1. No category

MITEN LAKI SYNTYY?
OIKEUDENKÄYNNIN JA TÄYTÄNTÖÖNPANON PERUSTEET
Teoriatiivistelmät 2012
Juristivalmennus
Sisältö
OIKEUDENKÄYNNIN JA TÄYTÄNTÖÖPANON PERUSTEET ...................................................................... 5
I JOHDANNOKSI ........................................................................................................................................... 5
1 Yleistä prosessioikeudesta ............................................................................................................................. 5
Oikeuksien vahvistaminen ja täytäntöönpano.........................................................................................................................5
Siviiliprosessioikeus (riita-asian oikeudenkäynti) – rikosprosessioikeus (rikosasian oikeudenkäynti)......5
Välimiesmenettely ................................................................................................................................................................................6
Sovittelumenettelyt ..............................................................................................................................................................................7
Siviiliprosessuaalinen täytäntöönpano .......................................................................................................................................7
2 Oikeudenkäynnin ja täytäntöönpanon tehtävät ..................................................................................... 8
3 Keskeiset prosessiperiaatteet ....................................................................................................................... 9
Yleistä .........................................................................................................................................................................................................9
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ............................................................................................................................................9
Rikosprosessia koskevat erityisperiaatteet ........................................................................................................................... 11
Tarkoituksenmukaisuusperiaatteet .......................................................................................................................................... 11
Ulosoton periaatteita ........................................................................................................................................................................ 12
Konkurssimenettelyn periaatteita ............................................................................................................................................. 12
4 Prosessin toimijat ............................................................................................................................................ 13
5 Lainkäytön organisaatio ................................................................................................................................ 14
6 Prosessioikeuden lähteet .............................................................................................................................. 15
II MENETTELY RIITA-ASIAN OIKEUDENKÄYNNISSÄ ................................................................... 16
1 Käsittelyn päävaiheet ja käräjäoikeuden kokoonpano ..................................................................... 16
2 Asian vireilletulo ja vastaajan vastaus ..................................................................................................... 16
Haastehakemus ................................................................................................................................................................................... 16
Vastaajan vastaus ............................................................................................................................................................................... 17
3 Yksipuolinen tuomio ....................................................................................................................................... 18
4 Käsittelyn vaiheet ............................................................................................................................................ 19
4.1 Valmistelu ..................................................................................................................................................................... 19
Valmistelun tehtävät ......................................................................................................................................................................... 19
Kirjallinen valmistelu ....................................................................................................................................................................... 19
Valmisteluistunto ............................................................................................................................................................................... 20
Asian ratkaiseminen valmistelussa ............................................................................................................................................ 21
4.2 Pääkäsittely.................................................................................................................................................................. 21
5 Oikeudenkäyntiväite ...................................................................................................................................... 22
6 Todistelu.............................................................................................................................................................. 22
Yleistä ...................................................................................................................................................................................................... 22
Eräitä todistusoikeudellisia käsitteitä ...................................................................................................................................... 22
Väittämistaakka ja todistustaakka ............................................................................................................................................. 23
Todistusharkinta ................................................................................................................................................................................ 23
Tunnustus ja asianosaisen passiivisuus ................................................................................................................................... 24
Todistajat ............................................................................................................................................................................................... 24
Menettely todistelussa ..................................................................................................................................................................... 25
7 Prosessinjohto ja asian kiireelliseksi määrääminen .......................................................................... 25
8 Prekluusio ........................................................................................................................................................... 26
9 Kanteenmuutoskielto ..................................................................................................................................... 27
10 Oikeudenkäyntiasiamies ja –avustaja.................................................................................................... 27
11 Ratkaisu riita-asiassa ................................................................................................................................... 29
III MENETTELY TURVAAMISTOIMIASIASSA ................................................................................... 30
1 Yleistä ................................................................................................................................................................... 30
2 Turvaamistoimien edellytykset, menettely ja hakijan korvausvastuu ........................................ 30
3 Turvaamistoimien lajit ja täytäntöönpano ............................................................................................. 31
2
IV MENETTELY HAKEMUSASIASSA .................................................................................................... 32
V SOVITTELYMENETTELY JA SOVINNON VAHVISTAMINEN ...................................................... 33
1 Yleistä ................................................................................................................................................................... 33
2 Riita-asioiden sovittelu tuomioistuimessa ............................................................................................. 33
Yleistä ...................................................................................................................................................................................................... 33
Sovittelun edellytykset ja soveltamisala .................................................................................................................................. 34
Menettely tuomioistuinsovittelussa .......................................................................................................................................... 34
Tuomioistuimen ulkopuolisen sovinnon vahvistaminen ................................................................................................. 35
VI RIKOSASIAN OIKEUDENKÄYNTI .................................................................................................... 36
1 Syyttäjälaitos ja rikosoikeudellisen vastuun toteuttaminen ........................................................... 36
Syyttäjälaitoksen organisaatio ..................................................................................................................................................... 36
Syyteoikeus ja –velvollisuus .......................................................................................................................................................... 36
Poikkeukset syytepakosta .............................................................................................................................................................. 37
2 Rikosprosessin periaatteet ja vaiheet ...................................................................................................... 38
2.1 Säädökset ...................................................................................................................................................................... 38
2.2 Adheesioperiaate....................................................................................................................................................... 38
2.3 Oikeuspaikka ja asian vireillepano .................................................................................................................... 38
2.4 Rikosasian kirjallinen menettely ........................................................................................................................ 39
Yleistä ...................................................................................................................................................................................................... 39
Kirjallisen menettelyn edellytykset ........................................................................................................................................... 40
Menettely kirjallisessa prosessissa ............................................................................................................................................ 40
2.5 Rikosasian normaalimenettely ............................................................................................................................ 41
Vastaus ja muu valmistelu.............................................................................................................................................................. 41
Käsittelyn kiireellisyys..................................................................................................................................................................... 41
Pääkäsittelyn kulku ........................................................................................................................................................................... 41
Kokoonpano ja äänestäminen ...................................................................................................................................................... 42
Syytteenmuutoskielto ...................................................................................................................................................................... 43
Syytteen peruuttaminen ................................................................................................................................................................. 43
Puolustaja ja asianomistajan avustaja ...................................................................................................................................... 44
2.6 Todistelu rikosasiassa ............................................................................................................................................. 44
2.7 Tuomioistuimen ratkaisu ja oikeudenkäyntiaineisto ................................................................................ 45
VII Muutoksenhaku ................................................................................................................................. 45
1 Muutoksenhakuoikeus ................................................................................................................................... 45
2 Muutoksenhaku käräjäoikeudesta hovioikeuteen .............................................................................. 46
2.1 Muutoksenhakuoikeus ............................................................................................................................................ 46
2.2 Tyytymättömyyden ilmoitus ja valituksen ajaminen perille .................................................................. 46
2.3 Vaatimistaakka, kanteenmuutoskielto ja prekluusio ................................................................................. 47
2.4 Reformatio in pejus .................................................................................................................................................. 48
2.5 Lainvoima ja oikeusvoima ..................................................................................................................................... 48
2.6 Vastavalitus.................................................................................................................................................................. 49
2.7 Jatkokäsittelylupa...................................................................................................................................................... 49
Yleistä ...................................................................................................................................................................................................... 49
Asiat, joissa lupa tarvitaan ............................................................................................................................................................. 50
Perusteet, joilla lupa myönnetään, ja lupajärjestelmän ulkopuolelle jäävät asiat ................................................ 50
Luvan myöntämisen ja epäämisen seuraukset ..................................................................................................................... 51
3 Menettely hovioikeudessa ............................................................................................................................ 51
4 Muutoksenhaku hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen ............................................................... 52
5 Muutoksenhaku käräjäoikeudesta korkeimpaan oikeuteen (ennakkopäätösvalitus).......... 53
6 Ylimääräinen muutoksenhaku .................................................................................................................... 53
Yleistä ...................................................................................................................................................................................................... 53
Tuomiovirhekantelu ......................................................................................................................................................................... 53
Tuomion purku ................................................................................................................................................................................... 54
Menetetyn määräajan palauttaminen ....................................................................................................................................... 55
3
VII ULOSOTTOMENETTELY .................................................................................................................. 55
1 Perinteinen ulosotto nykyisin suurten asiamäärien menettely ..................................................... 55
Ulosotolla pitkät lainsäädännölliset perinteet ...................................................................................................................... 55
Asiamäärät ............................................................................................................................................................................................ 55
Luottoyhteiskunta ja sen lieveilmiöt ......................................................................................................................................... 56
Ulosoton tehtävät ............................................................................................................................................................................... 56
Ulosotto on erillistäytäntöönpanoa ........................................................................................................................................... 56
Valtakunnallisuus............................................................................................................................................................................... 57
2 Ulosoton organisaatio ja muutoksenhaku .............................................................................................. 57
3 Ulosoton edellytykset ..................................................................................................................................... 57
4 Ulosotossa täytäntöönpantavat velvoitteet ............................................................................................ 58
5 Ulosottoperusteet ............................................................................................................................................ 59
Ulosottoperusteet luetellaan ulosottokaaressa .................................................................................................................... 59
Tuomio ulosottoperusteena .......................................................................................................................................................... 59
6 Menettelyn päävaiheet maksuvelvoitteen täytäntöönpanossa....................................................... 60
6.1 Alkuvaiheet .................................................................................................................................................................. 60
6.2 Palkan ja muun toistuvaistulon sekä veronpalautuksen ulosmittaus ................................................. 61
6.3 Irtainten esineiden ja kiinteistön ulosmittaus .............................................................................................. 61
6.4 Ulosoton välttely ........................................................................................................................................................ 62
7 Ulosoton oikeussuojakeinot ......................................................................................................................... 62
IX KONKURSSI ........................................................................................................................................... 63
1 Konkurssi on markkinatalouteen kuuluva yleistäytäntöönpanon muoto .................................. 63
Säädökset, velalliset ja asiamäärät ............................................................................................................................................. 63
Konkurssin tarkoitusperät ja suhde ulosottoon................................................................................................................... 63
Konkurssilla ei ole veloista vapauttavaa vaikutusta .......................................................................................................... 64
2 Konkurssin alkaminen ................................................................................................................................... 64
Konkurssi on tarkoitettu maksukyvyttömille velallisille ................................................................................................. 64
Konkurssin hakijan saatava on oltava selvä........................................................................................................................... 64
Konkurssihakemus ja päätös konkurssiin asettamisesta ................................................................................................ 65
3 Konkurssipesä ja siihen kuuluva omaisuus ........................................................................................... 65
4 Konkurssisaatavat ........................................................................................................................................... 66
5 Konkurssimenettely ........................................................................................................................................ 66
Menettelyn päävaiheet .................................................................................................................................................................... 66
Pesänhoitaja on keskeinen toimija ............................................................................................................................................. 67
Pesänhoitajan määrääminen ja kelpoisuus ............................................................................................................................ 67
Pesäluettelo ja velallisselvitys ...................................................................................................................................................... 67
Konkurssivalvojat ja jakoluettelo ............................................................................................................................................... 68
Omaisuuden myynti ja jako-osuuksien maksaminen ........................................................................................................ 68
6 Konkurssin raukeaminen ja julkisselvitys ............................................................................................. 68
X LIITE: Vanhat valintakokeet............................................................................................................. 68
Valintakoe 2007 Kysymys nro 5. .................................................................................................................... 68
Valintakoe 2009 Kysymys nro 5. .................................................................................................................... 69
Valintakoe 2009 Kysymys nro 6 ..................................................................................................................... 69
4
OIKEUDENKÄYNNIN JA TÄYTÄNTÖÖPANON PERUSTEET
I JOHDANNOKSI
1 Yleistä prosessioikeudesta
Oikeuksien vahvistaminen ja täytäntöönpano




aineellisessa oikeudessa annetaan oikeuksia ja asetetaan velvollisuuksia
prosessioikeudessa aineelliset oikeudet ja velvollisuudet vahvistetaan ja pannaan
täytäntöön
prosessioikeudessa säännellään oikeudenkäynnin menettelystä ja tuomioiden
täytäntöönpanosta
oikeuksiinsa ei pääse vain sillä, että laissa säädetään abstraktisti tietystä oikeudesta.
o vasta kun konkreettisessa tapauksessa oikeus on vahvistettu ja pantu täytäntöön,
on asianomainen reaalisesti päässyt oikeuksiinsa (access to justice)
Siviiliprosessioikeus (riita-asian oikeudenkäynti) – rikosprosessioikeus (rikosasian
oikeudenkäynti)



yleisten tuomioistuinten prosessin lajit ovat siviiliprosessi (yksityisoikeutta) ja rikosprosessi
(rikosoikeutta).
o ulkopuolelle jää hallintolainkäyttö (hallinto-oikeuksissa) ja menettely
erityistuomioistuimissa
siviiliprosessi = riita-asian oikeudenkäynti, jossa kyse yksityisoikeudellisen vaateen
toteuttamisesta kanteella
o tällaisia ovat esim. omistusoikeutta koskeva riita, kaupan kohteen virhettä koskeva
erimielisyys ja velkojan saamisoikeutta koskeva kanne
o siviiliprosessiin luetaan kuuluvaksi myös turvaamistoimimenettely ja
hakemusasiamenettely, jotka ovat erityisiä prosessin lajeja
o turvaamistoimimenettelyssä turvataan ennakolta tulevaa siviiliprosessia eli
pääoikeudenkäyntiä esimerkiksi jäädyttämällä vastaajan omaisuutta (takavarikko)
o Hakemusasiat ovat suurin siviiliprosessiin kuuluva asiaryhmä käräjäoikeuksissa
 niitä ovat esim. avioero, lapsen huolto ja tapaamisoikeus, edunvalvontaan
määrääminen sekä pesänselvittäjän tai pesänjakajan määrääminen
kuolinpesään
rikosprosessi koskee rikoksentekijää vastaan nostetun syytteen (joka on myös kanne)
käsittelyä tuomioistuimessa sekä sitä edeltäviä vaiheita eli esitutkintaa ja syyteharkintaa.
o rikosprosessisäännöksiä sovelletaan myös eräisiin erityismenettelyihin:
lähestymiskiellon ja liiketoimintakiellon määrääminen
o rikosprosessia koskevia säännöksiä on mm. esitutkintalaissa, pakkokeinolaissa ja
oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetussa laissa (ROL)
5


o siltä osin, kun ROL:ssa ei ole säännöksiä, sovelletaan prosessioikeuden
perussäädöstä eli oikeudenkäymiskaarta
o rikoksentekijän oikeudellinen nimike muuttuu rikosprosessin etenemisen myötä:
 epäilty (esitutkinta)
 syytetty
 vastaaja (oikeudenkäynti)
oikeudenkäymiskaari on lähes 280 vuotta vanha säädös
o vanhoista pykälistä vain muutama on enää voimassa alkuperäisessä muodossaan
raja-aita siviiliprosessin ja rikosprosessin välillä ei ole ehdoton:
o rikosprosessissa voidaan ajaa myös rikosperusteista yksityisoikeudellista kannetta:
riita-asia kulkee tällöin rikosasian rinnalla, mutta ei muutu rikosasiaksi
o siviilioikeudellinen vaatimus ratkaistaan tällöin siis samalla kertaa rikosasian kanssa
o tätä kutsutaan liitännäis- eli adheesioperiaatteeksi (ROL 3 luku)
 syyteasian yhteydessä voidaan siis ajaa rikoksesta johtuvaa
yksityisoikeudellista vaatimusta
 syyttäjä ajaa tällöin syyteasian yhteydessä myös asianomistajan
korvausvaatimusta rikoksentekijää kohtaan
 erikseen ajettaessa tällaisessa riita-asiassa noudatetaan riita-asioiden
oikeudenkäymissäännöksiä
Välimiesmenettely







6
yksityisoikeudellinen riita, josta voidaan tehdä sovinto (eli dispositiivinen asia), saadaan
ratkaista välimiesten antamalla päätöksellä, jos asianosaiset ovat näin sopineet
välityssopimuksessa
o välimiesmenettelyä koskevat säännökset ovat välimiesmenettelylaissa
o välimiehet eivät ole toimessaan ammattituomareita vaan osapuolten valitsemia
luottohenkilöitä.
o kuka vaan voi toimia välimiehenä, mutta usein he ovat lakimiehiä
o heitä valitaan yleensä kolme
välimiesmenettely on suhteellisen vapaamuotoista, tuomioistuimen ulkopuolista
lainkäyttöä
asianosaiset voivat päättää menettelykysymyksistä, joista ei ole säännöksiä
välimiesmenettelylaissa, kunhan otetaan huomioon joutuisuuden ja tasapuolisuuden
vaatimukset
ei noudateta edes toissijaisesti riita-asioita koskevia säännöksiä
todistajaa voidaan kuulustella välitystuomioistuimessa, jos välimiehet katsovat
tarpeelliseksi
ei voida päättää pakkokeinojen käyttämisestä
menettelyn lopputulos eli välitystuomio on lopullinen ratkaisu asiassa
o välitystuomioon ei voida hakea muutosta, mutta vakavien virheiden kohdalla
tuomioistuin voi kumota tai julistaa mitättömäksi sen
o välitystuomio pannaan täytäntöön käräjäoikeuden määräyksellä
Sovittelumenettelyt




vaihtoehtoinen riidan ratkaisun muoto eli ei tapahdu oikeudenkäynnin muodossa
tuomioistuinsovittelu on oikeudenkäynnistä erillinen menettely tuomioistuimessa
o tarkoittaa riita-asioiden ja riitaisten hakemusasioiden sovittelua käräjäoikeudessa
o sovittelijana tuomari
o tuomioistuinsovittelulaissa ei juuri menettelysäännöksiä vaan niistä päättää
tuomari neuvoteltuaan osapuolten kanssa
o sovittelun kohteena voi olla sekä asia, jossa sovinto on sallittu, että asia, jossa
sovinto ei ole sallittu (jälkimmäisestä esim. lapsen huoltoa koskeva asia)
o ei vielä kovin laajassa käytössä
sovitella voidaan myös tuomioistuimen ulkopuolella yksityisessä menettelyssä
o osapuolet yrittävät itse vapaaehtoisesti sopia riitansa sovittelijan avustuksella
o jos sovittelija on koulutettu sovittelijaksi, voidaan sovinto vahvistaa
käräjäoikeudessa
o vahvistettu sovinto rinnastuu tuomioon eli on täytäntöönpanokelpoinen
o muutoin sovinto jää osapuolten väliseksi eikä sitä voida panna täytäntöön
ulosottoteitse
laissa rikosasioiden sovittelusta säännellään mahdollisuudesta rikoksesta epäillylle ja
rikoksen uhrille järjestettävästä puolueettomasta sovittelusta rikoksen aiheuttamien
vahinkojen korvaamiseksi
o sovittelijana tehtävään koulutettu, sovittelutoimiston ohjaama ja valvoma henkilö
o sovittelutoiminnan järjestää kunta tai muu palveluntuottaja
Siviiliprosessuaalinen täytäntöönpano







erillistäytäntöönpano – yleistäytäntöönpano
erillistäytäntöönpano velkakohtaista menettelyä
o tällainen esim. ulosotto
yleistäytäntöönpano kohdistuu velallisen kaikkiin velkoihin ja tietyin poikkeuksin koko
omaisuuteen
o tällaisia esim. konkurssi, yksityishenkilön velkajärjestely ja yrityssaneeraus
edellä mainitut menettelyt ovat insolvenssi- eli maksukyvyttömyysoikeutta
myös maksukykyinen, mutta maksuhaluton velallinen voi joutua ulosottoon
yksityishenkilön velkajärjestely ja velkasaneeraus uutta ja ulosotto ja konkurssi ikivanhaa
insolvenssioikeutta
ulosottomenettelyssä pannaan täytäntöön tuomiot, joissa on asetettu velvoite jollekulle
o ulosotossa täytäntöönpantavat velvoitteet:
7











maksuvelvoite,
omaisuuden luovutusvelvoite (esim. esineen palautus oikealle omistajalle),
vuokralaisen velvoite muuttaa pois tiloista (häätö),
tekemisvelvoite (esim. vahingoittuneen omaisuuden ennallistamisvelvoite),
kielto- ja sietovelvoite (esim. kielto käyttää toisen laituria tai velvollisuus
sietää toisen tuomiossa määritellyn toimen suorittamista.
o tuomioistuimessa voidaan antaa myös tuomioita, jotka eivät velvoita mihinkään
(esim. vahvistus- ja muotoamistuomiot)
o tuomiota, jossa ei aseteta velvoitetta, ei voida panna täytäntöön
o ulosotto ei mahdollista ilman ulosottoperustetta
 tarkoittaa tuomiota tai muuta vuoden 2007 ulosottokaaressa (UK) mainittua
asiakirjaa, jossa on asetettu täytäntöönpantavissa oleva velvoite
o verot ja julkiset maksut suoraan ulosottokelpoisia; tuomiota ei tarvita
siviiliprosessuaalinen täytäntöönpano kuuluu ulosottolaitokselle
o ulosotto viranomaiset erityisiä lainkäyttöviranomaisia
konkurssin edellytysten täyttyessä tuomioistuin asettaa velallisen konkurssiin
o asettamisen jälkeen pitkälti yksityistä menettelyä, jossa pesähallinto hoitaa pesän
omaisuutta ja jakaa myynnistä saadun kertymän velkojille
o tuomioistuin vahvistaa omaisuuden jakamisen perusteet ennen jakoa
 pesähallintoon kuuluvat pesänhoitaja (asianajaja) ja velkojat
ulosotto ja konkurssi pakkoperintäjärjestelmiä
yksityishenkilön velkajärjestely ja yrityssaneeraus pyrkivät tervehdyttämään
(rehabilitaatio) velallisen talouden
o usein velkoja ei saa olennaista määrää saatavistaan
o kun menettely aloitettu tuomioistuimessa, pääosin myös yksityistä menettelyä,
jossa viranomaiset eivät ole mukana
rikosprosessuaalinen täytäntöönpano eli sakko- ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpano
rikosoikeuden alaa
o sakkorangaistuksen panee täytäntöön Oikeusrekisterikeskus
o sakon pakkoperinnän suorittaa ulosottoviranomainen
o vankeusrangaistuksen panee täytäntöön Rikosseuraamuslaitos
hallintotuomioistuinten hallintolainkäyttö on hallinto-oikeuden alaa
2 Oikeudenkäynnin ja täytäntöönpanon tehtävät


8
siviiliprosessin eli riita-asian oikeudenkäynnin ja sen jälkeisen täytäntöönpanon keskeinen
tarkoitus on antaa kantajan lainmukaisille vaatimuksille oikeussuojaa
omavaltainen lainkäyttö kiellettyä:
o jos B velkaa A:lle 20 000 euroa, ei A saa omin avuin ottaa haltuunsa B:n varallisuutta
o sen sijaan A:n tulee nostaa kanne käräjäoikeudessa





o kun B velvoitetaan tuomiossa maksamaan A:lle 20 000 euroa, saa A hakea tuomion
perusteella ulosottoa, jonka suorittaa ulosottomies
tuomioistuin hoitaa oikeussuojatehtävää ratkaisemalla riita-asioita (riidanratkaisufunktio)
o ulosottolaitos toteuttamalla riidanratkaisun lopputuloksen
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin:
o oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus koskee myös täytäntöönpanoa
o valtion toimittava joutuisasti ja käytettävä tarvittaessa pakkokeinoja kantajan
hyväksi
attraktioperiaate = ulosottoviranomaiset ratkaisevat myös esim. omistusoikeusriitoja, jos
täytäntöönpanon jatkaminen vaatii sellaisen ratkaisemista
o vain riidat, jotka liittyvät vireillä olevaan ulosottoasiaan
käyttäytymistä ohjaava funktio = tehokas oikeudenkäynti ja ulosotto ylläpitää kansalaisten
vapaaehtoista halukkuutta vastata velvoitteistaan
rikosprosessilla yleisestävä ja erityisestävä vaikutus:
o yleisestävä vaikutus = kansalaisten tieto jonkin teon rangaistavuudesta ehkäisee
rikokseen ryhtymistä
o erityisestävä vaikutus = rangaistuksen saanutta pyritään estämään ryhtymästä
uusiin rikoksiin
3 Keskeiset prosessiperiaatteet
Yleistä



oikeudenmukaisuustavoitteet
o oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset
o liittyvät Suomen perustuslaissa, Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa ja
YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa
määritettyihin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteereihin
tarkoituksenmukaisuustavoitteet
o käytännöllisiä periaatteita kuten prosessin varmuus, nopea ja halpuus
oikeudenmukaisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteet liittyvät kiinteästi toisiinsa
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti

tuomioistuinta koskevat periaatteet:
o riippumattomuus = ei saa olla asian käsittelyyn mahdollisesti vaikuttavia
sidonnaisuuksia
o puolueettomuus = tasapuolisuus asianosaisiin nähden
o tuomarin esteettömyys = tuomarilla ei omaa etua asiassa tai muuta sellaista
sidonnaisuutta asianosaisiin tai ratkaistavaan asiaan, joka vaarantaa tuomarin
puolueettomuuden tai antaa perustellun syyn epäillä tuomarin puolueettomuutta
9







10
perustuslaki (PL): käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja
hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet turvataan
lailla
o kuulemisperiaate on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kulmakiviä
 jollei asianomaisia kuulla, he eivät voi valvoa etuaan
 osapuolten saatava lausua suullisesti tai kirjallisesti vastapuolen
vaatimuksista, väitteistä ja todisteista (kontradiktorinen periaate eli
audiatur et altera pars –sääntö)
tuomari voi vaikuttaa aktiivisella materiaalisella prosessin johdolla merkityksellisien
seikkojen esiin tulemiseen
asioissa, joissa sovinto on sallittu (dispositiivinen asia) tuomarin rooli ei ole niin keskeinen
kuin asioissa, joissa sovinto ei ole sallittu (indispositiivinen asia)
tuomioistuimen tulee aina perustella ratkaisunsa
o tärkeää etenkin muutoksenhakuoikeuden käyttämisen kannalta
o perustelujen taso kohonnut viime vuosina, mutta vasta-argumentit jätetään usein
mainitsematta
Ihmisoikeustuomioistuin: tuomioistuimilla velvollisuus perustella päätöksensä (6 artikla)
o perusteluvelvollisuuden laajuus riippuu päätöksen luonteesta ja jutun
asianhaaroista
o perustelematta voidaan jättää asiaan vaikuttamattomat väitteet ja väitteet, jotka
ovat selkeiden lainsäännösten tai oikeuskäytännön valossa perusteettomia
o perusteluvaatimuksen täyttämisellä osoitetaan asianosaisille, että heitä on kuultu
oikeudessa
oikeus hakea muutosta tuomioistuimen päätökseen on oikeudenmukaisen
oikeudenkäynnin kannalta merkittävä
o oikeus ei kuitenkaan ole poikkeukseton
PL: lainkäyttö tuomioistuimissa ja muu viranomaistoiminta on lähtökohtaisesti julkista
(julkisuusperiaate)
o oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettuun lakiin on
kirjattu tästä poikkeuksia
o tuomioistuimen pidettävä salassa asiakirjat, jotka sisältävät:
 valtion ulkoista turvallisuutta vaarantavia tietoja,
 arkaluonteisia henkilökohtaisia tietoja,
 rikoksen uhria loukkaavia tietoja,
 tietoja eräistä henkilölle tehdyistä tutkimuksista (esim. mielentilatutkimus),
 salaisia henkilöiden yhteystietoja,
 tietoja tuomioistuimen neuvotteluista.
o asianomistajan nimeä suojataan rikosasioissa eri tavoin
o tuomioistuin voi antaa salassapitomääräyksen myös muun lain perusteella
o suullinen käsittely tuomioistuimessa on julkinen

voidaan kuitenkin määrätä suljettu käsittely kun:
 käsitellään salassa pidettävää tietoa
 vaarantaa turvapaikanhakijan turvallisuutta
 alle 18-v. syytteessä rikoksesta
 kuullaan alle 15-v.
o ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat aina julkisia
Rikosprosessia koskevat erityisperiaatteet

omia erityisiä periaatteita:
o syyttömyysperiaate = jokaista on kohdeltava syyttömänä, kunnes hänet on
lainvoimaisesti tuomittu rikoksesta
o itsekriminointisuojaa koskeva periaate = kenenkään ei tarvitse tietoja antamalla
saattaa itseään syytteen vaaraan tai huonontaa asemaansa rikosprosessissa
 oikeus pysyä vaiti
Tarkoituksenmukaisuusperiaatteet







prosessin varmuus, nopeus ja halpuus
varmuus = prosessin lopputulos lainmukaisesti oikea
o tarkoittaa dispositiivisessa (sovinto sallittu) asiassa sitä, että tuomioistuin päätyy
lainmukaiseen ratkaisuun asianosaisten määräämisperiaatteen mukaisesti
esiintuomien seikkojen ja käsittelyperiaatteen mukaisesti esiintuoman
todistusaineiston pohjalta
o määräämisperiaate = asianosaisten oikeus määrätä prosessitoimillaan
oikeudenkäynnin kohteesta
o indispositiivisissa riita-asioissa ja rikosasioissa määräämis- ja käsittelyperiaate ei
voimassa
prosessin nopeus on keskeinen asia oikeuden toteutumisen kannalta
prosessin halpuus yhteiskunnan kannalta keskeinen tavoite, kustannustehokkuus
em. tavoitteiden saavuttamiseksi riidattomat ja yksinkertaiset, ns. summaariset asiat
ratkaistaan rutiiniluonteisesti
o summaarinen riita-asia laitetaan vireille suppealla konekielisellä tai kirjallisella
haasteella
 jos velallinen ei vastusta asiasyin, annetaan yksipuolinen tuomio
normaaleissa riita-asioissa edetään valmisteluun ja pääkäsittelyyn
käsittelyssä noudatetaan välittömyys-, keskitys- ja suullisuusperiaatetta
o välittömyys = vaatimukset, väitteet ja todistusaineisto esitetään tuomarille
autenttisesti:
 vaatimukset ja väitteet suullisesti
 todistuskappaleet tuomarin tulee havainnoida itse
 välittömyyttä myös tuomioistuimen kokoonpanon säilyminen samana
11
o keskitysperiaate = pyrkimys menettelyn ajalliseen yhtäjaksoisuuteen
 pyritään jo valmistelussa tiiviiseen käsittelyrytmiin ja keskitettyyn
menettelyyn
 valmistelu pyritään saattamaan loppuun yhdessä istunnossa, sama koskee
pääkäsittelyä (oikeudenkäymiskaari)
 istunto voidaan tarvittaessa keskeyttää tai asian käsittelyä voidaan lykätä
uusien todisteiden vuoksi tai jos se on muusta syystä välttämätöntä
o suullisuusperiaate = asianosaisten tulee esittää istunnossa väitteensä ja
vaatimuksensa suullisesti – vain vaatimukset sekä suorat viittaukset
oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen asianosainen voi lukea paperista sekä
suullisesti esitettynä hyvin vaikeaselkoiset asiat
 muistiinpanot sallittuja
Ulosoton periaatteita











asianmukaisuusperiaate kirjattu ulosottokaareen vastapainoksi laajoille toimivaltuuksille
ulosotto puolueetonta lainkäyttöä – toimii itsenäisesti ja virkavastuulla
täytäntöönpanotehtävät suoritettava joutuisasti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
suhteellisuusperiaate = ei saa aiheuttaa suurempaa haittaa vastaajalle tai sivulliselle kuin
tarve vaatii
myös ulosottoa koskee oikeudenkäynnin tarkoituksenmukaisuusperiaatteet: varmuus,
nopeus, halpuus
ulosottomiehillä neuvontavelvollisuus
oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset voimassa myös ulosotossa
o laaja muutoksenhakuoikeus tärkeää
kuulemisperiaate voimassa myös ulosotossa = asianosaista kuultava, jos asialla
huomattava merkitys
tietyissä tapauksissa kirjallinen päätös ja tulkinnanvaraisissa päätös perusteltava
esteellisyysperusteet lähimain samat kuin tuomareilla
attraktioperiaate keskeinen myös ulosotossa
o tuomioistuimelle kuuluvan toimivallan uskomista ulosottomiehelle
o yhteiskäsittely = ulosottoasian yhdistäminen siviilioikeudelliseen riidanratkaisuun
o ulosottomies ratkaisee, kuuluuko omaisuus velalliselle vai sivulliselle
 jos omistusoikeus näytön osalta epäselvä, antaa ulosottomies sivulliselle
osoituksen nostaa kanne käräjäoikeudessa (täytäntöönpanoriitaosoitus)
Konkurssimenettelyn periaatteita


12
velkojien yhdenvertaisuus
o poikkeus: velkojan lakiin perustuva etuoikeus (yleensä vakuus)
asianmukaisuusvaatimus = velallista tulee kohdella asiallisesti ja huomioida hänen etunsa


tarkoituksenmukaisuus periaatteita vastaavasti: konkurssipesä selvitettävä tehokkaasti,
taloudellisesti ja joutuisasti
julkisen intressin valvominen
4 Prosessin toimijat





riita-asiassa keskeisiä toimijoita asianosaiset eli kantaja ja vastaaja
o kantaja panee asian vireille haastehakemuksella
o kantaja- tai vastaajapuolella voi olla useitakin henkilöitä
o erityismenettelynä ryhmäkanne
 mahdollinen vain kuluttajasuoja-asioissa
 pyritään välttämään se, että jokainen joutuisi panemaan erikseen
oikeudenkäynnin vireille mahdollisesti vähäisen intressin vuoksi
 ryhmäkannetta ajaa kuluttaja-asiamies haastehakemuksessa määritellyn
ryhmän puolesta
 kuluttajan tulee ilmoittautua ryhmään
 tuomio sitoo koko ryhmää
hakemusasioissa (esim. avioero) hakijaa ja sitä johon hakemus vaikuttaa kutsutaan asiaan
osallisiksi
o usein käsillä myös selkeä kaksiasianosaissuhde samaan tapaan kuin riita-asiassa
(esim. lapsen huolto ja tapaamisoikeus)
rikosasiassa asianosaisten (tekijä ja asianomistaja eli uhri) lisäksi myös syyttäjä
o jos asianomistaja ajaa syytettä yksin asianomistajarikoksesta, on
kaksiasianosaissuhde samantapainen kuin riita-asiassa
o adheesioperiaate (ks. edellä)
 rikokseen perustuvan korvauksen osalta kyse vastaajan ja asianomistajan
välisestä riita-asiasta, jossa asianomistaja voi luopua
korvausvaatimuksistaan ilman syyttäjän suostumusta
ulosotto
o velkakohtaista menettelyä, erillistäytäntöönpanoa
o yksityisoikeudelliset saatavat perustuvat yleensä tuomioon, joka on annettu
kaksiasianosaissuhteisessa oikeudenkäynnissä
o kaksiasianosaissuhde ei kuitenkaan jatku enää samassa muodossa ulosotossa
o vahvasti virallistoimintoista menettelyä – jatkuu vireilletulon jälkeen
ulosottomiehen toimin ulosottokaaren mukaisesti
o ulosottomies ottaa viranpuolesta huomioon esim. velallisen erottamisedun
konkurssi
o voi perustua kaksiasianosaissuhteisessa oikeudenkäynnissä asetettuun
maksuvelvoitteeseen, jota velallinen ei pysty täyttämään
13
o voi alkaa myös ilman riita-asian oikeudenkäyntiä ja ulosottoperustetta, jos velallisen
maksukyvyttömyys todettu lain edellyttämällä tavalla (konkurssilaki)
o pesähallinto
o konkurssimenettely muodostaa moniasianosaissuhteiden kokonaisuuden
5 Lainkäytön organisaatio




14
lainkäyttö tuomioistuimissa tapahtuvaa tuomitsemistoimintaa tai tuomioistuinlaitoksen
ulkopuolista lainkäyttöä (esim. ulosotto)
yleisiä tuomioistuimia ovat alioikeutena käräjäoikeudet, ylioikeutena hovioikeudet ja
ylimpänä oikeusasteena korkein oikeus (KKO)
o käsittelevät riita-, rikos- ja hakemusasioita
o käräjäoikeudessa lainoppineina jäseninä laamanni (päällikkötuomari) ja
käräjätuomareita
 lautamiehet ei lainoppineita ( mukana vain joissain rikosasioissa)
 käräjäoikeuden puheenjohtajana voi olla vain lainoppinut
 käräjäoikeudessa voi toimia myös käräjäviskaaleja ja
tuomioistuinharjoittelua (auskultointia) suorittavia käräjänotaareja
o hovioikeudessa hovioikeuden presidentti, hovioikeudenlaamannit (osaston
johtajia), hovioikeuden neuvokset ja esittelijät
o korkeimmassa oikeudessa presidentti, oikeusneuvokset ja esittelijät
o instanssijärjestys: käräjäoikeus – hovioikeus – korkein oikeus
 poikkeuksena ennakkopäätösvalitus = käräjäoikeudesta suoraan KKO:n
tehtävä valitus, jossa hovioikeus hypätään yli
 edellyttää KKO:n valituslupaa ja muutoksenhakijan vastapuolen
suostumusta
 tarvittiin tilanteisiin, joissa vireillä olevalle asialle tarvitaan nopeasti
ennakkoratkaisu, joka ohjaa oikeuskäytäntöä (säädetty 2011)
erityistuomioistuimina toimivat:
o markkinaoikeus
o työtuomioistuin
o vakuutusoikeus
o valtakunnanoikeus
täytäntöönpanossa lainkäyttöä on selvimmin ulosottomenettely
o ulosottomiehen ratkaisusta voidaan valittaa käräjäoikeuteen
6 Prosessioikeuden lähteet






oikeudenkäyntiä koskee kaksi pääsäädöstä: vuoden 1734 lain oikeudenkäymiskaari (OK) ja
oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettu laki (ROL)
OK yleislaki, jota ROL täydentää
o rikosasioissa sovelletaan ROL:n säännöksiä
 jos ROL:ssa ei erityissäännöstä, sovelletaan OK:ta toissijaisena säännöksenä
o riita-asioissa sovelletaan aina OK:n säännöksiä
turvaamistoimista säännellään OK 7 luvussa ja menettelystä hakemusasioissa OK 8 luvussa
o monissa aineellisissa laeissa, kuten avioliittolaissa, on asiakohtaisia
menettelysäännöksiä, jotka ovat ensisijaisia OK 8 lukuun nähden
insolvenssioikeuden keskeisin säännös on ulosottokaari (2007)
sakon ja menettämisseuraamuuksen täytäntöönpanosta säännellään
sakkotäytäntöönpanolaissa
konkurssimenettely konkurssilaissa
o merkitystä myös Konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksilla
15
II MENETTELY RIITA-ASIAN OIKEUDENKÄYNNISSÄ
1 Käsittelyn päävaiheet ja käräjäoikeuden kokoonpano


siviiliprosessin päävaiheet käräjäoikeudessa ovat:
1) asian vireilletulo (haastehakemus saapuu käräjäoikeuteen) ja haasteen tiedoksianto
2) vastaajan vastaus tai passiivisuus
3) asian mahdollinen ratkaiseminen valmistelua jatkamatta (yksipuolinen tuomio)
4) kirjallinen tai suullinen valmistelu ja asian mahdollinen ratkaiseminen valmistelussa
5) pääkäsittely
6) tuomio
riita-asiat yhden tai kolmen lainoppineen jäsenen (tuomarin) kokoonpanossa
o käräjäoikeus riita-asiassa päätösvaltainen lähtökohtaisesti kolmen tuomarin
kokoonpanossa
o useimmiten jutut ratkaistaan kuitenkin yhden tuomarin kokoonpanossa
o yksi tuomari toimivaltainen valmistelussa
o toimivaltainen myös pääkäsittelyssä, jos on sama tuomari kuin valmistelussa
 edellyttää myös, että asian laatu tai laajuus ei edellytä kolmen lainoppineen
kokoonpanoa
 asianosaisia kuullaan ennen asian ratkaisemista yhden tuomarin
kokoonpanossa
 asianosaisilla mahdollisuus vaikuttaa kokoonpanoon
2 Asian vireilletulo ja vastaajan vastaus
Haastehakemus






16
riita-asia vireille kantajan allekirjoittamalla haastehakemuksella käräjäoikeuteen
vireilletulo ei edellytä, että haaste olisi ensin annettava tiedoksi
vireille tulolla lin pendens –vaikutus (vireilläolovaikutus) = samaa asiaa ei saa ryhtyä
käsittelemään uudessa oikeudenkäynnissä
o kantajan vaatimus voi siis olla kerrallaan vain yhden oikeudenkäynnin kohteena
tuomion tullessa lainvoimaiseksi asian lis pendens –vaikutus korvautuu tuomion
oikeusvoimavaikutuksella, joka estää saman asian tutkimisen uudestaan (ne bis in idem)
haastehakemuksen tehtävä on välittää tuomioistuimelle tieto, mistä asiassa on kysymys
haastehakemuksessa:
o kantajan tulee yksilöidä vaatimuksensa (mitä?)
o ilmoittaa, mihin vaatimus perustuu (millä perusteella?)
o em. tärkeää, jotta vastaaja voi valmistua oikeudenkäyntiin
o ilmoitetaan kantajan todisteet ja mitä hän haluaa niillä näyttää toteen
(todistusteemat)
o kirjalliset todisteet tulee liittää haastehakemukseen


o mahdollinen vaatimus oikeudenkäyntikuluista
o keskeistä kantajan vaatimuksen perusteena olevat oikeustosiseikat eli vaatimuksen
perusteet selkeästi ilmaistuna
o haastehakemuksessa ei vielä yksityiskohtaisia todistustosiseikkoja vaan
todistusteemat
haastehakemuksesta lähtee liikkeelle audiatur et altera pars –säännön mukainen
vastavuoroinen prosessi, jossa kummallakin asianosaisella mahdollisuus lausua toisen
vaatimuksista ja väitteistä
oikeudenkäynti voi alkaa myös ns. suppealla haastehakemuksella
o ainoastaan asioissa, jotka kantajan mukaan riidattomia
o asian koskettava lisäksi tietyn määräistä saamista, hallinnan tai rikkoutuneen
olosuhteen palauttamista taikka häätöä
o tällaisista riidattomista ja yksinkertaisista asioista käytetään nimitystä summaariset
asiat
o haastehakemus summaarisissa asioissa:
 haastehakemuksessa ei tarvitse ilmoittaa todisteita eikä liittää asiakirjoja
 kanteen perustana oleva asiakirja tulee kuitenkin yksilöidä täsmällisesti
(esim. lasku tai velkakirja)
 tulee yksilöidä myös ne seikat, joihin vaatimus välittömästi perustuu
Vastaajan vastaus



vastaajalle tiedoksi annettavassa haasteessa pyydetään antamaan vastaus (yleensä
kirjallinen)
vastauksessa vastaaja ilmoittaa, että:
o myöntääkö kanteen oikeaksi (ei vastusta kanteen hyväksymistä)
o vai vastustaako kannetta
 jos vastustaa, tulee hänen ilmoittaa merkitykselliset perusteet
vastustamiselle sekä omat todisteensa ja todistusteemansa
kanteen vastustaminen = vastaaja vaatii kanteen hylkäämistä
1) voi merkitä kanteen kiistämistä
 tällöin vastaaja kiistää kanneperusteen todenperäisyyden ja esittää ns.
näyttöväitteen
2) vastaaja voi vastustaa kannetta myös esittämällä oikeusväitteen
 väite siitä, ettei kanneperusteesta voi lain mukaan seurata kanteessa
esitettyä oikeusseuraamusta
3) vastaaja voi myös vedota vastatosiseikkaan
 kumoaa kanteen oikeudellisen vaikutuksen (esim. velka on kuitattu)
4) vastaaja voi esittää myös oikeudenkäynti- eli prosessiväitteen
 väite siitä, että jokin prosessin edellytys puuttuu (esim. väärä oikeuspaikka)
17

oikeudenkäyntiväite esitettävä kun vastaaja käyttää ensimmäisen kerran
puhevaltaa asiassa (yleensä vastaus haastehakemukseen)
3 Yksipuolinen tuomio






18
riita-asiassa annetaan asian selvittämiseen perustuva tavallinen tuomio tai asianosaisen
passiivisuuteen perustuva yksipuolinen tuomio
yksipuolinen tuomio mahdollinen vain asiassa, jossa sovinto on sallittu (dispositiivinen
asia)
ajatellaan, että passiivinen asianosainen myöntää kanteen oikeaksi
yksipuolinen tuomio voidaan antaa seuraavissa oikeudenkäynnin vaiheissa:
a) kun vastaaja ei vastaa haasteeseen (tai vastaa ilman merkityksellistä perustetta)
 asian valmistelua ei jatketa
 jos kantajalla velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin perustuva saatava,
yksipuolinen tuomio saadaan antaa normaalia hiukan helpommin
 yksipuolinen tuomio, mikäli vastaajalla ei todennäköisiä syitä
vastustamisen tueksi
 kantajan ei tarvitse erikseen vaatia yksipuolista tuomiota haasteeseen
vastaamatta jättävää vastaan
b) valmistelussa
 jos vastaaja on jäänyt pois valmisteluistunnosta tai
 ei ole vastannut hänelle esitettyyn kysymykseen
 vastaajaa vastaan yksipuolinen tuomio, jos kantaja sitä vaatii
 voi myös vaatia asian ratkaisemista tuomiolla
 jos kantaja itse jättäytynyt passiiviseksi valmistelussa, kanne hylätään
yksipuolisella tuomiolla
 kantajan passiivisuudesta huolimatta kanne voidaan hyväksyä
tavallisella tuomiolla, jos kanne selvästi perusteltu tai vastaaja on
myöntänyt kanteen
c) pääkäsittelyssä
 jos asia edennyt jo pääkäsittelyyn, voidaan yksipuolinen tuomio antaa
samoilla edellytyksillä (poissaolo pääkäsittelystä) kuin valmistelun osalta
ulosotossa yksipuolinen tuomio ylivoimaisesti suurin saatavaa koskeva ulosottoperusteen
laji
o pannaan täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio
yksipuolisen tuomion täytäntöönpanon voi keskeyttää hakemalla käräjäoikeudelta
takaisinsaantia ja pyytämällä siinä yhteydessä täytäntöönpanon keskeytysmääräystä
4 Käsittelyn vaiheet
4.1 Valmistelu
Valmistelun tehtävät






valmistelussa riita-asia valmistellaan pääkäsittelyä varten niin, että pääkäsittely voidaan
viedä läpi välittömyys-, keskitys- ja suullisuusperiaatteita noudattaen (ks. edellä)
valmistelussa selvitetään seuraavat asiat (OK 5:19):
1) asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet,
2) mistä asianosaiset ovat erimielisiä,
3) mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää
toteen (todistusteemat) ja
4) onko edellytyksiä sovinnolle
asiassa, jossa sovinto on sallittu, tuomioistuimen pyrittävä saamaan asianosaiset sopimaan
asia
o voi tehdä ehdotuksen asian sovinnolliseksi ratkaisuksi
sovinto voidaan vahvistaa valmistelussa
o toimii ulosottoperusteena
o aineelliseen sisältöön ei saa hakea muutosta
o vahvistamisen edellytyksiin voi hakea muutosta
valmistelu kirjallista, suullista tai niitä molempia
riita-asian oikeudenkäynti voi koostua valmistelusta ja pääkäsittelystä eri tavoin, kuten:
a) kirjallinen valmistelu -> suullinen valmisteluistunto -> pääkäsittely
b) kirjallinen valmistelu -> pääkäsittely
c) suullinen valmisteluistunto -> pääkäsittely
d) asian ratkaiseminen valmistelussa
e) asian siirtäminen valmistelua jatkamatta suoraan pääkäsittelyyn
Kirjallinen valmistelu




kirjallinen valmistelu, jos tuomari katsoo, että siten valmistelun tavoitteet saavutetaan
paremmin kuin viemällä asia suoraan suulliseen valmisteluistuntoon
jos valmistelua jatketaan kirjallisesti, käräjäoikeus voi kehottaa asianosaisia toimittamaan
kirjallisen lausuman määrätyistä kysymyksistä
o edistää valmistelua
tavoitteena ripeä eteneminen:
o vain yksi lausuntokierros, jos ei erityistä syytä pyytää lisälausumia (esim. tekniset,
monimutkaiset asiat)
jos kirjallisessa valmistelussa saavutetaan valmistelun tavoitteet, siirrytään suoraan
pääkäsittelyyn ilman erillistä valmisteluistuntoa
19

o tätä ennen asianosaisia kuullaan valmisteluistunnon tarpeellisuudesta vaikkakin
prosessin etenemisjärjestys tuomioistuimen päätettävissä
o kuuleminen kuitenkin tärkeää, koska valmistelun päättymiseen liittyy
prekluusiovaikutus, joka estää uusiin seikkoihin ja todisteisiin vetoamisen
 prekluusiovaikutus ei kuitenkaan ehdoton (ks. myöhemmin)
valmistelussa tuomari tekee kirjallisen yhteenvedon vaatimuksista ja niiden perusteista ja
siirtää asian pääkäsittelyyn
Valmisteluistunto












20
valmisteluistunto pidetään, jos asiaa ei ole siirretty pääkäsittelyyn suoraan kirjallisen
valmistelun jälkeen
asian valmistelua jatketaan suullisesti siitä mihin kirjallisessa valmistelussa on päädytty
edetään kirjallisen valmistelun pohjalta kohti valmistelun tavoitteita (ks. edellä)
tuomari selostaa valmisteluistunnon alussa, mistä asiassa on kysymys ja mihin kirjallisessa
valmistelussa on päädytty, sekä tekee valmistelun tavoitteiden kannalta tarpeelliset
kysymykset
tärkeää epäselvyyksien ja asianosaisten esitysten puutteiden selvittäminen sekä
riidattomien ja riitaisten tosiseikkojen erotteleminen
suullista menettelyä
o asianosaiset eivät saa lukea tai antaa kirjallisia lausumia istunnossa (kirjallista
aineistoa ja muistiinpanoja saa hyödyntää)
keskitysperiaate: valmistelu pyritään saattamaan viivytyksettä loppuun yhdessä istunnossa
o asianosaisten tulee esittää vaatimuksensa perusteineen ja lausua siitä, mitä
vastapuoli on esittänyt
o ilmoitettava myös kaikki todisteet ja todistusteemat ja esitettävä kirjalliset
todisteet
tuomarin materiaalinen prosessinjohto: pyritään kysymällä varmistamaan, että
asianosaiset mainitsevat kaikki ne seikat, joihin haluavat vedota
o tavoitteena se, ettei asianosainen menetä oikeuksiaan tietämättömyydestä tai
erehdyksestä
rajoittava materiaalinen prosessin johto: varmistetaan, ettei asiaan sekoiteta siihen
kuulumatonta tai ettei asiassa esitetä tarpeetonta todistelua
materiaalinen prosessinjohto valmisteluvaiheessa tärkeää pääkäsittelyn onnistumisen
kannalta
pääkäsittely ratkaisuvaihe, jossa ei tulisi lyödä uusia kortteja pöytään
dispositiivisessa asiassa tuomari voi kehottaa asianosaista tuomaan määräajassa esiin
vaatimuksensa, oikeustosiseikat ja todisteensa
o jos tällainen prekluusiouhkainen kehotus on annettu se sulkee pois uusien
oikeustosiseikkojen ja todisteiden esittämisen pääkäsittelyssä



uusien todisteiden tai seikkojen esittäminen mahdollista vain menettely on
johtunut pätevästä syystä
o vaatimuksia taas koskee kanteenmuutoskielto
suullisessa valmistelussa tuomari tekee kirjallisen yhteenvedon vaatimuksista ja niiden
perusteista ja tarvittaessa todisteista todistusteemoineen
valmistelussa yksi tuomari toimivaltainen päättämään valmisteluun liittyvistä
toimenpiteistä (OK 2:5)
Asian ratkaiseminen valmistelussa





valmistelun tehtävänä on myös ratkaisukypsien juttujen ratkaiseminen
dispositiivinen asia voidaan ratkaista valmistelussa, jos asia ei ole riitainen ja riidattomuus
johtuu jostakin seuraavasta seikasta:
o asianosainen on jäänyt pois valmisteluistunnosta tai ei ole antanut valmistelussa
pyydettyä kirjallista lausumaa
–> kanne hyväksytään yksipuolisella tuomiolla, jos vastaaja on ollut passiivinen
–> kanne hylätään yksipuolisella tuomiolla, jos kantaja on ollut passiivinen
o kanne on myönnetty –> kanne hyväksytään tuomiolla
o kanteesta on luovuttu –> kanne hylätään tuomiolla
jos asia on riitainen, sitä ei voida ratkaista valmisteluistunnossa, mutta eräin edellytyksin
kirjallisessa valmistelussa
riitainen asia voidaan ratkaista kirjallisessa valmistelussa, jos asian ratkaiseminen ei
edellytä pääkäsittelyn toimittamista eikä kukaan asianomainen vastusta sitä
o koskee sekä indispositiivista että dispositiivista riitaa
pääkäsittelyn järjestäminen pääsääntö
o pääkäsittelyssä mahdollisuus ajaa suullisesti asiaansa
4.2 Pääkäsittely



kun valmistelun tavoitteet on saavutettu, tuomari toteaa valmistelun päättyneeksi ja siirtää
asian pääkäsittelyyn
OK 6:2 mukaan riita-asioiden pääkäsittelyn järjestys on seuraava:
1) tuomari selostaa yhteenvedon avulla, mihin asian valmistelussa on päädytty ja
tiedustelee asianosaisilta, pitävätkö valmistelussa esitetyt vaatimukset edelleen
paikkansa (asiaan johdatus eli selostus)
2) asianosaiset vuorotellen perustelevat kantansa ja lausuvat vastapuolen
perustelujen johdosta (kanteen kehittely eli asiaesittely)
3) tuomioistuin vastaanottaa todistelun (todisteluvaihe)
4) asianosaiset esittävät loppulausuntonsa (yhteenvetovaihe)
valmistelussa esitetty aineisto siirtyy oikeudenkäyntiaineistoksi pääkäsittelyssä
21



vastaamalla tuomarin 1 kohdan tiedusteluun, asianosainen täyttää samalla vaatimistaakan
ja väittämistaakan
keskeinen osa pääkäsittelyä on 2 kohdan mukainen asianosaisten välinen keskustelu sekä 3
kohdan todisteiden vastaanottaminen
käsittely tapahtuu noudattaen välittömyys-, keskitys- ja suullisuusperiaatteita
5 Oikeudenkäyntiväite





oikeudenkäynti- eli prosessiväite tarkoittaa vaatimusta, että kanne tulee jättää tutkimatta
tuomioistuimen puuttuvan toimivallan tai muun oikeudenkäyntiä rasittavan
prosessuaalisen virheen vuoksi
o väitetään esim. että alueellinen, asiallinen tai asteellinen toimivalta puuttuu
 tai että tuomari on esteellinen
 tai että toiselta osapuolelta puuttuu asianosaiskelpoisuus
OK:n mukaan oikeudenkäyntiväite tulee tehdä silloin kun vastaaja ensimmäistä kertaa
käyttää puhevaltaansa
o kaikki oikeudenkäyntiväitteet samalla kertaa, jos mahdollista
prosessiväite siis prekludoituu varhaisessa prosessin vaiheessa
o poikkeuksena seikat, jotka tuomioistuimen tulisi ottaa huomioon omasta
aloitteestaan
jos oikeudenkäyntiväite hyväksytään, vastapuoli saa valittaa siitä
jos väite hylätään, valittaa saa vasta pääasian yhteydessä
6 Todistelu
Yleistä




todistelu keskeinen osa pääkäsittelyä
osapuolet pyrkivät tukemaan vaatimuksiaan ja väitteitään todistelulla
todisteet otetaan vastaan pääkäsittelyssä, mutta todisteet ja todistusteemat tulee
ilmoittaa jo haastehakemuksessa ja siihen annetussa vastauksessa
o osapuolilla tilaisuus lausua jokaisesta todisteesta ja esittää kysymyksiä todistajille
todistelua koskevat säännökset pääosin yhteisiä siviili- ja rikosprosessille (OK 17 luku)
Eräitä todistusoikeudellisia käsitteitä


22
todistuskeinolla tarkoitetaan tapaa, jolla todisteet tuodaan tuomioistuimen tietoon
todistuskeinoja ovat:
o (henkilö)todistaja
o asiakirjatodistelu (esim. kauppakirja)
o asianosaisen kuuleminen todistelutarkoituksessa





o asiantuntijan kuuleminen
o katselmus
kirjallinen todistajankertomus on kielletty
o esim. kirjallisella asiakirjalla tai videofilmillä oleva todistajan kertomus tapahtumista
o voidaan sallia erityisestä syystä
todiste on sellainen tosiasiaa (todistustosiseikka) koskeva informaatio, joka todistuskeinon
avulla pyritään välittämään tuomioistuimelle jonkin seikan toteennäyttämiseksi
seikkaa, joka pyritään näyttämään toteen, kutsutaan oikeustosiseikaksi
oikeustosiseikasta seuraa lain mukaan jokin oikeusseuraamus (esim. sopimuksen
pätemättömyys)
kantajan kannalta merkitykselliset oikeustosiseikat ovat kanneperusteita ja vastaajan
esittämät vastatosiseikkoja
Väittämistaakka ja todistustaakka





väittämistaakka koskee dispositiivisia riita-asioita
o tuomio saadaan perustaa vain niihin oikeustosiseikkoihin, joihin asianosaiset ovat
vedonneet
o tämä ilmentää dispositiivisten asioiden määräämisperiaatetta
todistustaakka merkitsee sitä, että asianosaisen, jolla on todistustaakka tietyn
oikeustosiseikan olemassaolosta, kärsii haitallisen seurauksen siitä, jos kyseinen seikka jää
näyttämättä
o riita-asioissa OK:n lähtökohta on, että kantajan tulee näyttää toteen ne seikat,
jotka tukevat kannetta
o jos vastaaja tuo esiin edukseen jonkin seikan, on hänenkin vahvistettava se
todisteilla = todistustaakka vastatosiseikasta
vastuu todistustosiseikkojen esiintuomisesta kuuluu dispositiivisissa asioissa asianosaisille
(käsittelyperiaate)
todistelua voidaan esittää niin vaatimuksen perusteista kuin määrästäkin
vahingon määrän osalta tuomioistuin saa tehdä arvion kohtuuden mukaan, jos siitä ei ole
saatavilla näyttöä
Todistusharkinta



legaalinen todistusteoria oli vuoden 1734 lain OK:ssa (ei enää voimassa)
nykyisin voimassa vapaa todistusharkinta = tuomioistuimen tulee, harkittuaan huolellisesti
kaikkia esiin tulleita seikkoja, päättää, mitä asiassa on pidettävä totena (OK 17:2)
o huomioon otetaan myös aihetodisteet (indisiot), jotka eivät suoraan osoita mitään,
mutta lisäävät tai vähentävät toisten todisteiden näyttöarvoa
asiaan vaikuttamattomia seikkoja ei saa tuoda esiin ja tulee valita edullisin tapa esittää
näyttöä
23


notorisia tosiseikkoja ei tarvitse näyttää toteen (esim. yleisesti tunnetut seikat)
jura novit curia –periaatteen mukaan tuomioistuin tuntee lain ja soveltaa sitä viran
puolesta
Tunnustus ja asianosaisen passiivisuus





dispositiivisessa asiassa tunnustus sitoo antajaansa
tunnustus = asianosainen ilmoittaa jonkin tosiseikan pitävän paikkansa (omaksi haitakseen)
o dispositiivisessa asiassa tunnustetusta seikasta ei tarvitse esittää todistelua
o jos asianosainen peruuttaa tunnustuksensa, tuomioistuin harkitsee, mikä vaikutus
sillä on todisteena (OK 17:4)
indispositiivisessa asiassa tuomioistuin vapaan todistusharkinnan mukaisesti alusta pitäen
harkitsee, mikä vaikutus asianosaisen tunnustuksella on todisteena
o indispositiivisessa asiassa tunnustaminen ei merkitse suoraan tunnustetun asian
riidattomuutta, vaan tuomioistuin harkitsee tunnustuksen vaikutusta osana
kokonaisuutta
tunnustamiseen ei tule sekoittaa myöntämistä: tunnustus koskee tosiasiaa, myöntäminen
vaatimusta
o jos vastaaja myöntää kanteen oikeaksi, kanne voidaan vastaajan mielestä hyväksyä
vapaan todistusteorian periaatteiden mukaisesti asianosaisen passiivisuudelle voidaan
antaa todistusoikeudellista merkitystä
Todistajat








24
riita-asiassa todisteiden hankkiminen on asianosaisten, ei tuomioistuimen asia
dispositiivisessa asiassa tuomioistuin ei saa määrätä vastoin asianosaisten yhteistä tahtoa,
että kuullaan uutta todistajaa tai että uusi asiakirja tulee esittää
ketä tahansa muuta kuin jutun asianosaista voidaan kuulla riita-asiassa todistajana
asianosaista voidaan kuulla todistelutarkoituksessa
o totuusvakuutuksen antaneella asianosaisella velvollisuus puhua totta
todistaminen on kansalaisvelvollisuus
todistajan kutsunut joutuu korvaamaan todistajan kustannukset ja ansionmenetyksen
todistamasta saa kieltäytyä kummankin asianosaisen lähisukulaiset sekä oma ja
lähisukulaisen aviopuoliso sekä silloin kun kertomallaan saattaa itsensä tai lähisukulaisensa
syytteen vaaraan (itsekriminointisuoja)
o todistaja saa yleensä kieltäytyä ilmaisemasta liike- tai ammattisalaisuutta
todistamisesta pitää kieltäytyä virkamiehen, jota koskee virkatehtävien
salassapitovelvollisuus, sekä henkilön joka paljastaisi valtakunnan turvallisuuden kannalta
vahingollisia seikkoja


lisäksi tiettyjä ammattiryhmiä, joiden tulee kieltäytyä todistamasta, paitsi jos salaisuuksien
kohde antaa luvan todistamiseen (esim. lääkäri, oikeudenkäyntiasiamies ja –avustaja sekä
kirkkolain mukaisesti pappi)
alle 15-vuotiaat ja henkisesti sairaat eivät kelpaa automaattisesti todistajiksi
o tuomioistuin harkitsee tapauksittain, tuleeko todistaminen kyseeseen
Menettely todistelussa

1) todistaminen aloitetaan todistajanvalan vannomisella tai todistajanvakuutuksen
antamisella
2) aloitetaan todistajan kuuleminen
o lähtökohta yhtäjaksoinen suullinen kertomus ilman viittauksia kirjalliseen
todistajankertomukseen, muistiinpanot sallittuja
3) asianosaiset saavat esittää kysymyksiä todistajalle, ensin saa kysyä todistajan nimennyt
o johdattelevat kysymykset kiellettyjä
 sallittuja vain selvitettäessä todistuksen todenmukaisuutta
o tuomioistuimen tulee evätä asiaa kuulumattomat, eksyttävät tai muuten
sopimattomat kysymykset
4) jos kuullaan useita todistajia, kuullaan heitä erikseen
o vastakkain kuulusteleminen mahdollista, jos kertomukset ristiriidassa tai epäselviä
5) asianosaisten kuuleminen todistelutarkoituksessa toimitetaan ennen muuta suullista
todistelua
o mahdollista päinvastoinkin, jos se auttaa totuuden selville saamisessa
todistajaa voidaan kuulla tarvittaessa asianosaisen olematta läsnä
7 Prosessinjohto ja asian kiireelliseksi määrääminen





prosessinjohto = tuomarin toimet oikeudenkäynnin asianmukaisen etenemisen
varmistamiseksi
materiaalinen prosessinjohto palvelee ratkaisuharkintaa varmistamalla, että
oikeudenkäyntimateriaali on mahdollisimman selkeä, kattava ja riitaisiin asioihin keskittyvä
muodollinen prosessinjohto menettelyn ohjaamista niin, että prosessin ulkoinen kulku
vastaa OK:n säännöksiä ja prosessin tavoitteita
materiaalinen ja muodollinen prosessinjohto keskeisiä välineitä pyrittäessä varmaan,
nopeaan ja halpaan prosessiin
kiireelliseksi määrääminen (taustalla ihmisoikeustuomioistuimen langettavat tuomiot)
o käräjäoikeus voi asianosaisen vaatimuksesta päättää, että asia julistetaan
kiireelliseksi
o edellytys asian käsittelylle ennen muita asioita: oltava erityisen painava syy
25


tätä arvioitaessa otetaan huomioon oikeudenkäynnin kesto, asian laatu ja
merkitys asianosaiselle sekä muut perusteet asian kiireelliseksi
määräämiselle
o hakemuksen kiireelliseksi määräämisestä ratkaisee yleensä eri tuomari kuin se joka
käsittelee pääasiaa
asian käsittelyn viivästymisestä valtion vastuulla olevan syyn vuoksi on mahdollista vaatia
hyvitystä valtiolta
8 Prekluusio









26
asianosaisen esitettävä vaatimuksensa ja niiden perusteet ajoissa
prekluusiosäännöksillä turvataan keskitettyä prosessia ja sen nopeutta
prekluusio poistaa sellaisen seikan tai todisteen vaikutuksen, jota ei ole esitetty ajoissa ja
saattaa johtaa oikeuden menettämiseen
koskee oikeustosiseikkoja ja todisteita
voi olla ehdoton tai harkinnallinen
prekluusio voi ajoittua kolmeen eri ajankohtaan:
a) oikeudenkäyntimateriaalin esittämistä koskevassa kehotuksessa asetetun
määräajan kuluminen umpeen
b) valmistelun päättyminen
c) käsittelyn päättyminen käräjäoikeudessa
tuomari voi keskittää asian käsittelyä antamalla valmistelun aikana asianosaiselle
prekluusiouhkaisen kehotuksen (a) esittää määräajassa:
1) vaatimuksensa
2) oikeustosiseikat (vaatimuksen perusteet)
3) todisteet todistusteemoineen
o tällainen kehotus voidaan antaa vain dispositiivisessa asiassa
o prekluusiouhkainen kehotus voidaan antaa myös lausuman antamisesta
vastapuolen esittämästä
o tuomari voi kuitenkin sallia uusien 1,2 ja 3 kohtien mukaisten asioiden esittämisen
määräajan jälkeenkin
o toisin kuin muut prekluusiosäännökset, ko. kehotus koskee myös vaatimuksia
valmistelun päättymiseen liittyy dispositiivisissa asioissa prekluusiovaikutus: asianosainen
ei saa vedota enää pääkäsittelyssä uuteen seikkaan tai todisteeseen (b)
o prekluusio ei ehdoton tässäkään:
 uuteen oikeustosiseikkaan saa vedota, jos saattaa todennäköiseksi, että
menettely johtuu pätevästä syystä
 uuden todisteen saa esittää, jos voidaan olettaa, että menettely johtuu
pätevästä syystä (alempi kynnys)
kolmas prekluusio (c) ajoittuu siirryttäessä käräjäoikeudesta hovioikeuteen (sama hovi KKO)
o ei saa vedota uusiin oikeustosiseikkoihin ylemmässä oikeusasteessa
o koskee dispositiivista ja indispositiivista asiaa
o ei ehdoton:
 uusia oikeustosiseikkoja ja todisteita saa esittää, jos asianosainen saattaa
todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota niihin käräjäoikeudessa tai
hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin
9 Kanteenmuutoskielto





riita-asian prosessissa voimassa kanteenmuutoskielto = ei saa muuttaa kanteeseen
sisältyviä vaatimuksia oikeudenkäynnin aikana (OK 14:2)
o vastapuolta suojataan muuttuvilta vaateilta
koskee dispositiivisia ja indispositiivisia asioita ja kanteen muuttamista ylemmissä
oikeusasteissa
kanteen muuttamista ei ole uusien oikeustosiseikkojen esittäminen kanteen tueksi, jos asia
ei sen johdosta muutu toiseksi
kanteenmuutoskielto ei ehdoton, kantajalla oikeus muuttaa kannettaan alkuperäiseen
vaatimukseensa verrattuna kolmella perusteella:
a) olosuhteiden muutos (oikeudenkäynnin aikana)
b) ratkaisemista vaativa esikysymys
 mahdollinen välituomio
 ei muutoksenhakuasteessa (ehdoton kielto)
c) samaan perusteeseen perustuva lisävaatimus (esim. saamiselle korko)
 ei muutoksenhakuasteessa (ehdoton kielto)
kanteen muuttamisessa kyse jo selvitetyn vaatimuksen muuttamisesta toiseksi
10 Oikeudenkäyntiasiamies ja –avustaja




uudet oikeudenkäyntiasiamiestä ja –avustajaa koskevat säännöt voimaan vuoden 2013
alusta
o pyritään parantamaan oikeudenkäynnissä esiintyvien lakimiesten tasoa ja valvontaa
o ao. koskee siis uusia 2013 voimaan tulevia säännöksiä
oikeudenkäyntiasiamies = henkilö, joka voi edustaa asianosaista oikeudenkäynnissä, kun
asianosaista ei ole määrätty henkilökohtaisesti paikalle
henkilökohtaisesti oikeuteen saapuneella voi olla oikeudenkäyntiavustaja
oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia
1) asianajaja
2) julkinen oikeusavustaja
3) luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja
27





28
luvan myöntää oikeudenkäyntiavustajalautakunta
edellytyksinä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, riittävä
perehtyneisyys oikeudenkäyntiasiamiehen ja –avustajan tehtävään,
rehellisyys ja sopivuus sekä ettei henkilö ole konkurssissa tai hänen
toimintakelpoisuuttaan rajoitettu
 perehtyneisyyden osoitukseksi riittää jokin seuraavista:
 asianajajatutkinto
 tuomioistuinharjoittelu (auskultointi)
 vuoden kestänyt syyttäjän tehtävä tai muu
oikeudenkäyntiasiamiehen ja –avustajan toimeen perehdyttävä
vuoden kestänyt toimi
 oikeudenkäyntiavustajalautakunta voi peruuttaa luvan, jos edellytyksiä ei
enää täytä
 luvan saaneista julkinen oikeudenkäyntiavustajaluettelo
o poikkeus kohtiin 1–3: asemansa perusteella kelpoisia ovat:
 työ- tai virkasuhteessa päämieheensä olevat (talojuristit)
 edellytyksenä rehellisyys ja sopivuus sekä ettei henkilö ole
konkurssissa tai hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitettu
 viranomaiset lakisääteistä oikeudenkäyntitehtävää hoitaessaan
 tietyissä yksinkertaisissa asioissa muukin kuin edellä mainittu kelpaa,
edellytyksenä vain rehellisyys ja sopivuus sekä ettei henkilö ole konkurssissa
tai hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitettu, tällaisia asioita ovat:
 suppeat haastehakemukset (summaariset riita-asiat)
 riidaton hakemusasia tai maaoikeusasia
 jos tällainen asia kuitenkin riitautuu, vain 1–3 kohtien mukaiset henkilöt
voivat hoitaa asian jatkokäsittelyn
tuomioistuin saa kieltää asiamiestä tai avustajaa esiintymästä siinä asiassa, jos hän
osoittautuu epärehelliseksi, ymmärtämättömäksi tai sopimattomaksi
vakavassa tapauksessa tuomioistuin voi antaa enintään kolmen vuoden esiintymiskiellon
siinä tuomioistuimessa
tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntiasiamiehen esittämään päämiehen omakätisesti
allekirjoittaman valtakirjan, jos päämies ei läsnä istunnossa
11 Ratkaisu riita-asiassa








käräjäoikeuden pääasiaa koskeva ratkaisu riita-asiassa on nimeltään tuomio
tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty
pääkäsittelyssä
o jos asia kuitenkin ratkaistaan jo valmistelussa, tuomiossa otetaan huomioon kaikki
se, mitä haastehakemuksessa, kirjallisessa vastauksessa ja lausumassa sekä
muutoin on esitetty
tuomioistuin ei saa tuomita muuta tai enempää kuin asianosainen on vaatinut
(vaatimistaakka)
dispositiivisessa asiassa tuomiota ei saa perustaa seikkaan, johon asianosainen ei ole
vaatimuksensa tai vastustamisensa tueksi vedonnut (väittämistaakka)
tuomio tulee perustella, perusteluissa tulee ilmetä:
o mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn tuomio perustuu
o millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä
o em. osoitus siitä, että asianosaisten väitteet ja vaatimukset on otettu huomioon
 perustelut tärkeitä, jotta asianosaiset ymmärtävät, mihin tuomio perustuu ja
voivat tarvittaessa hakea asiaan muutosta tämän tiedon varassa
osatuomio = tuomioistuin voi ratkaista tuomiolla erikseen jonkin itsenäisen vaatimuksen
(osa vaatimuksista)
välituomio voidaan antaa tuomion esikysymyksestä
o annetaan, jos kanteen ratkaiseminen riippuu siitä, miten jokin esikysymys
ratkaistaan
useampiäänisessä kokoonpanossa äänestetään, jos päätösneuvottelussa ei päästä
yksimielisyyteen
o äänestys tasan –> puheenjohtajan kanta voittaa
29