NOPEAN AVUN - Suomen Erillisverkot Oy
[1] 2014 T U R VAT T UJ E N V I E S T I N TÄY H T E Y K S I E N E R I K O I S L E H T I NOPEAN AVUN AMMATTILAISET d MINISTERI HAAVISTO: VALTION ROOLI d MIHIN SUOMI VARAUTUU d SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO 1•2014 SÄÄVARMEMPAA SÄHKÖÄ Vahvaverkko-hanke osoitti mielekkyytensä talven myrskyissä. s. 6 SISÄLTÖ: d d 12 MINISTERI PEKKA HAAVISTO 14 ENSIHOIDON ETURINTAMASSA Valtio pyrkii omistajana pitkäjänteisyyteen. 2 VIRVE 1/2014 Lääkärihelikopterin perusajatus on saada lääkäri nopeasti potilaan luo. 5 6 12 14 18 22 Tapahtuu 24 28 Kyber ei tunne rajoja Säävarmempaa sähköverkkoa Ministeri Pekka Haavisto Ensihoidon eturintamassa Mihin Suomi varautuu? Laajakaista palvelee viranomaisia Sanastoa 9 EDITORIAL Timo Lehtimäki WRLPLWXVMRKWDMD 6XRPHQ(ULOOLVYHUNRW NRQVHUQL Muutosten äärellä $QWLLNLQÀORVRÀ+HUDNOHLWRVRSHWWLHWWlDLQRDS\V\YlDVLDPDDLOPDVVDRQPXXWRV7lPlMRNXOXQHHOWDWXQWXYDVORJDQRQPLHOHVWlQL\KlHQHPPlQWRWWD0\|V9LUYHOHKWL RQPXXWRNVHVVDPXNDQD²NlGHVVlVLRQQ\W YLLPHLQHQQXPHURNHUlLO\NDSSDOHVLLV7lVVlQXPHURVVDWDUNDVWHOHPPHOlKLKLVWRULDQ SDUKDLWDSDORMDNULLWWLVHQYLHVWLQQlQMDWXUYDOOLVXXGHQDOXHHOODMDVDPDOODNXUNLVWDPPHWXOHYDLVXXWHHQNLQ0\|VOHKGHQPXXWWXPLVHVWDYRLWOXNHDOLVllOHKGHQVLYXLOWD 0XXWRNVLDQ\WWDUYLWDDQNLQ²6XRPLHL ROHNRYLQNRYDVVDQRXVXNLLGRVVD+HOPLNXXVVD Nl\QQLVW\QHLGHQYDOWLRSlLYLHQDYDXNVHVVDSllPLQLVWHULJyrki Katainen WRWHVL6XRPHQKDDVWHLVWD µ(LWDUYLWVHHWVLlV\\OOLVLlVLOOlROHPPHNDLNNL WllOOlµ0\|VLFWDODRQ ROOXWWRLVWXYDVWLHVLOOl² DLNDQHJDWLLYLVHVVDKHQJHVVl7DNDYXRVLHQ PHQHVW\VWDULQDWRYDWWRVLDDQNLQPHQQ\WWl DLNDD9RLVLYlLWWllHWWlRQHWVLWW\UDWNDLVXDKDDVWHHVHHQMRNDRQROOXWNlVLOOlNRKWDYXRWWD 0LWlPXXWRNVLDWDUYLWDDQ".XLQWLODXNVHVWDP\|VSROLLWWLQHQSllW|NVHQWHNRRQXXGHQ llUHOOl²HGXVNXQWDYDDOHMDNl\GllQYXRGHQ SllVWlMDKDOOLWXVRKMHOPLHQSRKMDW\|WRYDW Nl\QQLVW\PlVVl<OHLVHVWLSLWlLVLS\UNLlQRSHDDQMDNHWWHUllQWRLPLQWDDQ+DOOLWXVRKMHOPDDQWXRWDUNRLWWDLVLULLWWlYllYlOM\\WWl MDURKNHXWWDHWVLlVllVW|NRKWHLGHQOLVlNVL P\|VSDQRVWXNVHQNRKWHLWD$MDWXNVHOOLVHVWL6XRPHVWDSLWlLVLUDNHQWDDKRXNXWWHOHYD SHOLNHQWWl7lVVlLFWDODOODRQORLVWDYDPDKGROOLVXXVHGHVVlPXWWDVDPDOODP\|VSDUDGLJPDQPXXWRV,WVHLVDUYRLVHVWLHLROHNDDQ NHKLWHWWlYlLFWDOXHWWDYDDQHWVLWWlYlRQJHOPLDMDKDDVWHLWDNDLNNLDOWD\KWHLVNXQQDVWD MRLWDLFWQDYXOODYRLGDDQUDWNRD7lPlSlWHH P\|V(ULOOLVYHUNNRMHQRPDDQSDODDQNDNNXD ²WXUYDOOLVXXVYLHVWLQQlQMD\KWHLVNXQQDQ WRLPLYXXGHQWXUYDDPLVHHQ$MDWXNVHWWl\W\\SLWllDVLDNNDLVVDMDUDWNRDKDDVWHLWDMD WDUSHLWD (QQXVWDQHWWlKLVWR ULDQPHQHVW\VWDULQDW NXWHQWXUYDOOLVXXVYLHVWLQQlVVlYLUYHRYDWVLLU UHWWlYLVVlP\|VWXOHYDLVXXWHHQ(ULOOLVYHUNNRMHQVWUDWHJLDWXUYDOOLVHQDNXPSSDQLQDSHUXVWDDOXRWHWWDYXXWHHQ WXUYDOOLVXXWHHQNHWWHU\\WHHQ$VNHOLDRLNHDDQVXXQWDDQRQMRWHKW\NLQ,VRVVDLFW NXYDVVD6XRPHQDVHPDDµGDWDWDLYDDQDµS\ULWllQUDNHQWDPDDQ7HROOLVHQLQWHUQHWLQOlSLPXUWRWXUYDOOLVXXGHVWDKXROHKWLPLQHQMD LFWSDOYHOXMHQWXRWWDPLQHQ6XRPHVWDNlVLQ RYDWWXOHYDLVXXGHQYDOWWHMD2LNHLOODSDQRVWXNVLOODRQPDKGROOLVWDUDNHQWDDSHOLNHQWWl MRKRQRQWXQJRVWDMDWDUMRWDSDOYHOXMDMRLOOD RQJOREDDOLVWLN\V\QWll /RSHWDQKRNHPDDQNXQNHUUDQDORLWLQNLQ 0XXWRVRQPDKGROOLVXXV1lLQPHDLQDNLQ (ULOOLVYHUNRLVVDWLODQWHHQQlHPPH SUOMESTA PITÄISI RAKENTAA HOUKUTTELEVA PELIKENTTÄ. VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen, PL 357, 02151 Espoo, vaihde 020 7400 500, www.erillisverkot.fi Ulkoasu Alma 360 Oy, www.alma360.fi Paino Edita Prima, 2014 1/2014 VIRVE 3 TAPAHTUU VILLE RINNE Virvestä Erveen Virve-lehdestä tulee Erve Uutiset ja Virve-päivästä Erve Foorumi. Käsissäsi on Virve-lehden viimeinen numero. Lehti ehti ilmestyä Virve-nimellä kymmenkunta vuotta ja saavuttaa vakituisen lukijakunnan turvattujen viestinWl\KWH\NVLHQHULNRLVOHKWHQl6\NV\OOlȘ verkkokyselynä toteutetussa huomioarvotutkimuksessa Virve-lehti saavutti keskimääräistä aikakauslehteä paremmat pisteet muun muassa sisällön ja ajankohtaisuuden saralla. í Tältä vankalta pohjalta on hyvä jatkaa uudella nimellä Erve Uutiset ja tarjota Erillisverkot-konsernin kasvavaa toimintaa kuvaavaa laajennettua sisältöä, virveä 4 VIRVE 1/2014 unohtamatta, sanoo päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen. Ensimmäinen Erve Uutiset ilmestyy WRXNRNXXVVDȘGLJLOHKWHQlYHUNRVVD Verkkojulkaisuna lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Asiantuntevan sisällön ja artikkelien tuotannon parissa jatkaa $OPD2\ í Paperilehteäkään emme hylkää. Kerran vuodessa maaliskuussa Erve Foorumin (ent. Virve-päivä) yhteydessä julkaisemme koosteen edellisen vuoden parhaista jutuista päivitettyinä. Näin varmistamme asiakkaidemme ja muiden sidosryh- miemme turvattujen viestintäyhteyksien tiedonsaannin. DIGIUUTISKIRJE TUKEMAAN SIDOSRYHMÄLEHTEÄ í Jotta voimme palvella asiakkaitamme ja muita sidosryhmiämme nykyistä paremmin ja tehokkaammin, lisäämme viestinWllPPHVlKN|SRVWLWVHWRLPLWHWWDYDQGLJLuutiskirjeen, Suokari-Pärssinen kertoo. Uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista, käynnissä olevista asioista, tuotteista ja palveluista. Sidosryhmälehdet taustoittavat ja kuvaavat alan kehitystä. ï VILLE RINNE KriSu-harjoituksissa otetaan opiskelijoista mittaa vuorokauden toiminta tapahtui sisämaassa, toisen vuorokauden toiminta merenranta-alueella pääkaupunkiseudulla. Onnettomuuksia olivat mm. alus- ja ilmailuonnettomuudet, rakennus- ja metsäpalot sekä vaarallisten aineiden onnettomuudet. Tavoitteena oli harjoitella oman toimialan lisäksi kaikkien viranomaisten välistä yhteistyötä, kommunikaatiota ja ensihoidon organisoitumista suuronnettomuustilanteessa. − Harjoituksessa yhdistetään eri oppiaineiden osaamista, ja opiskelijat joutuvat ratkomaan monenlaisia ongelmatilanteita pelastustoiminnan ohella, kertoo harjoituksen johtaja Matti Honkanen Pelastusopistosta. – Tämä jos mikä on hyvä viestiliikenteen harjoitus. Kun tieto on saatavissa ja sen voi katsoa eri paikoissa, virven kuormitus saadaan pienemmäksi. Opiskelijat joutuvat tekemään virkaapupyyntöjä, kohtaamaan median edustajia – ja yleensä vielä juuri silloin kun eivät haluaisi – sekä ratkomaan monenlaisia hallinnollisia haasteita. Tilanne elää koko ajan. – Harjoituksessa on hallittava koko pelastustoiminnan ketju hätäilmoituksen vastaanottamisesta onnettomuusraportointiin, Honkanen painottaa. Viimeistään tämän harjoituksen jälkeen on selvää, miten auttamisen ketju etenee. Lue lisää: www.erillisverkot.fi PENTTI VÄNSKÄ Pelastustoiminnan johtamista vaativissa tilanteissa harjoitellaan pelastusopiston johdolla säännöllisesti, kaksi kertaa vuodessa. Yhtämittaisesti kaksi vuorokautta kestävässä harjoituskokonaisuudessa pelastustoiminnan johtamista harjoitellaan niin maalla kuin merelläkin. Helmikuiseen KriSu 2014K johtamisharjoitukseen osallistui toista sataa opiskelijaa, noin 30 opettajaa sekä useita yhteistyökumppaneita eri viranomaisorganisaatioista. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja merenkulkuoppilaitoksen Aboa Maren kanssa. Harjoitusjoukot olivat sijoittuneet kahdelle paikkakunnalle, Kuopioon ja Turkuun. Harjoittelijat olivat Pelastusopiston päällystöja alipäällystöopiskelijoita sekä Turun AMK:n ensihoidon ja Aboa Maren onnettomuuspaikan johtaja -kurssin (OSC) opiskelijoita. Tilannekuvaa välitettiin nykypäivän viestivälineillä hyödyntäen virveä operatiivisena viestivälineenä ja yhdistettyä viestintää (Unified Communications – UC) operatiivista viestintää täydentävänä ratkaisuna. Viestintäratkaisujen, asiantuntijoiden sekä Pelastusopiston ja Aboa Maren simulaattorien avulla pyrittiin muodostamaan onnettomuustilanteista realistinen kuva, jossa opiskelijat pääsivät testaamaan tietämystään, sovittamaan yhteen opittuja asioita ja soveltamaan niitä käytäntöön. − Odottamattomia asioita tapahtuu yhä useammin. Harjoitteet, joita teille on tulossa, voisivat tapahtua tämän päivän todellisuudessa. Tämä on hyvä tilaisuus opetella, sanoi rehtori Mervi Parviainen avajaisissa. Seitsemättä kertaa järjestetyn KriSu-harjoituksen taustalla oli suurtulva, jonka kanssa samanaikaisesti tapahtui useita muita onnettomuuksia. Ensimmäisen VIRVE JA MATKAPUHELINTEN JUNAKUULUVUUS Virve-verkon hyödyntäminen on yksi mahdollinen ratkaisu, kun junien matkapuhelinkuuluvuutta parannetaan. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) kutsui loppuvuodesta 2013 ministeri Pia Viitasen aloitteesta rautatieliikenteen toimijat ja teleyritykset selvittämään keinoja matkaviestinten junakuuluvuuden parantamiseksi. Ministeriön mukaan ongelmia ovat olleet muun muassa yhteyksien katkeamiset sekä matkapuhelinverkkojen aiheuttamat häiriöt junaliikenteessä käytettävään GSM-R-verkkoon. Ministeriön 11.12.2013 julkaiseman tiedotteen mukaan ”ensisijainen tavoite on rautateiden oman matkaviestinverkon ja teleyritysten kaupallisten matkaviestinverkkojen häiriöiden poistaminen.” Yhtenä vaihtoehtona tutkitaan sitä, että liikennevirasto ja VR siirtyisivät käyttämään rautateiden GSM-Rverkon sijasta viranomaisverkko virveä. Tämä ratkaisisi häiriöongelmat pysyvällä tavalla. Lue lisää www.lvm.fi 1/2014 VIRVE 5 £JUSSI AUKIA ÁFORTUM SÄÄVARMEMPAA SÄHKÖÄ 6lKN|QMDNHOXQOXRWHWWDYXXWWDSDUDQWDYD9DKYD9HUNNR KDQNHVXXQWDDHQHUJLD\KWL|)RUWXPLQYHUNNRLQYHVWRLQQLW VllYDUPXXGHQSDUDQWDPLVHHQ ahvaVerkko-hankkeeseen siVlOW\\ȘNULLWWLVHQNRKWHHQ NDDSHORLQWLDWDDMDPDVVD SXXVWRQNHVNHOOlVLMDLWVHYLHQ LOPDMRKWRMHQNDUWRLWXVWDLOPDNXYDXVWDMDVHQSHUXVWHHOODWHKRVWHWWXD UDLYDXVW\|WlVlKN|YHUNRQDXWRPDDWLRQ MDHWlNl\W|QOLVllPLVWlVHNlWRLPLQWDPDO OLHQNHKLWWlPLVWl\KWHLVW\|QWHKRVWDPLVWDMDNRXOXWXVWD9DVWDDYLDKDQNNHLWDRQ PHQHLOOllQPXLOODNLQWRLPLMRLOOD )RUWXPLQWDYRLWWHHQDRQVLLUWllQRLQ DVLDNDVWDVllYDUPDQYHUNRQSLLULLQPLQNlMlONHHQDVLDNDVWDHOL OLNLSXROHWNDLNLVWDRQVXRMDVVDUDMXLOPRMHQDLKHXWWDPLOWDVlKN|NDWNRLOWD +DQNHMRKWDMDSauli AntilaNHUWRRHWWl työ on edennyt alkuperäistä aikatauluaan QRSHDPPLQ6XXULQRVDNDDSHORLQQHLVWD YDOPLVWXLMRYLLPHYXRQQDMDNDLNHQSLWlLVL WDDMDPLHQRVDOWDROODYDOPLLQDHQQHQHQVL NHVlQXNNRVP\UVN\Ml V 6 VIRVE 1/2014 î-RV7DSDQLP\UVN\WXOLVLQ\WYLNRMD LOPHQLVLWDDMDPLVVDMRVHOYlVWLYlKHPPlQ +DMDDVXWXVDOXHLOODHURROLVLSLHQHPSL PXWWDQLLOOlNLQVlKN|MHQSDODXWWDPLQHQ QRSHXWXLVL ASIAKASHAITTAA PIENENTÄMÄSSÄ Kaapeloitavat osuudet on valittu sääherkN\\GHQMDPDKGROOLVWHQNDWNRVWHQDLKHXWWDPDQDVLDNDVKDLWDQPllUlQSHUXVWHHOOD î(VLPHUNLNVL(VSRRVVDPHLOOlROLMRLWDNLQOLQMRMDMRLWDHLROOXWNDDSHORLWXNRVka ne odottivat alueen kaavoituksen tai OLLNHQQHYl\OLHQUDNHQWXPLVWD7DSDQLQSlLYlQlMXXULQlLOOHOLQMRLOOHNDDWXLSXLWDPLNlDLKHXWWLNDWNRMDP\|VVDPDVVD MRKWROlKG|VVlROHYLOODPDDNDDSHORLGXLOOD RVXXNVLOOD$QWLODVDQRR î9RLWLHW\VWLN\V\lPLNVLQLLWlHLNDDSHORLWXMRDLNRLQDDQ0RQLQ\N\LQHQWDD- >> MDPDDOXHROLNXLWHQNLQȘOXYXOODYLHOl – JOS TAPANI-MYRSKY TULISI NYT, VIKOJA ILMENISI TAAJAMISSA JO SELVÄSTI VÄHEMMÄN. >> 1/2014 VIRVE 7 Talvi 2013-2014: Investoinneista selvää hyötyä Sauli Antila arvioi VahvaVerkko-hankkeen osoittaneen jo mielekkyytensä talven myrskyissä. – Joulukuinen Seija oli meidän verkkoalueillamme 2010-luvun toiseksi pahin myrsky Tapanin jälkeen ja osui sen kanssa pitkälti samoille alueille. Vaikka kahta samanlaista myrskyä ei ole ja tilanteiden aukoton vertaaminen on mahdotonta, meillä oli taajamissa nyt huomattavasti vähemmän katkoja kuin Tapanin aikana, Antila kertoo. – Tämä näkyi selkeästi esimerkiksi Espoossa, mutta myös muissa taajamissa, joissa asiakkaat oli ehditty kytkeä uusien kaapeloitujen verkkojen perään. Ensimmäisessä vaiheessa taajamiin painottuva VahvaVerkko-hanke valmistuu pääosin kevään aikana, yli puoli vuotta etuajassa. Sen jälkeen toimitusvarmuutta aletaan vyöryttää keskuksista haja-asutusalueille verkkoa uusimalla, raivaamalla ja automaatiota lisäämällä. – Pilotoimme viime vuonna johtokatujen tehostettua vierimetsien hoitoa muutamassa pienehkössä kohteessa, joista yksi sattui Taina-myrskyn alueelle Koillismaalla. Sillä linjalla ei ollut katkoja, vaikka sen ympäriltä linjat pimenivät. Vaikka yhdestä kohteesta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, tuskin tehdyistä toimenpiteistä ainakaan haittaa oli, Antila arvioi. – Tukiasemapaikkojen sähkönsyötön varmentamisessa olisi nyt tuhannen taalan paikka tunnistaa yhteistyössä operaattorien kanssa tärkeimmät kohteet, jotka tulisi suojata ensimmäisenä. Näin pääsisimme ehkäisemään ongelmia sen sijaan, että miettisimme, miten selviämme akuuteista tilanteista. 8 VIRVE 1/2014 – SUUNNITELMISSAMME ON LISÄTÄ SÄHKÖASEMIEN MÄÄRÄÄ, JOLLOIN SYÖTTÄVIEN JOHTOJEN PITUUS LYHENEE. pelkkää metsää ja peltoa. Olisi ollut taloudellisesti järjetöntä vetää niille maakaapeleita. Antila muistuttaa, ettei kaikkea ole mahdollista tehdä ilman että kustannukset nousisivat pilviin. Kustannuksia on toisaalta hankala arvioida. Fortumin vuosittain verkkoihinsa investoimasta noin sadasta miljoonasta eurosta osa kuluu uusiin tai uusittuihin – aikaisempaa säävarmempiin – linjoihin, jotka joka tapauksessa rakennettaisiin. î.RUYDDPPHPDDNDDSHORLQQHLOOD myös sellaisia hyväkuntoisia ilmajohtolinjoja, joiden käyttöikä ei ole vielä täyttynyt, ja se tietysti maksaa. Samoin investoinnit automaatioon ja etäkäyttöön ovat selviä säävarmuuteen kohdistuvia lisäkustannuksia. TAAJAMAT ENSIN Sähköyhtiöiden hankkeiden taustalla vaiNXWWDD7DSDQLQSlLYlQȘȘP\UVN\6H antoi selvän varoituksen suomalaiselle energiahuollolle iskettyään niin laajalla alueella ja niin moniin taajamiin. î.XQWDNHVNXNVLVVDPRQHWHOLQWlUNHlW toiminnot terveysasemia, pankkeja ja bensiiniasemia myöten lamautuivat, ja ne oli korjattava ennen kuin korjauspartiot pääsivät siirtymään haja-asutusalueille. Se pitkitti haja-asutusalueiden vikojen korjausta ja aiheutti linjojen päässä jopa päiväkausien katkoja, Antila kuvaa vallinnutta tilannetta. î0HLWlYHOYRLWWDDWLHW\VWLP\|VWlQl syksynä voimaan astunut uusi sähkömarkkinalaki, johon on kirjattu aikaisempaa tiukempi toimitusvarmuuden vaatimus. Aloitimme toimenpiteet jo heti vuoden ȘDOXVVDVLOOlWLHVLPPHHWWlWlKlQ suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa. Fortum on panostanut resursseja erityisesti taajamien sähkönsyötön säänkestävyyteen, sillä pienennetään asiakashaittaa tehokkaimmin ja liiketaloudellisesti kestävällä tavalla. Taajamien turvaaminen helpottaa myös haja-asutusalueiden tilannetta, sillä korjauspartiot voivat jatkossa siirtyä sinne suoraan. î7lUNHllRQP\|VDVLDNDV\KWH\GHQottojen väheneminen, kun taajamien asukkaat eivät enää tuki puhelinpalveluNHVNXNVLD0HLOOHWXOLȘȘȘQRLQ SXKHOXDMDVHXUDDYDQDSlLYlQl vielä 200 000. Niiden päälle tulivat vielä yhteydenotot hätäkeskuksiin. RISKIALTTIIT KILOMETRIT Käyttöpäällikkö Jarmo Ström kertoo, että Suomen sähköverkko on pitkälti rakennettu kuntakeskusten lähettyvillä olevil- Johtotietoa kaapeleista ja ilmajohdoista Suomen Erillisverkot -konserniin kuuluva Johtotieto Oy toimittaa sopimusurakoitsijoille ja muille tiedontarvitsijoille maakaapelien sijaintitietoja, joiden avulla ehkäistään ennakolta niiden vaurioituminen esimerkiksi kaivuutöissä. Reittitiedot voidaan tuottaa urakoitsijan työkoneen näytölle. Vuosittain tehdään kymmeniä tuhansia sijaintiselvityksiä. Toimitusjohtaja Petri Nuutinen sanoo, että Johtotiedolla olisi kuitenkin mahdollisuus myös poikkeustilanteissa tukea ilmajohtojen korjausta ja siihen liittyviä raivaustöitä, sillä yrityksellä on sopimuksia verkkoyhtiöiden kanssa myös ilmajohtojen sijaintitiedoista ja niiden toimittamisesta. – Emme halua puuttua yhtiöiden normaaliin verkonhallintatoimintaan, mutta mielestämme verkkoyhtiön käyttökeskuksella on häiriötilanteissa tarpeeksi iso työ hoitaa ja palauttaa sähkönjakelua. Esimerkiksi myrskyn jälkiraivauksessa voisimme tukea heidän työtään tuottamalla ilmajohtoaineistoa metsää raivaaville urakoitsijoille. Yllä esimerkkejä helikopteriprojektissa hyödynnetyistä 3D-mallinnetuista maastokuvista.. ta sähköasemilta kohti haja-asutusalueita. 1LLKLQRQWXRWXVllYDUPDȘȘN9QYRLPDOLQMDMDQLLVWlOlKWHHXVHLWDN9QNHVNLjännitelinjoja eri suuntiin. Linjan viimeinen kuluttaja saattaa laajoissa kunnissa olla kymmenien kilometrien päässä sähköasemalta. Säävarmuuden lisäämisessä keskeiQHQDVLDRQN9QNHVNLMlQQLWHYHUNRQ luotettavuuden parantaminen. Fortumin yhteensä 77 000 kilometrin verkosta N9QYHUNNRDRQNLORPHWULlMRVWDDYRMRKWRDRQȘNLORPHWULl7lVWl kolmannes eli 7 000 kilometriä sijaitsee metsässä, ja juuri siihen osuuteen toimenpiteet kohdistetaan. î2OHPPHNHKLWWlPlVVlNRQVHSWLD sille, miten parannamme verkon luotet- >> tavuutta taajamien ulkopuolella. Suun1/2014 VIRVE 9 Kun sähkö katkeaa Suuren luonnononnettomuuden jälkiselvittelyissä tarvitaan tehokasta viestintää ja saumatonta yhteistyötä. Fortumilla lähdettiin jo ennen Tapaninpäivän 2011 myräkkää parantamaan kriisitilanteiden viranomaisyhteistyötä, sillä toimivat yhdyskanavat pelastuslaitosten suuntaan nopeuttavat toipumista, parantavat työturvallisuutta ja auttavat keskittämään viankorjauksen resurssit oikeisiin kohteisiin. − Viranomaisyhteistyössä pitää tietää kuka vastaa ja mistä vastaa, Jarmo Ström pelkistää. Oikean viranomaisen löytäminen oli aikaisemmin joskus hankalaa, sillä Fortumin Espoon käyttökeskus ohjaa kunnostus- ja korjaustoimintaa laajalla alueella Etelä- ja Lounais-Suomessa, Raumalla, Pohjanmaalla ja Kuusamossa. Nykyisin yhteydet muodostuvat helpommin, sillä paikalle saadaan tarvittaessa LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen nimeämä yhteyshenkilö. − Hän on suoraan yhteydessä kriisialueen pelastuslaitoksiin, ja nämä puolestaan alueen kuntiin ja niiden viranomaisiin virve-puheryhmillään ja muilla kanavillaan. Menettely on toiminut hyvin ja osapuolet ovat sitoutuneet siihen. YHTEYSHENKILÖ AUTTAA Pelastusammattilaiset puhuvat samaa kieltä keskenään, joten yhteyshenkilön avulla vältetään väärinkäsitykset. Vaikka Fortum on kurssittanut pelastuslaitosten työntekijöitä toimimaan sähköverkkojen läheisyydessä, yhteyshenkilö tuntee niihin liittyvät turvallisuuskysymykset jokapäiväisen yhteistyön ansiosta kollegojaan paremmin. − Hänen kauttaan voimme välittää paikallisille pelastuslaitoksille tietoa siitä, missä sähköt ovat vielä päällä ja missä pois sekä mikä on arvioitu korjaustilanne minkin alueen kohdalla. He voivat puolestaan pyytää meitä kohdistamaan korjaustoimenpiteitä kriittisiin kohteisiin kuten vanhainkotiin, joka pitää evakuoida tietyn ajan kuluessa. 10 VIRVE 1/2014 Ström muistuttaa, että vaikka ensisijaiset korjauskohteet tiedetään jo etukäteen, isossa tilanteessa asioiden tärkeysjärjestys saattaa muuttua ja asioista joudutaan neuvottelemaan. − Toimitamme pelastuslaitoksille web-sovelluksena myös Viranomaiskarttaa, josta he näkevät, mikä on yleistilanne ja karkea korjausaikataulu sähkökatkoille. VIRTAA VIRVELLE Virve on Fortumille tärkeä viestiväline. Pelkästään päätelaitteita yrityksellä on 300–400. − Virve mahdollistaa toimintamme niin arjessa kuin myrskyissäkin, sillä ilman sen ryhmäpuhelumahdollisuutta käyttökeskus tukehtuisi yksittäispuheluihin. Kaikki töihin liittyvä viestintä hoidetaan virvellä. Tavallista kännykkää käytetään vain, jos asentajalla ei ole päätelaitetta. Virve-tukiasemat ovat myös sähköverkon korjaajalle elintärkeitä, ja virransyötön palauttaminen tukiasemapaikoille on siksi priorisoitu korkealle. − Käytännössä sähkönsyötön palauttaminen voi joskus olla vaikeaa, sillä tukiasemat sijaitsevat usein korkealla ja hankalien etäisyyksien päässä turvatusta virransyötöstä. VahvaVerkko-hanke parantaa joka tapauksessa niidenkin vikasietoisuutta. − Tapaninpäivänä VarsinaisSuomessa virta oli poikki aika monelta virvenkin tukiasemalta. Niiden päällekkäispeitto pienensi kuitenkin alueellisia häiriöitä, Ström kertoo. Vaikka tukiasemien toimintavarmuutta ja virransyöttöä saataisiin parannettua, Strömin mielestä niille kannattaisi hakea myös valmiiksi säävarmoja sijoituspaikkoja. − Kannattaisiko esimerkiksi mastoilla varustettuja sähköasemiamme hyödyntää? i MARRASMYRSKYSSÄ Marraskuun 5. päivä 2013 riehunut Eino-myrsky mykisti pahimmillaan alle 10 virve-tukiasemaa, mikä oli alle viisi prosenttia Tapani-myrskyn aikaisesta tilanteesta. nitelmissamme on lisätä sähköasemien määrää, jolloin syöttävien johtojen pituus lyhenee ja asiakkaiden keskeytysajat lyhenevät. PAREMPAA VERKONHALLINTAA Hankkeessa sähköverkon automaatiota ja etäkäyttöä parannetaan kauko-ohjatuilla erottimilla ja katkaisijoilla. Niiden ansiosta oksien, eläinten tai kaatuvien puiden aiheuttamat sähkökatkokset rajataan aikaisempaa nopeammin ja pienemmille alueille. Ström muistuttaa, että Fortumilla pyritään yleensäkin suurhäiriötilanteessa rajaamaan ensin vika ja palauttamaan sähköt mahdollisimman monelle asiakkaalle sähköverkon ehjään osaan. Vasta sitten siirrytään korjaamaan itse vikakohtaa. Myös etäluettavilta sähkömittareilta saatavat sähkönjakeluhäiriöistä kertovat hälytykset mahdollistavat jatkossa paremman tilannekuvan erityisesti pienjänniteverkon häiriöiden ja niiden laajuuden osalta. Uusia toiminnallisuuksia on kuitenkin vielä testattava ennen laajempaa käyttöönottoa. Ilmajohtojen ja niiden johtokatujen kuntoa kartoittavat helikopterikuvaukset ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi. Ström sanoo, että monet tarkastusasiat näkyvät ilmasta paljon selvemmin. Lentotarkastettu reitti ”lennetään” uudestaan tietokoneella, ja havainnot liian lähellä olevista puista ja muista riskeistä kirjataan tarkastushavainnoiksi ja priorisoidaan korjauskriittisyyden mukaan kiireellisiksi tai ennakoiviksi toimenpiteiksi. Ilmakuvaa verrataan sähköverkon verkkokarttaan, jolloin sekin täsmentyy. Puiden kasvu mallinnetaan. Jopa yksittäisten puiden koordinaatit voidaan siirtää suoraan johtokatua kunnostavan metsätyökoneen näytölle. Ström sanoo, että linjat on tyypillisesti käyty läpi kuuden vuoden välein. Jatkossa Etelä-Suomen nopeakasvuisissa metsissä tarkastusvälejä todennäköisesti tihennetään. î-RKWRNDWXMDUDLYDWDDQVXXQQLWHOPDOlisesti havaintojen perusteella. Uuden lain myötä meillä on nyt mahdollisuus menQlYDUVLQDLVHQȘPHWULQOHY\LVHQMRKWRkadun ulkopuolelle kaatamaan verkkoa vaarantavat puut. Luonnollisesti teemme sen yhteistyössä maanomistajien kanssa heitä informoiden, Ström kertoo. î2OHPPHSLORWWLOXRQWRLVHVWLWDUMRQneet maanomistajille erilaisia vaihtoehtoja, kuten riskipuiden avaimet käteen -korjuun, jossa poistetuista puista saatavat rahat maksetaan maanomistajan tilille eikä tämän tarvitse tehdä mitään. Maanomistajat ovat lähteneet hyvin mukaan – muun muassa siksi, että monet ovat arastelleet voimalinjan lähellä olevien reunapuiden kaatamista. Tarjoamamme ratkaisu on siis helppo sekä heille että meille.1 Kommentti Suomen Virveverkko Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Vinkvist muistuttaa, että sähköyhtiöiden satojen miljoonien eurojen investoinnit säävarmoihin sähköverkkoihin ovat erittäin tärkeitä myös virve-verkolle. − Meillä on eri puolilla Suomea 1 350 tukiasemaa, jotka on asennettu vuokrattuihin ja yhteiskäyttöisiin mastoihin tai kiinteistöihin. Ostamme masto-, sähköja siirtoyhteyspalveluja TeliaSoneralta, Elisalta, Digitalta ja muilta kiinteistöjen omistajilta ja alan toimijoilta, Vinkvist sanoo. − Tukiasemillamme on päällekkäistä radiopeittoa, joten naapuritukiaseman radiopeitto auttaa yksittäisen tukiaseman häiriötilanteessa. Kaikissa tukiasemissamme on vähintään 3−6 tunnin akkuvarmistus ja osassa lisäksi varavoimakoneita. Käytettävissämme on lisäksi siirrettäviä varavoimakoneita ympäri Suomea. Parhaillaan on käynnissä Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama noin kolmen miljoonan euron hanke, jolla kehitetään Virve-tukiasemien olosuhdevalvontaa, varavoimaa sekä siirrettäviä tukiasemia. − Omista investoinneistamme ja varavoimajärjestelyistä huolimatta tärkeintä on, että sähkönjakelun toimintavarmuutta saadaan parannettua koko valtakunnassa säävarmuutta lisäävillä satojen miljoonien eurojen investoinneilla. 1/2014 VIRVE 11 LAURA KOTILA/VALTIONEVOSTON KANSLIA VALTIO KATSOO TULEVAISUUTEEN Ministeri Pekka Haavisto näkee, että valtio pyrkii omistajana sellaiseen pitkäjänteisyyteen, joka vahvistaa niin yritysvastuuta kuin yhtiöiden yhteiskunnallista painoarvoakin. inisteri Pekka Haavisto vastaa kehitysministerinä kehitysyhteistyöstä ulkoasiainministeriössä sekä valtion omistusohjauksesta valtioneuvoston kansliassa. Haavisto muistuttaa, että vaikka elämme markkinataloudessa ja globalisoituvassa maailmassa, merkittävä osa maailman yhtiöistä on tavalla tai toisella valtioiden omistuksessa. î.lYLQYDVWLNllQ5DQVNDVVDMDVLHOOl HVLPHUNLNVL)UDQFH7HOHFRP5HQDXOWMD$LU )UDQFHRYDWVXXU\KWL|LWlMRLVVD5DQVNDQ valtio on myös omistajana. î<KG\VYDOODWNLQMRNDPXXWRLQWXQnetaan vapaan markkinatalouden kannattajana ja edistäjänä, on varsin aktiivinen suojaamaan omia yhtiöitään ja tarvittaessa vaikka pääomittamaan niitä itse. Suomen malli ei siinä mielessä poikkea maailmalla yleisesti vallitsevasta käytännöstä. î6XRPHVVDRQWHKW\SDOMRQDMDWWHOXW\|tä ja käytännön järjestelyjä, jotta valtion rooli omistajana voisi olla tarkoituksenmukainen eikä ainakaan markkinoiden kannalta epäedullinen. Ministeri Haavisto muistuttaa, että valtionyhtiöt kilpailevat markkinoilla samoin ehdoin muiden kanssa. M ERITYISTEHTÄVÄ TAI STRATEGINEN INTRESSI Suomessa valtio on omistajana kaikkiaan 60 yhtiössä. Niistä valtaosa on sellaisia, joilla on yhteiskunnan asettama erityistehtävä tai strateginen intressi. î.XQSXKXWDDQYDOWLRQRPLVWXNVLVWD yhtiöissä, on kyse aina pääomasta, jolla 12 VIRVE 1/2014 on isänmaa. Esimerkiksi Itella huolehtii postipalvelulain noudattamisesta ja Finnair toimivista kotimaan ja ulkomaan OHQWR\KWH\NVLVWl.\VHRQYHURQPDNVDMLHQ yhteisistä varoista ja niiden tehtävä on silloin ensisijaisesti palvella suomalaista W\|WlMDK\YLQYRLQWLD2PLVWDMDRKMDXVPLnisterinä pyrin valvomaan tämän edun toteutumista. Suomen Erillisverkot -konserni on maamme huoltovarmuuden ja ylimmän johdon turvallisen toimintavarmuuden kannalta kriittinen erityistehtäväyritys, jonka tehtävänä on turvata toimintavarmoja verkkopalveluja myös vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. î9DOWLROODRQNULLVLWLODQWHLVLLQOLLWW\YlQ infrastruktuurin osalta tärkeä rooli toimintojen ylläpitäjänä ja kehittäjänä. Erillisverkkojen perinteinen palvelumuoto on valtakunnallinen viranomaisradioverkko virve, jonka käyttäjiä ovat pelastustoimi, poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi, hätäkeskukset, eri ministeriöt sekä muut valtion ja kuntien turvallisuudesta ja toimivuudesta vastaavat tahot. .RQVHUQLQPXLWDNRUNHDQWXUYDOOLsuustason edellyttämiä palveluja ovat Suomen teleliikennettä palvelevat teletuotantotilat, maanalaisten tietoliikennekaapeleiden sijaintitiedot sekä rakenteilla oleva valtion ylimmän johdon ja hallinnon toimintavarmuutta palveleva turvallisuusverkko. î6XRPHQ(ULOOLVYHUNNRMHQOLVlNVLYDOtion kokonaan omistamia erityistehtäväyhtiöitä ovat muun muassa sijoitustoimintaa KDUMRLWWDYDW6ROLGLXP2\MD*RYHUQLD2\ VALTIO ON OMISTAJANA KAIKKIAAN 60 YHTIÖSSÄ. $ONR 2\ <OHLVUDGLR 2\ 9HLNNDXV 2\ VHNl)LQQYHUD2\ Ministeri toteaa, että valtion omistus näissä yhtiöissä perustuu joko perinteisiin valtion vastuulle kuuluvien yleishyödyllisten peruspalvelujen varmistamiseen tai erilaisten markkinapuutteiden korvaami- seen yhtiömuotoisella, läpinäkyvällä toimintamallilla. TÄHTÄIMESSÄ TOIMIVA TULEVAISUUS î2PLVWDMDRKMDXNVHVVDSRKGLWDDQSDOMRQVLWlPLWHQMDPLVWlVXRPDODLVLDW\|SDLNNRMDYRLV\QW\lP\|VWXOHYDLVXXGHVVD2PLVWDMDRKMDXNVHOODYRLROODPHUNLWWlYlURROLXXGHQWHROOLVXXGHQV\QW\PLVHQ PDKGROOLVWDMDQD 7lVVlHULW\LVHVWLXXGHQLQIUDVWUXNWXXULQOXRPLQHQRQWlUNHll î(VLPHUNNHLQlDNWLLYLVXXGHVWDWlOOl VDUDOODRQSDQRVWDPLQHQ6XRPHQNDQVDLQYlOLVLLQGDWD\KWH\NVLLQVHNlXXGHQ /1*NDDVXLQIUDVWUXNWXXULQQHVWH\WHWW\ maakaasu) kehittäminen. 0LQLVWHULQlNHHHWWl6XRPHVWDYRLWXOODPHUNLWWlYlGDWD\KWH\NVLHQVROPXNRKWDMDJOREDDOLLFWRVDDPLVHQNHVNLWW\Pl î.DDVXLQIUDVWUXNWXXULQV\QQ\WWlPLQHQSDOYHOHHSDLWVL\PSlULVW|lP\|V NRWLPDLVWDWHROOLVXXWWDMDHQHUJLDQWXRWDQWRDVHNlOLVllKXROWRYDUPXXWWDPPH NULLVLDLNRLQD 9DOWLRS\UNLLRPLVWDMDQDSLWNlMlQWHLV\\WHHQMDNDXDVNDWVHLVXXWHHQî,QYHVWRLQQHLVVDMDOHLNNDXNVLVVDPDOWHWDDQNDWVRD \OLVXKGDQWHLGHQMD\KWHLVNXQQDQPXXWWXYDWWDUSHHWS\ULWllQRWWDPDDQKXRPLRRQ ,OPDVWRQPXXWRNVHHQHQHUJLDQWXRWDQWRRQNHVWlYllQWDORXWHHQMDHVLPHUNLNVLYHURWXNVHHQOLLWW\YlWN\V\P\NVHWRYDW NDLNNLVHOODLVLDMRLVVDPLQLVWHUL+DDYLVto toivoo valtion kokonaan tai osittain RPLVWDPLHQ\KWL|LGHQWRLPLYDQHGLVW\Nsellisesti. î<ULW\VYDVWXXRQRVDWlWlSlLYll 1/2014 VIRVE 13 ENSIHOIDON ETURINTAMASSA Helikopteri tuo lääkärin mahdollisimman nopeasti potilaan luo. £JARNO SALOVUORI ÁMARJAANA MALKAMÄKI 14 VIRVE 1/2014 Janne Virta kehittää lääkärihelikopteritoimintaa valtakunnan tasolla, mutta päivystää myös itse säännöllisesti. Liikuttaessa maayksiköllä HEMS-ensihoitaja Matti Mikkonen ajaa ja lentäjä suunnistaa. alvipäivä on harmaa TamperePirkkalan lentoasemalla. Pilvet ovat noin 60 metrissä eivätkä lääkärihelikopterin sääminimit täyty, joten FH30 on lähtenyt aamupäivän kolmelle keikalla maayksiköllä. Auto starttasi muun muassa kohti Hauhoa, jonne matkaa on melkoisesti. Peruutus tuli kuitenkin nopeasti, ja nyt miehistö odottelee seuraavaa keikkaa vanhaan lentokonehalliin rakennetuissa päivystystiloissa. Pääasiassa Pirkanmaata palveleva )+DORLWWLOHQWRWRLPLQQDQV\NV\OOlȘ +lO\W\NVLlVLOOlRQNHVNLPllULQȘYXRrokaudessa. Sään salliessa helikopterilla lennetään esimerkiksi Tampereen keskustaan, sillä matematiikka on selkeä: autolla matka kestää hälytysajona noin 20 minuuttia, kopterilla ilmaan noustaan 5 minuutissa ja lentoaika on 3–4 minuuttia. Tänään Tampereella päivystää lääkäri Jari Kalliomäki, joka parhaillaan puhuu T puhelimessa sydänpotilaan hoidosta. Konsultointi onkin iso ja näkymätön osa työtä. Vaikka muu miehistö nukkuisi, lääkäri herää useamman kerran yössä antamaan hoito-ohjeita puhelimitse. Työvuorot ovat samoja kuin sairaaloiden päivystyksissä, mutta täällä päätökset on tehtävä yksin. ENSIHOITAJA AVUSTAA LENTÄJÄÄ JA LÄÄKÄRIÄ Lääkärin lisäksi valmiudessa ovat HEMSensihoitaja Matti Mikkonen ja lentäjä Antti Peurala. Mikkonen on aloittanut aamulla vuorokauden kestävän työvuoron, Peurala päivystää kaksi vuorokautta kerrallaan. Kullakin ammattiryhmällä on käytössään oma huone, jossa on lepomahdollisuus. Kymmenen vuotta hoitotason sairaankuljettajana toiminut Mikkonen kertoo, että HEMS-ensihoitajien rooli on kaksijakoinen. Nykyisin he saavat laajan lentokoulutuksen, ja toimenkuvasta jopa 70 prosenttia liittyy lentäjän avustamiseen. î3XROHQYXRGHQNRXOXWXVVLVlOVLQDvigointia, ilmailusäätä, radioliikennettä, aerodynamiikkaa ja niin edelleen. Saimme myös tyyppiteoriakoulutuksen helikopteriin, kaikki mahdolliset nippelit käytiin OlSL<OOlSLWRNRXOXWXVWDRQȘVLPXODDWtoripäivää vuodessa, Mikkonen sanoo. î(PPHYDUVLQDLVHVWLOHQQlPXWWD koulutus sisältää senkin mahdollisuuden, että lentäjälle tapahtuu jotain. Silloin tuomme helikopterin autopilotin avulla turvallisesti laskuun. Kohteeseen saavuttaessa lentoavustajan rooli vaihtuu lääkärin avustamiseen. Monipotilastilanteessa voimat voidaan myös jakaa. HEMS-ensihoitaja on siis todellinen hybridiammattilainen. KOMPAKTI JA LUOTETTAVA KOPTERI Lentäjä Antti Peurala esittelee tyytyväiVHQl(&ȘKHOLNRSWHULD.\VHHVVlRQ(X>> roopan käytetyin konetyyppi lääkintätoi1/2014 VIRVE 15 minnassa. Eteläisen Suomen alueella samanlaisia koptereita on yhteensä neljä, joista yksi on varakone. î1RSHDMDOXRWHWWDYDSHOL2QJHOPLD on ollut todella vähän, vuosia eri tukikohdista lentänyt Peurala sanoo. 1LLQNRSWHUHLGHQNXLQPDD\NVLN|LGHQkin ideana on olla keskenään identtisiä, jolloin niitä voidaan kierrättää tukikohtien välillä. Aikaisemmin kopterit olivat eri aikaan hankittuja ja sisuskaluiltaan KLXNDQHULODLVLD1\WUHSSXLKLQSDNDWXW varusteet siirtyvät tarvittaessa nopeasti koneesta toiseen. Peuralan mukaan kopterin laskupaikaksi riittää päivällä 25 kertaa 25 metrin WDVDLQHQMDHVWHHW|QDOXH²PLWlLVRPSL VHQSDUHPSL7DDMDPLVWDNLQWLODDO|\W\\ PXWWDRQJHOPDQDYRLYDWROODSDLNDOOHNHrääntyneet ihmiset. î$LNDXVHLQSHODVWXVODLWRVRQQl\WWlmässä paikkaa, mutta korvessa saatamme olla ensimmäisenä kohteessa. Koskaan ei voi luottaa muiden näyttämään paikkaan, vaan turvallisuus on varmistettava itse, Peurala toteaa. TASA-ARVOA ENSIHOIDON SAATAVUUTEEN Lääkärihelikopterien lääketieteellistä puolta koordinoiva Janne Virta muistuttaa, että toiminnan perusajatuksena on saada lääkäri mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Hoitotason ambulanssiin verrattuna lääkinnällistä varustusta täyGHQWlYlWPXXQPXDVVDKHQJLW\VNRQHMDODboratoriolaite. Suurin ero tulee kuitenkin lääkärin ammattitaidosta ja laajemmasta lääkevalikoimasta. Virran mukaan lääkäri saattaa potilaan sairaalaan yleensä ambulanssilla, ei helikopterilla. Eniten potilaskuljetuksia helikopterilla on olosuhteista johtuen LapisVD6DDULVWRVVDMDPHULDOXHLOOD\KWHLVW\|Wl tehdään Rajavartiolaitoksen kanssa, jonka tilavammat kopterit lentävät huonoissakin sääoloissa. î7llOOl7DPSHUHHOODSRWLODDQNXOMHtuksia on muutamia kuukaudessa. Valtaosa menee hoitoon TAYSiin (Tampereen yliopistollinen sairaala), jonka kattokentälle on helppo lentää. Esimerkiksi HelsinJLVVlDLQRDODVNHXWXPLVSDLNNDRQ0HLODKdessa, vaikka vammapotilaat hoidetaan 7||O|QVDLUDDODVVD9LUWDKDUPLWWHOHH Virralla on pitkä kokemus lääkärihelikoptereista, sillä ura alkoi Vantaan 0HGL+HOLVVlYXRQQDȘ7\|WHKWlYLV16 VIRVE 1/2014 Antti Peurala (vas.) laskeutuu EC-135-kopterilla ahtaisiinkin paikkoihin. tä mieleen ovat jääneet sekä Jokelan että Sellon ampumistapaukset. Hän tekee edelleen päivystysvuoroja Tampereella, PXWWDSllW\|RQNHKLWWllWRLPLQWDDYDOWD kunnan tasolla. î7DYRLWWHHQDRQ\KGHQPXNDLVWDD lääkärikopterien toimintaa ja vasteita. Tulevaisuudessa lääkäri lähtee paikalle samoilla perusteilla koko maassa. Koska sairaaloiden päivystyspisteet harvenevat, kentällä hoidetaan yhä vaativampia tehtäviä, Virta toteaa. PAIKKA JA STATUS VIRVEN KAUTTA Virve on monessa mukana lääkärihelikopWHULWRLPLQQDVVD-RNDLVHOODPLHKLVW|QMlsenellä on oma käsikapulansa, lisäksi helikopterissa ja autossa on dataradio. Sen NDXWWDRPDMDPXLGHQ\NVLN|LGHQSDLNND ja tilatieto välittyy tietokoneen karttasovellukseen ja hätäkeskukseen. .XQKlWlNHVNXVDQWDDOllNlUL\NVLN|OOHWHKWlYlQYLUYHQNDXWWDVHQlN\\P\|V tukikohdan lennonvalmistelutilan tietokoneella. Lentoavustaja ja lentäjä paikantavat kohteen ja varmistavat sääolosuhteet. Jos keikalle lähdetään helikopterilla, lavetti saadaan nappia painamalla ulos hallista. 0DWNDOODOllNlULQlNHHWLHWRNRQHHOWD PXXQPXDVVDSDLNDOOHKlO\WHW\W\NVLN|W ja hoitaa viestiliikenteen niiden sekä hätäkeskuksen kanssa. Lennon aikana virYHlYRLGDDQNl\WWllP\|VSXKHOXLKLQ sillä ilmassa se on matkapuhelinta luoWHWWDYDPSL0DDVVD\NVLN|QVLVlLVWlYLHVtintää varten on oma puheryhmänsä, ja HULOOLQHQSXKHU\KPlO|\W\\P\|VOllNlrin konsultaatioille. Tukikohtien tietojärjestelmät ja tieto- liikenne tukeutuvat Erillisverkkojen konesaliin ja verkkoyhteyksiin. î9DUPHPSDDMDWXUYDOOLVHPSDDUDWkaisua ei taida olla. Alusta lähtien olemme WHKQHHWPRQLSXROLVWD\KWHLVW\|Wl(ULOOLVverkkojen kanssa, lääketieteellinen asiantuntija Janne Virta sanoo.1 i FINNHEMS HELICOPTER EMERGENCY MEDICAL SERVICES Valtakunnallista lääkärihelikopteritoimintaa hallinnoi FinnHEMS Oy. Sen omistavat viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä, joiden tehtävänä on järjestää ensihoitolääkäripäivystys alueillaan. Sairaanhoitopiirit vastaavat lääkäreistä, lääkintävälineistä ja lääkkeistä, FinnHEMS infrastruktuurista, muun muassa tukikohdista ja maayksiköistä. Kilpailutettu lentotoiminta ostetaan kahdelta operaattorilta. FinnHEMS lentää kuudesta tukikohdasta ja tavoittaa puolessa tunnissa 70 prosenttia suomalaisista. Lääkärihelikopterit päivystävät Vantaalla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Miehistöön kuuluu lääkäri, HEMSensihoitaja ja lentäjä. Lisäksi Rovaniemellä toimii lääkintähelikopteri. Kaikki kopterit ovat ympäri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa. Toistaiseksi FinnHEMS toimii tilapäisissä tukikohtatiloissa Kuopiossa, Oulussa, Rovaniemellä ja Turussa. Tavoitteena on luoda pysyvä tukikohtainfrastruktuuri vuoteen 2016 mennessä. LÄÄKÄRIHELIKOPTERIT OVAT VIRANOMAISTOIMINTAA, OSA JULKISTA TERVEYDENHUOLTOA JA POTILAAN HOITOKETJUA. HEMS-ensihoitaja Matti Mikkonen on saanut laajan lentokoulutuksen. Roolina on avustaa lentäjää muun muassa navigoinnissa. 1/2014 VIRVE 17 £JUSSI AUKIA ÁLEHTIKUVA / JUKKA RASIMUS, PENTTI VÄNSKÄ MITEN SUOMI VARAUTUU? Yhteiskunnan eri toimintojen keskinäinen riippuvuus on lisääntynyt, joten viranomaisten ja elinkeinoelämän täytyy tehostaa yhteistyötään varautumisessa erilaisiin uhkiin. 18 VIRVE 1/2014 >> 1/2014 VIRVE 19 H ¬ uoltovarmuuskeskus pyrkii varmistamaan yhteiskunnan kriisinsietokykyä arjen selviytymisen ja toimeentulon turvaamiseksi. Infrastruktuurijohtaja Sauli Savisalo arvioi, että maailman teknistyminen ja monimutkaistuminen on lisännyt kriittisen infrastruktuurin ja kriittisten toimintojen varmistamisen tärkeyttä. Perinteinen varmuusvarastointi on samaan aikaan muuttunut fokusoituneemmaksi ja tehokkaammaksi. HuoltovarPXXVNHVNXNVHOODRQQRLQȘPLOMDUGLQ euron arvosta varasto-omaisuutta. Sitä operoivat pääasiassa ne, jotka sitä muutenkin käsittelisivät. î3LODDQWXYLHQMDYDQKHQWXYLHQYDOWLRQ omistamien erillisvarastojen sijasta elinkeinoelämän toimijoilla on varastoissaan PHLGlQRPLVWDPDPPHSXVNXULMRNDNLHUtää ja uusiutuu normaaliin tapaan markkinoilla. Esimerkiksi omistamaamme viljaa on varastoituna viljakaupan normaaleissa YDUDVWRLVVDQRLQYXRGHQWDUSHLNVL NELJÄ KRIITTISTÄ SEKTORIA Huoltovarmuuskeskus on tunnistanut neljä kriittisintä sektoria, joita tarvitaan lähes kaikessa arjen toiminnassa: energia ja eriW\LVHVWLVlKN|WLHWR\KWH\GHWMDPDWNDSX- helinverkot, tavarankuljetus ja logistiikka VHNlÀQDQVVLDODPDNVXMlUMHVWHOPLQHHQ Esimerkiksi autoa tankatessa tarvitaan kaikkia neljää. î-RWWDDXWRLOLMDVDLVLSROWWRDLQHWWDWDUvitaan sähköä, polttoainekuljetuksia sekä PDNVXMlUMHVWHOPlYLHVWL\KWH\NVLQHHQ-RV käteistä ei saa pankkiautomaatilta tai luottokortti ei kelpaa bensapumpulla, ei bensaa saa, vaikka kaikki muu olisi kunnossa. Bensiinin jakelu ei ole ainoa asia, jossa riippuvuus sähkönsyötöstä ja viestiyhteyksistä on kasvanut lisääntyneen automaation myötä. Sähkö- ja tietoverkot ovat WLLYLVWLVLGRNVLVVDWRLVLLQVDMD\KWHLVW\|Q WDUYHQLLGHQWRLPLQQDQYDUPLVWDPLVHVVD on ilmeinen. î9LHVWLMlUMHVWHOPlHLWRLPLLOPDQVlKkön syöttöä eivätkä sähkön tuotanto ja jakelu tule toimeen ilman viestiyhteyksiä. Esimerkiksi myrskyn aiheuttaman ODDMDQVlKN|NDWNRQ\KWH\GHVVlVlKN|\KWL|QNDQQDWWDDSULRULVRLGDWHOHYHUNNRMHQ sähkönsyötön palauttaminen, sillä toimiYDWYLHVWL\KWH\GHWKHOSRWWDYDWYHUNNRMHQ korjaustyötä. .ULLWWLQHQLQIUDVWUXNWXXULV\|WWllPHLOle arjen välttämättömiä asioita. Varautumispäällikkö Tero Kauppinen muistuttaa sanonnasta, että normaalielämän ja kapinan välissä on vain pari syömätöntä ateriaa. Elinkeinoelämä pitää yllä noin 80 prosenttia kriittisestä infrastruktuurista, ja sen tarpeet tulisi ottaa huomioon myös yhteiskunnan jatkuvuussuunnittelussa. Hyvä häiriösietoisuus vähentää myös liiketoiminnan riskejä. î<ULW\VWHQNDQVDLQYlOLVW\PLQHQMD omistuksen keskittyminen ja siirtyminen maan rajojen ulkopuolelle asettavat merkittäviä haasteita yhteistyölle ja lisäävät ULLSSXYXXVVXKWHLGHQPRQLPXWNDLVXXWWD -DWRNLP\|VYDOWLRWRYDWVDPDVVDYHQHHVVlXKNLHQHGHVVl.HQHOOHNllQHLWXOLVL enää mieleen sanoa ”tuo ei vaikuta meihin”, niin kuin aikoinaan sanottiin USA:n luottolaman uhatessa. YHTEISTYÖ LAAJENEE Vaikka käytännön järjestelyt on pitkälWLGHOHJRLWXYlHVW|QHOLQPDKGROOLVXXGHW ovat valtion ja kuntien viranomaisten vas20 VIRVE 1/2014 KERRANNAISVAIKUTUSTEN MERKITYS ON KASVANUT YHÄ SUUREMMAKSI. WXXOOD9DVWXXWDHLYRLGHOHJRLGD.DXSSLnen painottaa. î0HHPPHYRLYDLNXWWDDODLQVllGlQtöön emmekä voi määrätä ketään tekemään yhteistyötä. Sen sijaan pyrimme käynnistämään ja tukemaan yhteistyöhankkeita eri puolilla maata. Yhteiskunta on niin monimutkainen, ettei kukaan pysty hallitsemaan sen jatkuvuussuunQLWWHOXDNHUUDOOD2QYDLQHGHWWlYlSDOD kerrallaan kohti tavoitetta, joka kaiken lisäksi elää ja muuttuu. Huoltovarmuuskeskus on osallistunut alueelliseen yhteistoimintaan muun muassa tietojärjestelmäalan valmiustoimikunnissa eli TIVA-toimikunnissa, joissa alueiden virkamiehet ja yritykset ovat käsitelleet paikallisia jatkuvuussuunnitWHOXXQOLLWW\YLlN\V\P\NVLl9XRQQDȘ toimintansa päättäneitä TIVA-toimikuntia oli yhdeksän ja niiden työhön osallistui yhteensä noin 200 virkamiestä ja yritysten edustajaa. Ahvenanmaalla oli paikallisten viranomaisten vastaava yksikkö, joka oli yhteistoiminnassa Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. TIVA-toimikunnat antoivat neuvoja varautumisasioissa, tekivät esityksiä ja kehittämisaloitteita, valmistelivat poikkeusolojen organisaatioiden toimintaa ja järjestivät koulutusta. î7,9$WRLPLNXQWLHQWLODOOHWXOLYXRGHQ ȘDOXVWDQHOMlQLLWlODDMDSRKMDLVHPSDD ja alueeltaan laajempaa alueellista varautumistoimikuntaa eli ALVAR-toimikuntaa, jotka ovat jo aloittaneet toimintansa suunnitellusti. Ahvenanmaan varautuminen on järjestetty erikseen, Kauppinen kertoo. – Varsinainen työsarka ei ole laajentunut vaan tavoitteena on tukea aiempaa enemmän muidenkin työtä esimerkiksi palvelurakenteiden ja toimijakentän monimutkaistumisen takia. Tähtäämme sillanrakentajan rooliin muiden alueellista huoltovarmuutta edistävien toimijoiden kanssa ja pyrimme osaltamme kehittämään yhteistyötä ja koordinaatiota. ALVAR-toimikuntien avulla haetaan ennen kaikkea suurempaa vaikuttavuutta ja arjen parempaa häiriösietoisuutta sekä aikaisempaa parempaa yhteistoimintakykyä. Omalla alueellaan ALVAR-toimikunta rakentaa yhteyksiä muihin alueellista varautumista edistäviin toimijoihin, vaikka niiden aluejako olisi erilainen, ja pyrkii tukemaan niitä ja osaltaan koordinoimaan yhteistä varautumista. Kauppinen nostaa esimerkiksi vuoden ȘWDYRLWWHLVWDȘȘȘ,Wl6XRPHVVDMlUMHVWHWWlYlQ6lKN|7HOH8UDNRLWVLMDWKDUjoituksen, jonka järjestämisvastuu on Itä6XRPHQ$/9$5WRLPLNXQQDOOD Alueellinen lähestymistapa on jatkosVDNLQNHVNHLQHQ6DXOL6DYLVDORPXLVWXWtaa, että Kehä I:n eteläpuolelta ei ole mahdollista tietää, mitkä asiat ovat kullekin valtakunnan alueelle keskeisiä. î(WHOlQWLKHlVWLDVXWXLVVDNHVNXNVLVVD kriittiset asiat ja toiminnot ovat joka tapauksessa hyvin erilaisia kuin esimerkiksi VDDULVWRVVDWDL/DSLQMD,Wl6XRPHQKDUvaan asutuilla seuduilla. Pyrimme siihen, että kriisitilanteessa kullakin alueella olisi valmis joukko ihmisiä, joilla on yhteiset menetelmät ja koulutus, ja jotka ovat jo työskennelleet yhdessä. Tavoitteena on myös rakenne, jonka avulla toimivat paikalliset innovaatiot ja hyvät ideat saadaan levitettyä kaikkialle valtakuntaan. 1/2014 VIRVE 21 £JUSSI AUKIA ÁJUSSI AUKIAâKALLE TALONEN STANDARDI HAASTAA 9LUDQRPDLVWHQPRELLOLQODDMDNDLVWDLVHQWLHGRQVLLUURQVWDQGDUGLVWD kehitetään mahdollisimman yhtenäistä. etra- ja viranomaisviestinnän kansainvälisen yhteistyöjärjestö TCCA:n laajakaistatyöryhmä (CCBG, Critical Communications Broadband Group) tavoittelee mahdollisimman yhtenäistä ja globaalia ratkaisua, joka mahdollistaisi järkevän hintaiset palvelut mahdollisimman yhtenäisillä taajuusalueratkaisuilla. Työryhmän vetäjä Tony Gray kertoo, että CCBG käsittelee työryhmissään taajuusalueasioita, käyttäjien vaatimuksia, teknologiastandardeja ja järjestelmäarkkitehtuuria sekä talouden ja regulaatioympäristön kannalta mahdollisia liiketoimintamalleja. – Liiketoimintamallien löytäminen on kaikkein haastavinta, sillä silloin puhutaan yhteiskunnan tarpeista ja siitä, miten vakuutamme poliitikot investointien ja taajuusvarausten tärkeydestä. T OSAKSI VALTAVIRTAA LTE on tulevaisuuden mobiili laajakaistateknologia myös viranomaisille. Sen standardia valvoo kansainvälinen yhteistyöorganisaatio 3rd Generation Partnership Project (3GPP). Phil Godfrey, TCCA:n puheenjohtaja, kertoo että standardia koskevissa keskusteluissa pöydälle on nostettu ominaisuudet, joista ei voi tinkiä. ²¬0HLOOHYlOWWlPlWW|PLlRYDWWHWUD maailmasta tuttu suorakanavatoiminta eli LTE-ympäristön proximity services, ryhmäpuhelut sekä puhelun viiveetön käynnistyminen. Jättimäinen 3GPP on hänen mielestään suhtautunut ilahduttavan myönteisesti piskuista käyttäjäryhmää edustavan CCBG:n toiveisiin. 22 VIRVE 1/2014 Yleisen turvallisuuden tärkeys on kuitenkin ymmärretty ja 3GPP on antanut suorakanavatoiminnalle ja ryhmäpuheluille work item description -statuksen *33QYHUVLRVVDȘMRNDYDOPLVWXXVSHVLÀNDDWLRQRVDOWDYXRGHQȘORSXVVD – Odotamme toivomiemme ominaisuuksien päätyvän lopulliseen standardiin, jolloin yhteensopivia laitteita olisi saatavilla kymmenen vuoden päästä, osittain ehkä jo aikaisemmin. Gray muistuttaa, ettei kukaan halua erillisiä standardeja pienille erityisryhmille. î(PPHPLVVllQQLPHVVlKDOXDHULOlistä LTE-viranomaisversiota, vaan haluamme omat erityistoimintomme mukaan yleiseen ja laajapohjaiseen standardiin. Silloin ne ovat valmiina vakiolaitteiden normaaleissa piirisarjoissa, joita haluamme käyttää myös viranomaisten päätelaitteissa. ²¬9DOWDYLUUDQODLWWHHWMDQLLGHQRPLQDLsuudet kehittyvät jatkuvasti ja niillä on massatuotannon hintaetu, Godfrey lisää. vaikeaa, jos laitteita ei vielä ole saatavana. Saksassa tetra-puheverkkoa saatetaan täydentää LTE-laajakaistaratkaisulla, mutta on todella iso kysymys, millaisella. Grayn mielestä viranomaisten pitäisi turvautua ylimenokauden aikana kaupallisiin 3G-verkkoihin ei-kriittisessä tiedonsiirrossa. Se tehostaisi toimintaa, mutta kaupallisen verkon toimimattomuus kriittisissä tilanteissa ei merkitsisi operatiivisWDNDWDVURÀD – Aikanaan, kun viranomaiset saavat Tetra-verkkojen kaltaisia turvallisia, luotettavia ja häiriösietoisia LTE-verkkoja, niiden kautta voidaan siirtää myös kriittistä tietoa. Ja aikanaan näiden dataverkkojen yli voitaisiin siirtää myös puhetta. Suuri laajakaistan haaste on yhteisten eurooppalaisten taajuusalueiden löytäminen. Esimerkiksi tetra-tietoliikennettä nopeuttava TEDS ei ole yleistynyt, sillä se tarvitsee vastaavasti enemmän kaistaleveyttä. îOXYXOODYLUDQRPDLVHWNl\WWl- TETRA, LTE JA TAAJUUDET LTE on tulevaisuuden laajakaistateknologia, mutta horisontissa ei näy tetraa parempaa – tai edes yhtä hyvää – puheviestinnän ja kevyen dataliikenteen teknologiaa. Eurooppalaiset valtiot ovat keskenään hyvin eri tilanteessa tetra-verkkonsa suhteen: Britanniassa sopimukset umpeutuvat MRYXRVLQDȘ²PXWWD6DNVDVVDROlaan vasta ottamassa käyttöön uudenuutukaista tetra-verkkoa, jonka elinikä on DLQDNLQYXRWWD î%ULWLWKDUNLWVHYDWWHWUDYHUNNRQVD korvaamista LTE-verkolla, mutta se on Tony Gray (vas.) ja Phil Godfrey pyrkivät saamaan viranomaisille turvalliset, luotettavat ja häiriösietoiset laajakaistapalvelut. vät joka tapauksessa merkittävissä määrin laajakaistapalveluja. Niitä varten heidän pitäisi vaatia tarvittavia taajuuksia jo nyt, sillä niiden saaminen vie vuosia, Godfrey kehottaa. – Poliitikkoja pitäisi varoittaa viestintäYHUNRQRQJHOPLVWDMRKWXYLHQNDWDVWURÀHQ poliittisista seurauksista. On turha luulla, että nämä asiat ratkeavat itsestään. MITÄ KÄYTTÄJÄ TARVITSEE? Työryhmä on koonnut kattavan listan vaatimuksista joita viranomaiskäyttäjät odottavat laajakaistalta. Sitä ei ole koottu pel- kästään poliisin ja hälytysluonteista työtä tekevien viranomaisten tarpeista, vaan eri maista ja maanosista ja eri toimialoilta. – Olemme kysyneet kaikilta, mitä he haluaisivat tehdä luotettavalla mobiililaajakaistayhteydellä. Video, esimerkiksi lennokista saatava videokuva, tarjoaisi sekä kenttämiehille että tilannekeskukseen yleiskuvan tilanteesta. Paljon toivotaan myös mahdollisuutta välittää lääketieteellistä mittaustietoa etäällä päivystävälle lääkärille, Gray listaa. î/XRWHWWDYDVWLWRLPLYDSXKH\KWH\V RQSHUXVYDDWLPXV/DDMDNDLVWDQSDOYHOXW – LIIKETOIMINTAMALLIEN LÖYTÄMINEN ON KAIKKEIN HAASTAVINTA. olisivat hyödyllisiä mutta eivät samalla tavalla välttämättömiä. Mutta ajan kanssa nekin muuttuvat perustavanlaatuisen tärkeäksi. 1/2014 VIRVE 23 £ VIRVE AIROLA Á MIIKA KAINU TURVALLISUUDEN UUSI ULOTTUVUUS Kyberasioissa kukaan ei voi toimia yksin, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. ietoverkkoja hyödyntävä aktivismi ja rikollisuus ovat koko ajan kasvava uhka niin valtioille, yrityksille kuin yksityishenkilöillekin. Kyberuhan takana voivat olla rikolliset, aktivistit tai valtiot. Tavoite voi olla taloudellinen tai poliittinen, se voi olla ilkivaltaa, rikollisuutta tai terrorismia. Valtiollisen uhan muodostavat hyökkäykset, joilla pyritään vaikuttamaan maan kykyyn toimia – esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon tai väestön elin- T i KYBERTURVAA Suomen ensimmäinen kyberturvallisuusstrategia näki päivänvalon 24.1.2013 – Tavoitteena on, että vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa, puolustusministeri Carl Haglund siteerasi kyberturvallisuudelle strategiassa asetettua visiota julkistamistilaisuudessa. 24 VIRVE 1/2014 olosuhteisiin – hyödyntämällä sen verkkoja ja järjestelmiä, löytämällä niistä haavoittuvuuksia ja kohdentamalla toimenpiteet niihin. KYBER EI TUNNE RAJOJA Kyberuhkille on ominaista, että ne ovat globaaleja eivätkä tunne rajoja. Monissa maissa on Suomen lailla havahduttu tämän riskitekijän laajuuteen ja laadittu kansallisia kyberturvallisuusstrategioita. – Uhkakuvia on näissä tunnistettu samalla tavalla – valtiolliset ja ei-valtiolliset uhkat – ja myös linjatut kehittämiskohteet vastaavat toisiaan, sanoo Catharina Candolin, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäosaston tietoverkkopuolustussektorin johtaja. Keskeisiä asioita ovat Candolinin mukaan viranomaisyhteistyö laajennettuna yksityiselle sektorille, kansainvälinen yhteistyö, kansallisen kyberturvallisuuskeskuksen perustaminen, tutkimukseen ja kehittämiseen panostaminen, osaamisen ja ymmärryksen lisääminen yhteiskunnassa sekä lainsäädännön kehittäminen. – Tässä mielessä Suomen kyberstrategia on hyvin linjassa muiden kanssa. Reilu vuosi sitten valmistuneen Suomen kansallisen kyberturvallisuusstrategian mukaan sotilaallinen kyberpuolustuskyky muodostuu tiedustelun, vaikuttamisen ja suojautumisen suorituskyvyistä. Sitä kehitetään osana muun sotilaallisen voimankäytön kehittämistä. Kyberpuolustusta harjoitellaan ja kehitetään yhdessä keskeisten viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti. Puolustusvoimat antaa virka-apua lainsäädännön salliessa. í Puolustusvoimilla on omat lakisääteiset tehtävänsä. Ensimmäinen on maanpuolustus, toinen viranomaisyhteistyö ja kolmas kansainvälinen kriisinhallinta. í Meillä on pitkät perinteet viranomaisyhteistyöstä, ja ne jatkuvat samalla periaatteella myös tässä. Tuemme mielellämme muita tahoja, ja tilannetietoja voidaan hyvin jakaa puolin ja toisin. Tähän astisissa tunnetuissa kybermaaLOPDQNRQÁLNWLWLODQWHLVVDWHNLMlHLROHKDlunnut paljastua. Stuxnet oli tästä hyvä esimerkki. î9DLNNDPDDLOPDQODDMXLVHVWLVSHNXloitiin, kuka sen takana oli, sitä ei pystytty >> 1/2014 VIRVE 25 vedenpitävästi todistamaan. Vastaavia tapauksia on ollut muitakin. Ei pidä kuitenkaan antautua sen harhan valtaan, että koska suurin osa kyberhyökkäyksistä on ollut peiteltyä, niin olisi myös jatkossa. JÄRKEÄ JA TILANNETAJUA Catharina Candolin painottaa, että kyberasioissakin pitää olla järki mukana ja toimia tilanteen ja vaatimusten mukaan. î(VLPHUNLNVLSLOYLSDOYHOXLOODN\Htään parantamaan saatavuutta. Se ei tarkoita, että kaikkea pitäisi viedä pilveen. Tiedot saattavat olla kenen tahansa hallittavissa ja luettavissa, vaikka sitä kuinka yritettäisiin salata. On syytä miettiä kunnolla, milloin julkiset tai ostettavat palvelut oikeasti hyödyntävät organisaatiota. – Kannattaa katsoa, mikä on tarkoituksenmukaista. Kun puhutaan salassa pidettävästä tiedosta, ja etenkin kun suojaustason nousee, palvelu ja myös sen ylläpito on syytä pitää kansallisena. Käytännön sanelee pitkälti organisaation tehtävä. – Julkisella tasolla toimittaessa ja kun ollaan yhteydessä muiden kanssa, käytettävyydellä voi olla painoarvoa. Sen sijaan viranomaiset, joiden tietojen suojaaminen on tärkeää, toimivat enemmän kansallisella puolella. Turvallisuusverkkoympäristö jos mikä joutuu varautumaan kyberuhkiin. – Tuven kyky varautua, reagoida ja toimia pitää olla sellaisella tasolla kuin asiakasorganisaatiot vaativat. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä ja -toimintaa. Suomen kybervarautumisen tason Candolin arvioi keskivertoa paremmaksi, mutta hän korostaa, että emme ole mikään edelläkävijä. – Meillä on hyvä yksityinen sektori, jossa on paljon potentiaalia. Suomessa panostetaan tutkimukseen, mutta sen lisäksi pitäisi panostaa kehittämiseen ja start-up-toimintaan myös kansainvälisesti. – Tällaista pitäisi saada enemmän. Hyvänä esimerkkinä Candolin näkee SHOLÀUPDW – Ne pärjäävät, mikä osoittaa, että osaamista löytyy. Myös tiedeyhteisö lienee heräämässä. 90-luvulta asti on järjestetty yksittäisiä kybervalmiuksiin liittyviä kursseja, ja myös koulutus- ja tutkimusohjelmia on nousemassa. YHTEISTYÖ ON VOIMAA Myös kybermaailmassa Suomen vahvuutta ovat hyvät perinteet viranomaisyhteistyöstä. – Meillä on paljon hyviä asioita. Suomi on pieni maa, mikä tarkoittaa tiheitä verkostoja ja aktiivista yhteistoimintaa. Turvallisuustoimijoiden yhteistoimintaa kehitetään eri tason yhteisillä harjoituksilla; kehitetään osaamista, tiivistetään verkostoa, harjoitellaan prosesseja ja menetelmiä. – Tämän ansiosta löydetään ongelmakohtia, joita ei muuten ehkä olisi havaittu. Jos poliittinen, juridinen, tekninen ja operatiivinen taho saadaan saman pöydän ääreen pohtimaan ja keskustelemaan, yhteistoiminta saadaan pelaamaan. Siitä on sekä kansallista että kansainvälistä hyötyä. Puolustusvoimilla on pitkät perinteet myös harjoitustoiminnasta. – Pyrimme kutsumaan muita toimijoita kansallisiin ja myös kansainvälisiin har- joituksiin, joihin osallistumme. Olemme kutsuneet mukaan jopa yrityksiä ja tiedeyhteisön edustajia – yhdessä harjoituksessa on jopa ollut mukana yhdistyksiäkin. Puolustusvoimilla oli kyberalan harjoituksia viime vuonna 3–4. – Jatkossa kannattaa miettiä, mitkä ovat kannattavia harjoituksia, millä tiheydellä ja teemalla niitä järjestetään ja mikä on se harjoitettava joukko. Tämä varmaan vakiintuu. Candolin korostaa, että mitä paremmin ymmärretään toisen rooli, sitä parempia vahvuuksia saavutetaan. – On tärkeää ymmärtää, mitä toinen tarkoittaa. Kaksi viranomaista voi puhua samalla termillä ja tarkoittaa eri asiaa. Yhteiset harjoitukset ovat hyviä. Vuosi sitten Jyväskylän ammattikorkeakoulu rakensi Puolustusvoimien kanssa yhteistyössä harjoitusinfrastruktuurin kansallista harjoitusta varten. – Yksi tavoite oli, että kun luomme infrastruktuurin, sitä voivat hyödyntää ja YXRNUDWDPXXWNLQî\ULW\NVHWWLHGH\KWHLsöt tai viranomaiset. Kyberstrategiassa mainittu edelläkävijyys sen sijaan edellyttäisi aikamoista resussointia tähän asiaan. í Riittävätkö Suomen rahkeet, ei tiedä.1 – ON TÄRKEÄÄ YMMÄRTÄÄ, MITÄ TOINEN TARKOITTAA. Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa Viestintävirastossa 1.1.2014. Samalla CERT-toiminnot ja -palvelut siirtyivät osaksi Kyberturvallisuuskeskusta. Yhteistyötahoille tutut CERT-palvelut pysyvät entisellään, samoin yhteystiedot. Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-artikkelit, varoitukset ja haavoittuvuudet julkaistaan jatkossa osoitteessa www.kyberturvallisuuskeskus.fi. Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävänä on seurata tietoturvallisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja uhkia, kerätä 26 VIRVE 1/2014 tietoa tietoturvahaavoittuvuuksista ja -häiriöistä, muodostaa arvio Suomeen ja suomalaisiin kohdistuvista tietoturvauhkista ja niiden vaikutuksista sekä jalostaa ja jakaa tietoa tietoturvauhkista eri toimijoille. Kyberturvallisuuskeskus vastaa myös turvaluokitellun aineiston sähköiseen tiedonsiirtoon ja käsittelyyn liittyvistä turvallisuusasioista. Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-artikkelit, varoitukset ja haavoittuvuudet julkaistaan osoitteessa kyberturvallisuuskeskus.fi. Kansalaisen kyberturva Mahdollinen hyökkääjä saattaa hyödyntää kotikoneita jälkien peittämiseen ja palvelunestohyökkäyksiin. Catharina Candolin muistuttaa tietoturvan tärkeydestä ja antaa muutaman selkeän yleisneuvon. 1. Pidä tietokoneesi ajan tasalla sallimalla automaattiset päivitykset. Niissä tunnetut haavoittuvuudet on yleensä korjattu. Muista antivirusohjelmistot ja palomuurit. 2. Älä klikkaa epämääräisiä linkkejä tai avaa hämäriä tiedostoja. Vaikka lähettäjä näyttäisi tutulta, varmista häneltä linkin/ tiedoston aitous. 3. Mieti, mitä tietoja annat itsestäsi ja myös, miksi niitä kysytään. Erityisesti lasten tietojen julkaisemisessa varovaisuus kannattaa. 4. Mieti toimintatapojasi tietokoneen ja netin käytössä. Merkittävä osa haittaohjelmista leviää huolimattoman USB-tikun käytön kautta. Työpaikalla tulee aina noudattaa työnantajan antamia tietoturvaohjeita ja kotona yleistä varovaisuutta. 5. Pyydä apua ja neuvoja. Rohkene kertoa, jos olet joutunut tai epäilet joutuneesi hyökkäyksen uhriksi. Jos vaikenet, rikollinen pääsee kuin koira veräjästä. 6. Ihminen voi olla myös tietoturvan vahvin lenkki, jos hän ymmärtää toimia oikein. Jos hän on valveutunut, voi hyökkäys epäonnistua ja tulla ajoissa esiin. 1/2014 VIRVE 27 ¿ SANASTOA muodostuva toimintaympäristö sekä datan ja informaation käsittelyyn liittyvät tilat ja rakenteet. Seija-myrsky Kyberturvallisuus STUXNET Iranin ydinlaitoksiin saastuneessa usb-muistitikussa päässyt tietokonemato, joka vakoili ja uudelleenohjelmoi teollisuusjärjestelmiä. (Critical Communications Broadband Group) TCCA:n laajakaistatyöryhmä. Tavoitetilaa, jossa kybertoimintaympäristöön voidaan luottaa ja jossa sen toiminta turvataan. Se pitää sisällään toimenpiteet, joiden avulla voidaan ennakoivasti hallita ja tarvittaessa sietää erilaisia kyberuhkia ja niiden vaikutuksia. Eino-myrsky Kyberuhka Lokakuun 13. päivän myrsky 2013. Marraskuun 5. päivän myrsky 2013. Kybertoimintaympäristöön kohdistuvat uhkat ovat tietoturvauhkia, jotka toteutuessaan vaarantavat tietojärjestelmän oikeanlaisen tai tarkoitetun toiminnan. Tapani-myrsky ALVAR-toimikunnat Vuoden 2014 alusta toimineet neljä alueellista varautumistoimikuntaa, jotka ovat laajapohjaisempia ja alueiltaan laajempia kuin aiemmin toimineet yhdeksän TIVA-toimikuntaa. CCBG HEMS-ensihoitaja (Helicopter Emergency Medical Services) Ensihoitolääkäripalvelujen päivystävässä lääkärihelikopterissa työskentelevä ensihoitaja. Kriittinen infrastruktuuri Käsittää yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille välttämättömät rakenteet ja toiminnot – sekä fyysisiä laitoksia ja rakenteita että sähköisiä toimintoja ja palveluja. Kyber Sanaa käytetään yleensä yhdyssanan osana, ja se liittyy yleensä sähköisessä muodossa olevan informaation (tietojen) käsittelyyn: tietotekniikkaan, sähköiseen viestintään (tiedonsiirtoon), tieto- ja tietokonejärjestelmiin. Kyberriski Kybertoimintaympäristöön kohdistuva vahinkomahdollisuus tai haavoittuvuus, joka toteutuessaan tai jota hyväksi käyttäen kybertoimintaympäristön toiminnasta riippuvalle toiminnolle voi aiheutua vahinkoa, haittaa tai häiriötä. Kybertoimintaympäristö Sähköisessä muodossa olevan tiedon käsittelyyn tarkoitettu, yhdestä tai useammasta tietojärjestelmästä LNG-infrastruktuuri Gasum Oy:llä on Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella 2010 valmistunut nesteytetyn maakaasun, LNG:n tuotantolaitos. Ostettuaan enemmistön norjalaisesta Skangassista Gasumista tulee Pohjoismaiden suurin LNG:n jakelija. Pienempiä LNG-terminaaleja tulee eri puolelle Suomen rannikkoa palvelemaan teollisuutta ja laivaliikennettä. LNG-kaasu Nesteytetty maakaasu (LNG, Liquefied Natural Gas) on maakaasua, joka pysyy normaalissa ilmanpaineessa nesteenä alle −163 °C:n lämpötilassa. Nesteyttämisellä maakaasu tiivistyy 600-kertaisesti. LTE-verkko (Long Term Evolution) Edistynyt 3G-tekniikka, jonka tarkoitus on kasvattaa datansiirtonopeuksia, lyhentää viiveitä, parantaa palveluja ja vähentää kuluja. Long Term Evolution Advanced (LTE-A) on saman tekniikan kehityspainos, joka ensimmäisenä tekniikkana maailmassa täyttää 4G-vaatimukset. Joulukuun 13. päivän myrsky 2013. Taina-myrsky Tapaninpäivän myrsky 2011. TCCA (The TETRA + Critical Communications Association) entinen TETRA Association, tetra- ja viranomaisviestinnän kansainvälinen yhteistyöjärjestö. TIVA-toimikunnat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten yhteydessä toimineet tietojärjestelmäalan valmiustoimikunnat, joita Huoltovarmuuskeskus ohjasi. Korvattu vuoden 2014 alusta ALVAR-toimikunnilla. TEDS (Tetra Enchanced Data Service) Seuraava kehitysversio nykyiselle virven tetra1-järjestelmälle. Kutsuttu myös tetra2:ksi. TUVE Hallinnon turvallisuusverkko. Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu.
© Copyright 2024