Kokenut korimies tyytyväisenä eläkkeelle

6|2014
EB: PARASTA
PALVELUA
PAINEESSAKIN
TOIMISIKO
SOTE-BUSSI
SUOMESSA?
JOHDON
VALMENNUS
YHDISTÄÄ
Savonl
inja
HANNU MÄKELÄ:
90
vuotta
Kokenut korimies
tyytyväisenä eläkkeelle
Haluamme
kiittää
kuluneesta vuodesta sekä toivottaa
Rauhallista joulua ja
menestyksellistä
uutta vuotta 2015
Volvo Buses. Driving quality of life
S IS Ä LT Ö
NRO 6 | joulukuu 2014
”Erityisesti tilausajoissa tarvitaan joustavuutta esimerkiksi
viime hetken tilausten, muutosten ja peruutusten osalta.”
PÄÄKIRJOITUS
LIITON LINJOILLA
UUTISET
Markkinaehtoiselle liikenteelle jää niukasti elintilaa
KENTÄN ÄÄNI: Anssi Manninen
Länsimetro ja Kehärata isoja panostuksia raideliikenteeseen
Sähköbusseihin siirrytään maltillisesti
Parasta palvelua paineessakin
Logistiikan perustutkinto – suora tie bussialalle
Yritysjohdon valmennus yhdistää
LINJA-AUTOLIITTO VAIKUTTAA
Sähköseikkailuja ja ovioivalluksia
Bus Expo 2014
Birmingham: ”Joka 4. minuutti”
”Sotebussi” Norjan malliin
TESTIRYHMÄ: Uuden veroisia vanhuksia
RATIN TAKANA: Sitä sun tätä
5
7
8
14
18
20
22
24
28
32
34
36
40
43
43
50
54
18
22
28
BUSSIAMMATTILAINEN Perustettu vuonna 1966 (Linja-auto 1966–90, Bussiammattilainen 1991–)
Seuraava numero ilmestyy 13.2.2015
JULKAISIJA Linja-autoliitto
KUSTANTAJA Bussialan Kehittämispalvelut Oy, Lauttasaarentie 8,
)FMTJOLJ1VI'BYtwww.bak.fi
TOIMITUS
Päätoimittaja Saara Remes, saara.remes@bak.fi
Toimitussihteeri Vesa Riihinen, vesa.riihinen@pressmasters.fi
Toimittajat Pekka Paloranta, [email protected],
Auli Toivonen, auli.toivonen@bak.fi, Timo Lehtonen, timo.lehtonen@tut.fi
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET
#VTTJBMBO,FIJUUÊNJTQBMWFMVU0Zt,SJTUJJOB.BOOJOFO
kristiina.manninen@lal.fi, Puh. 020 710 5490, Fax. 020 710 5484
ILMESTYMINEN 6 kertaa vuodessa
KANSIKUVA Pekka Paloranta
PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere
PAINOSMÄÄRÄ 6 900 kpl
ILMOITUKSET Mediamyynti Suomi, bussiammattilainen@mediamyynti.fi
Tapani Mäkelä, Puh. 0400 709 239, Anssi Mustonen Puh. 09 692 2919,
Fax. 09 676 449, Albertinkatu 31 B 30, 00180 Helsinki
*44/t"JLBLBVTMFIUJFOMJJUPOKÊTFO
12.12.2014
Hyvää Joulua ja
Menestyksellistä
Uutta Vuotta
a ja turvalli
Rauhaisaa joulu
sia ajokelejä!
AUTO-JAKULJETUSALANTYÖNTEKIJÄLIITTORY
John Stenbergin ranta 6, 00530 Helsinki // PL 313, 00531 Helsinki
(09) 613 110, faksi (09) 739 287 // etunimi.sukunimi@akt.fi // akt.fi
www.linjakori.fi
Hyvää Joulua
Onnellista Uutta Vuotta!
www.kiitokori.fi
Hyvästä yhteistyöstä
kiittäen toivotamme
rauhallista joulunaikaa
ja menestyksellistä
uutta vuotta 2015!
7RLYRWDPPH
DVLDNNDLOOHPPHMD
\KWHLVW\¶NXPSSDQHLOOHPPH
5DXKDOOLVWD-RXOXDMD
PHQHVW\NVHOOLVW¤
8XWWD9XRWWD
&$5586'(/7$2<
PÄ ÄK IRJ OI T U S
SAARA REMES I saara.remes@bak.fi
Riskien tunnistamisella
riskien hallintaan
M
itä tehdään, kun tilausajomatka menee niin
kuin ei pitäisi? Bussi rikkoutuu maassa,
jossa tarvittavia varaosia ei ole nopeasti saatavilla. Entä kun
kuljettajan terveys pettää. On selvää, että
kaikissa tapauksissa asiakkaat odottavat
maksamalleen matkalle täyden vastineen.
Tilausajoyrittäjien ”kokoontumisajoissa” marraskuussa pohdittiin varautumisen
merkitystä ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Tilaisuudessa kuullut käytännön
esimerkit ulkomaanmatkoilta osoittivat,
kuinka tärkeää on tunnistaa riskejä, arvioida seurauksia ennakolta ja varautua
niihin erilaisin toimenpitein, myös vakuutusjärjestelyin.
Varautumista tulisi tehdä paitsi yksittäisten matkojen, koko bussiyrityksen liiketoiminnan osalta. Tietokoneet voivat lakata toimimasta ja päätteellä olevat tiedot
jopa tuhoutua. Bussipalo voi syttyä eikä
henkilökunnalla ole riittäviä toimintaohjeita ja osaamista palotilanteessa. Entä
miten käy, kun yritys joutuu vastuuseen
alihankkijan toiminnasta vastuusuhteiden
epäselvän määrittelyn takia? Systemaattinen riskienhallinta pyrkii ennakoimaan
ja hallitsemaan seurauksia siten, että riskit toteutuessaan aiheuttaisivat mahdollisimman vähän vahinkoa yritykselle, henkilöstölle ja matkustajille. Juuri etukäteissuunnittelulla ja toimenpiteitä miettimällä
parannetaan tuntuvasti riskien hallintaa.
Bussiyrityksen riskejä voidaan luokitella mm. liiketoiminta- ja henkilöriskeihin, tietojärjestelmäriskeihin, kalusto-,
liikennöinti- ja paloriskeihin, sopimus- ja
vastuuriskeihin sekä ympäristöriskeihin.
Riskien systemaattiseen analysointiin ryh-
tyminen on kuin iso elefantti, jonka paloitteluun ei arjen kiireissä kenelläkään
tunnu liikenevän aikaa eikä resursseja. On
helpompi reagoida eteen tuleviin tilanteisiin samalla toivoen, että häiriöt jäisivät
ainutkertaisiksi.
Valtakunnallinen varautumisorganisaatio, Maakuljetuspooli, on tunnistanut
bussi- ja kuljetusyritysten tarpeet saada
yrityskohtaisen riskianalyysin tekemiseen
käytännönläheisiä työvälineitä. Tuloksena
on ASKI -sähköiseen työkirjaan, www.
aski.fi, koottuja menettelytapaohjeita ja
lomakkeita.
Kuljetusyrityksen riskien analysoinnin
ensimmäinen vaihe alkaa liiketoiminnan
uhkien tunnistamisesta ja riskien määrittämisestä. Lopputulemana on riskikortin
laatiminen tukemaan tarvittavia toimenpiteitä. Liiketoiminnan eri osa-alueisiin
liittyville riskeille on tarpeen antaa ”nimet” samalla kun niiden vaikutusta ja
”Systemaattinen
riskienhallinta
pyrkii ennakoimaan
ja hallitsemaan
seurauksia siten, että
riskit toteutuessaan
aiheuttaisivat
mahdollisimman vähän
vahinkoa yritykselle,
henkilöstölle ja
matkustajille.”
merkittävyyttä toimintaan analysoidaan.
Kun tämän jälkeen tarvittavat hallintatoimenpiteet, aikataulutus ja toimenpiteistä
vastaavat henkilöt on määritelty, on otettu
mittavat askeleet riskien ja häiriötilanteiden hallintaan.
Lomakkeet ja riskikortit ovat apuvälineitä, eivät itsetarkoitus asioiden dokumentoinnille. Riskianalyysin tarkoituksena on ylläpitää yrityksen toimintavarmuutta. Bussiyritykset, jotka ovat aloittaneet riskielefantin paloittelun, ovat todenneet riskikartoituksen ja sen tekemistä
auttavat työkalut hyödyllisiksi.
Vuoden viimeisintä pääkirjoitusta
laatiessani jouluvalot ovat syttyneet kaikkialle valaisemaan syystalven pimeintä
aikaa. Vuosiluku on vaihtumassa pian toiseksi. Bussiammattilaisen koko toimitustiimi kiittää lukijoita ja ilmoittajia kuluneesta vuodesta! Yritämme elää myös ensi
vuonna ”ajassa” ja kuuntelemme herkällä
korvalla sisältötoiveita. Tarjoamme vuonna 2015 jälleen kuuden numeron kiinnostavan lukupaketin.
Hyvää ja Rauhallista Joulua! Menestyksellistä Uutta Vuotta! ■
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
5
Hyvää Joulua ja
Menestyksellistä
Uutta Vuotta
Automaattivaihteistot
ja hidastimet
Onnellista joulua ja
menestyksellistä Uutta vuotta!
Maahantuonti
www.atoy.fi puh. (09) 68271
TAIPALE AUTOMOTIVE
Kiitäm
mme asiakk
kaita
amme ja
a yh
hteeisty
yö-kumpppaneita
ammee ku
uluneessta
a vu
uodesta
a.
LI IT ON L I N J O I L L A
MIKA MÄKILÄ I mika.makila@lal.fi
Waltti-järjestelmä
ei voi laajeta
valtakunnalliseksi
K
ilpailulain tarkoituksena on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen. Kyse on EU:n
laajuisista yhteismarkkinoista. Kilpailulaki rajoittaa myös julkisen sektorin omaa toimintaa markkinoilla. Puhutaan kilpailuneutraliteetista. Esimerkiksi kuntasektorin liiketoimintojen yhtiöittämisiä perusteellaan
kilpailuneutraliteetilla.
Tasapuolisen kilpailun vaatimuksella on merkitystä toimialallamme. Kilpailuneutraliteetti ei estä julkista sektoria toimimasta
markkinoilla, kunhan liiketoimintaa harjoitetaan terveen ja toimivan kilpailun tavoitteen mukaisesti. Tässä tarkoituksessa julkisen sektorin omistama, osakeyhtiömuodossa toimiva yhtiö sopii
lähtökohtaisesti EU:n yhteismarkkinoille. Liittomme toiminnassa
on mukana tähän joukkoon kuuluvia yrityksiä.
Liiketoimintaa voidaan harjoittaa myös osana julkista sektoria. Esimerkkinä tästä on Waltti-järjestelmää pyörittävä TVV
Lippu- ja maksujärjestelmä Oy. Se on osa julkista sektoria siksi,
että yhtiö on omistajiensa sisäinen hankintayksikkö. Waltti-järjestelmän ostoja ei tarvitse kilpailuttaa, koska yhtiö toimii vain
omistajiaan varten eikä osallistu EU:n yhteismarkkinoille. Järjestely on tällaisena lainmukainen.
”Waltti-järjestelmää ei voi
laajentaa omistajien ostamaa
liikennettä laajemmalle. Siksi
Waltti-järjestelmästä ei voi
myöskään tulla valtakunnallista
lippu- ja maksujärjestelmää.”
Tämä on hyvä pitää mielessä siksi, että kilpailulainsäädännön
logiikka on yksiselitteinen: julkisen sektorin yritys joko on taikka
ei ole EU:n yhteismarkkinoilla. Waltti-järjestelmä ei ole markkinoilla, joten se ei voi lähteä kilpailemaan esimerkiksi Matkahuollon kanssa lippu- ja maksujärjestelmissä.
Tasapuolista ja tervettä kilpailua ei myöskään saa vääristää
antamalla yrityksille julkista tukea ilman siihen oikeuttavaa perustetta. Siinä missä yleisen säännön tai palvelusetelien mahdollistama julkinen tuki on mielestämme sallittua, lippu- ja maksujärjestelmään käytetyssä valtion rahoituksessa on merkittävä riski
siitä, että se ei sovellu EU:n yhteismarkkinoille.
Liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että pelisäännöt ovat kaikille samat. Kilpailuneutraliteetti on vahvistumassa oleva suuntaus, jota hiljattain laajennettu kilpailulain ja kuntalain muutoksin. Tämä on otettava vakavasti myös Waltti-järjestelmää kehitettäessä. Jos valtion rahoituksella ja kilpailuttamattomilla hankinnoilla osallistuttaisiin EU:n yhteismarkkinoille, olisivat myös
taloudelliset riskit suuria esimerkiksi maksettujen valtiontukien
palauttamiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Waltti-järjestelmää ei
voi laajentaa omistajien ostamaa liikennettä laajemmalle. Siksi
Waltti-järjestelmästä ei voi myöskään tulla valtakunnallista lippu- ja maksujärjestelmää, koska kyse on EU:n yhteismarkkinasta. Matkahuolto on osa tätä markkinaa, kuten kaikki muutkin
markkinoilla toimivat yritykset, jotka haluavat tällaisia palveluita
liikenteenharjoittajille tarjota. ■
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
7
U U T IS E T
TEKSTIT SAARA REMES KUVAT SAARA REMES JA KUVAPANKIT
Säädösmuutosten taloudellisia vaikutuksia selvitetty
L
iikenneministeriön toimeksiannosta
Tempo Ecomics Oy on arvioinut vireillä olevien säädösmuutosten taloudellisia vaikutuksia liikennealan yritysten
kannalta.
Selvityksen mukaan eri liikennetyyppien välisten raja-aitojen poisto henkilöliikenteessä lisää joko suoraan tai epäsuorasti kilpailua sekä taksitoiminnassa
että linja-autoliikenteessä.
Samalla esitysluonnokset mahdollistaisivat nykytilannetta paremmin niiden
yritysten taloudellisen menestyksen, jotka kykenevät kehittämään toimintaansa.
Taksi- ja linja-autoalojen liikevaihto
kasvaisi nykytilanteeseen verrattuna sekä pitkälläaikavälillä että muutaman vuoden tähtäimellä, jos pienoislinja-autoja
koskevista rajoituksista, ml. taksamittarin
käyttökiellosta, luovuttaisiin. Mikäli myös
esteettömien taksiautojen vapauttaminen
tarveharkinnasta toteutetaan, taksimarkkinat avautuisivat osittain suoraan kilpailulle. Tämä olisi myös alan yritysten
pitkän tähtäimen etujen mukaista. Selvitys on luettavissa LVM:n julkaisusarjassa
www.lvm.fi/julkaisu/-/view/4425720.
LVM toteaa, että arviossa esitetyt nä-
kemykset ja johtopäätökset ovat tekijän
omia eivätkä edusta liikenne- ja viestintäministeriön kantaa. ■
Ilmaislippuja kakkosautosta luopuville Jyväskylässä
J
yväskylän kaupunki hakee osallistujia kokeiluun, jossa kakkosautosta luopuvalle perheelle annetaan
vastineeksi ilmaiset joukkoliikenneliput kaupungin liikenteeseen puoleksi
vuodeksi.
Auton luopumisesta saa vastineeksi liput yhdelle tai kahdelle ihmiselle.
Mukaan voivat hakea myös perheet,
jotka ovat valmiita luopumaan ainoasta autostaan.
Jyväskylän seudun alueella aikuisen kuukausilippu maksaa 62 euroa.
Kahden hengen liput puoleksi vuodeksi
ovat siis yli 700 euron houkutin.
”Oman auton kustannukset ovat
helposti tuhansia euroja suuremmat.
Auto aiheuttaa toisinaan myös ennakoimattomia menoja, esimerkiksi rikkoutumisesta voi syntyä yhtäkkiset, satojen tai tuhansien eurojen kustannukset", kampanjan sivuilla muistutetaan.
Mukaan kokeiluun otetaan korkeintaan kymmenen perhettä. ■
Tampereelle uusi reittiopas
T
ampereen kaupunki, CGI ja Aalto yliopisto kehittävät Tampereen julkisen liikenteen reittioppaasta uutta versiota, joka huomioi annetuissa reittiehdotuksissa liikenteessä olevien bussien
poikkeamat aikatauluista.
Uusi reittiopas tarjoaa modernin, mobiililaitteisiin sovitetun käyttöliittymän, joka mukautuu käyttäjän tarpeisiin. Sen avulla reittihaku
onnistuu hetkessä, olipa sitten kiiruhtamassa pysäkille tai kotisohvalla suunnittelemassa seuraavan päivän matkaa. Sovellus osaa myös
hakea reittejä liityntäpysäköinnillä, jolloin autolle ehdotetaan sopiva
parkkipaikka, ja matka jatkuu bussilla.
Uudelle reittioppaalle on etsitty testaajia. Aktiivinen testijakso kestää 2-3 kuukautta, jonka kuluessa voi antaa palautetta palvelusta. ■
8
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
XKuvakaappaus
valokuvaaja Lauri
Erikssonin kuvaamista joukkoliikenteen käyttäjistä
HSL:n kampanjasivustolta: www.joukkoliikenteenkasvot.fi
HSL:n Joukkoliikenteen kasvot -kampanja palkittiin
P
ääkaupunkiseudun pysäkkejä vuosi
sitten koristanut Joukkoliikenteen kasvot -kampanja on palkittu arvostetulla Golden Drum -festivaaleilla. Kampanja
palkittiin hopeisella mitalilla ulkomainonnan sarjassa. Golden Drum on yksi Euroopan tunnetuimmista mainosfestivaa-
leista ja -kilpailuista, joka pidetään aina
syksyisin Slovenian Portorozissa. Kisaan
osallistui tänä vuonna yli tuhat työtä yli
20:stä eri maasta.
Joukkoliikenteen kasvot -kampanja oli
tavallisista ihmisistä ja arkisesta joukkoliikenteestä synnytetty kokonaisuus.
Kampanjan Helsingin seudun liikenteelle suunnitteli mainostoimisto 358. Linkki kampanjan esittelyvideoon: https://
www.youtube.com/watch?v=cUQpzG0bKI ■
Kuljettajan vastuuta
vammaismatkustajan turvallisuudesta halutaan lisätä
L
iikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko pitää tärkeänä, että kuljettajan
vastuu vammaisten matkustajien turvallisuudesta kirjataan lakiin nykyistä laajempana. Tähän saakka määräykset ovat
koskeneet vain invataksien kuljettajia.
- Vammaiset henkilöt käyttävät tieliikenteessä nykyään paitsi invataksia,
myös esteetöntä taksia, tavallista henkilöautotaksia ja linja-autoa. Kunnat käyttävät kuljetuspalveluihin yhä enemmän
pienlinja-autoja, Risikko toteaa.
- Kuljettajien koulutuksessa pidetään
toki esillä vammaiskuljetuksia, mutta lakiin ei vastuuta ole kirjattu. Vahingon sattuessa juridisella vastuulla on merkitystä.
Nykylaissa ei ole mainintaa esimerkiksi
nostolaitteen turvallisesta käytöstä, Risikko huomauttaa.
Asiaa koskeva tieliikennelain muutos
liittyy joulukuussa annettuun hallituksen
esitykseen joukkoliikennelain ja eräiden
siihen liittyvien lakien muuttamisesta.
Vastaisuudessa kaikkien korkeintaan
16-paikkaisten autojen kuljettajien olisi
huolehdittava siitä, että matkustajat voivat siirtyä turvallisesti autoon ja sieltä
pois ja että tähän tarvittavia laitteita käy-
tetään asianmukaisesti. Näissä autoissa
kuljettajat pystyvät valvomaan matkusta-
jien turvallisuutta kuten turvavyön käyttöä
ja pyörätuolin kiinnitystä. ■
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
9
U U T IS E T
TEKSTIT SAARA REMES KUVAT SAARA REMES JA KUVAPANKIT
Tienkäyttäjät entistä
tyytymättömämpiä tiestön kuntoon
T
ienkäyttäjien tyytymättömyys maanteiden tilaan ja kuntoon on entisestään lisääntynyt. Kaikkein tyytymättömimpiä ovat ammatikseen autoilevat. Tämä selviää juuri valmistuneista
kesän 2014 tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tuloksista. Myös Liikenneviraston
omat kuntomittaukset osoittavat tiestön
kunnon heikenneen.
Tyytyväisyys tiestön kuntoon on laskenut vuodesta 2010 lähtien ja on nyt
huolestuttavan alhaalla. Tyytymättömiä
ollaan niin pää- kuin muidenkin teiden
kuntoon, kaikkein tyytymättömimpiä kuitenkin muihin kuin pääteihin. Liikennevirasto jakaa tienkäyttäjien huolen tieverkon kunnosta.
AMMATTIAUTOILIJAT ERITYISEN
KRIITTISIÄ
Varsinkin ammattiliikenteen eli raskaan
liikenteen edustajien tyytyväisyys on laskenut selvästi. Nyt ensimmäistä kertaa
useimmat heistä ovat tyytymättömiä pääteiden kuntoon kesäkaudella, ja tyytyväiset ovat jääneet vähemmistöön. Tyytymättömyys muiden teiden kuntoon on entisestään lisääntynyt. Peräti 60 prosenttia ammattiautoilijoista on erityisen tyytymätön
muun tiestön kuntoon. Tässä ryhmässä
korostuvat muun muassa metsäteollisuuden raakapuukuljetuksia ajavat autoilijat.
MYÖS TYYTYVÄISYYDEN AIHETTA
LÖYTYY
Tiedottamiseen liikenteen häiriöistä ovat
kaikki hieman aiempaa tyytyväisempiä,
tyytyväisiä on nyt 56 prosenttia yksityisistä ja 54 prosentti ammattiautoilijoista.
Myös ajoratamerkintöjen näkyvyys pääteillä saa kiitosta useimmilta yksityisiltä ja
puolelta raskaan liikenteen edustajista. Samoin useimmat ovat tyytyväisiä tienvarsien
siisteyteen. Tosin vastaavat prosentit muilla
kuin pääteillä ovat selvästi heikommat. ■
Sähköbussien valmistus Suomessa etenee
B
ussiammattilainen uutisoi numerossa
5/2014, että sähkökäyttöisten kaupunkibussien valmistus alkaa Sastamalassa 2015. Tuotekehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista vastaa Linkker
Oy ja valmistuksesta Fortaco.
Marraskuun lopussa tulleen tiedotteen
mukaan Linkker kertoo keränneensä sijoittajilta miljoonasumman, mikä merkitsee
sähköbussien valmistuksen etenemistä.
– Uudenvuoden tienoilla alkaa aktiivinen myyntityö, kertoo Linkkerin toimitusjohtaja Kimmo Erkkilä.
Yhtiö tavoittelee nopeaa kansainvälistymistä. ■
10
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Maanteiden talviliikenne vaatii ennakoitavuutta
S
uomen talviliikenne perustuu pitkälti
ennakolta varautumiseen. Ennakoitavuutta vaaditaan niin teiden kunnossapitäjiltä kuin tienkäyttäjiltäkin. Talven liukkaita kelejä torjutaan vilkasliikenteisillä teillä suolauksella ja vähemmän
liikennöidyillä teillä hiekoituksella. Myös
alennetut nopeusrajoitukset lisäävät liikenneturvallisuutta talvisin.
Liikenneviraston mukaan urakoitsijat
varautuvat tulevaan talveen jo kesällä tekemällä tarkat auraus- ja toimintasuunnitelmat eri tilanteisiin. Lisäksi aurauskalusto laitetaan toimintakuntoon. Rankkojen
lumisateiden sattuessa hoitourakoitsijat
ovat varanneet normaalien yksiköiden
lisäksi 1-3 tienhoitoyksikköä enemmän.
Urakoitsijat seuraavat ahkerasti nykyisen
tilanteen lisäksi myös sää- ja keliennusteita. Urakoitsijat ovat jatkuvassa valmiustilassa lokakuun alusta aina huhtikuun
loppuun asti.
Maanteillä liukkautta torjutaan teiden
suolauksella, joka on Suomen olosuhteissa ainut vaihtoehto varsinkin vilkasliikenteisillä teillä. Suolauksen määrässä huomioidaan aina liikenneturvallisuus sekä
ympäristövaikutukset. Suolausta onkin vähennetty useilla pohjavesialuilla, ja aroilla alueilla on ympäristövaikutuksien takia
siirrytty formiaattien käyttöön. Suola ja
formiaatti vaikuttavat samalla tavalla tien
ajettavuuteen.
Vähemmän liikennöidyillä teillä tur-
vaudutaan suolauksen sijaan hiekoitukseen. Kun liikennettä on vähemmän ja
nopeusrajoitukset matalammat, pysyy lumikerros tienpinnassa paremmin ja hiekalla on pinta, johon tarttua.
Tienkäyttäjät voivat ilmoittaa vakavista keliongelmista ja häiriöistä Tienkäyttäjän linjalle 0200 2100, josta häiriöt
välitetään suoraan maantietä hoitavalle
urakoitsijalle. Liikku mista vaarantavat ja
merkittävästi haittaavat puutteet korjataan
mahdollisimman nopeasti.
Liikennevirasto ja alueelliset ELY-keskukset tilaavat kunnossapitäjiltä tiettyä
laatutasoa, jonka toteutuksesta vastaavat
useimmissa tapauksissa alueurakoitsijoiden aliurakoitsijat. ■
Perusväylänpitoon kaivattua lisärahaa
L
iikenne- ja viestintäministeriö on saamassa perusväylänpidon määrärahoihin 10 milj. euron lisäyksen vuodelle
2015. Valtiovarainministeriö julkaisi kannanottonsa ministeriöiden tekemiin ehdotuksiin täydentävästä talousarviosta 11. marraskuuta.
Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko on tyytyväinen
valtiovarainministeriön esitykseen.
Parhaillaan on käynnissä myös ministeri Risikon vetämä
parlamentaarinen työryhmä liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi. ■
Kotimaiset laadukkaat linja-autojen
TUULILASIT SEKÄ SIVULASIT
suoraan valmistajalta
s6ARASTOSSAYLEISIMMÊTMALLIT
s.OPEATTOIMITUKSET
s(UIPPULAATUA
s4EHTAALLAOMAASENTAMO
+YSYnSEKANNATTAA
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
11
U U T IS E T
TEKSTIT SAARA REMES KUVAT SAARA REMES JA KUVAPANKIT
Junalippujen myynti
Matkahuollosta laajenee
Marraskuussa
kilpiin 33 bussia
J
V
unalippuja voi nyt ostaa Matkahuollon toimipaikoista Iisalmessa, Kajaanissa, Kemissä, Pieksämäellä, Porissa, Salossa ja Ylivieskassa.
Edellä mainittujen paikkakuntien Matkahuollot aloittivat VR:n lippujen myynnin lokakuun alussa. Laajentuneen palvelun myötä matkustajat voivat nyt ostaa
bussi- ja junalippunsa samasta paikasta.
VR:n lippuja myyvistä Matkahuolloista
saa kaikki erityyppiset junaliput mukaan
lukien myös Venäjälle suuntautuvien matkojen liput..
Uusien myyntipisteiden lisäksi junalippuja on voinut jo aiemmin ostaa Forssan, Lapuan, Loimaan, Mäntsälän, Pietarsaaren, Porvoon, Rauman, Savonlinnan, Sodankylän ja Varkauden Matkahuolloista. ■
uoden alusta lukien linja-autoja
on rekisteröity 661 kappaletta.
Luku on peräti 107,9 prosenttia
enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Marraskuun loppuun saakka rekisteröidyistä busseista kärjessä on MercedesBenz (228 kpl), toisena Volvo (144 kpl),
kolmantena VDL (131 kpl) ja neljäntenä
Scania (73 kpl).
Kilvityksiä muille busseille yhdentoista
kuukauden aikana on tehty seuraavasti:
Volkswagen (27 kpl), Ford (15 kpl), Iveco
(11 kpl), Cuby (10 kpl), Solaris (10 kpl),
Setra (3 kpl), Golden Dragon (2 kpl),
Irisbus (2 kpl), Polster (2 kpl) sekä muut
(3 kpl). ■
Vaalimaalla
kokeiluna
ennakkovarauspalvelu
V
Matkahuollon puhelinpalvelu
ympärivuorokautiseksi
O
y Matkahuolto Ab ja Oy Eniro
Finland Ab ovat sopineet yhteistyön laajentamisesta.
Asiakas saa valtakunnallisesta palvelunumerosta 0200 4000 henkilökohtaista
palvelua ympäri vuorokauden.
Matkahuollon Matkapalvelujen valtakunnallinen 0200 4000 -palvelunumero tarjoaa bussimatkustajille kaikki Matkahuollon aikataulutiedot, kuten bussien
12
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
lähtö- ja saapumisajat sekä tarkempia
tietoja reiteistä ja pysäkeistä. Lisäksi palvelunumerosta saa bussilippujen hintatiedot mukaan lukien niin kertalippujen kuin
erilaisten kausi- ja sarjalippujen hinnat
sekä lisätietoja eri lippuvaihtoehdoista.
Palvelunumerosta voi myös tiedustella esimerkiksi toimipaikkojen ja matkakorttien
latauspisteiden yhteystietoja ja aukioloaikatietoja. ■
aalimaan raja-asemalla kokeillaan
Venäjälle suuntautuvassa henkilö- ja tavaraliikenteessä uutta ennakkovarauspalvelua. Vaalimaan rajaasemalla kaikille kuljettajille pakollinen
palvelu otettiin käyttöön joulukuun alussa.
Lisätietoja palvelusta löytyy osoitteesta
www.evpa.fi.
Henkilöliikenteen osalta palvelu otetaan käyttöön 19.1.2015 ja tavaraliikenteen osalta 15.12.2014.
Venäjälle autoilevat kohtaavat yhä
ajoittain autojonon ennen Vaalimaan rajatarkastusta. Rajaliikenteen ennakkovarauspalvelu -kokeiluhanke tähtää tehokkaampiin käytäntöihin ja toimintamalleihin, joiden avulla säästetään autoilijoiden aikaa, kun ennakkovarauksen voi
tehdä sähköisesti ja välttyä jonoilta.
Ennakkovarauspalvelu perustuu toimintamalliin: Suunnittele – varaa – aja:
Suunnittele ajankohta, jolloin haluat saapua rajatarkastukseen. Varaa aika internetin kautta, asiointipisteessä tai puhelimitse.
Aja rajatarkastukseen omalla rajanylitysvuorollasi. ■
Veho aloitti
katsastustoiminnan
T
rafi on myöntänyt Vehon Espoon
Lommilassa sijaitsevalle korjaamolle
kevyen ja raskaan kaluston katsastustoimiluvan 13. marraskuuta.
– Kun lakiehdotus katsastustoiminnan
muutoksista viime kesänä eteni, aloitettiin
Vehossa varsinainen suunnittelutyö. Tavoitteena on vakiinnuttaa katsastuspalvelu luontevaksi osaksi asiakkaan kokonaisvaltaista palvelua, kertoo katsastustoimen
päällikkö Anssi Vainiola. ■
Matkapalautetta QR –koodilla
Kuka on Hämeen
mukavin
bussinkuljettaja?
E
xpressBussin kahdessa bussissa oli marraskuun ajan kokeilu, jossa matkustajat
QR-koodin mobiililaitteeseen lataamalla ovat antaneet palautetta matkasta, kuljettajasta ja esittäneet kehittämistoiveita.
Palautteen antaminen omalla mobiililaitteella on koettu vaivattomaksi ja hyödylliseksi. ■
M
issä huristelee Hämeen mukavin
bussinkuljettaja? Millä linjalla
Kanta-Hämeessä olet kohdannut ystävällisen, tervehtivän ja asiakaspalveluhenkisen linja-autonkuljettajan?
YLE Häme esitti kuuntelijoille marraskuussa tällaisia kysymyksiä. Kuuntelijoita
aktivoitiin kertomaan kivasta kohtaamisesta joukkoliikenteessä sekä sitä, mitä
ominaisuuksia ja millaisia tekoja arvostaa bussinkuljettajassa. ■
YRITTÄJÄPALKINTOJA
Liperissä on valittu vuoden yrittäjäksi Taksi- ja tilausliikenne Mutanen Ay.
Valkealassa vuoden yrittäjäpalkinto on luovutettu Kymen Charterline Oy:lle
Onnea!
MERKITTÄVIÄ YRITYSVUOSIA
JUHLINEET:
Pekolan Liikenne Oy, 90 v
Savonlinja Oy, 90 v
Karstulan Liikenne Oy, 80 v
Onnittelut! ■
ExpressBus Tanssi Tähtien Kanssa
E
xpressBus oli näyttävästi esillä koko syyskauden ajan MTV3:n huippusuositussa Tanssii Tähtien Kanssa
- ohjelmassa. Letkajenkan tahdissa ”Parhaiten vievä partneri” vei katsojat ohjelman mainostauolle ja toi sieltä takaisin.
Facebookissa kommentoitiin ahkerasti
tansseja koskeviin kysymyksiin ja viikoittaisen kilpailun voittajia palkittiin lipuilla
sunnuntai-illan suoriin lähetyksiin. Myös
Hauskin ExpressBus matkan -tarinasta
palkittu henkilö sai lipun 23.11. olleeseen finaalilähetykseen.
Jo 9. kerran toteutettu Tanssii Tähtien
kanssa –ohjelma oli jälleen huippusuosittu. Se keräsi joka sunnuntai yli miljoonan
katsojaluvut. ■
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
13
SSavonlinja on jatkamassa 90 vuotista liiketoimintaansa jo kolmannessa polvessa. Vuonna 2013 yhtiön johtoon mukaan tuli mukaan Raimo Honkasen nuorin poika, Kai.
Liikenneneuvos Raimo Honkanen:
Markkinaehtoiselle
liikenteelle jää
niukasti elintilaa
Joulukuun 1. päivänä 90 vuotta täyttänyt Savonlinja
elää liikenneneuvos Raimo Honkasen mukaan yhtiön
historian suurimpia muutoksia. Heinäkuussa voimaan
astuneet joukkoliikennemuutokset koskettavat
monella tavalla yhtiön eri puolilla Suomea hoitamaa
liikennettä ja liiketoimintaa.
TEKSTI JA KUVAT SAARA REMES
14
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Y
ksi muutoksen aiheuttamista
kipupisteistä on markkinaehtoisen liikenteen olematon elintila koko maan linjaautoliikenteessä.
- Joulukuussa 2009 voimaantulleen
joukkoliikennelain lähtökohtana piti olla
se, että liikennepalveluiden järjestämisessä
viranomaisen on aina selvitettävä markkinaehtoisena liikenteenä syntyvä palvelu-
”Viranomainen suojaa järjestämänsä
liikenteen eikä salli matkustajille tarjota
markkinaehtoisesti lisää vuoroyhteyksiä.
Tämä on aivan käsittämätöntä!”
KILPAILUA ON AINA OLLUT
Lähes 60 vuotta Savonlinja-yhtiöitä pyörittänyt liikenneneuvos Raimo Honkanen
on kokenut vuosikymmenien aikana monenlaiset toimintaympäristön muutokset,
samoin yhtiön erilaiset sopeuttamis- ja kehittämistarpeet.
Raimo Honkasen isän vuonna 1924
aloittama liiketoiminta on yhdeksän vuosikymmenen aikana kasvanut isoksi konserniksi pitäen sisällään kuusi itsenäistä
yritystä ja 13 eri toimipistettä. Kalliilla
yritysostoilla on haettu liiketoimintaan
tervettä kasvua ja tehokkuusetuja. Yhtiö
on lähtenyt myös mukaan jo vuosia sitten kilpailutettuun sopimusliikenteeseen
niin pääkaupunkiseudulla kuin Turussakin. Linja-autoja konsernissa on noin 500
ja henkilöstöä noin 800.
- Markkinoista ja asiakkaista on aina
kilpailtu toisia yrityksiä, henkilöautoja ja
junaliikennettä vastaan. Nyt käynnissä
oleva pikavuoroliikenteen kilpailu on huimaa kilpailua yksittäisestä reitistä, lipun
hinnoista, tietyn yhteysvälin lähtöajoista parhaimpiin kellonaikoihin ja jopa samalla lähtöaikataululla. Pikavuoroliikenne
ei ole enää verkosto, jossa Matkahuollon
jakelukanavista ostettu lippu käy kenen
tahansa liikennöitsijään autoon, liikenneneuvos Honkanen kuvailee.
EPÄREALISTISET
KALUSTOVAATIMUKSET
Laajamittaiset, kaupunkiseutujen ja ELYkeskusten kilpailutukset käynnistyivät viime vuonna.
– Tarjouskilpailut ovat tuoneet yrityksiin valtavan hallinnollisen työn ja
kilpailutusvoitot mittavat investointitarpeet. Muutosvauhti on ollut hengästyttävä. Valtavaa epätietoisuutta on aiheuttanut
kaupunkiseuduille parhaillaan laajeneva
Waltti-järjestelmä. Sen ajallista etenemisestä, vaikutuksista lippuihin ja yrityksen
liiketoimintaan ei tunnu olevan kenelläkään ajantasaista ja luotettavaa tietoa.
Honkasen mukaan kalustovaatimukset tarjouskilpailuissa olivat ylimitoitetut. Osaan ELY-ostokohteista vaadittiin
lähes uutta kalustoa. Lyhimmillään tarjottiin kuitenkin vain kahdeksan kuukauden sopimuksia. Ei yritys voi lähteä
investoimaan kallista kalustoa lyhyisiin
sopimuksiin.
– Osallistuimme tiettyihin tarjouskilpailuihin liiketoiminnallisesti kannattavilla hinnoilla ja hävisimme useassa kohteessa. Häviöiden seurauksena jouduimme
ensi kertaa laajamittaisempiin henkilöstön irtisanomisiin. Myös kalusto menetti
hetkessä arvonsa, koska sille ei löydy jälkimarkkinoita.
Kuva: Pekka Paloranta
tarjonta. Lakia sovelletaan nyt kuitenkin
täysin päinvastaiseen suuntaan. Yritykset
saavat ajaa markkinaehtoista liikennettä
vain silloin, jos se ei loukkaa toimivaltaisten viranomaisten järjestämää liikennettä, liikenneneuvos Honkanen ihmettelee.
Konkreettisena esimerkkinä PSA-liikenteen suojelusta on Heinola –Lahti –
liikenne.
- Yhtiömme haki reittilupaa kyseiselle
välille. Lupaa ei myönnetty. Perusteena oli
se, että markkinaehtoisen liikenne heikentää seutuviranomaisen järjestämän liikenteen toimintaedellytyksiä. Viranomainen
suojaa siis järjestämänsä liikenteen eikä
salli matkustajille tarjota markkinaehtoisesti lisää vuoroyhteyksiä. Tämä on aivan
käsittämätöntä, Honkanen toteaa.
Markkinaehtoisen liikenteen elintilaa
syö myös tuettujen lippujen käytöstä syntynyt viranomaistulkinta. Hallinnon tarjoama ratkaisu tuettujen lippujen kelpoisuuteen markkinaehtoisissa vuoroissa on ollut
ns. nousukorvaus. Se on määritelty kuitenkin niin alhaiseksi, että vuoron ylläpitäminen sillä korvaustasolla ei monillakaan
alueilla ole mahdollista. Seurauksena on,
että markkinaehtoisesti hoidetut vuorot
supistuvat ja vähitellen kuolevat kaupunkiseutujen ulkopuolella. ELY-keskuksilla,
sen paremmin kuin kunnillakaan ei taas
ole määrärahoja ostaa aiemmin lipputuloilla ylläpidettyjä vuoroja.
- Olemme ilmoittaneet asiakkaille, että
hyväksymme seutu-, kaupunki- ja työmatkaliput kaikilla yhtiöidemme vuoroilla tämän vuoden loppuun saakka. Toivomme,
että valtakunnallinen ratkaisu lippusekavuuteen saadaan aikaan mahdollisimman
pian. Muussa tapauksessa katoavat viimeisetkin yhteydet.
SLinjaliikenteen lisäksi Savonlinja- yhtiöt tarjoavat yksittäisiä tilausajoja
ja valmismatkoja sekä kuljetuksia suurtapahtumissa. Kuva: Timo Lappi
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
S
S– Tarjouskilpailut ovat tuoneet yrityksiin valtavan hallinnollisen työn
ja kilpailutusvoitot mittavat investointitarpeet, sanoo Raimo Honkanen.
15
- Hallinnollinen työmäärä yrityksessä
sopimusten vaatimien raporttien, kuljettajakorttien yms. pyörittämiseen on lisääntynyt valtavasti. Viranomaisten vaatiman
raportointitiedon tuottamiseksi yhtiömme
on tehnyt mittavia tietoliikennejärjestelmäinvestointeja, mikä on nakertanut liiketoiminnan kannattavuutta entisestään,
liikenneneuvos Honkanen jatkaa.
.
”Älypuhelimet ovat arkipäivää ja
mahdollistavat monia sovelluksia. Niistä
yksi on mobiilimaksaminen. Sitä on
kehitettävä myös bussiasiakkaille.”
SUKUPOLVEN VAIHDOS MENEILLÄÄN
Savonlinja on jatkamassa 90 vuotista liiketoimintaansa jo kolmannessa polvessa.
Vuonna 2013 yhtiön johtoon mukaan tuli
mukaan Raimo Honkasen nuorin poika,
Kai Honkanen.
Hän on yliopisto-opintojensa jälkeen
liiketoimintajohtajana vienyt läpi yhtiön monia kehityshankkeita. Hän on
ottamassa vähitellen yhä laajempaa vastuuta konsernin johtamisesta. Isä Raimon
valtava kokemus, tuki ja niin sanottu hiljainen tieto ovat arvokasta pääomaa sukupolven vaihdostilanteessa.
- Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu
16
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
kovaa vauhtia. Digitalisoituminen ja tekninen kehitys tuovat mahdollisuuksia ja
samalla uudenlaisia vaatimuksia bussipalvelujen kehittämineen. Matkan nopeus, vaivaton reitti-, aikataulu- ja hintahaku sekä lipun oston helppous ovat tärkeitä
valintatekijöitä pikavuoroasiakkaalle, Kai
Honkanen toteaa.
Kai uskoo markkinoinnin tarpeelliXRaimo Honkasen isän vuonna 1924 aloittama liiketoiminta on kasvanut 90 vuoden aikana isoksi konserniksi, jossa kuusi yhtiötä ja 13
toimipaikkaa. Kuva: Pekka Paloranta.
suuteen ja vaikuttavuuteen. Savonlinja on
ollut perustamassa ExpressBus markkinointiyhteenliittymää ja näkee EB-brändin alla tehtävän markkinoinnin ja tuotekehityksen entistäkin tärkeämpänä.
- Palveluista ja hinnoista on kerrottava monissa kanavissa. Siellä, mistä ihmiset
etsivät tietoa ja missä kuuntelevat ja katselevat viestejä. Älypuhelimet ovat arkipäivää ja mahdollistavat monia sovelluksia.
Niistä yksi on mobiilimaksaminen. Sitä on
kehitettävä myös bussiasiakkaille.
Linjaliikenteen lisäksi Savonlinja- yhtiöt panostavat tilausliikenteeseen. Yhtiöt
tuottavat yksittäisiä tilausajoja, valmismatkoja ja suurtapahtumakuljetuksia erilaisille asiakasryhmille.
- Tilausliikenne on sesonkiluonteista ja vaatii luksuskaluston. Olemme siinä
mukana järkevällä hinnoittelulla ja tuotekonseptilla, Kai kertoo.
Kuva: Timo Lappi
USKO TULEVAISUUTEEN
SÄILYTETTÄVÄ
Alan myllerrysten ja tulevaisuuden kysymysmerkkien keskellä Kai Honkanen toteaa, että epävarmuudesta ja sekavuudesta
huolimatta pitää katsoa eteenpäin ja uskoa
tulevaisuuteen.
- Linja-autoliikennettä tarvitaan jatkossakin. Savonlinja-yhtiöiden arvoina
ovat laatu, kokemus, luotettavuus, turvallisuus, jatkuvuus ja kannattavuus. Ne arvot ovat kantaneet jo 90 vuotta ja uskon
kantavan edelleen. ”Yhdessä eteenpäin”
on yhtiömme tunnuslause, Kai sanoo. ■
SKai uskoo markkinoinnin tarpeellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Savonlinja on ollut perustamassa ExpressBus markkinointiyhteenliittymää ja näkee EB-brändin alla tehtävän markkinoinnin ja
tuotekehityksen entistäkin tärkeämpänä.
Savonlinja-konserni
Savonlinja-konsernin liikennepalveluja ovat kaupunki-ja lähiliikenne,
kuntien palveluliikenne, maaseutuliikenne. ExpressBus-pikavuoroliikenne, tilausliikenne sekä sopimusliikenne pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Lappeenrannassa.
■ liikevaihto 64 milj. eur /vuosi
■ matkustajat 14 milj./vuosi
■ ajokilometrit 32 milj.km/vuosi
■ henkilöstö: noin 800 henkilöä
■ linja-autoja: noin 500 kpl
SAVONLINJA-YHTIÖT:
Savonlinja Oy, Autolinjat Oy, EteläSuomen Linjaliikenne Oy, Linja-Karjala Oy, SL-Autoyhtymä OY, SL-Autolinjat. 13 eri toimipistettä.
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
17
K EN TÄ N Ä ÄN I
TEKSTI JA KUVA SAARA REMES
Anssi Manninen, Bussi-Manninen Oy:
Älä roiku vanhassa!
Anssi Mannisen
vanhemmat ovat antaneet
niin hänen kuin kolmen
muun sisaruksen valita
vapaasti ammattinsa.
Yrityksen jatkamiseen
ei ketään painostettu.
Lopputulemana on,
että liikennöitsijäisän ja opettaja-äidin
neljästä lapsesta kaksi
on opettajia ja kaksi
liikennöitsijöitä.
Y
ritys toimii jo kolmannessa
polvessa. Vuonna 1926 Anssin isoisä, Kalle Manninen
aloitti liikennöinnin Ruovedellä. Vuonna 1976 yritys
siirtyi toiselle polvelle, Eskolle. Viimeisin
sukupolvenvaihdos tehtiin 2005, mutta jo
1990-luvulta alkaen Bussi-Mannista ovat
luotsanneet Eskon pojat Kari ja Anssi.
– Harva yritys selviää kolmanteen sukupolveen. Olemme Kari-veljeni kanssa
iloisia saadessamme jatkaa perheyritystä. Isä on osannut antaa vastuuta jo hyvin
nuoresta alkaen. Olemme saaneet muokata yrityksestä omanäköisemme. Isän luottamusta arvostan myös sen vuoksi, että
tiedän vanhemman polven yleisen vaikeuden luopua ja antaa ajoissa vastuuta nuoremmalle polvelle, Anssi sanoo.
PIENEMPIKOKOISTA KALUSTOA
Anssin mukaan maaseudun liikenne on
joutunut ja joutuu edelleen supistusten
kohteeksi. Vakiovuorot ovat vähentyneet
ja vähäisetkin vuorot ajetaan pienempikokoisella kalustolla. Kyläkoulujen lakkautusten myötä koululaisliikenteessä
18
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Ruovedellä on siirrytty takseista 16-19
paikkaisiin pikkubusseihin. Lapsia riittää
jatkossakin pikkubusseilla kuljetettaviksi,
sillä sivukylien viimeisetkin koulut ovat
lakkautusuhan alla. Toisen asteen oppilaitokset harvenevat, mutta ainakin osa
niissä opiskelevista käy koulua kotoaan
käsin. Kuntakeskusten välistä liikennettä
tarvittaisiin.
– Emme ole kynsin hampain pitäneet
kiinni tappiollisista vuoroista, vaan karsineet ne heti pois. Suurin osa Ruovedelle ja
Ruoveden kautta kulkevasta liikenteestä
onkin jo Pirkanmaan ELY-keskuksen ostamaa. Yhteistyö ELY-keskuksen kanssa on
sujunut hyvin. Pienet aikataulumuutokset
on saatu läpi ja matkustajille on pystytty tarjoamaan uusia yhteyksiä. On hyvä,
että yrityksen esittämiä muutostarpeita
ELY-keskuksessa kuunnellaan. Viime kädessä paras asiantuntemus reiteistä ja aikataulujen toimivuudesta on paikallisella
liikennöitsijällä.
– Tampereen kaupunkiliikenteen kilpailutuksiin emme ole osallistuneet. Kaupunkiliikenteen hoitaminen on sen verran
poikkeavaa ja erilaista osaamista vaativaa nykyiseen toimintaamme verrattuna,
Anssi toteaa.
JOUSTAVUUS PIENEN YRITYKSEN
VAHVUUTENA
11 bussin ja 13 henkilön yritys on mittasuhteiltaan jo keskikokoluokkaa Linja-autoliiton jäsenkentässä.
– Vaikka yrityksemme on viime aikoina vähän kasvanut, olemme säilyttäneet
pienen yrityksen joustavuuden. Henkilökunta on sitoutunutta ja omaa perhettä on
mukana. Erityisesti tilausajoissa tarvitaan
joustavuutta esimerkiksi viime hetken tilausten, muutosten ja peruutusten osalta.
Tilausliikenteen tulevaisuuden näkymiin Anssi suhtautuu luottavaisena.
– Meidän matkanjärjestäjien on itse
ryhdyttävä muodostamaan ”yhteisöjä” saman henkisten ihmisten, harrastusten ja
yhteisen kiinnostuksen kohteen ympärille.
Vaikka kiinnostus yhdistystoimintaan hiipuu samanaikaisesti kun aktiiviset toimijat
yhdistyksissä väsyvät ja vanhenevat, ihmisillä on halu matkustaa. Matkanjärjestäjien on otettava nimensä mukaisesti aktiivinen rooli eli tarjota helppo ja huoleton
valmismatka vaikkapa teatteriin.
– Bussilla toteutettavilla Euroopan
matkoilla on viime vuosina ollut mukavasti kysyntää. Ihmisiä, jotka eivät halua
tai pysty lentämään, on paljon. Bussimatkalla näkee ja kokee samalla kertaa maisemia, ihmisiä, tapahtumia, elämyksiä.
Kaikki eivät edelleenkään halua surffailla tuntikausia netistä halpojen lentojen ja
majoitusten perässä, vaan haluavat samasta paikasta saada koko palvelukokonaisuuden. ”Täyden palvelun bussimatkoilla”
on selkeä markkinarako, jossa hinta ei ole
ensisijainen asiakkaan valintatekijä. Valmismatkoja halutaan myös kotimaassa.
Helppous ja houkuttelevuus on nykyajan
ihmiselle hyvä motivaattori, Anssi uskoo.
NETTIÄ JA SOMEILUA
Netti on tuonut pienellekin yritykselle
mahdollisuuden valtakunnalliseen markkinointiin. Bussi-Manninen on saanut
kanta-asiakkaita Europan matkoilleen Iisalmea ja Kokkolaa myöten. Printtimedian
avulla se olisi mahdotonta tai ainakin vaatinut huomattavia rahallisia panostuksia.
– Sosiaalisessa mediassa on paljon
potentiaalia. Tällä hetkellä alallamme sitä käytetään vain yrityskuvan ylläpitämiseen ja yksipuolisen tiedon jakamiseen
kuluttajille. Facebookiin jakamamme kuvat esimerkiksi Europan kiertomatkalta mahdollistavat ”kotiväen” ja ystävien
osallistumisen virtuaalimatkalle. Toiveena on, että asiakkaat jakaisivat itse entistä
enemmän kokemuksiaan ja kuvia somessa
ja näin bussimatkailu saisi enemmän näkyvyyttä. Tekniikka kehittyy kovaa vauhtia ja uusia palveluja tulee saataville. Ei liene pitkän ajan päässä se hetki, kun netin
kautta pystyy katsomaan live-kuvaa bussin tuulilasilta Eurooppaan suuntautuvalta
bussimatkalta, Anssi pohtii.
HERKKÄNÄ ASIAKASTARPEILLE
Mielikuva, että bussimatkat ovat vain seniori-ikäisten käyttämiä, elää vahvasti jopa alan sisällä.
– Nuoremmat saadaan busseihin tarjoamalla heitä kiinnostavia matkoja. Eihän puhelinkauppiaskaan myy samanlaista kännykkää kaikille. Esimerkiksi konsertteihin ja messuihin bussilla mentäessä nuorempi väki huomaa bussimatkailun
huolettomuuden ja helppouden.
– Matkailun määrä kasvaa. Olosuhteiden pakosta osa matkailusta tulee aina
olemaan busseilla hoidettavaa. Nopeasti
muuttuvassa maailmassa täytyy olla vain
joka hetki kiinni ja herkkänä asiakkaiden
toiveiden ja tarpeiden suhteen. Itselleni parhaat matkailuideat ovat syntyneet
asiakkaiden kanssa reissatessa ja jutellessa, ei toimistopöydän ääressä. Ei kannata
roikkua vanhassa väkisin kiinni. Eiväthän voinhakumatkat Ruotsiin ole enää
hittituote.
UUDENLAISIA JÄSENPALVELUITA
TILAUSLIIKENNEYRITYKSILLE
Anssi Manninen on toiminut 2014 vuoden
alusta myös Linja-autoliiton matkailuliikennetyöryhmän puheenjohtajana. Liiton
matkailuliikennetyöryhmä pohtii parhaillaan jäsenpalvelujen kehittämistä.
– Esimerkiksi erilaisia sähköisiä palveluja, kuten kaupunkien pysäköintipaikat, kartalta aukeava jäsenluettelo jne. on
jo ollut mietinnässä. Mielellään otan alan
toimijoilta ideoita ja palautetta siitä, mitä
uutta LAL voisi tarjota tilausliikenteen parissa toimiville jäsenilleen. Tietotekniikan
kehitys mahdollistaa toimintatapamuutoksia myös liiton muussa toiminnassa ja
palveluissa, Anssi sanoo. ■
S
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
19
Länsimetro
ja Kehärata
ovat isoja panostuksia
raideliikenteeseen
Helsingin seudun raideliikenteen
merkittävä hanke toteutuu ensi
kesänä, kun Kehärata avautuu
matkustajaliikenteelle. Seuraavan
vuoden syksyllä vuorossa on
Länsimetro. Tuolloin avautuu
sen ensimmäinen vaihe välillä
Ruoholahti-Matinkylä.
TEKSTI JA KUVAT SAARA REMES
H
SL:n joukkoliikennesuunnitteluosaston johtaja
Tero Anttilan mukaan raideliikenneinvestoinneilla tavoitellaan joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämistä, tiiviimpää kaupunkirakentamista ja puhtaampaa kaupunki-ilmaa. Ne ovat
luonnollisesti isoja ja pitkäkestoisia investointeja, jotka lisäävät
sekä HSL:n että kuntien kustannuksia. Bussiliikenteen jossain
määrin pienevä osuus Kehäradan ja Länsimetron käyttöönoton
jälkeen vähentää vastaavasti bussiliikenteen sopimuskorvauksia.
Liikenteen operointikustannuksien on arvioitu HSL:n toiminnassa kasvavan vuonna 2015 lähes 11 miljoonaa euroa ja infrakustannuksen yli 5 miljoonaa. Syksyllä 2016 aloittava Länsimetro tuo
hieman alle 10 miljoonaa vuodessa lisää operointikustannuksia.
NOIN 200 BUSSIKULJETTAJAA VÄHEMMÄN
Länsimetron tavoitteena on saada joukkoliikenteen kulkumuotoosuus kasvamaan pääkaupunkiseudulla.
– Määrällisesti eniten kasvua voidaan saada Espoon sisäisissä matkoissa, jotka tällä hetkellä tehdään henkilöautolla, Tero
Anttila arvioi.
Länsimetron aiheuttamat muutokset bussireitteihin merkitsevät noin 80 bussin ja noin 190-200 kuljettajatyöpaikan vähentymistä. Bussiliikenteen sopimuskorvaukset pienenevät noin 15
miljoonaa vuodessa.
– Kampin terminaali, josta Espoon suunnan bussit nykyisin
lähtevät, pysyy edelleen bussien käytössä. Elielin aukiolta siirretään Kamppiin mm. joitain Helsingin sisäisiä linjoja, jolloin
20
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Elielillä vapautuu tietyille lähdöille tarpeellisia laituripaikkoja.
Ruoholahdesta Matinkylään ensi vaiheessa ulottuva Länsimetron varrella on kaikkiaan 8 asemaa.
– Syöttölinjojen reitistöjä on suunniteltu niin, että kuljettajat
ajavat parhaimmillaan neljän metroaseman kautta syöttäen näille
kaikille matkustajia. Näin saadaan kuljettajille pidempiä ja mielekkäämpiä ajokokonaisuuksia. Uudet asemat tuovat kuljettajan
työolosuhteisiin myös modernit, hyvät taukotilat. Espoon Matinkylän Metrokeskus yhdistää Länsimetron pääteaseman, linjaautoterminaalin ja huippumodernin kauppakeskuksen saman
katon alle. Päivittäin terminaalissa on arvioitu liikkuvan jopa
30 000 matkustajaa.
– Kaikkia asemia ei saada valmiiksi 2016 syksyyn mennessä,
mikä edellyttää väliaikaisjärjestelyjä. Tapiolan terminaalin on arvioitu valmistuvan vasta joulukuussa 2018, jolloin metrovaihtoon
liittyvä bussiliikenne hoidetaan Tapiolassa tilapäisiä päätepysäkkejä käyttäen, Tero Anttila kertoo.
VUOROVÄLEJÄ TIHENNETÄÄN
Liityntälinjaston suunnittelussa on tavoitteena ollut saada selkeä
ja tehokas linjasto, jossa palvelu keskitetään keskeisille katuosuuksille. Länsimetron liityntälinjasto palvelee paitsi liityntäyhteyksiä,
myös yhteyksiä omaan aluekeskukseen. Vuorovälejä yhtenäistetään ja tihennetään nykyisestä.
– Liityntälinjaston suunnitelmaluonnoksia on vuoden 2014
alkupuolella esitelty hsl.fi –sivustolla ja neljässä asiakastilaisuu-
SHSL:n johtaja Tero Anttilan mukaan raideliikenneinvestoinneilla tavoitellaan joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämistä, tiiviimpää kaupunkirakentamista ja puhtaampaa
kaupunki-ilmaa.
WTEspoon suunnan bussien käyttämä Kampin terminaali jää edelleen toimintaan. Sinne siirretään Elielinaukiolta nykyisin lähteviä
busseja.
dessa. Jo suunnittelutyön alussa asukkailta kerättiin tietoa heidän
liikkumistottumuksistaan. Vastauksia hyödynnettiin suunnittelun
tukena. Asukasvuorovaikutus on ollut hyvin aktiivista ja suunnitelma on elänyt juuri asukasvuorovaikutuksen perusteella. Yhtenä palautekanavana on ollut blogi, Tero sanoo.
ENTÄ SÄHKÖBUSSIT?
Anttilan mukaan sähköbussit tulevat lähivuosina ensisijaisesti
yleistymään Helsingin kaupungin sisäisessä liikenteessä. Niiden
käyttöönotolla pyritään vaikuttamaan kaupungin lisääntyviin
pienhiukkasongelmiin.
Länsimetron liityntäliikenteessäkin jollakin aikavälillä sähköbusseja varmasti nähdään. Niiden käyttöönotto on tarkoituksenmukaista lyhyissä linjapätkissä ja niissä terminaaleissa, joissa
on latausmahdollisuus. Matinkylän ja Tapiolan terminaaleissa
varaudutaan sähköbusseihin rakentamalla tilat muuntamoille
ja putkituksille.
ONKO LÄNSIMETRO REALISMIA SYKSYLLÄ 2016?
Vanhojen metrojunien hankalaksi osoittautunut automatisointi on tuonut kysymysmerkkejä Länsimetrin aloitusaikatauluun.
– Aloitusaikatauluun täytyy uskoa. Useat liikennöintisopimukset päättyvät syksyllä 2016. Arvioimme keväällä 2015 tilannetta uudelleen. Jos joutuisimme kilpailuttamaan nykyisen linjaston uudelleen, tulisivat silloin kyseeseen lyhyet sopimukset,
Tero Anttila toteaa. ■
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
21
HSL:n liikennepalvelut-osaston johtaja Reijo Mäkinen:
Sähköbusseihin
HSL:n tavoitteena on,
että vuonna 2018
pääkaupunkiseudun
liikenteessä on jo
100 sähköbussia ja
vuonna 2025 niiden
määrä on 400. Myös
Tampere ja Turku aikovat
panostaa lähivuosina
sähköbusseihin.
XHSL:n liikennepalvelut osastonjohtaja Reijo
Mäkisen mukaan
virroitinratkaisu tuntuu tällä
hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta sähköbussien
latausjärjestelmäratkaisuksi.
TEKSTI JA KUVA SAARA REMES
S
ähköbusseja eBUS –hankkeessa on testattu parin vuoden ajan
todellisissa linjaolosuhteissa Espoossa. Ajoneuvojen lisäksi on
koekäytetty eri akku- ja komponenttivalmistajien tuotteita.Hanke kuulu
Tekesin EVE-ohjelmaan ja sitä koordinoi
VTT. Hankkeen käytännön operoinnista
yhdessä HSL:n kanssa vastaa Veolia.
HSL:n liikennepalvelut-osaston johtaja Reijo Mäkisen mukaan nykyisestä,
HSL-liikenteen 1320 bussista yli 68 % on
jo vähintään EEV-tasoa. Viime vuosina ovat yleistyneet myös kevytrakenteiset bussit.
Euro 6-dieselbussi kestää hyvin päästövertailun sähköbusseihin lähipäästöjen
osalta. VTT:n mittauksissa ne todettiin
odotettua puhtaammiksi. Ainoa missä
sähköbussi vie pidemmän korren, on hiilidioksidipäästöt ja melu.
MILLAINEN
SÄHKÖBUSSIJÄRJESTELMÄ?
Akkuteknologia kehittyy kova vauhtia.
Useilta valmistajilta ensimmäisenä tulleet automallit ovat tulleet markkinoille
isoilla akuilla.
– Akkujen hinta laskee selvästi. Kehitys menee myös kohti pienempiä akkuja,
joita ladataan usein. Samalla saadaan painoa olennaisesti pienemmäksi, Reijo Mäkinen sanoo.
Bussien teknisen toimivuuden lisäksi
on ratkaistava kysymys siitä, millä sähkö22
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
bussijärjestelmällä kaupunkibusseja tulevaisuudessa liikennöidään. Millainen latausjärjestelmä valitaan, kuka latausjärjestelmän rakentaa ja mikä taho sitä hallinnoi sekä miten järjestelmä ylipäänsä
toimii.
Päävaihtoehtoja on kolme. Auto voidaan ladata pelkästään bussiyrityksen varikolla, jolloin tarvitaan isot akut. Toinen
vaihtoehto on lataaminen terminaaleissa
tai päätepysäkillä. Kolmas mahdollisuus
on ladata autot myös pysäkeillä pitkin linjareittiä. Näistä kahdessa jälkimmäisessä
selvitään pienemmillä akuilla.
Lataamiseen on vaihtoehtoina langaton, maahan asennettava induktiokela tai
bussin katolla oleva virroitin eli pantografi.
– Virroitinratkaisu tuntuu tällä hetkellä todennäköisimmältä vaihtoehdolta.
Espoon kaupunki rakennuttaa tarjouskilpailun perusteella ainakin Tapiolan ja
Matinkylän metron liityntäterminaaleihin
latausasemat.
– Lataustekniikka pohjautuu valmisteilla olevaan eurooppalaiseen standardiin, jolloin latausjärjestelmän tekniikka
ei ole sidoksissa mihinkään yksittäiseen
valmistajaan tai toimijaan. Kun bussi vaihtoterminaalissa seisoo joka tapauksessa
matkustajien jättämistä ja ottamista varten, lataaminen muutamissa minuuteissa
siirrytään maltillisesti
hoituu tänä aikana. Helsingin sisäisessä
liikenteessä voidaan jo olemassa olevaa
raitiovaunuverkoston infraa hyödyntää
sähköbusseille, Reijo Mäkinen sanoo.
RUNKOLINJAT DIESELBUSSEILLA
Sähköbussin hankintahinta on Euro 6-dieselbussia merkittävästi kalliimpi, vaikka
käyttökulut ovatkin alhaisemmat. Investoinnit bussikalustoon tehdään pitkäjänteisesti ja sähköbussit ja niiden vaatimat
latausjärjestelmät ovat vasta kehityksen
alkuvaiheessa. Yrityksiä kiinnostaa ja huolettaa luonnollisesti se, etteivät investoinnit uuteen kehittyvään tekniikkaan vanhene kesken autojen käyttöiän. Liikennöintisopimusten pituudet on huomattavasti lyhyemmät kuin bussien poisto -ja
käyttöaika.
– Sähköbusseihin siirrytään maltillisesti ja kehitystä seuraten. Vuonna 2018
HSL:n alueella liikennöi ehkä 100 sähköbussia. Niiden tarvitsema sähkö on tuulivoimaa tai vihreää sähköä. Runkolinjat
jatkossakin hoidetaan dieselbusseilla.
– Todennäköisimmät vaihtoehdot
sähköbusseille ovat juuri raideliikenteen
liityntälinjat ja Helsingissä kantakaupungin liikenne. Sähköbussit ovat tärkeä osa-
ratkaisu Helsingin ajoittaisiin typpidioksidin raja-arvojen ylitysten torjunnassa,
Reijo Mäkinen sanoo. ■
TSSähköbusseja eBUS –hankkeessa on
testattu parin vuoden ajan todellisissa linjaolosuhteissa Espoossa.
KUVA PEKKA PALORANTA
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
23
EB-kuljettajat saivat työkaluja kiireettömään kohtaamiseen
Parasta palvelua
paineessakin
Myöhässä ollaan
jo, keli muuttuu yhä
karmeammaksi, väkeä
on valtoimenaan ja vielä
yksi asiakas puuskuttaa
kapsäkkiensä kera oven
pieleen kysymään, että
meneehän tämä...
TEKSTI JA KUVAT PEKKA PALORANTA
K
iire ja stressi ovat lähes kaikille jossain muodossa tuttuja. Bussinkuljettajien puheista kuulee, että usein liiankin hyviä seuralaisia.
ExpressBus -kuljettajien täydennyskoulutus kohdistettiin loppusyksyn aikana
juuri tähän aiheeseen. ”EB-kuljettajan kiireettömän asiakaspalvelun työkalut” -teemanimellä kulkeva koulutuspäivä on hyväksytetty myös ammattipätevyyspäiväksi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafissa.
Miten reagoin paineen alla? Entä miten stressi vaikuttaa henkisesti ja ruumiillisesti? Koulutuspäivän aikana etsittiin
vastauksia näihin kysymyksiin ja samalla
keinoja hallita stressiä sekä parantaa omaa
työhyvinvointia.
Matkustajan näkökulma oli hyvin vah-
vasti esillä: millaisista tekijöistä syntyy asiakkaan tyytyväisyys? Koulutuksessa pohdittiin yhdessä, miten kaiken paineen keskellä asiakkaan pystyy kohtaamaan kiireettömästi ja hallitsemaan haastavat tilanteet.
Alueellisia EB-täydennyskoulutuspäiviä järjestettiin syksyn aikana useita. Päivien vetäjänä oli monien EB-kuljettajien
vanha tuttu kouluttaja Tomi Välimaa, joka
pari vuotta sitten koulutti asiakaspalvelua
englannin kielellä.
Päivää pohjustamaan osallistujille oli
lähetetty mietittäväksi ennakkotehtävä,
jossa pyydettiin pohtimaan muun muassa seuraavia kysymyksiä: milloin on mukavinta olla töissä; millaiset asiat tai tilanteet tuovat hyvän mielen tai olon työpäivän aikana.
Ja vastaavasti kuormituspuolelta pyydettiin miettimään, millaiset asiat tai tilanteet aiheuttavat stressiä tai kiireen tuntua
työpäivän aikana. Koulutuspäivään tulevat
saivat samoin kertoa omia keinojaan stressin tai kiireen tunnun vähentämiseksi.
Pöydän ääressä mukavasti nuokkuen ja kalvosulkeisia puolisilmäillen tämä
koulutus ei sisältänyt. Draamallisia keinoja suosiva kouluttaja Välimaa laittoi väen
liikkeelle ja harjoituksiin toimimaan sekä
haastoi keskustelemaan. Stressitilanteita
ja asiakaspalvelua treenattiin tosimielellä,
mutta pilke sopivasti silmäkulmissa.
Tähän juttuun haastatellut Väinö Paunu Oy:n ja Länsilinjat Oy:n EB-kuljettajat
osallistuivat koulutuspäivään Tampereella
lokakuun loppupuolella.
MUU LIIKENNE STRESSAA
Elisa Tuominen on työskennellyt linja-au-
tonkuljettajana 24 vuotta.
– Koko urani olen ollut Paunulla, jonne tulin ensin työharjoitteluun. Runkolinjalla Lempäälä-Tampere-Kangasala ajoin
19 vuotta, kunnes se työ alkoi kyllästyttää,
Tuominen kertoo.
Viimeiset viisi vuotta on vierähtänyt
ExpressBusin kuljettajana ja koko ajan linjalla Turku-Tampere-Jyväskylä.
– Hyvin olen viihtynyt. Asiakkaat ovat
pikavuoroissa huomattavasti tyytyväisempiä ja ottavat kuljettajankin työtilanteet
paremmin huomioon. Ei tämä ole niin
stressaavaa kuin runkolinjalla.
– Paikallisliikenteessä tulee herkästi
moitteita, jos myöhästyt vähänkin. Sen
sijaan vaikkapa Korpilahdelle myöhässä
tullessa asiakkaat saattavat todeta, että kiva kun tulit kuitenkin.
EB-koulutuksessa Tuominen oli nyt
toisen kerran. Koulutuksiin hän suhtautuu myönteisesti:
– Hyvä meitä on silloin tällöin kouluttaa.
SPaineet hallinnassa häiriötekijöistä huolimatta: harjoituksen tuoksinassa kouluttaja Tomi Välimaa ja Paunun kuljettaja Marko Qvick.
24
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
SKouluttaja Tomi Välimaa haastoi EB-kuljettajat keskustelemaan ja tekemään toiminnallisia harjoituksia, joissa oli myös draamallisia aineksia.
Stressittömään palveluun tähdänneestä koulutuksesta Tuomisen mieleen jäi pari ydinasiaa.
– On turha murehtia sellaisia asioita,
joihin itse ei voi vaikuttaa. Tämä kyllä helpottaa omaa stressaantumista.
Toinen Tuomiseen kolahtanut ajatus
koskee voimien keskittämistä asiakaspalveluun.
– Koulutuksessa kirkastui asiakkaan
huomioon ottaminen kaiken muun kiireen keskellä. Hei - ihmisiähän minä ensisijaisesti palvelen enkä paketteja!
Kovin stressaantuneeksi Tuominen ei
kuitenkaan itseään tunne.
– Stressiä aiheuttaa oikeastaan vain
muu liikenne. Ysitiellä on paljon rajoituksia ja ohituspaikkoja vähän. Valitettavasti
rekkaliikenteen kanssa yhteispeli ei nykyisin toimi parhaalla mahdollisella tavalla,
mikä näkyy ohitusten vaikeutumisena.
Tuominen joutuu ajamallaan linjalla
myös yöpymään Jyväskylässä, mikä osittain vie voimia.
– Yöpyvien vuorojen sarjan jälkeen
pyrin nukkumaan mahdollisimman pal-
jon. Rentouttavia ovat olleet myös käynnit
kuntosalilla, mainitsee Elisa Tuominen.
VARO HEITTÄMÄSTÄ KIPINÄÄ
Länsilinjojen kuljettaja Voitto Kyllönen
on työskennellyt pitkään kuljetusalalla.
EB-uransa hän aloitti ensin keuruulaisen
Liikenne Mäkelän palveluksessa ja siirtyi
Länsilinjoille kuutisen vuotta sitten. Hän
ajaa pääasiassa Tampereen ja Helsingin
välisiä ExpressBus -vuoroja, mutta työnkuvaan kuuluu myös lähiliikennettä.
– Tykkään enemmän pikavuorojen
ajamisesta, koska rahti pitää selän paremmin vetreänä, sanoo Kyllönen.
EB-koulutuksissa Kyllönen arvioi olleensa puolisen tusinaa kertaa.
– Kyllä koulutukset ovat tärkeitä ja niitä pitäisi olla enemmän. Mielestäni työnantajankin edustajia voisi olla näissä mukana, niin syntyisi monipuolista ajatusten
vaihtoa, Kyllönen ehdottaa.
Juuri joukkokokemus on hänen mukaansa koulutuksen parhaita puolia. Kun
ollaan samassa tilassa tuntikausia työtovereiden kanssa, asioita voi pohtia aivan
eri tasolla kuin Matkahuollon kulmilla
törmätessä.
Kun ennakkokirje stressin hallintaa sisältävästä koulutuspäivästä tuli, Kyllönen
myöntää hiukan hymyilleensä.
– Päivän jälkeen oli kyllä toisenlaiset
ajatukset. Tehtävät olivat erittäin hyviä ja
antoivat virikkeitä ajatusmaailmalle, hän
kiittää.
Kyllönen sanoo ”hiljaisina hetkinä” pohtivansa koulutuksen antia ja
miettivänsä tilanteita, joita voi omalle kohdalle osua. Lähtökohta on hänen
mukaansa varsin selkeä: paine ei saa näkyä
asiakkaalle.
– Pitää olla aina askelen edellä asiakasta ja säilyttää malttinsa. Jos asiakkaan
suunnasta tuleekin negatiivista kommenttia, vastaan ei saa antaa karvasta sanaa.
Jos kipinän heität, palon sytytät, Kyllönen
muistuttaa.
Työpäivän aikana kertyvän stressin
laukaisuun Kyllönen käyttää ajamista, joka osaltaan rentouttaa.
– Baanalle kun pääsee, maantie valuu
silmien läpi, muttei koteloidu aivoihin. X
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
25
SPainekattila-harjoitus näyttää hauskalta, mutta vastaa usein todellista tilannetta. Asiakkaan puheeseen pitää keskittyä huolellisesti, vaikka ympäristön muut häiriötekijätkin vaativat huomionsa
ja haittaavat keskittymistä. Asiakkaan roolissa Joonas Selin (vas.) ja kuljettajana Jarmo Pentinmäki. Elisa Tuominen ja Voitto Kyllönen häiritsevät keskittyjää peililiikkeillä ja kuiskaamalla laskutehtäviä sekä täydennettäviä sananlaskuja.
X Pystyn täysin keskittymään ajamiseen ja
samalla käsittelemään mielessäni muita
asioita, Kyllönen kuvaa.
Täydelliseen rentoutumisen vapaa-aikana miehelle antavat musiikki ja lukeminen sekä ennen kaikkea tanssiharrastus.
Parketti vetää puoleensa jopa useita kertoja viikossa.
– Olen tanssinut 14-vuotiaasta asti.
Tanssi pitää selkälihakset pehmeinä ja vie
kokonaan pois työelämästä.
RAUHALLISESTI HYVÄ TULEE
Paunun kuljettaja Jarmo Pentinmäellä
on noin 30 vuoden kokemus kuljettajan
työstä. Tästä ajasta likimain puolet on
vierähtänyt EB:n ratissa Tampere-Helsinki -välillä.
– Olin tätä ennen Tampereen liikennelaitoksella 14 vuotta. Mutta niitä aikoja ei
tarvitse haikailla, sillä olen viihtynyt tässä
työssä. Jokainen päivä on erilainen ja tuo
aina jotain uutta mukanaan, Pentinmäki
luonnehtii.
EB-koulutuksissa hän laskee olleensa
kolme kertaa.
– Koulutuksista saa joka kerta jotain
hyvää mukaan, eivät ne koskaan ole turhia.
Tuoreimmasta koulutuksesta Pentinmäki uskoo saaneensa sopivia työkaluja
asiakkaan kiireettömään kohtaamiseen.
– Asiakkaat ovat haaste, sillä jokainen
ihminen on yksilö ja erilainen. Tässä työssä pitää nopeasti osata ”lukea” asiakkaita
ja muuntautua itse heidän mukaansa.
26
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Tällainen tilanne syntyy helposti, kun
uusia asiakkaita on kerralla tulossa kyytiin kymmenkunta ja aikataulu antaa aikaa vain minimaalisesti.
Kiireessä käy usein niin, että viimeisin
mattimyöhäinen puuskuttaa stressaantuneena paikalle lähtöajan hetkellä. Sitten
alkaa rahan tai lipun epätoivoinen etsintä
ja kello käy...
– Koulutuksessa neuvottiin tähän tilanteeseen ratkaisuksi rauhoittaminen.
Annetaan asiakkaan istua paikalleen ja
rauhoittua, eikä omalla käytöksellä lisätä
hänen hermostumistaan.
Pentinmäen mielestä stressiä on kahdenlaista.
– On hyvää ja huonoa stressiä. Hyvä
syntyy uusista tilanteista ja haasteista. Vaikea keli lisää adrenaliinia suoniin, ja fiilis
on ihan erilainen kuin kesäkeleillä ajaessa.
– Huono stressi syntyy kiireessä ja
muissa paineissa, kun yhden asian mentyä
pieleen toteutuu Murphyn laki ja muutkin menevät.
Stressin laukaiseminen työaikana onnistuu Pentinmäeltä yleensä hyvin.
– Jos jostain syystä alkaa stressata,
moottoritielle päästyä on sitten aikaa rauhoitella. Kotioloissa ja vapaalla täytyy purkaa kaikki ylimääräinen pois ja tyhjentää
mieli.
Perusteelliseen rentoutumiseen Pentinmäellä on pari mainiota konstia.
– Minulla on naapurinmiehen kanssa
pieni metsäpalsta. Puitten teko on täysin
työn vastakohta, jossa pääsee sirkkelin
ääreen teutaroimaan rankojen ja halkojen kanssa.
Stressiä laukaisee myös musiikin
kuuntelu. Vanha tanssimusiikki ja 60-80
-lukujen oikea rokki ovat Pentinmäelle
mieleisiä nautintoja.
LEPÄÄ JA RENTOUDU!
Länslinjojen kuljettaja Janne Taskinen
on työskennellyt bussialalla vasta nelisen
SELÄTÄ STRESSI!
■ Kiireen keskellä pysähdy, ja arvio tilanne rauhassa
■ Tunnista omat rajasi sekä voimavarasi. Mikä juuri sinulle aiheuttaa stressiä?
Miten stressioireet näkyvät sinussa? Mikä saa sinut rentoutumaan?
■ Huolehdi ihmissuhteistasi ja ota vastaan ystävien ja läheisten tarjoama tuki.
■ Pyri eroon murehtimisesta - vatvomisen sijaan etsi konkreettisia ratkaisuja
tilanteeseen.
■ Liiku itseäsi kuunnellen ja voimavarojesi rajoissa - liikunnan vastapainona
muista lepo ja rentoutuminen.
■ Nuku riittävästi.
■ Syö terveellisesti ja säännöllisesti.
■ Käytä alkoholia vain kohtuudella.
■ Tarkastele itselle asettamiasi vaatimuksia ja mieti, voitko suhtautua itseesi
lempeämmin.
■ Pyri järjestämään työolosuhteet vähemmän kuormittaviksi - suunnittele ajankäyttösi paremmin. Aseta tehtävät tärkeysjärjestykseen. Mieti, voitko luopua
jostain. Pyydä tarvittaessa apua.
■ Usko omaan kykyysi hallita stressiä ja vaikuttaa elämääsi
■ Hae tarvittaessa apua terveydenhuollon ammattilaisilta
Lähde: yths.fi/terveystieto_ja_tutkimus/terveystietopankki/112/stressi
vuotta. Hän vaihtoi teollisuusammateista
tienpäälle asiakkaita palvelemaan ja on
ollut valintaansa tyytyväinen. EB-vuoroja
Taskinen alkoi ajaa heti valmistuttuaan, ja
nyt työnkuvaan kuuluu sekä pikavuoroja
että seutuliikennettä.
EB-koulutuksissa Taskinen on ollut
puolisen tusinaa kertaa.
– Koulutukset ovat hyvä asia. Kyllä
kaikki kurssipäivät ylläpitävät ja parantavat ammattitaitoa sekä piristävät tarjoamansa vaihtelun vuoksi. On myös työnantajan etu. että meitä koulutetaan, hän
sanoo.
Stressiinkin liittyvä koulutuspäivä yllätti Taskisen:
– Päivä oli huomattavasti kiinnostavampi, fiksumpi ja asiallisempi kuin etukäteen kuvittelin, Taskinen myöntää.
Vireyteen ja omaan hyvinvointiin liittyneet osiot tekivät häneen erityisen vaikutuksen.
– Suurin anti oli tajuta, kuinka tärkeää työssä jaksamisen kannalta on myös
levätä ja rentoutua. Samoin säännöllisten
ruokailujen ja taukojen pitämisen tärkeys
tuli hyvin esille.
Stressiä Taskinen sanoo kokevansa
ajoittain. Tampere-Helsinki -välillä lii-
SPainekattila porisee. Janne Taskinen (vas.) kertoilee kuulumisiaan asiakkaan roolissa ja kuljettajan osassa Olli Turunen yrittää keskellä paneutua viestin kuunteluun. Niko Flygare ja Saska
Suojoki tuottavat parhaansa mukaan häiriötekijöitä.
kenne ja kelit asettavat omat paineensa.
Hetkittäisiä kiiretilanteita syntyy vaikkapa siitä, jos asiakkaan matkalaukut ovat
kateissa ja jatkoyhteys kaiken lisäksi katkennut.
– Hetkellisiä stressitilanteita tulee. Ne
liittyvät lähinnä väsymykseen ja hetkiin
ennen lounastaukoa.
Taskinen uskoo kuitenkin pystyvänsä
piilottamaan stressinsä likimain kaikissa
asiakastilanteissa. ■
Osta edullisesti suoraan netissä!
www.rkv.fi
Ra
Rauhallista
Rauhallist
sta
ta Joulua ja
Menestyksekästä
Mene
est
sty
tyyks
kse
sekä
käst
stä
tä Uutta
Uutt
Uuttta
tta
t Vuotta
V
Vuott
Vuo
Vu
ott
tta
tta
a 201
20
01
15!
5!
Onnin Auto Oy
Malmin Kauppatie 46, 00730 Helsinki
Puh. 010 281 7000
Fax. 010 281 7099
www.onninauto.fi
[email protected]
XStadin Ammattiopiston opiskelijat Nico
Bertula ja Jonne Lindfors harrastavat vapaa-ajalla rockia. Tavoitteena on koulutuksen jälkeen työpaikka
tien päällä.
Logistiikan
perustutkinto –
suora tie
bussialalle
Bussialasta kiinnostuneen yläkoululaisen on nykyisin
helppo suunnata kohti ammattia linja-autojen parissa.
Opiskelijat kiittävät kolmivuotisen koulutuksen
monipuolisuutta.
TEKSTI JA KUVAT PETRI P PENTIKÄINEN
M
ihin lähtisi opiskelemaan, kun peruskoulu päättyy? Tätä on joka kevät miettinyt jokainen 15-vuotias. Takavuosina bussiala jäi tässä tilanteessa
turhaksi haaveeksi. Ala menetti monia
kiinnostuneita nuoria, sillä ajokortin sai
vasta 21-vuotiaana, eikä esimerkiksi linja-autonkuljettajaksi ollut selkeää opintopolkua.
Alan onneksi tämä tilanne on historiaa. Ajokortti-ikä on alentunut, ja logistiikan perustutkinto tarjoaa suoran, kolmivuotisen tien linja-autonkuljettajaksi.
Koulutuksia on tarjolla kahdessatoista oppilaitoksessa eri puolilla maata.
Helsingin Roihupellossa sijaitsevassa Stadin Ammattiopiston toimipisteessä
opiskelevat Nico Bertula ja Jonne Lindfors
laittoivat haussa logistiikan ensimmäisek28
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
si vaihtoehdoksi. Molemmilla oli kuljetusalaan selkeä kiinnostus, ja opiskelupaikan
valinta tuntui helpolta.
- Ei ole valinta kaduttanut. Täällä on
hyvät opettajat, ja rentoa porukkaa, Nico
ja Jonne sanovat.
ISON AUTON MITAT YLLÄTTIVÄT
Bertula ja Lindfors ovat molemmat
19-vuotiaita. Opiskelu alkoi syksyllä 2013,
ja nyt menossa on toinen vuosi kolmesta.
Sisällöltään kaikille samanlaisen ensimmäisen vuoden jälkeen oppilaat erikoistuvat oman mielenkiinnon mukaan logistiikka-alan erilaisiin osa-alueisiin.
Nico ja Jonne olivat olleet jo kouluun
tullessaan kiinnostuneita bussialasta, joten valinta oli selvä. Nyt opinnot tähtäävätkin linja-autonkuljettajan ammattitaitoon. Kuorma-autolla on jo ajettu, ja bussin vuoro tulee pian. Molemmat muistavat
tarkkaan ensimmäisen ajokokemuksen
raskaalla ajoneuvolla.
- Se oli jännä fiilis. Oli hyvä, kun oli
ensin treenattu ajamista kentällä. Kyllä siinä aluksi oli vähän pihalla. Ison auton kokoa ei osaa heti hahmottaa, ja sitten osuu
kanttareihin, Nico Bertula muistelee.
Ensimmäinen opiskeluvuosi on oppilaille monipuolinen kattaus kuljetusalan
erilaisia mahdollisuuksia. Alussa on paljon tavaralogistiikkaa ja ajoneuvotekniikkaa, koska liikenteessä tapahtuva ajoharjoittelu alkaa vasta myöhemmin. Niinsanottuina hallipäivinä ehditään opetella esimerkiksi trukkien ja kaivurien käsittelyä.
Teoriaopiskelussa korostuvat alkuvaiheessa yleisaineet, kuten kielet ja matematiikka. Nico ja Jonne ovat kokeneet runsaan teorian joskus väsyttävänä.
- Perusaineet tuntuvat turhalta toistolta. Äidinkielen, matikan tai ruotsin tun-
neilla on opiskeltu suunnilleen samoja
asioita kuin peruskoulussa, Jonne sanoo.
Toisaalta niillä, joita ei yläasteella ehkä kiinnostanut lukea, on mahdollisuus
parantaa tietojaan. Kieliaineisiin on jonkin verran sisällytetty myös kuljetusalan
termejä.
OPISKELIJAT TYÖLLISTYNEET HYVIN
Stadin Ammattiopiston kouluttaja Tomi
Turkkelin pitää logistiikan perustutkin-
toa kokonaisuudessaan onnistuneena konseptina. Linja-autonkuljettajan tutkinnon
osalta vaativinta on aikataulu. Laki vaatii
ennen ajotutkinnon suorittamista 60 opintoviikon erikoistumisopinnot. 120 opintoviikon kokonaisuudesta se on iso osa.
- Käytännössä ajokortit saadaan kolmannen vuoden toiseksi viimeisellä jaksolla. Lisäksi osa oppilaista täyttää 18
vuotta vasta kolmannen vuoden syksyllä.
Suurin osa logistiikan perustutkinnon
suorittajista tulee suoraan peruskoulusta.
Jotkut ovat voineet pitää välivuoden tai
vaihtaneet opintosuuntaa. Tällaisille oppilaille voidaan saada ajokortit jo aikaisemmassa vaiheessa. Eritahtisuudesta on myös
hyötyä, kun kaikki opiskelijat eivät ole
suorittamassa ajokortteja samaan aikaan.
Linja-autonkuljettajan opinnoissa Tomi Turkkelin pitää keskeisinä hyvän, turvallisen ajotavan omaksumista ja asiakaspalvelua. Stadin Ammattiopiston oppilaista useimmat menevät töihin HSLliikenteeseen, joten koulutusta annetaan
myös pääkaupunkiseudun Buscom-järjestelmään.
- Myös linjareittejä opetellaan jo koulutuksen aikana. Näin kuljettajat ovat valmiimpia työelämään.
Linja-autonkuljettajakoulutuksen suorittaneet ovat sijoittuneet alan yrityksiin
hyvällä prosentilla.
- Kaikki, jotka ovat hoitaneet opiskelunsa kunnolla, ovat työllistyneet, Turkkelin sanoo.
”ENNAKKOLUULO, ETTÄ ON
PASKAHOMMAA”
Nico Bertulan ja Jonne Lindforsin kokemuksen mukaan tavaraliikenne tuntuu
koululla kiinnostavan useampia kuin bussiala. Se ihmetyttää molempia.
- Jostakin on tullut sellainen ennakkoluulo, että linja-autonkuljettajan työ on
paskahommaa, Nico sanoo.
- Kuitenkin linja-autonkuljettajan
homma on oikeasti siistimpää, ja siinä on
myös parempi palkka kuin tavaraliikenteessä, Jonne jatkaa.
Linja-autoala on myös palveluala, ja
asiakaspalvelua on käyty läpi teoriaopetuksessa. Jonne uskoo, ettei asiakaspalve- X
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
29
X lun suhteen tule työelämässä ongelmia.
Myös Nico vakuuttaa pärjäävänsä kaikenlaisten ihmisten kanssa.
Jonnella on tarkoitus hakeutua valmistumisen jälkeen linja-autonkuljettajaksi
HSL-alueen paikallisliikenteeseen. Nicolla
tavoitteena on kaukoliikenne.
KOULUTUS ANTOI EVÄÄT
BUSSIALALLE
Turussa logistiikan perustutkinnon suorittanut Tuukka Hätinen aloitti keväällä
2014 työt linja-autonkuljettajana Nobina Finland Westillä Espoossa. Sitä ennen
hän ajoi pari kuukautta Nyholmilla linjaa
Logistiikan perustutkinto
L
ogistiikan perustutkintoon voi hakea peruskoulun jälkeen. Opiskelu kestää kolme vuotta.
Tutkinnossa on kolme koulutusohjelmavaihtoehtoa: kuljetuspalvelut,
varastopalvelut ja lentoasemapalvelut. Tutkintojen nimikkeet ovat autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja, linja-autonkuljettaja, varastonhoitaja ja
lentoasemahuoltaja.
Tutkinnossa on 120 opintoviikkoa. Niistä ammatillisia opintoja on 90 opintoviikkoa, ammattitaitoa täydentäviä opintoja 20 opintoviikkoa ja vapaasti
valittavia opintoja 10 opintoviikkoa. Työssäoppimisjakso on vähintään 20
opintoviikkoa. ■
30
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Turku-Paimio.
Logistiikan perustutkintoon nyt
20-vuotias Hätinen hakeutui, koska hän
on aina ollut kiinnostunut ajamisesta.
Koulun alkaessa Hätinen ei vielä tiennyt,
mille logistiikan alalle erikoistua. Ensimmäinen vuosi antoi aikaa miettiä valintaa.
Linja-autoalaa käsiteltiin Hätisen mielestä monipuolisesti: esimerkiksi asiakaspalvelua, turvallista ajamista, kaupunkiliikennettä, kaukoliikennettä ja tilausajon
suunnittelua.
– Olen pärjännyt linja-autonkuljettajan ammatissa niillä tiedoilla, mitä sain.
Mikään ei ole töissä ollessa tuntunut erityisen vaikealta.
Linja-autonkuljettajan ammatissa Hätinen pitää paitsi ajamisesta, myös ihmisten parissa työskentelystä.
– Onnistumisista asiakaspalvelutilanteissa tulee hyvä mieli. Kiitosta on aina
mukava saada. Ilman asiakkaita ei olisi
SMatka kohti D-kortin suorittamista alkoi kuorma-auton ajoharjoituksilla. Jonnesta ja Nicosta
vaativinta oli aluksi ajoneuvon mittojen ymmärtäminen.
huomannut varikolla liikkuessaan olevansa selvästi keskimääräistä nuorempi.
– Työn saannin kannalta alan korkea
keski-ikä on varmaankin hyödyksi nuorille kuljettajille. Mutta sukupolvien välillä
on väkisin kuilu, ei ole oikein samat puheenaiheet kuin vanhemmilla kuljettajilla.
Vapaa-ajallaan Hätinen tekee rap-mu-
tätä työtäkään.
Hätinen on huomannut, ettei asiakaspalvelua voi täysin oppia koulun penkillä.
Vaikka sitä käsitellään logistiikan perustutkinnossa, käytäntö vasta opettaa.
NUORI KULJETTAJA ON YHÄ
VARIKOLLA POIKKEUS
Linja-autoalan vaihtelevat työajat ovat olleet pieni yllätys.
– En odottanut, että tämä olisi mitään
kahdeksasta neljään työskentelyä, mutta
ennakkokäsitys oli, että kuljettajilla olisi melko samankaltaisia työpäiviä koko
viikon. Jos on töissä kuudesta kuuteen,
ei paljon vapaa-aikaa jää, mutta toisaalta lyhyet päivät ovat vastapainona, Hätinen sanoo.
Nobinalla on ollut logistiikan perustutkinnon myötä jopa 18-vuotiaita linjaautonkuljettajia. Alalla keski-ikä on kuitenkin edelleen korkea. Hätinenkin on
WTuukka Hätinen suoritti
logistiikan perustutkinnon
Turussa, ja
nyt hän ajaa
linja-autoa
Nobinalla.
Koulutus antoi Hätisen
mielestä hyvät
eväät ammattiin.
siikkia ja pelaa nettipelejä. Jatko-opiskelu
saattaa tulevaisuudessa kiinnostaa. Logistiikan perustutkintoa hän suosittelee mielellään koulutuspaikkaa valitseville.
- Jos pitää tien päällä olemisesta ja
asiakaspalvelusta, kannattaa ehdottomasti hakea. ■
TIE LIIKENNEYRITTÄJYYTEEN
– AEL
Tavaraliikenteen yrittäjyys
13.4.–7.5.2015 • 26.10.–18.11.2015
Koulutuksen yhteydessä on mahdollisuus
suorittaa Traktoriliikenteen yrittäjyys.
Bussiliikenteen yrittäjyys
12.1.–6.2.2015 • 24.8.–18.9.2015
Taksiliikenteen yrittäjyys
2.–20.3.2015 • 28.9.–16.10.2015
Koulutukset järjestetään ma–pe Helsingissä Malminkartanossa.
Kysy edullista majoitusta AEL Hotellista.
www.ael.fi/liikenne
Lisätietoja Katri Kuri, puh. 050 3742 193, katri.kuri@ael.fi
AEL, KAARNATIE 4, 00410 HELSINKI,
Puh. 09 53071, www.ael.fi
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
31
Yritysjohdon
valmennusohjelman
ryhmää voisi kuvailla
otsikon mukaisesti Pentti
Saarikosken sanoin.
”Tulimme eri teitä,
samalle laiturille.” Onko
sama toimiala riittävän
vahva yhteinen nimittäjä,
jotta lopputuloksena on
onnistunut toteutus? Vai
onko meneillään oleva
murros yhteishenkeä
lisäävä tekijä? Antti
Kutila ja Tommi Pyöriä
tekevät välitilinpäätöstä
tähänastisista
opiskelukokemuksistaan.
Eri teitä, sama
yritysjohdon valm
TEKSTI AULI TOIVONEN
B
ussimaailma näyttäytyy hyvin
erilaisena eri puolilla Suomea
ja eri liikennetyyppien suunnasta katsottuna. Meneillään
olevassa yritysjohdon valmennuksessa on erilaisia lähestymiskulmia yhtä monta kuin on osallistujiakin.
Jokaisella osallistujalla on omanlaisensa
persoona ja temperamentti. Ehkäpä nykyisenlaisessa myllerryksessä yrittäjien ja
yritysjohdon on oltava eräänlaisia omantiensä kulkijoita pärjätäkseen bisneksessä
ehjin nahoin. Myöskään kolmatta yrittäjäpolvea edustavan Antti Kutilan ja alun perin eteläkarjalaisen Tommi Pyöriän tarinat
eivät juuri toisiaan muistuta.
Tuusulanväylällä Mäntsälästä Helsinkiin kiirehtivä Ventoniemen bussi juuttuu
onnettomuuden aiheuttamaan ruuhkaan.
Porttipahtaalla Kutilan Liikenteen bussinkuljettaja törmää myös aamuruuhkaan.
Tiellä seisoskelee porotokka, joka tuntuu
olevan sitä mieltä, että tämäpä tienpätkä
on nyt meidän. Samanaikaisesti Ventoniemi Oy:n konttorilla Hyvinkäällä toimitusjohtaja Tommi Pyöriä ja Kutilan Liikenne Oy:ssä Rovaniemellä Antti Kutila
pyörittelevät ensi vuoden budjettia. Eri
kokoluokan yritykset, mutta samanlaiset
ilot ja murheet. Valitettavasti pöydässä
on myös kosolti yhteiskunnallisia epävarmuustekijöitä varjostamassa suunnitelmien tekemistä.
32
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
S– Välillemme on kehittynyt luottamus, jonka ansiosta asioista voidaan keskustella aidosti, suoraan ja tasapuolisesti erilaisia näkökulmia esiintuoden, Tommi Pyöriä kertoo.
YHDEKSÄNSATAA KILOMETRIÄ ON
VAIN HIDASTE
Kouluaikana Antti Kutila oli kiinnostuneempi jalkapallon pyöreydestä kuin läksyjen tekemisestä. Jalkapallon lisäksi kaikki liikkuminen kiinnosti nuorta miestä.
Yhteistä niille oli tekemisen meininki paikallaan ahertamisen sijaan. Peruskoulun
jälkeen Antti kävi kauppaopistoa, mutta
intohimo jalkapalloon sysäsi opintojen
päättämisen hamaan tulevaisuuteen.
– Liikenneyrittäjäkoulutukseen oli jo
helpompi motivoitua, Antti muistelee kahdeksan vuoden takaista koulutusta. Ennen
meneillään olevan yritysjohdon valmennusta Antti osallistui ELY-keskuksen organisoimaan PK-yritysten johtamiskoulutukseen: – Ajoitus oli kannaltani hyvä,
sillä ELY-keskuksen koulutus keskittyi samoihin aiheisiin. Viime syksyn strategioiden ja visioiden pyörittelyssä olisi saattanut mennä sormi suuhun, ellei niitä olisi
tullut pohdituksi jo aiemmin.
Antti hoitaa perheyrityksessä Kutilan
Liikenne Oy:ssä ajojärjestelyn. Ajojärjestelijän tehtävänkuva on hyvin paljon tekijänsä näköinen ja se kuultaa myös Antin
puheesta.
– Huolehdin siitä, että kuljettajat ovat
oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikealla
kalustolla ja fiksussa järjestyksessä edeten.
Lääniä riittää organisoitavaksi, sillä
toisinaan toimintakenttä ulottuu Jäämereltä Välimerelle ja Siperiasta Atlantille.
Lähes päivittäin siihen kuuluu myös kuljettajan ja kasöörin tehtäviä.
Antille Yritysjohdon valmennuspäivä merkitsee heräämistä aamuvarhaisella klo 4:00 ja lähtöä Rovaniemi-Helsinki
–lennolle. Lähipäivinä perheyrityksessä
on yksi avainresurssi vähemmän
puurtamassa, joten satsaus edellyttää
muiden venymistä. Niin henkisistä kuin
taloudellisista sijoituksista huolimatta
lle laiturille –
ennus yhdistää
tämiseen ei jättänyt rauhaan.
– Katselin aikoinaan, kun Eteläpään
Olli korjasi Boxer-Scaniaansa. Kiinnostuneen apupoikakandidaatin huomatessaan
hän huikkasi minulle, että mees poika painamaan jarrua, Tommi muistelee.
Siitä alkoi elämäniän kestävä tunneside bussialaan. Vuosituhannen alkupuolella Tommi hakeutui Ventoniemelle kehittämis- ja projektitehtäviin. Muutaman
vuoden kiertolenkin jälkeen Tommi palasi
viime keväänä Hyvinkäälle ja johtaa tällä
hetkellä noin sadan työntekijän yritystä.
Hyvällä syyllä hän voisi kutsua johtavansa myös ”management by driving” –periaatteella, sillä Tommi tarttuu aika-ajoin
linja-auton rattiin ja suuntaa joko linjalle tai tilausajoon. Kuorolaulua harrastava
toimitusjohtaja saattaisi myös tervehtiä
asiakkaita tai alaisiaan laulaen, mutta jättää laulun kuitenkin konserttiareenoille.
AITOA KESKUSTELUA JA TIEDON
RAKENTAMISTA YHDESSÄ
SKilometrejä, joissa ei tarvita digipiirturia eikä turvatarkastuksia. Antti lykkii hiihtoladulla talven
aikana toista tuhatta kilometriä.
Antti toteaa, että kertaakaan ei ole
harmittanut lähteä lähipäiviin Helsinkiin.
– Aina on jotakin takkiin tarttunut.
Kotimatkalla päänupissa on jo ollut pientä
ruuhkan poikasta, kun on alkanut miettiä
kuinka päivän aikana kuulleita juttuja
voisi soveltaa omaan yritykseen, Antti
sanoo.
JARRUN PAINAMISESTA SE ALKOI
Tommi Pyöriä, Ventoniemi Oy:n toimitusjohtaja, suoritti kauppatieteiden maisterin tutkinnon vuonna 2000 pääaineena johtaminen ja informaatioteknologia.
IT-maailma yhdistettynä yrittäjyyteen oli
viedä miehen mennessään, mutta onneksi
pikkupoikana saatu ”rokotus” ratinpyörit-
Oppisopimusrahoituksen edellyttämä
tutkintotavoitteisuus aikatauluttaa ja rytmittää sopivasti opiskelua. Vaikka kaikki
opintoihin liittyvät tehtävät sidotaankin
oman yrityksen kehittämiseen, itseohjautuvuus saattaisi olla kovilla ilman tutkintotavoitetta. Keskimäärin joka toinen
kuukausi olevat lähipäivät ovat hitsanneet
osallistujat hyvin yhteen.
– Välillemme on kehittynyt luottamus,
jonka ansiosta asioista voidaan keskustella
aidosti, suoraan ja tasapuolisesti erilaisia
näkökulmia esiintuoden, Tommi kertoo.
– Olemme kaikki omia persooniamme hyvinkin erilaisine taustoinemme. Jos
olisimme hyvin homogeeninen ryhmä,
saattaisi uhkana olla turhanpäiväinen hymistely asioille.
– Samanlaisten asioiden kanssa painimme, mittasuhteet vain voivat olla vähän erilaiset, Antti vakuuttaa.
Tiedon ”kaataminen” behavioristisin
menetelmin osallistujien niskaan on historiaa. Oppiminen ja uusien asioiden sisäistäminen edellyttää aktiivista vuorovaikutusta. Luennoitsija on katalysaattori, joka tuuppaa reaktion liikkeelle. Tämä
reaktio on osallistujien välistä keskustelua,
ideointia, arviointia, kehittelyä mausteena
positiivinen suhtautuminen muihin ihmisiin ja asioihin. Yritysjohdon valmennuksessa vallitsevan hengen ovat myös luennoitsijat saaneet tuta. Aikaa keskustelulle
on jäätävä ja sen ajan vaalimisesta ryhmä
kyllä pitää huolen.
Lähipäivien jälkeen aiheet pyritään vie- X
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
33
LI NJA-AUT O LIITTO
X
mään oman yrityksen arkeen.
– Keväällä pidetty tulevaisuuden ennakointi –päivä avautui
kunnolla vasta, kun avainmuutostekijöitä ja heikkoja signaaleja
oli pohdittava oman yrityksen kohdalla, Antti kertoo.
MENTORI SPARRAAJANA
Oppisopimuskoulutukset on suunniteltu siten, että lähipäivien
välisenä aikana opiskelijaa ei jätetä yksin vaan hänen sparraajanaan toimii mentori. Yrittäjällä mentorina voi toimia yrityksen
ulkopuolinen henkilö ja hänen ei tarvitse olla samalta alalta.
Antin mentorina toimii Risto Koivula, joka omien sanojensa
mukaan on yrityksen ”jokapaikan jantunen”.
Riston kokemus ja sen myötä hankittu hiljainen tieto ovat
mainio yhdistelmä Antin taustatueksi. 53 vuotta bussialaa, 20
vuotta yrittäjyyttä, näyttötutkintomestarin koulutus ja aimo
ripaus huumorintajua – tämän parempaa taustaa ei mentorille osaisi toivoa.
– Seuratessa Antin opiskelun kehittymistä motivoituu itsekin asioiden pohtimiseen eri tavalla. Ajan tasalla on pysyttävä. Meneillään on suurimmat muutokset mitä minun aikanani
bussialalla on ollut, Koivula toteaa vakavoituen.
YHTEISTYÖ EI MITTAA VÄLIMATKOJA
Lähipäivien yhteydessä jää aikaa myös ”käytäväpuheille”. Mahdollisuuksien mukaan opiskelupäivää jatketaan istumalla iltaa
yhdessä.
– Bussialalla on olemassa vahva yhteistyön perinne. Poteroihin ei olla kaivauduttu sen paremmin hyvinä kuin huonoinakaan aikoina, Tommi valottaa hyvää yhteishenkeä.
Myös Antti painottaa verkostoitumisen merkitystä. Hänen
puheestaan kuultaa pohjoisen ihmisen luontainen hakeutuminen yhteistyöhön muiden kanssa.
– Täällä on turha pitää 50 autoa pihalla, jos niitä tarvitaan
muutaman kerran vuodessa, Antti selittää: – Tarpeen mukaan
kilautetaan kavereille tai vastataan toisten avunpyyntöön. Eipä
se yhteistyö sen kummempaa ole.
Syystäkin Kutilan Liikenteen huoneentaulussa ovat sanat
”joustavuus, luotettavuus, yhteisöllisyys”. Niitä sanoja eletään
arjen totuuksiksi.
AIKAA AJATUKSILLE
Sekä Tommi että Antti näyttivät vahvaa plussaa yritysjohdon
valmennuksen tähänastiselle toteutukselle. Marraskuun lähipäivässä bussiyrittäjien puheenvuoron käytti Tapio Vekka. Tommin mukaan Tapio toi esiin tärkeän näkökulman:
– Teillä on hetki aikaa irtautua arjesta ja pysähtyä miettimään oman yrityksen asioita.
Työelämä, perhe ja vapaa-aika ovat kolme tukipilari, joiden
on oltava tukevalla jalustalla ja keskenään tasapainossa. Työssä sekä Tommin että Antin saattaa kohdata ratin takaa, mutta
vapaa-ajalla toinen nousee ilmaan ja toinen puskee pitkälle vedessä ja maalla. Tommin pitkäaikainen harrastus liittyy maanpuolustukseen ja hän toimii aktiivisesti Ilmavoimien Viestikilta
ry:ssä. Antti puolestaan on jättänyt pallon potkimisen vähemmälle ja kamppailee sen sijaan itsensä kanssa triathlonilla. Uintia, pyöräilyä ja juoksua muiden merkkimiesten tapaan.
BAK:n koordinoima bussiyritysjohdonkehittämisohjelma
AEL:n toteuttamana jatkuu vuoden 2015 loppuun. ■
34
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Linja-autoliitto vaikuttaa –palstalla nostetaan esiin joitain LAL:n viimeaikaisista
lausunnoista, kirjelmistä ja vaikuttamistoimenpiteistä. LAL:n tällä palstalla esiin
nostetut ja muut lausunnot ovat kokonaisuudessaan luettavissa nettisivuilla www.
linja-autoliitto.fi
LAL:n lausunto LVM:lle
ASIA: JOUKKOLIIKENNELAIN MUUTTAMINEN
Pyydettynä lausuntona Linja-autoliitto lausuu mm. seuraavaa:
Linja-autoliikenteen sääntelyä, rahoitusta ja ohjausta on tarpeen muuttaa nopealla aikataululla:
1) turvaamalla markkinaehtoisen liikenteen edellytyksiä
poistamalla PSA-liikenteen suoja ilman siirtymäaikaa.
2) toteuttamalla linja-autoliikenteen julkisen rahoituksen
mahdollisuus ns. yleisellä säännöllä ja palvelusetelijärjestelmällä.
3) ohjaamalla Liikennevirasto luopumaan ns. Waltti-järjestelmän käyttöönotosta valtion ostamassa liikenteessä markkinaehtoisen linja-autoliikenteen turvaamiseksi kaupunkiseutujen
ulkopuolella aidolle kilpailulle.
PSA-liikenteen suojan poisto
LAL pitää erittäin myönteisenä sitä, että ehdotuksessa esitetään
poistettavaksi joukkoliikennelaista mahdollisuus reittiliikenneluvan hylkäämiseen sillä perusteella, että haettu liikenne aiheuttaisi jatkuvaa ja vakavaa haittaa palvelusopi-musasetuksen
mukaiselle liikenteelle. Muutos mahdollistaa markkinaehtoisen
liikenteen kehittämisen ja avaa markkinoita markkinaehtoiselle liikenteelle.
Markkinaehtoinen liikenne tulisi olla ensisijainen vaihtoehto markkinoiden kaikilla osa-alueilla henkilöliikennepalveluiden järjestämisessä. Linja-autoliiton näkemyksen mukaan
henkilökuljetuspalveluiden järjestämisessä olisi aina selvitettävä markkinaehtoisen palvelun saatavuus ja hyödynnettävä
näin syntyvä palvelutarjonta.
Julkisen rahoituksen mahdollistaminen
Hallituksen esityksestä joukkoliikennelain muuttamiseksi puuttuvat säännökset siitä, miten
1) sallitaan kansallisesti palvelusopimusasetuksessa tarkoitetun yleisen säännön käyttö ja
2) tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset ns. palveluseteleiden käyttöönottoa varten.
Molemmilla julkisen rahoituksen välineillä voidaan turvata linja-autoliikenteen nykytaso ja edistää henkilöliikenteen
markkinan kehittymistä ilman julkisen sektorin lisärahoitusta.
Yleinen sääntö nykyisessä taloudellisessa tilanteessa toisi
mahdollisuuden ja keinon säilyttää kaupunkiseutujen ulkopuolista linja-autoliikennettä ja ylläpitää yrittäjyyttä ja alan työllisyyttä. Linja-autoalan työpaikat varsinkin harvaan asutuilla
seudulla ovat tällä hetkellä vaarassa hävitä, kun kuntien ja ELYkeskusten mahdollisuudet ostaa liikennettä ovat heikentyneet.
VAIK U T TA A
LINJA-AUTOLIITON
YHTEISTYÖJÄSENET
Markkinoiden toiminnan turvaaminen
Liikenne- ja viestintäministeriön tulisi varmistaa Liikenneviraston tulosohjauksella, että valtio ei ota ns. Waltti-järjestelmää
käyttöön ELY:jen ostoliikenteessä. Jos Waltti-järjestelmä otetaan
käyttöön ELY-liikenteessä, heikentää se olennaisesti markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä. Waltti-järjestelmän
käyttöönotto jakaisi kaupunkiseutujen ulkopuolisen linja-autoliikenteen kahteen eri järjestelmään, joista kumpikaan ei olisi
elinvoimainen eikä taloudellisesti tehokas. Seurannaisvaikutusten osalta on myös otettava huomioon, että kielteiset vaikutukset ulottuvat myös pikavuoroliikenteeseen vähentäen kaiken
linja-autoliikenteen palvelutarjontaa ja kannattavuutta.
Waltti-järjestelmää ei saa EU-oikeudesta johtuen käyttää
markkinaehtoisessa liikenteessä, mikä johtaa edellä kuvattuihin kielteisiin seurauksiin. Jos valtio kuitenkin osallistuu Walttijärjestelmän kautta kilpailuneutraliteettia vaarantavalla tavalla
EU:n yhteismarkkinoille, muodostaa se myös merkittävän taloudellisen riskin kielletystä valtiontuesta ja mahdollisen hankintaoikeudellisen ongelman ns. in-house -aseman menettämisestä
julkisissa hankinnoissa.
Muut hallituksen esitystä koskevat lausumat
LAL viittaa markkinaehtoisen liikenteen ensisijaisuutta ja julkisen rahoituksen kohdentamisesta markkinaehtoiselle liikenteelle
liittyvien esityksiemme osalta kesällä antamaamme lausuntoon.
Reittiliikennelupamenettelyjen ja määräaikojen osalta viittaamme myös aikaisemmin antamaamme lausuntoon.
LAL pitää myönteisenä, että esityksen perusteluissa on otettu huomioon Linja-autoliiton näkemykset tilausajoliikenteen
määrittelyssä. Lisäksi LAL pitää myönteisenä, että Linja-autoliiton esitykset harmaan talouden torjunnassa on otettu huomioon lakiesityksessä.
Tietojen luovuttamista koskeva 57 §:n osalta LAL viittaa
aikaisemmin annettuun lausuntoomme. Pidämme ongelmallisena tilannetta, että Liikennevirastolle annetaan valtuudet antaa määräyksiä tietojen toimittamisen yksityiskohtaisuudesta.
Käytännössä tilanne johtaa siihen, että liikenteenharjoittajien
työmäärä tietojen toimittamiseksi lisääntyy entisestään. Järjestelmää tulisi ennemmin kehittää yhdessä yrittäjien kanssa ja
ottaen paremmin huomioon lain 22 §:n mukainen sääntelyjärjestelmä.
Liikenneviraston ohjausvaltaa suhteessa toimivaltaisin viranomaisiin ei tule laajentaa eikä säätää laintasolla (uusi 10
a §). Liikenneviraston kyky ja edellytykset edistää markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytyksiä ovat aiemman toiminnan
perusteella osoittautuneet heikoiksi. ■
AEL
Aktiva, Etelä-Karjalan aikuisopisto
Etelä-Savon Koulutus Oy/Etelä-Savon
Ammattiopisto (ESEDU)
JAKK
Jyväskylän Aikuisopisto (JAO)
Aikuiskoulutuskeskus, Kouvola
Lapin Ammattiopisto
Satakunnan Koulutuskuntayhtymä Sataedu
TTS-Työtehoseura
Ylä-Savon Ammattiopisto
Koulutuskeskus Salpaus
Salon seudun aikuisopisto
Tampereen seudun Ammattiopisto - TREDU
Turun ammatti-instituutti
Vantaan Ammattiopisto Varia
Auto-Way Oy Ltd
A-Vakuutus Oy
Busland Oy
Carrus Delta Oy
Colmec Oy
Continental Rengas Oy
Dafo Oy
Fara Oy
Fennia Keskinäinen vakuutusyhtiö
Fleggaard Tours
Hanmak Oy
Hiihtokeskus Himosvuori Oy
Kahvila-ravintola Härkäpakari
Intrum Justitia Oy, Arvonlisäveropalvelut
JCDecaux Finland Oy
Kaha Oy
Kahvilaravintola Ykköspesä Oy
Kiitokori Oy
Kutters Stiftelse sr
Lomakylä Timitraniemi Oy
Macons Oy
Mastercom Oy
Oy Matkahuolto Ab
Neste Oil Oyj
Nordea Rahoitus Suomi Oy
Paikallisliikenneliitto ry
Piirla Oy
Pohjola Pankki Oyj
Proventia Emission Control Oy
Raskasosapalvelu J. Eljander Oy
Riekkoparvi Oy
Scania Suomi Oy
Scannotec Oy Ab
Seaside-Restaurant Tullimakasiini
Skapat Energia Oy
SOK/ABC -ketjuohjaus
Spheros-Parabus Ltd
St 1 Energy Oy
Suomen Linja-autohistoriallinen seura ry
Suomen Matkailun Alueorganisaatioiden
Yhdistys - SUOMA ry
Suomen Messut/Messukeskus
SynergyBus
Tampereen Autovaraosa TAVO Oy
Oy Teboil Ab
TechnoSmart Oy
Teosto
Topper Uniform
Traffica Oy
Oy Trans-Meri Ab
Transplan Oy
Turris Hotelli Leikari
YTM-Industrial Oy
Vakiovarusteet Oy
Vehico Oy
Veho Group Oy Ab
VDL Bus Coach Finland Oy
Viking Line Oyj Abp
Voitelukeskus Tonttila Oy
Volvo Finland Ab
VV-Auto Group Oy
Örum Oy Ab
Ålands Bussförbund r.f.
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
35
Hannu 45 vuotta korimiehenä
Sähköseikkailuja ja
ovioivalluksia
Ovet, sähköpuoli, lämmitys... Niiden kanssa
vanha autokorilainen ja nyt Scanian mies Hannu
Mäkelä (63) on paininut 45 vuoden työuransa ajan
koriteollisuuden palveluksessa.
TEKSTI JA KUVAT PEKKA PALORANTA
J
enkastaan kuuluisan Vesivehmaan
kylästä lähtöisin oleva Hannu oppi
työntekoon jo pienenä. Päijät-Hämeen Asikkalassa sijaitsevan Vesivehmaan tunnetuimpia paikkoja
on Jenkkapirtti, joka liittyi Hannun lapsuuteen ja kuuluu yhä elämään tanssiharrastuksen muodossa.
– Penskasta asti olin Jenkkapirtillä
töissä. Kun rippikoulusta pääsin, menin
portille lipunrepijäksi. Sitten oli levyjensoittoa ja kaikkia muita talkootöitä, Hannu muistelee.
Myöhempään elämään vaikutti taatusti se, että pihapiirissä on aina ollut paja ja
sen kiehtova miljöö töineen sekä työkaluineen. Paja ja kaikki työkalut ovat yhä
paikallaan Hannun kotipiirissä, jossa hän
on asunut koko ikänsä.
– Isälläni Leo Mäkelällä ja hänen veljellään oli paja Asikkalan Paimelassa jo
ennen sotia.
Linjureihinkin löytyy verenperintöä.
Leo Mäkelä ajoi ennen sotia ja välirauhan aikana Vieno Putulan linja-autoja sekä sotien jälkeen Charles Sorjasen palveluksessa.
Mäkelä perusti sotien jälkeen Vesivehmaalle oman pajan. Jälleenrakentamisen aika merkitsi kiirettä pajamiehille.
Maataloutta koneistettiin hevosista traktoreihin hyvää vauhtia, joten kärryntarvitsijoita riitti ja monenmoisille koneille
oli tilausta. Pajassa korjailtiin myös lähitienoon autoja.
– Jossain vaiheessa maidonkuljetuksen
määräykset muuttuivat niin, ettei maitotonkkia saanut enää kuljettaa avolavalla.
36
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Isältä tultiin pyytämään, että tee koppi.
Niitä koppeja rakennettiin sitten 72 kappaletta ja olin niitä mukana tekemässä.
Koriammattitaitoa siis suorastaan pursusi Hannun kotinurkilla.
MIKKI JA VALOKATKAISIJA
Kun Mäkelän pajassa oppipojasta asti
työskennellyt Antero Heikkilä lähti Lahden Autokorille töihin vuonna 1964, Hannukin sai ehkä kipinän omalle uralleen.
Viilaaja-koneistaja -linjan ammattikoulussa käytyään ja ajokortin hankittuaan
Hannu ajeli Villähteelle. Autona hänellä
oli tuolloin Austin A40, joka on edelleen
tallessa ja kesäisin käytössä.
– Töihin olisin päässyt samana päivänä, mutta aloitin kuitenkin vasta seuraavana, Hannu nauraa.
Hitsaamaan Hannu oli tottunut jo
maitoauton koppeja tehdessään. Työhön
nuorukaisen ottaneen tekninen johtaja
Toivo Vuoren kysymys kuitenkin yllätti:
– Osaatko mig-hitsauksen?
– Mikä ihmeen mikki? Kaasulla ja puikoilla olen kyllä hitsannut, Hannu mietti.
Alumiinihitsaus tuli tutuksi metallipuolen viimeistelyosastolla muutaman
kuukauden ajan, kunnes työnjohtaja tuli kysymään, halusiko Hannu ryhtyäkin
sähkömieheksi.
– Sen verran pöhkö olen aina ollut,
etten ole koskaan osannut kieltäytyä uusista haasteista.
Ensimmäinen työ sähkömiehenä oli
rakentaa korin ovimonttuun rajakatkaisin,
joka oven avaamisen ja sulkemisen mukaisesti sytytti ja sammutti porrasvalon.
– Sama katkaisintyyppi oli sitten käytössä aina vuoteen 2013, Hannu mainitsee.
OVI YHTENÄ KAPPALEENA
Hannun uran vaiheita kannattaa seurailla Lahden mallisarjojen sekä etenkin sähköpuolen ja ovien kehittymisen matkassa.
Hannun aloittaessa uransa koritehdas
tuotti lähes pelkästään puukoreja, vaikka
ensimmäinen alumiinikori olikin esitelty
vuonna 1967. Puukoreista luovuttiin kokonaan 1973, mikä vauhditti esimerkiksi
korin sähkötekniikan lisäystä.
Vielä 1960-luvulla bussin korissa oli
kovin vähän sähköjohtoja. Piuhaa kulki
vain muutamiin paikkoihin.
– Johdot menivät ilman releitä suoraan kytkimille ja sulakkeille. Ainoa rele
oli vilkuissa.
Sitten tulivat mallit 10 ja 20. Kanttimalli 20 tunnettiin myös ”Leikolana”, koska
ideoija ja ensimmäinen tilaaja oli Lohjan
Liikenteen omistanut liikennöitsijä Lauri Leikola.
Valmistuvaa autoaan katsomassa käynyt Leikola joutui toteamaan, että sähkötekniikkaa oli yllättävän paljon.
– Ja minähän en tätä autoa vie mukanani ilman kunnon sähköpiirustuksia!
Leikola tuumi.
Niinpä korimiehet tekivät sellaiset jälkikäteen.
– Takapenkillä istuttiin ja mietittiin
mikä johto menee minnekin. Kyllä ne silloin vielä yhteen kuvaan mahtuivat, Hannu muistelee.
Ovet olivat taittomalliset ja painesylinteri hoiti liikkeen. Ohjaus tapahtui käsikahvalla, mutta lisävarusteena sai sähköohjauksen.
Kympistä tuli 1970-luvun lopuussa
11 ja kantikkaasta kaksikymppisestä 21.
Pyöristyneiden kulmien ohella tuli uusia
varusteita: nyt sai jopa sähkötoimiset tuulilasinpyyhkijät.
Ovirintamallakin mentiin eteenpäin:
XHannulla tuli työmittariin
45 vuotta marraskuussa
ja sitä juhlittiin Jokimaalla kakkukahvien merkeissä.
Eläkkeelle Hannu on jäämässä tammikuussa. Siihen
asti hän työskentelee tuotekehityksessä.
kasaan taittuvien ovien vaihtoehtona oli
tarjolla yksilehtinen sisäänpäin kääntyvä ratkaisu.
Koritehtaalla oli perinteisesti tehty lähes kaikki osat itse, mutta uudenmallinen
ovi merkitsi avausta alihankkijoiden suuntaan. Tamperelainen Tammerneon toimitti ensimmäiset kääntöovet.
SÄHKÖINEN VALLANKUMOUS
Bussialalla 1970-80 -lukujen taitteessa olleet muistavat mainiosti, millainen kohu-uutinen oli Lahden 30-sarjan esittely.
Hannu muistaa mainiosti, mitä mallisarjan mullistus merkitsi tekniikkapuolella.
– Sähköjen määrä kasvoi paljon. Autoihin tuli sähkökeskukset, joissa oli runsaasti releitä sekä diodeja. Keskus sijoitettiin matkustamon ulkopuolelle kuljettajan
paikan lähelle, ja siihen pääsi käsiksi huol-
toluukun kautta. Kytkimiä tuli nyt myös
mittaritauluun, kun ne aiemmin olivat sijainneet kuljettajan vasemmalla puolella.
Kääntöovi syrjäytti taitto-oven lopullisesti. Samalla käyttöön tulivat ensimmäiset ovien turvajärjestelmät.
PETOLINNUT LASKEUTUVAT
Sähkö- ja ovitekniikaan kehitys kiihtyi
1980-luvun edetessä. Vuosikymmenen
puolivälissä Lahti viilasi mallistoaan ja
30-sarjalaisten mallimerkintä kasvoi sataluvulle eli perään tuli nolla.
– Varusteita tuli edelleen lisää. Automaattinen lämmitys alkoi tehdä tuloaan,
ja kattokanavia sai jopa lämmityksellä varustettuna, Hannu kertoo.
Jos 30-sarja oli aikanaan valtava harppaus, vähintään yhtä hurja loikka oli Lahden omien petolintujen eli Eaglen ja Fal-
conin laskeutuminen vuonna 1986.
– Ovipuolella oli iso muutos, kun siirryttiin aluksi käyttämään ulos vippautuvaa
mallia, Hannu muistaa.
Vippiovea tarjosivat muutkin koritehtaat, ja kaikki saivat yhtä nuivan vastaanoton. Lahtikin palasi takaisin kääntöoveen
muutaman vuoden kuluttua. Ja uudelleen
ovet alkoivat taas vippailla OmniExpressin
myötä pari vuosikymmentä myöhemmin.
Tyylikkäät turistimallit eri versioineen
pysyivät tuotannossa peräti 20 vuotta eli
Jokimaan uuden tehtaan starttiin saakka. Toki 20 vuoteen mahtuu neljä isohkoa
malliuudistusta ja faceliftiä sekä valtava
määrä teknisiä parannuksia.
– Ensimmäisen oman piirilevyn kehitimme 1992. Releet, vastukset ja diodit
saatiin pienempään tilaan, ja sähkökeskus
sijoitettiin etukattoon kuljettajan päälle. X
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
37
X
Automaattisen lämmityksen ja jäähdytysilmastoinnin hiljalleen yleistyessä alkoi
bussin katto täyttyä tavarasta.
– Sähköjohtoja oli katolla jo monta
kilometriä.
Kaukoliikennebussien valmistajana
tunnettu Lahti loikkasi jälleen vuosikymmenen puolivälissä. Tehtaasta tuli vakavasti otettava kaupunkibussien valmistaja
Wiiman hallitsemille markkinoille, kun
matalalattiainen 402 näki päivänvalon.
Mallista tuli erittäin suosittu ensin Tampereella ja pian valloitettiin myös Helsinkiä.
Pariovet olivat sekä edessä että keskellä -ja lentokenttäautoissa molemmilla
puolilla. Sähkötoimintoja oli runsaasti ja
turvajärjestelmät kolminkertaiset - voi-
maan, paineeseen ja valokennoon perustuvat.
– Kyllä riitti oppimista uusissa asioissa, Hannu myöntää.
SCALA AVAA VÄYLÄN
Vuonna 2001 syntynyt kaupunkibussi Scala oli eittämättä koko Lahden Autokorin
68-vuotisen historian suurimpia hittejä.
– Scalasta alkoi uusi aika, koska siinä
käytettiin sähköissä väylätekniikkaa.
Väylä haastoi myös vanhan ajan sähkömiehen uuteen ajatteluun. Vuonna 2000
koritehtaalle tuli sähkösuunnittelijaksi
Taavi Polkumaa, jonka kanssa Hannu
aloitti tiiviin yhteistyön.
– Minä kerroin Taaville miten säh-
Hannu Mäkelän ajan lahtelaisia
38
SPuukoreja Lahden Autokori valmisti
alumiinisten rinnalla vuoteen 1973 asti.
Padasjokelainen Kasiniemen Linja hankki
tämän Scania B 80 -alustaisen lahtelaisen
edellisenä vuonna.
SVuonna 1986 alun perin esitellyt mallit
450 Eagle ja 430 Falcon kokivat muutaman ison faceliftin ja elivät OmniExpressin tuloon asti vuoteen 2006. Kuvassa yksi
Norjaan toimitetuista Daf-Falconeista.
S”Malli Leikola” eli Lahti 20 muuntui
myös loisteliaaksi turistibussiksi, kuten
tämä Saimaan Osuus-Auton Volvo B58alustalle rakennettu yksilö vuodelta 1975.
SScalaa valmistettiin kaikkiaan 902 kappaletta vuosina 2001-13. Yksi alkuvuosien
uskollisimmista asiakkaista oli Tampereen
Kaupunkiliikenne.
SVuosina 1979-84 tehty Lahden 30-sarja oli harppaus moderniin maailmaan.
Torniolaisen V.Ahon Linjojen Lahti 31 vuodelta 1980 edustaa selvästi eri aikaa kuin
yllä oleva Lahti 20.
SJo ennen konkurssia alkunsa suunnittelussa saanut ja tänä vuonna esitelty Scania
OmniExpress 320 LE on uusin lahtelainen
menestystuote - ja samalla täysiverinen
Scania.
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
köjen käytännössä pitäisi mennä, ja hän
käänsi sen digitaaliselle kielelle eli teki tarvittavat ohjelmat. Sitten ohjelmoitiin ”solmuja” pitkin autoa. Johtojen määrä väheni
merkittävästi, kun käyttöön tuli alihankkijoiden tekemiä valmiita sarjoja.
Vanhan liiton mies Hannu päivitti
myös itsensä ja meni kursseille opiskelemaan, jotta pääsisi sinuksi tietokoneiden
kanssa. Miehellä kun ei ollut edes omaa
konetta.
JOKIMAALLA LOPPU JA UUSI ALKU
Lahden Autokori oli 2000-luvulla valintojen edessä. Bussiteollisuuden globaali
myllerrys ennusti, että perinteiselle korimaakarille ei olisi sijaa tulevaisuudessa.
Seurasi rohkea investointipäätös rakentaa uusi tehdas Lahden Jokimaalle. Samalla syntyi entistäkin tiiviimpi liitto Scanian kanssa ja täysin uusi, yhdessä Scanian
kanssa kehitetty malli eli OmniExpress.
Malli oli edistyksellinen ja kaikin tavoin moderni:
– Korin sähköt olivat nyt kokonaan
väylässä, ja kaikki johtosarjat tulivat valmiina alhankinnasta. Kuljettajaa informoi järjestelmään liittyvä näyttö, Hannu
luettelee.
Ovetkin kehittyivät ja turvallisuusominaisuudet paranivat. Kaukosäätimet
tulivat bussin vakiovarusteiksi.
Viimeisin kehitysaskel nousi ilmaan
ennen syksyn 2013 konkurssia. Suositun
Scalan tuotanto oli jouduttu rationalisointien yhteydessä lopettamaan jo aiemmin.
Kysyntää matalalattia-autolle kuitenkin
oli, joten Jokimaalla alettiin suunnitella
matalalattiaista OmniExpress 320 -mallia.
Sitten tuli konkurssi ja runsaan puolen
vuoden väliaika, jolloin tehdasta pyöritti
konkurssipesä. Toukokuussa vetovastuun
otti Scania, joka muotoili uuden yhtiön
nimeksi SOE Busproduction Finland Oy.
Samoihin aikoihin päivänvalon näki myös uusi malli 320 LE, jota myytiin
kymmeniä kappaleita jo ennen proton
valmistumista.
Kuten kaikissa muissakin viiden eri
vuosikymmenen protoprojekteissa, Hannu oli tiiviisti mukana matalaa OmniExpressiä kehittämässä. Ja kuin kohtalon
tahdosta, kaksi miehen työuraa vahvasti
värittänyttä tekijää löysivät toisensa:
– LE:n ovet toimivat nyt sähköllä. Painesylinterien sijaan liikkeen hoitavat sähkömoottorit.
ASIAKKAIDEN TUKENA
Hannun työnkuva alkoi monipuolistua,
XMonet muistavat
Hannun perusteelliset käyttöopastukset, kun bussia
ollaan noutamassa
koritehtaalta. Tässä
Kylmäsen Liikenteen uuteen autoon
tutustuvat bussiyrittäjä Juha Kylmänen
(keskellä) ja asentaja Heimo Tihinen.
kun sähkötekniikan monipuolistuminen
edellytti entistä parempaa asiakkaiden ja
käyttäjien perehdyttämistä. Lähemmäksi asiakaspintaa Hannua tuuppi vuoden
1990 tienoilla teknisenä päällikkönä ja
sittemmin myyntipäällikkönä toiminut
Eero Salo, joka oivalsi Hannun asiakaspalvelutaidot.
Siitä lähtien teknisenä tukena toimiminen sekä kouluttaminen ovat olleet
merkittävä osa työtä.
– Scalan myötä koulutusten määrä
suorastaan ryöpsähti.
Moni bussiyrittäjä ja kuljettaja muistaa elävästi, miten perusteellisesti Hannu
saattelee uuden auton noutajat matkaan.
Sivullisesta näyttää siltä, ettei minkään
nippelin takana oleva toiminto jää kertomatta.
Tuttuja ovat samoin eri puolilla järjestetyt kalustokoulutukset suurimmille
asiakkaille.
Työnjohtajan pestikin Hannulle olisi ollut aikoja sitten luvassa, mutta siihen
mies ei ole halunnut suostua.
– Haluan ennen kaikkea olla mukana
tekemässä. Vain sillä tavoin pystyy oikeasti tuntemaan auton rakenteen ja esimerkiksi puhelimessa neuvomaan asiakasta,
jolla on autoon liittyvä ongelma, Hannu
perustelee.
– Ja jos oikein hyvät neuvot antaa puhelimessa, se madaltaa kynnystä tilata seuraavakin auto!
KAKSI HYVÄÄ TYÖNANTAJAA
Kuudella eri vuosikymmenellä työnantajaa vaihtamatta on hengästyttävä suoritus.
Ainakin se kertoo viihtymisestä. Hannu
myöntää, että useimmiten on ollut kiva
lähteä aamulla töihin.
– On ollut hienoa tehdä töitä ja ke-
hittää tuotteita yhdessä. Meillä on hyvät suunnittelijat, jotka ottavat huomioon vanhemmankin polven näkemykset,
Hannu kehuu.
– Muutenkin on ollut mukava porukka. Toki välillä on kinattu, mutta silti pysytty asiassa.
Työnantajiaan Hannu kehuu kovasti.
– Saarion suvulle lähetän lämpimän
kiitoksen. Sain tehdä työtä kolmen eri sukupolven eli Kalle, Kauko ja Jussi Saarion
kanssa. Eihän heitä parempaa työnantajaa
voi ollakaan. Luottamus on ollut molemminpuolista.
Saarioiden aika on päättynyt ja työnantaja on nyt Scania.
– Scanian tulo jatkajaksi on ollut hyvin positiivinen asia. Asiat on hoidettu
niin kuin pitää. Uskon, että muutkin tehtaalla ovat nykytilanteeseen tyytyväisiä,
tuumii Hannu. ■
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
39
Bus Expo 2014
Birminghamissa - yli 9500
Isossa sisähallissa ja sen ulkoalueella
4.–6. marraskuuta järjestetty näyttely
veti tänä vuonna paikalle lähes
300 näytteilleasettajaa ja yli 9500
näyttelyvierasta. Bussikaluston lisäksi
tutustuttavina oli mm. informaatio-, maksuja paikannusjärjestelmiä, rahoitusratkaisuja,
korjaamo- ja huoltotarvikkeita, bussien
istuinpenkkejä sekä koulutuspalveluja.
Eurooppalaisista autonvalmistajista
näyttelyssä olivat muun muassa MercedespVolvon Euroopan liiketoimintajohtaja Maria Carlsson kertoi, että
Benz, Volvo, Irizar, Scania, VDL, MAN,
ensimmäiset Volvon sähköhybridit toimitetaan Hampuriin, Tukholmaan ja Luxemburgiin vielä tämän vuoden aikana. Oikealla SuoVan Hool ja VDL.
Teksti ja kuvat Saara Remes
men maajohtaja Jukka Nikkanen.
pVolvon Markku Eskelinen (keskellä) esitteli Helsingin osaston yrittäjille sähköhybridin toimintaa ja latausperiaatetta.
Volvolla
näyttävä osasto
Volvon vihreällä osastolla olivat esillä Volvo 9700 ja Volvo 7900H sähköhybridi latausjärjestelmineen. Mainostauluista saattoi lukea, että Volvo busseja on Englantiin
myyty yli 31.000 kappaletta jo 42 vuoden
aikana.■
40BUSSI A MMATTI LAI NEN 6 |1 4
tVolvon 7900 sähköhybridin kerrotaan olevan entistä
taloudellisempi, sillä
pikalatausjärjestelmän ansiosta akut
saadaan täyteen jopa kuudessa minuutissa. Sarjatuotanto
uudelle hybridille
käynnistyy vuoden
2016 alussa.
kävijää
Tourismo ja Citaro
Mercedes-Benzin
vetonaulat
EvoBus oli tuonut näyttelyyn Tourismo
Euro 6:n 12,14- ja 12,96 metrisinä.
Lyhemmässä versiossa oli 42 istuinpaikkaa ja moottorina OM 470, 290 kW
sekä 8-vaihteinen automaattivaihteisto.
Pidemmässä versiossa Tourismo M:ssä
koneesta löytyi 315 kW ja vaihteistona
8-vaihteinen manuaali. Matkustamosta
välittyi luksusvaikutelma tyylikkäistä istuinpenkeistä ja sisustuksessa osittain näkyvistä puupinnoista. ■
SBus Expo näyttelyhalliin tullessa kävijöitä tervehti yli 100
vuotta vanha ”Ole
Bill”. 3,5 tonnia painava ja 16 istuinpaikkaa käsittävä bussi
on toinen tuolta ajalta restauroitu bussi
Englannissa. Sen nykyinen kotipaikka on
Nothinghamn.
SCitaro Euro 6- kiinnosti myös kävijöitä. Bussien ohessa Mercedes-Benzin osastolla markkinoitiin näkyvästi OmniPlus huoltosopimusta.
TSRaskaan kaluston renkaita esitteli mm Continental ja matkustajainformaatiojärjestelmiä INIT.
SMercedes-Benzillä oli laaja tarjonta myös pienkalustoa sekä palveluliikenne- että matkailutarpeisiin. Euro 6 Sprinter Transfer 35:stä esitelX
tiin 14 + 2 +1 istumapaikkamalli.
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
41
X
Scanialta esillä
Irizar i3 ja Scania
Touring
Scania Touring lanseerattiin Englannin
markkinoille tämän vuoden kesäkuussa.
13,7-metrinen Scania Touring on varustettu Euro 6- moottorilla ja Scanian
täusautomaatti Opticruise vaihteistolla. ■
Hyvää palvelua
20 vuotta!
info@harkapakari.fi
42
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Irizar 125 vuotta
Irizarin osatoilla komeilivat 125-vuotisjuhlan kunniaksi komeat turistibussit.
Kaikki mahdolliset ”mausteet” oli tarjolla niin matkustajille kuin kuljettajallekin. 13,87 metrisessä luksusbussissa oli 53
istuinpaikkaa 3-pisteturvavöillä ja istuinkohtaisilla pöytälevyillä.
Kuljettajien istuinmukavuuteen kuuluivat mm. jalan lepoalusta ja lämmitettävä penkin selusta. Turvallisuuden lisäämiseksi kuljettajan varusteina väsymyksen
varoitin ja kaistavahti. ■
Birminghamin kaksikerroksiset mainostavat:
”Joka 4. minuutti”
Kaukoliikenteen
reiteistään Englannissa
tunnettu National
Express on saanut
vankan jalansijan bussija metro-operaattorina
myös Birminghamin
kaupunkiliikenteessä.
West Midlands – tuotemerkin alla yhtiö
kuljettaa päivittäin yli miljoona matkustajaa. Linja-autoliiton Helsingin osaston
yritykset tekivät pikavierailun West Midlandsin toimipisteeseen BusExpo –näyttelyssä vieraillessaan.
West Midlandissa palvelujen markkinointi on varsin näkyvää kaikille kadulla
liikkuville. Lähes jokaisen kaksikerrosbussin etulasissa mainostetaan bussien kulkevan vilkkaimmalla reiteillä joka 4. minuutti. Bussien kyljistä taas loistavat isot
mainostarrat, joissa kerrotaan matkustuksen mukavuudesta, esteettömyydestä
ja lipputuotteista.
REAALI-AIKAISTA TIETOA
Jokainen Birminghamin bussipysäkki on
numeroitu ja matkustaja voi saada ajantasaista tietoa puhelimeensa seuraavan bussin saapumisajasta. Reiteistä ja aikatauluista on ladattavissa myös mobiilisovellus. Esimiehet yhtiön liikenteen ohjauskeskuksessa seuraavat reaali-ajassa bussien liikkumista, jolloin he pystyvät reagoimaan välittömästi erilaisiin poikkeamiin.
XBussien etulasin yläosa
on hyödynnetty mainontaan bussien liikennetiheydestä.
Lipputuotteita on
tarjolla melkoinen määrä. Säännöllisten käyttäjien lisäksi erilaisia matkalippuja on mm. opiskelijoille, 5 hengen ryhmille, kertalippulaisella,
5-18 vuotiaille, perheille
jne. Lisäksi on koko ajan
erilaisia tarjouksia, joilla
henkilöautoilijoita houkutellaan bussien käyttäjiksi.
ASIAKKAAN KUNNIOITTAMINEN
PERUSARVONA
Asiakkaan kunnioittaminen on West Midlandin keskeisistä perusarvoista ja palvelutavoitteet on kiteytetty viiden kultaisen
säännön muotoon:
1. sääntö: Ole helposti lähestyttävä ja
tervehdi ystävällisesti asiakastasi
2. sääntö: Puhu selvästi ja käytä sellaisia termejä, joita asiakkaasi ymmärtää
3. sääntö: Varmista, että sinulla on aina ajantasaiset tiedot. Tällöin voit palvella
asiakastasi parhaalla mahdollisella tavalla
4. sääntö: Ota henkilökohtainen vastuu tekemisistäsi ja huolehdi siitä, että
vastaat asiakkaasi kysymyksiin ja ratkaiset ongelmat
5. sääntö: Käsittele asiakastasi aina
niin, että asetut hänen asemaansa. ■
SHelsingin osaston yritykset pääsivät tutustumaan West Midlandin varikolla olevaan liikenteen ohjauskeskukseen, jossa paikannusjärjestelmällä seurataan bussien liikkeitä.
SBussien kyljistä loistavat isot mainostarrat, joissa kerrotaan matkustuksen mukavuudesta, esteettömyydestä ja lipputuotteista.
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
43
SUlkoisesti sotebussi poikkeaa vain siten, että invanostimella varustettu
ovi on edempänä. Bussien myynnistä vastaa Volvon Norjan organisaatio, mutta koritehdas on mukana paljon normaalia aktiivisemmin.
SHoitajan paikka on suoraan yhteydessä haluttuun sairaalaan tai
muihin viranomaisiin. Isoja ambulanssibusseja on käytetty myös suuronnettomuuksien massakuljettimina.
Toimisiko tämä myös Suomessa?
”Sotebussi”
Norjan malliin
Carrus Delta Oy:n pihamaalla seisoo nopeasti
vilkaisten aivan tavallinen noin 15-metrinen
Volvo 9700HD. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaan
kyseessä on jatkoa carruslaisten yli 10 vuotta
jatkuneelle kehitystyölle, jossa yhdistetään
siirtokuljetusambulanssi ja bussi.
TEKSTI JA KUVAT VESA RIIHINEN
C
arrus Deltan toimitusjohtaja Sakari Sillanpää muistelee, että ambulanssin ja
bussin yhdistelmiä on tehty Liedossa ja Tampereella
pitkälti toistakymmentä vuotta ja pitkälti
toistakymmentä kappaletta sekä Ruotsiin
että Norjaan.
- Eniten näitä on mennyt Norjaan,
jossa siirtokuljetusten ja vuoroliikenteen
yhdistäminen on hyvin pitkällä ja erittäin monimuotoisesti toteutettua, Sillanpää sanoo.
44
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
TARKKAAN LASKETTU
Kun komeaa bussi katselee, ensimmäiseksi tulee tietysti mieleen, että norjalaisillahan on rahaa millä mällätä. Tämän ääneen
lausutun perisuomalaista kateutta kaikuvan lausahduksen Carrus Deltan Norjan
myynnistä vastaava myyntipäällikkö Harri
Varjonen tyrmää alkuunsa:
- Norjalaiset ovat laskeneet tämän
tarkkaan. Näillä säästetään rahaa. Esimerkiksi tällaisessa autossa on kuljettaja ja sairaanhoitaja tai korkeintaan kaksi
sairaanhoitajaa. Periaatteessa siis taval-
lisen ambulanssin miehitys, mutta yli 20
matkustajapaikkaa.
Sakari Sillanpään mukaan ambulanssibussien hinta on 4-5 kertaa tavallisen
ambulanssin verran, mutta kuljetuskapasiteetti on moninkertainen. Kyse on enemmänkin siitä kuinka logistiikka sairaaloiden välillä on järkeistetty.
Suomessa ensihoidon kuljetuskustannukset ovat vuodessa noin 250 miljoonaa euroa. Keskimäärin kulu on 48 euroa asukasta kohden ja esimerkiksi Lapin
pitkien välimatkojen vuoksi yli 90 euroa.
Koko summasta suuri osa kuluu kiireettömien potilaiden siirtokuljetuksiin sekä sairaanhoitopiirien sisällä että niiden
välillä. Kaavailtu ja paljon puhuttu Soteuudistus saattaisi avata mahdollisuuksia
tämän kaltaisten kuljetusten yhdistämiseen myös meillä, niin ikään pitkien välimatkojen maassa.
Varjosen mukaan Norjassa ambulanssibussilla ajetaan usein noin 400 kilometriä päivässä noin 20 asiakkaan keskikuormalla.
- Norjassa on sekä sairaaloiden omistamia omia ambulanssibusseja että bussiyritysten operoimaa, kilpailutettua liikennettä. Sopimukset näissä ovat yleensä kuusivuotisia ja ne ovat ilmeisen houkuttelevia, sillä osallistujia kisoihin on runsaasti.
Hankinta on kallis, mutta se maksaa pitkän sopimuksen kautta itsensä takaisin,
Varjonen sanoo.
Hänen mukaansa ambulanssibussit on
myös lähtökohtaisesti rakennettu niin, et-
SKaksi erikoisistuinta voidaan eristää verhoilla. Istuimissa on sähköinen säätö, pöytä sekä
irroitettava lisäkappale jaloille.
SCarrus asentaa bussiin norjalaisen yrityksen
kehittämän lasten turvaistuimen, joka on integroitu taittuvaan selkänojaan.
STuotantolinjalla on toinen sotebussi jo pitkällä. Sen erikoisuus on väliseinä. Auto rekisteröidään sekä ambulanssiksi että bussiksi.
tä ne on kohtuullisen helppo muuttaa tavallisiksi busseiksi, kun sopimus loppuu.
- Meiltä kysytään usein teknistä konsultaatiota tai uutta piirustusta layoutista,
kun sopimus on päättynyt ja bussi muutetaan tavalliseksi. Kaiketi myydään ulkomaille – ehkä tänne meille, Varjonen
pohtii.
PALJON ERILAISIA VERSIOITA
Vielä tuotantolinjalla oleva toinen esimerkki on niin ikään 14,83-metrinen,
mutta matalampi Volvo 9700H. Se on
jaettu keskeltä matkustamoa väliseinällä. Etuosassa on 16 istuinta normaalilla
2+2-konfiguraatiolla, sen jälkeen on etuosan hoitovalvomo ja yksi erikoisistuin.
Lisäksi etuosassa on minikeittiö.
Välioven takana puolestaan on ”vakiona” kolme erityisistuinta, ja vaihtoehtois-
esti joko kaksi pyörätuolipaikkaa ja yksi
paaripaikka tai kaksi paaripaikkaa ilman
pyörätuolipaikkoja.
Takaosassa kaksi erityisistuinta voidaan korvata paareilla. Lisäksi keskilattialla kiskot kahden pyörätuolin kiinnittämiseksi.
Kaikki takaosan istuimet ja myös etuosan erikoisistuin ovat pikakiinnityksillä,
jotta tilaa voidaan joustavasti muokata X
Erilaisia ambulanssibussiversioita on runsaasti. Joulukuussa Carrus Deltalta luovutukseen menevät kaksi norjalaisbussia
ovat hyvin erilaisia: valmiimpi auto on
korkeampikorinen Volvo 9700HD, jossa
on yhtenäinen avoin matkustamo. Siinä
on 21 normaalia istumapaikkaa, joskin
2+1-rivijärjestelyllä, kaksi erikoispaikkaa
lähes makuuasentoon kallistuvilla leveillä istuimilla sekä tarvittaessa kaksi pyörätuolipaikkaa. Invanostimella varustettu
keskiovi on hieman edempänä kuin normaalissa pitkässä pikavuoroautossa.
Vakiovarustuksena tavaratiloissa kulkee kolme normaalia istuinta, jotka voidaan sijoitella matkustamon puolelle tarvittaessa. Hoitoon liittyvää tekniikkaa on
runsaasti happipulloista alkaen.
Auton takaosassa on iso inva-WC sekä
hoitajan valvomo, lisähoitajan paikka sekä
runsaasti kaappitilaa hoitovälineitä varten.
Yksi iso rakenteellinen ero myös se,
että lattia on laskettu tavallista Volvo
9700HD-mallia alemmaksi, jotta saavutetaan myös korkea sisäkorkeus miellyttävän työympäristön luomiseksi.
SToinen Norjaan tuoreeltaan toimitettava Volvo 9700HD-ambulanssibussi pitää sisällään 21
normaalia istuinta, kaksi erikoisistuinta sekä kaksi pyörätuolipaikkaa. Uudet, epäsuoraa valoa
antavat kattoledit tulevat myös muiden Volvo-bussien tuotantoon.
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
45
STakakulmassa on paikka toiselle hoitajalle
sekä runsaasti kaappitilaa hoitovälineille.
SWC on todella iso. Asiakas voidaan kuljettaa nostimella kattokiskon avulla.
SHarri Varjonen asentaa kiskoon henkilökuljettimen. Erikoispaikoilta voidaan nostaa asiakas ylös ja kuljettaa kiskoa myöten vessaan.
X kunkin kuljetuksen tarpeiden mukaises-
asteen kuvakulman muodostavat sivukamerat. Näin kuljettaja voi muutaman
sentin tarkkuudella parkkeerata bussinsa ahtaissa paikoissa sellaisen näkymän
avulla, joka avaa kuvan bussista suoraan
ylhäältä päin.
Höglund sanoo.
Tuoreimmat ambulanssibussit toivat
myös normaaliin tuotantoon yhden merkittävän oivalluksen:
- Koska auton takaosassa on mahdollista siirtää asiakas vessaan erityisen kattoon sijoitetun nostimen ja kiskon avulla,
keskiosan valaistuksesta tuli ongelma. Se
ratkaistiin hattuhyllyjen ja katon väliin sijoitetulla led-nauhalla, joka valaisee matkustamon yläosan epäsuorasti, Höglund
esittelee.
Tämä ratkaisu otetaan käyttöön asiakkaan niin halutessa myös muissa busseissa. Näin valaistus on yhtenäinen koko
matkustamon osalta, eivätkä esimerkiksi
kattoluukut ole sen tiellä. ■
ti, iso WC ja kaappitilat hoitotarvikkeille.
AINA VIIMEISIN TEKNIIKKA
Ambulanssibussien myyntimäärät ovat
pieniä ja niitä tehdään harvakseltaan. Tekniikka ehtii tilausten välillä aina kehittymään ja näin myös kahden tuoreimman
auton kanssa on saatu paljon uutta aikaiseksi.
- Yksi esimerkki on edessä sijaitseva
kamera, jonka kautta voidaan hoitajan toimesta seurata takana koko asiakaskunnan
vointia, Varjonen esittelee.
Luonnollisesti vuosien varrella ovat kehittyneet myös suorat yhteydet sairaalaan.
Asiakkaiden voinnista kertovaa tietoa voidaan välittää bussista suoraan sairaalaan.
Kuljettajan apuvälineenä on uusi, 360
ISOT SATSAUKSET SUUNNITTELUUN
Suunnittelupäällikkö Hannu Höglundin
mukaan yhden ambulanssibussin suunnittelu vie noin kolmin- nelinkertaisen ajan
normaalibussiin verrattuna.
- Jokainen auto on ollut erilainen ja
jokaiseen on toteutettu uutta tekniikkaa ja
matkustamon lay-out on aina ollut erilainen. Tämä vie aikaa suunnittelussa, mutta toki myös tuotannossa, jonka työtunnit
ovat noin puolitoistakertaiset tavalliseen
15-metriseen pikavuorobussiin nähden,
SOikean puolen tavaratilat on tarkoitettu matkustajille. Vasen puoli on täynnä tekniikkaa. Lisäksi siellä on kolme erillistä lisäistuinta, jotka vedetään
kelkan avulla ulos.
46
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
Mediamyynti Suomi, bussiammattilainen@mediamyynti.fi, Tapani Mäkelä, Puh. 0400 709 239
7gg7
VEHICO
veLiGo.½
Linja-autokorien muutos- ja
korjaustyöt
+HUllW\V EXVVLL\ULLW\V
+HUlW\VEXVVL\ULW\V
9LLPHLVWl
9LLPHLVWllQQ\WWl\W\\DONDDSLWllllQWl
Wll
llQ Q\WWll\W\
W\\\ DONDD SLWlll llQWll
W\\
2OHPPH YLHQHHWMRXNNNROLLNH
2OHPPHYLHQHHWMRXNNROLLNHQWHHQVDQRPDDMR
NR HQWHHQ VDQRPDD MR YXRWW
YXRWWD-XKODYXRGHQNXQQLDNVLOXSDDPPHHQWLVWl
WWD -XKODYXRGHQ NXQQLDNV
WW
NVL OXSDDPPH HQWLVWll
YLOOLPSLl LGHRLWD YLLHVWLQWllQ
YLOOLPSLlLGHRLWDYLHVWLQWllQ
YL
YLO
BUSSIPALVELUT
2 korikorjaukset ja maalaukset
2 C-tilat ja sisäverhoilut
2 alustakorjaukset
2 palovahinko- ja kolarikorjaukset
2 tuuli- ja sivulasien asennukset
2 ilmastointi- ja lämmityslaitteiden
asennukset
LINJAKORI OY
www.omniplus.fi
[email protected]
tai soita Pekalle: 050 584 1962
Sahatie 6, 62900 ALAJÄRVI
Puh. 06-557 1135, Fax 06-557 2646
0400-494 415/Matti Salo
e-mail: [email protected]
www.linjakori.fi
OY AUTO-WAY LTD
KAARANTIE 13, SEINÄJOKI
020 795 9870, [email protected]
Sami Niemistö
0400 666 550
Pekka Purtanen
0400 781 531
Uusi Iveco Daily Line
Kokonaispaino 6,1tn
22-paikkainen tai
15-paikkainen + 2 pyörätuolia
Hinta alk. 59 500 € + alv
Myynti
Risto Laurila 040 900 3344
Kari Lahtela 0400 158 580
Kiilaniityntie 10, 02920 Espoo
Huoltoverkosto
Iveco Finland iveco.coQ½nland
Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja
to
toivotamme hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2015
15
Käytetyt:
VW Transporter 10 p.
Ford Transit 350L 14 p.
MB Sprinter 412D 10 p.
MB Sprinter 316 9 p.
MB Sprinter 616 20 p.
MB Vario 815D 24 p.
MB Unimog U-1750L
-06
-04
-00
-06
-05
-04
-89
Uudet heti toimitukseen:
MB Sprinter 316 CDI Monikäyttö
MB Sprinter 316 CDI GLE V.I.P
MB Sprinter 516 CDI GLE V.I.P
MB Sprinter 516 CDI AW Edition
MB Sprinter 516 CDI AW
Edition tavaratilalla
13 p.
13 p.
20 p.
21 p.
MB Sprinter 516 CDI Koulu tavaratilalla
MB Sprinter 516 CDI Travel iso tavaratila
MB Sprinter 516 CDI Jumbo
MB Sprinter 516 CDI UNVI
Ford Transit 410
Ford Transit 460
21 p.
21 p.
23 p.
19 p.
14 p.
19 p.
21 p.
Uusia Busseja nopealla toimituksella.
www.autoway.fi
www.vehobus.½
ETELÄ-SUOMI
Juha Mäenpää, 010 569 3617
Vaihtoautot
Jukka Juvonen, 010 569 3649
Espoo
LÄNSI-SUOMI
Harri Heino, 010 569 3618
Tampere
ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI
Kai Lampi, 010 569 3642
Kouvola
KOLARIKORJAUS
Käyttää
bussiasi
viisaammin!
Janne Perheenmies, 010 5693 616
Tekninen neuvonta
Ari Vähäkotamäki, 010 569 3673
Huoltopäivystys 24 h
0400 413 113
5 YHTEISTYÖ
VAKUUTUSYHTIÖIDEN KANSSA
BUSSIN NOUTO JA PALAUTUS
5 NOPEAT TOIMITUSAJAT
5 PITKÄAIKAINEN
KOKEMUS
5 KORJATTAVAN
ŝŶĨŽΛďƵƐůĂŶĚ͘ĞĞ
DĂƌĞŬDĞƚƐŝƐ
нϯϳϮϱϮϲϮϯϮϯ
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
47
T E S T IRY H M Ä
TEKSTI JA KUVAT TIMO LEHTONEN
Uuden veroisia
Vanha suoraan
liikenteestä talteen jätetty
museolinja-auto on
usein vuosikymmenten
vaihtelevan säilytyksen
jäljiltä vähemmän
edustavassa kunnossa.
Linja-auton kokoisen
ajoneuvon entisöinti
on muun työn ohella
tehtävänä iltapuhteena
melkoinen ponnistus
– kuten tällaisen
projektin tehneet hyvin
tietävät. Kunnostustyön
teettäminen on
aiemmin ollut kallista ja
vaikeaakin, mutta näin ei
välttämättä ole enää.
K
uten hyvin tiedetään Virosta, Puolasta ja monesta
muustakin halvemman työvoimakustannuksen maasta
on saatavilla linja-autojen
kunnostuspalvelua, jossa hinta/laatu-suhde on kohdallaan. Näissä kunnostuksissa
on kyse nykyautoista, joiden osia tai materiaaleja ei tarvitse alkaa itse valmistamaan. 60-luvun alun museolinja-auton
kunnostuksessa voi olla täysin varma, ettei alkuperäisen mallisia kankaita, lattiamattoja, ikkunan kiilakumeja, alumiinilistoja tai seinälevyjä ole kaupasta saatavissa. Siksi vanhan linja-auton kunnostus
alkuperäisen mukaiseksi ei joka pajassa
48
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
onnistukaan.
Viime kesänä Suomeen tuli kaksi kunnostettua vanhusta, jotka olivat varsin hyviä osaamisen näyttöjä tästä aiheesta.
POLSTER OLDTIMER
Vanhan linja-auton kunnostaminen vaatii
paneutumista, asioiden selvittelyä ja oikeaa asennetta. Vanha linja-autokori oli
usein ”nypläämällä” tehty ja alkuperäisen
mukaisen tekeminen vaatii kärsivällisyyttä
olla oikaisematta nykyajan menetelmillä.
Yksi asiaan paneutunut yritys näyttää
olevan Puolassa Pilan kaupungissa toimiva Polster. Tämän jutun kuvia katsomalla voi jokainen arvioida työn laatua,
joka osoittaa, että vanhojen linja-autojen
entisöintiin suhtaudutaan Polsterilla vakavasti. Yritys on kehittänyt omia ratkaisujaan vanhoja vastaavien tarvikkeiden
saatavuuteen.
Penkkien verhoiluun on tehty uutta
vanhahtavan oloista plyysiä, jolloin autot
on voitu verhoilla kokonaan uudelleen.
Ikkunan kiilakumien kanssa on tehty uusi
kumimalli, joka mahdollistaa lämpölasin
asentamisen vanhaan ikkuna-aukkoon.
Näin varustettuna vanha linja-auto on lasiensa puolesta paljon vanhaa parempi,
mutta eron huomaa vain asiantuntija läheltä katsoessa.
Ainoa kohta, mikä paljastaa, ettei au-
vanhuksia
TRinnakkain seisovat koreiltaan uudenkarheat linja-autot vuosilta
1962 ja 1958 ei ole näky josta pääsisi usein nauttimaan.
SVuoden 1958 Volvo on entisöity alkuperäisen mukaan Kutilan Liikenteen historiaan kuuluvan Ranuan Linjavaunun väreihin. Volvon alustana on pienempimoottorinen 6,7-litrainen Viking, josta suotuisissa olosuhteissa irtoaa 125 hevosvoimaa. Auton kori on Haldinin Vaasassa
rakentama Boxer liimapuukori. Reilu kymmenen vuotta sitten jo Volvon
Boxerin korista näki heti päältä, että tässä ei maalaus riitä, vaan korissa on paljonkin tekemistä.
STunturilinjojen vuoden 1962 Scania-Vabis kantaa myös historiallisesti oikeita Arvo Pekkalan linja-autoyrityksen värejä. Vabis on pienimoottorinen B55, jonka moottori on 120 hevosvoimainen seitsemänlitrainen D7. Auton kori on Helsingin Autokoritehtaan rakentama ja kehältään teräksinen. Ennen entisöintiä Scania-Vabiksen Helkon kori oli
hyvin ryhdissään, mutta myös paljon kulumaa oli kaikkialla nähtävissä.
Etukulmassakin näkyy selvät jäljet kohtaamisesta sarvipäisen eläimen
kanssa.
tojen koreja ole tehty vuosikymmeniä sitten, ovat kiinnitystarvikkeet ja erityisesti
ruuvit. Talttakantaisia ruuveja ei näköjään ole Puolassa ryhdytty valmistamaan,
mutta uudet kiinnitystarvikkeet hyväksyttäköön – eihän näitä autoja ole tarkoitus
säilyttää Kansallismuseossa lasivitriinissä.
SCANIA B55 HELKO
Mikään entisöinti ei oikeastaan ole helppo
– sen on saanut huomata vuosien kuluessa. Kuitenkin, jos linja-auton kori on täydellinen ja lähinnä vain kulunut, on auton
kunnostaminen usein paljon helpompaa
kuin jos kaikista osista ei ole edes malliksi.
Tunturilinjojen Scania B55 Helkon te-
räskorilla oli kunnostuksen alussa täydellinen, mutta koriltaan varsin kulunut linjaauto. Helsingin autokoritehtaan vuonna
1962 tekemä kori on teräskehäinen. Vaikka kehässä toki oli kaikkien vuosien jälkeen ruostetta, ei auton kehää tarvinnut
lähteä rakentamaan uudelleen. Ikkunalinjan alta ulkopellit otettiin pois, tavaratilan
lattia tehtiin uudelleen eli tyypillistä puoli
vuosisataa vanhan teräskorin korjaamista.
Olen kolmetoista vuotta sitten tarkastellut vielä kunnostamatonta Helkoa ja
silloin pidin sitä ikäänsä nähden kohtuukuntoisena. Kunnostuksen jälkeen Helko
on kuitenkin kuin eri auto. En mistään
löytänyt merkkejä vanhoista vaurioista –
kuluneet ja siipeensä saaneet osat on korvattu. Toisaalta auton korissa ei missään
näy uuden ja vanhan rajaa.
Uskoisin, että koritehtaalta ulos ajettu
Helko näytti juuri tältä. Juteltuani erään
Helko-asiantuntijan kanssa, hän oli paljolti samaa mieltä. Suomessa on tehty tämäntasoisia entisöintejä, mutta ne ovat ymmärtääkseni olleet hyvin hintavia. Helkon
kunnostustyöllekin kertyi lopulta hintaa
kohtalaisen monta kymppitonnia, mutta hinta on lopputuloksen tason kanssa
suhteessa.
VOLVO B615 VIKING BOXER
Kutilan Liikenteen eli alun perin Ranu- X
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
49
T E S T IRY H M Ä
X an Linjavaunun Volvo Boxer oli kunnos-
tuksen alussa melko haastava kunnostuskohde. Myös tätä vuoden 1958 autoa olen
tarkastellut reilu kymmenen vuotta sitten.
Boxerin kori on liimaamalla koottu
puukori ja kestää ajan hammasta melko
hyvin. Tämä auto on kuitenkin seissyt
myös ulkona ja korissa oli lahovaurioita.
Myös auton sisustus oli kärsinyt. Tämä
auto vaikutti niin suuritöiseltä kunnostushankkeelta, etten olisi sitä lähtenyt kotitöinä entisöimään.
Auton korin kunnostuksessa olikin
paljon työtä. Kori nostettiin pois alustalta ja auto viipyi kunnostusretkellä melko
kauan. Korjausaika tosin johtui pääasiassa
siitä, että sitä tehtiin täytetyönä silloin kun
Polsterin työmiehillä ei ollut kiireellisempää työtä käsillä.
Lopputuloksesta ei uskoisi, missä kunnossa auto joskus on ollut. Se on ainakin
yhtä hienossa kunnossa kuin Helko. Tämän laajuisessa korjauksessa kustannus
on aina tapauskohtaista.
SEntisöidyn Boxerin sisällä tunnelma on hieno. Auto on ratkaisuiltaan kauan sitten mennyttä
maailmaa, mutta kunto on uuden auton kunto.
EI AINOASTAAN NÄYTÄ HYVÄLTÄ
Meillä oli mahdollisuus koematkustaa ja
ajaa molempia autoja. Autoja ei ollut peruskunnostettu tekniikan osalta, mutta
kun istuu uuden tuntuisessa autossa, tulee
helposti ajatelleeksi, että pieni väljyys voimalinjassa varmaan kuuluu asiaan. Molemmat ruotsalaisalustat ovat ajamiseltaan
miellyttäviä vanhoja autoja. Viking Vol-
SPenkit on verhoiltu tarkoitusta varten tehdyllä plyysillä. Kuvan hienon hieno linja-auton
istuin on Helkon tyylinäyte.
50
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
SHelkossa on modernimman tuntuinen kori, mutta vanhan linjavaunun tunnelma löytyy tästäkin autosta.
SNäissä vanhoissa Volvoissa oli oma erityinen ajoasentonsa ja tuntumansa. Varsinkin
museoautona, jolla ei tarvitse kiiruhtaa voi
tällaisen auton ajamisesta nautiskella.
SScania B55:n ohjaamo on karu, mutta asiallinen. B55 on hämmästyttävän mukava auto
ajaa – se johtunee auton kokonaisuuden tasapainoisuudesta, sillä numeroiden ja varusteluettelon perusteella auto ei loista.
X
BUSSIPALVELUT
KAIKKI KORIKORJAUKSET
samasta paikasta
tarjoaa:
Kausalan - pellitämme
- hitsaamme
- verhoilemme
- sisustamme
- maalaamme
Metallirakenne Ky
Tuurinkorventie 3 C
47400 KAUSALA
p. 0400-825 683
myynti: Pasi Pihlaja
[email protected]
Linja-automyynti
Timo Vainio
0400 727 987
[email protected]
Henrik Mikkola
0400 737 885
[email protected]
Huolto- ja korjaamopalvelut
020 7344 556
[email protected]
BUSSI-
Varaosamyynti
020 7344 557
[email protected]
AMMATTILAINEN
1/15 ilmestyy
13. helmikuuta
VDL Bus & Coach Finland Oy
Vanha Porvoontie 246, 01380 Vantaa
6|2014
Koulutamme alalle uusia kuljettajia ja
toteutamme koulutuksia kokeneillekin
liikenteen ammattilaisille.
- logistiikka-alan tutkinnot
- ammattipätevyyskoulutukset
- yrityskohtaiset koulutukset
- työnjohtokoulutukset
TTS Työtehoseura
Rajamäki | Vantaa | Helsinki | Kouvola | Imatra
Linja-autoyrittäjäksi!
LIIKENNELUPAKOULUTUS
EB: PARASTA
PALVELUA
PAINEESSAKIN
TTS
KOULUTTAA AMMATTIIN!
www.gli.fi
(henkilöliikenne)
TOIMISIKO
SOTE-BUSSI
SUOMESSA?
JOHDON
VALMENNUS
YHDISTÄÄ
Koulutus on Liikenteen turvallisuusvirasto
Trafin hyväksymää lupakoulutusta.
TOTEUTUS VIIKONLOPPUISIN PE-LA-SU!
Savon
linja
HANNU MÄKELÄ:
90
Kokenut korimies
tyytyväisenä eläkkeelle
vuotta
Tampereella alkaa 16.1.2015.
Toimi nopeasti ja ilmoittaudu mukaan!
Kristian Lella 050 919 22 63 tai kristian.lella@gli.fi
www.tts.fi
/DVL
RQWXUYDOOLVXXVWHNLMl
‡Alkuperäislaatuiset tuuli- ja sivulasit
‡Suomen laajin valikoima
‡Nopeat toimitukset Suomen varastosta
‡Maailman johtava lasivalmistaja
‡Paras istuvuus ja optiikka
2WD\KWH\WWl
Pilkington Automotive Finland Oy:
(09) 8494 4144 / myynti.espoo@¿.nsg.com
Suomen
Bussihuolto Oy
– LASIASENNUKSET KAIKKIIN
KORIMALLEIHIN
– KOLARI JA KORROOSIOKORJAUKSET
– LISÄLAITTEIDEN ASENNUKSET
– KORIEN RAKENNEMUUTOKSET
– VERHOILUT JA MAALAUKSET
Marko Mikkola 040 484 4827
Robi Sinha 040 5522 808
Tero Savolainen 0400 452 183
Yrittäjäntie 47, 03600 KARKKILA
bussihuolto.fi
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
51
T E S T IRY H M Ä
X
SKorin entisöinti ei ole vain pintaa. Viimeistely ulottuu vähemmän näkösällä oleviin paikkoihin.
vo on pehmeän ja jouhevan tuntuinen ja
antaa tottumattomalle kuljettajalle paljon
anteeksi. Istuma-asento ja mustanuppinen
jämäkän tuntuinen vaihdekeppi vievät kuljettajan heti vanhojen Volvojen mukavaan
tunnelmaan.
Scania B55 on Volvoa uudempaa suunnittelua ja on puolestaan taas perin napakka ajoneuvo. Vaikka numeroiden ja
varusteiden perusteella ei B55-mallia arvaisi kuljettajan autoksi, tiedän monia autotuntijoita, jotka pitävät sen ajotuntumaa
aikansa parhaana.
Molempien autojen moottorit vetävät
hyvin, mutta pieni teho edellyttää ahkeraa
vaihtamista. Kun vaihteistot kuitenkin toimivat hyvin, niin mikäs siinä. Ohjaustehostinta ei tietenkään kummassakaan autossa ole – eikä sitä tarvita kunhan muistaa
varata aikaa ratin kääntämiseen.
Matkustamossa vallitsee juhlallisen
nostalginen tunnelma. Koeajon jälkeen
on jo mielessä muotoutunut vastaus kysymykseen kannattaako käyttää kymmeniä
tonneja rahaa, että pääsee ajelemaan vanhalla linja-autolla? – Kyllä. ■
SVanhassa Volvossa kojetaulu on massiivinen peltitekele, mutta mittarit ovat vaatimattomia. Nopeusmittarin nollakohta on nykynäkemyksen mukaan erikoisesti oikealla ylhäällä.
SScania-Vabiksen mittaristo edustaa 60-luvun alussa uutta aaltoa – monitoimimittari on suorastaan huipputeknologiaa. Nämä mittarit periytyivät mallistossa vuoden 1968 jälkeiseen Scaniaaikaan.
52
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
STiesittekö, että ohjaustehostin on linjaautossa aivan turha osa, joka voi mennä
rikki? Näin moni liikennöitsijä vielä ajatteli
näiden autojen syntyaikaan.
BUSSIPALVELUT
LINJA-AUTOPURKAAMO
Hae heti!
w
w w.ysao.fi/
koulutuskalenteri
„ Ammattipätevyyskoulutukset
p
yy
„ Ammattitutkinnot
Kysy lisää! Riitta Härö,
p. 0400 793 179, riitta.haro@ysao.fi
Liikenne-esimiehen
erikoisammattitutkinto
Kysy lisää! Olavi Hotarinen
p. 0400 792 851, olavi.hotarinen@ysao.fi
hotarinen@ysao.fi
www.ysao.fi
Linja
Linja
Linj
inja-autonkuljettaja-koulutus
nja-a
-aut
auto
tonku
kulj
ljet
ett
tta
taj
aja-ko
koulut
utu
tus
쐓 suuri valikoima valtamerkkeihin
Revid Oy
J.V. Bussi-Group Oy
Kulkuripellontie 3
21420 Lieto
Laukunkangas 200, 58160 Karvila
(n. 30 km Savonlinnasta)
[email protected].fi
Puh. 020 779 2220
GSM 0400 274 818
SCANIA ja VOLVO-turistibussit
Tulossa myyntiin Scania Touring -turistibusseja
12,2 ja 13,8 m, uusia autoja Euro 6
49+1+1 paikkaa ja 57+1+1 paikkaa.
Autot toimitusvalmiina viikolla 9,
väri valkoinen tai metallinharmaa.
LINJA-AUTOMYYNTI
Puh. 050 597 9999
[email protected] | www.revid.fi
Yrittäjäntie 23, 74130 IISALMI
Puh. 0400 827 251
Fax (017) 272 5555
BOVA Futura FLD 127.310,
rekisteri ÅLC 15
LINJA-AUTOMYYNTI
s Jarmo Putus
puh. 0500 441 930
s Ilkka Korpela
puh. 050 308 8530
s Robert Eklund
puh. 0500 451 905
Muonamiehentie 1
00390 Helsinki
puh. vaihde 010 555 010
etunimi.sukunimi@scania.fi
VOLVO BUS CENTER
Markku Eskelinen
010 655 7711
Erkki Hölli
010 655 7719
Petteri Reku
010 655 6227
KÄYTTÖAUTO OY
Kimmo Peura
050 310 0800
TARJOLLA MYÖS KÄYTETTYJÄ LINJA-AUTOJA.
Katso www.scania.fi.
‡YP(XURDMHWWXQNP
‡SDLNNDD2YHW
‡LOPDVWRLQWLVllW\YlWLVWXLPHWSLVWHWXUYDY|LQ
‡PRELWHFOLQMDNLOSL
‡KLQWD¼DOY
Auto koeajettavissa Turussa tai Helsingissä sopimuksen mukaan.
Lisätietoja :
Jim Häggblom, 040 180 1350
[email protected]
volvo buses. driving quality of life
www.volvo.fi
BUSSI-
5|2014
3|2014
RUUTUPAPERI
KATOSI VARIKON
PÖYDÄLTÄ
AMMATTILAINEN
600-v
00
-vvu
vuo
u
uo
otias
tia Taksiku
BUS 2014:
ENSI-ILTOJA
ENS
YYT
YYTERISSÄ
1/15 ilmestyy
13. helmikuuta
VARAA OMA
PAIKKASI:
Mediamyynti Suomi,
Tapani Mäkelä,
bussiammattilainen@mediamyynti.fi,
Puh. 0400 709 239
2|2014
HA
HARMAAN
TAL
TALOUDEN
SELV
SELVITYS
VAL
VALMISTUI
RAUTAVEDEN
LIIKENNE
AJAA
VASTAVIRTAAN
4
an
Kunnikenneoli
joukk atsaus
k
ljetu
KIL
IILLLP
P
PA
AIL
ILUT PITÄVÄTs:
PIR
RTTTEÄ
R
EÄNÄ
HANNOVERIN
IAA-MESSUJEN
KUULUMISET
TIMO
TÖYSÄN LINJA:
SALMIVUORI,
Tehdään itse
koska osataan!
Vuo
EB-ammattil den
ainen:
HANKALIA
ASIAKKAITA
EI OLE
4
EELY:n ssaiilutu
pa
p
k lp
ki
et
uulumis
ku
ELY-keskukset:
KATSA
KILPAILUTU US
KSIIN
6
TARIK JJA
AM
TERHI JA JYRKI SALMINEN:
MOUAD:
EU-v
ehdo aalik
vastaasta
a
Eletään tiukastiHyvällä kuljettajall
a
on hyvät a
tässä hetkessä!
siakkaat
B U S S I A MMAT T ILA IN EN 6 | 1 4
53
R AT IN TAK A N A
TEKSTI JUSSI POHJONEN I jussi.pohjonen@trafi.fi
Sitä
sun tätä…
O
tetaanpa tähän alkuun pari lukijakysymystä. Kysymykset pyörivät tällä
kertaa suurien tunteiden,
nimittäin mopoautojen,
ympärillä.
Mopoauton suurin sallittu nopeushan
on 45 km/h. Ja kun hinataan toista ajoneuvoa, niin silloin rajoitus on 60 km/h.
Eli onko näin, että mopoautolla voi päästellä laillisesti kuuttakymppiä, kunhan se
on köydellä kiinni toisessa ajoneuvossa?
Heh. Ei sentään. Asetus ajoneuvojen
käytöstä tiellä ja 3§ kertoo vastauksen:
”Moottorikäyttöistä ajoneuvoa omilla pyörillään tai apuvaunun avulla hinattaessa
suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jollei
kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty
tai määrätty alhaisempaa nopeutta” Eli
mopoautolla maksimissaan se 45 km/h.
Tutun taksimiehen kanssa löimme vetoa. Hän sanoi että keltaisen sulkuviivan
saa ylittää jos ohitettava ajoneuvo on varustettu hitaan ajoneuvon kilvellä kuten
esimerkiksi traktori tai mopoauto. Minä
taas väitän, ettei sulkuviivaa saa ylittää?
Kumpi on oikeassa?
Onnittelut voittajalle. Sulkuviiva sinällään ei kiellä ohittamista kuten vaikkapa
ohituskielto-liikennemerkki. Ohituksen
pitää tällöin kuitenkin tapahtua niin, ettei sulkuviivaa ylitetä. Säädös löytyy Tieliikenneasetuksen 34§:stä ”Ajoneuvo ei saa
ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. ”
Lopuksi muisto poliisivuosiltani eräästä huippukokouksesta. Messukeskuksessa järjestettiin maailman uskontokuntien
päämiesten kokous. Kokous sujui hyvässä
hengessä ja päättyi ennen aikojaan. Mustat limusiinit lähtivät kuljettamaan arvovieraita kohti lentokenttää. Kuitenkin kävi niin, että Paavin autoa ei jostain syystä
tullutkaan.
Hetken aikaa odoteltuaan Paavi päätti
lähteä etsimään kyytiä ja huomasikin messukeskuksen parkkipaikalla yksistään seisovan edustusauton. Paavi käveli sen luok-
54
BUSSI AMMATTI LAI NEN 6 |1 4
se, avasi oven ja yllätyksekseen huomasi,
että kuljettaja istui takapenkillä syömässä
eväitä ja lukemassa sanomalehteä. Kuljettaja oli yllättynyt ja kovasti häpeissään tilanteesta, tieto aikataulun muutoksesta ei
ollut jostain syystä tavoittanut häntä. Paavi rauhaa rakastavana hengenmiehenä otti
tilanteen haltuunsa ja sanoi ”Ei mitään hätään, syökää toki eväänne loppuun. Ja itse
asiassa, nykyvirassa saan itse ajaa niin harvoin, että voisin ihan muistin virkistämiseksi itsekin ajaa jos vain neuvotte tietä.”
Ja näin tapahtui, Paavi hyppäsi rattiin
ja matka kohti lentokenttää alkoi autonkuljettajan neuvoessa takapenkiltä. Edellisestä ajokerrasta oli kuitenkin sen verran
aikaa eikä suomalaisen liikenteen rytmikään ollut ihan tuttua joten mustan limusiinin hieman kulmikas meno herätti muiden tielläliikkujien huomion. Myös poliisille tuli asiasta ilmoituksia ja ei aikaakaan
kun partio tavoitti Tuusulantieltä kyseisen
ajoneuvon. Hetken menoa seurattuaan
partio alkoi epäröidä mitä pitäisi tehdä.
He päättivät kysyä neuvoa päivystävältä
komisariolta.
”Kaksnollakutonen tässä, tavoitettiin
se auto. Näyttäs olevan joku iso herra
liikkeellä, mitä tehdään, voidaanko pysäyttää?”
”No mikäs iso herra teillä siellä on?
Niinistö?”
”Ei oo Niinistö, isompi on”
”No onko se sitten Putin?”
”Ei oo Putin, on vielä isompi herra”
”Ai vielä isompi? No onko se YK:n
pääsihteeri?”
”No ei se sekään ole, on vielä isompi herra.”
”Siis hetkinen, mistäs te nyt yleensä
päättelette että se on joku iso herra?”
”No kyllä sen aika iso herra tarvii olla
jos sillä on Paavi kuskina”
Mukavaa, rauhallista ja ennen kaikkea turvallista Joulua ja tulevaa vuotta.
Niin ratin taakse kuin sinne matkustamoonkin! ■
KOHTAA KOKO MAAILMA
15.–18.1.2015 Messukeskus | matkamessut.fi
BUSSITORI MATKAMESSUILLA
- TEHOKAS TAPA TAVOITTAA AMMATTILAISET JA KULUTTAJAT
Kasvokkain kohtaaminen on tehokkain tapa vaikuttaa kuluttajien
ja ammattilaisten päätöksentekoon. Vuonna 2015 Matkamessujen
yhteydessä toteutetaan uusi Bussitori-alue, missä alan toimijoilla
on mahdollisuus tavata alan vaikuttajat ja kuluttajat. Voit osallistua
tehokkaasti kohderyhmiesi mukaan ammattilaisaikana tai
kuluttajapäivinä.
Yhteistössä
Bussitoria
toteuttamassa:
Partnerimaa:
Hinnat: Bussipaikka 3 900 € ja pöytäpaikat alkaen 1 000 € (+alv.)
Lisätietoja: Bussitori-alueen osastopaikkojen myynti ja markkinointi
Messukeskuksen toimeksiannosta
Minna Heikkinen, Minnagent Ky, puh. 0500 965 761,
minna.heikkinen@minnagent.fi
Yhteistyössä:
Toimeksiantaja: