1. No category

SIUNTIO
ABC PIKKALA
ASEMAKAAVA
Luonnos
24.6.2014
Pertti Hartikainen
Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki
p. 09-1481943, 0400-425390
sähköp: [email protected]
Vireille tulosta ilmoitettu: Teknisen lautakunnan päätös 29.4.2014
Luonnos nähtävänä (MRA 30 §) …
Ehdotus nähtävänä (MRA 27 §) …
Hyväksytty …
1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Kaava-alueen sijainti
Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa.
Degerbyntie
Siuntiontie
Läntinen Kuninkaantie
1
1.2
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi
ABC Pikkala
Kaavan tarkoitus ja työn alustavat tavoitteet
 ABC- Pikkalan alue saatetaan asemakaavan piiriin.
 Huonokuntoinen huoltoasema/ravintola puretaan ja korvataan vastaavalla uudella, mutta
hieman suuremmalla rakennuksella. Polttoaineen jakelukatos säilyy nykytilanteen mukaisena.
 Alueen käyttö säilyy pääosin nykytilanteen mukaisena. Ranta säilytetään luonnonmukaisena.
 Alueen liikennejärjestelyt säilyvät pääpiirteissään nykytilanteen mukaisina. Liikenne venemyymälän alueelle hoidetaan rasitteena huoltoaseman kautta.
 Alueelle osoitetaan liityntäliikenteen pysäköintialue.
 Alueelta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys Störsvikintien risteykseen ja alikulkuvaraus
kantatien (Rannikkotie) ali.
 Alue liitetään keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon.
1.3
1 Sisällysluettelo
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .......................................................................................... 1 1.1 1.2 1.3 2 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................... 4 2.1 2.2 2.3 3 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................... 1 Kaavan nimi ja tarkoitus ............................................................................................. 2 Sisällysluettelo ............................................................................................................ 2 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................... 4 Asemakaava................................................................................................................. 4 2.21 Korttelialue ...................................................................................................... 4 2.22 Ranta ................................................................................................................ 4 2.23 Liikenneratkaisu ............................................................................................... 5 2.24 Vesihuolto ........................................................................................................ 5 Toteuttaminen .............................................................................................................. 5 LÄHTÖKOHDAT .................................................................................................................. 5 3.1 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista ............................................................................... 6 3.11 Alueen yleiskuvaus .......................................................................................... 6 3.12 Luonnonympäristö ........................................................................................... 6 3.121 Luonnonolot ja maisema ..................................................................... 6 3.122 Maaperä ............................................................................................... 7 3.123 Pohjavesi ............................................................................................. 7 3.13 Rakennettu ympäristö ...................................................................................... 8 3.131 Väestö ja palvelut ................................................................................ 8 3.132 Rakennettu ympäristö .......................................................................... 9 3.133 Liikenne ............................................................................................. 10 3.134 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät ...................................................... 10 3.135 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot ............................ 11 3.136 Tekninen huolto................................................................................. 11 3.14 Maanomistus .................................................................................................. 11 Suunnittelutilanne...................................................................................................... 12 3.21 Maakuntakaava .............................................................................................. 12 2
3.22 3.23 3.24 3.25 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ............................................................. 14 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 5 5.4 Kaavan rakenne ja mitoitus ....................................................................................... 19 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .......................................... 19 Aluevaraukset ............................................................................................................ 19 5.31 Korttelialueet.................................................................................................. 19 5.32 Muut alueet .................................................................................................... 20 Liikenneratkaisu ........................................................................................................ 20 KAAVAN VAIKUTUKSET ................................................................................................ 20 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 6.6 6.7 6.8 7 Asemakaavan suunnittelun tarve ............................................................................... 14 Suunnittelun käynnistäminen .................................................................................... 14 Osallistuminen ja yhteistyö ....................................................................................... 14 4.31 Osalliset.......................................................................................................... 14 4.32 Vireilletulo ..................................................................................................... 14 4.33 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt...................................................... 14 Asemakaavan tavoitteet............................................................................................. 14 4.41 Maakuntakaava .............................................................................................. 14 4.42 Yleiskaava ...................................................................................................... 15 4.43 Työn käynnistysvaiheen tavoitteet ................................................................. 15 4.44 ELY-keskuksen asettamia tavoitteita ............................................................. 15 4.45 Kevyen liikenteen yhteys keskustasta kantatielle ja edelleen Störsvikiin ..... 15 Tutkitut vaihtoehdot .................................................................................................. 16 4,51 Kevyen liikenteen alikulku ja bussipysäkit.................................................... 16 4.52 Huoltoasematontin toimivuus yhdellä liittymällä .......................................... 17 ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................. 19 5.1 5.2 5.3 6 Yleiskaava ...................................................................................................... 13 Asemakaava ................................................................................................... 13 Rakennusjärjestys .......................................................................................... 13 Pohjakartta ..................................................................................................... 13 Yhdyskuntarakenne ................................................................................................... 20 Luonnonympäristö ja maisema ................................................................................. 20 Tekninen huolto......................................................................................................... 21 Pohjavesi ................................................................................................................... 21 Ympäristön häiriötekijät ............................................................................................ 21 Sosiaaliset vaikutukset .............................................................................................. 21 Taloudelliset vaikutukset........................................................................................... 21 Kevyen liikenteen yhteyksien tarve ja toteuttaminen ............................................... 22 Havainnollistaminen ............................................................................................................. 22 3
2
TIIVISTELMÄ
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
Varuboden Osla (VO) on lähestynyt kuntaa Pickalan ABC aseman uudistamisen asiassa. Nykyinen huoltoasemarakennus on erittäin huonossa kunnossa. VO:n aie on rakentaa ensi vaiheessa uusi, noin 600 m2:n kokoinen asema.
Uudenmaan ELY-keskus on neuvotteluissa esittänyt, että rakentamisen edellytykset ratkaistaan
asemakaavalla.
Tekninen lautakunta päätti 29.4.2014 kaavan vireille tulosta.
Vaihtoehtoisia liikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu ELY-keskuksen kanssa pidettiin
12.5.2014 (muistio 27.6.2014).
Kaavaluonnos pidetään nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 §) ….-…
välisen ajan.
Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 §:n mukaisesti nähtävänä ….
Hyväksyminen teknisessä lautakunnassa …
2.2
Asemakaava
2.21
Korttelialue
Huoltoaseman alue on osoitettu edelleen nykytilanteen mukaiseen käyttöön (LH-1). Olemassa
olevan huoltoasemarakennuksen viereen on osoitettu rakennusala uutta vastaavaa, mutta suurempaa rakennusta varten. Rakennusoikeus on 850 kerrosala-m2, josta ensi vaiheessa on tarkoitus toteuttaa n. 600 kerrosala-m2. Nykytilanteen mukainen käytetty rakennusoikeus on n. 450
kerrosala-m2. Vanhat rakennukset puretaan heti uuden rakennuksen valmistumisen jälkeen.
Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymälätiloja enintään 250 kerrosala-m2. Pieni myymälä
on myös olemassa olevassa rakennuksessa.
Sallittu kerrosluku on puolitoista (1 u ½) siinä tarkoituksessa, että toiseen kerrokseen voidaan
sijoittaa toiminnan edellyttämät sosiaali- ja toimistotilat.
Uudehkot polttoaineen jakelumittarit ja –katos säilyvät nykytilanteen mukaisina.
Rakennuspaikalle on kantatieltä kaksi liittymää olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Toinen
on tarkoitettu rakennuspaikalle ajoa varten ja toinen rakennuspaikalta poistumista varten.
Alueelle varataan vähintään 10 autopaikkaa liityntäpysäköinnin käyttöön (kaavamääräys).
Rakennuspaikan läpi on osoitettu rasitteena nykytilanteen mukainen ajoyhteys (ajo) viereiselle
rakennuspaikalle, jossa toimii venetarvikkeiden myymälä.
Korttelin pohjoisreunan näyttävä tammirivi on osoitettu säilytettäväksi (Istutettava / säilytettävä
puurivi).
2.22
Ranta
Joen rannan puustoinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (M/s). Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava niin, että maiseman luonne ei
olennaisesti muutu.
4
2.23
Liikenneratkaisu
Kaavaratkaisun liikennejärjestelyt nojautuvat kaavoitusprosessin aikana laadittuun liikennesuunnitelmaa (SITO OY). Siinä yhteydessä on selvitetty mm.:
- Vaihtoehtoiset kevyen liikenteen ratkaisut, joihin liittyy kantatien alittava alikulkutunneli.
- Linja-autopysäkkien sijainti ja yhteys niihin.
- Kevyen liikenteen yhteys huoltoasemalle.
- Kantatien kanavointi ja erkanemiskaistat.
- Huoltoaseman rakennuspaikan liikenteen toimivuus.
- Huoltoaseman toimivuus yhden liittymän varassa (kohta 4.52).
- Kantatien tilavaraustarve.
Kevyen liikenteen alikulkupaikaksi on valittu ratkaisu, jossa alikulkutunneli sijaitsee Läntisen
kuninkaantien/Störsvikintien risteyksen vieressä, sen länsipuolella (vaihtoehto 3, kohta 4.51).
Huoltoaseman rakennuspaikalle on kaksi liittymää olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Toinen
on tarkoitettu rakennuspaikalle ajoa varten ja toinen rakennuspaikalta poistumista varten.
Maantien aluevaraus (LT) sisältää ajoradan lisäksi kevyen liikenteen väylien, alikulun sekä
linja-autopysäkkien edellyttämän tilan.
2.24
Vesihuolto
Alueella on täällä hetkellä pienpuhdistamo, josta puhdistetut jätevedet johdetaan Pikkalanjokeen. Huoltoaseman uudistamisen yhteydessä alue liitetään kunnan keskitettyyn vedenjakelu- ja
viemäriverkkoon.
2.3
Toteuttaminen
Huoltoaseman uusiminen sekä alueen liittäminen keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon
on tarkoitus toteuttaa heti kaavan laillistumisen jälkeen. Varuboden Oslan aie on rakentaa ensi
vaiheessa uusi, noin 600 m2:n kokoinen asema.
ELY-keskus on ilmoittanut tiejärjestelyjen toteutuksen osalta, että tiesuunnitelma on parempi
vaihtoehto kuin kantatien parannussuunnitelma (Anna Yrjölän sähköposti 20.5.2014).
ELY-keskus esitti neuvottelussa 12.5.2014 ja sähköpostiviestissä 21.5.2014, että
 Huoltoaseman rakentaminen täytyy sitoa alikulun toteuttamisen sekä muiden tiejärjestelyiden kanssa yhteen. Huoltoaseman rakentaminen voidaan aloittaa ennen alikulun toteuttamista, kunhan alikulun ja siihen liittyvien kevyen liikenteen järjestelyjen toteuttamisesta on sovittu sitovasti ennen asemakaavan hyväksymistä.
 Liikenneturvallisuuden kannalta merkittävät toimenpiteet kuten kääntymiskaistan parantaminen ja liittymäturvallisuuden ( toisen tonttiliittymän poisto tai opastuksen parantaminen) parantaminen tulee toteuttaa aseman rakentamisen yhteydessä.
Kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentamisesta ei toistaiseksi ole päätöksiä eikä sopimuksia.
Maakuntakaavassa ja yleiskaavassa on varauduttu muuttamaan nykyinen kantatie moottoriväyläksi. Käytettävissä olevan tiedon perusteella sen toteuttamisen ajankohta on niin kaukana,
että käsillä olevan kaavan aluevarauksia ei ole perusteltua tehdä moottoriväylää silmällä pitäen.
3
LÄHTÖKOHDAT
5
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
3.11
Alueen yleiskuvaus
Kaavoitettava alue sijaitsee kantatien 51 (Rannikkotie) vieressä. Alueen liikenteellinen sijainti
ilmene kohdan 1.1 kartasta. Alueella on huoltoasema, ja sen yhteydessä kahvila-ravintola ja
myymälä. Alueen vieressä on veneiden tarvikemyymälä, jolle kuljetaan huoltoaseman rakennuspaikan kautta. Jätevedet on käsitelty huoltoaseman omassa pienpuhdistamossa.
Rannikkotie on kantatie (51). Liikennemäärä on n. 11000 ajoneuvoa/vrk. Liittymäalueen nopeusrajoitus on 60 km/t. Liikenneaseman nykyinen kävijämäärä on noin 600 ajon/vrk. Läntisen
Kuninkaantien liikennemäärä on n. 500 ajoneuvoa/vrk.
Ilmakuva 2013. C:Maanmittauslaitos
3.12
Luonnonympäristö
3.121
Luonnonolot ja maisema
Alue sisältyy laajaan (8500 ha) Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemaan. (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet , Degerbyn-Pikkalanjoen-Palojoen kulttuurimaisemat,
Ympäristöministeriö, Mietintö 66/1992). Alueen arvot nojautuvat vuosisatoja jatkuneen viljelyn
ja asutuksen muovaamaan kulttuurimaisemaan sekä vaihteleviin luonnonpiirteisiin, jotka yhdistyvät tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.
Pikkalanjoki sisältyy Pikkalanjoen Natura 2000 alueeseen. Natura-alueeseen kuuluu Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita, joilla suojelutavoitteet on tarkoitus toteuttaa vesilain nojalla. Siuntionjoki on luonnontilaisimpina säilyneitä jokivesistöjä Uudellamaalla. Se on
ainoa ympäristöministeriön asettaman Vesistöjen erityissuojelutyöryhmän ehdottama erityissuojeltava jokivesistö Uudellamaalla. Natura-alue on erittäin tärkeä sekä luontotyyppien että lajien
suojelun kannalta. Joki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa vielä on jäljellä luontaisesti
lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta. Meritaimenen alkuperäiskannat on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaisiksi.
6
Tarkemmin:
http://www.ymparisto.fi/fiFI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Siuntionjoki%285965%29
Alue on rakennettua ympäristöä. Suunniteltu uusi rakennus sijoittuu pysäköintialueena käytetylle alueelle. Ranta-alue on puustoinen (kohdan 3.11 ilmakuva).
Huoltoaseman koilliskulmassa on näyttävä tammirivi.
Ranta-alueeella kasvaa nuoria harmaaleppiä, koivuja ja haapoja. Rannassa on tervaleppiä.
3.122
Maaperä
Huoltoaseman alue on savikkoa. Risteysalueen tienoolle on tehty pohjatutkimus ja pohjaveden
korkeustasoa koskeva selvitys. Selvitys on laadittu alikulkutunnelin sijainnin suunnittelua
varten.
3.123
Pohjavesi
Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Risteysalueen tienoolle on tehty
pohjaveden korkeustasoa koskeva selvitys.
7
3.13
Rakennettu ympäristö
3.131
Väestö ja palvelut
Väestö ja alueen palvelut
Läheisyydessä ei ole asutusta.
Alueella on huoltoasema, ja sen yhteydessä kahvila-ravintola ja myymälä. Alueen vieressä on
veneiden tarvikemyymälä.
Seudun palvelurakenne
Länsi-Uudenmaan kaupallisista palveluista on selvitys vuodelta 2008 (Länsi-Uudenmaan kauppapalvelut, Tuomas Santasalo Ky, 21.1.2009):
Länsi-Uudenmaan palvelurakenne v. 2008
Siuntion keskustaajaman palvelut v. 2008 (Tuomas Santasalo KY)
ABC Pikkalan nykyinen myymälä sekä suunniteltu uusi myymälä tukeutuvat kantatien liikenteeseen. Huoltoaseman pieni myymälä ei ole eikä jatkossakaan ole vaihtoehtoa Siuntion ja
Kirkkonummen taajamien päivittäistavarapalveluille.
8
Störsvikissä (etäisyys 3 km) ei ole kaupallisia palveluita. Kunnan eteläosan asukkaat hakevat
kaupalliset palvelut pääosin Siuntion keskustaajamasta tai Kirkkonummelta, koska ABC- Pikkalan myymälä ei täytä päivittäistavarakaupan vaatimustasoa ja etäisyys edellyttää auton käyttöä.
Etäisyys kaupallisiin palveluihin: Siuntion keskustaajama 6 km, Kirkkonummi 9 km
3.132
Rakennettu ympäristö
Alueella on huoltoasema, ja sen yhteydessä kahvila-ravintola ja myymälä. Alueen vieressä on
veneiden tarvikemyymälä, jolle kuljetaan huoltoaseman rakennuspaikan kautta.
Huoltoasema
9
Alueen vieressä on veneiden tarvikemyymälä.
3.133
Liikenne
Rannikkotie on kantatie. Liikennemäärä on n. 11000 ajoneuvoa/vrk. Liittymäalueen nopeusrajoitus on 60 km/t. Liikenneaseman nykyinen kävijämäärä on noin 600 ajon/vrk. Störsvikin
suuntaan on kevyen liikenteen väylä. Läntinen Kuninkaantie toimii luonteva kevyen liikenteen
yhteytenä keskustaajaman suuntaan. Siitä puuttuu kevyen liikenteen väylä, mutta tien liikennemäärä on vain n. 500 ajoneuvoa/vrk.
Kaavaratkaisun liikennejärjestelyt nojautuvat kaavoitusprosessin aikana laadittuun liikennesuunnitelmaa (SITO OY). Siinä yhteydessä on selvitetty mm.:
- Vaihtoehtoiset kevyen liikenteen ratkaisut, joihin liittyy kantatien alittava alikulkutunneli.
- Linja-autopysäkkien sijainti ja yhteys niihin.
- Kevyen liikenteen yhteys huoltoasemalle.
- Kantatien kanavointi ja erkanemiskaistat.
- Huoltoaseman rakennuspaikan liikenteen toimivuus.
- Huoltoaseman toimivuus yhden liittymän varassa (kohta 4.52).
- Kantatien tilavaraustarve.
Störsvikintien risteys
3.134
Ympäristön häiriö- ja riskitekijät
Alue on kantatien melualuetta.
10
3.135
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot
Alue sijaitsee Pikkalan kartanon valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä (RKY). Pikkalan kartano sijaitsee kaava-alueen alueen läheisyydessä joen itäpuolella.
Pikkalan kartanon maisema, joka on muotoutunut
vuosisatojen aikana liikenteellisesti edulliselle
paikalle merenlahdelle ja Pikkalanjoen suulle, on
perusrakenteeltaan läntiselle Uudellemaalle tyypillinen. Kartanon klassistiseen sommitelmaan
kuuluvat päärakennus sekä piha-alueen muotopuutarha, Pikkalanjokeen ulottuva puisto sekä mereen
päättyvä näkymäperspektiivi. Kartanon alueella on
säilynyt merkkejä monipuolisista historian tapahtumista aina keskiajalta toisen maailmansodan
jälkeiseen aikaan.
Pikkalan kartanomaisema sijaitsee Pikkalanlahden
merenpohjukassa. Viljelymaiseman halkaisee
Pikkalanjoki, jota reunustava tervaleppien tiivis
rivistö muodostaa vehmaan jokimaiseman. Joen
itäpuolella on samannimisen entisen kylän autioitunut kylätontti, jolla myös kartano on sijainnut
ennen 1660-lukua. Maisemaa rajaa pohjoisessa valtatie 51.
Tarkemmin:, http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1339
Alueella ei ole tiedossa muinaismuistoja.
3.136
Tekninen huolto
Alueella on pienpuhdistamo, josta puhdistetut jätevedet johdetaan Pikkalanjokeen. Huoltoaseman uudistamisen yhteydessä alue liitetään keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon.
3.14
Maanomistus
Huoltoaseman alueen ja rannan M/s-alueen omistaa Varuboden Osla.
11
Maanomistusyksiköt
3.2
Suunnittelutilanne
3.21
Maakuntakaava
Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, jossa on voimassa yleiskaava.
Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä
Maakuntakaavojen yhdistelmä
12
3.22
Yleiskaava
Oikeusvaikutteinen yleiskaava on vahvistettu…..
Yleiskaavassa liikenneaseman ja venemyymälän alue on osoitettu teollisuusalueeksi (T). Ranta
on osoitettu maatalousalueeksi, jossa ympäristö säilytetään (MT/s). Störsvikintien risteysalueella on aluevaraus työpaikka-aluetta (TP/s) ja palvelualuetta (P/s) varten. Nykyinen kantatie
varaudutaan muuttamaan moottoritieksi, jolle on rinnakkaistievaraus käsillä olevan kaavamuutosalueen pohjoispuolella. Läntisen kuninkaantien linjaus on suunniteltu uuteen paikkaan olemassa olevan tien länsipuolelle
3.23
Asemakaava
Alueella ei ole asemakaavaa. Sunnanvikin asemakaava on n. 1,5 km:n etäisyydellä Siuntiontien
risteyksessä.
3.24
Rakennusjärjestys
Kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.11.2001.
3.25
Pohjakartta
Pohjakartta on laadittu v. 2014 ja hyväksytty ….
13
4
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Asemakaavan suunnittelun tarve
Varuboden Osla (VO) on lähestynyt kuntaa Pickalan ABC aseman uudistamisen asiassa. Nykyinen huoltoasemarakennus on erittäin huonossa kunnossa. VO:n aie on rakentaa ensi vaiheessa uusi, noin 600 m2:n kokoinen asema.
Uudenmaan ELY-keskus on neuvotteluissa esittänyt, että rakentamisen edellytykset ratkaistaan
asemakaavalla.
4.2
Suunnittelun käynnistäminen
Tekninen lautakunta päätti 29.4.2014 kaavan vireille tulosta.
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö
4.31
Osalliset
Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt,
joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun,
arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §).
4.32
Vireilletulo
Tekninen lautakunta päätti 29.4.2014 kaavan vireille tulosta.
4.33
Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt
Varuboden Osla (VO) on lähestynyt kuntaa Pickalan ABC aseman uudistamisen asiassa. Nykyinen huoltoasemarakennus on erittäin huonossa kunnossa. VO:n aie on rakentaa ensi vaiheessa uusi, noin 600 m2:n kokoinen asema.
Vaihtoehtoisia liikennejärjestelyjä koskeva neuvottelu ELY-keskuksen kanssa pidettiin
12.5.2014 (muistio 27.6.2014).
Kaavaluonnos pidetään nähtävänä valmisteluvaiheen kuulemista varten (MRA 30 §) ….-…
välisen ajan.
Asemakaavaehdotus pidetään MRA 27 §:n mukaisesti nähtävänä ….
Hyväksyminen teknisessä lautakunnassa …
4.4
Asemakaavan tavoitteet
4.41
Maakuntakaava
Maakuntakaavassa (kohta 3.21) huoltoaseman alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi.
Ranta on osoitettu merkinnällä: Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä
alue. Nykyinen kantatie 51 on osoitettu merkinnällä: Moottoriväylä.
14
Maakuntakaava ei ole voimassa käsillä olevalla alueella, jossa on voimassa yleiskaava.
4.42
Yleiskaava
Yleiskaavassa (kohta 3.22) liikenneaseman ja venemyymälän alue on osoitettu teollisuusalueeksi (T). Ranta on osoitettu maatalousalueeksi, jossa ympäristö säilytetään (MT/s). Störsvikintien
risteysalueella on aluevaraus työpaikka-aluetta (TP/s) ja palvelualuetta (P/s) varten. Nykyinen
kantatie varaudutaan muuttamaan moottoritieksi, jolle on rinnakkaistievaraus käsillä olevan
kaavamuutosalueen pohjoispuolella.
4.43
Työn käynnistysvaiheen tavoitteet
Työn käynnistysvaiheessa (OAS) kaavoitukselle asetettiin seuraavat tavoitteet:
 ABC- Pikkalan alue saatetaan asemakaavan piiriin.
 Huonokuntoinen huoltoasema/ravintola puretaan ja korvataan vastaavalla uudella, mutta
hieman suuremmalla rakennuksella. Polttoaineen jakelukatos säilyy nykytilanteen mukaisena.
 Alueen käyttö säilyy pääosin nykytilanteen mukaisena. Ranta säilytetään luonnonmukaisena.
 Alueen liikennejärjestelyt säilyvät pääpiirteissään nykytilanteen mukaisina. Liikenne venemyymälän alueelle hoidetaan rasitteena huoltoaseman kautta.
 Alueelle osoitetaan liityntäliikenteen pysäköintialue.
 Alueelta osoitetaan kevyen liikenteen yhteys Störsvikintien risteykseen ja alikulkuvaraus
kantatien (Rannikkotie) ali.
 Alue liitetään keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon.
4.44
ELY-keskuksen asettamia tavoitteita
ELY-keskuksen ja kunnan välisissä neuvotteluissa 3.3.2014 ja 12.5.2014 ELY- keskus on
esittänyt mm. seuraavaa:
 Kaavassa osoitetaan huoltoaseman pysäköintialueen laajennuksesta 10-20 paikkaa liityntäpysäköinnin käyttöön.
 Kaavassa huoltoasemalle tulee esittää myös kevyen liikenteen yhteydet. Esim. Störsvikin
asukkaat käyttävät huoltoaseman palveluja jo nykyisellään. Kevyen liikenteen yhteydet
puuttuvat. Tarvittavien yhteyksien järjestäminen on edellytys toiminnan laajentamiselle.
Tarve nousee maankäytöstä, eli kustannukset jäävät kunnan ja mahdollisesti yrittäjän
harteille.
 Kevyen liikenteen osalta riittävät yhteydet voisivat tarkoittaa kevyen liikenteen väylää
kt. 51 varteen ja kevyen liikenteen alikulkua Störsvikin liittymän yhteyteen.
 Huoltoaseman rakentaminen täytyy sitoa alikulun toteuttamisen sekä muiden tiejärjestelyiden kanssa yhteen. Huoltoaseman rakentaminen voidaan aloittaa ennen alikulun toteuttamista, kunhan alikulun ja siihen liittyvien kevyen liikenteen järjestelyjen toteuttamisesta on sovittu sitovasti ennen asemakaavan hyväksymistä.
 Liikenneturvallisuuden kannalta merkittävät toimenpiteet kuten kääntymiskaistan parantaminen ja liittymäturvallisuuden ( toisen tonttiliittymän poisto tai opastuksen parantaminen) parantaminen tulee toteuttaa aseman rakentamisen yhteydessä.
4.45
Kevyen liikenteen yhteys keskustasta kantatielle ja edelleen Störsvikiin
ELY-keskuksen ja kunnan välisessä neuvottelussa 3.3.2014 (Siuntion kunnan ajankohtaiset
liikenneasiat, muistio 3.3.2014) todettiin mm. seuraavaa:
15
 Kunnalla toiveet saada kevyen liikenteen väylä mt 115:n varteen Siuntiosta kt 51:lle
 Hanke ei ole ELY-keskuksen toteuttamisohjelmissa, mutta osa siitä on kuitenkin kevyen
liikenteen hankekorissa noin 30 kiireellisimmän hankkeen joukossa.
 Kevyen liikenteen tarveselvityksessä hanke on esitetty Siuntion keskustasta Degerbyntien (mt 11147) liittymään asti. Hanke on kiireellisyysluokassa: A3, mikä tarkoittaisi sitä
että ELY osallistuisi kustannuksiin 20%:lla, kunta 80%:lla
 Toimenpideselvitys voidaan käynnistää, jos kunta olisi lähdössä mukaan
 Mikäli kevyen liikenteen väylä halutaan kt 51:lle saakka, se vaatii ehdottomasti kevyen
liikenteen alikulun/eritasojärjestelyn kt 51 ali tai yli.
 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Siuntiosta Degerbyntien liittymään ja alikulun
toteuttaminen kt 51:lle Störsvikintien yhteyteen loisi kevyen liikenteen yhteyden keskustasta uimarannalle & golfkentälle Läntisen Kuninkaantien kautta.
4.5
Tutkitut vaihtoehdot
4,51
Kevyen liikenteen alikulku ja bussipysäkit
Kaavaratkaisun liikennejärjestelyt nojautuvat kaavoitusprosessin aikana laadittuun liikennesuunnitelmaa (SITO OY). Siinä yhteydessä on selvitetty mm.:
- Vaihtoehtoiset kevyen liikenteen ratkaisut, joihin liittyy kantatien alittava alikulkutunneli.
- Linja-autopysäkkien sijainti ja yhteys niihin.
- Kevyen liikenteen yhteys huoltoasemalle.
Vaihtoehtoa 1 pidettiin toiminnallisesti parhaana, mutta siitä on luovuttu vaikeiden pohjavesiolosuhteiden perusteella (mm. pumppaamon tarve ja heikot perustamisolosuhteet). Toiseksi
parhaana vaihtoehtona pidettiin vaihtoehtoa 3, jonka pohjalta kaava on laadittu.
Vaihtoehto 1
16
Vaihtoehto 2
Vaihtoehto 3
4.52
Huoltoasematontin toimivuus yhdellä liittymällä
Kaavaratkaisun liikennejärjestelyt nojautuvat kaavoitusprosessin aikana laadittuun liikennesuunnitelmaa (SITO OY). Siinä yhteydessä on selvitetty mm. huoltoaseman toimivuus yhden
liittymän varassa. Vertailu (SITO OY) osoittaa, että yhden liittymän ratkaisussa ajo moduuli- ja
polttoainerekalla on todella hankalaa. Ratkaisuun liittyy myös muita ongelmia.
Tutkitut vaihtoehdot:
17
Vaihtoehto 0+ (nykytilanteen mukaisesti kaksi liittymää), johon kaava nojautuu
Tutkitut yhden liittymän mallit
18
5
ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1
Kaavan rakenne ja mitoitus
Alueen pinta-ala on 4,7 ha.
Huoltoasema-alueen käyttö ja sen liikennejärjestelyt säilyvät pääpiirteissään nykytilanteen
mukaisina. Liikenne venemyymälän alueelle hoidetaan edelleen huoltoaseman kautta.
Kaavassa varaudutaan kevyen liikenteen alikulkutunneliin kantatien ali sekä kevyen liikenteen
yhteyksiin huoltoasemalle ja bussipysäkeille. Kevyen liikenteen alikulkupaikaksi on valittu
ratkaisu, jossa alikulkutunneli sijaitsee Läntisen Kuninkaantien/Störsvikintien risteyksen vieressä.
5.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Vanhan huoltoaseman korvaaminen uudella vastaavalla, mutta hieman suuremmalla rakennuksella ei ole maiseman tai luonnonolojen kannalta merkittävä muutos. Uuden rakennuksen sijoittumista maisemaan havainnollistetaan vielä kaavoitustyön aikana.
Kevyen liikenteen järjestelyjen vaikutus maisemaan selvitetään vielä kaavoitustyön aikana.
Ratkaisu tukeutuu maisemassa metsäiseen mäkeen.
Alueen saattaminen keskitetyn viemäröinnin piiriin edistää Pikkalanjoen (Siuntionjoen) suojelua
ja vesistöä koskevan Nataura 2000 alueen tavoitteiden (kohta 3.121) toteuttamista.
5.3
Aluevaraukset
5.31
Korttelialueet
Huoltoaseman alue on osoitettu edelleen nykytilanteen mukaiseen käyttöön (LH-1). Olemassa
olevan huoltoasemarakennuksen viereen on osoitettu rakennusala uutta vastaavaa, mutta suurempaa rakennusta varten. Rakennusoikeus on 850 kerrosala-m2, josta ensi vaiheessa on tarkoitus toteuttaa n. 600 kerrosala-m2. Nykytilanteen mukainen käytetty rakennusoikeus on n. 450
kerrosala-m2. Vanhat rakennukset puretaan heti uuden rakennuksen valmistumisen jälkeen.
Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan myymälätiloja enintään 250 kerrosala-m2. Pieni myymälä
on myös olemassa olevassa rakennuksessa.
Sallittu kerrosluku on puolitoista (1 u ½) siinä tarkoituksessa, että toiseen kerrokseen voidaan
sijoittaa toiminnan edellyttämät sosiaali- ja toimistotilat.
Uudehkot polttoaineen jakelumittarit ja –katos säilyvät nykytilanteen mukaisina.
Rakennuspaikalle on kantatieltä kaksi liittymää olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Toinen
on tarkoitettu rakennuspaikalle ajoa varten ja toinen rakennuspaikalta poistumista varten.
Alueelle varataan vähintään 10 autopaikkaa liityntäpysäköinnin käyttöön (kaavamääräys).
Rakennuspaikan läpi on osoitettu rasitteena nykytilanteen mukainen ajoyhteys (ajo) viereiselle
rakennuspaikalle, jossa toimii venetarvikkeiden myymälä.
Korttelin pohjoisreunan näyttävä tammirivi on osoitettu säilytettäväksi (Istutettava / säilytettävä
puurivi).
19
5.32
Muut alueet
Maa- ja metsätalousalueet
Joen rannan puustoinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (M/s). Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava niin, että maiseman luonne ei
olennaisesti muutu.
5.4
Liikenneratkaisu
Maantien aluevaraus (LT) sisältää ajoradan lisäksi kevyen liikenteen väylien, alikulun sekä
linja-autopysäkkien edellyttämän tilan.
Kevyen liikenteen alikulkupaikaksi (a) on valittu ratkaisu, jossa alikulkutunneli sijaitsee Läntisen Kuninkaantien/Störsvikintien risteyksen vieressä, sen länsipuolella.
Huoltoaseman rakennuspaikalle on kaksi liittymää olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Toinen
on tarkoitettu rakennuspaikalle ajoa varten ja toinen rakennuspaikalta poistumista varten.
6
KAAVAN VAIKUTUKSET
6.1
Yhdyskuntarakenne
Kaava mahdollistaa vanhan huoltoaseman korvaamisen uudella vastaavalla, mutta hieman
suuremmalla rakennuksella. Ratkaisulla ei ole merkitystä yhdyskuntarakenteen kannalta.
Tieverkko säilyy nykytilanteen mukaisena.
Kaavalla varaudutaan kantatien alittavaan kevyen liikenteen alikulkutunneliin. Ratkaisu luo
edellytykset kehittää kevyen liikenteen yhteys Keskustaajaman ja Störsvikin välille Läntisen
Kuninkaantien kautta. Turvallinen yhteys edellyttää vielä kevyen liikenteen väylän rakentamista
keskustaajamasta ainakin Läntisen Kuninkaantien liittymään. Sen toteuttamisesta ei ole päätöksiä (kohta 4.45).
6.2
Luonnonympäristö ja maisema
Uusi huoltoasemarakennus sijoittuu pysäköintialueena käytetylle alueelle. Piha-alueet ja pysäköintialueet sijoittuvat huoltoasemakäytössä jo olevalle alueelle. Korttelin pohjoisreunan näyttävä tammirivi on osoitettu säilytettäväksi (Istutettava / säilytettävä puurivi). Joen rannan puustoinen alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla ympäristö säilytetään (M/s). Kaavamääräyksen mukaan aluetta on hoidettava niin, että maiseman luonne ei olennaisesti muutu.
Huoltoaseman uusimisella ei ole nähtävissä oleellista vaikutusta valtakunnallisesti arvokkaaseen
maisema-alueeseen (kohta 3.121) tai valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (kohta 3.135).
Huoltoasemarakennuksen sijaintia maisemassa havainnollistetaan vielä kaavoitustyön aikana
laadittavalla valokuvasovitteella.
20
Kaava ilmakuvalla
Alueen saattaminen keskitetyn viemäröinnin piiriin edistää Pikkalanjoen (Siuntionjoen) suojelua
ja vesistöä koskevan Nataura 2000 alueen tavoitteiden (kohta 3.121) toteuttamista.
6.3
Tekninen huolto
Alueella on pienpuhdistamo, josta puhdistetut jätevedet johdetaan Pikkalanjokeen. Huoltoaseman uudistamisen yhteydessä alue liitetään keskitettyyn vedenjakelu- ja viemäriverkkoon.
6.4
Pohjavesi
Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Risteysalueen tienoolle on tehty
pohjaveden korkeustasoa koskeva selvitys.
6.5
Ympäristön häiriötekijät
Alue on kantatien melualuetta. Alueelle ei sijoitu sellaista toimintaa, joka olisi ristiriidassa
kantatien meluhaitan kanssa.
6.6
Sosiaaliset vaikutukset
Huoltoaseman uusimisella ei ole erityisiä sosiaalisia vaikutuksia.
6.7
Taloudelliset vaikutukset
Kaavan toteuttaminen merkitsee merkittäviä taloudellisia investointeja:
 Kevyen liikenteen alikulku;
 Bussipysäkkien uudelleen järjestely ja kulkuyhteys niihin;
 Huoltoaseman liittymien uudistaminen ja huoltoasemalle tulevan erkanemiskaistan rakentaminen;
 Kevyen liikenteen yhteys alikulkutunnelista huoltoasemalle.
21
Alikulun toteuttaminen tuo kunnalle huomattavia säästöjä sen johdosta, että turvattoman koulutien aiheuttamia koululaiskuljetuksia voidaan vähentää.
Kaavan kustannusvaikutuksia täsmennetään vielä kaavoitustyön aikana.
6.8
Kevyen liikenteen yhteyksien tarve ja toteuttaminen
Huoltoasemalla asiointi nojautuu kantatien ajoneuvoliikenteeseen. Tämänhetkinen tankkausten
lukumäärä on n. 200 tankkausta vuorokaudessa (tilanne 6.5.2014).
Huoltoaseman pitäjän havaintojen perusteella muu kuin autolla tapahtuva asiointi huoltoasemalle on enintään muutama asiakas vuorokaudessa. Huoltoasema sijaitsee asutukseen nähden
syrjässä, minkä perusteella kevytliikenteeseen nojautuvan asioinnin oleelliseen kasvuun ei ole
edellytyksiä. Huoltoasemalla tai sen uudistamisella ei ole sanottavaa vaikutusta alikulkutunnelin
tarpeellisuuteen.
ELY-keskus on neuvotteluissa 3.3.2014 ja 12.5.2014 esittänyt mm. seuraavaa:
 Kaavassa huoltoasemalle tulee esittää myös kevyen liikenteen yhteydet. Esim. Störsvikin
asukkaat käyttävät huoltoaseman palveluja jo nykyisellään. Kevyen liikenteen yhteydet
puuttuvat. Tarvittavien yhteyksien järjestäminen on edellytys toiminnan laajentamiselle.
Tarve nousee maankäytöstä, eli kustannukset jäävät kunnan ja mahdollisesti yrittäjän
harteille.
 Huoltoaseman rakentaminen täytyy sitoa alikulun toteuttamisen sekä muiden tiejärjestelyiden kanssa yhteen. Huoltoaseman rakentaminen voidaan aloittaa ennen alikulun toteuttamista, kunhan alikulun ja siihen liittyvien kevyen liikenteen järjestelyjen toteuttamisesta on sovittu sitovasti ennen asemakaavan hyväksymistä.
 Liikenneturvallisuuden kannalta merkittävät toimenpiteet kuten kääntymiskaistan parantaminen ja liittymäturvallisuuden ( toisen tonttiliittymän poisto tai opastuksen parantaminen) parantaminen tulee toteuttaa aseman rakentamisen yhteydessä.
Kevyen liikenteen alikulkutunnelin rakentamisesta ei toistaiseksi ole päätöksiä eikä sopimuksia.
Käytettävissä olevan tiedon nojalla alikulun tarve perustuu siihen, että valtakunnallisen pääväylä (kantatie 51) jakaa kunnan kahteen osaan. Näiden välinen kevyen liikenteen yhteys on
turvaton. Sen seurauksena koululaisia joudutaan kuljettamaan enemmän kuin tarve vaatii.
Alikulun tarve ei perustu huoltoaseman maankäyttöön (vertaa kohtaan 4.44).
7.
Havainnollistaminen
Kohdan 4.52 Vaihtoehto 0+ havainnollistaa huolto-aseman maankäyttöä. Tieverkon ja kevyen
liikenteen verkon toiminnallista rakennetta havainnollistaa kohdan 4.51 Vaihtoehto3.
Helsingissä 24.6.2014.
KARTTAAKO OY
Pertti Hartikainen
dipl. ins.
Liitteet
1. Seurantalomake
22
Liite 1
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
755 Siuntio Täyttämispvm
Kaavan nimi
ABC Pikkala
02.07.2014
Hyväksymispvm
Ehdotuspvm
Hyväksyjä
Vireilletulosta ilm. pvm
Hyväksymispykälä
Kunnan kaavatunnus
29.04.2014
Generoitu kaavatunnus
4,7119
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
4,7119
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
Yhteensä
4,7119
100,0
850
0,02
4,7119
850
L yhteensä
4,5064
95,6
850
0,02
4,5064
850
M yhteensä
0,2055
4,4
Aluevaraukset
0,2055
Alamerkinnät
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Tehokkuus
[e]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
Yhteensä
4,7119
100,0
850
0,02
4,7119
850
L yhteensä
4,5064
95,6
850
0,02
4,5064
850
LT
3,6526
81,1
LH
0,8538
18,9
M yhteensä
0,2055
4,4
0,2055
M
0,2055
100,0
0,2055
Aluevaraukset
3,6526
850
0,10
0,8538
850