LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA ETSIMÄSSÄ - Ylä

LÄHIDEMOKRATIAMALLEJA
ETSIMÄSSÄ
Kuuden kunta-kyläparin lähidemokratiaselvitys
“Jos aitoa tahtoa löytyy,
on mahdollisuuksia paljon.”
Harri Auvinen
TOIMINTA-ALUEET
Ylä-Savon Veturi ry:n
toiminta-alue
Kauppilanmäki
Iisalmen
pohjoiskylät
Korpijärvi
Saunakylä
Kymönkoski
Konginkangas
Viisari ry:n
toiminta-alue
2
SISÄLTÖ
Esipuhe............................................................. 4
Hankkeen esittely...................................... 5
Lähidemokratiaselvitys.......................... 5
Kylien ja kuntien esittelyt. . ................... 7
Iisalmi-Iisalmen Pohjoiskylät.. ............. 7
Lapinlahti-Korpijärvi . . ........................... 10
Vieremä-Kauppilanmäki.................... 12
Kivijärvi-Saunakylä................................. 15
Viitasaari-Kymönkoski........................ 17
Äänekoski-Konginkangas.................. 19
Pohdinta ja johtopäätökset. . ........... 22
Lähteet. . ......................................................... 23
Kuva: Vieremän kunta
Toimitus: Sari Hyttinen, Mari Ikäheimonen,
Asta Kiiskinen 2014
Taitto ja grafiikat: Taina Karvonen, Mainonnantekijät Oy, Iisalmi
Piirrokset: Jaakko Laukkanen, StudioZero Oy
Paino: Painotalo Seiska Oy, Iisalmi
Etukannen kuvat: Kauppilanmäen kylä­
yhdistys ry, Konginkankaan kyläyhdistys ry,
Ylä-Savon Veturi ry
Takakannen kuvat: Kymönkosken Nuorisoseura, Ylä-Savon Veturi ry, Vieremän kunta
3
Kuva: Ylä-Savon Veturi ry
ESIPUHE
Miksi lähidemokratiasta pu­
hu­­taan ja mihin sitä tarvitaan? Vai tarvitaanko lähi­
demokratiaa – onko se vain
sanahelinää?
Kunta- ja palvelurakenneuudistus, sen
seuraukset ja vielä suuremmat edessä
olevat rakenteelliset muutokset sekä yleiset taloudelliset haasteet ovat vauhdittaneet keskustelua lähidemokratiasta ja
asukkaiden osallisuudesta. Monia kuntaliitoksia on toteutettu ja uusia kuntajakoselvityksiä tehdään. Vaikka kuntaliitoksia
ei syntyisikään, kuntien on joka tapauksessa tiivistettävä yhteistyötä.
MITÄ TÄMÄ KAIKKI MERKITSEE
MAASEUDUN ASUKKAIDEN
NÄKÖKULMASTA?
Asukkaat ovat huolissaan palvelujensa ja asuinympäristönsä tulevaisuudesta, ja aivan syystä. Palvelujen
järjestämisalueet kasvavat. Jo toteutuneet kuntaliitokset ovat vaikuttaneet palveluihin, palveluja on
keskitetty ja ne ovat etääntyneet
asukkaista. Tämä ei koske pelkästään
kuntapalveluja. Myös kuntien ostot
paikallisilta yrityksiltä ovat siirtyneet
keskuskuntaan. Tämä on vaikuttanut negatiivisesti liitosalueiden yritystoimintaan ja asukkaiden palvelujen saatavuuteen. Sähköisiä palveluja
halutaan lisätä, mutta niiden käyttö
ja saatavuus on vielä rajallista, eivätkä
ne ole kaikkien ulottuvissa.
Muutokset ja haasteet ovat niin suuria, ettei nykyisin eväin pärjätä. Tarvitaan uusia ratkaisuja ja uudenlaisia
toimintamalleja. Tähän työhön tarvitaan mukaan asukkaita, kyliä, järjestöjä ja yrityksiä.
4
Lainsäädännössä korostetaan kaiken
aikaa enemmän asukkaiden osallisuutta sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien tärkeyttä. Näin
tekee muun muassa maankäyttö- ja
rakennuslaki, uusi kuntalaki, kuntarakennelaki, vanhuspalvelulaki sekä
uusi sosiaalihuoltolaki, kaikki perustuslain mukaisessa hengessä.
Mutta miten näihin isoihin käytännön haasteisiin ja lainsäädännön velvoitteisiin vastataan kunnissa? Miten asukkaat, järjestöt ja yritykset
osataan ja halutaan ottaa mukaan
suunnittelemaan, valmistelemaan ja
päättämään asioista? Ja toimimaan
kunnan kumppanina palvelujen ja
alueen kehittämisessä?
Äänestysaktiivisuus on alentunut,
jopa dramaattisesti. Maaseudun kehittämiseen liittyvien työtehtävieni
yhteydessä kylä- ja järjestötoimijoita tavatessani minulle on monta kertaa sanottu, että luottamushenkilöt
käyvät tapaamassa kylien asukkai-
ta, mutta vain joka neljäs vuosi. Kertooko tämä siitä, että luottamushenkilöiden työmäärä on kasvanut
niin, ettei aikaa jää enää kuntalaisten
kanssa käytävään vuoropuheluun?
Kylä lähtee –hankkeen selvityksessä
on tehty määrätietoista työtä kunnan ja asukkaiden välisen vuorovaikutuksen rakentamiseksi. Toivon,
että tämä kuuden kunnan alueella
toteutettu selvitys kantaa jatkossakin hedelmää. Toivon, että tulevaisuudessa päästään vielä pidemmälle
sellaiseen kuntien, kylien, järjestöjen, yritysten ja asukkaiden väliseen
aitoon palvelu- ja kehittämiskumppanuuteen, jonka avulla pystytään
ratkaisemaan palvelutuotannon
haasteita ja rakentamaan uudenlaisia toimintamalleja. Tiiviimpi vuorovaikutus voisi vahvistaa myös uskoa
edustukselliseen demokratiaan ja
aktivoida kuntalaisia äänestämään.
Tervossa 11.6.2014 – Seija Korhonen
HANKKEEN ESITTELY
Kylä lähtee! -kylien kehittämishanke käynnistyi vuoden
2013 alussa. Hanketta toteuttivat maaseudun kehittämisyhdistykset Viisari Pohjoisen
Keski-Suomen ja Veturi Ylä-Savon alueelta. Hankkeen avulla
etsittiin ratkaisuja kylille tärkeisiin asioihin, esimerkiksi kyläturvallisuuteen sekä tapahtumien ja palveluiden järjestämiseen.
Hankkeen kohderyhmänä olivat toiminta-alueen kylät, kyläyhdistykset
ja muut kylissä toimivat yhdistykset,
asukkaat, yritykset ja kehittämistyötä tekevät tahot ja toimijat. Hankkeen toimenpiteisiin on molemmilla toiminta-alueilla osallistunut yli
20 kylää.
Lähidemokratia on ennen kaikkea asukkaiden toimintaa oman
alueensa vireänä pitämiseksi,
paikallisen pöhinän säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi.
Ritva Pihlaja
Hanke aktivoi kyliä ja kylien yhdistyksiä tekemään paitsi omaehtoista kehittämistä myös yhteistyötä muiden kylien, yhdistysten sekä kuntien kanssa.
LÄHIDEMOKRATIASELVITYS
Hankkeen keskeisin teema
oli lähidemokratian edistäminen. Kunta-kyläyhteistyön
edistämiseksi toteutettiin lähidemokratiaselvitys, jossa
kartoitettiin lähidemokratian nykytilaa ja tulevaisuuden
tarpeita. Selvitystyö loi pohjaa
konkreettisille kunta-kyläyhteistyön toimintamalleille, sai
asukkaiden äänen paremmin
kuuluviin ja paransi vaikuttamismahdollisuuksia.
Selvitystyö tehtiin Viisarin ja Veturin yhteistyönä. Lähtötilanne oli samanlainen molemmilla alueilla, mutta prosessit muotoutuivat erilaisiksi.
Jotta selvitystyöstä saatiin vertailukelpoinen, tehtiin yhteinen toimenpide- ja aikataulurunko, jonka mukaan selvitystyö eteni.
Alkuvaiheessa oleellisen tärkeä asia
oli määritellä yhtenäiset kriteerit mukaan valittaville kylille. Molemmilta
alueilta mukaan haluttiin kuntaliitosalueen kylä, syrjäinen kylä ja kehittyvä kylä, joka sijaitsee lähellä kuntakeskusta.
Lähidemokratian nykytilanne haluttiin selvittää sekä kyläläisiltä että
kuntien avainhenkilöiltä. Kyläläisiltä
tieto kerättiin keskustelujen ja kyläiltojen kautta. Kyläilloissa keskusteltiin kehittämisehdotuksista ja mietittiin, miten kunta-kyläyhteistyötä
parannetaan. Kuntien avainhenkilöiltä lähidemokratian nykytilannetta
selvitettiin sähköpostihaastatteluilla.
tamalleja hankehenkilöstön kanssa.
Työryhmät kokoontuivat 3-5 kertaa
prosessin aikana.
Tässä selvityksessä puhutaan käsitteistä kylätoimielin ja kyläfoorumi.
Kylätoimielin on yleiskäsite puhuttaessa kylien yhteistyöryhmästä, esimerkkeinä kyläneuvosto ja kyläparlamentti. Kylätoimielimen tehtävänä
on edistää kylien välistä yhteistyötä
sekä kunta-kylä yhteistyötä. Kylätoimielimeen kylät nimeävät edustajansa, jotka vievät viestiä kylästään
toimielimelle ja päinvastoin. Kyläfoorumilla tarkoitetaan kuntalaisten, viranhaltijoiden ja päättäjien avointa tiedotus- ja keskustelutilaisuutta.
Kuntien ja kylien avainhenkilöistä koottiin työryhmät, jotka työstivät oman kunta-kyläparinsa toimin-
5
PROSESSIN KUVAUS
YLÄ-SAVON VETURI
Lähidemokratiaselvitys käynnistyi
pilottikylähaulla. Kylille annettiin
mahdollisuus hakea mukaan hankkeen toimintaan. Pilottikylähakemuksia tuli kuusi ja mukana oli myös
kylien yhteenliittymiä, joten yhteensä mukaan hakevia kyliä oli 28 kappaletta. Näistä lähidemokratiaselvitykseen valittiin kolme kylää. Iisalmen
Pohjoiskylät valittiin mukaan, sillä se on kehittyvä kyläalue lähellä kaupunkia. Lapinlahdella Korpijärven kylä edustaa kuntaliitoksessa
”hävinneen” kunnan alueella sijaitsevaa kylää. Kauppilanmäen kylä valittiin mukaan, koska se sijaitsee etäällä
Vieremän kuntakeskuksesta.
PROSESSIN KUVAUS VIISARI
Viisarin alueella selvitykseen kutsuttiin kunnat ja kylät, joiden katsottiin
parhaiten vastaavan yhteisesti sovittuja kriteerejä. Äänekosken kaupunki ja Konginkankaan kylä valittiin
alueella tapahtuneiden useiden kuntaliitosten vuoksi. Vastapainoksi valikoitui pieni Kivijärven kunta ja sieltä aktiivinen Saunakylä. Viitasaaren
kaupunki tuli mukaan, koska se on
kiinnostunut lähidemokratian kehittämisestä. Viitasaarelta selvitykseen
pyydettiin mukaan Kymönkosken
kylä. Kymönkoskella on mielenkiintoinen asema selvityksessä nuorekkaan ikärakenteensa ja elinvoimaisuutensa vuoksi.
Kunnat ja kaupungit vastasivat haastatteluun sähköisesti ja kylien näkemystä kartoitettiin avoimilla kylätilaisuuksilla. Kunnat käsittelivät
haastattelukysymykset kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Kylien työryhmissä oli mukana kaikki asiasta kiinnostuneet kyläläiset.
Yhteistyö kunnan virkamiesten ja
luottamushenkilöiden kanssa alkoi
tapaamisessa, jossa keskustelu kyläkunta suhteesta käynnistyi. Tämän
jälkeen yhteistyö eteni yhteisesti sovitun mallin mukaisesti. Työryhmätapaamisten tuloksena syntyi kylää ja
kuntaa palveleva malli ja näkemys lähidemokratian toimintatavasta.
Kuva: Hannu Ahonen
Kylien valinnan jälkeen kylät nimesivät edustajansa kylä-kuntayhteistyötä työstävään työryhmään. Tämän
jälkeen vahvistettiin kuntien mukaan lähteminen. Kunnat nimesivät
avainhenkilön, joka osallistui työryhmätyöskentelyyn ja vastasi kyselyyn.
Prosessit käynnistyivät kyläilloilla,
joissa käytiin avointa keskustelua ja
pohdittiin keinoja lähidemokratian
kehittämiseksi. Kyläiltojen pohjalta
lähidemokratiamallit alkoivat muodostua. Työryhmät jatkoivat kyläilloissa määriteltyjen tavoitteiden
työstämistä yhdessä hankehenkilöstön kanssa sovitun mallin mukaisesti.
Tuloksena syntyi kolme erilaista kyläkuntalähtöistä lähidemokratiamallia.
6
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT
IISALMI - IISALMEN POHJOISKYLÄT
Vesistöjen ympäröimä IISALMI
on elinvoimainen savolaiskaupunki ja yli 56 000 asukkaan Ylä-Savon
alueen maantieteellinen ja toiminnallinen keskus. Iisalmessa on hyvä
tehdä työtä, kasvattaa perhettä,
harrastaa ja sitten myöhemmin viettää aktiivista seniorielämää. Iisalmesta on sanottu, että se on juuri sopivan kokoinen kaupunki, josta löytyy
kaupunkitason kaupalliset ja julkiset palvelut, mutta myös maaseudun rauhaa sitä kaipaaville. Pienen
kaupungin etuja onkin mahdollisuus
asua palveluiden lähettyvillä, mutta
kuitenkin väljästi ja lähellä luontoa.
•
•
•
•
•
Perustettu 1891
Väkiluku 22 159 (31.1.2014)
Pinta-ala 872 km² Taajama-aste 76 %
Elinkeinorakenne on monialainen
ja palvelupainotteinen. Työvoimasta toimeentulonsa saa alkutuotannosta 6 %, teollisuudesta
26 % ja palveluista 69 %.
IISALMEN POHJOISKYLÄT RY
Puheenjohtaja Jukka Kauppinen
puh. 044-723 7311
[email protected]
Yhteisövastaava Tarja Martikainen
puh.0400-676 102
[email protected]
Iisalmen Pohjoiskyliin kuuluvat kylät Lapinniemi, Soinlahti ja Ryhälänmäki sijaitsevat Iisalmen kaupungin
pohjoispuolella. Iisalmen Pohjoiskylien alueella asuu noin 800 ihmistä.
Alueen väestö on varsin nuorta: 24 %
lapsia ja koululaisia, eläkeläisiä 17 %.
Kylien alueella on 106 loma-asuntoa.
• Kyliä/kyläalueita:
• Hernejärvi, Iiranta-Partala, Iisalmen Pohjoiskylät, Joutsenjoki, Kirman Seutu, Koljonvirta, LounaisIisalmen kylät, Paaslahti, Runni,
Sourunsalo, Varpanen, Viitaa.
• Kaupunki tunnetaan kansainvälisistä
vientiyrityksistään, joista tunnetuimpia ovat olutta ja muita mietoja alkoholijuomia sekä virvoitusjuomia
valmistava Olvi Oyj, kaiutinvalmistaja Genelec Oy, erikoisajoneuvoja valmistava Profile Vehicles Oy sekä kaivosajoneuvoista tunnettu Normet
Group Oy. Muita tunnettuja iisalmelaisia yrityksiä ovat mm. lämpöpuun
tuottaja Lunawood Oy, maamme
johtava nurmikkosiemenien tuottaja
Savon Siemen Oy sekä opetusvälineitä ja -kalusteita valmistava Is-Vet Oy.
Suurimpia työnantajia ovat Iisalmen kaupunki sekä muut kunnalliset ja seudulliset kuntayhtymät. Iisalmen kaupunki hallinnoi seudun
neljän kunnan yhteistä maaseutupal-
Alueella toimii kaksi puun jatkojalostustehdasta, pelto-, karja- ja hevostiloja sekä pieniä palveluyrityksiä. Kylille
on ominaista virkeä yhdistys- ja seuratoiminta. Pohjoiskylillä riittää runsain
mitoin kaunista, puhdasta luontoa,
joka antaa mahdollisuudet ulkoiluun
ja luonnossa liikkumiseen. Vuonna
2008 Pohjois-Savon liiton maakuntahallitus valitsi Iisalmen Pohjoiskylät ry:n maakunnan Vuoden Kyläksi. Viisaasti toteutetulla
lähidemokratialla voidaan
edistää kestävää kehitystä,
säästää kustannuksia ja
keventää hallintoa.
Harri Auvinen
velua sekä viiden kunnan lomituspalveluja ollen näin yksi Suomen suurimmista lomitusyksiköistä. Seudulla
on yhteensä noin 2000 maatilaa, joista maidontuottajia on 744 eli yli 52 %
koko Pohjois-Savon maakunnan maidontuottajista. Alueen vahvuuksia
maatalouden lisäksi ovat teknologiateollisuus, puunjalostus ja bioenergia.
Iisalmessa kohtaavat itä ja länsi, minkä aistii kansakunnan historiaan ja
kulttuuriin pohjautuvissa nähtävyyksissä. Iisalmi tunnetaan Koljonvirran kuuluisasta taistelusta, joka
käytiin 27.10.1808 Ruotsin ja Venäjän välisessä Suomen sodassa. Nykyään Koljonvirran alue on yksi seudun
merkittävimmistä matkailukohteista.
Muita tunnettuja matkailukohteita
ovat 1700-luvulla löydetty Runnin
lähde ja alueella toimiva terveyskylpylä, ainutlaatuisesta ikonigalleriasta
tunnettu KulttuuriArtos sekä Iisalmen satamassa sijaitseva maailman
pienin ravintola Kuappi. SELVITYSTYÖN VAIHEET
JA TULOKSET
Kaupungin näkökulma
Kaupungin edustajan vastausten
mukaan kylät huomioidaan päätöksenteossa mahdollisimman hyvin.
Kylille järjestetään kuntakierroksia ja
yksittäisiä tilaisuuksia. Tiedottaminen tapahtuu suoraan kyläyhdistysten ja kaupungin nettisivujen kautta.
Kaupungissa on erillinen maaseutuohjelma. Se on laadittu muutamia
vuosia sitten ja sen seuranta tehdään
vuosittain, mutta maaseutuohjelma
ei ole ajan tasalla. Vastaajan mukaan
kylät on huomioitu kaikessa kehittämisessä ja kaupungilla on kylien yhteyshenkilöiden nimet tiedossa. Kyli7
en kehittämiseen työaikaresurssia on
maaseutujohtajalla, kaavasuunnittelijalla sekä elinkeinojohtajalla.
Kaupungin taloustilanne tuo suuria
haasteita maaseudun/kylien kehittämiseen: palveluja karsitaan keskustaalueella ja kylissä, kyläkoulukeskustelua käydään talousarvion laadinnan
yhteydessä. Kunta on valmis kehittämään lähidemokratiaa ja alueellista osallistumista verkkokyselyillä ja
osallistumisfoorumeilla. Lisäksi kuntalaiset voivat esittää uusia ideoita.
”Alueellisen toimielimen
tehtäviä ovat esimerkiksi
alueen asukkaiden ja kunnan välisen vuorovaikutuksen lisääminen, alueen kehittäminen yhdessä kunnan
kanssa tai omaehtoisesti,
alueen palvelujen järjestämiseen osallistuminen sekä
alueen budjettia, palveluja,
infrastruktuuria ja maankäyttöä koskeva suunnittelu
yhdessä kunnan kanssa.”
Ritva Pihlaja, Siv Sandberg
Iisalmessa on käynnissä kaupungin
organisaatiomuutos, joka vaikuttaa
myös kylätoimintaan. Vuoden 2014
alussa toimintansa aloitti uusi elinvoimayksikkö, jonka tehtäviin myös
maaseudun kehittäminen ja elinvoimaisuus kuuluu.
Kylän näkökulma
Selvitystyössä ilmeni kyläläisten kiinnostus saada äänensä kuuluviin, mutta yksittäisen kylän mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon nähtiin lähes
mahdottomaksi. Kylien yhteistyö ja
keskinäinen tietojen jakaminen nähtiin tärkeänä. Kyläläisten mukaan voimavarat yhdistämällä kylien ääni saa-
8
daan paremmin kuuluviin ja yhteistyö
kaupungin kanssa sujuvammaksi.
Kyläläiset kokivat, että kaupungin
organisaatiossa maaseudun asioista
kiinnostuneet henkilöt sekä innostus, tuntemus ja resurssit ovat vähissä.
Kyläläiset näkivät ongelmallisena, ettei kaupungin palveluksessa työskentele kyläasioista vastaavaa henkilöä.
PROSESSI
Iisalmen Pohjoiskylät valittiin pilottikyläksi, sillä se on lähellä kaupunkia
sijaitseva kehittyvä kyläalue. Avainhenkilöiden ensimmäisessä työryhmäpalaverissa laadittiin toimintasuunnitelma kylän tarpeiden ja toiveiden
pohjalta. Tärkeimpänä toimenpiteenä
päätettiin järjestää kaupungin kaikkien
kylien yhteinen kyläilta.
Kaikille Iisalmen kylille avoin kyläilta onnistui yli odotusten: paikalle tuli
yli 60 kyläläistä sekä useita kaupungin virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Kyläillassa esiteltiin erilaisia lähidemokratiamalleja, joiden pohjalta
kylätoimielimen perustamista päätettiin lähteä työstämään. Kyläillassa
sovittiin ensimmäisen kyläfoorumin
järjestämisestä. Kyläfoorumin tarkoituksena on käsitellä ajankohtaisia
asioita ja tutustuttaa kyliä toisiinsa ja
niiden toimintaan. Samalla sovittiin,
että kyläfoorumi kiertää kylillä.
Kyläfoorumia valmisteltiin työryhmässä. Teemoiksi sovittiin maankäytön suunnittelun ja maalle
rakentamisen lisäksi järjestöjen rahoitusmahdollisuudet ja Iisalmen
kylätoimielimen perustaminen. Ensimmäiseen kyläfoorumiin osallistui
kyläläisiä useilta kyläalueilta. Kyläläiset saivat kyläillassa paljon ajankohtaista tietoa ennalta toivomistaan
asioista. Samalla työstettiin kylätoimielimen roolia ja sille kuuluvia tehtäviä. Kylien edustajille jäi tehtäväk-
si tiedottaa asiasta omilla kylillään ja
miettiä yhdessä kylätoimielimelle tulevia tehtäviä ja toiveita. Lisäksi tehtävänä oli nimetä jokaiselta kyläalueelta edustaja kylätoimielimeen.
Iisalmen kaupungin elinkeinojohtaja kertoi kaupungin suhtautuvan
myönteisesti yhteistyöhön kylien
kanssa erityisesti palvelutuotannon
näkökulmasta. Kaupunki toivoo molemminpuolista avointa tiedottamista, mitä kylien yhteinen toimielin tukisi hyvin. Elinkeinojohtaja myös
lupasi, että kaupunki on mukana
työstämässä kylien kehittämishanketta, mikäli sellaista suunnitellaan.
Kylätoimielimen järjestäytymiskokoukseen osallistui edustajia seitsemältä kyläalueelta. Toimielin nimettiin
Kyläneuvostoksi ja sen toimintaperiaatteet vahvistettiin. Neuvoston
jäsenet nimettiin ja he valitsivat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toiminta lähti liikkeelle vauhdikkaasti: ensimmäisen
tapaamisen aiheeksi Kyläneuvosto
valitsi kouluverkkoselvityksen.
Kyläneuvoston kouluverkkoselvitystä käsittelevään tapaamiseen osallistui Kyläneuvoston jäsenten lisäksi kaupungin viranhaltijoita,
luottamushenkilöitä sekä kyläalueen asukkaita, osallistujamäärän ollessa lähes 30. Illan aikana Kyläneuvoston puheenjohtaja esittäytyi ja
esitteli Kyläneuvoston toimintaa. Lisäksi kuultiin kouluverkkoselvityksen
vielä keskeneräisistä tuloksista sekä
viranhaltijoiden näkemykset asiasta.
Tilaisuudessa kuultiin myös kyläalueen esittely. Keskustelu oli vilkasta ja
vuorovaikutuksellista. Illan päätteeksi Kyläneuvosto kokoontui keskustelemaan kouluverkkoselvityksestä ja
antoi lausunnon asiasta kylien kehittämisen näkökulmasta.
KYLÄTOIMIELIMEN PERUSTAMINEN
Vastuu toiminnasta
siirtyy kylätoimi­
elimelle
Yhteiset
toiminta­periaatteet
Kyläläisten
sitoutuminen
Yhteinen
tahtotila
Sitoutus
vaihe
Tiedotetaan
asiasta ja
selvitetään
kyläläisten
näkökanta
Herätetään
kiinnostus
Selvitetään
taustat
Toiminta
käynnistyy
Kylätoimielimen
perustaminen
Kyläillat
Kylätoimielimen
työstäminen
Työryhmä­
tapaamiset
Teemahaastattelu
kunnan avain­
henkilölle
Avoimet
kyläillat
Kuva: Eero Poikonen
Kuva: Ylä-Savon Veturi ry
Yhteydenotto
kyliin ja kuntaan
9
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT
LAPINLAHTI-KORPIJÄRVI
LAPINLAHTI on tulevaisuuteen uskova, yritysystävällinen ja vireä kunta,
jonka juuret ovat kulttuuriltaan rikkaassa ja henkevässä maaperässä. Lapinlahti on tunnettu taidemuseostaan, Halosen taiteilijasuvusta, Paavo
Ruotsalaisesta ja herännäisyydestä,
juustoistaan sekä Väisälänmäen kansallismaisemasta. Väärnin pappilassa
syntynyt Juhani Aho on tehnyt Lapinlahtea meille kaikille tunnetuksi teoksessaan Rautatie. Vahvasta kulttuuriharrastuksesta kertovat myös lukuisat
tapahtumat, kuten Savo Games -yleisurheilun eliittikisat, Juusto- ja viinijuhlat, valtakunnallinen musiikkileiri sekä
Taidekadun Aikataika. Kuntakeskus sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien, valtatie 5:n ja Savon radan varrella, lentoasemalle on vain puolen tunnin matka.
Onkivesi on kautta aikojen ollut tärkeä
väylä maailmalle ja tänä päivänä vesis-
töllä on tärkeä merkitys vesistömatkailulle ja virkistyskalastukselle.
KORPIJÄRVEN
KYLÄYHDISTYS RY
maataloudesta ja sen liitännäiselinkeinoista kuten koneurakoinnista ja maatilamatkailusta. Kylälle on rakennettu
lähivuosina isoja lypsykarjanavettoja.
Kesäisin kylällä toimii kesäkauppa, joka
on ollut toiminnassa muutaman vuoden.
Puheenjohtaja: Mervi Hiltunen
puh. 050-330 6562
Sihteeri: Anssi Saarelainen
puh. 044-534 4300
[email protected]
wwww.korpijarvi.com
Korpijärven kylä sijaitsee Pohjois-Savossa, Lapinlahden kunnan (ent.Varpaisjärvi) itäosassa. Korpijärvelle on matkaa
Varpaisjärveltä n. 20 kilometriä, Lapinlahdelta 43, Iisalmesta 55 ja Kuopiosta
80 kilometriä. Kylää halkoo Rautavaarantie. Kylä on Korpinen järven rannalla.
Savuja kylällä on noin 110, kesäisin määrää kasvattavat kesäasukkaat.
Suurin osa korpijärveläisistä saa tulonsa
10
•
•
•
•
•
•
Perustettu 1874
Asukasmäärä 10 166 (31.1.2014)
Pinta-ala 1 245 km² Taajama-aste 54 %
Varpaisjärvi liitetty vuonna 2011
Elinkeinorakenne palveluvaltainen: työpaikoista palvelualoilla oli
54 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 27 % sekä maa- ja metsätaloudessa 19 %.
• Kyliä/kyläalueita:
• Alapitkä, Aisomäki-Keskimmäinen,
Heinäaho,
Horsmanmäki,
J o ns a ,
Juminen, Karsanlahti,Karvasalmi, Korpijärvi, Lapinlahden kirkonkylä,
Lukkarila, Martikkala, Mäntylahti, Nerkoo, Nerkoonniemi, Pajujärvi-Luhi, Petäys-Paloinen, Puoli-
Talkooperinne on kylällä edelleen voimissaan: yhteisesti on ponnisteltu mm. katuvalot ja jatkettu niitä pariin otteeseen. Korpiteatteri on tuonut kylälle kuuluisuutta
ja kävijöitä jo 30 vuoden ajan. Innokkaita
näyttelijöitä on löytynyt omalta kylältä jo
useammassa sukupolvessa.
SELVITYSTYÖN VAIHEET
JA TULOKSET
Kunnan näkökulma
Kunnan virkamiesten ja luottamus-
väli-Mäkikylä, Pällikäs,Savonjärvi,
Sutela, Syvärinpää, Taipale, Tölvä,
Urimolahti, Varpaisjärven kirkonkylä, Vuorinen ja Väisälänmäki.
Tunnettuja yrityksiä ovat Nelko Oy,
Valio Lapinlahden tehtaat, VAK Lapinlahti Oy ja Mellano Oy. Lapinlahti on
tunnettu liikunta- ja kulttuuripitäjänä. Lapinlahdella on oma taidemuseo
sekä kuvataidelukio ja lisäksi taiteen
perusopetusta annetaan Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastussa, Portaanpään opistossa sekä käsityökeskuksella. Lapinlahdella on myös
Pohjois-Savon ainoa kansallismaisema
Väisälänmäki, jonka maisemia Halosten lisäksi on ikuistanut Eero Järnefelt.
Kulttuuriin ja liikuntaan liittyvä harrastustoiminta on vilkasta ja tästä kertovat lukuisat tapahtumat, joita Lapinlahdella järjestetään.
henkilöiden kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni, että maaseutu nähdään
Lapinlahdella elinkeinopoliittisena tekijänä. Maatalous ja sen liitännäiselinkeinot luovat kuntaan työpaikkoja. Maaseutu nähdään myös vireänä
asuinpaikkana, jossa kyläläiset ovat
aktiivisia ja oma-aloitteisia. Kunta on
omalta osaltaan mukana kehittämässä maaseutua, tästä esimerkkinä kesällä
2015 Alapitkällä järjestettävä omakotitalonäyttely, jonka avulla kylälle houkutellaan etenkin uusia lapsiperheitä.
Kunnan avainhenkilölle tehdyn kyselyn mukaan vuorovaikutus ja molemminpuolinen luottamus ovat tärkeitä asioita. Kunta on avoin aidoille
kehittämishankkeille, mutta niukkenevat resurssit on pidettävä mieles-
sä. Kylien kehittäminen on huomioitu sosiaalitoimen työryhmässä, joka
pohtii kyläturvallisuutta yhdessä kylien kanssa. Kylien yhteystiedot löytyvät kunnasta, mutta niiden päivittäminen ei ole ajan tasalla. Kylien
kehittämistä ei ole resursoitu kenenkään työnkuvaan. Kulttuurikoordinaattori hoitaa kyläasioita jonkin
verran oman toimensa ohella.
Kylän näkökulma
Vuonna 2011 toteutunut kuntaliitos
on vielä etenkin ”hävinneen kunnan”
eli Varpaisjärven asukkaille kipeä asia.
Etenkin kauimpana kuntakeskuksesta sijaitsevat kylät pelkäävät, että ne
unohdetaan ja niistä viedään viimeisetkin palvelut. Kyläillassa todettiin,
että kuntaliitos on toteutunut fakta, ja
nyt yhteistyötä on ryhdyttävä rakentamaan. Vastakkainasettelulla ei voiteta mitään, vaan päinvastoin sillä tuhlataan energiaa ja vähäisiä resursseja.
Todettiin, että yhden pienen kylän
ääni ei kuulu kunnan päätöksenteossa ja mietittiin, onko kylien yhteistyö
siihen ratkaisu. Yhteistyön nähtiin lisäävän sekä kylien välistä että kylien
ja kunnan välistä vuorovaikutusta.
Kylien yhteinen toimielin mahdollistaisi kylien äänen kuulumisen, mikäli
kunta sitoutuu sen toimintaan.
”Lähidemokratian toteutuminen nousee haasteeksi keskuskuntien kasvaessa yhä suuremmiksi.”
Kyläläiset kokivat suurena puutteena, ettei kunnassa ole varattu henkilöresurssia kyläasioiden hoitamiseen. Kyläasiamiehen palkkaaminen
nähtiin tärkeänä kunta-kyläyhteistyön kehittämiseksi.
sa sen toimintaperiaatteita mietittiin.
Kylätoimielin haluttiin pitää vapaamuotoisena. Mukana työryhmässä
ollut kunnanvaltuuston puheenjohtaja lupautui olemaan yhteyshenkilönä kuntaan sekä osallistumaan kylätoimielimen toimintaan. Tällä saatiin
kunta-kyläyhteistyölle paremmat kehittämismahdollisuudet ja kyläläisille aito keskusteluyhteys kuntaan päin.
PROSESSI
Lapinlahden prosessi käynnistyi kunnanjohtajan kanssa pidetyllä palaverilla, jossa sovittiin yhteistyön aloittamisesta. Seuraava vaihe oli kyläilta, jossa
yhteistyön toimintamalliksi muotoutui kylätoimielin. Kyläillassa nähtiin,
että kylien yhteinen toimielin voi olla
mahdollisuus vaikuttaa paremmin kyliä koskevaan päätöksentekoon esimerkiksi tie- ja valokuituasioissa.
Harri Auvinen
Kylätoimielin perustettiin ja järjestäytymiskokouksessa se nimettiin
Kyläparlamentiksi. Kyläparlamentin
toiminta jatkuu kaikille kylille avoimen kyläfoorumin valmistelulla.
Myöhemmin toteutettavan Lapinlahden ensimmäisen kyläfoorumin
teemaksi sovittiin tieasiat.
Kylätoimielimen valmistelu aloitettiin työryhmäkokoontumisessa, jos-
YHTEISTYÖTAHOT
Virkamiehet
Luottamus­
henkilöt
Maaseudun
kehittämis­
yhdistys tms.
toimija
Kyläläiset
Yhteistyötahot
Hyvät esimerkit
ja mallit
Media
Kehittämis­
hankkeet
11
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT
VIEREMÄ - KAUPPILANMÄKI
VIEREMÄ on Itä-Suomen läänin ja
Pohjois-Savon maakunnan pohjoisin kunta, josta löytyy kauniita maisemia. Tunnetuin luontokohde on
Talaskankaan luonnonsuojelualue,
joka on kooltaan noin 3500 hehtaaria. Luonnon ohella myös kulttuuri elää vahvana Vieremällä. Vieremällä syntyneen taiteilija Eva Ryynäsen
taideteoksiin voi tutustua eri puolilla taajamaa. Vieremällä asui aikoinaan Juhani Aho ja siellä syntyi myös
kirjailija Kauppis-Heikki. Heidän jalanjälkiään voi seurata Kyrönniemen
Hiljaisuuden keskukseen, jossa he
molemmat ovat asuneet. 1800–lukua kuvaava maalaispappilamiljöö on
mielenkiintoinen käyntikohde ja siellä
järjestetään tapahtumia. Lisäksi Vieremällä käydessä voi tutustua Vieremän
kirkkoon, Pyhän Nikolaoksen Tsasounaan ja Kotiseutumuseoon.
•
•
•
•
•
KAUPPILANMÄEN
KYLÄYHDISTYS RY
tuminen ja yhteisöllisyys, monipuolinen
ikärakenne, runsas lapsiperheiden määrä
ja Kylälehti Kapula. Kyläyhdistyksessä on
laadittu vuoteen 2020 asti ulottuva kyläsuunnitelma, jonka tavoitteita kyläyhdistyksen hallitus toteuttaa vuosittain.
Kauppilanmäki valittiin Pohjois-Savon
vuoden kyläksi 2014.
Puheenjohtaja Kaj Rönkkö
puh. 044-528 2897
[email protected]
Sihteeri Minna Partanen
puh. 050-521 2971
[email protected]
Kauppilanmäki on elinvoimainen ja vireä
kylä, joka sijaitsee Vieremän itäosassa aivan Sonkajärven ja Iisalmen kuntien rajalla.
Kylän asukasluku on n.340. Kauppilanmäestä on nopeat kulkuyhteydet maanteitse niin Vieremälle kuin Iisalmeen. Kylä on
myös viehättävä kulttuurihistoriallinen
kohde niin maisemallisesti kuin rakennuksineen. Kauppilanmäessä viihdytään
sopivan matkan etäisyydellä palveluista.
Kylämaisemaa leimaa voimakkaasti maaja metsätalouden vaikutus.
Kylän vahvuuksia ovat aktiivinen osallis12
Perustettu 1922
Asukasmäärä 3 871 (31.1.2014)
Pinta-ala 973 km² Taajama-aste 38 %
Työpaikoista on jalostuksessa 39
%, palveluissa 33 % ja alkutuotannossa 27 %. Kunnan elinkeinorakenne poikkeaa huomattavasti
Ylä-Savon ja myös koko maan keskimääräisestä rakenteesta: muualla palveluiden osuus työpaikoista on huomattavasti suurempi.
Vieremä tunnetaan tehokkaasta
maidontuotannosta: maitoa tuotetaan neljänneksi eniten kuntakohtaisesti koko Suomessa.
• Kyliä/kyläalueita:
• Amerikka, Haajainen, Kaarakkala,
Karankamäki, Kauppilanmäki, Kirkonkylä, Konolanmäki, Marttisenjärvi, Nissilä, Palosenjärvi, Palosenmäki, Pyöree-Nieminen, Rotimojoki,
KUNNAN NÄKÖKULMA
Kunnan avainhenkilölle tehdystä
sähköpostikyselystä ilmeni, että kylät ovat olleet aktiivisesti yhteydessä
kuntaan. Aiheina ovat olleet esimerkiksi kansalaisopiston kurssien saaminen omalle kylälle, uimarannan
kunnostaminen, tieasiat ja koulukyydit. Kunta on kysynyt kylien mielipidettä/lausuntoa tuulivoiman rakentamisesta sekä kaavoituksesta.
Vuoropuhelusta on muodostunut aktiivista ja sujuvaa. Kunnan maaseu-
Salahmi, Savimäki, Valkeiskylä.
Tunnettuja yrityksiä ovat Ponsse Oyj,
Lujabetoni, SKS Connecto, Ratesteel, HT
Laser ja Hytar. Suurimpana työnantajana
on kansainvälisestikin tunnettu Ponsse
Oyj, joka valmistaa metsäkoneita. Vieremän työpaikkaomavaraisuusaste, 117 %,
on korkein koko Pohjois-Savossa. Vuoden 2013 lopussa Vieremällä oli Tilastokeskuksen mukaan 202 yritystä ja maatiloja 268 kappaletta.
Viime aikoina Vieremä on tullut tunnetuksi urheilijoistaan: Sotshin talviolympialaisiin osallistui peräti kolme vieremäläistä hiihtäjää: ampumahiihtäjä Jarkko
Kauppinen sekä kaksi hopeaa voittanut
Kerttu Niskanen ja kultamitalin voittanut
Iivo Niskanen. Vieremää on tehnyt tunnetuksi myös Kertun ja Iivon sisko Katri, joka on tunnettu muotisuunnittelija.
tuillassa ja yhdistysten aamukahvitilaisuuksissa on esitelty muun muassa
kyläparlamentin ja aluelautakunnan
toimintaa ja kysytty yhdistysväen mielipidettä alueellisesta toimielimestä.
Vieremän kunnan elinkeino- ja toimenpideohjelmassa 2011–2015 on
tavoitteena kylien aktivointi. Toimenpideohjelmassa tuodaan esille
asuntojen ja asumismahdollisuuksien aktiivinen esittely, kyläkoulujen hyödyntäminen markkinoinnissa
ja kylähankkeiden hyödyntäminen.
Vieremän kunta suhtautuu avoimin
mielin kehittämisideoihin ja toivoo,
että kyliltä tulisi myös uusia avauksia lähidemokratian kehittämiseen.
KYLÄN NÄKÖKULMA
Kyläläisten mielestä yhteistyö kunnan ja kylien välillä toimii hyvin. Tämä
johtuu pääasiassa siitä, että kunnassa
työskentelee henkilö, jonka työaikaa
on varattu kyläasioille. Hän on aidosti kiinnostunut kylien kehittämisestä
ja vuoropuhelu hänen kanssaan onnistuu hyvin. Vuoropuhelua kylien ja
järjestöjen kesken on tiivistetty aloittamalla järjestöjen aamukahvitilaisuudet noin kerran kuussa. Niissä on esillä
jokin ajankohtainen, järjestöjen toivoma teema. Yhteistyön tiivistymisen
kautta on ilmennyt, että kylät voisivat
ottaa kunnan tehtäviä hoitaakseen ja
sitä kautta harjoittaa uudenlaista varainhankintaa.
Ritva Pihlaja
Idea toimintamalliin lähti kylän tarpeesta löytää tekijä tekemättömille töille.
Mallissa on hyödynnetty Suomen Kylätoiminta ry:n Kyläapu-hanketta, jossa
kyläyhdistys on työllistänyt pitkäaikaistyöttömän. Tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömät työllistetään pääosin kunnan
töihin, vaikka myös kylillä olisi paljon tekemätöntä työtä. Päätettiin luoda malli pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä
kylälle ns. kyläavustaja-mallilla.
Vieremän prosessissa järjestettiin työryhmätapaamisia, joihin osallistui asiantuntijana paikallisen päiväkeskuksen toiminnanohjaaja. Tietoa kolmannen sektorin
työllistämiskokemuksista haettiin myös
Keski-Suomeen järjestetyltä opintomat-
kalta ja Vieremällä järjestetystä työllistämiskoulutuksesta. Koulutuksessa TEtoimiston asiantuntija avasi yhdistyksen
roolia ja vastuita työnantajana.
Toimintamallin rakentamisessa käytettiin apuna sopimuksellista toimintatapaa, jossa pienistä kylän töistä rakennetaan kokonainen työpäivä. Yhteistyötä
tehdään julkisen, kolmannen ja yksityisen
sektorin kesken. Tavoitteena on säilyttää
palvelut ja tuoda ne lähelle maaseudun
asukkaita tukien kotona asumista.
Kyläyhdistys palkkaa kylällä asuvan pitkäaikaistyöttömän vuodeksi työllistämällä hänet sekä kylätalolle että yksityistalouksiin. Vieremän kunta tukee kolmannen
sektorin työllistäjää myöntämällä sille lisätukea työllistämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Kauppilanmäki toimii pilottina
työllistämällä kyläavustajan ja ottamalla
omalta osaltaan vastuuta työllistämisestä.
Tästä innostuneena kyläyhdistys suunnittelee palvelutuotantoa kylätalolle, muun
muassa ryhmäperhepäivähoitoa sekä
ikäihmisten päivätoimintaa.
13
Kuva: Kauppilanmäen kyläyhdistys ry
Kuva: Kauppilanmäen kyläyhdistys ry
Kuva: Vieremän kunta
PROSESSI
Toimintamallin rakentaminen alkoi kyläläisten ja kunnan kyläasioista vastaavan
henkilön työryhmäkokouksilla. Työryhmäkokouksissa ilmeni useita kehittämisideoita, joista työllistämisen toimintamalli nousi tärkeimmäksi. Todettiin, että
yhdistysten ja järjestöjen tulisi ottaa vastuuta työllistämisestä kuntien rinnalla, sillä kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömien
työllistämisestä kasvaa tulevaisuudessa.
”Vastuunkanto omasta
palvelutuotannosta ja maaseudun elinvoimaisena säilyminen vaativat uudenlaista
kehittämis- ja päätäntä­
valtaa ja luottamusta.”
TYÖLLISTÄMISEN POLKU
Työllistämisen vaiheista ja huomioitavista asioista laadittiin työllistämispolku.
Päätös työllistää pitkäaikaistyötön
- tarve, tehtävät, aikataulu
Työllistettävä henkilö tiedossa
Työllistettävä henkilö ei tiedossa
Yhteys TE-toimistoon
Yhdistyksen päätettävä, kuka toimii yhteyshenkilönä TE-toimistoon päin, kuka on työllistettävän
henkilön työnjohtaja (lähiesimies)
Yleistä
• Yhdistyksen oltava rekisteröitynyt (ry)
• Yhdistyksellä oltava y-tunnus
• Nimenkirjoittajien tiedot ajan
tasalla yhdistysrekisterissä
• Verotusasioista yhteys verotoimistoon
• Työnjaosta sopiminen yhdistyksessä
• Sopivan henkilön löytyminen
yhteistyössä TE-toimiston kanssa
• Työhaastattelumateriaalia löytyy Internetistä
Palkkaamisessa
huomioitavia asioita:
• Palkkatuki haetaan palkkatukihakemuslomakkeella, jonka työntekijä
saa TE-toimistosta
• Työsopimuksen laatiminen päätöksen tultua
ja palkkatuen suuruuden varmistuttua
• Työt saa aloittaa vasta päätöksen tultua
• Palkanmaksujärjestelyt:
yhdistys vai tilitoimisto
• Palkkatuki maksetaan jälkikäteen
toteutuneita kuluja vastaan, yhdistykseltä löydyttävä 1-2kk:n palkkarahat
• Vakuutukset ja työterveyshuolto
TE-toimisto: millainen henkilö halutaan työllistää,
työaika vko/ kesto, työtehtävät
Työhaastattelu
Sopiva henkilö löytyy => päätetään työllistää =>
ilmoitus TE-toimistoon
Sopivaa henkilöä ei löydy => Jatketaan etsimistä
=> Yhteys TE-toimistoon
Palkkatuen hakeminen ja työsopimus
Palkkatuen hakeminen, päätös odotettava ennen
työsopimuksen allekirjoittamista
Työsopimuksen allekirjoittaminen palkkatuen suuruuden varmistuttua
Työn alkaminen
Työntekijän perehdyttäminen, opastaminen, käytännön järjestelyistä kertominen
Tuntikirjanpito ja tehtävien kirjaaminen tarvittaessa
Palkanmaksu
Yhdistys hoitaa itse: tarvittavat ohjelmat yms. oltava kunnossa. Ensimmäisen kuukauden palkkarahat
oltava yhdistyksellä.
Tilitoimisto hoitaa: oikeus käyttää yhdistyksen tiliä,
työsopimuskopio toimitettava tilitoimistoon, palkanmaksuun liittyvien tositteiden toimittaminen
tilitoimistoon
Markkinointi
-myytäessä kyläavustajan palveluja
Kyläavustajan
töihin liittyvää
• Tehtävät eivät saa olla
erityisosaamista vaativia
• Yhdistys voi myydä kyläavustajan palveluja
jäsenille nimelliseen hintaan, jolloin on
määriteltävä työn hinta asiakkaille
• ennakkoperintärekisteriin liittyminen,
verottajan kanssa vuoropuhelu
• Palvelut laskutetaan asiakkaalta
• Matkakorvausten maksaminen työntekijälle
• Työntekijälle kertyy työssäoloaikana
lomapäiviä ao. työehtosopimuksen
mukaisesti. Lomat pidettävä ennen
työsuhteen loppumista.
• Työsuojeluun ja palautekeskusteluun
löytyy materiaalia Internetistä
Yhdistys voi myydä esim. kyläavustajan työtä jäsenilleen, jolloin päätetään työn hinta
Yhdistyksen jäsenille tiedottaminen kyläavustajan
palvelujen ostomahdollisuudesta
Työpalveluiden laskuttaminen kuukausittain
-myytäessä kyläavustajan palveluja
Yhdistyksen myydessä työpanosta yksityisille kotitalouksille, se laskuttaa kuukausittain asiakkaita
työntekijän antamien tietojen perusteella
Matkakorvausten maksu ja korvaus omien työvälineiden käytöstä työntekijälle
Työsuhteen päättyminen
Työtodistuksen antaminen, palautekeskustelu
Työsuhteen jatkaminen toiselle vuodelle/ Uuden
työntekijän palkkaaminen
Lähde: http://www.jelli.fi/valineita-jarjestotyohon/jarjestoon-tyollistaminen/. Lisätietoja yhdistysten ja järjestöjen työllistämisestä http://www.
jelli.fi à Välineitä järjestötyöhön à Järjestöön työllistäminen, Työ- ja elinkeinoministeriö http://www.tem.fi/tyo. Verotoimistot www.vero.fi
14
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT
KIVIJÄRVI-SAUNAKYLÄ
KIVIJÄRVEN rantamailla asuttiin jo
1500-luvun puolivälissä. Noista ammoisista ajoista lähtien rikkailla riistamailla vaelsivat erä- ja kalamiehet.
Kuten tiedetään, toistaa historia itseään. Nyt ihmiset etsivät ”juuriaan”
luonnosta, sen rauhasta, puhtaudesta ja antimista. Kivijärven kirkasvetiset
järvet ja upeat keskisuomalaiset maisemat tarjoavat yhä samaa rauhaa ja
jännitystä kuin muinoin. Erämaat ja
järvet ovatkin taas tärkeitä, aikana
jolloin alkuperäinen luonto on sivilisaation myötä lähes täysin menetet-
ty. Luonnonrauhan lisäksi Kivijärvellä
on hyvä palvelutaso. Kivijärven sijainti ei ole este kehittymiselle vaan vetovoimatekijä. Kaukana mutta lähellä,
vaikka ei olekaan valtatien varrella. Kivijärvelle saapuminen ylittää arjen rajan, matkailijoille tuotetaan palveluja
ja elämyksiä pilke silmäkulmassa.
KIVIJÄRVEN SAUNAKYLÄN
KYLÄYHDISTYS RY
Nykyisin kylällä ei ole yhtään asumatonta taloa, vaan kaikki ovat käytössä joko vakituisena tai kesäasuntona.
Puheenjohtaja Eeva Härmälä
puh. 040-552 2113
[email protected]
Saunakylä sijaitsee Kivijärven kunnan
länsiosassa vajaan 10 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. Saunakylän kyläyhdistys on perustettu ja
rekisteröity vuonna 2003. Kyläyhdistyksen kokoukset pidetään kyläläisten kotona, koska kylällä ei ole yhteistä kokoontumispaikkaa. Saunakylän
kuten koko Kivijärvenkin maisemaa
hallitsevat metsät vesistöjen lisäksi,
sillä kunnan pinta-alasta on peltoa
alle 5 %. Saunakylä on mukava, rauhallinen, turvallinen pieni kylä asua,
jossa on viihtyisä maalaisympäristö
ja kaunis vaihteleva maisema. Saunakylällä on vanhaa asutusta, sillä kylän
ensimmäinen talo on merkitty maarekisteriin jo vuonna 1726. Vakituisia
asukkaita Saunakylällä on kyläläisten
laskelmien mukaan vajaa 30 ja kesäasukkaita hieman enemmän. Ikärakenne on samalla tavalla vinoutumassa, kuin koko kunnassa eli nuorten ja
työikäisen väestön määrä vähenee.
•
•
•
•
•
Perustettu 1868
Väkiluku 1259 (31.12.2013 )
Pinta-ala 600 km2
Taajama-aste 52 %
Elinkeinorakenne alkutuotanto 22 %,
SELVITYSTYÖN VAIHEET
JA TULOKSET
Kunnan näkökulma
Kylät tuovat kunnan käsiteltäväksi
hankkeisiinsa liittyviä asioita kuten kylätalon saneeraukset, uimarannan tai
laiturin kunnostukset. Myös sosiaalisen kanssakäymisen aktivointiin ja virkistäytymiseen liittyvät hankkeet vaativat kunnan tukea. Viranhaltijapäätöksin
hoidetaan kylien pienemmät tarpeet ja
isommissa asioissa mennään normaalin kuntapäätöksenteon kaavan mukaan. Kunta järjestää kylien kuulemiskierroksen kerran valtuustokaudessa.
Tilaisuudet pidetään kylillä ja tarkoituksena on kartoittaa esimerkiksi vesi- ja
”Valta lisääntyy jaettaessa, koska sitä kautta
saadaan kokonaisuus
hallintaan. Vallan jakaminen ei ole luottamushenkilöiltä pois vaan tuottaa
lisäarvoa kuntalaisille.”
Pekka Helppikangas
jalostus 8 %, palvelut 68 %, muut 2 %.
• Kyliä/kyläalueita: Heitjärvi, Hoikanperä, Kopsaperä, Lahdenperä,
Lokakylä, Penttilänkylä, Puralankylä, Risuperä, Saunakylä, Talviaislahti, Tiironkylä.
Kunta tunnetaan erityisesti Salamajärven kansallispuistosta ja Kukkomarkkinoista. Tunnettuja yrityksiä
ovat VilliPeura Oy (matkailupalvelut
ja Hannunkiven lomakylä) sekä CandyWell makeistehdas.
viemäriverkostojen rakentamistarpeita, kylänraittien valaistusta sekä latu- ja
moottorikelkkareitistöjen perustamisja kunnostamistarpeita. Kunnassa ei ole
erillistä maaseutuohjelmaa.
Poikkeusolojen varalta jokaisessa kylässä on nimetty turvallisuusyhdyshenkilö ja yhteystiedot kyliin katsottiin olevan ajan tasalla. Kunta on linjannut, ettei
jaa avustuksia kyläyhdistyksille tai muillekaan järjestöille kireän taloustilanteen
vuoksi. Kunta on kuitenkin tullut vastaan mm markkinatapahtuman paikkamaksuissa jos kylä on vastavuoroisesti järjestänyt ohjelmaa tapahtumaan.
Aluetoimielimen perustamista kunta ei
näe tarpeellisena tai ajankohtaisena. Lähidemokratiaa on enemmänkin yhdessä tekemisen ja yhteisten päämäärien
edistäminen. Kunta panostaa voimakkaasti matkailuun ja näkee kylät tässä
asiassa voimavaratekijänä.
Kivijärvellä kunnan johtamiseen on
otettu koko organisaation kyvykkyyttä
korostava prosessijohtamisen toimintamalli, jossa kunta toimii liikelaitoksen tavoin vastaten liikkeenjohtamisesta kuntalaisten ollessa omistajia.
15
Kylän näkökulma
Saunakylän kyläyhdistyksen tapaamisessa ei tullut esille merkittävästi eriäviä näkemyksiä lähidemokratian tilasta Kivijärvellä. Kylien kuuleminen
kerran valtuustokaudessa nähtiin liian
vähäisenä, vuosittainen yhteydenpito
olisi tärkeää. Kyläläiset kokivat kunnan suhtautuvan pääasiassa positiivisesti kylien aloitteisiin. Tiedon kulussa
ei huomattu erityisiä puutteita. Saunakylän kyläyhdistyksen hallituksen
jäsenistä kaksi on kunnan luottamustehtävissä, joten väylä kylästä kuntaan
ja päinvastoin on hyvinkin avoin.
Erityisesti kiitosta saa Kivijärven kuntatiedote, joka jaetaan jokaiseen talouteen viisi kertaa vuodessa. Kyläsuunnitelmat Kivijärven kylille on
laadittu 10 vuotta sitten. Kunta on
vuosien varrella toteuttanut muutamia kyläsuunnitelmiin kirjattuja kehittämistoimenpiteitä. Kyläsuunnitelmia ei ole tuon jälkeen päivitetty
ja monen kylän toiminta on passivoitunut. Saunakyläläiset näkevät
tärkeänä, että kunta kokoaisi vuosittain kylien toimintasuunnitelmat,
jotta kunnassa pysyttäisiin ajan tasalla kylien toiminnasta ja kehittämistarpeista.
”Kunnan tehtävä on
olla mahdollistaja, luoda
puitteet, joissa yhdistykset
toimivat ja tuottavat palveluja ja tapahtumia.”
Pekka Helppikangas
kin, olevan merkityksellinen kylien
aktivointia ajatellen. Kylien tulisi tehdä enemmän yhteistyötä keskenään.
Kunnan tulee koota kylät yhteiseen
foorumiin toimintaa ja kehittämistä
suunnittelemaan.
PROSESSI
Kivijärven kunnassa nousi päällimmäiseksi pienen kunnan joustava toimintatapa hoitaa kuntalaisten ja kyläläisten asioita. Kyläläiset ja kunnan
virkamiehet sekä luottamushenkilöt
tuntevat toisensa. Kivijärven kunnan
ja Saunakylän kyläyhdistyksen yhteiseen neuvotteluun osallistui kunnanjohtaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Neuvottelussa todettiin
kylien oman aktiivisuuden ja myönteisen asenteen olevan tärkeä.
läisten lisäksi kunnan virkamiehiä ja
järjestöjen edustajia. Kivijärven kunnan kotisivuilla olevaan tapahtumakalenteriin järjestöt voivat ilmoittaa
kaikille avoimia tilaisuuksia ilmaiseksi.
Kalenteri on reaaliaikainen, joten sitä
seuraamalla vältytään päällekkäisten
tapahtumisen järjestämiseltä. Tavoitteena on, että Kivijärvellä tapahtuu
tasaisesti jotain. Erityisesti tästä tapahtumatarjonnasta hyötyy matkailu.
Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä järjestettiin koulutustilaisuus, jossa käsiteltiin elintarvikelainsäädännön määräyksiä. Jatkossa
yhdistysten ja yrittäjien tulee hyödyntää alueella toimivien hankkeiden ja asiantuntijapalveluja tarjoavan
kehittämisyhtiön osaaminen.
Kyläyhdistykset ehdottivat kuntapäättäjien, virkamiesten ja kylätoimijoiden tapaamisen järjestämistä kaksi kertaa vuodessa. Kunnanjohtajan
ehdotus oli koota eri sidosryhmistä
koostuva laatujohtamispiiri eli työryhmä, joka kokoontuisi pohtimaan
kehittämistä ajatuksella ”mitä asiakas meiltä haluaa”, jolloin kehittämistyöryhmällä olisi elinkeinopoliittinen merkitys. Olennaista kuitenkin
on, että jatkossa tapaamisia kunnan
ja kylien välillä järjestetään useammin.
VALLAN JAKAMINEN
Kyläläiset näkivät kunnan myöntämän rahallisen tuen, vaikka pienen-
YHTEISTYÖ
ON VASTUUN
JAKAMISTA
Mökkisaunan lämmittäminen
sujuu yhteistuumin. Saman­l aista
henkeä tarvitaan sujuvassa
kylä-kuntayhteistyössä.
16
Päätettiin koota yhdistykset ja kuntapäättäjät koolle laajalla rintamalla
keskustelemaan kehittämistarpeista
sekä yhteisestä tapahtumakalenterista. Kartoituspalaveriin osallistui kylä-
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT
VIITASAARI-KYMÖNKOSKI
VIITASAARI on pohjoisen Keski-Suomen elinvoimainen ja viihtyisä seutukaupunki valtakunnan pääväylän
4-tien varressa. Kaunista kaupunkiluontoa piirtävät Keitele-järvi, tuhannet lammet ja lukuisat kosket. Puhdas,
luonnonkaunis ja turvallinen ympäristö luo perustaa paikkakunnalla viihtymiselle. Viitasaari tarjoaa asukkailleen
hyvät ja monipuoliset julkiset palvelut yhteistyössä Wiitaunionin (Pihtipudas ja Kinnula) kanssa. Julkisten
palveluiden lisäksi asukkaita palvelee
KYMÖNKOSKI
Kymönkosken Kylätoimikunta
puheenjohtaja Jyrki Holm
puh. 040-507 6581
[email protected]
Kymönkosken Nuorisoseura ry
puheenjohtaja Jukka Lindeberg
puh. 044-554 5549
[email protected]
Kymönkosken kylä sijoittuu KolimaKeitele koskireitin alapäähän, noin viisi kilometriä Viitasaaren keskustan
itäpuolelle. Kymönkoski, kuten koko
Viitasaari, kuuluu Itäisen Järvi-Suomen
maisemamaakuntaan, jossa maisema
on melko pienipiirteistä metsineen,
peltoineen ja vesistöineen. Kymönkoski on tunnettu kalastuspaikka. Kylän palveluja ovat mm. alakoulu (0-6
luokat), kauppa ja nuorisoseurantalo.
Asukkaita kylässä on noin 380.
Kymönkosken kylätoiminnasta vastaavat rekisteröimätön kylätoimikunta sekä Nuorisoseura. Toiminta
kylällä on aktiivista ja etenkin kesäisin nuorisoseurantalolla on tapahtumia, perinteikäs TaideKesä
näyttelyineen, konsertteineen sekä
pirteä pk-yrittäjien joukko. Kaupungissa on myös merkittävää teollisuustoimintaa sekä maa- ja metsätaloutta.
• Perustettu 1635 (kaupungiksi
1996)
• Väkiluku 6895 (31.12.2013 )
• Pinta-ala 1589 km2
• Taajama-aste 56 %
• Elinkeinorakenne: alkutuotanto
12 %, jalostus 27 %, palvelut 59 %,
muut 2 %.
• Kyliä/kyläalueita: Huopanankoskädentaito- ja taidekursseineen. Kylän tuntumassa on runsaasti lomaasutusta joten kesäaikaan kylän väkiluku kaksinkertaistuu. Kylässä on
paljon yritystoimintaa perusmaataloudesta palveluyrittäjyyteen. Viime
aikoina kylällä on pohdittu joko kylätoimikunnan rekisteröintiä omaksi
yhdistyksekseen tai liittämistä nuorisoseuran toimintaan.
SELVITYSTYÖN VAIHEET
JA TULOKSET
Kaupungin näkökulma
Kylät tuovat kaupungin päätettäväksi konkreettisia asukkaiden hyvinvointiin, arjen sujuvuuteen ja
turvallisuuteen liittyviä asioita. Kysymys on yleensä aloitteista tai avustuspyynnöistä. Kaupunki kysyy kyläläisten mielipidettä kun on kysymys
koko kylää koskevista merkittävis-
”Lähidemokratia on
ymmärrettävä alustaksi
tekemisen demokratialle. Olennaista tässä on
se, että kunta tunnistaa
erilaiset yhdistykset paikalliskehittäjiksi.”
Juha Kuisma
ki, Ilmolahti, Keihärinkoski, Keitelepohja, Kolkku, Kotvala-Valkeisjärvi,
Kumpumäki, Kymönkoski, Löytänä, Mäntylä, Niinilahti, Pasala-Viitakangas, Soliskylä, SuovanlahtiHaarala, Vuorilahti.
Kunta tunnetaan koskista ja vesistöistä; järviä ja lampia on 335. Tunnettuja yrityksiä ovat mm. Pisla Oy ja Haka-Wood Oy. Merkittäviä tapahtumia
ovat mm. Musiikin Aika, Viitasaaren
Elokuvaviikko ja Traktorijatzit.
tä hankkeista tai muutoksista sekä
silloin kun kyläläisten paikallisosaamista tarvitaan jonkin asian ratkaisemisessa. Menetelmänä käytetään
yleensä kyläläisille järjestettävää kuulemistilaisuutta. Kaupunki kuuntelee
kylien toiveita ja ajatuksia myös kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä
kyläilloissa. Kesäasukkaille kaupunki
järjestää mökkiläisfoorumin. Tarvittaessa kaupunki järjestää kylissä lähidemokratiailtoja ja yhteisesti kuntalaisille demokratiailtoja.
Kylien asiat etenevät kaupungin päätöksenteossa normaalin menettelyn
mukaisesti. Kaupungilla ei ole erillistä maaseutuohjelmaa. Kaupunkistrategiaan on kirjattu Viitasaaren vahvuuksiin voimavarana vireät kylät.
Kaupunki käy kylien kanssa aktiivista vuoropuhelua ja on nimennyt kyläasioista vastaavaksi henkilöksi kaupunginsihteerin. Kylien yhteystiedot
ovat kaupungin tiedossa, tosin sähköistä yhteydenpitoa pitäisi kehittää.
Viitasaaren kaupungin talousarviossa
on varattu 15000 €/v kylien kehittämiseen. Kaupunki julistaa rahan haettavaksi ja jaosta päätetään lopullisesti yhteisessä kyläillassa. Kylät voivat
17
hakea kulttuuritoimen kohdeavustuksia tapahtumien järjestämiseen ja
vapaa-aikatoimen avustusta lasten
ja nuorten toiminnan järjestämiseen.
Kaupunki myöntää perustellusti korotonta lainaa kyläyhdistyksille hankkeiden välirahoitukseen rahoituspäätöstä vastaan. Kaupungin tiukka
talous on pakottanut tukien pienentämiseen, mutta perusavustuksesta
kaupunki haluaa pitää kiinni.
Kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden mielipiteet jakautuvat kysyttäessä mahdollisen lähidemokratiatoimielimen perustamista.
Toisaalta tarvetta ei nähty, toisaalta
toimielimen perustamisesta katsottiin olevan hyötyä kaupungille. Toimielimen tehtävänä olisi keskustelukumppanuuden edistäminen kylien
ja kaupungin hallinnon välillä. Toimielin vahvistaisi kylien keskinäistä yhteistyötä. Edustus tulisi olla jokaiselta kylältä, jotta alueellinen kattavuus
ja tasa-arvoisuus olisi turvattu. Kylätoimielimelle kuuluvia asioita olisivat esimerkiksi yhteisten kyläiltojen
järjestäminen ja valmistelu, yhteiset
tapahtumat, tiedon välittäminen,
kaavoitukseen vaikuttaminen, tonttiasiat, kesäasukkaiden asiat.
Kylän näkökulma
Kymönkosken kylän ensimmäisessä
kuulemisillassa kyläläiset ottivat voimakkaasti kantaa kaupungin päätöksentekoon. Kyläläiset kokivat, ettei
kaupunki valmistele asioita avoimesti eikä kylien mielipiteitä ja paikallisosaamista huomioida päätöksenteossa riittävällä tavalla. Tiedottamiseen ja
kuulemiseen tulee varata enemmän
aikaa, jotta kyläläiset ehtivät valmistella vastineensa. Aidon vaikuttamismahdollisuuden takaamiseksi kylien
yhteistoimintaelimen perustaminen
on tarpeen. Kylien yhteistyön kehittäminen toisi voimaa ja vaikuttavuutta
sekä mahdollisuuksia toteuttaa yhteisiä hankkeita. Kylien kehittämisavus18
tuksen määrään vaikuttaminen tulisi
olla mahdollista alhaalta ylöspäin eli
kylätoimielin valmistelisi kehittämismäärärahan tarpeesta esityksen kaupungin talousarvioon.
Kymönkosken on ratkaistava kylän
sisäinen järjestäytyminen. Pystyäkseen hakemaan kehittämisavustuksia kyläyhdistyksen on joko rekisteröidyttävä omaksi yhdistykseksi tai
liitettävä toiminta Kymönkosken
nuorisoseuraan.
PROSESSI
Viitasaaren kaupunki on osoittanut
hyvää tahtoa lähidemokratian edistämiseen kunnassa. Kaupunki on järjestänyt demokratiapäiviä, kyläiltoja
ja mökkiläisfoorumeita kuullakseen
kuntalaisten ja kesäasukkaiden tarpeita. Lähidemokratiaselvityksen kylän ja kaupungin yhteistyöiltaan kutsuttiin kyläläisten toiveen mukaisesti
kaupungin ylin virkamies- ja luottamushenkilöjohto.
Iltaan osallistuivat kaupunginjohtaja, vapaa-aikatoimen johtaja ja kaupunginsihteeri, luottamushenkilöitä
ei saatu paikalle. Lähidemokratiaselvityksen vaiheista ja esille nousseista
teemoista keskustelun sijaan keskityttiin enemmän kylän muihin kehittämisasioihin. Tilaisuuteen osallistui
joukko kyläläisiä, jotka eivät olleet
prosessissa alusta asti mukana, joten
tilaisuuden tarkoitus jäi osallistujille
osittain epäselväksi. Lähidemokratiatoimielimen perustamisesta keskusteltiin ja päädyttiin asian tarkempaan
valmisteluun. Koska toimielimen perustaminen vaatii kaikkien kylien sitoutumisen, päätettiin, että Kylä
Lähtee! hanke tekee kyselyn muille
Viitasaaren kylille. Toimielimen perustamisen vaihtoehdot tuodaan tämän
jälkeen vielä yhteisen kyläillan päätettäväksi. Kaupungin kanssa sovittiin, että asiasta käydään keskustelua
myös kuntalaisten demokratiaillassa.
Kyläkyselyn vastauksista selvisi, ettei
yhteisen toimielimen perustaminen
ole ajankohtaista.
Kylät katsoivat, että lähidemokratia
toimii nyt jo hyvällä tasolla, suhteet
kaupunkiin on toimivat ja kylätoiminta omalla kylällä parhaalla mahdollisella mallilla. Demokratiaillassa yhteistyön tiivistämisen keinoiksi
esitettiin tapahtumakalenterin yhtenäistämistä. Vaikuttamiskanavat
ovat parantuneet Viitasaaren kaupungin ja paikallislehden yhteistyöllä: yhteisöllinen paikallismedia verkossa antaa uuden mahdollisuuden
ottaa kantaa esimerkiksi kaupunginvaltuuston listalla oleviin asioihin.
Kaupungin päättäjät ovat sitoutuneet vastaamaan kuntalaisten kysymyksiin ja kirjoittamaan omia näkemyksiään päätösten perusteista.
KAUPUNKI MAHDOLLISTAA
KYLÄTOIMINTAA
KAUPUNKI
MAHDOLLISTAA
KYLÄTOIMINTAA
Kylän
kehittämis­
raha
Koroton
laina
Kokousraha
Kulttuuri­
toimen kohde­
avustukset
Kaupunki
Kyläillat
ja muut
tilaisuudet
”Kyläasia­
mies”
Kaupunki­
strategia
KYLIEN JA KUNTIEN ESITTELYT
ÄÄNEKOSKI-KONGINKANGAS
ÄÄNEKOSKI on reilun 20 000 asukkaan
kaupunki Keski-Suomessa Jyväskylän
pohjoispuolella. Kaupungin hyvinvointi rakentuu vahvan teollisuuden, kehittyvien palveluiden ja hyvän työpaikkaomavaraisuuden varaan. Äänekoskella
on valittavana monipuoliset asumisen
mahdollisuudet joko kaupunkikeskuksessa tai maaseudun rauhassa järvimaisemissa. Arjen palvelut ovat helposti
saatavilla, vilkas kulttuurielämä, hyvät liikuntamahdollisuudet sekä luonto ja ympäristö tarjoavat mahdollisuudet moni-
puolisille vapaa-ajan harrasteille.
KONGINKANKAAN
KYLÄYHDISTYS RY
Puheenjohtaja Esa Sällinen
puh. 040-511 6852
[email protected]
Konginkankaan kyläyhdistys ry toimii entisen kunnan kaikkien kuuden
kylän yhteisenä edunvalvojana. Sen
hallituksessa on kylien, kesäasukkaiden ja paikallisen SF-Caravanin edustus. Yhdistys ajaa määrätietoisesti
kyläsuunnitelmaan valittuja teemoja sekä hankkeistamalla itse että edistämällä sen asiaa ajavia hankkeita ja
osallistumalla sopivin osin muiden
hallinnoimiin hankkeisiin. Kyläyhdistys järjestää vuosittain kesäpäivät ja joulunavauksen, kyläkokouksia, talkoita sekä muita tapahtumia.
Kannanotot, vuosittainen paikallislehden lehtiliite ja muu aktiivinen
Kuva: Ylä-Savon Veturi ry
Konginkangas sijaitsee Äänekosken
pohjoisosassa Keitele-järven rannalla,
Nelostien ja Vihreän väylän varressa.
Vesiteitse Konginkangas on kanavien
kautta yhteyksissä Päijänteeseen sekä
Konneveden kautta Pielaveteen saakka. Konginkangas liittyi Äänekoskeen
1993. Alueella asuu noin 1500 vakituista asukasta. Lisäksi seudulla on yli
800 loma- asuntoa.
• Perustettu 1911, kaupungiksi 1973
• Kuntaliitos Konginkankaan kanssa 1993
• Uusi Äänekosken kaupunki johon
Sumiaisten kunta ja Suolahden
kaupunki liittyivät v 2007
• Väkiluku 20 077 ( 31.12.2013 )
• Pinta-ala 1 138 km2
• Taajama-aste 76 %
• Elinkeinorakenne: alkutuotanto
3 %, jalostus 44 %, palvelut 53 %,
muut 1 %.
• Kyliä ja kyläalueita: Hietama, Honkola, Järvenpää, Kalaniemi, Koivisto, Konginkangas, Liimattala,
Mämme, Rautionmäki, Riihilahti,
Ruotinkylä, Räihä, Saarikas, Sumiainen, Suolahti, Syvälahti.
Kaupunki tunnetaan paperiteollisuudesta. Tunnettuja yrityksiä ovat
Valtra Oy, Metsä Wood Suolahden
tehtaat, Metsä Fibre Ab ja Metsä Board Oyj.
yhteydenpito sekä virkamiehiin että
mediaan ovat nostaneet Konginkankaan vuosien mittaisesta unohduksesta aktiiviseksi neuvottelujen
osapuoleksi. Konginkangas valittiin
2011 Keski-Suomen Vuoden Kyläksi.
SELVITYSTYÖN VAIHEET
JA TULOKSET
Kaupungin näkökulma
Lähidemokratian tila Äänekoskella
on tyydyttävällä tasolla. Kylät tuovat
kaupungin käsiteltäväksi hankkeitaan
ja tarpeitaan, jotka liittyvät asukkaiden hyvinvointiin, palveluihin ja kyli-
19
en infraan. Kaupunki kysyy kylien lausuntoa asioissa, joilla on vaikutusta
kylien elämään kuten esimerkiksi kouluasiat, kaavoitus, perusturvan palvelut. Kylien asiat etenevät kaupungin
päätöksenteossa myönteisesti, mikäli varatut resurssit niihin riittävät.
Tiedottamisessa kylien asemaa ei ole
erityisesti korostettu. Yhteystiedot
löytyvät puolin ja toisin. Kaupunki
on nimennyt kyläasioille yhteyshenkilöksi vapaa-aikatoimenjohtajan. Kylän oma aktiivisuus vaikuttaa vuoropuhelun määrään ja laatuun.
saa riittävästi ääntään kuuluviin kaupungin päätöksenteossa.
Kyläläisten mielestä kaupungin keskustan kehittäminen nielee resursseja pois reuna-alueilta. Kylän hyvin
toimivat palvelut halutaan ”kurjistaa” samalle tasolle kuin kaupungin
keskustassa. Kyläläisten mielipiteen
kuuleminen täyttää lain vaatimuksen, mutta todellista vaikuttamismahdollisuutta näillä kuulemisilla ei
koeta olevan. Palvelut katoavat ja erityisesti nuorten ja ikäihmisten palveluissa on parannettavaa. Säästökuuri vie palvelut kaupungin keskustaan
vaikka kylät olisivat valmiita keskustelemaan muista ratkaisuista.
teossa. Yhteistyöllä on saatu aikaan
isoja hankkeita, esimerkiksi Lintulahden laiturihanke. Kylä on myös aktiivisesti mukana muissa alueen kehittämishankkeissa. Yhteistyötä muiden
Äänekosken kylien kanssa pitäisi olla
enemmän. Tästä syystä kyläläiset näkevät yhteisen toimielimen perustamisen mahdollisuutena. Konginkankaan ja Sumiaisten kyläyhdistykset
tekivät kaupungille aloitteen kyläasiamiehen palkkaamisesta muutama
vuosi sitten. Sen seurauksena kaupunki nimitti kylien yhteyshenkilön ja
nyt mietitään päätoimisempaa ja päämäärätietoisempaa toimintaa.
Kyläasiamies tai -nainen
Kaupunki kutsuu kylät yhteisesti koolle kaksi kertaa vuodessa. Kokoontumisissa käydään läpi ajankohtaisia aiheita ja kutsutaan paikalle tarpeen
mukaan eri alojen asiantuntijoita. Kyläillan teema päätetään aina edellisessä
tapaamisessa kylien toiveiden mukaisesti. Kaupungilla ei ole erillistä maaseutuohjelmaa. Ohjelmatyössä kaupungin mielestä maaseutualueita ja
kyliä voisi huomioida enemmänkin.
Kaupunki varaa vuosittain 15 000 €
määrärahan kylien kehittämiseen.
Ääneseudun Kehitys Oy:llä on viime
vuosina ollut vahva rooli seudun maaseutualueiden kehittämisessä. Parhaillaan se valmistelee yhdessä kaupungin
kanssa kylien ja kaupungin yhteistyötä edistävää hanketta. Tavoitteena on
saada henkilöresurssi kylien kehittämisen tueksi. Myös kylille suunnattavan rahallisen tuen lisääminen kaupungin budjettiin on valmisteilla.
Kylän näkökulma
Konginkankaan kyläläisten tapaamisessa kartoitettiin kaupungin ja kylän vuorovaikutusta ja kaupungin
palvelujen ja asenteen toimivuutta suhteessa kylän asukkaisiin. Kyläläiset kokevat, että kylien asiat eivät kiinnosta päättäjiä ja että asialle
täytyisi kiireesti tehdä jotain. Etenkään liitoskuntien, Konginkankaan,
Sumiaisten ja Suolahden kylät eivät
20
Konginkankaan oma aktiivisuus on
huomioitu kaupungin päätöksen-
Paikallisidentiteetti halutaan säilyttää, mutta silti pitäisi kyetä ajattelemaan, että kaikki ovat samanarvoisia Äänekosken kaupungin asukkaita.
ALUETOIMIKUNTA
Kyläasiamies/nainen
Aluetoimikunta
Aluetoimikunta
Aluetoimikunta
Kaupunki
Aluetoimikunta
Kaupungin päättäjien kiinnostuksen
herättämiseksi pohdittiin kyläasioiden viemistä valtuuston iltakouluun
ja kaupunginhallituksen kutsumista
Konginkankaalle, mutta näistä luovuttiin. Päätettiin tiedottaa päättäjille lähidemokratiaselvityksen
etenemisestä ja tuloksista. Lähidemokratiatoimielimen perustamisesta
innostuttiin ja päätettiin kokoontua
vielä uudelleen pohtimaan toimielimen tehtävää ja organisoitumista.
Työryhmässä kartoitettiin erilaisia
vaihtoehtoja. Yhtenä mallina tuli esille neljän aluetoimikunnan perustaminen kuntaliitosjaon mukaan. Aluetoimikunnat tekisivät yhteistyötä
keskenään ja kaupungin kanssa. Vaihtoehtoisesti kylätoimielin kokoaisi
yhteen edustajat kaikilta kyliltä. Kylien edustajien valinta ja vastuu keskustelutti: miten valinta suoritetaan
niin, että kylän edustajat ovat aidosti oman alueensa asialla ja tiedottavat
asioista sekä toimielimeen päin että
päinvastoin. Asiaa esiteltiin muille kylille ja kaupungin päättäjille yhteisessä
kyläillassa. Kaupungin luottamushenkilöt ja virkamiehet eivät tilaisuuteen
osallistuneet, eikä kaikilta kyliltä saa-
”Lähidemokratia tulisi
nähdä maaseutualueiden
elinvoimaisuuden, paikallisen aktiivisuuden, asukkaiden tulevaisuudenuskon ja
yritteliäisyyden käytännön
keinoina.”
Ritva Pihlaja
tu edustusta paikalle. Kylätoimielin
päätettiin kuitenkin perustaa. Kyläasioista vastaava virkamies valtuutettiin viemään aloite kaupunginhallitukselle, joka nimeää edustajansa
työryhmään. Tavoitteena on, että kylätoimielimen toiminta saadaan käynnistettyä viimeistään v. 2015 alussa.
21
Kuva: Ylä-Savon Veturi ry
PROSESSI
Vastausten saaminen sähköpostikyselyyn tuotti vaikeuksia. Kyläläisten
kuulemistilaisuudessa päätettiin, ketkä kaupungin virkamiehet ja luottamushenkilöt kutsutaan selvityksen
seuraavaan tapaamiseen. Paikalle
saapui vain kyläasioista vastaava virkamies. Yhteistyö kaupungin kanssa
ei toiminut toivotulla tavalla.
POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Selvityksen tavoitteena oli
kartoittaa kohdealueiden lähidemokratian nykytila, kehittämiskohteet ja luoda paikalliset toimintamallit. Hankkeen
rooli oli toimia herättelijänä
ja ulkopuolisena puolueettomana tahona. Se saattoi vuoropuhelun ja osallistumisen
alulle sekä auttoi prosessiin
osallistuvia tehtävien ja vastuiden määrittelyssä. Selvityksen
toteuttaminen kahden maakunnan alueella mahdollisti
toisilta oppimisen, kokemusten vaihdon ja hyvien käytäntöjen jakamisen.
Selvityksen onnistumisen kannalta
olennaista oli kuntien avainhenkilöiden ja kylätoimijoiden sitoutuminen
yhteistyöhön. Heidän mukanaolonsa
toi selvitykseen paikallista asiantuntemusta ja ruohonjuuritason näkemystä.
Niissä kunnissa, joissa yhteistyöhön sitouduttiin aidosti, myös prosessit etenivät hyvin. Joissakin kunnissa yhteistyö ei edennyt nykytilan kartoituksen
jälkeen ja kehittäminen jäi tässä vaiheessa toteutumatta. Tulosten saavuttamiseksi työryhmän kokoonpanon
tarkempi rajaaminen olisi tehostanut
prosessia. Kokoonpanon vaihtelu vaikutti työskentelyn etenemiseen ja hidasti sekä vaikeutti prosessin etenemistä.
Uusien toimintamallien työstäminen
ja käyttöönotto vievät runsaasti aikaa.
Luottamuksen syntyminen, uusien
toimintatapojen opettelu ja ajatusten
muokkaus vaatii aikaa ja harjoittelua.
Nykytilan kartoittaminen kunnissa
toi esille hyvin samankaltaisia teemoja: kylien ääni ei kuulu, kunnat
22
tavoittelevat säästöjä kylien palveluja karsimalla selvittämättä vaihtoehtoisia malleja, aktiivisten kylätoimijoiden vähäisyys kasaa vastuun
yksien harteille. Joidenkin kuntien
avainhenkilöiltä oli vaikeuksia saada vastauksia sähköpostikyselyyn ja
osallistumaan kyläiltoihin. Tästä sai
sen kuvan, etteivät kyläasiat kiinnosta kaikkia kuntia tai niiden katsotaan
vievän liikaa resurssia.
”Kunnat muuttuvat
- kylät pysyvät!”
Kylillä taistellaan myös vähäisistä resursseista. Niillä on tarve yhdistää
voimavarat ja vanhoista kylien välisistä kaunoista ja kateudesta halutaan astua askel eteenpäin. Kylien
välille halutaan avoin ja luottamuksellinen suhde ja yhdessä tekemisen
meininki. Tässä tarvitaan yhteistyötä
kunnan kanssa.
Lähidemokratia voidaan nähdä myös
perinteisen edustuksellisen demokratian uhkana. Epätietoisuus siitä,
mitä toiminnalla tavoitellaan, aiheuttaa epäluuloa ja ristiriitoja. Asioita
ei olla aina valmiita ajattelemaan uudella tavalla eikä valtaa haluta antaa
pois omista käsistä. Kylien tulee ajatella oma roolinsa uudella tavalla vakavasti otettavana toimijana. Kuntien tulee tunnustaa ja hyväksyä kylät
potentiaalisina palveluntuottajina tai
muuna voimavarana: kylä on haluttu
asuinpaikka ja uutta palvelutoimintaa syntyy, jos infra on kunnossa. Hyviin tuloksiin päästään vain kaikkien
osapuolten sitoutumisella, uudenlaisen ajattelutavan ja toimintakulttuurin omaksumisella.
Oman haasteensa selvitystyölle on
tuonut murroksessa oleva kuntarakenne, tulevat lainmuutokset ja kuntaliitokset. Kunnat hakevat säästöjä
keskittämällä, jolloin paikalliset ratkaisut jäävät selvittämättä ja työt ja
verotulot karkaavat kunnasta. Lähidemokratian kehittäminen nähtiin tärkeänä, mutta epävarmuus tulevasta
kuntarakenteesta vei pohjan kehittämiseltä. Kyläläiset pohtivat, olisiko
palvelut mahdollista järjestää taloudellisemmin ja paremmin paikallisesti
ostopalveluna oman kunnan yrittäjiltä tai kolmannen sektorin toimijoilta.
Päätösten vaikutusten arviointia tulee
kunnissa kehittää arvioimalla päätösten pitkäaikaisvaikutukset maaseudun elinvoimaisuuteen.
Prosessissa lähidemokratia nostettiin
aktiiviseen keskusteluun kunnissa ja
kylissä kokoamalla ihmiset saman
pöydän ääreen: syntyi avoin keskusteluyhteys, jonka toivotaan kunnissa
jatkuvan ja kehittyvän edelleen. Kylille on annettu uutta virtaa ja uusia malleja, joilla voi suunnitelmallisesti vaikuttaa kylän tulevaisuuden
kehittämiseen ja kehittymiseen. Samalla kunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille on annettu tietoa
kylien toiminnasta ja mahdollisuuksista. Kylien ja kuntien lisäksi yhteistyötahoina ja hyödynsaajina ovat
olleet paikalliset ja alueelliset kehittäjät. He toivat työhön näkemystä ja
osaamista saaden myös taustamateriaalia omiin hankkeisiinsa.
Toimintamallien ollessa vasta alkuvaiheessa, on tärkeää miettiä niiden
jatkumisen ja kehittymisen turvaaminen. Tästä on käyty keskusteluja
kunnan virkamiesten kanssa ja ratkaisuksi on esitetty kyläasiamiehen tai
vastaavan palkkaamista toiminnan
jatkumiseksi. Yhtenä vaihtoehtona
on tuotu esille toiminnan hankkeistaminen. Mikäli toimintamallina on
kylätoimielin, on huolehdittava, ettei sen toiminnasta tule pienen piirin vallankäytön välinettä ja että se
on puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Lähidemokratian kehittäminen on
pitkä prosessi, joka saatiin vasta alulle. Aihe tulee pysymään ajankohtaisena ja merkittävänä ja siitä löytyy
varmasti uusia näkökulmia ja kehittämisalueita. Yleispätevää lähidemokratian toimintamallia ei ole
olemassa, vaan kuntien ja kylien on
löydettävä paikallinen ratkaisu. Tässä
selvityksessä esitellään kuusi erilaista
toimintamallia. Uskomme, että luotuja toimintamalleja voidaan hyödyntää kylillä, kunnissa ja järjestöissä. Näemme, että näillä käytännön
työkaluilla kehitetään aidosti toimivaa lähidemokratiaa.
LÄHTEET
Auvinen, H. 2014. Aitoa lähidemokratiaa. Savon Sanomat 21.2.2014.
julkaisuja 27/2012. Helsinki: Valtiovarainministeriö.
Helppikangas, P. 2013. Haastattelu. Kylä lähtee! hanke
Pihlaja, R. 2014. Kansalaiselle keino vaikuttaa.
Savon Sanomat 4.2.2014.
Möttönen, M. 2013. Kainuun sopimuksellinen
toimintatapa 2013–2015. Case Kainuun YTYtoiminta. Kainuun Nuotta ry.
Pihlaja, R. 2014. Miksi lähidemokratiaa? www.
kalakukkory.fi/attachments/article/215/
Ritva%20Pihlaja%20Tahko%20190214.pdf
Pihlaja, R. 2010. Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti.
Sonkajärven kunta. 2013. Kyläparlamentti.
Pihlaja, R. 2010. Kolmas sektori ja julkinen valta. Kunnallisalan kehittämissäätiö: tutkimusjulkaisu nro 61. www.kaks.fi/sites/default/files/
Tutkimusjulkaisu%2061.pdf
Vaikuttajan tietopankki. 2006. www.kansanvalta.fi/Etusivu/Demokratia
Vaikuttajan tietopankki. 2007. www.kansanvalta.fi/Etusivu/Kansalaisvaikuttaminen
Kuva: Ylä-Savon Veturi ry
Pihlaja, R. & Sandberg, S. 2012. Alueellista demokratiaa? – Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriön
Suomen Kuntaliitto. 2013. Kuntalaisten osallistuminen: Lähidemokratia. www.kunnat.net/fi/
palvelualueet/demokratia/osallistuminen/lahidemokratia/Sivut/default.aspx#anchor-details
23
24