A-2551 Asemakaavaselostus Metsä-Pekkalantien itäpää, Nikkilä 16.8.2012 Lahden tekninen ja ympäristötoimiala / Maankäyttö kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski Sijaintikartta SELOSTUS A-2551 - D/1103/10.02.03.00.04/2012 2(10) ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 16. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2551 (MetsäPekkalantien itäpää, Nikkilä) Asemakaava koskee: Lahden kaupungin Nikkilän (23.) kaupunginosan Lahden (405.) kylän tilan RN:o 7:289 osaa. Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1410 tontteja 9 ja 10 sekä puisto-, suojaviher- ja katualueita. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Lahden kaupungin Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1410 tontit 29-34, korttelin 23196 tontit 4-7, korttelin 23214 tontit 1-7 sekä lähivirkistys-, suojaviher- ja katualueet. Asemakaavan yhteydessä on tehty sitova tonttijako. Suunnittelualue rajautuu etelässä Metsä-Pekkalantiehen. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 3,5 ha, ja se sijaitsee n. 4,2 km etäisyydellä Lahden kauppatorilta kaakkoon. ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS Tavoitteena on asemakaavoittaa uutta pientaloasumista liikennemelu huomioon ottaen. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 2.3.2012 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI SELOSTUS 1 A-2551 - D/1103/10.02.03.00.04/2012 3(10) TIIVISTELMÄ Asemakaava tehdään yksityisomistuksessa oleville alueille yksityisestä aloitteesta. Aloitteen on tehnyt Varpu Hyppönen. Kaupungin omistuksessa oleville alueille asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 22.2.2012. Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 14.5.–29.5.2012, jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan alueelle uutta omakotiasumista. Reankadun ja Riitankadun väliselle kaupungin omistamalle alueelle kaavoitetaan 13 erillispientalotonttia siten, että alueella aiemmin sijainneet kaksi asuinrakennusta jäävät omille tonteilleen. Alueen keskelle osoitetaan uusi Railinkatu. Metsä-Pekkalantien itäpäähän kaavoitetaan neljä erillispientalotonttia siten, että aiemmin puistoalueella sijainnut asuinrakennus pihapiireineen osoitetaan omaksi tontikseen ja yksityisomistuksessa olevalle asemakaavoittamattomalle alueelle osoitetaan olemassa olevan asuinrakennuksen lisäksi kaksi uutta tonttia. Meluntorjunta on huomioitu kaavamääräyksissä ja osa suunnittelualueesta osoitetaan puistoalueeksi. Asemakaava ja asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA MAANOMISTUS Tila RN:o 7:289 ja osat korttelin 1410 tontista 10, katualueesta ja suojaviheralueesta ovat yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualue on muutoin kaupungin omistuksessa. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueella on vuosina 1949 - 1966 rakennettuja asuin- ja talousrakennuksia. Alue sijoittuu Nikkilänmäen pientaloalueen itäpäähän. Alueen kaakkoispuolella kulkee moottoritie (VT 4). Kunnallistekninen verkosto ulottuu lounaasta päin Rauninkadulle saakka. Kuva 1. Pyörätiet ja bussireitit alueella Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI SELOSTUS A-2551 - D/1103/10.02.03.00.04/2012 4(10) LUONNONYMPÄRISTÖ, POHJAVESI JA MAAPERÄ Suunnittelualue on puutarhamaista ja osin entistä peltoa. Alueen itäpää on metsää. Alueella ei ole todettu erityisiä arvokkaita luontokohteita (LSYP lausunto 31.5.2012). Suunnittelualueen maaperä on hiesua ja savea (MTT Maaperäkartta). 2.2 SUUNNITTELUTILANNE PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVA 2006 Ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistamassa Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2006 alueen länsiosa kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Alueen itäosa on merkitty virkistysalueeksi (V). Alue sijoittuu moottoritien viereen. LAHDEN YLEISKAAVA 1998 Lahden yleiskaava 1998 (oikeusvaikutukseton) on saanut lainvoiman 18.3.2002. Suunnittelualueen länsiosa on merkitty pääosin asumiskäyttöön tarkoitetuksi alueeksi (A) ja itäosa retkeily- ja ulkoilualueeksi, jota hoidetaan ja kehitetään siten, että sen merkittävät luonnonarvot säilyvät (VR/S). Virkistysalueella suunnittelualueen koillispäähän on merkitty kulkevaksi ulkoilureitistön pääväylä (palloviiva). Kuvat 2 ja 3. Otteet Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2006 ja Lahden yleiskaavasta 1998 LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Lahden yleiskaavassa 2025 (ehdotus) suunnittelualueen länsiosa on Lahden yleiskaavan 1998 mukaisesti asuinaluetta (A-15) ja itäosa retkeily- ja ulkoilualuetta (VR-1). ASEMAKAAVA Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa vuonna 1953 vahvistettu asemakaava, jossa korttelin 1410 tonteille 9 ja 10 osoitetaan rakennusalat, joiden sisäpuolelle saa rakentaa yhden 60 - 120 m2 suuruisen, enintään 2 asuntoa sisältävän 1-kerroksisen asuintalon ja talousrakennuksen, jonka pinta-ala on enintään 80 m2. Alueen keskiosassa on voimassa vuonna 1980 vahvistettu asemakaava, josta suunnittelualueeseen kuuluu puistoalueen osa (P, Huovilanpuisto). Suunnittelualueen itäosa on asemakaavoittamatonta. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI SELOSTUS A-2551 - D/1103/10.02.03.00.04/2012 5(10) Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta SELVITYKSET Lahden alueelle on tehty meluselvitys (EU:n ympäristödirektiivin mukainen liikennemeluselvitys 2012), joka koskee myös suunnittelualueen kohdalla olevan moottoritien aiheuttamaa liikennemelua. Suunnittelualueen itäpäätä koskien on tehty tarkentava meluselvitys (Promethor Oy 2012), jossa on selvitetty eri meluntorjuntakeinojen toimivuutta. RAKENNUSJÄRJESTYS Lahden, Nastolan ja Kärkölän yhteinen rakennusjärjestys on tullut Lahden kaupungin osalta voimaan 1.2.2012. POHJAKARTTA Alueen pohjakartta on tarkistettu 29.6.2012 ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI SELOSTUS 3 A-2551 - D/1103/10.02.03.00.04/2012 6(10) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloitteen asemakaavan laatimiseksi omistamalleen maalle on tehnyt Varpu Hyppönen (hakemus saapunut 29.5.2009). Kaupungin omistuksessa oleville alueille asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. 3.2 OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN OSALLISET MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: Vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat, yritykset Nikkilän omakotiyhdistys Kunnallistekniikka Lahden seudun ympäristöpalvelut Hämeen ELY-keskus / ympäristö Uudenmaan ELY-keskus / liikenne Lahti Energia Oy LE-Sähköverkko Oy Lahti Aqua Oy TeliaSonera Oyj DNA Oy Itella Oyj VIREILLETULO Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2012 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 2.3.2012 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Alueen naapurikiinteistöille, maanomistajille sekä viranomaisille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin 14.5.–29.5.2012. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä. Osallinen Lausunnon/mielipiteen keskeinen sisältö Huomioonottaminen ja vaikutukset kaavaan Hämeen ELYkeskus sekä Uudenmaan ELYkeskus Asemakaavaluonnos poikkeaa maakunta- ja yleiskaavasta itäosalla. Uusien asuintonttien osoittaminen alueelle on mahdollista, mikäli asumisen edellytykset täyttyvät. Poikkeaminen maakuntaja yleiskaavasta tulee perustella kaavaselostuksessa. Perustelut maakunta- ja yleiskaavasta poikkeamiseksi on esitetty asemakaavaselostuksessa. Kaava-alueelta tulee varmistaa, ettei siellä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa käydyn keskustelun perusteella alueella ei ole todettu erityisiä luonnonarvoja. Metsä-Pekkalantien katualueen leveys mahdollistaa kevyen liikenteen väylän sijoituksen. Tehdyn me- SELOSTUS A-2551 - D/1103/10.02.03.00.04/2012 7(10) Kevyen liikenteen väylän sijoitusmahdollisuus Metsä-Pekkalantien varteen tulee tutkia. Alueelle tulee tehdä tarkentava meluselvitys ja selvittää sen avulla tarvittavat toimenpiteet meluhaittojen vähentämiseksi. Toimenpiteet tulee tarvittaessa esittää kaavassa riittävän sitovasti. luselvityksen perusteella kaavaehdotukseen on lisätty tarkennuksia alueen itäpäässä sijaitsevien uusien tonttien melusuojaukseen liittyen. Lahden seudun ympäristöpalvelut Uusia pientalotontteja ei tule sijoittaa melualueille, ellei voida varmistua meluntorjunnan riittävästä toteutuksesta ja toimivuudesta. Alueen melutilanne tulee mittauksin todentaa ja tarkistaa ja selvittää meluntorjunnan lisätarpeet ja toteutusmahdollisuudet. Tehdyn meluselvityksen perusteella kaavaehdotukseen on lisätty tarkennuksia alueen itäpäässä sijaitsevien uusien tonttien melusuojaukseen liittyen. LE-Sähköverkko Oy Ei huomautettavaa. - Lahti Aqua Oy Alueen kolme itäisintä tonttia on viemäröitävissä ainoastaan kiinteistökohtaisin jätevesipumppaamoin. Asemakaavaehdotukseen on lisätty maininta kiinteistökohtaiseen jätevesipumppaamoon varautumisesta alueen kolmen itäisimmän tontin osalta. Taulukko 1. Osallisten lausunnot/mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Muilta osallisilta ei valmisteluvaiheen kuulemisessa tullut lausuntoa. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Hämeen ELY-keskukselle on valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitettu OAS sekä kaavaluonnos. 3.3 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET JA PERUSTELUT Tavoitteena on asemakaavoittaa uutta pientaloasumista liikennemelu huomioon ottaen. Asemakaava ja asemakaavan muutos on perusteltua, jotta kauimpana MetsäPekkalantiellä olemassa oleva asuinrakennus (kaavatyön hakija) saadaan kytkettyä viereiseen rakennettuun ympäristöön ja liitettyä kunnallistekniseen verkostoon. Lahti Aqua edellyttää vähintään kahta uutta kunnallistekniseen verkostoon liitettävää asuinrakennusta, jotta vesihuollon järjestäminen kaavatyön hakijalle olisi mahdollista ja toteutettavissa. 4 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN RAKENNE Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osoitetaan alueelle uutta omakotiasumista. Reankadun ja Riitankadun väliselle kaupungin omistamalle alueelle kaavoitetaan 13 erillispientalotonttia siten, että alueella aiemmin sijainneet kaksi asuinrakennusta jäävät omille tonteilleen. Alueen keskelle osoitetaan uusi Railinkatu. Metsä-Pekkalantien itäpäähän kaavoitetaan neljä erillispientalotonttia siten, että aiemmin puistoalueella sijainnut asuinrakennus pihapiireineen osoitetaan omaksi tontikseen ja yksityisomistuksessa olevalle asemakaavoittamattomalle alueelle osoitetaan olemassa olevan asuinrakennuksen lisäksi kaksi uutta tonttia. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI SELOSTUS A-2551 - D/1103/10.02.03.00.04/2012 8(10) Kerrosluvuksi on määrätty enintään Iu3/5 lähiympäristön esimerkin mukaisesti. Rakennusoikeutta on omakotitonteille osoitettu pääsääntöisesti 250 k-m2, kuitenkin niin, että suuremmille tonteille rakennusoikeus osoitetaan tehokkuusluvulla (e). Metsä-Pekkalantien varteen rajoittuvilla tonteilla on harjan suunta määrätty tien suuntaiseksi ympäristössä olevan asemakaavan mukaisesti. Alueen itäpäässä tiehen rajautuvat tontin osat on määrätty istutettaviksi. Meluntorjunta on huomioitu kaavamääräyksissä osoittamalla alueen itäosaan määräys (melu), joka edellyttää ulko-oleskelualueiden sijoittamista tontin suojaisimpiin osiin. Rakennusalojen etelä- ja itäreunat on rakennettava umpinaisiksi siten, että piha-alueet jäävät melulta suojaisiksi. Osa suunnittelualueesta osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL). MetsäPekkalantien itäpäässä laajennetaan katualuetta kääntöpaikan vaatiman tilan verran ja päivitetään suojaviheralueen (EV) rajaus uuden katualueen rajauksen mukaiseksi. 4.2 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN SEKÄ YLEIS- JA MAAKUNTAKAAVASTA POIKKEAMINEN Kaava-alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavan muutos on alueen länsiosan osalta Lahden yleiskaavan 1998 (oikeusvaikutukseton) mukainen, jota laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 §:n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2006 mukainen alueen länsiosan osalta. Asemakaava poikkeaa sekä yleiskaavasta että maakuntakaavasta alueen itäosan osalta. Oheisessa taulukossa on arvioitu yleiskaavan sisältövaatimusten toteutumista kaavaalueen itäpään osalta. Huomioon otettava yleiskaavan sisältövaatimus (MRL 39 §) Yleiskaavan sisältövaatimuksen huomioiminen asemakaavan muutoksessa Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Asemakaavalla muodostetaan toimivaa ja taloudellista yhdyskuntarakennetta olemassa olevan rakennetun ympäristön yhteyteen. Uusia erillispientalotontteja osoitetaan vain olemassa olevan rakennetun ympäristön keskelle, jolloin ympäröiviä virkistysalueita ei pienennetä tai näiden käyttöarvoa vähennetä. Alueella ei ole todettu erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Asemakaavalla osoitetaan osa alueesta lähivirkistysalueeksi (VL). Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Alueen täydentäminen tukeutuu olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, liikenneverkostoon ja kunnallistekniikkaan sekä mm. jo toteutettuun ohiajotien melusuojaukseen. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Suunnittelualue liittyy ympäröivään asutusalueeseen ja olemassa oleviin palveluihin. Lähin bussipysäkki (päätepiste) sijaitsee n. 300 - 600 metrin päässä suunnittelualueesta. Alueen läheisyydessä ovat laajat ja helposti saavutettavat virkistysalueet. Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Useamman kuin yhden uuden tontin osoittaminen alueen itäpäähän mahdollistaa sen, että suunnittelualueen vesihuolto on järjestettävissä kiinteistökohtaisin jätevesipumppaamoin, jolloin uudet asuinrakennukset voidaan liittää viereiseen kunnallistekniseen verkostoon. Alueen läheisyydessä sijaitsee bussilinjan päätepiste. Alueelle on rakennettavissa kevyen liikenteen väylä MetsäPekkalantien varteen. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI SELOSTUS A-2551 - D/1103/10.02.03.00.04/2012 9(10) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön Uusi asuinalue sijaitsee virkistysalueiden läheisyydessä. Liikennemelulta tulee kaavamääräyksin suojautua erilaisin keinoin. Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset Uuden asutuksen osoittaminen alueelle parantaa osaltaan yritysten toimintaedellytyksiä. Ympäristöhaittojen vähentäminen Liikennemelulta suojautuminen on huomioitu kaavamääräyksissä. Virkistysalueet osoitetaan asemakaavassa kauemmaksi ohiajotiestä ja liikennemelusta. Asemakaavalla mahdollistetaan kunnallisen vesihuollon järjestäminen tällä hetkellä ilman kunnallistekniikka olevalle asuinkiinteistölle (kaavatyön hakija). Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Alueella ei ole todettu erityisiä rakennetun ympäristön, maiseman tai luonnon arvoja. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Suunnittelualue rajoittuu laajoihin virkistysalueisiin. Osa suunnittelualueesta osoitetaan osaksi lähivirkistysaluetta (Huovilanpuisto, VL), mikä aiemmin on ollut yksityisessä omistuksessa. Asemakaava ja asemakaavan muutos on tehty yhteistyössä maanomistajien kanssa ja heidän tarpeidensa pohjalta. Taulukko 2. Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioon ottaminen 4.3 KAAVAN VAIKUTUKSET MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. VAIKUTUKSET IHMISEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tiivistetään rakennettua ympäristöä erillispientaloalueen keskellä ja laidalla. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella osa yksityisessä omistuksessa olleesta maasta osoitetaan kaikkien alueen asukkaiden yhteiseen käyttöön lähivirkistysalueeksi. Uusi asutus lisää osaltaan liikennettä alueella. VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN, VETEEN, ILMAAN JA ILMASTOON Alueen maanpinnan peittäminen entistä laajemmin lisää muodostuvien hulevesien määrää. VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA LUONNONVAROIHIN Alueella ei ole todettu erityisiä luonnon tai maiseman arvoja. Asemakaavalla muutetaan jo rakennetun ympäristön välinen alue omakotitonteiksi, mutta jätetään alueen ulkopuolinen luonnontilainen alue lähivirkistysalueeksi tai asemakaava-alueen ulkopuolelle. VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN Uusi rakentaminen suunnittelualueella lisää osaltaan liikennettä. Rakentaminen sijoittuu hyvien liikenneyhteyksien ja kunnallisteknisen verkoston läheisyyteen. Rakentaminen tiivistää olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja mahdollistaa osaltaan lähiympäristön Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI SELOSTUS A-2551 - D/1103/10.02.03.00.04/2012 10(10) julkisen liikenteen ja palveluverkon toimintaedellytysten paranemisen. Katualueelle MetsäPekkalantien päähän osoitettava kääntöpaikan aluevaraus parantaa liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta. VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Asemakaava-alueella tai sen ympäristössä ei ole todettu erityisiä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön tai rakennettuun ympäristöön liittyviä arvoja. Asemakaavalla tiivistetään omakotitaloalueen keski- ja reuna-aluetta ympäröivän rakenteen esimerkin mukaisesti. Metsä-Pekkalantien varressa on rakennusten harjansuunta määrätty tien suuntaiseksi ympäristön esimerkin mukaisesti. 4.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Ohiajotien liikennemelu kantautuu suunnittelualueelle. Melun torjumiseksi on kaavaehdotukseen lisätty tarkennuksia alueen itäpäässä sijaitsevien uusien tonttien melusuojaukseen liittyen. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Lahdessa 16.8.2012 kaavoitusarkkitehti LIITTEET Asemakaavan seurantalomake Lahden tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI Markus Lehmuskoski Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto 398 Lahti 10.09.2012 Täyttämispvm ASEMAKAAVA KOSKEE: NIKKILÄN (23.) KAUP.OSAN LAHDEN (405) KYLÄN TILAN RN:O 7:289 OSAA. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: NIKKILÄN (23.) KAUP.OSAN KORTTELIN 1410 TONTTEJA 9 JA 10 SEKÄ PUISTO,SUOJAVIHER- JA KATUALUEITA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: NIKKILÄN (23.) KAUP.OSAN KORTTELIN 1410 TONTIT 29-34, KORTTELIN 23196 TONTIT 4-7, KORTTELIN 23214 TONTIT 1-7, SEKÄ LÄHIVIRKISTYS,SUOJAVIHER-JA KATUALUEET. 16.08.2012 Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm 398A2551 Kunnan kaavatunnus Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala 3,4985 [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,8961 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 2,6024 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Omarantaiset Ei-omarantaiset Rakennuspaikat [lkm] Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,4985 100,0 4790 0,14 0,8961 4246 A yhteensä 2,2188 63,4 4790 0,22 0,5332 4246 0,4908 14,0 0,2035 L yhteensä 0,6411 18,3 0,2084 E yhteensä 0,1478 4,2 -0,0490 Aluevaraukset P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,4985 100,0 4790 0,14 0,8961 4246 A yhteensä 2,2188 63,4 4790 0,22 0,5332 4246 AO 2,2188 100,0 4790 0,22 0,5332 4246 V yhteensä 0,4908 14,0 0,2035 VL 0,4908 100,0 0,4908 Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V(P) -0,2873 R yhteensä L yhteensä 0,6411 18,3 0,2084 Kadut 0,6411 100,0 0,2084 E yhteensä 0,1478 4,2 -0,0490 EV 0,1478 100,0 -0,0490 S yhteensä M yhteensä W yhteensä