aikun kaiku - Raahen Aiku

aikun
kaiku
RAAHEN AIKUN
ASIAKASLEHTI 2010
konkreettista koulutusyhteistyötä ruukin kanssa > sivu 4
Laitoshuoltajan ammattitutkinnon
suorittaneet työllistyvät
erinomaisesti > sivu 9
maahanmuuttajat raahen aikussa
> sivu 12
Oppisopimuksen nice-to-know
> sivu 14
KIINTEISTÖALAN PALVELUT | AIKUN KAIKU 2010
1
•••••
SISÄLTÖ • • • • •
• • • • • PÄÄKIRJOITUS
9
Innostusta ja innovaatioita
aikuiskoulutuksessa
Aikuisopiskelijan viikkoa vietettiin lokakuussa 2010 teemalla
INNOSTU OPPIMAAN. Näkymät Raahen seudun työmarkkinoilla
ovatkin suurhankkeiden ansiosta varovaisen toiveikkaat, mikä
herättää meissä innostunutta ja uutta luovaa ilmapiiriä.
Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus markkinoi palveluitaan
tästä syksystä lähtien nimellä Raahen Aiku. Tavoitteenamme on nyt
tiivistää yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Olemme varautuneet
muun muassa Laivakankaan kultakaivoksen henkilöstön kouluttamiseen,
ydinvoimalahankkeen käynnistymiseen, tuulivoima- ja bioenergiayhteistyön
käynnistymiseen, ympäristönsuojelun tehostamiseen sekä kiinteistöjohtamisen
kehittämishaasteisiin.
Metallialan osalta laite- ja osaamispääomaltaan uudistunut oppimisympäristömme
antaa hyvät valmiudet suorittaa alan ammattitutkintoja ja osatutkintoja sekä
hankkia täsmäkoulutusta osaamisen päivittämiseen ja työmarkkinakelpoisuuden
parantamiseen. Logistiikan koulutustarjontamme on laajentunut viime aikoina
voimakkaasti. Tällä hetkellä logistiikka- ja kuljetusalan koulutuksia on meneillään
Raahen lisäksi Oulussa, Kemissä ja Kuusamossa. Sosiaali- ja terveydenhoitoalan,
esimerkiksi perhepäivähoitajan, sekä laitoshuoltajan ammattitutkintoon johtavat
koulutuksemme ovat suosittuja, ja niistä valmistuneet ovat työllistyneet hyvin.
”Parhaimmillaan aikuisopiskelu avaa tien
uudenlaiseen elämäntapaan,
jossa opiskelu ja oppiminen
ovat luonteva osa arkielämää.”
Viime aikoina lama on koetellut yritysten ohella myös oppilaitosten kestävyyttä.
Taseeltaan vahvana Raahen Aiku on kyennyt vastaamaan yritysten osaamispääoman
kehittämishaasteisiin sekä ottanut vastuuta myös välityömarkkinoiden ja matalan
kynnyksen oppimis- ja työympäristöjen kehittämisestä. Näin oppilaitoksemme yhtiöt
ovat osaltaan kantaneet vastuuta yhteiskunnastamme.
Monipuolinen koulutustarjontamme antaa aikuisopiskelijalle mahdollisuuden
mielekkäisiin opiskeluvalintoihin. Opiskelun mielekkyyttä lisäävät räätälöidyt
opiskelusuunnitelmat, joissa huomioidaan yksilölliset oppimis- ja kehittymistarpeet.
Tietokoneen ajokorttikoulutukset tarjoavat hyvän väylän tietojenkäsittelytaitojen
päivittämiseen, ja sitä kautta myös etäopiskelun tehostamiseen.
Osaamisen päivittäminen on hyvä keino pärjätä työmarkkinoiden kovissa
kilpailuissa. Usein aikuisopiskelu tuo mukanaan uusia, tärkeitä ystävyyssuhteita sekä
myönteisiä yhdessä oppimisen kokemuksia. Parhaimmillaan aikuisopiskelu avaa
tien uudenlaiseen elämäntapaan, jossa opiskelu ja oppiminen ovat luonteva osa
arkielämää.
Uuden kehittäminen on toimintamme johtava periaate. Tämä asiakaslehtemme
ensimmäinen numero on yksi osoitus pyrkimyksestämme tiivistää yhteistyötä ja
tehdä toimintaamme tutuksi alueella. Palautetta uudesta lehdestämme otamme
mielellämme vastaan osoitteessa [email protected]. Viihtyisiä hetkiä Aikun Kaikun
parissa!
Eero Takkula
Rehtori, toimitusjohtaja, KTL
Raahen Aiku
Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy – Raahen osaamiskeskus Oy
•••••
2
AIKUN KAIKU 2010
Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankilla halutaan
säilyttää vanha
rakennuskanta ja
edistää
korjausrakentamista.
2
PÄÄKIRJOITUS
3
VISIO VUODELLE 2015
4
YHTEISTYÖKUMPPANIN TERVEISET
Ruukissa arvostetaan osaamista
Konkreettista koulutusyhteistyötä
5
METALLIALAN PALVELUT
Metallialan osastolla myllertää
Aktiivista hanketoimintaa
Liisalla leikkaa
Metallialan osaajat esillä Alihankinta 2010 -messuilla
Simo on supermies
8
KIINTEISTÖALAN PALVELUT
Ammatillisuus kasvoi koulutuksen myötä
Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet työllistyvät erinomaisesti
Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankki
Aitoa kumppanuutta
11
MONIALAPALVELUT
Tavoitteena hyvinvoivat eläimet ja tyytyväinen isäntäperhe
Tietotekniikan opiskelu kannattaa aikuisenakin
Unelmista totta viikossa
Maahanmuuttajat joukossamme
Millenniaalit – tämän päivän lapsia ja nuoria
Hieromalla hyvää oloa
Oma motivaatio on tärkeintä suomen kielen opiskelussa
Opiskelun avulla elämästä täyttä elämää
11
Maatalouslomittajan työ
on vaativaa,
mutta palkitsee
tekijänsä.
14oppisopimuspalvelut
Oppia ikä kaikki!
AIKUN KAIKU
Raahen Aikun asiakaslehti
Rautaruukintie 35, 92100 Raahe
040 700 7170, www.raahenaiku.fi
Päätoimittaja
Eero Takkula
Toimituskunta
Paula Snellman
Maija Marjaniemi
Timo Ranz
Jaana Hautamäki
Lehden ulkoasu ja taitto
WTF Design Oy
Kannen kuva
WTF Design Oy. Pablo Rodriquez opettaja
Reima Impolan ohjauksessa.
Painatus
Kalevaprint Oy
Paperi
Edixion Offset 100 g/m2
Painosmäärä
20 000 kpl
Raahen Aikun visio vuodelle 2015
Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on tunnettu, imagoltaan vetovoimainen, kansainvälistyvä ja innovatiivinen aikuiskouluttaja erityisosaamisalueenaan ultralujat teräkset,
rakentaminen, logistiset ratkaisut sekä palvelu- ja hankeosaaminen. Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus on Raahen
kaupungin omistama koulutuspalveluyritys, jolla on omalla
toimialallaan alue- ja elinkeinopoliittisen kehittäjän rooli.
Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy ylläpitää Raahen ammatillista
aikuiskoulutuskeskusta, jonka tehtävänä on tarjota ja järjestää ammatillista aikuiskoulutusta sekä sitä tukevaa ja siihen
läheisesti liittyvää muuta koulutusta, palvelu-, tutkimus- ja
työtoimintaa.
30.11.1999 perustetun Raahen osaamiskeskus Oy:n omistaa
yksin Raahen aikuiskoulutuskeskus Oy. Raahen osaamiskeskuksen päätavoitteena on tukea Raahen aikuiskoulutuskeskuksen
ylläpitämän Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen toimintaa niin, että se voi keskittyä koulutustehtävänsä mukaiseen
verottomaan koulutukseen. Osaamiskeskus puolestaan hoitaa
kaiken verollisen koulutus- ja palvelutoiminnan.
Verollisen
koulutuksen ja
palvelutoiminnan asiakkaat
Raahen
osaamiskeskus Oy
Raahen
aikuiskoulutuskeskus Oy
Verottoman
koulutuksen ja
palvelutoiminnan asiakkaat
RAAHEN AIKU
Raahen Aiku
Rautaruukintie 35, 92100 Raahe
[email protected], 040 700 7170
Rehtori, toimitusjohtaja: Eero Takkula, puh. 044 439 3449
Metallialan palvelut: Leo Aho, puh. 044 439 4332
Kiinteistöalan palvelut: Timo Mähönen, puh. 044 439 4352
Monialapalvelut: Paula Snellman, puh. 044 439 4334
Tukipalvelut: Ulla Pallonen, puh. 044 439 4336
Oppisopimuskeskus: Timo Ranz, puh. 044 439 4342
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa
[email protected]
AIKUN KAIKU 2010
3
•••••
• • • • • YHTEISTYÖKUMPPANIN terveiset
METALLIALAN PALVELUT • • • • •
Ruukissa arvostetaan osaamista
Metallialan osastolla myllertää
TEKSTI Jaana Hautamäki ja Paula Snellman KUVA Harri Hemmilä
Ruukin tutkimus- ja kehitystoiminta perustuu aina asiakastarpeisiin.
Näitä ovat esimerkiksi liikkuvan kaluston polttoainetalouden ja
maansiirtolaitteiden kulutuskestävyyden parantaminen sekä puomin
nostokorkeuden kasvattaminen. Asiakastarpeiden taustalla on Ruukin
innovaatio suurlujuusterästen valmistusteknologiasta. Teknologia
ideana on suorasammutus, jossa kontrolloidusti kuumavalssattu
teräsnauha tai -levy jäähdytetään erittäin nopeasti noin 900 °C:sta
huoneenlämpötilaan.
Koska suorasammutettujen terästen valmistusprosessi on poikkeava,
eroavat myös näiden ominaisuudet muiden valmistajien vastaavien
lujuusluokkien tuotteista. Jotta Ruukin asiakkaat voivat hyödyntää
tehokkaasti näitä teräksiä, tarvitaan tutkimustietoa ja ymmärrystä
muun muassa terästen käytettävyydestä ja sovellusmahdollisuudesta.
Tätä tehostamaan on Ruukissa rakennettu laaja ulkoinen asiantuntijaverkosto, johon kuuluvat muun muassa Raahen Aiku ja Raahen
Seudun Teknologiakeskus Oy. Yhteistyötä on tehty jo useita vuosia
keskittyen ultralujien terästen hitsattavuuteen ja särmättävyyteen.
Metalliteollisuuden ja raskaan konepajateollisuuden osaamisen kasvu
edellyttää aina sen keskittämistä tietyille alueelle tai verkostoon.
Suomen mittakaavassa Raahen seutu määritellään usein osaamiskeskittymäksi, jossa hallitaan teräsrakentaminen arktisissa oloissa
sekä ultralujat teräkset. Ruukin tulevaisuuden kannalta tällainen
fokusoitu raskaan metalliteollisuuden osaamiskeskittymä on järkevä,
ja sitä tulee edelleen vahvistaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Raahen Aikun ja Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy:n kanssa
tehtävän yhteistyön laajentamista vielä nykyisestään esimerkiksi
hitsattavuuden, särmättävyyden ja suunnitteluosaamisen alueille. •
Jukka Kömi, tuotekehitysjohtaja
Erkki Pisilä, kehitysjohtaja
Konkreettista koulutusyhteistyötä
Miten Ruukin tuotantolinjat ja -prosessit pyörivät? Hyvin, osaavalla
henkilöstöllä tietysti!
Ruukissa panostetaan osaamiseen. 27 maassa toimivan yrityksen jokainen työntekijä
osallistuu koulutukseen keskimäärin yli
kahden päivän verran vuodessa. Suomessa ruukkilaiset osallistuvat koulutukseen
tätäkin enemmän ja erityisesti Raahen
terästehtaalla on vahva osaamisen kehittämisen perinne. Koulutus ei ole ruukkilaisille
pakkopullaa, vaan henkilöstö ottaa osaa
koulutusten suunnitteluun eikä osallistujia
koulutuksiin tarvitse houkutella.
Määrällisesti eniten Ruukissa on erilaisia
turvallisuuteen liittyviä koulutuksia, mutta
kunnossapitoon liittyvät koulutukset ovat tilastoissa hyvänä kakkosena. Kunnossapidon
koulutus tulee olemaan Ruukilla Raahessa
esillä tulevana vuonna myös Teollisuusoppilaitoksen rekrytoivassa koulutuksessa.
Ruukin Teollisuusoppilaitoksessa aloittaa
tammikuussa kunnossapitoon keskittyvä
oppilasryhmä.
Suuri osa Ruukin henkilöstökoulutuksista
toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa
ja Raahessa Raahen Aiku on jo sijaintinsa
vuoksi läheinen yhteistyökumppani. Viime
aikoina yhteistyötä on tehty varsin konkreettisissa merkeissa, kun Ruukin hydrauliikkakoulutuksen laitteet siirrettiin kesällä
2010 Raahen Aikun tiloihin. Nyt Ruukilla
on käytössään ajanmukaiset hydrauliikan
•••••
4
AIKUN KAIKU 2010
koulutustilat Raahen Aikulla ja monet
hydrauliikkakoulutukset toteutetaan Raahen
Aikun kanssa.
Oman henkilöstön osaamisen lisäksi
yhtiölle on tärkeää yhteistyökumppanien
ammattitaito ja osaaminen. Siirtämällä
hydrauliikkakoulutuksen laitteet Raahen
Aikulle Ruukki on halunnut tukea alueen
koulutustarjontaa laajemminkin. Yhteiset
koulutukset, joihin osallistuu hydrauliikan
ammattilaisia terästehtaan ulkopuoleltakin,
ovat luonteva tapa verkottua eri yritysten
osaajien kesken.
Ruukissa koulutusten suunnittelun lähtökohtana on tuotannon ja tuotantolaitteiden tuntemus. Siksi Ruukin henkilöstön
kehittämisen asiantuntijat ja kunnossapidon
osaajat osallistuvat yhteistyössä koulutusten sisältöjen suunnitteluun. Usein myös
ulkopuoliset koulutuksen asiantuntijat ovat
pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena hyvin perillä tehtaan prosesseista ja tuotantoympäristöstä. Kaikessa koulutuksen suunnittelussa
otetaan huomioon niin alan ajankohtainen
teoreettinen tietämys kuin käytännön työn
vaatima osaaminenkin.
Juuri käytäntöjen ja tiedon soveltamisen
vuoksi koulutuksen oppimisympäristö on
tärkeä. Ilman käytännön harjoitteita, jotka
| YHTEISTYÖKUMPPANIN TERVEISET
toteutetaan todellisia tuotantolaitteistoja
mallintavien koulutuslaitteistoilla, oppiminen jää helposti kaipaamaan liittymäpintaa
työn käytäntöihin. Koulutuksen käytännönläheisyys edistää opitun soveltamista omalla
työpaikalla. Nyt Raahen Aikulle rakennettu
hydrauliikan oppimisympäristö tarjoaa
hyvät puitteet mekaanisen kunnossapidon
teoreettiselle ja käytännölliselle oppimiselle.
Ruukilla on koettu, että hydrauliikkalaboratorion laitteiston ja harjoitusten sisällön
kehittäminen laajemmalla pohjalla tuottaa
hyötyä koko alueelle. Oppiminen on tietämyksen ja osaamisen jakamista, ja siihen
yhteistyö Raahen Aikun kanssa tarjoaa
Raahessa hyvät puitteet. •
Hanna Salovaara,
henkilöstön kehittämispäällikkö
Raahen Aikun metalliosastolla on menossa myllerrys. Investointi- ja kehittämishankkeet ovat keskeisessä roolissa metallialan
toiminta- ja palveluympäristön muutoksen mahdollistajana.
Metallialan koulutusta tarjoavat oppilaitokset
ovat olleet viime vuosina suurten haasteiden
edessä.
– Uusien ultralujien ja kulutusta kestävien terästen kehitys ja markkinoille tulo on ollut nopeaa ja voimakasta, metallin toimialavastaava Leo
Aho kertoo.
Oppimis- ja palveluympäristöjen sekä tuotantokoneiden ajan tasalla pitämiseksi aikuiskoulutuskeskuksessa onkin aktiivista hanketoimintaa.
Uudistunut oppimisympäristö
Vuoden 2009 aikana toteutetun Tuotantostudio
II -vaiheen aikana osastolla investoitiin lujien
terästen särmäykseen soveltuva laitteisto Baykal
APHS ja uusittiin perinteiset levytyöstökoneet
numeerisiksi. Meneillään olevan Ultra-hankkeen
kautta kehitetään erityisesti lujien terästen hitsaukseen liittyvää laitteistoa ja hitsausympäristöä.
– Vuoden aikana toteutetut, osanvalmistukseen liittyvät investoinnit ovat parantaneet myös
hitsauksen laatua ja kappaleiden mittatarkkuut-
ta huomattavasti, hitsauksen opettaja Seppo
Ukonsaari toteaa.
Ultra-hankkeessa suunnittelut investoinnit
parantavat hitsauksen dokumentointia ja laaduntarkkailua sekä hitsausprosessien hallintaa
kokonaisuutena.
Tukea muutoksen hallintaan
Protek-rahoitteisella Metka-hankkeella tuetaan
metallialan yritysten työyhteisöjen muutoksen
hallintaa, työssä olevan työvoiman työssä pysymistä sekä työurien pidentämistä. Hankkeeseen
liittyviä teemaseminaareja on järjestetty muun
muassa konepajojen tuotantomenetelmien kehittämiseen, lujien terästen hyödyntämiseen,
konedirektiivien muutoksiin ja työhyvinvointiin
liittyen.
Projektipäällikkö Jaana Hautamäen mukaan
yritykset ovat hyödyntäneet tarjolla olevia ulkopuolisia asiantuntijapalveluita erityisesti
akuuttien tuotannollisten ongelmatilanteiden
ratkaisemiseen, yrityskohtaisten strategioiden
suunnitteluun ja toteutukseen sekä markkinoinnin tehostamiseen.
Alueen TE-toimisto on aktiivisesti mukana
hankeyhteistyössä erityisesti metallialan ennakointien, innovatiivisten työvoimakoulutusten
ja yritysten yhteishankintakoulutusten osalta.
– Hanke jatkuu maaliskuuhun 2011 saakka,
joten vielä ehdit hyödyntää Metkat mahdollisuudet, Jaana muistuttaa. •
Lisätietoja osoitteessa www.metka2010.net.
Aktiivista hanketoimintaa
Raahen ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella on aktiivinen ote
kehittämiseen. Raahen Aiku on
mukana muun muassa aikuiskoulutusverkoston työelämän kehittämishankkeissa sekä erilaisissa
EU-rahoitteisissa hankkeissa.
Aikuiskoulutusverkoston toiminnan
pohjana on myös Suomen Yrittäjien
kanssa solmittu yhteistyösopimus.
EU-hankkeet
METKA Metallitoimialan ennakointi
ja työelämälähtöisten koulutustarpeiden arviointi. Parannetaan
metallitoimialan yritysten muutosvalmiuksia ennakoinnin, asiantuntijapalveluiden, verkostojen sekä
koulutus- ja hankesuunnittelun
kautta. www.metka2010.net
Osaavat työmarkkinat Uusien oppimisympäristöjen ja koulutusmallien kehittäminen erityisesti työssä
oppimisen näkökulmaa korostaen.
www.osaavattyomarkkinat.fi
SYLI Sosiaalisen yrittäjyyden liiketoiminnan innovaatiot välityömarkkinoilla. Tavoitellaan saumattomien oppimis- ja työllistymispolkujen
sekä matalan kynnyksen työllistymis- ja kouluttautumismallin
rakentamista tiiviin verkostoyhteistyön avulla. www.syli.eu
EU-hankkeet, osatoteutus
KALSKE Kannattavaa liiketoimintaa
seutukunnan kehittämiseen.
OPINTORI Ammatillisen aikuisopiskelun ja täydennyskoulutuksen
hakeutumisvaiheen ohjaus- ja neuvontapalveluverkoston luominen
Raahen seudulle.
EAKR-hanke
ULTRA Ultralujien terästen hitsauksen ja konepajakäytettävyyden
edistäminen.
OPH:n ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittämishanke
VIRVE Vireyttä vertaisarvioinnilla
näyttötutkintotoimintaan. Etsitään
hyviä käytäntöjä näyttötutkintojärjestelmän eri osapuolten toimintaan.
Työelämän kehittämishankkeet
Kaivostoiminnalla elinvoimaa
Selvitetään kaivostoiminnan
aloittamisen vaikutusta alueen
yrityksiin, elinkeinoihin ja osaamisvaatimuksiin.
Kiinteistöjohtaminen omistamisen, suunnittelun ja kunnossapidon välineenä Luodaan kiinteistöjohtamiseen uusia välineitä.
Kumppani – Pohjois-Pohjanmaa
Luodaan konsultatiivisen työotteen
valmennusohjelma, jonka avulla syvennetään henkilöstön osaamista.
ProMetal Pohjois-Suomi 2010
Edistetään uusien, erittäin lujien
terästen konepajakäytettävyyttä
(hitsaus, numeerinen osavalmistus,
särmäys).
Ympäristöalan verkosto 2010
Matalan kynnyksen työpaikkojen
hyödyntäminen ympäristöliiketoiminnassa sekä tietoisuuden
lisääminen sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyssä ja taajamametsien hoidossa.
EU komission myöntämä Leonardo Da Vinci -rahoitushanke
LeGaQual – Access to gualification
throught training and recognition
of skills and abilities acguired in
the workplace – Kansainvälinen
liikkuvuushanke. Osatoteuttajina
myös Belgia, Italia, Portugali ja
Espanja. •
METALLIALAN PALVELUT | AIKUN KAIKU 2010
5
•••••
• • • • • METALLIALAN PALVELUT
METALLIALAN PALVELUT • • • • •
Metallialan osaajat esillä Alihankinta 2010 -messuilla
TEKSTI Jaana Hautamäki
Kansainväliset Alihankinta-messut järjestettiin
21.−23. syyskuuta Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Vuoden 2010 messuilla vieraili
Tampereen messujen tiedotteen mukaan 15 637
alan ammattilaista.
Metka-hankkeen koordinoimalla Raahen alueen metallialan yritysten osastolla olivat tänä
vuonna esillä R-taso Oy, Tevo Oy, Rannikon Konetekniikka Oy, Finn Special Steel Oy, Miilux Oy,
Miilukangas Ky ja Finnblast Oy.
Perinteisen 100 m2 osaston lisäksi alueen toimijoille oli varattu ylimääräinen, pieni osasto,
jotta mahdollisimman moni alueen yritys saattoi
edullisin kustannuksin esittäytyä messuilla.
Tämän vuoden näyttävän messuosastokokonaisuuden toteutuksesta vastasi kilpailutuksen
voittanut 100C. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja Raahen teollistamisyhtiö osallistuivat messuihin sponsoroimalla osaston näkyvyyttä parantaneen banderollin.
Tulevan vuoden messujärjestelyt on jo käynnistetty. Kannattaakin merkitä kalenteriin, että Alihankinta 2011 -messut järjestetään 13.–15.9.2011
Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. •
Liisa ja CNC-ohjattu polttoleikkauskone Suprarex SXE-P 2.
SIMO ON SUPERMIES
TEKSTI Jaana Hautamäki KUVA Simo Saarenpään arkisto
Simo Saarenpää on rauhallinen mies. Pitkän konepaja- ja opettajakokemuksen kautta miehelle on kertynyt runsain mitoin hiljaista tietoa.
LIISALLA LEIKKAA
TEKSTI Jaana Hautamäki KUVA Harri Hemmilä
Polttoleikkauksen ja erilaisten korttikoulutusten opettajana toimiva Liisa
Vares yllätti haastattelijansa todella pitkällä koulutustaustalla sekä laajaalaisella ammattitaidolla. Liisan mukaan monialaisesta opiskelusta on ollut
hyötyä nykyisessä työssä. Voiko tämä olla mahdollista? Päätä itse…
Liisa Vares valmistui 1980-luvun lopulla mallipukineiden valmistajaksi. Hän työskenteli muun
muassa palolaitoksen vaatehuoltajana ja myyjänä tekstiiliosastolla, kunnes tekstiilialaan liittyvät työt katosivat vähitellen näköpiiristä. Tilalle
piti kehittää jotain uutta.
1990-luvun elektroniikka-alan nopea kehitys
ohjasi Liisan useiden muiden naisten esimerkin
mukaisesti tekstiiliteollisuudesta elektroniikan
kokoonpanotöihin, joiden parissa työtä riittikin
lähes vuosikymmeneksi. Laman koittaessa oli
jälleen ammatinvalintakysymysten ja koulutusmahdollisuuksien miettimisen aika.
Kaukonäköisen Liisan tulevaisuudenkuvissa
tietotekniikan vallankumous vyöryi päälle, ja
hän suuntasikin opiskelutarmonsa tietojenkäsittelyn pariin. Tietojenkäsittelyn valmentavan
koulutuksen innostamana hän jatkoi suoraan
tietojenkäsittelyn
asiantuntijakoulutukseen.
•••••
6
Kun töitä ei ollut näköpiirissä, Liisa päätyi miettimään Raahen seutukuntaa ja siellä olevia työmahdollisuuksia. Hän päätti testata metallialaa,
jolla erityisesti Raahessa oli lupaavasti töitä.
Metalli vei mukanaan
Metallialan valmentava koulutus oli innovatiiviselle Liisalle maailmoja laajentava kokemus.
Hän näki selvän kytköksen kankaiden ja metallin
levymateriaalien käsittelyn välillä. Levymateriaalien hukkapalat pyritään minimoimaan, ja siinä hommassa Liisan kokemus mallipukineiden
valmistajana oli valttia. Leikkauspiirustusten sovitus levylle ja materiaalin käytön maksimointi
kävi häneltä leikiten. Hän ymmärsi helposti eri
materiaalien ominaisuudet ja perehtyi niiden
käyttäytymiseen, käsittelyyn ja leikkaustapoihin.
Metalliala vei Liisan mukanaan. Hän suoritti metallialan perustutkinnon, heti perään
AIKUN KAIKU 2010 | METALLIALAN PALVELUT
ammattitutkinnon sekä osia levytyömestarin
ammattitutkinnosta. Aiemmin hankittu tietojenkäsittelykoulutus tuki CAD/CAM-suunnitteluohjelmistoihin perehtymistä ja pian Liisa
hallitsikin kappaleiden suunnittelun sekä työstökoneiden ohjainlogiikat.
Vakituisen työpaikan myötä hän perehtyi
polttoleikkaukseen ja laajensi ammattitaitoaan
myös henkilösertifikaattien kouluttajaksi. Kesäkuussa 2010 hän lisäsi ansioluetteloonsa koneja metallitekniikan erikoisammattitutkinnon.
Elinikäistä oppimista
Nykyisin Liisa tekee Raahen Aikussa plasma- ja
polttoleikkausta sekä pitää tulityö-, trukki- ja
työturvallisuuskoulutuksia. Hänen ammattitaitonsa on laaja-alaista ja opetettavina on niin
opiskelijoita, yksityishenkilöitä, yrityksiä kuin
alueen oppilaitoksiakin.
Elinikäisen oppimisen periaatteet sisäistäneen Liisan tulevaisuudensuunnitelmissa siintää
ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyys.
Siirtymistä metallialalle hän pitää hyvänä ratkaisuna ja rohkaisee muitakin naisia kokeilemaan
metallin mahdollisuuksia. •
Simo Saarenpään europassimuotoinen ansioluettelo on kahdeksan sivua pitkä. Siihen perehtyessään tuntee nöyryyttä ja kunnioitusta henkilön työ- ja opiskeluhistoriaa kohtaan. Väkisinkin
herää miettimään, mitä kaikkea hän vielä tulevaisuudessa tekeekään.
Simo opiskeli 60-luvulla hitsaus- ja levytyötä.
Hän työllistyi alalle ensin P-S insinööritoimistoon
hitsaajaksi ja sitten Rautaruukille levysepäksi.
Ura jatkui muun muassa Raahen Metalli Oy:n
ja Raahen Levypajan palveluksessa hitsaajana,
levyseppänä ja työnjohtotehtävissä. Myös reppumieskokemusta löytyy Norjan telakalta saakka.
Ansioluettelossa vilahtaa myös palanen Raahen metallialan historiaa. Esimerkiksi Raahen
levypaja tunnetaan nykyisin nimellä Tevo Oy ja
Pohjois-Suomen insinööritoimisto on entinen
Pointo Oy, nykyinen Alstom Oy.
Opetustehtävät kutsuivat
80-luvulla Simo siirtyi muutamaksi vuodeksi teollisuudesta metallialan koulutusten ja
opetustehtävien pariin ensin Kalajoen aikuiskoulutuskeskukseen ja sitten Raaheen. Opettajan työhön liittyen hän opiskeli samalla
kasvatustieteitä ja pedagogiikkaa. Teollisuus
veti puoleensa vielä muutamaksi vuodeksi,
mutta lopulta ammatillinen opetus vei voiton.
Metallialan opetustehtävissä ja yritysyhteistyöhön liittyvissä asiakastöissä aikaa on nyt vierähtänyt jo yli 20 vuotta. Työhön liittyvien standardien ja pätevyysvaatimusten sekä tutkintojen
järjestämisoikeuksien vuoksi oman ammatillisen osaamisen ylläpito on ollut välttämätöntä.
Esimerkiksi hitsausosaamiseen liittyen Simo on
pätevöitynyt ensin hitsausneuvojaksi (IWS) ja
heti sen perään myös hitsausteknikoksi (IWT).
Käytännön konepajakokemus on tukenut Simon
opetustyötä ja hänellä on edelleen vahva rajapinta
yrityksiin. Hän tuo opetuksessaan esille yritysten
toimintatapoja ja käytännön esimerkkejä.
Työ- ja opetuskulttuuri muuttuu
Nykyään osa-aika eläkkeellä oleva Simo vastaa
Raahen Aikun levyalan ja osavalmistuksen opetuksesta ja asiakastöistä. Hänen mukaansa työkulttuuri on muuttunut 40 vuodessa todella paljon. Eräänä suurimmista muutoksista Simo pitää
ruumiillisen työn katoamista metallialan töistä.
Lähes kaikki asiat voidaan nykyään toteuttaa
erilaisilla koneilla ja kaikissa koneissa on tietotekniikka mukana. Myös tilat ja erilaiset apuvälineet ovat vuosien saatossa kehittyneet huimasti.
Oman työnkuvan osalta hän näkee suurimpien
muutosten liittyneen juuri tietotekniikan hyödyntämiseen opetuksessa ja etenkin opettajan tehtäviin kuuluvissa taustatöissä, kuten oppilashallin-
Muistatko, kun
Finlandia-talosta purettiin
marmorit? Tiesitkö, että japanilainen taiteilija lastasi
marmorit Simon tekemiin harjateräskoreihin?
toon, tutkintoasiakirjoihin, erilaisiin seurantoihin ja raportointiin liittyen. Simo suoritti Raahen
aikuiskoulutuskeskuksen henkilökunnasta ensimmäisenä henkilönä tietojenkäsittelyn ajokortin.
Tulevaisuuden suunnitelmien osalta Simo on
vaitonainen. Pari lomamatkaa ainakin pitää tehdä
ja eihän sitä tiedä, mitä sitä sitten keksiikään… •
METALLIALAN PALVELUT | AIKUN KAIKU 2010
7
•••••
• • • • • KIINTEISTÖALAN PALVELUT
KIINteistöALAN palvelut • • • • •
ammatillisuus kasvoi koulutukseN myötä
TEKSTI Paula Snellman KUVAT Heikki Airikainen ja Kari Sämpi
Opinnot Raahen Aikussa veivät Kari Sämpin kulttuurialan yrittäjäksi,
työnopettajaksi ja restaurointimestariksi.
Kalajokinen Kari Sämpi aloitti opiskelun Raahen Aikussa vuonna 2007. Sitä ennen Kari ehti
toimia armeijan harmaiden jälkeen nelisen
vuotta erinäisissä työtehtävissä, muun muassa
Topi-Kalustajalla trukkikuskina.
Vuoden varastoalaa opiskeltuaan Kari pääsi
erilaisiin yrityksen tarjoamiin työtehtäviin niin
sanottuna kiertävänä työntekijänä. Mieli veti uuteen ja rakentaminen kiinnosti yhä enemmän,
erityisesti vanhan korjaaminen. Keväällä 2007
Kari sai kuulla perinnerakentamisen koulutuksesta, mikä johti restaurointikisällin ammattitutkinnon tavoittelemiseen.
Kou-
lutus oli tarkoitettu sellaisille vanhojen rakennusten korjaustöistä kiinnostuneille henkilöille,
joilla oli rakennusalan tai puusepänalan koulutus sekä alan työkokemusta useampi vuosi.
Hakijoilta edellytettiin ominaisuuksia toimia
työnohjaajana ja ryhmän esimiestehtävissä.
Koulutuksen tavoitteena oli suorittaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukainen
perinnerakentamisen kohdentuva restaurointikisällin ammattitutkinto. Opinnoissa käsiteltiin
restauroinnin perusteita, puurakenteiden restaurointia sekä yrittäjyyttä.
Yritysvisio kirkastui
Restaurointikisällikoulutuksen aikana Kari innostui oman yrityksen perustamisesta ja rohkeasti hän toteuttikin unelmansa toiminimellä Restaurointi K-P Sämpi. Yritys
keskittyy vanhojen rakennusten
restaurointiin ja korjaukseen sekä tekee myös saneerauksia. Toimintaalueena yrityksellä
on koko Suomi.
Yksin Karin
ei toki tarvitse työskennellä, vaan
opiskelun
ja töiden
Laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaneet
työllistyvät erinomaisesti
TEKSTI Paula Snellman
kautta verkostoon on tarttunut luotettavia yhteistyökumppaneita.
– Mieli on erittäin valoisa, koska töitä on tehdä
asti ja välillä pitää myydä ”eioota”, Kari kertoo.
Ammatinharjoittajasta työnopettajaksi
Kun Raahen aikuiskoulutuskeskuksessa alkoi
syyskuussa 2010 rakennusten purku ja kierrätys -työvoimakoulutus, Kari Sämpi pyydettiin
koulutukseen työnopettajaksi. Hän vastaa siitä,
että kohteena oleva rakennus puretaan mahdollisimman paljon vanhaa rakennetta säilyttäen. Muun muassa vanhat irrotetut rakenteet,
esimerkiksi ikkunat ja väliovet, kunnostetaan
ja siirretään koko Pohjois-Suomea palvelevaan
Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankkiin
tulevaa uusiokäyttöä varten. Työvoimakoulutuksen sisältöön kuuluu myös muun muassa
hirsiveisto, vanhojen rakennusten kengittäminen sekä vanhojen hirsirakennusten siirto- ja
pystytystyöt.
Nyt Karin tavoitteena on suorittaa restaurointimestarin erikoisammattitutkinto. Tutkintovaatimukseen kuuluu yrittämisen lisäksi vaativissa
korjauskohteissa esimiehenä toimiminen. Yrittäjätyön opettaminen kasvattaa Karin ammatillista osaamista ja samalla ohjaustehtävistä
syntyy dokumentit hänen omaan, meneillään
olevaan koulutukseensa. •
Sairauslomitusten ja eläkkeelle
jäämisten myötä ammattitaitoisista siivoojista on nyt ja tulee jatkossakin olemaan pula. Työnantajat
eivät tahdo löytää koulutettuja
työntekijöitä lähtijöiden tilalle. On
vähintään viisi kertaa kalliimpaa
palkata kouluttamaton laitoshuoltaja kuin koulutettu laitoshuoltaja.
Koulutetun laitoshuoltajan tulee
hallita esimerkiksi työn suunnittelu sisältäen muun muassa
aseptiikan, aineiden, välineiden
ja materiaalien tuntemuksen,
ajankäytön, annostelut, työturvallisuuden, ergonomian ja jätehuollon sekä muut tutkintoon kuuluvat
osa-alueet.
Laitoshuoltajan ammattitutkinto
tarjoaa siis työtä, mutta lisää myös
työn arvostusta. Ammatti soveltuu erinomaisesti myös miehille.
Tutkinnon suorittaminen monipuolistaa, laajentaa ja päivittää
siivoojan ammattitaitoa niin, että
valmistavan koulutuksen jälkeen
siivooja voi työskennellä erilaisissa
toimintaympäristöissä ja yrityksissä laitossiivoojana, laitoshuoltajana, kerroshoitajana sekä itsenäisenä yrittäjänä.
– Siikajoen kunnan siivoojien
laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittaminen on näkynyt
työhyvinvoinnin lisääntymisenä.
Muutostilanteessa
osaamisen päivittäminen yhdessä
on vahvistanut
me-henkeä ja
yhteisten tavoitteiden saavuttamisen merkitystä,
Siikajoen kunnan
siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Tuula
Nevala kertoo.
Siivoojien ammatillisuutta ovat Tuulan
mukaan nostaneet koulutuksessa hankittu tieto ja taito sekä
uudet käyttöönotetut työmenetelmät. Koulutuksen tuoma itseluottamus on näkynyt siivoojien työssä
muun muassa itseohjautuvana,
kehittävänä työotteena ja työn
mielekkyyden kokemisena.
– Perinteisesti on ajateltu, että
siivoustyö on raskasta, mutta työnvaativuuden arvioinnissa fyysistä
rasittavuutta ei nyt nostettu esille.
Viime vuoden henkilöstökertomuksen indikaattorien mukaan
siivous- ja ruokapalveluhenkilöstön sairauspoissaolot ovat
vähentyneet.
Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin merkitys kasvaa entisestään henkilöstön ikääntyessä. Yksi
keskeinen tavoite Siikajoella oli
saattaa alan työtä tekevien siivoojien ammattitaito vastaamaan
nykyisiä tarpeita ja tällä tavalla
myös jatkossa mahdollistaa omana
työnä toteutettu siivous pysymään
kilpailukykyisenä.
Raahen Aikun laitoshuoltajan
ammattitutkintoon valmistava
koulutus toteutetaan monimuotoopintoina oppilaitosympäristössä
ja työpaikoilla. Koulutuksen voi
halutessaan suorittaa myös oppisopimuksella. Jokaiselle opiskelijalle
laaditaan henkilökohtainen
opiskelu- ja näyttösuunnitelma,
eli aikaisempi osaaminen otetaan
huomioon opiskeluja suunniteltaessa. Koulutukseen sisältyy sekä
lähi- että etäopetusta. Ammattiosaaminen osoitetaan käytännön työnäytöissä osallistumalla
työpaikoilla päivärytmin mukaisiin
työtehtäviin. •
Sanastoa
Rakennusten restauroinnin tarkoituksena on säilyttää rakennuksiin ja niiden
osiin tallentunut menneiden tekijöiden
osaaminen osana viihtyisää, virikkeellistä ja toimivaa elinympäristöä.
Konservointi tarkoittaa rakennuksen,
rakennusosien tai pintakäsittelyjen säilymisen turvaamiseksi tarvittavia teknisiä
toimenpiteitä.
Rekonstruointi taas on kokonaan tai
osittain hävinneen rakennuksen, rakennusosien tai pintakäsittelyn tekemistä
uudelleen tai täydentämistä säilyneiden
osien tai asiakirjojen pohjalta.
Entistäminen on rakennuksen, rakennusosien tai pintakäsittelyiden palauttamista aikaisempaan asuunsa.
•••••
8
AIKUN KAIKU 2010 | KIINTEISTÖALAN PALVELUT
Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankki
TEKSTI Timo Mähönen
Korjausrakentamisella ja perinteisellä kunnostamisella tarkoitetaan vanhojen, 1960-luvulle asti
rakennettujen rakennusten korjausta. Useimmiten vanhojen kohteiden rakentamisessa on käytetty kestävää ja valikoitua materiaalia ja ne on
tehty käsityönä. Rakennusten huoltaminen on
ollut jatkuvaa ja kunnossapito on pääsääntöisesti tapahtunut itse tekemällä. Laajoihin remontteihin ei ole tarvinnut ryhtyä ja kustannuksissa
on säästetty. Rakennukset ovat kestäneet kymmeniä vuosia. Ajan myötä korjaustarpeitakin
ilmenee ja rakennukset halutaan korjata usein
alkuperäisen kaltaisia varaosia käyttämällä.
Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankilla halutaan säilyttää vanha rakennuskanta
ja edistää korjausrakentamista. Käytännössä
Korjausrakentamisen Varaosapankki vastaan-
ottaa vanhaa ja käyttökelpoista materiaalia ja
myy sitä eteenpäin. Yleisimmin vastaanotetaan
vanhoja ikkunoita ja ovia tarvikkeineen sekä erilaisia tulisijoja. Myynnissä on erilaisia vanhoja
listoja, lattialankkuja ja kattolautoja. Useat varaosapankit ovat ottaneet myyntiin myös käyttämättömiä, mutta perinteisiä materiaaleja, kuten
pinkopahveja ja ikkunaliimapapereita. Tuotteiden ekologisuus on usein tärkeää.
Varaosapankeissa on paljon alan kirjallisuutta ja osaavaa henkilökuntaa, joten asiakkaat
löytävät monipuolisesti tietoa ja saavat apua
tarvitsemansa aikakauden ja tyylin materiaalien
löytämisessä. Asiakas voi myös saada neuvoja
korjausrakentamiseen. Varaosapankki voi tallettaa tietoja alueen osaajista ja antaa osaajien
yhteystietoja niitä kaipaaville.
Varaosapankkien toiminta on usein osa paikallisen, kulttuuriperintöä vaalivan ja tietoa jakavan rakennuskulttuuriyhdistyksen toimintaa.
Rakennusperinteen ystävät ry toimii varaosapankkien valtakunnallisena yhteistyökanavana
ja pyrkii edesauttamaan perinteisen rakennustaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle sekä soveltamaan vanhoja taitoja uudisrakentamiseen.
Yhdistys tekee julkaisuja, kouluttaa ja neuvoo
sekä on mukana rakennuskulttuurista ja uudisrakentamisesta käytävässä julkisessa keskustelussa.
Raahen Korjausrakentamisen Varaosapankki
on tarkoitus saada toimintakuntoon keväällä
2011. •
KIINTEISTÖALAN PALVELUT | AIKUN KAIKU 2010
9
•••••
• • • • • KIINteistöALAN palvelut
monialapalvelut • • • • •
Tavoitteena hyvinvoivat eläimet ja tyytyväinen isäntäperhe
TEKSTI Paula Snellman KUVA Marjut Autio
Pablo Rodriquez muutti Suomeen keväällä 2009
suomalaisen kihlattunsa kanssa. Nyt 26-vuotias,
syntyperältään espanjalainen Pablo opiskelee logistiikan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa, joka päättyy toukokuussa 2011. Hänellä on
suoritettuna BECE-kortit. Tavoitteena on hankkia
myös linja-autonkuljettajan pätevyys.
Kuljettajaosaamistaan Pablo voi tulevaisuudessa
hyödyntää pitkin Eurooppaa, sillä hänen kielitaitonsa on laaja. Hän osaa espanjaa, englantia,
suomea, portugalia ja vähän italiaa. Pablon
mottona onkin: ”Opiskelu kiinnostaa. Mitä enemmän opiskelee, sitä avoimemmat ovat ovet”. •
Viihdytkö eläinten parissa maaseudulla? Jos arvostat itsenäistä työskentelyä ja päätöksentekoa, tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa, olet kiinnostunut maatalouskoneiden käytöstä,
etkä pelkää ottaa vastuuta, voisit pitää maatalouslomittajan työstä.
Kotieläimet tarvitsevat hoitoa viikon jokaisena
päivänä. Maatalouslomittaja on henkilö, joka
antaa maatalousyrittäjäperheille heidän tarvitsemansa hengähdystauon niin vuosilomien kuin
sairauslomienkin aikana. Yrittäjien on helppo
lähteä lomalle tai toipua rauhassa sairaudesta,
jos tilan voi jättää osaaviin ja luotettaviin käsiin.
Työ lomittajana on vaativaa, mutta palkitsee tekijänsä. Lomittajaksi voi ryhtyä, vaikkei olisikaan
kotoisin maaseudulta, sillä koulutukseen kuuluvat työssäoppimisjaksot vietetään maatiloilla.
Erinomainen työllisyystilanne
Ammattitaitoisten maatalouslomittajien työllisyystilanne on erinomainen. Työllisyystilanne
voi vaihdella paikallisesti, mutta yleensä lomittajia ei ole kunnissa läheskään riittävästi ja työpaikkoja on hyvin tarjolla.
Reima Impola ohjaa ratissa olevaa logistiikan
opiskelijaa Pablo Rodriquezia.
Aitoa kumppanuutta
Aikuisille soveltuva näyttötutkinto
Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu, joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on opiskelijalähtöisyys. Ammattitaito
osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko
osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen
tai muun toiminnan kautta. Osaaminen osoitetaan joko tutkintotilaisuuksissa tai normaalin
työpäivän puitteissa videoimalla työtehtävät.
Karjatalouden ammattitutkinnon suorittaminen antaa mahdollisuuden täydentää ja laa-
jentaa ammatillista osaamista. Koulutus antaa
myös jatko-opintokelpoisuuden alan ammattikorkeakouluopintoihin.
Suuntaudu lomittajaksi tai yrittäjäksi
Maatalouslomittajan
suuntautumisessa pakollinen tutkinnon osa on
maatalouslomitus. Tämän lisäksi
opiskelija voi valita kaksi valinnaista tutkinnon osaa ammatillisen osaamisensa päivittämiseksi. Maatalouslomittajan työ on
asiakaspalvelutyötä ja edellyttää
uusien tekniikoiden hallinnan
lisäksi kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa.
Maatalousyrittäjän
suuntautumisessa pakollinen tutkinnon
osa on tilan hoito ja kehittäminen.
Opinnoissa käydään läpi yrityksen
liikeidea ja liiketoimintasuunnitelma,
budjetointi, maatilan EU-tukihakemukset, verokirjanpito sekä paneudutaan tuotannon suunnitteluun ja kannattavuuteen.
Karjatalousyrittäjän tutkinnon suorittaminen
täyttää tilanpidon jatkajalle asetetut koulutusvaatimukset ja koulutuspäiviltä MYEL-vakuutettu voi hakea maatalousyrittäjien opintorahaa. •
TEKSTI Terho Saari KUVA WTF Design Oy
Antin Autokoulu ja Raahen Aiku ovat tehneet yhteistyötä jo vuodesta 2005.
Laatu koetaan Antin Autokoulussa verbinä.
Antin Autokoulu perustettiin Raaheen vuonna
1964 Antti Niemen toimesta. Arvi Saari osti
koulun perheelleen vuonna 1988. Sukupolvenvaihdos yrityksessä toteutettiin vuonna 2004.
Tällä hetkellä Antin Autokoulu toimii Raahen,
Oulun, Kemin, Kuusamon, Tampereen ja Helsingin talousalueilla.
Vuodesta 2005 lähtien Antin Autokoulu ja Raahen Osaamiskeskus Oy ovat tarjonneet yhteistyössä työvoimakoulutuksia Pohjois-Suomessa.
Logistiikan koulutuksia on parhaillaan käynnissä Raahessa, Oulussa, Kemissä ja Kuusamossa.
Koulutuksissa opiskelijat suorittavat näyttötutkintoperusteisena logistiikan perustutkinnon. Koulutuksen kesto vaihtelee muutamasta
kuukaudesta reiluun vuoteen. Opiskelijat ajavat
opintojensa aikana muun muassa yhdistelmäajokortin. Lisäksi koulutuksiin kuuluvat kaikki
kuljetusalan työelämässä tarvittavat kortit ja
koulutukset, kuten ADR, tieturva, työturva, hygieniapassi ja ensiapu. Logistiikan perustutkinnon suorittaneiden työllistymisprosentti on ollut
hyvä ja osa opiskelijoista on hakeutunut jatkokoulutuksiin.
•••••
10
Tavoitteena vastuunsa tunteva kuljettaja
Antin Autokoulun ja Raahen osaamiskeskus
Oy:n periaatteena on kouluttaa asenteiltaan liikenneturvallisuutta edistäviä, vastuun oivaltavia
kuljettajia ammattiliikenteeseen. Tarkoitus on
auttaa opiskelijoita ratkaisemaan henkilö- ja
tavarankuljetuksiin liittyviä tarpeita moottoriajoneuvoilla turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöystävällisesti.
Viime vuosina yhteistyökumppanit ovat tuotteistaneet ja jalostaneet koulutuksia luomalla
muun muassa organisaatioihin sopivan, perustoimintaa tukevan ohjaus- ja johtamisjärjestelmän. Tämä mahdollistaa tietoisen keskittymisen
asiakkaan laadukkaaseen valmentamiseen koulutustilanteessa.
Opiskelijan ainutlaatuisuus halutaan huomioida, joten opetus ei tapahdu automaattiohjauksella, vaan yksilöllisellä, asiakkaan oppimista
tukevalla menetelmällä. Opiskelijoita kannustetaan oivaltamaan mahdollisuutensa valita
lukuisista vaihtoehdoista turvallinen ja ympäristöystävällinen tapa toimia tieliikenteessä. Hyvä
asenne, joka muotoutuu yksilön löytäessä koske-
AIKUN KAIKU 2010 | KIINTEISTÖALAN PALVELUT
tuksen ja kokemuksen omaan arvokkuuteensa,
on tärkeintä liikenteessä.
Opetustilanteissa on luontevia mahdollisuuksia kohdella opiskelijaa arvostavasti. Tätä kautta
myös opiskelija arvostaa toisia liikenteessä. Tällä on merkittävä vaikutus liikenneturvallisuuden
parantamisessa.
Yhteistyökumppaneiden tavoitteena on jatkossa ylläpitää jo saavutettu, hyvä laatumielikuva toiminnassa. Verkostot ja suhteet eri toimijoiden kanssa ovat hyvässä kunnossa. Antin
Autokoulu ja Raahen osaamiskeskus Oy tullaan
tuntemaan myös tulevaisuudessa esimerkillisenä toimijana logistiikka-alalla. •
Tietotekniikan opiskelu kannattaa
aikuisenakin
TEKSTI Paula Snellman
Tietotekniikan opiskelu kannattaa, sillä taitojen
kehittämisen avulla työntekijä voi saavuttaa jopa
10–15 prosentin kustannus- ja työaikasäästöjä.
Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myös työssä
viihtymiseen ja jaksamiseen. Monet työnantajat
edellyttävätkin nykyisin todistusta tietoteknisestä osaamisesta. Todistuksesta on hyötyä myös
opiskelupaikkaa hakiessa tai eri alojen tietotekniikkaopintojen hyväksilukemisen yhteydessä.
Tietokoneen ajokortti on todiste tietotekniikkaosaamisesta. Tutkintojen suorittamisen voi
aloittaa Kansalaisen @-kortista, joka on hyödyllinen kaikille tietoyhteiskunnan jäsenille. Siitä
on helppo jatkaa Tietokoneen käyttäjän A-kortin
perustutkintoon, joka sopii hyötykäyttäjille, jotka käyttävät tietokonetta työssä ja vapaa-aikana.
Tietokoneen käyttäjän AB-kortti puolestaan mittaa tehokäyttäjän valmiuksia.
Tutkinnot suoritetaan moduulikohtaisina
näyttökokeina. Kaikki moduulit läpäistyään
opiskelija saa virallisen, kaksikielisen tutkintotodistuksen. Mikäli tutkinto jää kesken tai sitä
tenttii useammassa organisaatiossa, saa osasuorituksista todistukseksi opintokortin. Keskenjäänyttä tutkintoa on siten helppo jatkaa tauonkin
jälkeen.
Internet mahdollistaa opiskelun ajasta tai paikasta riippumatta. Raahen Aikun verkko-opinnot on rakennettu Moodleen, verkkopohjaiseen
oppimisympäristöön, jossa voi hakea tehtävät,
palauttaa tehtäviä, esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluihin. Verkko-opiskeluna voi suorittaa Kansalaisen @-ajokortti- tai Tietokoneen
A-ajokortti -tutkinnot. •
Unelmista totta
viikossa
STO-ennakointi™ on menetelmä, jonka avullavoidaan nopeasti ja kustannustehokkaasti tuottaa toimenpideohjelma organisaation strategisen, taktisen ja operatiivisen tason toimijoille.
Osana menetelmää on erilaisia testattuja ennakoinnin ja vaikutusten arviointimenetelmiä.
Osallisuuden ja yhteisön asiantuntijuuden avulla laaditaan päätöksentekosarjat sekä tuotetaan
selkokieliset toimintaohjeet ja tuloskortit, joissa toimijat tunnistavat itse kriittiset vastuunsa
ja tehtävänsä. STO-prosessi voidaan viedä läpi
organisaatiossa yhden viikon aikana niin, että
yhteisö käyttää yhteistä kokoontumisaikaa korkeintaan yhden työpäivän verran.Vaikutusten
arviointityökalujen avulla ihmiset rohkaistuvat
arkityössään tekemään ne päätökset, jotka edellyttävät nopeaa reagointia.
Lisätietoja STO-ennakointimenetelmästä antaa menetelmäasiantuntija, opettaja Maija
Marjaniemi, 044 439 3282, maija.marjaniemi@
raahenaakk.fi. •
MONIALAPALVELUT | AIKUN KAIKU 2010
11
•••••
monialapalvelut • • • • •
• • • • • monialapalvelut
maahanmuuttajat joukossamme
TEKSTI Saara Al-Khanji KUVA Tiina Tiirola
Raahen Aikussa opiskelee maahanmuuttajien
kotoutumiskoulutuksissa tai muissa koulutuksissa huomattava määrä ulkomailta tulleita
opiskelijoita. Tilastokeskuksen lukujen mukaan
maahanmuutto Suomeen oli vuonna 2007 koko
itsenäisyyden ajan suurin. Maahan muutti ulkomailta 22 450 henkilöä.
Siirtolaisuus eli maasta toiseen muuttaminen väliaikaisesti tai pysyvästi on ollut tavallista
kautta aikojen. Syyt siirtolaisuuteen ovat vaihdelleet maasta ja aikakaudesta riippuen, mutta
usein siirtolaisuuden taustalla ovat taloudelliset
vaikeudet sekä kotimaassa tapahtuneet muutokset väestössä, taloudessa tai elinkeinoelämän
rakenteessa.
Ulkomaalaisten määrä Suomessa on vuodesta
1995 yli kaksinkertaistunut. Tuolloin maassamme asui noin 68 000 ulkomaalaista. Vuoden 2008 lopussa heitä oli noin 143
000. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä
on kuitenkin
huomattavasti suurempi,
kun otetaan
huomioon
ulkomailla
syntyneet ja
Suomen kansalaisuuden
saaneet henkilöt.
Vietnamilainen Hgop
Rahla ja thaimaalainen Natthaporn Koskenkangas opiskelivat
MAMU4-koulutuksessa. Kuvassa olevat autot
valmistuivat leikkaamalla ensin kappaleet plasmaleikkauskoneella, puhdistamalla jäysteet kulmahiomakoneella ja hitsaamalla autot kasaan.
Autot viimeisteltiin vielä hiekkapuhaltamalla ja
pohjamaalaamalla ennen varsinaista väriä.
Kuka on maahanmuuttaja?
Maahanmuuttaja eli siirtolainen voi olla työn,
opiskelun tai puolison vuoksi Suomeen muuttanut henkilö. Siirtolaisuus on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkea kansainvälistä liikkuvuutta,
erittelemättä liikkeellelähdön syitä. Suurimmat
ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat venäläiset,
virolaiset ja ruotsalaiset, seuraavina tulevat somalialaiset, kiinalaiset ja thaimaalaiset.
Suomeen muuttanut maahanmuuttaja voi
olla myös henkilö, joka on omassa kotimaassaan
joutunut vainon kohteeksi rodun, kansalaisuuden tai poliittisen mielipiteensä vuoksi ja hakee
sen vuoksi Suomesta turvapaikkaa. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain tietyn määrän ihmisiä, joille on myönnetty pakolaisstatus, mikä tarkoittaa sitä, että
he ovat kiintiöpakolaisia. Suomen vuosittainen
pakolaiskiintiö on 750. Siirtolaisuutta pyritään
ohjaamaan sekä kansainvälisin sopimuksin että
kansallisella lainsäädännöllä.
Maahanmuuttajat oppilaitoksissa
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ja opiskelijoita on suomalaisissa kouluissa ja oppilaitoksissa
noin 35 000, ja määrä kasvaa vuosittain. Suomen
opetusministeriö haluaa kehittää Suomen koulutusjärjestelmää sellaiseksi, että se ottaa huomioon maahanmuuttajien erityistarpeet sekä maahanmuuttajaopetuksen opettajatarpeet.
Opetuksen henkilökohtaistamisen mahdollisuudet tulee hyödyntää varhaiskasvatuksesta
alkaen. Kotouttamisessa ensisijaista on suomen
tai ruotsin kielen riittävä hallinta oman äidinkielen säilyttämisen ja kehittämisen ohella. Perusopetusta vailla olevien aikuisten mahdollisuutta
peruskoulun suorittamiseen tuetaan. Luku- ja
kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetukseen ministeriö pyrkii kiinnittämään erityistä
huomiota. Täysin lukutaidottomat maahanmuuttajat ovat usein naisia, jotka eivät ole käyneet
koskaan koulua. Myös Raahen Aikun järjestämissä maahanmuuttajakoulutuksissa opiskelee
eritasoisia opiskelijoita lukutaidottomista koulutettuihin.
Maahanmuuttajien kotouttaminen ja koulutus
Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena
on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa vakinaisesti asuvalla
oppivelvollisuusikäisellä (7–17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin.
Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan
valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita,
mutta samalla huomioidaan oppilaiden taustat
ja lähtökohdat, kuten äidinkieli ja kulttuuri sekä
maahanmuuton syy ja maassaoloaika. Opetuksen tulee myös tukea oppilaan kasvamista sekä
suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.
Kotoutumisen tavoitteena puolestaan on,
että maahanmuuttaja saavuttaa sellaiset tiedot
ja taidot, jotka ovat tarpeen suomalaisessa työelämässä ja yhteiskunnassa, ja säilyttää samalla
oman kielensä ja kulttuurinsa.
Jokainen maahanmuuttaja, joka on asunut
Suomessa alle kolme vuotta, joka on työtön
työnhakija ja on oikeutettu saamaan toimeentulotukea, laatii yksilöllisen kotoutumissuunnitelman työvoimatoimiston ja kunnan kanssa.
Työikäisten suunnitelmasta päävastuussa on
työvoimatoimisto, mutta iäkkäät, kotiäidit sekä
nuoret tekevät suunnitelmansa sosiaalitoimiston kanssa. Suunnitelmaan voi sisältyä muun
muassa erilaista koulutusta, kuntoutusta ja
työharjoittelua. Maahanmuuttajan velvollisuus
on osallistua toimenpiteisiin, joista on sovittu
suunnitelmassa. Maahanmuuttajalla on oikeus
kotoutumissuunnitelmaan kolmen vuoden ajan,
jos hän ei saa sitä ennen vakinaista työpaikkaa
tai tutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. •
Millenniaalit – tämän päivän lapsia ja nuoria
TEKSTI Tarja Väisänen
1980-luvun jälkeen syntyneitä nykypäivän lapsia ja nuoria voidaan
nimittää Millenniaali- sukupolveksi. Millenniaalit ovat taitavia
ja motivoituneita kokeilijoita
teknologian palveluiden käytössä.
He tavoittelevat uudenlaista julkisuutta ja osallistumista. Samalla
he haastavat kaikki entiset nuoret
oppimaan uusia vuorovaikutustaitoja ja modernia yhteisöllisyyttä.
Lasten ja nuorten perustarpeet
•••••
12
ovat pysyneet samoina sukupolvelta toiselle. Ihminen tarvitsee
kasvaakseen ruokaa, juomaa,
puhtautta, lepoa, liikuntaa, hoivaa,
huolenpitoa sekä luovaa ja mielekästä tekemistä turvallisissa ja oppimista edistävissä ympäristöissä.
Kasvunsa tukemiseen ja ihmisenä
olemiseen lapset ja nuoret tarvitsevat turvaverkkoa, joka ei petä tai
kaadu sähkökatkoksen sattuessa.
Raahen Aikussa olemme
AIKUN KAIKU 2010 | MONIALAPALVELUT
Hieromalla hyvää oloa
Kotouttaminen tarkoittaa niitä toimia, joilla
viranomaiset auttavat maahanmuuttajia
kotoutumaan. Jokainen suomen kunta laatii
kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimatoimiston, kelan sekä maahanmuuttajien
omien ja muiden järjestöjen kanssa. Ohjelmassa sovitaan, mitä kaikkea voidaan tehdä,
jotta maahanmuuttajat kotoutuisivat.
ottaneet Millenniaalien haasteet
vastaan. Olemme opetelleet
uusia vuorovaikutustaitoja, kuten
Moodle-oppimisympäristössä
työskentelyä. Lisäksi olemme
panostaneet moniammatilliseen
yhteisöllisyyteen yhdistämällä
perhepäivähoitajan, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjaajan sekä lasten ja nuorten
erityisohjaajan ammattitutkintoihin johtavat koulutukset yhdeksi
koulutuskokonaisuudeksi.
Tavoitteenamme on jo kouluttautumis- ja tutkinnonsuorittamisvaiheessa löytää yhteinen kieli eri
ammattikuntien välille ja yhdistää
ammatillinen osaaminen ja voimavarat. Yhdessä työskentelemällä
toimimme lasten ja nuorten sekä
perheiden hyvinvoinnin puolesta,
syrjäytymistä ja pahaa oloa vastaan. •
TEKSTI Paula Snellman KUVA Tita Haapajoki
Raahen Aikussa voi suorittaa hierojan ammattitutkinnon oman työn ohessa opiskellen. Useat
opiskelijat ovat valmistuttuaan vaihtaneet entisen,
asiakeskeisen leipätyönsä uuteen, ihmisläheiseen
ammattiin. Hyväksytyn tutkinnon suoritettuaan opiskelija saa ammattinimikkeen koulutettu hieroja.
Koulutetun hierojan nimike mahdollistaa arvolisäverovapauden hierojan toimen osalta sekä oikeuden
rekisteröityä Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirasto) alaisuuteen, mikä taas mahdollistaa potilasvakuutuksen saamisen. •
Sively, taputus, vanutus ja täristys ovat osa hierojan jokapäiväistä arkea. Hierontatekniikoita löytyy maailmasta noin
200 erilaista. Yleisimpiä hierontatyylejä ovat klassinen hieronta, urheiluhieronta, intialainen päähieronta, japanilainen
shiatsu-hieronta, klassinen ruotsalainen hieronta sekä suklaa- ja hunajahieronta. Hierontapalveluita käytetään esimerkiksi erilaisten kehon jännitystilojen laukaisuun.
Oma motivaatio on tärkeintä
suomen kielen
opiskelussa
TEKSTI JA KUVA Paula Snellman
Georgialainen, suomen kieltä opiskeleva farmaseutti Ija Nachkepija
opiskeli ammattiinsa Pietarissa.
Työkokemusta apteekkialalta
hänelle on kertynyt Venäjällä
kuusitoista vuotta. Ija osaa äidinkielensä georgian lisäksi sujuvasti
venäjää. Suomeen Ija muutti
perheensä kanssa kaksi vuotta
sitten. Hänen miehensä työskentelee Siikajoen Betonitukku Oy:n
palveluksessa.
– Mieheni työnantaja ja hänen
vaimonsa ovat olleet ihanan ystävällisiä. He ovat auttaneet kaikessa
mahdollisessa koko perhettä, Ija
kertoo.
Muuttaessaan Suomeen perhe
osasi vain muutaman sanan suomea. Ijan alakouluikäinen poika
oppi kielen nopeasti ja toimikin
usein alkuaikoina tulkkina Ijan mukana eri virastoissa ja laitoksissa.
Tänä päivänä Ija voi olla ylpeä
myös omasta kielitaidostaan, sillä
hän on suorittanut yleisen kielitutkinnon suomen kielessä.
– Opiskelussa suurin työ on ollut
itsellä. On täytynyt olla riittävän
motivoitunut jaksaakseen harjoitella ja harjoitella.
Ija kävi ensimmäisen kerran
kielitestissä pyrkiessään keväällä
ammattiopistoon. Silloin hän oli
opiskellut suomea maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa
noin kahdeksan kuukautta. Testi
oli liian vaativa ja Ija tunsi itsensä
hermostuneeksi. Elokuussa hän
osallistui yleisen kielitutkinnon
keskitason testiin. Testissä arvioitiin kuullun ja luetun ymmärtämistä, puhumista, kirjoittamista,
kielioppia ja sanastoa.
– Kysymyksiä oli paljon, mutta
asiasta ei tarvinnut tietää kaikkea,
vain sopivasti. Testi meni läpi.
Onnistuneista kieliopinnoistaan
Ija haluaa antaa suuren kiitoksensa Raahen Aikun suomen kielen
opettajille. Hän jatkaa edelleen
ahkerasti suomen kielen opintojaan ja toivoo jatkossa pääsevänsä
vielä takaisin apteekkialalle. Ammatissa tarvittava latinan sanasto
ja matematiikka ovat hänellä
hallussa, mutta suomen kielen
apteekkialan
ja terveydenhuollon sanastoa
täytyy vielä opiskella.
– Haluan jäädä perheeni kanssa
pysyvästi asumaan kauniiseen ja
turvalliseen Suomeen. •
Opiskelun
avulla elämästä
täyttä elämää
Lapsuus on onnen aikaa, lyhyttä ja virvoittavaa. Ympärillä on
paljon kiinnostavaa ja kaikki on
mahdollista. Lapset ovat meidän
tulevaisuutemme. Heidän välitön
luonteensa tuo hoitajan ja kasvattajan työhön mielenkiintoa ja
innostusta.
Olen valmistunut fysiikan ja
matematiikan opettajaksi Venäjällä. Muutettuani Suomeen mietin,
mitä haluan tehdä. Olen aina
halunnut toimia lasten kanssa ja
hakeuduin sekä valmistuin perhepäivähoitajaksi Raahen aikuiskoulutuskeskuksesta. Kaikki opettajat
ovat ammattilaisia ja taitavia. He
tuntevat hyvin oman työnsä. Nyt
toimin Ruukissa perhepäivähoitajana ja tykkään kovasti ammatistani.
Toimintatuokion jälkeen lasten
silmissä oleva loiste antaa lisävoimaa ja auttaa rakentamaan uusia
luovia toimintoja.
Työni vastapainoksi halusin
kehittää lisää ammatillisia taitojani ja aloitin opiskelut lasten ja
nuorten erityisohjaajaksi. Tätä
kirjoittaessani opintoni ovat jo loppuvaiheessa. Perhepäivähoitajan
sekä lasten ja nuorten erikoisohjaajan ammattitutkinnot tuovat
yhdessä laaja-alaisen näkemyksen
siitä, miten voin auttaa lasta ja
hänen perhettään.
Koulutuksessa on aina mahdollisuus kehittää ja realisoida
itseään. Opiskeluaikana olemme
järjestäneet erilaisia tapahtumia,
jotka suunniteltu lapsille ja nuorille
perheineen. Ei voi olla parempaa
palkintoa tehdystä työstä, kuin
tyytyväinen katse lasten silmissä.
Elämässä on paljon asioita, joita
kannattaa oppia. Opiskelu rikastaa
ja raikastaa elämää sekä antaa
uusia mahdollisuuksia ja ystävyyssuhteita.
Maahanmuuttajalle haluan
sanoa, että jos haluat muuttaa
omaa elämääsi ja haluat tehdä
lempityötäsi, mene rohkeasti opiskelemaan ja kehittämään kykyjäsi.
Henkilökunta Raahen Aikussa on
aina valmiina auttamaan sinua,
antaa tukensa ja selventää asioita
tarvittaessa.
Irina Parfentieva
MONIALAPALVELUT | AIKUN KAIKU 2010
13
•••••
oppisopimus • • • • •
Timo ja Tiina auttavat sinua oppisopimukseen liittyvissä asioissa.
Oppisopimus on pääsääntöisesti
työpaikalla tapahtuvaa koulutusta.
Kuvassa Timo Ranz ja tuotantopäällikkö Seppo Kenakkala Rautaruukki Oyj:n
voimalaitoksella.
ria kutsutaan työpaikkakouluttajaksi. Rooli on
todella merkittävä ja vastuullinen, eikä sitä voi
antaa kenelle tahansa.
oppia ikä kaikki!
TEKSTI Timo Ranz KUVAT Tiina Tiirola ja WTF Design Oy
Kiinnostaako sinua hankkia omassa ammatissasi alan tutkinto tai lisäkoulutusta? Oletko kenties esimiesasemassa ja harkitsemassa uuden työntekijän
palkkaamista? Tarttuisitko opiskelumahdollisuuteen, jos sellaista tarjottaisiin, omassa työyhteisössäsi ja palkallisena?
Oppisopimuskoulutus tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja työntekijöiden rekrytointiin yrityksen näkökulmasta
ajateltuna. Oppisopimus on ammatillisen koulutuksen yksi muoto suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, ja sen perusteella se on suorittajalleen
maksutonta koulutusta.
Mitä oppisopimus sitten pitää sisällään? Oppisopimuskoulutuksella tarkoitetaan työpaikalla
käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään
jossakin sopivassa oppilaitoksessa suoritettavilla
teoriaopinnoilla. Tässä on pähkinänkuoressa
oppisopimuksella tapahtuvan opiskelun ajatus.
Oppisopimusmuotoinen opiskelu ei ole uutta,
mutta asiaa kannattaa vielä katsoa aivan perusteista lähtien.
•••••
14
Opiskelijana töissä
Oppisopimuskoulutuksessa oleva opiskelija on
työntekijä, jota koskevat samat velvollisuudet ja
vastuut kuin muitakin työntekijöitä työpaikalla.
Oppisopimus on työnantajan ja työntekijän suhde, joka rinnastetaan määräaikaiseen työsuhteeseen. Työntekijä tekee työehtosopimuksen
mukaisten ehtojen mukaan työtä ja saa siitä
palkan. Suurin osa oppisopimuksen ajasta ollaan töissä. Yleensä noin 20 % ajasta on opiskelua työpaikan ulkopuolella.
Työnantajallakin on erityinen rooli silloin,
kun yrityksessä on sopimusopiskelijoita. Työssä
tapahtuva oppiminen ei tietysti tapahdu itsestään, vaan se tarvitsee onnistuakseen vahvaa ja
sitoutunutta ohjaamista. Opiskelijaa ohjaa kokenut ammattiosaaja yrityksestä. Ohjaavaa konka-
AIKUN KAIKU 2010 | OPPISOPIMUSPALVELUT
Edut työnantajalle
Oppisopimuksen kautta yritys saa palkkaa nauttiville työntekijöilleen maksuttoman koulutuksen. Sen lisäksi oppisopimusta puoltavat seuraavat seikat:
– Työntekijää koulutetaan juuri oman talon tarpeisiin.
– Työntekijän ohjaamisesta työnantaja saa kuukausittaisen koulutuskorvauksen.
– Työsuhde on määräaikainen ja se voi olla kestoltaan neljästä kuukaudesta aina noin kolmeen vuoteen saakka. Oppisopimus
tarjoaa siis yhden tavan hallittuun ja
matalan riskin rekrytointiin.
– Työnantajan palveluksessa olevat kokeneet ”konkarit” pystyvät siirtämään uudelle työn
tekijälle omaa osaamistaan riittävän pitkän ajanjakson aikana. Edellä mainitun työ paikkaohjaajan rooliin kannattaa siis valita osaavaa ja kokenutta henkilöstöä.
– Oppisopimus tarjoaa oivallisen tavan
toteuttaa yrityksen sukupolvenvaihdosta.
Mikäli työntekijä on ennen oppisopimukseen
tulemista työttömänä, työnantaja voi hakea
palkkatukea uuden työntekijänsä palkkakuluja
kattamaan. Tukea haetaan TE-toimistosta eli entisestä työvoimatoimistosta.
Edut opiskelijalle
Opiskelijan näkökulmasta oppisopimus tarkoittaa työssä olemista ja työtehtävien opettelua
oman luottohenkilön eli työpaikkakouluttajan
avustuksella. Yksinkertaisen nyrkkisäännön
mukaan kuitenkin 1/5 oppisopimusajasta on
teoriakoulutusta jossakin muualla kuin työpaikalla. Työnantajan tulee järjestää työaika siten,
että oppisopimuskoulutuksessa oleva työntekijä
pääsee suorittamaan opintojaan opintosuunnitelman mukaisesti.
Teoriaopintojaksot voivat olla esimerkiksi
yhdestä päivästä yhteen viikkoon kerrallaan.
Tämä teoriaopiskelu tukee työssä tapahtuvaa
oppimista. Esimerkiksi kaukolämpöasentaja
tekee työssään erilaisia käytännön työtehtäviä
vanhemman ammattimiehen ohjauksessa ja
oppilaitoksessa teoriajakson aikana puolestaan
opiskelee kaukolämpöverkkojen suunnittelua ja
mitoitusta.
Oppisopimuksella opiskelija pystyy hankkimaan tutkinnon ollessaan palkkatyössä. Valmistuessaan opiskelija on hyvissä asemissa työmarkkinoilla, koska opinnot ovat tarjonneet toisaalta
vahvan taustan teoriaopintojen muodossa ja
samaan aikaan opiskelija on saanut arvokasta,
oikeaa työkokemusta.
Opiskelija saa teoriakoulutuspäiviltä päivärahaa, matkakorvauksen ja mahdollisesti perheavustuksen, jos hänellä on alaikäisiä huollettavanaan. Työnantajan ei siis tarvitse maksaa
palkkaa opiskelijan teoriaopintopäivien ajalta ja
saa silti kaiken hyödyn itselleen osaavasta työntekijästä. Toki työnantaja halutessaan voi maksaa palkkaa opiskelupäiviltäkin, mikä yleensä
on opiskelijalle parempi korvaus kuin edellä
luetellut ns. opintososiaaliset etuudet. Teoriajaksot tai tietopuolinen opetus, kuten sitä myös
nimitetään, on opiskelijalle maksutonta.
Oppisopimusyhteistyö
Oppisopimusmuotoiseen opiskeluun tarvitaan
useita osapuolia, jotka yhdessä suunnittelevat,
rahoittavat ja toteuttavat opinnot. Suomessa on
noin 90 eri tahoa, kuten oppilaitoksia tai kuntayhtymiä, joita nimitetään useimmiten oppisopimustoimistoiksi tai oppisopimuskeskuksiksi.
Jotta kokonaisuus onnistuu ja toimii, tarvitaan siis aina seuraavat osapuolet:
– opiskelija eli työntekijä,
– työnantaja, joka ohjaa oppimista
työtehtävissä,
– oppilaitos tai koulu, jossa opiskelija käy suunnitelman mukaan täydentämässä
osaamistaan,
– oppisopimustoimisto, joka hallinnoi
oppisopimusta kokonaisuudessaan ja
rahoittaa sen.
Oppisopimuksen nice-to-know
– Vuositasolla oppisopimuskoulutukseen käytetään noin 130 miljoonaa euroa Suomessa.
– Oppisopimuksia saa laatia vain luvan saanut koulutuksenjärjestäjä. Niitä on 91 kappaletta Suomessa, meillä Raahen oppisopimuskeskus.
– Erilaisia opiskeltavia tutkintoja on yli 350 kappaletta.
– Yliopisto- ja ammattikorkeaopinnot jäävät vielä oppisopimuksen ulkopuolelle.
– Mahdollisia opintoja on laajuudeltaan erilaisia:
• perustutkintoja
• ammattitutkintoja
• erikoisammattitutkintoja
• ei-määrämuotoista lisäkoulutusta
– mikäli oppisopimukseen liittyy palkkatuen myöntäminen työnantajalle, TE-toimisto on yhtenä osapuolena mukana.
Omassa seutukunnassamme oppisopimukseen
liittyviä asioita hoitaa Raahen oppisopimuskeskus, joka sijaitsee Raahen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen tiloissa. Oppisopimuskeskuksessa on kaksi työntekijää: Timo Ranz ja Tiina
Tiirola. Timo Ranz aloitti oppisopimuskoordinaattorina elokuussa 2010 ja Tiina Tiirola toimii oppisopimussuunnittelijana. Timo ja Tiina
auttavat mielellään kaikissa kysymyksissä, jotka
liittyvät oppisopimukseen. He toimivat alueella
oppisopimustoimintaa valvovina ja ohjaavina
henkilöinä.
Raahen oppisopimuskeskus tekee päätöksen
oppisopimuksen aloittamisesta ja sen keskeisestä sisällöstä, kun työnantajana toimiva yritys
sijaitsee Raahen seutukunnassa.
Oppisopimus on koko ajan kasvattanut suosiotaan. Oppisopimusten määrä on kuitenkin
osittain rajoitettu, joten omasta kiinnostuksesta
asiaa kohtaan kannattaa kertoa hyvissä ajoin Timolle tai Tiinalle. •
Oppisopimuksella voit opiskella MUUN MUASSA:
– automaalariksi
– floristiksi
– hitsaajaksi
– karjatalouden ammatti-
tutkinnon
– kiinteistönhoitajaksi
– koneistajaksi
– lastenohjaajaksi
– autonkuljettajaksi
– putkiasentajan erikois ammattitutkinnon
– sirkusalan perustutkinnon
Ota siis yhteyttä, niin autamme
sinua!
Opiskelija saa
– työpäiviltä palkkaa
– opiskelupäiviltä palkkaa tai opintososiaalisia etuuksia, kuten
• päivärahaa ansiomenetystä korvaamaan
• perheavustusta, jos lapsia
• matkakorvausta, jos yli 10 km matkaa
• mahdollisesti majoitus korvausta
Yritys saa
– koulutuskorvausta opiskelijan ohjaamisesta
– mahdollisesti palkkatukea
– maksuttoman opetuksen
työntekijälleen
RAAHEN OPPISOPIMUSKESKUS
Missä voi opiskella oppisopimuksella?
Yrityksessä, jossa pystytään
ohjaamaan ammatin opettelussa.
Maksaako opiskelu minulle?
Opinnot ovat suorittajalleen
ilmaisia.
Milloin voin aloittaa?
Joustavasti, tilanteen mukaan,
soita ja kysy!
Kuka myöntää opiskeluluvan?
Kirjallisen sopimuksen tekee
paikallinen viranomainen eli
Raahen oppisopimuskeskus.
Paljonko saan palkkaa
työstä?
Työehtosopimuksen mukaan.
Timo 044 439 4342, [email protected]
Tiina 044 439 4338, [email protected]
Mikäli et heti tavoita, niin infomme palvelee: 040 700 7170.
Tavataan oppisopimuskeskuksessa, yrityksessä, kahvikupposen ääressä,
missä vain!
Tie oppisopimuskoulutukseen
1. Paikanna yritys, jossa
haluaisit opiskella!
Toimitusjohtajan kommentti oppisopimuksesta:
Linkkejä
- osaan.fi
- raahenaiku.fi
- oph.fi
- nayttotutkinnot.fi
FAQ
”Meillä on erinomaisia kokemuksia uusien työntekijöiden kouluttamisesta nimenomaan oppisopimuksella. Työntekijät pääsevät heti kunnon
töihin ammattilaisen opastuksessa. Kyllä tämä on meille ollut paras
ratkaisu rekrytointiin!”
2. Soita tai lähetä sähköpostia
Raahen oppisopimuskeskukseen
tai tule kahville juttelemaan
toiveistasi!
3. Aloittaminen onnistuu
joustavasti.
toimitusjohtaja Jarkko Sarkkila, Raahen Autopelti Oy
OPPISOPIMUSPALVELUT | AIKUN KAIKU 2010
15
•••••
Kahvia ja opiskelutehtäviä
Lataan kahvinkeittimen toimintavalmiuteen ja katsahdan
kalenteriini. On Yrittäjän päivä, 5.9. On tässä elämässäkin kaikenlaista yrittämistä, huomaan naurahtavani. Minussakin asuu
sisäinen yrittäjä, sillä olen aina halunnut oppia uutta elämässäni,
niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Sitähän opiskelukin on: oppimista uuteen
ammattitaitoon tai opin syventämistä. Tosin nyt opiskeluni on erilaista kuin ennen –
motivaationi on parempi. Olen jo huomannut minkä sortin oppija olen, joten osaan
hyödyntää itsetuntemustani.
Onhan opiskelu kieltämättä hektistäkin perheen pyörittäjälle, mutta samalla antoisaa,
sillä se antaa hengähdyshetken kotiympyröistä. On myös suuri nautinto, kun kahvinsa ja
ruokansa saa nauttia lämpiminä ja aikuisessa seurassa.
Se onkin todella hyvälaatuista, se seura nimittäin. Luokassamme on todella hyvä henki.
Jokainen saa olla oma itsensä ja kokemuksia jaetaan käsiteltävistä asioista. Oppimista
tapahtuu siis myös muiden kautta. Tänä etäkurssien auvoisana aikana ei voi mielestäni
kylliksi korostaa sosiaalisen kanssakäymisen tarpeellisuutta. Ihminen on sosiaalinen
eläin ja tarvitsee toista ihmistä kanssakäymiseen, yksin ei töitä tehdä. Tällainenhan
minä kyllä itsekin olen, sosiaalinen pärpättäjä, joka touhottaa siellä sun täällä. Taidan
siis olla aivan omalla alallani.
Katselen kalenteriviikkoa eteenpäin. Opiskeluviikonloppu tulossa, ihanaa! Taas saan
opiskella uutta ja tavata jo niin tutuksi tulleita ystäviä. Etätehtäviäkin taitaa tulla,
tiedossa on siis kahvin täyteisiä öitä tietokoneen ääressä, kun muu talo nukkuu. Ammattitutkinto on aina ammattitutkinto, ei se ilmaiseksi tule. Kyllä sen eteen pitää töitä tehdä
plus tutkinnot päälle. Mutta kun urakka on ohi, ei tunnetta hienosta saavutuksesta voita
mikään.
Tutkintojen arvostus on onneksi noussut myös yhteiskunnassamme. Pappani on korostanut minulle pienestä pitäen opiskelun tärkeyttä. Opiskelu ei ole koskaan turhaa, eikä
se tieto, mikä päähän jää. Sitä ei kuulemma kukaan voi viedä pois, ellei vie koko päätä.
Tottahan se on. Kulkekaamme siis pystypäin kohti uusia tuulia ja haasteita!
Sonja Haarakangas, lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinnon opiskelija
Raahen Aiku mukanasi kehittämässä ja
kehittymässä
TEKSTI Paula Snellman
Raahen Aiku eli Raahen ammatillinen
aikuiskoulutuskeskus keskittyy työelämän
kehittämis- ja palvelutehtävän saaneena
yksikkönä Raahen seudun uusitun elinkeinostrategian ja alueen toimialarakenteen
tarpeitten mukaisiin osaamisalueisiin.
Panostamme arjen innovaatiotoimintaan,
kansainvälistymiseen ja ultralujien metallien
käsittelyyn.
Aikuiskoulutustarjontamme lisäksi palvelemme seudun työ- ja elinkeinoelämää lukuisten
hankkeidemme avulla. Raahen Aikun päämääränä on toimia aktivoijana yritysten ja
yhteisöjen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteenamme on henkilöiden sekä yritysten
•••••
16
verkostoituminen ja liiketoimintaosaamisen
kehittäminen kumppanuusajattelun avulla.
Henkilöstömme vastaa muun muassa
kokonaisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan,
turvallisuuden, informaatio- ja viestintäteknologian, luonnonvaran ja yrittäjyyden,
kiinteistöpalvelu- ja rakennustoiminnan,
logistiikan, laaja-alaisen metalliosaamisen
sekä välityömarkkinoiden haasteisiin. Koulutustarjontaamme kuuluvat myös eri ammatteihin ohjaavat sekä maahanmuuttajille
suunnatut koulutukset. Raahen aikuiskoulutus Oy toimii lisäksi seutukunnan alueella
oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä.
AIKUN KAIKU 2010 | KIINTEISTÖALAN PALVELUT
Näyttötutkintojen
vastaanotto
Raahen ammatillisella aikuiskoulutuskeskuksella on voimassa olevat, omat järjestämissopimukset seuraaviin tutkintoihin:
• Perhepäivähoitajan ammattitutkinto
• Koululaisten aamu- ja iltapäivä ohjaajan ammattitutkinto
• Lasten ja nuorten erityisohjaajan
ammattitutkinto
• Laitoshuoltajan ammattitutkinto
• Tietojenkäsittelyn ammattitutkinto
• Karjatalouden ammattitutkinto
• Hitsaajan ammattitutkinto
• Koneistajan ammattitutkinto
• Levytekniikan ammattitutkinto
• Levytyömestarin erikoisammattitutkinto
• Kone- ja metallialan perustutkinto
• Talonrakennusalan ammattitutkinto
• Talonrakennusalan erikoisammatti tutkinto
• Rakennusalan perustutkinto
Vuoden 2011 aikana haemme uusia
sopimuksia logistiikan, hieronnan sekä
koulunkäynnin toimialueille.
Lisätietoja: 040 700 7170 / info.
Palvelutarjonta
Kiinteistöpalvelut
• hankesuunnittelun kustannuslaskenta
• kiinteistöautomaatio ja turvallisuus
• korjausrakentaminen
• rakennusalan asiakastyöt
• toimialakohtaiset konsultointi- ja
asiakaspalvelut
• yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja koulutus
• asiantuntijaluennot ja seminaarit
Metallialan palvelut
• CAD/CAM-suunnittelu ja sähköinen dokumentointi
• hitsausmenetelmät ja luokkahitsaukset
• metallialan asiakastyöt
• mittatarkkojen osien plasmaleikkaus
ja -viisteytys
• toimialakohtaiset konsultointi- ja
asiakaspalvelut
• yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja
koulutus
• asiantuntijaluennot ja seminaarit
• tuotantostudio
Monialapalvelut (it, sosiaali- ja terveys,
luonnonvara, liiketalous)
• maatilojen työturvallisuuskartoitukset
• toimialakohtaiset konsultointi- ja
asiakaspalvelut
• yksilöllinen ohjaus, neuvonta ja koulutus
• asiantuntijaluennot ja seminaarit
• kansainvälisyys (esim. tulkkipalvelut, vieraiden kulttuurien kohtaamiseen liittyvät palvelut)