Asukasviesti 1/2011
1/2011 Sisältö: LAHDEN TALOT OY Mariankatu 19 15110 Lahti Vaihde Telekopio, vuokravalvonta Telekopio Invakäynti Mariankatu 19 A (03) 851 570 (03) 851 5771 (03) 851 5772 [email protected] www.lahdentalot.fi ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna ma–pe 9–12 puhelinaika ma–pe 9–16 asuntoasiat sähköpostilla [email protected] asuntosihteeri Helminen Katri asuntosihteeri Kuusterä Anne asuntosihteeri Toivanen Ella asuntosihteeri Turtiainen Hilkka palvelupäällikkö Karppinen Terttu (03) 851 5719 VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika ma–pe klo 9–12 muina aikoina sähköpostilla [email protected] tai sopimuksen mukaan vuokrasihteeri Lehtonen Tuula vuokrasihteeri Soittu Tuulikki ISÄNNÖINTI isännöintipäällikkö Koskinen Matti (03) 851 5731 isännöitsijä Jäntti Ville (03) 851 5733 isännöitsijä Mikkonen Pirjo (03) 851 5732 isännöitsijä Ryhänen Terho (03) 851 5734 isännöitsijä Urpelainen Eija (03) 851 5736 huoneistotarkastaja Loippo Ari (03) 851 5737 huoneistotarkastaja Laatta Tuukka (03) 851 5739 HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Markus Herrainsilta, Ville Jäntti Valokuvat: Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talojen asukkaat, Lahden Talot Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Juha Kortelainen, JK2 Painopaikka: Aldus Oy Painosmäärä: 6 200 kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 5/2011. 2 Lasi- ja metallijätteen keräily lähtenyt hyvin käyntiin 4 Asukasaktiiveille suunnitteilla liikunnallinen koulutuspäivä 4 Liikunta- ja virkistystoimikunta tarvitsee uuden jäsenen 4 Lahden Taloihin maksuton laajakaista 5 Aluemalli käyttöön myös kiinteistöjen siivouksessa 5 Kohti savutonta asumista 6 Vuokrasopimukseen yksiselitteinen tupakointikielto 8 Kaksion tupakkaremontti maksaa 3 000–5 000 euroa 9 Terveys savuna ilmaan 9 Sauhuttelijakin vaatii Lisää tupakointirajoituksia! 10 Riitta ei polta enää 11 ”Sain nuhaa ja hengenahdistusta” 12 Lanssikadun talot haluttu asumiskohde 13 Luiskakadulla valmista kolme kuukautta etuajassa 14 Vuonna 2011 alkavat perusparannukset ja isot korjaukset 14 Ei mitään epäkohtia! 15 Uudisrakentaminen painottuu palveluasumiseen 15 Asukasaktiivin ajatuksia: Uutta matoa koukkuun! 16 Asumisen muistilista 17 Lahden Talojen aravavuokrat nousevat 3,9 prosenttia 17 Vuokravakuusmaksut nousivat 50 eurolla 17 Vuokran voi pian maksaa myös e-laskulla 17 Punahilkan palsta 18 Valokuvakilpailu Asukasviestin lukijoille 18 Petri Juvosen budjettitorialustus sai kiitosta selkokielisyydestä 19 Lahden Talot myi ja osti kiinteistöjä vuodenvaihteessa 19 Etusivun kuva: Markus Henttonen Miska Taipale tupakalla kotinsa pihalla. PÄÄKIRJOITUS Savuttomuudesta MEGATRENDI? V iime vuonna Lahden Talojen asuntoja kysyttiin selvästi edellisvuotta enemmän. Asuntohakemuksia jätettiin lähes 12 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksi syy hakemusten määrän kasvuun ovat uudet asuntokohteemme Lanssikadun matalaenergiatalo sekä Kivikatu 5, joka on senioreille suunnattu, vain pieniä asuntoja käsittävä uutta vastaava talo. Kumpaankin kohteeseen on tullut niin paljon hakemuksia, että markkinointia jouduttiin supistamaan aiotusta. Mistä tämä kertoo? Taustalla on varmasti pienten vuokra-asuntojen tarve– niitä ei Lahdessakaan ole riittävästi. Lanssikadun asuntojen hyvä kysyntä – hakemuksia oli kolminkertaisesti asuntojen määrään nähden – kertonee myös asunnon hakijoiden kohonneista laatutoiveista. Vaikka näiden asuntojen vuokrat Lahden Talojen asuntokannassa ovat melko korkeat (12,1–13,9 euroa neliöltä), laatua kysytään ja siitä ollaan valmiita maksamaan. Asuntojen hakijoita ovat kiinnostaneet monet ekotehokkaat uutuudet kuten maalämmöllä toimiva lämmitysja viilennysjärjestelmä, aurinkokeräimillä osin lämpiävä käyttövesi, lattialämmitys ja kestävät materiaalit. Useimmille hakijoille tärkein hakukriteeri on kuitenkin ollut kiinteistön savuttomuus ja hyvä sisäilma. Tämän Asukasviestin teemana on tupakansavun haittojen hallittu vähentäminen. Lahden Talot pyrkii vähentämään tupakoinnin haittoja asuntokannassaan muun muassa kieltämällä uusissa vuokrasopimuksissamme sisätiloissa polttamisen. Muillekin suosittelemme tupakoinnin välttämistä asunnoissa ja niin sanotun huomaavaisen tupakoinnin periaatteiden käyttöönottoa naapureiden kesken. Lanssikatu on Lahden Talojen ensimmäinen täysin savuton kiinteistö, jossa tupakointipaikkoja ei ole pihallakaan, päinvastoin kuin muissa taloissamme. Vastaavia uudiskohteita ei ole kokomaassakaan vielä monta. Lisäksi äskettäin perusparannetut kiinteistöt ja tulevat perusparannuskohteet muuttuvat sisätiloiltaan savuttomiksi. Kuten sisäsivuilta ilmenee, trendi on samansuuntainen muuallakin. Tähänastiset kokemukset savuttomista taloista ovat hyviä: yhä useammat haluavat asua huoneistoissa, joista puuttuu tupakan aiheuttama tunkkainen sisäilma. Savuttomuus etenee kokoyhteiskunnassa vauhdilla. Se on jo pääsääntö työpaikoilla, ravintoloissa ja hotelleissa. Oulussa jopa bussipysäkeistä on päätetty tehdä savuttomia. Miksi sitten kotona pitäisi tupakan haista? Lahden Talojen viime vuoden kehityksestä on jo ennakkotietoja. Asuntojen kysynnän lisäännyttyä ja asukasvaihtuvuuden alennuttua käyttöaste nousi taas yli 99 prosentin. Lähes kaikkien asuntojen vuokraaminen loi vakaan pohjan yhtiön talouden suotuisalle kehitykselle. Alhaalla pysynyt korkotaso vaikutti samaan suuntaan. Nyt aiempaan suurempi osuus pääomakuluista voitiin käyttää lainojen lyhentämiseen. Näistä myönteisistä asetelmista on hyvä jatkaa yhtiön toiminnan kehittämistä. Kiitokset viime vuodesta kaikille Asukasviestin lukijoille, hyvää ja onnellista vuotta 2011! Juhani Jokelainen 3 Lasi- ja metallijätteen keräily lähtenyt hyvin käyntiin Miten niitä saa, miten niitä saa, kysyivät joidenkin asukastoimikuntien edustajat Lahden Talojen ympäristötoimikunnan järjestämissä ympäristöiltamissa loppuvuodesta. ”Ne” ovat lasi- ja metallijäteastioita – ja siis Lahden Talojen kiinteistöihin kovasti haluttua tarpeistoa. Kokemus on osoittanut, että kotitalouksissa syntyy paljon erityisesti lasijätettä. Asukkaiden toivomuksesta lasi- ja metallijätteen keräilyä onkin kokeiltu muutamassa kymmenessä Lahden Talojen kiinteistössä. Letkeätunnelmaisten ympäristöiltamien keskustelu osoitti, että keräily on lähtenyt hyvin käyntiin. Kokeilukiinteistöjen asukkaat ovat tyytyväisiä, ja jäteastioita toivovat niiden kiinteistöjen asukkaat, joissa keräilyä ei vielä ole kokeilut. – Säilykkeitä syödään nykyään paljon, joten lasi- ja metallijätettä kyllä kertyy. Monista kiinteistöistä on kuitenkin pitkä matka sellaiseen paikkaan, missä on myös metalli- ja lasijätteen keräysastiat, sanoo ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen. Keräily laajenee Lasin- ja metallinkeräystä jatketaan ja laajennetaan, lupaa ympäristötoimikunnan kummi, Lahden Talojen isännöitsijä Pirjo Mikkonen. – Jos kiinteistön jätekatoksessa ei vielä ole lasi- ja metallijäteastioita, mutta asukkaat haluaisivat ne, kannattaa ottaa yhteys omaan isännöitsijään. Astiat jär- jestyvät, jos jätekatoksessa on tilaa eikä aivan lähellä ole yleistä ekopistettä, johon lasi- ja metallijätteet voisi toimittaa. – Kaikissa kiinteistöissä keräily ei valitettavasti ole mahdollinen, koska jätekatokseen ei mahdu lisää astioita, Pirjo Mikkonen pahoittelee. Ripaus joulun tunnelmaa Lasi- ja metallijätteen keräystä koskevan keskustelun lisäksi ympäristöiltamissa palkittiin vuoden 2010 pihakilpailun kärkipihojen edustajat ja pidettiin hauska tietokilpailu, jossa mitattiin osallistujien yleistiedon tasoa. Puuro- ja glögitarjoilu sekä joulupukin vierailu toivat iltamiin ripauksen joulun tunnelmaa. Joulupukin vierailu toi ympäristöiltamiin ripauksen joulun tunnelmaa. Pukin apulaisena toiminut Neea Paloniitty ojensi lahjan muun muassa Marja Lanulle. Ympäristötoimikunta suunnittelee vuoden 2011 toimintaansa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. Pihakilpailu jatkunee jollakin teemalla, mutta muilta osin vuoden toiminnan teema on auki. Asukasaktiiveillellinen koulutuspäivä suunnitteilla liikunna imiää liikunta- ja virkistysto en koulutuspäivän järjest . iivi ken akt kes kas lä vie asu t n ova ise t evä ely Tämänk ulutuspäivän järjest Ko .5. 14 tai ian lau toim on kas kunta. Koulutuspäivä tteinen päivä, jossa asu ntyyppinen, liikuntapaino iden keskka asu aan iss Suunnitelmissa on uude talo a iss om sesti saisivat opastusta saavat koulutuskuntien jäsenet mahdolli in. Asukastoimikunnat teih eet ivit akt in llisi na . ken toteutettaviin liikun jelma ovat varmistuneet kun koulutuspaikka ja oh päivää koskevat tiedot, 4 Liikunta- ja virkistys toimikunta tarvitsee uuden jäsenen Toiminta jatkuu viimevuotiseen tapaan Liikunta- ja virkistystoimikunta tarvitsee täydennyksekseen uuden jäsenen. Toimikunnan puheenjohtaja Iris Hietamäkion perhetilanteensa muutoksen myötä muuttanut Lahden Talojen asunnosta omistusasuntoon, ja hänen tilalleen toimikuntaan tarvitaan uusi henkilö. Liikunta- ja virkistystoimikunnan toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä isännöintipäällikkö Matti Koskiseen, puh. 03 851 5731, sähköposti [email protected]. Myös asukashallitukseen tulee Iris Hietamäen seuraajaksi uusi jäsen. Seuraaja joudutaan arpomaan, sillä asukasvaaleissa saman äänimäärän, 25 ääntä, sai kaksi henkilöä Esko Nuikka ja Pekka Tamminen. Asukashallitus suorittaa arvonnan helmikuun 15. päivän kokouksessaan. Lahden Talot esittää Irikselle lämpimät kiitokset hänen merkittävästä panoksestaan ja aktiivisesta otteestaan liikunta- ja virkistystoimikunnan vetäjänä sekä asukashallituksen jäsenenä. Viime vuoden ohjelmalla Liikunta- ja virkistystoimikunta järjestää tänä vuonna samaa toimintaa kuin viime vuonnakin. Viime vuoden uusia tapahtumia olivat Vesijärven-risteily ja onkikisa, jotka saivat hyvän vastaanoton. Tämän vuoden toiminnan aloittaa maalis–huhtikuussa järjestettävä matka Nokian Edeniin. Kesäkuussa risteillään Vesijärvellä, heinäkuussa kisaillaan parhaista onkitaidoista, ja elo-syyskuussa lentää mölkky. Toimikunnan sähköpostiosoite on [email protected] ja puhelinnumero 0400 424 991. Puhelin on auki vain ja ainoastaan keskiviikkoisin kello 18.00– 19.00. Puhelinaikaa on rajoitettava, koska toimikunta toimii vapaaehtoistoimin. Puhelin kiertää toimikunnan jäsenten välillä. Lahden Taloihin maksuton laajakaista Lahden Talot Oy:n asuntojen palvelutaso paranee ensi keväänä, kun asuntojen normaaliin vuokraan alkaa sisältyä myös nopea laajakaistayhteys. Laajakaista on osa kaapelitelevisiopalveluita, jotka Lahden Talot ostaa DNA Oy:ltä. Yhteydet tulevat käyttöön 1.4.2011 alkaen. Maksuton nettiyhteys tulee kaikkiin niihin huoneistoihin, jotka sijaitsevat vuokrataloyhtiön omistamissa kiinteistöissä. Ilman yhteyttä jäävät muutama kymmenen asuntoa, jotka sijaitsevat hajallaan eri puolilla kaupunki Lahden Talojen kiinteistökannasta irrallaan. – Laajakaistayhteydellä haluamme edistää asukkaiden internetin käyttöä, sillä yhä suurempi osa asumiseen liittyvistä asioista voidaan hoitaa internetin kautta. Internet myös edesauttaa tiedonkulkua ja lisää vuokralaisen ja vuokranantajan välistä vuorovaikutusta, sanoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Laajakaistayhteys toteutetaan kaapeliverkon kautta, ja sen perusnopeus on kaksi megabittiä sekunnissa (2 M). Jos asukas tarvitsee nopeamman yhteyden, hän voi tilata DNA:lta jopa 100 megabitin yhteyden. Nopeamman yhteyden aiheuttamat lisäkustannukset asukas maksaa itse. Asukkaille neuvontapiste Lahden Talot tiedottaa asukkaitaan laajakaistayhteyteen liittyvistä yksityiskohdis- ta myöhemmin yhtiön kotisivuilla. DNA avaa keväällä asukkaille laajakaistan käyttöönottoon liittyvän neuvontapisteen. Jos asukkaalla on nykyisin käytössään DNA:n määräaikainen laajakaistasopimus ja hän haluaa keväällä siirtyä käyttämään Lahden Talojen laajakaistaa, hän voi päättää sopimuksensa. Muiden operaattoreiden sopimukset päättyvät tai ne voi sanoa irti sopimusehtojen mukaisesti. Sen jälkeen asukkaan on otettava yhteys DNA:n asiakaspalveluun ja ilmoitettava, että haluaa ottaa käyttöön Lahden Talojen laajakaistan. Niiden asukkaiden, joilla ei entuudestaan ole laajakaistasopimusta minkään operaattorin kanssa, tarvitsee ainoastaan olla yhteydessä DNA:n asiakaspalveluun. Lisäksi asukkaan on hankittava laajakaistan käytössä tarvittava modeemi. Laajakaistayhteys ei nosta asuntojen vuokria, sillä Lahden Talojen suuren kiinteistö- ja huoneistomäärän ansiosta DNA pystyy tarjoamaan palvelun erittäin edullisesti nykyisen kaapelitelevisiopalvelun laajennuksena. Parantaa kilpailukykyä Suomessa ei vielä ole kovin yleistä, että vuokrataloyhtiön kaikkien asuntojen varusteisiin kuuluu maksuton laajakaistayhteys. – Nettiyhteydet kuuluvat ajan hermolla toimivan vuokrataloyhtiön palvelutar- Lahden Talojen kotisivuilta löytyy laajakaistan käyttöön ottamista koskevaa lisätietoa. Lisätiedot löytyvät, kun klikkaa kotisivujen etusivulla olevaa muistilappua. jontaan ja parantavat kilpailukykyä, sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. – DNA:n kanssa solmimallaan sopimuksella Lahden Talot hyödyntää asemaansa Lahden seudun suurimpana vuokranantajana kaikkien asukkaidensa hyväksi. Tilastokeskuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä. DNA:n kaapelitelevisioverkossa Päijät-Hämeessä on noin 60 000 huoneistoa, muun muassa kaikki Lahden Talojen kiinteistöt. Lahden Taloilla on yhteensä noin 5 500 asuntoa, joissa asuu lähes 10 000 lahtelaista. Aluemalli käyttöön myös kiinteistöjen siivouksessa Lahden Talot kilpailuttaa kiinteistöjensä sisätilojen siivouksen seuraavan kolmen neljän vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2011 Lahden Talot kilpailuttaa 20–25 kiinteistön siivouksen. Kilpailutuksen yhteydessä siivoustoiminnassa siirrytään vastaavanlaiseen aluemalliin, jota Lahden Talot käyttää kiinteistönhuollossaan. Kilpailutuksen syynä ovat siivousmenetelmien ja -mallien sekä sopimusten kehittyminen, halu päivittää asiat ajan tasalle sekä tarve parantaa ja varmistaa siivouksen laatua. Kiinteistönhoitoon kuuluva sisätilojen siivous perustuu Lahden Talojen kiinteistössä nykyisin pitkälti siivousohjelmiin, jotka voivat juontaa juurensa kiinteistön perustamiseen asti. Vuosien varrella siivousalueisiin ja siivouskertojen määrään on kiinteistökohtaisesti saatettu tehdä joitakin lisäyksiä tai poistoja, muuta merkittäviä muutoksia niissä ei juuri ole tapahtunut. Ennen varsinaista kilpailutusta Lahden Talot kartoittaa kaikkien siivouksen piirissä olevien kiinteistöjen siivottavat sisätilat pinta-aloineen. Nämä tiedot kirjataan kiinteistöjen säh- köisiin kerros- ja pohjakuviin. Lopuksi laaditaan kiinteistöittäin ja tiloittain uudet kirjalliset siivousohjelmat, joista ilmenevät muun muassa kunkin siivousalueen siivousohje ja siivouskerrat. Näiden vaiheiden jälkeen erityistä mitoitusohjelmaa käyttäen saadaan selville työaika, joka tarvitaan kiinteistölle laaditun siivousohjelman toteuttamiseen. Viimeisenä vaiheena lähetetään alan toimijoille tarjouspyynnöt muodostetuista kiinteistöryhmistä, joista kukin muodostaasiivoojan kokopäiväisesti työllistävän siivousalueen. -Matti Koskinen 5 Tupakoimatonta asukasta suututtaa, kun naapuriasunnossa tupakoidaan ja savu kulkeutuu ilmanvaihtokanavien tai rakenteiden kautta omaan kotiin. Tupakoitsijaa taas ottaa päähän, kun hänen oikeuksiaan kavennetaan typeriltä tuntuvilla rajoituksilla. Mistä tässä ristiriidassa on kyse? VIIME LOKAKUUSSA Suomessa astui voimaan laki, joka rajoittaa merkittävästi asuinyhteisön tiloissa tupakoimista. Elinympäristön savuttomuus on kasvava trendi muuallakin Euroopassa. Euroopan komissio tukee EU:n jäsenvaltioiden toimia, joiden tavoitteena ovat savuttomat julkiset tilat koko Euroopassa vuonna 2012. Espanjassa tämän vuoden alussa voimaan tullut tupakkalaki kuuluu Euroopan tiukimpiin. Jopa tupakoinnin luvatussa maassa Kreikassa laki kieltää tupakoinnin kaikissa julkisissa tiloissa. Suomessa savuttomuus on laajentunut askel askeleelta 1970-luvulta lähtien, jolloin tupakointia alettiin rajoittaa lainsäädännöllä. Asumisen savuttomuus yleistyi 1980-luvulla, kun suomalaiset omaksuivat tavan käydä tupakalla parvekkeella tai ulkona. Asumisen savuttomuuden yhtenä kulminaatiokohtana voidaan pitää korkeimman oikeiden ennakkopäätöstä vuodelta 2008. Sen mukaan huoneistoparvekkeella tupakointi voidaan kieltää, jos tupakoinnista on kohtuutonta haittaa naapureille, tupakointi esimerkiksi uhkaa terveyttä tai heikentää asumisviihtyvyyttä. ASUNNOSSA TUPAKOIMINEN ei aiheuta haittaa vain tupakoitsijalle itselleen, vaan muillekin samassa taloudessa asuville. Asunnon ovesta ja ilmanvaihtoventtiileistä savu kulkeutuu porraskäytäviin ja ilmanvaihtokanaviin ja leviää muihinkin asuntoihin sekä yhteisiin tiloihin. Näin 6 Kohti savu aiheuttaa terveyshaittaa, harmia ja epämukavuutta myös naapureille ja synnyttää asukkaiden välisiä ristiriitoja. Tupakansavu turmelee asunnon, jossa tupakkaa poltetaan, ja imeytyy talon seiniin ja haittaa rakenteita. Sisällä tupakoiminen aiheuttaakin tarpeettomia, mutta kalliita korjausremontteja. Lisäksi tupakantumpit roskaavat ympäristöä ja saattavat vaaraan pikkulapset, jotka ymmärtämättömyyksissään laittavat niitä suuhunsa. TAPA KÄYDÄ TUPAKALLA ulkona tai parvekkeella on sekä huomaavaista että yhteneväinen terveydensuojelulain hengen kanssa, lain mukaanhan asunnon sisäilma ei saa aiheuttaa asunnossa oleskeleville terveyshaittaa. Jos asunnossa esiintyvä haju tai savu voi aiheuttaa haittaa asunnossa oleskelevalle, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa epäkohdan aiheuttajan poistamaan haitan. – Lahden Talot ei tietenkään halua, että terveysviranomaiset joutuvat puuttumaan asioihin. Tämän vuoksi haluamme ehkäistä terveyshaittojen syntyä jo ennalta, sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. Jokelainen peräänkuuluttaa huomaavaisuutta, suvaitsevaisuutta ja joustavuutta puolin ja toisin. – Ristiriitatilanteissa pitää keskustellen hakea kompromissia ja sopia yhteiset pelisäännöt, joihin molempien osapuolten on sitouduttava. Asumisen savuttomuus yleistyi Suomessa 1980-luvulla, kun yhä useampi omaksui tavan käydä tupakalla parvekkeella tai ulkona. Nelikymppinen Miska Taipale ei ole koskaan polttanut kodissaan sisällä. savutonta asumista Uusi tupakkalaki Uusi tupakkalaki astui voimaan 1.10.2010. Asumisen kannalta tupakkalaki tarkoittaa, että tupakointi on kielletty • Asunto-osakeyhtiön tai muun asuinyhteisön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa • Rappukäytävissä, yhteisessä käytössä olevissa ullakko tiloissa, pyöräkellareissa, säilytystiloissa, kerhohuoneissa, saunatiloissa ja pesutuvassa • Päiväkotien sisätiloissa ja ulkoalueilla, jos päiväkoti sijaitsee asuinyhteisön tiloissa ja lasten leikkialue on yhteisön alueella. Lisäksi asunto-osakeyhtiö tai muu asuinyhteisö voi kieltää tupakoinnin • Hallitsemallaan yhteisellä ulkoalueella • Rakennuksen ilmanotto- aukkojen läheisyydessä • Lasten leikkialueella • Yhteisillä parvekkeilla 7 Vuokrasopimukseen yksiselitteinen ENEMMISTÖ Lahden Talojen tupakoivista asukkaista on huomaavaisia tupakoitsijoita. Näin voidaan päätellä siitä, että isännöitsijät saavat vuosittain vain kymmenkunta naapureiden tupakoimista koskevaa valitusta. Edistääkseen ja korostaakseen huomaavaisuutta Lahden Talot on selkiyttänyt vuokrasopimuksensa lausumaa, joka koskee asunnossa tapahtuvaa tupakointia. Uusi, täsmennetty sanamuoto ilmaisee yksiselitteisesti, ettei asunnon sisällä saa tupakoida. Parvekkeella tupakoiminen on sallittu, mutta parvekelasit on syytä pitää tupakoitaessa auki. Samalla yhtiö haluaa olla suvaitsevainen tupakoitsijoita kohtaan, joten se järjestää kiinteistöjen alueelle paikkoja, jossa asukkaat voivat tupakoida aiheuttamatta haittaa muille asukkaille. VUOKRASOPIMUKSEN tekstiä täsmennettiin, koska entinen, vuonna 2008 käyttöön otettu sanamuoto oli tulkinnanvarainen. Uusi sanamuoto selkiyttää vastuita ja kertoo, mihin suuntaan yhtiö kehittää asumistaan. Lisäksi täsmennetty linjaus parantaa asuntojen ja talojen sisäilmaa ja vähentää ennalta terveys- ja muita haittoja. Se myös parantaa naapurisopua ja vähentää korjauskuluja. Sanamuodon täsmennyksen myötä Lahden Talojen asunnot muuttuvat pikkuhiljaa kokonaan savuttomiksi. Uudensisältöinen vuokrasopimus tehdään vanhoihin kiinteistöihin muuttavien vuokralaisten kanssa. Myös perusparannettujen kiinteistöjen asukkaiden kanssa tehdään uudensisältöinen vuokrasopimus, joka kieltää asunnossa sisällä tupakoimisen. TUPAKAN HAJUA pidetään niin epämiellyttävänä, että harva tupakoitsijakaan haluaa kodikseen remontoimatonta asuntoa, jossa edellinen asukas on tupakoinut ahkerasti. Isännöintipäällikkö Matti Koskisen mukaan arviolta 90 prosenttia Lahden Talojen tupakoivista asukkaista haluaa pitää kotinsa sisäilman puhtaana ja noudattaa tupakointirajoituksia. 8 TUPAKOINTIKIELTO Jos vuokrasopimuksessa mainittua tupakointikieltoa rikotaan, isännöitsijä antaa vuokralaiselle varoituksen. Jos asunnossa tupakoidaan varoituksen jälkeenkin, vuokrasopimus tapauskohtaisesti joko irtisanotaan tai puretaan. – Asunnon sisätiloja koskevassa tupakointikiellossa ei ole kyseessä iso muutos, koska valtaosa asukkaista ei enää polta sisällä. Tupakointi on edelleen sallittua, kunhan se on huomaavaista muita asukkaita kohtaan ja tapahtuu sille osoitetulla paikalla, sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. ka haluavat täysin savuttomia asuntoja ja asumisympäristöjä. Espoossa myös tupakoitsijat ovat tyytyväisiä asumiseensa kaupungin ensimmäisessä täysin savuttomassa vuokratalossa: tupakointi on vähentynyt jopa puoleen aiemmasta, koska asunnosta ei viitsitä lähteä tontin ulkopuolelle tupakalle. Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu on tehnyt savuttoman vuokratalon rakentamista koskevan valtuustoaloitteen, ja kaupungin asuntotoimisto on valmis aloittamaan rakennustyöt, jos lupa heltiää. Riihimäen kaupunki harkitsee tulevaisuudessa tarjoavansa osaa kaupungin vuokra-asunnoista vain tupakoimattomille asukkaille. SUURET SUOMALAISET vuokrataloyhtiöt haluavat tarjota asumisen vaihtoehtoja sille kasvavalle joukolle kansalaisia, jot- Kaksion tupakkaremontti maksaa 3 000 – 5000 euroa Tupakoinnista johtuvia asunnon vaurioita ei enää nykyisin lasketa asunnon normaalin kulumisen piiriin, vaan niiden aiheuttaminen katsotaan tahalliseksi asunnon turmelemiseksi. Tämän vuoksi tupakansavun turmeleman asunnon siivous- ja korjauskorjauskustannukset peritään täysimääräisesti vahinkojen aiheuttajalta. Tupakansavun turmeleman kaksion kunnostaminen sellaiseksi, ettei tupakan haju häiritse asumista, maksaa tavallisesti 3 000 – 5 000 euroa, mutta joissakin tapauksissa korjauskustannukset ovat nousseet jopa 7 000 euroon. Loppusumma määräytyy sen mukaan, kuinka suuri osa tupakoinnin jäljistä saadaan pois pesemällä ja siivoamalla ja kuinka laajasti asuntoa on remontoitava. Mitä suurempi asunto, sitä enemmän siivoaminen ja korjaaminen luonnollisesti maksavat. Asunnon tupakkaremontin yhteydessä tehdään seuraavat asiat: • Seinät pestään maalipesuaineella. • Seinät maalataan kapselointimaalilla. Kyseessä on erikoismaali, joka estää seinärakenteisiin imeytynyttä savun ja nikotiinin hajua vapautumasta huonetiloihin. •Kapselointimaalin päälle vedetään normaali pintamaali. •Tavallisesti riittää, että lattiat pestään koneella ja vahataan. Joissakin tapauksissa lattiapinnoitteet joudutaan uusimaan kokonaan. •Asuntoon vaihdetaan uudet väliovet. •Kiinteiden kalusteiden ovet pestään tai niiden tilalle vaihdetaan uudet sen mukaan, kuinka pahasti tupakansavu on ne kellastuttanut. •Tupakansavun pahasti turmelemiin asuntoihin on toisinaan tehty otsonointi. Äskettäin markkinoille on tullut uusi pilaantuneen ilman käsittelyn menetelmä, jonka tehokkuudesta kerätään kokemusta. Huoneiston siivous- ja korjauskulut peritään niin, että osa remonttikuluista katetaan vuokravakuudella ja jäljelle jäävät kulut laskutetaan asukkaalta. Ellei remonttikustannuksia saada perityksi vahingon aiheuttajalta, kulut aiheutuvat kaikkien vuokralaisten maksettaviksi asuntojen vuokrissa. Terveys savuna ilmaan Tupakkatuotteet ovat myrkyllisimpiä myytäviä kulutushyödykkeitä ja tupakointi suurin yksittäinen terveysriski. Keuhkoihin hengitettävässä savussa on yli 4 000 yhdistettä, joista syövän syntyä edistäviä on noin 60. Ympäristön tupakansavussa on samoja myrkyllisiä yhdisteitä kuin keuhkoihin hengitettävässä savussa. Aktiivinen tupakointi • Vuosittain 5 000 – 6 000 suomalaista kuolee tupakoinnista johtuviin sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään ja keuhkosairauksiin. • Aiheuttaa 90 prosenttia keuhko- syöpä- ja keuhkoahtaumatautitapauksista. • Edistää hengitysteiden, virtsateiden ja suuontelon syövän syntyä, vaikuttaa tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. • Osatekijänä myös muun muassa suu- ja hengitystietulehduksissa, korvatulehduksissa, katkokävelyssä ja impotenssissa. • Aikaistaa naisen vaihdevuosia jopa vuosilla. Tuolloin luusto, verenkierto ja iho ovat naisen kalenteri-ikää vanhempia. Ympäristön tupakansavu • Aiheuttaa Suomessa vuosittain 10–30 keuhkosyöpätapausta sekä 50–300 sydän- ja verisuonisairauk- sista johtuvaa kuolemaa. • Lisää aikuisilla keuhkoahtaumataudin riskiä. Keuhkoahtaumataudissa keuhkojen toiminta heikkenee jatkuvasti. • Jatkuva altistuminen lisää sydän infarktiriskiä noin 20 prosenttia, aivoinfarktin riskiä 50 prosenttia ja äkillisen sepelvaltimotautikuoleman riskiä 25–35 prosenttia. • Aiheuttaa lapsille kroonisia hengitys- tieoireita, lisää astman puhkeamisen riskiä ja sairastuvuutta hengitystie infektioihin sekä hidastaa keuhko toiminnan kehitystä. Ympäristön tupakansavu vaikeuttaa lasten astmaa. Tupakansavu ja raskaus • Raskauden aikainen altistuminen ympäristön tupakansavulle hidastaa sikiön kasvua ja pienentää lapsen syntymäpainoa. • Voimakas altistuminen tupakansavulle saattaa lisätä keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen vaaraa. • Viitteitä, että lapsen altistuminen ympäristön tupakansavulle syntymän jälkeen on kätkytkuoleman riskitekijä. 9 Sauhuttelijakin vaatii Lisää tupakointirajoituksia! luona. Lopetusyritys päättyi lyhyeen. Maarit ei saa päivää liikkeelle ennen aamusavuja. Päivän kuluessa hän polttaa puolisen askillista, tosin usein hän tumppaa savukkeen poltettuaan siitä vain puolet. Miska tarvitsee aamukäynnistykseen ensin kahvin, vasta sitten on tupakan vuoro. Päivässä tupakkaa palaa askillisen verran. Luulisi siis, että molemmat olisivat joskus polttaneet sisällä. Niin he eivät kuitenkaan ole koskaan tehneet. – Koti menee pilalle, jos siellä polttaa! Sisätilassa tupakansavu käy silmiin ja häiritsee paitsi tupakoimattomia myös tupakoitsijoita itseään. Ennen kaikkea savu pilaa lasten terveyden, Maarit muistuttaa. Ymmärrystä sisätiloissa polttajille ei heru myöskään Miskalta. – Ymmärrän sisällä tupakoimisen vain silloin, jos henkilö on liikuntarajoitteinen. Monet tuttavamme kuitenkin polttavat sisällä ja ihmettelevät sitä, että Maarit ja minä käymme tupakalla ulkona. Maarit Isberg on vähentänyt tupakointia sairastuttuaan vakavasti, mutta usein hän lähtee ulos vetämään savut miehensä Miska Taipaleen kanssa. Mukaan pääsee myös Valtteri-koira. AHTIALAN RISTIMÄENKADULLA asuu kaksi vankkumatonta tupakoitsijaa. Yhtä vankkumattomasti kuin polttavat tupakkaa, Maarit Isberg ja Miska Taipale ovat sitä mieltä, että tupakointia pitää rajoittaa vielä nykyistäkin enemmän. – Olisi hyvä, jos Lahden Talot tekisi kaikkien vuokralaistensa kanssa uudet vuokrasopimukset, joissa kielletään polttaminen asunnossa sisällä. Kun tupakalla pitäisi käydä kiinteistön pihalla tupakointiin varatulla paikalla, asukkaiden väliset ristiriidat vähenisivät, sanoo Maarit. Asuessaan Sipurassa pariskunta ajoi hanketta, että kiinteistön pihalle olisi järjestetty tupakkapaikka, jossa kaikkien asukkaiden olisi pitänyt käydä tupakalla. Hanke ei toteutunut. Maarit haluaisi keskittää tupakoinnin tiettyyn paikkaan siisteyden vuoksi. Hän 10 inhoaa maahan heitettyjä tupakantumppeja ja tunnustautuu avoimesti tumpinkeräilijäksi. Ristimäenkadun kiinteistön pihalla olevat, tupakantumpeille tarkoitetut purkit ovatkin Maaritin laittamia. Miskalla on pihatupakointiin toinenkin näkökulma. – Ulkona käyminen vähentää polttamista, sillä kovalla pakkasella tai kaatosateella ei tule niin herkästi lähdettyä tupakalle. SEKÄ MAARIT ETTÄ MISKA aloittivat tupakoinnin noin 15-vuotiaina. Siitä lähtien Miska on polttanut yhtäjaksoisesti, Maarit on ollut polttamatta odotusajat sekä noin 3,5 vuoden jakson 21–25-vuotiaana. Muutama vuosi sitten pariskunta yritti yhteistuumin lopettaa polttamisen. Miska oli pari päivää polttamatta, mutta Maarit tupakoi salaa käydessään äitinsä PARISKUNNAN ELÄMÄSSÄ on itse asiassa useita savuttomia alueita. Maarit ja Miska eivät tupakoi esimerkiksi helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa eivätkä monissa muissakaan juhlissa, eikä Maarit polta koskaan silloin, kun Miskan vanhemmat ovat heillä kylässä. Myös ulkona tupakoimiseen suhtaudutaan kriittisesti: esimerkiksi kävellessä ei tupakoida, eikä tupakkaa laiteta suuhun, kun tullaan kaupasta ulos. Vetäessään seurakunnan poikakerhoa Miska oli kerhon yhteydessä polttamatta noin 3,5 tuntia: tunnin ennen kerhon alkamista, kerhon ajan ja vielä kerhon jälkeen niin kauan, että ehti pois kerhopaikalta ja poikien näköpiiristä. – Tupakan polttamisen jälkeen ihminen haisee todella pahalle, Maarit tietää. – Kun Miska ja minä tulemme tupakalta, lapset kieltävät tulemasta lähelle. He myös inhoavat minun vanhempiani, jotka polttavat paljon ja haisevat vahvasti tupakalta. Riitta Babic kannattaa tupakoinnin rajoituksia. – Tosin se tuntuu liian tiukalta, ettei pihallakaan saisi tupakoida, hän pohtii. Allu-koiralla ei ole asiaan erityistä kantaa. Riitta ei polta enää ”AI NIIN, Riittahan ei enää poltakaan.” Tämä lausahdus kuullaan nykyisin aina silloin tällöin Riitta Babicin tuttavapiirin juhlissa ja muissa sosiaalisissa tilanteissa, kun väki lähtee ulos tupakalle. Hieman toista vuotta sitten, täsmällisesti sanottuna 6.11.2009, Riitta Babic nimittäin lopetti tupakanpolton, kertaheitolla, poltettuaan melko tarkasti puoli vuosisataa. – Sen jälkeen en ole polttanut kuin unissani. Minun ei ole myöskään tehnyt mieli tupakkaa, päinvastoin minun tekee pahaa, kun tyhjennän parvekkeella mieheni tuhkakuppeja, hän kertoo. RIITTA BABICIN tupakanpoltto loppui suunnittelematta. Vuoden 2009 marraskuun alun päivänä häntä pyörrytti koko päivän eikä hän kyennyt edes tupakalle, vaan makasi sängyssä. Seuraavana päivän olo oli normaali – paitsi ettei tupakkaa tehnyt lainkaan mieli. – Minun kiintiöni oli näköjään tullut täyteen. Myös aika monet tuttavani ovat lopettaneet. Minä ja kaikki seitsemän sisarustani olemme aikanaan tupakoineet, mutta nykyisin vain yksi meistä polttaa, Riitta Babic kertoo. – Omista lapsistani poika ei ruvennut koskaan polttamaan, mutta tytär rupesi. Nyt kun en itse polta, olisin hirveän vihainen, jos lapsenlapseni alkaisivat polttaa! NUORENA Riitta Babic tupakoi sisällä keittiössä, ja noita aikoja hän muistelee nyt hieman kauhuissaan. Vuonna 1996 Babicit ottivat tavaksi mennä tupakalle parvekkeelle, eikä heidän tuttavapiiriinsä nykyisin kuulu ketään, joka polttaisi kodissaan sisällä. Myös muihin tupakoinnin rajoituksiin Riitta Babic suhtautuu nyt hieman toisin kuin suhtautui vielä tupakoidessaan. – Kun itse poltin ja polttamista alettiin rajoittaa, olin kaikkia rajoituksia vastaan. Nyt kannatan rajoituksia. Tosin se tuntuu liian tiukalta, ettei pihallakaan saisi tupakoida. RIITTA BABIC on asunut Eteläinen Liipolankatu 1 A:ssa alusta asti eli vuodesta 1969. Talossa ei ole ollut tupakoinnista johtuvia asukkaiden välisiä ristiriitoja. Jotta niiltä vältyttäisiin vastaisuudessakin, Riitta Babic toivoo, että parvekkeella ja pihalla tupakoitsijat laittavat tupakannatsat tuhkakuppiin eivätkä heittäisi niitä maahan. – Ivan polttaa kolmisen askia päivässä, parvekkeella, muttei heitä natsoja alas. On epäsiistin näköistä, jos pihalla tai oven edustalla on natsoja! 11 Sain nuhaa ja hengenahdistusta Kaikki tupakoitsijat eivät välttämättä usko, että tupakansavu haittaa muita ihmisiä. Seuraavassa neljä tupakansavastusta kärsivää tai kärsinyttä henkilöä kertoo kokemuksistaan. Haastattelut julkaistaan nimettöminä, koska jotkut haastateltavista eivät halua leimautua, jos esiintyvät omalla nimellään. ”MINULLA OLI unelma-asunto upeine näköaloineen ja omine saunoineen. Naapurin tupakoinnin takia jouduin kuitenkin muuttamaan siitä pois vain yhdeksän kuukauden asumisen jälkeen. Naapurissani asui ketjupolttaja, joka kävi parvekkeellaan tupakalla tunnin välein, jopa useamminkin. Talon parvekkeissa ei ollut lasituksia, mutta korvausilmaaukkojen kautta tupakan haju tuli voimakkaana minun kotiini. Iltaisin kotona ollessani kärsin hajusta ja aloin saada oireita, joita minulla ei ollut aiemmin, esimerkiksi nuhaa ja hengenahdistusta, joka ei ole vieläkään lähtenyt kokonaan pois. Huomasin myös, että aloin vaistomaisesti pidättää hengitystäni välttyäkseni hengittämästä tupakan savua. Minusta on upeaa asiakaspalvelua, että Lahden Talot haluaa tarjota myös savutonta asumista. Olenkin hakenut asuntoa Lanssikadun taloista, joissa tupakka ei haise edes tontilla!” ”NAAPURUSTOSSANI asuu useita tupakoitsijoita. Porraskäytävä alhaalta ylös asti on usein harmaana tupakansavusta, ja oven rakosista savu tunkeutuu asuntoihin. Kesällä pidimme porraskäytävän tuu- 12 Lanssikadun matalaenergiataloissa ei polteta parvekkeilla eikä talojen pihoillakaan. letusikkunat yötä päivää auki, ja silloin ilma raitistui sekä porraskäytävässä että asunnoissa sisällä. Tupakan haju tuntuu erityisesti makuuhuoneessani. Siellä haisee jopa silloinkin, kun porraskäytävässä ei haise yhtään, samoin haisee vieressä olevassa kylpyhuoneessa. Jos avaan ikkunan, en haista ulkona tupakan hajua, joten epäilen, että haju kulkeutuu ilmastointikanavan kautta. Parvekkeen käyttöä naapureiden polttaminen ei rajoita, koska savu leviää ulos. Naapurissani asui aiemmin äiti pienten lasten kanssa. Hän joutui muuttamaan pois, koska asunto haisi edellisen asukkaan jäljiltä vahvasti tupakalle.” ”MINUN JA VAIMONI alapuolella asuu pariskunta, joka tupakoi parvekkeellaan ns. kaksin käsin. Talomme parvekkeissa ovat parvekelasit, mutta kun naapurini käyvät tupakalla, he pitävät parvekelasit kiinni. Tämän vuoksi parvekelinjastosta tulee kuin hormi, jota pitkin savu kulkeutuu yläpuolella asuvien parvekkeelle, siis meille. Emme voi kesällä istuskella parvekkeellamme emmekä pitää parvekkeen ovea auki tuulettaaksemme kotiamme, koska oven kautta tupakan katku tulee sisälle. Minun on vaikea käsittää, miksi jotkut tupakoitsijat eivät halua ymmärtää, että tupakansavu todella kulkeutuu naapuriasuntoihin ja häiritsee niiden asukkaita.” ”SEINÄNI TAKANA asuu kaksi henkilöä, jotka kotona ollessaan polttavat jatkuvasti. Arkisin päiväsaikaan, kun he eivät ole kotona, kodissani ei haise tupakan savu, mutta illansuussa, illalla ja yöllä haisee. Viikonloput ovat aivan hirveitä, kun haju on ympärivuorokautinen. Monena yönä joudun nousemaan tuulettamaan makuuhuonettani. Aamuisin päätäni särkee tupakan hajun takia. Naapurini tupakoivat parvekkeellaan, joten savun takia en voi kesäisin istuskella omalla parvekkeellani. En voi myöskään pitää ikkunaa auki, koska savu tulee sisälle myös sitä kautta. Yleensä haju tuntuu olohuoneessani, toisinaan kuitenkin keittiössä. Hajua tuntuu tulevan myös ilmastointikanavasta ja liesituulettimesta. Kaappini, jopa jääkaappi, haisevat! Tässä talossa asui aiemmin henkilö, joka poltti asunnossaan niin paljon, että koko rappukäytävä haisi.” Lopettaminen kannattaa Lanssikadun talojen asunnot ovat valoisia, ja ne on sisustettu laadukkaasti. Lanssikadun talot haluttu asumiskohde HYVÄSTÄ SISÄILMASTA ja savuttomuudesta on kasvamassa merkittävä asumistrendi. Niin yksityiset vuokranantajat kuin vuokrataloyhtiötkin haluavat rajoittaa asunnossa tupakoimista, ja uudisrakennusten hyvä sisäilma halutaan turvata kieltämällä tupakointi myös kiinteistön pihalla. Valmistumassa olevat Lanssikatu 3:n ja 5:n matalaenergiatalot ovat lahtelaisittain edelläkävijätalot, sillä ne ovat Lahden ensimmäiset maalämmöllä ja aurinkokeräimillä lämpiävät kerrostalot. Taloissa korostetaan myös hyvää sisäilmaa, ja savuttoman suuntauksen mukaisesti ne ovat Lahden Talojen ensimmäinen täysin savuton kiinteistö. Talojen asukkaiksi valitaan tupakoimattomia henkilöitä, ja tupakointi on kielletty asuntojen ja parvekkeiden lisäksi myös pihalla. Hyvän sisäilman turvaamiseksi asukkailla ei myöskään saa olla lemmikkieläimiä, eikä asuntoihin saa tuoda lemmikkejä vierailulle. TUPAKOINTIA JA LEMMIKKEJÄ koskevat rajoitukset eivät ole vähentäneet Lanssikadun asuntojen houkuttelevuutta. Jo ennakkoon Lahden Talot sai runsaasti ilmoittautumisia henkilöiltä, jotka olivat halukkaita muuttamaan taloihin, ja mää- Aurinkokeräimet sijoittuvat Lanssikadun matalaenergiatalojen katolle huomaamattomasti ja tyylikkäästi. räaikaan mennessä asuntoihin jätettiin yli 200 hakemusta. Asukkaat valitaan ja valinnoista ilmoitetaan helmikuun aikana. Asukkaat pääsevät muuttamaan asuntoihin 1.4. alkaen. Lanssikadun matalaenergiataloissa on yhteensä 56 asuntoa, joiden keskipintaala on noin 46 neliötä. Asunnoista 40 prosenttia on varattu Lahden Talojen vanhoille asukkaille. Nyt valmistuvien talojen naapuriin Lanssikatu 7:ään Lahden Talot rakentaa pienemmän, 27-asuntoisen matalaenergiatalon, jonka varuste- ja sisustustaso ovat vielä ykkösvaihetta paremmat. Rakennustöiden arvioidaan alkavan ensi kesänä. Myös tästä kohteesta tulee täysin savuton. Lahden Talot päättää uudiskohteidensa savuttomuudesta tapauskohtaisesti. Olo ja terveys paranevat, mitä pidempään on tupakoimatta: • 20 minuuttia: Syketiheys ja ääreisverenkierto paranevat • 24 tuntia: Hiilimonoksiditasot ovat normalisoituneet • 48 tuntia: Nikotiini poistuu elimis töstä, maku- ja hajuaisti paranevat • 2 viikkoa–3 kuukautta: Verenkierto ja keuhkot toimivat paremmin • 1–9 kuukautta: Hengenahdistusta ja yskimistä voi esiintyä vähemmän, infektioriski voi olla pienempi. •1 vuosi: Sydänkohtauksen ja sydän kuoleman riski on puolittunut. • 5 vuotta: Aivohalvauksen riski on pienentynyt voimakkaasti. • 10 vuotta: Keuhkosyövän riski on puolittunut. • 15 vuotta: Sydänsairauden riski on laskenut samalle tasolle kuin koko elämänsä tupakoimattomana olleella. Tätä mieltä, eri mieltä? Oletko tupakoinnista samaa mieltä vai täysin eri mieltä kuin Asukasviestin haastattelemat henkilöt? Kaventavatko tupakointirajoitukset tupakoitsijoiden yksilönvapautta ja perustuslaillisia oikeuksia? Ovatko tupakansavusta valittavat nirppanokkia, jotka marisevat turhasta? Vai ovatko tupakoitsijat muista ihmisistä piittaamattomia hidalgoja? Herättivätkö Asukasviestin jutut muita ajatuksia tai mielipiteitä? Kerro mielipiteesi tai tarjoudu haastateltavaksi seuraavaan Asukasviestiin! Lyhyen mielipidekirjoituksesi tai haastattelutarjouksesi yhteystietoineen voit lähettää sähköpostitse osoitteella [email protected] tai kirjepostissa osoitteella Lahden Talot, Mariankatu 19, 15110 Lahti, kuoreen merkintä ”Tupakointi”. 13 Luiskakadulla valmista kolme kuukautta etuajassa Luiskakatu 1:n rivitalojen perusparannus valmistui joulukuussa 2010 eli kolmisen kuukautta etuajassa. Kohteen kaikki neljä taloa perusparannettiin yhdessä vaiheessa. – Urakoitsija halusi tehostaa omaa aikatauluaan, ja tämä sopi meille oikein hyvin, kertoo Lahden Talojen projektipäällikkö Raine Majuri. – Hanke sujui kokonai- suutena hyvin. Kunpa kaikki olisikin aina näin helppoa! Luiskakadulla tehtiin kattava perusparannus. Huoneistoissa uusittiin käyttövesijohdot, kaikki pinnat, ikkunat, saunat ja pesuhuoneet sekä keittiökalusteet ja komerot. Perusparannuksen ajan asukkaat asuivat Lahden Talojen osoittamissa väliaikaisissa asunnoissa. Vuonna 2011 alkavat perusparannukset ja isot korjaukset Kiinteistö Tärkeimmät uusimis- tai korjaustoimet * Etel. Liipolankatu 1 Kahden hissin modernisointi Kansakoulukatu 4 Laaja perusparannus: Kylpyhuoneet, keittiökalusteet, yhteistilat, porrashuoneet, ilmanvaihto, asuntojen pinnoitteet, ikkunat, ulkomaalaus, piha-alueet, vesikattovarusteet Katajakatu 5 Kahden hissin modernisointi Katsastajankatu 21 Keittiökalusteet, asuntojen pinnoitteet, käyttövesijohdot, alakerran WC, varastojen vesikatteet Kerinkallionkatu 15 Osa Lahden kaupungin ns. elinvoimaisuuspakettia: Vesikatto, julkisivut, parvekelinjat, parvekelasitukset, kylpyhuoneet, keittiökalusteet, asuntojen ja yhteistilojen pinnoitteet, ilmanvaihto, osa talotekniikasta Mukkulankatu 34 Kylpyhuoneet, valurautaviemäreiden ja lattiakaivojen pinnoitus, vesikalusteet Onnelantie 12 Kylpyhuoneet, keittiökalusteet, porrashuoneet Palokunnantie 9 Yhden uuden hissin rakentaminen, vanhan hissin modernisointi, parvekkeet ja ikkunat, lämpöverkon tasapainotus Pihtikatu 9 Ikkunat ja parvekeovet Päivärinteenkatu 9, 13, 15 ja 17, Kiekkoistenkatu 5 Kylpyhuoneiden seinät, lattiat ja kalusteet (3-vaiheisen korjauksen toinen vaihe, 30 asuntoa) Suitsikatu 11 ja 13 Ikkunat ja parvekeovet (talo 13 D ja E) Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16 ja 18 Ikkunat, parveke- ja ulko-ovet, piha-alueet, neljä saunaa asunnoiksi, autopaikat, ulkomaalaus, lukitus Vaaksakatu 2, 4 ja 6 Kylpyhuoneiden seinät, lattiat ja kalusteet (3-vaiheisen korjauksen ensimmäinen vaihe, 36 asuntoa) * Taulukossa mainittujen perusparannusten ja korjausten lisäksi tehdään lukuisia muitakin korjauksia. Korjauksia koskevat tarkemmat selvitykset laitetaan internettiin Lahden Talojen kotisivuille, ja kohteiden asukkaille järjestetään tarpeen mukaan tiedotustilaisuuksia tai hankkeista tiedotetaan muilla tavoin. 14 Perusparannuksessa Luiskakadun asuntojen kylpyhuoneet saivat uuden, pirteän ilmeen. Tilaa pelastusajoneuvoille Oman erityispiirteensä perusparannukseen toi kallion louhinta. Ylärinteessä toisen kerroksen asuntojen sisäänkäyntien editse kulkevaa kapeahkoa väylää levennettiin louhimalla sen sivustalla olevaa kalliota. Parin metrin levennyksellä helpotetaan pelastusajoneuvojen liikkumista alueella. Louhintatyöt tehtiin viime kesänä ja syksynä samaan aikaan kuin muutkin ulkotyöt: parannettiin pihan ylärinteen pintavesien ohjausta, uusittiin pihavalaistus ja maalattiin talousrakennukset. Luiskakatu 1:n neljässä talossa on yhteensä 28 asuntoa, joiden koot vaihtelevat 45 neliön kaksioista 71 neliön kolmioihin. Talot on rakennettu vuonna 1986. Lukuisia korjaushankkeita Vuonna 2011 Lahden Talot aloittaa perusparannuksia ja muita suuria korjauksia 13 kohteessa. Suurin hanke on ns. Milkin eli Kansakoulukatu 3:n ja 4:n talojen perusparannus. Talot saneerataan kahdessa vaiheessa; vuonna 2011 alkaa talon numero 4 perusparannus. Kaikki talot ja asunnot on määrä saadaan uudistetuksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Lahden kaupungin ns. elinvoimaisuuspaketin osana alkaa Kerinkallionkatu 15:n perusparannus, joka niin ikään on laaja perusparannushanke. Lisäksi tehdään lukuisia pienempiä korjauksia, jatketaan lukitusten uusimista ja vesiprojektia sekä varaudutaan yllättäviin korjaustarpeisiin kuten putkivuotoihin. Uudisrakentaminen painottuu palveluasumiseen Eija Karjalainen ei ole löytänyt Luiskakadun kodistaan mitään epäkohtia. Paluumuutossa huonekalut ja tavarat sijoittuivat samoille paikoille, missä ne olivat ennen perusparannusta. Ei mitään epäkohtia! Ensimmäisten joukossa, joulukuun 28:s päivä, Luiskakadulle muutti asukastoimikunnan puheenjohtaja Eija Karjalainen. Muuttomatka ei ollut pituudella pilattu, sillä evakkokoti oli kadun toisella puolella Luiskakatu 2:ssa. Vaikka väliaikainenkin asunto oli mieleinen, perusparannus veti takaisin entiseen kotiin. Ratkaisua ei ole tarvinnut katua. Perusparannuksen ykkösjuttuna Eija Karjalainen pitää avaruutta, jonka toi olohuoneen ja ruokailutilan välisen seinän poistuminen. Myös uudet, vedottomat ikkunat ovat suuri ilonaihe. Tuulikaapin ja eteisen väliovessa on nyt ikkuna, minkä ansiosta eteinen on aiempaa valoisampi. Naulakkosyvennys komeroineen selkiyttää eteistilaa. – En ole löytänyt mitään epäkohtia, tykkään aivan kaikesta. Keittiö on nyt ihanan siisti, siellä ovat liesituuletin ja kaikki uudet kodinkoneet. Ja sauna ja pesuhuone ovat kerta kaikkiaan ihanat! Pisteenä i:n päällä on asunnon värimaailma. – Aivan kuin olisin itse valinnut maalien sävyt! Eija Karjalainen on yksi 11:stä Luiskakadun asukkaasta, jotka halusivat palata perusparannuksen jälkeen vanhaan kotiinsa. Hänen asuttamaansa rivitaloosuuteen muutti takaisin kolme vanhaa asukasta. Yhtä lukuun ottamatta kaikki takaisin muuttajat asuivat evakkoajan Lahden Talojen osoittamassa asunnossa. Eija Karjalainen on asunut Luiskakadulla vuodesta 1991. Ensin kotina oli kolmio, lasten lennettyä maailmalle 61-neliöinen kaksio. Asuinympäristö on mieluinen: vieressä on luonto, ja asuntoon kuuluu pieni piha, jota voi laittaa mielensä mukaan ja missä voi kesäisin saunan jälkeen istuskella. – Haluan asua täällä vielä eläkkeellä ollessanikin! Asunnossa ei ole kynnyksiä, joten tässä on vanhanakin helppo liikkua. Lahden Talot rakentaa parhaillaan neljää uudisrakennuskohdetta, jotka kaikki valmistuvat keväällä tai kesällä 2011. Uudisrakentamisen painopiste on palveluasumisessa. Tarjantielle valmistuvan vanhusten palvelutalon sekä Eteläiselle Rengastielle rakentuvien maahanmuuttajien, pitkäaikaisasunnottomien ja kehitysvammaisten asuntojen harjannostajaiset ovat vuorossa helmikuussa. Tarjantie 57:n palvelutalon rakennustöiden arvioidaan valmistuvan toukokuun loppuun mennessä. Kyseessä on kaksikerroksinen rakennus, johon tulee 59 vanhusten palveluasuntoa. Talon huoneistoala on vajaat 2 500 neliömetriä. Talon rakennuttaa Lahden Palveluasunnot Oy, ja se vuokrataan MedOne Hoiva Oy:lle, joka myös vastaa asuntoja koskeviin tiedusteluihin. Kesällä 2011 valmistuvat Eteläinen Rengastie 1A:han Launeen erityisasunnot (ns. Lea-hanke), jonka avulla Lahti pyrkii vähentämään pitkäaikaisasunnottomuutta. Rivitalomaisen kohteen huoneistoala on hieman yli tuhat neliömetriä. Taloon valmistuu 29 asuntoa, joista kaksi on tarkoitettu isoille maahanmuuttajaperheille ja muut pitkäaikaisasunnottomille. Talon rakennuttaa Lahden Palveluasunnot Oy, ja se vuokrataan Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Launeen erityisasuntojen naapuriin Eteläinen Rengastie 1B:hen valmistuu heinäkuun puoliväliin mennessä HOTHAT-kohde, joka on kolmen yksikerroksisen rivitalotyyppisen rakennuksen muodostama kokonaisuus. HOTHAT-kohde purkaa kehitysvammaisten laitosasumista, sillä siihen valmistuu 15 kehitysvammaisten asuntoa ja yhteistilat, joiden huoneistoala on vajaat 2 600 neliömetriä. Kohteen rakennuttaa Lahden Palveluasunnot, ja se vuokrataan Etevakuntayhtymälle. Pisimmällä ovat Lanssikadun matalaenergiatalon rakennustyöt Niemen kaupunginosassa. Lanssikadun talot rakennuttaa Lahden Asunnot Oy. Talot valmistuvat maaliskuun lopussa, ja asukkaat pääsevät muuttamaan asuntoihin huhtikuun alusta lukien. Toukokuussa valmistuu Tarjantie 57:ään vanhusten palvelutalo, joka vuokrataan MedOne Hoiva Oy:lle. 15 ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Uutta matoa koukkuun! T ähän mennessä Asukasaktiivin ajatuksia -palstalla on käsitelty monenlaisia asioita kuten asumista, yhteisöllisyyttä, vastuuta ja lapsia. Minä haluan puhua yrittämisestä. Tällä tekstillä en hae maailmanrauhaa; niin minä kuin moni muukin ymmärrämme, että sellainen on mahdotonta. Haluan vain ihmisten oivaltavan, ettei hyvien tekojen tarvitse tähdätä maailmanrauhaan, vaan ne voivat olla pieniä eleitä naapureita ja lähimmäisiä kohtaan. Nämä pienet teot saattavat poikia lisää pieniä hyviä juttuja ympäristössä, ja ajan kuluessa ne saattavat muuttua isoiksikin asioiksi. Käytännössä ajatukseni on esimerkiksi se, että talon asukastoimikunnan muutama jäsen käy toivottamassa uuden asukkaan tervetulleeksi taloon ja siinä samalla kertoo, mitä kaikkea asukkaalla on käytössään: kerhohuoneet, saunavuorot, autopaikat ja niin edelleen. On varmasti mukavaa, kun joku tulee ovelle ja tiedustelee ystävällisesti, onko asukkaalla hetki aikaa, sekä kertoo, mitkä autopaikat tai saunavuorot ovat vapaana! Näin asukas on saanut pienen ystävällisen eleen, jonka seurauksena hänellä on varmasti hyvä mieli. Toisena esimerkkinä vaikkapa se, että kun pihatalkoisiin tai johonkin muuhun talon tapahtumaan tulee uusi henkilö, tervehditään häntä ja esitellään muut osallistujat – ei kuitenkaan niin, että tuupataan harava käteen ja ohjeistetaan, mistä haravoidaan. Kolmas esimerkki on vielä pienempi ele eli naapureiden tervehtiminen. Joskus saattaa käydä niin, ettei joku vastaa, mutta kun hymyillen vain jatkaa tervehtimistä, ennen pitkää vastauskin tulee. Kyllä pääsääntöisesti toinen vastaa jossakin vaiheessa, tavalla taikka 16 toisella. Jos naapurin vastaus on kielteissävytteinen, niin ”ei muuta kuin uutta matoa koukkuun”. Tässä vain muutama esimerkki pienistä ystävällisistä eleistä, joilla voi ajan kuluessa parantaa asumista ja tutustua naapureihin. Valitettavan usein kuulen, että yritetty on kaikkea, mutta mitään ei tapahdu. Lainaan taas erästä kotimaisen komediasarjan sanontaa ”ei muuta kuin uutta matoa koukkuun”. Eli yrittämistä vain kerta toisensa jälkeen! Jos kymmenestä kerrasta yhdeksän kertaa ovi läjähtää kiinni, asenteen on oltava positiivinen. Pitää iloisena todeta, että saatiinhan sentään yksi asukas mukaan ja että minä ainakin tervehdin, vaikkei hän tervehtinytkään. On aina parempi yrittää, vaikka lopputulos ei olisikaan loistava tai hyvä, vaan tyydyttävä tai ei mitään. Joka lauantainen lottokin perustuu tähän. Jotkut ovat lotonneet jo vuosikausia, vaikka lopputulos on ollut sama: ei voittoa. Silti yrittämistä jatketaan ja toivossa eletään. Loton ja tarkoittamani yrittämisen ero on siinä, että lotossa haetaan omaa hyötyä, mutta tarkoittamani toiminta johtaa toisen ihmisen hyvään mieleen. Periaate on sama, eli yrittämistä jatketaan pettymyksestä huolimatta, kerta toisensa jälkeen. Luovuttaa ei saa! Toivon että joku lukijoista on saanut pienen ideasiemen, joka aloittaa jotain uutta. Toivotan kaikille hyvää alkanutta vuotta 2011! Iris Hietamäki Asumisen muistilista Lahden Talojen aravavuokrat nousevat 3,9 prosenttia Lahden Talojen arava-asuntojen kuukausivuokrat nousevat maaliskuun alusta lukien keskimäärin 3,9 prosenttia eli 35 senttiä neliöltä. Vuoden 2010 maaliskuussa vuokrat nousivat 3,3 prosenttia. Korotusten jälkeen Lahden Talojen keskivuokra on 9,35 euroa neliöltä. Vapaarahoitteisten talojen vuokrat nousivat vuoden 2011 alussa keskimäärin 4,3 prosenttia eli 39 senttiä neliöltä. Korotusten jälkeen Lahden Talojen vapaarahoitteisten talojen keskivuokra on 9,5 euroa neliöltä. Vuokrien korotusten syynä on ensisijaisesti ylläpitokulujen kasvu. Eniten ylläpitokuluista nousee Lahdessa kaukolämmön hinta: perusmaksu 8,4 prosenttia ja lämmön hinta 13 prosenttia. Pääomamenojen ei arvioida nousevan vuonna 2011. Vuonna 2012 arava-asuntojen ja vapaarahoitteisten talojen vuokrankorotusten voimaantulo yhtenäistetään ja kaikkien konserniyhtiöiden vuokrantarkistukset toteutetaan samaan aikaan 1.1.2012. Vuokravakuusmaksut nousivat 50 eurolla Lahden Talojen vuokravakuusmaksut nousivat vuoden alusta lukien 50 eurolla. Yksiöiden ja kaksioiden vuokravakuus nousi 350 eurosta 400 euroon ja kolmioiden sekä sitä suurempien asuntojen 450 eurosta 500 euroon. Lahden Talojen perimä vuokravakuusmaksu on siis sidottu asunnon huoneiden lukumäärään eikä asunnon kuukausivuokraan. Yksityisillä vuokramarkkinoilla yleisin vuokravakuusmaksu on kahden kuukauden vuokra. Asunnon hakeminen tai vaihtaminen Vuokran voi pian maksaa myös e-laskulla Lahden Talojen vuokralaiset voivat vielä tämän kevään aikana alkaa maksaa vuokransa e-laskulla. E-laskun mahdollistava pankkiohjelman päivitys tehdään helmikuussa, minkä jälkeen tehdään muut järjestelmän vaatimat muutokset. E-laskua käyttävä vuokralainen ei saa vuokranmaksulaskua perinteisessä kirjepostissa, vaan lasku tulee suoraan hänen verkkopankkiinsa. Vuokralainen välttyy maksua koskevien tili- ja viitenumeroiden ja muiden tietojen näppäilemiseltä nettipankkiin, sillä hänen pitää ainoastaan hyväksyä lasku. – Lahden Talot tiedottaa e-laskusta omilla kotisivuillaan, kun mahdollisuus tulee käyttöön. E-laskuun siirtyvien vuokralaisten on tehtävä asiaa koskeva sopimus verkkopankissaan ja paperilaskua maksaessaan muutettava laskutusvaihtoehdoksi e-lasku. Sen jälkeen saa seuraavat laskunsa e-laskuina suoraan verkkopankkiin, kertoo palvelupäällikkö Terttu Karppinen. Myöhemmin tänä vuonna avataan Lahden Talojen kotisivuille verkkopalvelu, jonka avulla vuokralaiset voivat esimerkiksi selata omaa vuokranmaksuhistoriaansa sekä varata autopaikkoja ja saunavuoroja. Palvelun käyttö edellyttää, että asukas kirjautuu verkkoon omilla pankkitunnuksillaan. – Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa tiedonkulkua asukkaalta Lahden Taloille, sanoo isännöintipäällikkö Matti Koskinen. • Asuntohakemuksen voi tehdä Lahden Talojen kotisivuilla kohdassa Hakeminen. Sivun vasemmasta laidasta klikataan joko otsikkoa Asuntohakemus tai otsikkoa Asuntohakemuksen uusiminen/muutokset. Hakemuksen voi uusia tai sitä voi muuttaa myös asioimalla Lahden Talojen toimistossa. • Kotisivujen Asukkaalle-osion asunnonvaihtopörssissä voi ilmoittaa, millaista asuntoa ja miltä suunnalta kaupunkia etsii, ja kertoa, millaisessa asunnossa ja missä kaupunginosassa nyt asuu. Jos kaksi vuokralaista haluaa keskenään vaihtaa asuntoja, molempien vuokralaisten on otettava yhteys Lahden Talojen asuntosihteeriin asunnon vaihtoon liittyvien käytännön asioiden hoitamiseksi kuten uuden vuokrasopimuksen tekemiseksi. Vuokranmaksu • Vuokranmaksun eräpäivä eli viimeinen maksupäivä on kalenterikuukauden 5. päivä. Maksamalla vuokran eräpäivänä vältyt maksumuistutuksilta sekä muistutusmaksujen ja viivästyskorkojen maksamiselta. • Jos vuokran maksaa eri henkilö kuin vuokralainen eikä maksajalla ole tiedossa maksuviitettä, viestikenttään kirjoitetaan vuokralaisen nimi ja osoite. • Jos vuokranmaksusi viivästyy tai sinulla on vuokrarästejä tai -saamisia tai muita vuokranmaksuun liittyviä kysymyksiä, ota välittömästi yhteys vuokravalvontaan asioiden selvittämiseksi. Vuokrasopimuksen irtisanominen • Vuokrasopimus kannattaa irtisanoa heti, kun tie dossa on muutto toiseen asuntoon. Vuokrasopimuksen voi irtisanoa kalenterikuukauden jokaisena päivänä, vaikka lain mukaan 30 vuorokauden irtisanomisaika ja vuokravastuuasunnosta lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on vastaanotettu. (Esimerkki: Asunnon voi irtisanoa jo 3.9, vaikka tietäisi muuttavansa pois vasta 25.10. Tällöin vuokravastuu asunnosta päättyy 31.10.) • Vuokrasopimuksen voi irtisanoa Lahden Talojen kotisivujen Asukkaalle-osion otsikosta Irtisanomislomake tai käymällä Lahden Talojen toimistolla. Puhelimitse asuntoa ei voi irtisanoa. • Muistathan tehdä loppusiivouksen, ennen kuin muutat pois asunnosta! Lisätietoa loppusiivouksesta LahdenTalojen kotisivuilla www.lahdentalot.fi > Asukkaalle > Asumisopas Kotivakuutuksen ottaminen • Myös vuokralla asuvan kannattaa ottaa kotivakuutus, johon sisältyvät vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus. • Kotivakuutus antaa turvaa tavaroille ja muulle irtaimelle omaisuudelle. Se korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkoja. • Kotivakuutus korvaa myös, kun aiheutat vahinkoa ulkopuoliselle tai tarvitset oikeusturvaa. Arjen tärkeät asiat • Huolehdi paloturvallisuudesta. Varusta asuntosi riittävän monella palovaroittimella; jokaisen kerroksen alkavaa 60:tä neliötä kohti on oltava vähintään yksi varoitin. Testaa palovaroitinten toiminta napista painamalla kerran kuukaudessa ja vaihda varoittimien paristo kerran vuodessa, esim. kansallisena turvallisuuspäivänä 11.2. • Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa. Irtainvarastojen säilytyskopeissa ei saa säilyttää akkuja, perämoottoreita, mopoja, kaasua, palavia nesteitä eikä autonrenkaita. • Autopaikan ja saunanvuoron voit varata kiinteistönhoitajalta. • Noudattamalla talon järjestysmääräyksiä otat huomioon myös naapurisi asumisviihtyvyyden! Järjestysmääräykset löydät Lahden Talojen kotisivuilta Asukkaalle-osion asumisoppaasta sekä talosi ilmoitustaululta. Ne on myös jaettu vuokrasopimuksen liitteenä. www.lahdentalot.fi 17 Punahilkan Palsta --- j o t a i n t e k e m i s t ä --PUNAHILKAN PALSTA JOTAIN TEKEMISTÄ LASTEN KRYPTO 20 9 3 7 7 10 10 14 14 19 10 16 14 14 19 5 12 18 18 19 15 10 6 19 15 1 3 11 2 15 14 11 13 6 11 8 16 11 4 4 3 17 10 2 Jokaista numeroa vastaa tietty kirjain! Täydennä kryptotaulukko, näin saat selville, mitä kryptossa lukee! 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 E V L 2. K Ä J Y U 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 I 0. N T S O L 1. A H Terveisiä kaikille lapsille! Punahilkka Punahilkka jää tauolle Tämänkertaisen Punahilkan palstan myötä Punahilkka sanoo lapsille hei, hei ja toivottaa oikein iloista ja mukavaa vuotta 2011. Punahilkka jää nyt tauolle. Seuraavissa Asukasviesteissä lapsille on muuta aineistoa. 18 Valokuvakilpailu Asukasviestin lukijoille: Hauska kotiaiheinen kuva Isä keittää aamupuuroa hieno röyhelöesiliina uimahousujen eteen kietaistuna. Taapero on löytänyt tiensä pyykkikoriin ja vetänyt siskon sukkahousut päähänsä. Kissa nukkuu sohvalla rennosti käpälät levällään retkottaen. Kotona tapahtuu kaikenlaista, joka vielä pitkänkin ajan kuluttua hymyilyttää, jopa naurattaa. Nyt kannattaa pitää kamera käden ulottuvilla ja ottaa näistä kotipiirin hauskoista sattumuksista kuvia. Asukasviesti nimittäin julistaa Lahden Talojen asukkaille valokuvakilpailun, jonka teemana on hauska kotiaiheinen kuva. Kilpailussa on oma sarjansa aikuisille ja oma sarjansa lapsille, joilla on ikää korkeintaan 12 vuotta. Kilpailuun otetaan vastaan jpg-muotoisia digikuvia, joiden tiedostokoko on vähintään 0,5 megabittiä eli 500 kiloa. Kilpailuun lähetetään vain yksi valokuva osallistujaa kohti. Kuvan ottajalla pitää olla kuvassa olevan henkilön tai henkilöiden suostumus luovuttaa kuva mukaan kilpailuun ja mahdollisesti julkaista se Asukasviesti-lehdessä. Kilpailukuvat lähetetään sähköpostin liitetiedostona 15.3.2011 mennessä osoitteella [email protected]. Kuvan saateviestissä kerrotaan, mitä kuvassa tapahtuu, ketä ihmisiä siinä on, missä tilanteessa se on otettu sekä muut kuvan sisältötiedot. Jotta voittajille voidaan ilmoittaa menestyksestä ja lähettää palkinnot, lähetysviestissä kerrotaan kuvaajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Kilpailukuvat arvioi Asukasviesti-lehden toimituksen muodostama raati, ja parhaimmat kuvat julkaistaan toukokuussa ilmestyvässä Asukasviestissä. Kilpailun osanottajamäärästä ja tasosta riippuen kummassakin sarjassa voidaan palkita kolme parasta kuvaa; palkintoina jaetaan tavarapalkintoja. Petri Juvosen budjettitorialustus sai kiitosta selkokielisyydestä Budjettitorin osanottajat kuuntelivat keskittyneinä controller Petri Juvosen alustuksen. ”Kerrankin selkokielinen esitys”, sanoi moni alustuksen jälkeen. Marraskuun alussa järjestetyn budjettitorin osallistujat kiittivät controller Petri Juvosen alustusta, jossa kerrottiin, mistä kaikesta vuokra muodostuu. Alustuksen sisältöä pidettiin tärkeänä ja mielenkiintoisena ja esitystapaa kiitettiin selkokieliseksi ja ymmärrettäväksi. Mitä Petri Juvonen sitten kertoi? Kokonaisvuokra jakautuu pääomamenoihin (korot, lainojen lyhennykset), yl- läpitokuluihin (lämmitys, kiinteistönhoito yms.), korjauksiin ja hallintokuluihin. Lähtökohtana on omakustannusvuokra eli vuokralla katetaan toiminnasta aiheutuvat kulut sekä varaudutaan ajoissa tuleviin ja yllättäviin kulueriin. Eniten vuokraan vaikuttavat pääomakulut (n. 39 prosenttia). Tähän yksittäisen asukkaan on vaikea vaikuttaa omalla toiminnallaan. Sen sijaan ylläpitokuluihin sisältyvät erät kuten lämmitys, sähkö, vesi, siivous (yht. n. 20 prosenttia) ovat se osa jokaisen arkea, johon itse kukin voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Esimerkiksi omaa energiankulutustaan tarkkailemalla on mahdollisuus hillitä kulutuksen kasvua ja jopa saavuttaa säästöjä. Petri Juvonen selosti myös korjausrahan (korjauseuro) roolia ja sen eroa budjetoituihin vuosikorjauksiin. Korjausrahahan kerätään kaikilta asukkailta, mutta käytetään vuoden aikana vain osaan kustannuspaikoista eli kiinteistöistä erillisen suunnitelman mukaisesti. Pääsääntöisesti käyttökohteet ovat suurehkoja korjaushankkeita (ikkunaremontit, kylpyhuoneet, vesikalusteet), joihin kiinteistöllä ei oman budjettinsa perusteella olisi varaa. Korjausrahaa kerätään vuokranyhteydessä. Helmikuun loppuun saakka korjausrahan osuus kuukausivuokrasta on 58 senttiä/asuinneliö ja maaliskuun alusta lähtien 65 senttiä/asuinneliö. Petri Juvosen kertoma kiinnostava nyanssi oli, että koko hallinnon osuus vuokrasta on vain noin kuusi prosenttia, josta henkilöstökulujen osuus on reilu puolet eli 3,5 prosenttia. Palkat eivät siis vuokratalotoiminnassa ole kovin merkittävä kuluerä, kun niitä verrataan kaikkiin muihin toiminnan pyörittämisestä aiheutuviin kuluihin. Lahden Talot myi ja osti kiinteistöjä vuodenvaihteessa Lahden Talot teki vuoden 2010 lopulla kaksi kiinteistökauppaa. Yhtiö myi Kärpäsessä Päivärinteenkadulla sijaitsevat kolme 1940-luvun pienkerrostaloa Asunto Oy Lahden Pikku-Kärpäsille. Keijupuistosta Kivikadulta se puolestaan osti kesällä tehdyn esisopimuksen mukaisesti kaksi vuonna 2006 rakennettua kerrostaloa Alkuasunnoilta. Osoitteessa Päivärinteenkatu 17, 19 ja 21 sijaitsevat kerrostalot on rakennettu vuonna 1948. Talot ovat kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvan säilymisen kannalta tärkeitä rakennuksia, eikä niitä saa purkaa. Taloissa ei ole hissejä, ja asunnoista puuttuvat asianmukaiset saniteettitilat. Taloissa on yhteensä 30 pientä, 20–40-neliöistä asuntoa. Päivärinteekadun talojen kauppa ei vaikuta vuokralaisten asemaan. Vuokrasopimukset siirtyvät uudelle omistajalle 1.1.2011. Uusi omistaja Asunto Oy Lahden Pikku-Kärpäset saneeraa talot lähivuosina nykypäivän vaatimuksia vastaaviksi. Yhtiö lupaa, että saneerauksen yhteydessä talojen ulkoinen ilme säilyy entisellään. Kivikatu 5:ssä sijaitsevissa 4- ja 5-kerroksisissa taloissa on yhteensä 60 pienasuntoa, jotka ovat olleet tähän saakka nuorisoasuntokäytössä. Toimitusjohtaja Juhani Jokelaisen mukaan A-talon asunnot vuokrataan pääosin hyväkuntoisia pienasuntoja tarvitseville seniori-ikäisille asukkaille. B-talo vuokrataan kokonaan Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatriselle säätiölle. 19 Onnea dnakaapelikodin asukas! DNA-kaapelikodin asukkaana voit halutessasi surffailla vauhdilla netissä ja yli sadalla tv-kanavalla. Valitse itsellesi sopiva nopeus DNA Laajakaista kaapelista ja poimi oman makusi mukaiset kanavat DNA TV:n laajasta ja laadukkaasta maksutv-tarjonnasta. Sitten vain vikkelästi viihtymään! Tutustu ja tilaa osoitteesta www.dna.fi. Lisätietoa saat myös DNA Kaupasta ja muilta jälleenmyyjiltä. www.dna.fi
© Copyright 2024