Palvelutasopäätös - Keski
KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2013‐2016 Johtokunta 11.6.2013 (Pelajk asia 49) Hyväksytty Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 2 Valmisteluprosessi, muutokset ja hyväksyntä Palvelutasopäätösluonnos on valmisteltu syksyn 2012 aikana kuvan 1 mukaisena prosessina henkilöstön ja kuntien kanssa. Projektista on vastannut projektipäällikkö. Muutokset luonnok‐ seen hyväksyy pelastusjohtaja. Pelastusjohtaja esittelee luonnoksen Keski‐Suomen pelastuslai‐ tosliikelaitoksen johtokunnalle. Johtokunta päättää luonnoksen lähettämisestä lausunnoille (kuntien kuuleminen) ja jatkovalmistelun jälkeen hyväksyy palvelutasopäätöksen. Hyväksytty palvelutasopäätös toimitetaan aluehallintovirastolle palautetta varten. 11.6.2013, Pelajk49 Kuva 1. Palvelutasopäätöksen valmisteluprosessi 2012‐2013 Keski‐Suomessa. Palvelutasopäätös käsitellään ja hyväksytään johtokunnassa vähintään kerran valtuustokaudella. Hyväksytty palvelutasopäätös korvaa 18.8.2009 tehdyn päätöksen. Palvelutasokaudella lainsää‐ dännössä mahdollisesti tapahtuvia kaikkia muutoksia ei tässä vaiheessa kyetä ennakoimaan. Palvelutasopäätöstä käsitellään tarvittaessa uudelleen, jos muutokset aiheuttavat merkittäviä muutoksia pelastustoimen resursseihin tai sen tarjoamiin palveluihin. Päiväys Muutos Tekijä Hyväksyjä 12.6.2013 Korostukset ja yliviivaukset on siistitty. Jarkko Jäntti Sivunumerointi on päivitetty. Osastopäällikkökokous 30.5.2013 Johtokunnan 14.5. jatkovalmisteluun pa‐ Jarkko Jäntti lauttamaan versioon tehdyt lisäykset on violetilla fontilla. Poistetut osat on yliviivat‐ tu. Edelliset 6.5. muutokset on siistitty. Osastopäällikkökokous 6.5.2013 Luonnosversiosta (4.2.) annettujen lausun‐ Jarkko Jäntti tojen perusteella tehdyt muutokset on punaisella fontilla. Poistetut osat on ylivii‐ vattu. Osastopäällikkökokous Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 3 ALKUSANAT Alueellisten pelastuslaitosten muodostuminen vuoden 2004 alussa synnytti ensimmäiset palve‐ lutasopäätökset vuosille 2004 – 2008. Näissä suunnitelmissa opeteltiin uuden järjestelmän uusia toimintamuotoja. Toisella palvelutasopäätöksellä vuosille 2009–2012 Keski‐Suomessa onnistut‐ tiin lisäämään pelastustoimen tehokkuutta, taloudellisuutta ja laatua verrattuna aikaisempaan kuntakohtaiseen järjestelmään. Alueellisessa pelastuslaitoksessa kuntien tai eri pelastuslaitosten välisillä rajoilla ei ole enää merkitystä. Palvelutuotanto on säilynyt lähellä asiakasta ja koko pelas‐ tuslaitoksen henkilöstön asiantuntemus on joustavasti käytettävissä, vaikka se on hajautettu eri puolille maakuntaa. Tämän järjestyksessään kolmannen palvelutasopäätöksen valmisteluun pelastuslaitoksessa käy‐ tettiin tietoisesti paljon resursseja. Asiakirjasta pyrittiin tekemään helposti luettava. Tyypillistä tälle valmistelulle oli, että riskiperusteinen ajattelu korostui sekä valvontatehtävissä että pelas‐ tustoiminnassa. Pelastuslaitoksen johdon tahtotilana on ollut ylläpitää ja kehittää hyvin toimivaa palveluverkkoa siten, että palvelutaso on riittävä ja täyttää paikallisen kysynnän tarpeet. Keski‐Suomen pelastuslaitoksen visio ”Turvallinen Keski‐Suomi, onnettomuusriskinsä hallitseva maakunta” ja slogan ”Inhimillisesti lähellä” ovat linjassa pelastustoimen vision 2025 ja pelas‐ tusalan arvojen inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti kanssa. Keski‐Suomen pelastuslai‐ toksen tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia huolehti‐ malla pelastustoiminnasta ja ensihoidosta kaikissa olosuhteissa tehokkaasti ja taloudellisesti, henkilöstöstä, kalustosta ja kiin‐ teistöistä huolehtimalla siten, että Keski‐Suomessa on arvos‐ tettu ja osaava pelastuslaitos. Haluan kiittää kaikkia tämän palvelutasopäätöksen valmiste‐ luun osallistuneita henkilöitä, joita tapasimme alueellisissa tilaisuuksissa sekä pelastuslaitoksen sisällä. Simo Tarvainen pelastusjohtaja Kuva 2. Simo Tarvainen Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 4 JOHDANTO Pelastustoimen palvelujen palvelutasosta on säädetty pelastuslain 28–29 §:ssä (Pelastuslaki 379/2011). Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasopäätöstä toteutetaan pelastuslaitoksen vuosittain tarkistettavalla talousarviolla. Alueen pelastustoimi ja sen pelastuslaitos ovat yksi keskeisistä yhteiskunnan turvallisuuspalvelu‐ jen tuottajista. Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla. Valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin (VNp pelastustoimen alueista 2002). Keski‐Suomen kunnat ovat sopineet yhteistoimintasopimuksella pelastustoimen järjestä‐ misestä valtioneuvoston vahvistamalla Keski‐Suomen alueella. Keski‐Suomen pelastuslaitos toi‐ mii kuntalain (365/1995) 10 a luvun mukaisena liikelaitoksena Jyväskylän kaupungin hallinnossa. Pelastuslain ulkopuolisia tehtäviä otetaan yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastuslaitoksen tuotettaviksi vain, kun se on pelastustoimen ja alueen kuntien kannalta kokonaistaloudellisesti kannattavaa (Keski‐Suomen pelastustoimen yhteistyösopimus 2003). Keski‐Suomen pelastuslai‐ toksen johtokunta tekee päätökset pelastustoimen kehittämistä ja palvelutasoa koskevissa asi‐ oissa Keski‐Suomen alueella alueen kuntia kuultuaan (Pelastuslaki 379/2011). Onnettomuusuhkien määrittämistä ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (Sisäasianministeriön julkaisuja 21/2012). Onnettomuusuhkien ja toimintavalmiuden tarkaste‐ lussa huomioidaan pelastuslain lisäksi valmiuslaki (1552/ 2011). Pelastuslaitokselle säädetyt teh‐ tävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa tehokkaalla ja tarkoituksen‐ mukaisella tavalla. Pelastuslaitosten tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitami‐ nen sekä normaaliolojen häiriötilanteissa että vaikutuksiltaan erityisen vakavissa suuronnetto‐ muuksissa ja muissa valmiuslaissa mainituissa poikkeusoloissa. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Pelastustoimen tuottaman palvelutason tulee täyttää säädösten minimivaatimukset ja paikalli‐ sen kysynnän tarpeet. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohje linjaa kansallisesti yhtenevällä tavalla pelastuspalvelujen minimitason maassamme. Hyväksytty palvelutasopäätös on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintoviras‐ to voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Tämän asiakirjan luvussa 1 PELASTUSLAIN MUKAISET TEHTÄVÄT on esitetty pelastuslain (379/2011) perusteella pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät ja palveluiden tila vuonna 2012 noin 140 toteamuksen muodossa. Eräitä pelastustoimen käsitteitä on selostettu asiayhteydessään luettavuuden parantamiseksi. Yksityiskohtaisemmin tietoa löytyy tarvittaessa myös muista pe‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 5 lastuslaitoksen suunnitelmista ja asiakirjoista, joihin on viitattu tässä päätöksessä. Vuoden 2012 tilanteesta tehdyistä toteamuksista ja arvioidusta toimintaympäristön muutoksesta on johdettu noin 100 tavoitetta tulevalle palvelutasokaudelle 2013–2016. Luvussa 2 MUUSTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ TULEVAT TEHTÄVÄT on esitetty pelastuslaitokselle muussa lainsäädännössä kuin pelastuslaissa säädetyt tehtävät, palveluiden tila 2012 ja tavoitteet kaudelle 2013–2016 vastaavalla tavalla tiivistetyssä muodossa kuin edellä. Alueen pelastustoimi voi huolehtia lakisääteisten tehtäviensä lisäksi myös muista erikseen sovit‐ tavista palveluista, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Lakisääteisten pelastustoimen tehtävien lisäksi annettavat palvelut eivät kuitenkaan saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa pelastustoimen tehtävien hoitamiselle. Luvussa 3 MUUT PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT päätetään Keski‐Suomen pelastuslaitoksen antamien palvelujen tasosta terveydenhuoltolaissa (1326/2010) ensihoidon palveluun kuuluvissa tehtävissä. Pelastuslaitoksen voimavaroja on mahdollista hyödyntää vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi tilannepaikoilla senkin jälkeen kun pelastuslain mukaiset välittö‐ mät pelastustoimet on saatu päätökseen ja ennen kuin vahingon kärsinyt saa järjestettyä jälki‐ vahinkojen torjuntaliikkeen paikalle. Pelastuslaitos voi antaa myös asiantuntija‐avun muodossa tukea esimerkiksi kuntien valmiussuunnitteluun. Lukuun 4 PÄÄTÖSESITYS JA SUUNNITELMA PALVELUTASON KEHITTÄMISTÄ (YHTEENVETO) on koottu tavoitteista johdettu kehittämissuunnitelma, jossa on kuvattu koko pelastuslaitoksen palvelutarjontaan ja toimintatapoihin liittyvät kehittämistoimet. Henkilöstöön ja toimitiloihin kohdistuvia kehittämissuunnitelmia ja tarpeita on kuvattu luvun 4 loppupuolella erikseen. Talo‐ usosiossa on arvioitu palvelutasokauden 2013–2016 tuloja ja menoja, investointitasoa ja kunnilta perittävien maksuosuuksien muutosta vain yleisellä tasolla, koska talousarviot vahvistetaan vuo‐ sittain ja maksuosuuksien tarkempi jakautuminen kuntien välillä perustuu väestömäärien kehi‐ tykseen. Luvussa 5 PALVELUTASON SEURANTA on kuvattu kuinka palvelutasopäätöksen toteutumista seurataan. Luvun alkuun on koottu tilastot tätä palvelutasokautta edeltäneeltä viimeiseltä vuo‐ delta 2012. Tilastokatsaus sisältää keskeisimmät turvallisuusviestintä‐ ja valvontatehtävätilastot sekä hälytystehtävistä tilastot tapahtumakunnittain. Pelastustoiminta‐ ja ensivastetehtävistä on koottu myös pidemmän ajanjakson vertailutieto. Toiminta‐alueittain ja asemittain suoritettavaa seurantaa helpottamaan on lukuun 5 laadittu kartat taajamittain riskialueista, joiden muodos‐ tumisperusteita avattiin valmistelun yhteydessä toiminta‐alueittain alueellisissa tilaisuuksissa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT ........................................................................................................................................... 3 JOHDANTO ............................................................................................................................................ 4 1 PELASTUSLAIN MUKAISET TEHTÄVÄT .................................................................................................. 8 1.1 ONNETTOMUUSKEHITYKSEN SEURANTA JA PALONTUTKINTA .............................................................. 8 1.2 TURVALLISUUSVIESTINTÄ ELI VALISTUS JA NEUVONTA ................................................................................. 9 1.3 PELASTUSTOIMELLE KUULUVA MUU OHJAUS ..................................................................................... 11 1.4 PELASTUSLAITOKSEN VALVONTATEHTÄVÄT ....................................................................................... 12 1.5 NUOHOUSPALVELUT ........................................................................................................................... 13 1.6 PELASTUSTOIMEN JA PELASTUSTOIMINNAN RESURSSIT .................................................................... 15 1.7 PELASTUSTOIMINNAN SUUNNITELMAT ............................................................................................. 20 1.8 UHKIEN HAVAITSEMINEN JA JATKUVA TILANNEKUVA ........................................................................ 23 1.9 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ ................................................................................. 25 1.10 PELASTUSMUODOSTELMIEN HÄLYTTÄMINEN JA MUU VIESTILIIKENNE ........................................... 27 1.11 UHKAAVAN ONNETTOMUUDEN TORJUMINEN RISKILUOKITTAIN .......................................................... 29 1.12 VESIPELASTUS, KEMIKAALIEN TORJUNTA JA MUUT ERITYISTEHTÄVÄT ............................................ 41 1.13 VÄESTÖN VAROITTAMINEN, KUN KYSEESSÄ ON SUURI UHKA .................................................................... 46 1.13 VÄESTÖN SUOJAAMINEN .................................................................................................................. 48 1.14 HENKILÖSTÖKOULUTUS .................................................................................................................... 49 1.15 KAIKKIIN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT HUOLTO‐ JA MUUT TUKITOIMINNOT .............................................. 52 2 MUUSTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ TULEVAT TEHTÄVÄT ........................................................................... 53 2.1 ÖLJYNTORJUNTA ................................................................................................................................. 53 2.2 KEMIKAALIVALVONTA ......................................................................................................................... 54 3 MUUT PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT ............................................................................................. 56 3.1 ENSIHOITOPALVELUT .......................................................................................................................... 56 3.2 ENSIVASTEPALVELUT........................................................................................................................... 57 3.3 JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA ............................................................................................................. 59 3.4 KUNTIEN VALMIUSSUUNNITTELUN TUKEMINEN ................................................................................ 60 3.5 ULKOISET KOULUTUSPALVELUT .......................................................................................................... 61 4 PÄÄTÖSESITYS JA SUUNNITELMA PALVELUTASON KEHITTÄMISTÄ (YHTEENVETO) ............................. 63 4.1 PALVELUKOHTAINEN PÄÄTÖSESITYS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA ................................................. 63 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 7 4.2 HENKILÖSTÖÖN KOHDISTUVAT KEHITTÄMISTOIMET ......................................................................... 76 4.3 TOIMITILOIHIN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET (VUOKRALAISEN TARPEET) ............................................. 80 4.4 TALOUSSUUNNITELMA 2013–2016 .................................................................................................... 81 5 PALVELUTASON SEURANTA .............................................................................................................. 84 5.1 SÄÄNNÖLLINEN PALAUTE ERI TOIMIJOILLE ......................................................................................... 84 5.2 VUODEN 2012 TILASTOT TAPAHTUMAKUNNITTAIN ........................................................................... 84 5.3 RISKILUOKITUS 2013 JA TOIMINTAVALMIUS TAAJAMITTAIN .............................................................. 93 VIITASAARI ................................................................................................................................................... 94 PIHTIPUDAS .................................................................................................................................................. 95 KINNULA ...................................................................................................................................................... 97 SAARIJÄRVI ................................................................................................................................................... 98 KARSTULA .................................................................................................................................................. 100 KYYJÄRVI .................................................................................................................................................... 101 KANNONKOSKI ............................................................................................................................................ 102 KIVIJÄRVI ................................................................................................................................................... 103 ÄÄNEKOSKI ................................................................................................................................................. 104 UURAINEN ................................................................................................................................................. 106 KONNEVESI ................................................................................................................................................. 110 KEURUU ..................................................................................................................................................... 111 MULTIA ..................................................................................................................................................... 114 PETÄJÄVESI ................................................................................................................................................. 115 JYVÄSKYLÄ (LÄHESTYMISKARTTA) .................................................................................................................... 116 MUURAME ................................................................................................................................................. 126 LAUKAA ..................................................................................................................................................... 127 HANKASALMI .............................................................................................................................................. 130 TOIVAKKA .................................................................................................................................................. 132 JOUTSA ...................................................................................................................................................... 134 LUHANKA ................................................................................................................................................... 135 JÄMSÄ ....................................................................................................................................................... 136 KUHMOINEN ............................................................................................................................................... 142 LÄHTEET ............................................................................................................................................. 143 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 8 1 PELASTUSLAIN MUKAISET TEHTÄVÄT 1.1 ONNETTOMUUSKEHITYKSEN SEURANTA JA PALONTUTKINTA Tilanne vuonna 2012 • Pelastuslaitos seuraa onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien määrän ja syiden kehitys‐ tä jatkuvana prosessina. Ensisijainen tietolähde on pelastustoimen toimenpiderekisteri PRONTO (Pelastusopisto 2013). • Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta, jonka tavoitteena on vastaavien onnet‐ tomuuksien ehkäisy ja vahinkojen rajoittaminen sekä pelastustoiminnan ja toimintaval‐ miuksien kehittäminen. Palontutkinnan laajuuteen vaikuttaa erityisesti palon seurausten vakavuus. Tiedot palontutkinnasta kirjataan pelastustoimen toimenpiderekisteriin. Ta‐ hallaan tai tuottamuksellisesti aiheutetuista paloista sekä tutkinnan yhteydessä havai‐ tuista palo‐ ja henkilöturvallisuusrikkomuksista pelastusviranomainen ilmoittaa poliisille. • Pelastuslaitos ylläpitää yhdeksän henkilön vahvuista palontutkintaryhmää, jolla turva‐ taan palontutkinnan aloittaminen tarvittaessa vuoden jokaisena päivänä. Ryhmään kuu‐ luvat henkilöt tekevät palontutkintaa muiden tehtäviensä ohella yksin tai parin kanssa. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitos korjaa uhkien kartoituksessa apuna käytettyä riskiluokkajakoa toimin‐ taympäristöä vastaavaksi ja tekee tarvittaessa esityksiä muille viranomaisille ja tahoille onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. • Muiden viranomaisten pelastuslain 42 § perusteella tekemien ilmoitusten johdosta pe‐ lastuslaitos ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kohteen ilmeisen palovaaran tai onnetto‐ muusriskin pienentämiseksi. • Kuntien toimintaan vaikuttavat ja pelastuslaitoksen tiedossa olevat uhkatekijät pelastus‐ laitos tuo esille siten, kuin kuntien varautumisen tukemisesta jäljempänä tässä päätök‐ sessä päätetään. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 9 1.2 TURVALLISUUSVIESTINTÄ ELI VALISTUS JA NEUVONTA Tilanne vuonna 2012 • Pelastuslaitos suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää turvallisuusviestintää yhteistyös‐ sä eri sidosryhmien kanssa osana onnettomuuksien ehkäisyn kokonaisuutta. Suunnitel‐ ma on esitetty yksityiskohtaisemmin valistuksen ja neuvonnan strategiassa 2009‐2012. • Kohderyhmät pelastuslaitos valitsee riskiperusteisesti pelastuslain määrittämistä varau‐ tumisvelvollisista hyödyntäen valtakunnalliset linjaukset ja kampanjat (kuva 3). • Pelastuslaitos tarjoaa turvallisuusviestintäpalveluita neuvonnan, ohjauksen, koulutuksen ja kampanjoiden keinoin. • Kansalaisille suunnatussa turvallisuusviestinnässä pelastuslaitos keskittyy tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. • Rakennusten omistajia, haltijoita ja toiminnanharjoittajia pelastuslaitos ohjaa hyvään turvallisuuskulttuuriin ja pyrkii korostamaan toimijoiden omaa vastuuta rakennusten käytön aikaisesta turvallisuudesta. • Pelastuslaitos tekee yhteistyötä yli viranomaisten ja hallinnon rajojen. Muut pelastuslai‐ tokset, sosiaali‐ ja terveystoimi, opetustoimi, poliisi, puolustusvoimat, järjestöt sekä elin‐ keinoelämä ovat Keski‐Suomen pelastuslaitoksen keskeisiä yhteistyökumppaneita. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitoksella on ajantasainen turvallisuusviestintästrategia (Turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma 2013–2016). • Pelastuslaitos jatkaa yhteistyötä median kanssa ja opastaa sosiaalisen median palvelui‐ den välityksellä niitä kohderyhmiä, jotka eivät seuraa perinteisiä tiedotuskanavia. • Turvallisuusviestinnän vaikuttavuus paranee ja onnettomuuksien määrä vähenee. • Sähköinen asiointi pelastuslaitoksen ja kansalaisten välillä lisääntyy ja on kaksisuuntaista. • Pelastuslaitos tukee kouluja niiden omatoimisessa varautumisessa nimeämällä kaikille kouluille yhteyshenkilöt pelastuslaitokselta 1.1.2014 mennessä. Yhteyshenkilöiden teh‐ tävänä on valtioneuvoston 14.6.2012 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti varmistaa, että SM julkaisussa 40/2009 esitetyt suositukset on toteutettu kattavasti ja raportoida Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 10 säännöllisesti kouluilla toteutetuista harjoituksista kunnille, OKM:öön ja SM:öön. Pelas‐ tuslaitos puuttuu myös lasten ja nuorten sytyttelyyn varhaisessa vaiheessa. • Pelastuslaitos liittää alkoholin ja muiden päihteiden yhteyden onnettomuuksissa osaksi turvallisuusviestintää sisäisen turvallisuuden ohjelman alkoholihaittojen vähentämista‐ voitteiden mukaisesti. Pelastuslaitos huomioi maahanmuuttajat, ikääntyneet ja vammai‐ set tuottamalla turvallisuutta edistävää materiaalia myös selkosuomella sekä muilla kie‐ lillä. • Pelastuslaitos huomioi palokuntasopimuksissaan turvallisuusviestinnän omana tehtävä‐ kokonaisuutena. • Sisäisin järjestelyin taataan turvallisuusviestintään riittävät henkilö‐, työaika‐ ja materi‐ aaliresurssit. Jokaiselle pelastuslaitoksen toiminta‐alueelle päätoimisesta henkilöstöstä nimetään pelastuslaitoksen turvallisuusviestintätyöryhmään henkilö, jotta turvallisuus‐ viestintävastaavan koordinoima tehtäväkokonaisuus tulee toteutetuksi käytännössä. • Seppälän paloasemalle Jyväskylään sijoitetun turvallisuusalan koulutuskeskuksen henki‐ löresursseja käytetään myös turvallisuusviestintätapahtumissa, joiden tavoitteena on edistää ihmisten myönteistä suhtautumista turvallisuudesta huolehtimiseen. • Pelastuslaitos tarkastelee turvallisuusviestintästrategiaa vuosittain talousarvioluonnos‐ ten laadinnan yhteydessä. Kuva 3. Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän kohderyhmiä yksilön elämänkaarella. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 11 1.3 PELASTUSTOIMELLE KUULUVA MUU OHJAUS Tilanne 2012 • Pelastuslaitos toimii asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa Keski‐Suomen kun‐ tien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti (Viranomaisyhteistyösopimus 2009). Sopimus on allekirjoitettu kahdeksan kunnan kanssa. • Pelastusviranomaiset osallistuvat viranomaisneuvotteluihin ja antavat lausuntoja maan‐ käytön suunnitteluun sekä rakentamisen ohjaukseen, jotta henkilöturvallisuusnäkökul‐ mat ja paloturvallisuusseikat sekä pelastustoimien mahdollisuudet ja sammutusveden saatavuus tulisivat aina huomioiduiksi uudis‐ ja korjausrakentamisessa. • Keski‐Suomen pelastuslaitos on mukana paikallisessa sekä maakunnallisessa turvalli‐ suussuunnittelussa ja on nimennyt edustajat ohjausryhmiin. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitos on aktiivinen viranomaisten yhteisten ja säännöllisten koulutuspäivien jär‐ jestäjätaho. • Keski‐Suomen pelastuslaitos on mukana paikallisessa sekä maakunnallisessa turvalli‐ suussuunnittelussa ja on nimennyt edustajat ohjausryhmiin • Suurten yleisötilaisuuksien turvallisuuden valvonnan järjestämisessä pelastuslaitos tekee yhteistyötä poliisin, rakennusvalvonta‐, ympäristö‐, kemikaali‐ ja terveysviranomaisten sekä tilaisuuksien järjestäjien kanssa. Tilaisuuden järjestäjien laatimat pelastussuunni‐ telmat tarkastetaan ja tehdään tarvittavat valvontakäynnit niissä esitettyjen turvallisuus‐ järjestelyiden toteutumisen valvomiseksi. • Pelastuslaitos edistää omatoimista varautumista taloyhtiöissä, yrityksissä ja yhteisöissä järjestämällä joko itse tai yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa varautumi‐ seen liittyvää koulutusta. Koulutusyhteistyö sisältyy yhteistyökumppaneiden kanssa vuo‐ sittain tarkistettavaan sopimukseen. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 12 1.4 PELASTUSLAITOKSEN VALVONTATEHTÄVÄT Tilanne vuonna 2012 • Pelastuslaki tai sen nojalla annetut säädökset eivät enää määrittele palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee kohteet itse alueella esiintyvien riskien perus‐ teella. • Lainsäädännön muutoksella oli tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta aiempaa vaikuttavammin ja vapauttaa resursseja muiden muassa turvallisuusviestintään ja yhteis‐ työhön muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. • Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvontavelvoitteen toteuttamiseksi pelastuslaitos suunnittelee riskien arviointiin perustuen tarkemmin vuosittain päivitettävässä valvonta‐ suunnitelmassa. Yritysten ja laitosten määräaikaisten palotarkastusten kokonaismäärä ei muuttunut merkittävästi lainsäädännön muuttumisen vuoksi. Palvelutaso tältä osin säilyi ennallaan (Valvontasuunnitelma 2012–2013). • Pelastuslaitoksen valvonta kohdistuu lainsäädännössä pelastusviranomaisten valvotta‐ vaksi määrättyjen normien vastaiseen toimintaan, toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi sekä toiminnan tuloksellisuuden seurantaan. • Valvonnassa korostetaan kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantami‐ sessa ja ylläpitämisessä. • Pelastuslaitos voi periä valvontasuunnitelmassa määritellyistä valvontatoimista pelastus‐ lain 96 § mukaisesti maksun. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Valvontasuunnitelmassa määritellään eri kohdetyyppien keskimääräiset valvontakäyn‐ tien tarkastusvälit ja niihin vaikuttavat tekijät. Lisäksi valvontasuunnitelmassa kuvataan muut valvontatoimenpiteet ja yhteistoiminta sekä se, kuinka valvontavelvoitteen toteu‐ tumista seurataan. • Keski‐Suomen pelastuslaitos aloittaa muiden pelastuslaitosten tavoin maksujen perimi‐ sen valvontatehtävistä 2013 vuoden alusta lukien (johtokunnan päätös 81/2012). Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 13 Pelastuslaitos panostaa valvontakäyntien vaikuttavuuteen ja kehittää toimintaansa laa‐ dullisesti vastaamaan toimenpiteistä perittäviä maksuja palvelutasokaudella muiden muassa kouluttamalla henkilöstöään ja kehittämällä prosesseja. • Asuinrakennusten määräaikaiset palotarkastukset valvontakäynnin muodossa pelastus‐ laitos sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin määrällisesti. Asuinrakennusten val‐ vonta on lähtökohtaisesti maksutonta, mutta valvontasuunnitelmasta poikkeavat, pyy‐ detyt palotarkastukset ja jälkitarkastukset ovat yleensä maksullisia. • Asuinrakennusten osalta palotarkastusresurssien tehokkuutta ja valvonnan vaikutta‐ vuutta pelastuslaitos lisää ensisijaisesti uudella omavalvontakäytänteellä. Omavalvonnal‐ la on mahdollista saavuttaa samoilla resursseilla nopeammassa rytmissä suurempi osa asuinrakennusten omistajista ja haltijoista kuin perinteisellä toimintatavalla. • Asuinrakennusten palotarkastuksia valvontakäynnin muodossa tehdään jatkossakin, mutta enää vain keskimäärin joka neljänteen kohteeseen. Ensimmäisten kokemusten perusteella kolmessa neljästä asuinrakennuskohteesta omavalvontamenetelmä riittää. • Pelastusviranomaiset tekevät valvontakäyntejä lähtökohtaisesti niihin asuinrakennuksiin, joissa on merkittäviä puutteita tai joista omavalvontalomake ei palaudu. Lisäksi tehdään varmentavia valvontakäyntejä pieneen osaan kohteista, joista omavalvontalomake on palautunut asiallisesti täytettynä. 1.5 NUOHOUSPALVELUT Tilanne vuonna 2012 • Alueen pelastustoimi päättää pelastuslain mukaan nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Keski‐Suomessa on pelastuslaitoksen valvonnan alaisena toimiva pii‐ rinuohousjärjestelmä, jossa yksityiset yrittäjät tuottavat nuohouspalvelut sopimukseen perustuen yhdenmukaisin nuohoustaksaperustein, nuohoustyöohjein ja hinnoin. Nuo‐ houspalvelujen saatavuus alueella on ollut hyvä, vaikka jonkin verran on ollut vaihtu‐ vuutta. • Pelastuslaitos valvoo nuohouspalvelujen toteutumista sopimuksiin kirjatuilla tavoilla se‐ kä asiakaspalautteen perusteella. Pelastuslaitos tarkistaa tarvittaessa nuohouspiirijakoa toimintaympäristössä tapahtuvien merkittävien muutosten johdosta. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 14 Velvoite huolehtia säännöllisestä nuohouksesta ja pitää vesikaton varusteet turvallisessa kunnossa on säädetty rakennuksen omistajalle ja haltijalle. • Nuohoustyön sisällöstä, nuohouksen määräväleistä ja nuohoustyöstä annettavasta to‐ distuksesta on säädetty tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella (539/2005). • Sisäasiainministeriön pelastusosasto on asettanut esiselvityshankkeen, jonka tavoitteena on selvittää nuohousta koskevan olemassa olevan pelastustoimen lainsäädännön mah‐ dolliset muutostarpeet 2013 helmikuun loppuun mennessä. • Yksityiskohtaisempi vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi tehdään mahdollisessa jatko‐ toimenpiteenä asetettavassa erillisessä lainsäädäntöhankkeessa. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Kaikkialla Keski‐Suomessa on riittävä nuohouspalvelujen tarjonta ja ammattitaitoiset palvelujen tuottajat. Tilannetta seurataan ja tietoja vaihdetaan pelastuslaitoksen ja nuo‐ houspalveluita tarjoavien yksityisten yrittäjien kanssa vuosittain järjestettävässä semi‐ naarissa ”Nuohous Keski‐Suomessa”. • Rakennusten omistajat ja haltijat huolehtivat säännöllisestä nuohouksesta ja muista vel‐ voitteistaan, jotta turvallisen nuohoustyön edellytykset täyttyvät. Pelastusviranomaiset valvovat muiden valvontatehtäviensä yhteydessä rakennuksen omistajaan ja haltijaan kohdistuvien velvoitteiden täyttymistä. • Pelastuslaitos seuraa nuohousta koskevien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä ja esit‐ tää alueen pelastustoimelle (johtokunta) tarvittaessa muutosta järjestämistapaan palve‐ lutasokauden aikana. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 15 1.6 PELASTUSTOIMEN JA PELASTUSTOIMINNAN RESURSSIT Yleistä pelastustoimen käsitteistöstä Pelastustoimen resurssit muodostuvat pelastuslaitoksen henkilöstöstä ja kalustosta. Pelastustoiminnan toimintavalmiuteen vaikuttaa puolestaan seuraavat tekijät yhdessä: 1. Henkilöstön määrä ja laatu 2. Kaluston määrä ja laatu 3. Toiminnalliset suunnitelmat 4. Johtamisen organisointi 5. Pelastustoiminnan toimintavalmiusaika Normaaliolojen perusvalmius on kohotettavissa tehostettuun valmiuteen esimerkiksi normaa‐ liolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloja varten täysvalmiuteen. Pelastustoimen henkilöresurssit • Pelastustoimintaan osallistuvan noin 200 päätoimisen henkilön lisäksi pelastuslaitoksella on pelastustoimen henkilöitä, jotka eivät osallistu pelastustoimintaan. Tällaista päätoi‐ mista henkilöstöä on turvallisuuspalvelujen asiantuntijatehtävissä 7 henkilötyövuotta, hallinto‐ ja tukipalveluissa 16 henkilötyövuotta ja ensihoitopalveluissa 64 henkilötyö‐ vuotta. • Pelastustoimintaan osallistuva päätoiminen henkilöstö tekee yleensä myös edellä mai‐ nittuja muita lakisääteisiä tehtäviä silloin, kun pelas‐ tustoimintatehtäviä tai niihin liittyviä huoltotoimintoja ei ole käynnissä. Haasteena on sovittaa ja sopia esi‐ merkiksi valvontakäynnit siten, että päivittäinen pelas‐ tusryhmän edellyttämä toimintavalmius pelastustoi‐ minnan aloittamiseen paikallisesti ei olisi uhattuna. Kuva 4. Palomestari Tuomas Lyytikkä Jämsän toiminta‐alueella on esimerkki päätoimisesta päällystöstä, joka toimii vuorollaan pelastustoiminnan johtajana ja tekee asiantuntijatehtäviä turvallisuuspalveluissa. • Pelastuslaitoksen vuosittainen muutos vakituisen henkilöstön määrässä on poikkeuksel‐ lisen suuri vuosina 2012 ja 2013. Muutoksen suuruuteen vaikuttavat olennaisesti kolme tekijää: avointen täyttämättä olevien virkojen täyttö, ensihoidon laajentumisesta ja pal‐ velurakenteesta johtuvat muutokset sekä Seppälän uuden paloaseman miehittäminen. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 16 Pelastustoiminnan resurssit (perusvalmius), tilanne vuonna 2012 • Pelastustoimintaan osallistuva henkilöstö koostuu päätoimisesta miehistöstä, alipäällys‐ töstä ja päällystöstä, joita on yhteensä noin 200 henkilöä. Suurimmalla osalla paloase‐ mista pelastustoiminnan runko koostuu kirjavahvuudeltaan noin 1000 sivutoimisesta ja vapaaehtoisesta sammutusmiehestä ja yksikönjohtajasta. • Pelastuslaitoksella on 48 asemapaikkaa, joista neljä on ympärivuorokautisesti noin yh‐ den minuutin lähtövalmiudessa. Nämä asemat ovat Jyväskylässä keskuspaloasema, Sep‐ pälä ja Vaajakoski sekä Äänekosken paloasema. Päätoimisen päivälähdön paloasemia on Viitasaarella, Saarijärvellä, Laukaassa ja Keuruulla. Muilla paloasemilla on yleensä noin viiden minuutin lähtövalmius. Yksityiskohtaisemmin pelastustoiminnan resurssit selviä‐ vät Keski‐Suomen pelastuslaitoksen paloasemakartoituksesta (2011). • Henkilöstön saatavuus virka‐ajan jälkeen on varmistettu päivystys‐ ja varallaolojärjeste‐ lyin. Useimmilta paloasemilta puuttuu pelastustoimintaan tarvittavan henkilöstön var‐ mistettu valmius virka‐aikana. • Virka‐aikana on suurin osa päätoimisesta päällystöstä ja muusta henkilöstöstä töissä vä‐ littömässä lähtövalmiudessa. • Vapaaehtoispaloasemien kirjavahvuudet vaihtelevat 10 ‐40 henkilön välillä ja pelastus‐ henkilöstön saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Suurimpina haasteina ovat arkipäivä‐ lähdöt, koska vapaaehtoispaloasemien henkilöstö työskentelee usein muualla kuin oman paloaseman vaikutuspiirissä. Pelastuslaitos on varmistanut vastesuunnittelulla muuta‐ mia paloasemia niin, että hälytys menee myös viereiselle paloasemalle. • Pelastustoiminnan tavoitteellinen päivystysvahvuus on 2 palomestaria + 4 paloesimies‐ tä+ 15 palomiestä =21 neljällä päätoimisella paloasemalla • Varallaolossa on 1 päivystävä päällikkö, 4‐5 päivystävää palomestaria, 31 yksikönjohtajaa ja 32 sammutusmiestä = 69 (Kuva 8). Näiden lisäksi pelastustoimintaan osallistuu pää‐ toimista ja vapaaehtoishenkilöstöä, jos he ovat käytettävissä. Muun kuin päivystävän ja varalla olevan henkilöstön käytettävyyden ratkaisee se, pystyvätkö henkilöt vapaa‐ aikanaan tai toisen työnantajan palveluksesta irtautumaan pelastustehtävälle. • Suuronnettomuusvalmius, joka tarkoittaa pelastustoiminnan johtajan, johtokeskuksen ja pelastusyhtymän (kaksi komppaniaa) keskeytymätöntä toimintaa, pystytään Keski‐ Suomen pelastuslaitoksella perustamaan 1,5 tunnissa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 17 Pelastustoiminnan valmiuden kohottaminen, tilanne vuonna 2012 • Tehostetun valmiuden tila saavutetaan viimeistään kahden tunnin kuluessa. Tarpeen mukaan valmiutta voidaan kohottaa suorittamalla resurssi‐ ja valmiussiirtoja, lisäämällä työvuorojärjestelyin henkilöstön määrää vakinaisesti miehitetyillä paloasemilla sekä kut‐ sumalla vapaaehtoisia sammutusmiehiä asemavalmiuteen tai lisäämällä varallaolijoiden määrää. • Täysvalmiuteen siirtyminen edellyttää alueellista tai valtakunnallista poikkeusolojen tilaa ja valmiuslain osittaisia tai täydellisiä toimintavaltuuksia. • Poikkeusolojen muodostelmien minimivahvuus on valmiussuunnitteluohjeen (Sisäasi‐ ainministeriön julkaisuja 26/2007) mukaan pelastuslaitoksen henkilöstön normaaliajan kokonaisvahvuus. Pelastuslaitos ei ole saanut Puolustusvoimilta kaikille esittämilleen ja kouluttamilleen henkilöille vapautusta asepalveluksesta. Osalle vapaaehtoishenkilöstös‐ tä on osoitettu myös muu poikkeusolojen tehtävä kuin pelastustoiminta. • Pelastustoimintaan varatuista pelastustoimen henkilöistä pystytään muodostamaan noin toimintakykyistä 130 pelastusryhmää ja muodostelmien johtoelimet. • Poikkeusolojen tilanteissa, joissa asepalvelukseen määrätyt henkilöt ja muihin tehtäviin varatut henkilöt poistuvat pelastuslaitoksen normaaliajan kokonaisvahvuudesta, joudu‐ taan hankkimaan eläkeläisiä ja muuta täydennys‐ ja varahenkilöstöä tilalle yhteensä noin 400 henkilöä. Kuva 5. Turvallinen pelastussukellus eri muodoissaan edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksis‐ ta. Vasemmalla kemikaalisukeltaja Lehtinen Jämsässä, keskellä pintapelastaja Rannala Keuruulla ja oikealla vesisukeltaja Häkkinen Jyväskylässä. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 18 Henkilöstöresurssien laatu, tilanne 2012 • Pelastussukellusohjetta (Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007) sovelletaan henkisesti ja ruumiillisesti vaativaan työhön kuten savu‐, kemikaali‐, vesisukellukseen ja pintapelas‐ tukseen sekä korkean paikan työskentelyyn. Turvallinen pelastussukellus edellyttää teki‐ jän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutuk‐ seen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. • Pelastustoimintakelpoisuutta, jolla tarkoitetaan hälytyksiin osallistuvan muun henkilös‐ tön kuin pelastussukellusta tekevän terveydellistä tilaa, toimintakykyä, koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, ei ole tarkemmin määritelty 1. • Savusukelluskelpoisia pelastuslaitoksen henkilöstöstä on yhteensä 598 henkilöä. Kemikaalisukelluskelpoisia on 315 henkilöä ja vesisukelluskelpoisia 27. Pelastuslaitoksel‐ la on 255 pintapelastajaa ja 385 korkean paikan työskentelyyn koulutettua henkilöä (pe‐ lastuspäällikön päätös 3/2011). • Henkilöstöresurssien suuntaamiseksi oikein on perustettu komentotoimisto. Päivystävä päällikkö (P2) käyttää komentotoimiston toimivaltaa virka‐ajan ulkopuolella. • Vakituista henkilöstöä on pystytty rekrytoimaan avautuneisiin virkoihin 24 h vuorokausi‐ rytmiä tekeville paloasemille hyvin, mutta muille paloasemille vakituisen henkilöstön saaminen on ollut haasteellisempaa. • Pelastuslaitos on mukana työurahankkeessa yhdessä Varsinais‐Suomen ja Pirkanmaan pelastuslaitosten kanssa. Pelastuslaitoksella on jo useita henkilöitä siirtynyt urahankkeen myötä uusiin tehtäviin. 1 Pelastussukellusohjeen (Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007) tarkoituksena on ohjata käy‐ täntöjä, jotka edistävät savu‐, kemikaali‐ ja vesisukelluksen sekä pintapelastuksen turvallisuutta. Turvallinen pelastussukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveyden‐ tilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastustoimintakelpoisuutta, jolla tarkoitetaan hälytyksiin osallistuvan muun henkilöstön kuin pelastussukellusta tekevän terveydellistä tilaa, toimintakykyä, koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, ei ole vielä kansallisesti tarkemmin määritelty. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 19 Uudelleensijoitettavaa henkilöstöä on ja tulee olemaan pelastuslaitoksella pääsääntöi‐ sesti terveydellisistä syistä esimerkiksi, kun pelastussukellusohjeen mukaiset kelpoisuu‐ det pelastustoimintaan eivät enää täyty sairauden tai tapaturman vuoksi. • Vapaaehtoispalokunnat kilpailevat henkilöistä muiden vapaa‐ajan harrastusten kanssa. Paloasemilla, missä on nuorisotoimintaa, on henkilöstötilanne parempi. Nuoriso‐ osastoista valikoituu alasta kiinnostuneita pohjakoulutettuja henkilöitä vuosittain häly‐ tysosastoon. Kuva 6. Pelastuslaitoksen ajoneuvokalustossa on 54 sammutusautoa. Vasemmalla Toivakan palo‐ aseman KS 361. Säiliöautoja pelastuslaitoksella on 34. Oikealla Keuruun paloaseman säiliösammu‐ tusauto KS 502 • Pelastuslaitoksen raskas ajoneuvokalusto on kartoitettu (paloasemakartoitus 2011) ja si‐ tä on uusittu talousarvion puitteissa. Investointimäärärahalla on hankittu keskimäärin kolme raskasta ajoneuvoa kalustoineen vuosittain. Raskaan kaluston hankintaa ei jatkos‐ sa ole käytettävissä valtionosuusrahoja, vaan pelastuslaitokset joutuvat kustantamaan kalustohankinnat kokonaan itse. • Keski‐Suomen pelastuslaitoksen ajoneuvokalustossa on sammutusautoja 54 kpl, säiliöau‐ toja 34 kpl, miehistö‐ johto‐ ja tarkastusautoja 81 kpl ja erikoisautoja 7 kpl. Maastopelas‐ tusajoneuvoja on 13 moottorikelkkaa ja 13 mönkijää sekä veneitä yhteensä 43. • Kalustoa kierrätetään vähemmän riskejä sisältäville alueille huomioiden paloasemien hä‐ lytysten määrät vuositasolla. Ensilähdön sammutusautojen keski‐ikä on 12 vuotta. • Kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden torjunnan osalta kalustoa kehitetään alueen riskien ja vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelmassa esitettyjen torjuntatasojen mu‐ kaisesti. Riskeistä ja torjuntatasoista on lisätietoa tässä palvelutasopäätöksessä myö‐ hemmin kohdissa 1.11. ja 1.12. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 20 Tavoitteet pelastustoiminnan resurssien turvaamiseksi kaudelle 2013‐2016 • Henkilöstön jaksamista ja työ‐ hyvinvointia kehitetään. • Laaditaan vapaaehtoishenkilöstön rekrytointisuunnitelma 2013. Tavoitteena on myös, että mahdollisimman monella paloasemalla on toimiva palokuntanuoriso‐osasto. • Otetaan käyttöön paloasemaluokitus vuoden 2013 aikana. Määritellään päätoimisille vä‐ littömän valmiuden ja päivälähdön paloasemille tavoite‐ ja minimivahvuudet, sekä va‐ paaehtoishenkilöstön paloasemille tavoiteltavat kirjavahvuudet. Varallaoloa vähenne‐ tään 1+2 miehistövarallaolosta ( 1+1) Jyväskylän johtamisalueelta Muuramesta, Säy‐ nätsalosta, Tikkakoskelta ja Vihtavuoresta. • Perustetaan yksi palomiehen virka vuonna 2013 Jämsään varmistamaan päätoimisen päivälähdön valmiutta. Palomiehen virkoja tullaan käyttämään kaikilla niillä paloasemilla, joissa on päätoimista henkilöstöä riippumatta työaikamuodosta. • Pelastushenkilöstöllä on käytössään toiminta‐alueen riskejä vastaavat nykyaikaiset, te‐ hokkaat ja työturvalliset pelastusvälineet ja varusteet. Kaluston on vastattava alueella esiintyviä uhkia ja riskejä. Säästötavoitteiden vuoksi karsittu investointisuunnitelma joh‐ taa siihen, että kaluston keski‐ikä ja korjauskulut kasvavat. Myös toimintavarmuus kärsii. Korvaavia pienkalusto‐ ja varustehankintoja siirretään. Koneiden ja laitteiden toiminta‐ varmuus heikkenee. Työturvallisuudesta ei voida kuitenkaan tinkiä. • Pelastusmuodostelmat on organisoitu ja koulutettu häiriötilanteiden ja poikkeusolojen tehtävien hoitamista varten toimivaksi kokonaisuudeksi. • Kehitetään pelastustoiminnan taktista ja teknistä suorituskykyä, sekä tarkistetaan pelas‐ tustoimintaan hälytettävien muodostelmien mitoitus eri onnettomuustilanteissa. 1.7 PELASTUSTOIMINNAN SUUNNITELMAT Tilanne vuonna 2012 • Onnettomuusriskien perusteella on eri viranomaisilta vaadittavat toimenpiteet huomioi‐ tu hälytysohjeissa ja vastesuunnittelussa. Keski‐Suomen hätäkeskukselle on tehty pelas‐ tustoimen alueen yhtenäiset hälytysohjeet, joita päivitetään jatkuvasti, kun riskienarvi‐ oinnin tuloksena ilmenee muutostarvetta uusien kohteiden, rakennettavien taajamien ja liikenneyhteyksien vuoksi. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 21 Keski‐Suomen pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma on pelastustoimen suunnitelmako‐ konaisuus, joka on laadittu normaaliaikojen, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen uhka‐ ja vaaratilanteita varten. • Keski‐Suomen pelastuslaitoksella on voimassa olevat suunnitelmat johtamisesta suuron‐ nettomuustilanteissa, sisävesien pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta, vaarallisten ai‐ neiden torjunnasta, JVT – toiminnasta, tiedottamisesta ja viestiliikenteestä. • Pelastustoiminnan johtokeskuksessa on johtamisen prosessikansio, joka pitää sisällään paitsi johtokeskuksen käyttöönottoon sisältäviä ohjeita, myös eri onnettomuustyyppei‐ hin sisältyviä suunnitelmia. Johtokeskuksessa on viranomaistoimintaan ja kuntiin liittyvät yhteystiedot. • Pelastuslaitos on laatinut yhteistyössä kohteiden kanssa ulkoiset pelastussuunnitelmat erityistä vaaraa aiheuttaville kemikaalikohteille ja lentoasemalle. Uusimpina ovat valmis‐ tuneet kohdekortit rautatietunneleihin, joita pelastuslaitoksen toiminta‐alueella on yh‐ teensä yksitoista. • Maakunnallisten tilanne‐ ja johtokeskusten sekä pienempien johtamisalueiden toiminta‐ valmiudet on havaittu käytännössä hyvin tärkeiksi laaja‐alaisissa normaaliolojen häiriöti‐ lanteissa, kun hätäkeskusten kuormitus hetkellisesti kasvaa monikertaiseksi tai moni‐ kymmenkertaiseksi (Kuva 7). Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Sammutusvesisuunnitelma päivitetään pelastuslain (379/2011) mukaiseksi kesäkuun loppuun 2013 mennessä. • Valmiussuunnitelma mahdollistaa suunnitellut pelastustoimen toiminnat eri uhka‐ ja vaaratilanteissa. Valmiussuunnitelmaa hyödynnetään kattavasti koulutuksessa ja erilai‐ sissa harjoituksissa. Suunnitelma pidetään ajan tasalla. • Evakuointisuunnitelma päivitetään vuoden 2015 aikana. • Uusi pelastustoimintaohje valmistuu vuoden 2013 aikana. Pelastustoimintaohjeella täy‐ dennetään pelastustoiminnan toteuttamista Keski‐Suomen pelastuslaitoksen alueella. Pelastustoimintaohjeessa huomioidaan pelastuslaissa ja pelastustoimen toimintaval‐ miuden suunnitteluohjeessa määritellyt seikat. Ohjetta täydentävät muiden muassa on‐ nettomuustyyppi‐ ja kohdekohtaiset suunnitelmat, suuronnettomuussuunnitelma, joh‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 22 tokeskusohje, hälytysohje, viestiohje ja tiedotusohje. Pelastustoimintaohjetta sovelle‐ taan kaikkiin Keski‐Suomen pelastuslaitoksen alueella suoritettaviin pelastustoimen teh‐ täviin ja niiden suorittamiseen tähtäävän valmiuden ylläpitämiseen. • Johtamisalueiden johtoelimille laaditaan pelastustoiminnan johtokeskuksessa käytössä olevan kaltainen johtamisen prosessikansio, johon on sisällytetty suunnitelmat, yhteys‐ tiedot ja onnettomuustyyppikohtaiset torjuntaohjeet. • Valmiussuunnittelu on valtuutettu laajalle pelastuslaitoksen henkilöstön keskuuteen ja se on pelastuslaitoksen toimintojen tulevaisuuden kehitystoimintaa. Päivitykset tai muu‐ tokset tapahtuvat ajoissa. Suunnitelmien säilyvyys on varmistettu tietojärjestelmien häi‐ riötilanteissa ja pelastuslaitoksen suunnitelmien laadinta toteutetaan kokonaisuuksia kä‐ sittävänä suunnittelujärjestelmänä. Erityistä huomiota kiinnitetään pelastuslaitoksen eri toimintojen jatkuvuuteen, kuten tehtävien priorisointiin, elintärkeiden materiaalien ja laitteiden ennakkohankintoihin ja tukitoimintojen saatavuuteen. • Tehostetaan yhteistoimintaa eri viranomaisten kanssa. Laaditaan ja päivitetään yhteis‐ toimintasuunnitelmat ja ‐sopimukset naapuri pelastuslaitosten sekä Puolustusvoimien kanssa. • Varaudutaan perustamaan tilannekeskus palvelutasokauden aikana. Asia on ajankohtai‐ nen siinä vaiheessa, kun Keski‐Suomen Hätäkeskus lakkaa vuoden 2014 syksyllä ja toi‐ minnot siirtyvät Vaasan Hätäkeskukseen. Kuva 7. Tapani‐myrskyn 26.11.2011 puuska‐analyysi ja varoituskartta (Ilmatieteenlaitos 2013). Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 23 1.8 UHKIEN HAVAITSEMINEN JA JATKUVA TILANNEKUVA Tilanne vuonna 2012 • Pelastuslaitoksen tilannekuva muodostuu useasta eri lähteestä saatavasta tiedosta. Päi‐ vystysvuorossa olevien johtajien käytössä on tieto omien yksiköiden varausasteesta, se‐ kä niiden yksiköiden sijainnista. • Pelastuslaitoksen alueella ylläpidetään tilannekuvaa eri laajuuksissa ja tarkoituksissa. Oi‐ kea‐aikaisen ja riittävän laajan tilannekuvan muodostaminen on perustehtävä kaikilla johtamisen tasoilla. Päivystävä päällikkö ylläpitää tilannekuvaa pelastuslaitoksesta ja maakunnan turvallisuustilanteesta kokonaisuutena. Päivystävät palomestarit ylläpitävät yksityiskohtaisempaa tilannekuvaa päivystysalueidensa osalta. Jokainen pelastustoimin‐ nanjohtajana toimiva ylläpitää tilannekuvaa johtamansa tehtävän osalta, joskin pelas‐ tuskomppanian ja ‐yhtymän tehtävissä tilannekuvaa ylläpitää käytännössä tilannepääl‐ likkö. • Keski‐Suomen säteilynvalvonta‐asemat tunnistavat automaattisesti kohonneen radioak‐ tiivisen säteilytason. Säteilylukemat varmistetaan käsimittauksin. Säteilyturvakeskus ja hätäkeskus saavat mahdollisesta vaarasta ilmoituksen valvontajärjestelmän kautta. Sä‐ teilyturvakeskuksen tilannearvion myötä pelastuslaitoksille annetaan toimintaohjeet. Ti‐ lanteen niin vaatiessa perustetaan pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskukset. • Ilmatieteenlaitos antaa LUOVA‐vaaratiedotteita esimerkiksi lähestyvistä sateista, myrs‐ kyistä ja kylmyydestä. Tilannearvion perusteella pelastuslaitos voi käynnistää toiminnan, joka edellyttää johtamistoimintoja pelastuslaitoksen johtokeskuksesta. Samalla Keski‐ Suomen kuntien johtoryhmiä informoidaan tarvittaessa tulevista uhkista. Tilannearvio perustuu olemassa olevaan malliin pelastuslaitoksen valmiuden kohottamisesta eri uh‐ kakuvissa ja tiedonvaihtoon naapuripelastuslaitosten kanssa. • Pelastustoiminnan suojatiloissa olevassa johtokeskuksessa on monipuoliset tilannekuva‐ ja johtamisjärjestelmät, jotka mahdollistavat pelastustoiminnan johtamisen ja alueen johtamistoiminnan tukemisen, sekä yhteistoiminnan eri viranomaistahoihin ja kuntiin. • Laajoissa tilanteissa valtakunnan tilannekuva muodostuu sisäministeriön ja aluehallinto‐ viranomaisten pelastustoimen tilannekuvajärjestelmän (JOTKE) avulla poikkihallinnon eri tasoilla. JOTKE on hyödynnettävissä myös pelastuslaitosten yhteistoiminnassa. Pelastus‐ laitokset ovat valmistelleet ”Tilannekuva‐ ja tilannetietoisuus perusmenettelyohjeen” Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 24 (JOTKEN käyttö uhkaavissa sekä pitkäkestoisissa normaaliolojen häiriötilanteissa Itä‐ ja Keski‐Suomen alueella) hyödynnettäväksi normaaliolojen häiriötilanteissa tilannekuvan ja tilannetietoisuuden jakamisen osalta, sekä JOTKE‐toiminnan käynnistämisessä. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmät ovat sellaisessa valmiudessa, että tieto uhkista ja vaaratilanteista saavuttaa pelastuslaitoksen toimijat ilman viivettä ja siinä laajuudessa, että mahdollisimman täsmällinen tilannekuva pystytään muodostamaan kaikissa tilan‐ teissa tarvittavassa laajuudessa. • Tilannekuvaa jaetaan kuntien johtoryhmille ja kriittisten toimipisteiden yhteyksiä varmis‐ tetaan. Tämä maakunnallisen tilannekuvan tuottaminen ja sen jakamispalvelu edellyttää päivystävän päällikön (P2) tai jatkuvasti miehitetyn tilannekeskuksen ylläpitoa. • Palvelutasopäätöksen loppupuolella toteutuvat hätäkeskustietojärjestelmä (ERICA) ja vi‐ ranomaisten yhteinen kenttäjohtamisjärjestelmä (KEJO) parantavat viranomaisten yh‐ teistä tilannekuvaa. Järjestelmä korvaa pelastuslaitosten nykyiset kenttäjohtamisjärjes‐ telmät. KEJO‐järjestelmä on tämän hetken suunnitelmien mukaan tulossa lähes yhtä ai‐ kaa ERICA‐järjestelmän kanssa 2015 ‐2016. • KEJO‐järjestelmän käyttöönotto tulee aiheuttamaan pelastuslaitoksille kustannuksia sel‐ västi enemmän kuin hätäkeskustietojärjestelmän (ERICA) käyttöönotto, mutta näitä kus‐ tannuksia ei vielä voida tarkasti arvioida. Lisäksi KEJO‐järjestelmän käyttöönotto tulee vaatimaan huomattavasti suuremman koulutustarpeen kuin ERICA, koska järjestelmän käyttäjäpohja on selvästi suurempi. Varsinaisten tietojärjestelmien lisäksi käynnissä on useita pelastuslaitoksia koskevia tietoverkkohankkeita. • Tietojärjestelmät tulevat vaatimaan käyttäjien vahvan tunnistamisen. Pelastuslaitokset ottavat käyttöön pelastusviranomaisen virkakortin ja pelastustoimen toimikortin. Vuo‐ desta 2013 alkaen viranomaiskortit tulevat sisältämään tarvittavan varmenteen tulevien tietojärjestelmien käytön mahdollistamiseksi. • Pelastuslaitokset pyrkivät toiminnassaan ja toimintatavoissaan huomioimaan kansalli‐ seen tietoturvallisuuteen liittyviä periaatteita. Kansallinen turvallisuusauditointikriteeris‐ tö (KATAKRI) pitää sisällään organisaation kokonaisturvallisuuden näkökulmasta paljon Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 25 asioita, joita palvelutasopäätöskauden aikana tulee viedä eteenpäin pelastuslaitosten koko organisaatiokulttuurin kehittämiseksi. • Edellä kuvatut kehityshankkeet liittyvät hätäkeskusrajapintaan, kenttäjohtamiseen, ti‐ lannekuvan muodostamiseen sekä niitä tukeviin verkkoteknisiin toimintoihin. Useiden kokonaisuuksien toteutumisesta ja niiden aiheuttamista kustannuksista ei tässä vaihees‐ sa voi vielä arvioida. Todennäköisesti kuitenkin pelastuslaitosten tietojärjestelmiin liitty‐ vät taloudelliset ja henkilöresurssit tulevat tulevan palvelupäätöskauden aikana kasva‐ maan. 1.9 PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Tilanne vuonna 2012 • Pelastuslain 34 §:n mukaan pelastustoimintaa johtaa pelastusviranomainen. Toiminta‐ valmiuden suunnitteluohjeessa määritellään tarkemmin pelastustoiminnan johtamiseen liittyviä asioita. Kaikilla pelastustoiminnan muodostelmilla tulee olla johtaja. • Pelastusryhmää johtaa alipäällystöviranhaltija tai yksikönjohtajakoulutuksen saanut va‐ paaehtoishenkilöstön yksikönjohtaja. Pelastusryhmän johtajana voi tarvittaessa toimia myös päätoiminen palomies tai sivutoiminen sammutusmies. Tarvittaessa pelastusvi‐ ranomainen määrää tilannepaikan johtajan. Pelastusryhmän johtaja voi tukeutua kes‐ kisuurten ja suurten onnettomuus‐ ja vaaratilanteiden johtajina toimiviin päällystöviran‐ haltijoihin. • Pelastusjoukkueiden johtajina toimivat päällystöviranhaltijat (päivystävä palomestari P3X) kuudella johtamisalueella. Johtamisalueiden johtajien toimintavalmius on hyvä. • Jyväskylän ja Äänekosken johtamisalueella P31 ja P32 ovat välittömässä lähtövalmiudes‐ sa ja Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Viitasaaren johtamisalueella varallaolossa virka‐ ajan ulkopuolella Lisäksi Jyväskylän johtamisalueella on Jyväskylä P31:n lisäksi varalla‐ olossa oleva P33 vuoroviikoin joko Laukaassa, Toivakassa tai Joutsassa. Virka‐aikana ta‐ pahtuviin joukkuelähdön tasoisiin onnettomuuksiin osallistuu myös tapahtumakunnassa palveleva päällystöviranomainen. (Kuva 8) • Komppania‐, yhtymä‐ ja muiden laajempien lähtöjen johtamisesta koko pelastuslaitok‐ sen alueella vastaa päivystävä päällikkö Keski‐Suomi P2 (KS P2). Päivystävä päällikkö vas‐ taa operatiivisen tilanteen yleisjohtamisesta, johtokeskuksen perustamisesta ja välittää tiedon tarpeesta kunnille kuntien johtoryhmien koollekutsumiseksi. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 26 Kuva 8. Keski‐Suomen pelastuslaitoksen johtamisalueet, johtajien tunnisteet sekä päivystys‐ ja varalla‐ olovahvuudet. Päivystysvahvuudet keltaisella muodossa päällystö+alipäällystö+miehistö. Varallaolo‐ vahvuudet virka‐ajan ulkopuolella on esitetty kartalla, oranssi on yksikönjohtajia ja turkoosi miehistöä. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastusmuodostelmien johtamisvalmius varmistetaan päivystys‐ tai varallaolojärjeste‐ lyin, sekä hälytysvastesuunnittelulla. Muodostelmien johtaminen toteutetaan kolmipor‐ taisena johtamisjärjestelmänä päivystävän päällikön, päällystöviranhaltijoiden ja pelas‐ tusryhmien johtajien toimesta. Lomakaudella kesäaikaan, jolloin tehtävämäärät ovat korkeimmillaan, joudutaan johtamisalueita yhdistämään. Pelastusviranomaisen saapu‐ minen onnettomuuspaikalle viivästyy. • Johtamisen tukemista korostetaan. Pelastustoiminnan johtajalle toimitetaan tieto kaikis‐ ta tehtävistä ja pelastusviranomaisen on oltava yhteydessä tilannepaikalle hälytettyyn lähimpään yksikköön. Tilannetta johdetaan pelastusviranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Pelastuslaitoksen tilannekeskuksen roolia johtamisen tukemisessa suunnitel‐ laan Vaasan uuteen hätäkeskusalueeseen kuuluvien pelastuslaitosten kanssa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 27 Keskisuurissa onnettomuuksissa kohteeseen hälytetään pelastusjoukkue ja johtamisen tukemista varten vapaa päivystävä palomestari. Suurissa onnettomuuksissa pelastus‐ komppanian johtamista varten kohteeseen hälytetään päivystävän päällikön lisäksi kaksi lähintä päivystävää palomestaria ja lähin vapaa P3 tukemaan johtamista. • Pelastustoiminnan johtamisesta laadittuja ohjeistuksia ja niiden toteutumista seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. • Pelastuslaitoksella on käytössään riittävän toimintakykyinen tietojärjestelmä, joka tukee päivittäisten onnettomuuksien, suuronnettomuuksien, häiriötilojen ja poikkeusolojen tehokasta johtamistoimintaa, sekä tilannekuvan ylläpitämistä kaikilla tasoilla. 1.10 PELASTUSMUODOSTELMIEN HÄLYTTÄMINEN JA MUU VIESTILIIKENNE Tilanne vuonna 2012 • Pelastustoimintaan hälytetään lähimmät ja tarkoituksenmukaiset yksiköt riskiarvioinnin perusteella tehtyjen hälytysohjeiden mukaisesti. Hälytysohjeissa määritellään perusteet tehtävien jakamisesta kiireellisyysluokkiin A, B, C, D. Henkilöstön hälyttämiseen käyte‐ tään asemakuulutuksia, Virve‐päätelaitteita, gsm‐puhelimia ja henkilöhakulaitteita. Hä‐ lyttäminen pystytään suorittamaan hätäkeskuksesta tai pelastuslaitoksen johtokeskuk‐ sesta. • Pieniin onnettomuuksiin lähetetään vähintään pelastusryhmä, keskisuuriin onnetto‐ muuksiin pelastusjoukkue ja suuriin onnettomuuksiin pelastuskomppania vahvennuksi‐ neen. Tarvittaessa muodostelmien johtamista tuetaan erillisen ohjeen mukaan. • Pelastuslaitos käyttää operatiivisena viestijärjestelmänään VIRVE‐radiojärjestelmää, joka on valtakunnallinen ja kaikkien viranomaisten yhteinen. Pelastuslaitoksella on VIRVE‐ viestiohje vuodelta 2012 ja pelastustoimen käytössä noin 620 päätelaitetta. VIRVE‐ päätelaitteista noin 200 on kiinteästi asennettuja ajoneuvoasemia ja loput noin 420 ovat käsipuhelimia. • Pelastuslaitoksen paloasemien hälyttämiseen on varmentava PETO‐ohjelma, jolloin häly‐ tykset voidaan tarvittaessa tehdä myös pelastuslaitoksen johtokeskuksesta ja tilanne‐ keskuksesta. Väestöhälyttimien ohjauksen varajärjestelmänä toimii VORO‐ohjelma. • Pelastusyksiköt hälytetään VIRVE‐päätelaitteilla, paloasemien radioihin liitettyjen haku‐ laitteiden avulla, sekä GSM‐tekstiviestihälytyksinä. Päällystö hälytetään VIRVE‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 28 päätelaitteilla ja GSM‐tekstiviestihälytyksillä. GSM‐tekstiviestit ovat siviilioperaattorien kaupallisia järjestelmiä eikä niiden välittyminen ole varmaa. • Keski‐Suomen hätäkeskus lakkautetaan vuoden 2014 syksyllä ja hälytykset tulevat jat‐ kossa Vaasan hätäkeskuksesta, jonka hälytysalueella toimivat Keski‐Suomen lisäksi Poh‐ janmaan‐, Keski‐Pohjanmaan ja Etelä‐Pohjanmaan pelastuslaitokset. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Hätäkeskuksen siirtoon ja toimintaympäristön muutokseen varaudutaan tiivistämällä yh‐ teistyötä ja yhtenäistämällä toimintatapoja Pohjanmaan pelastuslaitoksien kanssa, sekä osallistumaan tiiviisti Vaasan hätäkeskuksen toiminta‐alueen yhteistyö‐ ja pelastustoi‐ minnan toimialan kehitysryhmiin. • Pelastuslaitos kirjaa jatkossa itse hälytysvasteensa suoraan hätäkeskustietojärjestel‐ mään. ERICA‐hätäkeskustietojärjestelmän toteuttaminen alkoi vuonna 2012 ja sen on tarkoitus olla käytössä vuonna 2015 ‐2016. Hätäkeskustietojärjestelmä on yhteiskäytös‐ sä hätäkeskuksen ja eri viranomaisten kanssa. Suunniteltuja käyttöpaikkoja hätäkeskus‐ tietojärjestelmälle olisivat pelastuslaitosten johtokeskukset sekä tilannekeskukset. Lisäk‐ si selainpohjaista versiota voidaan käyttää laajemmalti esimerkiksi tilannekuvan seuraa‐ miseen sekä vasteiden ja resurssitietojen ylläpitämiseen. Tietojärjestelmän käyttöönotto tulee aiheuttamaan pelastuslaitoksille ainoastaan vähäisiä kustannuksia, mutta vaatii henkilöstölle koulutusta sekä erityisesti järjestelmän tietojen syötön näkökulmasta myös henkilöstöresurssien huomioimista. • Pelastuslaitoksen viestijärjestelmänä tullaan jatkossakin käyttämään VIRVE‐järjestelmää. Käytössä olevaa radiokalustoa kehitetään siten, että radiokalusto on ajanmukaista ja sitä uusitaan siten, ettei radiokaluston ikä ylittäisi seitsemää vuotta. Pelastuslaitoksen haku‐ laitejärjestelmää kehitetään siten, että pelastustoimen henkilöstö voidaan hälyttää ha‐ kulaitteiden avulla. Pelastuslaitoksen hakulaitejärjestelmä on yhdenmukainen, luotetta‐ va ja kaksisuuntainen järjestelmä. • Tietoverkkotoimittajan valinnassa on huomioitava maakunnallinen tarve ja verkon luo‐ tettavuus. VIRVE‐ ja matkapuhelinverkkoja varmennetaan muutamilla satelliittipuheli‐ milla. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 29 Hälytystietojen esitysjärjestelmää laajennetaan maakunnan alueelle. Järjestelmää hyö‐ dynnetään myös yleiseen tiedottamiseen pelastuslaitoksella. 1.11 UHKAAVAN ONNETTOMUUDEN TORJUMINEN RISKILUOKITTAIN Kuva 9. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen (2012) edellyttämän riskiruutuaineis‐ ton tietojen käsittelyn yhteydestä otettu kuvakaappaus. Käytetty ruudukko kartan päällä on 1 x 1 km. Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluohjeen riskien määrittely riskiluokkiin I…IV perustuu 1 km x 1 km ruutuihin ja regressiomalliin (Tillander et. al. 2010). Riskitason ruuduissa määrittää kolme muuttujaa, jotka ovat ruudun asukasluku, kerrosala sekä niiden yhteisvaikutus. Kuvassa 9 ruudukon päällä on esitetty asukkaita koskeva paikkatieto mustilla tähdillä sekä väes‐ tömäärän ja rakennetun kerrosalan perusteella laskettu riskiluokka (värittömät, vihreät, keltaiset ja punaiset ruudut). Kuvaan 9 on tuotu myös pelastuslaitoksen paloasemien paikka‐ ja nimitieto punaisella tekstillä. Kehittynyt regressiomalli korvaa aiemman ohjeen (A:71) riskien kartoituksessa käytetyt pie‐ nemmät, 250 m x 250 m riskiruudut (kuva 10 a) ja niiden perusteella muodostetut riskialueet. Pelastustoimen toimintavalmiuden toteutumista tulee suunnitteluohjeen mukaan vuodesta 2013 alkaen tarkastella tilastojen perusteella jokaiseen uuteen ruutuun yksilöllisesti. Samanai‐ kaiset onnettomuudet ja muut olosuhteet voivat kuitenkin aiheuttaa tilanteita, jolloin tavoi‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 30 teaikoja ei saavuteta ja siksi johtopäätöksiä ei tule tehdä yksittäisen tehtävän toteutuman perus‐ teella. Aluehallintovirasto valvoo toimintavalmiuden toteutumista. Uhkien kartoitus, tilanne tiivistetysti vuonna 2012 • Pelastuslaitosten tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen sekä normaaliolojen häiriötilanteissa että vaikutuksiltaan erityisen vakavissa suuronnetto‐ muuksissa ja muissa valmiuslaissa mainituissa poikkeusoloissa. • Pelastuslaitos on laatinut riskianalyysiluonnoksen, jossa käsitellään palvelutasopäätök‐ sen perusteena toimivia paikallisia tarpeita ja alueen onnettomuusuhkia yksityiskohtai‐ semmin, kuin mitä tässä on esitetty. Riskien kartoitus ja analysointi ovat jatkuva proses‐ si, jota tehdään virkavastuulla. Pelastuslaitoksen kokoama riskianalyysi sisältää salassa pidettäviä tietoja. Varsinaiset päätökset pelastustoimen palveluista, niiden laadusta ja määrästä on kirjattu kuitenkin tähän palvelutasopäätökseen. • Keski‐Suomen pelastuslaitoksen alue on laaja. Maa‐alasta noin 80 % on metsää. Maa‐ kunnan kokonaispinta‐ala on 19 948,75 km2, josta maa‐aluetta 16 703,97 km2 ja sisävesi‐ aluetta 3 244,78 km2. Rantaviivaa on yhteensä 14 400 km. • Liikenteellisesti Keski‐Suomen maakuntaa halkoo kattava liikenneväyläverkosto. Henkilö‐ liikenteen ylivoimaisesti suurin volyymi on tieverkolla. Rautateillä henkilöliikenne painot‐ tuu sähköistetylle runkorataosuudelle Orivesi‐Jyväskylä‐Pieksämäki. Rataosuudella on useita tunneleita, joista pisin on yli neljä kilometriä. Siviililentoliikennettä on Jyväskylän Tikkakoskelle. Alueella on myös sotilasilmailutoimintaa. Vesillä matkustajamäärät jäävät jälkeen lentoliikenteestäkin vuositasolla. Veneily ei tosin sisälly Liikenneviraston tilastoi‐ hin. • Pelastustoimen palveluille on kysyntää kaikissa kunnissa palvelutasokaudella. Väestö pääosin vähenee ennusteiden mukaan muualla kuin maakuntakeskuksessa ja sen ympä‐ ristössä, mutta ikääntyy samalla. Maakunnan väestömäärän ennustetaan kokonaisuute‐ na kuitenkin kasvavan hieman. Vuosien 2012‐2013 vaihteessa Keski‐Suomessa oli noin 275 000 asukasta. • Väestön ikääntyminen ja väheneminen sekä työssäkäyntialueiden laajeneminen asetta‐ vat haasteita sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön rekrytoimiseksi pelastustoimin‐ taan useissa alueen kunnissa. Väestön lisääntyminen ja asutuksen leviäminen maakunta‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 31 keskuksen ympäristössä aiheuttaa tarpeita kehittää pelastustoimen palveluverkkoa ja toimintavalmiutta. • Keski‐Suomen elinkeinot ovat vientiteollisuudessa ja palvelualoilla kotimaassa. Keski‐ Suomessa on vahva metsäklusteri. Kansallisesti merkittävää vientiteollisuutta on esimer‐ kiksi Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella. Näillä paikkakunnilla sijaitsi vuonna 2012 seitsemän tuotannossa olevaa paperikonetta ja yksi kartonkitehdas, sellutehdas, kaksi vaneritehdasta ja erikoiskemikaalien valmistusta ja metalliteollisuutta sekä ilmailuun liit‐ tyvää teollisuutta ja räjähdysainevalmistusta. • Määrällisesti eniten maakunnan noin 110 000 työpaikoista on terveys‐ ja sosiaalipalve‐ luissa. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät ovat liike‐elämän palvelut, koulutus, vähittäis‐ kauppa, rakentaminen sekä kone‐ ja laiteteollisuus. Teollisuuden osuus työllisistä on Keski‐Suomessa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan osuus koko maan työpaikoista on noin 5 % (Keski‐Suomen liitto 2012). • Vuonna 2012 Keski‐Suomen kymmenen suurinta yritystä työpaikkojen määrällä mitat‐ tuina olivat: Metso Oyj, Keskimaa Osk, UPM‐Kymmene Oyj, Metsä Group, K‐ryhmä, Pat‐ ria Oyj, Itella Oyj, ISS Palvelut Oy, Valtra Oy Ab ja Moventas Oy, joilla kaikilla oli yli 500 työntekijää. Yli sadan työpaikan yrityksiä Keskisuomalainen listasi toukokuussa 2012 Keski‐Suomessa olevan 69 kappaletta. (Keski‐Suomalainen, Keski‐Suomen Sataset 2012). • Kaupan suuryksiköt sijaitsevat pääasiassa kaupunkien ja kuntien keskustoissa. Maakun‐ takaavassa on osoitettu myös joitakin uusia rakentamispaikkoja nykyisten taajaan asut‐ tujen alueiden ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi Hirvaskankaan alue Äänekoskella valtatien 4 ja kantatien 69 risteyksessä sekä Eteläportin alue Jyväskylän ja Muuramen ra‐ jalla valtatie 9 varressa. Lentokentän alueella Laukaassa sijaitsee myös suuri kaupan lo‐ gistiikkakeskus. Muita logistiikkakeskuksia on siirretty Jyväskylästä hieman etäämmälle Laukaantien varteen Tiituspohjaan sekä valtatien 9 varteen Kanavuoreen. • Kaavoitus‐ ja rakennusvalvontaviranomaisten tehtävänä on huolehtia siitä, ettei riskille alttiita toimintoja, kuten uusia asuinalueita, sairaaloita, kouluja ja majoitusliikkeitä, sijoi‐ teta liian lähelle vaaraa aiheuttavia laitoksia ja varastoja. Turvallisuus‐ ja kemikaaliviras‐ ton valvomia vaarallisten aineiden tuotantolaitoksia ja varastoja Keski‐Suomessa on 32 ja nestekaasua laajamittaisesti käyttävää laitoksia viisi. Direktiivin 96/82/EY mukaisia lai‐ toksia Keski‐Suomessa on yhdeksän. Ulkoista vaaraa aiheuttavia turvallisuusselvityksen Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 32 vaativia laitoksia maakunnan alueella vuonna 2012 on kuusi: Yksi Jyväskylässä, kolme Laukaan Vihtavuoressa ja kaksi Äänekoskella. • Keski‐Suomen alueella liikkuu noin kolme miljoonaa tonnia erilaisia vaarallisia kemikaale‐ ja vuodessa. Vaarallisia kemikaaleja kuljetetaan maanteitse pelastuslaitoksen toiminta‐ alueella noin 210 000 tonnia kuukaudessa. Maantiekuljetukset keskittyvät valtateille 4, 9 ja 13 sekä 16. Kuljetukset ovat joko kauttakulkukuljetuksia tai kuljetuksia maakunnan tehtaille. • Länsi‐ ja Sisäsuomen aluehallintovirasto valvoo sisäasiainministeriön antaman asetuksen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisista pelastussuunnitelmista (406/2011) pohjalta pelastuslaitosten väestöhälyttimien kuuluvuusalueita. Syksyllä 2012 tehdyn suunnitelmien arvioinnin mukaan Keski‐Suomen pelastuslaitoksella on kehitettävää vä‐ estöhälytinjärjestelyissä erityisesti Äänekoskella ja Jyväskylän Keljonkankaalla, mutta pe‐ lastuslaitoksen oman arvion mukaan myös Laukaan Vihtavuoressa sekä Jyväskylän Save‐ lassa. • Keski‐Suomessa on kolme yhdyskuntajätteen käsittelyaluetta. Maakunnan vesihuollosta vastaa yli 135 vesihuoltolaitosta. Pohjavesialueita on 284, jotka on yksityiskohtaisesti ku‐ vattu Suomen Ympäristökeskuksen vahvistamassa pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuun‐ nitelmassa. Keskitetyn vesihuollon piirissä on noin 85 % maakunnan asukkaista. Viemäri‐ laitoksia maakunnassa on yli 50 ja viemärilaitosten piirissä on noin 78 % maakunnan vä‐ estöstä. Valtakunnallisen sähkön jakeluverkoston muuntoasemat sijaitsevat Jämsässä, Petäjävedellä, Laukaassa. • Keski‐Suomen maakuntakaavan alueluettelossa merkittäviksi matkailupalvelujen alueiksi on listattu kaikkiaan 22 aluetta tai kohdetta. Vakituisesti alueella asuvien henkilöiden li‐ säksi tulee pelastuslaitoksen valvontatoiminnassa huomioida matkailupalvelujen asiak‐ kaiden turvallisuus ja varautua sesonkien aikaisten riskien hallintaan. Virkistysalueilla liikkuvien henkilöiden pelastamiseksi mahdollisissa onnettomuustilanteissa tulee ylläpi‐ tää maastopelastusvalmiutta kaikkina vuodenaikoina. • Valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä on Keski‐Suomen maa‐ kuntakaavassa listattu yhteensä 65 kohdetta. Keski‐Suomessa sijaitsee kaksi UNESCO:n maailmanperintökohdetta: Petäjäveden vanha kirkko ja Struven kolmiomittausketjuun kuuluva Puolakan kolmiomittaustorni Korpilahden Oravivuorella Jyväskylässä. Haagin yleissopimuksen mukaisessa kulttuuriomaisuuden luetteloluonnoksessa arvokkaita ra‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 33 kennuksia ja rakennettuja kulttuuriomaisuuksia ja muinaisjäännöksiä on edellisten lisäksi 14 kohdetta (Haag‐inventointi, ei julkinen). • Tulevan maankäytön suurimmat vaikutukset pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnitteluun kohdistuvat Jyväskylän eteläpuolelle Kauramäen noin 10 000 asukkaan aluekeskukseen, jonka rakentuminen alkanee palvelutasokauden loppupuolella ja joka johtaa riskiluokkiin I ja II. • Keski‐Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuen käynnissä olevat ja vuoteen 2016 mennessä toteutuvat väylähankkeet Kuokkalan kehäväylä Jyväskylässä, maantien 638 tiejärjestely Vaajakosken Yrityssataman kohdalla Jyväskylässä sekä kantatien 56 ke‐ vyt parantaminen välillä Jämsä – Mänttä parantavat liikenneturvallisuutta ja nopeuttavat pelastustoimen toimintavalmiusaikaa kyseisillä alueilla. • Keski‐Suomessa on parantamistarpeita myös muulla valta‐ ja kantatieverkolla. Niukoista resursseista johtuen on kuitenkin todennäköistä, että muiden hankkeiden toteuttaminen on mahdollista vasta kauempana tulevaisuudessa. Rahoituksen niukkuus voi johtaa eri‐ tyisesti vähäliikenteisen liikenneverkon kunnon rapistumiseen, vaikka pieniä kohdennet‐ tuja korjauksia ja ylläpidon tehostamista tehdäänkin koko ajan. Alueilla, joilla asukas‐ ja liikennemäärät vähenevät, voidaan kunnossapidosta joutua tinkimään. • Poikkeuksellisista sääilmiöistä. Asta‐, Veera‐, Lahja‐ ja Sylvi‐myrskyt runtelivat Suomea vuoden 2010 heinä‐elokuun vaihteessa. Vastaaviin myrskyihin, kaatuneisiin puihin ja sähkökatkoihin tulevina kesinä sekä kylmänä vuoden aikana on varauduttava. Keväisin on syytä huomioida, että Jyväskylä on nimetty Kymijoen vesistöalueella sijaintinsa vuoksi merkittäväksi tulvariskialueeksi. Vesistötulvat aiheutuvat Suomessa yleensä lumen sula‐ misesta tai sateista, mutta myös jää‐ ja hyydepadot voivat aiheuttaa joessa paikallisesti voimakkaan vedenpinnan nousun. Rankkasade voi aiheuttaa hulevesitulvia myös muual‐ la kuin vesistössä. • Keski‐Suomen alueella on 20 patoturvallisuuslain piiriin kuuluvaa patoa, joista vesistöpa‐ toja on 14 kpl ja jätepatoja 6 kpl. Vesistöpadoista 12 on patoturvallisuuslain määrittele‐ mää 2‐luokan vesistöpatoa. Jätepadoista yksi on luokiteltu 2‐luokan padoksi. 2‐luokan pato saattaa aiheuttaa onnettomuuden sattuessa vaaraa terveydelle taikka vähäistä suu‐ rempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle. Loput ovat 3‐luokan patoja, jotka onnet‐ tomuuden sattuessa saattavat aiheuttaa vain vähäistä vaaraa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 34 Turvetuotannon aluevarauksia Keski‐Suomessa oli 106 vuonna 2012. Maakuntakaavan toteutuessa turvetuotannon lisääntyminen lisää valvontatehtäviä ja uhkia pitkäkestoisiin pelastustoimintatehtäviin erityisesti Saarijärven ja Keuruun toiminta‐alueilla. 2012 Kuva 10 a. Vanha riskiruutuaineisto (250 x 250 m) • Kuva 10 b. Uusi riskiruutuaineisto (1 km x 1 km) Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnittelun pohjana käytettävät riskiruudut muuttuvat jonkin verran aikaisemmasta palvelutasopäätöksen tilanteesta. Kuvassa 10 a vasemmalla on aiemmin käytössä ollut pieni 250 x 250 metrin ruutuaineisto, jonka poh‐ jalta muodostettiin varsinaiset riskialueet. Oikean puoleisessa kuvassa 10 b on 2012 ai‐ neistossa toimitetut uudet 1 x 1 km riskiruudut, jotka tarkastettiin pelastuslaitoksella syksyn 2012 aikana yhteistyössä alueen kuntien kanssa. • Suunnitteluohjeen mukaisesti pelastuslaitosten tuli lisäksi arvioida ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla vähintään kaksi/vuosi. Pelastuslaitos sai arvioinnin perusteella korottaa riskiluokkia ruu‐ duittain seuraavasti: – Jos 5 vuoden seurantajaksolla n ≥ 10, ruutu voitiin korottaa riskiluokkaan I ja Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys – Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 35 Jos 5 vuoden seurantajaksolla 2 ≤ n < 10, ruutu voitiin korottaa riskiluokkaan II, missä n = riskiluokan määrittävien onnettomuuksien lukumäärä vuodessa. • Keski‐Suomesta löytyi neljä ruutua, joissa oli tapahtunut enemmän kuin 10 onnetto‐ muutta (kuva 11). Nämä kaikki sijaitsivat jo valmiiksi punaisissa I riskiluokan ruuduissa Jyväskylässä, joten tarkastelu ei tuottanut uusia I riskiluokan alueita. Lopuissa riskiluokan I ruuduissa tapahtui 5,33…9,67 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa. Kuva 11. Tapahtuneet onnettomuudet vuodessa (kpl). • Kuva 12. Puuttunut kerrosala. Tapahtuneiden onnettomuuksien kautta tarkasteluna riskiluokkaan II oli tarjolla lisää 12 ruutua riskiluokasta III ja 11 ruutua riskiluokasta IV. Ruutuja, jotka valmiiksi olivat riski‐ luokassa II ja joissa tapahtuneiden riskiluokan määrittävien onnettomuuksien määrä oli vähintään kaksi, löytyi tarkastelussa yhteensä 74 kappaletta. Arvioinnin tuloksena yh‐ teensä kolme ruutua pelastuslaitos korotti riskiluokkaan II. Näistä yksi oli riskiluokassa IV ja kaksi riskiluokassa III. Perustelut korottamiseen ja korottamatta jättämiseen on esitet‐ ty ruuduittain riskianalyysiluonnoksessa. • Kolmas riskiruutuaineiston tarkastusvaihe oli selvittää muutamien teollisuusalueiden to‐ delliset kerrosalat ja niiden ympärillä olevat asukasmäärät uusimmista tietolähteistä, koska aluetilaisuuksissa syksyn 2012 aikana esitellyistä ruuduista tuli palautetta kuntalai‐ silta ja pelastuslaitoksen henkilöstöltä, että varsinkaan kaikki rakennettu kerrosala ei ol‐ lut siirtynyt oikein Tilastokeskuksen aineistoon. Kolmannen vaiheen jälkeen alkuperäi‐ seen aineistoon nähden riskiluokkaan II vaihdetut keltaiset ruudut on esitetty oikean‐ puolisessa kuvassa 12 ja riskiruutuihin tehdyt korjaukset kokonaisuudessaan seuraavassa Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 36 taulukossa. Riskiluokkaan III nostettiin yhteensä kuusi ruutua riskiluokasta IV (Taulukko 1). Taulukko 1. Pelastuslaitoksen sille sisäasiainministeriöstä toimitettuun aineistoon tekemät muutokset. • Merkittävimmät muutokset riskiluokissa taajamittain pohjoisesta Keski‐Suomesta aloit‐ taen edellisestä palvelutasokaudesta kaudelle 2013‐2016 ovat seuraavat: – Kinnulan Muhola oli ennen riskialuetta 3 ja vuonna 2013 riskiluokkaa IV – Pihtiputaan taajamassa riskiluokan III pinta‐ala kasvoi hieman – Viitasaaren taajamassa riskiluokan II ja III pinta‐alat kasvoivat hieman – Kyyjärven taajamassa riskiluokan III pinta‐ala kasvoi hieman – Kivijärven taajamassa riskiluokan III pinta‐ala tiivistyi – Kannonkosken Piispala oli ennen riskialuetta 4, vuonna 2013 riskiluokkaa III – Karstulan taajamassa riskiluokan II ja III pinta‐alat kasvoivat hieman – Saarijärvellä riskiluokan II pinta‐ala lähes kaksinkertaistui. Länsi‐Kalmarin riski‐ alue 3 jakaantui riskiluokan IV ruuduiksi. – Äänekoskella oli ennen riskialuetta 1, joka jakaantui neljään riskiluokan II ruu‐ tuun vuonna 2013. Riskiluokan II ruutujen pinta‐ala kasvoi. Suolahden Valtra Oy:n tehdasalueesta muodostui uusi riskiluokan II ruutu. Hirvaskankaan risteys‐ alueesta uusi riskiluokan III ruutu. Riskialue 3 Hietamasta vt 13 varrelta vaihtui riskiluokkaan IV. – Konnevedellä Hytölän riskialue 3 jakaantui riskiluokan IV ruuduiksi – Uuraisten taajaman oli ennen riskialueetta 3, jonka keskelle muodostui vuonna 2013 uusi riskiluokan II ruutu. Hirvaskankaan 3 riskialue ei aivan täyttänyt vuo‐ den 2013 riskiluokan III määritelmän mukaista riskitasoa. Alueelle on kuitenkin tulossa lähiaikoina lisää asutusta, joka todennäköisesti johtaa jälleen riskiluok‐ kaan III. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 37 – Keuruun taajamassa riskiluokan II ja III pinta‐alat kasvoivat hieman. Pioneeri‐ rykmentille kuuluneesta varuskunta‐alueesta muodostui uusi riskiluokan III ruu‐ tu. Pohjoisjärven riskialue 3 jakautui riskiluokan IV ruuduiksi. – Multian taajamassa riskiluokan III pinta‐ala kasvoi hieman. – Petäjävedellä Kintauden kohdalla riskiluokan III ruutu muodostui hieman eri kohtaan kuin missä sijaitsi aikaisempi riskialue 3. Alueelle on tulossa lähiaikoina merkittävästi lisää asutusta, joka todennäköisesti johtaa riskiluokan III pinta‐alan kasvamiseen. – Jyväskylässä oli ennen riskialuetta 1 myös Laajavuoressa, Sulun alueella, Huh‐ tasuolla ja Vaajakoskella, jotka vuonna 2013 jakaantuivat riskiluokan II ruuduiksi. Toisaalta uusi riskiluokan I ruutu muodostui Keltinmäkeen, joka aiemmin oli ris‐ kialuetta 2. Riskiluokan I pinta‐ala säilyi lähes samankokoisena vuonna 2013. Haapaniemestä muodostui uusi riskiluokan II ruutu. Riskiluokkien II ja III pinta‐ alat kokonaisuutena kasvoivat jonkin verran, vaikka riskialueet 3 (Kuohu, Vesan‐ ka‐Ruoke, Rippalanmäki, Kuikka, Lentokenttä, Saarenmaa, Lintukangas, Perä‐ Palokka, Leppälahti ja Kanavuori‐Kairahta) jakautuivat riskiluokan IV ruuduiksi. – Muuramessa Kinkomaan Vitapoliksen alue oli ennen riskialuetta 3 ja vuonna 2013 riskiluokkaa II. Riskiluokkien II ja III pinta‐alat kasvoivat hieman. – Laukaassa lentokentän viereisen Lidl‐logistiikkakeskuksen laajennus kohotti ris‐ kialueen 3 riskiluokkaan II vuoden 2013 aineistossa. Laukaan keskustaajamassa sekä Vihtavuoren, Leppäveden ja Lievestuoreen taajamissa riskiluokkien II ja III pinta‐alat kasvoivat jonkin verran. Toisaalta esimerkiksi Kuusaan ja Vihtasillan riskialueet jakautuivat riskiluokan IV ruuduiksi. – Toivakassa riskiluokan III pinta‐ala kasvoi hieman – Hankasalmen taajamassa riskiluokan II pinta‐ala hieman tiivistyi ja riskiluokan III pinta‐ala kasvoi. Hankasalmen aseman taajaman III riskiluokan pinta‐ala pysyi lähes ennallaan, mutta Niemisjärven 3 riskialue jakautui riskiluokan IV ruuduiksi. – Joutsan keskustaajamassa riskiluokkien II ja III pinta‐alat hieman kasvoivat. Lei‐ vonmäen taajamassa riskiluokan III pinta‐ala kasvoi myös hieman. Rutalahden 3 riskialue jakautui riskiluokan IV ruuduiksi. – Luhangan taajamassa säilyi riskiluokan III pinta‐ala lähes ennallaan. Tammijärven riskialue 3 jakautui riskiluokan IV ruuduiksi. Loma‐asukkaat eivät näy tilastokes‐ kuksen aineistoissa. – Jämsän keskustaajamassa, Hallin taajamassa ja Jämsänkosken taajamassa riski‐ luokan II ja III pinta‐alat kasvoivat jonkin verran. Kaipolan tehtaista muodostui uusi riskiluokan II ruutu. Länkipohjan ja Koskenpään riskiluokan III pinta‐alat säi‐ lyivät. Himokselle Säyrylän kohdalle on rakennettu lisää kerrosalaa ja sinne muodostui uusi riskiluokan III ruutu. Loma‐asukkaat eivät näy tilastokeskuksen aineistoissa. – Kuhmoisisssa riskiluokan II ja III pinta‐alat säilyivät lähes ennallaan. Loma‐ asukkaat eivät näy tilastokeskuksen aineistoissa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 38 Kuva 13. Keskimäärin 10 minuutissa hälytyksestä Kuva 14. Keskimäärin 30 minuutissa hälytyksestä saavutettavat ruudut vuonna 2013 saavutettavat ruudut vuonna 2013 • Pelastustoiminnan toimintavalmiusajat eri puolille Keski‐Suomea ovat vuonna 2012 ol‐ leet keskimäärin yllä olevien kuvien mukaiset. Punaisella pallolla on esitetty paloasemat. Vasemmassa kuvassa 13 on esitetty keskimäärin 10 minuutissa hälytyksestä tavoitetta‐ vat ruudut. Jyväskylässä, Jämsässä, Laukaassa, Muuramessa ja Äänekoskella on muuta‐ miin ruutuihin saatavissa apua useammaltakin asemapaikalta. Oikeassa kuvassa 14 on esitetty läpinäkyvin tasoin keskimäärin 30 minuutissa saavutettavat riskiruudut siten, et‐ tä mitä värikylläisempi ruutu on, sitä useammalta asemalta se on saavutettavissa tarvit‐ taessa. Täysin väritön ruutu tarkoittaa, että sitä ei todennäköisesti saavuteta 30 minuu‐ tissa hälytyksestä Keski‐Suomen pelastuslaitoksen asemapaikoilta. Kyseisissä ruuduissa asuu vakinaisesti alle 1 % maakunnan väestöstä. Maakunnan reunoilla osa värittömistä ruuduista on tavoitettavissa yhteistoiminnassa naapuripelastuslaitosten kanssa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 39 Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Onnettomuuden jälkeen pelastustoimintaa johtanut laatii viiveettä raportin pelastus‐ toimen resurssi‐ ja onnettomuustietojärjestelmään. Pelastuslaitos on ohjannut asiaa pe‐ lastusjohtajan päätöksellä. Pelastustoimintaa johtanut vastaa onnettomuusraportin huo‐ lellisesta täyttämisestä ja tietojen oikeellisuudesta, mukaan lukien toimintavalmiusaiko‐ jen laskennassa tarvittavat ”matkalla”, ”kohteessa” ja vastaavat ajat (statukset). • Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö ja vähintään 1 henkilö tavoittaa riskiruudut vä‐ hintään 50 % kiireellisissä tehtävissä I riskiluokan riskiruuduissa 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, II riskiluokan riskiruuduissa 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, III riskiluokan riskiruuduissa 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen IV riskiluokan riskiruuduissa 36 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen • Pelastuslaitos ryhtyy mittaamaan ensitoimenpiteisiin kuluvaa aikaa palvelutasokaudella. Vuoden 2013 alusta alkaen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaan lisätään kohtee‐ seen saapumisajan jälkeen laskennalliset ensitoimenpiteisiin kuluvat ajat ja seurataan tehokkaan pelastustoiminnan toimintavalmiusaikavaatimusten toteutumista. Vähim‐ mäistavoitteena on, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on 50 % kiireellisistä tehtävistä I riskiluokan riskiruuduissa alle 11 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus ≥ 1+3 ja sil‐ lä on kyky suoriutua pelastussukellustehtävistä (4 savusukelluskelpoista). Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittaessa useammalta asemalta. II riskiluokan riskiruuduissa alle 14 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus ≥ 1+3 ja ryhmän kaikki henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia ja heillä on kyky käyttää paineilmahengityslaitetta. Ryhmällä on kyky aloittaa henkeä pelastava pe‐ lastussukellustoiminta (2 savusukelluskelpoista). Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. III riskiluokan riskiruuduissa alle 22 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus ≥ 1+3 ja ryhmän henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia ja vähintään kahdella heistä on kyky käyttää paineilmahengityslaitetta. Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 40 IV riskiluokan riskiruuduissa alle 38 minuuttia Pelastusryhmän vahvuus ≥ 1+3 ja ryhmän henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia. Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. Tehokkaan pelastustoiminnan alkaminen viivästyy lomakaudella, kun pelastus‐ ryhmän vahvuus ei aina ole vaadittava 1+3, mikä on seurausta sijaisten vähentä‐ mistarpeesta. Minimitavoitteen saavuttaminen (50 % tehtävistä määritellyssä ajassa, vähintään vahvuudella 1+3) vaikeutuu entisestään kaikilla riskialueilla va‐ jaamiehityksen vuoksi. • Pelastuslaitos ylläpitää valmiutta keskisuuriin ja suuriin onnettomuuksiin siten, että pe‐ lastusjoukkue (vahvuus ≥ 1+2+6) saapuu paikalle kiireellisissä onnettomuuksissa I riskiluokan riskiruuduissa 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen pelastus‐ laitoksen yksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on kyky tehdä pelastussukellusta myös erityisen vaativissa kohteissa (esimerkiksi maanalaiset tilat, tunnelit ja niihin verrattavat tilat sekä pit‐ kää sukellusaikaa edellyttävä tilanteet, kuten vaativat kemikaalionnettomuudet), joissa ei ole turvallista aloittaa pelastussukellusta 1+3‐vahvuisella ryhmällä. II riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 30 mi‐ nuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen pelastusyksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on pelastussukel‐ luskyky. III riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 30 mi‐ nuutissa siitä, kun ensimmäinen pelastusyksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkue kootaan kohteessa useammal‐ ta asemalta. Joukkueella on pelastussukelluskyky. IV riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 40 mi‐ nuutissa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkue kootaan kohteessa useammalta ase‐ malta. Joukkueella on pelastussukelluskyky. • Suuronnettomuusvalmius, joka tarkoittaa pelastustoiminnan johtajan, johtokeskuksen ja pelastusyhtymän (kaksi komppaniaa) keskeytymätöntä toimintaa, pystytään Keski‐ Suomen pelastuslaitoksella perustamaan 1,5 tunnissa. Lomakaudella pitkäkestoisissa ti‐ lanteissa päällystön lomat tarvittaessa keskeytetään riittävän johtamisvalmiuden tur‐ vaamiseksi. • Poikkeusolojen uhatessa valmiutta nostamalla pelastustoimintaan varatuista pelastus‐ toimen henkilöistä pystytään muodostamaan noin 130 toimintakykyistä pelastusryhmää ja muodostelmien johtoelimet. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 41 1.12 VESIPELASTUS, KEMIKAALIEN TORJUNTA JA MUUT ERITYISTEHTÄVÄT Kuva 15. C‐luokan öljyntorjuntavene Päijänteellä Jyväskylässä. Pelastusvalmius vesialueilla, tilanne vuonna 2012 • Pelastusviranomaiset johtavat pelastustehtäviä sisävesillä. • Pelastussukellusohjeen mukaista välitöntä vesisukellusvalmiutta (I‐taso) ylläpidetään Jy‐ väskylässä. Keuruun, Viitasaaren ja Äänekosken paloasemat ja muitakin paloasemia voi‐ daan nostaa II‐tason pelastussukellusvalmiuteen, jos henkilöstön kelpoisuusvaatimukset täyttyvät. • Välittömällä vesisukellusvalmiudella tarkoitetaan välittömässä lähtövalmiudessa olevaa pelastusyksikköä, joka koostuu esimiehestä, kahdesta I‐tason vesisukeltajasta ja sukel‐ lusavustajasta. Pelastusyksikkö voidaan koota tilannepaikalle useammasta toimipistees‐ tä. • Pintapelastusvalmius on koko Keski‐Suomen alueella. Pintapelastajia pelastuslaitoksella oli 255. Lähes kaikilla pelastusyksiköillä on valmius välittömään pintapelastukseen. • Erilaisia veneitä pelastuslaitoksella on yhteensä 43 kaikkien Keski‐Suomen kuntien alu‐ eella. Yksityiskohtaisemmin veneet on eritelty paloasemakartoituksessa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 42 Maakunnan alueella on seitsemän järvipelastusyhdistystä, joilla kaikilla on sopimus pe‐ lastuslaitoksen kanssa ja käytössään yhdistyksillä on yhteensä 17 eri luokkien venettä. Järvipelastusyhdistykset hoitavat itse tai avustavat pelastuslaitosta noin 100 erilaisessa pelastus‐ tai avunantotehtävässä Keski‐Suomen vesialueilla. • Pakkaskaudella ja jään kantavuuden sen salliessa, laajoilla vesialueilla tapahtuvaan pe‐ lastustoimintaan ja avunantotehtäviin voidaan käyttää muita maastokulkuneuvoja, joita pelastuslaitoksella on. Pelastuslaitoksella on 13 moottorikelkkaa ja 13 mönkijää. Korkealta pelastaminen, tilanne vuonna 2012 • Korkealla työskentelyn pelastustoimessa A72/2005 –ohje määrittelee korkealla ja muu‐ ten putoamisvaarallisella alueella tapahtuvan työskentelyn käsitteet ja edistää pelastus‐ toimintaan osallistuvan henkilöstön turvallisuutta. Ohjeen mukaan korkealla työskentely asettaa tekijälle terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä erityisvaatimuksia. Pelastuslaitoksella on 385 korkean paikan työskentelyyn koulutettua henkilöä. • Korkealta pelastamiseen soveltuvia nostolava‐ ja puomitikasautoja on kolme, jotka on si‐ joitettu Jyväskylään, Keuruulle ja Äänekoskelle. • Henkilöresurssien avulla pystytettäviä tikkaita on lähes jokaisessa pelastusyksikössä. Tik‐ kaiden ulottuvuus rajoittuu 2. tai 3. kerrokseen riippuen tikasmallista. Lisäksi pelastusyk‐ siköissä on muita, varsinaiseen korkealla ja putoamisvaarallisella alueella työskentelyyn soveltuvia välineitä. • Uusien kerrostalojen rakentamisen yhteydessä huolehditaan, että rakennuksen koko‐ naisturvallisuus on riittävä. Käytännössä pelastuslaitos on lausunnoissaan rakennuslupa‐ viranomaiselle edellyttänyt automaattisen sammutuslaitteiston asentamista ja muita poistumisjärjestelyjä yli 3‐kerroksisiin kohteisiin, joita pelastuslaitoksen nostokalustolla ei kyetä saavuttamaan. Pelastusvalmius tunneleista ja vastaavista maanalaisista tiloista, tilanne vuonna 2012 • Maanalaiset tilat, kuten tunnelit, kellarit, maanalaiset autosuojat ja väestönsuojat on huomioitu hälytysvasteissa siten, että onnettomuuspaikalle hälytettävät muodostelmat ovat vahvennettuja. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 43 Rautatietunneleiden osalta onnettomuuspaikalle hälytettävät yksiköt voivat hyödyntää pelastussuunnitelmia kohdekortteina. Yli 100 metrin mittaisia rautatietunneleita on yhteensä 11. Pi‐ sin rautatietunneli on lähes 4,3 km ja siinä kulkee useita kym‐ meniä junavuoroja vuorokaudessa. • Onnettomuuden sattuessa rautatunnelissa tai vastaavissa pit‐ kiä savusukellusmatkoja edellyttävissä maanalaisissa tiloissa, on pelastuslaitoksen pelastustoiminta erittäin vaikeaa ja kalus‐ tollinen valmius erityisesti palokaasujen poistamiseen heikko. Kuva 16a. Raivausautojen ja sammutusautoihin hankittujen tehokkaiden pelastusvälineiden sijoittelu valtateiden varsille Keski‐Suomessa 2012. Raskaan pelastuskaluston käyttö liikenneonnettomuuksissa, tilanne vuonna 2012 • Keski‐Suomea halkovilla pääteillä liikkuu ympäri vuorokauden paljon raskasta liikennet‐ tä. Raivausautot on sijoitettu Viitasaarelle, Äänekoskelle, Jyväskylään, Joutsaan ja Jäm‐ sään. Lisäksi Hankasalmen, Keuruun ja Saarijärven sammutusautot on varustettu tehok‐ kailla pelastusvälineillä (kuva 16a). Liikennepelastamisen kouluttajakoulutus on keskitet‐ ty Jyväskylään Seppälän paloasemalle. Kuva 16b. UPM:n pelastuslaitokselle lahjoittamat kemikaalisuojapuvut esittelyssä Jämsän paloasemalla Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 44 Vaarallisten aineiden torjuntavalmius, tilanne vuonna 2012 • Pelastussukellusohjeen mukaan tavanomaisessa vaarallisten aineiden onnettomuustilan‐ teessa tarvitaan vähintään pelastusryhmää. Jos tilanteessa suojaustasoksi riittää roiske‐ tiivis suojapuku, ryhmän pienin vahvuus on 1+3. Kemikaalionnettomuudessa, joka edel‐ lyttää kaasutiiviiden kemikaalisuojapukujen käyttöä, pienin vahvuus on 1+5. Vaativassa onnettomuustilanteessa tarvitaan pelastusjoukkuetta. Pelastusyksiköiden tehtäväjako on ohjeen mukaan seuraava: – Ensimmäinen pelastusyksikkö tuo paikalle kemikaalisukellusparin. Yksikön tehtä‐ vänä on tiedustelu, pelastaminen, huuhtelupaikan perustaminen ja alkutorjunta. – Toinen pelastusyksikkö tukee ja avustaa ensimmäisen pelastusyksikön toimintaa. Yksikön tehtävänä ovat tukitoiminnot, joita ovat esim. välittömän vaaran alueen ja suoja‐alueen eristäminen sekä vesihuolto. Tarvittaessa toinen yksikkö täyden‐ tää ensimmäisen yksikön perustaman huuhtelupaikan puhdistuspaikaksi ja puh‐ distaa kemikaalille altistuneet henkilöt ja pelastajat. – Kolmas pelastusyksikkö tuo paikalle lisää kemikaalisukelluspareja. Yksikön tehtä‐ vänä on tilanteen vakiinnuttaminen ja vaarattomaksi tekeminen. Yksikkö muo‐ dostaa vaihtoparin ja tarvittaessa suojaparin. Pelastussukellusohjeen mukaan kemikaalisukelluskelpoisia henkilöitä pelastuslaitoksen päätoimisista on 87 ja sivutoimisista 228 henkilöä. Kel‐ poisuus muodostuu terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Kuva 16c. Vaarallisten kemikaalien torjuntavalmius on suunniteltu järjestettä‐ väksi siten, että parasta, tason 4, valmiutta pelastuslaitos ylläpitää Jämsässä, Jyväskylässä ja Äänekoskella. Torjuntatasoa 3 vastaava kalusto (kemikaa‐ lisukellusparin kalusto, siniset ympyrät viereisessä kuvassa) sijoitetaan Han‐ kasalmelle, Viitasaarelle, Saarijärvelle, Keuruulle ja Joutsaan. Kemikaalisukel‐ lusryhmä ja tason 4 kalusto saavuttaa kohteen viimeistään tunnin kuluttua hälytyksestä (mustat ympyrät viereisessä kuvassa). Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastussukellusohjeen mukaista välitöntä vesisukellusvalmiutta (I‐taso) ylläpidetään Jy‐ väskylässä. Välittömällä vesisukellusvalmiudella tarkoitetaan välittömässä lähtövalmiu‐ dessa olevaa pelastusyksikköä, joka koostuu esimiehestä, kahdesta I‐tason vesisukelta‐ jasta ja sukellusavustajasta. Pelastusyksikkö voidaan koota tilannepaikalle useammasta toimipisteestä. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 45 Pintapelastusvalmiutta ylläpidetään koko Keski‐Suomen alueella. Pintapelastuskelpois‐ ten osuutta henkilöstössä lisätään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Kalustoa pyritään kehittämään tarkoituksenmukaisesti siten, että vesillä liikkuminen on mahdollista myös kelirikkokaudella. • Vaarallisten kemikaalien torjuntavalmiuden pelastuslaitos järjestää siten, että kemikaa‐ lisukellusryhmä ja pelastuslaitoksen vaarallisten kemikaalien torjuntasuunnitelmassa (2010) tarkemmin määritelty parhaimman torjuntatason kalusto saavuttaa kohteen vii‐ meistään tunnin kuluttua hälytyksestä. Tason 4 kalusto on sijoitettu Jämsään, Jyväsky‐ lään sekä Äänekoskelle. • Vaarallisten kemikaalien torjuntasuunnitelman mukaisen tason 3 osalta pelastuslaitos järjestää vähintään yhden kemikaalisukellusparin torjuntavalmiuden kaikille toiminta‐ alueille siten, että kalusto sijoitetaan Viitasaarelle, Saarijärvelle, Keuruulle, Hankasalmel‐ le ja Joutsaan. Kemikaalisukellusparin ja ensimmäisen ryhmän tehtävinä ovat tiedustelu, pelastaminen, huuhtelupaikan perustaminen ja alkutorjunta. Jämsän, Jyväskylän ja Ää‐ nekosken kemikaalisukellusryhmistä seuraavana paikalle saapuva täydentää ensimmäi‐ sen ryhmän perustaman huuhtelupaikan puhdistuspaikaksi ja puhdistaa altistuneet hen‐ kilöt ja pelastajat tarvittaessa. Vaativassa onnettomuustilanteessa kolmantena paikalle saapuva ryhmä tuo paikalle lisää kemikaalisukelluspareja, jotta tilanteen vakiinnuttami‐ nen ja vaarattomaksi tekeminen onnistuu. • Pelastuslaitos ylläpitää kolmella paikkakunnilla henkilöiden nostamiseen soveltuvaa ka‐ lustoa ja huolehtii, että kalustolla on riittävästi koulutettuja käyttäjiä siten, että kalusto saadaan viiveittä tehokkaaseen toimintaan tilannepaikalle. • Pelastuslaitos huolehtii, että välineet ja henkilöstön koulutus sekä harjoittelu täyttävät korkealla työskentelyn erityisvaatimukset palvelutasokauden ajan. Pelastuslaitos järjes‐ tää myös henkilöstön terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät testaukset ja tekee pää‐ tökset kelpoisuuksista. • Pelastuslaitos kehittää pelastusvalmiuttaan maanalaisista tiloista, kuten kellareista, maanalaisista autosuojista ja väestönsuojista sekä tunneleista koulutuksen, kohteisiin tu‐ tustumisen ja kohteissa harjoittelun avulla sekä kartoittaa mahdollisuudet tehokkaaseen palokaasujen poistoon yhteistoiminnassa kohteiden omistajien ja muiden pelastuslaitos‐ ten kanssa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 46 Palvelutasokaudella pelastuslaitos täydentää valmiutta raskaan kaluston tieliikenneon‐ nettomuuksiin uusimalla Saarijärven toiminta‐alueen yhden sammutusauton pelastusvä‐ linesarjan. 1.13 VÄESTÖN VAROITTAMINEN, KUN KYSEESSÄ ON SUURI UHKA Tilanne vuonna 2012 • Vaarallisten kemikaalien varastointi ja teollinen käsittely sekä vaarallisten kemikaalien kuljetusonnettomuudet taajamissa voivat aiheuttaa suuren vuodon tapauksessa suuren uhkan suurelle määrälle alueen väestöä hyvin nopeasti. • Kiinteitä väestöhälyttimiä on sijoitettu pelastustoimen alueelle yli 100 yksikköä. Palvelu‐ tasokaudella on tarvetta täydentää katvepaikkoja joillakin hälytinyksiköillä. • VORO‐väestöhälyttimien ohjaus‐ ja ylläpitojärjestelmä on hankittu vuonna 2012. Järjes‐ telmä on kokonaisuudessaan toiminnassa vuoden 2013 kesästä alkaen. • Kaiutinautoilla tapahtuvaa täydentävää väestönhälyttämistä varten ei ole pelastuslaitok‐ sella nykyaikaista järjestelmää. Tekstiviestit kohdennetuille väestöryhmille tulevat to‐ dennäköisesti korvaamaan muutaman vuoden kuluessa ulkona oleskelevan väestön täy‐ dentävän hälyttämistarpeen laajemmassa mitassa. • Pelastuslaitoksen nettisivut uudistuivat vuonna 2011. Pelastuslaitos kertoo internetin välityksellä myös häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta kansalaisille, yrityk‐ sille ja yhteisöille. • Vaaratiedotelaki 466/2012 tulee voimaan 1. päivänä kesäkuuta 2013. Hätätiedote ja muu viranomaistiedote jäävät pois käytöstä. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Vaaratiedote tulee kielilain (423/2003) 32 §:n mukaisesti antaa sekä suomen että ruotsin kielellä. Hätäkeskuksen avustaa viranomaisia tarvittaessa tiedotteen kääntämisessä toiselle kotimaiselle kielelle. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Kiinteän väestöhälytinjärjestelmän kriittiset täydennykset toteutetaan Äänekoskella ja Jyväskylän Savelassa vuonna 2016. Keljonkankaan täydennystarpeiden osalta seurataan Kauramäen alueen rakentamisaikataulua ja tarvittaessa siirretään olemassa olevia hälyt‐ timiä vähemmän kriittisiltä alueilta tälle alueelle. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 47 Pelastuslaitos seuraa ja osallistuu mahdollisuuksien mukaan alkaen 2015 sosiaaliseen mediaan eri kanavia hyväksi käyttäen. • Internetin hyödyntämistä kansalaisille suunnattuun häiriöviestintään tehostetaan edel‐ leen pelastuslaitoksella. • Kuntien on otettava huomioon, että vaaratiedote on järeä tapa varoittaa väestöä. Vaara‐ tiedotteen antaa laissa hyväksytyin perustein toimivaltainen, yleisjohtamisesta vastuussa oleva viranomainen (pelastusviranomainen, poliisi, säteilyturvakeskus…). Vaaratiedote voidaan antaa, jos tapahtuma aiheuttaa hengen‐ tai terveysvaaran tai vaaran omaisuu‐ den vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle merkittävässä määrin. Jos vaara‐alueen väestön määrä on vähäinen, kannattaa varoittamiseen käyttää muita keinoja. Keski‐Suomessa vaaratilanteessa tiedottamisessa on tarvetta myös englannin ja venäjän kielellä. Kuva 17. Palomestari Anna‐Mari Kosunen toimii Viitasaaren toiminta‐alueella pelastustoiminnan johtajana vuorollaan sekä turvallisuuspalvelujen asiantuntijatehtävissä. Väestönsuoja sekä väes‐ tönsuojeluvälineet ja ‐laitteet on pidettävä sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 48 1.13 VÄESTÖN SUOJAAMINEN Tilanne vuonna 2012 • Yhteiskunnan toiminta voi häiriintyä merkittävästi jo tilanteissa, jotka eivät täytä poikke‐ usolojen tunnusmerkistöä. • Pelastuslaitoksella on valmiussuunnitelma, joka on tarkoitettu varmistamaan, että pelas‐ tuslaitoksen tehtävät pystytään hoitamaan myös normaaliaikojen häiriötilanteissa, suur‐ onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa. • Kuntien valmiussuunnittelun tavoitteena on, että kunta pystyy tuottamaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen palvelut kaikissa olosuhteissa. Valmiuslaissa kunnille ja kuntien toimialoille on määrätty peruspalveluiden tuottajana valmiussuunnittelu‐ ja varautumis‐ tehtäviä. Toimijoiden on varattava riittävät resurssit myös poikkeusoloihin tehtäviensä hoitamista varten. Kuntien johtohenkilöstön koulutuksesta väestönsuojelutehtäviin vas‐ taa valtio. • Alueen kunnissa väestönsuojelutehtäviin varatun henkilöstön koulutustilanne on epäyh‐ tenäinen ja alueella on selkeästi täydennyskoulutustarpeita. • Väestönsuojien rakentamisen asiantuntijatehtävät kuuluvat osaltaan pelastuslaitokselle. • Tilapäisten suojautumisjärjestelyiden neuvonta on pelastuslaitoksen turvallisuusviestin‐ nän tehtäviä. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää yhdessä alueen kuntien ja aluehallintoviraston kanssa henkilö‐, rakennus‐ ja ajoneuvovaraustilannetta kunnilta saamiensa tietojen pohjalta. • Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman kokonaisuudistus käynnistetään 2013. • Pelastuslaitoksella on päätoiminen valmiuspäällikkö ja valmiussuunnittelija. • Evakuointisuunnitelma uusitaan 2015. Evakuoinnin toimintapaikkoihin varataan ja kou‐ lutetaan henkilöstöä yhteistyössä alalla toimivien yhteistyöviranomaisten ja järjestöjen kanssa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 49 1.14 HENKILÖSTÖKOULUTUS Pelastuslaitoksen koulutustoiminta jaetaan kahteen eri osaan. Nämä ovat oman henkilöstön kouluttaminen, sekä kansalaisten turvallisuus‐ ja varautumiskoulutus. Palvelutasopäätöksen tässä osassa keskitytään pelastuslaitoksen henkilöstökoulutuksen periaatteisiin. Päätoimisen henkilöstön perus‐ ja täydennyskoulutusta järjestää Pelastusopisto ja vapaaehtois‐ henkilöstön perus‐ ja täydennyskoulutus järjestetään yhteistyössä Keski‐Suomen pelastusalan liiton kanssa. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön ammattitaitoa ja kelpoisuuksia ylläpidetään harjoi‐ tusten ja testien avulla. Vapaaehtoishenkilöstöllä on viikkoharjoitukset ja päätoiminen henkilös‐ tö harjoittelee työvuorojen aikana. Vaativammat savusukellus‐, kemikaalisukellus‐ ja korkealla työskentelyharjoitukset edellyttävät tarkoitukseen sopivia harjoituspaikkoja. Pelastuslaitoksella ei ole harjoitusaluetta, joihin näitä harjoituspaikkoja olisi keskitetty. Pelastustoiminnan johtajille kaikilla tasoilla järjestetään täydennyskoulutusta ja pelastuslaitos on osallistunut yhteistoiminta‐ ja suuronnettomuusharjoitusten järjestämiseen säännöllisin vä‐ liajoin. Pelastuslaitoksessa on pyritty suunnitelmalliseen henkilöstökoulutukseen. Vuosittain laaditaan Henkilöstökoulutuksen yleissuunnitelma, jossa linjataan seuraavan vuoden koulutuksen painopis‐ tealueet, tavoitteet ja järjestämisperiaatteet. Tämän suunnitelman pohjalta laaditaan palo‐ asemakohtaiset vuosisuunnitelmat ja harjoitusten kausiohjelmat kevät‐ ja syyskaudelle. Kuva 18. Tieliikennepelastamisen koulutustapahtuma Seppälän paloasemalla 2012. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 50 Tilanne vuonna 2012 • Henkilöstökoulutuksen yleissuunnitelmassa linjataan vuosittain koulutuksen painopis‐ teet ja tavoitteet. • Pelastuslaitoksella on oman toimensa ohella toimiva koulutuspäällikkö. 1.9.2012 – 31.5.2013 koulutuspäällikkö on projektiluonteisesti kokoaikainen. • Pelastuslaitoksella on tehty koulutusselvitys vuonna 2010. Selvityksen johtopäätösten perusteella pelastuslaitokseen on perustettu koulutusyksikkö, joka vastaa henkilöstökou‐ lutuksesta ja ulkoisesta koulutuksesta. Koulutusyksikkö toimii henkilöstöpäällikön alai‐ suudessa. • Jyväskylän kolme paloasemaa ovat valmistuneet ja pelastuslaitoksella on nyt aiempaa paremmat mahdollisuudet järjestää lakisääteiset harjoitukset tavoitteiden mukaisesti. Seppälän paloasemalle on keskitetty hyvin paljon koulutustoimintaa. • Päätoimisen henkilöstön osalta koulutuspäätösten tekeminen on keskitetty koulutus‐ päällikölle päätösten tasapuolisuuden varmistamiseksi. • Palokuntien viikkoharjoitukset on suunniteltu ja harjoituksia on pidetty kausiohjelmien mukaisesti. Puutteita on ollut lakisääteisten harjoitusten toteutumisessa. Vapaaehtois‐ palokunnat harjoittelevat keskimäärin 40 – 45 kertaa vuodessa. Vakinaiset palokunnat harjoittelevat työvuorojensa aikana tarpeen mukaan. • Pelastuslaitoksella on otettu käyttöön vaativien harjoitusten kouluttajajärjestelmä. Jär‐ jestelmän mukaisia harjoituksia ovat kuumat savusukellusharjoitukset, korkealla työs‐ kentelyn harjoitukset sekä ensihoitoon liittyvät PPE‐D + LT ‐kertaukset. Koulutuspäällikkö on nimennyt kouluttajat. • Harjoitusolosuhteet kartoitettiin vuonna 2010. Kartoituksen perusteella käynnistyi Tik‐ kakosken harjoitusalueprojekti. Mukana hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Il‐ masotakoulu ja Finavia. Pelastuslaitos on rakentamassa alueelle palotaloa, joka valmis‐ tuu vuonna 2013. • Pelastuslaitos on hankkinut vapaaehtoishenkilöstön koulutusjärjestelmän mukaiset kurs‐ sit pääasiassa Keski‐Suomen Pelastusalan liitolta. Ensiapu‐ ja ensivastekursseja pelastus‐ laitos on järjestänyt itse vuosina 2011 ja 2012. EA‐ ja EVY‐kurssien järjestäminen ei ole toteutunut toivotulla tavalla, koska henkilöstöresurssia tähän ei ole ollut riittävästi. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 51 Pelastusalan liitolta on hankittu nykyisen palvelutasopäätöksen aikana keskimäärin 21 kurssia vuodessa. Näillä kursseilla on koulutettu keskimäärin 315 oppilasta vuodessa. Laitos on järjestänyt itse vuosina 2011 ja 2012 keskimäärin 5 kurssia vuodessa. Näillä kursseilla on koulutettu keskimäärin 69 oppilasta vuodessa. Vuosittain vapaaehtoishen‐ kilöstön kursseille on osallistunut keskimäärin 384 oppilasta 26 kurssilla. Vuosille 2012 – 2014 tehdyn koulutustarvetiedustelun perusteella vuosittainen koulutustarve on noin 980 henkilöä/vuosi eri kursseilla. Tavoitteet kaudelle 2013 – 2016 • Pelastuslaitoksen koulutustoiminta on päämäärätietoista, tavoitteellista ja suunnitelmal‐ lista. Henkilöstökoulutus järjestetään koulutustarveanalyysin perusteella tarkoituksen‐ mukaisilla ja turvallisilla harjoitusalueilla ja paikoilla. • Pelastuslaitos jatkaa nykyisen palvelutasopäätöskauden aikana käyttöön otettuja hyväksi koettuja käytäntöjä koulutustoiminnassa niitä kuitenkin tarpeen mukaan kehittäen. • Pelastuslaitos lisää henkilöstökoulutuksen suunnitteluun ja koordinointiin käytettävää henkilötyöaikaa niin, että työaika on vähintään 1 henkilötyövuosi. Tämä onnistuu esi‐ merkiksi muuttamalla koulutuspäällikön tehtävä kokoaikaiseksi. • Koulutusyksikön toiminta järjestetään niin, että yksikkö pystyy entistä paremmin palve‐ lemaan paloasemia harjoitusten ja koulutusten järjestämisessä omalle henkilöstölle. Li‐ säksi tavoitteena on ulkoisten koulutuspalvelujen talouden kannattavuuden parantami‐ nen. • Vapaaehtoispalokuntien henkilöstön resurssien varmistamiseksi palokuntakursseja jär‐ jestetään riittävästi. Vuosittain pitää pystyä kouluttamaan vähintään 60 % koulutustarve‐ tiedustelujen osoittamasta koulutettavamäärästä. Peruskurssien osalta tavoite on 85 %. • Pelastuslaitos on mukana Tikkakosken harjoitusaluehankkeessa ja hyödyntää koulutus‐ toiminnassaan sinne rakennettuja ja rakennettavia harjoitussimulaattoreita. • Seppälän paloaseman tiloja käytetään niin vakinaisen kuin vapaaehtoishenkilöstön kou‐ lutuksen järjestämisessä. Simulaatio‐opetusvälineistöä hyödynnetään pelastustoiminnan johtamisharjoittelussa tuottamalla opetusaineistoa ja hankkimalla tarvittavaa lisäkalus‐ toa sekä harjoittelemalla simulaatioiden avulla. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 52 Erilaiset pelastustoimen uudistamis‐ ja kehittämishankkeet tuovat uusia toimintoja, tek‐ niikkaa ja käytänteitä toiminnan eri osa‐alueille. Koulutustoiminnalla varmistetaan hen‐ kilöstön kyky omaksua ja hallita uudet asiat. • Päätoimisen henkilöstön täydennyskoulutustarpeiden arviointia kehitetään selvittämällä erikoisosaamista vaativien tehtävien resurssitarve sekä sen jälkeen kehityskeskustelujen avulla koulutustarve. • Pelastuslaitoksen esimiesasemassa olevan henkilöstön valmiuksia tehtäväänsä kehite‐ tään kohdennetun esimiesvalmennuksen avulla. • Perustetaan koulutusaineistopankki johon tallennetaan käytännön harjoitusten harjoi‐ tussuunnitelmat, teoriatuntien opetusmateriaali sekä muu aineisto. • Lakisääteisten harjoitusten toteutumisen seurantaan hankitaan sellainen rekisteri, josta pelastustoimintaan ja ensihoitoon osallistuvan henkilöstön harjoitusten toteutumista voidaan helposti seurata. 1.15 KAIKKIIN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT HUOLTO‐ JA MUUT TUKITOIMINNOT Tilanne 2012 • Pelastuslaitoksella on omaa huolto‐ ja korjaamotoimintaa liittyen pelastustoimen sekä ensihoidon kalustoon. Huolto‐ ja korjaamotoimintaa tarjotaan palveluna myös yhteis‐ työkumppaneille. Pelastuslaitos turvautuu vastaavasti ulkopuolisiin korjaamo‐ ja huolto‐ palveluihin silloin, kun se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää sekä palvelua on saatavilla. • Pelastuslaitos on asettanut kehityshankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää pelastus‐ laitoksen kaluston ja muun tekniikan osalta niiden koko elinkaaren hallinta siten, että se olisi mahdollisimman tarkoituksen mukaista, edullista ja tehokasta. Tavoitteet kaudelle 2013 – 2016 • Pelastuslaitos kehittää huolto‐ ja korjaamotoimintaansa tarkoituksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 53 2 MUUSTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ TULEVAT TEHTÄVÄT Kuva 19. Näkymä Piilolanniemestä Kuhnamonjärvelle (Pekka Kivijakola, Keski‐Suomen ELY‐keskus). Yksi suurimmista Suomen sisävesillä sattuneista öljyvahingoista tapahtui Äänekoskella 17.8.2011, kun ras‐ kasta polttoöljyä valui biovoimalaitokselta Kuhnamonjärveen. 2.1 ÖLJYNTORJUNTA Tilanne vuonna 2012 • Öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) 7 §:n 1 mom. mukaan alueen pelastustoimi vas‐ taa maa‐alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Keski‐ Suomessa ei ole alusöljyvahinkojen torjunnan piiriin kuuluvia alueita. • Kunta vastaa tarvittaessa jälkitorjunnasta alueellaan. • Pelastuslaitoksen toimialueella tapahtuu vuosittain noin 170 öljyvahinkoa, joista suu‐ rimmassa osassa ympäristöön pääsee vain pieniä määriä öljyjä • Pelastuslaitoksella on 8.1.2013 hyväksytty ja voimassa oleva öljyvahinkojen torjunta‐ suunnitelma kaudelle 2013–2016. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 54 Hyväksytty öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma käsittää suunnitelman yleiset perusteet, kunta‐ ja kustannusselvitykset ja yleiskartat maa‐alueista, joilla on voimassa öljysäiliöi‐ den määräaikaistarkastuksia koskevat määräykset. • Torjuntasuunnitelma sisältää torjuntatyön johtajaa helpottavan operatiivisen osan, jo‐ hon liitteiden muodossa on koottu keskeisiä toimintaohjeita, riskikohteita koskevat tie‐ dot sekä yksityiskohtaiset kalustoluettelot. • Öljyvahinkojen torjuntakaluston ja osaamisen kehittämiseksi Keski‐ Suomen pelastuslai‐ tokselle on nimitetty öljyntorjunnan vastuuhenkilö. Päällystöviranhaltijan tehtävänä on vastata myös vahinkotapauksien ja hankintojen laskutuksesta sekä huolehtia öljysuoja‐ rahastolta torjuntavalmiuden kehittämiseen haettavista avustuksista. • Öljyntorjunnan keskuspaikat ovat keskuspaloasema ja Viitasaaren paloasema. Näiden li‐ säksi keskitettyä öljyntorjunnan kalustoa on Äänekoskella, Keuruulla ja Jämsässä. Palo‐ asemakohtainen varustetaso selviää yksityiskohtaisemmin torjuntasuunnitelmasta. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitos valvoo tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden mää‐ räaikaistarkastusvelvoitteiden toteutumista yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa ja hoitaa uusiin varastoihin liittyvien ilmoitusten vaatimat katselmukset ja tarkastukset. • Pelastuslaitos ylläpitää maa‐ ja vesialueilla tapahtuvia öljyvahinkoja varten öljyntorjunta‐ suunnitelman mukaista valmiutta ja noudattaa öljyntorjuntakaluston hankintasuunni‐ telmaa. • Pelastuslaitos päivittää tarvittaessa palvelutasokauden aikana maa‐ ja vesialueilla tapah‐ tuvien öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa ja saattaa sen Keski‐ Suomen ELY‐ keskuksen vahvistettavaksi. 2.2 KEMIKAALIVALVONTA Pelastusviranomaiselle on määritelty myös kemikaalivalvonnan säädöksissä valvontatehtäviä. Keskeisintä lainsäädäntöä ovat kemikaalilaki 744/1980, kemikaaliasetus 675/1993 ja laki vaaral‐ listen kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 sekä räjähdeasetus 473/1993. Työ‐ ja elinkeinoministeriössä valmistellaan lainsäädännön osittaista uudistamista, Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 55 joka edelleen lisää kemikaaleihin liittyviä valvontatehtäviä pelastusviranomaisille, kun kyseessä on vähäinen teollinen käsittely tai varastointi. Tilanne vuonna 2012 • Pelastuslaitos hoitaa yksityiseen kulutukseen hyväksyttyjen ilotulitteiden ja vaarallisuu‐ deltaan vastaavien pyroteknisten välineiden varastoinnin lupahakemukset ja suorittaa niihin liittyvät valvontakäynnit. • Turvallisuus‐ ja kemikaaliviraston valvomia vaarallisten aineiden tuotantolaitoksia ja va‐ rastoja Keski‐Suomessa on 32 ja nestekaasua laajamittaisesti käyttäviä laitoksia viisi. Vä‐ häinen teollinen käsittely ja varastointi (ilmoitusrajan ylittävät kohteet) huomioiden val‐ vontakohteita Keski‐Suomessa on noin 250. • Ulkoista vaaraa aiheuttavien kohteiden osalta pelastuslaitos tekee yhteistyötä kohteiden turvallisuusorganisaation kanssa sekä pitää säädösten vaatimat harjoitukset kolmen vuoden välein. Keski‐Suomessa tällaisia kohteita on Jyväskylässä, Laukaassa ja Äänekos‐ kella yhteensä kuusi kohdetta. • Pelastuslaitos on nimennyt päällystöstä kemikaalivastaavan ja öljyntorjuntavastaavan, jotka koordinoivat kemikaalivalvontatehtäviä oman toimensa ohella. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitos nimeää ja kouluttaa sisäisin järjestelyin kemikaalikohteiden kemikaalitar‐ kastajat toiminta‐alueittain. Muuttuvat säädökset saatetaan tiedoksi muullekin päällys‐ tölle ja vaarallisiin kemikaaleihin liittyvää koulutusta lisätään pelastuslaitoksessa. • Pelastuslaitos ylläpitää ulkoisia pelastussuunnitelmia edellyttävien kohteiden turvalli‐ suustiedotteita www‐sivuillaan. • Pelastuslaitos osallistuu laajamittaisten kemikaalikohteiden tarkastustapahtumiin. • Ulkoista vaaraa aiheuttavien kohteiden osalta pelastuslaitos tekee yhteistyötä kohteiden turvallisuusorganisaation kanssa sekä pitää säädösten vaatimat harjoitukset kolmen vuoden välein. Keski‐Suomessa tällaisia kohteita on Jyväskylässä, Laukaassa ja Äänekos‐ kella yhteensä kuusi kohdetta. Puolustusvoimat on toukokuussa 2013 ilmoittanut, että Keski‐Suomen alueella Puolustusvoimilla on kaksi kohdetta, joita myös koskee uudistetut ulkoista vaaraa aiheuttavia kohteita koskevat säädökset. Harjoitusrytmi uudistetaan si‐ ten, että kaikki kahdeksan kohdetta tulevat kolmen vuoden välein vuoroon. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 56 3 MUUT PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT Alueen pelastustoimi huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi myös muista erikseen sovituista palveluista kuten ensihoidosta ja ensivastetoiminnasta, jälkivahinkojen torjunnasta, kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta sekä tarjoaa ulkoisia koulutuspalveluja yhteistyökumppaneille. Lakisääteisten pelastustoimen tehtävien lisäksi hoidettavat tehtävät eivät kuitenkaan saa aiheut‐ taa kohtuutonta haittaa pelastustoimen tehtävien hoitamiselle. 3.1 ENSIHOITOPALVELUT Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) siirsi kuntien järjestämisvas‐ tuulla olevan sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien tehtäväksi 2013 mennessä. Toimintakoko‐ naisuutta kutsutaan jatkossa ensihoitopalveluksi, ja se on kiinteä osa terveydenhuollon päivys‐ tyspalveluja. Käsitteestä sairaankuljetus luovutaan. Jatkossa ensihoitopalvelu on terveydenhuollon toiminnallinen osa, joka vastaa pääasiassa hoito‐ laitosten ulkopuolella olevien kiireellisestä hoidon tarpeen arvioinnista ja kuljetuksesta. Seuraa‐ vassa kuvassa 20 vasemmalla näkyy värillisinä pelastuslaitoksen tuottamat ensihoitopalvelut maantieteellisinä alueina (sektoreina) vuonna 2013. Pelastuslaitos tuottaa lisäksi koko maakun‐ nan ensivastepalvelut hyödyntäen tiheää paloasemaverkkoansa. Kuva 20. Ensihoitopalvelu on terveydenhuollon toiminnallinen osa. Keski‐Suomen pelastuslaitoksella on merkittävä rooli Keski‐Suomen maakunnan ensihoitopalvelujen tuottajana. Oikealla kuvassa on palo‐ mies‐sairaankuljettaja Jouni Kujala Keuruulta. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 57 Tilanne vuonna 2012 • Terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 § 2 momentin perusteella pelastuslaitos tuottaa ensihoidon palveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä on sovittu yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kanssa ja mikäli se on tar‐ koituksenmukaista. • Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali‐ ja terveysministeriön asetukses‐ sa ensihoitopalvelusta (340/2011) säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoito‐ palvelun palvelutasopäätöksen. Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoitopal‐ velun tulisi tavoittaa potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuvatun riskialuejaot‐ telun mukaisesti sekä kuvataan tarkemmin palvelunsisältöä (Sosiaali‐ ja terveysministe‐ riön julkaisuja 11/2011). • Keski‐Suomen pelastuslaitos tarjoaa ensihoitopalveluja toimialueensa väestöstä noin 4/5 osalle ja on siksi merkittävässä roolissa maakunnallisessa ensihoidossa. Pelastuslaitos tuottaa Jyväskylän kaupunkialueen (Jyväskylä, Muurame ja Uurainen), Pohjoisen sektorin (Pihtipudas, Viitasaari ja Äänekoski), Läntisen sektorin (Keuruu, Multia ja Petäjävesi) sekä Kaakkoisen sektorin (Joutsa, Luhanka ja Toivakka) ensihoitopalvelun. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja siinä laajuudessa, kun asiasta sovitaan palve‐ luista järjestämisvastuussa olevan terveysviranomaisen kanssa (Keski‐Suomen sairaan‐ hoitopiiri). Yhteistoimintasopimus laaditaan 2013 vuoden alussa ja toimintaa sekä talo‐ utta seurataan kolmannesvuosittain sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen yhteisessä seurantaryhmässä, jossa sovitaan tarvittavista muutoksista. Sopimus on voimassa tois‐ taiseksi ja irtisanomisaika on 1 v. (kalenterivuosi). Jämsän ja Kuhmoisten kuntien osalta vastuullinen terveysviranomainen on Pirkanmaalla. 3.2 ENSIVASTEPALVELUT Ensivastetoiminta on sopimuksen mukaista toimintaa, jossa toiminnan harjoittajan ja terveysvi‐ ranomaisen välillä on sovittu kustannusten jaosta, koulutus‐, vastuu‐ ja kalustokysymyksistä. Tilanne vuonna 2012 • Ensivastetoiminta on terveysviranomaisen vastuulla ja valvonnassa. Ensivasteyksiköiden käytöstä aiheutuvat kustannukset peritään palvelun ostajalta. Ensihoidon palvelu‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 58 tasopäätöksellä saattaa olla vuodesta 2013 alkaen vaikutuksia ensivastehälytysten mää‐ rään lisääntymiseen. • Keski‐Suomen pelastuslaitos tuottaa koko alueen ensivastetoiminnan. Ensivastetehtäviä alueella oli vuonna 2011 yhteensä 2 007 kappaletta ja vuonna 2012 yhteensä 1 758. • Pelastuslaitoksella on koulutettu ensivastehenkilöstö muilla asemilla paitsi Muurasjärven asemalla Pihtiputaalla ja Leppälahden asemalla Jyväskylässä. Ensiauttaja 1 Paikka potilaan jalkopäässä - Johtaa tilannetta - Kirjaa raportin - Hoitaa radioyhteyden - Huolehtii omaisista - Huolehtii, että elvytyksen aikana asiaankuulumattomat henkilöt eivät ole katselemassa toimintaa Ensiauttaja 2 Paikka potilaan vasemmalla puolelle … - Kytkee elektrodit - Suorittaa paineluelvytystä - Suorittaa paljeventilaation - Käyttää defibrilaattoria - Tarkastaa verenkierron merkit Ensiauttaja 3 Paikka potilaan pään puolelle - Puhdistaa nielun - Suorittaa alussa PPE, jos ei käynnissä - Asettaa LT-tuubin tai nieluputken ja palkeen maskin - Avaa happipullon … Kuva 21. Ote ensivasteyksiköiden PPE‐D –ohjeesta ja työnjaosta kohteessa vahvuudella 1+2. Lyhen‐ netty alkuperäisestä Reijo Hirven laatimasta ja pelastuslaitoksen vuonna 2012 käyttämästä versios‐ ta. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Ensivastetoimintaa kehitetään yhdessä terveystoimen vastuujärjestäjän ja palokuntien kanssa siten, että saavutetaan mahdollisimman toimiva ensivastetoiminta Keski‐Suomen pelastuslaitoksen pelastustoimen alueelle. • Pelastuslaitos tuottaa ensivastetoimintaa sopimusten puitteissa. Toiminnan laajuus ja taso perustuu asianomaisten viranomaisten määrittämään palvelutasoon sekä pelastus‐ toimen määrittämään riskialuejaotukseen, jossa huomioidaan lisäksi eri tulosalueiden erityispiirteet. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 59 Pelastuslaitos seuraa ensivastehälytysten määrää asemittain jatkuvana prosessina ja il‐ moittaa tarvittaessa muutostarpeet ensihoidosta vastaavalle terveysviranomaiselle sekä aluehallintovirastolle, jos ensivastetehtävien määrä aiheuttaa kohtuuttomasti haittaa pelastustoimen tehtävien hoitamiselle. 3.3 JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA Vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi tehtävistä torjuntatoimenpiteistä, jotka eivät kuulu pelastuslain 1 §:n mukaisiin kiireellisesti suoritettaviin toimenpiteisiin käytetään ni‐ mitystä jälkivahinkojen torjunta. Pelastuslaitoksen suorittamista toimenpiteistä myös nimitystä jälkivahinkojen torjunnan ensitoimenpiteet ja lyhennettä JVT. Kuva 22. Koneellinen alipainetuuletus on yksi jälkivahinkojen torjuntatoimista varsinaisen palon sam‐ muttamisen jälkeen. Tilanne vuonna 2012 • JVT pyritään aloittamaan jo sammutustyön aikana. Ensivaiheen JVT‐toimien tavoitteena on savuton ja vedetön tila tuulettamalla, kuivaamalla, irtainta omaisuutta suojaamalla, siirtämällä ja vartioimalla. JVT‐toimia ovat myös rakennuksen aukkojen sulkeminen ja heikentyneiden rakenteiden tukeminen, tilapäisen sähkönsyötön järjestäminen, konei‐ den ja laitteiden suojaaminen sekä korroosiosuoja‐aineiden levittäminen • Kohteen omistaja on velvollinen huolehtimaan tulipalon jälkiraivauksesta ja vartioinnista sen jälkeen, kun tilanne ei enää vaadi pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Ajankohdan rat‐ kaisee pelastustoiminnan johtaja pelastuslain 40 § nojalla. Ensivaiheen torjuntatyö kes‐ tää yleensä 1‐3 tuntia. Torjuntatyötä on hyvä jatkaa siihen saakka, kunnes JVT‐liike ottaa Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 60 vastuun torjuntatyön jatkumisesta tai kunnes kiinteistön omistajan kanssa sovitaan tor‐ juntatyön lopettamisesta. • Keski‐Suomen pelastuslaitos on auktorisoitu JVT‐liike, jolla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus vakuutusyhtiöiden kanssa. Sopimuksessa määritellään pelastuslaitoksen teke‐ mät toimenpiteet, torjuntavalmiuden ylläpito ja laskutusasiat. • Pelastuslaitoksella on ohjeet torjuntatyöhön pelastustyön johtajalle ja JVT‐johtajalle pa‐ lo‐, vesi‐ ja myrskyvahinkojen varalle. Ohjeet on myös suojautumiseen JVT‐töissä sekä tehdyn työn laskuttamiseen. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitos sitoutuu ylläpitämään jatkuvaa jälkivahinkojen torjuntavalmiutta Keski‐ Suomessa. Torjuntavalmiuden ylläpidosta ei makseta erilliskorvausta. • Pelastuslaitoksen suorittama JVT kehittyy laadullisesti sopimuskumppaneiden kanssa yh‐ teistyössä järjestettävien koulutusten avulla • Tehdyistä JVT‐ensitoimenpiteistä peritään kulloinkin voimassa olevan palveluhinnaston mukainen korvaus, joka laskutetaan vahingon kärsineeltä, ellei tapauskohtaisesti muuta sovita. Vakuutusyhtiön tilatessa JVT‐työn, lasku lähetetään suoraan vakuutusyhtiölle. 3.4 KUNTIEN VALMIUSSUUNNITTELUN TUKEMINEN Tilanne vuonna 2012 • Pelastuslaitos on antanut asiantuntija‐apua kuntien valmiussuunnitteluun resurssien sal‐ limissa rajoissa. Käytössä ollut resurssi on ollut hyvin niukka. Pelastuslaitoksen valmius‐ päällikkö ja paloasemien päälliköt ovat jossain määrin myös avustaneet kuntien johtoa heille lakisääteisesti kuuluvassa valmiussuunnittelussa. • Pelastuslaitos on järjestänyt vuosittain yhdestä kahteen tilaisuutta kuntien johtoryhmille eri puolilla Keski‐Suomea, joissa on harjoiteltu yhteistoimintaa normaaliolojen häiriöti‐ lanteissa. • Aluehallintovirasto ja Pelastusopisto järjestivät valmiusharjoituksia kuntien, viranomais‐ ten ja muiden maakunnallisten toimijoiden valmiussuunnittelun ja yhteistoiminnan edis‐ tämiseksi muutaman vuoden välein. Viimeisimmän KESKI2011‐valmiusharjoituksen suunnittelussa pelastuslaitos oli mukana alusta alkaen. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys • Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 61 Pelastuslaitos on tehostanut omaa maakunnallisen tilannekuvan ylläpitoa kesän 2010 myrskyjen jälkeen ja välittänyt joitakin kertoja ilmatieteenlaitoksen vaarallisen sään tie‐ dotteita vaara‐alueella sijainneille kunnille. Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitos järjestää yhteistyöviranomaisten ja kuntien kanssa yhteisiä case‐tyyppisiä harjoituksia yhdessä kunnassa vuosittain yhteistoiminnan ja suunnitelmien kehittämi‐ seksi. • Pelastuslaitos osoittaa sisäisin järjestelyin lisää resurssia, joilla tuetaan kuntien valmius‐ suunnittelua. • Osana jatkuvan tilannekuvan ylläpitämistä sekä pelastuslaitoksen ja kuntien välistä tie‐ donvaihtoa pelastuslaitos välittää Ilmatieteen laitoksen laatimia vaaraa aiheuttavan sään tiedotteita (Luova‐tiedote vuodesta 2013 alkaen) kuntien toimittamiin puhelinnumeroi‐ hin tekstiviesteinä silloin, kun pelastuslaitos arvioi niiden perusteella tarvittavan valmiu‐ den tehostamista kunnissa. 3.5 ULKOISET KOULUTUSPALVELUT Tilanne vuonna 2012 Keski‐Suomen pelastuslaitoksen uusin paloasema Seppälässä otettiin käyttöön marraskuun alus‐ sa 2012. Seppälän asema on simulaatiotiloiltaan myös turvallisuusalan nykyaikaisin koulutusyk‐ sikkö Keski‐Suomessa. Koulutusyksikkö on tarjonnut uusia koulutusinnovaatioita eri tahoille suunnattuun koulutukseen. • Ulkoinen koulutuspalvelu tuottaa pääsääntöisesti maksullisia koulutuspalveluja, joiden hinnoista päättä Keski‐Suomen pelastuslaitoksen johtokunta. • Maksullisia koulutuspalveluja tuotetaan omakustannushintaan. • Koulutuspalvelut tarjoavat myös työtehtäviä palohenkilöstön urapolkuun sijoitetuille henkilöille. • Koulutuspalvelut ovat mahdollistaneet osa‐aikaisten henkilöiden käytön maksullisissa koulutuksissa, joista aiheutuneet kustannukset on maksanut koulutuksen tilaaja. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 62 Tavoitteet kaudelle 2013‐2016 • Pelastuslaitoksen koulutusyksikkö osallistuu palohenkilöstön työuran kehittämissuunnit‐ teluun tarjoamalla henkilöille mahdollisuuden siirtyä fyysisesti kevyempään työhön. • Mallittaa ja kehittää koulutusmenetelmiä ja koulutuksen henkilöstöresursseja. • Vahvistaa Seppälän aseman koulutusmahdollisuuksia siten, että se kehittyy edelleen tur‐ vallisuusalan nykyaikaisemmaksi koulutuskeskukseksi niin alueellisesti, kuin valtakunnal‐ lisesti. • Tilannesimulaatiojärjestelmällä toteutetaan Keski‐Suomen sairaanhoitopiirin ensihoito‐ koulutusta. Keski‐Suomen pelastuslaitos tarjoaa simulaatiokoulutuspalveluita myös muil‐ le viranomaisille, yrityksille ja kansalaisille vuodesta 2015 alkaen (kuva 23). • Simulaatiojärjestelmää kehitetään edelleen ja simulaatiokoulutusta laajennetaan pelas‐ tustoiminnan operatiivisen johtamisen tarpeisiin (kuva 23) Kuva 23. Koulutusmestari Reijo Hirvi ja Seppälän paloaseman tilannesimulaatiojärjestelmä. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 63 4 PÄÄTÖSESITYS JA SUUNNITELMA PALVELUTASON KEHITTÄMISTÄ (YHTEENVETO) Tässä luvussa on yhteenvetomaisesti esitetty päätösesitys pelastustoimen palvelutasoksi eri tehtäviin liittyvissä palveluissa sekä palveluiden kehittämissuunnitelma. Kehittämisuunnitelmaan on koottu ensin pelastuslaitoksen toimintatapoihin kohdistuvat palvelujen laatua ja tehokkuutta parantavat kehittämistoimet ja sitten henkilöstön, kaluston ja toimitilojen kehittämiskohteet (tunnistetut tarpeet toiminta‐alueittain). Osalle kehittämiskohteista on esitetty alustava aikataulu, joka tarkentuu vuosittain talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä. Kehittämissuunnitelman toteutuminen erityisesti kalustohankintojen osalta on sidoksissa myös siihen, että pelastuslaitoksen investointisuunnitelmassa 2013‐2017 esitetty investointitaso kyetään turvaamaan. Toimitiloihin kohdistuvat toimenpiteet toteuttavat käytännössä tilojen omistajat eli pääasiassa kunnat ja pelastuslaitoksen talouteen korjaus‐ ja uudisrakennushankkeet vaikuttavat mahdollisesti kohoavien vuokrien kautta pidemmällä aikavälillä. Perussopimuksen mukaisesti pelastuslaitos ei omista tiloja, vaan vuokraa tarvitsemansa tilat. Tavoitteena on, että toimitilat ovat terveet, turvalliset, riittävän viihtyisät ja täyttävät pelastuslaitoksen toiminnalliset tarpeet. 4.1 PALVELUKOHTAINEN PÄÄTÖSESITYS JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. ONNETTOMUUSKEHITYKSEN SEURANTA JA PALONTUTKINTA a. Pelastuslaitos osoittaa riittävät voimavarat pelastustoimen toimenpiderekisterin asian‐ mukaiseen täyttämiseen sekä koodiston ylläpitoon. Pelastuslaitos järjestää jatkuvan laa‐ dunvalvonnan toimenpiderekisteriin kirjattaville tiedoille. b. Pelastuslaitos nimeää vuosittain edustajansa pyydettäessä kansalliseen järjestelmäryh‐ mään, joka huolehtii toimenpiderekisterin sisällön kehittämisestä ja teknisestä ylläpidos‐ ta. c. Pelastuslaitoksen johto käyttää toimenpiderekisterin tietoaineistoa aiempaa enemmän hyödyksi päivittäisessä johtamisessa ja voimavarojen kohdentamisessa riskien perusteel‐ la. d. Vakavien tulipalojen osalta pelastuslaitos hyödyntää palontutkintatyöryhmän raportteja säännöllisesti pelastustoiminnan kehittämisessä ja vastaavien onnettomuuksien ehkäisy‐ työssä. Pelastuslaitoksen palontutkintaa tekeviä jatkokoulutetaan. Pelastuslaitos ylläpi‐ tää vähintään yhdeksän henkilön vahvuista palontutkintaryhmää, jolla turvataan palon‐ tutkinnan aloittaminen tarvittaessa vuoden jokaisena päivänä palvelutasokauden ajan. Ryhmään kuuluvat henkilöt tekevät palontutkintaa muiden tehtäviensä ohella. e. Pelastuslaitos kutsuu vuosittain koolle muut turvallisuusviranomaiset ja kuntien toimi‐ alojen edustajat seminaariin, jonka tarkoituksena on edistää tietojen vaihtoa ilmeisen palovaaran tai onnettomuusriskin pienentämiseksi. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 64 2. TURVALLISUUSVIESTINTÄ a. Pelastuslaitos liittyy sosiaalisen median palveluiden tuottajaksi tavoitteinaan kaksisuun‐ tainen viestintä kansalaisten kanssa onnettomuuksien määrän vähentämiseksi. b. Pelastuslaitos nimeää sosiaalisen median palveluista vastaavan henkilön 2013. c. Pelastuslaitos tukee kouluja niiden omatoimisessa varautumisessa nimeämällä kaikille kouluille yhteyshenkilöt pelastuslaitokselta 1.1.2014 mennessä. Yhteyshenkilöiden teh‐ tävänä on valtioneuvoston 14.6.2012 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti varmistaa, että SM julkaisussa 40/2009 esitetyt suositukset on toteutettu kattavasti ja raportoida säännöllisesti kouluilla toteutetuista harjoituksista kunnille, OKM:öön ja SM:öön. Pelas‐ tuslaitos puuttuu yhteyshenkilöiden välityksellä myös lasten ja nuorten sytyttelyyn mah‐ dollisemman varhaisessa vaiheessa. d. Pelastuslaitos liittää alkoholin ja muiden päihteiden yhteyden onnettomuuksissa osaksi turvallisuusviestintää sisäisen turvallisuuden ohjelman alkoholihaittojen vähentämista‐ voitteiden mukaisesti. Pelastuslaitoksen henkilöstöön kuuluvat ovat lisäksi velvollisia te‐ kemään ilmoituksen tehtävässään havaitsemastaan lapsen lastensuojelutarpeesta. e. Pelastuslaitos huomioi palokuntasopimuksissaan turvallisuusviestinnän omana tehtävä‐ kokonaisuutena seuraavan sopimuskierroksen yhteydessä. f. Sisäisin järjestelyin taataan turvallisuusviestintään riittävät henkilö‐, työaika‐ ja materi‐ aaliresurssit. Jokaiselle pelastuslaitoksen toiminta‐alueelle päätoimisesta henkilöstöstä nimetään pelastuslaitoksen turvallisuusviestintätyöryhmään henkilö, jotta turvallisuus‐ viestintävastaavan koordinoima tehtäväkokonaisuus tulee toteutetuksi käytännössä. g. Pelastuslaitoksen johto tarkastelee turvallisuusviestintästrategiaa vuosittain talousar‐ violuonnosten laadinnan yhteydessä. Vuosittain turvallisuusviestinnän keskitetysti han‐ kittaviin materiaaleihin varataan vähintään 50 000 euron määräraha, joka katetaan val‐ vontamaksutuotoilla. h. Pelastuslaitos huomioi maahanmuuttajat, ikääntyneet ja vammaiset tuottamalla turvalli‐ suutta edistävää materiaalia myös ruotsiksi, selkosuomella sekä muilla kielillä. i. Turvallisuusviestintään käytetään osittain samoja voimavaroja kuin valvontatehtävien hoitamiseen. Näiden lisäksi turvallisuusviestintä kuuluu jokaisen pelastuslaitoksen henki‐ löstöön kuuluvan tehtävänkuvaan. 3. PELASTUSTOIMELLE KUULUVA MUU OHJAUS a. Pelastuslaitos järjestää viranomaisten yhteisen koulutuspäivän kerran vuodessa. Viran‐ omaisista kutsut lähetetään kuntien rakennusluvista vastaaville viranhaltijoille sekä kul‐ loinkin tarpeellisiksi nähtäville muille viranhaltijoille ja tahoille. b. Keski‐Suomen pelastuslaitos on mukana paikallisessa sekä maakunnallisessa turvalli‐ suussuunnittelussa ja on nimennyt edustajat ohjausryhmiin. c. Pelastuslaitos edistää omatoimista varautumista taloyhtiöissä, yrityksissä ja yhteisöissä järjestämällä joko itse tai yhteistyössä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa varautumi‐ seen liittyvää koulutusta. Koulutusyhteistyö sisältyy yhteistyökumppaneiden kanssa vuo‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 65 sittain laadittavaan sopimukseen. Koulutusyhteistyön tavoitteet määritellään ja tarkiste‐ taan vuosittain yhteistyökumppaneina toimivien puolustusvoimien aluetoimiston, alue‐ hallintoviraston, pelastusalan liiton, maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja punaisen ris‐ tin alueellisen organisaatioiden kanssa. 4. VALVONTATEHTÄVÄT a. Keski‐Suomen pelastuslaitos aloittaa muiden pelastuslaitosten tavoin maksujen perimi‐ sen valvontasuunnitelmaan kirjatuista yritysten ja laitosten valvontatehtävistä 2013 vuoden alusta lukien. Tällaisia valvontakäyntejä Keski‐Suomessa kertyy noin 2 000 vuo‐ sittain ja palvelutaso valvontakäyntien määrällä mitattuna säilyy ennallaan. Asuinraken‐ nusten valvonta on lähtökohtaisesti maksutonta, mutta valvontasuunnitelmasta poik‐ keavat, pyydetyt palotarkastukset ja jälkitarkastukset ovat maksullisia. Pelastusviranomaisille kuuluvasta valvontatyöstä, kohdemäärittelystä ja toteutustavasta päätetään yksityiskohtaisemmin vuosittain tarkistettavassa valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelma toteuttaa tässä palvelutasopäätöksessä päätettyjä linjauksia ja huomioi pelastuslaitosten yhteistyössä laatimat valvontasuunnitteluohjeet, joilla valvon‐ tatyö kohdistetaan onnettomuusuhkiin ja vaikuttavuuteen perustuen mahdollisimman tehokkaasti. b. Pelastuslaitos panostaa valvontakäyntien vaikuttavuuteen ja kehittää toimintaansa laa‐ dullisesti vastaamaan toimenpiteistä perittäviä maksuja palvelutasokaudella muiden muassa kouluttamalla henkilöstöään ja kehittämällä prosesseja. c. Asuinrakennusten määräaikaiset palotarkastukset valvontakäynnin muodossa pelastus‐ laitos sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin määrällisesti. Määrällinen tavoite las‐ kee noin 6 500 vuosittaisesta tarkastuksesta noin 1 000‐2 000 valvontakäyntiin asteittain vuoteen 2016 mennessä (Taulukko 2). d. Asuinrakennusten osalta palotarkastusresurssien tehokkuutta ja valvonnan vaikutta‐ vuutta pelastuslaitos lisää ensisijaisesti uudella omavalvontakäytänteellä. Omavalvonnal‐ la on mahdollista saavuttaa samoilla resursseilla nopeammassa rytmissä suurempi osa asuinrakennusten omistajista ja haltijoista kuin perinteisellä toimintatavalla. e. Asuinrakennusten palotarkastuksia valvontakäynnin muodossa tehdään jatkossakin, mutta vuonna 2016 arviolta enää alle joka kymmenenteen tarkastusvuorossa olevista kohteista. Muuttuvan käytännön vaikutuksia seurataan jatkuvana prosessina, siten kuin kohdassa 4.1.1 on esitetty. Valvontatehtävien edellyttämiksi voimavaroiksi arvioidaan tarvittavan vuodessa 30 hen‐ kilötyövuotta, joka jakaantui 76 henkilölle vuonna 2012. Sijaisten vähentämistarpeesta seuraa, että valvontatehtäviä joudutaan rytmittämään lomakauden ulkopuolelle aiem‐ paa enemmän. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 66 Taulukko 2. Asuin‐ ja vapaa‐ajan asuinrakennusten valvonnan suunnitelma 2012–2016 f. Kemikaalilainsäädännöllä pelastuslaitoksen tehtäväksi palvelutasokaudella lisätehtävinä säädettävien kemikaalikohteiden kemikaalitarkastajat pelastuslaitos nimeää ja kouluttaa toiminta‐alueittain. Kemikaalikohteita on kaikkiaan noin 250 Keski‐Suomessa. Kemikaali‐ kohteiden ilmoitusten johdosta tehtävistä päätöksistä ja tarkastuksista perittävät maksut vahvistetaan pelastuslaitoksen palveluhinnaston hyväksymisen yhteydessä vastaamaan suoritteista aiheutuvia kustannuksia. g. Pelastuslaitos osallistuu laajamittaisten kemikaalikohteiden tarkastustapahtumiin ja an‐ taa lausuntoja kohteita valvovalle Turvallisuus‐ ja kemikaalivirastolle. Laajamittaisia koh‐ teita on Keski‐Suomessa noin 30 kappaletta. h. Pelastuslaitos ylläpitää ulkoisia pelastussuunnitelmia edellyttävien kohteiden turvalli‐ suustiedotteita www‐sivuillaan. Suunnitelmat lisätään sivuille niiden valmistumisaikatau‐ lussa vuodesta 2013 alkaen. Laajamittaisista kohteista ulkoisen pelastussuunnitelman laatimisvelvollisia on 6‐8 kappaletta. Voimavarojen tarpeeksi kemikaalitehtävissä arvioidaan 2 henkilötyövuotta, joka jakaan‐ tui 35 henkilölle vuonna 2012. 5. NUOHOUSPALVELUT a. Alueen pelastustoimi järjestää Keski‐Suomen maakunnan alueella nuohouspalvelut hankkimalla sen muulta palveluntuottajalta (piirinuohous). Pelastuslaitos seuraa nuoho‐ usta koskevien lainsäädäntöhankkeiden etenemistä ja esittää alueen pelastustoimelle (johtokunta) tarvittaessa muutosta järjestämistapaan palvelutasokauden aikana. b. Pelastuslaitos huolehtii siitä, että Keski‐Suomessa on riittävä nuohouspalvelujen tarjonta ja ammattitaitoiset palveluntuottajat. Piirinuohousjärjestelmässä tämä tarkoittaa käy‐ tännössä sitä, että pelastuslaitoksella on voimassa olevat ja tarkoituksenmukaiset sopi‐ mukset varsinaisina palveluntuottajina toimivien yksityisten piirinuohoojien kanssa. c. Piirinuohousjärjestelmässä alueen pelastustoimi päättää myös vuosittain nuohouspalve‐ luista perittävästä maksusta. Tilannetta seurataan ja tietoja vaihdetaan pelastuslaitoksen ja nuohouspalvelujen tuottajien kanssa vuosittain järjestettävässä seminaarissa. d. Nuohouspalvelujen valvontatehtäviin arvioidaan tarvittavan 0,5 henkilötyövuotta, joka jakaantui 12 eri henkilölle vuonna 2012. 6. PELASTUSTOIMINTAPALVELUT a. Pelastuslaitos ottaa käyttöön paloasemaluokituksen vuoden 2013 aikana. Paloasema‐ luokituksen yhteydessä määritellään päätoimisille välittömän valmiuden ja päivälähdön paloasemille tavoite‐ ja minimivahvuudet sekä vapaaehtoishenkilöstön paloasemille ta‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 67 voiteltavat kirjavahvuudet, jotta pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti saavutetaan riittävä toimintavalmius riskiluokittain koko Keski‐Suomessa. Varallaoloa vähennetään 1+2 miehistövarallaolosta ( 1+1) Jyväskylän johtamisalueelta Muuramesta, Säynätsalosta, Tikkakoskelta ja Vihtavuoresta. Pelastustoimintapalvelujen henkilöstövoimavaroina paloasemaluokituksen yhteydessä on suunnittelun pohjana käytettävissä arviolta 142 henkityövuotta sekä noin 953 sopi‐ mussuhteista tai vapaaehtoista henkilöä vuonna 2013. b. Pelastuslaitos edistää henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia sekä palokuntanuoriso‐ osastojen toimintaedellytyksiä palvelutasokaudella. Pelastuslaitos laatii vapaaehtoishen‐ kilöstön rekrytointisuunnitelman 2013. c. Pelastustoimeen esitetään perustettavaksi lisäyksenä yksi palomiehen virka, jonka ensisi‐ jainen sijoituspaikka on Jämsän toiminta‐alueella. d. Pelastuslaitos kehittää pelastustoiminnan taktista ja teknistä suorituskykyä sekä tarkis‐ taa pelastustoimintaan hälytettävien muodostelmien mitoituksen eri onnettomuustilan‐ teissa. Johtamisalueita on yhdistettävä ja siirryttävä etäjohtamiseen nykyistä laajemmin. e. Pelastuslaitoksen investointien määräraha esitetään tasolle 1,0 miljoonaa (netto) vuo‐ dessa. Investointimääräraha mahdollistaa vuosittain keskimäärin enintään kahden ras‐ kaan ajoneuvon hankkimisen kalustoineen. f. Investointien rahoittamiseksi haetaan avustusta Palosuojelurahastosta. Hyväksytyssä öl‐ jyntorjuntasuunnitelmassa on myös pienkalustohankintoja, joissa Öljynsuojarahaston rahoitusosuus on 50‐100 %. 7. PELASTUSTOIMINNAN SUUNNITELMAT a. Sammutusvesisuunnitelma päivitetään pelastuslain 379/2011 mukaiseksi kesäkuun lop‐ puun 2013 mennessä. b. Pelastuslaitos laatii uuden pelastustoimintaohjeen vuoden 2013 aikana. Pelastustoimin‐ taohjetta sovelletaan kaikkiin pelastustoimintatehtäviin ja niiden suorittamiseen tähtää‐ vän valmiuden ylläpitämiseen. c. Pelastuslaitos laatii toiminta‐alueen pelastustoiminnan johtoelimille prosessikansiot, joi‐ hin on sisällytetty suunnitelmat, yhteystiedot ja onnettomuustyyppikohtaiset torjunta‐ ohjeet vastaavasti kuin ne ovat jo pelastustoiminnan johtokeskuksessa käytössä. d. Pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma päivitetään 2014 aikana ja evakuointisuunnitelma vuonna 2015. e. Pelastuslaitos tehostaa yhteistoimintaa eri viranomaisten kanssa ja huolehtii tarvittavis‐ ta yhteistoimintasuunnitelmista ja –sopimuksista. f. Pelastuslaitos varautuu laatimaan tilannekeskuksen työjärjestyksen ja toimintaohjeet palvelutasokauden aikana. Tilannekeskushenkilöstön osoittaminen tilannekeskukseen on ajankohtainen syksyllä 2014, kun hätäkeskustoiminnot siirtyvät Jyväskylästä Vaasan hä‐ täkeskukseen. 8. UHKIEN HAVAITSEMINEN JA TILANNEKUVA Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 68 a. Pelastuslaitos ylläpitää eri lähteistä saatavista tiedoista tilannekuvaa pelastustoiminnan johtamisjärjestelmänsä avulla jatkuvana prosessina. Pelastuslaitos jakaa tilannekuvaansa kuntien johtoryhmille ja muille viranomaisille tarvittaessa. b. Pelastuslaitos varmistaa kriittisiä yhteyksiä muutamilla satelliittipuhelimilla ja muilla tek‐ nisillä varajärjestelyillä. c. Pelastuslaitos ylläpitää kykyä varmistaa automaattisen säteilyvalvonta‐asemaverkon sä‐ teilylukemat käsimittauksin. Tilanteen niin vaatiessa perustetaan pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskukset. d. Palvelutasopäätöksen loppupuolelle ajoittuvat valtakunnalliset hätäkeskusjärjestelmän sekä viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän ja turvaverkkotekniikan uudis‐ tukset pelastuslaitos toteuttaa tarvittavassa laajuudessa omissa toiminnoissaan. 9. PELASTUSTOIMINNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ a. Pelastusmuodostelmien johtamisvalmiuden pelastuslaitos varmistaa päivystys‐ tai varal‐ laolojärjestelyin, sekä hälytysvastesuunnittelulla. b. Muodostelmien johtamisen pelastuslaitos toteuttaa kolmiportaisena johtamisjärjestel‐ mänä päällikköpäivystäjän, päällystöviranhaltijoiden ja pelastusryhmien johtajien toi‐ mesta. c. Hätäkeskus toimittaa tiedon pelastustoiminnan johtajana toimivalle pelastusviranomai‐ selle kaikista hälytystehtävistä. Pelastuslaitoksen pelastusviranomaisen on oltava yhtey‐ dessä tilannepaikalle hälytettyyn lähimpään yksikköön. Tilannetta johdetaan pelastusvi‐ ranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti. d. Johtamisen tukemista korostetaan palvelutasokaudella keskisuurissa ja suurissa onnet‐ tomuuksissa. Keskisuurissa onnettomuuksissa kohteeseen pelastuslaitos ohjeistaa hätä‐ keskusta hälyttämään pelastusjoukkueen ja johtamisen tukemista varten vapaan päivys‐ tävän palomestarin. Suurissa onnettomuuksissa pelastuskomppanian johtamista varten kohteeseen hälytetään päivystävän päällikön lisäksi kaksi lähintä päivystävää palomesta‐ ria ja lähin vapaa P3 tukemaan johtamista. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 69 10. PELASTUSMUODOSTELMIEN HÄLYTTÄMINEN JA MUU VIESTILIIKENNE a. Pelastustoimintaan hälytetään lähimmät ja tarkoituksenmukaiset yksiköt pelastuslaitok‐ sen hätäkeskukselle riskiarvioinnin perusteella tekemien hälytysohjeiden mukaisesti. Hä‐ lytysohjeissa määritellään perusteet tehtävien jakamisesta kiireellisyysluokkiin A, B, C, D. Henkilöstön hälyttämiseen käytetään asemakuulutuksia, Virve‐päätelaitteita, gsm‐ puhelimia ja henkilöhakulaitteita. Hälyttäminen pystytään suorittamaan hätäkeskuksesta tai pelastuslaitoksen johtokeskuksesta. b. Pieniin onnettomuuksiin hälytetään vähintään pelastusryhmä (1+3), keskisuuriin onnet‐ tomuuksiin pelastusjoukkue (vähintään 1+2+6) ja suuriin onnettomuuksiin pelastus‐ komppania (vähintään 1+2+4+12) vahvennuksineen. c. Hätäkeskuksen siirtoon ja toimintaympäristön muutokseen pelastuslaitos varautuu tiivis‐ tämällä yhteistyötä ja yhtenäistämällä toimintatapoja Pohjanmaan pelastuslaitoksien kanssa, sekä osallistumalla tiiviisti Vaasan hätäkeskuksen toiminta‐alueen yhteistyö‐ ja pelastustoiminnan toimialan kehitysryhmiin. d. Pelastuslaitos syöttää hälytysvasteensa 2015 alkaen suoraan eri viranomaisten yhteis‐ käytössä olevaan hätäkeskustietojärjestelmään esimerkiksi pelastuslaitoksen tilannekes‐ kuksesta. e. Pelastuslaitoksen viestijärjestelmänä käytetään muiden viranomaisten tavoin VIRVE‐ järjestelmää. Pelastuslaitos huolehtii siitä, että radiokaluston ikä ei ylitä seitsemää vuot‐ ta. f. Pelastuslaitoksen hakulaitejärjestelmää pelastuslaitos kehittää yhdenmukaiseksi, nykyis‐ tä luotettavammaksi ja kaksisuuntaiseksi palvelutasokauden aikana. g. Pelastuslaitos huolehtii, että tietoverkkotoimittajan valinnassa pelastustoimen maakun‐ nalliset tarpeet ja verkon luotettavuus tulee huomioiduksi. h. Uusimmilla paloasemilla toiminnassa olevan hälytystietojen esitysjärjestelmän pelastus‐ laitos laajentaa maakunnan alueelle. Järjestelmää hyödynnetään myös yleiseen tiedot‐ tamiseen pelastuslaitoksella. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 70 11. UHKAAVAN ONNETTOMUUDEN TORJUMINEN RISKILUOKITTAIN a. Pelastustoiminta aloitetaan pelastustoiminnan suunnitteluohjeen mukaisesti ja pelastus‐ toimintaan osallistuva henkilöstö on Keski‐Suomessa vähintään pelastustoimintakelpois‐ ta sen mukaisesti, kun siitä erikseen säädetään2. Keskimääräinen toimintavalmiusaikatavoite kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtä‐ vissä riskiluokasta riippumatta Keski‐Suomessa on 13 minuuttia. Mittarin arvo (mediaani) lasketaan kaikista kiireellisistä tehtävistä Keski‐Suomen alueelta siltä aikaväliltä, joka al‐ kaa ensimmäisen kiireellisen yksikön hälyttämisestä ja päättyy siihen, kun vähintään nel‐ jä henkilöä on kohteessa, ja tehokas pelastustoiminta alkaa. b. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö ja vähintään 1 henkilö tavoittaa riskiruudut vä‐ hintään 50 % kiireellisissä tehtävissä I riskiluokan riskiruuduissa 6 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, II riskiluokan riskiruuduissa 10 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, III riskiluokan riskiruuduissa 20 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen, IV riskiluokan riskiruuduissa 36 minuutin kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut hälytyksen. c. Pelastuslaitos ryhtyy mittaamaan ensitoimenpiteisiin kuluvaa aikaa palvelutasokaudella. Vuoden 2013 alusta alkaen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaan lisätään kohtee‐ seen saapumisajan jälkeen laskennalliset ensitoimenpiteisiin kuluvat ajat ja seurataan tehokkaan pelastustoiminnan toimintavalmiusaikavaatimusten toteutumista. Vähim‐ mäistavoitteena on, että pelastustoiminnan toimintavalmiusaika on 50 % kiireellisistä tehtävistä I riskiluokan riskiruuduissa alle 11 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus ≥ 1+3 ja sil‐ lä on kyky suoriutua pelastussukellustehtävistä (4 savusukelluskelpoista). Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittaessa useammalta asemalta. II riskiluokan riskiruuduissa alle 14 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus ≥ 1+3 ja ryhmän kaikki henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia ja heillä on kyky käyttää paineilmahengityslaitetta. Ryhmällä on kyky aloittaa henkeä pelastava pe‐ 2 Pelastussukellusohjeen (Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007) tarkoituksena on ohjata käy‐ täntöjä, jotka edistävät savu‐, kemikaali‐ ja vesisukelluksen sekä pintapelastuksen turvallisuutta. Turvallinen pelastussukellus edellyttää tekijän erityistä kelpoisuutta, joka muodostuu terveyden‐ tilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyvistä vaatimuksista. Pelastustoimintakelpoisuutta, jolla tarkoitetaan hälytyksiin osallistuvan muun henkilöstön kuin pelastussukellusta tekevän terveydellistä tilaa, toimintakykyä, koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, ei ole vielä kansallisesti tarkemmin määritelty. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 71 lastussukellustoiminta (2 savusukelluskelpoista). Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. III riskiluokan riskiruuduissa alle 22 minuuttia. Pelastusryhmän vahvuus ≥ 1+3 ja ryhmän henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia ja vähintään kahdella heistä on kyky käyttää paineilmahengityslaitetta. Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. IV riskiluokan riskiruuduissa alle 38 minuuttia Pelastusryhmän vahvuus ≥ 1+3 ja ryhmän henkilöt ovat vähintään pelastustoimintakelpoisia. Ryhmä voidaan koota kohteessa tarvittavassa useammalta asemalta. Tehokkaan pelastustoiminnan alkaminen viivästyy lomakaudella, kun pelastus‐ ryhmän vahvuus ei aina ole vaadittava 1+3, mikä on seurausta sijaisten vähentä‐ mistarpeesta. Minimitavoitteen saavuttaminen (50 % tehtävistä määritellyssä ajassa, vähintään vahvuudella 1+3) vaikeutuu entisestään kaikilla riskialuilla va‐ jaamiehityksen vuoksi. d. Pelastuslaitos ylläpitää valmiutta keskisuuriin ja suuriin onnettomuuksiin siten, että pe‐ lastusjoukkue (vahvuus ≥ 1+2+6) saapuu paikalle kiireellisissä onnettomuuksissa I riskiluokan riskiruuduissa 20 minuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen pelastus‐ laitoksen yksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on kyky tehdä pelastussukellusta myös erityisen vaativissa kohteissa (esimerkiksi maanalaiset tilat, tunnelit ja niihin verrattavat tilat sekä pit‐ kää sukellusaikaa edellyttävä tilanteet, kuten vaativat kemikaalionnettomuudet), joissa ei ole turvallista aloittaa pelastussukellusta 1+3‐vahvuisella ryhmällä. II riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 30 mi‐ nuutin kuluessa siitä, kun ensimmäinen pelastusyksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkueella on pelastussukel‐ luskyky. III riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 30 mi‐ nuutissa siitä, kun ensimmäinen pelastusyksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkue kootaan kohteessa useammal‐ ta asemalta. Joukkueella on pelastussukelluskyky. IV riskiluokan riskiruuduissa pelastustoiminnan johtajaa lukuun ottamatta 40 mi‐ nuutissa siitä, kun ensimmäinen yksikkö on saanut hälytyksen. Joukkue kootaan kohteessa useammalta asemalta. Joukkue kootaan kohteessa useammalta ase‐ malta. Joukkueella on pelastussukelluskyky. e. Suuronnettomuusvalmius, joka tarkoittaa pelastustoiminnan johtajan, johtokeskuksen ja pelastusyhtymän (kaksi komppaniaa) keskeytymätöntä toimintaa, pystytään Keski‐ Suomen pelastuslaitoksella perustamaan 1,5 tunnissa. Lomakaudella pitkäkestoisissa ti‐ lanteissa päällystön lomat tarvittaessa keskeytetään riittävän johtamisvalmiuden tur‐ vaamiseksi. f. Valmiutta nostamalla poikkeusolojen uhatessa pelastustoimintaan varatuista pelastus‐ toimen henkilöistä pystytään muodostamaan noin 130 toimintakykyistä pelastusryhmää ja muodostelmien johtoelimet. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 72 12. VESIPELASTUS, KEMIKAALIEN TORJUNTA JA MUUT ERITYISTEHTÄVÄT a. Pelastussukellusohjeen mukaista välitöntä vesisukellusvalmiutta (I‐taso) ylläpidetään Jy‐ väskylässä. Välittömällä vesisukellusvalmiudella tarkoitetaan välittömässä lähtövalmiu‐ dessa olevaa pelastusyksikköä, joka koostuu esimiehestä, kahdesta I‐tason vesisukelta‐ jasta ja sukellusavustajasta. Pelastusyksikkö voidaan koota tilannepaikalle useammasta toimipisteestä. b. Pintapelastusvalmiutta ylläpidetään koko Keski‐Suomen alueella. Pintapelastuskelpois‐ ten osuutta henkilöstössä lisätään koulutuksen ja harjoitusten avulla. Kalustoa pyritään kehittämään tarkoituksenmukaisesti siten, että vesillä liikkuminen on mahdollista myös kelirikkokaudella. c. Vaarallisten kemikaalien torjuntavalmiuden pelastuslaitos järjestää siten, että kemikaa‐ lisukellusryhmä ja pelastuslaitoksen vaarallisten kemikaalien torjuntasuunnitelmassa (2010) tarkemmin määritelty parhaimman torjuntatason kalusto saavuttaa kohteen vii‐ meistään tunnin kuluttua hälytyksestä. Tason 4 kalusto on sijoitettu Jämsään, Jyväsky‐ lään sekä Äänekoskelle. d. Vaarallisten kemikaalien torjuntasuunnitelman mukaisen tason 3 osalta pelastuslaitos järjestää vähintään yhden kemikaalisukellusparin torjuntavalmiuden kaikille toiminta‐ alueille siten, että kalusto sijoitetaan Viitasaarelle, Saarijärvelle, Keuruulle, Hankasalmel‐ le ja Joutsaan. e. Korkealta pelastamiseen soveltuvia nostolava‐ ja puomitikasautoja on kolme, jotka on si‐ joitettu Jyväskylään, Keuruulle ja Äänekoskelle. Pelastuslaitos ylläpitää näillä paikkakun‐ nilla henkilöiden nostamiseen soveltuvaa kalustoa ja huolehtii, että kalustolla on riittä‐ västi koulutettuja käyttäjiä siten, että kalusto saadaan viiveittä tehokkaaseen toimintaan tilannepaikalle. f. Korkealla työskentely pelastustoimessa A72/2005 –ohjeen mukaiseen korkealla ja muu‐ ten putoamisvaarallisella alueella tapahtuvaan työskentelyyn henkilöstöstä on koulutet‐ tu noin joka kolmas, ja turvalliseen työskentelyyn soveltuvia välineitä on lähes jokaisella paloasemalla. Pelastuslaitos huolehtii, että välineet ja henkilöstön koulutus sekä harjoit‐ telu täyttävät korkealla työskentelyn erityisvaatimukset palvelutasokauden ajan. Pelas‐ tuslaitos järjestää myös henkilöstön terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvät testauk‐ set ja tekee päätökset kelpoisuuksista. g. Pelastuslaitos kehittää pelastusvalmiuttaan maanalaisista tiloista, kuten kellareista, maanalaisista autosuojista ja väestönsuojista sekä tunneleista koulutuksen, kohteisiin tutustumisen ja kohteissa harjoittelun avulla sekä kartoittaa mahdollisuudet tehokkaa‐ seen palokaasujen poistoon yhteistoiminnassa kohteiden omistajien ja muiden pelastus‐ laitosten kanssa. h. Raskaan kaluston liikenneonnettomuuksissa tarvittavaa raskasta pelastuskalustoa pelas‐ tuslaitos ylläpitää Keski‐Suomea halkovien pääteiden varrella siten, että raivausautoja on Viitasaarella, Äänekoskella, Jyväskylässä, Jämsässä ja Joutsassa. Lisäksi Hankasalmen, Keuruun ja Saarijärven sammutusautot pelastuslaitos on varustanut tehokkailla pelas‐ tusvälineillä. Palvelutasokaudella pelastuslaitos täydentää valmiutta uusimalla Saarijär‐ ven toiminta‐alueen yhden sammutusauton pelastusvälinesarjan. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 73 13. VÄESTÖN VAROITTAMINEN, KUN KYSEESSÄ ON SUURI UHKA a. Pelastuslaitos ylläpitää väestöhälytinjärjestelmää taajama‐alueilla ulkona olevan väestön varoittamiseksi uhkatilanteissa. Väestöhälytinten kuuluvuusalueella asui 103 000 asukas‐ ta vuonna 2012, joka oli 37 % Keski‐Suomen väestöstä. Pelastuslaitos toteuttaa kiinteän väestöhälytinjärjestelmän kriittiset täydennysinvestoinnit Äänekoskella ja Jyväskylässä vuonna 2016. b. Pelastuslaitos huomioi vaaratiedotelain ja kielilain edellyttämät vaaratiedotteiden kään‐ tämisvelvoitteet 1.7.2013 alkaen ja huomioi muussakin kansalaisille suunnatussa häiriö‐ viestinnässään alueella asuvat ja vierailevat muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvat. c. Pelastuslaitos tehostaa internetin ja sosiaalisen median eri kanavien käyttöä palvelu‐ tasokaudella kouluttamalla henkilöstöään ja tarjoamalla parempaa palvelua verkossa. Ensimmäisessä vaiheessa pelastuslaitoksen nettisivuille tuodaan ulkoista vaaraa aiheut‐ tavien laitosten turvallisuustiedotteet sähköisesti saataville. 14. VÄESTÖN SUOJAAMINEN JA POIKKEUSOLOIHIN VARAUTUMINEN a. Pelastuslaitos päivittää henkilö‐, rakennus‐ ja ajoneuvovarauksensa 2015 Puolustusvoi‐ mien aluetoimiston antamien ohjeiden mukaan. b. Pelastuslaitoksen oman valmiussuunnitelman kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä ja sen toimivuus testataan syksyllä 2015 Keski‐Suomessa pidettäväksi suunnitellussa maakunnallisessa valmiusharjoituksessa. c. Pelastuslaitos järjestää yhteistyöviranomaisten ja kuntien kanssa yhteisiä case‐tyyppisiä harjoituksia yhdessä kunnassa vuosittain yhteistoiminnan ja suunnitelmien kehittämi‐ seksi. Kunnat vastaavat edelleen omasta varautumisestaan normaaliolojen häiriötilantei‐ siin sekä varmistavat toimintojensa mahdollisimman häiriöttömän toiminnan poikkeus‐ oloissa. d. Osana jatkuvan tilannekuvan ylläpitämistä sekä pelastuslaitoksen ja kuntien välistä tie‐ donvaihtoa pelastuslaitos välittää Ilmatieteen laitoksen laatimia vaaraa aiheuttavan sään tiedotteita eli Luova‐tiedotteita kuntien toimittamiin puhelinnumeroihin tekstiviesteinä silloin, kun pelastuslaitos arvioi niiden perusteella tarvittavan valmiuden tehostamista kunnissa. e. Pelastuslaitos osoittaa sisäisin järjestelyin lisää resurssia, joilla tuetaan kuntien valmius‐ suunnittelua. Arvio on, että valmiussuunnitteluun on käytettävissä noin 2 henkilötyö‐ vuotta. 15. HENKILÖSTÖKOULUTUS JA ULKOISET KOULUTUSPALVELUT a. Pelastuslaitos järjestää koulutustarveanalyysin perusteella henkilöstökoulutuksensa niin, että se on päämäärätietoista, tavoitteellista ja suunnitelmallista. Koulutus järjestetään tarkoituksenmukaisilla ja turvallisilla harjoitusalueilla ja –paikoilla. b. Pelastuslaitos lisää henkilöstökoulutuksen suunnitteluun ja koordinointiin käytettävää henkilötyöaikaa niin, että työaika on vähintään yksi henkilötyövuosi. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 74 c. Pelastuslaitos nostaa vapaaehtoispalokuntien henkilöstölle suunnattujen koulutusten oppilaspaikkojen määrää siten, että niitä on riittävästi. Koulutustarvetiedustelujen osoit‐ tamasta koulutettavamäärästä tavoitteena on kouluttaa 65 % ja peruskurssien osalta 85 % henkilöistä vuosittain. Vapaaehtoishenkilöstön koulutusjärjestelmän mukaisten kurs‐ sien osalta pelastuslaitos hankkii kouluttajat pääasiassa Keski‐Suomen Pelastusalan liitol‐ ta. d. Pelastuslaitos osallistuu Tikkakosken harjoitusaluehankkeeseen ja hyödyntää koulutus‐ toiminnassaan sinne rakennettuja ja rakennettavia harjoitussimulaattoreita. Pelastuslai‐ tos kehittää päätoimisen henkilöstön täydennyskoulutustarpeiden arviointia sekä laki‐ sääteisten harjoitusten toteutumisen seurantaa ja perustaa koulutusaineistopankin pal‐ velutasokaudella. e. Seppälän paloaseman simulaatio‐opetusvälineistöä ja koulutustiloja Jyväskylässä hyö‐ dynnetään laajasti henkilöstökoulutuksessa. Tilannesimulaatiojärjestelmällä toteutetaan Keski‐Suomen sairaanhoitopiirin ensihoitokoulutusta. Pelastuslaitos tarjoaa simulaatio‐ koulutuspalveluja myös muille viranomaisille, yrityksille ja kansalaisille vuodesta 2015 al‐ kaen. f. Pelastuslaitoksen ulkoinen koulutuspalvelu tuottaa maksullisia koulutuspalveluja. Palve‐ lujen hinnat päätetään palveluhinnaston tarkistamisen yhteydessä. g. Pelastuslaitoksen koulutusyksikkö osallistuu palohenkilöstön työuran kehittämissuunnit‐ teluun tarjoamalla henkilöille mahdollisuuden siirtyä fyysisesti kevyempään työhön. 16. KAIKKIIN TEHTÄVIIN LIITTYVÄT HUOLTO‐ JA MUUT TUKITOIMINNOT a. Pelastuslaitos kehittää huolto‐ ja korjaamotoimintaansa tarkoituksen mukaisesti. Pelas‐ tuslaitoksen omaa korjaamoa ylläpidetään kiireellisiä korjauksia varten, ja takaamaan pelastuslaitoksen kaluston ympärivuorokautinen toiminta myös häiriötilanteissa. Kor‐ jaamossa keskuspaloasemalla on kahden henkilötyövuoden voimavarat. Huolto‐ ja kor‐ jaustoimia joudutaan hankkimaan myös ostopalveluina, joita on syytä säännöllisesti kil‐ pailuttaa. 17. ÖLJYNTORJUNTA a. Pelastuslaitoksella on Keski‐Suomen ELY‐keskuksen vahvistama ja voimassa oleva öljyva‐ hinkojen torjuntalain (1673/2009) mukainen öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma kaudel‐ le 2013‐2016. b. Öljyntorjunnan keskuspaikat ovat keskuspaloasema Jyväskylässä ja Viitasaaren paloase‐ ma. Näiden lisäksi keskitettyä öljyntorjunnan kalustoa on Äänekoskella, Keuruulla ja Jämsässä. Paloasemakohtainen varustetaso selviää yksityiskohtaisemmin torjuntasuun‐ nitelmasta. c. Pelastuslaitos valvoo tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden mää‐ räaikaistarkastusvelvoitteiden toteutumista yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa ja hoitaa uusiin varastoihin liittyvien ilmoitusten vaatimat katselmukset ja tarkastukset. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 75 d. Pelastuslaitos ylläpitää maa‐ ja vesialueilla tapahtuvia öljyvahinkoja varten öljyntorjunta‐ suunnitelman mukaista valmiutta ja noudattaa öljyntorjuntakaluston hankintasuunni‐ telmaa. e. Pelastuslaitos päivittää tarvittaessa palvelutasokauden aikana maa‐ ja vesialueilla tapah‐ tuvien öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmaa ja saattaa sen Keski‐ Suomen ELY‐ keskuksen vahvistettavaksi. 18. ENSIHOITOPALVELUT a. Pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalveluja siinä laajuudessa, kun asiasta sovitaan palve‐ luista järjestämisvastuussa olevan terveysviranomaisen kanssa (Keski‐Suomen sairaan‐ hoitopiiri). Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoitotoimintaa sekä taloutta seura‐ taan kolmannesvuosittain sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen yhteisessä seuranta‐ ryhmässä, jossa sovitaan tarvittavista muutoksista. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja irtisanomisaika on 1 v. (kalenterivuosi). Jämsän ja Kuhmoisten kuntien osalta vastuulli‐ nen terveysviranomainen on Pirkanmaalla. Vuonna 2013 sopimuksen mukaisten ensihoitopalvelujen tuottamiseen käytetään pelas‐ tuslaitoksella 87+27 henkilötyövuotta. Pelastustoimi myy 27 henkilötyövuotta vuodessa ensihoidolle. 19. ENSIVASTEPALVELUT a. Pelastuslaitos tuottaa sopimukseen perustuen terveysviranomaisen vastuulla ja valvon‐ nassa koko Keski‐Suomen maakunnan alueen ensivastetoiminnan. Ensivasteyksiköiden käytöstä aiheutuneet kustannukset peritään palvelun tilaajalta (terveysviranomainen). b. Pelastuslaitoksella on vuoden 2013 alussa koulutettu henkilöstö ja tarvittavat välineet kaikilla paloasemilla. Tehdaspalokunnat, Metsolla Jyväskylässä ja UPM:n Kaipolan teh‐ tailla Jämsässä suorittavat ensivastetehtäviä rajoitetusti vain tehdasalueella. c. Pelastuslaitos seuraa ensivastehälytysten määrää asemittain jatkuvana prosessina, koos‐ taa kolme kertaa vuodessa sovitusti seurantaa varten ensivastetilastot ja ilmoittaa tarvit‐ taessa muutostarpeet ensihoidosta vastaavalle terveysviranomaiselle sekä aluehallinto‐ virastolle, jos ensivastetehtävien määrä aiheuttaa kohtuuttomasti haittaa pelastustoi‐ men tehtävien hoitamiselle. 20. JÄLKIVAHINKOJEN TORJUNTA a. Pelastuslaitos ylläpitää jatkuvaa jälkivahinkojen torjuntavalmiutta Keski‐Suomessa. Teh‐ dyistä JVT‐ensitoimenpiteistä pelastuslaitos perii kulloinkin voimassa olevan palveluhin‐ naston mukaisen korvauksen, joka laskutetaan vahingon kärsineeltä, ellei tapauskohtai‐ sesti muuta sovita. Selostus: Palvelukohtaiset päätösesitykset päättyivät tähän. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 76 4.2 HENKILÖSTÖÖN KOHDISTUVAT KEHITTÄMISTOIMET Tämän alaotsikon alle on koottu vielä erikseen henkilöstöön kohdistuvat kehittämistoimet, joi‐ den tarkoituksena on edistää henkilöstön työhyvinvointia. Henkilöstömäärän arvioitu kehitys vuosina 2012–2016 on esitetty taulukossa seuraavalla sivulla. • Keski‐Suomen pelastuslaitoksen varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat kasvaneet merkittävästi vuodesta 2010 alkaen. • Keski‐Suomen pelastuslaitoksen henkilöstöön kohdistuvat kehittämishankkeet: 1 Urapolku‐hanke 2 Esimiesvalmennus 3 Koulutustoiminnan kehittäminen 4 Komentotoimiston perustaminen • Urapolku‐hankkeen yhtenä tavoitteena on hakea ratkaisuja toimintarajoitteisten palo‐ miesten urapolkuihin ja tätä kautta VARHE‐ ja eläkemenoperusteisten maksujen vähen‐ tämiseen tulevaisuudessa. Urapolku‐hanke on vastuutettu koulutusyksikölle. • Esimiesvalmennukset on aloitettu jo vuoden 2012 aikana pitämällä esimiehille sisäistä koulutusta. Esimiesvalmennusta jatketaan suunnitelmallisesti vuoden 2013 aikana. • Pelastuslaitokselle on perustettu koulutusyksikkö, joka suunnitelmallisesti kehittää lai‐ toksen koulutustoimintaa. Seppälän aluepaloasema valmistui vuoden 2012 lopulla. Uusi paloasema tukee osaltaan koulutustoiminnan kehittämistä. • Vuoden 2013 tavoitteena on vakiinnuttaa komentotoimiston toiminta osaksi pelastuslai‐ toksen organisaatiota. Tavoitteena on, että komentotoimisto vastaa pelastustoiminnan ja ensihoidon henkilöstön rekrytoinnista, palvelussuhteista ja työvuorosuunnittelusta. Keskitetyllä ja aiempaa tehokkaammalla työvuorosuunnittelulla haetaan joustavuutta ja kustannussäästöjä. • Talousarvion 2013 henkilöstösuunnittelu on tehty Jyväskylän kaupungin henkilöstösuun‐ nitelmapohjan mukaisesti. Henkilöstömäärän arvioitu kehitys vuosina 2012–2016 on esi‐ tetty seuraavassa taulukossa 3. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 77 Taulukko 3. Henkilöstömäärän arvioitu kehitys vuosina 2012 – 2016. Henkilöstömäärä Vakituiset 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 288 297/308 297/308 297/308 297/308 +25 palomiehiä (Seppälä) Vuosittainen muutos vakitui‐ ja ensihoi‐ sen henkilöstön don henki‐ löstöä määrässä • +8 henkilöä ensi‐ hoitoon, +1 henkilö pe‐ lastustoimeen (Jämsä) 11 virkaa täyttämät‐ töminä, voidaan tarvit‐ Ei taessa täyttää täyttö‐ muutoksia lupamenettelyllä (esim. urapolku) Lisäykset vuonna 2013 o 8 päätoimista hoitotason ensihoitajaa o Pelastustoimen puolelta ensihoitoon siirtyi 5 viranhaltijaa Keuruulta ja 6 Viitasaa‐ ren‐Pihtiputaan alueelta yhteistoimintamenettelyin määräaikaisina työsopimus‐ suhteisina työntekijöinä 31.12.2014 saakka. Näiden 11 henkilön virat pelastus‐ puolella jätettiin täyttämättä, koska Keuruun ja Viitasaaren paloasemat muutet‐ tiin päiväpaloasemiksi. Kyseisiä virkoja ei voida lakkauttaa tai täyttää ennen vuoden 2015 alkua. o 1 palomies Jämsä päiväpalokunta. Palomiesten virkoja edellä esitettyjen siirtojen jälkeen ei ole tarpeen lisätä kuin yksi virka Jämsän toiminta‐alueelle toiminta‐ valmiuden takaamiseksi pelastustoimessa. o Keski‐Suomen pelastuslaitoksella tarkistetaan vuoden 2014 aikana virkojen tarve pelastustoimen puolella. Mikäli virkoja tarvitaan (esim. päiväpalokuntien vah‐ vuuksien ylläpitämiseksi), ovat täyttämättä olevat virat käytettävissä. Mikäli tar‐ vetta ei ole, virat pidetään täyttämättöminä. • Keski‐Suomen pelastuslaitoksella suurimmat muutokset henkilöstömäärässä johtuvat ensihoitotoiminnan muutoksista vuoden 2013 alusta. Myös Seppälän paloaseman val‐ mistuminen ja siihen liittyvät virkalisäykset nostivat henkilöstömäärää vuoden 2012 lo‐ pussa. • Pelastajien eläkeiän nousun johdosta tulevina vuosina joudutaan entistä enemmän uu‐ delleen sijoittamaan henkilöitä terveydellisistä syistä uusiin tehtäviin ja palkkaamaan heidän sijalleen henkilöitä. Tämä voi mahdollisesti nostaa henkilöstömäärää. Vaihtoeh‐ tona henkilöstön uudelleensijoittamiselle ovat VARHE‐eläkkeet, jotka ovat pelastuslai‐ toksella tehtyjen laskelmien mukaan uudelleensijoittamista huomattavasti kalliimpi vaih‐ toehto. Pelastuslaitos toteuttaa urapolku‐ ja perehdytyssuunnitelmaa, joka tähtää ter‐ ‐ Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 78 veydellisistä syistä johtuvien tehtävävaihtojen hallittuihin ratkaisuihin ja kustannuste‐ hokkuuteen. • Muu työvoima on arvioitu tuleville vuosille vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan. Henkilöstömäärät on ilmoitettu kokonaislukuina taulukossa 4. • Ennuste eläkepoistumasta on esitetty taulukossa 5 ja ennakoiva henkilösuunnittelu tau‐ lukossa 6. Taulukko 4. Muu työvoima. Henkilöstömäärä 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2016 40 40 30 30 30 Tuntityöntekijät ja –ohjaajat (tilapäinen/kausiluontoinen) ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ Harjoittelijat ja opiskelijat ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ Oppisopimuskoulutettavat 2 2 2 2 2 Siviilipalvelusmiehet ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ Työllistettävät ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ Sivutoimiset vakituiset 565 565 565 565 565 Muu työvoima yhteensä 607 607 597 597 597 Sijaiset Taulukko 5. Ennuste henkilöstön eläkepoistumasta ja sen hyödyntämisestä. Arvioitu poistuma 2 0 1 3 Vapautuvista tehtävistä täytetään 2 0 1 4 Vapautuvista tehtävistä täytetään 2 0 1 5 Vapautuvista tehtävistä täytetään 2 0 1 6 Vapautuvista tehtävistä täytetään Vanhuuseläkkeelle jäävät 3 3 2 2 5 5 5 5 Muut eläkejärjestelyt 2 2 2 2 2 2 2 2 Muu poistuma ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ Yhteensä 5 5 4 4 7 7 7 7 Poistumiin on laskettu kaikki kalenterivuoden aikana poistuvat. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 79 Muut eläkejärjestelyt käsittävät muiden eläkejärjestelyiden kautta poistuvat (työkyvyttömyys‐, osatyökyvyttömyys‐ tai osa‐aikaeläke). Esitetyt arviot tarkentuvat aina kehityskeskustelujen myötä. Kohtaan muu poistuma pelastuslaitoksella ei ole tiedossa toimintaympäristössä tapahtuvia muu‐ toksia (esim. palvelussuhteiden lakkauttaminen, palvelussuhteiden siirrot palvelualueelta toiselle, palvelutuotannon muutoksesta johtuvat ulkoiset henkilöstösiirrot). Taulukko 6. Ennakoiva henkilöstösuunnittelu. Lkm Henkilöstötoimet Lisäkoulutustarve/ osaamisen varmistaminen Kustannusvaiku‐ tukset €/vuosi Uudelleensijoitettava henkilöstö 2012‐2014 7 terveydellisistä syistä uudelleenkoulutus tai kun‐ toutus 36 600 €/hlö Työkierto ‐ ‐ ‐ Yhteensä 7 Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 80 4.3 TOIMITILOIHIN LIITTYVÄT KEHITTÄMISKOHTEET (VUOKRALAISEN TARPEET) Seuraavassa on esitetty korjaus‐, saneeraus ja uudisrakennustarpeita liittyen pelastuslaitoksen vuokraamiin paloasematiloihin. Hankkeet toteutetaan vallitsevan taloustilanteen ehdoilla. Ai‐ emman käytännön mukaisesti jokainen vuokriin vaikuttava hanke tuodaan johtokunnalle erik‐ seen päätettäväksi. Viitasaaren toiminta‐aluetta koskevat kehittämiskohteet Muurasjärven aseman #28 peruskorjaus Valokuituyhteyden hankinta, kiinteistön etävalvonta Pihtiputaan aseman #27 pakokaasun poisto Valokuituyhteyden hankinta, kiinteistön etävalvonta Viitasaaren aseman #26 laajennus 2014 ja öt‐varasto Letkunkuivauslinjaston rakentaminen Saarijärven toiminta‐aluetta koskevat kehittämiskohteet Saarijärven asema#60 letkunhuoltotilat Kyyjärven asema#63 vesikaton huoltotyö Kannonkosken aseman#64 remontti 2013 ja laajennus noin 100 m2 Kivijärven aseman#65 pakokaasun poisto ja lattian pinnoitus Äänekosken toiminta‐aluetta koskevat kehittämiskohteet Äänekosken aseman #20 laajennus 2016 Konneveden aseman #34 letkutornin korjaus Konginkankaan aseman #24 ulkoseinä 2013, noin 80 m2 Keuruun toiminta‐aluetta koskevat kehittämiskohteet Ei kehittämistarpeita, huoltoon kiinnitettävä huomiota Jyvässeudun toiminta‐aluetta koskevat kehittämiskohteet Laukaan asema #30, uushankinta 2014, noin 1 500 m2, vuokra‐arvio? Hankasalmen aseman peruskorjaus ja laajennus (suunnittelu 2012, toteutus 2013‐15) Joutsan asema #38, ensihoidon tilat ja tallipaikka (ensihoidon tulosyksikön vuokriin) Luhangan asema #39 ja Leivonmäen asema #37 letkutornien korjaus Jyväskylän toiminta‐aluetta koskevat kehittämiskohteet Muuramen asema #18 uushankinta 2015, noin 1 000 m2, vuokra‐arvio? Jämsän toiminta‐aluetta koskevat kehittämiskohteet Jämsän asema #40, pakokaasun poisto, lämmön talteenotto, vesikatto, pesuhallin nosto‐ ovet vuonna 2013 Koskenpään asema #42, pakokaasun poisto 2013 Hallin asema #43 pakokaasun poisto 2013 Länkipohjan asema #44, pakokaasun poisto + kaide 2013 Kuhmoisen asema #45, pakokaasun poisto 2013 Kuva 24. Pelastuslaitoksen toiminta‐alueet vuonna 2012. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 81 4.4 TALOUSSUUNNITELMA 2013–2016 Pelastuslaitoksen taloussuunnitelmassa vuodet 2013–2015 on suunniteltu alijäämäisiksi. Perus‐ teluna alijäämäiselle taloussuunnittelulle on pelastuslaitoksen taseessa oleva kumulatiivinen ylijäämä, joka kuntien allekirjoittaman yhteistoimintasopimuksen mukaisesti tulee ottaa huomi‐ oon seuraavan vuoden talousarviossa. Taseessa olevaa ylijäämää on suunniteltu purettavan etupainotteisesti siten, että suunnittelu‐ kausien ensimmäisinä vuosina tehdään enemmän alijäämää. Taseessa oleva ylijäämä mahdollis‐ taa osaltaan sen, että suunnitteluvuosina korotuspaine kuntien maksuosuuksiin on pienempi kuin mitä suunnittelukausien menonlisäykset edellyttäisivät. Pelastuslaitoksen talousarvio vahvistetaan vuosittain, jolloin myös seuraavassa taulukossa 7 olevaa taloussuunnitelmaa päivitetään sen hetkisen tuoreimman tiedon pohjalta. Taloussuunni‐ telmassa on kuitenkin pyritty huomioimaan tässä palvelutasopäätöksessä kuvatut asiat. Pelas‐ tustoimen investointisuunnitelma on esitetty taulukossa 8. Taulukko 7. Pelastustoiminnan talous vuosina 2013‐2016. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 82 Taulukko 8. Pelastustoimen vuosien 2013–2016 investointiohjelma ja –suunnitelma. Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne Johtamisjärjestelmä ja viestiliikenne osion investoinnit sisältävät pelastuslaitoksen operatiiviseen johtamisjärjestelmään, paloasemien hälyttämiseen sekä operatiiviseen toimintaan liittyvien vies‐ tijärjestelmien osuudet. Palo‐ ja pelastuskalusto Vuoden 2013 edellisen taulukon mukaisessa investointisuunnitelmassa raskaille ajoneuvoille on varattu 650 000 euron suuruinen määräraha. Tällä määrärahalla hankitaan nostolava‐auto. Vuonna 2014 on tarkoitus hankkia säiliösammutusauto. Vuonna 2015 on tarkoitus hankkia säi‐ liöauto ja koukkulava‐auto. Vuoden 2016 suunnitelmassa on sammutusauto ja säiliösammu‐ tusauto. Pienkalustohankinnoista ja muusta kalustosta laaditaan myöhemmin tarkemmat hankintalistat, jossa pyritään priorisoimaan tärkeimmät hankintakohteet. Koulutuskalusto sisältää Seppälän koulutusasemalle hankittavaa koulutusaineisto, jota tarvitaan muiden muassa simulaattorikoulutuksessa. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 83 Öljyntorjuntakalustosta on laadittu erillinen suunnitelma. Seuraavassa taulukossa 9 on kuvattu suunnitelmakauden öljyntorjuntakalustoinvestoinnit tarkemmin. Taulukko 9. Suunnitelmakauden öljyntorjuntakalustoinvestoinnit. Vuosi 2013 2013 2013 2013 2014 2014 2014 2014 2014 2015 2015 2015 2015 2016 2016 2016 2016 Hankinta Lukumäärä Hankintahinta Yht. Öt-osuus % Mönkijä+kärry 1 20 000 50 Öt-perävaunu 2-taso 1 30 000 100 A-luokan vene varusteineen 2 40 000 50 Hydrauliset pelastusvälineet 3 75 000 25 Mönkijä+kärry 1 20 000 50 Öt-peräkärry 1-taso 1 12 500 100 Öt-perävaunu 2-taso 1 30 000 100 A-luokan vene varusteineen 1 20 000 50 Hydrauliset pelastusvälineet 3 75 000 25 Mönkijä+kärry 1 20 000 50 Öt-peräkärry 1-taso 1 12 500 100 B-luokan vene varusteineen 1 80 000 70 Hydrauliset pelastusvälineet 3 75 000 25 1 25 000 Mönkijä+kärry 1 20 000 50 Öt-perävaunu 2-taso 1 30 000 100 A-luokan vene varusteineen 2 40 000 50 Hydrauliset pelastusvälineet 25 1 4 25 000 100 000 Poikkeusolot ja häiriötilanteet Poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin varautumiseen vuodelle 2013 on varattu suojavarusteiden täydennyksiin 75 000 euron määräraha. Kiinteän väestöhälytinjärjestelmän kriittiset täydennyk‐ set on suunniteltu toteutettaviksi vuonna 2016 siihen varatulla 65 000 euron määrärahalla. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 84 5 PALVELUTASON SEURANTA 5.1 SÄÄNNÖLLINEN PALAUTE ERI TOIMIJOILLE Hyväksytty palvelutasopäätös toimitetaan Länsi‐ ja Sisä‐Suomen aluehallintovirastolle. Puutteel‐ linen palvelutasopäätös voidaan palauttaa täydennettäväksi. Lainsäädännön muutokset voivat tuoda muutostarpeita tähän päätökseen palvelutasokauden aikana. Ohjaavien lakien, niiden nojalla annettujen asetusten sekä ohjeiden ja määräysten muu‐ tokset tuodaan Keski‐Suomen pelastuslaitosliikelaitoksen johtokunnan tietoon. Tarvittaessa pal‐ velutasopäätöstä voidaan muuttaa ja kuntia kuulla uudelleen palvelutasokauden 2013‐2016 aikana. Palvelutasopäätös pitää valmistella uudelleen myös suunniteltua nopeammassa aikatau‐ lussa, jos pelastuslaitoksen perussopimusta on tarvetta muuttaa. Keski‐Suomen pelastuslaitos tekee omavalvontaa pelastustoimen palvelutasosta. Tavoitesuorit‐ teita seurataan kuukausittain ja raportoidaan erikseen kolme kertaa vuodessa. Talousarvioval‐ mistelun yhteydessä raportoidaan osakaskunnille palvelutasopäätöksen toteutumisesta ja sen hetkisestä suunnittelutilanteesta. 5.2 VUODEN 2012 TILASTOT TAPAHTUMAKUNNITTAIN Tähän lukuun on koottu yleisellä tasolla palvelutasopäätöstä edeltäneen vuoden 2012 tilastot. Keski‐Suomessa oli vuoden 2012 lopussa yhteensä 23 kuntaa ja pelastuslaitoksella seitsemän toiminta‐aluetta. Tapahtumat kirjataan hätäilmoitusajankohdan ja tapahtumakunnan mukaan vain yhteen kertaan, vaikka tilanteen hoitamiseen on osallistunut useamman asemapaikan henkilöstöä ja kalustoa. Pelastustehtävään hälytetään aina lähimmät ja tarkoitukseen sopivat, vapaat yksiköt. Onnettomuudet on tilastoissa esitetty pääasiallisen (ensisijaisen) onnettomuustyypin mukaan siinäkin tapauksessa, että onnettomuudet ovat ketjuuntuneet. Pelastustoiminta‐ ja ensivastetehtävien määrät on vuoden 2012 osalta esitetty myös kuukausittain ja tapahtumakunnittain. Pelastustoiminta‐ ja ensivastetehtävien osalta tilastoissa esitetty on myös aikaisempien vuosien 2009, 2010 ja 2011 vertailutieto. Turvallisuusviestintä‐ ja valvontatehtävien osalta käsitteet ovat muuttuneet vuonna 2012 sen verran, että aikaisempien vuosien vertailutietoa ei ole mielekästä esittää. Erityisesti näiden Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 85 onnettomuuksien ehkäisytehtävien osalta on todettava, että niiden suorittamiseen osallistuu koko pelastuslaitoksen henkilöstö kuntarajoista välittämättä oman asiantuntemuksensa perusteella. Yleensä jo samalta toiminta‐alueelta löytyy riittävä asiantuntemus. Tilastokatsauksen loppuun on laadittu summatilasto asemakohtaisista hälytystehtävistä toiminta‐alueittain osoittamaan pääasiassa väestömääristä aiheutuvia volyymieroja tehtävämäärissä sekä toiminta‐alueiden sisällä että toiminta‐alueiden välillä. Tilastosta näkyy myös Keski‐Suomen pelastuslaitoksen naapuripelastuslaitoksille antaman avun määrät. Vastavuoroisesti Keski‐Suomen pelastuslaitos saa naapuripelastuslaitoksilta suunnilleen saman verran apua pelastustehtäviin maakuntarajan toiselta puolelta. Taulukko 10. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 86 Taulukko 11. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 87 Taulukko 12. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 88 Taulukko 13. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 89 Taulukko 14. Ensivastetehtävät vuosittain Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 90 Taulukko 15. Ensivastetehtävät 2012 kuukausittain Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 91 Taulukko 16a. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 92 Taulukko 16b. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 93 5.3 RISKILUOKITUS 2013 JA TOIMINTAVALMIUS TAAJAMITTAIN • Ruutujen ja väestömäärän jakautuminen eri riskiluokkiin on esitetty seuraavassa taulu‐ kossa 17 ja väestömäärän jakautuminen toimintavalmiusluokkiin taulukossa 18. Taulukko 17. Keski‐Suomen riskiruudut ja väestömäärän jakautuminen riskiruutuihin 2012. Ruutujen määrä [kpl, km2] Väestömäärä (2012 arvio) 13 39 958 Riskiluokka II 152 113 292 Riskiluokka III 211 45 784 Riskiluokka IV 19 576 75 404 Yhteensä 19 952 274 438 Riskiluokka Riskiluokka I • Toimintavalmius lasketaan ruuduittain. • Toimintavalmius on suunniteltu seurattavaksi PRONTO‐tilastoilla, jotka valmistuvat maa‐ liskuun alussa 2013. Taulukko 18. Arvioidut väestömäärät eri toimintavalmiusluokissa 2012. Saavutettavuusalueet on arvioitu ensin lähtöaikaselvityksen 7/2012 perusteella Prontosta kaavalla: kohteessa – hälytetty – matkalla. Väestömäärät on laskettu saavutettavuusalueiden perusteella maastotietokannasta. Toimintavalmiusluokka (aika hälytyksestä siihen, kun ensimmäinen yksikkö on kohteessa) Väestömäärä (2012 arvio) Kumulatiivinen osuus väestöstä [%] 85 654 31 Toimintavalmius 6 min – alle 10 min 123 534 76 Toimintavalmius 10 min – alle 20 min 53 746 96 Toimintavalmius 20 min ‐ alle 30 min 10 599 99,67 905 100,00 274 438 100,00 Toimintavalmius alle 6 min Toimintavalmius 30 min tai yli Yhteensä Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 94 VIITASAARI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 25. Viitasaaren taajama, jossa Viitasaaren paloasema 26. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selit‐ teessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 95 PIHTIPUDAS Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 26. Pihtiputaan taajama, jossa Pihtiputaan paloasema 27. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selit‐ teessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 96 MUURASJÄRVI (MUURASJÄRVI 28) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 27. Muurasjärven taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien en‐ sivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 97 KINNULA Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 28. Kinnulan taajama, jossa Kinnulan paloasema 66. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 98 SAARIJÄRVI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 29. Saarijärven taajama, jossa Saarijärven paloasema 60. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selit‐ teessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 99 PYLKÖNMÄKI (PYLKÖNMÄKI 61) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 30. Pylkönmäen taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi‐ vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 100 KARSTULA Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 31. Karstulan taajama ja Humpin teollisuusalue. Karstulan paloasema 62 ja Honkarakenteen sam‐ mutusryhmä. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 to‐ teutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 101 KYYJÄRVI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 32. Kyyjärven taajama, jossa Kyyjärven paloasema 63. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 102 KANNONKOSKI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 33. Kannonkosken taajama ja Piispalan leirikeskus. Kannonkosken paloasema 64. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukai‐ nen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 103 KIVIJÄRVI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 34. Kivijärven taajama, jossa Kivijärven paloasema 65. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 104 ÄÄNEKOSKI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 35. Äänekosken taajama, jossa Äänekosken paloasema 20 sekä Äänekosken vpk:n asema 21. Sini‐ set pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – koh‐ dan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 105 SUOLAHTI (SUOLAHTI 22) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 36. Suolahden taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivas‐ tetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 106 UURAINEN Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 37. Uuraisten taajama, jossa Uuraisten paloasema 23. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 107 HIRVASKANGAS Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 38. Hirvaskankaan risteysalue. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 108 KONGINKANGAS (KONGINKANGAS 24) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 39. Konginkankaan taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 109 SUMIAINEN (SUMIAINEN 25) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 40. Sumiaisten taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi‐ vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 110 KONNEVESI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 41. Konneveden taajama, jossa Konneveden paloasema 34. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selit‐ teessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 111 KEURUU Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 42. Keuruun taajama, jossa Keuruun paloasema 50. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 112 HAAPAMÄKI (HAAPAMÄKI 51) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 43. Haapamäen taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi‐ vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 113 PIHLAJAVESI (PIHLAJAVESI 52) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 44. Pihlajaveden taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi‐ vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 114 MULTIA Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 45. Multian taajama, jossa Multian paloasema 53. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 115 PETÄJÄVESI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 46. Petäjäveden taajama ja Kintaus. Petäjäveden paloasema 54. Siniset pisteet ovat pelastusteh‐ täviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toiminta‐ valmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 116 JYVÄSKYLÄ (LÄHESTYMISKARTTA) 127 120 128 121 119 122 118 117 129 123 126 124 132 125 Sivunumerot Jyväskylän toiminta‐alueen taajamakarttoihin (ja paloasemat kartalla): 117. 118. 119. 120. 121. 122. 123. 124. 125. 126. Keskusta (Keskuspaloasema 10, Seppälä 11 ja Rautpohja 16) Vaajakoski (Vaajakoski 12 ja Leppälahti 33) Palokka (Palokka 13 ja Seppälä 11) Tikkakoski (Tikkakoski 14 ja lentoaseman sekä PV:n palokunnat) Puuppola Kuohu (Kuohu 15) Keljonkangas, Sääksvuori, Sarvivuori, Nenäinniemi (Keskuspaloasema 10) Säynätsalo ja Kinkomaa (Säynätsalo 17) Korpilahti (Korpilahti 19) Muurame (Muurame 18) Kuva 47. Maakuntakeskus ja sen lähiympäristö. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selit‐ teessä. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 117 JYVÄSKYLÄ (KESKUSPALOASEMA 10, SEPPÄLÄ 11 JA RAUTPOHJA 16) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 48. Jyväskylän keskusta. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi‐ vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 118 JYVÄSKYLÄ (VAAJAKOSKI 12 JA LEPPÄLAHTI 33) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 49. Jyväskylän Vaajakoski ja Leppälahti. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mu‐ kaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 119 JYVÄSKYLÄ (PALOKKA 13 JA SEPPÄLÄ 11) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 50. Palokan ja Seppälän paloasemien ympärillä olevat taajamat. Siniset pisteet ovat pelastusteh‐ täviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toiminta‐ valmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 120 JYVÄSKYLÄ (TIKKAKOSKI 14 SEKÄ LENTOASEMAN JA PV:N PALOKUNNAT) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 51. Tikkakosken taajama ja Jyväskylän lentoasema. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 121 JYVÄSKYLÄ, PUUPPOLA Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 52. Puuppolan taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivas‐ tetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 122 JYVÄSKYLÄ (KUOHU 15) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 53. Kuohun ja Vesangan taajamat. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 123 JYVÄSKYLÄ, KELJONKANGAS, SÄÄKSVUORI, SARVIVUORI, NENÄINNIEMI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 54. Jyväskylän eteläisiä taajamia. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan luki‐ en ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 124 JYVÄSKYLÄ (SÄYNÄTSALO 17) JA MUURAMEN KINKOMAAN TAAJAMA Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 55. Säynätsalon ja Kinkomaan taajamat. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mu‐ kaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 125 JYVÄSKYLÄ (KORPILAHTI 19) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 56. Korpilahden taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi‐ vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 126 MUURAME Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 57. Muuramen taajama, jossa Muuramen paloasema 18 Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selit‐ teessä. Autotalolla ambulanssiasema. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 127 LAUKAA Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 58. Laukaan taajama, jossa Laukaan paloasema 30. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 128 LAUKAA (VIHTAVUORI 31) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 59. Vihtavuoren ja Leppäveden taajamat. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mu‐ kaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 129 LAUKAA (LIEVESTUORE 32) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 60. Lievestuoreen taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 130 HANKASALMI Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 61. Hankasalmen taajama, jossa Hankasalmen asema 35 Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selit‐ teessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 131 HANKASALMEN ASEMA JA NIEMISJÄRVI (HANKASALMEN SAHAN PALOKUNTA) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 62. Hankasalmen aseman ja Niemisjärven taajamat. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 132 TOIVAKKA Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 63. Toivakan taajama, jossa Toivakan paloasema 36. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 133 LEIVONMÄKI (LEIVONMÄKI 37) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 64. Leivonmäen taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi‐ vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 134 JOUTSA Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 65. Joutsan taajama, jossa Joutsan paloasema 38 Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 135 LUHANKA Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 66. Luhangan taajama, jossa Luhangan paloasema 39. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 136 JÄMSÄ Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 67. Jämsän taajama ja Himos. Jämsän paloasema 40. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 137 JÄMSÄNKOSKI (JÄMSÄNKOSKI 41) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 68. Jämsänkosken taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 138 KOSKENPÄÄ (KOSKENPÄÄ 42) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 69. Koskenpään taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi‐ vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 139 HALLI (HALLI 43 JA PV:N PALOKUNTA) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 70. Hallin taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivaste‐ tehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 140 LÄNKIPOHJA (LÄNKIPOHJA 44) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 71. Länkipohjan taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensi‐ vastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐ huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 141 KAIPOLA (UPM KAIPOLA 46) Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 72. Kaipolan taajama. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivaste‐ tehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selitteessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 142 KUHMOINEN Ruudun tietojen selitykset: Sininen = asetettu 50 % tavoite toteutuu Oranssi = asetettu 50 % tavoite ei toteudu Id = riskiruudun id-numero Rlk = riskiluokka Lkm = tehtävien lukumäärä ruudussa % = tavoitteen täyttymisprosentti mm:ss = toimintavalmiusajan mediaani ruudussa Kuva 73. Kuhmoisten taajama, jossa Kuhmoisten paloasema 45. Siniset pisteet ovat pelastustehtäviä vuonna 2012, mukaan lukien ensivastetehtävät. Paloaseman tyyppi ja riskiluokka on määritelty selit‐ teessä. Alempi kuva: Tammi‐huhtikuussa 2013 toteutunut 4.1.11 b – kohdan mukainen toimintavalmius. Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 143 LÄHTEET LAIT, NIIDEN NOJALLA ANNETUT ASETUKSET, KANSALLISET PÄÄTÖKSET JA OHJEET Kemikaalilaki 744/1980. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Kemikaaliasetus 675/1993. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Kielilaki 423/2003. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Kuntalaki 365/1995. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Pelastuslaki 379/2011. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Räjähdeasetus 473/1993. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Sisäasiainministeriön asetus nuohouksesta 539/2005. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Sisäasiainministeriön asetus erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunni‐ telmasta 406/2011. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Sisäasianministeriön julkaisuja 21/2012. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Ladattavissa: http://www.intermin.fi/julkaisu/212012 [29.1.2013] Sisäasiainministeriön julkaisuja 26/2007. Valmiussuunnittelu pelastuslaitoksissa. Ladattavissa: http://www.intermin.fi/julkaisu/262007 Sisäasiainministeriön julkaisuja 48/2007. Pelastussukellusohje. Ladattavissa: http://www.intermin.fi/julkaisu/482007 [29.1.2013] Sisäasiainministeriön Pelastusosaston julkaisuja, Sarja A:72/2005. Korkealla työskentelyn pelas‐ tustoimessa. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/24719‐korkealla_tyoskentely.pdf [30.1.2013] Sosiaali‐ ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta (340/2011). Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Sosiaali‐ ja terveysministeriön julkaisuja 11/2011. ENSIHOIDON PALVELUTASO. Ohje ensihoito‐ palvelun palvelutasopäätöksen laatimiseksi sairaanhoitopiireille. Ladattavissa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=2765155&name=DLFE‐16118.pdf [29.1.2013] Terveydenhuoltolaki (1326/2010). Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Valmiuslaki 1552/2011. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Vaaratiedotelaki /2012. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] Valtioneuvoston päätös pelastustoimen alueista. Annettu Helsingissä 7. maaliskuuta 2002. La‐ dattavissa: http://www.finlex.fi/data/normit/14551‐vnp_peltoimalue.pdf [29.1.2013] Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 144 Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009. Ladattavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ [29.1.2013] MUUTA JULKISTA TAUSTA‐AINEISTOA Keski‐Suomen ELY‐keskus 2012. Keski‐Suomen alueelliset kehitysnäkymät II/2012. Ladattavissa: http://www.elykeskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2012/Sivut/Alueellisetkehitysn%C3%A4kym%C3%A4t Keski‐Suomessasyksyll%C3%A42012.aspx [2.10.2012] Keski‐Suomen liitto. Julkaisu A 27. Maakuntakaava, alueluettelo. Ladattavissa: http://www.keskisuomi.fi/maakuntakaava [30.1.2013] Keski‐Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Keski‐Suomen liitto ja Keski‐Suomen ELY‐keskus 2012. Ladattavissa: http://www.keskisuomi.fi/ljs [30.1.2013] Keskisuomalainen, Keski‐Suomen Sataset 2012. Ladattavissa: http://www.centralfinlandchamber.fi/userData/keski‐suomen_kauppakamari/Sataset_lista.pdf [30.1.2013] Pelastusopisto 2013. Pelastustoimen resurssi‐ ja onnettomuustilasto PRONTO. http://prontonet.fi/ [29.1.2013] Pelastustoimen strategia 2025. Ladattavissa: http://www.pelastustoimi.fi/raportit/609514/ [30.1.2013] Sisäisen turvallisuuden ohjelma. Ladattavissa: http://www.intermin.fi/download/34893_262012_STO_III_fi.pdf [30.1.2013] Suomen virallinen tilasto, väestörakenne 2011. Tilastokeskus. Ladattavissa: http://www.stat.fi/til/vrm.html [30.1.2013] Tillander Kati, Matala Anna, Hostikka Simo, Tiittanen Pekka, Kokki Esa & Taskinen Olli. Pelastus‐ toimen riskianalyysimallien kehittäminen. Espoo 2010. VTT Tiedotteita ‐ Research Notes 2530. 117 s. + liitt. 9 s. Ladattavissa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2010/T2530.pdf [30.1.2013] Valvontasuunnitelma 2012‐2013. Keski‐Suomen pelastuslaitos. Ladattavissa: http://www.keskisuomenpelastuslaitos.fi/toiminta/riskienhallinta/valvonta [30.1.2013] Väestön suojaamisen strategia. Ladattavissa: http://www.pelastustoimi.fi/raportit/35065/ [30.1.2013] Pelastustoimen palvelutasopäätösesitys Keski‐Suomen pelastuslaitos ‐ Sivu | 145 TAUSTA‐AINEISTOA, JOTA ON SAATAVISSA PELASTUSLAITOKSELTA, JOS ASIAKIRJA EI OLE SALASSA PIDETTÄVÄ. Haag‐inventointi 2012. Haagin yleissopimuksen mukainen kulttuuriomaisuuden luettelo‐ luonnos. (ei julkinen) Henkilöstökoulutuksen yleissuunnitelma 2013. Johtokunnan päätös 81/2012 Valvontamaksun hyväksyminen. JOTKEN käyttö uhkaavissa sekä pitkäkestoisissa normaaliolojen häiriötilanteissa Itä‐ ja Keski‐ Suomen alueella (Käyttö rajoitettu, viranomaiskäyttö) Keski‐Suomen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös 2009‐2012 Keski‐Suomen pelastustoimen yhteistyösopimus 2003. Allekirjoitettu Jyväskylässä 4.2.2003. Uu‐ distettu Keski‐Suomen liitto 28.11.2008 (liikelaitos 2009 alkaen). Suunnitelmat johtamisesta suuronnettomuustilanteissa, sisävesien pelastustoiminnasta, öljyn‐ torjunnasta, vaarallisten aineiden torjunnasta, JVT – toiminnasta, tiedottamisesta ja viestiliiken‐ teestä (käyttö rajoitettu, viranomaiskäyttö). Riskianalyysiluonnos (sisältää salassa pidettävää tietoa) Turvallisuusviestinnän toimintasuunnitelma 2013‐2016.
© Copyright 2024