1. No category

RAAHEN AIKUN ASIAKASLEHTI • NRO 1/2012
aikun
kaiku
Raahen Autopelti Oy:llä on hyvät
kokemukset oppisopimuskoulutuksesta
8–9
Metallialan monet
mahdollisuudet
6–7
Veera Saari innostui
koulunkäyntiavustajan työstä
13
1
SISÄLTÖ • • • • •
• • • • • PÄÄKIRJOITUS
2
3
4
6
Raahen Aiku
osaamisen kehittäjänä
Suomi ja Raahen seutu tarvitsee ammattiosaajia.
Kilpailukykymme ja hyvinvointiyhteiskuntamme
ovat riippuvaisia osaamistasostamme, jota edustaa
korkeakoulutettujen lisäksi ammatillisen tutkinnon
suorittaneet ammattiosaajat.
8
Suomalainen ammatillinen koulutusjärjestelmä on
maailmanluokan menestystarina, joka hakee vertaistaan.
Ammatillisen koulutuksen arvostus on jatkuvasti kasvanut.
Euroopan komission viime syyskuussa julkistaman
kyselytutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen arvostusta
pitää myönteisenä suomalaisista peräti 90 %, mikä on toiseksi korkein
tulos kaikista Euroopan maista (Malta 92 %).
Elinikäinen ammatillisen osaamisen kehittäminen on sekä yksilön että työyhteisön
etu. Ammattitaidon jatkuva kehittäminen on yksi tuottavuuden kasvun ja
hyvinvointimme edellytyksistä. On arvioitu, että jokainen henkilö vaihtaa joko
työtä tai ammattia 3–5 kertaa työuransa aikana. Näin haasteet osaamisen
päivittämiseen kasvavat. Yksilön kannalta parasta työsuhde- ja muutosturvaa
työstä tai ammatista toiseen siirryttäessä on ammatillinen aikuiskoulutus, uuden
oppiminen ja ammatillinen monitaitoisuus. Myös viimeaikainen keskustelu työurien
pidentämisestä korostaa ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä työuran aikana
siten, että koulutus- ja työjaksot vuorottelevat. Tässä mielessä oppisopimukseen
perustuva ammatillinen koulutus saattaa usein olla mielekkäin vaihtoehto ammattiin
valmistumisessa.
Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä verkosto on erittäin tärkeä. Verkostosuhteissa
olemme valmistautuneet suurhankkeisiin, kuten ydinvoimalaan. Valmistautumistyö
jatkuu koko ajan. Esimerkiksi maarakennuskoulutuksemme palvelee näitä hankkeita.
Meillä on myös jatkuva kiinnostus energia-alaan kokonaisuutena: bioenergiaan,
tuulivoimaan, ydinvoimaan. Kunnossapitoalan koulutukseen olemme panostaneet
uuden hydrauliikka- ja pneumatiikkalaboratorion käyttöönotolla.
Oppilaitosten yhteistyötä alueellamme voisi tiivistää entisestään, jotta pystymme
mahdollisimman hyvin palvelemaan työyhteisöjä ja yrityksiä esimerkiksi
metallialalla, joka on alueellamme tärkeä. Tehtävämme on olla Raahen seudun
yritysten toiminnan kehittäjä, joka tuottaa osaavaa työvoimaa. Toimintamme on
markkinaehtoista toimintaa, jossa koulutuksen laadulla on suuri merkitys. Siksi
olemme panostaneet sisäisten prosessien kehittämiseen ja laatujärjestelmätyöhön.
Olemme uudistaneet organisaatiotamme siten, että voimme yhä paremmin palvella
Raahen seudun yritysten ja yhteisöjen osaamisen kehittämistä. Uutta asiakaslähtöistä
organisaatiotamme esittelemme sisäsivuilla. Nyt kannattaa olla yhteydessä Raahen
Aikuun.
Innostusta ja innovatiivisuutta osaamisen kehittämiseen toivottaen,
Eero Takkula
Rehtori, toimitusjohtaja, KTL
Raahen Aiku
Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy – Raahen osaamiskeskus Oy
•••••
2
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
Pääkirjoitus
Sisältö
6
Puuhapetterit Raahen Aikun organisaatiossa
Seppo vastaa metallialan asiakastöistä
Metallialalla mahdollisuudet ovat monet
Raahen Aiku valmistautuu ydinvoimalahankkeeseen
Oppisopimus on kaikkien etu
Myös yrittäjä opiskelee oppisopimuksella
10 Lauran ja Katrin polku vei toimitilahuoltajaopintoihin
”Yksilön kannalta parasta
työsuhde- ja muutosturvaa
työstä tai ammatista toiseen
siirryttäessä on ammatillinen
aikuiskoulutus, uuden
oppiminen ja ammatillinen
monitaitoisuus.”
Autopaja on yksi SYLI-hankkeen aikaansaannoksista
SYLIssä on vaihdettu perinteisestä extremelähestymisnäkökulmaan
11
Käytännönläheiset työt odottavat valmistuneita
kiinteistönhoitajia ja toimitilahuoltajia
12
13
10
TYKE-hankkeessa rakennetaan laatujärjestelmää PK-yrityksille
Työharjoittelu innosti Veeraa opiskelemaan
koulunkäyntiavustajaksi
Mistä on KaiPeLa-koulutus tehty?
14 Lyhyesti
15 Raahen Aikusta valmistuu taitavia lymfaterapeutteja
16 Tulevia tapahtumia
AIKUN KAIKU
Raahen Aikun asiakaslehti
Rautaruukintie 35, 92100 Raahe
040 700 7170, www.raahenaiku.fi
Päätoimittaja
Eero Takkula
Lisätiedot
Toimituskunta
Maija Marjaniemi
Timo Ranz
Paula Snellman
Lisätietoja kaikista koulutuksista, niiden alkamisajankohdista ja
sisällöistä sekä näyttötutkintojen vastaanotosta ja palvelutarjonnasta
saat Raahen Aikun infosta: 040 700 7170 tai [email protected].
Lehden ulkoasu ja taitto
WTF Design Oy
Katso lisää koulutuksia koulutuskalenteristamme:
www.raahenaiku.fi/koulutuskalenteri.
Kannen kuva
WTF Design Oy: Juha Äijälä on yksi
Raahen Autopellin työntekijöistä, jotka
ovat kouluttautuneet oppisopimuksella.
Painatus
Erweko Oy
Paperi
Edixion Offset 100 g/m2
Painosmäärä
16 500 kpl
RAAHEN AIKU
Kysyvä ei eksy! Anne Karjaluoto opastaa infon luukulla talossa
vierailevia sekä vastaa kysymyksiin puhelimessa ja sähköpostitse.
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
3
•••••
Puuhapetterit Raahen Aikun
organisaatiossa
EERO:
Sydämellinen.
Sosiaalinen.
Sujuva.
TEKSTI JA KUVA: WTF Design Oy
Raahen Aikun organisaatio uudistui vuodenvaihteessa. Tiimiorganisaatiossa tiimeistä vastaavat tällä aukeamalla esitellyt päälliköt. Mitä johtotiimin
jäsenten työhön kuuluu ja millaisia persoonia työroolien takaa löytyy?
REHTORI, TOIMITUSJOHTAJA
KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ
KEHITYSPÄÄLLIKKÖ
Eero Takkula
Paula Snellman
Timo Ranz
Mitä tekee?
Rehtori ja toimitusjohtaja. Aloitti nykyisessä
työssään 1.8.2009, mutta on työskennellyt
aikuiskoulutuksen maailmassa jo pitkään
aiemmin. Lisäksi Kemi-Tornion ja Satakunnan ammattikorkeakouluista yli 20 vuoden
kokemus.
Mitä tekee?
Koulutuspäällikkö. Paula on työskennellyt
Raahen Aikun organisaatiossa jo vuodesta
1995; aikaisemmin myyntipäällikkönä,
opettajana ja näyttötutkintomestarina.
Myyntipäällikön työt on sisällytetty nykyisiinkin työtehtäviin.
Mitä tekee?
Kehityspäällikkö. Aikaisemmin hän työskenteli oppisopimuskoordinaattorina. Timo on
työskennellyt Raahen Aikulla kaikkiaan pari
vuotta.
Mitä työ on käytännössä?
Toimitusjohtajana Eero vastaa erityisesti
taloudesta ja hallinnosta. Työhön kuuluu
juoksevien asioiden hoitamista, ja kaikesta
hän vastaa toimitusjohtajana hallitukselle.
Työ vaatii verkostosuhteiden ylläpitämistä,
eli tiivistä yhteistyötä muun muassa yrityksiin ja viranomaisiin.
Eero kokee yhdeksi haasteeksi entistä
tiiviimmän oppilaitosyhteistyön. Raahen
seudun oppilaitosten pitäisi toimia vielä tiiviimmin yhdessä, vaihtaa tietoa ja kokemuksia, jotta alueen yrityksiä voitaisiin palvella
entistä paremmin.
Mitä työ on käytännössä?
Koulutuspäällikkönä Paula vastaa oppilaitoksen kaikista koulutuksista. Lisäksi hän on
monialapalvelujen tiimin esimies. Hänen
työpäiviinsä kuuluu muun muassa myynnillisiä tehtäviä ja tarjousten tekemistä. Uutena
asiana on ollut kaikkien koulutusten koulutusprosessien haltuunotto.
Työssä parasta on ihmisten välinen
vuorovaikutus ja se, kun voi auttaa ihmistä
saavuttamaan tavoitteensa.
Miten työkaverit kuvailevat Eeroa?
”Viiden ässän mies”. Sydämellinen. Sosiaalinen. Sujuva. Supliikki. Sukkela verkostoituja.
Miten hän itse kuvailee itseään?
Helposti lähestyttävä. Vuorovaikutteinen.
Pyrkii johtajana olemaan toiminnan arjessa
mukana. Pyrkii myös olemaan tasapuolinen,
oikeudenmukainen ja avoin.
Mitä hän tekee vapaa-aikanaan?
Rotary-toiminta ja Pietari Brahe Rotaryklubin presidenttiys ovat tärkeitä harrastuksia, jotka palvelevat myös ammatillista
verkostoitumista. Lisäksi hän pitää monipuolisesta liikunnasta. Hiihto, erityisesti jäällä
hiihtäminen ja metsässä liikkuminen sekä
metsätyöt pienimuotoisesti kuuluvat harrastuksiin. Muita aktiviteetteja ovat kesämökkeily ja jopa moottoripyöräily. Papan roolikin
tuo mukaan yhden ulottuvuuden elämään.
Nice to know:
Eerolle ydinvoimalarakentamisen vaikutukset
tulivat tutuiksi Raumalla 2006–2009, jolloin
hän toimi Satakunnan ammattikorkeakoulussa
logistiikan yliopettajan tehtävissä muun muassa kansainvälisten opiskelijaryhmien opettajana. Eeron työkielet ovat suomi ja englanti.
Miten työkaverit kuvailevat Paulaa?
Räväkkä. Jämpti. Kersantti Karoliina.
Erittäin hyvä verkostoitumaan. Tehokas.
Valoisa ja empaattinen. Tajuttoman tiukka
mimmi. Seuraa asioita ja tarttuu niihin.
Miten hän itse kuvailee itseään?
Sosiaalinen. Iloinen. Ihmisenä helposti
lähestyttävä. Uskoo, että kaikilla ihmisillä on
täällä maan päällä jokin tehtävä, ja kokee
palvelutehtävän omakseen.
Mitä hän tekee vapaa-aikanaan?
Vapaa- ja osittain työaikaankin kuuluu toimiminen yrittäjäjärjestössä. Paula on Raahen
Seudun Yrittäjien hallituksen sihteeri sekä
Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen
ja koulutusvaliokunnan jäsen. Järjestötyö on
hänelle tärkeä mielenkiinnon kohde, kuten
myös matkailu. Kesäaikaan Paula harrastaa
moottoripyöräilyä, johon hän osallistuu
kyytiläisenä ja ”neuvojen antajana”.
Vauhdikkaan menon vastapainoksi Paula
arvostaa perhe-elämää, luontoa ja eläimiä.
Lapset perheineen ovat hänelle tärkeitä.
Nice to know:
Paula on idealisti, joka toivoo ihmisten
keskinäistä kunnioittamista ja maailmanrauhaa. Hän on syntyisin Piippolasta, ja
kotitalon nimi on Vesala. Eli Vesalan Paula
kuten kaimansa PMMP-yhtyeestä!
PAULA:
Räväkkä.
Valoisa.
Tehokas.
Mitä työ on käytännössä?
Kehityspäällikön työhön kuuluu metallitiimin, kiinteistöpalvelutiimin ja oppisopimuskeskuksen esimiehenä toimiminen sekä
kehitystyöstä vastaaminen koko organisaatiossa. Tavallinen työpäivä sisältää muun
muassa neuvottelemista, asioista yhdessä
sopimista ja tiimipalavereja. Toimenkuva
on sellainen, että vastuu on sirpaloitunut
moneen asiaan. Päivän mittaan käytävillä
tulee jatkuvasti vastaan eri aloihin liittyviä
kysymyksiä.
Parasta työssä on se, että siinä on rajattomasti vauhtia sekä mielenkiintoisia tilanteita ja asiakkaita. Oman talon sisällä on hyvä
porukka, jonka kanssa töitä tehdään: kovia
ukkoja ja tiukkoja mimmejä.
TIMO:
Nopea.
Laaja-alainen.
Ilopilleri.
Miten työkaverit kuvailevat Timoa?
Nopea. Laaja-alainen. Kylähullu. Ilopilleri.
Hyvä kuuntelija, joka toimii ihmisten ja heidän asioidensa puolesta. Energinen. Avoin
uusille toimintamalleille.
Miten hän itse kuvailee itseään?
Nopea, tarvittaessa räväkkä.
Mitä hän tekee vapaa-aikanaan?
Timon harrastuksiin kuuluu ekotehokkaan
rakentamisen seuraaminen sekä työmatkapyöräily. Työ vie paljon aikaa, joten työmatkapyöräily kääntyy usein yömatkapyöräilyksi. Asiakkaat ovat moikkailleet ohimennen
häntä, kun hän on polkenut Pattijoki–
Raahen Aiku -väliä kevään räntäsateissa ja vastatuulissa.
Nice to know:
Timo on syntyperäinen
saksalainen. Säpäkkää
palvelua saa monella
kielellä: suomeksi,
englanniksi, saksaksi
ja ruotsiksi.
Timo Ranz on
tavattavissa kerran
viikossa Raahen
TE-toimistossa, jossa hän
antaa neuvontaa oppisopimuskoulutukseen ja
erilaisiin aikuiskoulutustuotteisiin liittyen!
HALLINTOPÄÄLLIKKÖ
Ulla Pallonen
Ulla huolehtii
• taloushallinnon suunnittelusta
ja toimeenpanosta,
• henkilöstötiedostojen ylläpidosta,
• rahoituksen ehtojen toteuttamisesta,
• tarvittavien ilmoitusten lähettämisestä
viranomaisille,
• tukipalveluhenkilöstön osaamistasosta ja
• asiakirjojen asianmukaisesta taltioinnista.
Lisäksi Ulla toimii tukipalvelutiimin edustajana ja käyttää tarvittaessa päätösvaltaa tiimin
sisäisissä asioissa. Hän on myös rehtorin
sijainen.
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
5
•••••
Tutustu Raahen Aikun
tekniikan ja liikenteen alan
esittelyvideoihin:
www.raahenaiku.fi
Seppo vastaa metallialan asiakastöistä
TEKSTIT JA KUVAT: WTF Design Oy
Levyhallissa kipinät lentävät, kun asiakastyöt valmistuvat opiskelijoiden käsissä. Työn alla on turvetuotantoon
menevä kone, klapisirkkeli ja erilaisia pieniä metallirakennetöitä. Opiskelijoita ohjaa Seppo Ukonsaari.
Seppo Ukonsaari ohjaa Tuomo Heikkistä, joka työstää yritysasiakkaan
tilaamaa turvetuotantoon menevää konetta. Asiakas on tuonut materiaalin, joka kootaan ja tehdään Raahen Aikun levyhallissa opiskelijatyönä.
Kiinnostuitko metallialan
asiakastöistä tai hitsauksen
pätevöinti- ja menetelmäkokeista?
Seppo Ukonsaari ottaa vastaan metallialan asiakastöitä ja vastaa niiden organisoinnista. Seppoon saa yhteyden numerosta
044 439 4339 tai osoitteesta [email protected].
Leo Ahoon voi ottaa yhteyttä kaikissa hitsauksen pätevöintija menetelmäkokeisiin liittyvissä asioissa, 044 439 4332,
[email protected].
•••••
6
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
Metallialan asiakastyöt ovat osa Raahen Aikun
palvelua. Asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi yksityisiä ihmisiä, joiden tilaukset voivat olla mitä
vain kynttilänjalasta lähtien. Korjattavaksi tuodaan niin potkukelkkoja kuin tuuletustelineitä.
Myös yrityksiltä tulee tilauksia. Opiskelijat tekevät asiakastöitä osana opintojaan.
– Se täytyy kuitenkin muistaa, että tämä ei ole
yritys vaan oppilaitos, eli aikataulut sovitaan sen
mukaan, miten on tekijöitä. Asiakastöitä syntyy
opetuksen myötävaikutuksena, Seppo sanoo.
Metallialan opiskelijoissa on niin aloittelijoita
kuin kokeneita ammattilaisia.
– Esimerkiksi hitsauspuolella on huippuammattilaisia, jotka tulevat päivittämään tietojaan
tänne. Heillä on halu kehittää itseään.
Seppo kertoo, että asiakastöissä opiskelija näkee kättensä työn valmiina ja voi lähteä luottavaisin mielin työelämään.
– Kalustoon on satsattu voimakkaasti. Meillä
on viimeisintä huutoa olevat hitsauskoneet, Seppo kertoo.
– Myös materiaalit muuttuvat jatkuvasti, hitsauspuolella esimerkiksi lisäaineet ja kaasut.
Meidän pitää osata antaa tietoa, missä mennään.
Metallialalla
mahdollisuudet ovat monet
Raahen Aiku valmistautuu
ydinvoimalahankkeeseen
Suvi Lukkarila-Koskinen ja Sirpa Arffman
Raahen Aikulla IWE-insinöörinä työskentelevä
aloittivat metallialan valmentavan koulutuksen
Leo Aho on suorittanut kansainvälisen hitsausmaaliskuussa. Koulutuksessa he saavat perehtyä
insinöörin IWE-tutkinnon. Tutkinto tarkoittaa
alan monipuolisiin työtehtäviin, joista tavoitteesitä, että hän voi toimia uuden teräsrakennena on löytää se oma juttu.
standardin mukaisen korkeimman toteutusSuvi hakeutui opiskelemaan metallialan
luokan hitsauskoordinaattorina.
koulutukseen, kun tuli lomautetuksi PKC
Kouluttautumisen taustalla oli se, että RaaGroupilta. Hän oli ollut jo pitkään kiinnostunut
hen Aiku pääsi WinNovan pätevöintilaitokseksi.
metallialasta, ja nyt aika tuntui olevan kypsä
– WinNova on yksi toimija Olkiluodon ydinalanvaihtoon.
voimalaitoksessa, ja pätevöintilaitokseksi pääseSirpa oli ollut aiemmin harjoittelussa meminen on osa Raahen Aikun valmistautumista
tallialalla. Hänellä on taustallaan moninainen
Fennovoiman ydinvoimalan rakentamiseen, Leo
työhistoria muun muassa kaupan alalta ja
kertoo.
ravitsemustyöntekijän tehtävistä.
WinNovan pätevöintilaitoksena Raahen
Naiset kertovat, että metallialan valmentaAiku tarjoaa pysyvien liitosten menetelmien
vassa koulutuksessa opiskellaan alan peruspätevöintikokeita, jotka täyttävät EU:n paineasioita. Koulutuksessa on mahdollisuus suoritlaitedirektiivin. Pätevöintilaitoksen palveluja
taa työturvallisuus-, tulityö- ja trukkikortit sekä
käyttävät pääasiallisesti painelaitteita hitsaavat
osia metallialan ammattitutkinnosta.
teollisuuden yritykset, joiden tuotteet vaihtele– Odotan oppivani muun muassa hitsausta
vat perinteisistä painesäiliöistä ydinvoimaloija rälläköintiä. Olen pääasiassa kiinnostunut
den painelaitteisiin.
koneistamisesta, mutta täällä käydään läpi
Leo kertoo, että koulutus kesti noin vuoden.
monenlaista, ja koulutuksen aikana varmasti
Kansainvälinen hitsausinsinöörin pätevöitysvahvistuu, mikä on se oma juttu, Suvi miettii.
koulutus perustuu hitsaustekniikan kansainväKoulutuksen kesto on kahdeksan kuukautta,
lisen kattojärjestön International Institute of
ja sen jälkeen on mahdollisuus halutessaan
Weldingin hyväksymään International Welding
jatkaa tekemään metallialan ammattitutkintoa.
Engineer -koulutusohjelmaan. Suomessa
Valmentavan koulutuksen jälkeen voi
IWE-koulutusta antaa Lappeenrannan
myös lähteä alan töihin, ja lisäksi
teknillinen yliopisto.
ryhmistä opiskelijoita on lähtenyt
– Raahen Aiku tarjoaa harvinaiWinNovan
oppisopimuskoulutukseen.
sen hyvät mahdollisuudet henpätevöintilaitoksen
Koulutuksen alussa opiskekilökunnan kouluttautumiseen.
ammattilaiset täyttävät
lupäiviin on kuulunut muun
Talo kannustaa opiskelemaan,
tiukat riippumattomuusmuassa konepiirustusta ja
Leo toteaa.
ja pätevyysvaatimukset.
tietotekniikkaa. Konepiirustus
Pätevöintilaitoksen statuksen
on tuntunut haastavalta, mutta
myötä on luvassa uusia tuulia
naiset uskovat, että harjoitus tekee
Raahen Aikun koulutustarjonnasmestarin.
sa. Syksyllä on suunnitelmissa tarjota
– Metallialalla työ on itsenäistä, ja
betoniterästen hitsauskoordinointiin
siitä minä pidän, Suvi toteaa. •
pätevöittävää lisäkoulutusta IWS-, IWT- ja IWEtutkinnon suorittaneille. •
Raahen Aikun metallipuoli tekee aktiivisesti
yhteistyötä yritysten kanssa. Ruukin kanssa on
tehty yhteistyötä ultralujien terästen osalta.
Yrityksille Aiku tarjoaa lyhytkoulutuksia, joita on kevään mittaan järjestetty muun muassa
Raahen Energialle ja Ruukki Metalsille. Lyhytkoulutusten pituudet ovat vaihdelleet yhdestä
päivästä viikkoon. Yhtenä osana metallialan
palveluja on luokkahitsauskokeiden järjestäminen, ja uutuutena palveluvalikoimaan on tullut
mahdollisuus valvoa EU:n painelaitedirektiivin
mukaisia painehitsauskokeita. •
Sirpa Arffman ja Suvi Lukkarila-Koskinen eivät ole
vielä opintojen alussa päässeet kokeilemaan alan töitä
hallin puolelle, mutta sekin on edessä, kun metallialan
valmentava koulutus etenee.
Raahen Aiku kannustaa omaakin henkilökuntaa
ylläpitämään henkilösertifikaatteja. Leo Aho päivitti
omaa osaamistaan ensiapu II -kurssilla. Ohjaajana on
Kaija Mainio Mainioterveydestä.
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
7
•••••
Yrittäjä Jarkko Sarkkilan arkea on yrityksen pyörittäminen, asiakaspalvelu ja töiden organisointi kahdeksalle miehelle. Normaalisti työn alla
on 15–20 autoa. Kun kolaroitu auto tuodaan arvioitavaksi, Jarkko arvioi
kustannusarvio-ohjelmalla korjauskustannuksen, jota peilataan auton
arvoon ja vakuutukseen.
Autopelti
TEKSTI JA KUVA WTF Design Oy
– Asiakasta
ajatellaan meillä
koko prosessin ajan.
Kolarin sattuessa asiakas
miettii, mitä nyt pitäisi tehdä.
Haluamme tehdä työmme
niin, että asiakas pääsee
mahdollisimman vähällä
vaivalla, Jarkko Sarkkila kertoo.
Raahen Autopelti Oy
•
•
•
•
•
•
•
Perustettu 1979.
Työllistää 12 henkilöä, joista kolme on yrittäjäperheen jäseniä.
Tekee vuodessa noin 1 500 kolarikorjausta, joista pääosa on
vakuutusyhtiöiden töitä. Korjattavien autojen keski-ikä on 5–6 vuotta.
Kolarikorjausten lisäksi palveluihin kuuluvat Herzin
autovuokrauspalvelut.
Tärkein arvo korkea laatu sekä palvelussa että työn jäljessä.
Työllistänyt oppisopimuskoulutettavia 1990-luvun lopulta asti.
Tähän mennessä 8 yrityksen työntekijää on koulutettu
oppisopimuksella, joista osa kahteen ammattiin: automaalariksi ja
peltisepäksi.
< Juha Äijälä työskentelee automaalarina Raahen Autopellissä. Hän on opiskellut
oppisopimuksella nykyisessä työpaikassaan ja valmistunut automaalarin
ammattitutkintoon vuonna 2000.
Myös yrittäjä opiskelee oppisopimuksella
Oppisopimus on kaikkien etu
TEKSTIT JA KUVAT: WTF Design Oy
Raahen Autopelti on solminut oppisopimuksia jo 1990-luvun lopusta. Koulutusmuoto on ollut hyvä keino
kouluttaa työntekijöitä haastavalle ja käsityötaitoa vaativalle alalle.
Yrittäjä Jarkko Sarkkila kertoo, että
automaalarin ja peltisepän töissä
on ihanteellista, että ammatin oppii
töitä tekemällä.
– Ala on haastava, koska kuka
tahansa voi arvostella työn jälkeä,
mutta tekemiseen tarvitaan tosi ammattilaisia. Työpaikalla saa harjoitella konkreettisissa asiakastöissä eikä
pellinpalaseen kuten koulussa.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija tekee 2–3 vuotta koko ajan töitä
yrityksessä ammattilaisen ohjauksessa. Yritys tekee koulutettavan kanssa
määräaikaisen työsopimuksen, ja
työstä saa palkan normaalisti. Myös
lomat kertyvät kuten muillakin työntekijöillä. Palkan lisäksi työntekijä saa
kulukorvauksen oppisopimuskeskuksen kautta niiltä päiviltä, jolloin hän
käy opiskelemassa oppilaitoksessa.
•••••
8
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
–Yrityksen kannalta on tietysti etu,
ettei tarvitse maksaa palkkaa niiltä
päiviltä, kun työntekijä on koulussa.
Opiskelijan kannalta on ehdottomasti etu, että työnteon ohessa saa
ammatin.
Joustava järjestelmä
Jarkko kertoo, että kun yrityksellä
on tiedossa työntekijä, joka haluaa
solmia oppisopimuksen, yrittäjän
kannattaa ottaa yhteyttä oppisopimuskeskukseen. Sieltä etsitään sopiva
yhteistyöoppilaitos, jolta oppisopimuskeskus ostaa koulutuspalvelun.
Automaalareiden ja peltiseppien
koulutuksessa yhteistyöoppilaitoksena Raahen Autopellillä on ollut
Haukiputaan ammattioppilaitos.
Oppilaitoksen kanssa katsotaan
yhdessä, mikä osa tutkinnon asioista
käydään läpi työpaikalla ja mikä
oppilaitoksessa. Oppilaitoksen
edustaja tulee ja tekee henkilökohtaistamissuunnitelman ja aikataulun.
Suunnitelmassa voidaan painottaa
niitä asioita, joita yrityksessä tarvitaan. Myös opiskelijan aikaisempi
osaaminen huomioidaan.
– Järjestelmä on joustava.
Esimerkiksi meillä on ollut uutta
ammattia oppimassa henkilö joka oli
taustaltaan autoasentaja, ja siihen
tutkintoon sisältyy asioita, joihin ei
enää tarvitse lisäoppia.
– Koulun penkillä opiskelijan
tarvitsee istua ehkä kerran kuussa,
joskus kaksi kertaa. Kirjalliset tentit
ja testit ovat hyvin vähäisiä. Systeemi
sopii sellaisillekin, jotka ovat huonoja
istumaan koulun penkissä ja lukemaan, Jarkko arvioi.
Hän kertoo, että opintojen lopussa
tehdään näyttösuunnitelma. Näytön
arvioi kolmikanta, johon kuuluu yrityksen edustaja, työntekijän edustaja
ja oppilaitoksen edustaja. Opiskelija
saa näytöstä sekä suullisen että kirjallisen palautteen.
Osaavaa työvoimaa
Osa Raahen Autopellin oppisopimuskoulutettavista on opiskellut sekä
maalariksi että peltisepäksi. Koulutettavia on löytynyt muun muassa
yrityksen kesätyöntekijöistä. Yksi
nuori automaalari halusi laajentaa
osaamistaan ja kouluttautua myös
peltisepäksi.
Tällä hetkellä yrityksessä on viisi
työntekijää, jotka ovat opiskelleet
ammatin oppisopimuksella ja
jääneet sen jälkeen töihin. Kahdella
on oppisopimusopinnot kesken, ja
heistä toinen on tekemässä jo toista
tutkintoa.
Jarkko on kokenut, että yritykselle
oppisopimusopiskelija on helppo
palkata. Hän kannustaa yrittäjiä rohkeasti selvittämään mahdollisuutta
kouluttaa työvoimaa oppisopimuksella.
– Kaksi vuotta on jo niin pitkä
pätkä, että ehtii nähdä, millainen
työntekijä on.
Jarkko toteaa, että kun yritys ottaa
työntekijän töihin oppisopimuksella,
opetus tulee oppilaitoksen puolesta,
kun taas esimerkiksi työllistämistuella työllistetty pitää itse opettaa. Monilla aloilla palkkaamiseen saa myös
palkkatukea. Päätöksen palkkatuesta
tekee TE-toimisto. •
Myös yrittäjä Jarkko Sarkkila on oppisopimusopiskelija. Hän opiskelee yritysjohtamisen erikoisammattitutkintoa. Valmistuminen
siintää edessä syksyllä 2012.
Yrittäjä tekee töitä omassa yrityksessään ja suorittaa lähiopetuksen sopimusoppilaitoksessa, joka Jarkon tapauksessa on Toimitusjohtajakoulu.
– Yrityksessämme on takana sukupuolvenvaihdos, ja halusin
tukea yrityksen johtamisessa ja talouden seurannassa, Jarkko
kertoo. Aiemmalta koulutukseltaan hän on tradenomi, mutta tietoa
ei ole hänen sanojensa mukaan koskaan liikaa. Koulutusta hän on
pitänyt hyvänä.
– Olen todella tyytyväinen jo ennen kuin yhtään paperia on takataskussa. Luennoitsijat eivät ole pelkkiä luennoitsijoita, vaan heillä
on käytännön kokemusta asioista, joita he opettavat.
Palkkatukea yrittäjän omaan kouluttautumiseen ei saa, mutta
toisaalta kustannuksiakaan ei ole tutkintomaksua lukuun ottamatta.
Ainoana miinuksena opintoihinsa liittyen Jarkko mainitsee sen,
että ajan ottaminen opiskeluun on vaikeaa. Kotona tehtävää työtä
opintoihin liittyen on paljon, ja työn, perheen sekä opintojen yhteensovittaminen on haastavaa. •
Tiina Tiirola
Kiinnostuitko
oppisopimuksesta?
Raahen oppisopimuskeskus on osa Raahen
Aikun organisaatiota. Oppisopimussuunnittelija Tiina Tiirola auttaa kaikkia, jotka
haluavat kouluttautua oppisopimuksella.
Häneen voivat ottaa yhteyttä myös yrittäjät,
jotka ovat kiinnostuneita rekrytoimaan
oppisopimuksen kautta tai kouluttautumaan
omassa yrityksessään.
– Tiina on hoitanut tosi hienosti oppisopimusasiat Raahen oppisopimuskeskuksen puolesta, Jarkko Sarkkila kehuu. •
Lisätietoa oppisopimuskoulutuksesta:
Raahen oppisopimuskeskus
Tiina Tiirola
044 439 4338
[email protected]
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
9
•••••
Katri Saarikoskelle ja Laura Nymanille on koulutuksen
myötä tullut tutuksi muun muassa yhdistelmäkoneen käyttö.
Kiinnostaako laitoshuoltajan
ammattitutkinto?
Koulutus alkaa syksyllä 2012. Valmistava koulutus
toteutetaan iltaopiskeluna 2 x 4h / viikko.
Lisätietoja koulutuksesta: 040 700 7170 (info) tai
opettaja Sinikka Knuutila, 044 439 4341,
[email protected] sekä
www.raahenaiku.fi ja www.oph.fi.
Kaikissa prosesseissa tulee olla mahdollisuus oppia, kehittyä ja parantaa osaamistaan. Työelämän vaatimukset on tarpeen
tunnistaa myös välityömarkkinoilla. On
perusteltua tukea niitä toimintoja, joissa jokaisella on mahdollista edetä kykynsä ja tilanteensa mukaan saumattomasti oppimis-,
kouluttautumis- ja työllistymispolullaan.
Raahen Aikussa on SYLI-hankkeen avulla kehitetty oppimiseen asiakas- ja työelämälähtöisiä matalan kynnyksen lähestymistapoja. Perinteisessä toimintamallissa
kouluttaja ja kouluttautuminen tulevat viimeisenä, vasta sen jälkeen, kun muut prosessit on käyty läpi. SYLI-hankkeen aikana
kuntouttavan työtoiminnan (KUTY) alkaminen on tarkoittanut välitöntä lyhyt- ja
täsmäkoulutustarpeiden tunnistamista
sekä johtanut perus- tai ammattitutkinnon
osien ja tai koko tutkinnon suorittamiseen.
Työnjohtajista ja -ohjaajista on tullut aktiivisia asiakkaidensa polkujen edistäjiä ja
tukihenkilöitä koulutusten aikana.
Laura ja Katrin polku vei
toimitilahuoltajaopintoihin
TEKSTIT: Maija Marjaniemi ja WTF Design Oy KUVAT: WTF Design Oy
Laura Nyman ja Katri Saarikoski tulivat kesällä 2011 Raahen Aikulle opiskelemaan toimitilahuoltajiksi.
Lauran oppimis- ja työllistymispolku alkoi SYLI-hankkeen kautta.
Molempien opinnot ovat nyt
loppusuoralla ja kiinteistöhuollon
perustutkinto on pian suoritettuna.
– Tutkintotilaisuudet olivat
aluksi jännittäviä, mutta kun niihin tottui, niitä ajatteli tavallisina
työpäivinä, Laura kertoo.
Hänellä ja Katrilla on takana
kuusi tutkintotilaisuutta, eli jäljellä on enää yksi.
– Arvioijat ovat aina olleet tosi
mukavia ja jutelleet muutakin
kuin näyttöön liittyviä asioita. Se
on auttanut rentoutumaan, Laura
sanoo.
SYLI-hankkeen menetelmäasiantuntija Maija Marjaniemi kertoo,
että molemmat nuoret naiset ovat
saaneet hyvää palautetta osaamisestaan. Maija on ollut tutkinto-
tilaisuuksissa läsnä oppilaitoksen
edustajana arvioimassa polkujen
etenemistä.
– Heillä on ollut huippuhyvät
näyttösuunnitelmat. Taustalla on
hyvä tietopuolinen osaaminen.
Myös kehitys on ollut huikeaa. On
kiva nähdä, kuinka innostus on
säilynyt.
Maija kertoo, että koulutus on
käytäntöpainotteista. Opiskelijat
ovat päässeet näyttämään osaamistaan monenlaisissa kohteissa. He
ovat siivonneet myymälöitä, teollisuuskiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä.
He ovat myös tehneet rakennusten
käyttöönottosiivouksia.
Laura ja Katri ovat opintoryhmänsä nuorimmat. Molemmilla on toiveena päästä seuraavaksi työelämään. •
Autopaja on yksi SYLI-hankkeen
aikaansaannoksista
SYLI-hankkeessa (Sosiaalisen yrittäjyyden liiketoiminnan innovaatiot
välityömarkkinoilla) on ollut tavoitteena löytää tiiviillä verkostoyhteistyöllä työttömille työnhakijoille saumattomia polkuja työmarkkinoille.
Yhdessä verkoston kanssa on suunniteltu oppimisympäristöjä sekä
matalan kynnyksen työllistymis- ja kouluttautumispolkuja, jotka perustuvat tunnistettuihin yksilön valmiuksiin ja vahvuuksiin.
Yksi SYLI-hankkeen aikana muodostuneista oppimisympäristöistä
on autopaja, joka aloittaa toimintansa alkukesästä vanhalla meijerillä
Raahessa. Taustalla on tunnistettu tarve monipuoliselle työtoiminnalle
sekä erikoistuneelle alakohtaiselle toiminnalle. Sosiaalisen yrittäjyyden
keskuksen toiminta vanhalla meijerillä perustuu rahoitukseltaan verolliseen elinkeinotoimintaan. Vanhan meijerin kiinteistön omistaa Raahen
seutukunnan ainoa yritysmuotoinen sosiaalinen yritys.
Raahen Aikun hallinnoima hanke päättyi huhtikuun 2012 lopussa. Sen
rahoittajia olivat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Euroopan sosiaalirahasto ja Raahen kaupunki. Projektin tuloksena syntyi pysyviä toimintoja
ja toimintamalleja, joita kehitetään edelleen resurssien mukaan. •
•••••
SYLI-hankkeen projektipäällikkö Ari Tokola ja Vladislav
Kazarinov tarkastelevat autopajan pilotointiauton etenemistä.
10
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
SYLIssä on vaihdettu
perinteisestä extremelähestymisnäkökulmaan
Kartoituksesta itsevarmuutta
Omissa koulutuksissaan Raahen Aiku on
testannut matalan kynnyksen lähestymistapoja ja -menetelmiä sekä hyödyntänyt
ammatillisessa valmennuksessa erilaisia
oppimisympäristöjä. Ammatillisen valmennuksen tukena ja henkilökohtaisen suunnitelman tekemisessä on hyödynnetty
toimintavalmiuskartoitusta, joka tuo näkyväksi asiakkaan vahvuudet ja voimavarat sekä antaa valmennukseen arvokasta
tietoa asiakkaan oppimistyylistä, kykyprofiilista ja toimintatavoista. Opiskelua
ja työtehtäviä aloittava saa kartoituksesta
itsevarmuutta ja uskoa onnistumiseen.
On useita tapoja edetä asiakaslähtöisesti
työelämävalmiuksien kehittämisessä. Tiivis
ja luottamuksellinen verkostoyhteistyö on
auttanut ratkaisemaan kaikki eteen tulleet
olennaiset haasteet ja hidasteet. Kuntouttavaan työtoimintaan eli KUTY-prosessiin liitettyä koulutusta on kokeiltu onnistuneesti
muun muassa omaehtoisessa laitoshuoltajan ammattitutkinto -koulutuksessa.
Pienelle kunnalle soveltuvia työllistäviä toimintoja on kehitetty Vihannin
kunnanhallituksen nimeämässä työllisyystoimikunnassa, johon pyydettiin asiantuntijajäseniksi kaksi SYLI-hankkeen edustajaa. Kotiapu Kissankello, Kunnossapito
Metso ja Aseman kahvila ovat vakiintumassa pysyviksi toiminnoiksi. Nämä toiminnot ovat myös työssäoppimisympäristöjä.
Hankkeen aikana Raahen Aiku on tunnistanut hyötyvänsä uusista oppimisympäristöistä ja erityisesti sellaisesta työtoiminnasta, joka toteutetaan elinkeinotoiminnan
yhteydessä. Elinkeinotoiminta edistää pysyvyyttä ja pitkäaikaista kumppanuutta. •
Käytännönläheiset työt odottavat
valmistuneita kiinteistönhoitajia
ja toimitilahuoltajia
TEKSTI JA KUVAT: WTF Design Oy
Kiinteistöhuollon perustutkinnon suorittaneiden valmistujaisjuhlaa vietettiin
Raahen Aikulla huhtikuun alussa. Moni valmistuneista oli lähdössä tuoreen
tutkintotodistuksen kanssa koulutusta vastaaviin työtehtäviin.
Opintoaikaiset harjoittelut poikivat toisinaan
töitä valmistumisen jälkeen. Niin kävi toimitilahuoltajaksi valmistuneelle Minna Kastellille,
joka oli harjoittelussa Kuntokeidas Vesipekassa,
ja nyt hän jatkaa samassa paikassa työntekijänä.
Toimitilahuoltajaksi valmistunutta Minna
Rautaa taas odottavat opintojen jälkeen työt Pyhäjoella päiväkodissa keittäjä-siivoojana.
Kiinteistönhoitajan paperit saanut Anssi Hietaharju jatkaa valmistumisen jälkeen remonttikirvesmiehen töitä, joihin hänellä on aikaisempaa koulutusta ja työkokemusta.
– Ja jos ei ole heti töitä, älkää lannistuko. Kyllä se työ vielä löytyy, toimitilahuoltajien vastuuopettaja Elsa Luoto muistuttaa.
Verkostossa on voimaa
Rehtori Eero Takkula korosti puheessaan, että
ammatillinen koulutus elää verkostoissa ja verkostoista.
–Tämä koulutus on syntynyt verkoston voimalla, ja on ilo nähdä paljon verkoston edustajia paikalla.
Tilaisuudessa oli mukana muun muassa Aune
Salonpää TE-toimistosta ja useita Raahen kaupungin edustajia kiinteistöhuollon esimiehen
Eero Rönkkömäen johdolla.
Rehtori kehotti puheessaan opiskelijoita elämään täyttä elämää ja pitämään huolta ihmissuhteista myös valmistumisen jälkeen.
– Muistakaa aina todistustanne katsellessa
miettiä, miten voitte vaalia suhteita muihin
ihmisiin.
Tutkintotilaisuuksissa työntekijöiden edustajana olleen Simo Halosen mielestä on ollut hienoa nähdä opiskelijoiden kehittyminen ja erityisesti se, kun he itse mieltävät osaavansa asiat.
– Opiskelijat ovat olleet motivoituneita. Alkujännityksen jälkeen he ovat olleet koko ajan
innostuneempia ja näytönannot ovat parantuneet loppua kohti, hän kertoo.
Menetelmäasiantuntija ja näyttötutkintomestari Maija Marjaniemi toivoo, että mahdollisimman moni perustutkinto-opiskelijoista jatkaa
opintojaan laitoshuoltajan ammattitutkintoon.
– Se on varma nakki
saada töitä, hän
toteaa. •
Kiinteistönhoitajaksi valmistunut Sari
Hummasti ohjaa Raahen kaupungin
kesätyöntekijöiksi tulevia koululaisia.
– Ulkohommia, nurmikonleikkuuta, ulkoalueiden hoitoa, Sari listaa ohjattavakseen
tulevia työtehtäviä.
Hanna Mikkilä mainitsee, että koulutukseen kuului iso määrä korttikoulutuksia. Opiskelijat suorittivat muun muassa henkilönostimen
käyttökoulutuksen, vesihygieniapassin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin. Hänen vieressään istuva Minna Kastelli on aloittanut jo opintojen
aikana työt Kuntokeidas Vesipekassa.
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
11
•••••
Koulunkäyntiavustajaharjoittelijana Veera Saari tarjoaa
henkilökohtaista ohjausta maahanmuuttajaryhmän opiskelijoille.
Mistä on
KaiPeLa-koulutus tehty?
TYKE-HANKKEESSA rakennetaan
LAATUJÄRJESTELMää PK-YRITYKSILLE
TEKSTI: Tarja Väisänen
TEKSTI: Marjut Autio KUVAT: WTF Design Oy
Raahen Aikulla on toistaiseksi voimassa oleva TYKE- eli työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Eräänä osa-alueena
on yrittäjyys ja sen tukeminen. Vuoden 2011–2012 hankerahan avulla Raahen Aiku mallintaa yksinkertaisesti
toteutettavaa laatujärjestelmää PK-yritykselle. Pioneeriyrityksiä on mukana kolme. Raahen alueelta yhtenä
osallistujana on fysioterapia- ja kuntokeskus Kuntoparkin yrittäjä, toimitusjohtaja Jouni Palviainen.
Laatujärjestelmät laaditaan ISO 9001 -järjestelmän mukaisesti. Hankkeen yhteydessä yrittäjillä
on mahdollisuus osallistua valmennukseen, jossa käydään läpi laatujärjestelmän rakentamisen
vaiheet aloittamisesta aina mahdolliseen sertifiointiin asti.
Valmennuksessa osallistujat saavat ohjeet
omaan toimintaan sopivan laatujärjestelmäprojektin läpiviennistä. Valmennuksen jälkeen osallistujilla on selkeä kuva omalle yritykselle sopivan laatujärjestelmän sisällöstä, rakentamisen
vaiheista, ylläpidosta, hyödyntämisestä liiketoi-
minnan kilpailutekijänä sekä projektia uhkaavien sudenkuoppien välttämisestä.
Laatujärjestelmätyö vaatii tsemppaajaa
Kuntoparkin yrittäjä Jouni Palviainen perusti
fysioterapiayrityksensä Raaheen vuonna 1993.
Yritys toimi aluksi Palvelukeskus Hopeataurin tiloissa, mutta yrityksen palvelutarjonnan
laajennuttua vuonna 2004 toimitilat siirtyivät
nykyiselle paikalleen osoitteeseen Kiesvaaranväylä 1, Raahen sairaalaa vastapäätä. Yrityksen
palvelutarjonnasta löytyvät monipuoliset fysioterapiapalvelut, viihtyisä ja avara kuntosali sekä
mielenkiintoiset ryhmäliikuntatunnit.
Jouni innostui lähtemään mukaan projektiin
mietittyään asiaa sekä asiakkaan että yrityksensä, eli palvelun tarjoajan kannalta.
– Kun laatujärjestelmämme on toimiva, asiakas voi odottaa, että teemme sen minkä lupaamme ja toimimme laadukkaasti, Jouni kertoo.
– Palvelun tuottajana joudumme miettimään
oman toimintamme laatua ja kehittämään toimintaamme koko ajan. Toimivan laatujärjestelmän avulla palvelut ovat tuotteistettuja ja
niiden markkinointi on helpompaa. Myös henkilökunta sitoutuu yrityksen toimintaan ja kouluttautuminen on helpommin suunniteltavissa
aina tarpeiden mukaan.
Jouni uskoo, että valmistuvan laatujärjestelmän myötä yhteistyökumppanit tulevat olemaan aiempaa kiinnostuneempia yrityksestä ja
asiakkaiden luottamus toimintaan lisääntyy.
– Liiketaloudellisesti ajattelisin, että asemamme vahvistuu uusien asiakkaiden myötä, Jouni
sanoo.
– Tämä on hieno projekti ja ainutlaatuinen
tilaisuus saada laatujärjestelmäasiat kuntoon.
On todella hyvä, että olen saanut miettiä näitä
asioita yhdessä toisen henkilön kanssa. Laatujärjestelmätyö vaatii tsemppajaa. •
Kiinnostuitko
laatujärjestelmätyöstä?
Lisätietoja antaa laatuauditoija Marjut Autio,
044 439 3465 tai [email protected].
Sen lisäksi, että Jouni Palviainen
ohjaa asiakkaita kuntosalilla,
hän pitää yllä omaa kuntoaan
säännöllisellä liikunnalla.
Yhtenä osana työtään Kuntoparkin yrittäjä Jouni Palviainen tekee
yksilöllisiä tukipohjallisia, joilla pystytään lievittämään jalkakipuja.
– Kipujen takana on monesti rakenteellinen asentovirhe. Tukipohjallisten avulla korjataan jalka oikeaan asentoon. Silloin nivelet ja
lihakset toimivat optimaalisesti. Kivun takana voi olla esimerkiksi se,
että pitkittäisholvi on madaltunut. Tällöin lähes aina pitää pohjallisen lisäksi tehdä jumppaa. Hyvillä lihaksilla jalkaterän ryhti pysyy
kasassa, Jouni kertoo.
•••••
12
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
Työharjoittelu innosti
VEERAA opiskelemaan
koulunkäyntiavustajaksi
TEKSTI JA KUVA: WTF Design Oy
Veera Saari tuli tammikuussa Raahen Aikun maahanmuuttajaryhmän
koulunkäyntiavustajaharjoittelijaksi TE-toimiston koulutuksesta. Hän piti
työstä todella paljon, ja kun harjoittelu päättyi, hän hakeutui työelämävalmennettavaksi samoihin työtehtäviin.
Veera on hakeutumassa opiskelemaan syksyllä
Raahen Aikulla alkavaa koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkintoa. Hän odottaa opiskelun avaavan tien mukaviin ja kiinnostaviin työtehtäviin jatkossakin.
Veera on koulunkäyntiavustajaharjoittelijana
maahanmuuttajaryhmässä, jossa perehdytään
suomen kielen alkeisiin. Opiskelijoille hän arvioi
päivien olevan melko raskaita, sillä he opiskelevat uutta kieltä ja kulttuuria koko päivän, ja
esimerkiksi persialaiselle oudossa kielessä on
opeteltava kaikki alusta kirjaimista alkaen.
Veera keskittyy työssään tukemaan erityisesti
kaikkein heikoimmin kieltä osaavia opiskelijoita, mutta auttaa kaikkia muitakin opiskelijoita. Ryhmän keskuudessa hänet on otettu hyvin
vastaan, ja opiskelijat puhuttelevat häntä opettajaksi siinä missä ryhmän opettajiakin, Margit
Ruotsalaista ja Outi Kultalahtea.
Veera sanoo, että maahanmuuttajaryhmän
koulunkäyntiavustajana tarvitsee ennen kaikkea
kärsivällisyyttä ja joustavuutta.
– Pitää olla vähän huumoriakin. Pitää myös
ymmärtää, että opiskelijat tulevat eri kulttuureista, ettei mene loukkaamaan ketään.
Aiemmalta koulutukseltaan Veera on ravintolakokki, ja hän on tehnyt töitä monipuolisesti
muun muassa ravintolassa, erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä sekä siivoojana.
Veera haluaisi tulevaisuudessa työskennellä
koulunkäyntiavustajana myös lasten parissa.
Hänestä olisi mukava keskittyä jatkossa auttamaan kerrallaan yhtä lasta, jolla on vaikeuksia
koulunkäynnin kanssa.
Veeran tunnustelujen mukaan työnäkymät
alalla ovat hyvät. Jos sopivaa työpaikkaa ei heti
löydy kouluilta, hän on kiinnostunut työskentelemään myös päiväkodissa tai aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajana, johon tutkinto antaa
myös valmiudet. •
KaiPeLa on lyhenne sanoista koulunkäynnin aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja, perhepäivähoitaja ja lasten ja nuorten erityisohjaaja. Raahen Aikun tarjoama KaiPeLa-ammattitutkinto on tehty näiden ammattitutkintojen perusteista.
Yhteisissä aineissa perehdytään laaja-alaisesti lapsen,
nuoren ja aikuistuvan ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja
sosiaaliseen kehitykseen. Erityisesti paneudutaan eri-ikäisten
tuen tarpeiden havainnointiin, tunnistamiseen ja laajaalaisen kehityksen tukemiseen. Erilaiset kasvatuskäsitteet,
oppimisteoriat ja kasvatukselliset orientaatiot ja monipuolisen toiminnan sekä oppimisympäristöjen suunnittelu tulevat tutuiksi. Tarpeellisia medialukutaitoja, yhteistyö- sekä
kasvatuskumppanuustaitoja harjaannutetaan. Ensiaputaidot
ja muut turvallisuuteen sekä perushoitoon liittyvät arjentaidot sekä teoriatiedot päivitetään ajan tasalle.
Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena. Se sisältää
kaikille yhteistä teoriaopetusta, ammattialoittain ohjattua
pienryhmätyöskentelyä, etäopiskelua Moodle-oppimisympäristössä ja työssäoppimista. Koulutus tutkintoineen
henkilökohtaistetaan. Koulutuksen aikana suoritetaan
koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan,
perhepäivähoitajan tai lasten ja nuorten erityisohjaajan
ammattitutkinto.
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon suorittanut osallistuu eri-ikäisten
ja kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kasvatuksen ja
toimintakyvyn tukemiseen ja ohjaamiseen. Tutkinnon suorittaneet voivat työskennellä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan
ja vapaa-ajan toiminnoissa. Toisella asteella mahdollisia
työpaikkoja ovat vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutus, ammatilliseen
peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, ammatilliset tutkintokoulutukset sekä lukio.
Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittaneen työ
on vastuullista varhaiskasvatusta julkisella tai yksityisellä
sektorilla. Perhepäivähoidossa tärkeintä on yhteistyö lapsen
ja hoitajan välillä. Keskeistä on myös yhteistyö vanhempien
ja hoitajan välillä, hoitajan ja perhepäivähoidon ohjaajan
sekä muiden kasvatusalan ammattilaisten välillä. Tärkeitä
ovat myös lasten kontaktit lapsiin ja toisiin aikuisiin. Perhepäivähoitaja ohjaa lapsen kasvua leikin ja toiminnan avulla
ikä- ja kehitystason mukaisesti, huolehtii lapsen tarvitsemasta hoivasta ja huolenpidosta, monipuolisesta ravinnosta,
levosta, liikunnasta ja säännöllisestä päivärytmistä.
Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon
suorittanut toimii vaativissa kasvatus-, ohjaus- ja organisointitehtävissä. Hän kykenee kohtaamaan ja käsittelemään
lasten, nuorten ja perheiden kanssa esimerkiksi työllisyyteen, asumiseen tai monikulttuurisuuteen liittyviä asioita
sekä muita perheiden hyvinvointiin liittyviä tekijöitä.
Erityisohjaaja ymmärtää sosiaalisten ongelmien syntytaustaa
ja niiden vaikutuksia yksilöön ja yhteisöön. Hän voi työskennellä muun muassa erityisnuorisotyössä, monikulttuurisessa
työssä, nuorten ja erityisryhmien työpajoissa, lastensuojelutyössä, kouluissa sekä itsenäisenä yrittäjänä. •
Kiinnostuitko alasta?
KaiPeLa-koulutus toteutetaan 20.8.2012–31.12.2013.
Koulutukseen haetaan lähettämällä vapaamuotoinen
hakemus sekä CV 5.8.2012 mennessä osoitteeseen
Raahen Aiku, Rautaruukintie 35, 92100 Raahe tai sähköpostitse [email protected]. Lisätietoja
koulutuksesta antaa KM, LTO Tarja Väisänen, 044 439 3466
tai [email protected].
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
13
•••••
Lyhyesti • • • • •
• • • • • Lyhyesti
Raahen Aikusta
valmistuu taitavia
lymfaterapeutteja
Ympäristöhuollon ammattitutkinto tulossa 2013
Raahen osaamiskeskus Oy on aloittanut Oulussa järjestettynä työvoimakoulutuksena noin vuoden
kestävän ympäristöhuollon ammattitutkinnon. Tutkinnon vastaanottaa Sykli, Suomen ympäristöopisto. Sykli on erikoisoppilaitos, jonka tehtävänä on toimia kestävän kehityksen tavoitteiden
mukaisesti.
Ympäristöhuollon koulutusala on uusi. Ympäristölähtöisellä työskentelyllä ja kestävällä kehityksellä on kasvava tarve. Ottamalla ympäristöriskit hallintaan ja tehostamalla jätehuoltoa ja
kierrätystä säästetään materiaali- sekä jätehuoltokustannuksissa. Samalla parannetaan yrityksen
kilpailukykyä ja imagoa sekä hankitaan valmiudet esimerkiksi ympäristöluvan hakemiseen.
Meneillään olevassa koulutuksessa keskitytään yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmiin,
ympäristövaikutuksiin, ympäristönsuojelun perusteisiin, ympäristölainsäädäntöön, kiinteistöjen
jätehuollon ja kierrätyksen järjestämiseen, toimintaan jätteidenkäsittelyalueella sekä ympäristöhuollon neuvontaan. Raahen Aiku hakee tämän vuoden aikana omaa tutkinnonjärjestämissopimusta
ympäristöhuollon ammattitutkintoon. Tulevaan koulutukseen lisätään myös tutkinnonosaksi ympäristöhuollon kuljetukset. •
Maatalousalan
perustutkintokoulutusta
maahanmuuttajille
Haja-asutusalueen
jätevesijärjestelmän
suunnittelu
Siikajoella alkaa kesäkuussa työvoimakoulutuksena maatalousalan perustutkintokoulutus
maahanmuuttajille. Koulutukseen voivat
hakeutua työttömät tai työttömyysuhanalaiset
maahanmuuttajat. Valinnan painopisteinä ovat
kiinnostus maatalousalaa ja eläinten hoitamista
kohtaan sekä riittävä suomen kielen taito selvitä perustutkinnosta. Koulutuksen tavoitteena
on antaa valmiudet suorittaa maatalousalan
perustutkinnosta osat työskentely maatalousalalla, maaseutuyrittäminen, eläinten hoitaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Koulutuksen aikana opiskelija saa sellaiset perustiedot
ja valmiudet, että hän pystyy työskentelemään
kaikissa maatilatalouden tehtävissä ja karjanhoitotöissä. •
Uusi hajajätevesiasetus edellyttää, että talousjätevesien käsittelyä varten kiinteistöllä tulee
olla jätevesien käsittelyjärjestelmä, jonka tulee
soveltua käyttökohteeseensa ottaen huomioon
kiinteistön käytöstä aiheutuva käsittelemättömän talousjäteveden kuormitus, muun
jätevesijärjestelmän ominaisuudet, ympäristön
pilaantumisen vaara ja ympäristöolosuhteet.
Vaatimuksista vapautetaan 9.3.2011 mennessä
68-vuotta täyttäneet kiinteistöllä vakinaisesti
asuvat kiinteistön omistajat.
Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla olevien kiinteistönomistajien
kannattaa ottaa yhteys ammattitaitoiseen,
hyväksyttyyn suunnittelijaan ja teettää itselleen
suunnitelma, jonka avulla jätevesijärjestelmän
rakentaminen onnistuu helposti. •
TEKSTI: Eliisa Ollonen
Lomittajayrittäjäksi
verkko-opiskeluna
Raahen Aikulla alkaa maatalouslomittajien
yrittäjyyteen valmentava koulutus. Koulutukseen hakeutuva opiskelija suorittaa yrittäjän
ammattitutkinnosta osan liiketoimintasuunnitelman laatiminen, jonka sisältö on räätälöity
niin, että se palvelee lomituspalveluyrittäjää.
Koulutus toteutetaan verkko-opiskeluna.
Tällöin opiskelu ei vaadi matkustamista koulutuspaikkakunnalle. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti internetissä oppilaitoksen Moodle-oppimisympäristöä hyväksi käyttäen. Tutkintoon
liittyvät luennot ja oppimateriaalit tehtävineen
löytyvät omalta koneelta.
Opiskelun voi ajoittaa opiskelijalle parhaiten
sopivaan aikaan ja paikkaan. Koulutuksen voi
halutessaan täydentää koko yrittäjän ammattitutkinnoksi, joka on suunnattu yleisesti yritystoimintaa harjoittavalle tai sitä aloittelevalle
henkilölle.
Yrittäjälomittajat tuovat joustoa maatalouslomitusten hoitoon ja samalla maaseudulla asuvia kannustetaan monialayrittäjiksi. Karjatilojen
lomitusten lisäksi he tekevät myös muita töitä
kuten koneurakointia tai mökkitalkkarin töitä. •
Korttikoulutuksia
• Hygieniapassi – Maija Ojanlatva
• Vesihygieniapassi – Marjut
Autio
• Hätäensiapu – Kaija Mainio
• Ensiapu I ja II – Kaija Mainio
• Palveluja kotiin -passi
– Elsa Luoto
• Tulityö – Eero Keskitalo,
Liisa Vares, Pekka Uotila
• Kattotulityö – Heikki Ventonen
• Työturvallisuus – Juha Harju,
Liisa Vares
• Henkilönostinkoulutus
– Lasse Pehkonen
• Tieturva I ja II – Veikko Räsänen
• Märkätila-asentaja
– Eero Keskitalo
• Sähkötyöturvallisuus SFS 6002
– Jouni Lehtola
• Trukkiturvallisuuskoulutus
– Liisa Vares
• @- ja A- ajokortit, myös verkko -opetuksena – Kirsi Hannelin
Tulevia
ammattitutkintoja
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Audiovisuaalisen viestinnän at
IW-hitsaajan at
KaiPeLa (Koulunkäynnin ja
aamu- ja iltapäiväohjauksen at,
Perhepäivähoitajan at, Lasten ja
nuorten erityisohjaajan at)
Laitoshuoltaja at
Sähköasentajan at
Talonrakennusalan monimuotokoulutus, nonstop (Talonrakennusalan at, Maalarin at,
Lattianpäällystäjän at, Maalarimestarin eat, Talonrakennusalan
eat)
Tieto- ja viestintätekniikan at
Tuotantoeläinten hoidon ja
hyvinvoinnin at
Viljelijän at
Yrittäjän at (lomittaja)
Palvelutarjonta
Kiinteistöpalvelut
• Hankesuunnittelun kustannus laskenta
• Kiinteistöautomaatio ja
turvallisuus
• Korjausrakentaminen
• Rakennusalan asiakastyöt
• Toimialakohtaiset konsultointi ja asiakaspalvelut
• Yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja
koulutus
• Asiantuntijaluennot ja
seminaarit
Ammattitutkinnoista apua maaseutuyritysten liiketoimintaosaamiseen, sukupolvenvaihdoksiin ja investointitukiin
Metallialan palvelut
• CAD/CAM-suunnittelu ja
sähköinen dokumentointi
• Hitsausmenetelmät ja luokka hitsaukset
• Metallialan asiakastyöt
• Mittatarkkojen osien plasma leikkaus ja -viisteytys
• Toimialakohtaiset konsultointi ja asiakaspalvelut
• Yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja
koulutus
• Asiantuntijaluennot ja
seminaarit
Maaseutuyrittäjille kohdistettu viljelijän ammattitutkinto ja tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin
ammattitutkinnon valmistavat koulutukset alkavat Raahen Aikulla syksyllä 2012. Molemmat tutkinnot antavat valmiudet sukupolvenvaihdostilanteeseen ja ovat riittäviä hallinnon vaatimia koulutuksia sukupolvenvaihdostilanteessa ja investointitukia haettaessa. Koulutus on monimuotokoulutusta,
ja se sisältää teoriaa noin pari päivää kuukaudessa lukuun ottamatta kiireisiä työaikoja. Moodleoppimisalustaa apuna käyttäen koulutus suoritetaan noin 1,5 vuodessa.
Hyvä liiketoimintaosaaminen vaikuttaa yritystoiminnassa menestymiseen. Menestyvä maatilayrittäjä käyttää nykyään paljon aikaa liikkeenjohdollisten päätösten tekemiseen ja liiketoimintataitojensa
kehittämiseen. Maataloustuotanto muuttuu jatkuvasti. Yrityskoko kasvaa, koneellistaminen lisääntyy,
uusia tuotantomenetelmiä otetaan käyttöön ja liiketoiminnan kasvavat riskit aiheuttavat uusia liikkeenjohdon ongelmia, mutta samalla ne luovat uusia mahdollisuuksia. Hyvin pieni osa maatilayritysten tulosten ja yritystoiminnan tehokkuuden välisistä eroista voidaan selittää tuotannontekijöiden,
maan, työvoiman ja pääoman laadulla sekä määrällä. Suurimman osan eroista selittää yrittäjän
liiketoimintaosaaminen. •
Monialapalvelut (it, sosiaali- ja
terveys, luonnonvara, liiketalous)
• Maatilojen työturvallisuus kartoitukset
• Toimialakohtaiset konsultointi ja asiakaspalvelut
• Yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja
koulutus
• Asiantuntijaluennot ja
seminaarit
• Kansainvälisyys (esim. tulkki palvelut, vieraiden kulttuurien
kohtaamiseen liittyvät palvelut)
• Laatujärjestelmät
Infotilaisuus
Raahen
TE-toimistolla 3.5.
klo 12.00
Kiinnostuitko tällä
sivulla esitellyistä
koulutuksista ja aiheista?
Kysy lisätietoa tarkoista
järjestämisajankohdista ja uusista
koulutuksista infosta!
Kaikista tämän sivun koulutuksista ja
aiheista antaa lisätietoa opettaja
Marjut Autio, 044 439 3465
tai [email protected].
Info vastaa numerosta 040 700 7170 ja sähköpostiosoitteesta
[email protected]
Koulutuskalenteri netissä
www.raahenaiku.fi/koulutuskalenteri
Raahen Aikulla on meneillään kolmas lymfaterapiakoulutus. Ensimmäinen pidettiin 2010, toinen
2011 ja helmikuussa 2012 aloitimme kolmannen
koulutuksen.
Ennen ensimmäisen koulutuksen aloittamista
olemme olleet yhteydessä Kelaan, Valviraan sekä
Opetushallitukseen. Mikään yksikkö ei määritellyt
rajoitteita toiminnan aloittamiselle. Opetushallituksesta saadun tiedon mukaan Suomessa ei ole olemassa
kansainvälisiä kriteereitä täyttäviä eikä laillistettuja
tai nimikesuojattuja lymfaterapeutteja, eikä missään
määritellä koulutuksen antajaa tai tietyn koulukunnan edustajien pätevyysvaatimuksia.
Opiskelijaksi valitsemme hoitoalan ammattilaisia,
joilla on anatomian ja fysiologian perusteet hallinnassa sekä hoitotyön kokemusta jo useampi vuosi.
Lisäksi vaatimuksena on hyvä terveys, kokemusta
hoitotyöstä ja asiakaskohtaamisista sekä voimassaoleva Ensiapu I -todistus.
Lymfakoulutuksemme on suunniteltu terveydenhuolto-oppilaitoksen opintojen suuntaisesti. Koulutus
on kestoltaan 10 opintoviikkoa. Koulutus on suunniteltu käytäntöpainotteiseksi. Oikeaoppisella otteiden
hallinnalla on erittäin tärkeä merkitys tuloksen vaikuttavuuteen. Koulutuksen kesto on vuosi ja se pitää
sisällään kaksi lähipäivää kuukausittain. Lähipäivinä
käydään runsaasti käytännönharjoituksia aiheeseen
liittyvin teoriaosuuksin.
Koulutuksen aikana opiskelija tekee ja kerää tietoa
kirjallisesti 100 käytännön harjoitushoidosta. Hoidot
koostuvat eri kehon osien hoidoista siten, että kun
lähipäivinä opetetaan jokin kehon osan hoito, esimerkiksi jalkojen lymfaterapiahoito, on seuraavaan
tapaamiseen mennessä hoidettu kyseistä kehon osaa
10–15 kertaa. Näin edetään kehon osasta toiseen
kunnes 100 tuntia on täynnä ja kaikki kehon osat
on opittu lymfaamaan. Terveen kehon lymfaamisen
lisäksi opetetaan myös erikoislymfahoidot, esimerkiksi rintasyöpäasiakkaiden hoito sekä sidonnat ja
tukisukkien että hihojen mittaustekniikat ja käyttöindikaatiot sekä lymfateippaus.
Päättöseminaarityö koostuu asiakkaalle tehtävästä
kymmenen kerran hoitosarjasta, joka dokumentoidaan erilaisin mittausmenetelmin. Teoriassa opiskelija perehtyy hoidettavansa lymfaattisen järjestelmän
toimintaan. Lopputyö esitetään loppuseminaarissa
muille opiskelijoille ja kokonaisuus arvioidaan.
Opiskelija osoittaa osaamisensa myös käytännön
työnäyttönä lymfaopettajalle ja toiselle kokeneelle
terveydenhuoltoalan opettaja-arvioijalle, joka on
näyttötutkintomestari. Samassa yhteydessä seurataan
muun muassa asiakaspalvelutaitoja, ihmisen kohtaamista, ergonomiaa ja hygieniaa ja aseptiikkaa.
Selkeästi on ollut nähtävissä, että opiskelijat, jotka
ovat olleet aktiivisia ja tehneet vaadittavat harjoitukset koulutuksen aikana, ovat selviytyneet käytännön
osuudesta upeasti. Valmistuneiden lymfa-alan ammattilaisten kädentaidoissa on todennettavissa onnistuneet lymfaattiset tulokset ja vahva osaaminen.
Kirjoittaja on lymfaterapiakoulutuksen opettaja, joka
on toiminut yli 15 vuotta lymfaterapiayrittäjänä.
Oppisopimus
•••••
14
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
AIKUN KAIKU • NRO 1/2012
15
•••••
Teemaseminaari suurhankkeiden
vaikutuksista lapsi- nuoriso- ja
perhetyöhön
11.6.2012 klo 8.30–15.30, Raahen Aikun auditorio
Raahen seutukunta elää mielenkiintoista aikaa. Suunnitelmissa on monenlaisia isoja hankkeita
kuten ydinvoimala Pyhäjoelle ja tuulipuisto Raaheen. Miten suurhankkeet tulevat koskettamaan
seutukunnan lapsiperheitä ja nuoria, heidän kanssaan toimivia lapsi-, nuoriso- ja perhetyöntekijöitä sekä kolmannen sektorin toimijoita?
Kurkistamme tulevaisuuteen maanantaina 11.6.2012 klo 8.30–15.30 teemaseminaarin merkeissä. Seminaarin pääpuhujaksi on lupautunut kansanedustaja, opettaja Inkeri Kerola. Seminaarissa
esiintyvät asiantuntijoina myös Siikajoen kunnanjohtaja Kaisu Tuomi, Raahen hyvinvointikuntayhtymän lastensuojelun tulosyksikköjohtaja Satu Rättyä, Raahen kaupungin erityisnuorisotyöntekijä Laura Manninen ja Vihannin kunnan varhaiskasvatuspäällikkö Irmeli Pancheva. Raahen
Aikun puheenvuoroista vastaavat rehtori, toimitusjohtaja Eero Takkula, menetelmäasiantuntija,
opettaja Maija Marjaniemi, opettaja, tutkintovastaava Tarja Väisänen sekä koulutuspäällikkö
Paula Snellman.
Seminaarin tavoitteena on verkostoitumisen, osallisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden lisääminen
Raahen seutukunnan lasten, nuorten ja heidän perheidensä parissa työskentelevien tahojen kanssa tulevaisuusajattelua ja -toimintaa silmälläpitäen.
Seminaarin hinta on 45 euroa / hlö, joka sisältää arvonlisäveron ja ohjelman tarjoiluineen.
Sitovat ilmoittautumiset erikoisruokavalioineen 11.5.2012 mennessä Raahen Aikun infoon,
040 700 7170.
LÄMPIMÄSTI TERVETULOA KEHITTÄMÄÄN YHDESSÄ LASTEN, NUORTEN SEKÄ HEIDÄN PERHEIDENSÄ
HYVINVOINTIA!
Tarja Väisänen valmistelee lapsi- nuoriso- ja
perhetyön seminaaria.
– Toteutuvilla seutukunnan suurhankkeilla tulee
olemaan aikamoinen vaikutus muun muassa siihen,
että jatkossa on paljon enemmän päivähoidon
tarvitsijoita ja kerholaisia. Seminaarissa kurkistetaan tulevaisuuteen, luodaan uusia verkostoja ja
vahvistetaan jo olemassa olevia, Tarja kertoo.
Seminaarin pääpuhuja, kansanedustaja Inkeri Kerola.
Kuva: WTF Design Oy
Kuva: Inkeri Kerolan lehdistökuvat
TULOSSA SYKSYLLÄ: TEEMAPÄIVIä
KIINTEISTÖPALVELUPÄIVÄ
Luvassa puhetta kiinteistöalan koulutuksesta ja ekotehokkaasta rakentamisesta!
Kiinnostavia puhujia! Asiaa alan ammattilaisille!
Teräsmessut
Luvassa metallialan uutuuksia! Asiaa alan ammattilaisille! Uusi vesileikkauskone!
•••••
16
AIKUN KAIKU 1/2012
SEURA
A ILMO
ITTELU
A!