Asukasviesti 2/2011
2/2011 Sisältö: LAHDEN TALOT OY Mariankatu 19 15110 Lahti Invakäynti Vaihde Telekopio, vuokravalvonta Mariankatu 19 A (03) 851 570 (03) 851 5771 [email protected] www.lahdentalot.fi ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna ma–pe 9–12 puhelinaika ma–pe 9–15 asuntoasiat sähköpostilla [email protected] asuntosihteeri Helminen Katri asuntosihteeri Kuusterä Anne asuntosihteeri Toivanen Ella asuntosihteeri Turtiainen Hilkka palvelupäällikkö Karppinen Terttu (03) 851 5719 VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika ma–pe klo 9–12 muina aikoina sähköpostilla [email protected] tai sopimuksen mukaan vuokrasihteeri Lehtonen Tuula vuokrasihteeri Soittu Tuulikki ISÄNNÖINTI isännöintipäällikkö Koskinen Matti (03) 851 5731 isännöitsijä Jäntti Ville (03) 851 5733 isännöitsijä Mikkonen Pirjo (03) 851 5732 isännöitsijä Ryhänen Terho (03) 851 5734 isännöitsijä Urpelainen Eija (03) 851 5736 huoneistotarkastaja Loippo Ari (03) 851 5737 huoneistotarkastaja Laatta Tuukka (03) 851 5739 HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Markus Herrainsilta, Ville Jäntti Valokuvat: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talojen asukkaat, Lahden Talot Oy Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Juha Kortelainen, JK2 Painopaikka: Aldus Oy Painosmäärä: 6 200 kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 10/2011. 2 Kiinteistönhoidon parhaimmistolle kiitosta ja kunniaa 4 Avaimia ei vastedes jätetä keittiön tiskipöydälle 5 Metsä, kallio ja aurinko Kaikki tärkeä lähellä uutta kotia 6 Lanssikadun taloihin suurryntäys 7 Lahden Taloille vuoden 2010 rakentaja -tunnustus 7 Lanssikatu tunnetaan Indonesiassa saakka 8 Merkittävimmät tekniset ratkaisut 9 Kakkosvaihetta rakennetaan jo 9 Kolme palveluasumisen kohdetta valmistumassa 10 Tupakoinnista ei vastakkaisia kantoja 10 Vilkas perusparannusvuosi vauhtiin Kerinkallionkadulta11 Esko Nuikka asukashallituksen uusi jäsen 12 Asukaskoulutuksessa rasittuivat muutkin kuin istumalihakset 12 Uudet vuokrat voimaan kalenterivuoden alussa 12 Asukasaktiivin ajatuksia 13 Myllyojanpuisto toi kierrätyksen kotipihalle 14 Tänä vuonna etsitään pihojen hulluja ideoita 15 Pinja Leinonen sisusti Lapakadun väestönsuojalle uuden elämän 16 Väenpaljoutta ja iloista mieltä Rouvasmannin kerhotilassa17 Asumisen muistilista 18 Asukkaalla mahdollisuus vaikuttaa kaapeliverkon palvelun laatuun 18 Sähköiset palvelut nyt käytössä 19 Ei yhtään kilpailukuvaa – palkinnot jäivät jakamatta! 19 Etusivun kuva: Markus Henttonen Kiinteistönhoitajien keskinäisen pisteytyksen voittanut kiinteistönhoitaja Timo Hiltunen työssään. PÄÄKIRJOITUS KESÄ TULI – pyöräilykausi käynnistyi K esän ja uuden pyöräilykauden kunniaksi tässä kirjoituksessa valotetaan pyöräilyn historiaa ja varhaista matkailupyöräilyä. Miksi? Pyöräily on hieno laji! Pyöräily on noin 150 vuotta vanha harrastus Suomessa ja Euroopassa. Pyörän esi-isä, ”juoksukone” 1800-luvun alussa, muistutti potkulautaa: kaksipyöräisen päällä istuttiin ja jaloilla tuupattiin vauhtia. Seuraava kehitysvaihe oli kaksipyöräinen rautarunkoinen velocipedi, joka nimettiin Suomessa muun muassaPikakulkuriksi ja Hullu-hevoseksi. Siinä oli hyvin suuri etupyörä ja pieni takapyörä. Etupyörän yläpuolella olivat satula ja ohjaustanko. Pyörä liikkui etupyörään kiinnitettyjen poljinten avulla. Vaikeutena oli kivuta pyörän päälle ja sen jälkeen pystyä pystyssä. Isopyöräiset velot tulivat Suomeen 1860-luvulla, ja niillä lähdettiin saman tien ajamaan kilpaa, joskin melko lyhyitä matkoja, Yllättävää on, kuinka vauhdikkaasti noin erikoisilla pyörillä pystyttiin ajamaan. Esimerkiksi maantiellä yllettiin reilun 20 kilometrin keskituntinopeuksiin. Alkuvaiheissa pyöräilyä harrastivat lähinnä nuoret miesylioppilaat, jotka olivat lukeneet pyöristä ja pyöräilystä ulkomaisista julkaisuista. He halusivat olla ”urheuden ja reippauden” edustajia ja vähän ”uljailla” polkupyörällä. Yksi uranuurtajista oli myöhemmin valokuvaajana ja kirjailijana tunnetuksi tullut I.K.Inha. Hän lähti pitkälle pyöräretkelle Keski-Eurooppaan jo vuonna 1886. Inhalla oli allaan uunituore safety-pyörä eli ketjuvedolla toimiva nykyaikaista pyörää muistuttava brittipyörä, jossa molemmat pyörät olivat yhtä suuria ja jalat ulottuivat melkein maahan. Kuukauden retken aikana Inha ajoi noin 1 900 kilometriä. Tyypillinen päivämatka oli 60–80 kilometriä – parhaimpina päivinä reilusti toistasataa kilometriä. Matkat tuntuvat tämän päivän näkökulmasta todella pitkiltä! Pyöräily ja olut sopivat Inhalla hyvin yhteen. Hänen ehkä vähän liioittelemansa päivittäinen olutannoksensa oli noin viisi litraa. Ernst Lampèn ei ollut yhtä kokenut pyöräilijä. Hän tilasi janoonsa vettä majatalossa Keski-Saksassa. Emäntä toi pesuastian ja pyyheliinan. Vesi oli Saksassa elukoitten juomaa, ihmisille tarjottiin olutta. Näin vuonna 1919. Inhan pyörämatkan kuvaus julkaistiin jatkokertomuksena Uudessa Suomettaressa, ja sitä kautta tiedot polkupyörän suorituskyvystä ja matkailukäyttömahdollisuudesta levisivät laajalle. Esimerkki innosti pitkille pyöräretkille monia muitakin. Tunnetuimpia olivat kirjailijat Kalle Kajander ja Juhani Aho. Pyöräily oli Suomessa pitkään varakkaan, mutta suppean eliitin harrastus. Esimerkiksi vuonna 1914 vain kuudella prosentilla tamperelaisista oli pyörä. Pienemmillä paikkakunnilla ja maaseudulla pyörät olivat vielä paljon harvinaisempia. Koko kansan laji pyöräilystä tuli vasta sotien jälkeen 40- ja 50-luvuilla. Tuolloin pyöriä alkoi olla lähes kaikilla. Pyöräily ja pyörät kuitenkin vähenivät tämän jälkeen, kun tuontisäännöstely purettiin ja Suomi alkoi autoistua vauhdilla 60-luvulla. Nyt pyöräily elää taas kukoistuskauttaan! Pyöriä ja pyöräilyä harrastetaan enemmän kuin koskaan. Pyöräilyn voimakas kasvu liittyy elintason ja tiedontason nousuun sekä terveellisten elintapojen arvostamiseen. Pyöräily on melutonta, saasteetonta, ekologista, hauskaa, halpaa ja avartavaa. Se on myös hyvä niveliä kuluttamaton kuntolaji, eikä sitä tarvitse ottaa liian vakavasti. Aurinkoista ja vireää pyöräilykesää! Juhani Jokelainen PS. Vanhaa ja uutta luettavaa pyörämatkailusta kiinnostuneille: Aho Juhani 1987/1921 Polkupyörällä Reinin rantoja. Teoksessa Kootut teokset VI, Porvoo. • Aho Juhani 1922 Polkupyörällä Pariisissa, Teoksessa Kootut teokset X, Porvoo. • Dowdell Harry 2006: Cycletouring in Spain, eight detailed cycle tours, UK. • Inha I.K.1886: Muistelmia pyöräretkeltäni, Sastamala 2009. Haanpää Pentti 1947: Novellit Lehtorin pyöräretki ja Pyöräurheilija Saikansalo. Teoksessa Heta Rahko korkeassa iässä, Keuruu 1989. • Jerome K. Jerome 1900: Kolme miestä pyörillä, Helsinki 2008. • Lampèn Ernst 1919: Polkupyörällä Preussin ja Baijerin kuningaskunnassa. Teoksessa Meiltä ja muualta, Helsinki 2006. • Pakkanen Jukka 2009: Raateleva nousu: johdatus ammattipyöräilyyn, Helsinki • Pyörällä halki aikojen VELOMANIA! Tampere 2007. • Soininvaara Osmo 2008: Fillarilla Nizzaan, Helsinki • Thalheimer Ellee 2009: Cycling Italy, Lonely Planet • Wells, H.G. 1896: The Wheels on Chance. London 1984 3 Kiinteistönhoidon parhaimmistolle kiitosta ja kunniaa – Se on sitten saunailta, pojat! hihkaisi LK Kiinteistöpalveluiden työnjohtaja, huoltomestari Arto Remes Lahden Talojen kiinteistöpäivässä maaliskuussa. Remes oli juuri kuullut, että yhtiön kiinteistönhoito oli saavuttanut parhaat pisteet Lahden Talojen kiinteistönhoidon laadunhallinnan pisteytyksessä vuonna 2010. Kiinteistönhoitoyhtiöiden ja kiinteistönhoitajien pisteytys on osa Lahden Talojen uutta kiinteistönhoidon toimintamallia ja laadunhallintajärjestelmää, jotka ovat olleet käytössä noin 1,5 vuotta. vutti LK Kiinteistöpalvelut Oy, jonka saalis oli 7 205 pistettä 10 000:sta mahdollisesta. Kiinteistönhoitoyhtiöiden pisteytyksessä kaikkien yhtiöiden pisteiden keskiarvo oli 5 920. Huoltomiesten ykkönen kiittää toimintamallia Lahden Talojen kiinteistönhoito perustuu ns. aluehuoltomiesmalliin. Se muistuttaa takavuosien talonmiesjärjestelmää siltä osin, että lähekkäin sijaitsevissa kiinteistöissä on oma nimetty aluehuolto- LK Kiinteistöpalvelut sai parhaat pisteet kiinteistönhoitoyhtiöiden pisteytyksessä ja Aki Kulonen (vas.) toiseksi parhaimmat pisteet kiinteistönhoitajien keskinäisessä pisteytyksessä. Työnjohtaja Arto Remeksellä (kesk.) ja liiketoimintapäällikkö Jouko Granholmilla oli syytä tyytyväisyyteen. Isännöintipäällikkö Matti Koskinen on vakuuttunut, että uusi järjestelmä on lunastanut paikkansa. – Huollon taso ja kiinteistöjen piha-alueiden ulkoinen ilme ovat parantuneet, hän sanoo. Lahden Talot ostaa kiinteistönhoitopalveluita kahdeksalta yhtiöltä. Kiinteistönhoitoyhtiöiden ja -hoitajien laatupisteet perustuivat huoltotehtävien laatutarkastuksiin. Parhaat laatupisteet saa- 4 mies. Aluehuoltomiehellä ei ole lupa toimia työnantajayrityksensä muissa kiinteistönhuoltokohteissa. Kiinteistönhoitajien pisteytyksessä eniten pisteitä, yhteensä 7 974, sai Lassila & Tikanojan Timo Hiltunen. Toiseksi ja kolmanneksi sijoittuivat LK Kiinteistöpalveluiden Aki Kulonen ja Aaro Ollikainen. Timo Hiltunen pitää Lahden Talojen kiinteistönhoidon laadunhallintajärjestel- mää ja pisteytystä hyvänä toimintamallina. – Olen yleensäkin luonteeltani tarkka ja tunnollinen, mutta tekniset tarkastukset vielä palauttavat mieleen, että ai niin, tuokin pitää muistaa hoitaa. Mallin ansiosta tulee myös kiinnitettyä aiempaa enemmän huomiota esimerkiksi julkisivuasioihin. Hiltunen on jo asettanut oman pistetavoitteensa vuodelle 2011. – Tarkoitus on päästä 9 000:een. Sen ei pitäisi olla edes vaikeaa. Ammattiylpeydestä pidettävä kiinni Lahden Talojen kiinteistönhoidon laadunhallintajärjestelmässä kiinteistöt tarkastetaan systemaattisesti ja tarkastustulokset kirjataan sähköiseen järjestelmään. Lisäksi tilaaja ja palveluntuottaja pitävät säännöllisiä seurantapalavereita. Ennen uuteen toimintamalliin siirtymistä puutteita oli kiinteistönhoidon kaikilla osa-alueilla, muistelee kiinteistönhoidon ohjaaja Jan Rättö. – Ilmanvaihtolaitteiden ja lämmönjakohuoneen huoltotöistä kiinteistönhoitajilla ei ollut riittävää tietämystä. Asukkaat taas valittivat ulkoalueiden ja roskakatosten epäsiisteydestä. Puolentoista vuoden aikana kiinteistönhoidon laatu on parantunut ja kiinteistönhoitajien väliset erot tasoittuneet. –Hyvään suuntaan ollaan menossa, vaikka toki vielä on parannettavaakin. Olen sanonut kiinteistönhoitajille, että omasta ammattiylpeydestä on muistettava pitää kiinni, Rättö kertoo. Myös kiinteistönhoidon ohjaajalle viime vuodet ovat olleet oppimisen aikaa. Aiemmin suoritetun kiinteistönhoitajan tutkinnon jatkoksi Rättö on suorittanut huoltomestarin ja teknisen isännöitsijän koulutukset. Tärkeä opettaja on ollut arjen työ. – Olen oppinut paljon erityisesti sosiaalisesta kanssakäymisestä ja asioiden hoitamisesta keskustelemalla, Rättö kertoo. Myös siivoojat alkavat täyttää huoltokirjaa Lahden Talot lajentaa laadunhallinnan siivoukseen, jossa aluemalli otetaan käyttöön heinäkuun alussa. Ensimmäiset uuden mallin mukaan siivottavat 35 kiin- teistöä sijaitsevat pohjoisessa ja läntisessä Lahdessa. Uudessa mallissa kiinteistöjen normaali ylläpitosiivous sisältää aiemmasta poiketen muun muassa lattioiden puhdistushoidon 1–4 kertaa vuodessa ja porrashuoneiden ikkunoiden pesun kerran vuodessa. Lisäksi siivousyritykset kiinteistönhuoltoyritysten tavoin täyttävät kiinteistön huoltokirjaan ne tehtävät, joiden toteutumista kiinteistönhoidon ohjaaja ja isännöitsijät seuraavat. Kesä–heinäkuun vaihteesta lähtien Lahden Talojen asukas saa asunnon avainliikenteen palvelut keskeiseltä paikalta joustavasti ilman, että hänen tarvitsee sopia asiasta huoltomiehen kanssa. Avaimia ei vastedes jätetä keittiön tiskipöydälle Yhteistyö lukkoliikkeen kanssa lisää asumisen turvallisuutta L ahden Talot ottaa käyttöön Suomessa uraauurtavan tavan hoitaa asuntojen avainliikennettä. Uusi toimintamalli lisää asumisen turvallisuutta, koska avainten vastaanoton ja luovutuksen hoitaa lukkoliike, joka näkee Abloyn tietokannasta jokaisen avaimen koko historian. Myös lisäavainten tilaaminen helpottuu. Uuden mallin mukainen avainliikenne alkaa kesä–heinäkuun vaihteessa. Mallissa asunnosta pois muuttava vuokralainen palauttaa ja uusi asukas noutaa avaimet Lukkoässä-liikkeestä, joka sijaitsee Lahden keskustassa osoitteessa Aleksanterinkatu 3. Asukas voi luovuttaa tai noutaa avaimet ilman palvelumaksua arkisin kello 8–17. Jos avaimet haluaa luovuttaa tai noutaa arki-iltana tai viikonloppuna, asia pitää sopia liikkeen kanssa erikseen. Arkiillan palvelusta klo 17–21 liike laskuttaa asukkaalta 55,35 euroa, lauantain, sunnuntain ja juhlapyhien palvelusta klo 9–15 108,24 euroa. – Jos kuukauden viimeinen päivä eli avainten palautus tai nouto osuu viikonloppuun, palvelu on asukkaalle maksutonta kello 9:n ja 15:n välisenä aikana, kertoo Lahden Talojen isännöitsijä Terho Ryhänen. – Kyseessä on kaikille uusi käytäntö, joten yksityiskohtia joudutaan vielä hiomaan. Alkuvaiheessa tarvitaankin kaikilta osapuolilta ymmärrystä ja joustavuutta, Ryhänen arvioi. Lukkoässä luovuttaa vain asunnon avaimet, ei autopaikan lämmitystolpan avainta. Liikkeeseen voi kuitenkin palauttaa lämmitystolpan avaimen. tavasti ilman, että hänen tarvitsee sopia asiasta huoltomiehen kanssa. – Palvelun sujuvuuden kannalta avainasia on tietysti Lahden Talojen ja lukkoliikkeen välinen nopea, sähköinen tiedonkulku. Avaimen arvo on kodin arvo Avaimia palauttaessaan pois muuttavan asukkaan on luovutettava kaikki avaimet. Palautettujen avainten määrää verrataan aikoinaan asuntoa vuokrattaessa luovutettujen avainten määrään; mikäli yksikin avain puuttuu, asunnon lukko joudutaan sarjoittamaan uudelleen ja sarjoituksen aiheuttamat kulut vähennetään asukkaan vuokravakuudesta. Avaimia palauttavan tai noutavan asukkaan on varauduttava todistamaan henkilöllisyytensä. Henkilöllä, joka noutaa avaimet toisen puolesta, on oltava valtakirja. Lisäksi palautuksesta tai noudosta täytetään lomake. Lukkoässä ottaa käyttöön palvelunumeron, josta Lahden Talojen asukkaat saavat avainliikennettä koskevia lisätietoja. Lahden Talot kilpailutti avainliikenteen hallinnan sekä lukkojen sarjoituspalvelut ja tarvikkeet. Lukkoässä voitti tämän kilpailutuksen. Kuukausittain Lahden Taloissa vaihtuvat 80–100 asunnon asukkaat. Tähän saakka pois muuttava asukas on jättänyt avaimet keittiön tiskipöydälle, mistä huoltomies on luovuttanut ne uudelle asukkaalle. – Tiskipöytämalli ei ole tätä päivää. On tärkeää, että avainliikenne siirtyy ammattilaisten varmoihin käsiin, sanoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen, jonka tehtävänä on ollut suunnitella avainliikenteen uusi toimintamalli. – Niin ikään on tärkeää, että asukkailla säilyy mahdollisuus palauttaa tai noutaa avaimet myös viikonloppuna; tätä mahdollisuutta muilla suurilla vuokratalotoimijoilla ei ole. – Avain on yhtä arvokas kuin kodin omaisuus, Terho Ryhänen puolestaan korostaa. Hänen mukaansa uuden toimintamallin etuihin kuuluu myös se, että asukas saa palvelun keskeiseltä paikalta jous- Henkilöllisyys todistettava 5 Metsä, kallio ja aurinko Kaikki tärkeä lähellä uutta kotia L anssikatu 3:ssa asuu ainakin yksi tyytyväinen asukas. Marjatta Valliuksella on takanaan parin kuukauden verran asumista upouudessa kodissaan, ja kaikki on niin hyvin kuin vain voi. – Tässä ympärillä on kaikki tärkeä: metsä, kallio ja aurinko! Lähellä ovat satama ja Mukkulan ranta, suoran päästä löytyvät Sibeliustalo, kirkko, kirjasto ja teatteri ja mäen päältä uimahalli, Marjatta Vallius luettelee ja nauraa iloisesti päälle. – Eikä täällä ole pattereita, joiden välit pitäisi rassata pölystä puhtaaksi! Reilut vuosi sitten elämäntilanne oli toinen. Elämänkumppani oli kuollut ja Viherlaaksontien kolmio käynyt yhdelle ihmiselle turhan suureksi. Tieto Lanssikadun talojen lähestymässä olevasta val- Marjatta Vallius nauttii siitä, että heti ikkunoiden takana avautuu metsä ja satama sekä Mukkulan ranta ovat kävelymatkan päässä. Keittiössä kaapit, työpöydät ja hella hohtavat uutuudenpuhtautta. – Eihän tässä parempaa voi toivoa! Marjatta Vallius iloitsee. Yksi uuden kodin ihanuuksista on tilava ja aurinkoinen parveke. Marjatta Vallius rakastaa kukkia ja haluaa tehdä parvekkeesta kesäksi viihtyisän lisähuoneen. mistumisesta tuli tietoon kuin tilauksesta, sijaitsevathan talot lähellä seutua, missä Marjatta Vallius asui noin 15 vuotta sitten. Ei muuta kuin asuntohakemus sisään. – En hakenut asuntoa mistään muualta. Ajattelin, että ellen pääse tänne, pysyn Kiveriössä! Marjatta Vallius haki ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevaa noin 50-neliöistä asuntoa. Toive toteutui: uudessa kahden 6 huoneen ja keittokomeron asunnossa on neliöitä 48,5 ja se sijaitsee ykköskerroksessa. – Suljetulla osastolla, Marjatta Vallius heittää pilke silmäkulmassa ja tarkoittaa asunnon sijaintia yhden välioven takana aivan häkkivarastojen vieressä. Ennen muuttoa koko joukko vanhoja tavaroita piti toimittaa kirpputorille, eivätkä kaikki Lanssikadulle päätyneet tavarat ole vielä löytäneet paikkaansa. Osalle tavaroista Lanssikatu tosin saattaa jäädä välivarastoksi, sillä Marjatta Valliuksen mieli askartelee uusissa hankinnoissa. Yksi uuden asunnon suurista ilonaiheista on parveke. Se on tilava ja aurinkoinen, kuin yksi kokonainen huone, ja Marjatta Vallius suunnitteleekin innostuneena, että laittaa sen kesäksi kukilla kauniiksi. – Olen niin onnellinen ja tyytyväinen elämääni. Eihän tässä parempaa voi toivoa! Lanssikadun taloihin suurryntäys Ankkuri suosittu aina, hyvä sisäilma lisäsi vetovoimaa Lanssikadun talot kiinnostivat vuokra-asunnon tarvitsijoita, ja taloihin haki lähes nelinkertainen määrä asukkaita asuntojen lukumäärään verrattuna. Ankkurin alueen asunnot ovat kautta aikojen olleet suosittu kohde, ja nyt lisäksi hyvä sisäilma oli yksi tärkeä asunnon hakemisen kriteeri. Kaikkein parhaimpana hakijat pitivät sitä, ettei koko kiinteistön alueella saa tupakoida eikä pitää lemmikkejä. Muutamalle hakijalle talojen energiaratkaisu oli tärkeä hakukriteeri. Useimmille se ei kuitenkaan ollut ensisijainen asunnon hakemisen syy, vaikkakin hakijat pitivät energiaratkaisua kiinnostavana. Lanssikadun talojen asunnot kiinnostivat erityisesti seniori-ikäistä väkeä, ja asukkaiden keski-ikä onkin hieman korkeampi kuin Lahden Talojen kiinteistöissä keskimäärin. Suuri hakijaryhmä olivat yksin asuvat henkilöt, joten kysytyimpiä asuntoja olivat yksiöt ja pienimmät kaksiot. Asukkaiksi valituista yksin asuvien osuus on 64 prosenttia. Pariskuntia taloon muuttaneista ruokakunnista on joka viides ja lapsiperheitä joka kymmenes. Hakijoista noin 15 prosenttia oli Ankkurin alueella asuvaa väkeä, ja asukkaiksi valituista 10 prosenttia muutti taloihin Ankkurista tai lähistöltä. Noin 30 prosenttia asukkaista on Lahden Talojen vanhoja asukkaita. – Tutustuessaan asuntoihin maaliskuun 10:s päivä kaikki asukkaat olivat tosi tyytyväisiä, että olivat ottaneet asunnon vastaan. Asukkaathan eivät olleet nähneet asuntoja vielä siinä vaiheessa, kun olivat tehneet päätöksen asunnon vastaanottamisesta, kertoo Lahden Talojen asuntosihteeri Ella Toivanen. Lahden Taloille vuoden 2010 rakentaja -tunnustus toimija ja edelläkävijä Lahdessa. Lahden Talot Oy sai julkista tunnusVuoden rakentaja -tunnustuksesta tusta roolistaan rakentamisen ja korjauskertova talonmuotoinen seinätaulu korakentamisen edelläkävijänä, kun Lahden ristaa Lahden Talojen toimitilojen AlaRakentajien Yhdistys myönsi sille vuoden tori-kabinetin seinää ensi vuo2010 rakentajan tunnustuksen. Tunnustuksen tunnusmerkit, tateen saakka, jolloin se siirtyy lon muotoinen seinätaulu seuraavalle tunnustuksen ja kunniakirja, luovutetsaajalle. Lahden Taloiltiin Lahden Taloille maale muistoksi tunnustukliskuussa Raksa-messuilla. sesta jää kunniakirja. Tunnustuksen myönLahden Rakentajien nettiin muun muassa erinyhdistykseen kuuluu raomaisesta kehittämistyöskennusalan ammattilaisia tä, jota Lahden Talot on ja rakennusyrityksiä. Suotehnyt ottaessaan vuokramessa ei ole muita samaltalotuotannossa käyttöön la tavalla toimivia yhdismatalaenergiatekniikan. Lityksiä. Jo 58-vuotias yhsäksi Lahden Talot on luodistys levittää rakentaminut uuden palveluasumisen sen tietoutta ja toimii takonseptin. Lahden Rakenlonrakennuksen eri amtajien Yhdistyksen mukaan mattialojen, yhteisöjen ja Vuoden rakentaja -tunnusLahden Talot on myös täryksityishenkilöiden välituksesta kertova pieni seinätaulu on talon muotoinen. keä korjausrakentamisen senä yhdyssiteenä. Matalaenergiataloista sanottua ergiatalot osoitLanssikadun matalaen sa, että hyvillä tavat jo tässä vaihees anaikaisesti yhdistää ratkaisuilla voidaan sam italaenergiataloissa vo monia tavoitteita. Ma alöä ja ilmastoa sam daan säästää ympärist äilma ja asumismusis la, kun turvataan hyvä t siten, että kustannukse kavuus, ja tämä kaikki ” normikerrostaloissa. ovat edullisemmat kuin Jyrki Myllyvirta, Lahden kaupunginjohtaja Lanssikadun matalae nergiakerrostaloje n su un nit tel uv aih ee ssa as ete ttii n energiankulutuksen ja energiatehokkuuden tavoitteet korkealle. Raken tamisen aikanatiedostettiin laadun kannalta kriittiset tekijät, jotka toteutettiin huolellisesti. Useat mittaukset, mm . tiiviysmittaus, osoittavat , että tuloson onnistunut. Rakennuksista saa tavan energiankäytön hy öd yn lop ulli se n mä ärä n rat ka ise vat as uk kaat yhteistyössä amma ttitaitoisen ja osaavan ylläpitäjän kanssa.” Ralf Lindberg Talonrakennustekniikan professori Lanssikadun matalaenergiatalot kuuluvat Suomen vuokratalomarkkinoiden kärkikohteisiin ja ovat äärimmäisen positiivinen esimerkki vastuullisesta rakentamisesta. Niiden ideaa Lahden kaupunki voisi viedä vielä askelen pidemmälle ja toteuttaa matalaenergiarakentamista kokonaisilla asuinalueilla. On mielenkiintoista, että Suomessa julkiset toimijat ovat eturintamassa ottaneet energiatehokkaita ratkaisuja käyttöön, ja rakennusliikkeet seuraavat aktiivisesti kannoilla. Uskon, että Lahden kaupunki jo lähitulevaisuudessa asettaa julkiselle rakentamiselle tiukat energiatehokkuusvaatimukset.” Saara Vauramo, Lahden GreenCity-ohjelman kehityspäällikkö 7 Lanssikatu tunnetaan Indonesiassa saakka Kaukaisia vieraita kiinnosti asuntojen viilennys maalämpötekniikalla Leikkisästi voitaneen sanoa Lahden Talojen Lanssikadun matalaenergiatalojen maineen kiirineen ympäri maailmaa, onhan taloihin käyty tutustumassa aina Indonesiasta saakka. Talot kiinnostivat Lahdessa maaliskuussa vierailleita Indo nesianasuntoministeriön virkamiehiä, kiinnostuksen syynä oli Lanssikadun talojen tekninen ratkaisu, jonka avulla maalämpöjärjestelmää voidaan käyttää myös talojen viilennykseen. Indonesialaisten asunnot huonokuntoisia • Vuonna 2009 noin viisi miljoonaa asuntoa oli vakavasti remontin tarpeessa ja vähintään 0,5 miljoonaa ihmisasumuksiksi kelpaamattomia. • Vuonna 2008 noin 14 prosentissa asumuksia oli maalattia, noin 12,5 prosentissa väliaikaiset seinät ja 1,2 prosentissa lehtikatto • Vuonna 2007 yli 21 prosenttia Indonesian kotitalouksista ei ilman puhtaan veden jakelua, noin 8,5 prosenttia ilman sähköä ja lähes 23 prosenttia ilman käymälää. Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen ja kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen asettuivat Lanssikadun pihalla ryhmäkuvaan indonesialaisvieraiden kanssa. kunnollisiin asuntoihin. Indonesian lainsäädännön mukaan asuinrakentaminen kuuluu paikallishallinnon vastuulle, mutta paikallishallinto ei kykene hoitamaan rakennushankkeita. Yksityinen, kovan ra- han asuntorakentaminen kukoistaakin etenkin kaupungeissa. Rakentaminen on halpaa ja asunnoilla kova kysyntä; niinpä Jakartassa asuinhuoneistojen vuokratuotto on maailman korkein. Indonesian asuntoministeriön virkamiehet tutustuivat Lahdessa myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukseen ARA:an, Sibeliustaloon ja Kilpiäisen palvelukeskukseen. Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen esittelee Lanssikadun talojen parvekkeiden hätäpoistumisteitä. Indonesia ei poikkea Suomesta ainoastaan luonnonolojen, vaan myös asumisolojen puolesta. Uusia asuntoja ei saada rakennettua niin nopeasti, kuin väestönkasvu edellyttäisi. Vuosina 2005–2009 maahan syntyi peräti 3,6 miljoonaa uutta kotitaloutta. Samaan aikaan pystyttiin rakentamaan vain 2,5 miljoonaa uutta asuntoa. Puolentoista vuoden takaisten laskelmien mukaan maahan tarvittaisiin ainakin kahdeksan miljoonaa uutta asuntoa. Indonesiassa erityisesti kaupungeissa maa ja tontit ovat niin kalliita, ettei matala- ja keskituloisilla useinkaan ole varaa 8 Kilpiäisen päiväkodissa Indonesian asuntoministeriön varaministeri Paul Marpaung asettui ryhmäkuvaan päiväkotilasten kanssa. Merkittävimmät tekniset ratkaisut Lämmitys Hissit • Kymmenen maalämpökaivoa, joista yksi 186 metriä syvä ja muut 210-metrisiä. •Kaksi hissiä, joissa energiatehokkuuden saavuttamiseksi yhdistetty erilaisia teknologisia ratkaisuja. •Kaksi maalämpöpumppua, kummankin lämmitysteho 58,8 kilowattia. Toisella lämmitetään kiinteistöä, toisella sekä kiinteistöä että käyttövettä. •Toisen talon katolla 20 aurinkokeräintä. •Kaksi lämminvesivaraajaa, joista kummankin koko 2 500 litraa. •Lisälämmönlähteenä käyttövesivaraajassa kaksi ja lämmitysvaraajassa neljä yhdeksän kilowatin sähkövastusta. •Hissien nostokoneisto kuluttaa 50–70 prosenttia vähemmän energiaa kuin perinteiset hissikoneistot ja järjestelmä hyödyntää jarrutusenergiaa ja syöttää sen takaisin rakennuksen sähköverkkoon. Järjestelmän avulla voidaan säästää energiaa 5–35 prosenttia hissin kokonaisenergiakulutuksesta. •Hisseissä automaattisella sammutuksella varustetut LED-valot, jotka säästävät jopa 80 prosenttia energiaa perinteisiin valaistusratkaisuihin verrattuna. •Huoneistojen jokaisen huoneen lämpötilaa voi säätää erikseen. Sisäilma ja ilmastointi Tiiviys ja lämmöneristävyys •Talojen tiiviys on mittausluokituksen parasta A-luokkaa. •Pyritty saavuttamaan paras eli S1-luokan ilmanlaatu. Tämä tarkoittaa sitä, että sisäilman laatu on erittäin hyvä eikä siinä voida havaita hajuja. •Seinäelementit tavallista paksumpia, päätyseinien eristeenä 150 millimetriä polyuretaania ja 30 millimetriä mineraalivillaa. •Lämmön talteenotto toteutettu nykyaikai sesti ja tehokkaasti keskitetyn ilmanvaihto koneen lämmönvaihtimella. •Yläpohjan eristeenä kaksi 60 millimetrin kerrosta polyuretaaniaja 330 millimetriä puhallusvillaa. •Hyvä, minimitasoa paremmaksi mitoitettu ilmanvaihto ja asuntokohtaiset ilmastointi kanavien kanavaäänenvaimentimet. •Elementtien saumoissa paisuva sauma nauha, joka varmistaa liitosten ilmatiiviyden. Myös ikkunat kiinnitetty karmin ympäri vedetyllä paisuvalla saumanauhalla, seinän ja karmin liittymäsauman päälle vedetty tiivistenauha. •Kesäajan viilennys toteutettu sekä ilmas toinnilla että lattiaviilennyksellä, jotka hyödyntävät maalämpökaivoista otettavaa maakylmää. Maakylmän käyttö uutta, mutta lisääntynee tulevina vuosina nopeasti. •Nelilasiset ikkunat, joiden lämmöneristävyys huomattavasti parempi kuin yleisesti käytettyjen ikkunoiden. Muita ratkaisuja •Tilavat ja viihtyisät ylimmän kerroksen saunaosastot tyylikäs ja ekologinen vaihtoehto pienille huoneistosaunoille. •Asunnoissa energiankulutusta säätelevä kotona–poissa-kytkin. •Parvekkeiden lattiassa poistumisluukut tulipalon tai muun hätätilanteen varalle. Schneider Electricin huoltoteknikko Jani Miettinen esitteli Indonsian asuntoministeriön vieraille matalaenergiatalojen teknistä tilaa. Indonesialaisten lisäksi Lanssikadun taloihin ovat käyneet tutustumassa muun muassa ARAn, Lahden kaupungin virkamiesjohdon ja Ankkurin alueen asukasyhdistyksen edustajat. Kakkosvaihetta rakennetaan jo Lanssikadun kakkosvaiheen rakennustyöt Lanssikatu 7:ssä Niemessä ovat alkaneet, ja uuden talon on määrä valmistua vuoden 2012 toukokuussa. Taloon tulee yhteensä 27 asuntoa, joiden koot vaihtelevat 33 neliöstä 85 neliöön. Niiden yhteispintaala on 1 281 neliötä. Asunnoista 18 on kaksioita, viisi kolmen huoneen ja keittokomeron asuntoja ja neljä tupakeittiön ja alkovin asuntoja. Pohjaratkaisut poikkeavat jonkin verran ykkösvaiheen asuntojen pohjaratkaisuista. Kakkosvaiheen asuntoihin tulee ykkösvaiheen asuntoja tasokkaammat pintamateriaalit, esimerkiksi lattioihin asennetaan laminaatit, ja asuntojen keittiöiden ja kylpyhuoneiden sisustukset suunnitellaan kolmen eri värimaailman mukaan. Myös varustetasosta tulee tavallista parempi, esimerkiksi keittiöihin asennetaan tiskikone. Kakkosvaiheen talo on matalaenergiatalo kuten ykkösvaiheenkin talot, mutta sen lämmönlähteenä on kaukolämpö. Rakenteellisissa ratkaisuissa kiinnitetään huomiota myös hyvään sisäilmaan ja äänieristykseen. Taloon tulevat muun muassakoneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, tuloilman suodatus sekä lämmön talteenotto ja ilmastoinnin kautta toimiva jäähdytys kuten Lanssikadun ykkös vaiheessakin. Energiatehokkuuden lisäksi talosta tulee esteetön, eli se soveltuu liikuntaesteisille. Ykkösvaiheen tapaan talosta tulee myös täysin savuton. Asuntojen lisäksi talon ullakolle tulee samantyylinen saunaosasto kuin on ykkösvaiheenkin taloissa. Lisäksi tulee irtainvarastoja sekä ullakolle että ensimmäiseen kerrokseen. Lisäksi ensimmäiseen kerrokseen tulee asukkaille tarkoitettu pyykinkuivaushuone matonkuivaustankoineen, ripustusnaruineen ja ilmankuivaajineen. Talo on vapaarahoitteinen, joten sen vuokratasosta tulee korkeampi kuin ykkösvaiheen vuokrataso. 9 Kolme palveluasumisen kohdetta valmistumassa Salinmäen palvelukeskus odottaa rahoituspäätöstä Jalkarantaan Tarjantie 57:ään valmistuva vanhusten palvelutalo Wellamo on jo viittä vaille valmis. Lanssikadun taloja lukuun ottamatta Lahden Talojen uustuotanto kohdistuu palveluasumiseen. Tänä vuonna suunnitellaan aloitettavaksi yksi uudiskohde, ja valmistumassa on peräti kolme kohdetta. Loppusuoralla on Salinmäen palvelukeskuksen suunnittelu. Mikäli ARA myöntää kohteelle erityisavustuksen ja korko- tukilainan, rakennustyöt voivat alkaa kesäkuussa. Salinmäen palvelukeskukseen tulisi kehitysvammaisille tarkoitettu 18-paikkainen asumisyksikkö, joka muodostuisi kahdesta yhdeksän asunnon ryhmästä. Lisäksi tulisivat tilat erityiskoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle, joka tähän Kolme kohdetta valmistumassa Tänä vuonna valmistuu kolme Lahden Palveluasunnot Oy:n rakennuttamaa uudiskohdetta. Niistä ensimmäisenä, kesäkuun alkuun mennessä, valmistuu 59-asuntoinen vanhusten palvelutalo Wellamo Jalkarantaan Tarjantie 57:ään. Palvelutalo Wellamo vuokrataan MedOne Hoiva Oy:lle, Tupakoinnista ei vastakkaisia kantoja Lahden Talojen linjauksesta Asukasviestin toimitus sai kaksi mielipidekirjoitusta. VVO yhtyy Lahden Talojen linjaan Ei karisteita kaiteen yli! ”Ihan hyvä linjaussuunta tupakka-asiassa”, kirjoittaa nimimerkki Puolintoisin. ”Varmaan kuitenkin vielä joudutaan sopuilemaan tupakoijien ja ei-tupakoijien välillä. Itse savuttomana joudun poistumaan parvekkeeltani savutuksen alkaessa,ok, mutta toivoisin, että parvekkeella tupakoijat eivät karistaisi tupakkiaan kaiteen yli, vaan käyttäisivät jotakin purnukkaa karistamiseen. Karisteet kun ilmavirran mukana putoavat alemman parvekkeen kaiteelle, lattialle, pahimmassa tapauksessa tuulettumassa oleville vaatteille tai vastapestyille, kuivumassa oleville pyykeille. Samoin tupakoinnin yhteydessä kovaääninen kännykkään kailottaminen parvekkeella ei ole mielestäni kovin ajattelevaista. ” Lisää edistystä asiaan! ”Viime kesänä naapureiden parvekkeella tupakointi häiritsi meitä 10–20 kertaa päivässä. Kun istuimme parvekkeella nauttimassa ilta-auringosta, meidän oli pakko siirtyä sisälle, kun savua alkoi tulla parvekkeelle”, kertoo toinen Lahden Talojen asukas ja kirjoittaa muun muassa seuraavaa: ”Parveke on mukava ja sopivan kokoinen, ja kasvatin siellä viime kesänä paljon hyötykasveja ja kukkia. Siksi oli todella epämukavaa, etten saanut käyttää parvekettani silloin kun itse halusin, vaan naapureiden mukaan. Käsittääkseni parvekkeenkin neliöt kuuluvat vuokrahintaan.” --- ”En ole koskaan polttanut, ja minusta on väärin, että nyt altistun sille tahtomattani. Parvekelasit eivät estä savun tuloa parvekkeelle, ja kesäkuumalla niitä ei voikaan pitää kiinni.” --- ”Oli hienoa kuulla, että itse tupakoijat eivät myöskään halua savua kaikkiin paikkoihin ja monet ymmärtää sen haisevan todella pahalle. Toivottavasti asiaan saataisiin lisää edistystä!” Lahden Talojen asukkaat ovat tyytyväisiä yhtiön valitsemaan tupakointilinjaan. Näin voidaan päätellä siitä, ettei lehden toimitukseen toimitettu yhtään mielipidettä, joissa olisi vastustettu Asukasviestissä 1/2011 esille tuotuja tupakointinäkemyksiä. Lahdessa vuokra-asuntomarkkinoiden kakkonen eli VVO yhtyy Lahden Talojen linjaan: Asukasviestin ilmestymisen jälkeen VVO tiedotti, että 1.5. alkaen se kieltää tupakoinnin kaikkien uudis- ja peruskorjauskohteiden asuntojen sisätiloissa. Samalla VVO laajentaa tupakointikiellon koskemaan myös vanhaa asuntokantaan siten, että uusissa vuokrasopimuksissa tupakointi asunnoissa on kielletty. 10 asti on toteutettu väliaikaistiloissa ja ostopalveluina eri toimijoiden tiloissa. Aamu- ja iltapäivätoimintatilat on suunniteltu neljälle 12 erityiskoululaisen ryhmälle, eli paikkoja olisi yhteensä 48. Lisäksi palvelukeskukseen tulisivat ruokala, kehitysvammaisten päivätoimintatilat sekä henkilöstön sosiaali- ja toimintatilat. Palvelukeskuksen tarjoama palveluasuminen olisi ympärivuorokautista ja vaativaa. Kun kehitysvammaisten palveluasuminen ja erityiskoululaisten aamuja iltapäivätoiminta saatetaan yhteen toimipisteeseen, henkilöstöä voidaan käyttää joustavasti kaikissa toiminnoissa. Toiminnan vaativuuden vuoksi henkilöstön kokonaisvahvuus olisi 36. Palvelukeskuksen rakennuttaa Lahden Palveluasunnot Oy, ja se on tarkoitus vuokrata Lahden kaupungin sosiaalija terveystoimelle. Rakentaminen kestäisi 11 kuukautta, joten keskus voisi valmistua aikaisintaan toukokuussa 2012. joka myös vastaa asuntoja koskeviin tiedusteluihin. Myöhemmin kesällä 2011 valmistuvat Eteläinen Rengastie 1A:han Launeen erityisasunnot (ns. Lea-hanke) ja Eteläinen Rengastie 1B:hen ns. HOTHAT-kohde. Lea-kohteen 29 asunnon avulla Lahti pyrkii vähentämään pitkäaikaisasunnottomuutta. Asunnoista kaksi on tarkoitettu isoille maahanmuuttajaperheille. Talon rakennuttaa Lahden Palveluasunnot Oy, ja se vuokrataan Lahden kaupungin sosiaalija terveystoimelle. HOTHAT-kohde purkaa kehitysvammaisten laitosasumista, sillä siihen valmistuu 15 kehitysvammaisten asuntoa ja yhteistila. Kohteen rakennuttaa Lahden Palveluasunnot, ja se vuokrataan Etevakuntayhtymälle. Lahden Talojen historian suurimman rakennushankkeen Lehtiojan palvelukeskuksen suunnittelu on alkamassa. Mikäli asiat etenevät suunnitelmien mukaan, rakennustyöt alkavat keväällä 2012. Vilkas perusparannusvuosi vauhtiin Kerinkallionkadulta Lahden Talojen vilkas perusparannusvuosi on pyörähtänyt vauhtiin. Kerinkallionkatu 15:n viimeisetkin asunnot tyhjenivät huhtikuussa, minkä jälkeen talossa alkoi Lahden kaupungin ns. elinvoimaisuuspakettiin kuuluva perusparannushanke. Toisesta laajan perusparannuksen kohteesta Kansakoulukatu 4:stä ensimmäiset asukkaat ovat jo muuttaneet pois, vaikka vuokrasopimukset päättyvät vasta elokuun lopussa. Myös Katsastajankatu 21:n asukkaat joutuvat muuttamaan perusparannuksen alta pois. Kerinkallionkatu 15 uudistuu perusparannuksessa sekä sisältä että ulkoa ja muuttuu senioreille soveltuvaksi taloksi. Perusparannuksen jälkeen talossa voivat asua myös liikuntarajoitteiset, sillä yksiöiden kylpyhuoneet rakennetaan invamitoitusten mukaisiksi. Talon pihalle tu- Milkin perusparannus alkaa syksyllä. Asukkaille on jo pidetty korjauksia ja evakkoasumista koskevat infot. lee seniori-ikäisten liikuntavälineistö, jota käyttämällä asukkaat voivat kehittää ja ylläpitää tasapainoaan ja muuta toimintakykyään. Myös muiden asuntojen kylpyhuoneet, keittiöt ja kaikki pinnoitteet uusitaan. Ulkopuolelta uudistuvat vesikatto, julkisivut ja parvekelinjat, ja parvekkeisiin asennetaan lasitukset. Myös yhteistilojen pinnoitteet sekä ilmanvaihto ja osa talotekniikasta uusitaan. Kerinkallionkatu 15:ssä on yhteensä 52 asuntoa. Perusparannuksen on määrä valmistua maaliskuussa 2012. Milkkiin ei hissejä Samoihin aikoihin ensi syksynä alkavat sekä Katsastajankatu 21:n että Milkin ensimmäisen vaiheen eli Kansakoulukatu 4:n perusparannukset. Asukkaille on jo pidetty korjauksia ja evakkoasumista koskevat infot. Milkin perusparannuksen ensimmäinen vaihe käsittää 45 asuntoa. Vaikka suunnittelu on vielä kesken, jo nyt monet asukkaita kiinnostavat seikat ovat tiedossa. Taloihin ei tule hissejä, joten perusparannuksen jälkeenkään ne eivät sovellu kovin iäkkäiden asumiseen. Iloinen uuti- nen on se, että keittiöihin tulee asianpesukonevaraus ja keittiöistä lohkaistavalla lisätilalla saadaan pikkuvessoihin pesukoneliitännän paikka. Yksiöiden alkovia saadaan suurennettua, joten tulevaisuudessa niihin mahtuu nykyistä suurempi vuode. Kansakoulukatu 4:n perusparannus valmistuu vuonna 2012, minkä jälkeen perusparannetaan Kansakoulukatu 3. Katsastajankatu 21:ssä peruskorjataan 22 asunnon keittiö ja alakerran wc sekä uusitaan pinnoitteet. Myös käyttövesijohdot uusitaan, ja varastot saavat uudet vesikatteet. Peruskorjaus valmistuu helmi– maaliskuussa 2012. Perusparannuksen yhteydessä kohteiden kylpyhuoneisiin asennetaan lattialämmitys, mikäli asennus on rakennusteknisesti helppo toteuttaa. Kaikki ne perusparannuskohteet, joista asukkaat joutuvat muuttamaan pois, muuttuvat sisätilojen osalta perusparannuksen jälkeen savuttomiksi. Ehto mainitaan perusparannuksen jälkeen tehtävissä uusissa vuokrasopimuksissa. Monta uutta kylpyhuonetta •Toukokuussa alkoivat Mukkulankatu 34:n kylpyhuoneremontti, vesikalusteiden uusiminen sekä viemäreiden ja lattiakaivojen pinnoitus. Remontin arvioidaan valmistuvan lokakuussa. •Onnelantie 12:n kylpyhuoneiden, keittiöiden ja porrashuoneen remonttia suunnitellaan parhaillaan. Töiden on määrä alkaa elokuussa ja valmistua joulukuussa. Talossa on kuusi asuntoa. •Päivärinteenkatu 9:n A-, B- ja C-portaan sekä Kiekkoistenkatu 5:n J-portaan korjausten kilpailutus on valmistumassa. Kolmivaiheisen remontin toisessa vaiheessa uusitaan 30 asunnon kylpyhuoneiden seinät, lattiat ja kalusteet. Töiden arvioidaan alkavan kesäkuussa. •Myös Vaaksakatu 6:n kolmivaiheisen korjauksen ensimmäisen vaiheen kilpailutus on valmistumassa. Korjauksessa uusitaan 36 asunnon kylpyhuoneiden seinät, lattiat ja kalusteet. Myös näiden korjausten arvioidaan alkavan kesäkuussa. •Päivärinteenkadun, Kiekkoistenkadun ja Vaaksakadun asukkaille järjestetään remonttia koskeva tiedotustilaisuus heti, kun urakoitsijat on valittu ja aikataulut täsmentyneet. 11 Esko Nuikka asukashallituksen uusi jäsen Sekä asukashallitus että liikuntaja virkistystoimikunta ovat saaneet täydennyksekseen uuden jäsenen sen johdosta, että Iris Hietamäki muutti pois Lahden Taloista. Asukashallituksen uusi jäsen jouduttiin arpomaan, sillä asukasvaaleissa sekä Esko Nuikka että Pekka Tamminen olivat saaneet saman äänimäärän 25 ääntä. Arpaonni suosi Esko Nuikkaa. Nuikka ei ole asukashallitustyöskentelyssä aivan keltanokka, sillä hän oli asukashallituksen jäsen jo vuosina 2006–2009. Liikunta- ja virkistystoimikunta on muuttunut matkan varrella enemmänkin, ja vuoden 2009 jäsenistä toimikunnassa on mukana enää Ari Virtanen. Toimikuntaan kuuluvat nykyisin puheenjohtajana Ari Virtanen, sihteerinä Olavi Mäyrä ja rahastonhoitajana Ritva Luumi. Liikunta- ja virkistystoimikunnan tämän vuoden ensimmäinen tapahtuma oli vappuaattona järjestetty matka Nokian Edeniin. Matkalle osallistui kolme bussillista Lahden Talojen asukkaita eli lähes 150 henkeä. Kesän mittaan vuorossa ovat kesäkuinen Vesijärvi-risteily ja heinäkuinen onkikisa. Jokavuotinen mölkkykisa on vuorossa elosyyskuussa. Liikunta- ja virkistystoimikunnan tapahtumista ilmoitetaan talojen ilmoitustauluilla. Toimikunnan sähköpostiosoite on [email protected] ja puhelinnumero 0400 424 991. Puhelin kiertää toimikunnan jäsenten välillä, ja siihenvoi soittaa keskiviikkoisin klo 17–19. Menestystä ja aktiivista mieltä asukastoiminnan pyörittämiseen! 12 lutuksen keppijumppa asukaskou Kauniin sään johdosta siirrettiin sisätiloista ulos auringonpaisteeseen. Asukaskoulutuksessa rasittuivat muutkin kuin istumalihakset Lahden Talojen asukasaktiivien koulutuspäivän osallistujilta joutuivat tänä vuonna koville muutkin kuin istumalihakset, sillä keväinen asukaskoulutus toteutettiin liikunnan merkeissä. Koulutuspaikkana oli Suomen Urheiluopisto Heinolan Vierumäellä, siellähän jos missä hallitaan ihmisten liikuttaminen. Päivän alkajaisiksi asukasaktiivit pääsivät raikkaassa ulkoilmassa kokeilemaan pelejä ja kisailuja. Tarkoituksena oli, että yhdessäolon parhaat palat voidaan siirtää omiin taloihin asukkaiden yhteisissä tapahtumissa toteutettavaksi. Myöhemmin päivällä osallistujajoukko jaettiin kahteen osaan, joista toinen teki Vierumäen maastossa ohjatun sauvakävelylenkin ja toinen kokeili keppijumppaa sisätiloissa. Liikunnan lisäksi keho tarvitsee ravintoakin, joten koulutuspäivän ohjelmassa oli myös ruokaa ja ravitsemusta käsittelevä tunnin kestänyt tietoisku. Asukasaktiivien koulutuspäivän toteuttivat asukashallitus yhteistyössä liikunta- ja virkistystoimikunnan kanssa. Päivään osallistui vajaat 40 asukasaktiivia ja Lahden Talojen henkilöstön edustajaa. Uudet vuokrat voimaan kalenterivuoden alussa Lahden Asunnot Oy:n budjetin laatimisen aikataulu ja vuokrankorotusten ajankohta muuttuvat. Asukkaiden kannalta olennaisin muutos on, että uudet vuokrat astuvat voimaan 1.1.2012 alkaen. Vuokrankorotuksista ilmoitetaan asukkaille lokakuussa. Lahden Asunnot Oy:n budjettikäsittely on aiemmin edennyt niin, että hallitus on hyväksynyt yhtiön budjetin sekä siihen perustuvat vuokrien muutokset vuosittain marraskuun kokouksessa. Vuokrienmuutosilmoitukset on lähetetty asukkaille joulukuussa, ja uudet vuokrat ovat tulleet voimaan seuraavan vuoden maaliskuun alussa. Aikataulu on poikennut Lahden Talot konserniin kuuluvien muiden yhtiöiden aikataulusta ja on muutenkin ollut jäänne vanhasta aravamaailmasta. Kiinteistöjen ylläpitomenoihin vaikuttavat tarvikkeiden ja palveluiden hinnat nousevat yleensä vuoden vaihteessa, ja sen vuok- si myös yhtiön tulojen muutosten pitää ajoittua samaan ajankohtaan. Uuden aikataulun mukaan Lahden Talojen toimistolla tapahtuva valmistelutyö tehdään pääosin viikoilla 33–38, ja asukastoimikunnat saavat budjettiehdotukset asukaskäsittelyyn syyskuun loppuun mennessä. Asukastoimikuntien jäsenille tarkoitettu budjettitori pidetään 11.10.2011, ja asukastoimikuntien on toimitettava lausuntonsa isännöitsijöille 18.10. mennessä. Tämän jälkeen asukashallitus tekee omat päätöksensä, ja yhtiön hallitus käsittelee budjettiehdotuksen ja vuokramäärityksen 24.10.2011 pidettävässä kokouksessa. Aikataulumuutos on esitelty yhtiön hallitukselle ja asukashallitukselle, ja ne ovat omalta osaltaan hyväksyneet muutoksen. Pertti Merenluoto Hallintojohtaja ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Kesää kohti! T erve kaikille tasapuolisesti! Nyt on talkoiden, pihojen laittamisten sekä parvekkeiden ja terassien istutusten aika. Kevät- ja syystalkoilla on tärkeä osuus asukkaiden keskinäisessä kanssakäymisessä ja tutustumisessa. Pihakilpailu on viherpeukaloiden yhteistä puuhastelua. On kuitenkin paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla eivätkä toisaalta välitä yhteisistä tapahtumista, koska asuvat vuokraasunnoissa. Eri kulttuurit saattavat myös olla tutustumisen esteenä. Tässä on haastetta asukastoimikunnille ja muille aktiiveille. Ihmiset pitää saada tuntemaan yhteishenkeä. Vaihtoehtoja riittää: pihatalkoot ja muut yhteiset tapahtumat, mölkky, Ankkurin alueella onkikisat jne. Täytyy uskaltaa osallistua! Tapahtumissa myös näkee asukastoimikuntien jäseniä, ja heille voi kertoa mieltä askarruttavista asioista tai puutteista. Asukastoimikuntien lisäksi isännöitsijät ovat avainasemassa. Puhutaan paljon asukkaiden pysyvyydestä ja näin saaduista säästöistä, mutta näiden asioiden edistämiseen ja asukkaiden viihtymisen turvaamiseen myös Lahden Talojen pitää osallistua omalla tavallaan. Yksi keino on palkita pitkään – 10, 15 tai 20 vuotta – yhtiössä asuneita. Se ei kuitenkaan saa korottaa toisten vuokria. Eivät asukkaat halua asua pitkään vuokrayhtiössä, jossa pääasiana on vuokrien ja maksujen korotus vuosi toisensa jälkeen. Pitää tosin muistaa, että Lahden Talojen vuokrataso on kohtuullinen verrattuna muihin vuokranantajiin. Mitä vuokralainen voisi tehdä estääkseen jatkuvat vuokrankorotukset? Monen ensimmäinen reaktio varmaan on: Ei mitään! Aina voi kuitenkin yrittää. Silloin voi vedota siihen, että kustannusten (mm. jätekuljetus, energia ja vesi) nousu ei johdu kulutuksen noususta, vaan päinvastoin kustannukset ovat pienentyneet säästöjen vuoksi. Lajittelu on höltynyt, sekä kuulopuheiden että omien havaintojeni perusteella. Jätekatoksiin viedään vanhoja sohvia, sänkyjä, pesukoneita jne. Jokainen kuorma, jonka kuljetusliike tai huolto erikseen vie kaatopaikalle, maksaa meille muille vuokralaisille. Ongelmia aiheuttavat erityisesti poismuuttajat, ja maksut jäävät jäljelle jäävien maksettaviksi. Asukkaiden olisi hyvä olla aktiivisia, seurata ongelmallisten jätteiden vientiä ja yrittää ottaa vaikka ajoneuvon rekisterikilven numero ylös, koska vieraatkin tuovat avoimiin jätekatoksiin pesukoneita ja televisioita. Käytävissä ja varastoissa palavat valot jatkuvasti. Lahden Talot on luvannut puuttua asiaan, kunhan tämä energia-, ledi- ym. lamppushow saadaan tolkkuihinsa. Keväisin puhutaan koirankakkaongelmista, mutta sanallakaan ei puututa tupakantumppeihin, mäyräkoiranahkoihin, rikottuihin pulloihin tai muihin roskiin. Jokainen on vastuussa omasta lemmikistään – itsellänikin on iso koira – eivätkä lemmikkien kakat ja muut jätökset kuulu pihapiiriin. Kakat eivät kuitenkaan näy, kun maa on sulanut, koska ne ovat tulleet jälleen maaksi. Mutta roskat näkyvät. Olemme omassa kiinteistössämme pyytäneet talojen eteen takaisin roskikset ja tuhkakupit sekä luvanneet itse ne tyhjentää. Mikä mahtaa olla ongelma, kun niitä ei saada? Nyt roskat ja tumpit ovat maassa. Ellei itse yritä tehdä asioiden hyväksi parhaansa, ei sitä voi muiltakaan vaatia. Lahden Talot voisi esimerkiksi harkita jätekatosten lukitsemista, jolloin asiattomat eivät pääsisi tiloihin. Puhalletaan yhteiseen hiileen. Meitä on kuitenkin joku tuhat, kyllä se voima johonkin pystyy. Toukokuun alun Etelä-Suomen Sanomista saimme lukea ikäviä uutisia vuokralaisten kohtalosta ns. Milkin taloissa. Ei voi kuin toivoa, että vuokralaisten asiat järjestyvät parhain päin ja että Lahden Talot asennoituu asioihin myönteisesti. Tiedottamiseen pitäisi panostaa, ettei tiedotusvälineistä saataisi lukea yllättäviä ja ikäviä asioita. Tsemppiä! Toivotan kaikille asukkaille ja Lahden Talojen henkilökunnalle oikein hyvää kesän odotusta ja hyviä yhteistyöhetkiä. Palataan syksyllä asiaan. Markus Tuominen 13 Myllyojanpuisto toi kierrätyksen kotipihalle Mutta missä olivat asukkaat? Osa Lahden Talojen asukkaista hallitsee kierrättämisen ja lajittelee jätteensä huolellisesti. Valitettavasti kaikilla homma ei ole hanskassa ja jätteet lajitellaan ns. vasemmalla kädellä. Tähän piittaamattomaan lajitteluun kyllästyneenä Myllyojanpuiston eli Erviänkatu 1 ja 3:n asukastoimikunta puheenjohtajansa Kristiina Loukon johdolla päätti järjestää omille ja lähialueen asukkaille suunnatun kierrätystapahtuman. – Sellaisia asukkaita, jotka eivät lajittele jätteitä, on liian paljon. Ajattelimme, että kierrättäminen ja ympäristöstä huolehtiminen on tuotava ihmisten kotipihalle, jotta asian tärkeys oivallettaisiin ja asukkaat oppisivat lajittelemaan, Kristiina Louko sanoo. Järjestelyt aloitettiin hyvissä ajoin talvella, ja h-hetki koitti huhtikuussa. Vain yhtä puuttui Tapahtumapäivänä Myllyojanpuiston piha-alueella oli Kuusakoski Oy:n vastaanottopiste akuille, sähkö- ja elektroniikkaromulle ja autonrenkaille. Lahden seudun ympäristöpalveluiden Kaisla-neuvonta-autosta sai lajittelu- ja energiansäästöneuvontaa, ja tietokilpailurulettiin osallistumalla saattoi voittaa pieniä palkintoja. Oli kirpputori, Ota tai jätä -vaihtopiste, ilmainen kahvio arpajaisineen, ilmaista grillimakkaraa tykötarpeineen ja pisteenä i:n päälle lämmin keväinen sää. Vain yhtä puuttui – yleisöä. Erviänkadun kierrätystapahtuman kirpputorilla oli myynnissä muun muassa hyväkuntoista vaatetavaraa. Ympäristöneuvoja Eila Hellman ja luonto- ja ympäristöneuvojaksi opiskeleva Harri Naakka jakoivat ympäristöneuvontaa ja hoitivat rulettia Lahden seudun ympäristöpalveluiden Kaisla-bussilla. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Kristiina Louko ja hieno kahvipannun muotoinen opaste kutsuivat kierrätystapahtuman väkeä kahvioon. 14 Grillimestari Lauri Malisen (oik.) paistamat makkarat maistuivat Tiina Mäntypurolle (istumassa), Anne Riiheläiselle ja Hannele Nykäselle. – Väen vähyys on kyllä yllätys, myönsi asukastoimikunnan jäsen ja intohimoinen kierrättäjä Hannele Syrjäntö, kun tapahtumaa oli pyöritetty vajaat kaksi tuntia. Yhdessä Riitta Baasin kanssa hän hoiti tapahtuman kirpputoria. Hannele Syrjännön havaintojen mukaan ns. vanhan puolen eli Erviänkatu 1:n asukkaat olivat liikkeellä, mutta ns. uuden puolen eli Erviänkatu 3:n asukkaat pysyivät sisällä. Myöskään lähialueiden asukkaita ei näkynyt paikalla. – Perusparannuksen jälkeen kolmoseen muutti paljon uutta väkeä. Kierrätystapahtuma olisi ollut hyvä tilaisuus tutustua meihin vanhoihin, Syrjäntö arvioi. Tapahtumaa seuranneena päivänä Kristiina Loukolta kävi useampikin henkilö kyselemässä tapahtumasta. – Outoa, olisivat tulleet itse paikalle! Louko totesi. Kertaluonteinen Kierrätystapahtuman järjestelyt sujuivat kuitenkin kivuttomasti. Kristiina Loukon mielestä tapahtumaa oli yllättävän hauska järjestää, koska väki innostui ja kaikkiin tehtäviin löytyi vapaaehtoisia. – Kaikki työt pullien leipomista myöten on tehty talkoilla. Mukavalta tuntui myös isännöitsijän myönteinen suhtautuminen. Järjestäjät olivat tyytyväisiä myös siihen, kuinka vaivattomasti he saivat kerättyä arpajaispalkintoja. Palkintoja lahjoittivat A & M Kiinteistöpalvelut, Expert Hollola, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus, Radio ja Kone Shop, Riihelän parturi-kampaamo, Tuoterengas sekä Myllyojanpuiston asukkaat. Tapahtuma suunniteltiin kertaluonteiseksi, eli toista vastaavaa ei todennäköisesti tule. Paikalla olleet asukkaat olivattyytyväisiä, mutta harmittelivat väen vähyyttä. – Hyvä että jotakin järjestetään. Kun porukka kokoontuu yhteen, tullaan tutuksi ja yhteishenki paranee, tuumi Lauri Malinen. Hän hoiti makkaran grillausta yhdessä Veli Nykäsen kanssa, mutta ehti välillä käväistä Kaisla-neuvontabussilla ja osallistua rulettiin. Palkinnoksi hän sai valita takkatikut tai tiskiliinan. – En uskaltanut ottaa tiskiliinaa, koska pelkäsin, että viemällä sen kotiin joudun tiskaamaan, mies veisteli pilke silmäkulmassa. Ympäristötoimikunta järjesti toukokuun alussa kesän aloitustapahtuman, jossa puheenjohta Ritva Kytönen muun muassa kertoi ympäristötoimikunnan toimintasuunnitelmista. Tänä vuonna etsitään pihojen HULLUJA IDEOITA T änä vuonna Lahden Talojen ympäristötoimikunta mietti tovin jos toisenkin, ennen kuin keksi pihakilpailulle uuden, metkan teeman. Teemaksi kiteytyi Hullut ideat, mikä tarkoittaa jotakin pihan persoonallista yksityiskohtaa. Hullujen ideoiden ohella tarkastellaan tietysti myös yleistä kokonaisuutta. – Persoonallinen yksityiskohta voi olla oranssiksi maalattu polkupyörä tai kivikasa tai vaikka vanhoista huonekaluista pystytetty toteemi, maalailee ympäristötoimikunnan kummi, isännöitsijä Pirjo Mikkonen. Uusia tuulia on tarkoitus kokeilla myös pihojen arvioinnissa. Arviointiin halutaan saada kokonaan uusi näkökulma, minkä vuoksi raadiksi yritetään koota joukko jonkin oppilaitoksen edustajia, esimerkiksi opiskelijaryhmä opettajan johdolla. Toki ympäristötoimikuntakin kiertää pihat ja luo niihin oman silmäyksensä. Muilta osin kilpailu toteutuu edellisvuosien linjoja noudatellen. Koko Lahti on yhtä suurta kilpailualuetta, ja palkintoina jaetaan Lahden parhaan pihan palkinto sekä kunniamaininnat. Palkinnoiksi kilpailussa menestyvät saavat tuttuun tapaan rahaa hankintojen tekemiseen tai muuhun pihan ehostamiseen, voittajapiha hieman suuremman summan kuin kunniamainintojen saajat. Pihakilpailulla on Lahden Taloissa jo monivuotiset perinteet. Sen järjestämisestä jvastaa ympäristötoimikunta. Syksyllä huomio energian säästämiseen Syyspuolella ympäristötoimikunta yrittää kasvattaa Lahden Talojen asukkaiden vihreää jalanjälkeä tarttumalla energiansäästöön siltä osin, kuin asukkaat voivat vaikuttaa asioihin. Energian säästämiseksi on suuri merkitys, kun halutaan hillitä asumiskustannuksia ja vuokrien nousua. – Vesiprojektin tapaiset hienot projektit ovat erittäin tärkeitä ja luovat hyvän pohjan, mutta viime kädessä asukkaat ovat kuitenkin ne, jotka ratkaisevat, muistuttaa ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen. Energiansäästöprojektin keskiössä ainakin alkuvaiheessa on ympäristötoimikunnan ja asukastoimikuntien välinen yhteistyö. Asukastoimikunnista toivotaan löytyvän aktiiveja, jotka haluavat herätellä asukkaita ja kerätä ideoida. Energiansäästöprojekti on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Lahden Talojen kanssa. Suunnittelu on vasta aluillaan, joten ympäristötoimikunta ottaa mielellään vastaan toteutusideoita. 15 Pinja Leinonen sisusti Lapakadun väestönsuojalle uuden elämän Ennen Pinja Leinosen sisustusurakkaa Lapakadun väestönsuojasta oli muodostunut talon asukkaiden hylkykalusteiden viimeinen leposija. O llessaan 14–15-vuotias Pinja Leinonen kavereineen vietti aikaa Lapakatu 2:n väestönsuojassa, joka toimitti nuorten kerhohuoneen virkaa. Tila ei ollut viihtyisyydellä pilattu, sillä siitä oli vuosien saatossa muodostunut talon asukkaiden hylkykalusteiden viimeinen leposija. – Jo silloin mietin, mitä tilalle voisi tehdä, Pinja muistelee. Samaa kysymystä miettimästä Pinja löysi itsensä viitisen vuotta myöhemmin, kun hänen oli aika löytää tilarakennusartesaanin opintojen lopputyön aihe. Kytipä hänen mielessään jo jokunen ideanpoikanenkin. Yhteydenotto Lahden Talojen isännöitsijään Pirjo Mikkoseen tuotti iloisen yllätyksen. Fuksianpunainen, musta ja valkoinen luovat nuorten löhöilytilaan upean kokonaisvaikutelman. Pinja Leinonen on syystäkin tyytyväinen aikaansaannokseensa. Kun tekee itse ja tuunaa vanhaa, säästää paljon. Sisustustyynyihin Pinja ompeli päälliset, jotka on helppo irrottaa pesuun. – Isännöitsijä kysyi, paljonko kerhotilan sisustaminen vaatisi rahoitusta, ja miltei saman tien pääsin aloittamaan, Pinja muistelee tyytyväisenä. Sisustusprojekti kesti noin 1,5 kuukautta. Nyt kun kaikki on valmista, Pinjalla on hyvä fiilis. – Kun esittelin työtä koulutuskeskus Salpauksessa, opettajat kehuivat ja kiittelivät, miten paljon olen saanut aikaan niin pienellä budjetilla. Myös asukkailta olen saanut hyvää palautetta, ja tila on ollut ahkerassa käytössä. Eräs asukas suunnitteli, että järjestäisi täällä syntymäpäivänsä. 16 Villiruusu ja Papukaija Lapakadun pitkä, kapeahko väestönsuojatila on jaettu väliseinillä viiteen osaan. Pinja Leinosen käytössä ollut 700 euron budjetti riitti kolmen osan sisustamiseen, kaksi jää asukkaiden voimin toteutettaviksi projekteiksi. Aivan ensimmäiseksi tila piti tyhjentää. – Siinä oli iso urakka, jonka onnek- Kerhotilasta ei tehdä asukkaiden hylkytavaroiden varastoa, mutta esimerkiksi lasten lelut ja piirustustarvikkeet ovat tervetulleita. si huoltomiehet hoitivat. En edes tiedä, kuinka monta kuljetuskeikkaa he tekivät peräkärryn kanssa, Pinja muistelee. Työtä vaativat myös seinien ja lattian pohjustaminen ja maalaaminen, sillä tiloja oli vuosien saatossa maalattu värillä jos toisellakin eikä ennen maalausta ollut aina viitsitty edes irrottaa seinissä olleita sinitarroja. Budjetista noin 300 euroa kuluikin maaleihin. Perimmäisenä olevan nuorten löhöilytilan seinissä on nyt valkoista sekä fuksianpunaista muistuttavaa Villiruusua, jotka yhdessä mustien kalusteiden kanssa luovat tehokkaan ja upean kokonaisvai- kutelman. Lasten tilaan valikoitui valkoisen rinnalle vaaleanvihreä Papukaija-sävy. Bees-värinen sohva täydentää pehmeää ja lempeää tunnelmaa. Värien valinnassa Pinja kyseli nuorten mielipiteitä, ja porukalla selattiin Tikkurilan värikarttoja. – Naapurissa asuva Jonna Kaukonen auttoi käytännön töissä paljon ja oli mukanani myös Ikeassa, kun kävin tekemässä kalustehankintoja. Uutta ja vanhaa ja tuunattua Kun katselee ympärilleen nahkansa luoneessa väestönsuojassa, ei voi kuin hämmästellä, mitä kaikkea 700 eurolla voi saada aikaan. Ennen kaikkea joutuu ihailemaan kaluste- ja sisutustarvikehankintoja, joiden tekemiseen Pinja Leinoselle jäi vain 400 euroa. – Kalusteita ostin Ikeasta, Patinasta ja nettihuutokaupasta. Kirpputoreilla tavara on hintaansa nähden huonoa, Pinja kertoo. Kun tekee itse ja tuunaa vanhaa, säästää paljon. Nuorten tilojen sisustustaulut Pinja maalasi itse, samoin käytettyinä ostetut kalusteet, peilin kehykset ja lasten leikkitilan seinien eläinkuviot. Kaksi vanhaa saunan penkkiä sai pehmusteella ja päällystämisellä kokonaan uuden muodon. Nuorten tilan matto oli alun perin Lasten leikkitilan seinillä kävelevät vaaleanvihreät norsut on Pinja Leinonen maalannut. valkoinen, joten se piti värjätä. Sisustustyynyihin Pinja ompeli päälliset, jotka on helppo irrottaa pesuun. Nyt kun tila on valmis, sen käyttö on valvottua. Tilasta ei myöskään tehdä enää asukkaiden hylkytavaroiden varastoa, vaikka sen suuntaista yritystä on jälleen ollut nähtävissä. – Monilla on mielikuva, että yhteiseen kerhotilaan voi tuoda kaiken itselleen tarpeettoman, Pinja ihmettelee. Väenpaljoutta ja iloista mieltä Rouvasmannin kerhotilassa Karaoken laulamisesta innostuivat sekä lapset että aikuiset. Pitkän tauon jälkeen Rouvasmannin kerhohuoneen toiminta polkaistiin jälleen käyntiin. Lahjoituksena olemme saaneet muun muassa television, Playstation1:n, dvd-soittimen, astioita ja huonekaluja. Koko kevään kestäneen suunnittelun jälkeen vietettiin avajaiset joihin oli kutsuttu kaikki Rouvasmannissa asuvat Lahden Talojen asukkaat. Jokaiseen talouteen jaetut tiedotteet tapahtumasta toivat paikalle kävijöitä niin runsaasti, että määrä yllätti toimikunnan jäsenetkin. Siinä vaiheessa, kun laskeminen ei enää oikein onnistunut, kävijöitä oli jo noin 70 henkeä. Joukossa oli myös uusia asukkaita, ja heille esiteltiin kerhohuoneen käyttömahdollisuuksia ja toimintasuunnitelmia. Talkoovoimin valmistetut suolaiset ja makeat tarjottavat tekivät kauppansa, ja lasten ilo oli ylimmillään, kun askartelupöydän värikkäät tarvikkeet muuttuivat ohjaajien ja vanhempien avustuksella kukkasiksi, kruunuiksi ja virpomavitsoiksi. Isommille lapsille esitettiin elokuva, ja lopuksi järjestettiin suuren suosion saanut karaoke, jota laulamaan innostuivat myös aikuiset. Biljardi ja jalkapallopeli puolestaan vetivät puoleensa poikia ja miehiä, ja taisto voitosta otettiin aivan tosissaan. Kävijöillä oli mahdollisuus vastata kerhohuoneenkäyttötarkoitusta koskevaan kyselyyn. Tapahtuman lopuksi asukastoimikunta valitsi voittajaksi Tuija Tiihosen ehdotuksen ja palkitsi sen K-Supermarket Ahtialan lahjoittamalla 30€:n lahjakortilla. Hyviä ideoita tuli kuitenkin niin paljon, että asukastoimikunta päätti palkita suklaalevyllä neljä parasta lasten esittämää ehdotusta. Näistä ehdotuksista muun muassa näytelmäkerhoa pyritään vuoden mittaan jatkojalostamaan. Mitään ei kuitenkaan tehdä ryppyotsaisesti, vaan toimintaa rakennetaan ajan kanssa asukkaiden tarpeisiin sopivaksi. Asukastoimikunnan tavoitteena on edistää kaikkien alueen asukkaiden hyvinvointia ja mahdollisuutta yhteisöllisyyteen muun muassa erilaisten teemailtojen avulla. Toiminnan kehittämiseen tarvitaan kaikkien asiasta kiinnostuneiden panosta, sillä asumisviihtyvyyden parantamistarpeet ovat suuret. L. Kärki asukastoimikunnan sihteeri 17 Asumisen muistilista Asunnon hakeminen tai vaihtaminen • Asuntohakemuksen voi tehdä Lahden Talojen kotisivuilla kohdassa Hakeminen. Sivun vasemmasta laidasta klikataan joko otsikkoa Asuntohakemus tai otsikkoa Asuntohakemuksen uusiminen/muutokset. Hakemuksen voi uusia tai sitä voi muuttaa myös asioimalla Lahden Talojen toimistossa. •Kotisivujen Asukkaalle-osion asunnonvaihtopörssissä voi ilmoittaa, millaista asuntoa ja miltä suunnalta kaupunkia etsii, ja kertoa, millaisessa asunnossa ja missä kaupunginosassa nyt asuu. Jos kaksi vuokralaista haluaa keskenään vaihtaa asuntoja, molempien vuokralaisten on otettava yhteys Lahden Talojen asuntosihteeriin asunnon vaihtoon liittyvien käytännön asioiden hoitamiseksi kuten uuden vuokrasopimuksen tekemiseksi. Vuokranantaja pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä asunnonvaihdon. Vuokranmaksu •Vuokranmaksun eräpäivä eli viimeinen maksupäivä on kalenterikuukauden 5. päivä. Maksamalla vuokran eräpäivänä vältyt maksumuistutuksilta sekä muistutusmaksujen ja viivästyskorkojen maksamiselta. •Jos vuokran maksaa eri henkilö kuin vuokralainen eikä maksajalla ole tiedossa maksuviitettä, viestikenttään kirjoitetaan vuokralaisen nimi ja osoite. •Jos vuokranmaksusi viivästyy tai sinulla on vuokrarästejä tai -saamisia tai muita vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä, ota välittömästi yhteys vuokravalvontaan asioiden selvittämiseksi. Vuokrasopimuksen irtisanominen •Vuokrasopimus kannattaa irtisanoa heti, kun tiedossa on muutto toiseen asuntoon. Vuokrasopimuksen voi irtisanoa kalenterikuukauden jokaisena päivänä, vaikka lain mukaan 30 vuorokauden irtisanomisaika ja vuokravastuu asunnosta lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. (Esimerkki: Asunnon voi irtisanoa jo 3.9, vaikka tietäisi muuttavansa pois vasta 25.10. Tällöin vuokravastuu asunnosta päättyy 31.10.) •Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Lahden Talojen kotisivujen Asukkaalle-osion otsikosta Irtisanomislomake tai käymällä Lahden Talojen toimistolla. Puhelimitse asuntoa ei voi irtisanoa. •Muistathan tehdä loppusiivouksen, ennen kuin muutat pois asunnosta! Lisätietoa loppusiivouksesta Lahden Talojen kotisivuilla www. lahdentalot.fi > Asukkaalle > Asumisopas Kotivakuutuksen ottaminen •Myös vuokralla asuvan kannattaa ottaa kotivakuutus, johon sisältyvät vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus. •Kotivakuutus antaa turvaa tavaroille ja muulle irtaimelle omaisuudelle. Se korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. • Kotivakuutus korvaa myös, kun aiheutat vahinkoa ulkopuoliselle tai tarvitset oikeusturvaa. Arjen tärkeät asiat •Muista ilmoittaa perhetilanteen muutokset! Näitä ovat esimerkiksi lapsen syntymä, perheenjäsenen muutto pois ja perheenjäsenen kuolema. •Huolehdi paloturvallisuudesta. Varusta asuntosi riittävän monella palovaroittimella; jokaisen kerroksen alkavaa 60:tä neliötä kohti on oltava vähintään yksi varoitin. Testaa palovaroitinten toiminta napista painamalla kerran kuukaudessa ja vaihda varoittimien paristo kerran vuodessa, esim. kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2. •Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Irtainvarastojen säilytyskopeissa ei saa säilyttää akkuja, perämoottoreita, mopoja, kaasua, palavia nesteitä eikä autonrenkaita. •Autopaikan ja saunanvuoron voit varata kiinteistönhoitajalta. •Noudattamalla talon järjestysmääräyksiä otat huomioon myös naapurisi asumisviihtyvyyden! Järjestysmääräykset löydät Lahden Talojen kotisivuilta Asukkaalle-osion asumisoppaasta sekä talosi ilmoitustaululta. Ne on myös jaettu vuokrasopimuksen liitteenä. Sähköiset palvelut •Siirry e-laskuun ja kirjaudu kotisivujen sähköisten palveluiden käyttäjäksi. www.lahdentalot.fi Asukkaalla mahdollisuus vaikuttaa kaapeliverkon palvelun laatuun Lahden Talot Oy:n kiinteistöt on liitetty DNA:n kaapelitelevisioverkkoon. Kaapelitv:n kautta huoneistoihin välitetään televisio- ja radiopalvelut sekä laajakaistayhteys. Lahden Talot on kunnostanut kiinteistöjensä sisäverkot ajanmukaiseksi. Huoneiston asukas voi kuitenkin omalta osaltaan vaikuttaa paljon palveluiden laatuun pienillä asioilla. Esimerkiksi television ja lisälaitteiden antennijohdoissa on usein paljon parantamisen varaa. Halvimmat muovisuojatut johdot kannattaa vaihtaa uusiin, johtojen pitäisi olla sopivan mittaisia, eikä ylipitkiä johtoja saa kääriä rullalle. Antennirasioihin tehdyt omat kytkennät ja viritykset voivat pilata kuvanlaadun kaikilta kyseisen ketjun takana olevilta huoneistoilta. Rasioiden avaami- 18 nen voi olla myös vaarallista, koska niiden lähellä on usein sähköliittymiä. Lahden Talojen asukkailla on DNA:n kautta kolme eri laajakaistavaihtoehtoa: mobiiliverkossa toimiva Mokkula, joka toimii tarvittaessa lähes koko Suomessa, puhelinverkon kautta toimiva ADSL-liittymä sekä kaapeliverkon kautta välitettävä DNA Kaapelipalvelu. Näistä DNA Kaapeli on Lahden Talojen asukkaille maksuton. Perusnopeus on kaksi megaa (2 M). Lisäksi saatavilla ovat lisänopeudet 10 M, 110 M ja 200 M, joiden lisähinnat ovat 9,90 euroa, 19,90 euroa ja 29,90 euroa kuukaudessa. Päätelaite on kaapelimodeemi, jonka hinta DNA Kaupassa on 29 euroa. Kaapeliverkon laajakaistan nopeus on yksittäiselle käyttäjälle tarkoitettu nopeus, eikä sitä siis jaeta muiden kiinteis- tössä asuvien kesken, kuten 90-luvun vastaavissa ratkaisuissa oli käytäntö. Nopeuteen vaikuttaa kuitenkin moni asia, muun muassaoman tietokoneen pakolliset suojausasetukset sekä käytetty palvelu ja sen sijainti. Uusi kanavapaketti Lahteen DNA:n kaapelitelevisioverkon tv-kanavat voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: maksuttomat peruskanavat, Kaapelikortilla näkyvät lisäkanavat sekä maksulliset tilauskanavat. Lisäkanavien avain on Kaapelikortti, luottokortin kokoinen mikrosirulla varustettu kortti, joka asetetaan digiboksin tai television lukulaitteeseen. Televisioissa lukulaite voi olla lisävaruste, joten uutta televisiota hankkiessa kannattaa varmistaa, että se sisältyy laitteeseen. Maksulliset kanavat ovat usein satelliittioperaattoreiden valmiiksi paketoimia usean kanavan paketteja. Pääkaupunkiseudun kaapeli-tv-operaattorin Welhon siirryttyä DNA:n omistukseen on Welhon Mix-paketti tulossa lähiaikoina tarjolle myös Lahteen. Mix-palvelussa asiakkaalla on mahdollisuus valita kanavia tarjolla olevasta valikoimasta ja myös vaihtaa kanavia tietyissä jaksoissa. Welho on testannut myös 3D-lähetyksiä kaapeliverkossa. Vastaanottimia on jo saatavana, ja tulevaisuudessa lähetykset lienevät osa DNA:n palvelutarjontaa. Kaapeliverkon tarjonnassa on myös laaja tarjonta teräväpiirto- eli HD-kanavia. HD-tekniikan upea kuvanlaatu tulee parhaiten esille urheilulähetyksissä ja elokuvissa. Kanavien seuraaminen vaatii erillisen HD-digiboxin tai Full HD television, joka tukee Ci+- lähetyksiä ja on varustettu Ci+-kortinlukijalla. Kaapelikortti on linkitettävä käytössä olevaan päätelaitteeseen; näin ehkäistään laitonta kopiointia ja jakelua. Linkityksen voi tehdä DNA:n asiakaspalvelun kautta tai Dna Kaupassa. Pekka Luoma Myyntipäällikkö, DNA Ei yhtään kilpailukuvaa – palkinnot jäivät jakamatta! Asukasviestin toimitus koki melkoisen yllätyksen, kun Lahden Talojen asukkaille julistettu valokuvakilpailu hauskimmasta kotiaiheisesta kuvasta ei tuottanut ainuttakaan kilpailukuvaa. Skeptisimmät ehättivät epäilemään, ettei asukkaiden kodeissa tapahdu mitään hauskaa. Uskottavampi syy lienee se, ettei kamera satu olemaan käden ulottuvilla koskaan silloin, kun jotakin hymyilyttävää on tekeillä. Koska kuvia ei tullut, myös palkinnot jäivät jakamatta. Asukasviestin toimitus miettii uutta kilpailun aihetta! Sähköiset palvelut nyt käytössä Vuokran maksaminen ja asioiden hoitaminen vaivatonta asukkaille L ahden Talojen asukkaat voivat entistä vaivattomammin asioida Lahden Talojen kanssa, kun käyttöön on otettu useita sähköisen asioinnin palveluita. Vuokran voi maksaa helposti ja nopeasti e-laskuna omassa verkkopankissa, ja Lahden Talojen kotisivujen kautta asukkaat voivat hoitaa monia asumiseen liittyviä asioita. E-laskua käyttävä vuokralainen ei saa vuokranmaksulaskua perinteisessä kirjepostissa, vaan lasku tulee suoraan hänen verkkopankkiinsa. Laskussa ovat valmiina viitenumero ja laskun muut tiedot, joten niitä ei tarvitse itse näppäillä – riittää, että hyväksyy laskun sähköisesti. Kun asukas alkaa käyttää e-laskua, hänen on kirjauduttava omaan verkkopankkiinsa ja tehtävä siellä asiaa koskeva sopimus. Sopimuksen teko käy helposti seuraamalla verkkopankin ohjeita. Lisäksi asukkaan on paperilaskua maksaessaan muutettava laskutusvaihtoehdoksi e-lasku. Lahden Talot lähettää e-laskuaineiston pankkiin kuukausittain noin kaksi viikkoa ennen eräpäivää. Jos asukas tekee e-laskusopimuksen kuun lopussa, hän maksaa seuraavan kuukauden vuokransa vielä paperilaskulla ja vasta sitä seuraavassa kuussa e-laskulla. E-lasku tulee suoraan asukkaan verkkopankkiin, ja sen pääsee maksamaan, kun etsii verkkopankista e-laskujen joukosta Lahden Talot Oy/Lahden Asunnot Oy ja vuokra. Kiinnostaa asukkaita Tänä keväänä on myös avattu Lahden Talojen sähköinen palvelu, jonka avulla asukkaat voivat aiempaa helpommin asioida Lahden Talojen kanssa ja välittää tärkeää tietoa Lahden Taloille. Sähköisiin palveluihin pääsee suoraan Lahden Talojen kotisivujen etusivun oikeasta yläkulmasta Suomen ja Englannin lippujen vierestä. Sähköiset palvelut sisältävät joitakin palveluita, joiden käyttö edellyttää, että asukas kirjautuu verkkoon omilla pankkitunnuksillaan. – Sähköiset palvelut kiinnostavat asukkaita selvästi. Jo koekäyttövaiheessa, jolloin palvelut olivat ”piilossa” kotisivujen Asukkaalle-osiossa, palveluihin kirjautui useita asukkaita, kertoo Lahden Talojen palvelupäällikkö Terttu Karppinen. Lahden Talot on ottanut käyttöön sähköisiä palveluita vuokrataloyhtiöiden eturintamassa, sillä kaikilla palveluntuottajilla sähköisen asioinnin mahdollisuutta ei ole. Vielä tämän vuoden lopussa Lahden Talojen sähköiset palvelut laajenevat, kun verkon kautta voi alkaa varata autopaikan ja saunavuoron. Lahden Talojen sähköiset palvelut: • Omien vuokratietojen päivitys, esim. tarkistus, onko vuokria rästissä. Sähköinen palvelu näyttää viisi viimeksi maksettua vuokrasuoritusta. • Vuokranmaksutilisiirron ja listan viidestä viimeksi maksetuista vuokrasta. • Omien yhteystietojen päivitys. • Perhetilanteen muutosten ilmoitus, esim. lapsen syntymä, perheen jäsenen muuttaminen pois tai kuolema yms. • Oman vuokrasopimuksen perus tietojen tarkistaminen, esim. sopimuksen alkamisajankohta, vuokran määrä yms. • Oman kiinteistön lämmön, sähkön ja veden kulutuksen seuranta. • Yhteydenottopyynnön jättäminen isännöitsijälle, asuntosihteerille ja vuokravalvojalle. 19 Onnea dnakaapelikodin asukas! DNA-kaapelikodin asukkaana voit halutessasi surffailla vauhdilla netissä ja yli sadalla tv-kanavalla. Valitse itsellesi sopiva nopeus DNA Laajakaista kaapelista ja poimi oman makusi mukaiset kanavat DNA TV:n laajasta ja laadukkaasta maksutv-tarjonnasta. Sitten vain vikkelästi viihtymään! Tutustu ja tilaa osoitteesta www.dna.fi. Lisätietoa saat myös DNA Kaupasta ja muilta jälleenmyyjiltä. www.dna.fi
© Copyright 2024