Liiverin vuosikertomuksen vuodelta 2010

V
uosikertomus 2010
S
Taiteilijat ja luovan alan yrittäjät uudistivat Ilmajoen
keskustan tyhjän liiketilan ikkunat pystyttämällä näyttelyn ohikulkijoiden ihasteltavaksi. Idea saatiin Itävallasta.
isällysluettelo
1 Hallituksen puheenjohtajan katsaus .............................................................................................................. 1
2 Tähän tähdätään – Yhdistyksen tehtävät ....................................................................................................... 3
3 Näin homma toimii – Yhdistyksen organisaatio ............................................................................................ 5
3.1 Jäsenet .................................................................................................................................................... 5
3.2 Hallitus . ................................................................................................................................................. 5
3.3 Työntekijät . ............................................................................................................................................ 9
3.4 Toimitilat .............................................................................................................................................. 11
3.5 Tilintarkastajat ...................................................................................................................................... 11
4 Mitä saatiin aikaan – Toiminta vuonna 2010 ja tähän asti 2007–2010......................................................... 13
4.1 Kehittämissuunnitelman toteutuminen . ............................................................................................... 13
4.2 Viestintä- ja koulutustoimenpiteet ........................................................................................................ 39
4.3 Muu maaseudun kehittämistyö ............................................................................................................. 41
4.4 Katsaus ohjelman toteutumiseen tähän asti – lukujen valossa 2007–2010.............................................. 47
5 Onnistumiset ja ongelmat – Arviointi vuodesta 2010.................................................................................. 53
5.1 Liiverin oma toiminta ........................................................................................................................... 53
5.2 Valtakunnallinen Leader-toiminta.......................................................................................................... 57
6 Entä seuraavaksi – Näkymiä vuoden 2011 toimintaan................................................................................. 58
Liitteet
Liite 1. Hallituksen rahoitettavaksi puoltamat hankkeet . ............................................................................ 59
Liite 2. Hakemusten määrä toimenpiteiden mukaan ................................................................................... 62
Liite 3. Hakemusten euromäärä toimenpiteiden mukaan ............................................................................ 62
Liite 4. ELY-keskuksen ahroittamat ja
myönteisen päätöksen saaneet investointihankkeet Liiverin alueella 2010.........................................63
Kannen kuva on osa vuonna 2011 julkaistavan Jalasjärven kyläesitteen kuvitusta Ilvesjoen kylästä.
1
Hallituksen puheenjohtajan katsaus
tehokkuutta ja tuottavuutta. Kuntakoon kasvu johtaa usein
palveluja koskevan päätöksenteon etääntymiseen. Tarve kehittää kuntiin uudenlaisia palveluntuotantotapoja korostuu. Tähän haasteeseen pyritään osaltaan vastaamaan Liiverissä käynnistyneessä Palvelusta elinvoimaa-hankkeessa.
Liiveri on maaseudun kehittämisyhdistys, jonka toimintaalueena on Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka ja Seinäjoki. Liiveri on itsenäinen ja alueen hallinnosta riippumaton toimija,
jonka hallitus on muodostettu kolmikantamallin mukaan.
Hallituksesta kolmasosa on asukkaita, kolmasosa yhteisöjä
ja yrityksiä ja kolmasosa julkishallinnon edustajia.
Kylät ovat kunnan pienempiä toimintayksikköjä, joilla on
tärkeä merkitys elinvoimaisen kunnan tai kaupungin kokonaisuudessa. Kylät tarjoavat monipuolisia asumisen ja
yrittämisen mahdollisuuksia, aitoa yhteistoimintaa, tapahtumia ja virkistysmahdollisuuksia. Kylien aktiivisuuden
tukeminen ja tasapuolinen kehittäminen ovat perusedellytyksiä, jotta niiden vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön
perustuva kehittäminen jatkuu. Lisäksi tarvitaan yhteisiä
tiloja sekä tahtoa huolehtia palvelujen säilymisestä. Voimakasta tahtoa, tekijöitä ja osaajia joka lähtöön löytyy alueemme kylistä. Osoituksena siitä ovat muun muassa lukuisat
vuoden aikana käynnistyneet kylien hankkeet.
Oma-aloitteinen toimeen tarttuminen on usein paras ja nopein keino oman kotipaikkakunnan kehittämisessä. Liiveri
rahoittaa erilaisia hankkeita, joille yhteistä on maaseudun
kehittäminen ja uuden luominen. Ensi vuonna kehittämistyöhön pystytään satsaamaan jopa entistä enemmän ministeriön esittämän lisärahoituksen turvin. Toivomme, hyvät maaseudun asukkaat, että aktiivisuus säilyy edelleen ja
myös jatkossa syntyy runsaasti erilaisia hankkeita.
Liiverin puheenjohtaja Sirkka Pakkala ja varapuheenjohtaja Keijo Viertoma tutustuivat hankerahoituksen
tuloksiin Untamalan kylätalotyömaalla Ylistarossa.
Kolmas sektori nousee nyt aiempaakin enemmän esille
keskustelussa siitä, miten maaseudun asukkaiden tarvitsemat palvelut turvataan jatkossa. Useimpien maaseutukuntien väestö vähenee, ikärakenne vanhenee ja palvelujen tarve muuttuu. Myös työvoiman tarjonta kääntyy laskuun, ja
arkipäivää monissa maaseutukunnissa on myös huoli siitä,
että myös normaalit lähipalvelut karkaavat erikoispalvelujen ohella entistä kauemmas.
Haluan lämpimästi kiittää kaikkia hankehakijoita ja hankkeiden parissa työskenteleviä toimijoita, toimistomme asiantuntevaa väkeä, ELY-keskuksen henkilökuntaa ja moniosaavaa hallituksen jäsenistöä menneestä vuodesta 2010.
Sirkka Pakkala
puheenjohtaja
Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry
Kolmannen sektorin tärkeys nousee usein esiin myös keskustelussa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Tehtävän
yhteistyön keskeisimpiä tavoitteista on lisätä palveluitten
1
2
TÄHÄN TÄHDÄTÄÄN –
YHDISTYKSEN TEHTÄVÄT
Liiverin alueelle on laadittu oma kehittämissuunnitelma
nimeltään Luova ja Oppiva maaseutu, joka ohjaa vuosien
2007–2013 toimintaa. Kehittämissuunnitelma ottaa huomioon alueen paikalliset erityispiirteet ja se on laadittu
yhdessä Seinäjoen seudun asukkaiden kanssa. Se koostuu
neljästä painopisteestä, jotka alueella on koettu tärkeiksi kehittämisen kohteiksi.
Etelä-Pohjanmaalla on liiverissä totuttu säilyttämään kaikkea tarpeellista. Niinpä myös maaseudun kehittämisen kannalta tärkeitä työkaluja löytyy Liiveristä – Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistyksestä. Suomessa on 56 maaseudun
kehittämisyhdistystä eli Leader-ryhmää ja Liiveri on yksi
niistä. Leader-ryhmien tehtävänä on kannustaa maaseudun
asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan. Liiveri kannustaa kehittämistyöhön muun muassa myöntämällä rahoitusta erilaisiin paikallistason kehittämishankkeisiin. Niiden
avulla Liiveri haluaa yhdessä hankkeiden toteuttajien kanssa lisätä alueen viihtyisyyttä, synnyttää uusia työpaikkoja ja
yrityksiä sekä edistää toimijoiden kansainvälistymistä. Liiverin toiminta-alueeseen kuuluvat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka (pois lukien Jurva) ja Seinäjoki.
Ohjelmakaudella 2007–2013 Liiverillä on rahaa käytettävissä 9,8 miljoonaa euroa, joka on tarkoitettu toiminta-alueen hanketoteuttajille alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen. Arvio on, että tällä summalla toteutetaan noin 170
erilaista hanketta. Hankkeet, jotka toteuttavat parhaiten
kehittämissuunnitelmaa, tulevat todennäköisimmin rahoitetuiksi.
Vahva alueen ja sen ihmisten tuntemus ovat toimintaryhmätyön tärkeitä tukipilareita. Liiverin kantava
ajatus on tehdä kehittämistyöstä kansalaistaito.
3
3
NÄIN HOMMA TOIMII
YHDISTYKSEN ORGANISAATIO
3.1 Jäsenet
3.2 Hallitus
Vuonna 2010 yhdistyksellä oli 300 jäsentä. Jäsenistä nuoria alle 25-vuotiaita oli neljä. Vuoden 2010 aikana jäsenhankinta ei ollut aktiivista ja jäsenmäärä pysyi lähes samana
kuin edellisenä vuonna. Jäsenrekisteristä poistettiin 10 jäsentä joko muualle muuton vuoksi tai omasta pyynnöstä.
Vastaavasti yhdistys sai 6 uutta jäsentä. Jäsenmaksun maksaneita jäseniä oli yhteensä 109 kappaletta.
Liiveri on itsenäinen yhdistys, jonka hallitus on muodostettu kolmikantamallin mukaan. Jäsenistä yksi kolmasosa edustaa alueen asukkaita, toinen kolmasosa yhteisöjä
sekä yrityksiä, ja viimeinen kolmasosa alueen julkistahoa.
Edustajat on valittu tasapuolisesti kaikista toiminta-alueen
kunnista ja alueilta ja myös nais-, mies- ja ikäjakauma pyritään pitämään tasaisena. Liiverin hallitus kokoontuu kuukausittain päättämään rahoitettavista hankkeista. Hallitus
kokoontui vuoden 2010 aikana yhteensä 13 kertaa, joista
seitsemässä olivat mukana vuosikokouksessa valitut uudet
hallituksen jäsenet. Hallitus uudistui vuosikokouksessa kolmella uudella jäsenellä. Kaikki hallituksesta poisjääneet olivat erovuoroisia ja heillä oli hallitusvuodet täynnä.
jäsentyyppi
yksityishenkilöt
yhdistykset, järjestöt, säätiöt
yritykset
kunnat
muut julkisyhteisöt
yhteensä
jäsenmäärä jäsenmaksu €
207
63
12
25
20
4
6
300
25
200
60
Liiverin hallitus työssään. Vaikka kokousaineisto toimitetaan sähköisenä, papereitakin vielä tarvitaan.
5
Taulukosta näkyy kokouksiin osallistumisaktiivisuus.
Kurikkaan on valmistumassa Suomen kolmas virallinen vesihiihtopaikka. Vesihiihtohyppyrin ja pujotteluradan lisäksi Kyrönjoen rannalle Kurikan keskustaan
rakennetaan opasteet ja siirrettävät pukeutumis- ja
huoltotilat.
pj
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
jäsen
varajäsen
Sirkka Pakkala
Leila Nuottivaara
Airi Kentala
Seppo Pirttikoski
Juha Luukko
Erkki Välimäki
Kati Nummensalo
Aila Taivalmäki
Tarja Oksaharju
Tuomo Anttila
Kirsi-Maria Mäki-Teppo
Riikka Jäsperlä
Irma Uusi-Laitila
Seppo Korpi
Hannu Rajamäki
Pekka Rinta-Hoiska
Mari Kempas Keijo Viertoma
Heikki Koskimies Aila Katila
Visa Kananoja
Vuonna 2010 hallituksen kokouspalkkio oli 50 € ja puheenjohtajan korvaus 1000 € vuodessa. Kokouspalkkio
maksetaan myös ohjausryhmiin osallistumisesta. Osallistumisen keskiarvo on ollut 11 jäsentä kokousta kohden, mikä
on hyvä osoitus Liiverin hallituksen aktiivisuudesta. Myös
varajäsenet ovat olleet tervetulleita kokouksiin. Hallituksen
uusille jäsenille järjestettiin huhtikuussa toiminnanjohtajan
ja puheenjohtajan vetämänä perehdytystilaisuus Leader-toiminnan saloihin. Hallitustyöskentelyn apuna on toiminut
myös uusille jäsenille koostettu perehdytyskansio. Hallituksen jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti Liiverin rahoittamien hankkeiden projekti- tai ohjausryhmiin. Pääsääntöisesti
Liiverin edustajana toimii näissä ryhmissä aina hallituksen
jäsen. Hallitus teki elokuussa kesäretken Ylistaroon tutustuen Liiverin rahoittamiin yritys- ja kehittämishankkeisiin
sekä ylistarolaisiin kyliin ja yrityselämän edustajiin. Joulukokous pidettiin Ilmajoella Erkin Haussilla. Puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja osallistuivat ELY-keskus järjestämille
aamukaffeille syksyllä. Kutsuttuina olivat kaikki Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät. Tilaisuudessa käsiteltiin yhteisiä
ajankohtaisia asioita.
12 / 13
9 / 13
10 / 13
4 / 13
0 / 13
7 / 13
7 / 13
10 / 13
2/9
11 / 13
1 / 13
6 / 13
5 / 13
7 / 13
4/9
9 / 13
6 / 13
5 / 13
6/9
10 / 13
2 / 13
Liiverillä on hallituksen alainen yritysjaosto, joka arvioi yritystukihakemuksia ja antaa niistä lausunnon Liiverin hallitukselle varsinaista päätöksentekoa varten. Yritysjaostossa
ovat edustettuina Liiverin hallitus, kuntien yritysasiamiehet, uusyrityskeskuksen edustaja sekä toimistolta toimin-
7
nanjohtaja esittelijänä ja suunnittelija sihteerinä. Yritysjaoston puheenjohtajana toimii Liiverin entinen puheenjohtaja
Tarmo Vuorenmaa. Lisäksi yritysjaostoon kuuluvat Leila
Nuottivaara (vara Hannu Rajamäki), Seppo Korpi (vara
Hannu Rajamäki), Sirkka Pakkala (vara Keijo Viertoma),
Reijo Hämäläinen (vara Hannu Alanen), Rami Mattila
(vara Hannu Alanen), Matti Punkari (vara Pekka Hunnakko) sekä Ari Loukasmäki (vara Raili Erkkonen-Myllyniemi). Vuoden 2010 aikana yritysjaosto piti yhteensä kuusi
kokousta, joista yksi toteutettiin sähköpostikokouksena. Lisäksi yritysjaoston jäsenet osallistuivat Liiverin kesäretkelle
Ylistaroon sekä joulukokoukseen Ilmajoella. Saapuneiden
yritystukihakemusten lisäksi jaostossa otettiin kantaa maakunnalliseen yritystukien linjausehdotukseen sekä Liiverin
valmistelemaan palveluasiamieshankkeeseen.
Lisäksi Liiverillä on Suupohjan kehittämisyhdistyksen kanssa yhteinen kv-koordinaattori, FM Marika Vainio. Marikan
toimipiste on Suupohjan kehittämisyhdistyksen toimistolla, mutta hänellä on työpiste myös Liiverissä. Harjoittelijana
ja kesätyöntekijänä Liiveri-toimistolla oli agrologiopiskelija
Hanna Helander Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa-ja
metsätalouden yksiköstä ajanjaksolla 1.5.–30.8.2010. Työvapaalla ollut suunnittelija, HTM Hannemari Niemi sanoutui irti tehtävistään 30.11.2010. Tämän jälkeen Pirkko
Annalan työsuhde muutettiin toistaiseksi voimassa olevaksi 15.12. alkaen. Pirkko Annala aloittaa suunnittelijan tehtävissä 1.1.2011. HTM Riikka Ojala oli toimistolla tuntityöntekijänä loka-joulukuussa. Liiverin henkilökunta on
osallistunut ajankohtaisiin, pääsääntöisesti Maaseutuverkostoyksikön ja Mavin järjestämiin koulutuksiin. Lisäksi
Sonja Pitkäjärvi saattoi vuonna 2009 alkaneen Maaseutuverkostoyksikön järjestämän uusille työntekijöille suunnatun moduulikoulutuksen päätökseen.
3.3 Työntekijät
Liiveri-toimistolta löytyy rahoituksen lisäksi asiantuntemusta ja ideoita monenlaiseen paikalliseen kehittämiseen.
Vuonna 2010 Liiverin toimistolla työskentelivät:
•toiminnanjohtaja, ETM Sinikka Koivumäki
•taloussuunnittelija, MMM Raija Ojaniemi
•ts. suunnittelija, tiedottaja, FM Sonja Pitkäjärvi
•kyläasiamies, FM Pirkko Annala
•palveluasiamies, merkonomi MKT Seppo Laitila
(1.10.2010 alkaen)
•koordinaattori, sairaanhoidon opettaja Hannu Salo
(1.3.2010–31.12.2010, osa-aikainen)
9
3.4 Toimitilat
3.5 Tilintarkastajat
Yhdistyksen toimisto sijaitsee Ilmajoen keskustassa, kunnan omistaman entisen virastotalon toisessa kerroksessa.
Vuokrasimme neljännen huoneen 1.11. lähtien palveluasiamiehen aloittaessa työnsä. Toimistohuoneiden lisäksi vuokrasopimukseen kuuluvat sosiaalitilat sekä noin 20 henkilön neuvottelutila, jossa pidetään hallituksen kokoukset ja
pienimuotoiset koulutustilaisuudet ja neuvottelut. Samassa talossa toimivat myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun
ja koulutuskeskus Sedun maa- ja metsätalouden yksikkö,
kunnan maaseutu- ja lomatoimi, Kelan paikallistoimisto,
media-alan yritys, tilitoimisto, turvapalveluyritys sekä ympäristöterveydenhuolto. Liiverin toimiston sijainti on keskeinen ajatellen koko toiminta-aluetta.
Yhdistyksen tilintarkastajiksi valittiin vuosikokouksessa
Matti Ylkänen (varalla Hannu Paunikallio) ja Aaro Honkola (varalla Erkki Laitila).
Folkpolis-hanke innostaa lapsia ja nuoria kansanmusiikin pariin. Folkpolis-yhtye on saanut kouluilla innostuneen vastaanoton.
11
4
MITÄ SAATIIN AIKAAN –
TOIMINTA VUONNA 2010 JA
Liiverin painotukset ja linjaukset vuodelle 2010
Hallitus arvioi ohjelman toteutumista itsearvioinnilla vuoden 2010 alussa. Tämän pohjalta valittiin vuoden 2010 painopisteet, jotka laadittiin sekä hanketoiminnnalle että Liiverin omalle toiminnalle. Painotuksissa otettiin huomioon
valtakunnallinen ympäristöteemavuosi. Painopisteenä hanketoiminnassa ovat:
TÄHÄN ASTI 2007–2010
4.1 Kehittämissuunnitelman toteutuminen
Liiverin kehittämissuunnitelma Luova ja Oppiva MaaSeutu
koostuu neljästä painopistealueesta:
•Maaseudun palvelujen kehittäminen
•Kansainvälistymisen edistäminen
•Aktivointi elinkeinojen kehittämiseen ja mikroyritysten
tukeminen
•Nuorten aktivointi mukaan maaseudun
kehittämistyöhön
•Kylätoiminnan kehittäminen
•Ympäristöteemavuoden esilletuominen ja huomioiminen
hanketoiminnassa
•Hyvinvointipalvelujen Maaseudusta
•Elinkeinojen MaaSeudusta
•Koti- ja Ympäristö Seudusta sekä
•Nuorten MaaSeudusta.
Jokaiselle painopisteelle on määritelty omat kehittämistavoitteet. Liiveri pyrkii toteuttamaan suunnitelman tavoitteita paitsi yhdistyksen oman toiminnan kautta myös
myöntämällä tukea erilaisiin hankkeisiin. Vuonna 2010 tuettavia hanketyyppejä oli käytössä kuusi:
Lakeuden laatuheinä -hankkeessa bussillinen eteläpohjalaisia haki oppia heinäntuotantoon ja sen markkinointiin Tukholman seudulta, muun muassa Ruotsin kuninkaan talleilta.
Liiverin oman toiminnan kehittämisessä painopisteenä
ovat:
•yleishyödyllinen kehittämishanke
•elinkeinojen kehittämishanke
•koulutushanke
•yleishyödyllinen investointihanke
•koordinaatiohanke sekä
•yritystuki.
•Maaseutuviestinnän kehittäminen
•Kehittämistyöhön innostaminen; ohjelmatyön aktivointi
ja kehittämistyöhön kouluttaminen
•Hankekäsittelyprosessin kehittäminen; sähköinen
valmistelu, ohjelman tulosten mittaaminen ja käsittely
•Osallistuminen alueelliseen ja valtakunnalliseen
maaseutupoliittiseen keskusteluun
13
Ylistaron Kilpa-Veljet ry kunnostaa ja rakentaa Ylistaron Malkakoskelle melontareitin veneluiskineen, pitkospuineen, laavuineen ja rantautumispaikkoineen.
Reitti kulkee 25 kilometrin matkan upeissa Kyrönjoki-maisemissa.
hittämissuunnitelmaan ja toimijoiden sitoutumattomuus
hankkeeseen. Vuoden vaihteessa kuusi hakemusta oli vasta
menossa hallituskäsittelyyn. Nämä kaikki olivat pääsääntöisesti loppuvuodesta vireille tulleita yritystukihakemuksia.
Hallitukselta myönteisen lausunnon sai 28 hanketta. Leader-rahoituksen lisäksi hakijoita on neuvottu myös muihin
rahoituslähteisiin. Tällaisista voidaan mainita muun muassa
Kotiseutuliiton rahoitus kotiseututalojen kunnostukseen,
ELY-keskuksen yritys- ja ympäristörahoitus sekä Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahaston rahoitus kulttuuritoimintaan.
Muualle ohjattujen hankkeiden budjettien kokonaissumman voidaan arvioida olleen noin 250 000 €.
Hankkeiden tukemiseen ei tehty uusia linjauksia. Koulutus- ja kehittämishankkeita tuetaan pääsääntöisesti 90 %
julkisella tuella. Yleishyödyllisten investointihankkeiden
valmistelu ja niistä lausuminen tehdään Liiverissä, mutta
hankkeet rahoitetaan jatkossakin pääosin ELY-keskuksen
rahoista 70 % julkisella tuella. Marraskuun 10. päivä astui
voimaan ELY-keskuksen uudet yleishyödyllisten investointihankkeiden tukilinjaukset. Niissä suurin muutos koski
hankkeiden tukitasoa, joka jatkossa on max. 50 % julkista
tukea. Yritystukien osalta jatketaan lainsäädännön mahdollistamilla maksimituilla tukityypeittäin (20–90%).
Rahoitettavien hankkeiden yhteensovitus ELY-keskuksen
kanssa tapahtuu yhteisissä H- ja Y-pöydissä. H-pöydässä käsitellään kehittämishankkeita koskevia asioita ja Y-pöydässä yritystukia. MYR:n hankeryhmässä puolestaan esitellään
kaikki EU-osarahoitteiset ja maakunnan kehittämisrahastosta rahoitettavat hankkeet.
Käynnissä olevat hankkeet
Uusien vireille tulleiden hankehakemuksien lisäksi Liiverin työntekijöitä on työllistänyt aiempina vuosina käynnistyneet hankkeet, joita on vuoden aikana ollut toiminnassa
yhteensä 32. Vuonna 2010 käynnissä olleiden sekä käynnistyneiden hankkeiden tuloksia esitellään vuosiraportissa olevin kuvin ja tekstein. Käynnistyneiden hankkeiden kanssa
on pyritty pitämään aina aloituspalaveri viimeistään rahoituspäätöksen saavuttua. Varsinaisiin palavereihin on kutsuttu mukaan myös kirjanpitäjä tai muu hankkeen taloudesta
vastaava henkilö. Aloituspalaverissa on käyty rahoituspäätöstä läpi, lisäksi hankkeen toteuttajille on annettu mukaan
hanketyökansio, johon on koottu aineistoa niin hankkeen
toteutuksesta, raportoinnista, maksatusten hausta kuin
Hankeaktiivisuus
Vuoden 2010 aikana on tullut vireille 41 hakemusta, joista
yritystukihakemuksia oli 17 kappaletta. Hankehakemusten
määrä nousi kolmanneksella verrattuna edelliseen vuoteen
ja yritystukihakemusten määrä lähes tuplaantui. Vireille
tulleista hakemuksista kuudelle tehtiin kielteinen päätös ja
kaksi perui hakemuksen. Perusteina kielteisille päätöksille
olivat muun muassa hankkeen sopimattomuus Liiverin ke-
15
viestinnästäkin. Aloituspalavereiden ansiosta hakijoilla on
ollut matala kynnys ottaa yhteyttä Liiverin toimistolle, kun
hankkeen toteutusvaiheessa on tullut eteen mieltä askarruttavia asioita. Hankkeiden maksuhakemusten valmistelu
ELY-keskukseen ja monenlainen muu ohjaus toteutukseen
liittyen on keskeinen osa toimiston toimintaa. Lisäksi hallituksen jäsenet ovat mukana hankkeiden projekti- ja ohjausryhmissä. Hankkeet ovat hakeneet kustannuksia hyvin
maksuun ja tässä vaiheessa niihin ei ole kohdistunut niin
sanottua kolmen prosentin sanktiota. Aloituspalaverien ja
maksatusvalmistelun lisäksi käynnissä oleviin hankkeisiin ei
ole ollut riittävästi resursseja pitää yhteyttä, johon tullaankin jatkossa kiinnittämään huomiota.
Etelä-Pohjanmaan toimintaryhmät opintomatkalla
Brysselissä tammikuussa 2010.
painopiste
julkinen
Hyvinvointi-
144 818
palvelujen
MaaSeutu
Elinkeinojen
341 945 MaaSeutu
Koti- ja
399 432
YmpäristöSeutu
Nuorten
207 971
MaaSeutu
1 094 166
Vuonna 2010 Liiverillä oli käytettävissä hanke- ja yritystukiin julkista rahoitusta yhteensä 1,67 miljoonaa euroa (kun
ei huomioida ryhmien välisiä siirtoja). Hallituksen päätöksillä rahoituksesta oli vuoden loppuun mennessä sidottu
96 %. ELY-keskus ehti tehdä hankkeista päätöksiä siten,
että sidontaprosentti oli 84 %, mitä voidaan pitää todella hyvänä. Sitomattomat rahat siirtyvät vuodelle 2011. Rahoitusta on suuntautunut Liiverin kehittämissuunnitelman
kaikkiin painopisteisiin. Rahoitettujen hankkeiden tiedot
sekä rahoituksen jakautumisen toimenpiteittäin ja toimintalinjoittain selviää liitteestä 1.
Julkinen ja yksityinen rahoitus jakautui kehittämissuunnitelman painopisteissä vuonna 2010 seuraavasti:
yksityinen
13 %
1 974 0,5 %
32 % 308 850 77 %
37 %
59 485 15 %
19 %
29 465
7%
100 % 399 775 100 %
Leader-kriteerien mukaan yksityistä rahoitusta tulee kaudella 2007–2013 kertyä koko ohjelmaan 35 %. Tässä vaiheessa yksityisen rahoituksen kertymä on 41 %.
Yhteistyöllä Eurooppaan – To Europe By Cooperation
Yhteistyöllä Eurooppaan -hanke toteutetaan yhteistyössä
Suupohjan Kehittämisyhdistyksen kanssa. Hankkeen avulla
mahdollistetaan ja tuetaan alueiden kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten hankkeiden syntymistä. Hankkeen
kustannusarvio on 150 000 euroa, josta puolet tulee Liiverin rahoituskehyksestä.
17
Vuonna 2010 kansainvälinen toiminta pääsi kunnolla vauhtiin. Pohjanmaan toimintaryhmien yhteinen Brysselin opintomatka toteutettiin tammikuussa 2010 ja samalla reissulla
vierailtiin myös belgialaisen ja hollantilaisen toimintaryhmän luona. Kv-koordinaattori osallistui Brysselin matkan
lisäksi toukokuussa Ruotsin Sunnen Landsbygdsriksdagiin.
Syksyn aikana tehtiin vierailu ”ystävyystoimintaryhmän”
Mansikka ry:n luona Suonenjoella koko toimiston voimin.
Syksyllä aloitettiin myös Pohjanmaan toimintaryhmien yhteisen Saksa-esiselvityksen suunnittelu ja vanhoja suhteita
Schleswig-Holsteinin alueelle on tarkoitus uudistaa 2011
aikana.
Palvelusta elinvoimaa
Palvelusta elinvoimaa -hanke käynnistyi syksyllä 2010.
Hankkeen taustalla olivat muun muassa Kyläkööri-hankkeen kyläkyselyt ja -suunnitelmien päivitys, joiden yhteydessä oli käynyt selkeästi ilmi, että lähipalveluita kaivataan
kylissä. Monella kylällä on pohdittu esimerkiksi kylätalkkari- ja avustajatoiminnan käynnistämistä, lasten päivähoidon
järjestelyjä ja ikäihmisten kotona selviytymistä mahdollisimman pitkään. Kylillä on myös huoli kylätaloista ja kouluista; löytyisikö kyliltä konseptia niiden tehokkaampaan
hyödyntämiseen? Kyläläiset eivät ole ajatuksineen yksin.
Hyvinvointi- ja lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen
on kirjattu ylös moniin ohjelma- ja strategia-asiakirjoihin.
Etelä-Pohjanmaan Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (2010–2011) yhtenä maakunnan keskeisenä tavoitteena ovat tasapuolisesti saavutettavat, toimivat ja tehokkaat hyvinvointipalvelut.
Vuoden 2010 aikana käytiin läpi alueen kyläiltoja ja hankkeesta ja kansainvälisyydestä viestittiin nettisivujen, Uhoouutisten ja lehtijuttujen kautta sekä hankkeen esitteen avulla. Erilaisia tapahtumia, kuten kv-aamukahvit ja kv-ilta
järjestettiin vuoden aikana.
Palveluasiamies Seppo Laitila on käytettävissä muun
muassa maaseudun palveluntuottajien yhteistyön
edistämiseen.
Vuoden lopussa tehtiin kansainvälisyyskysely yhdistyksen nettisivuilla sekä haastateltiin alueen toimijoita kv-tilanteesta ja tarpeista. Selvitysten pohjalta koottiin alustava
kansainvälistymissuunnitelma alueelle. Englanninkielisiä
Uhoo-uutisia sekä Liiverin omaa englanninkielisistä esitettä
alettiin suunnitella ja niiden on tarkoitus valmistua vuoden
2011 kevään aikana.
Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on kehittää maaseudun ja kylien hyvinvointi- ja lähipalveluita yhteistyössä yrittäjien, kuntien ja yhdistysten kanssa. Hankkeessa haetaan
uusia ratkaisuja palveluiden tuottamiseen, hyödynnetään
kylien tiloja uudenlaisten palvelukonseptien testaamiseen
ja käynnistetään uusia vapaaehtoistyön malleja. Tavoitteena on vahvistaa kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä
ja hyödyntää jo kehitettyjä malleja. Lisäksi hyvinvointialan
19
Erilaiset luonnon ja rakennetut elämyskohteet reittien
varrella innostavat liikkumaan ja tuovat mukanaan
vaihtelua retkeilyyn. Koordinaatiohankkeen myötä
syntyy 14 uutta kohdetta eri puolelle Liiverin toiminta-aluetta.
yrittäjyyteen aktivoivia toimenpiteitä toteutetaan koko alueella, esimerkiksi etsimällä ja jalkauttamalla julkisiin ja yksityisiin palveluinnovaatioihin liittyviä parhaita käytäntöjä.
Palveluasiamies järjestää tilaisuuksia ja neuvotteluja, toimii
tiedon välittäjänä sekä toimijoiden kokoajana Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan sekä Seinäjoen alueella.
Lähes poikkeuksetta kyliltä löytyy henkilöitä, jotka olisivat
kiinnostuneita esimerkiksi palveluyrittäjinä tai osa-aikaisina palvelutoiminnan tuottajina toimimisesta. ”Palveluasiamies” -hankkeella näiden toiminnan edellytyksiä on mahdollista selvittää.
Maaseudun voimavarojen hyödyntämisessä virkistys-, hoiva- ja kuntoutuspuolella on viime aikoina noussut esiin ns.
Green Care -konsepti. Palveluasiamies toimii Green Care
-konseptin edistämisessä tiedon välittäjänä ja toimijoiden
aktivoijana. Green Care tarkoittaa maaseutuympäristön resurssien (eläinten, kasvien, puutarhan, metsän, maiseman
ja maatilan arkirutiinien) hyödyntämistä erilaisten asiakasryhmien hyvinvoinnin edistämisessä. Green Care -konsepti
voi tarjota uusia toimeentulomahdollisuuksia maatiloille ja
maaseutuyrityksille ja vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa maaseudulla.
Elämysliikuntareitistöjen Elämyskohteet
-koordinaatiohanke
Liiverin ensimmäisen koordinaatiohankkeen tavoitteena on
varustaa vaellusreitit, luontopolut ja muut liikuntakohteet
entistä houkuttelevimmiksi. Elämysliikuntareitistöihin liittyen on Liiverin rahoituksella aiemmin tehty kymmeneksi
vuodeksi kehittämissuunnitelma, johon on kirjattu kehittämistoimenpiteet. Koordinaatiohanke on osa kehittämissuunnitelman toteuttamista.
Keväällä 2010 avattuun elämysliikuntakohteiden hankehakuun tuli yhteensä 24 yleishyödyllisten yhdistysten tekemää
investointihakemusta, joiden budjetti oli 1 000–20 000 euroa. Hakemusten yhteissumma kohosi runsaaseen 300 000
euroon, mutta tukea oli myönnettävissä vain 133 000 euroa
14:lle parhaiten kriteerit täyttävälle suunnitelmalle. Investointeja tuettiin 70 % julkisella tuella. Elämyskohteita toteuttavat yhdistykset ovat kylä- ja kaupunginosaseuroja sekä
liikunta-, nuoriso- ja reserviläisyhdistyksiä kaikista Liiverin
toiminta-alueen kunnista. Neljässä valituista hankkeissa toteutetaan esteettömyyden periaatteita. Kohteiden toteutus
Kylien aloitteesta on palveluasiamiestä kutsuttu mukaan
pohtimaan, mitä voitaisiin tehdä kunkin kunnan alueella.
Niissä onkin ollut vierailuja runsaasti. Kuntien järjestämät
yrittäjien kahvitilaisuudet ovat olleet mainio tilaisuus tiedottaa hankkeesta. Palveluseteli tulee entistä ajankohtaisemmaksi joka kunnan alueella ja sen käyttöä sekä mahdollista kuntien ja palvelujen tuottajien yhteistyötä sen
merkeissä selvitetään.
21
Seinäjoen Matkailuyrittjät jatkavat kylämatkailun kehittämistä Peräseinäjoella. Erityisesti pyritään hyödyntämään siirtolaisuutta ja Kalajärven Caravan-alueen
vetovoimaa.
käynnistyi toukokuun alussa 2010 ja se kestää maaliskuun
loppuun 2011 saakka.
Rahoitetut elämyskohteet, hankkeiden toteuttajat ja budjetti
Ahonkylän Isovuoren
elämyskohteet, kota
ja laavu
Melonta-/vesistöreitin
taukopaikka ja
yhteinen venevalkama
Laavuilla esteettömiä
elämyksiä
Kurikan suojeluskunnan
ampumaradan kunnostus
Elämyksiä koko perheelle,
peuhulato ja alueen
kunnostusta
Paukanevan esteettömät
elämykset, esteetön
pitkospuureitti
Partiolaisten leirintäalue
Turvekammi
Loukajanvuoren alueen
kehittäminen, puulajipuisto ja laavu
Laavu
Lakeuden luontopolun
ehostamishanke
Tuomikylän hevoslaavu ja maastoesterata
Pirunpesän luontopolun
rakentaminen ja viitoitus
Grillikota
Liiveri avusti hankkeiden rakentamispaikkojen lupien hakemisessa keskitetysti ja samanlaisilla sopimuksilla. Hankkeiden välillä voitiin käyttää osittain samoja budjetointeja
ja piirustuksia esimerkiksi vessojen ja laavujen osalta. Elämyskohteiden toteutuksessa on ollut avuksi puolipäiväinen
koordinaattori maaliskuun alusta alkaen. Koordinointiin
varattiin hankkeessa 56 000 euroa. Hankkeen koordinaattori edisti yhteishankintojen aikaansaamista mm. laavujen,
vessojen, huuvien ja savupiippujen sekä puutavaran osalta.
Koordinoinnin ansioista yhteistä talkooväkeä on voitu käyttää useammassa eri kohteessa. Arvokasta on ollut myös se,
että eri alahankkeiden toteuttajat tapasivat toisiaan yhteisissä informaatio- ja palautetilaisuuksissa ja suunnittelivat
hankkeiden välistä yhteistä toimintaa. Hankkeiden välisestä
yhteistyöstä kertoo muun muassa se, että Seinäjoki-Seuran
Alajoen elämyskohteen ladonkattoon saatiin oljet Lakeuden Elämysliikunta ry:n Elämyskerhon leikkaamasta ruishalmeesta. Koordinaattori on myös välittänyt hyviä käytäntöjä hankkeiden välillä esimerkiksi tavaroiden kuljetukseen
liittyvissä kysymyksissä. Elämysliikuntakohteet valmistuvat
alkuvuodesta 2011. Kohteiden valmistuttua suunnitteilla
on vielä kaikkien yhteinen retkipäivä. Sen tavoitteena on
jatkaa verkostoitumista ja hakea hyviä vinkkejä kunkin toiminnan kehittämiseen.
23
Ahonkylä-seura ry
12 000 €
Hanhikosken kyläseura ry
8 000 €
Kasperi-Kivistö –seura ry
10 000 €
Kurikan Reserviläiset ry
7 875 €
Lakeuden 4H-yhdistys/ Ylistaron toimipiste
6 210 €
Lakeuden Elämysliikunta ry 20 000 €
Lakeuden Eräpartio r
Lakeuden Latu ry
Luovan Talousalueen Kyläseura ry
4 250 €
5 000 €
18 995 €
Peräseinäjoen Viitalan
Nuorisoseura ry
Seinäjoki-Seura ry
7 225 €
Tuomikylän Hepakat ry
10 770 €
Ylivallin Nuorisoseura ry
5 000 €
Ämmälä-Seura ry
6 500 €
10 060 €
Green Care on toimintatapana Pohjoismaissa jo tunnetumpi kuin meillä. Nordic Green Care -hankkeella
haetaan hoivatyön malleja Suomessa toteutettavaksi ja
kootaan verkostoa laajemman kansainvälisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi.
Raija vastaa Liiverissä toimintalinja 2:n asioista. Syyskuussa toiminnanjohtaja Sinikka Koivumäki osallistui Irlannin
matkalle, jossa oli osallistujia myös muista Leader-ryhmistä, Maa- ja metsätalousministeriöstä ja Maaseutuvirastosta.
Matkalla saatiin aimo annos oppia Irlannin mallista toteuttaa Leader-toimintatapaa. Matkan järjesti Maaseutuverkostoyksikkö.
Toimintaraha Leader-ryhmän toiminnan mahdollistajana
Toimintarahalla tehtävän työn päätavoitteena on paikallisen kehittämissuunnitelman laadukas toteuttaminen ja
hallinnointi ajanjaksolla 23.11.2008–31.5.2011. Rahoitusta on kyseiselle ajanjaksolle varattu yhteensä 564 778 €.
Toimintarahalla on palkattu toimistoon toiminnanjohtaja,
suunnittelija sekä taloussuunnittelija.
Hyvinvointipalvelujen MaaSeutu -painopistettä
toteuttavat hankkeet
Vuodelle 2010 toimintarahaan oli budjetoitu noin kaksi
henkilötyövuotta, ja toteuma oli 2,3 henkilötyövuotta. Rahoitus tulee riittämään toukokuun loppuun saakka.
Painopisteen tavoitteena on hyvinvoiva maaseutu. Ihmiset
huolehtivat terveydestään ja sosiaalisilla verkostoilla on sijansa. Alueelta löytyy hyvinvointia tukevia palveluita asukkaiden tarpeisiin.
Hallitus on arvioinut ohjelman toteutumista itsearvioinnilla sekä kuukausittain hallituksen kokousten yhteydessä
käytävissä arviointikeskusteluissa. Työntekijät ovat täsmentäneet käytännön toimintasuunnitelmia kahdesti vuodessa
pidettävissä suunnittelupäivissä. Toimintarahalla palkattu
henkilöstö ja hallituksen jäsenet ovat hakeneet uusia ideoita toimintaan myös ulkomailta. Vuoden alussa suunnittelija Sonja Pitkäjärvi sekä hallituksen jäsenet Seppo Korpi
ja Jaakko Koivisto osallistuivat Etelä-Pohjanmaan Leaderryhmien yhteiselle Brysselin matkalle. Matkalla tutustuttiin
EU:n päätöksentekojärjestelmään ja tavattiin maaseudun
kehittämistehtävissä olevia EU-virkamiehiä. Toukokuussa
taloussuunnittelija Raija Ojaniemi osallistui Maaaseutuverkostoyksikön järjestämälle matkalle Saksaan ja Itävaltaan. Matkalta haettiin oppia ympäristöasioihin liittyen.
Vuonna 2010 erityisenä painopisteenä kehittämistyössä
ovat maaseudun palvelut. Palvelujen kehittäminen maaseuturahastosta on todettu haasteelliseksi ja siksi Liiveri ryhtyikin valmistelemaan omaa Palvelusta elinvoimaa – hanketta,
jossa on tarkoitus pilotoida palveluasiamies – mallia maaseudun palvelujen kehittämiseen. Hanke käynnistyi täysipainoisesti lokakuun alussa, kun palveluasiamies Seppo Laitila aloitti työnsä Liiverissä. Hankkeesta tarkemmin sivulla
19. Hyvinvointipalveluiden uusia malleja haetaan myös
Opintovalmennusyksikön esiselvityshankkeessa, jossa Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ja Etelä-Pohjanmaan opisto selvittävät uudenlaisen yksikön perustamis-
25
mahdollisuuksia. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu
Aikuiskoulutus liikelaitos on mukana Nordic Green Care
-esiselvityshankkeessa, jossa haetaan Green Care -konseptin
kehittämiseen yhteistyökumppaneita Ruotsista ja Norjasta
yhdessä Keski-Pohjanmaan kanssa.
linrannan kaupunginosaan valmistunut erikoishalli palvelee
yritystä monipuolisesti tuotteiden valmistuksessa, testauksessa ja myynnissä. Hallin kauaskantoisemmat vaikutukset
ulottuvat koko Seinäjoen seudun liikuntaelämään, sillä sen
ansiosta muiden lajien edustajille on vapautunut harjoitusvuoroja muista liikuntapaikoista.
Salibandyhalli loi uusia harrastustiloja
Esimerkki Liiverin rahoittamasta yritystuesta
Hallin rakentamisen myötä salibandyharrastajien harrastusmahdollisuudet alueella paranivat oleellisesti. Seinäjoella ja
ympäristökunnissa on laajeneva salibandyn harrastajakunta ja valtakunnallisella tasolla menestyvää seuratoimintaa.
Alueella ei kuitenkaan aiemmin ollut salibandyyn pelaamiseen tarkoitettua salia, vaan harrastajat rakensivat olemassa
oleviin tiloihin harjoituksiaan ja turnauksiaan varten rakenteet joka kerta erikseen.
Salibandyn pitkän linjan puurtaja Jukka Tervo lukeutuu salibandyn pioneereihin. Hän harrasti lajia jo 80-luvun puolivälissä, jolloin salibandy vasta jalkautui Suomeen. Maajoukkueuran jälkeen hän toimitti Salibandy-lehteä ja on
toiminut jatkuvasti seurakouluttajana ja -valmentajana,
tällä hetkellä Nurmon Jymyssä. Vuonna 1995 Tervo perusti Jii-Tee Sportin, salibandymailoja ja muita alan tuotteita
kotimaan ja ulkomaan markkinoille valmistavan yrityksen.
Tervon yrityksen salibandytuotteiden valmistus, testaus
ja varastointi jouduttiin aikaisemmin toteuttamaan useissa eri paikoissa. Testausta varten jouduttiin vuokraamaan
kaupungin liikuntatiloja, sillä tuotekehityksessä ja laadunvalvonnassa on tärkeää päästä testaamaan tuotteita oikeissa
käyttöolosuhteissa.
Uuden salibandyhallin myötä Seinäjoelle on syntynyt
myös salibandyn kaupunginosasarja 9–13 -vuotiaille
tytöille ja pojille.
Uuden hallin kustannukset katetaan myymällä käyttöaikaa salibandyn pelivuoroille. Hallissa onkin jo pelattu Salibandyliiton pelejä, kaupunginosasarjaa lapsille ja Seinäjoen
seudun salibandypuulaakia. Hallissa on myös viisi sulkapallokenttää ja hallia on mahdollista vuokrata myös muita tilaisuuksia varten.
Hankkeen nimi: Salibandyhalli
Hankkeen hakija: Jii-Tee Sport
Hankkeen budjetti: 725 330 euroa
Tukiprosentti: 20 %
Toteutusaika: 1.1.2010–11.6.2011
Yritystuen avulla yritys pystyi tehostamaan liiketoimintaansa rakentamalla salibandyhallin, johon kaikki salibandytoiminta keskitetään. Syyskuussa 2010 Seinäjoen Tane-
27
si yritystä. Käynnistystukea on myönnetty vain osana yrityksen hanketta. Pelkkä työntekijän palkkaukseen liittyvä
hanke on ohjattu ELY-keskuksen yksinyrittäjän tukeen. Kehittämistukea on myönnetty viidelle yritykselle. Kahdessa
hankkeessa on kyse tuotekehityksestä ja kaksi yritystä pyrkii
tuotteineen kansainvälisille markkinoille. Yksi kehittämistuki liittyy yrittäjän kouluttajapätevyyden hankintaan.
Elinkeinojen MaaSeutu -painopistettä toteuttavat
hankkeet
Painopisteen tavoitteena on lisätä yrittämiseen liittyviä taitoja, edistää uudenlaisen yrittäjyyden syntyä, monipuolistaa
seudun elinkeinoja sekä tukea yrittäjien verkostoitumista ja
jaksamista. Hallituksen puoltamista hankkeista yhdentoista voidaan katsoa toteuttavan parhaiten Elinkeinojen MaaSeutu -painopistettä. Yritystukia näistä hankkeista on ollut
kahdeksan. Niissä painopiste on ollut alkavissa yrityksissä,
sillä myönteisen päätöksen saaneista viisi yritystä oli vasta käynnistämässä toimintaansa. Kaiken kaikkiaan vuonna 2010 tuli vireille 17 yritystukihakemusta, joista kahteen
tehtiin kielteinen päätös ja yksi hakija perui hakemuksensa.
Kuusi hakemusta oli vuodenvaihteessa valmisteluvaiheessa
(liitteet 2 & 3).
Marko Latvalan, Jarkko Eskelän ja Mikko Kantoniemen SF-Turvapalvelu tuo paikallisuutta turva-alalle.
Yrittäjät näkevät maaseudun mahdollisuutena myös
uusien turva-alan tuotteiden kehittämiseen.
Yritystukien lisäksi Liiveri on rahoittanut kolme elinkeinollista kehittämishanketta, jotka tukevat Elinkeinojen
MaaSeutu -painopisteen toteutumista. Kurikassa tehdään
esiselvitystä matkailullisen keskittymän rakentamisesta Niinistöön. Peräseinäjoella jatketaan hyvin käynnistynyttä kylämatkailun kehittämistoimintaa keskittymällä ensimmäisessä vaiheessa esiin nousseisiin kehittämiskärkiin. Hevosiin
liittyvä elinkeinotoiminta on selkeästi kasvussa. Hevostalliyrittäjien tilannetta ja kehittämistarpeita Seinäjoen seudulla
selvitetään yhdessä rahoitetuista hankkeista.
Hallitus on rahoituspäätöksiä tehdessä kiinnittänyt erityisesti huomiota siihen, että hankkeella syntyy jotakin uutta
alueelle, ja että se on ohjelman painopisteiden mukainen.
Lisäksi myöntämisessä on noudatettu ELY-keskuksen alueellisia linjauksia yritystuista. Myönnettyjen tukien määrä
on vaihdellut hanketta kohden 3 300–76 000 euron välillä. Alkavilla yrittäjillä hankkeet ovat pääsääntöisesti olleet
investointitukia. Yksi yritys hankki toimitilat ja muut ovat
hankkineet koneita, laitteita ja muuta kalustoa. Käynnistystukea ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen haki kak-
Paikallisuutta turvallisuusalalle
Esimerkki Liiverin rahoittamasta yritystuesta
SF Turvapalvelu on vuosi sitten perustettu turvallisuusalan
yritys, joka on kasvanut vauhdikkaasti. Ilmajoella kotipaikkaansa pitävässä yrityksessä kuukausipalkkaisia työntekijöitä on nyt jo seitsemän. Seinäjoen Citymarketin vartioinnista aloittaneen yrityksen toimialue on laajentunut siten, että
se ulottuu jo noin 100 kilometrin säteelle Seinäjoelta.
29
Yritys syntyi kahden pitkän linjan turva-alan ammattilaisen, Marko Latvalan ja Mikko Kantoniemen yhteisyrityksenä. Nyt kolmanneksi yrittäjäksi on liittynyt Jarkko Eskelä.
Yritys tuo paikallista omistajuutta pitkälle pörssiyhtiöiden
hallitsemalle alalle.
Hankkeen nimi: Yrityksen toiminnan kehittäminen
Hankkeen hakija: SF Turvapalvelu
Tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja yrityksen kehittämiseen 45 178 euroa tuki 50%
Investointituki 5 949 euroa tuki 20 %
Hankeaika: 1.3.2010 -31.12.2011
– Paikallisuus on valttimme. Emme myy valmista sabluunaa, vaan juuri sitä mitä asiakas tarvitsee. Kun asioista yrityksessä päättävät henkilöt tekevät itsekin töitä,
se tekee tästä erilaista, kertoo Marko Latvala.
Koti- ja YmpäristöSeutu -painopistettä toteuttavat
hankkeet
Painopisteen tavoitteena on edistää paikallista yhteisöllisyyttä niin, että omasta lähiympäristöstä kannetaan huolta.
Seutu on kaikenikäisille viihtyisä ja turvallinen paikka asua.
Vuosi 2010 oli valtakunnallinen ympäristöteemavuosi ja se
näkyi myös Liiverin rahoittamissa hankkeissa. Joko rakennettuun tai luonnonympäristöön liittyviä hankkeita rahoitettiin kaikkiaan yhdeksän. Neljä muuta hanketta liittyvät
kylien ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Kaikki hankkeet
ovat yleishyödyllisiä. Kahdestatoista hankkeesta kolme on
investointeja ja loput kehittämistä.
Liiveristä saadulla yritystuella oli yrittäjien mielestä suuri
merkitys toiminnan kehittämisessä. Turvalaitteiden ja voimankäyttökouluttajan pätevyyden lisäksi Liiveri tuki ensimmäisten työntekijöiden palkkaamista.
– Tuella oli hirveän suuri merkitys, se vapautti meidät
käyttämään aikaa yrityksen markkinointiin, Latvala
kiittää.
Valkiajärven kalastusseura teetti kunnostussuunnitelman ja kustannusarvion, jotta huonoon kuntoon
mennyt järvi saataisiin pelastettua Peräseinäjoella.
Uutuusarvoa ja maaseudun kehittämisen kannalta kiinnostavaa yrityksen toiminnassa on myös se, että yrityksellä on
palveluvalikoimassaan jatkossa myös vanhusten turvaan ja
kotona asumisen tukemiseen liittyviä palveluja. Esimerkkinä näistä yrittäjät mainitsevat ulko-ovien valvonnan ja hätäpainikkeet.
Reitistöjä ja elämysliikuntaa kehitetään alueellamme voimallisesti eri rahoittajien toimesta. Myös Liiveri on tässä
kehittämistyössä vahvasti mukana. Elämysliikuntareittien
elämyskohteiden rakentamishanke koordinaatiohankkeena käynnistyi jo vuonna 2009 (hankekuvaus s. 21). Tämä
haku poiki kolme itsenäisenä hankkeena rahoitettua yleishyödyllistä investointihanketta. Kyrönjoen melontareitil-
31
Haaveiletko sinäkin aidosta kaksifooninkisesta talosta eteläpohjalaisessa maalaismaisemassa? – Kannattaa
seurata KOTO eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan
-hankkeen etenemistä!
le Ylistarossa rakennetaan erilaisia elämyskohteita ja Kalajärvellä kunnostetaan geologista luontopolkua ja tehdään
siitä osittain esteetön. Kurikassa rakennetaan Kyrönjokeen vesihiihtoon soveltuva hyppyri ja siirrettävät sosiaalitilat harrastajille. Paukanevan ainutlaatuinen suoluonto on suosittu elämysliikuntakohde, jonka kehittämiseksi
tehtiin suunnitelma. Hevosalan kehittyminen on nostanut esille pitkien vaellusreittien tarpeen, joita suunniteltiin
Ratsastusreitit-hankkeessa. Maatalousoppilaitoksen yhteyteen suunnitellaan peltoraitti, joka toteutuessaan palvelee
niin opiskelijoita kuin muitakin maatalousalan toimijoita
ja alasta kiinnostuneita havainnollistaen maaseutuympäristön monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen maataloutta. Jalasjärven ja Seinäjoen rajalla sijaitsevalle Valkiajärvelle
tehdään kunnostussuunnitelma. Nopankyläläiset teettävät
suunnitelman yhteisestä viemäröinnistä.
KOTO eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan
Esimerkki Liiverin rahoittamasta kehittämishankkeesta
Kasvukeskusten laitamille, joista osa on vanhoja maalaiskyliä, kohdistuu yhä voimakkaampia rakennuspaineita.
Kasvukehityksen hallintaan ja kylien ominaispiirteiden säilyttämiseksi tarvitaan nimenomaan maaseudulle sopivia
ratkaisuja.
Kitinojan ja Malkamäen kylät sijaitsevat noin 20 minuutin
päässä Seinäjoen keskustasta. Alle puolen tunnin matkan
päässä ovat myös Lapuan, Ilmajoen ja Kauhavan keskustat.
Kitinojan ja Malkamäen asutus sijoittuu nauhamaisesti valtakunnallisesti arvokkaaksi arvioidussa kansallismaisemassa
Kyrönjoen molemmin puolin. Erityisesti Malkamäen kylää hallitsevat edelleen 1800-luvun lopun pohjalaistyyliset
talot.
Jalasjärvellä kylät haluavat lisää asukkaita ja sitä edistämään
käynnistetään kaikkien kylien yhteinen kehittämishanke.
Koskenkorvan kylä Ilmajoella täyttää 100 vuotta ja aikoo
hyödyntää juhlavuoden humun kylän yhteisöllisyyden ja
eri toimijoiden yhteistyön lisäämiseen. Kitinojalle Seinäjoen Ylistaroon halutaan uudenlainen perinneasumisen alue.
Sitä suunnitellaan KOTO Eteläpohjalaiseen kulttuurimaisemaan -hankkeessa. Eteläpohjalainen hääperinne kootaan
yhteen oppaaksi, joka jatkossa tukee muun muassa matkailuyritysten ja ohjelmapalveluiden tuottajien tuotekehitystä.
Kitinojan Kyläseuran käynnistämässä hankkeessa kylien
paikallinen perinteinen rakentamistapa halutaan tuoda alueen vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi. Hankkeessa kartoitetaan yksittäiset kylämaisemaan sopivat rakennuspaikat.
Uusia taloja ei sijoiteta hajalleen, vaan niistä halutaan luoda
uutta perinteistä kylämiljöötä.
Hankkeen aikana toteutetaan rakennustapaohjeet, jotka
tukevat markkinoinnin kohdentamista kulttuurimaisemia,
perinteistä rakentamista ja omaleimaista ympäristöä arvostaville. Asukasmarkkinoinnin tueksi luodaan rakentamisen
33
Hallituksen puoltamista hankkeista kolme toteuttaa Nuorten MaaSeutu -painopistettä. Hankkeista kaksi on yleishyödyllisiä kehittämishankkeita ja yksi koulutushanke. Nuorten yrittäjyyttä halutaan edistää NYKY-hankkeessa, jossa
Liiverin alueen nuorten lisäksi ovat mukana myös Suupohjan nuoret. Sibelius-Akatemia haluaa uudistaa kansanmusiikkia ja tuoda sitä esiin lapsia ja nuoria kiinnostavalla tavalla Folkpolis -hankkeessa. Nuorten valmiuksia oman
ympäristön ja yhteisön kehittämiseen parannetaan NuKo
-koulutushankkeessa.
malliesimerkkejä 3D-mallinnoksilla. Lisäksi rakentajien
tueksi kootaan yhteystiedot tahoihin, jotka voivat tarjota
muun muassa perinnerakentamisen neuvontaa, perinteistä eteläpohjalaista rakennussuunnittelua, asiantuntemusta
vanhojen rakennusten siirtämiseen ja pystyttämiseen.
Hankkeen aluksi on järjestetty tiedotusilta maanomistajille,
tehty 20 henkilön retki Vaasan Stundarsiin ja käyty aiheesta keskustelua kylien yhteisessä valokuituverkossa. Hankevetäjän blogi päivittyy ajankohtaisista hankkeen tapahtumista osoitteessa Koskenrannalta.blogspot.com. Hankkeen
toteuttajien haaveena on, että hankkeen myötä Seinäjoelle
syntyy uusi eteläpohjalainen ryhmäkylä taikka kylänraitti
vuosikymmenten tauon jälkeen.
NYKY-hanke kasvattaa nuoria yrittäjyyteen
Esimerkki Liiverin rahoittamasta kehittämishankkeesta
Etelä-Pohjanmaa tunnetaan yrittäjyydestä. Etelä-Pohjanmaan 4H-piirin hankkeella halutaan osaltaan varmistaa että
näin on jatkossakin. Hankkeen tavoitteena on perehdyttää
13–25 -vuotiaita yrittäjyyteen ja työelämätaitoihin sekä olla
mukana tukemassa nuoria polulla kohti työelämää.
Hankkeen nimi: KOTO etäpohjalaiseen kulttuurimaisemaan
– Kitinojan ja Malkamäen kylien perinteisen paikallisen rakennustavan jatkamiseen perustuvan maankäyttösuunnitelman ja
rakennustapaohjeen laatiminen
Hankkeen toteuttaja: Kitinojan Kyläseura ry
Budjetti: 105 830 euroa
Tukiprosentti: 90%
Toteutusaika: 1.8.1010 – 31.10.2011
Kolarikorjaamo Special Cars on uusi autojen ja moottoripyörien kolarikorjauksiin ja -maalauksiin keskittynyt yritys Kurikassa. Yrityksen palveluihin kuuluvat
myös kustomointi, erikoismaalaukset ja pienimuotoiset huolto- ja korjaustyöt.
Hanke toimii Liiverin ja Suupohjan Kehittämisyhdistysten
alueella kaikkiaan kahdeksassa kunnassa. Nuorille opetetaan työelämän pelisääntöjä ja kannustetaan yritteliääseen
toimintaan. Nuorilla on mahdollisuus myös kokeilla pienimuotoista yritystoimintaa ja sitä kautta työllistää itsensä
vaikkapa kesäksi. Hanke tekee myös kouluyhteystyötä eri
oppiasteilla yläkoulusta ammattikorkeaan.
Nuorten MaaSeutu -painopistettä toteuttavat hankkeet
Painopisteen tavoitteena on lisätä nuorten osallistumis-,
vaikuttamis- ja työllistymismahdollisuuksia sekä parantaa
nuorten hyvinvointia ja viihtymistä. Nuorten kansainvälistymistä tuetaan nuorten näköisellä tavalla.
35
vat itselleen kansion, johon voivat koota todistuksiaan osallistumisesta hankkeen ja 4H:n toimintaan.
– Yrittäjyysrastit tuntuu olevan hyvä kouluyhteistyön
muoto. Olemme tehneet Yrittäjyysrasteissa tiivistä yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan YES-keskuksen kanssa.
Yrittäjyysrastitapahtumassa nuoret saavat konkreettisen
käsityksen yrityksen toiminnasta tekemisen kautta. Mukana rastitapahtumissa on niin pieniä kuin suuriakin
yrityksiä pieneläinkaupasta S-Markettiin ja Nordeaan.
Tapahtumat räätälöidään koulujen ja yrittäjien kanssa
kullekin paikkakunnalle sopiviksi. Yhdessä hankkeen
kunnassa yrittäjät vierailevat tehtävärasteineen 6.-9.
luokilla ja toisessa nuoret kiersivät kaupungilla Amazing Business Race -hengessä. Seinäjoen seudulla on
tulossa syksyllä 2011 yrittäjyyden viikolla yrittäjyysrastitapahtumat kaikille yläkouluille (Seinäjoki-Nurmo,
Ylistaro ja Peräseinäjoki), kertoo projektiohjaaja Anna
Granlund.
– Syksyn aikana on kokeiltu myös hyvän vastaanoton
saanutta ns. yritysideamyllyä, jossa ideoidaan nuorten
kanssa yrityksiä. Näin nuoret saavat konkreettisen kuvan siitä mitä pienimuotoisella yritystoiminnalla tarkoitetaan. Hankkeessa on mukana nuorten käynnistämiä
4H-yrityksiä ja pari uuttakin yritystä on jo syntynyt.
Esimerkiksi jalasjärveläisen lemmikkien hoitoyritys
Bestian perustaja on vasta 14-vuotias, Granlund hehkuttaa. 4H-Yritykset ovat nuorille suunnattua turvallista, pienimuotoista, ohjattua ja laillista yritystoimintaa.
– Tulossa on muun muassa kyläiltoja, joissa mietitään
mitä palveluja nuoret voisivat kylillä järjestää. Keväällä
vuorossa on yritysideakilpailu alle ja yli 18-vuotiaille,
lupaa Anna Granlund.
Hanke tukee nuorten omia yritysideoita ja auttaa ja neuvoo
niiden työstämisessä. Tavoitteena on kehittää työvälineitä
nuorten yrittäjyyden toteuttamiseen, vähentää muuttoa kotipaikkakunnilta ja luoda uskoa oman työpaikan luomiseen.
Asiakaspalvelun oppiminen on tärkeä osa yrittäjyyteen
valmentautumisessa. Kurikkalaisen 4H-yrittäjä Heljä
Keski-Lusan Tassutöyrän palveluihin kuuluu Dogsitter-toiminta sekä Hertta-asusteiden teko.
– Välillä on hämmentävää, miten yritteliäitä nuoret ovat,
ihailee projektiohjaaja Anna Granlund.
Hankkeen nimi: Nuorten yrittäjyyskasvatusympäristö (NYKY)
Hankkeen hakija: Etelä-Pohjanmaan 4H-piiri
Budjetti: 106 060 euroa
Tukiprosentti: 90 %
Toteutusaika: 1.3.2010–28.2.2012
Hanke on mukana myös kehittämässä yrittävyyspassia, johon nuori saa kätevästi koottua kaiken yrittäjäosaamisensa.
Sitä kehitetään yhteistyössä muiden yrittäjyyskasvatusjärjestöjen, hankkeiden ja nuorisotoimijoiden sekä tietenkin
itse nuorten kanssa. Hankkeessa mukana olevat nuoret saa-
37
4.2. Viestintä- ja koulutustoimenpiteet
sen, ELY-keskuksen ja kuntien elinkeinopuolten kanssa on
myös jatkunut saumattomasti yhteisten tilaisuuksien, kuten Alkavan yrittäjä startti-infon ja Oman yrityksen perustamispäivän merkeissä.
Vuoden aikana Liiverissä punnerrettiin kasaan kolme isoa
julkaisua. Vuosiraportista loihdittiin houkutteleva kirjanen, jossa esiteltiin kuvin ja tekstein kaikki käynnissä olevat
hankkeet sekä yritystuet. Tämä toiminnan tulokset tiivistävä tietopaketti jaettiin toiminta-alueen kuntien luottamushenkilöille. Yksien kansien väliin koottiin myös Seinäjoen seudulla toimivien yhdistysten ylläpitämät juhlatalot.
Esite otettiin kiitoksella vastaan ja painetun version lisäksi
vuokrattavista tiloista rakennettiin juhlatalorekisteri nettiin. Kesällä Liiverin suunnittelija kiersi kolmen päivän ajan
autollaan valokuvaamassa Seinäjoen seudun maaseutua.
Reissusta kertyi tulevaisuutta varten kymmenittäin otoksia kuvapankkiin. Osa valokuvista pääsi käyttöön heti, kun
loppuvuodesta vielä julkaistiin kirjanen Seinäjoen kylistä.
Kyseinen julkaisusarja saa jatkoa vuonna 2011, kun Ilmajoen, Kurikan ja Jalasjärven kylien vastaavat esitteet valmistuvat.
Viestinnässä yhteistyö on voimaa. Etelä-Pohjanmaan
Leader-ryhmän ELMA – Elävä maaseutu -messuille
teettämä kartta toimii hyvänä pohjana muullekin yhteisviestinnälle jatkossa.
Jos kylillä ja kuntatasolla on Leader-toimintaa tuotu esiin
yksin Liiverin voimin, on isommissa tapahtumissa näyttäydytty yhdessä maakunnan muiden Leader-ryhmien kanssa.
Leader-ryhmät järjestivät muun muassa Naisyrittäjyyden
teemapäivän jo kahdeksatta kertaa yhteistyössä alueen muiden organisaatioiden kanssa. Tapahtuma keräsi jälleen lähes
300 osallistujaa ja mukaan saatiin ennätysmäärä näytteilleasettajia. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät tarjosivat ilmaisen myyntipaikan tukemilleen hyvinvointialan naisyrittäjille, jotka samalla toimivat konkreettisina esimerkkeinä,
miten Leader-ryhmät kannustavat eteläpohjalaisia yrittämään. Yrittäjien kehittämisintoa vahvistettiin myös EteläPohjanmaan Yritysmarkkinoilla, jossa Leader-ryhmillä oli
yhteinen ständi ELY-keskuksen kanssa. Kauhajoen Ruokamessuille osallistuttiin perinteen mukaisesti koko porukalla. Lähes 400 messuvierasta kävikin osastolla ottamassa selvää Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien
toiminnasta täyttämällä aiheeseen liittyvän hauskan kyselyn. Messuvieraita kiinnosti mukavasti myös Tarttis tehrä
jotain -teema, jota käytettiin Kurikka palvelee -messuilla Liiverin ja Suupohjan Kehittämisyhdistyksen yhteisellä
osastolla. Paikallisilta kerättiin parin päivän aikana toistasa-
Vaikka uudet hankehakemukset työllistivätkin toimiston
väkeä runsaasti vuonna 2010, myös kentällä ehdittiin näkyä lähes edellisvuoden tahtiin. Liiverin ja sen hankkeiden
tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia järjestettiin 88, joissa osallistujia oli lähes 3 600. Yhtenä esimerkkinä onnistuneesta
aktivointitilaisuudesta voisi nostaa esiin Jalasjärven kehittämistryskööillan, josta käynnistyi kaikkien Jalasjärven kylien yhteinen kehittämisprosessi. Yhteistyö uusyrityskeskuk-
39
Kurikan ja Jurvan välille suunnitellaan Niinistönjärven rakentamista ja tehdään suunnitelma asumisen,
energiaratkaisujen ja vapaa-ajan vieton kannalta.
vuoden aikana jälleen kiitettävää. Lehtiartikkeleita julkaistiin vuoden aikana 211 kappaletta. Parhaiten mieleen jäi
tiedotustilaisuus, jossa julkistettiin koordinaatiohankkeen
kautta rahoituksen saaneet elämysliikuntakohteet. Tilaisuus poiki useita juttuja niin lehtiin, radioon kuin televisioonkin.
taa kehittämisideaa isolle Kurikan kartalle. Osallistuneiden
kesken arvottiin palkinto ja yksi idea johti myös esiselvityshankkeeseen.
Vuoden ehdottomasti suurin messuponnistus oli kuitenkin
marraskuun ELMA-messut Helsingissä, jonne Etelä-Pohjanmaa oli kutsuttu vierailevaksi maakunnaksi. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmät markkinoivat omalla osastollaan
maakunnan kyliä ja niiden vireää kehittämistoimintaa. Uusi
messukonsepti osoittautuikin varsinaiseksi menestykseksi,
sillä viikonlopun aikana Leader-ryhmien kyläpeliä kävi kokeilemassa lähes tuhat pääkaupunkiseutulaista. Muutenkin
eteläpohjalaiset kylät tuntuivat kiinnostavan messuvieraita
niin asuinpaikkoina kuin matkailukohteina. Messukonseptia ja messuille teetettyä kyläesitettä sekä muuta materiaalia
tullaan varmasti hyödyntämään jatkossakin.
Vaikka Liiveri on aina panostanut vahvasti viestintään,
saatiin tärkeälle asialle kauan kaivattuja lisäresursseja, kun
Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteinen tiedotushanke käynnistyi syksyllä 2010. Samalla Liiverin viestinnästä
vastannut Sonja Pitkäjärvi siirtyi puolipäiväisesti kyseisen
hankkeen vetäjäksi. Hankkeen toimenpiteet käynnistyvät
todenteolla vuoden 2011 alusta ja luvassa on ainakin Uhoouutisten uudistusta, sosiaalisen median haltuunottoa sekä
entistä painokkaampaa tuloksista tiedottamista. Hankkeen
rahoittaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja se kestää vuoden
2012 loppuun.
Liiverin sidosryhmille tiedotettiin säännöllisesti Uhoo-uutisten kautta, joka ilmestyi vuoden 2010 aikana kahdeksan
kertaa. Lehti-ilmoittelussa painottui tapahtumamarkkinoinnin lisäksi yritystukipuoli. Leader näkyi vahvasti varsinkin Ilkka-lehden Yrittäjyys-teemanumerossa sekä kahdessa Pohjalainen Yrittäjä -lehden erikoisnumerossa. Lisäksi
suurelle yleisölle tehtiin yhdessä maakuntaliiton ja ELY-keskuksen kanssa Ilkka-lehden välissä jaettu EU-liite. Maksettuja mainoksia tärkeämpää on kuitenkin Liiverin maakunta- ja paikallislehdissä saama julkisuus, joka oli kuluneen
4.3. Muu maaseudun kehittämistyö
Kylien kehittämishanke Kyläkööri
Kolmen kehittämisyhdistyksen yhteinen kylien kehittämishanke Kyläkööri jatkui kolmatta vuotta. Näkyvimpiä tuloksia Liiverin osahankkeessa olivat kylien markkinointimateriaalin lisääminen julkaisemalla alueen kylien yhteinen
juhlataloesite ja Seinäjoen kylien esite.
41
kan Jurvassa yhteistyössä Pohjanmaan Liikunta ja Urheilun
kanssa.
Juhlataloesitteessä esitellään 46 yleishyödyllisten yhdistysten juhlataloa. Esitteellä lisättiin nuorisoseurantalojen
ja kylätalojen tunnettuutta ja käyttöä. Esitteestä otettiin
4 500 kappaleen painos ja sähköinen versio esitteestä on
linkitetty lukuisten tahojen sivuille.
Kesällä järjestettiin kaksi maisemanhoitoon keskittynyttä
kyläkävelyä Seinäjoella Kihniänkylällä ja Ämmälänkylällä,
kyläaktiivien matka Suomen Kylätoiminta ry:n LOKAALI-tapahtumaan Pieksämäelle sekä täyden linja-autollisen
koonnut retkipäivä Kurikan kyliin tutustumiseksi. Kylähankkeet osallistuivat ELMA-maaseutumessuille marraskuussa runsaasti kävijöitä saaneella osastolla. Hanke pyrki
vahvistamaan kylien äänen kuulumista Seinäjoen kaupungin elinvoimastrategian valmistelussa. Vuoden Eteläpohjalaiseksi kyläksi valittiin Ahonkylä Ilmajoelta.
Seinäjoen kylien esite on värikäs opas, jonka avulla voi tutustua 35 seinäjokelaiskylän elämään ja niiden kehittämissuunnitelmiin. Oppaassa kylät tuovat esille omia vahvuuksiaan, erityispiirteitään ja kehittämistarpeitaan. Esitteen
tavoitteena oli kylien ja muiden toimijoiden yhteistyön lisääminen ja kylien tunnettuuden parantaminen. Esite on
saanut hyvän vastaanoton.
Jalasjärven yhdeksän kylää pistivät hynttyyt yhteen ja
palkkasivat yhteisen kyläkehittäjän. Tulossa on asumisen markkinointia, tapahtumia, messuja, esitteitä,
kansainvälistä väriä ja vaikka mitä! Jalasjärven kylät
tuloo!
ELY-keskuksen rahoittamien yleishyödyllisen investointihankkeiden neuvontaa jatkettiin. Vuoden aikana Liiverin
hallituksessa annettiin lausunto 28 investointihankkeeseen.
Hankevetäjä osallistui YTR:n kansalaisjärjestöteemaryhmän ja kuntaliiton ALVA-aluevaikuttamisen kehittämisverkoston toimintaan sekä ELY:n rahoittaman jätevesihankkeen ja Liiverin rahoittamien Kalajaisjärven ja Ruralian
osallisuushankkeiden ohjausryhmiin. Hanketta esiteltiin
muun muassa Kuntaliiton pienkuntaseminaarissa ja valtakunnallisilla kylätoimintapäivillä.
Yksittäisten kylien neuvonnan lisäksi järjestettiin kymmenen kunnittaista tai kunnan osan kyläiltaa, joiden avulla lisättiin kylien yhteistoimintaa ja yhteistä suunnittelua. Eri
yhteistyökumppaneiden kanssa järjestettyjen teemailtojen
avulla tuettiin kylien osaamista. Maaseudun Sivistysliiton
kanssa järjestettiin ilta kylien yhteisöllisyydestä Ylistaron
Asemanseudulla. Ritva Pihlaja Maaseudun yhteistyöryhmän Kansalaisjärjestöteemaryhmästä oli vieraana maaseudun palveluja koskevassa teemaillassa Ilmajoen Munakassa.
SPR:n ja eri viranomaisten kanssa toteutettiin kylien turvallisuuspäivä Jalasjärven Koskuella. Maisemanhoidosta ja
ympäristönhoidosta puhuttiin ympäristöillassa Jalasjärven
Keskikylässä. Yhdistysten sääntöperehdytys pidettiin Kurikan Tuiskulassa ja uusien toimijoiden rekrytointi-ilta Kuri-
43
ELY-keskuksen rahoittamat ja päätöksen saaneet investointihankkeet ja niiden kokonaisbudjetti Liiverin alueella 2010
Kyläkööri-hankkeessa aktivoitiin kyliä investoimaan.
Peräseinäjoen Kalajärven Maailman Raitille nousi
kesällä 2010 Australiasta saatu suomalaissiirtolaisten
käyttämä sokeriruokofarmin työntekijöiden asuntoparakki eli keinikämppä.
1. Kihniänkylän Nuorisoseura
2. Ilmajoen Moottoripyöräilijät
3. Ilmajoen musiikkijuhlat
4. Huissin kisailijat
5. Könnin kyläseura
6. Harrastajateatteri Pennihäät
7. Kylkisalon Metsästäjät
8. Ilmajoen Rengon kyläseura
9. Peräseinäjoen Kulttuuritalo -osuuskunta
10. Kurikan Helluntaiseurakunta-
yhdistys ry
11. Mäki-Pohdon yksityisratsastajat
12. Ilmajoen Rengon kyläseura
13. Kurikan hevosystävät 14. Jalasjärven sos.dem.
työväenyhdistys
15. Ylistaron Yrittäjät
16. Tuiskulan Kyläseura
17. Hirvijärven Raittiusseura
18. Ilmajoen Metsästysseura
Kihniänkylän liikuntatila
Nuijalaron Pykäys
Ilmajoen Ooppera-areenaan kulttuuri- ja virkistysalueen
investointihanke
Huissin Urheilutalo 1
Könnin kylätalon peruskorjaushanke
Aisamäen katettu katsomo
Kylkisalon metsästäjien ja Könnin kyläseuran
virkistys- ja kokoontumistilat
Ruissaaren kehittäminen kyläläisten virkistyskäyttään Kulttuuritalo Peräseinäjoelle
Kurikan entisen meijerin kiinteistön kunnostushanke
MYRA-hanke
Rengon Crossirata
Käräjävuoren Hevosvalmennuskenttä
Jalasrannan kunnostushanke
Kirkonkosken yrittäjä-suihkulähde
Kylätalo kärrymiehen päivitys
Hirvijärven raittiustalon toimintaedellytysten
parannushanke
Riistavallin peruskorjaus
45
550 000 Seinäjoki
223 386 Ilmajoki
107 115 Ilmajoki
15 000
50 073
168 000
75 579
Ilmajoki
Ilmajoki
Seinäjoki
Ilmajoki
38 000 Ilmajoki
220 096 Seinäjoki
31 000 Kurikka
13 500
45 000
134 000
87 520 Seinäjoki
Ilmajoki
Kurikka
Jalasjärvi
14 980 Seinäjoki
73 262 Kurikka
46 999 Jalasjärvi
145 080 Ilmajoki
puolet on elinkeinollisia ja toinen puoli yhteisöllisiä hankkeita. Elinkeinollisiin hankkeisiin sisältyviin yritystukiin on
tavoitteena käyttää noin 30–40% kokonaisrahoituksesta.
Tähän mennessä olemme ottaneet vastaan 98 hakemusta,
joiden käsittely on edennyt Liiverissä oheisen taulukon mukaan:
Yhdistyksen liiketoiminta
Liiveri on tuotteistanut osaamistaan ja tarjoaa oppilaitoksille koulutuspaketteja kehittämistyöstä. Koulutusyhteistyötä
tehtiin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun maaseutualan ja
kulttuurialan yksikön kanssa. Liiketoiminta tukee vahvasti
Liiverin ohjelman toteuttamista monestakin näkökulmasta. Oppilaitosten kautta tavoitamme erityisesti nuoria ja
nuoria aikuisia, jotka ovat tämän päivän ja tulevaisuuden
kehittäjiä. Samalla pystymme edistämään yleisempää näkemystämme, jonka mukaan kehittämistyön tulee olla kansalaistaito.
Kirjatut hakemukset 2007–2010
Hakemuksen tila 31.12.2010
uusi tai pöydällä oleva hakemus
Liiverin hallituksen hyväksymä hakemus
kielteinen päätös
peruttu hakemus
muu
yhteensä
4.4. Katsaus ohjelman toteutumiseen tähän
asti – lukujen valossa 2007–2010
Eteläpohjalaiset häät -hanke kokoaa tietoa eteläpohjalaisesta hääperinteestä 1800–1900-luvuilla. Häitään
suunnittelevat saavat oppaasta hyviä vinkkejä häiden
viettoon.
Tässä vaiheessa ohjelmakautta on hyvä koota yhteen mitä
tähän menneessä on saatu aikaan. Ollaanhan nyt niin ajallisesti kuin rahojen käytönkin suhteen ohjelmakauden puolessa välissä. Vajaan kymmenen miljoonan euron rahoituksesta vuosille 2007–2013 on nyt sidottu hankkeisiin reilut
viisi miljoonaa. Hankkeisiin sidotusta rahasta yksityisen rahoituksen osuus on noin puolet. Julkisen rahoituksen osalta
voidaan todeta, että yksi kuntarahaeuro on poikinut yhdeksän euroa muuta rahoitusta alueen kehittämiseen. Liiverin
kehittämissuunnitelman määrällisenä tavoitteena kaudella
2007–2013 on rahoittaa yhteensä 170 hanketta, joista noin
kpl
4
71
15
7
1
98
Liiverin hallituksen hyväksymistä hankkeista vähän yli puolet (37 kpl) on ollut yhteisöllistä kehittämistä, kun taas elinkeinolliseksi laskettavia hankkeita on hieman alle puolet (34
kpl). Yhteisöllisissä hankkeissa pääpaino on ollut kehittämishankkeissa. Hankkeista vain neljä on ollut investointeja
ja yksi koulutushanke. Investointien pieni määrä Leaderrahoituksessa selittyy sillä, että ko. hankkeet on rahoitettu suoraan ELY-keskuksesta. ELY-keskuksen rahoittamista
investointihankkeista noin 75 % on kohdistunut Liiverin
47
alueelle. Elinkeinollisista hankkeista suurin osa on yritystukia (24 kpl). Kehittämishankkeita on seitsemän kappaletta ja koulutushankkeita kolme. Rahallisesti tarkasteltuna yritystukiin on tähän mennessä ohjautunut noin 30 %
hankkeisiin käytetystä julkisesta tuesta, mikä vastaa hyvin
alkuperäistä suunnitelmaamme. Eri hanketyyppien määrä
ja niihin käytetty julkinen tuki selviää yksityiskohtaisemmin alla olevasta taulukosta.
tu monilla hankkeilla ja kehittämistyö jatkuu painottaen
myös reitistöjen elinkeinollista hyödyntämistä. Matkailun
kehittämisessä Peräseinäjoen valinta yhdeksi pilotti kylämatkailukyläksi on aktivoinut monenlaista kehittämistoimintaa alueella. Hevosharrastuksen lisääntyminen ja hevosten käyttäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa on lisännyt
monenlaisen kehittämisen tarvetta hevosiin liittyen. Hevoshankkeet ovat pääosin elinkeinoelämää hyödyttäviä. Kylien seudullinen kehittäminen on nostanut esiin paikallisia
kehittämistarpeita niin kylän ympäristöön, asumiseen kuin
yhteisöllisyyden lisäämiseenkin liittyen ja kylät ovat käynnistäneet näihin liittyen kehittämishankkeita.
Kehittämishankkeet ovat käynnistäneet tai liittyneet kehittämiskokonaisuuksiin, joihin on suuntautunut rahoitusta
myös muista rahoituslähteistä kuin Liiveristä. Reististöjen
kehittäminen on yksi kokonaisuus, johon on panostet-
Liiverin hallituksen hyväksymät hankkeet hanketyypeittäin 2007–31.12.2010
Hevostallien kartoitushankkeessa selvitettiin missä tilassa hevostallien turvallisuus- ja liiketoimintasuunnitelmat ovat sekä kartoitettiin yrittäjien jaksamista ja
lomituspalveluja.
hanketyyppi
yleishyödyllinen kehittämishanke
elinkeinojen kehittämishanke
koulutushanke
yleishyödyllinen investointi
koordinaatiohanke
yritystuki
yhteensä
kpl
31
7
4
4
1
24
71
julkinen tuki €
1 316 286
337 300
97 668
60 576
149 910
793 977
2 755 718
49
yksityinen raha €
193 491
36 250
20 435
27 390
39 836
2 076 454
2 393 855
rahoitus yhteensä
1 509 777
373 550
118 104
87 966
189 746
2 870 431
5 149 573
Cyberncam on uusi ilmajokinen yritys, jonka tuotekehityshankkeen tuloksena yritys on tuomassa markkinoille uusia valvontalaitteita.
Yritystuista 75 % (18 kpl) on suuntautunut aloittaville yrityksille, mikä on ollut tavoitteenammekin. Aloittavien 18
uuden yrittäjän lisäksi yritystuilla on tuettu 15 uuden työn-
tekijän palkkaamista. Toimivissa yrityksissä hankkeet ovat
liittyneet yrityksen laajentamiseen, tuotekehitykseen tai
kansainvälistymiseen.
Yritysjaosto
51
5
ONNISTUMISET JA ONGELMAT
ARVIOINTI VUODESTA 2010
Erityistä kiitosta olemme saaneet julkaisuistamme, jotka
toimivat yhtenä kehittämisen välineenä. Satsaamme vuosiraporttiin, sillä se on yksi parhaista välineistä hyvien mallien
levittämiseen ja hankkeiden välisen yhteistyön lisäämiseen.
Juhlataloesite tuo lisää toimintaa kylätaloille ja muihin yhteisiin tiloihin, mikä taas tuo lisää rahaa talojen ylläpitoon
ja synnyttää kyliin niin yhteisöllistä kuin elinkeinollistakin
toimintaa. Kylistä koottavat esitteet, niin sanotut tiivistetyt kyläsuunnitelmat, toimivat tiedon välittäjinä kylien ja
kunnan välillä, mutta puoltavat paikkaansa vahvasti myös
yhteistyön lisääjinä eri toimijoiden välillä.
5.1 Liiverin oma toiminta
Onnistumisia omassa toiminnassa
Vuosi 2010 on ollut täyden toiminnan aikaa, mistä kertoo
muun muassa vastaanotettujen hakemusten määrä. Kun
vuonna 2009 vastaanotettiin 28 hakemusta, oli vastaava
luku kuluneena vuonna 41 kappaletta. Hallitus sitoi päätöksillään lähes kaikki käytettävissä olevat varat, kun edellisvuonna päästiin noin 75 %:n sidontaan. Suunnitelmallinen tiedottaminen ja laaja aktivointityö lähellä asiakasta
lisää kehittämisintoa ja näkyy myös hankeaktiivisuudessa.
Aktiivisuuden lisääntymiseen on vaikuttanut myös rahoitusehtojen ja linjausten täsmentyminen sekä byrokratian
purkutyö.
Peltoraitti-hankkeella selvitetään, miten maaseutuympäristön monimuotoisuutta ja kestävän kehityksen
maataloutta voidaan havainnollistaa oppilaitosympäristössä.
Hallitustyöskentelyssä on siirrytty sähköiseen asiakirjojen
toimittamiseen, mikä säästää huomattavasti työtä toimistolla. Hallituksen jäsenet ovat ottaneet käytännön omakseen.
Tarvittaessa aineistot vielä kopioidaan kokoustilannetta varten, mutta jatkossa harkitsemme päätelaitteiden hankkimista hallituksen jäsenille. Hallituksen kokouksiin osallistutaan
aktiivisesti ja hallitustyöskentely on keskustelevaa ja asiantuntevaa. Hallituksen alainen yritystukijaosto tuo selkeää
lisäarvoa Liiverin toimintaan. Yritysjaoston rooli on hallitukselle annettavan lausunnonannon lisäksi toimia myös
asiantuntijana ja sparraajana yrityksen kehittämishankkeen
valmistelussa. Yritysjaoston jäsenillä on myös tärkeä tiedotus- ja aktivointirooli. Yritysjaostossa toimiminen tuo lisäarvoa myös sen jäsenille, sillä siellä käydyt keskustelut ja informaatio hyödyttävät kutakin omassa työssään.
Liiverin tekemä kehittämistyö on näkynyt hyvin medioissa, josta kertoo muun muassa Liiveristä vuoden aikana talteen leikattujen lehtileikkeiden määrä (211 kpl). Erityisesti paikallislehdet ovat kiinnostuneita toiminnastamme ja
tekemämme kehittämistyö näkyy lehtien palstoilla. Tilaisuuksien määrä (88) kertoo siitä, että olemme aktiivisesti
jalkautuneet kentälle ja olleet aidosti lähellä asiakasta.
53
Lufexin yrittäjillä on ollut jo muutaman vuoden ajan
idea uudesta tuotteesta. Tuotekehityshankkeen avulla
ideasta tehdään totta ja tuloksena syntyy liikuteltava
sammutusyksikkö.
olemme tavoitteellisesti pyrkineet kannustamaan yrityksiä
myös toiminnalliseen kehittämiseen, minkä tuloksena voidaan pitää kahden tuotekehityshankkeen ja kahden kansainvälistymishankkeen syntymistä.
Liiverin henkilöstön ydinjoukko on pysynyt hyvin kasassa,
mikä on erityisen tärkeää Leader-työssä. Tehtäväkiertoa on
vuoden aikana tapahtunut, kun kyläasiamies siirtyi suunnittelijaksi suunnittelijan siirryttyä tiedottajaksi. Lisäksi
toimistolle on palkattu yksi uusi työntekijä ja kolme osaaikaista työntekijää. Liiveri on ollut kiinnostava työnantaja,
sillä auki olleeseen paikkaan oli lähes 30 hakijaa. Erityisesti koordinaatiohankkeen hankkeistuksessa on onnistuttu,
kun koordinaattorin tehtäviin suunniteltiin myös sisällöllisiä toimia hallinnon lisäksi. Tämä näkyy muun muassa alahankkeiden toteuttajien välisen yhteistyön lisääntymisenä.
Erityisenä onnistumisen merkkinä voitaneen pitää myös
Liiverin toiminnanjohtajan valintaa Etelä-Pohjanmaan
vuoden aluekehittäjäksi 2010. Perusteluissa todetaan, että
toiminnanjohtaja tekee konkreettista aluekehitystyötä, joka
näkyy ihmisten arjessa. Lisäksi toiminnanjohtajaa kiitetään
myös siitä innostuksesta, millä hän tarttuu uusiin ideoihin.
Tämä kunnianosoitus voitaneen katsoa myös selkeäksi palautteeksi Liiverin toiminnasta.
Liiverin osaamista on hyödynnetty myös muualla. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisen kansalaisjärjestöteemaryhmässä vaikuttavat Liiverin kyläasiamies ja toiminnanjohtaja. Liiveri on mukana myös muista rahastoista
rahoitettujen hankkeiden ohjausryhmissä, muun muassa
Liikunnan Rytmikorjaamo (EAKR) ja Osallisuuden kehittäminen kuntaliitoskuntien maaseutualueilla (YTR ja
kunnat). Liiverillä on vahva rooli myös maakunnallisen
naisyrittäjyyspäivän toteutuksessa koordinaatioryhmän sihteerinä ja käytännön työrukkasena.
Ongelmia omassa toiminnassa
ELY-keskuksen niukat resurssit maksatuspuolella sekä
muutot vuoden aikana ovat saaneet aikaan sen, että maksatukset ovat ruuhkautuneet. Tämä näkyy maksatusajoissa, jotka nyt ovat liian pitkiä. Ruuhkautumista aiheuttaa
myös se, että maksatuksen hakemisesta on tehty liian byrokraattinen suhteessa hankkeiden kokoon. Viranomaisen ja
hakijoiden välillä pitäisi olla enemmän luottamusta ja vähemmän paperia. Hankkeiden hallinnointi taloudellisesta
näkökulmasta on tullut yhä haasteellisemmaksi niin Liiverille kuin yksittäisten hankkeiden toteuttajille. Hakijoille
aiheutuu liikaa ongelmia väliaikaisrahoituksen hankkimisesta ja oman talouden hoitamisesta.
Kehittämishankkeiden rahoituksessa on onnistuttu käynnistämään jotakin uutta, joka on poikinut jatkokehittämistä alueelle tai on voitu olla edistämässä jonkin suuremman
kokonaisuuden kehittämistä paikallistasolla. Kehittämistyö
on osa kokonaisuutta, ei irrallista toimintaa. Yritystuissa
55
Suunnittelijan siirtyminen elokuussa puolipäiväisesti Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien tiedottajaksi (toinen puolikas Liiverin suunnittelijana) aiheutti sen, että resursseja
yhteydenpitoon käynnissä oleviin hankkeisiin ei ole ollut
riittävästi. Suunnittelijan tehtävään ei syksyksi nähty tarpeelliseksi palkata henkilöä, sillä Liiverin vakituinen suunnittelija oli palaamassa vuodenvaihteessa työvapaalta.
Koordinaatiohanke hankemuotona on oiva tapa toteuttaa
yhtä aikaa samantyyppisiä asioita. Se mahdollistaa monien
synergiaetujen saavuttamisen muun muassa kilpailutuksessa. Yhteisen tekemisen kautta myös hyvät käytännön ideat
vaihtuvat toimijoiden välillä ja syntyy uusia toiminnallisia
ideoita. Koordinaatiohanke on kuitenkin tehty liian byrokraattiseksi suhteessa hankkeiden kokoon. Hankemuoto aiheuttaa liian paljon hallinnollista työtä Leader-toimistolla.
Lisäksi maksatusten haku hankkeen kokoon nähden on liian raskas.
Kansainvälistymisen edistäminen on osoittautunut odotettua hitaammaksi ja siinä ei ole päästy käytännön tasolla
niihin tuloksiin joita tavoiteltiin. Valtakunnallisestikin kansainvälinen toiminta on melko tavalla lähtökuopissa, mihin osaltaan vaikuttanee myös se, että kansainvälistymiseen
liittyvät aktivointitoimet pitää hankkeistaa. Jos kansainvälisyyttä halutaan aidosti edistää ja saada kansainvälisyys osaksi Leader-ryhmien toimintaa, tulisi se myös selkeästi resursoida perustoimintarahaan. Näin ryhmiin voitaisiin kerätä
osaamista ja pitkällä tähtäimellä toiminnasta tulisi luonnollinen osa ryhmien toimintaa.
Etelä-Pohjanmaalla Leader-ryhmien yksityinen raha on puhuttanut koko kuluneen vuoden ajan. Ryhmien juridisesta
asemasta on ollut epäselvyyttä. Ryhmien juridinen asema
on tulkittu sellaiseksi, ettei ryhmillä ole yksityistä rahoitusta
ja se on tuonut hämmennystä omaan toimintaan.
5.2 Valtakunnallinen Leader-toiminta
Ongelmia Leader-toiminnassa
Onnistumisia Leader-toiminnassa
Yhteisestä Leader-asiamiehestä huolimatta Leader-ryhmät
näkyvät ulospäin liian hajanaisina. Rakkaalla lapsella on liian monta nimeä, kun samasta asiasta puhutaan niin Leader-ryhmänä, maaseudun kehittämisyhdistyksenä, paikallisena toimintaryhmänä kuin yhdistyksen omalla nimellä.
Leader tarvitsee yhteisen tunnistettavan brändin. Lisäksi
valtakunnallisesti tulee tehdä töitä sen eteen, että ryhmät
tunnustetaan kehittämistyötä tekeviksi organisaatioiksi eikä
rahoituksen jakajiksi tai yksittäisiksi hankkeiksi.
Leader-ryhmien vahvuutena korostuu ryhmien mahdollisuus neuvoa ja ohjata asiakkaita hankesuunnittelussa ja
–haussa. Voimme lähteä mukaan suunnitteluprosessiin
tarjoamalla esimerkiksi ideointipajan toteutusapua tai kutsumalla eri tahoja saman pöydän ääreen. Vahvuutena on
myös mahdollisuus osallistua hankkeiden toteutukseen
muun muassa verkottamalla toimijoita ja ohjeistamalla
eteen tulevissa sisällöllisissä ja hallinnollisissa asioissa.
Hankehallinnointi on liian monimutkaista ja byrokraattista Leader-tyyppisille hakijoille ja hankkeille. Leaderiin liittyvät joustavuus, nopeus ja innovatiivisuus ovat mennyttä
aikaa nykyisillä työkaluilla.
Leader-ryhmien yhteinen asiamies Heikki Konsala on tuonut uutta ryhtiä Leader-toimintaan. Käytännön asiat menevät eteenpäin ja niihin saadaan vastauksia, kun asioihin
on resursseja puuttua. Mutta vieläkin tärkeämpää arkisten
asioiden hoidon lisäksi Heikin työssä on Leader-toiminnan
tulevaisuuteen valmistaminen yhdessä ryhmien kanssa sekä
Leader-metodin kehittäminen. Tavalla tai toisella tulisi varmistaa, että Leader-toiminnalla olisi tulevaisuudessakin valtakunnallinen asiamies.
Maaseutuverkoston järjestämät opintomatkat ovat olleet
todella hyviä ainakin niitä osin, joihin Liiveristä on osallistuttu. Irlannin matkan sisällöllinen anti oli todella hyvä ja
hienoa oli myös se, että matkalla oli niin viranomaisia eri
tasoilta kuin Leader-toimijoita.
56
57
6
ENTÄ SEURAAVAKSI VUONNA 2011
na uuden kauden valmistelulle. Viestinnässä korostuu tuloksista tiedottaminen.
Liiverin ohjelman toteutuksen teemallisia painopisteitä
vuonna 2011 ovat nuoret ja nuoret aikuiset sekä kansainvälisyys. Tavoitteena on myös yhteistyö KOKO -ohjelman
kanssa. Omien hankkeiden kautta painopisteitä luonnollisesti ovat kylät, palvelut ja viestintä. Leaderin hanketyypeistä haetaan erityisesti yritysryhmähankkeita ja Leader-tyyppisiä, pieniä investointeja ja kehittämishankkeita
(koordinaatiohankkeet).
Leader-rahoituksessa vuosi 2011 on aktiivinen ohjelman
toteuttamisen vuosi. Rahoitusta on hyvin käytettävissä ja
toteutusaikaakin hyvin jäljellä. Ensisijaisena tavoitteena on
hoitaa hyvin hankeaktivointi ja -valmistelu, hankkeiden toteutuksen sparraus sekä maksatusvalmistelu. Tavoitteena on
verkostoida käynnissä olevien hankkeiden toteuttajia ja siten aktivoida uusien ideoiden löytymistä ja hanketyöntekijöiden keskinäistä yhteistyötä.
Liiveri käynnistää jäsenhankintakampanjan innostamalla
jäseniä hankkimaan kaverinsakin jäseneksi. Omaa toimintaa kehitetään muun muassa kuvaamalla kirjallisesti ydinprosessit ja laatimalla toiminnan vuosikellon.
Hallitustyöskentelyyn tuodaan uutta sykettä aktivoimalla hallituksen jäseniä maaseutupoliittiseen keskusteluun ja
kannanottoon. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteisessä viestinnässä hallitusten jäsenille avautuu uusia foorumeita, joissa he voivat ottaa kantaa ja esittää mielipiteitään kehittämistyötä. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien
hallitusten keskinäistä yhteistyötä tullaan myös lisäämään
muun muassa hallitusten yhteisillä kesäpäivillä. Hallituksen
jäsenet osallistuvat myös aktiivisesti erilaisiin koulutuksiin.
Kyläkööri -hankkeessa painopiste on kyläsuunnitelmien tekemisessä, nuorten huomioimisessa kylätoiminnassa ja investointihankkeiden neuvonnassa. Palvelusta elinvoimaa -hankkeessa
haetaan uusia avauksia muun maussa palvelusetelin käyttöön,
toritoimintaan ja palveluyrittäjien yhteistyöhön. Yhteistyöllä
Eurooppaan -hankkeessa keskitystään paikallistason kansainvälisten toimijoiden verkoston synnyttämiseen. Etelä-Pohjanmaan Leader-ryhmien yhteisessä viestintähankkeessa luodaan
Leader-toiminnan eteläpohjalainen brändi, josta toivottavasti
löytyy eväät myös valtakunnalliseen brändiin. Uhoo -uutiset
uudistetaan ja haetaan uusia kanavia viestintään.
Kehittämissuunnitelman toteutuksen ollessa puolessa välissä on aika tehdä myös väliarviointia tähänastisista tuloksista. Arviointi tultaneen ostamaan ulkopuoliselta tai
teettämään opiskelijatyönä. Arviointityö tuo tärkeää tietoa
loppukauden toiminnan suuntaamiseen sekä toimii pohja-
58
LIITTEET
Liite 1. Liiverin hallituksen rahoitettavaksi puoltamat hankkeet
Elinkeinojen MaaSeutu
Hakija
Hanke
TL
TPHankkeen rahoitus
julk
yksit
yht
Hanke-
Vireille
tyyppi
Alue
SF Turvapalvelu Oy
Yrityksen toiminnan kehittäminen
413
312 23 779 27 348 51 127 yritystuki
23.2.2010
Ilmajoki
Kolarikorjaamo
Special Cars Oy
Korjaamon laitteiden ja
kalusteiden hankinta
413
312
4 680 18 720 23 400 yritystuki
19.4.2010
Kurikka
Oy Cyberncam
technology ltd
Uuden tuotteen ja
liike-toiminnan kehittäminen
413
312 75 688 75 688 151 375 yritystuki
22.3.2010
Ilmajoki
Lufex Oy
Sammutusyksikkö
413
321 55 500 55 500 111 000 yritystuki
15.4.2010
Seinäjoki
Notta Systems Oy
Kansainvälistyminen
413
321 57 451 57 452 114 903 yritystuki
16.4.2010
Ilmajoki
Tmi Sasira
Hallin hankinta
413
312
7.9.2010
Ilmajoki
Proto Factory Oy
Yritystoiminnan
kansainvälistymishanke
413
312 10 500 10 500 21 000 yritystuki
20.9.2010
Seinäjoki
Mari Pollari
Eläinten kuntoutus
413
312
14.10.2010 Seinäjoki
JAKK
Hevostallien kartoitushanke
413
313 33 300 3 700
37 000 elink .keh. 19.3.2010
hanke Liiverin
seutu
Seinäjoen
matkailuyrittäjät ry
Peräseinäjoen kylämatkailuhanke 2
413
313 49 950 5 550
55 500 elink. keh. 24.8.2010
hanke
Seinäjoki
Kurikan Kaupunki
Niinistön uusi järvi- ja
vapaa-ajankeskus
413
313 18 000 2 000
20 000 elink. keh. 14.6.2010
hanke
Kurikka
yhteensä
59
9 800 39 200 49 000 yritystuki
3 298 13 192 16 490 yritystuki
349 445 308 850 658 295
Hyvinvointipalvelujen MaaSeutu
Koti- ja YmpäristöSeutu
Hakija
Hanke
TL
TPHankkeen rahoitus
julk
yksit
yht
Hanke-
Vireille
tyyppi
Etelä-Pohjanmaan Opintovalmennusyksikön
sos.psykiatrinen yhdistys esiselvityshanke
413
321 17 768 1 974
19 742 yleish. keh. 24.3.2010
hanke
Keskipohjanmaan
kulttuuriopisto
Nordic Green Care esiselvitys
421
421
7 500
Liiveri
Palveluasiamieshanke
413
322 119 550
yhteensä
7 500
0
0
elink. keh. hanke
Liiverin
alue
19.8.2010
Liiverin
alue +
KeskiPohjanmaa
119 550 elink. keh. 23.2.2010
hanke
144 818 1 974 146 792
Alue
Liiverin
alue
Nuorten MaaSeutu
Hakija
Hanke
TL
TPHankkeen rahoitus
julk
yksit
yht
Hanke-
Vireille
tyyppi
Alue
Etelä-Pohjanmaan 4H-piiri
Nuorten Yrittäjyys Kasvatus
Ympäristö NYKY
421
421 63 635 7 071
Sibelius-Akatemia
Folkpolis
413
321 98 563 10 951 109 514 yleish. keh. 18.2.2010
hanke
Liiverin
alue
Pohjanmaan Liikunta
ja Urheilu PLU ry
Nuorten koulutus NuKo-hanke
413
331 45 773 11 443 57 217 koulutus- 20.10.2010
hanke
Liiverin
alue
yhteensä
70 706 yleish. keh. 15.12.2009 Liiverin ja
hanke
Suupohjan
alueet
207 971 29 465 237 437
Hakija
Hanke
TL
TPHankkeen rahoitus
julk
yksit
yht
Alue
LifeIT Oyj
Paukanevan esteetön elämysreitti
413
321 14 589 1 621
16 210 yleish. keh. 25.1.2010
hanke
Seinäjoki
Etelä-Pohjanmaan
Nuorisoseura ry
Eteläpohjalaiset häät-opas
421
421 21 488 2 388
23 876 yleish. keh. 17.2.2010
hanke
Liiverin
alue
Valkeajärven
Kalastusseura
Valkiajärven vesistön kunnostaminen 413
322 11 673 1 297
12 970 yleish. keh. 19.2.2010
hanke
Jalasjärvi
Seinäjoki
Kitinojan Kyläseura ry Koto eteläpohjalaiseen
kulttuurimaisemaan
413
322 95 247 10 583 105 830 yleish. keh. 20.4.2010
hanke
Seinäjoki
LifeIT Oyj
Ratsastusreitit esiselvityshanke
413
321 11 430 1 270
12 700 yleish. keh. 20.4.2010
hanke Seinäjoki
Ilmajoki
Sedu Aikuiskoulutus
Peltoraitti
413
321 13 500 1 500
15 000 yleish. keh. 20.5.2010
hanke
Ilmajoki
Jalasjärven Keskikylän
kyläyhdistys
Jalasjärven kylien kehittämishanke
413
321 99 929 11 103 111 032 yleish. keh. 25.8.2010
hanke
Jalasjärvi
Nopankylän
kyläseura ry
Nopankylän viemäröinti
413
322
1 000
10 000 yleish. keh. 23.9.2010
hanke
Ilmajoki
Koskenkorvan
Urheilijat ry
Koskenkorvan kyläpäälllikkö
413
322 75 000 8 333
83 333 yleish. keh. 23.9.2010
hanke
Ilmajoki
Voimistelu ja
Ylistaron melontareitti
urheiluseura Ylistaron Kilpa-Veljet
413
313 14 000 6 000
20 000 yleish.inv .
hanke
11.4.2010
Seinäjoki
Metsänhoitoyhdistys
Metsäpohjanmaa ry
413
313 13 482 5 778
19 260 yleish.inv. 13.4.2010
hanke
Seinäjoki
413
322 20 094 8 612
28 706 yleish.inv. 14.4.2010
hanke
Kurikka
Kalajärven elämysliikuntareitti
Tampereen Vesikiitäjät ry/ Uusi elämys Pohjanmaalle - Kurikan alaosasto
vesihiihto Kurikkaan
yhteensä
60
Hanke-
Vireille
tyyppi
61
9 000
399 432 59 485 458 917
Liite 2. Hakemusten määrä toimenpiteiden mukaan 2010
Toimintalinja
LIITE 4. ELY-KESKUKSEN RAHOITTAMAT JA MYÖNTEISEN PÄÄTÖKSEN SAANEET INVESTOINTIHANKKEET LIIVERIN ALUEELLA 2010
Toimenpide
Vireille
413
312
Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen
17
413
313
Matkailuelinkeinojen edistäminen
5
Kunta
Hankkeiden
Kuntarahan
lukumäärä
määrä
EU:lta ja valtiolta
hankkeisiin saatava rahoitus
Yhdistysten omarahoitus
413
321
Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut
9
Ilmajoki
8
413
322
Kylien kunnostus ja kehittäminen
6
Jalasjärvi
413
323
Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen
1
413
331
Koulutus ja tiedotus
421
421
yhteensä
139 247
349 616
209 769
699 233
2
26 903
67 260
40 355
134 519
Kurikka
3
49 500
119 130
71 478
238 262
1
Seinäjoki
5
248 315
428 288
289 973
966 576
Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö
2
yhteensä
18
463 965
964 294
611 575
2 038 590
41
Liite 3. Puollettujen hakemusten euromäärä toimenpiteiden mukaan 2010
Toimintalinja
Toimenpide
Julkinen
Yksityinen
413
312
Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen
240 695
22 %
297 600
74 %
413
313
Matkailuelinkeinojen edistäminen
128 732
12 %
23 028
6%
413
321
Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut
255 778
23 %
28 420 7%
413
322
Kylien kunnostus ja kehittäminen
330 564
30 %
29 825
7%
413
331
Koulutus ja tiedotus
45 773
4 %
11 443
3%
421
421
Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö
92 623
8 %
9 459
2%
yhteensä
1 094 166
100 %
399 775
100 %
62
63
Investointien
kokonaissumma
Asematie 5
60800 Ilmajoki
(06) 424 4000
www.liiveri.net
Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry on maaseudun kehittäjä, joka kannustaa alueensa asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan muun muassa myöntämällä rahoitusta erilaisiin paikallisista tarpeista nousseisiin hankkeisiin.