merkityksiä merkillä mahdollisesti voi olla. Viraston velvollisuutena on todeta tosiseikkoihin perustuvan arvioinnin pohjalta, miksi haetun tavaramerkin rekisteröinnille on este. Näin ollen on selvää, että yksittäisistä kirjaimista koostuvia tavaramerkkejä on tutkittava perinpohjaisesti ja tarkasti ja että jokainen tapaus edellyttää huolellista tutkintaa. Esimerkkejä Esimerkiksi teknisillä aloilla, kuten niillä, jotka koskevat tietokoneita, koneita, moottoreita ja työkaluja, tietyillä kirjaimilla voi olla kuvaileva sivumerkitys, jos ne antavat riittävän tarkkaa tietoa kyseisistä tavaroista ja/tai palveluista. Sanamerkkiä ”E” pidettiin myös kuvailevana luokkaan 7 kuuluvien tuulivoimaloiden ja niiden osien, generaattoreiden, tuulivoimaloiden roottorien lapojen ja tuulivoimaloiden roottorien osalta, luokkaan 9 kuuluvien tuulivoimaloiden ohjauskytkinten, taajuusmuuntajien sekä mittaus-, merkinanto- ja valvontalaitteiden osalta ja luokkaan 19 kuuluvien tuulivoimalatornien osalta, koska sen voidaan ymmärtää viittaavan energiaan tai sähköön (tuomio 21.5.2008, T-329/06, ’E’, 24–31 kohta ja päätös 8.9.2006, R 394/2006-1, 22–26 kohta). Rekisteröimättä jättäminen voi olla perusteltua myös laajemmalle yleisölle tarkoitettujen tavaroiden ja/tai palvelujen osalta. Esimerkiksi S-, M- tai L-kirjainta ei voitaisi 3 Tässä osassa yksittäisiä kirjaimia käsitellään 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan yhteydessä. Yksittäisistä kirjaimista 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan yhteydessä ks. kohta 2.2.5 Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 50 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit rekisteröidä vaatteita varten, koska näitä kirjaimia käytetään kuvaamaan tiettyä vaatekokoa, nimittäin lyhenteinä sanoista ”Small”, ”Medium” tai ”Large”. Jos ei voida todeta, että tietty yksittäinen kirjain on kuvaileva kyseisten tavaroiden ja/tai palvelujen osalta, ja jos haetun tavaramerkin rekisteröinnille ei ole estettä jonkin toisen tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan säännöksen perusteella, hakemus on hyväksyttävä. Ks. muita esimerkkejä edellä kohdassa 2.2.5.2. Numerot Asiassa C-51/10 P, ’1000’, 10.3.2011 antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin katsoi, että merkit, jotka koostuvat pelkästään numeroista, joita ei ole muunneltu graafisesti, voidaan rekisteröidä tavaramerkeiksi (29–30 kohta). Unionin tuomioistuin viittasi yhdestä kirjaimesta koostuvia merkkejä koskevassa asiassa C-265/09 P, ”α”, 9.9.2010 antamaansa tuomioon (31 kohta) ja korosti, että numeroista koostuvia tavaramerkkejä on tutkittava erityisesti suhteessa kyseessä oleviin tavaroihin ja/tai palveluihin (32 kohta). Numero voidaan näin ollen rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi vain, jos se on erottamiskykyinen rekisteröintihakemuksessa mainittujen tavaroiden ja palvelujen osalta (32 kohta) eikä ole pelkästään kuvaileva tai muulla tavoin erottamiskyvytön näiden tavaroiden ja palvelujen osalta. Valituslautakunta esimerkiksi vahvisti tavaramerkin ”15” hylkäämisen luokkaan 25 kuuluvien vaatteiden, jalkineiden ja päähineiden osalta sillä perusteella, että numero ”15” liittyy suoraan ja nimenomaisesti näihin tavaroihin, koska se sisältää ilmeistä ja suoraa tietoa niiden koosta. Valituslautakunta myös vahvisti saman merkin hylkäämisen luokkaan 32 kuuluvia oluita varten. Käytännön kokemus asianomaisten tavaroiden markkinoinnista, johon myös tutkija vetosi, osoitti, että unionin markkinoilla oli monia hyvin vahvoja oluita, joiden alkoholipitoisuus on 15 til-% (päätös 12.5.2009, R 72/2009-2, 15–22 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tavaramerkin ”1000” hylkäämisen luokkaan 16 kuuluvia julisteita, kortteja, esitteitä, aikakauslehtiä, mukaan lukien aikakauslehdet, jotka sisältävät sanaristikkoja ja tehtäviä, painotuotteita ja päivälehtiä varten. Se totesi, että merkki ”1000” viittaa määrään ja että kohdeyleisö katsoo sen välittömästi ja ilman lisäpohdintoja kyseisten tavaroiden ominaisuuksien kuvaukseksi, erityisesti sivujen, teosten, tietojen ja kokoelmaan kuuluvien tehtävien määrän kuvaukseksi tai niissä mainittujen erien hierarkkiseksi luokitteluksi (26 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin lisäsi, että esitteissä ja aikakauslehdissä julkaistaan usein luokitteluja ja kokoelmia, jolloin niiden sisällön ilmoittamisessa suositaan pyöreitä lukuja (27 kohta). Unionin tuomioistuin vahvisti tuomion edellä mainitussa asiassa C-51/10 P, ’1000’, antamassaan tuomiossa. Unionin yleinen tuomioistuin tukeutui samoihin perusteluihin vahvistaessaan merkkien ”100”, ”300”, ”222”, ”333” ja ”555” hylkäämisen edellä lueteltuja luokkaan 16 kuuluvia tavaroita varten (tuomio 19.11.2009, yhdistetyt asiat T-425/07 ja T-426/07 (100 ja 300), ja tuomio 19.11.2009, yhdistetyt asiat T-200/07, T-201/07 ja T-202/07 (222, 333, 555). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 51 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Numeroita käytetään tunnetusti usein antamaan merkityksellistä tietoa kyseessä olevista tavaroista ja/tai palveluista. Esimerkiksi seuraavissa tapauksissa tavaramerkkiä ei voitaisi rekisteröidä sillä perusteella, että haettu merkki on kuvaileva, koska se viittaa • tavaroiden valmistusajankohtaan tai palvelujen suoritusajankohtaan, jos kyseinen seikka on merkityksellinen kyseisten tavaroiden/palvelujen yhteydessä. Esimerkiksi numeroa 1996 tai 2000 ei voitaisi rekisteröidä viinejä varten, koska viinin ikä on hyvin merkityksellinen tekijä ostopäätöksen kannalta, • koko: 1600 autoista, 185/65 renkaista, • määrä: 200 savukkeista, • puhelinnumerot: 0800 tai 0500 Yhdistyneessä kuningaskunnassa, 800 Italiassa, 902 Espanjassa jne., • palvelujen suorittamisen aika: 8–10, 24/7, • tavaroiden teho: 115 (hv) moottoreista tai autoista, • nopeus: 486, 586, 686, 266, 333, 500, 550 tietokoneista, • alkoholipitoisuus: 8,5 til-% lager-oluesta, 13 til-% viineistä. Jos numerolla ei ilmeisestikään ole mitään mahdollista merkitystä kyseisten tavaroiden ja palvelujen yhteydessä, se voidaan hyväksyä, esimerkiksi ”77” rahoituspalveluista tai ”333” ”vaatteista, erityisesti farkuista”. 2.3.2.9 Värien nimet Merkkiä, joka koostuu yksinomaan värin nimestä, ei voida rekisteröidä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella, jos hakemus koskee tavaroita, joiden osalta kohdeyleisön voidaan kohtuudella olettaa mieltävän värin siten, että se kuvaa jotain tavaroiden ominaisuutta. Esimerkiksi värin nimi SININEN kuvaa juustojen yhteydessä tiettyä juustolajia, VIHREÄ taas teelaatua. RUSKEA kuvaa sokerien kohdalla sokerin väriä ja lajia. Tämä sääntö pätee lähinnä yleisiin väreihin, esimerkiksi pääväreihin tai HOPEAAN ja KULTAAN. Jos tavarat, joille rekisteröintiä haetaan, koskevat väriaineita, kuten maalia, mustetta, värjäysaineita, kosmetiikkaa jne., värin nimi voi kuvata tavaroiden tosiasiallista väriä, ja yksinomaan väristä koostuvat merkit olisi hylättävä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella. Tällaisissa tapauksissa värien nimiä ei miellettäisi tavaramerkeiksi vaan pelkästään tavaroiden olennaisinta ominaisuutta kuvaaviksi osatekijöiksi. Yleisesti on sovellettava seuraavia ohjeita. • Jos väri on tavaroiden tyypillinen piirre ja merkityksellinen kuluttajan tekemän valinnan kannalta, kuten vaatteiden ja moottoriajoneuvojen kohdalla, värien nimet, kuten SMARAGDI tai APRIKOOSI, joilla on tosin myös muita mahdollisia merkityksiä, yhdistetään voimakkaasti tiettyihin väreihin, ja ne on hylättävä. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 52 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit • Sanoilla, kuten SAFIIRI tai FLAMINGO, ei ole riittävän vahvaa väriin viittaavaa sivumerkitystä, joka syrjäyttäisi niiden väreihin liittymättömän merkityksen, eikä tällaisten sanamerkkien rekisteröintiä pitäisi yleensä hylätä, jos niillä ei todennäköisesti mielletä olevan väriin viittaavaa merkitystä niiden tavaroiden tai palvelujen yhteydessä, joille rekisteröintiä haetaan. Muihin sanoihin yhdistettyinä värien nimet voidaan rekisteröidä, jos merkki kokonaisuudessaan on erottamiskykyinen: ICE COFFEE, VANILLA ICE ja MISTY BLUE. Kuvailevia yhdistelmiä, kuten DEEP BLUE (syvänsininen), ei pidä hyväksyä. Sanakirjoissa esiintyviä sanoja, jotka ovat kuvailevia mutta vaikeaselkoisia ja joita toiset toimijat eivät todennäköisesti käytä, voidaan hyväksyä: LUNA (alkemistien käyttämä nimi hopeasta) ja CARNELIAN (synonyymi sanalle CORNELIAN (karneoli), joka tarkoittaa vähemmän tunnettua punaista jalokiveä). 2.3.2.10 Kasvilajikkeiden nimet Kasvilajikkeiden nimet kuvaavat viljelylajikkeita tai elävien kasvien alalajikkeita tai maataloudessa käytettävien kasvilajikkeiden siemeniä. Kohdeyleisö ei miellä niitä sellaisenaan tavaramerkeiksi. Tässä kohdassa käsitellään vain sellaisia kasvilajikkeiden nimiä, joita käytetään liikeelämässä, mutta joita yhteisön kasvilajikevirasto (CPVO) ei ole rekisteröinyt asetuksen N:o 2100/94 mukaisesti. Yhteisön tavaramerkkihakemuksien, jotka sisältävät rekisteröityjä kasvilajikkeiden nimiä tai koostuvat sellaisista, käsittely selitetään toisaalla näissä ohjeissa tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan f alakohdan yhteydessä. Kriteerit kasveja koskevan tavaramerkin kuvailevuuden arvioimiselle eivät poikkea niistä, joita sovelletaan muihin tavaramerkkiryhmiin. Tavaramerkkilainsäädännön säännöksiä sovelletaan kasveihin samalla tavalla kuin muihin tavararyhmiin. Tästä seuraa, että kasvilajikkeen nimi on hylättävä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella, ellei se ole tullut käytössä erottamiskykyiseksi tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Aina kun yhteisön tavaramerkkihakemus koostuu elävien kasvien, maataloudessa käytettävien viljelykasvien siementen, tuoreiden hedelmien, tuoreiden vihannesten ja kasvisten tai vastaavien nimistä, tutkijan on todennettava internethakujen avulla, onko haetun tavaramerkin muodostava ilmaus sama kuin tietyn sellaisen kasvilajikkeen nimi, jota jo käytetään liike-elämässä. Jos haun yhteydessä ilmenee, että kyseistä ilmausta käytetään jo liike-elämässä joko EU:ssa tai sen ulkopuolella, tutkijan on evättävä rekisteröinti tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella sen vuoksi, että kyseinen ilmaus kuvaa asianomaisten tavaroiden luonnetta. Tapauksen olosuhteista riippuen ja mikäli käytössä olevat todisteet osoittavat, että kyseistä ilmausta on käytetty siinä määrin, että siitä on tullut totunnainen EU:n liikeelämässä, rekisteröinti voidaan evätä sekä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan että d alakohdan perusteella. Esimerkiksi 1.3.2012 tekemässään päätöksessä asiassa R 1095/2011-5, ’SHARBATI’, viides valituslautakunta vahvisti tavaramerkin ”SHARBATI”, jota oli haettu luokkaan 30 kuuluvia tavaroita, riisiä, jauhoja ja viljavalmisteita, leipää, leivonnaisia ja makeisia Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 53 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit varten, hylkäämisen, koska se kuvaa edellä mainittuja tuotteita: Sharbati on riisi- ja vehnälajike, joksi nimitetään Intiassa tunnettua tietyntyyppistä jauhoa. Vaikka useimmat esitetyistä todisteista olivat peräisin Intiasta, osa todisteista liittyi perushyödykemarkkinoilla käytävään vientikauppaan. Näin ollen se, että tietty sana on Intiassa käytettävän riisilajikkeen nimi, oli jo vahva osoitus siitä, että tuotetta voitaisiin myydä Euroopan unionissa. Valituslautakunnan mukaan ei kuitenkaan ollut riittäviä todisteita siitä, että ilmauksesta ”SHARBATI” oli tullut yleinen Euroopan unionissa. Vaikka oli osoitettu, että Sharbatiriisiä tai Sharbati-vehnää oli tarjottu talouden toimijoille Euroopan unionissa, sitä oli tosiasiallisesti tuotu Euroopan unioniin ja että kyseiselle tuotteelle ei ollut toista täsmällistä nimeä, ei ollut riittäviä todisteita siitä, että yhteisön tavaramerkkihakemuksen jättämishetkellä tuotteet olivat siinä määrin tunnettuja kuin tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa edellytetään. Rekisteröinti on myös evättävä, jos haettu tavaramerkki on liike-elämässä käytetyn kasvilajikkeen nimen vähäinen muunnelma (ts. kyse on vähäisistä eroista, jotka eivät muuta merkistä syntyvää visuaalista tai lausuntatapaan perustuvaa käsitystä), jolloin kuluttajat voivat luulla, että kyseessä on kasvilajikkeen kuvaileva nimi tai yleisnimi. Toinen esimerkki tästä löytyy 3.12.2009 tehdystä päätöksestä asiassa R 1743/2007-1 – ’VESUVIA’. Siinä valituslautakunta katsoi, että Yhdysvalloista ja Kanadasta peräisin olevien todisteiden perusteella voitiin katsoa, että ruusulajikkeen nimestä ”Vesuvius” saattaa tulla tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu kuvaileva nimi Euroopan unionissa ja että haettu tavaramerkki ”VESUVIA” muistuttaa sitä. Valituslautakunta perusteli hylkäämistä sillä, että ruusuihin viitataan yleensä femininiinimuodossa. Lopuksi on syytä huomata, että rekisteröinti ON evättävä paitsi tavaramerkeiltä, jotka ovat samoja kuin liike-elämässä jo käytetty kasvilajikkeen nimi (tai sen vähäisiä muunnelmia), myös sellaisen tavaran ja/tai palvelun osalta, joka voidaan suoraan yhdistää kyseiseen kasvilajikkeen nimeen (esimerkiksi kyseisen kasvilajikkeen tuonti ja vienti). 2.3.3 Kuviomerkit Merkkejä, jotka on esitetty muilla kuin latinalaisilla, kreikkalaisilla tai kyrillisillä kirjaimilla, pidetään muotovaatimusten yhteydessä kuviomerkkeinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei näiden merkkien semanttista sisältöä otettaisi huomioon 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisen yhteydessä. Jos kuviomerkki koostuu yksinomaan luonnossa esiintyvästä perusmuodosta, joka ei poikkea merkittävästi todenmukaisesta kuvauksesta, jolla osoitetaan tavaroiden tai palvelujen lajia tai käyttötarkoitusta, sen rekisteröinti on evättävä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan perusteella kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuutta kuvailevana. Merkki Asia Tuomio 8.7.2010, T-385/08, Koiran kuva’ Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 54 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Merkki Asia Tuomio 8.7.2010, T-386/08, ’Hevosta esittävä merkki’ Edellä mainituissa asioissa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että luokkiin 18 ja 31 kuuluvien tavaroiden osalta koiran tai hevosen kuva osoittaa eläinlajia, jolle tavarat on tarkoitettu. Ensiksi mainitussa asiassa unionin yleinen tuomioistuin huomautti, että luokkaan 18 kuuluvat tavarat oli valmistettu erityisesti koiria varten, kuten koirahihnat, kaulapannat ja muut koirille tarkoitetut varusteet, esimerkiksi laukut. Eläintarvikkeiden alalla on yleinen käytäntö käyttää todenmukaisia tai tyyliteltyjä mutta realistisia eläinten kuvia osoittamaan, mistä eläinlajista on kyse. Siten luokkaan 18 kuuluvien tavaroiden osalta kohdeyleisö mieltää kuvan viestin välittömästi asiaa sen enempää pohtimatta siten, että kyseiset tavarat on tarkoitettu koirille. Koiran kuva osoittaa siten kyseisten tavaroiden olennaista ominaisuutta. Haettu merkki on näin ollen kuvaileva (25– 28 kohta). Sama pätee luokkaan 31 kuuluviin tavaroihin. Koska kotieläinten ruokatarvikkeisiin kuuluu koiranruoka, haettu tavaramerkki on kyseisten tavaroiden kuvaileva ilmaus, jonka kohdeyleisö ymmärtää välittömästi (29 kohta). Jälkimmäisessä asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että luokkaan 25 kuuluvien vaatteiden, päähineiden ja vöiden osalta hevosen kuva kuvaa tavaroiden lajia tai käyttötarkoitusta, nimittäin sitä, että ne on kehitetty erityisesti tai soveltuvat ratsastukseen. Koska kohdeyleisö yhdistäisi hevosen suoraan ratsastukseen, unionin yleinen tuomioistuin totesi, että hevosen kuvan ja kyseisten tavaroiden välillä oli suora ja konkreettinen yhteys (35–38 kohta). Esimerkkinä mainittakoon, että alla olevaa merkkiä pidettiin riittävän tyyliteltynä poiketakseen merkittävästi todenmukaisesta kuvasta, jolla osoitetaan tavaroiden tai palvelujen lajia tai käyttötarkoitusta, ja näin ollen se rekisteröitiin. Merkki 2.3.4 Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 844 Luokat 1, 3, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 16, 17, 18, 19, 20, 21, 22, 26, 28, 31, 41, 42 Esittävyyden vähimmäistaso 2.3.4.1 Alustavat huomautukset Ilmaukset tai merkit, jotka ovat erottamiskyvyttömiä, kuvailevia tai yleisiä, voidaan rekisteröidä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdan hylkäysperusteista huolimatta, jos ne yhdistyvät muihin osatekijöihin, jotka tekevät koko Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 55 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit merkistä erottamiskykyisen. Toisin sanoen 7 artiklan 1 kohdan b, c ja/tai d alakohdan hylkäysperusteita ei voida välttämättä soveltaa merkkeihin, jotka koostuvat erottamiskyvyttömästä, kuvailevasta tai yleisestä osatekijästä yhdistettynä muihin osatekijöihin, jotka antavat koko merkille tarvittavan vähimmäiserottamiskyvyn. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yksi tärkeimmistä kysymyksistä, joihin tutkijat päivittäisessä työssään vastaavat, on se, onko tavaramerkki riittävän esittävä, jotta sillä on rekisteröinniltä edellytettävä vähimmäiserottamiskyky. Kuvio-osat voivat tehdä merkistä, joka koostuu kuvailevasta ja/tai erottamiskyvyttömästä sanaosasta, erottamiskykyisen, jolloin se voidaan rekisteröidä yhteisön tavaramerkiksi. Tutkijan on näin ollen pohdittava, riittävätkö merkin tyylittely ja/tai graafiset piirteet tekemään siitä tavaramerkin. Tässä asiakirjassa ilmaisu ”kuvio-osa” pitää sisällään minkä tahansa merkissä esiintyvän graafisen tai tyylitellyn osatekijän, kuten fontin, fonttikoon, sanojen/kirjainten värit ja sijainnin/sommittelun. Se käsittää myös geometriset muodot, etiketit, kuosit ja symbolit samoin kuin edellä mainittujen osatekijöiden yhdistelmät. Kun kuvio-osa, joka on sellaisenaan erottamiskykyinen, lisätään kuvailevaan ja/tai erottamiskyvyttömään sanaosaan, tavaramerkki voidaan yleensä rekisteröidä, edellyttäen että kuvio-osa on kokonsa ja sijaintinsa perusteella selkeästi tunnistettavissa merkissä. Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 11 418 605 Luokka 24 Edellä kuvatun merkin rekisteröinti evättiin, koska fontti ei ole erottamiskykyinen, sillä se ei poikkea merkittävästi liike-elämässä yleisesti käytetyistä fonteista, ja koska i-kirjaimen päällä oleva punainen tyylillinen tehokeino on tuskin havaittavissa. Vaikka kuvio-osa täyttäisi edellä mainitut edellytykset, on silti arvioitava koko merkkiä suhteessa tavaroihin ja palveluihin, joille rekisteröintiä haetaan. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että kun sanaosa on kuvaileva tai siltä puuttuu erottamiskyky, on tarkistettava erityisesti, onko kuvio-osa • huomiota herättävä ja/tai yllättävä ja/tai odottamaton ja/tai epätavallinen ja/tai sattumanvarainen; • sellainen, että merkki jää välittömästi ja pysyvästi kuluttajien mieleen, koska se kääntää heidän huomionsa pois sanaosan välittämästä kuvailevasta/erottamiskyvyttömästä viestistä; • luonteeltaan sellainen, että kohdeyleisöltä vaaditaan merkityksen ymmärtämiseksi/arvaamiseksi. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 tulkintaa sanaosan sivu 56 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 11 595 601 Luokkaan 3 kuuluvat tuotteet (merkki tutkittavana) Edellä kuvatun tavaramerkin rekisteröinti evättiin, koska se on selvästi kuvaileva (ja siltä puuttuu erottamiskyky) luokkaan 3 kuuluvien tavaroiden osalta, joille rekisteröintiä haetaan. Ilmauksen kuvaileva sisältö syrjäyttää L-kirjaimen esittävän ulkoasun, vaikka kyseistä L-kirjainta sellaisenaan pidettäisiinkin rekisteröintikelpoisena samoja tavaroita ja palveluja varten. Se, että merkki sisältää kuvio-osia, ei estä sitä olemasta harhaanjohtava tai yleisen järjestyksen vastainen tai kuulumasta muiden hylkäysperusteiden soveltamisalaan, sellaisina kuin ne on esitetty tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan h, i, j ja k alakohdissa. 2.3.4.2 Tyylitellyt sanaosat Kuvailevia tai erottamiskyvyttömiä sanaosia, jotka on esitetty perus- tai vakiofontilla ja joissa on tai ei ole käytetty lihavoinnin tai kursivoinnin kaltaisia tehokeinoja, ei pääsääntöisesti voida rekisteröidä. Mitä luettavampi ja/tai yleisempi fontti on, sitä vähemmän sillä on erottamiskykyä. Samat perustelut pätevät käsinkirjoitettuihin fontteihin. Helposti luettavilta ja/tai yleisiltä käsinkirjoitetuilta fonteilta puuttuu yleensä erottamiskyky. Toisin sanoen merkin erottamiskyvyn lisäämiseksi fontin tyylittelyn pitäisi olla luonteeltaan sellainen, että se edellyttää kuluttajilta ponnistelua sanaosan merkityksen ymmärtämiseksi suhteessa tavaroihin ja palveluihin, joille rekisteröintiä haetaan. • Vakiofontti + kursivointi Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 4 651 683 Muun muassa luokkiin 1, 7 ja 22 kuuluvat tavarat Edellä kuvattu merkki hylättiin. Siinä ”Foam” on kirjoitettu vakiofontilla ja ”plus” pelkästään kursivoitu. Koska kumpikaan näistä muodoista ei ole millään tavallaan huomiota herättävä tai poikkeuksellinen, kohdeyleisö ei näe visuaalisia osatekijöitä siten, että niiden ansiosta merkillä on alkuperää osoittava tehtävä (päätös 7.5.2008, R 655/2007-1 – ’Foamplus’, 16 kohta). • Erikoisfontti Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 5 456 207 Luokat 12, 25 ja 28 Ilmaus ”Superleggera” tarkoittaa englanniksi erittäin kevyttä. Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti tavaramerkin hylkäämisen (ks. tuomio 19.5.2010, T-464/08, ’Superleggera’, 33–34 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin huomautti, että vaikka fontissa on tiettyä erityisyyttä, tyyli ei todennäköisesti luo kohdeyleisölle välitöntä ja pysyvää muistikuvaa tai erota hakijan tavaroita muiden markkinoilla olevien toimittajien tavaroista. Tämä johtuu siitä, että käsinkirjoitetut kirjaimet ovat tavanomaisia kaupallisella alalla. Näin ollen kuluttajien ja tässä tapauksessa kohdeyleisön silmissä kyseinen tyyli on edelleen suureksi osaksi tavanomainen. Hakijan huomautuksesta, jonka mukaan ison S-kirjaimen käyttö sanan alussa muuttaa tapaa, jolla ilmaus ”Superleggera” ymmärretään, unionin yleinen tuomioistuin totesi, ettei ison kirjaimen käytöstä seuraa, että ilmauksen ei mielletä antavan yleisölle tietoa kyseisistä tavaroista. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 57 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit • Väri Pelkkä markkinoilla tavanomaisen ja/tai yleisesti käytetyn värin tai väriyhdistelmän lisääminen ei riitä tekemään kuvailevasta ja/tai erottamiskyvyttömästä sanaosasta rekisteröintikelpoista. Ks. seuraava esimerkki tavaramerkistä, joka hylättiin värin lisäämisestä huolimatta. Merkki • Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 7 147 689 Luokkiin 9 ja 38 kuuluvat tavarat ja palvelut Fontti, fonttikoko tai sanojen ja/tai kirjainten sommittelu Tapa, jolla sanaosat on sijoitettu, voi lisätä merkkiin erottamiskykyä, jos osien sijoittelu vaikuttaa siihen, miten kuluttaja mieltää niiden merkityksen. Toisin sanoen sommittelun on oltava luonteeltaan sellainen, että kuluttajalta edellytetään pohdintaa sanaosien ja rekisteröintihakemuksen kohteena olevien tavaroiden ja palvelujen välisen yhteyden ymmärtämiseksi. Se, että sanaosat on sommiteltu pystysuunnassa, ylösalaisin tai yhdelle, kahdelle tai useammalle viivalle, ei yleensä riitä antamaan merkille rekisteröinnin edellyttämää vähimmäiserottamiskykyä. Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 8 294 233 Luokkaan 3 kuuluvat tavarat Edellä kuvattu tavaramerkki, jolle haettiin rekisteröintiä kosmetiikkaa sekä ihon- ja kauneudenhoitotuotteita varten, hylättiin, koska fontti on arkipäiväinen ja koska kahden sanaosan esitystä, jossa osat on sijoitettu päällekkäin, ei voida pitää epätavallisena. Se, että b-kirjain on suurempi kuin muut sanan ”beauty” kirjaimet, on tuskin havaittavissa. Pelkästään nämä seikat eivät voi tehdä haetusta merkistä erottamiskykyistä (tuomio 11.7.2012, T-559/10, ’Natural beauty’, 26 kohta). Seuraavaa merkkiä pidettiin hyväksyttävänä. Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 2795771 Luokkiin 9 ja 38 kuuluvat tavarat ja palvelut Kirjainsana ”DVB” tulee sanoista ”Digital Video Broadcasting”, jotka tarkoittavat tietyntyyppistä lähetysteknologiaa. Ellei kirjainsana ”DVB” ole entuudestaan tuttu, edellä kuvatun merkin merkityksen arvaaminen edellyttää jossain määrin pohdintaa ja tulkintaa. Merkin muodostavat kirjaimet eivät ole selkeästi yksilöitävissä erillisinä, koska merkki voisi olla tyylitelty DV3, D13, DVB tai jopa LV3 tai LVB. Fontti ei myöskään poikkea merkittävästi yleisistä fonteista. Koska edellä olevalla merkillä on ainakin vähimmäiserottamiskyky, se voi toimia tavaramerkkinä (päätös 9.10.2008, R 1641/2007-2, 23–25 kohta). Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 58 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.3.4.3 Muihin kuvio-osiin yhdistetyt sanaosat Arkipäiväisiin muotoihin tai kuvioihin yhdistetyt sanaosat Perusmuotoihin ja -kuvioihin kuuluvat pisteet, viivat, viivaosat, ympyrät ja monikulmiot, kuten kolmiot, neliöt, suorakulmiot, suunnikkaat, viisi- ja kuusikulmiot jne. On myös otettava huomioon, että on olemassa muotoja ja kuvioita, jotka eivät tosin ole geometrisiä mutta jotka ovat liian yksinkertaisia tai arkipäiväisiä tehdäkseen merkistä erottamiskykyisen. Kuvailevia tai erottamiskyvyttömiä sanaosia ei todennäköisesti voida hyväksyä, kun ne on yhdistetty perusluonteisiin/yksinkertaisiin/arkipäiväisiin muotoihin/kuvioihin, ovatpa ne geometrisiä tai eivät. Tämä johtuu pääosin seuraavista seikoista: • kun kuluttajat tarkastelevat tavaramerkkiä, sanaosa on yleensä se osatekijä, joka todennäköisimmin tunnistetaan ja muistetaan helposti; • edellä kuvatut muodot/kuviot eivät välitä mitään erityistä viestiä kuluttajille eivätkä näin ollen pysty kääntämään heidän huomiotaan toisaalle sanaosan kuvailevasta/erottamiskyvyttömästä merkityksestä. Perusvärin ja/tai markkinoilla yleisesti käytetyn värin käyttö ei anna tavaramerkille riittävää erottamiskykyä. Seuraavaa tavaramerkkiä ei voitu hyväksyä. Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 6 039 119 Luokkaan 24 kuuluvat tavarat Toisaalta monimutkaiset muodot ja kuviot voivat lisätä merkkiin erottamiskykyä. Mitä monimutkaisempia muodot/kuviot ovat, sitä erottamiskykyisempiä ne yleensä ovat. Jotta merkillä voidaan katsoa olevan riittävä erottamiskyky, esimerkiksi seuraavat muut tekijät on kuitenkin otettava huomioon: • muodon/kuvion ei tule koostua perusluonteisten/yksinkertaisten/arkipäiväisten muotojen/kuvioiden, ovatpa ne geometrisiä tai eivät, erottamiskyvyttömästä yhdistelmästä. Tällaisissa tapauksissa on myös tarpeen arvioida asianmukaisesti kuvio-osan ”visuaalista tehoa” suhteessa sanaosan visuaaliseen tehoon; • muodon/kuvion ei tule koostua yleisestä/erottamiskyvyttömästä etiketistä; • muodon/kuvion ei tule olla yleisesti käytössä liike-elämässä niiden tavaroiden ja palvelujen yhteydessä, joille rekisteröintiä haetaan; • muodon/kuvion ei tule koostua kuviosta, jota kohdeyleisö ei voi muistaa helposti; • muodolla/kuviolla ei tule olla pelkästään koristeellisia tai toiminnallisia piirteitä; Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 59 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit • muodon/kuvion ei tule koostua tavaroiden ja/tai palvelujen (tai niiden osan) kuvailevasta/erottamiskyvyttömästä kaksiulotteisesta esityksestä, eikä sen tule vahvistaa sanaosan välittämää kuvailevaa ja/tai myyntiä edistävää viestiä; • muodon/kuvion ei tule koostua tavaroiden, joille rekisteröintiä haetaan, säilytysastian/pakkauksen kaksiulotteisesta esityksestä, joka ei ole erottamiskykyinen; • muodon/kuvion ei tule koostua tavaroiden tai niiden ulkoasun/hahmon/ääriviivojen esityksestä, joka ei ole erottamiskykyinen; • muodon/kuvion ei tule koostua sen paikan/tilan/alueen/sijainnin, jossa tavaroita tai palveluja myydään/tarjotaan/jaellaan/asetetaan näytteille, kaksiulotteisesta esityksestä, joka ei ole erottamiskykyinen. osan Edellä kuvatut piirteet voivat olla päällekkäisiä ja myös esiintyä samanaikaisesti samassa merkissä. Jäljempänä on lueteltu muutamia esimerkkejä kuvio-osista, jotka kuuluvat johonkin edellä kuvatuista ryhmistä. Kuvio-osat, jotka koostuvat tavaroiden tai palvelujen tai niiden osan kuvailevasta tai erottamiskyvyttömästä esityksestä Joissain tapauksissa kuvio-osa koostuu rekisteröintihakemuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen (tai niiden osan) esityksestä. Esitystä pidetään lähtökohtaisesti kuvailevana ja/tai erottamiskyvyttömänä, kun • se on ”uskollinen” tai ”todenmukainen” kuvaus tavaroista ja palveluista; • se koostuu tavaroiden ja palvelujen symbolisesta tai tyylitellystä (mutta silti realistisesta) kuvauksesta. Molemmissa tapauksissa rekisteröinnin epääminen edellyttää, että tavaroiden/palvelujen esitys ei poikkea merkittävästi liike-elämässä yleisesti käytetyistä esityksistä. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 60 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Kuvio-osat, joita käytetään liike-elämässä yleisesti tavaroiden tai palvelujen yhteydessä Kuvio-osat, joita käytetään liike-elämässä yleisesti niistä tavaroista ja/tai palveluista, joille rekisteröintiä haetaan, eivät yleensä lisää koko merkin erottamiskykyä. Esimerkkinä tästä ovat seuraavat tavaramerkit. Merkki Tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut EU:n nimeävä kansainvälinen rekisteröinti nro 1 116 291 Luokkiin 29, 30, 31 ja 43 kuuluvat tavarat ja palvelut Edellä kuvattuun tavaramerkkiin sisältyvä saksankielinen ilmaus ”Einfach Gut!” tarkoittaa ”Yksinkertaisesti hyvää!”. Punainen sydän on muoto, jota käytetään markkinoilla yleisesti tavaroista ja palveluista ja erityisesti elintarvikkeista, kuten suklaasta ja makeisista, varsinkin juhlapäivien, kuten ystävänpäivän, yhteydessä. Näin ollen tavaramerkin rekisteröinti hylättiin. Merkki Asia Tuomio 15.9.2005, C-37/03 P, ’BioID’ Edellä kuvatun tavaramerkin rekisteröinti hylättiin luokkiin 9, 38 ja 42 kuuluvien tavaroiden osalta, jotka koskevat tietokoneohjelmistojen ja tietoliikennepalvelujen käyttöoikeuksien valvontaa ja turvallisuusominaisuuksia. Kohdeyleisö ymmärtää tavaramerkin merkitsevän kokonaisuutena biometristä tunnistamista, joten kirjainsanassa, jota ei voida erottaa tavaroista ja palveluista, joita rekisteröintihakemus koskee, ei ole mitään, millä voitaisiin kohdeyleisön näkökulmasta taata kuluttajalle tai loppukäyttäjälle tavaramerkillä varustetun tavaran tai palvelun tietty alkuperä (70 kohta). Erityisten erottamiskykyisten osatekijöiden puuttuminen, Arial-kirjasintyypillä kirjoitetut kirjaimet sekä eripaksuiset kirjaimet eivät mahdollista sitä, että hakemuksen kohteena olevalla tavaramerkillä voitaisiin taata kohdeyleisölle niiden tavaroiden ja palvelujen tietty alkuperä (71 kohta). Kuoseista koostuvat kuvio-osat Kuosit eivät yleensä lisää kuvailevista/erottamiskyvyttömistä sanaosista koostuvien merkkien erottamiskykyä, jos kohdeyleisö mieltää ne pelkiksi koristeellisiksi osatekijöiksi. Tällaisissa tapauksissa ne eivät välitä mitään erityistä viestiä, jonka ansiosta merkki jäisi helposti kuluttajien mieleen. Erottamiskyvyttömien ja/tai arkipäiväisten kuvio-osien yhdistelmät Arkipäiväisten kuvio-osien (geometristen tai muiden) yhdistelmät eivät yleensä lisää sanaosista koostuvien merkkien erottamiskykyä, jos ne eivät pysty kääntämään kuluttajan huomiota toisaalle sanaosien välittämästä kuvailevasta tai erottamiskyvyttömästä viestistä. Tällaisissa tapauksissa on tarpeen arvioida asianmukaisesti kuvio-osan ”visuaalista tehoa” suhteessa sanaosan visuaaliseen tehoon. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 61 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Katso esimerkiksi seuraavat hylätyt tavaramerkit. Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 11 439 932 Luokkiin 39 ja 41 kuuluvat palvelut (auton yhteiskäyttöä koskevat palvelut mukaan luettuina), peruutettu Tässä tapauksessa merkin yläosassa sijaitseva suhahdusta kuvaava kuvio-osa ei riitä lisäämään tavaramerkin erottamiskykyä. Se ei ole huomiota herättävä, havaittava tai mieleenpainuva eikä hallitseva suhteessa muihin sana- ja kuvio-osiin. Suhahdus-osa (kuten muutkaan kuvio-osat, ts. fontit, värit ja etiketti) ei pysty suuntamaan kuluttajien huomiota toisaalle ilmauksen ”SUPERCAR EXPERIENCE” välittämästä selkeästi kuvailevasta/erottamiskyvyttömästä viestistä. Samat perustelut pätevät soveltuvin osin seuraavan merkin kuvio-osaan. Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 11 387 941 Luokat 9, 35 ja 41 Toisaalta seuraavat tavaramerkit on hyväksytty. Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 10 894 996 Luokkiin 12, 35 ja 36 kuuluvat tavarat ja palvelut (rekisteröity) Yhteisön tavaramerkki nro 10 834 299 Luokkiin 9, 38 ja 42 kuuluvat tavarat ja palvelut (rekisteröity) Molemmissa tapauksissa joillakin kuvio-osista (sanan ”Specialized” edessä oleva merkki ja sanan ”ECO” oikealle puolelle kaaren muotoon sommitellut viisi suorakulmiota) on itsenäinen visuaalinen teho, ja niillä on samantasoinen vaikutus merkistä saatavaan yleisvaikutelmaan kuin sanaosalla, joten ne pystyvät kiinnittämään kuluttajan huomion. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 62 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Yleisiin tai erottamiskyvyttömiin etiketteihin yhdistetyt sanaosat Joissain tapauksissa kuvailevia ja/tai erottamiskyvyttömiä sanaosia yhdistetään tehokeinoihin, jotka eivät tosin ole yksinkertaisia geometrisiä muotoja mutta jotka koostuvat yleisistä tai erottamiskyvyttömistä etiketeistä. Tällaiset etiketit eivät jää sellaisinaan kuluttajan mieleen, koska ne ovat liian yksinkertaisia ja/tai yleisesti käytettyjä liike-elämässä niiden tavaroiden tai palvelujen yhteydessä, joille rekisteröintiä haetaan. Katso seuraava esimerkki. Merkki Merkki Yhteisön tavaramerkki nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 116 434 Luokka 32 (hylätty) Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 1 166 164 Luokkiin 35, 37 ja 42 kuuluvat palvelut Sen osalta, miten kohdeyleisö havaitsee etiketin muodon ja värin, on todettava, että hintaa koskevia värillisiä etikettejä käytetään yleisesti kaikenlaisten tavaroiden ja palvelujen kaupassa. Se, että etiketti on silmiinpistävä yleisön kannalta, ei vaikuta tavaramerkin hallitsevien sanallisten osatekijöiden merkitykseen. Lisäksi kuvio vahvistaa sanallisten osatekijöiden myynninedistävyyttä kohdeyleisön mielestä (tuomio 3.7.2003, T-122/01, ’Best Buy’, 33–37 kohta). Tällaisissa tapauksissa myöskään ”yleisten” värien (tai niiden yhdistelmän) lisääminen ei lisää merkin erottamiskykyä. Näin on sitäkin suuremmalla syyllä, kun värillä, jolle haetaan rekisteröintiä, on muitakin tehtäviä kuin pelkästään koristeena toimiminen. Tästä on esimerkkinä seuraava tavaramerkki. Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 10 849 263 Luokkiin 35, 36, 38, 41, 42, 43, 44 ja 45 kuuluvat palvelut (hylätty) Se, että tämäntyyppistä etikettiä käytetään tavallisesti tavaroista (kuten alkoholijuomista, nougat’sta jne.), ei riitä antamaan merkille riittävää erottamiskykyä palvelujen osalta. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 63 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit 2.4 Tavalliset merkit tai merkinnät 7 artiklan 1 kohdan d alakohta) 2.4.1 Yleiset huomautukset (tavaramerkkiasetuksen Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan merkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, jotka ovat tulleet tavallisiksi yleisessä kielenkäytössä tai hyvän kauppatavan mukaan, ei rekisteröidä. Tässä yhteydessä merkin yleisyys voi viitata johonkin muuhun kuin itse tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksiin. Tämä hylkäysperuste käsittää myös sanat, joilla alun perin ei ollut merkitystä tai joilla oli toinen merkitys. Se kattaa myös tietyt lyhenteet, jotka ovat siirtyneet epämuodolliseen kielenkäyttöön tai ammattikieleen ja joista on siten tullut yleisiä liike-elämässä. Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukainen hylkäysperuste käsittää myös kuvio-osat, jotka ovat joko usein käytettyjä tai joista on jopa tullut vakiintunut tapa osoittaa tavaroita ja palveluja, esimerkiksi valkoinen P-kirjain sinisellä taustalla pysäköintipaikoista tai Asklepioksen sauva apteekeista. Viinien ja väkevien alkoholijuomien osalta se käsittää niin kutsutut perinteiset ilmaukset, jotka eivät tosin ole maantieteellisiä nimityksiä mutta jotka osoittavat tietyntyyppisten tuotteiden luonnetta, vaikkakin ainoastaan tietyillä maantieteellisillä alueilla. 2.4.2 Ajankohta, jona ilmaus tulee tavalliseksi Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohta on suureksi osaksi päällekkäinen 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan kanssa, joten on hyvin harvinaista, että tähän säännökseen vedotaan sellaisenaan. Tämä johtuu siitä, että tavaramerkin kuvailevuutta tai erottamiskykyä on arvioitava sekä suhteessa rekisteröintihakemuksen jättämispäivään että päätöksen tekopäivään, jolloin useimmissa tapauksissa on merkityksetöntä, oliko merkin ilmaus tai kuvio-osa ei-kuvaileva tai erottamiskykyinen useita vuosia ennen kyseistä ajankohtaa tai kun ilmaus otettiin ensi kertaa käyttöön. Joissain tapauksissa haetusta merkistä tulee tavallinen rekisteröintiajankohdan jälkeen. Merkin merkityksen muuttuminen, minkä seurauksena merkistä tulee tavallinen sen rekisteröinnin jälkeen, ei johda sen julistamiseen mitättömäksi ex tunc tavaramerkkiasetuksen 52 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella mutta voi johtaa sitä koskevan oikeuden menettämiseen ex nunc tavaramerkkiasetuksen 51 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella. Esimerkiksi yhteisön tavaramerkin ”STIMULATION” rekisteröinti peruutettiin sillä perusteella, että siitä on tullut energiajuomien yhteydessä yleisesti käytetty ilmaus. 2.4.3 Tavallisiksi tulleiden ilmausten arviointi Unionin yleinen tuomioistuin on todennut, ettei tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohtaa voida soveltaa, kun merkin käyttö markkinoilla rajoittuu yhteen ainoaan toimijaan (joka ei ole yhteisön tavaramerkin hakija) (tuomio 7.6.2011, T-507/08, ’16PF’). Toisin sanoen tavaramerkin ei katsota tulleen tavalliseksi pelkästään sen vuoksi, ettei tavaramerkin hakija ollut ensimmäinen toimija, joka on käyttänyt sitä tavaramerkkinä. Jotta merkin tavallisuus voidaan osoittaa, tutkijan on esitettävä todisteita (jotka saadaan yleensä internetistä) siitä, että asianomaiset kuluttajat ovat joutuneet kosketuksiin tavaramerkin kanssa muussa kuin tavaramerkkiä koskevassa Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 64 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit yhteydessä ja että kuluttajat näin ollen tunnistavat sen tavallisen merkityksen niiden tavaroiden ja palvelujen yhteydessä, joille rekisteröintiä haetaan. Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohtaa ei sovelleta, jos tavaramerkki koostuu yleisestä ylistävästä ilmauksesta, jolla ei ole nimenomaista tavallista yhteyttä kyseisiin tavaroihin ja palveluihin (ks. tuomio 4.10.2001, C-517/99, ’Bravo’, 27 ja 31 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että ilmaus ”5 HTP” on tavallinen nimitys aktiiviselle aineelle 5-hydroksitryptofaani, jota käytetään lääkkeissä tasaamaan mielialaa (tuomio 9.3.2011, T-190/09, ’5 HTP'). Se vahvisti tavaramerkin hylkäämisen tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan perusteella ja katsoi, että kohdeyleisön altistuminen merkille oli ollut sellaista, että he ymmärtäisivät sen lääkkeiden yhteydessä tavalliseksi tämäntyyppistä lääkettä osoittavaksi nimitykseksi. Tältä osin tuomioistuin piti merkityksettömänä sitä, tiesikö yleisö lyhenteen merkityksen vai ei. Kuvailevan merkityksen puuttumiseen kuluttajan silmissä ei siten voida vedota tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohtaan perustuvan hylkäämisen kumoamiseksi. 2.4.4 Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan sovellettavuus kasvilajikkeiden nimiin On syytä huomata, että kysymys merkin yleisestä luonteesta voi nousta esille sellaisten tavaramerkkien tutkinnassa, jotka koostuvat pelkästään kasvilajikkeen nimestä, joka on sama kuin lajikenimi. Näiden ohjeiden edellä olevassa osassa todetaankin, että jos käytössä olevat todisteet osoittavat, että tietystä kasvilajikkeen nimestä on tullut tavallinen Euroopan unionissa kyseisen lajikkeen yleisnimenä, sen lisäksi, että tavaramerkkihakemus hylätään tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla kuvailevuuden perusteella, tutkijoiden tulee hylätä se myös tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla sillä perusteella, että tavaramerkki koostuu pelkästään ilmauksesta, josta on tullut yleinen asianomaisella liike-elämän alalla Euroopan unionissa. Ks. edellä kohta 2.3.2.10, Kasvilajikkeiden nimet. 2.5 Teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämätön muoto, tavaran arvoon olennaisesti vaikuttava muoto tai tavaran luonteenomainen muoto (tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohta) 2.5.1 Yleiset huomautukset Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaan merkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan (i) tavaran luonteenomaisesta muodosta, (ii) teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta tai (iii) tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta, ei voida rekisteröidä. On syytä muistaa, ettei tavaramerkkiä voida perustellusti hylätä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella, jos haettu merkki koostuu muodosta, johon on lisäksi yhdistetty erottamiskykyinen kohde (sana- ja/tai kuvio-osa), koska merkki ei tällöin muodostu yksinomaan muodosta. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 65 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ei kuitenkaan määritellä, minkä tyypin merkkejä pidetään siinä tarkoitettuina muotoina. Siinä ei erotella kolmiulotteisia muotoja, kaksiulotteisia muotoja tai kolmiulotteisten muotojen kaksiulotteisia esityksiä. Siten on katsottava, että tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohtaa voidaan soveltaa tavaramerkkeihin, joissa toisinnetaan muotoja, riippumatta siitä, missä ulotteisuudessa ne on esitetty (tuomio 8.5.2012, T-331/10, ’Mustatäpläinen pinta’, 24 kohta). Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan sovellettavuus ei siten rajoitu kolmiulotteisiin muotoihin. Tältä osin on huomattava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tavaramerkin luokittelu ”kuviomerkiksi” ei kaikissa tapauksissa estä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädettyjen hylkäysperusteiden soveltamista. Unionin tuomioistuin ja unionin yleinen tuomioistuin ovat todenneet, että oikeuskäytäntöä, joka on kehitetty itse tavaran ulkoasusta muodostuville kolmiulotteisille tavaramerkeille, on sovellettava myös silloin, kun haettu tavaramerkki on kuviomerkki, joka esittää kyseessä olevan tuotteen kaksiulotteista kuvaa (tuomio 22.6.2006, C-25/05 P, ’Makeiskäärepaperi’, 29 kohta ja tuomio 4.10.2007, C-144/06, ’Tabletti’, 38 kohta). Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 3 kohdasta ilmenee, että (luonnossa esiintyvän tai valmistetun) tavaran luonteenomaisten muotojen, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömien muotojen tai tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavien muotojen tapauksessa tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaista rekisteröintiestettä ei voida kumota osoittamalla, että muodoista on tullut käytössä erottamiskykyisiä. Vastaavasti tavaramerkkisuoja ei tule kyseeseen, kun muoto kuuluu tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan soveltamisalaan huolimatta siitä, voiko kyseinen muoto tosiasiassa olla erottamiskykyinen markkinoilla. Tässä yhteydessä on hyvä huomata, että 20.9.2007 antamassaan tuomiossa asiassa C-371/06, ’BENETTON’, joka koski ensimmäisen neuvoston direktiivin N:o 89/104 (tavaramerkkidirektiivi) 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan kolmannen luetelmakohdan (joka vastaa tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohtaa) tulkintaa, unionin tuomioistuin katsoi, että tavaran arvoon olennaisesti vaikuttava muoto ei voi olla tavaramerkki kyseisen direktiivin 3 artiklan 3 kohdan (joka vastaa tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 3 kohtaa) nojalla, kun se on ennen rekisteröintihakemusta hankkinut vetovoimansa sen johdosta, että se on tullut tunnetuksi erottamiskykyisenä merkkinä sellaisten mainoskampanjoiden seurauksena, joissa esitellään kyseessä olevan tavaran erityiset ominaisuudet. Yhdistetyissä asioissa C-53/01, C-54/04 ja C-55/01, ’Linde’, 8.4.2003 antamansa tuomion 44 kohdassa unionin tuomioistuin lisäksi totesi, että koska tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan e alakohta on ennakkoeste, joka voi estää yksinomaan tavaran muodosta muodostuvan merkin rekisteröinnin, tästä seuraa, että jos yksikin tässä säännöksessä mainituista kriteereistä täyttyy, tällaista merkkiä ei voida rekisteröidä tavaramerkiksi. Unionin tuomioistuin huomautti lisäksi, että jos tämä ennakkoeste ei estä rekisteröintiä, on edelleen tarpeen selvittää, onko tavaran muodosta muodostuvan kolmiulotteisen merkin rekisteröinti evättävä yhden tai useamman 3 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa mainitun rekisteröintiesteen vuoksi (45 kohta). Jos merkin tutkiminen tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti johtaa siihen, että jonkin kyseisessä säännöksessä mainituista kriteereistä todetaan täyttyneen, ei ole enää tarpeen tutkia, onko merkki tullut käytössä erottamiskykyiseksi, koska tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 66 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit mukaista rekisteröintiestettä ei voida kumota vetoamalla 7 artiklan 3 kohtaan (tuomio 6.10.2011, T-508/08, ’Kaiuttimen ulkoasu’, 44 kohta). Tämä vapautus selittää sen, että tilanteessa, jossa olisi mahdollista soveltaa useita tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdassa säädettyjä ehdottomia hylkäysperusteita, merkki kannattaa tutkia ensin tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti. Merkin tutkimiseen ensin tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan osalta ei kuitenkaan ole velvoitetta. Jos haettu merkki koostuu muodosta, jonka kohdeyleisö todennäköisesti mieltää sekä pelkästään toiminnallisena että muotona, joka ei poikkea merkittävästi alan yleisestä käytännöstä, ja erottamiskyvyttömyyttä koskevat todisteet ovat vankempia kuin merkin toiminnallisuuteen viittaavat todisteet, saattaa olla suositeltavaa evätä rekisteröinti vain tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella (tuomio 18.1.2013, T-137/12, ’Vibraattorin muoto’, 33 kohta). Jos toisaalta kaikki eri osatekijät, joista muoto koostuu, voidaan selkeästi yksilöidä ja jos voidaan päätellä, että kaikki sen olennaiset (ts. tärkeimmät) piirteet ovat välttämättömiä teknisen tuloksen saavuttamiseksi tai vaikuttavat olennaisesti tavaran arvoon, tutkijoiden on evättävä tavaramerkin rekisteröinti ensisijaisesti tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii tai iii alakohdan perusteella tapauksesta riippuen. Näin ollen moitteettoman ja tehokkaan oikeudenkäytön sekä prosessiekonomian syistä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesta rekisteröintiesteestä on ilmoitettava mahdollisimman pian. Sen jälkeen kun tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan b ja/tai c alakohdan mukaisesta rekisteröintiesteestä on ilmoitettu, hakijan esittämät todisteet voivat myös osoittaa, että kaikki muodon olennaiset piirteet ovat välttämättömiä teknisen tuloksen saavuttamiseksi tai että muoto vaikuttaa olennaisesti tavaran arvoon. Tällaisissa tapauksissa on ilmoitettava lisäksi 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii tai iii alakohdan mukaisesta rekisteröintiesteestä, jotta hakija voi esittää huomautuksensa. Tällainen lähestymistapa on kuitenkin mahdollinen vain rajallisessa määrässä tapauksia. Tällaisessa tapauksessa hakija voi yrittää kumota rekisteröintiesteen vain huomautuksilla, koska käytössä syntynyttä erottamiskykyä koskevia todisteita ei oteta huomioon tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohtaan perustuvan rekisteröintiesteen yhteydessä. 2.5.2 Tavaran luonteenomainen muoto Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan i alakohdan mukaan merkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan tavaran luonteenomaisesta muodosta, ei voida rekisteröidä. Tätä hylkäysperustetta sovelletaan vain, kun haettu tavaramerkki koostuu yksinomaan (valmistetun tai luonnossa esiintyvän) tavaran todenmukaisesta muodosta; esimerkiksi alla oleva banaanin realistinen kuva esitettynä banaanien yhteydessä: Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 67 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Jos tietyllä tuotteella voi olla eri muotoja, rekisteröintiä ei ole tarkoituksenmukaista evätä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan i alakohdan perusteella, koska tavaralla ei ole vain yhtä mahdollista luontaista muotoa. Tätä hylkäysperustetta ei olisi asianmukaista soveltaa esimerkiksi alla olevaan sähköpartakoneen pään muotoon, jota esityksen kuvauksen mukaan käytetään sähköpartakoneissa, koska sähköpartakonetta ei tarvitse välttämättä valmistaa tämänmuotoisena: Muita hylkäysperusteita voidaan tästä huolimatta mahdollisesti soveltaa, kuten kyseisessä asiassa tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohtaa, koska tämän muodon olennaiset toiminnalliset piirteet johtuvat yksinomaan tietyn teknisen tuloksen tavoittelemisesta (tuomio 18.6.2002, C-299/99, ’Philips’). Kaikissa niissä tapauksissa, joissa haettu tavaramerkki koostuu yksinomaan tavaran luonteenomaisesta muodosta, rekisteröinti voidaan lisäksi evätä tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla sillä perusteella, että kyseinen muoto kuvailee tavaroiden luonnetta. 2.5.3 Teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämätön tavaran muoto Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan mukaan merkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta, ei voida rekisteröidä. Unionin tuomioistuin on antanut teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta kaksi merkittävää tuomiota, joissa annetaan ohjeita yksinomaan tällaisesta muodosta muodostuvien tavaramerkkien tutkintaan (tuomio 18.6.2002, C-299/99, ’Philips’, ja tuomio 14.9.2010, C-48/09 P, ’Punainen Lego-palikka’) ja joissa tulkitaan muun muassa tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohtaa, joka vastaa tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohtaa. Edellä olevasta merkistä unionin tuomioistuin totesi, että kun tarkastellaan merkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta, tavaramerkkidirektiivin 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii kohdalla on tarkoitus estää se, että sellaisia muotoja, joiden keskeiset piirteet johtuvat teknisestä tehtävästä, rekisteröidään, minkä seurauksena tavaramerkin tuottama yksinoikeus estää kilpailijoita tarjoamasta tällaisen toiminnon sisältäviä tavaroita tai ainakin poistaa heiltä vapauden valita se tekninen ratkaisu, jota kilpailijat haluavat Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 68 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit käyttää tällaisen toiminnon sisällyttämiseksi tavaroihinsa (tuomio 18.6.2002, C-299/99, ’Philips’, 79 kohta). On syytä huomata, että tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan, jossa viitataan merkkeihin, jotka muodostuvat ”yksinomaan” teknisen tuloksen saavuttamiseksi ”välttämättömästä” tavaran muodosta, on tarkoitus taata, että ainoastaan sellaisten tavaran muotojen rekisteröinti evätään, joihin sisältyy pelkästään tekninen ratkaisu ja joiden rekisteröiminen tavaramerkiksi haittaisi näin ollen todella sitä, että muut yritykset voivat käyttää tätä teknistä ratkaisua (tuomio 14.9.2010, C-48/09 P, ’Punainen Lego-palikka’, 48 kohta). Merkki muodostuu ”yksinomaan” teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta, kun muodon kaikki olennaiset piirteet johtuvat teknisestä tehtävästä, eikä sellaisten muiden kuin olennaisten piirteiden, joilla ei ole teknistä tehtävää, olemassaololla ole tässä yhteydessä merkitystä (tuomio 14.9.2010, C-48/09 P, ’Punainen Lego-palikka’, 51 kohta). Se, että saattaa olla käytettävissä vaihtoehtoisia mitoiltaan tai muotoilultaan erilaisia muotoja, joiden avulla voidaan saavuttaa sama tekninen tulos, ei sellaisenaan estä tämän säännöksen soveltamista (tuomio 14.9.2010, C-48/09 P, ’Punainen Lego-palikka’, 53–58 kohta). Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohtaa ei kuitenkaan voida soveltaa, jos kyseisen tavaran muotoon sisältyy merkittävä ei-toiminnallinen osatekijä, kuten koristeellinen tai mielikuvituksellinen osatekijä, jolla on huomattava merkitys kyseisessä muodossa (tuomio 14.9.2010, C-48/09 P, ’Punainen Lego-palikka’, 52 kohta). Sitä vastoin sillä, että kolmiulotteiseen merkkiin, jonka kaikki olennaiset piirteet sanelee tekninen ratkaisu, jota kyseessä oleva merkki ilmentää, sisältyy yksi tai useampi vähämerkityksinen mielivaltainen piirre, ei ole vaikutusta arvioon, jonka mukaan kyseinen merkki muodostuu yksinomaan teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tavaran muodosta. Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan oikea soveltaminen edellyttää, että tavaramerkiksi rekisteröintiä koskevan hakemuksen ratkaiseva viranomainen määrittää asianmukaisesti kyseisen kolmiulotteisen merkin olennaiset piirteet. ”Olennaisia piirteitä” koskeva ilmaisu on ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan merkin tärkeimpiä osatekijöitä (tuomio 14.9.2010, C-48/09 P, ’Punainen Lego-palikka’, 68–69 kohta). Kyseessä olevat olennaiset piirteet on määritettävä tapauskohtaisesti. Merkin olennaisten piirteiden määrittelyn jälkeen on vielä selvitettävä, johtuvatko kaikki nämä piirteet kyseisen tavaran teknisestä tehtävästä. Kun yhteisön tavaramerkkihakemusta arvioidaan 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan perusteella, on pohdittava ilmauksen ”tekninen tulos” merkitystä. Tätä ilmausta on tulkittava laajasti ja siten, että se käsittää esimerkiksi muodot, • • • • jotka sopivat yhteen toisen esineen kanssa jotka tekevät tavarasta mahdollisimman lujan joissa käytetään vähiten materiaalia jotka helpottavat tarkoituksenmukaista säilytystä tai kuljetusta. Pääosin toiminnallisia muotoja koskeva tärkein tapaus koskee koottaviin leluihin kuuluvan rakennuspalikan muotoa. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 69 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Mitättömyysvaatimusta koskeneessa asiassa viraston kaksi käsittelyastetta (ensin mitätöintiosasto ja sen jälkeen suuri valituslautakunta) julistivat mitättömäksi yhteisön tavaramerkin nro 107 029, joka koski alla kuvattua kolmiulotteista merkkiä, luokkaan 28 kuuluvien ”leikkirakennussarjojen” osalta: Merkki Yhteisön tavaramerkin nro Tavarat ja palvelut Yhteisön tavaramerkki nro 107 029 Luokka 28 (leikkirakennussarjat) Suuri valituslautakunta totesi eritoten, että punaisen Lego-palikan eri piirteet täyttävät kukin erityisiä teknisiä tehtäviä, joita ovat (i) nystyrät: korkeus ja halkaisija tarttumisvoimaa varten; määrä monikäyttöisyyttä ja asettelu yhteenliittämistapoja varten; (ii) toissijaiset rakenteet: tarttumisvoima, määrä parasta tarttumisvoimaa varten kaikissa asennoissa; seinämän paksuus, jotta se voi toimia tukena; (iii) reunat: liittäminen muiden palikoiden reunoihin muurin muodostamiseksi; (iv) ontto alapuoli: yhteenliittäminen nystyröihin kokoamisen mahdollistamiseksi; (v) yleismuoto: rakennuspalikan muoto; koko, jota lapsi voi pitää kädessään (päätös 10.7.2006, R 856/2004-G, 54 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi edellä mainitusta päätöksestä tehdyn valituksen ja vahvisti suuren valituslautakunnan esittämät toteamukset sekä totesi, että viimeksi mainittu oli soveltanut oikein tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohtaa (tuomio 12.11.2008, T-270/06, ’Punainen Lego-palikka’). Käsitellessään unionin yleisen tuomioistuimen tuomiosta tehtyä valitusta asiassa C-48/09 P, ’Punainen Lego-palikka’, 14.9.2010 antamassaan tuomiossa unionin tuomioistuin pysytti unionin yleisen tuomioistuimen tuomion ja totesi, että ”– – tavaroiden muotoon sisältyvä ratkaisu on teknisesti ensisijainen kyseiseen luokkaan kuuluville tavaroille. Jos tällaisesta muodosta koostuva kolmiulotteinen merkki rekisteröitäisiin tavaramerkiksi, tavaramerkin haltijan kilpailijoiden olisi vaikeaa saattaa markkinoille todellisen vaihtoehdon tarjoavia tavaran muotoja eli muotoja, jotka eivät ole samankaltaisia ja jotka olisivat kuitenkin toiminnalliselta kannalta houkuttelevia kuluttajille” (60 kohta). Unionin tuomioistuin selvensi, että muodon olennaiset piirteet on määritettävä mahdollisimman objektiivisesti tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan ii alakohdan soveltamista varten. Tuomioistuin lisäsi, että olennaisten piirteiden määrittäminen voi tapauksen mukaan ja erityisesti asian vaikeusasteen mukaisesti tapahtua kyseisen merkin pelkän visuaalisen tutkimisen perusteella tai se voi päinvastoin perustua syvälliseen tutkimiseen, jossa otetaan huomioon arvioinnin kannalta hyödylliset seikat, kuten tutkimukset ja asiantuntijalausunnot tai jopa tiedot kyseisille tavaroille aiemmin myönnetyistä immateriaalioikeuksista (71 kohta). Unionin tuomioistuin myös huomautti, että Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 70 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit ”muodon piirteiden teknistä toiminnallisuutta voidaan arvioida muun muassa ottamalla huomioon aikaisempia patentteja koskevat asiakirjat, joissa kuvaillaan kyseisen muodon toiminnallisia osatekijöitä” (85 kohta). Näin ollen se seikka, että kyseinen muoto on tai on ollut vaatimuksen kohteena rekisteröidyssä patentissa tai patenttihakemuksessa, on alustava näyttö siitä, että muodon ne piirteet, jotka on määritelty toiminnallisiksi patenttivaatimuksessa, ovat välttämättömiä teknisen tuloksen saavuttamiseksi. Alla kuvattua muotoa, jolle haettiin rekisteröintiä veitsiä ja veitsenkahvoja varten, koskeva asia toimii esimerkkinä siitä, miten määritetään muodon olennaiset piirteet ja miten arvioidaan sitä, onko kaikilla näillä piirteillä tekninen tehtävä: Merkki Asia Tuomio 19.9.2012, T-164/11, ’Veitsenkahva’ Kyseisessä asiassa muotoa, jolle rekisteröintiä haettiin, kuvattiin seuraavasti: ”– – hieman kaareva veitsenkahva, jolle on tunnusomaista pieni, 5– 10 asteen kulma veitsenterän ja kahvan rungon pitkittäisakselin välissä ja jonka keskiosassa ulkoreunan poikkileikkaus on hieman pyöristetty siten, että se levenee kahvan kapenevaa päätä kohti. Kahvassa on myös pyälletty ruuvi veitsen rungossa.” Unionin tuomioistuin totesi, että ”kuten patentista [johon mitättömyysvaatimuksen esittäjä vetosi] ilmenee, veitsenterän ja helmiäiskahvan pitkittäisakselin välinen kulma helpottaa teknisesti leikkaamista. Keskiosa on erityisen tärkeä pitkien viiltojen kannalta. Se tekee leikkaamisesta tarkempaa ja mahdollistaa samalla suuremman voiman käyttämisen. Pyälletty ruuvi mahdollistaa lisäksi rungon avaamisen ja veitsenterien vaihtamisen muita työkaluja käyttämättä ja vaikeuttamatta veitsen käsittelyä käytön aikana” (30 kohta). Näin ollen se katsoi, että merkin tärkeimmät osatekijät, jotka muodostavat sen olennaiset piirteet, ovat kaikki yksinomaan toiminnallisia (33 kohta). 2.5.4 Tavaran arvoon olennaisesti vaikuttava muoto Tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan iii alakohdan mukaan ei voida rekisteröidä merkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta, tai jos ne rekisteröidään, ne todennäköisesti julistetaan mitättömiksi. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 71 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit Vaikka sama muoto voidaan periaatteessa suojata sekä mallina että tavaramerkkinä, on syytä huomata, että tavaramerkkiasetuksen 7 artiklan 1 kohdan e alakohdan iii alakohdassa evätään tavaramerkkisuoja muodoilta vain tietyissä tapauksissa, nimittäin kun merkki muodostuu yksinomaan tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta. Toistaiseksi ainoa merkittävä tapaus, jossa oli kyse tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta, koskee alla kuvattua kaiuttimen kolmiulotteista esitystä, josta tehtiin päätös 10.9.2008 asiassa R 497/2005-1. Merkki Asia Päätös 10.9.2008, R 497/2005-1 Kaiuttimien lisäksi tavaramerkkiä haettiin luokkaan 9 kuuluville laitteille ja välineille äänisignaalien vastaanottoon, käsittelyyn, toistoon, säätöön ja jakamiseen sekä luokkaan 20 kuuluville hifihuonekaluille. Mainitussa päätöksessä ensimmäinen valituslautakunta katsoi, että kyseisen kaiuttimen muotoa pidetään eräänlaisena puhtaana, solakkana ja ajattomana veistoksena, ja totesi, että muoto itsessään on ratkaiseva osatekijä kuluttajan, joka näkee muodossa tuotteen olennaisen arvon, arvioinnille tuotteesta (34 kohta). Unionin yleinen tuomioistuin vahvisti edellä mainitun valituslautakunnan päätöksen 6.10.2011 antamassaan tuomiossa asiassa T-508/08, ’Kaiuttimen ulkoasu’. Se on toistaiseksi ainoa Euroopan unionin tuomioistuinten tuomio, jossa käsitellään kysymystä tavaran arvoon olennaisesti vaikuttavista koristeellisista muodoista. Unionin yleinen tuomioistuin muistutti, että olennaisesti tavaran arvoon vaikuttavien muotojen rekisteröinnin kieltämisen perimmäinen tarkoitus on sama kuin täysin toiminnallisten muotojen kohdalla: sen tilanteen välttäminen, että tavaramerkistä johtuvaa pysyvää yksinoikeutta käytettäisiin sellaisten muiden oikeuksien säilyttämiseen, joille on säädetty lainsäädännössä vanhentumisajat (65 kohta). Mainitun asian kohteesta unionin yleinen tuomioistuin totesi, että kyseessä olevan tavaran muotoilu on erittäin tärkeä seikka kuluttajien valinnan kannalta, vaikka kuluttaja ottaa huomioon myös muut tavaran ominaisuudet. Se lisäksi huomautti, että sen muodon, jonka rekisteröintiä on haettu, muotoilu on nimittäin aivan erityinen ja keskeinen osa kantajan tavaramerkkistrategiaa ja lisää kyseessä olevan tavaran houkuttelevuutta eli sen arvoa. Unionin yleinen tuomioistuin myös katsoi, että riidanalaisessa päätöksessä mainituista seikoista eli otteista jälleenmyyjien, huutokauppojen tai käytettyjen tavaroiden myyntiin tarkoitetuilta internetsivuilta ilmenee lisäksi, että kyseisen muodon esteettisiä ominaisuuksia korostetaan ensisijaisesti ja että mainittua muotoa pidetään eräänlaisena puhtaana, solakkana ja ajattomana veistoksena musiikin toistamista varten, mikä tekee siitä myös merkittävän seikan myynninedistämisargumenttina (75 kohta). Näin ollen se päätteli, että riippumatta Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 72 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit kyseessä olevan tavaran muista ominaisuuksista muoto, jonka rekisteröintiä on haettu, vaikuttaa olennaisesti kyseisen tavaran arvoon. Edellä mainitusta tuomiosta seuraa, että on tärkeää määrittää, voiko muodon esteettinen arvo sellaisenaan määrätä suureksi osaksi tuotteen kaupallisen arvon ja kuluttajan tekemän valinnan. Tämän kannalta on merkityksetöntä, vaikuttavatko tuotteen kokonaisarvoon myös muut tekijät, jos itse muoto vaikuttaa siihen olennaisesti. Käytännössä tätä hylkäysperustetta sovelletaan useimmiten tavaroihin, joissa esineen muoto on pääasiallinen, joskaan ei välttämättä ainoa, ostopäätöksen määräävä tekijä. Näin on esimerkiksi taide-esineiden, korujen ja maljakoiden kaltaisten esineiden sekä muiden sellaisten esineiden kohdalla, joita ostetaan ensisijaisesti niiden muotoon liittyvän esteettisen arvon vuoksi. Toisaalta se, että muoto voi olla mieleinen tai houkuttava, ei riitä tekemään siitä rekisteröintikelvotonta. Jos näin olisi, olisi käytännössä mahdotonta kuvitella muodosta koostuvaa tavaramerkkiä, koska nykypäivänä kaikki teollisesti hyödynnettävät tuotteet tutkitaan, testataan ja muotoillaan teollisesti ennen niiden lanseeraamista markkinoille (päätös 3.5.2000, R 395/1999-3 – ’Gancino quadrato singolo’, 1–2 ja 22–36 kohta). Valituslautakunta esimerkiksi katsoi, ettei alla esitetty muoto vaikuta olennaisesti tavaran arvoon. Merkki Asia Päätös 14.12.2010, R 486/2010-2, ’Tuolin muoto’ Valituslautakunta katsoi, että vaikka edellä esitetty muoto oli esteettisesti miellyttävä ja jossain määrin silmää viehättävä, se ei poikennut riittävästi tuolien esittämistä koskevista normeista hakemuksen jättämisajankohtana. Se myös totesi, että tuoli ostetaan istumista varten ja että sitä käytetään mukavana toimistohuonekaluna kotona tai työpaikalla. Valituslautakunnan mukaan kyseinen asia erosi edellä mainitusta kaiuttimia koskeneesta asiasta, ja se huomautti, että tuolin ominaisuudet, kuten sen selkärankaa tukeva kaareva selkänoja ja sen mukavuutta lisäävät käsinojat samoin kuin jaloissa olevat neljä pyörää, käyvät ilmi muodosta, toisin kuin kaiuttimen tekniset ominaisuudet edellä mainitussa päätöksessä. Valituslautakunnan mukaan asema ”design-ikonina”, johon yhteisön tavaramerkin haltija vetosi edellä kuvatun tuolin yhteydessä, ei automaattisesti osoittanut, että tuotteen arvo määräytyisi ensisijaisesti muodon perusteella. Valituslautakunnan käsityksen mukaan tuotteen arvo oli pikemminkin seurausta siitä, että tuolissa on Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 73 DATE 02/01/2014 Ehdottomat hylkäysperusteet ja yhteisön yhteismerkit vankka, mukava ja ergonominen suunnittelu, joka on tullut tunnetuksi erityisesti huomattavien markkinointiponnistelujen ansiosta usean vuoden kuluessa. Valituslautakunta huomautti myös, ettei yhteisön tavaramerkin haltija ollut väittänyt, että muodon arvo johtuu sen ulkoisesta viehätyksestä, ja että mitättömyysvaatimuksen esittäjä ei ollut toimittanut todisteita siitä, että myyjät mainostivat kyseistä tuolia lähinnä sen esteettisen ulkoasun perusteella (21–23 kohta) (valituslautakunnan päätöksestä valitettiin ja asia on vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa numerolla T-161/11). Tällaisia tavaramerkkejä on tutkittava tapauskohtaisesti. Useimmissa näistä tapauksista asianmukainen tutkinta on mahdollinen vain, jos hakijan (tai kolmannen osapuolen) esittämät tiedot tai asiakirjat osoittavat, että muodon esteettinen arvo voi sellaisenaan pitkälti määrätä tuotteen kaupallisen arvon ja kuluttajan tekemän valinnan. Juuri näin oli kahdessa edellä mainitussa asiassa: Kaiuttimia koskeneessa asiassa valituslautakunta hylkäsi tavaramerkin tämän perusteen nojalla arvioituaan huolellisesti hakijan toimittamia todisteita. Jälkimmäisessä asiassa puolestaan mitättömyysvaatimuksen esittäjä oli esittänyt vaatimuksensa tueksi todisteita, jotka kuitenkin osoittautuivat riittämättömiksi. Ohjeet virastossa suoritettavaan tutkintaan, osa B, Tutkinta. FINAL VERSION 1.0 sivu 74 DATE 02/01/2014
© Copyright 2024