Köynnöskasvit Vähintään 1,5 l astiassa. Actinidia arguta II Japaninlaikkuköynnös. Vihreälehtinen, valkokukkainen. Marjomiseen tarvitaan hede- ja emiyksilöt 40 - 60...................................... 19,00 Actinidia kolomikta lll Kiinanlaikkuköynnös. Lehdet kirjavat, alkukesästä valkolaikulliset, loppukesästä laikut muuttuvat vaaleanpunaisen kautta syvän punaisiksi, pienet, valkoiset kukat, tuoksuvat miedosti sitruunalle. Vaatii kiipeilyyn sitomisen säleikköön tai tukeen. 40 - 60...................................... 19,00 Aristolochia macrophylla lll Piippuköynnös. Suuret, jopa 30 cm, herttamaiset lehdet puhkeavat myöhään keväällä. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa, tuulilta suojattuna, ravinteikkaassa maassa. Nuorena hidaskasvuinen, mutta odotus palkitaan jopa 5 m korkeuteen ulottuvalla rehevällä kasvustolla 30-50........................................ 19,00 Celastrus orbiculatus IV Japaninkelasköynnös. Helppohoitoinen, kasvupaikan suhteen vaatimaton köynnös kiertyy tiukasti tuen ympäri. Voi jopa kuristaa hengiltä tukenaan käyttämänsä puun tai pensaan 30 - 50..................... 19,00 Hedera helix I Muratti. Ainavihanta. menestyy parhaiten maanpeitekasvina. Juuriston päästyä routarajan alapuolelle, paranee talvenkestävyys. Vaatii talvisuojan! DK............................................ 12,50 Humulus lupulus VII Humala. Nopeakas-vuinen, tukeen kiertyvä, yrttimäinen köynnös, joka saavuttaa usean metrin korkeuden kesässä. Käpymäisiä emikukintoja käytetään oluen maustamiseen. DK............................................ 12,50 Humulus ´Aureus´ II Keltalehtinen humala. Hitaampi ja hennompi kasvultaan kuin vihreä peruslajike. DK............................................ 12,50 Hydrangea anomala subsp. petiolaris III Köynnöshortensia. Itsekiipeävä köynnös, joka viihtyy parhaiten puolivarjossa, ainakin juuret tulee sijoittaa varjoon. Nuorena hidaskasvuinen köynnös palkitsee kasvattajansa vanhemmiten uljaalla kukinnalla, valtavia litteitä kukintoja jotka kuihduttuaan jää paikoilleen ruskeiksi kuivakukiksi koko talveksi. Se suosii hapanta maata ja kasvurauhaa. Muutoin helppohoitoinen ja huoleton köynnös. 30- 50....................................... 19,00 Lonicera caprifolium lll Tuoksuköyn-nöskuusama. Tuoksuvat kellanvalkeat, päältä hieman punertavat kukat avautuvat kesäkuussa. Lehtii aikaisin. Voidaan kasvattaa myös maanpeitekasvina. OSTA 3, MAKSA 2 30 - 50........ 12,50 Parthenocissus inserta IV Säleikkövilliviini. Kestävin ja yleisin villiviinimme. Tarvitsee säleikön ja alkusi jopa sitomista kiipeilläkseen. Kesällä lehdert tummanvihreät, syksyllä loistavvanpunainen syysväri. OSTA 3, MAKSA 2 40- 60......... 10,00 Parthenocissus quinquefolia III lmukärhivilliviini. Hieman arempi ja hennompi villiviini joka tarttuu imukärhien avulla mihin tahansa vähän karheaan alustaan. Syysväri syntyy aikaisin ja on loistavan punainen! 40- 60....................................... 10,00 Vitis amurensis ll Amurinviini. Rehevä, suurilehtinen, jopa 20 cm, koristekasviksi soveltuva viiniköynnös. Pienet mustat rypäleet ovat happamia ja niiden siemenet ovat suuria. Tulipunainen syysväri on suorastaan hätkähdyttävä. 30 - 50...................................... 19,00 Vitis riparia ´Luumäki´ II Törmäviini, Kotimainen rypäleitä tuottava kanta. Törmäviinin lehdet ovat isot ja rehevät, reunoiltaan isohampaiset. Punamustat rypäleet soveltuvat lähinnä mehuksi. 30-50........................................ 19,00 Vitis `Spulga´ II Tarhaojukkaviini. Punamarjainen. NL............................................. 19,00 Vitis `Sukribe´ II Tarhaojukkaviini. Vihreä-marjainen. NL............................................. 19,00 Vitis `Supaga´ II Tarhaojukkaviini. Kelta-marjainen. NL............................................. 19,00 Vitis Zilga III Tarhaojukkaviini. Siniset rypäleet. FI ............................................. 19,00 Vitis vinifera `Frankenthaler´ Viiniköynnös. Sinimarjainen rypäle kasvihuoneeseen. Herkulliset rypäleet. NL............................................. 25,00
© Copyright 2024