Moneen lähtöön. Sprinter. - Suomen Sairaankuljetusliitto

Muutoksen tuulet
terveydenhuollossa
4.2011
Moneen lähtöön. Sprinter.
Mercedes-Benz Sprinter on valmiina nopeisiin lähtöihin.
Vakiovarustuksena oleva viimeisen sukupolven ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä optimoi auton hallinnan ääritilanteissa, kuten kaarreajossa liukkaalla pinnalla. Uusissa
CDI-dieselmoottoreissa tehoa riittää turvallisiin ohituksiin.
Lisävarusteena saatava automaattivaihteisto lisää turvallisuutta mahdollistamalla paremman keskittymisen ohjaamiseen hälytysajossa.
Vakiovarustukseen kuuluvat mm. ESP-ajovakauden hallintajärjestelmä, ohjauspyörän
säätö, ohjaamoilmastointi, Eberspächer-lisälämmitin, kauko-ohjattava keskuslukitus ja
sähkötoimiset etusivulasit.
www.mercedes-benz.fi/pakettiautot
Veho Group Oy Ab | Ambulanssimyynti | Lommilanrinne 3, Espoo | Puh. 010 569 16
Ambulanssi 4.2011
2
Edunvalvonta jatkuvassa
muutostilassa
Talvi lähenee, mutta tätä kirjoittaessani
ajatuksissa pyörivät vain ministeri Risikon
sanat, että ensihoitopalvelun rahoituksessa
tarvitaan muutosta. Kun ensihoito siirtyy
sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulle,
lähtökohtana on pidettävä pari perusajatusta eli, että Kela tulee jatkossa olemaan
mukana ja monikanavarahoitus säilyy.
Keskustelussa myös yksityinen ensihoitopalvelu oli hyvin edustettuna. Esitimme
näkemyksemme siitä, että rahoitus ei saa
olla esteenä järkevälle toimintaympäristölle. Tuottajien käytännön tietämys ja toimintaedellytysten varmistaminen on otettava huomioon. Keskustelijoilla, jotka edustivat eri tahoja, oli tietysti eri näkemyksiä,
miten asia mahdollisesti pitäisi ratkaista.
Tietyillä tahoilla oli halu kiirehtiä ja ratkaista asia noin kolmessa kuukaudessa,
mutta lopputulos oli kuitenkin mitä luultavimmin, että raamit esitykseen tulisivat olla
valmiit ensi vuoden maaliskuuhun mennessä. Myös siirtymäajoista ja voimaan tulosta
keskusteltiin, mutta nämä asiat ratkaistaan
varmaan hieman myöhemmin.
Ministeri Risikko nimeää piakkoin työryhmän, jonka tehtävä on kartoittaa nykytilanne ja katsoa ensihoitopalvelun rahoitus, sen ongelmat sekä hyvät puolet. Työryhmän tulee huomioida muun muassa ra-
hoituksen läpinäkyvyys ja kestävyys niin,
että mahdolliset muutokset ovat kestävällä
pohjalla muun lainsäädännön ja kuntarakenneuudistuksen ynnä muun pyörteissä
myös jatkossa.
Syksyn toinen kuuma peruna edunvalvontasektorilla on ilman muuta uudistuneen terveydenhuoltolain ja asetuksen palvelutasopäätösesitykset, jotka ovat olennainen osa lain toteuttamista.
Edellisessä numerossa totesin, että monet päättäjät uskoivat politiikkoja ja virkamiehiä ja heidän väitteitään siitä, että ensihoitopalveluiden osalta ”mikään ei muutu” ja kustannukset eivät mainittavasti
nouse. Tiesimme toki, että uudistukset eivät KOSKAAN voi tapahtua ilman kustannusvaikutuksia. Monessa sairaanhoitopiireissä oli myös esitetty näkemys siitä, että
sairaanhoitopiirien tuottamina palvelut olisivat jollain tapaa parempia ja kustannustehokkaampia. Koska liiton sanomaa ei
mielestämme riittävästi kuultu tai otettu
huomioon, päätimme selvittää asiaa tarkemmin. Tämän johdosta liitto teetti selvityksen ensihoidon järjestämisen kustannuksista ja työvoiman riittävyydestä. Tarkoituksena oli selvittää ensihoitopalvelun
eri tuotantotapojen taloudellisia vaikutuksia sekä työvoiman riittävyyttä yllämainit-
tujen väitteiden perusteella.
Selvitystyön lopputulos ja sen saama
julkisuus ovat laittaneet monta kuntaa ja
päättäjää miettimään asioita uudelleen.
Suomen ja Euroopan talousnäkymät ovat
osaltaan vaikuttaneet siihen, että kunnissa
on todettu ääneen, että kustannukset pitää
pysyä kurissa ja julkinen tuotanto ei välttämättä ole ainoa vaihtoehto saada laadukkaita ja kustannustehokkaita ensihoitopalveluita.
Yhtenä vaihtoehtona on järkevä kilpailutus tai jo toimivien toimijoiden sopimusten siirto sairaanhoitopiirien hoidettavaksi.
Nämä ovat järkeviä esityksiä, kun palvelutasopäätösesityksiä tehdään varsinkin tilanteessa, jolloin aika alkaa käydä vähiin ja
vuosi 2013 on kohta ovella.
Myös kansainvälisellä edunvalvontasektorilla tapahtuu. Wienissä pidettiin paari-standardeja koskeva kokous lokakuun
lopussa, jossa liittoa edusti allekirjoittanut.
Kokouksissa päästiin paarien standardisoinnissa niin pitkälle, että valtaosa paareja
koskevista yksityiskohdista saatiin yhteensopiviksi ensi vuonna voimaan astuvan EUdirektiivin kanssa.
Standardointikokoukset ovat tärkeä
osa liiton kansainväliseen edunvalvontaan
liittyvistä tehtävistä. Liiton tehtävä kysei-
sissä kokouksissa on, että standardeihin
liittyvien testausten ja niiden kulut pysyvät
aisoissa, eikä lopputuotteen hinta siten kohoa liikaa. Myös kontaktien luominen, informaation saaminen ja antaminen on Suomen kokoiselle maalle ja liitolle tärkeätä.
Standardien luominen koko Eurooppaan ei ole yksinkertainen asia. Suurien
maiden kuten Saksan, Ranskan ja Englannin edustajat vääntävät tiukasti kättä ja
tunteet käyvät joskus kuumina, vaikka
muuten edustajat ovatkin henkilökohtaisesti hyvissä väleissä. On myös muistettava, että eri maiden sairaankuljetusjärjestelmät ja laitteistot poikkeavat paljon toisistaan. Tämän johdosta asiat eivät aina ole
helppo yhteen sovittaa niin, että kaikki
olisivat tyytyväisiä lopputulokseen. Esimerkiksi paari-standardeja on hiottu noin
kolme vuotta ja vielä on tehtävä tiettyjä
tarkennuksia, mutta tarkoitus on, että paarien tyyppihyväksyntä astuu voimaan syksyllä 2012.
Näillä sanoilla toivotan kaikille lukijoille oikein Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2012.
Mikael Söderlund,
toiminnanjohtaja
Suomen Sairaankuljetusliitto ry
Vain rahako takaa hyvän palvelun
Syksyn aikana olen omakohtaisesti saanut
(joutunut) kokemaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoketjun
joustavuuden ja toimivuuden. Potilaan
näkökulmasta se on kankea ja byrokraattinen, joka tuskastuttaa kun odottaa ja odottaa. Viiveitä hoitoon syntyy kun rajapintojen ylittäminen on ainakin potilaan
kokemana hyvin työlästä ja hidasta. Kaikki
tuntuu tapahtuvan hoitotakuun ehdoilla ja
takuuajan takarajoilla.
Nykyisin, näin on ainakin annettu ymmärtää, että tutkimuspyyntöjen ja hoitomääräysten pitäisi kulkea jouhevasti ja nopeasti bitteinä ilmateitse. Kohdallani kaikki ainakin oli toisin. Kun olin mielestäni
odottanut luvatun ajan ja viikon ylikin,
aloin tiedustelemaan asiani etenemistäni ja
minulle todettiin, että pyynnöt ja lähetteet
eivät koskaan edes saapuneet lähetettyyn
kohteeseen. Tähän päivään saakka ei ole
selvinnyt, minne ne ovat menneet ja ovatko
ylipäätään menneet yhtään minnekään.
No, sillä tiedolla ei ole enää merkitystä,
ovat missä ovat.
Seuraavaksi otettiin käyttöön vanha
luotettava keino. Tieto kulki povitaskussani cd-levyllä ja niin paljon parjatulla jo nykyisin turhaksi mainitulla paperilla samalla
nopeudella kun kävellä klenkkasin hoitopaikasta toiseen. Mutta takuuvarmasti menee perille ja oikeaan paikaan, tosin en
joka kerta sitten kuitenkaan ollut oikeassa
paikassa. Vaihdoin vain luukkua ei taloa,
helppo homma. Toimintamallini ei luonnollisesti miellyttänyt kaikkia; minua katseltiin nenävartta myöden. Katsehan ei
haavaa tee, varsinkaan henkilölle, joka on
pyörinyt ja kelautunut järjestelmän rattaissa kolme vuosikymmentä ja tuntee sen
kautta myös ne järjestelmän mahdolliset
oikopolut. Mutta lopullisen hoidon nopeuttamiseen ei keinoni sitten julkisella
puolella riittänyt, kun ei ollut kuitenkaan
hengestä kyse.
Vaihdettiin järjestelmää. Cd-levyn ja
A4 painoksi laitettiin 100 euron seteli.
Hymy irtosi, asiani hoitoon tuli ripeyttä.
Asiani ja sitä koskeva tieto eteni kuin itsestään. Kaikki tarvittava hoitosuunnitelmineen, aikatauluineen hoitui yhdellä käyntikerralla. Sadan euron setelillä on käsittämätön vaikutus koko hoitoketjuun alusta
loppuun saakka, aina hissin monotonisen
äänen ilmoitukseen. Ensimmäinen kerros,
tervetuloa uudelleen.
Potilaana minulla oli kevyt ja huojentunut mieli, kun asiani hoitui ulko-ovelta
ulko-ovelle odotuksineen alle tunnin ja yhdellä käynnillä.
En ota kantaa siihen mistä julkisen sektorin toiminnan kankeus johtuu, mutta
oma kokemukseni kaikkine kompastuskivineen on valitettavasti kuvaamani ote
todellisesta elämästä.
Oletteko lukijat huomanneet, ei vielä
sanaakaan ensihoitopalvelusta. Tämä on
kuitenkin Ambulanssi-lehden puheenjohtajan palsta. Toiminnanjohtajan kirjoituksessa käy selville miten maa ja sen ensihoito
makaa edunvalvonnan näkökulmasta.
Sairaanhoitopiirit ottavat pikkuhiljaa
ohjia käsiinsä ja valmistelevat palvelutasopäätösesityksiä luottamuselimien käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Työ etenee eri
alueilla hyvin eri tahtiin. Epäilen, onko
koko maa valmis siirtymään uuteen toimintamalliin vuoden 2013 alussa. Eilisessä
STM:n rahoitusta koskevassa lähetekeskustelussa epäilin valmiutta ääneen ja sain
siihen hyväksyviä nyökkäyksiä eri puolilta
pöytää. Uskoisin, että monella alueella tarvitaan STM:n ja kuntaliiton hyväksymää
väliaikaista sopimuksen siirtoa kunnilta
sairaanhoitopiireille, jotta toiminnan valmistelu saisi tapahtua rauhassa ja koordinoidusti ilman ehdotonta aikarajaa.
Koko ensihoito- ja päivystystoiminnan
kehityksessä on samalla hetkellä monta
liikkuvaa osaa. Hätäkeskustoiminta ja sen
muutokset, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan
muutoskehitys, johon linkittyy ensihoitopalvelu. Järjestämislaki, rahoituskuvion
järjestäminen ensihoitotoiminalle. Väistämättä tulee mieleen, onko järjestys muutostyössä päälaellaan, kun ensin on toiminnan
suunnittelu ja lain edellyttämät muutostyöt
sekä alkava toiminta ja sitten vasta mietitään, että mistä ja miten rahat.
Toivoa sopii, että eri tahojen kesken
käydään riittävä avoin ja laajapohjainen
keskustelu muutosten valmisteluvaiheessa
ja tulevaa toimintaa katsotaan ihmisen,
potilaan tarpeista ja näkökulmasta, eikä
luoda muutoksella vain turhalta tuntuvaa
byrokratiaa.
Kalenterin mukaan on luvassa vuosi
2012 joten
Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta
Teuvo Kontio
puheenjohtaja, SSK ry
Ambulanssi 4.2011
3
ISMO PARTANEN LPY:
HYKSin Oy synnyttää epätervettä kilpailua
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus päätti lokakuun 19. päivä perustaa yksityissairaala HYKSin Oy:n. Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen ei hyväksy hanketta.
– Esitetyllä tavalla julkisilla resursseilla harjoitettava elinkeinotoiminta synnyttää epäterveen kilpailutilanteen, joka voi levitä
muuallekin Suomeen ja muille toimialoille,
väittää Partanen.
HUS on alueensa kuntien muodostama
kuntayhtymä, jonka ensisijainen tehtävä
on huolehtia uusmaalaisten erikoissairaanhoidon palvelujen saatavuudesta. Yliopistollisena sairaalana HUS:lla on myös sairaanhoitopiirien keskinäiseen työnjakoon
perustuvia vastuita erityisvaativan sairaanhoidon, kuten vaativien palovammojen,
osalta. Partasen mukaan HUS:n tulisikin
keskittyä omien perustehtäviensä hoitamiseen, ei perustaa yhtiötä, joka myy samoja
palveluita avoimille markkinoille – yksityisille ihmisille, vakuutusyhtiöille ja ulkomaan kansalaisille.
– Palvelumarkkinoiden toimivuuden
kannalta suurimman ongelman muodostaa
se, että HYKSin Oy:n mallissa julkisen sektorin perustama yhtiö saa yksioikeuden verovaroin rahoitettujen tilojen käyttöön. Lisäksi tiloista maksettaisiin vain käytön mukaan, huolimatta siitä, että kulut pyörivät,
vaikkei asiakkaita olisikaan. Toisin sanoen
yrittämiseen olennaisesti kuuluva riski puuttuisi HYKSin Oy:ltä tältä osin kokonaan.
HYKSin Oy:n perustaminen on merkittävä periaatteellinen ratkaisu. Jo nyt neljä
muutakin sairaanhoitopiiriä miettii vastaavan yrityksen perustamista, kertoo Partanen.
Vajaakäyttöä vai hätätilavalmiutta
HYKSin Oy:n toimintaa on perusteltu kolmella HUS:n nykyiseen toimintaan liittyvällä heikkoudella. On todettu, että HUS:n
verovaroin kustannetut kalliit laitteet ja
tilat ovat nyt vajaakäytöllä.
Veronmaksajana Partanen ei ole huo-
lissaan siitä, jos HUS:n leikkaussalien
käyttöaste ei ole 100 prosenttia.
– Kysymyshän on myös hätätilavalmiudesta ja sen ylläpidosta. Mikäli Uudellamaalla tapahtuu esimerkiksi suuronnettomuus, leikkaussalikapasiteettia tarvitaan
välittömästi paljon. Hoidetaanko suomalaiset sitten käytävillä tai ulkona, jos salit
on varattu ulkomaalaisille potilaille?, kysyy
Partanen.
Partanen on huolissaan myös hoitotakuun toteutumisesta silloin, kun HYKSin
Oy alkaa myydä palveluita suuressa mittakaavassa järjestämisvastuunsa ulkopuolisille tahoille. Hän kysyy, kuka määrittelee
sen, mikä on HUS:n resurssien vajaakäyttöaste sairaanhoitopiirin ensisijaisten vastuiden hoitamisen jälkeen? Partasesta ensin
pitäisi selvittää, miten nykyistä käyttöastetta voitaisiin parantaa töiden ja hoitoprosessien uudelleen organisoinnilla.
Etuoikeutetuille lisäansioita
Perusteista toinen on henkilökunnan sitouttaminen, jolla tarkoitetaan lähinnä erikoislääkäreitä.
– HYKSin Oy:stä on tulossa sairaala,
joka pyrkii käyttämään kaikki mahdolliset
keinot, jotta pienelle erityisryhmälle voidaan turvata lisäetuja työhön sitouttamisperusteella.
Partanen toteaa hankkeen muodostavan pienen piirin kultapossukerhon, jolle
sairaanhoitopiiri työnantajana turvaa muita selvästi paremmat mahdollisuudet lisäansioihin. Hän veikkaa, että jatkossa tämä
tulee heikentämään henkilöstön työilmapiiriä merkittävästi. HYKSin Oy suunnittelee
käyttävänsä vain HUS:n henkilöstöä. Partanen ihmettelee, miten jo nyt ylibuukatut
lääkärit ja sairaanhoitajat venyvät lisätunteihin.
Lääkäripalveluyritykset vastustaa
HYKSin Oy:n perustamista, sillä:
Yhtiö aiheuttaa merkittäviä kilpailuvää-
teuttamista.
ristymiä ja häiriöitä alan palvelumark-
Henkilöstön sitouttaminen esitetyllä
kinoille, koska HUS tarjoaa omalle yrityk-
tavalla tuo enemmän ongelmia kuin rat-
selleen perusteettomia kilpailuetuja mui-
kaisuja ja voi aiheuttaa perusteetonta
hin alan toimijoihin nähden. Näitä kilpai-
henkilöstökulujen nousua koko tervey-
luetuja hyödyntämällä HYKSin Oy voi
denhuoltoalalla.
hinnoitella tuotteensa edullisemmin tai
HYKSin Oy:n tammikuussa 2011 jul-
kilpailla työvoimasta paremmilla eduilla
kaistu liiketoimintasuunnitelma on tehty
kuin kilpailijansa.
kiireellä, osittain väärään informaatioon
HYKSin Oy:n toiminta voi heikentää HUS:n hoitotakuuvelvotteiden to-
Ulkopuolista rahoitusta
talouden tueksi
Kolmas HYKSin Oy:n tavoitteista on ulkopuolisen rahoituksen lisääminen. Yhtiön
asiakaskunta muodostuisi vakuutusyhtiöja palveluseteliasiakkaista, ulkomaalaisista
potilaista ja itse maksavista asiakkaista.
Jo nyt HUS voi laskuttaa ulkomaalaisilta asiakkailta korkeamman suoritehinnan
kuin omistajakunniltansa. Myös vakuutusyhtiöitä voi laskuttaa täyskorvausperiaatteella.
– HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelman mukaan tämä ulkopuolinen palvelujen
myynti oli viime vuonna huomattavan tappiollista. Miten siitä nyt yhtiömuodon
kautta tulee yhtäkkiä kannattavaa yritystoimintaa, Partanen ihmettelee.
Partasen mukaan asetetut ja toivotut
tavoitteet voidaan saavuttaa muillakin tavoilla kuin perustamalla erillinen yhtiö. Tiloja ja laitteita voitaisiin vuokrata avoimesti ulkopuolisille toimijoille. Henkilökunnan
sitouttamiseen voidaan luoda nykyistä paremmat kannustepalkkausjärjestelmät, jotka koskisivat luonnollisesti kaikkia, ei vain
pientä osaa muutamien erikoisalojen lääkä-
perustuen ja HUS:n omistajia kuulematta..
reistä. Voimassa oleva lainsäädäntö ei kiellä erityisvaativien hoitojen tuottamista ja
myymistä ulkopuolisille, kuten vakuutusyhtiöille ja ulkomaalaisille: kyseistä toimintaa voidaan toki lisätä, jos resursseja riittää
perustehtävien toteuttamisen jälkeenkin.
Mitään erillistä yritystä ei siten tarvita, toteaa Partanen.
KH
Ensihoitopalvelut mukana raamisopimuksessa
1.4.2012 lähtien
Sopimuskausi
Tämä työehtosopimus on voimassa
1.4.2012–30.4.2014 (25 kk).
Palkankorotukset
1.4.2012
II – paikkakuntakalleusluokan taulukkopalkat nostetaan I:sen tasolle.
Toteutetaan palkkaohjelman mukaiset
korotukset 30 euroa / 50 euroa.
Henkilökohtaisia ja palkkaryhmäpalkkoja korotetaan terveyspalvelualan yleis-
sitovan työehtosopimuksen yleiskorotuksen mukaisesti, eli 1,7 %.
I – paikkakuntakalleusluokassa toteutetaan
paikallinen järjestelyerä, joka lasketaan helmikuun 2012 palkkasummasta. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset
säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä kuten ilta-, yö-,
lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien
työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta
huomioon. Lomarahoja ei oteta huomioon.
Erän suuruus on 0,7 %. Paikallisen erän to-
teutuksesta neuvotellaan maaliskuun 2012
loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei
päästä sopimukseen erän jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan
päätöksen mukaisesti.
Kokoaikaiselle työntekijälle maksetaan
huhtikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä
150 euron suuruinen kertaerä, mikäli työsuhde on yhdenjaksoisesti ollut voimassa
vähintään kolme kuukautta ja jatkuu kertaerän maksuajankohtana. Kertaerä maksetaan myös niille määräaikaisille, joiden työsuhde on päättynyt maaliskuun lopussa ja
jatkunut huhtikuussa 2012. Pysyvässä osaaikatyössä kertaerän suuruus määräytyy
työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan
ja työehtosopimuksen mukaisen täyden
työajan suhteessa. Työajan vaihdellessa lasketaan keskimääräinen työaika maksuajankohtaa edeltävältä kolmelta kuukaudelta.
Kertaerä maksetaan, jos työntekijä on oikeutettu palkkaan koko tai osalta huhtikuuta 2012.
Korotetaan työehtosopimuksen
11 §:n 9. kohdan mukainen hälytysraha
8,72 euroon.
Korotetaan työehtosopimuksen
24 §:n 2. kohdan mukainen korvaus
suojavaatteen huollosta 10,43 euroon.
Jatkuu seuraavalle sivulle
Ambulanssi 4.2011
4
Jatkuu edelliseltä sivulta
1.5.2013
Ensihoitopalvelut
mukana
raamisopimuksessa
1.4.2012 lähtien
Palkkaohjelman mukaiset korotukset
60 euroa / 90 euroa.
Henkilökohtaisia ja palkkaryhmäpalkkoja korotetaan terveyspalvelualan yleissitovan työehtosopimuksen yleiskorotuksen
mukaisesti, eli 1,2 %.
Toteutetaan paikallinen järjestelyerä,
joka lasketaan maaliskuun 2013 palkkasummasta. Palkkasummassa otetaan huomioon varsinaiset säännöllisen työajan palkat, mutta ei vaihtuvia tuntikohtaisia lisiä
kuten ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaikorotuksia. Palkalliselta poissaoloajalta kuten
vuosi- tai sairauslomalta maksetut palkat
otetaan huomioon ilman tuntikohtaisia lisiä. Vastaavasti palkallisella poissaolojaksolla olevien työntekijöiden sijaisten palkkoja ei oteta huomioon. Lomarahoja ei
oteta huomioon. Erän suuruus on 0,7 %.
Paikallisen erän toteutuksesta neuvotellaan
huhtikuun 2013 loppuun mennessä. Mikäli paikallisesti ei päästä sopimukseen erän
jaosta, kohdennetaan erä ensisijaisesti
työntekijöiden tehtäväkohtaisiin erityistekijöihin työnantajan päätöksen mukaisesti.
Kriisilauseke
Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat,
että talouden kehitys poikkeaa erittäin
merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten
sopimusten irtisanomista, sopimusalan
osapuolet kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan, mitä toimenpiteitä
tämä sopimusalalla edellyttää. Osapuolet
voivat tällöin yhdessä sopia sopimuksen
päättymisestä tai työehtosopimuksen
muuttamisesta.
Työelämän kehittäminen
Keskusjärjestöjen väliseen raamisopimukseen sisältyy lukuisia keskusjärjestöjen tai
maan hallituksen valmisteluun meneviä
työelämän kehittämiskohtia. Mikäli tämän
valmistelun tuloksena syntyy sellaisia esityksiä, jotka edellyttävät työehtosopimusosapuolten välisiä neuvotteluita, aloittavat
työehtosopimusosapuolet viipymättä neuvottelut tällaisista asioista.
Työryhmät
Perustetaan työryhmä:
• selvittämään työajan ja varallaolojärjestelmän kehittämistarpeita sekä
keräämään hyviä käytäntöjä
paikallisista toimintatavoista
• selvittämään työehtosopimuksen
sukupuolivaikutukset
Virve on erinomainen työkalu
Virve-laitteet ovat tuttuja jo joka puolella Suomea. Vielä viranomaisverkon olemassaolo ei kuitenkaan ole itsestään selvyys,
jota ei olisi helppo kehua. Jokelan ambulanssissa MedGroupilla
työskentelevät Hanna Lankinen ja Helena Saviranta pitävät
Virveä välttämättömänä.
Lankinen on työskennellyt ensihoidossa
vuodesta 2005 ja Saviranta vuodesta 2007.
Molemmat ovat aina käyttäneet viranomaisverkkoa.
Virveä on helppo käyttää. Valikot ja
laturinjohdon pää ovat samanlaiset kuin
Nokian puhelimissa. Akku kestää hyvin ja
autolaturit ovat hyviä. Virve kestää iskut
ja veden.
– Se kuuluu yllättävän hyvin, vaikka
olisi housujen taskussa, Lankinen toteaa.
Hän kehuu Virven toimintavarmuutta.
– Minulle ei vielä koskaan ole tullut
tilannetta, että verkko olisi ruuhkautunut,
Lankinen kertoo.
Vaikka Keski-Uudeltamaaltakin löytyy
joitain katvealueita, niin yleensä Virve kuuluu.
Kuljettaja ilmoittaa Virven avulla hätäkeskukseen kuljetuspaikan ja ambulanssin
kiireellisyysluokan kohteesta sairaalaan
lähtiessä. ABCD kiireellisyysluokituksella
hätäkeskus tietää, onko ambulanssin esimerkiksi mahdollista pysähtyä matkalla sairaalaan auttamaan toisella kiireellisemmällä tehtävällä tai pystyykö toisen
hoitajan irrottamaan hetkellisesti kuljetuksessa olevasta tehtävästä. Matkalla kohteeseen Virveä käyttää tarvittaessa yleensä
hoitaja ja antaa ennakkoilmoituksen sairaalaan mennessä.
Ambulanssissa on oma ajoneuvoasema.
Autossa Virveä käytetään yleensä kaiuttimen kautta. Saviranta huomauttaa kiertokaiun ongelmasta. Ajoneuvoasemaa käytettäessä molemmista kännykkämäisistä
Virveistä olisi hyvä olla kaiutin kiinni.
– Jos molemmat työntekijät käyttävät
yhtä aikaa kaiutinta, puhe alkaa kaikua,
eikä kuulu. Puhelimen käyttö vaatiikin
opettelua ja toimivaa yhteistyötä työparin
välillä.
Kuvassa Helena Saviranta (autossa) ja
Hanna Lankinen.
Tuo turvallisuutta ja
nopeuttaa toimintaa
Virven hätäpainike lisää työturvallisuutta.
Hätäkeskuksen päivystyspöydissä alkavat
välkkyä punaiset hälytysvalot, jos jossain
yksikössä painetaan hätäpainiketta. Tilannetta aletaan heti nauhoittaa, eivätkä hätäkeskuksen päivystäjät kysele turhia.
Virvellä saadaan myös suoraan yhteys
poliisiin.
– Voimme kysyä yhdellä napinpainalluksella, missä poliisipartio on. Odottelemmeko vielä, vai voimmeko ajaa suoraan esimerkiksi puukotuspotilaan luokse, Lankinen kertoo.
Samalla tavalla saadaan yhteys rajavartiolaitokseen merialueilla.
Sairaankuljetusyksiköt tekevät yleensä
ennakkoilmoitukset sairaalaan tuotavasta
potilaasta Virven välityksellä. Lankisen ja
Savirannan kokemusten mukaan Virveä on
ryhdytty käyttämään entistä aktiivisemmin
myös sairaaloitten ensiapupoliklinikoilla.
– Sairaalasta saatetaan ottaa jo matkalla yhteyttä Virven kautta ja ohjata oikeaan
hoitopaikkaan.
Saviranta toteaa tämän parantavan
myös potilaan asemaa: näin hän pääsee nopeammin hoitoon.
Virvellä saa yhteyden
ensihoitolääkäriin
Uudellamaalla Virveä käytetään myös konsultaatioon. Tukikohdassa olevaan MediHelin lääkäriin saadaan yhteys tavallisella
puhelimella. Virven avulla lääkärin saa
kiinni myös kopterista.
– Emme tietenkään tahdo häiritä turhaan, mutta jos puhelu on jäänyt kesken,
kun Medi-Heli on lähtenyt liikkeelle, voimme jatkaa yhteydenpitoa, Lankinen kertoo.
Virvestä on hyötyä myös toisin päin.
A-tehtäviin hälytetään ambulanssi, MediHeli ja paloauto.
– Jos olemme kohteessa ensimmäisenä
ja toteamme tajuttomaksi luullun potilaan
vain nukkuvan, voimme peruttaa sekä paloauton että Medi-Helin suoraan Virvellä.
Virve on erinomainen työkalu.
KH
Ambulanssi 4.2011
5
Virveä kehitetään koko ajan
Ensihoidossa työskentelevien yhteydenpito muihin viranomaisiin on mullistunut
Virve-viranomaisverkon ansiosta. Virve helpottaa ja nopeuttaa tiedon välitystä sekä
tuo turvaa henkilöstölle ja parantaa potilaan asemaa.
Virve-viranomaisverkkoa alettiin kehittää
Suomessa 1990-luvun puolessa välissä. Silloin missään muualla maailmassa ei ollut
vastaavaa järjestelmää. Kaikilla viranomaisilla oli omat verkkonsa, niin Suomessakin.
– Täällä oltiin edistyksellisiä, kun todettiin, että viranomaiset tarvitsevat yhteisen
verkon, Virve aluepääkäyttäjä Sami Haapamäki KYS:istä kertoo.
Viestintä- ja liikenneministeriö valitsi
Tetra-standardiin perustuvan digitaalisen
radioverkon. Haapamäki suorastaan ihmettelee, kuinka sen hetkisellä tiedolla
osattiin tehdä niin hyvä valinta.
Virve-verkossa pääpaino on ryhmäpuheluilla, joissa yksi puhuu ja muut kuuntelevat. Verkossa on myös mahdollista puhua
yksilöpuheluita, välittää tekstiviestejä ja
dataa.
Virve-verkko on rakennettu vain viranomaiskäyttöön, eikä sinne pääse muut kuin
ne, joilla on pääsyoikeus järjestelmän piiriin.
Alussa operaattorina oli Suomen erikoisverkot, jonka omistivat puoliksi Sonera
ja valtio. Nyt Virve-verkon omistaa valtio
yksin.
Virveä kokeiltiin ensin Pohjois-Karjalassa vuosina 1996-1997, samaan aikaan
verkkoa rakennettiin vaiheittain hätäkeskusalueitten mukaan. Ensimmäisenä Virve
otettiin käyttöön Kymeenlaakso – EteläKarjala -alueella. Vuonna 2002 verkko kattoi koko Suomen.
– Verkkoa suunniteltaessa ei vielä ajateltu, että esimerkiksi yksityinen sairaankuljetus olisi päässyt mukaan, Haapamäki
kertoo.
Virve-verkon laajeneminen sai kuitenkin vauhtia yllättävästä suunnasta. Ensimmäistä Hätäkeskusuudistusta ei olisi voitu
tehdä ilman laajempia käyttöoikeuksia.
Virve saattoi joissain paikoissa tulla käyt-
töön jopa viikon varoitusajalla, kun uudet
hätäkeskukset alkoivat toimia.
Virve kattaa koko sote-alan
Virve otettiin kentällä hyvin vastaan. Ajoittain ongelmia aiheutti vain se, että käyttäjiä ei ehditty kouluttamaan riittävästi.
– Vaikka uuden teknologian käyttöönotto tuotti joillain alueilla hankaluuksia,
niin paremmin se meni kuin VR:n lippuuudistus, Sami Haapamäki vertaa.
Vuosien saatossa käyttäjien määrää on
tarkasteltu uudelleen ja käyttöoikeudet
ovatkin laajentuneet. Nyt Virveä käyttävät
poliisien, palomiesten ja rajavartioiden lisäksi monet sosiaali- ja terveysalan edustajat. Sosiaalipalveluissa Virve on käytössä
esimerkiksi sosiaalipäivystyksessä, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa. Jopa ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkärit käyttävät Virveä.
– Maa- ja metsätalousministeriö hankki
valmiuseläinlääkäreille Virve-laitteet, kun
lintuinfluenssa uhkasi Suomea.
Haapamäki painottaa, että sisäisen
viestinnän lisäksi Virve on myös johtamisjärjestelmä- ja kriisiverkko.
Virveä käytetään kuitenkin eri tavalla
eri puolilla maata. Kaikkialla tieto-taito ei
ole samalla tasolla, eikä joka paikassa ole
myöskään ymmärretty verkon kaikkia
käyttömahdollisuuksia. Haapamäki mainitsee Pohjois-Karjalan keskussairaalaan
hyvänä esimerkkinä Virven monipuolisesta
käytöstä.
– Kun päivystyksessä tarvitaan laboratorion näytteiden ottajaa, hoitaja on Virven
kautta yhden napinpainalluksen päässä.
Kutsun voi välittää sekunnissa. Aikaisemmin olisi pitänyt soittaa, puhelin olisi ehkä
ollut varattu, jonka jälkeen olisi yritetty
seuraavalle laboratorionhoitajalle, jonka
puhelin olisi mahdollisesti yhdistänyt vastaajaan ja niin edelleen, Haapamäki vääntää rautalankaa.
Virvellä hälytetään nopeasti myös traumatiimi ja annetaan ennakkotietoja jo silloin, kun tiimin jäsenet ovat vasta siirtymässä kokoontumispaikkaan. Myös peruutukset onnistuvat nopeasti ryhmäpuhelulla
ja kaikkien aikaa säästyy.
Nopea verkko datan siirtoon
Virve on mullistanut viranomaisten välisen
kommunikoinnin, mutta suuria muutoksia
on vielä tulossa.
Uusi hätäkeskusuudistus tulee koskemaan kaikkia viranomaisia. Kaikki 30 000
käytössä olevaa Virve-puhelinta pitää päivittää, eikä sitä voi tehdä käyttäjä itse. Puhelimiin tullaan asentamaan uusiin viestiliikennemalleihin perustuvat ryhmät. Myös
sosiaali- ja terveystoimen puhelinnumerot
tulevat muuttumaan.
Virve-verkossa ei nykyisellään ole mahdollista siirtää suuria potilastietoaineistoja.
Haapamäki arvelee, että datan siirtoon tullaan jatkossa käyttämään vaihtoehtoisia
verkkoja tai Virve-verkkoa kehitetään niin,
että datan siirto nopeutuu. Tekniikka tähänkin on jo olemassa.
Hallinnolliset muutokset tukevat
kehitystä
Aikaisemmin sosiaali- ja terveystoimen
pääkäyttäjä oli sijoitettu sisäasiainministeriön alaisuudessa olevaan Hätäkeskuslaitokseen. Nyt hänen sijoituspaikkansa
on STM:n alaisessa Valvirassa.
– Sosiaali- ja terveysministeriö on ottanut aktiivisemman roolin Virven valvontaan ja kehittämiseen.
Haapamäki uskoo, että sosiaali- ja terveyspuolen näkökulma saadaan jatkossa
paremmin esille.
Sosiaali- ja terveysministeriön Virven
käyttöön liittyvät ohjeistukset selkiytyvät
ja tarkentuvat. Virven käyttöoikeudet on
määritelty aikaisempaa tarkemmin.
Myös uusi terveydenhuoltolaki vaikuttaa Virven käyttöön. Yliopistosairaaloitten
erityisvastuualueet (ERVA) alkavat hallinnoida Virve-verkkoa alueen pääkäyttäjinä.
Jokaiselle alueella on palkattu yksi henkilö
vastaamaan asiasta. Viranomaisverkon kehitystyössä pitkään mukana ollut Sami
Haapamäki vastaa KYS:in alueella Virven
hallinnoinnista.
Pitkään ensihoidossa sairaanhoitajana
työskennellyt Haapamäki tuntee arjen
käytännöt ja mahdollisuudet.
– Tämä on pitkälti hyvin teknistä asiaa,
mutta aluepääkäyttäjän on tunnettava kentän työolosuhteet. Olemme ikään kuin teknisen ja käyttäjän rajapinnan välissä, Haapamäki kuvailee omaa rooliaan.
Viime vuodet ovat olleet Haapamäelle
paitsi kiireisiä, myös mielenkiintoisia, kivoja ja haastavia.
– Tähän tehtävään ei voi opiskella missään oppilaitoksessa. Minun on ollut pakko etsiä itse tietoa ja opiskella teknistä
järjestelmäpuolta.
Haapamäestä uuden kehittäminen on
aina mukavaa, vaikka loppukäyttäjät välillä vähän valittaisivatkin.
KH
Älä
säädä itse
Virveen ei pidä itse asentaa sovelluksia tai
ohjelmia, vaikka aktiivinen ote muuten onkin suotava. Jos yrittäjä haluaa Virveensä
esimerkiksi uuden karttaohjelmiston, sen
asentaminen kulkee alueen pääkäyttäjän
kautta.
Yrittäjä maksaa kustannukset, jos hän
asentaa itse Virveen sovelluksia ja tulee
ongelmia.
– Tämän lisäksi alueen pääkäyttäjien on
myös tärkeä tietää, minkälaisia ohjelmia ja
sovelluksia missäkin on käytössä. Emme
halua jarrutella, tavoittelemme kaikki yhteistä, potilaan etua. Toivomme avointa vuoropuhelua ja palvelemme mielellämme,
Haapamäki toteaa.
Aluepääkäyttäjät löytyvät
nettiosoitteesta www.stm.fi/virve
Sami Haapamäen työ on vastuullista: Jos yhteydet
eivät toimi, niin potilaalle ei saada ajoissa apua
perille.
KYS:in VIRVE aluepääkäyttäjä Sami
Haapamäki on peruskoulutukseltaan sairaanhoitaja. 1980-luvulla hän toimi ensihoitajana ambulanssissa.
– Silloin seikkailimme yksinämme ties
missä ainoana yhteydenpitovälineenä
korkeintaan vanha VHF-radio.
Virve on mullistanut yhteydenpidon
viranomaisten välillä. Haapamäki näkee
muutoksen olevan erityisesti potilaitten
parhaaksi. Virven avulla potilaalle saadaan
mahdollisimman pian mahdollisimman
hyvää hoitoa. Mutta toki nopea yhteys eri
viranomaisten välillä parantaa myös työturvallisuutta.
Ambulanssi 4.2011
6
Ilmari pelastaa Savossa
KATJA HOLOPAINEN | KUVAT ILMARIN KUVA-ARKISTO
Itä- ja Keski-Suomessa lentävä
lääkäri- ja pelastushelikopteri
Ilmari on palvellut alueen väestöä pian 15 vuotta. Konsultaatiomahdollisuudesta on tullut
sairaankuljettajille tärkeä.
Savolaiset ovat tottuneet lääkäri- ja pelastushelikopterin olemassaoloon. Ilmari perustettiin vuonna 1997.
Aluksi pelastustoiminnassa oli lentäjien
lisäksi vain ensihoitajia. Lääkäripäivystys
tuli Ilmariin vuonna 2002.
Ilmari on ainut alueen yksikkö, jossa
lääkäri päivystää ympäri vuorokauden.
Sairaankuljetuksen kannalta merkittävää
on lääkärin puhelimitse antama tuki. Konsultaatioitten määrä onkin lisääntynyt vuosi vuodelta.
Viimeiset vuodet Ilmarin sijoituspaikka
on ollut Joroisissa, Varkauden lentokentällä.
– Alueellisesti Joroisten tukikohta on
keskeisellä paikalla. Tavoitettavuus on
koko toiminta-aluetta ajatellen paras, toteaa Ilmarin tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä. Hän itse asuu Mikkelissä, jonne Joroisista lentää parissakymmenessä minuutissa. Lentomatka Kuopioon on noin viisi minuuttia pidempi.
Aikaisemmin tukikohta sijaitsi keskellä
Varkauden kaupunkia, teollisuustontilla,
pelastusaseman vieressä. Kaupunkialueella
lentotoiminta häiritsi asukkaita, eikä paikka ollut miehistön turvallisuudenkaan kannalta kaikkein paras. Miehistön tilat olivat
kadun toisella puolella pelastuslaitoksella
ja halli kadun toisella puolella.
Viime aikoina kopterin sijoituspaikaksi
on kaavailtu milloin Kuopiota, milloin
Leppävirtaa.
Kopteria koetellaan
Vielä 2000-luvun puolivälissä tukiyhdistys
kamppaili taloudellisten ongelmien kanssa,
mutta viime vuosina kansalaisten tuki on
ollut vahvaa.
Taloudellisten vaikeuksien lisäksi toimintaan on liittynyt myös muita myllerryk-
Ilmarin kopterityyppi on EC 135 – turvallinen, hyvä ja nopea kopteri, joka mahtuu laskeutumaan
pieniinkin paikkoihin.
Toimintasäde
Ilmari palvelee savolaisten lisäksi pääkaupunkiseutulaisia. Loma-aikaan väestö kasvaa jopa miljoonaan
ihmiseen. Valtaosa lomailijoista on vaikeasti tavoitettavissa, saaristossa ja mökkiteillä kaukana
kaupungeista.
siä. Aikaisemmin tukiyhdistys palkkasi lääkärit suoraan, nyt palvelu tulee sairaanhoitopiiriltä. HEMS-pelastajat tulevat EteläSavon pelastuslaitokselta ja lentäjät ovat
lento-operaattorin, ruotsalaisen Scandinavian AirAmbulancen leivissä.
Lento-operaattori on vuosien varrella
vaihtunut Copterlinesta, Ahvenanmaalaiseen SHT AB:hen ja ruotsalaiseen Scandinavian AirAmbulance -yritykseen. Operaattorivaihdoksissa lentäjät ovat kuitenkin pysyneet pitkälti samoina.
Pelastus- ja lääkärihelikopterien tarpeellisuutta on selvitelty jo vuosien ajan eri
ministeriöitten aloitteesta. Kansan kannatus on vahva ja lääkärihelikopterien toiminta-alueella ensihoidossa työskentelevät
ovat vakuuttuneita tällaisen toiminnan
hyödyllisyydestä.
Kahden vuoden ajan taustalla on vaikuttanut suuri ja odotettu muutos. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoitus
on luvattu hoitaa valtion budjettivaroista.
Koko toiminnan hallinnointi siirtyy sai-
Joroisten lentokenttä on alueellisesti keskeisellä
paikalla, mutta asutuksen ja vaadittavien
ympäristölupien kannalta mukavasti syrjässä.
raanhoitopiirien omistamalle hallinnointiyksikölle FinnHEMSille.
– Vielä syksyllä FinnHEMSiltä puuttui
puolet toiminnan vaatimista varoista. Tarjosimme kumppanuusmallia, jossa olisimme rahoittaneet osan toiminnasta. Ministeriöitten mukaan tämä ei käy.
Lokakuussa Ilmarin tukiyhdistys joutui
irtisanomaan sopimuksia ja henkilökuntaa.
– Meidän osaltamme toiminta loppuu
vuoden vaihteessa. Yhdistys jää, ja seuraa
tilannetta.
Arto Seppälä kertoo, että tukiyhdistyksellä on jonkin verran varoja, joiden avulla
tullaan jatkossa tukemaan alueen ensihoitoa tavalla tai toisella.
Ilmarinkin tulevaisuus näyttää hyvältä
nyt, kun hallitus on esittänyt lääkärihelikopterien määrärahoja korotettavaksi.
Kuva Kimmo Iso-Tuisku.
Ambulanssi 4.2011
7
ICE helpottaa
omaisten
tavoittamista
ICE-tunnus (in case of emergency, suomeksi hätätilanteessa) omaisen nimen edessä helpottaa läheisen ihmisen löytämistä hätätilanteessa. Yhteys lähiomaiseen on erityisen tärkeää, jos omaisella on
hallussaan hätätilanteeseen joutuneen hoitamisen
kannalta tärkeää tietoa esimerkiksi sairauksista ja
niiden lääkityksestä.
Ilmarin lääkäri Sanna Hartikainen. Kuva on otettu Ilmarin tuki ry:n kiitosjuhlassa Hankasalmella tänä
vuonna.
Ensihoitolääkärin
neuvot
auttavat kentällä
Lapinlahdella toimivalle sairaankuljetusyrittäjä Eero Savolaiselle
lääkärihelikopteritoiminnassa tärkeintä on kentällä puhelimitse
saatava konsultaatioapu.
Eero Savolainen on ollut Ilmarin Tuki ry:n hallituksessa mukana vuosia. Hän on
käynyt läpi toimintaan liittyvän taloudellisen epävarmuuden ja kokenut palvelussa
tapahtuneen kehityksen.
Yhteistyö sairaankuljetuksen kanssa muuttui läheisemmäksi, kun kopteriin tuli
mukaan päivystävä lääkäri. Samalla toiminta muuttui tehokkaammaksi. Kopterin
sijoituspaikalla ei Lapinlahden näkövinkkelistä ole suurta merkitystä.
Lentoaika Lapinlahdelle on noin 45 minuuttia.
– Vaikka kopteri tulee harvoin näin ylös, niin saamme kentällä puhelimitse apua.
Merkittävää on se, että ensihoitajat tavoittavat ensihoitolääkärin kaikkina päivinä ympäri vuorokauden. Lapinlahdella on myös ympärivuorokautinen lääkäripäivystys. Silti Ilmarin lääkärin asiantuntemus on kentällä tarpeen.
– Ilmarissa päivystävä lääkäri tuntee olosuhteet ja tietää, mitä kentällä voi tehdä.
Hätäkeskus liittää Ilmarin lääkärin mukaan kaikkiin A-tehtäviin. Lääkäri seuraa
Virven välityksellä tilannetta kentällä ja auttaa myös oikean hoitopaikan valinnassa.
Savolainen kertoo kysyvänsä neuvoja vähintäänkin pari kertaa kuussa. Yhteisiä
keikkoja on harvemmin. Niillä hienoa on myös opetuksellinen puoli.
– Minulle on jäänyt yhteisistä tehtävistä hyvä maku. Olen saanut niillä vahvistusta omiin tekemisiini.
Käytännössä Suomessa ensihoitajat etsivät harvemmin omaisten numeroita ICE-tunnisteen avulla.
Helena Saviranta MedGroupista kertoo, ettei hän ole vielä törmännyt työssään ICE-tunnisteen käyttöön. Kiireettömillä tehtävillä
potilas yleensä pystyy itse kertomaan sairaudet sekä allergiat. Kiireellisillä potilailla hoito on hyvin oirepohjaista. Omaisille ilmoitetaan
yleensä sairaalasta, tai omainen on hätäkeskukseen ilmoittaja. Muistisairailla on yleensä kontakti terveydenhuoltoon ja kotoa löytyy kotihoidon kansio tai tarvittaessa voi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen,
josta saa tiedot. Jos potilaalla on lääkkeitä käytössä, hänellä on
yleensä lääkekortti, josta saa tarvittavan tiedon.
– Itselläni ei ole ICE-luokituksia puhelimessa, eikä kukaan tietoa
saisikaan paikan päällä, koska puhelimeni on suojakoodattu. Mielestäni ICE-tunnisteiden käyttö olisi hyvä, jos ne saisi puhelimiin lukitusten edelle, kuten hätänumeroon soiton. Potilaan tunnistamisen
kannalta tämä olisi erityisen hyvä.
Hanna Lankinen MedGroupista on merkinnyt omaisensa ICEtunnisteella omaan puhelimeensa. Töissä tunnisteita käytetään
vähän:
– Yleensä tiedot kysellään paikalla olevilta ihmisiltä, ohikulkijoilta tai omaisilta. Potilaat hoidetaan oireiden mukaan, vaikka tietoja
perussairauksista tai lääkityksistä ei olisikaan.
Myöskään Lapinlahden sairaankuljetus Oy:ssä työskentelevän
Eero Savolaisen ei ole työssään tarvinnut etsiä ihmisten puhelimista
tietoja ICE-tunnusten alta. Mutta hänenkin puhelimestaan löytyy
omaisen numero ICE-tunnuksella merkittynä.
Englanninkielisestä kirjainyhdistelmästä voi olla suuri hyöty, jos
onnettomuus tai sairauskohtaus sattuu ulkomailla. Hoitohenkilökunta voi saada näin välittömästi potilaan taustatiedot, lisäksi omaiset kuulevat tilanteesta.
Britanniasta alkunsa saanut ICE-tunniste on levinnyt hyvin
Euroopassa, muun muassa Ruotsissa myös pelastusviranomaiset
suosittelevat tunnisteen asentamista kännykkään.
ICE-tunnuksen asentaminen omaan tai omaisen kännykkään ei
vaadi kuin minuutin tai pari. Riittää, että lähiomaisen nimen eteen
lisätään kännykän osoiteluetteloon kirjaimet ICE.
KH
Ambulanssi 4.2011
8
Wienissä hiottiin paari-standardeja
Wienissä pidettiin paari-standardeja koskeva kokous lokakuun lopussa.
Kokouksessa Suomea ja SSK:ta edustanut toiminnanjohtaja Mikael
Söderlund kertoo, että valtaosa paareja koskevista yksityiskohdista saatiin yhteensopiviksi ensi vuonna voimaan astuvan EU-direktiivin kanssa.
töä. Potilasturvallisuuden näkökulmasta
tämä on pelkästään myönteinen asia.
Söderlund kertoo, ettei vielä ole päätetty, koskeeko direktiivi jo käytössä olevia
paareja. Hän kuitenkin olettaa, että tämäkin standardi tulee käyttöön vain uusia
hankittaessa. Yrittäjät voivat varmistaa
paarien valmistajilta, täyttävätkö omat välineet uuden standardin.
Edunvalvonnassa tärkeää osaa näyttelee
kokousten epävirallinen, sosiaalinen puoli.
Tällä kertaa itävaltalaiset olivat tuoneet
näytille omaa sairaankuljetuskalustoaan.
Yksi suurimmista oli melkein bussin kokoinen. Siihen mahtui neljä paaripotilasta
ja lisäksi monta istuvaa.
– Suomessa ei ole käytössä vastaavia
monipotilasambulansseja – vielä.
Söderlundin mukaan Suomella ei ole
mitään hävettävää. Sairaankuljetuksen varustelutaso on sekä laitteiden että lääkkeiden osalta korkeampaa kuin valtaosassa
Euroopan maissa.
– Yksityinen sektori on kulkenut tässäkin asiassa edelläkävijänä. Vaikka ei ole ollut pakkoa, niin yrittäjät ovat halunneet pysyä kehityksen kärjessä.
Nyt epävarma tulevaisuus on pannut
suomalaiset jarruttelemaan investointien
kanssa. Tämä on herättänyt huomiota myös
muualla. Kokousten virallisen osuuden päätyttyä Söderlundilta udeltiinkin, mitä Suomessa tulee tapahtumaan. Jo nyt on pantu
merkille, ettei Suomesta enää tule tilauksia.
– Ruotsalaiset olivat kiinnostuneita Suomen kehityksestä myös oman sairaankuljetuksensa tulevaisuuden näkökulmasta. Ottavathan maamme paljon mallia toisistaan.
Seuraava standardisointikokous pidetään vuoden kuluttua syksyllä Roomassa
lokakuun loppupuolella. Ennen direktiivin
voimaan tuloa on vielä lyötävä lukkoon
useita yksityiskohtia.
KH
▲ Kuva ylinnä:
Työryhmän WG 1 työskentelyssä Itävallan
Standardisointi Institutissa, Wienissä,
puheenjohtajana toimi Per Andersén, Norjasta.
Kuva keskellä:
Ruotsin nelihenkinen ryhmä menossa
tutustumaan itävaltalaisiin ambulansseihin.
Ryhmän puheenjohtajana toimi
Björn Holmqvist, Gerama Ab, kuvassa
taimpana.
Kuva alinna:
Suomen kahden miehen valtuuskunnan
puheenjohtaja Niko Vuorenoja, Pensi Oy
vasemmalla ja Nikon vieressä Peter Schultz,
Strykers Co, USA ja heidän takana
Portugalin edustajia.
▲
Standardointikokoukset ovat tärkeä osa
liiton toiminnanjohtajan kansainväliseen
edunvalvontaan liittyvistä tehtävistä.
– Valvon esimerkiksi sitä, että stardardeihin liittyvien testausten kulut pysyvät
aisoissa, eikä lopputuotteen hinta kohoa
liikaa.
Standardien luominen koko Eurooppaan ei ole yksinkertainen asia. Söderlundin mukaan suurien maiden edustajat ovat
koko ajan tukkanuottaisilla, vaikka muuten ovatkin henkilökohtaisesti hyvissä väleissä. Maiden sairaankuljetusjärjestelmät
ja laitteistot poikkeavat paljon toisistaan.
Paari-stadardeja on hiottu noin kolme
vuotta. Wienissä yksityiskohtia pohti erillinen työryhmä. Tämän ja muiden työryhmien tulokset alistettiin vielä päättävän
elimen, niin kutsutun TC-ryhmän, hyväksyttäviksi. Vielä on tehtävä tiettyjä tarkennuksia, mutta tarkoitus on, että paarien
tyyppihyväksyntä astuu voimaan 29.10.
2012.
– Kysymys on kansainvälisestä EUtasoisesta laista, joka astuu Suomessa suoraan voimaan.
Tämän jälkeen sairaankuljetusyrittäjät
saavat käyttää kaikkia standardit täyttäviä
paareja, kunhan ne on testattu EU-säädösten mukaisesti.
Wienin kokouksessa oli tavanomaista
runsaammin osallistujia. Paikalla on 40
edustajaa yhteensä 12 eri Euroopan maasta.
Mukana on paljon laitevalmistajia. Esimerkiksi suomalaista paari-valmistajaa Pensi
Oy:tä edusti toimitusjohtaja Niko Vuorenoja, joka toimi myös suomalaisen kahden
miehen valtuuskunnan puheenjohtajana.
Söderlund uskoo, että valtaosa Suomessa jo käytössä olevista paareista täyttää
uuden direktiivin vaatimukset.
– Standardi vähentää halpatuotantoa ja
testaamattomien paarien mahdollista käyt-
Kuva vasemmalla:
Kokousedustajia 12 maasta etummaisina
Suomen Sairaankuljetusliiton toiminnanjohtaja Mikael Söderlund ja hänen vasemmalla
puolellaan isäntämaan puheenjohtaja
Werner Rabsch.
Ambulanssi 4.2011
9
SSK MC CLUB FINLAND
MOTORISTIEN KESÄ 2011
Tervehdys motoristikerhosta!
Niin se vaan kesä on taas mennyt ja alamme pikkuhiljaa odottelemaan joulupukin
käyntiä. Kesä oli motoristien kannalta hyvin antoisa. Ajokelit olivat erittäin hyvät ja
kerhomme toimintaa lisättiin yhteisten retkien lisäksi ajokoulutuksella. Järjestimme
Iisalmessa, hyvissä ajoin ennen ajokautta,
turvallisenajon kurssin. Kurssilaiset osallistuivat aktiivisesti ja innoissaan ammattimaisten opettajien ohjaukseen. Kurssi oli
kaikin puolin onnistunut ja saimme uutta
oppia kesän ajorientoihin. Jo tunnetusti
kaikilla oli kerhomme huomioliivit päällä.
Koulutuksen jälkeen lähdimme ajelemaan
ja toteuttamaan saamiamme oppeja käytännössä. Savon porukat olivat suunnitelleet
meille hyvän reitin, josta nautimme täysin
siemauksin. Oli kauniita maisemia, mutkia
ja mäkiä niin, että heikoimpia (allekirjoittanutta) hirvitti. Reissun jälkeen kävimme
syömässä Profilen ambulanssitehtaan tarjoaman lounaan, jonka jälkeen menimme hei-
dän tehtaalleen saunomaan. Markolle ja
Profilelle erityiskiitokset päivästä!
Kevätkokouksessa tuli esille, että Ahvenanmaa on usealla kerholaisella jäänyt käymättä. Niinpä suuntasimme pyörät kohti
rannikkoa 13.6.2011.
Pohjoisen ja Kainuun porukka kohtasivat Kärsämäellä ja menimme Vimpeliin
Ahosen Erkin tarjoamille kahveille. Pysähdyimme matkalla myös Tuurin kyläkaupassa. Ruokailun jälkeen suuntasimme Tampereelle, jossa kohtasimme Savon porukan ja
yövyimme Scandic Rosendahlissa ja kuivattelimme ajovarusteet. Tuli muuten vettä oikein kunnolla.
Seuraavana aamuna oli aurinkoinen
ilma ja suuntasimme kohti Kustavia. Siellä
oli etelän porukka jo odottamassa ja jatkoimme yhdessä ensimmäiselle lautalle. Siitä alkoikin elämysmatka. Menimme lautoilla ja välillä laivalla. Ensimmäinen yö oltiin
Ahvenanmaan Brändö saarella Hotel Gull-
vivanissa, neljän hengen mökeissä. Pääsimme heti tutustumaan saaristoelämään.
Upeat maisemat ja luonnonrauha; kiire
loppui saman tien.
Seuraavana aamuna lauttamatka Torsholma – Kumlinge – Hummelvik. Loppumatka pyörillä Maarianhaminaan Hotelli
Savoyhin. Otimme hotellista huoneet ja
ruokailun jälkeen raukeina nukkumaan.
Aamiaisen jälkeen kiersimme kaikki mahdolliset paikat Ahvenanmaalla. Ajokilometrejä ei tullut paljon, mutta nähtävää oli
sitäkin enemmän. Tiet olivat erittäin hyvässä kunnossa ja maisemia oli pakko pysähdellä välillä ihailemaan. Kahdessa päivässä
saaren kyllä kiertää, mutta voisi siellä helposti viettää aikaa enemmänkin.
Seuraavan päivänä vielä päristelyä pyörillä ja iltapäivällä Silja Europalla kohti
Turkua. Ahvenmaa oli hieno kokemus,
mutta kaiken kruunasi laivamatka Turkuun. Oli elämys nähdä se saarien määrä,
Suomen Sairaankuljetusliitto
ja sen alueyhdistykset
jäsenyrityksineen toivottavat
Hyvää Joulua ja
Onnellista Uutta Vuotta
2012!
joka on uskomaton näky. Illalla tulimme sateiseen Turkuun. Aamulla sade oli yltynyt,
joten sadevaatteet päälle ja kotia kohti. Todettiin vaan, että tämähän kuuluu lajiin.
Kiitos kaikille mukanaolijoille ja erityisesti Pertti Penttilälle, joka kunniakkaasti
on järjestänyt meille näitä elämysmatkoja.
Porukka oli tyytyväinen näkemäänsä ja kokemaansa. Toivotaan ensi kesän rientoihin
vielä enemmän mukaan lähtijöitä.
Syksyn tapahtumiin kuului perinteinen
Saariselän Jänkhällä-jytisee kokoontumisajot.
Suunnittelemme ensi kesäksi Pohjoisen
turneeta. Ensin lautalla Vaasasta Ruotsiin ja
sieltä kohti Norjaa, Norjan rannikkoa pitkin matka jatkuu ylös pohjoiseen. Luvassa
on jälleen ikimuistoinen reissu, joten uudet
jäsenet tervetuloa mukaan motoristikerhoon!
Terveisin
VILJO LÅNGSTRÖM, puheenjohtaja
Ambulanssi 4.2011
Jukka Uotila/Suomen Lääkäriliiton kuva-arkisto
10
S eulottuja tiedonjyviä
Tällä palstalla käsitellään terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita yleisemmällä tasolla
kuten myös sairauksien syitä, seurauksia ja
hoitoa. Aiheet eivät välttämättä suoraan liity
ambulanssityöhön, mutta terveydenhuollon
ammattilaisina tämän lehden lukijat saattavat
kuitenkin olla niistä kiinnostuneita. Jos tarjottu
tieto ei aina sisällä varsinaista uutista, saattaa
sen mieleen muistuminen olla hyvänä lisänä
muun ammattitietouden joukossa. Terveyden-
huollossa sitä paitsi kaikki liittyy kaikkeen, vaikka heti ei siltä vaikuttaisikaan. Palstalla voidaan
kirjoittaa myös muista kuin edellä mainituista
aiheista, jos ne jotenkin liittyvät vakinaisen
lukijakunnan työhön.
Lääkärihelikopterit valtion rahoittamiksi
Lääkärihelikopteritoiminta on osa terveydenhuoltolain määrittelemää ensihoidon
kokonaisuutta, jota ei voi jättää riippuvaiseksi keräysvaroista tai muista epävarmuustekijöistä. Vuoden 2012 alussa
tukipalvelutoiminta siirtyy kokonaan FinnHEMS Oy:n vastuulle ja valtion rahoittamaksi. Ensihoidon henkilöstöstä, välineistä
ja lääkkeistä sekä niiden kustannuksista vastaavat yliopistolliset sairaanhoitopiirit.
Lentotoiminnan, tukikohtien, hallinnoinnin ja kertaluonteisten kulujen rahoituksen on tarkoitus tulla kokonaan valtion
talousarviosta. Rahoitusta ei enää kierrätetä tukiyhdistysten kautta eikä helikopteritoiminnan ylläpidossa tukeuduta kansalaiskeräysvaroihin.
Kiireellisiä, lääkäriyksikölle kuuluvia
ensihoitotehtäviä oli Suomessa vuonna
2010 yhteensä 31 346, eli noin 86 joka
päivä.Tukikohtien sijoittumisesta ja lukumäärästä sekä yhteistyömahdollisuuksista
muiden viranomaisten kanssa on tehty kattavat tutkimukset ja selvitykset. Kuuden
yksikön malli turvaisi sen, että 70 prosenttia väestöstä saavutettaisiin 30 minuutin
sisällä hälytyksestä. Julkisten palvelujen
laatu- ja turvallisuusvaatimukset täyttävä
tukipalvelu kuuteen tukikohtaan järjestettynä maksaisi 22,5 miljoonaa euroa. Summassa ovat mukana kaikki kustannukset
ensihoidon henkilöstöä, välineitä ja lääkkeitä lukuun ottamatta.
Tukikohtien täsmällisistä sijoituspaikoista päättävät erityisvastuualueiden ensihoitokeskukset, joiden tehtävänä on muun
muassa suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta alueellaan.
Marraskuun 17. päivänä hallitus esitti
vuoden 2012 talousarvioesityksen täydennyksessä lääkärihelikopteritoimintaan 10,7
miljoonan euron lisäystä: näin vuonna 2012
toimintaa rahoitettaisiin yhteensä 22,4 miljoonalla eurolla.
www.stm.fi
Työterveyslaitoksen kirja hypotermiasta
Tapaturmaiseen hypotermiaan kuolee Suomessa vuosittain lähes 100 ihmistä. Kylmän
vaarat vaanivat muun muassa vesi- ja liikenneonnettomuuksien, työ-, urheilu- ja vapaaajan tapaturmien sekä liiallisen alkoholin
nauttimisen yhteydessä. Vesillä liikuttaessa
hypotermialle altistuvat etenkin lapset, veneilijät ja kalastajat sekä talvella pilkkijät ja
moottorikelkkailijat. Maastossa liikuttaessa
vaarassa ovat huonosti varustautuneet retkeilijät. Turismin lisääntyessä riskit kasvavat
myös harvaan asutuilla seuduilla.
Työterveyslaitoksen julkaisussa Hypotermia – Kylmänhaitat työssä ja vapaaaikana kerrotaan kylmän vaikutuksista
terveisiin ihmisiin, sairauksien ja lääkkeiden
sekä kylmän yhteisvaikutuksista, vammojen
ehkäisystä sekä kylmänsuojavaatteille ja
pelastusvarusteille asetetuista vaatimuksista.
Mukana on ensiapuohjeita onnettomuustilanteisiin. Teos on kirjoitettu käsikirjaksi
pelastustoiminnassa mukana oleville, työterveyshenkilöstölle, ensiapukouluttajille, eräoppaille, sotilaiden talvikoulutuksesta vastaaville sekä liikunnan ammattilaisille. Kirjan ovat kirjoittaneet Raija Ilmarinen, Harri
Lindholm, Jukka Läärä, Oula-Matti Peltonen, Hannu Rintamäki ja Erja Tammela.
Kirjassa kerrotaan, että väärä ensiapu
on hypotermian uhreille suurempi riski kuin
elimistön jäähtyminen. Moni uhri menehtyy
lämmitysshokkiin. Jos ihminen on tajuissaan ja hypotermia on lievä tai keskivaikea,
terve elimistö toipuu ilman erityistä ensiapua. Uhrin lisäjäähtyminen on kuitenkin
estettävä.
Tajuton syvän hypotermian uhri näyttää
kuolleelta, mutta yhtään uhria ei voi pitää
kuolleena, ennen kuin hänet on saatu lämpimäksi ja lääkäri toteaa hänet kuolleeksi.
Hypotermian uhria on aina liikuteltava varovasti. Tärkeintä on turvata uhrin hapensaanti, estää lisäjäähtyminen ja toimittaa hänet nopeasti sairaalahoitoon.
Kirjaa voi tilata
Työterveyslaitoksen kirjakaupasta
www.ttl.fi/verkkokauppa
tai puhelimitse 030 474 2543.
Uusien autojen tekniikka auttaa ikääntynyttä kuljettajaa
Ikääntyminen heikentää usein ajokykyä.
Oikealla auton valinnalla voi helpottaa ajamista ja parantaa turvallisuutta. Liikenneturva on julkaissut ikäkuljettajille tarkoitetun aineiston helpottamaan auton valintaa.
Suomen teillä on jatkossa yhä enemmän iäkkäitä autoilijoita. Ajovuosien mukanaan tuoma kokemus ja harkintakyky
ovat ikäautoilijan vahvuuksia. Sen sijaan
ikääntyminen voi rajoittaa vartalon ja raajojen liikkeitä sekä heikentää huomiokykyä. Myös fyysinen voima vähenee ja näkö
ja kuulo heikkenevät.
Autovalinnassa ajoergonomia ja käyttömukavuus ovat iäkkäälle tärkeitä. Sisään
ja ulos käynnin tulee olla vaivatonta, istuma-asennon mukava, mittariston selkeä,
näkyvyyden hyvä ja hallintalaitteiden sekä
turvavyön helppokäyttöisiä. Automaatti-
vaihteistosta on hyötyä iäkkäille. Uusi
ajoneuvotekniikka voi varoittaa kuljettajaa
tiellä liikkujista sekä helpottaa ajoa pimeällä ja vieraissa paikoissa. Äänisignaalit ovat
iäkkäille parempia kuin näkösignaalit.
Iäkkäiden onnettomuustilanteissa ajoneuvon kolariturvallisuuden merkitys korostuu. Iäkkäillä tulisi olla käytössään suhteellisen uusi ja mielellään Euro NCAP
-törmäystesteissä viisi tähteä saanut auto.
Liikenneturvan uusi Ikänsä Ratissa -verkkoaineisto auttaa iäkkäitä löytämään turvallisen ja käytössä mukavan ajoneuvon.
Lisätietoja:
www.liikenneturva.fi/ikansaratissa/
kuvat Liikenneturva
Ambulanssi 4.2011
11
Terveydenhuollossa
vähän ulkomaalaisia
Harkintaa antibioottien käyttöön
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos muistuttaa
antibioottien harkitusta käytöstä. Antibioottiresistenssi on muodostumassa yhä
vakavammaksi kansanterveydelliseksi ja
potilasturvallisuutta uhkaavaksi ongelmaksi Euroopassa. Suomessa löydetään keskimäärin kerran kuukaudessa potilas, jolla on
niin kutsuttu superbakteeri. Bakteeri on
tarttunut häneen joko sairaalahoidossa
ulkomailla tai tietyille alueille, kuten Intian
niemimaalle, suuntautuneella turistimatkalla.
Superbakteerit ovat bakteereja, jotka
ovat hankkineet useita erilaisia antibioottien
tehoa heikentäviä tekijöitä sillä seurauksella,
että bakteerit ovat vastustuskykyisiä lähes
kaikkia käytössä olevia antibiootteja kohtaan. Tyypillisiä superbakteereita ovat kar-
bapeemiantibiootteja hajottavia entsyymejä eli karbapenemaaseja omaavat suolistobakteerit eli CPE Escherichia coli- ja Klebsiella pneumoniae -kannat. Huolestuttavaa
on, että tiettyjä superbakteereja on löytynyt
Intian niemimaalla useista erilaisista ympäristönäytteistä ja vesilähteistä. Matkailijan
on hyvä noudattaa turistiripulin ehkäisystä
annettuja ohjeita.
Superbakteereita on ollut Suomessa
toistaiseksi vähän, eikä meillä ole todettu
yhtään superbakteerien aiheuttamaa paikallista epidemiaa. Sairaalat ja laboratoriot
ovat varautuneet tilanteeseen hyvin ja laboratoriodiagnostiikasta on annettu kansallinen suositus.
www.thl.fi
Suomessa on melko vähän ulkomailta muuttaneita sairaanhoitajia ja lääkäreitä muihin
EU-maihin verrattuna. Ulkomaalaistaustaisen määrä terveydenhuollossa vaihtelee suuresti eri EU-maissa, esimerkik-si Ruotsissa
ja Norjassa yli kymmenesosa lääkäreistä on
ulkomaalaistaustaisia, Britanniassa taas yli
kolmannes. Tiedot perustuvat juuri julkaistuun eurooppalaisen PROMeTHEUS-yhteistyöhankkeen raporttiin. Hankkeessa selvitetään terveydenhuollon ammattilaisten
liikkuvuutta ja sijoittumista seitsemässätoista EU-maassa.
Muista maista muuttaneita sairaanhoitajia on Britanniassa useampi kuin joka
kymmenes ja Irlannissa lähes joka toinen.
Suomessa lääkäreistä alle seitsemän prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Sairaanhoitajista vain 2,2 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia vuonna 2007. Vielä vähemmän ulkomaalaisia on esimerkiksi Virossa
ja Ranskassa.
Ulkomaalaistaustaisen määrä terveydenhuollossa on kuitenkin kasvanut Suomessa kymmenessä vuodessa lähes 60 prosenttia. Vielä 1990-luvulla suomalaisia terveysalan ammattilaisia, erityisesti sairaanhoitajia, lähti enemmän töihin ulkomaille
kuin muualta muutti Suomeen. Liikenne
toiseen suuntaan oli suhteellisen vähäistä
aina 2000-luvun alkuun asti.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana
sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa arvioidaan avautuvan jopa noin 200 000 uutta työpaikkaa. Ulkomainen työvoima on
nähty yhtenä keinona helpottaa työvoimavajetta.
Suomen Sairaankuljetusliitto ry:n
valtakunnallinen ammattilehti
Päätoimittaja:
Mikael Söderlund
Nuijamiestentie 7, 00400 Helsinki
puh.
09 587 9390
faksi
09 587 9905
mikael.soderlund@sairaankuljetusliitto.fi
Toimitus ja ilmoitukset:
Nuijamiestentie 7 C, 00400 Helsinki
puh. 09 587 9390 | faksi 09 587 9905
[email protected]
Taitto: adhelena@adhelena.fi
Paino:
Pirkanmaan Lehtipaino oy | Tampere, 2011
Ilmoitushinnat vuodelle 2012:
etusivu
takasivu
1/1 sivu
1/2 sivu pysty/vaaka
1/4 sivu
1/8 sivu
1/16 sivu
1 750 e
1 650 e
1 590 e
790 e
390 e
205 e
105 e
www.thl.fi
Osoitteet ja osoitteenmuutokset:
toimisto@sairaankuljetusliitto.fi
SEULOTUT KOONNUT:
KATJA HOLOPAINEN
Ambulanssi ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
Seuraava lehti 1.2012 ilmestyy viikolla 11.
Aikakauslehtien Liiton jäsen
NIMITYKSIÄ
KTM Lia Samuelsson
on nimitetty
1.9.2011 alkaen
Veho Hyötyajoneuvojen
markkinointijohtajaksi.
KEVÄTKOKOUS 2012
www.sakuyrittajat.fi
YKSITYINEN SAIRAANKULJETUS TUTUKSI
SSK:n kevätkokous
Naantalissa
21.–22.4.2012
Ambulanssi 4.2011
12
Hälytysajokoulutusta
- ettei kävisi näin!
Uusi Standardi
a division of Medtronic
Kuva: Jaakko Kyyrönen
Järjestämme ajokoulutusta yhteistyössä SSK ry:n
kanssa ajoharjoitteluradoilla eri puolilla Suomea.
Sairaankuljettajien koulutuksesta vastaavat
kokeneet ajokouluttajat.
Koulutus sisältää hälytysajo-ohjeiston ja siihen liittyvän
lainsäädännön, ajoneuvon käsittelyharjoituksia radalla ja
ajoharjoittelua liukkaalla pinnalla.
®
LIFEPAK 15 monitori-defibrillaattori
Physio-Control on asettanut standardit monitori-defibrillaattoreille jo yli
50 vuotta. Nyt tuomme markkinoille täysin uuden standardin, LIFEPAK® 15
monitori-defibrillaattori. LIFEPAK® 15 on täynnä uusia kliinisiä ja käytännöllisiä innovaatioita, jotka on sisällytetty kovimpaan mahdolliseen käyttöön
tehtyyn LIFEPAK TOUGH™ defibrillaattoriin.
Lisätietoja LIFEPAK® 15 monitori-defibrillaattorista ja muista LIFEPAK®
-tuotteista saatte puhelimitse 020 7281 200 tai www- sivuiltamme
www.physio-control.fi
Koulutetut saavat kurssista virallisen todistuksen ja
yrittäjä oman todistuksen kilpailutusta varten.
Tutustu tarkemmin sivuillamme: www.dare.fi
Yhteydenotot:
D.A.R.E.-Product Oy:
Hannu Jore +358 500 591 952
SSK ry:
Mikael Söderlund +358 50 439 4773
Yhteistyökumppanit:
Ilmarinen on siitä poikkeuksellinen työeläkeyhtiö, että se palvelee juuri
siellä missä yrittäjät yrittävät. Aivan kuten ammattiliikenteen vakuuttamisen erikoisosaaja A-Vakuutus. Lähimmän Ilmarisen palvelupisteen
löydät näppärästi osoitteesta ilmarinen.fi