Tästä - Liiveri
Irma Kortesuo on Liiverin uusi kyläasiamies Maarit Mikkilä uskoo nuorten haluun vaikuttaa Vesihiihdon vauhdissa Kurikassa Ilmajoella kunnan ja kylien yhteistyö toimii Sisällys Puheenjohtajan tervehdys ........................................................................... 3 Irma Kortesuo on Liiverin uusi kyläasiamies ..................................... 4 Ranta-Kuiviloiden koti nousi Luopajärvelle ....................................... 5 Unelma elämästä oikeassa pohjalaistalossa elää ......................... 6 Yhteistalo korjattiin komiaan kuntoon ................................................. 8 Kainaston Seurantalo kunnostetaan vanhaa kunnioittaen ....... 8 Katetussa katsomossa kelpaa sadesäälläkin ..................................... 9 Veneskoski-Viitala-seurassa tapahtuu ................................................... 9 Maarit Mikkilä uskoo nuorten haluun vaikuttaa ............................. 10 Aseman nuoret kotikylän asialla .............................................................. 10 Operaatio ”Pelastakaa Valkiajärvi” ........................................................ 12 Melomaan kesäisille vesille ........................................................................ 13 Euroopan syvin kuilu Pirunpesä kutsuu patikoimaan .................. 14 Tuomikylään reitti ratsastajille ................................................................. 14 Vesihiihdon vauhdissa Kurikassa ............................................................. 15 Ilmajoella kunnan ja kylien yhteistyö toimii ..................................... 16 Jätevesiasiat kuntoon yhteistuumin ....................................................... 17 Kylä- ja seurantalojen energiakulut hallintaan ............................... 17 Työleiri toi kansainvälisen tuulahduksen Jalasjärvelle .............. 18 Kylillä tapahtuu .................................................................................................. 19 Infoa Liiveristä .................................................................................................... 20 Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Asematie 5 60800 ILMAJOKI Puh: (06) 424 4000 S-posti: [email protected] www.liiveri.net Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kyläkööri -hankkeeseen rahoituksen on myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. TOIMITUSKUNTA Anne Rintamäki, Viestintätoimisto Nektari Sinikka Koivumäki, Liiveri Henna Leppinen, Liiveri JULKAISUN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Viestintätoimisto Nektari Mainostoimisto Aada PAINOS 4000 kpl PAINO Litoset Oy, Vaasa 2 Maaseutuelämästä olemme maaseutueläjinä jälleen muutosten edessä. Näin on ollut usein ennenkin. Muutokset ovatkin pikemmin pysyviä kuin tilapäisiä – haasteena on vain kulloiseenkin tilanteeseen vastaaminen. Mitä pidämme tärkeänä? Miten haluamme oman ja läheisten elämän sujuvan? Oma haluni on viettää elinvoimainen tulevaisuus itselleni tärkeiden ihmisten ja asioiden keskellä. Arvoista tärkeimpänä pidän turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Turvallisuus syntyy pienistä asioista. Naapurin tervehdyksestä, kylän yhteisestä hiihtoretkestä, naapuruston miesten yhteisestä saunaillasta Kyrönjokirannassa, perheen päiväkahvihetkestä, riippusillalla nojailusta, tutusta kuovin laulusta kevään tulon ilmoittajana tai konsertista kylätalolla. Näitä voisi luetella vaikka kuinka paljon. Tällaisia arvoja haluan myös kasvattaa ja siirtää tuleville sukupolville. Yhteisöllisyys syntyy tekemällä ja kokemalla yhdessä. Uskon kaikkien meidän haluavan kuulua johonkin. Uskon haluun kokea itsensä merkitykselliseksi suhteessa toisiin ihmisiin. Yhteisöllisyys on parhaimmillaan kantava voima elämän haasteissa. Minun kokemusmaailmassani turvallisuus ja yhteisöllisyys kulkevat usein käsi kädessä. Ympäröivä luonto voimauttavana ja turvallisuutta lisäävänä tekijänä on meillä maaseutueläjillä käden ulottuvilla. Mitä näiden asioiden eteen sitten voi tehdä? Joitain yksinkertaisia ratkaisuja olen tehnyt omassa elämässäni ja meidän isossa perheessä. Otan ympäristön huomioon ratkaisuissani. Käytän palveluja niin läheltä kotia kuin vain käytännössä on mahdollista. Mikäli ajatellaan tässä yhteydessä rahaa, niin jokainen euro lähelle siirrettynä vahvistaa naapuruston, kylän, oman kunnan tai Seinäjoen kaupunkiseudun hyvinvointia. Ja kun vahvistan alueen hyvinvointia vahvistan samalla perheeni ja itseni hyvinvointia. Liiverissä teemme töitä tämän hyvinvoinnin lisäämiseksi. Meidän kautta erilaisilla toimijoilla on mahdollisuus hakea taloudellista tukea tämän alueen hyvinvoinnin lisäämiseen. Uutuutena tällä kaudella on mukana myös yritystuet. Tavoitteena on ylläpitää matalan kynnyksen paikkaa, josta on mahdollista hakea neuvoja ja rahoitusta oman itselleen tärkeän elinpiirinsä kehittämiseen. Kuntatalous ja valtiontalous ovat isojen haasteiden edessä ja nyt onkin omaa elinympäristöään arvostavien paikallisten toimijoiden aika tarttua toimeen elinvoiman säilyttämiseksi. Hyviä ideoita ja ratkaisuja voi lähteä toteuttamaan ennen kuin vasta pakon edessä. Lämmintä ja yhteisöllistä kesää toivotellen, Leader-ryhmien toiminta • Maaseudun kehittämisyhdistykset eli Leader-ryhmät toteuttavat EU:n ohjelmakaudella 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman Leader-toimintatapaa. • Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden omaehtoinen aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. • Yksi Leaderin kantavista ajatuksista on alhaalta ylöspäin –periaate. Se tarkoittaa, että hankkeiden valmistelu ja päästösvalta rahoitettavista hankkeista on tavallisilla ihmisillä, jotka ovat kotiseutunsa parhaita asiantuntijoita. • Leaderiin kuuluu myös uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu, jotta pystytään luomaan uusia työpaikkoja ja kehittämään maaseudun elinkeinoja. • Leader-ohjelmaa toteutetaan jokaisessa EU-maassa. Suomessa toimii 56 Leader –ryhmää, joista neljä tekee kehittämistyötä Etelä-Pohjanmaan alueella. • Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinoelämää edistäviä hankkeita sekä yritystukia oman alueen tarpeiden pohjalta laadittujen Leader-ohjelmien mukaisesti. • Rahoitusta voivat hakea muun muassa yritykset, yhdistykset, oppilaitokset ja kunnat. Hankehaku on jatkuva. Liiveri • Etelä-Pohjanmaalla on liivereissä totuttu säilyttämään kaikkea tarpeellista. Niinpä myös maaseudun kehittämisen kannalta tärkeitä työkaluja säilytetään Liiverissä – Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistyksessä. • Liiverin toiminta-alueeseen kuuluu Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka ja Seinäjoki. Liiveristä on 15 vuodessa kasvanut Seinäjoen seudun ja maaseudun kehittämisen asiantuntija. • Liiveri rahoittaa maaseudun kehittämiseen ja uuden luomiseen liittyviä kehittämishankkeita, koulutushankkeita, investointihankkeita ja yritystukia. Hankkeet voivat olla myös alueiden välisiä tai kansainvälisiä. • Liiverin hallitus kokoontuu kuukausittain päättämään rahoitettavista hankkeista. • Hankehakijana voi olla Liiverin toiminta-alueen yritys, yhdistys tai yhteisö. Myös kunta tai muu julkisen sektorin toimija voi toimia hakijana. • Kuka tahansa voi osallistua maaseudun kehittämistyöhön toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Keijo Viertoma Liiverin hallituksen puheenjohtaja Perhekoti Toiskan isäntä • Liiverin henkilökunta neuvoo hakijoita hankkeiden valmistelussa ja toteuttamisessa. 3 Irma Kortesuo on Liiverin uusi kyläasiamies ”Jokaisella kylällä on oma identiteetti ja omat juuret” Ilmajokelainen Irma Kortesuo aloittaa kesäkuussa työt Kyläköörissä on itua –hankkeessa, joka on Liiverin oma kylien kehittämishanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki kylät ja kyläläiset sekä kylätoimijat Ilmajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä ja Seinäjoella. Ilmajokelainen Irma Kortesuo aloittaa kesäkuussa työt Kyläköörissä on itua –hankkeessa, joka on Liiverin oma kylien kehittämishanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki kylät ja kyläläiset sekä kylätoimijat Ilmajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä ja Seinäjoella. Kyläasiamies auttaa ja neuvoo kylien kehittämiseen liittyvissä asioissa, ideoinnissa ja toteutuksessa sekä opastaa hankerahoituksen ja muiden tukimuotojen hakemisessa. Irma Kortesuolle uusi työ tarjoaa mieluisia haasteita. - Olen lähes koko ikäni tehnyt töitä yrittämisen, matkailun, tapahtumien, museoiden ja hankkeiden parissa. Tässä työssä on varmasti hyötyä kaikesta tuosta. Kortesuo muistuttaa, että elinvoimaiset kylät ovat erittäin tärkeitä koko tälle alueelle. - Jokaisella kylällä on omat erityispiirteensä, ja kyläasiamiehen tehtävä onkin olla osaltaan vahvistamassa kylien iden- Irma Kortesuolle kyläasiamiehen työ tarjoaa uusia, mielenkiintoisia haasteita. Hänen mukaansa kylät säilyvät elinvoimaisina, kun niihin saadaan uusia asukkaita. Siksi on tärkeää tuoda esiin kunkin kylän omat vahvuudet. titeettiä. Mielestäni on tärkeää muistaa juuret ja perinteet, mutta myös huomioida se, mikä tekee kylistä nykymittapuun mukaan houkuttelevan asuinpaikan. Tiedotus tärkeää Kyl äköörissä on itua • Kyläköörissä on itua – hanke vie eteenpäin Kyläkööri –hankkeessa (2008–2012) esiin nousseita kehittämistarpeita sekä luo uusia yhteyksiä kylien ja organisaatioiden välille. • Uusina painopistealueina ovat mm. nuoret, kirkonkylät ja asuinalueet sekä kylien turvallisuus. • Hanke pyrkii edistämään kylien kansainvälistymistä ystävyyskylätoiminnan avulla sekä järjestämällä opintomatkoja ulkomaille. Lisäksi kylien ympäristöä ja kulttuurimaisemaa voidaan kohentaa hankkeen avulla. • Maallemuuttoa suunnitteleville pyritään tarjoamaan nykyistä paremmin tietoa kylällä asumisen vaihtoehdoista esim. erilaisissa Irma Kortesuo on itse syntyperäinen ilmajokelainen, lapsuuskoti sijaitsi Räyskölän kylässä. Viimeiset kahdeksan vuotta hän työskenteli Museoviraston palveluksessa Yli-Lauroselan talomuseossa. - Sitä ennen miehelläni oli Kosken Kuohu –ravintola Koskenkorvalla, jonka toiminnassa minäkin olin tiiviisti mukana. Aloitin myös Koskenkorva-museon toiminnan; se on sittemmin myyty Koskenkorvan Trahteerille, missä sitä on kehitetty edelleen. - Sekä Koskenkorvalla että Yli-Lauroselan museossa olen järjestänyt paljon erilaisia tapahtumia, myös kylätoiminta on tullut tutuksi. Yksi uudessa työssä korostuvista tehtävistä on tiedottaminen ja kylien markkinointi. Tärkeitä kohderyhmiä ovat mm. kylien omat nuoret sekä kylämaisemaan muuttoa harkitsevat nuoret perheet. - Kaikkein tärkeintä on se, että kylät pysyvät asuttuina ja toimivina. Tässä työssä kyläasiamies on toivottavasti linkki moneen suuntaan. tapahtumissa ja nettisivustoilla. TEKSTI JA KUVA Anne Rintamäki 4 Reetta ja Vesa Ranta-Kuivila pääsivät muuttamaan uuteen kotiinsa Luopajärvelle keväällä 2010. Maalaiselämästä nauttivat myös 3-vuotias Justus, 5-vuotias Maria ja 7-vuotias Emilia. ”Tästä ei ole tarkoit us läht eä mihink ään” Ranta-Kuiviloiden koti nousi Luopajärvelle keväällä tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Reetta ja Vesa Ranta-Kuivilan perhe pääsi muuttamaan omaan kotiin. Sopivaa tonttia oli etsitty pitkään, tärkein kriteeri oli sijainti maalla, riittävän lähellä Seinäjokea. - Olemme molemmat kotoisin Kauhajoelta, ja vuosien varrella olemme asuneet monessa paikassa, mm. Rovaniemellä ja Vaasassa. Koko ajan on kuitenkin mielessä ollut vahva ajatus maalle muutosta, ja oman talon suunnitelmiakin on piirrelty vuodesta 2002 alkaen, Reetta kertoo. Kun nyt 3-vuotias Justus ilmoitti tulostaan, oli aika toimia. - Sopiva tontti löytyi lopulta Luopajärveltä. Tämä on oikeasti maalla, vieressä on kyläkoulu, matkaa työpaikalleni Seinäjoelle tulee parikymmentä kilometriä ja isovanhempien luokse Kauhajoelle noin 30 kilometriä, listaa Vesa sijainnin etuja. - Lisäksi Luopajärven kylä on tosi aktiivinen; nuorisoseura markkinoi aktiivisesti kylää ja sen tapahtumia, on jumppaa, lasten kerhoja ja paljon muuta toimintaa. Kylälle on myös muuttanut paljon lapsiperheitä, joten koulunkin tulevaisuus on turvattu, Reetta sanoo. Harrastuksia ja maalaiselämää Perheen lapset, ekaluokkalainen Emilia, 5-vuotias Maria ja kuopus Justus viihtyvät Luopajärvellä erinomaisesti. Omassa pihassa riittää tilaa touhuta, lähistöllä on leikkikavereita ja tyttöjen viulunsoiton opettaja tulee tarvittaessa kotiin asti pitämään soittotunteja. - Iso plussa on se, että Luopajärven kylästä löytyvät kaikki palvelut; lähikaupan lisäksi täällä on myös maatalous- ja rautakauppa. Varsinkin rakennusaikana oli hienoa, kun tavarat sai hakea läheltä, Vesa kertoo. Maalla asumisen luksusta on perheen mielestä sekin, että maidon saa hakea lähes naapurista suoraan tilalta. - Pyrimme muutenkin käyttämään lähellä tuotettuja elintarvikkeita, ja esimerkiksi leipää olen leiponut paljon itse. Niitä on mukava paistaa uudessa leivinuunissa, Reetta kertoo. Hän on tällä hetkellä kotiäitinä, minkä lisäksi arkeen kuuluvat fysiikan opinnot Jyväskylän yliopistossa. - Olen aikaisemmalta koulutukseltani meteorologi, mutta niitä töitä ei tällä alueella ole liiemmin tarjolla. Niinpä päätin opiskella fysiikan opettajaksi, sille osaamiselle on aina kysyntää. Aktiivista toimintaa Ranta-Kuivilat kertovat, että heidät on otettu Luopajärvellä vastaan todella hyvin. Reetta on mukana Luopajärven nuorisoseuran hallituksessa, eli kyläläiset ovat tulleet tutuksi sitäkin kautta. - Meillä on paljon toimintaa, järjestämme mm. päivällisiä, joululaulutapahtuman, laskiaisriehan ja kesäpäivät. Ne houkuttelevat paikalle myös paljon muualla asuvia, joilla on jokin side tälle kylälle. - Nuorisoseuran kunniaksi pitää sanoa myös se, että siellä on tehty jo pitkään erittäin hyvää markkinointityötä tämän kylän eteen. Nettisivut ovat kunnossa ja aina löytyy henkilö, joka osaa vastata kysymyksiin, Reetta kiittää. Perhe on siis kaikin tavoin tyytyväinen elämäänsä; Luopajärvelle on tehty koti loppuelämäksi. - Uskomme vakaasti siihen, että kun vain on koti, josta tykkää ja jossa perheellä on hyvä olla, niin kaikki muu kyllä järjestyy, Reetta ja Vesa sanovat. TEKSTI JA KUVA Anne Rintamäki 5 Unelma elämästä oikeassa pohjalaistalossa elää aito pohjalaistalo on monelle kaukaiselta tuntuva unelma. Hyväkuntoista pohjalaistaloa on vaikea löytää läheltä työpaikkoja, ja vanhaa kunnioittava korjaaminen tuntuu muuttajalle usein liian vaikealta. Kokemusta puuttuu eikä vanhan kohteen remontointiin tarvittavaa tietoa ole saatavissa modernia nykyrakentamista palvelevasta rautakaupasta. - Maakunnassa on edelleen jäljellä vielä satoja tyhjilleen jääneitä, kauniita vanhoja talonpoikaistaloja, jotka on rakennettu kestämään sukupolvilta toisille, kertoo Kotohanketta luotsaava Taina Hautamäki. - Näistä taloista ollaan kyllä ylpeitä, mutta juhlapuheet ja käytännön realismi ovat usein kaukana toisistaan – talo toisensa jälkeen katoaa maisemasta ja jättää siihen aukon. Tai sitten rautakauppa palvelee, ja tilalle rakennetaan jotain ihan muuta. Edelläkävijät toteuttavat unelmia Hautamäen mukaan paikallisuuden arvo kasvaa koko ajan. - Asumisella halutaan yhä enemmän ilmentää omaa elämäntapaa ja identiteettiä, ja ekologisten tekijöiden lisäksi myös kauneusarvojen painotus on nousussa. - Sitran viimekeväinen trendianalyysi kertoo, että ”ruma rakentaminen” on edelläkävijäkuluttajien yhteinen huolenai- 6 he. Samalla heidän vahva toiveensa on paikallisuuden vahvistaminen, rakennusperinteen hoitaminen ja kulttuuriympäristöistä huolehtiminen. On siis olemassa kohderyhmä, joka haluaa uusia vaihtoehtoja ja on valmis tarttumaan niihin, Hautamäki muistuttaa. Kitinojalle kotien keskittymä Kitinojan kyläseura ry:llä on meneillään Liiverin rahoittama hanke ”Koto eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan”, jossa Taina Hautamäki toimii projektipäällikkönä. Hankkeen ykkösvaiheessa on etsitty kylältä yhtenäinen, maiseman ja sijainnin kannalta sopiva, perinnerakentajille varattu alue. Suunnittelua ovat tukeneet Seinäjoen kaavoitusviranomaiset sekä valtaSitran viime keväinen kunnallinen puurakentatrendianaly ysi kertoo, mista edistävä ”Moderni että ”ruma rakentamin puukaupunki” –hanke. en” on edelläkä vijäkulutta - Lisäksi alueelle on jien yhteinen hu laadittu erityinen rakenolenaihe. nustapaohjeistus, jonka pohjalta kahdelletoista ton- Ohjeistuksella yksityiskohdatkin kuntoon Kitinojan perinnekylän rakennustapaohjeistuksen on laatinut Arkkitehtitoimisto Gunilla Lång-Kivilinna Oy. Ohjeistuksessa määritellään seikat, jotka tekevät pohjalaistalosta aidon ja ihmisen mittaisen. Yksityiskohtiin kiinnitetään erittäin suurta huomiota, ja myös siirrettävissä rakennuksissa halutaan säilyttää niiden omat detaljit. - Perinnekylässä talot rakennetaan alkuperäisten talojen mitoilla ja aukotuksilla massiivihirrestä, ja eristetään luonnonmukaisin hengittävin eristein. Perustuksien näkyville jäävän osan on oltava lohko- tai luonnonkiveä, projektipäällikkö Taina Hautamäki kertoo. - Talojen ruutujakoiset puuikkunat sijoitetaan samaan linjaan seinän ulkolaudoituksen kanssa, maalaamiseen käytetään perinteisiä värejä, ja kattomateriaaliksi käy esim. saumapelti. Kiellettyjä rakennusmateriaaleja ovat esimerkiksi lamellihirsi, muovipinnoitetut paneelit ja profiilipelti sekä akrylaattimaalit. Myöskään ikkunoiden irtoristikot tai autokatokset eivät kuulu perinnerakentamiseen. Tilaa riittää Saunan rakentamista suositellaan pihapiiriin, ei talon sisälle. - Ajatus on, että mahdollisimman moni valitsisi lämmitysmuodoksi uusiutuvia energiamuotoja, Hautamäki sanoo. - Päärakennuksen lisäksi tontilla on oltava vähintään kaksi muuta rakennusta, joilla muodostetaan umpipihaa. Ulkorakennuksiin voi sijoittaa esimerkiksi autotalleja, lämpökeskuksen ja varastoja – tai vaikkapa verstaan, ateljeen ja majoitustiloja. Perinnekylän tonttien koot ovat molemmin puolin puolta hehtaaria, joten rakennusten lisäksi tilaa jää esimerkiksi hyötypuutarhalle ja hevosten tai lampaiden pitämiselle. Tukea rakentajille tille on mahdollista siirtää vanhoja pohjalaistaloja ja ulkorakennuksia tai rakentaa samoilla säännöillä uusia, Hautamäki kertoo. Ulkomailla vanhan mallin mukainen uudisrakentaminen tunnetaan traditionalistisena rakentamissuuntauksena. Sitä näkee esimerkiksi vanhoissa kaupungeissa, joissa tuhoutuneen vanhan rakennuksen tilalle rakennetaan uusi samanlainen. - Suomessa Kitinojan projekti on pilotti, jolla testataan kiinnostusta perinteisen paikallisen rakentamistavan jatkamiseen eli haluun luoda jatkumoa pohjalaiselle asumisen tavalle sekä aidon pohjalaisen talon olemassaololle. Projektipäällikkö Hautamäki on iloinen siitä, että Kitinojan esteettis-ekologisen kulttuurirakentamisen projekti on saanut alusta asti paljon hyvää palautetta. - Parhaimmasta päästä lienee aluetieteen professori Hannu Katajamäen toteamus edelläkävijämeiningistä ja toive toimintamallin leviämisestä myös muualle Suomeen paikallisesti sovellettuina versioina. - Kaikkein parasta palautetta kuitenkin on kahden ensimmäisen tonttivarauksen saaminen hankkeen alkujakson päättyessä. Se kertoo, että jatkolle on tilausta! Rakennustapaohjeistus löytyy sekä painettuna, että internetistä tulostettavana versiona. - Lisäksi Koskenrannalta-blogista löytyy perinnerakentajia hyödyttäviä linkkejä, ja hankkeen aikana kootaan myös julkaisu alan palveluntarjoajista ja tavarantoimittajista, Hautamäki kertoo. - Uudisrakentamista varten hankitaan hinta-arvioita ja rakennuspiirustukset, joiden pohjalta voidaan sitten toteuttaa yksilöllisiä sovelluksia. Tavoitteena on myös luoda Facebookiin ”Pohjanmaan rakennusapteekki”, jossa muutoin tuhoon tuomittujen hirsikehikoiden ja muun kierrätettävän rakennusmateriaalin tarjoajat ja kysyjät voivat löytää toisensa. - Toivon, että ihmiset olisivat aktiivisia, ja kaikki perinnerakentamisesta kiinnostuneet esittäisivät toiveita teemailtojen ja luentojen aiheista, projektipäällikkö sanoo. - Tarkoitus on myös tehdä tutustumiskäyntejä kokeneiden perinnerakentajien koteihin – tartumme kiitollisina kutsuihin, joita heiltä olemme saaneet! Lisätietoja hankkeesta: Taina Hautamäki, projektipäällikkö p. 0440 558 519 www.valokaista.fi www.koskenrannalta.blogspot.com 7 Yhteistalo ko rjattiin komia an kuntoon ylistaron u ntamalan ky lässä sijaitsev lan Yhteistalo on a Untamajo vuosikymmen - Nyt meillä on ten ajan toimin juhlien, seuroj pitkäksi aikaa hy ut erilaisten en ja konsertti vät tilat kyläläist le to iminnalle sekä en pitopaikkana se en omalkilpailuiden ke ju hlakäyttöön vu kä urheiluskuksena. Viim okrattavaksi. K riittänyt; taloss e vuosien aikana äy ttöä on a on on tehty mittav paljon kylän pe Yhteistalossa a remontti, jonk rinteistä hengel mintaa, sekä er a ai lis ka tä toina ila rakennus on sa isten jumppa- ja mm. 50 neliön anut liikuntaryhmie laajennuksen, uu m isi a. n Ju ko hl de ko ap n uoltakin saadaa ontukeittiön sekä ko uudet sisä- ja ul n toivottavasti konaan kopinnat. Myö puitteet ja keitt lisää, kun ulkoise s ilmanvaihto on iö til t at - Iso remontti ov uusittu. at nyt kunnossa on tehty pääosin , Lammi sanoo. - Vaikka kylällä talkoovoimin, m luu kiitos aktii vä ki vähenee, niin istä kuuvisille kyläläisille halua tehdä töitä sen talon eteen . Tässä on paisk yhteion konloppuisin ja ne ks i löytyy. Ja kyllä itt u tö itä viiiltaisin, ja nyt tämän urakan on sa at u ur m ak yö ka m s yötä alkaa olla pihatö uusia aktiivisia sisätilojen viim ihmisiä mukaan itä ja eistelyjä vaille toimintaan. valmis, kertoo puheenjohtaja ky lä yhdistyksen Jaakko Lamm Untamalan Yh i. teistalon avaj Yhteistalo on ra aisia vietettii maaliskuussa kennettu vuon n viime . na 19 61 ukselle oli jo ta , joten peruskor rvetta. ja- Kainaston Seurantalo kunnostetaan vanhaa kunnioittaen ylistarolaisen kainaston nuorisoseuran perinteikäs Seurantalo tulee lähivuosina läpikäymään perusteellisen remontin. Vuodesta 1928 nuorisoseurana toiminut talo on salin osalta lähes alkuperäisessä kunnossa, keittiöpuolella remonttia on tehty 1990- ja 2000-luvuilla. - Tällä paikalla on alun perin sijainnut vanhempi rakennus, johon lisättiin 1920-luvun lopulla sali ja näyttämö, jotta saatiin nuorisoseuralle tilat, kertoo Kainaston Nuoriroseuran puheenjohtaja Asko Istolahti. - Tarkoitus on käydä rakennus läpi lattiasta kattoon, lisäksi tontilla pitää tehdä mm. kuivatustöitä. Korjaustyöt käynnistyvät heinäkuulla, ja valmista pitäisi olla loppukesällä 2014. - Kyseessä on niin iso projekti, että ilman talkootyötä tästä ei tule mitään. Käytännön avun lisäksi olemme erittäin iloisia siitä, että olemme saaneet myös lahjoituksia tukemaan kunnostusta. Kun näin iso korjaus saadaan valmiiksi, niin Seurantalon jatko on turvattu taas pitkäksi aikaa. Vanhaa vaalien Kainaston Seurantalo on komea perinteinen punamullalla maalattu pohjalaisrakennus, jonka säilyttäminen on omaa kylää laajemminkin koettu hyvin tärkeäksi. - Remontti on tarkoitus tehdä perinteitä kunnioittaen, eli vaalitaan vanhaa mahdollisimman paljon, Istolahti sanoo. - Esimerkiksi vanhat ikkunat on tarkoitus korjata, mikäli se vain on mahdollista. Lisäksi mm. lattiat joudutaan avaamaan ja lisäeristystä laitetaan sinne, missä se on mahdollista. Sen sijaan talon tulevasta lämmitysjärjestelmästä ei ole vielä tehty ratkaisua, mutta energiatehokkaammaksi tämä on saatava. Istonlahti toivoo, että kyläläiset ja muut kiinnostuneet lähtisivät mukaan kunnostusprojektiin. 8 Kainaston Seurantaloa kunnostetaan lähivuosina perusteellisesti. Kaikki työt on tarkoitus tehdä perinteitä kunnioittaen ja vanhaa vaalien. Katetussa katsomossa kelpaa sadesäälläkin enää ei häiritse tuulet ja myrskyt Peräseinäjoen Aisamäen kesäteatteriin suunnistavia katsojia, suosipa ilmojen herra tai sitten ei. Kesäteatteri rakennettiin Kalajärven kauniiseen maisemaan vuonna 2005 hankerahoituksen ja kökkätyön turvin. Sää on suosinut vaihtelevalla menestyksellä esiintyjiä ja katsomon väkeä, milloin on aurinko paistanut täydeltä terältä ja milloin taas on saatu vettä niskaan. - Kaunista poutasäätä kun ei ole mahdollista tilata, alettiin haaveilla katetusta katsomosta kesäteatteriin, kertoo Birgitta Javanainen Peräseinäjoen Penninhäät ry:sta. vastata haasteeseen ja aloittaa omavastuurahoitusosuuden kerääminen. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 150 000 euroa. Syksyllä 2011 päästiin aloittamaan varsinaiset rakennustyöt, jotka aloitettiin kaivamalla ja valamalla alustat pilareiden jalustoille, teräsrunkokin saatiin paikalleen. Talven aikana pidettiin huilitaukoa, ja odoteltiin kevättä, että päästäisiin katon tekemiseen. - Tämän jälkeen työ onkin valmistunut ihan silmissä ja massiivinen katos on viimein valmiina kesän näytösvieraita varten, työn valmistumisesta ilahtunut Javanainen sanoo kerratessaan rakentamisen vaiheita. Katos valmiina Kahdeksas näytöskesä Asia laitettiin vireille vuoden 2009 lopulla ja kun hankehakemukselle näytettiin ELY-keskuksesta vihreää valoa, oli aika Tänä kesänä katsojia viihdyttää ”Käry kävi isäntämiehet” – näytös. Se on komedia vanhan ajan maalaisyhteisöstä, jossa päällepäin elämä näyttää olevan varsin mallikelpoista, mutta onko se sitä sittenkään – tarina paljastaa pinnan alla piilevät salaisuudet. Aisamäessä pyörähtää käyntiin kahdeksas näytöskesä, ja tällä kertaa sadekuuron yllättäessä yleisö saa nauttia esityksestä kastumatta. e s a l a t i i V oski- uu t h a p a t urassa ava latusali ja katt to n u k a m ten o arpulan uudet, ku rven- ja V ä is ij ll v o ir d h H a t oleva kossa liikuntam isyydellä n äisten jou kä lähietä s ensimm ski-Viitala ö se o y k o . m es st n o en o ta rk V ve seura valla aakun an otta toilueet. Kylä tta katta -tanssin m a u u a v si b e o v tä l m u n a en v e Z it a m id alta voim aaneen 0 kot parikym nergiaa ja suosiota sa n asuke Noin 15 a i lä y ti ossa on jo rt k a u a rm v ta su u o e t N shank tuonu on tarj me pitää einäjoen , saneerau n haluam iden. avoitteena a n io a T lo . alueella S m ik a a o ra st u u e n h a n se t a e - V a sam -Renko sukkaa ivinen kylä uksia, Yli det, mutt i-ikäiset a yläo u k er u is v a a ll minut akti t o iv ta a d v in h im a a im sm a to roja seura ipuolista to ja harrastu n hermoll kaille mon ohjalaista pahtumia ura on aja p ta e a s -s a ö v la y en a ta m tt ii e ä i-V yll iihtyvyyd nnioit Veneskosk miseksi ointi ja v y vielä ku tä v ty it ti y h k e a lö k . n tä n o T oriso sano sia. ätä an kylä ka riveis alueen nu sydämena ntisen i e e tehdä om ll seura, jon st ä a e ra ty st is u h u ty se ll ry ri a lä - E a EUollut n ky keä ja usk ry:n kautt tikylällä o päätös on kyläo ri k e a n v e tt kökkähen n ii u in e L a a in k t ll e ä T hanakene ri ry:n parantam äätöksiä. lä varoilla olemme h aan. Liive il k ä n k e N ra rt rohkeita p . a su a v u st . a eera nsa kkee tka tarkoitust oulun san ankkeesee vat! -han tokone, jo losta reuoret luo Viitalan k saneeraush kki ja tie ta N a ty lä a o st y e t u k st it u id a o v it ll tä h o , rah iano yödyn vä oitukse i EU-ra lle sähköp imediaa h alveleva euron rah lo seura hak p lt 0 u ta a 0 it lä m 0 a y t k k e 5 k . 2 is o n n asu erila erto yn 1 kitaa njohtaja k nko. lisesti aluee simerkiksi - Myönnet en, puhee nu Yli-Re llistavat e , monipuo is o A a d m iv ja h ä a ta st im h e m to rj jo an en jä heen omontoida ianotunti seuran pu luokkahu urssit ja p anhoista k kertoo kylä v s, a u ll k a es k ra im nee kylän remonto raavaksi sa iahde aloitettiin lasali. Seu h nna Kosk ju ulko- Hanke n e n g n lo STI Joha e a K h st E e T 0 n 0 e 1 V ös näinen tetaan my neista yhte ossa uudis tk ja ja t, a il Ut. taan wc-t emusta E o ja seinä aakin kok malla katt p a la m a ie a a m n k pinta ralla o Venes osestä, sillä Viitala-seu is im sk ie o iv k p es Ven tien lä samoin nusprojek U-tuella, E en k tu ra et n st te o nn t. rahoitteis nta on ku nuorisotila sen uimara ennuksen k k o ra h a u ih lo p ken yläkerta ja läkoulun entisen ky isolis ta m. pääsiä onipu m a j uuluvat m a k t n is ii v is ii li te t o Ak perin nipu set llä on mo osittaisiin lä u y v K n s. ra u u a v Kyläse ja jouluna kikilpailu valkea, on Venesk Maarit Mikkilä uskoo nuorten haluun vaikuttaa kurikkalainen tuore ylioppilas Maarit Mikkilä kuuluu niihin nuoriin, jotka haluavat olla mukana vaikuttamassa kotiseutunsa asioihin. Maarit on viime syksynä perustetun Liiverin nuorisojaoston puheenjohtaja, lisäksi hän kuuluu Kurikan nuorisovaltuustoon ja on mukana myös nuorisovaltuustojen liiton aluetoiminnassa. - Olen aina ollut kiinnostunut yhteisistä asioista, osaksi tämä on varmasti kodin perintöä. Meillä on seurattu aina aktiivisesti yhteiskunnallisia asioita, ja isäni on toiminut pitkään kunnallispolitiikassa, Maarit kertoo. Liiverin nuorisojaosto tuli hänen mukaansa luonnollisena jatkona nuorisovaltuustotoiminnalle. - Siinä missä nuorisovaltuusto toimii nimenomaan Kurikan asioiden parissa, niin nuorisojaostossa pääsee osaltaan vaikuttamaan isomman alueen kehittämiseen. Samalla saa tietysti uusia, samanhenkisiä tuttuja ja oppii toimimaan mm. kokouksissa sekä erilaisissa tilaisuuksissa. Lisää aktiivisuutta Maaritin mukaan nuoria pitää aktivoida yhteisten asioiden parissa toimimiseen jatkuvasti. 10 - Tiedottaminen on tosi tärkeää, lisäksi asiat pitää osata markkinoida oikein. Ja tietysti sekin on totta, että aina löytyy niitä, jotka kyllä puhuvat, mutta eivät sitten kuitenkaan itse tee mitään asioiden kehittämiseksi. - Esimerkiksi nuorisojaoston toiminta on tosi mielenkiintoista. Olemme olleet mm. mukana päättämässä Nuoret luovat –hankkeessa rahoitettavista kohteista. On hienoa, että kylille kehitetään erilaista toimintaa ja hankitaan mm. soittimia. Maaritilla itsellään on edessä opiskelupaikan valinta. Ensisijainen tavoite on opiskelupaikka oikeustieteellisessä, mutta mikäli se ei ensi yrittämällä onnistu, aikoo nuori nainen suunnata Ilmajoelle Etelä-Pohjanmaan opistoon. - Siellä on oikeustieteelliseen valmentava opintolinja, joka on kakkosvaihtoehtoni. Haluan nimenomaan tuolle alalle, joten en nyt edes hakenut muualle. - Tulevaisuudessa toivon, että voin opiskelujen jälkeen palata Etelä-Pohjanmaalle. Se on kuitenkin kiinni siitä, että täältä löytyy sopiva työpaikka. Toivotaan, että alueen vetovoima kehittyy entisestään, niin tulevaisuudessa yhä useampi nuori on varmasti valmis palaamaan tänne, Maarit sanoo. Kurikkalainen Maarit Mikkilä toivoo, että yhä useampi nuori lähtisi mukaan kehittämään omaa elinympäristöään. Esimerkiksi Liiverin nuorisojaoston kautta pääsee oikeasti vaikuttamaan alueen nuorten asioihin. Aseman nuoret kotikylän asialla ylistaron aseman kylällä huomaa heti, että yhteisen kotikylän eteen tehdään aktiivisesti töitä. Koulun pihapiiristä löytyy vain muutama vuosi sitten valmistunut kylätalo, lasten leikkitelineitä on moneen lähtöön ja metsänreunassa näkyy valaistu kuntorata. Nuorimies Juha Alanko on asunut kylällä ikänsä ja kertoo, että viime vuosina on löytynyt hyvä yhteisen tekemisen meininki. Hän on itse mukana kyläyhdistyksen toiminnassa sekä kehittämisyhdistys Liiverin nuorisojaostossa. - On hienoa, että Liiveri tukee erikseen nimenomaan nuorien hankkeita. Mekin saimme Nuoret luovat –koordinaatiohankkeelta 10 000 euroa, joilla ostimme kylätalolle hyviä soittimia, vahvistimia ja muita bänditavaroita, Alanko kertoo. - Kun itse olin yläkouluiässä, ei täällä tahtonut olla iltaisin ja viikonloppuisin mitään tekemistä. Siksi haluan tehdä voitavani nuorten harrastustoiminnan ja yhteisen tekemisen hyväksi. Helposti mukaan Alangon lisäksi soitinhanketta puuhaamassa ovat olleet Maija Kyntäjä ja Jaakko Ritari. Juha ja Maija ovat lupautuneet myös tarjoamaan jatkossa halukkaille soitonopetusta. - Maija on musiikin monitaituri, eli hän hallitsee monia soittimia, vaikka pääinstrumentti on piano. Itse soitan kitaraa, bassoa ja rumpuja sekä laulan, Alanko kertoo. - Olisihan se hienoa, jos kylän nuoret innostuisivat soittamisesta ja laittaisivat vaikka oman bändin pystyyn. Tähän kylätalolle on ainakin helppo tulla kokeilemaan soittimia, eli kynnys aloittamiseen on toivottavasti matalampi, kuin jos pitäisi lähteä erikseen Seinäjoelle musiikkiharrastuksen perässä. Nuori mies kertoo itse pitävänsä Aseman pienestä kyläyhteisöstä. - Kylätalo on osaltaan lisännyt toimintamahdollisuuksia; me nuoret esimerkiksi pidämme siellä sunnuntaisin pienimuotoista elokuvakerhoa. Arkisin talo on päivällä alaluokkien opetustilana, ja iltaisin talolla järjestetään kokouksia ja muita tilaisuuksia, Alanko kertoo. Tilaa ja tekemistä liiverin nuorisojaosto • mukana 13 aktiivista nuorta, jotka haluavat olla mukana kehittämässä Seinäjoen seudun maaseutua • jaoston jäsenet edustavat koko Liiverin toiminta-aluetta • jäsenten ikä on 16-25 vuotta ja toimikausi vuoden • nuorisojaoston puheenjohtaja Maarit Mikkilä on Kurikasta ja varapuheenjohtaja Tuomas Lahdenperä Seinäjoelta • nuorisojaosto saa itse ideoida ja toteuttaa omia aktivointikampanjoitaan. Liiverin tehtävänä on mahdollistaa toiminta ja tarjota tukea • nuorisojaosto toimii asiantuntijoina nuorisoa koskevissa päätöksissä Liiverissä TEKSTI Anne Rintamäki Vaikka Juha Alanko opiskelee tällä hetkellä Seinäjoella ammattikoulussa, niin koti on pysynyt Aseman kylässä – kiitos toimivan junaliikenteen. - Toivon asuvani täällä myös tulevaisuudessa. On ollut mukavaa, että tällekin kylälle on viime vuosina rakennettu aivan uusia taloja. Täällä kyllä riittää niin tontteja kuin tilaa ja maaseudun rauhaa. Hän uskoo, että kylät Ylistaron Aseman kylän nuoret saivat Liiverin pysyvät aktiivisina, kunhan Nuoret luovat -koordinaatiohankkeelta rahoitusta nuorisokin saadaan muuusiin soittimiin. Kuvassa Enni Ritari, Jaakko Ritari kaan yhteiseen toimintaan. ja Juha Alanko soitinostoksilla. - Aikaisemmin suhtauduin itse tosi pessimistisesti kehittämisideoihin, kun rahaa ei tuntunut toteutuksiin löytyvän mistään. Liiverin nuorisolle suunnatut hankkeet ja kaikki nuorisotoiminta ovat siis olleet tosi tervetulleita. - Toki kaikki on aina itsestä kiinni, mutta jos vain on halua lähteä mukaan, niin yhteisestä toiminnasta saa varmasti uusia ystäviä, hyviä verkostoja ja paljon oppia tulevaisuutta varten. TEKSTI Anne Rintamäki 11 Operaatio ”Pelastakaa Valkiajärvi” peräseinäjoen ja jalasjärven rajamailla sijaitseva Valkiajärvi on ollut aikoinaan erittäin suosittu vapaa-ajanviettopaikka. - Järvi on ollut hienossa kunnossa, ja siellä on käyty uimassa ja kalastamassa, Valkiajärven kalastusseuran puheenjohtaja Sari Kivelä kertoo. Entisen kirkkaan, hiekkarantaisen lähdejärven pohjaa peittää kuitenkin nykyään paksu lietekerros. Tämä johtuu siitä, että menneinä vuosina järven pintaa laskettiin peltojen raivaamiseksi, ja lisäksi järveen on tullut runsaasti valumia sen eteläpuolisilta Vapon turvetuotantoalueilta. - Nykyisellään järven pieni valuma-alue on supistunut ja sen rantapenger vuotaa. Kuivina kausina järven pinta alenee ja jatkuvasti lisääntyvä vesikasvillisuus rehevöittää mutapohjaista allasta entisestään, Kivelä kertoo. Kunnostussuunnitelma laadittuna Ranta-asukkaat ja kalastajat saivat lopulta tarpeekseen Valkiajärven surkeasta nykykunnosta. Niinpä Valkiajärven kalastusseura ry lähti heidän aloitteestaan ajamaan hanketta puhtaamman vesistön puolesta. Rahoitus kunnostussuunnitelman teettämiseen saatiin Liiveriltä. Suunnitelmassa päädyttiin pohjapadon rakentamiseen, vuotavien rantapenkereiden tiivistykseen ja rantojen ruoppauksiin, joilla saadaan vapautettua umpeenkasvaneita vesialueita ja hillittyä umpeenkasvua jatkossa. - Järven kunnostamisesta hyötyvät mökkiläisten lisäksi myös kyläläiset, kun alueen rantakiinteistöjen virkistyskäyttöä voidaan lisätä sekä kalastus- ja uintimahdollisuudet paranevat. Unohtamatta linnustoa, jolle järvi on tärkeä muutonaikaisena levähdyspaikkana, Kivelä luettelee. Kustannusarvio Valkiajärven kunnostukselle on 180 000 euroa. Tällä hetkellä järven tilan parantamista suunnittelevassa työryhmässä mietitään, olisiko järven kunnostamiseen mahdollista saada EU-rahoitusta. Ennen rahoituksen hakemista tarvitaan vielä Aluehallintovirastolta ympäristölupa, josta on tulossa päätös kesään mennessä - Toivottavasti Valkiajärven merkitys nähdään laajemminkin. Haluamme tehdä kaiken voitavan järven pelastamiseksi, vaikka täysin entiselleen sitä ei valitettavasti saadakaan, päättää Kivelä. Valkiajärven kunnostussuunnitelmaan on kirjattu pohjapadon rakentamisen lisäksi vuotavien rantapenkereiden tiivistys sekä rantojen ruoppaus. Tarkoitus on tehdä järven pelastamiseksi kaikki mahdollinen. 12 KUVAT Anssi Orrenmaa Melomaan kesäisille vesille kun kesäaikaan haluaa päästä liikkumaan luonnossa, on yksi hyvä vaihtoehto pakata eväät reppuun ja nostaa kanootti tai kajakki vesille. Ylistaroon viime kesänä rakennettu melontareitti tarjoaa vaihtelevan ja kauniin jokimatkan koskenlaskuineen. - Melojat pääsevät etenemään 25 kilometrin matkan Kyrönjoella Malkakoskelta Isoonkyröön lähes esteettömästi, ja koskipaikat on mahdollista myös kiertää maitse, kertoo melontareittihankkeen vetäjänä toiminut Mika Kytöharju. - Kanootin lasku- ja nostopaikkoja löytyy kuudesta eri kohdasta reitin varrelta. Nämä paikat ovat Malkakoski, Hanhikoski, Korpelankoski ja Kylänpää sekä keskustassa Peltokoski ja Kirkonkoski. Reitin rakentaminen rahoitettiin Liiverin koordinointihankkeesta. Taukopaikkoja löytyy Kyrönjoki on yksi Länsi-Suomen alueen parhaita melontakohteita. Ylistarossa opastetun reitin varrelta löytyy myös hyviä taukokohteita; meloja voi hengähtää vaikkapa Malkakosken laavulla ja käydä bongailemassa lintuja läheisellä lintutornilla tai pysähtyä Hanhikosken vastikään rakennetulle kodalle nauttimaan retkieväistä. ank Koordinointih e liiku Isomman porukan melontaretken voi päättää esimerkiksi Kriikun myllylle, joka sijaitsee Kirkonkosken kupeessa. Siellä voi tilausperiaatteella nauttia myllärin koskisaunan löylyistä ja ruokailusta Myllytuvassa. Virkistyksestä seikkailuihin Melonta sopii kenelle tahansa, sillä tarjolla on monenlaisia välineitä ja monta erilaista tapaa meloa. - Suurin osa melojista harrastaa rauhallista virkistys- ja retkimelontaa, josta voi halutessaan ponnistaa kohti seikkailuja ja kilpailujakin, kertoo Anssi Orrenmaa Kyrönjoen KoskiHäjyt ry:sta. Alkuun pääsee käymällä vaikkapa koskihäjyjen ilmaisissa keskiviikkomelonnoissa, joissa saa opastuksen jälkeen kokeilla avokanootteja ja kajakkeja. Kesäkuussa on tarjolla koskihäjyjen järjestämä Malkakosken koskikurssi ja Ilmajoki-opiston järjestämä Kalajaisjärven kajakkikurssi. Talvella melontavuorot pyörivät Seinäjoen uimahallissa. - Koskihäjyjen viime vuonna kirjoittama melontatarinoiden kirja todisti, että on melkein jokaisella on oma tapansa nauttia melomisesta. Yksi hakee rauhoittumista, toinen seikkailua, joku luontoelämyksiä tai kuntoliikuntaa, ja aika moni sosiaalisuuttakin, kertoo Orrenmaa. hteiden t o k s y m lä e ja nta- Pirun, Jalasjärven ikuntareitin li än iihtoyl sih ik ve m tuo Kurikan elontareitin ja m on in ar ist Li Yl pesän, ivat osa iver parannustyöt ol ja us nn – ke t ra keskuksen elämyskohtee ntareitistöjen ku lii ys äm El rahoittamaa ketta. Liiverin koordinointihan na oli rakentaa kkeen tavoittee an ih hnt oi in rd Koo yteen elämysko areitistöjen yhte nt ku lii n ja ee a lu vi toiminta-a houkuttele stöistä tehdään iti re la ul av ekin. teita, joiden in matkailijoill in asukkaille ku ni a isi to iin nk le mie ukena yödyltoteuttaa yleish kkeella voidaan an ih nt oi in . rd nä Koo ankkeita ryppää tai investointih 500 eulla de ih lisiä kehittämisva i etty tuki vo nn yö m en se ee Alahankk roon. eessa rosta 20 000 eu ordinointihankk hmä toimii ko ry ta in im -to er Lead koordinoijana. en alahankkeen me tarvittaessa useamman pien iin – käynnistäm er iv Li sä es yd Ole yhte oihin. ku ha ja eri teem 13 Euroopan syvin kuilu Pirunpesä kutsuu patikoimaan isovuoren upeissa maisemissa Jalasjärven Ylivallin kylässä sijaitsee koko Euroopan syvin kuilu, Pirunpesä. Kulku 23 metriä syvälle kuilulle käy nyt joutuisasti uusia pitkospuita pitkin. Myös alueen opasteet on uusittu, joten ne ohjaavat sujuvasti tutustumaan tähän ainutlaatuiseen luontokohteeseen. Kohennustöihin saatiin rahoitus Liiverin koordinointihankkeesta. - Pirunpesältä lähtee myös kaksi lyhyempää merkittyä luontopolkua, joiden pituudet ovat yksi kilometri ja neljä ki- lometriä. Retkeilyn päätteeksi voi paistaa makkaraa kodalla tai nauttia hirsikahvilan palveluista, kertoo Jalasjärven kyläasiamies Hannele Kortesoja. - Pidemmälle seitsemän kilometrin vaellukselle voi suunnistaa 3-tien varrella sijaitsevan Juustoportin luota. Perille pääsee myös pyöräillen pelto- ja metsäteitä pitkin, jolloin matkalle kertyy pituutta 8,5 kilometriä. Ryhmät voidaan tarvittaessa kyyditä luonnonhelmaan tilauksesta myös linja-autolla. Kuilun pohjalta näkötornin huipulle Luonnon muovaaman, 23 metriä syvän ja halkaisijaltaan 14 metrisen hiidenkirnua muistuttavan rapaumaonkalon syvyyksiin laskeudutaan teräsportaita pitkin. Ilman viileneminen ja äänimaailman muuttuminen on aistittavissa matkan edetessä. Päästyään pesän viileydestä takaisin kallionlaidalle, voi nousta ihailemaan maisemia vieressä kohoavan 21 metriä korkean näkötornin huipulle. Pirunpesän alueelta löytyy myös sen kehittämisestä innostuneen Pertti “Spede” Pasasen muistopatsas. Pirunpesä ja kahvila ovat avoinna touko-syyskuussa, tarkemmat aukioloajat löytyvät netistä osoitteesta www.jalasjarvi.fi osiosta matkailu, majoitus, tapahtumat. Tuomikylään reitti ratsastajille ilmajoen tuomikylän esteetön liikuntareitti palvelee nyt entistä paremmin myös alueen lukuisia hevosharrastajia. Hietaharjunmäkeen valmistui viime syksynä hevoslaavu ja wc, joihin pääsevät myös liikuntarajoitteiset. Laavualueen lisäksi myös uusi maastoesterata on käyttökunnossa. Radalla on kuudesta kahdeksaan estettä, ja ne sijaitsevat erillään elämysliikuntareitistä. Rakennustyöt tehtiin Liiverin koordinointihankkeen avulla. - Reitin parannukset ovat tulleet todella tarpeeseen. Ahonkylän ja Rengonkylän välillä on noin 100 hevosta, ja nyt ratsastajilla on oma paikka, jossa harjoitella, kertoo HepAkat ry:n Lea Peura, yksi hankkeen puuhanaisista. - Toki alue on kaikkien muidenkin vapaassa käytössä. Laavu on ollut kovassa käytössä, siitä kertovat vieraskirjaan jätetyt hevosväen sekä muiden retkeilijöiden terveiset. Suunnitelmissa on jossain vaiheessa myös toteuttaa maastoratsastusta erilaisille ryhmille. Vinkkejä ja tapahtumia Seinäjoki-Ilmajoki -alueella on Tuomikylän liikuntareitin lisäksi lukuisia muita reittejä, joiden varrelta löytyy erilaisia 14 palvelu- ja elämyskohteita. Tarkempaa tietoa, karttoja ja reittivinkkejä löytyy Lakeuden Elämysliikuntaportaalista (www. elamysliikuntaportaali.fi). Sivuille päivitetään myös ajankohtaisia tapahtumia ja tiedotteita. Tutustu alueen monipuoliseen tarjontaan, poimi mieleisesi ja lähde retkeilemään! Mestaruu ksista kilp aillaan kesällä 20 12 Kurika ssa vesihiihdo n avoimis sa SM-kisois sa 28.–29. he inäkuuta. KUVAT Pasi Palo Vesihiihdon vauhdissa Kurikassa kurikasta on kehkeytynyt vesihiihdon luvattu kaupunki. Lajin harrastajia palvelevat Kyrönjokeen rakennetut vesihiihtohyppyri ja pujottelurata sekä uudet pukeutumis- ja huoltotilat. Venesuoja rakennetaan jossain vaiheessa Hotelliravintola Pitkä-Jussin rantaan. Kaikkiin rakennustöihin on haettu rahoitus Liiverin koordinointihankkeesta. - Kurikan vesihiihtokeskus on kolmas virallinen paikka Suomessa, jossa lajia on mahdollisuus harrastaa, ja jossa voidaan järjestää isompiakin kisoja, kertoo Seppo Junttila Tampereen Vesikiitäjien Kurikan alajaostosta. Mestaruuksista kilpaillaan myös kesällä 2012 Kurikassa vesihiihdon avoimissa SM-kisoissa 28.–29. heinäkuuta. - Kilpatasolle tähtäävien kannattaa aloittaa harrastus nuorella iällä, sillä laji on fyysisesti vaativaa ja edellyttää jonkinasteista huimapäisyyttä, Junttila mainitsee. Erityisesti junioritoiminta on ottanut hyvin tulta alleen Kurikassa ja laji on saavuttanut nopeasti suuren suosion. Myös wakeboarding eli vesilautailuharrastus on seurassa aktiivista. Nuoret lupaukset pääsevät treenaamaan lajia talvellakin omissa tiloissaan. Muutamalla eurolla mukaan Tähän vauhdikkaaseen kesälajiin pääsee tutustumaan kuka tahansa muutamalla eurolla eri seurojen kautta. Vesihiihtoa voi harrastaa ja kokeilla varttuneempikin väki. Laji kehittää tehokkaasti tasapainoa ja keskivartalon lihaksia. - Varusteiksi hiihtäjä tarvitsee ainoastaan pelastusliivit ja vesisukset. Vauhdin takaa moottorivene, joka vetää hiihtäjää pitkin veden pintaa, Junttila kertoo. - Seuroilla on omia veneitä, ja lajista kiinnostuneet voivatkin ottaa yhteyttä ja tulla kokeilemaan vesihiihtoa. Seura järjestää junnuvalmennusta, kuntohiihtelyä, kisoja, yritysten ja yhteisöjen virkistyspäiviä sekä polttarivesihiihtoa kesäisin vesihiihtostadionilla. - Ja vaikkei itse suksien päälle haluaisikaan, niin hauskaa ja vauhdikasta lajia voi tulla seuraamaan paikan päälle kisayleisöön. Kyrönjoen ranta tarjoaa katsojille oikeat aitiopaikat, Junttila kiittää. 15 Ilmajoen kunnan ja kylien yhteistyöryhmän toimintaan ovat vakiintuneet vuosittaiset keskusteluillat ja tapaamiset eri kylillä. Näissä ryhmäkuvissa näkyvät yhteisiin iltoihin vuonna 2010 Huissilla ja Nopankylässä osallistuneet kyläaktiivit. ”Yhtä ja toista ja kaikenmoista” Ilmajoella kunnan ja kylien yhteistyö toimii entisaikaan maaseudun kylät olivat aktiivisia toimintakeskuksia. Oli maamiesseuraa, nuorisoseuraa, maa- ja kotitalousnaisia, näytelmäryhmiä, kuoroja ja urheiluseuroja sekä tietysti kyläkouluja. Sitten tulivat kaupungistumisen huippuvuodet, kylät tyhjenivät ja toiminta hiipui. - Meillä Ilmajoella kylien herättelyyn tarvittiin yhteinen hätä, eli kaksiopettajaisten kyläkoulujen lakkautusuhka vuonna 2005, kertoo Luoman kyläseuran puheenjohtaja MaijaLiisa Mäki-Ranta. - Silloin päätimme, että perustamme kyläseuran, ja vastaiskun tueksi Luoman kylällä aloitettiin myös Kampuskylä-hanke. Kylistä lähdettiin mukaan hankkeeseen, jonka myötävaikutuksella tehtiin kyliin kotisivuja, omat esitteet ja hankittiin kunnantuvalle yhteinen standi esitteille. Mukavaa oli, kun Ahonkylä isona kylänä lähti hankkeeseen puheenjohtajansa Takamäen Tuijan johdattamana. Uusia avauksia Keskustelut kunnan kanssa johtivat selkeään rajanvetoon kyläkoulujen oppilasmäärien suhteen. Samalla esiin nousi ajatus siitä, että kylien ja kyläläisten laajempikin yhteistyö kunnan kanssa voisi olla hyvä toimintamalli. Näin sai alkunsa kunnan ja kylien yhteistyöryhmä, johon on valittu edustajat kaikista poliittisista puolueista ja 2-3 kyläedustajaa joka kylästä. - On ollut antoisaa ja myös tuloksekasta, kun keskusteluja kylien asioista on voinut käydä virkamiesten kanssa yhteisen pöydän ääressä, kertoo ryhmän toiminnasta vastaava Mäki-Ranta. - Olemme kiertäneet kylillä, tutustuneet toistemme hyviin esimerkkeihin ja järjestäneet erilaisia keskustelutilaisuuksia. On hoidettu kyläteitä, kerätty metalliromua ja muutenkin koetettu tehdä asioita yhdessä. Ihmiset ovat olleet aktiivisesti 16 mukana, ja onpa kunnanjohtajakin puheissaan maininnut Ilmajoen yhdeksi vahvuudeksi sen voimalliset kylät. Kulttuuria ja kehitystyötä Vuosien varrella kylätoimijat ovat ottaneet kantaa mm. kouluihin ja jätevesijärjestelmiin liittyvissä asioissa. - Kun kyläkoulujen säilyttämisen ehdoksi asetettiin 23 oppilaan raja, niin samalla annettiin meille kylille vastuuta uusien asukkaiden hankkimisesta. Niinpä joka kylä on mm. aktiivisesti markkinoinut tonttitarjontaansa ja kartoittanut autiotalojaan. Lisäksi olemme olleet esittelemässä kyliä kunnan rakentajailloissa sekä Pytinki-messuilla, Mäki-Ranta kertoo. Eri kylillä on myös toteutettu erilaisia kehittämis- ja kulttuurihankkeita, joissa yhtenä taustavoimana on usein toiminut kehittämisyhdistys Liiveri. Luoman kylällä on pidetty niin sanataidekerhoa kuin kulttuuri-iltoja, nyt työn alla on oma kylähistoriikki. - Siihen on kerätty paljon muisteluita ja tarinoita. On hienoa, kun ihmisiä kiinnostaa sekä oman kylän historia että kyläseuran toiminta. Luoman kyläseuran toimintaan pääsee kesällä kurkistamaan mm. kylätalon pihapiirin kirppiksellä sekä 15. kesäkuuta järjestettävässä jukebox-illassa. - Nyt kylissä toiminta on mukavan aktiivista, mutta ei sen varaan voi tuudittautua. Jatkossa on pohdittava mm. sitä, miten kolmas sektori voitaisiin kylissä ottaa aktiivisemmin mukaan erilaiseen toimintaan ja palveluiden järjestämiseen esimerkiksi ikäihmisille. Haasteita siis riittää, Mäki-Ranta muistuttaa. TEKSTI Anne Rintamäki KUVAT Maija-Liisa Mäki-Rannan albumi Jätevesiasiat kuntoon yhteistuumin haja-asutusalueita koskeva jätevesilainsäädäntö koki uudistuksen vuosi sitten maaliskuussa. Puhdistustasovaatimuksia muutettiin, mutta kiinteistönomistajan kannalta perusasia pysyi: Vanhaa järjestelmää on parannettava, jos kiinteistöllä muodostuvat jätevedet käsitellään vain saostuskaivoissa. Kiinteistön sijainti vaikuttaa puhdistusvaatimuksiin, joten paikalliset määräykset kannattaa tarkistaa kunnan ympäristötoimesta tai paikalliselta jätevesineuvojalta. Kyläyhteisö voi toimia jätevesiasioissa yhteistyössä monella tapaa. Voidaan ryhtyä yhteiseen hankkeeseen, jossa suunnitellaan ja rakennutetaan kylään yhteinen viemäriverkosto ja kyläpuhdistamo tai siirtoviemäri kunnan verkostoon. Yhteisjärjestelmä ei ole ainoa vaihtoehto yhteistyölle, vaan kylän voimin voidaan myös esimerkiksi tilata yhteisesti suunnittelija kylälle tai naapurustoon, joka tarkastelee erilaiset vaihtoehdot jokaiselle kiinteistölle ja kartoittaa mahdollisuudet pienemmille, muutaman talouden yhteiskäsittelyjärjestelmille. Myös yksittäisten kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien kunnostamisen suunnittelu ja rakentaminen voidaan kilpailuttaa yhteisesti. Yhteistyö kannattaa Yhteistoiminnan kannustimena on säästäminen suunnittelu-, rakennus- ja huoltokustannuksissa. Kun toimitaan yhteistuumin, saadaan aikaan järkeviä jätevesiratkaisuja kylälle, esimerkiksi yhtenäistä laitekantaa, jolloin huoltotoimenpiteet ovat samankaltaisia, ja huolto voidaan tilata samaan aikaan, jolloin taas voidaan säästää huoltokustannuksissa. Esimerkiksi Ilmajoen Nopankylä ja Kurikan Viitalankylä toteuttavat omana hankkeenaan yhteisviemäröinnin yleissuunnitelman ja maastomallinnuksen. Suunnitelmalla tutkitaan mahdollisuus keskitettyyn viemäröintiin ja selvitetään yhteisten puhdistamojen tarve ja siirtoviemäröintimahdollisuudet. Selvitys koskee myös Kalajaisjärven alueella olevaa mökkiasutusta. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, ja sen kokonaiskustannukset ovat 12 361,50 euroa. Mikäli kylän tai naapuruston kiinnostaa yhteistoiminta, voi asiasta kysellä lisää Jätevedet järjestykseen -hankkeen työntekijöiltä, jotka vastaavat kysymyksiin ja auttavat asiassa mielellään. Hanke tekee myös kesän aikana ilmaista kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa. Jätevedet järjestykseen Seinäjoen seudulla -hanke projektineuvoja Jonna Malinen puh. 044 754 1709 [email protected] www.seinajoki.fi/jatevedetjarjestykseen Kylä- ja seurantalojen energiakulut hallintaan energiatoimisto thermopolis oy vetää Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven alueella hanketta, jolla pyritään kylä- ja seurantalojen vuotuisten energiakulujen vähentämiseen. Tätä kautta saadaan kiinteistöjen huolto ja kunnossapito ajan tasalle sekä kustannussäästöjä ylläpitoon. Seuraavan vuoden aikana on tarkoitus kartoittaa rakennusten kunto energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hyödyntämisen näkökulmasta. Hankkeessa on mukana 15 kylä- ja seurantaloa, jotka ovat iältään ja kunnoltaan vaihtelevia. Jokaisesta kohteesta laaditaan kirjallinen energiakatselmusraportti, jossa esitetään yksityiskohtaisesti erilaisten teknisten muutosten investointisummat, energiansäästöt ja takaisinmaksuajat. Raportissa tuodaan esille asioita, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Ehdotuksia toimenpiteistä Kiinteistöjen katselmustyössä hankkeen projektipäällikköä avustaa kylä- tai seurantalosta vastaava henkilö. Katselmuksessa saatujen tietojen perusteella ehdotetaan toimenpiteet parannuksille, kustannusarvio ja saavutettavat edut. Hanke rahoitetaan Liiveristä Leaderrahalla. Kokonaisbudjetti on 38 865 euroa. Seurojen omavastuu selvityksestä on noin 190 euroa. Tuiskulan kylätalo Kärrymies on yksi hankkeessa mukana olevista kohteista. 17 Työleiri toi ka n s tuulahduksen ainvälisen Jalasjärvelle allianssi ry:n viime kesänä organisoima työleiri Jalasjärvellä kokosi yhteen nuoria ympäri maailmaa. Kahdeksan nuorta saapui heinäkuussa Jalasjärven maisemiin Taiwanista, Ranskasta, Hollannista, Espanjasta ja Puolasta. Kylähankkeen kautta työleiriä oli järjestämässä neljä jalasjärvistä kylää; kaksi viikkoa kestänyttä leiriä isännöivät ensimmäisellä viikolla Taivalmaan ja Jokipiin kylät, joissa nuoret ahkeroivat erilaisten töiden parissa. Toisella viikolla vetovastuu siirtyi Keskikylään ja Alavalliin. Keskikylässä Harjulan pihamaalle nuoret rakensivat maitolaiturin, jolle on jo keksitty monta käyttötarkoitusta. Leirin vapaaehtoisena ohjaajana toimi Laura Paasikunnas, jolla on itsellään takana jo kaksi kansainvälistä työleiriä Ranskassa. Paasikunnas kiittelee työleirien toiminta-ajatusta; ajatustenvaihtoa leiriläisten kesken syntyy helposti töiden lomassa. - Työleirin kautta pääsee tutustumaan uusiin maihin ja kulttuureihin edullisemmin, kun ylöspito maksetaan omalla työllä. Leiriläiset tekevät työtä kuudesta kahdeksaan tuntia viitenä päivänä viikossa. Ainoastaan matkakulut rokottavat omaa kukkaroa, Paasikunnas kertoo. Käytännön kansainvälistymistä Työleirillä nuoret työskentelevät esimerkiksi kunnallisen nuorisotoimen, paikallisen kylän, järjestön, projektin tai muun yleishyödyllisen tahon hyväksi. Työ voi olla vaikkapa nuorisotalon maalausta, tapahtuman järjestämistä, rakennuksen kunnostamista, ympäristön siivousta tai luontopolun rakentamista. Työstä ei makseta palkkaa eikä päivärahaa. Yleensä leirikieli on englanti. Jalasjärviset rohkaisevat muitakin kyliä järjestämään työleirejä. Nuorten leiri tuo kansainvälisen tuulahduksen kylään, ja on mainio tapa käytännön kansainvälistymiseen. Osallistujat saavat vaihtaa puolin ja toisin ajatuksia ja kokemuksia kulttuurista ja elämänmenosta yleensä. Saattaapa omasta ympäristöstäkin avautua aivan uusia asioita, kun niitä katsoo toisen kulttuurin edustajan silmin. Kyläaktivointia Jalasjärvellä Jalasjärvellä on tehty aktiivista kehittämistyötä yhdeksällä kylällä oman kyläasiamiehen johdolla nyt toista vuotta. - Kehittämishankkeen päätavoitteina ovat asumisen edistäminen kylissä nykyisten ja uusien asukkaiden hyväksi, tunnettuuden lisääminen, alueiden elävöittäminen sekä kylien ja kunnan välisen yhteistyön parantaminen, tiivistää kyläasiamies Hannele Kortesoja. Kylien omaa identiteettiä ja vahvuuksia on tuotu esille kyläesitteellä, ja muu markkinointimateriaali on luotu yhdenmukaiseksi messuja sekä muita tapahtumia varten. Asumisen vaihtoehdoista sekä vapaista tonteista ja kohteista on tiedotettu www.komiattontit. fi -sivustolla ja Jalasjärven mökkipörssissä sekä asumiseen liittyvissä tapahtumissa. - Pytinki- ja Farmari-messuilla esittäydyimme omalla osastolla, ja kävijöitä kyllä riitti. Kesäkuussa on vuorossa Helsingin Senaatintorilla Pikkuusen Häjymmät Pirot eli EteläPohjanmaan oma maakuntajuhla, jossa olemme myös mukana. Kylien yhteiset kotisivut www.jalasjarvenkylat.fi ovat juuri valmistuneet, iloitsee Kortesoja. Kylätoimintaa ja yhteisöllisyyttä kylissä on herätelty ja vahvistettu mm. vierailuilla toisiin kyliin sekä osallistumalla kylätoimintaan liittyviin koulutuksiin ja työpajoihin. Viime kesän kv-työleiri innosti kylien nuoria osallistumaan järjestelyihin ja itse leiriin. - Lisäksi Nuoret Luovat! –hankkeita on käynnissä kolmella kylällä, joissa hankerahoituksen turvin on tuettu teatteri- ja ilmaisutaidon harrastusta, Kortesoja listaa. Säännöllisissä tapaamisissa kylien kesken sekä kunnan edustajien kanssa on suunniteltu yhteisiä käytännön toimenpiteitä. - Olen erittäin tyytyväinen siihen, että kylien yhteistoiminta on tiivistynyt ja tiedonvaihto eri toimijoiden välillä on selvästi lisääntynyt hankkeen myötä, kyläasiamies toteaa. 18 LEIKKAA TALTEEN Kylillä tapahtuu KURIKKA Kurikka-Seuran teatteri ”Äidit katsovat tyttäriään” –näytelmä (heinä-elokuussa), Museonmäki Vesihiihdon SM-kisat 28.–29.7. Hotelli Ravintola Pitkä-Jussin ranta Matti Viitala –soitot 18.8. klo 11 alk., Viitalan nuorisoseura Mosselokaupunkilaasten 4. tapaaminen 15.9. klo 10, Museonmäki ILMAJOKI Tapahtumaviikot 4.–17.6. klo 11–17, avajaiset 7.6. klo 18.30, Luoman koulu Kyläpyöräilyt keskiviikkoisin 6.6. alkaen klo 19 Lähtö Harjunpakan risteyksestä, Könniltä Poikkea myös kesäkioskillamme! Koskenkorva-viikko 2.–8.7.2012 Jytkeet, Koskenkorva 29.6. Coverfield, Susanna Erkinheimo 30.6. Telaketju, Palava, Koskenkorva JALASJÄRVI Lauluillat Pirunpesällä pelimannien säestyksellä. Heinäkuussa maanantaisin 2.7. alkaen, Ylivalli Koskuen kesäteatteri ”Perintö” –näytelmä 22.6.–8.7. Koskuen kylätalo Fällyteatteri ”Äiteensä poika” –näytelmä 6.7.–22.7. Ylivallin Seurala Wanhanajan Markkinat 24.8. Jokipii (Kyläpuisto, Pettumylly, Seurantalo Alanen) SEINÄJOKI Kyläpäivät 10.6. klo 13–16 Ämmälänkylä Kyläkarnevaali 10.6. klo 12 Ritarin kotiseutumuseo Ylistaro Aisamäen kesäteatteri ”Käry kävi isäntämiehet” –näytelmä 8.7.–21.7. Peräseinäjoki Maailman Raitilla rattoosasti -yhteislauluillat kesä-heinäkuussa keskiviikkoisin 6.6. alkaen klo 18–20. Hakalan talon pihapiirissä, sateen sattuessa sisällä, Peräseinäjoki Juhannustori 21.6. klo 12–15 Kulttuuritalo Pokin edustalla, Peräseinäjoki Ameriikan Poijat –puhallinseitsikon kirkko-konsertti 15.7. klo 19 Peräseinäjoen kirkko ja 16.7. klo 19 Kulttuuritalo Pokki Kansainvälinen Siirtolaisjuhla 16.7. klo 14 Aisamäen kesäteatterilla ja Maailman Raitilla, Peräseinäjoki Peräseinäjoen Markkinat 11.8. klo 9–17, Toivolanrannan alakoulu Halkosaaren Hulinat koko perheelle 19.8. klo 12–16, Halkosaaren koulu, Ylistaro Maalaispäivä ja Parttenkoliaaset -sadonkorjuujuhla 25.8. klo 12–15 Maatilamatkailu Välimaa, Peräseinäjoki Lännen päivä 26.8. Amerikan autot ym. Maailman raitti, Peräseinäjoki 19 Liity Liiveriin! Kohti uutta maaseutuohjelmaa Uuden ohjelmakauden valmistelu on meneillään, ja pohjaa maaseutustrategialle rakennetaan. Vuoden 2012 loppuun mennessä laaditaan myös Liiverin alueelle uusi kehittämisstrategia vuosille 2014–2020. Tavoitteenamme on täällä Liiverissä laatia kehittämisohjelma, jonka avulla voimme kohdistaa Leader-rahoitusta juuri sellaisille toimenpiteille, jotka ovat tärkeitä kylien asuinviihtyisyyden, elinvoimaisuuden ja elinkeinotoiminnan kehittämiseksi. Jäseneksi voit liittyä täyttämällä jäsenlomakkeen nettisivuillamme www.liiveri.net/liity_jaseneksi. Näin tuet Seinäjoen seudun kehittymistä ja elinvoimaisuuden säilymistä myös sen maaseutualueilla. Mitkä asiat sinä näet tarpeellisina ja tärkeinä tulevaisuuden kannalta? Ota yhteyttä ja kerro mielipiteesi meille alueen kehittämistarpeista! [email protected] Liiverin löydät myös sosiaalisesta mediasta. Liity joukkoomme! Onko sin ulla liik eidea, jo vauhdin ka tarvit antajaa sisi ? Tai yrit toiminta y s , jonka a halua isit kehit Oletpa sitten h t ä ä? arkitsem yritysinv assa uu estointia tta tai yrittä yhteisty jien väl ötä, kys istä y yrityst ukea Lii veristä! Haluatko toteuttaa ideasi? Jos sen toteuttamisen avulla kylille saadaan synnytettyä jotain uutta ja elinvoimaisuutta lisäävää, kysy hanketukea Liiveristä! Tilaa Uhoo-uutiset! UHOO-Uutiset on Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteinen uutiskanava. Tilaa itsellesi Uhoo-uutiset ilmaiseksi osoitteessa www.uhoo.fi/tilaus ja pysyt kärryillä, mitä kotinurkilla tapahtuu! Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry Asematie 5 60800 ILMAJOKI Puh: (06) 424 4000 S-posti: [email protected] www.liiveri.net LIIVERIN VÄEN YHTEYSTIEDOT Sinikka Koivumäki toiminnanjohtaja 040 513 1824 [email protected] Raija Ojaniemi taloussuunnittelija 040 716 0862 [email protected] Telle Lemetyinen ts. suunnittelija 040 579 0615 [email protected] Irma Kortesuo kyläasiamies 050 551 0797 [email protected]
© Copyright 2024