1. No category

Subscribe
Share
Past Issues
Translate
Näytä sähköposti selaimessa 11 | 2015
18.11.2015 SISÄLTÖ
Kuopiossa lähdettiin syyslomalle koodikoulun kautta
EU:n tuomioistuin ratkoo tekijänoikeuden uusia haasteita
Träff med en europé ­ representationens nya översättare
Talous ja investoinnit puhuttivat Oulussa
Afrikka­rahasto puuttuu pakkomuuton syihin
Arvoisa lukija!
Marraskuun uutiskirjeessä käymme Kuopiossa lasten
koodikoulussa ja Oulussa kuuntelemassa Kasvun karavaani ­
keskusteluja. Lukijat pääsevät tutustumaan komission
Suomen­edustuston uuteen ruotsinkääntäjään
ja saavat EU:n tuomioistuimesta helpottavan
viestin: nettisivujen selaileminen ei riko tekijänoikeutta.
Ulkomaanraportti kertoo Afrikan hätärahaston
perustamisesta. Muistathan, että voit vaikuttaa uutiskirjeisiin lähettämällä
meille toiveitasi palautelomakkeella. Terveisin
Euroopan komission Suomen­edustusto
Syyslomalle koodikoulun kautta
Lokakuussa vietetty Euroopan koodiviikko käynnistyi Kuopiossa lasten koodikoululla.
Parikymmentä alle 10­vuotiasta tutustui ohjelmointiin pelien avulla. Pohjois­Savon maakuntasalissa Kuopiossa kävi kuhina lokakuisena lauantaiaamuna, kun
parikymmentä lasta tuli harjoittelemaan tietokoneohjelmointia. Kullakin nuorella koodarilla oli
mukana isä tai äiti. Nuorin osanottaja oli neljävuotias, vanhin yhdeksän. Aleksis Kiven päivänä 10.10.2015 järjestetty tempaus oli osa Euroopan koodiviikkoa, jonka
tavoitteena on esitellä ja opettaa ohjelmointitaitoja lapsille ja aikuisille EU­maissa.
Kuopiolaislapsilla oli mahdollisuus hioa oppimiaan taitoja kokonainen viikko, sillä tapahtuma osui
sopivasti syysloman alkuun.
Opettamassa ja avustamassa olivat koodinikkarit Rocsolesta, joka järjesti koodikoulun yhteistyössä
Europe Direct ­tiedotuspisteen ja Pohjois­Savon liiton kanssa.
RSS
Kuopion koodikouluaamuun osallistui neljä tyttöä, ja äitejä oli mukana seitsemän. Kuvassa Anne ja
Luca Paasikari (vas.) sekä Aatu ja Tiina Levänen. Lapset tutustuivat ohjelmoinnin alkeisiin hauskasti ja helposti. Varsinaista ohjelmointikieltä ei
tarvinnut opetella, vaan komennoissa käytettiin koodikouluopetukseen erikseen kehitettyä
ohjelmistoa. Lasten koodikoulun pääopettaja, teknologiapäällikkö Harri Auvinen Rocsolesta
selittää, että pienetkin lapset ymmärtävät toimintojen yhteyden konkreettisesti.
– Lapsi itse painaa nappeja, näytöllä tapahtuu jotakin, ja lapsi huomaa, että ruudulla tapahtuvat
jännät asiat ovat hänen kädenjälkeään. Koodikoulussa lapset piirtävät ohjelmointilausekkeiden
avulla erilaisia kuvioita. Osa lapsista innostuu myös mahdollisuudesta ohjelmoida ääniä.
Kaiuttimista voi ohjelmoida kuulumaan erilaisia sävelkulkuja, Auvinen kertoo.
Kaikki nuoret kooditaiturit saivat aamupäivän päätteeksi diplomin ja älypelin. Koodikouluja vetänyt
Auvinen toteaa, että avainsana on onnistumisen ilo. On upeaa havaita pystyvänsä tekemään
ruudulle mitä hienoimpia luomuksia.
– Konkreettinen esimerkki tästä oivalluksesta on se, kun lapsi tulee koodikoulun jälkeen sanomaan
haluavansa isona koodata omia pelejä.
Kuopiossa vuonna 2012
perustettu Rocsole Oy kehittää
teollisuusputkien ja ­säiliöiden
sisään näkeviä mittalaite­
ratkaisuja kansainvälisen
öljyteollisuuden tarpeisiin.
Globaalisti toimiva Rocsole tekee
yhteistyötä Itä­Suomen
yliopiston ja Kuopio
Innovationin kanssa. 10
henkilöä työllistävä yritys on
saanut kehittämistukea EU:lta.
Koodauspäivän tunnelmat välittyvät Europe Direct ­palvelun Kuopion­tiedottajan
Jari Sihvosen kuvaamalta videolta.
Palaa sisällysluetteloon
Uudet viestintämuodot haastavat © tekijänoikeutta Digitaaliunionin rakentaminen edellyttää komission mukaan myös EU:n
tekijänoikeussäännösten uudistamista. Niiden tulkintaa ja soveltamista internet­ajan
tilanteissa on pitkälti ohjannut EU:n tuomioistuin. Tekijällä on – eräin poikkeuksin – yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä. Tämä tekijänoikeuden
perusajatus on naulattu niin kansainvälisiin sopimuksiin kuin EU:n ja Suomen lainsäädäntöön.
Määräysvalta koskee teoksen kappaleen valmistamista ja saattamista yleisön saataviin esimerkiksi
levittämällä tai esittämällä julkisesti. Teos ei välttämättä ole taideteos, ja tekijä voi olla kuka
tahansa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että teosten kopiointiin, levittämiseen, näyttämiseen ja esittämiseen
pitää yleensä saada tekijältä lupa. Hän voi myöntää tai evätä luvan, asettaa sille ehtoja tai
edellyttää korvausta. Kirjailijat ja muusikot luovuttavat usein taloudelliset oikeutensa sopimuksella
kustantajalle tai levy­yhtiölle, jolloin näistä tulee oikeudenhaltijoita.
Uudet viestintämuodot kuitenkin koettelevat määritelmiä ja tekijänoikeuden rajoja.
Euroopan unionin tuomioistuin EUT on vuosikymmenet tehokkaasti yhtenäistänyt EU­
maiden lainsäädäntöä myös tekijänoikeusalalla, sillä sen tulkinnat EU:n
säädöksistä, periaatteista ja käsitteistä sitovat kaikkia jäsenmaita. EUT yhtenäistää tekijänoikeutta
IPR University Centerin järjestämässä iltapäiväseminaarissa 5.11.2015 käsiteltiin tuoreita EUT:n
tekijänoikeusratkaisuja.
– Tekijänoikeus EU:ssa on yhä nippu kansallisia oikeuksia, vaikka EUT:n ratkaisut ovat vieneet
eteenpäin tekijänoikeuden yhtenäisempiä tulkintoja, esimerkiksi sellaisia käsitteitä kuin yleisö ja
uusi yleisö, kohtuullinen korvaus sekä tilapäinen kappaleen valmistaminen, totesi keväällä 2015
tekijänoikeudesta väitellyt Pekka Savola. Seminaaripäivänä julkistettiin komission keskeneräinen asiakirja Towards a modern, more
European copyright framework, joka on 9.12.2015 julkaistavan tiedonannon luonnos.
Pekka Savola huomautti, että
komission
tiedonantoluonnoksessa on
keskitytty lähinnä digitaalisten
sisämarkkinoiden
parantamiseen varsin
vaatimattomilla muutoksilla,
eikä asiakirja sisällä syvällisiä
tekijänoikeuden uudistuksia.
Ensimmäinen lakiehdotus on
odotettavissa keväällä 2016.
Oikeustieteilijöiden pitkään
toivomaa yhtenäistä EU­
tekijänoikeutta joudutaan
Savolan mukaan ilmeisesti
odottamaan edelleen.
Nettiselailu on laillista
Painotuotteiden, äänilevyjen ja muiden fyysisten kopioiden aikakaudella oli helppo hahmottaa, mitä
kappaleen valmistaminen tarkoittaa. Tänä päivänä teosten kopiot siirtyvät bitteinä verkossa, ja
juristit ovat joutuneet pohtimaan, millaiseen kappaleenvalmistukseen sähköisessä maailmassa
tekijän määräysvalta ulottuu.
Teoksesta syntyy teknisiä kopioita sen siirtyessä verkossa eteenpäin ja avautuessa vastaanottajan
ruudulle. Vaikka tällaiset tilapäiskopiot jäävät tietoyhteiskuntadirektiivin mukaan tekijän
yksinoikeuden ulkopuolelle, niistäkin on käyty oikeutta.
Senior Associate Kalle Hynönen Asianajotoimisto Krogerukselta totesi, että helpotuksen tunne oli
laajaa, kun EUT linjasi, että välimuistiin ja kuvaruudulle selailun yhteydessä syntyvät kopiot ovat
näitä tilapäisiä kopioita. Nettiselailu on siis laillista.
Myös linkityksiä on pohdittu tuomioistuimissa. Journalistien ja mediayritysten harmiksi monet
uutisseurantapalvelut poimivat ja välittävät linkkejä toimittajien luomaan verkkosisältöön ilman
tekijöiden suostumusta. EUT:n mukaan tämä on kuitenkin sallittua, jos alkuperäinen uutisaineisto
on vapaasti saatavana netissä. Näiden verkkouutispalveluiden toiminta on esillä myös komission
tekijänoikeutta koskevassa tiedonantoluonnoksessa.
– Viimevuotisessa Svensson­ratkaisussaan EUT otti näkökulmakseen oikeudenhaltijoiden
alkuperäisen tavoitteen: mitä he painottivat antaessaan luvan julkaisemiseen verkossa. EUT:n
mukaan uutispalvelu välitti samoja teoksia samalla teknisellä tavalla, johon alkuperäiset tekijät
olivat antaneet luvan. Aineisto oli alun perinkin vapaasti saatavilla, eli palvelua ei osoitettu uudelle yleisölle. Tätä EUT:n
kehittämää "uuden yleisön" käsitettä on kritisoitu mm. siksi, että sitä ei voida johtaa Bernin
sopimuksesta, Hynönen sanoi.Bernin sopimus vuodelta 1886 on kansainvälisen
tekijänoikeusjärjestelmän perusta, mutta sitä on viimeksi uudistettu vuonna 1979.
Bernin sopimusta hallinnoiva Maailman henkisen omaisuuden järjestö WIPO on kuitenkin saanut
aikaan myös internet­ajan kansainvälisiä sopimuksia tekijänoikeuksista ja niiden lähioikeuksista.
Tekijänoikeuden perusteita
Tekijänoikeus tarkoittaa tekijän yksinoikeutta määrätä luomastaan teoksesta
ja sen käytöstä, kuten kopioinnista ja yleisön saataviin saattamisesta, myös
muutettuna, käännöksenä tai toisessa taidelajissa.
Tekijänoikeus syntyy, kun teos on luotu, eikä se edellytä rekisteröintiä tai
muita muotovaatimuksia.
Teosta käytettäessä tekijän nimi on ilmoitettava, eikä teosta saa muuttaa
niin, että se loukkaa tekijää.
Tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia, periaatetta, tietosisältöä tai
juonta.
Tekijänoikeuteen liittyy rajoituksia: ilman erillistä tekijän suostumusta
useimpia teoksia saa esimerkiksi kopioida yksityiseen käyttöön, siteerata ja
käyttää opetustoiminnassa, arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa.
Tekijänoikeus on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen
kuolinvuotensa päättymisestä (ei siis kuolinpäivästään).
Tekijänoikeuden lähioikeuksia ovat muun muassa esittävän taiteilijan,
äänitallenteen tuottajan, kuvatallenteen tuottajan, radio­ ja televisioyrityksen
sekä valokuvaajan oikeudet. Lähioikeuksien suoja­aika on 50 vuotta esitys­,
tallentamis­, julkaisemis­, lähetys­ tai valmistamisvuodesta.
Tekijänoikeuden loukkaaminen on rangaistava teko.
Tekijänoikeutta normittavia direktiivejä on tähän mennessä annettu
yhdeksän:
Yhteishallinnointidirektiivi, 2014/26/EU
Orpoteosdirektiivi, 2012/28/EU
Kuvataiteen jälleenmyyntikorvauksia koskeva direktiivi 2001/84/EY
Tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivi 2001/29/EY
Tietokantadirektiivi 96/9/EY
Vuokraus­ ja lainausdirektiivi 92/100/ETY, kodifioitu 2006/115/EY
Satelliitti­ ja kaapelidirektiivi 93/83/ETY
Suoja­aikadirektiivi 93/98/ETY, kodifioitu 2006/116/EY, 2011/77/EU Tietokoneohjelmadirektiivi 91/250/ETY, 2009/24/EU
Useita näistä direktiiveistä on vuosien mittaan täydennetty ja muutettu.
Tekijänoikeutta koskevien aineellisten säännösten harmonisoinnin lisäksi vuonna
2004 annettiin teollis­ ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskeva direktiivi
2004/48/EY.
Palaa sisällysluetteloon
TRÄFF MED EN EUROPÉ
Från Kinshasa till
Helsingfors, från
systemvetenskap
till översättning
I somras började Göran
Kjellman som handläggare i
språkfrågor och
översättning vid Europeiska
kommissionens
representation i Finland.
För att bekanta oss lite
närmare med honom ställde
vi sex frågor till Göran. Namn, ålder: Göran Kjellman, 54
Titel: Handläggare i språkfrågor och översättning
Uppgifter: Översättning och informationsspridning
1. Vad arbetar du med och var?
Jag arbetar på EU­kommissionens representation på Malmgatan 16 mitt i centrala
Helsingfors. Huvudsakligen arbetar jag med översättning och
informationsspridning, men också med att nätverka och knyta kontakter med alla
som arbetar med översättning och språk i Finland, till exempel översättare,
studenter, terminologer, journalister, lärare och andra.
2. Vilken specialkompetens behövs för ditt arbete?
Först och främst måste man naturligtvis kunna översätta, det är ju grunden för mitt
arbete. En annan viktig egenskap är att man är flexibel och snabbt kan byta
mellan olika arbetsuppgifter. Ena dagen kan jag befinna mig på ute på ett
universitet för att hålla en föreläsning om möjligheterna för språkstudenter att få
arbete inom EU och nästa dag översätter jag pressmeddelanden som med snäv
tidsmarginal ska läggas ut på representationens webbsida. Det kan vara stressigt
ibland, men samtidigt är det just denna variation som gör arbetet så dynamiskt och
spännande!
3. Vad har ditt arbete för betydelse?
Jag hoppas och tror att jag kan bidra till att göra EU­frågorna mer begripliga för
människor. I detta sammanhang vill jag gärna göra reklam för den veckobulletin
som representationen skickar ut varje vecka. Veckobulletinen ges ut både på
finska och svenska och genom den kan man på ett smidigt sätt hålla sig
informerad om vad som händer i EU och vilka aktiviteter som representationen
organiserar. En annan viktig del av mitt arbete är att informera om möjligheterna
att få arbete och praktik inom EU samt att arbeta för flerspråkighet.
4. Varför valde du att söka till EU?
Jag har alltid varit intresserad av språk och andra kulturer. Innan jag sökte till EU
hade jag arbetat flera år som systemvetare vilket jag trivdes med, men jag kände
ändå att jag ville prova på något nytt så när jag såg annonsen om att söka till EU­
kommissionen för att jobba som översättare tvekade jag inte. Det har varit
spännande att lära känna folk från hela Europa och att få lära sig flera nya språk.
5. Höjdpunkter i EU­karriär?
Som översättare på EU­kommissionen har man möjlighet att åka till ett universitet i
ett EU­land för att hjälpa till med undervisning av sitt modersmål samt informera
om EU. För ett antal år sedan åkte jag därför till University College i London för att
under några veckor undervisa i svenska samt hålla föreläsningar om hur det är att
arbeta som översättare på EU­kommissionen, vilket var otroligt givande och
intressant.
6. Vad gör du på fritiden? Just nu går en stor del av min fritid åt till att läsa finska men annars försöker jag
träna några gånger i veckan. Jag tycker om att sjunga, läsa böcker, baka (och
framförallt äta…) cheesecake samt att vara i min sommarstuga där jag odlar
exotiska frukter som persikor, buskblåbär och mullbär. Resor är också en viktig del
av mitt liv och särskilt då till Afrika där jag tillbringade en stor del av min uppväxt (i
Kinshasa i Kongo). Har man en gång bott i Afrika så längtar man alltid tillbaka dit!
Palaa sisällysluetteloon
Kasvun karavaani ennätti Ouluun
Oulun Kasvun karavaani ­tapahtumat marraskuun alussa houkuttelivat satamäärin
osallistujia kuuntelemaan ja keskustelemaan EU:n ja Pohjois­Suomen
tulevaisuudennäkymistä. Kasvun karavaani ­kiertue pysähtyi Oulussa 2.11.2015. Yrittäjät, päättäjät, opiskelijat ja muut
paikalliset osallistuivat Karavaanin seminaareihin ilahduttavan runsaslukuisesti.
Aamupäivällä oli valittava, osallistuisiko Finnkinon elokuvasalissa yleisötilaisuuteen "Suomi 20
vuotta EU:ssa – löytääkö Eurooppa yhteisiä ratkaisuja?" vai suuntaisiko askelet Scandic­hotelliin.
Siellä yrittäjät ja sijoittajat saivat tietoa EU:n investointiohjelmasta ja strategisten investointien
rahastosta (ESIR, englanniksi EFSI), joista puhuttiin lisää iltapäivällä Pohjois­Pohjanmaan liiton
maakuntapäiviin liittyvässä ohjelmaosiossa.
Aiheet muuttoliikkeestä Pohjois­Suomen kasvunäkymiin
Aamun paneelissa puhuttiin ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotuksen Ville Cantellin johdolla
Euroopan tilanteesta, esimerkiksi muuttoliikkeestä, taloudesta ja Ukrainasta. Toistasataa
kiinnostunutta, osa koululaisia, oli tullut kuuntelemaan värikästä keskustelijaryhmää, johon oli
saatu eri puoluekantoja edustavia kansanedustajia ja meppejä eli europarlamentaarikkoja.
Euroopan unionin näkökulmaa edusti komission Suomen­edustuston päällikkö Sari Artjoki.
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että talouden kasvuun tarvitaan laajaa yhteistyötä.
Yleisökysymykseen työmarkkinajärjestöjen panoksesta panelistit vastasivat erilaisin painotuksin:
kansanedustajista Antti Rantakangas tähdensi keskustelun merkitystä ja Hanna Sarkkinen
työnteon kannattavuutta, Artjoki innovaatioiden kehittämistä ja meppi Petri Sarvamaa
puolestaan kovempaa työntekoa.
– Vika ei ole Euroopan unionissa tai eurossa vaan taloudessa. Suomessa työmarkkinoiden on
sopeuduttava vallitsevaan tilanteeseen, Sarvamaa sanoi.
Iltapäivällä suurin osa panelisteista siirtyi keskustelemaan paikallisemmista aiheista, erityisesti
Pohjois­Suomen mahdollisuuksista saada EU:sta eväitä talouskasvuun. Keskustelun veti toimittaja
Johanna Korhonen.
Aamupäivän paneelissa
keskusteltiin taloudesta. Hanna
Sarkkinen totesi, että ESIR on
hyvä lähtökohta investointien
lisäämiseen – kasvu ei synny
vain leikkauksista.
Antti Rantakankaan mielestä
suunta on nyt oikea, ja tarvitaan
määrätietoisia toimia, joilla
tavoitellaan kasvua ja
työllisyyttä.
Investoinnit kiinnostivat yrityksiä
Euroopan talouden nousuun tarvitaan investointeja, eli yritysten on voitava luottaa siihen, että
niiden kannattaa kehittää ja laajentaa toimintaansa vaikka lainarahan turvin. Tätä luottamusta
komissio haluaa nostaa investointiohjelmallaan, jonka keskeinen osa on strategisten investointien
rahasto (ESIR). Se ei nimestään huolimatta ole rahasto vaan takausjärjestelmä, jonka
tarkoituksena on houkutella sijoittajia investoimaan erityisesti uudenlaiseen yritystoimintaan.
Aamupäivällä viitisenkymmentä paikallista yrittäjää kokoontui kuulemaan ja keskustelemaan EU:n
investointiohjelmasta. Sen taustaa, tavoitteita ja sen tarjoamia mahdollisuuksia Suomessa sekä
ESIRin rahoitusmekanismia esittelivät Jukka Luukkanen Euroopan investointipankista ja
komission erityisasiantuntija Vesa­Pekka Poutanen. Mukana järjestelyissä olivat myös Oulun
kauppakamarin ja Pohjois­Pohjanmaan yrittäjien edustajat.
Poutanen korosti, että talous tarvitsee investointeja lähteäkseen kasvuun, ja ESIR on mahdollisuus
lisärahoitukseen. – Monenlaisilla toimijoilla ja toimilla on mahdollisuus saada ESIR­rahoitusta, erityisesti
korkeariskisillä isoilla hankkeilla, Luukkanen täydensi.
ESIR­asiantuntijoiden esittelyrupeama jatkui iltapäivällä toisessa seminaarissa, joka oli osa
Pohjois­Pohjanmaan maakuntapäiviä. Yleisössä nähtiinkin runsaasti alueellisia päättäjiä.
Keskusteluun osallistunut europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen myönsi, että EU­rahojen
hakeminen voi tuntua hankalalta, mutta apua on tarjolla. Suomenkielistä alkuneuvontaa saa ESIR­
verkkosivulta, missä myös ohjataan erityyppiset rahoituksen hakijat ottamaan yhteyttä oikealle
välittäjäorganisaatiolle. Kasvun karavaani
Tapahtumilla halutaan edistää EU:n näkyvyyttä maakunnissa. Kiertueella
pohditaan, miten voidaan edistää kunkin alueen kansainvälistä kilpailukykyä
ja parantaa ihmisten arkea. Kiertueen järjestävät Euroopan parlamentin Suomen­tiedotustoimisto,
Euroopan komission Suomen­edustusto, ulkoasiainministeriön
Eurooppatiedotus, eduskuntatiedotus, työ­ ja elinkeinoministeriö ja Tekes.
Oulun Kasvun karavaanin yhteistyökumppaneina ovat Pohjois­Pohjanmaan
liitto ja Pohjois­Pohjanmaan EU­tietopiste. Tänä vuonna karavaani on pysähtynyt Tampereella, Vaasassa ja Oulussa;
vuoden 2016 ohjelma on suunnitteilla.
Palaa sisällysluetteloon
Afrikka­rahasto puuttuu pakkomuuton syihin
Euroopan ja Afrikan valtionpäämiehet keskustelivat marraskuussa muuttoliikkeestä
Maltalla. Kokouksessa allekirjoitettiin Afrikan hätärahaston perustamiskirja.
Lähi­Idän ja Afrikan sodat ja muu epävakaus ovat jatkuvasti kasvattaneet Eurooppaan
suuntautuvaa muuttoliikettä. Euroopan nykyisen muuttoliikepolitiikan tavoitteena on paitsi estää
siirtolaisten menehtyminen matkalle myös pyrkiä vakauttamaan oloja heidän lähtö­ ja
kauttakulkumaissaan.
Marraskuussa Maltalla järjestetyssä huippukokouksessa perustettiin Afrikan hätärahasto, jolla
tuetaan vakautta ja puututaan sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin
syihin Afrikassa.
Valtionpäämiehet Euroopasta ja Afrikasta kokoontuivat Vallettaan 11.–12.11.2015 keskustelemaan
yhteistyöstä siirtolaisuuskysymyksissä. Rahoittajina EU, jäsenmaat ja muut tahot
Hätärahastoon osoitetaan 1,8 miljardia euroa EU:n talousarviosta ja Euroopan kehitysrahastosta.
Marraskuun puoleenväliin mennessä EU:n jäsenmaat ovat lisäksi ilmoittaneet yhteensä 81
miljoonan euron panostuksesta, josta Suomen osuus on viisi miljoonaa, Tanskan kuusi ja Ruotsin
kolme. EU odottaa saavansa vielä lisää varoja jäsenvaltioilta ja muilta rahoittajilta.
Rahastolla pyritään puuttumaan epävakauden, pakkosiirtojen ja sääntelemättömän muuttoliikkeen
syihin sekä edistämään kohdemaissa taloudellisia mahdollisuuksia, tasa­arvoa ja turvallisuutta.
Varoilla voidaan tukea erityisesti hankkeita,
jotka luovat työllistymismahdollisuuksia etenkin nuorille ja naisille esimerkiksi ammatillisen
koulutuksen kautta.
jotka tukevat paikallisia peruspalveluja, kuten elintarvike­ ja ravitsemusturvaa,
terveydenhuoltoa ja koulutusta.
jotka ehkäisevät laitonta maahanmuuttoa sekä tuetaan laillista maahanmuuttoa, liikkuvuutta
ja turvapaikka­asioiden hoitoa.
jotka parantavat hallintoa ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista sekä tehostavat
lainvalvontaa mukaan lukien rajavalvonta.
Perustettu rahasto täydentää EU:n ja jäsenvaltioiden kehitysapua Afrikalle. Sen taso on vuosittain
noussut noin 20 miljardiin euroon. Eniten tukea läpikulkumaille
Eurooppaan suuntautuvat muuttoreitit kulkevat sellaisten Afrikan
maiden ja alueiden halki, joiden tilanne on ollut ennestäänkin
hauras, ja siksi juuri ne saavat eniten EU:n rahoitustukea:
Sahelin ja Tšad­järven alueet: Burkina Faso,
Kamerun, Tšad, Gambia, Mali, Mauritania, Niger, Nigeria
ja Senegal.
Afrikan sarvi: Djibouti, Eritrea, Etiopia, Kenia, Somalia,
Etelä­Sudan, Sudan, Tansania ja Uganda.
Pohjois­Afrikka: Marokko, Algeria, Tunisia, Libya ja
Egypti.
Tapauskohtaisesti Afrikka­hätärahastotukea voidaan myöntää
myös naapurimaille.
Vallettan kokouksessa allekirjoitettiin myös EU:n ja Etiopian
yhteinen julistus maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevasta yhteisestä toimintasuunnitelmasta,
jossa käsitellään muun muassa kansainvälistä suojelua ja pakolaisten tarpeita, laillista ja laitonta
muuttoliikettä sekä ihmisten salakuljetusta. Etiopia on Afrikan sarvesta Eurooppaan suuntaavien
laittomien siirtolaisten ja pakolaisten keskeinen lähtö­ ja kauttakulkumaa.
Afrikan unionin komission AUC:n puheenjohtaja Nkosazana Dlamini­Zuma ja Euroopan komission
puheenjohtaja Jean­Claude Juncker tapasivat Maltalla 11.–12.11.2015.
Palaa sisällysluetteloon
Anna palautetta uutiskirjeestämme