Köynnöskasvit
Vähintään 1,5 l astiassa.
Actinidia arguta II Japaninlaikkuköynnös. Vihreälehtinen, valkokukkainen.
Marjomiseen tarvitaan hede- ja emiyksilöt
40 - 60...................................... 19,00
Actinidia kolomikta lll Kiinanlaikkuköynnös. Lehdet kirjavat, alkukesästä valkolaikulliset, loppukesästä laikut
muuttuvat vaaleanpunaisen kautta syvän
punaisiksi, pienet, valkoiset kukat, tuoksuvat miedosti sitruunalle. Vaatii kiipeilyyn sitomisen säleikköön tai tukeen.
40 - 60...................................... 19,00
Aristolochia macrophylla lll
Piippuköynnös. Suuret, jopa 30 cm,
herttamaiset lehdet puhkeavat myöhään
keväällä. Viihtyy parhaiten puolivarjossa
tai varjossa, tuulilta suojattuna, ravinteikkaassa maassa. Nuorena hidaskasvuinen,
mutta odotus palkitaan jopa 5 m korkeuteen ulottuvalla rehevällä kasvustolla
30-50........................................ 19,00
Celastrus orbiculatus IV Japaninkelasköynnös. Helppohoitoinen, kasvupaikan suhteen vaatimaton köynnös kiertyy tiukasti tuen ympäri. Voi jopa kuristaa
hengiltä tukenaan käyttämänsä puun
tai pensaan 30 - 50..................... 19,00
Hedera helix I Muratti. Ainavihanta.
menestyy parhaiten maanpeitekasvina.
Juuriston päästyä routarajan alapuolelle,
paranee talvenkestävyys. Vaatii talvisuojan!
DK............................................ 12,50
Humulus lupulus VII Humala.
Nopeakas-vuinen, tukeen kiertyvä, yrttimäinen köynnös, joka saavuttaa usean
metrin korkeuden kesässä. Käpymäisiä
emikukintoja käytetään oluen maustamiseen.
DK............................................ 12,50
Humulus ´Aureus´ II
Keltalehtinen humala. Hitaampi ja hennompi kasvultaan kuin vihreä peruslajike.
DK............................................ 12,50
Hydrangea anomala
subsp. petiolaris III Köynnöshortensia.
Itsekiipeävä köynnös, joka viihtyy parhaiten puolivarjossa, ainakin juuret tulee
sijoittaa varjoon. Nuorena hidaskasvuinen
köynnös palkitsee kasvattajansa vanhemmiten uljaalla kukinnalla, valtavia litteitä
kukintoja jotka kuihduttuaan jää paikoilleen ruskeiksi kuivakukiksi koko talveksi.
Se suosii hapanta maata ja kasvurauhaa. Muutoin helppohoitoinen ja huoleton
köynnös.
30- 50....................................... 19,00
Lonicera caprifolium lll
Tuoksuköyn-nöskuusama. Tuoksuvat kellanvalkeat, päältä hieman punertavat kukat avautuvat kesäkuussa. Lehtii aikaisin.
Voidaan kasvattaa myös maanpeitekasvina.
OSTA 3, MAKSA 2 30 - 50........ 12,50
Parthenocissus inserta IV
Säleikkövilliviini. Kestävin ja yleisin villiviinimme. Tarvitsee säleikön ja alkusi jopa
sitomista kiipeilläkseen. Kesällä lehdert
tummanvihreät, syksyllä loistavvanpunainen syysväri.
OSTA 3, MAKSA 2 40- 60......... 10,00
Parthenocissus quinquefolia III
lmukärhivilliviini. Hieman arempi ja
hennompi villiviini joka tarttuu imukärhien avulla mihin tahansa vähän karheaan
alustaan. Syysväri syntyy aikaisin ja on
loistavan punainen!
40- 60....................................... 10,00
Vitis amurensis ll Amurinviini.
Rehevä, suurilehtinen, jopa 20 cm, koristekasviksi soveltuva viiniköynnös. Pienet
mustat rypäleet ovat happamia ja niiden
siemenet ovat suuria. Tulipunainen syysväri on suorastaan hätkähdyttävä.
30 - 50...................................... 19,00
Vitis riparia ´Luumäki´ II
Törmäviini, Kotimainen rypäleitä tuottava kanta. Törmäviinin lehdet ovat isot ja
rehevät, reunoiltaan isohampaiset.
Punamustat rypäleet soveltuvat lähinnä
mehuksi.
30-50........................................ 19,00
Vitis `Spulga´ II Tarhaojukkaviini.
Punamarjainen.
NL............................................. 19,00
Vitis `Sukribe´ II Tarhaojukkaviini.
Vihreä-marjainen.
NL............................................. 19,00
Vitis `Supaga´ II Tarhaojukkaviini.
Kelta-marjainen.
NL............................................. 19,00
Vitis Zilga III Tarhaojukkaviini.
Siniset rypäleet.
FI ............................................. 19,00
Vitis vinifera `Frankenthaler´
Viiniköynnös. Sinimarjainen rypäle
kasvihuoneeseen. Herkulliset rypäleet.
NL............................................. 25,00