Monikemikaaliherkkyys

Ympäristöyliherkkyys
ja aivot
Hjärnan och
miljööverkänslighet
Markku Sainio, neurologian erikoislääkäri ja dosentti
docent och specialläkare inom neurologi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Ympäristöoireyhtymät
Miljösyndrom
• Personerna får upprepade
• henkilöt saavat toistuvia
allmänsymptom av sådan
yleisoireita sellaisista
miljöpåverkan, som hos
ympäristövaikutuksista, jotka
merparten av människorna inte
valtaosalle ihmisistä eivät
orsakar motsvarande symptom
aiheuta vastaavia oireita, ja
och som inte kan förklaras med
joita eivät selitä tunnetut
kända medicinska skäl
lääketieteelliset syyt
• Sähköherkkyys
• Monikemikaaliherkkyys
(multiple chemical
sensitivity, MCS)
• Sairas rakennus oireyhtymä
19.11.2012
Esittäjän nimi
• Elöverkänslighet
• Multipel kemisk
känslighet (multiple
chemical sensitivity, MCS)
• Sjuka hus -syndromet
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Ympäristöyliherkkyys/
Miljööverkänslighet
(idiopathic environmental intolerance, IEI)
Sähköherkkyys
Elöverkänslighet
Monikemikaaliherkkyys/
Multipel kemisk känslighet
(multiple chemical
sensitivity, MCS)
Tuoksuherkkyys
Doftkänslighet
Gulf war syndrome
Sairas rakennusoireyhtymä/Sjuka
hus -syndromet
?
?
Krooninen
kosteusvauriooireilu / Kroniskt
fuktskadesympto
m
Amalgaamisairaus
Amalgamsjuka
19.11.2012
Esittäjän nimi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Monikemikaaliherkkyys Diagnostiska kriterier för
multipel kemisk
diagnostiset kriteerit
känslighet
1. Kroniskt tillstånd
2. Symptomen upprepas vid
exponering för vissa kemikalier
3. Reaktioner vid låga
koncentrationer
4. Reaktioner på många olika
kemikalier
5. Symptomen lindras när den
exponerande faktorn avlägsnas
6. Symptom från flere organsystem
• Andra sjukdomar som kan förklara
symptomen och fynden uteslutna
Bartha et al. 1999
1. krooninen tila
2. oireet toistuvat tietyille
kemikaaleille altistuessa
3. reaktiot matalilla pitoisuuksilla
4. reaktiot useille erilaisille
kemikaaleille
5. oireet helpottuvat kun altistavat
tekijät poistettu
6. oireita useista elinjärjestelmistä
• Oireet ja löydökset selittävä muu
sairaus on poissuljettu
+ ospecifika symptom i centrala
nervsystemet och märkbar
begränsning av livsföringen eller
avbräck i aktiviteter i minst 6
månader.
Lacour et al. 2005
+ epäspesifiset keskushermostooireet ja merkittävä elämäntavan
rajoittuminen tai toiminnallinen
haitta vähintään 6 kuukauden ajan
19.11.2012
Esittäjän nimi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Tuoksuherkkyyden oireet,
löydökset ja diagnostiset
kriteerit
Doftkänslighet – symptom,
fynd och diagnostiska
kriterier
(Hannuksela ja Haahtela Duodecim 2011)
Oireiden ja löydösten
aiheuttajia (>2)
• savusumu ja muut
ilmansaasteet
• tupakansavu
• pakokaasut
• kopiokoneet, tulostimet ja muut
konttorikoneet
• sanomalehdet (tuore
painomuste)
• torjunta-aineet, lannoitteet
• uudet rakennukset
• lattianpäällysteet,
sisustuskankaat
• orgaaniset kemikaalit, liuotteet,
liimat, maalit, polttoaineet
• hajuvedet ja muut tuoksuvat
kosmeettiset tuotteet
19.11.2012
Esittäjän nimi
Orsaker till symptom och fynd
(>2)
• Rökdimma och andra
luftföroreningar
• Tobaksrök
• Avgaser
• Kopieringsmaskiner, printrar och
andra kontorsmaskiner
• Dagstidningar (färsk trycksvärta)
• Bekämpningsmedel, gödsel
• Nya byggnader
• Ytmaterial för golv, inredningstyg
• Organiska kemikalier,
lösningsmedel, lim, målfärger,
bränslen
• Parfymer och andra doftande
kosmetiska produkter
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Diagnostiset kriteerit Diagnostiska kriterier
jatkuu
fortsätter
Oireet ja löydökset (>2)
Objektiiviset
• iho-oireet (kasvojen ja kaulan
punoitus altistustilanteessa,
ekseema)
• nenä-silmäoireet altistustilanteessa
(silmien punoitus ja vuotaminen,
niiskutus, nenän tukkoutuminen)
• keuhko-oireet altistustilanteessa
(yskä, hengityksen vinkuminen)
Subjektiiviset
• yleisoireet (uupumus, yöhikoilu)
• lihas- tai nivelkivut
• neurologiset oireet (päänsärky,
tunnottomuus, pistelyt)
• sydämentykytys ja muut
sydänoireet
• suolisto-oireet (ilmavaivat,
vatsakipu)
• kognitiiviset oireet (muistin ja
keskittymiskyvyn heikentyminen)
19.11.2012
Esittäjän nimi
Symptom och fynd (>2)
Objektiva
• Hudsymptom (rodnad i ansikte och
på hals vid exponering, eksem)
• Symptom från ögon och näsa vid
exponering ( irriterade ögon och
tårbildning, snörvling, täppt näsa)
• Lungsymptom vid exponering
(hosta, pipande andning)
Subjektiva
• Allmänna symptom (trötthet,
nattsvettning)
• Muskel- och ledsmärtor
• Neurologiska symptom (huvudvärk,
domningar, stickningar)
• Hjärtklappning och andra
hjärtsymptom
• Mag-tarmsymptom (gasbildning,
magsmärtor)
• Kognitiva symptom (försämring av
minnet och
koncentrationsförmågan)
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Diagnostiset
kriteerit jatkuu
Toimenpiteet oireiden
välttämiseksi (>1)
• suojainten käyttö
(hengityssuojain,
suojakäsineet,
suojavaatteet)
• elämäntavan muutokset
altistumisen
vähentämiseksi
• muutto toiseen asuntoon
tai työpaikkaan
• vitamiinien, ravintolisien
käyttö tai ruokavalion
muutos
• aiheuttajan poistaminen
antimikrobisilla aineilla tai
muilla kemikaaleilla
19.11.2012
Esittäjän nimi
Diagnostiska
kriterier fortsätter
Åtgärder för att undvika
symptom (>1)
• Användning av skydd
(andningsskydd,
skyddshandskar,
skyddskläder)
• Förändring i livsföringen
för att minska exponering
• Byte av bostad eller
arbetsplats
• Användning av vitaminer,
kosttillskott eller
förändring av kosten
• Avlägsna orsaken med
antimikrobiella ämnen
eller andra kemikalier
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Monikemikaaliherkkyysesiintyvyys (17 julkaisua)
Förekomst av multipel
kemisk känslighet
(17 artiklar)
• Vaihtelee 0,2 -42%; lääkärin • Varierar mellan 0,2 och 42 %;
diagnosoimia 0,2 - 6,3%.
0,2-6,3 % diagnostiserade av
läkare.
• Herkistyneistä 47% koki
vaikeuksia kaupassa
• Av de känsliga upplevde 47 %
käynnissä, 85% oli vaihtanut
besvär i butiker, 85 % hade bytt
kodin/henkilökohtaisia
bostad/personliga produkter, 16
tuotteita, 16% oli menettänyt
% hade förlorat sitt arbete på
työnsä herkistymisen vuoksi
grund av sin känslighet (Caress
(Caress ja Steinemann 2004)
ja Steinemann 2004)
• Pääasiassa naisia, oireisten
• Huvudsakligen kvinnor, antalet
määrä lisääntyy iän myötä,
med symptom ökar med åldern,
lapsillakin on oireita
även barn har symptom
19.11.2012
Esittäjän nimi
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Associerade
sjukdomar
Liitännäissairaudet
•
•
•
Ympäristöyliherkkyydet liittyvät
usein muihin sairauksiin, jotka joko
edeltävät tai ovat osa oirekuvaa
Tavallisin on psykiatrinen sairaus
(Bell 1996, Jason 2001, Black 2002,
Caccappolo-van Vliet 2002,
Hausteiner 2003, Saito 2005, Bailer
2006, Hausteiner 2006, Eis 2008,
Witthoft 2008)
• Somatoformiset häiröt olivat
hyvin yleisiä, yli 30%:lla.
• Seuraavaksi tavallisimpia olivat
erilaiset ahdistuneisuushäiriöt ja
depressio
Somaattisia sairauksia on tutkittu
vähemmän, mutta selvästi
yleisimmät olivat astma ja
allergia
19.11.2012
Esittäjän nimi
•
•
•
Miljööverkänslighet hör ofta ihop
med andra sjukdomar, som
antingen föregår eller är en del av
symptombilden
Den vanligaste är psykisk sjukdom
(Bell 1996, Jason 2001, Black 2002,
Caccappolo-van Vliet 2002,
Hausteiner 2003, Saito 2005, Bailer
2006, Hausteiner 2006, Eis 2008,
Witthoft 2008)
• Somatoformiska störningar är
vanliga; Hos över 30 %.
• Näst vanligaste var olika
ångestattacker och depression
Somatiska sjukdomar har studerats
mindre, men de klart vanligaste var
astma och allergier
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Kosteusvaurioympäristö:
Mitä tiedetään?
Terveyshaittoja on!
•
Kosteus- ja homevaurioiden ja
terveys-vaikutusten välinen
yhteys:
•
•
•
•
Miljö med fuktskador:
Vad vet vi? Olägenheter
för hälsan finns!
•
on osoitettu lukuisissa
tutkimuksissa
näyttö riittävää
korjaustoimenpiteiden
suosittelemiseksi, kun haitta
todettavissa (Sauni ym. 2011)
korjauksen hyötyvaikutuksista
oireistoihin ei kuitenkaan
merkittävää hyötyä (Sauni ym.
2011, Zheng 2012)
Tiedetään terveyshaittojen
riskin kasvavan
mikrobivaurioiden laajuuden ja
lukumäärän kasvaessa
19.11.2012
Kirsi Karvala
Sambandet mellan fukt och
mögelskador och påverkan på
hälsan:
•
•
•
•
Har påvisats i flere
undersökningar
Bevisen tillräckliga för rekommendering av reparationer, när
olägenhet konstaterats (Sauni
ym. 2011)
Nyttoeffekten på symptomen
efter renoveringar är dock inte
avsevärd (Sauni m.fl. 2011,
Zheng 2012)
Man vet att risken för
hälsoolägenheter växer med
omfattningen av och antalet
mikrobskador
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Vad vet vi inte?
Orsaker och mekanismer
bakom hälsoolägenheter
Mitä ei tiedetä?
Terveyshaittojen
aiheuttajia ja mekanismeja
•
Kosteusvauriorakennuksissa
esiintyy monia tekijöitä:
•
•
•
•
•
•
mikrobikasvustot
kosteusvaurioissa -> sieni-itiöt,
rihmaston palat, pienpartikkelit
homeiden ja bakteerien erittämät
toksiinit
sisustus- ja rakennusmateriaalien
hajoamistuotteet
(esim VOCit = haihtuvat
orgaaniset yhdisteet)
+ Muut samanaikaiset
sisäilmaston haitat:
•
•
•
•
•
•
Kirsi Karvala
Mikrobtillväxt i fuktskador ->
svampsporer, bitar av mycel,
småpartiklar
Toksiner emitterade från mögel
och bakterier
Nedbrytningsprodukter från
inrednings- och byggmaterial
(t.ex. VOC = flyktiga organiska
föreningar)
+ Andra samtidiga olägenheter
i inomhusluften:
•
Todennäköisesti kyse on
monien tekijöiden summasta
Tieteellistä tutkimustyötä
tehdään mekanismien
selvittämiseksi
19.11.2012
•
•
puutteellinen ilmanvaihto,
pölyisyys, kuidut,
materiaalipäästöt ym.
Många faktorer figurerar i
fuktskadade byggnader:
Dålig ventilation, damm, fibrer,
materialemissioner.
Troligtvis fråga om summan av
flera faktorer
Pågående vetenskaplig
forskning utreder
mekanismerna
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Tutkimusnäyttö
rakennuksen kosteus- ja
mikrobivaurioiden
terveysvaikutuksista
•
Yhteys on osoitettu:
•
•
•
•
•
•
Astmaoireiden paheneminen
Astman kehittyminen
Hengitystieinfektiot
Hengitystieoireet
•
syöpä
neurologiset sairaudet
reumasairaudet
•
Kirsi Karvala
Förvärrade astmasymptom
Utveckling av astma
Infektioner i luftvägarna
Symptom i luftvägarna
Inget bevisat samband:
•
•
•
Vaikutuksia raskauden
kululle tai sikiölle ei ole
osoitettu
19.11.2012
Bevisat samband:
•
•
•
•
Yhteyttä ei ole osoitettu:
•
•
•
•
Forskningsresultat
avseende hälsopåverkan
av byggnaders fukt- och
mikrobskador
Cancer
Neurologiska sjukdomar
Reumatiska sjukdomar
Inverkan på graviditetens
framskridande eller på
fostret har inte bevisats
WHO Guidelines for Indoor Air
Quality: Dampness
and Mould
2009
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Varför blir
symptomen
kroniska och
generaliseras?
Miksi oireisto
kroonistuu ja
yleistyy?
krooninen oireisto/
kroniska symptom
• Oireet menevät yleensä ohi, kun
altistuminen päättyy
• Osalla oireilu pitkittyy ja yleistyy
• Syyt kosteusvaurio-oireistossa
tunnetaan huonosti
palautuva oireisto/
reversibla symptom
• Symptomen försvinner för det mesta
när exponeringen upphör
• Hos en del blir symptomen
långvariga och generella
• Dålig kännedom om orsakerna till
fuktskadesymptom
19.11.2012
Kirsi Karvala
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Krooniset oireet mekanismit
Altistuminen/stressorit
Exponering/stressorer
Psykosomaattinen
herkkyys/
Psykosomatisk
känslighet
Kroniska symptom mekanismer
Perifeerinen biologinen
vaikutus – sensorinen vaste/
Perifer biologisk effekt –
sensorisk respons
Reaktioherkkyys/
Reaktionskänslighet
Ehdollistumisherkkyys/
Betingad känslighet
Aisti-informaation välittyminen
keskushermostoon/
Förmedling av sinnesinformation till centrala nervsystemet
REAKTIO AIVOISSA Tietojen
käsittely tietoinen/tiedostamaton
REAKTION I HJÄRNAN Behandling av
information medveten/omedveten
Fysiologiset vasteet/
Fysiologiska reaktioner
Muutokset rakenteissa ja
toiminnoissa
Förändringar i konstruktioner
och funktioner
Muutokset
käyttäytymisessä/
Förändringar i
beteendet
Ilmentymät/
Förekomst Esittäjän nimi
Ennakko-odotukset/
Förväntningar
Tieto/Kunskap
Uskomukset/Uppfattningar
Tunteet/Känslor
Ajankohtaiset tekijät/
Aktuella faktorer
Mieliala/Humör
Kontrollin tunne/Känsla av
kontroll
Ennakoitavuus/Förutsägbarhet
Sosiaalinen tuki/Socialt
stöd
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Vieraiden aineiden
kulkeutuminen elimistöön
hengitysteiden kautta
19.11.2012
Esittäjän nimi
Främmande ämnen
sprids i kroppen via
luftvägarna
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Psykosomaattiset oireet
ovat seuraus elimistön
reaktioita stressille
Psykosomatiska
symptom är kroppens
reaktion på stress
• hengenahdistus, hapen puutteen,
tukehtumisen tunne, tiheä, pinnallinen
hengitys
• huimaus, näön hämärtyminen, kaksoiskuvat
• puutumisen, pistelyn tai kylmän tunne
kasvoilla, sormissa,
käsivarsissa, alaraajoissa
• rintakivut, tihentynyt sydämen lyönti,
rytmihäiriöt
• ylävatsakivut, pahoinvointi, palan tunne
kurkussa, suun kuivuminen, ilman
nieleminen, röyhtäily, suolistovaivat
• lihaskouristukset sormissa, alaraajoissa,
puhelihaksissa
• jännitys, tuskaisuus, rauhattomuus tai
päinvastoin epätavallinen tyyneys,
epätodellisuuden tunne, kontrollin
menetyksen ja kuoleman pelko, paniikin
tunne, sairauspelot
• väsymys, unihäiriöt
• andnöd, syrebrist, känsla av kvävning,
tät eller ytlig andning
• svindel, suddig syn, dubbelsyn
• känsla av domningar, stickningar eller
köld i ansikte, fingrar, armar, nedre
extremiteter
• smärtor i bröstet, hjärtklappning,
rytmstörningar
• smärtor i övre buken, illamående, klump
i halsen, torr mun, sväljande av luft,
rapning, problem med magtarmkanalen
• muskelkramper i fingrar, nedre
extremiteterna, talmuskulaturen
• spänning, ångest, rastlöshet eller
tvärtom ovanligt lugn, känsla av
overklighet, rädsla för att tappa
kontrollen eller rädsla för döden,
panikkänslor, rädsla för sjukdomar
• trötthet, sömnstörningar
 Lääketiede: taustalta
tunnistetaan ja hoidetaan
sairaussyyt
19.11.2012
Esittäjän nimi
 Läkarvetenskap: identifiera
och behandla orsakerna till
sjukdomen
Psykosomaattinen oireilu. Potilasopas.
Martin&Kunttu. Ylioppilaiden
terveydenhoitosäätiö.
2006– www.ttl.fi
© Työterveyslaitos
Toiminnallisten
oireiden
noidankehä
Funktionella
symptom hamnar
i en ond cirkel
"Tulen luultavasti saamaan oireita”
”Jag kommer troligtvis att få symptom”
”Sairastun vakavasti”
”Jag insjuknar allvarligt”
Tietoisuus/Välttäminen
Medvetenhet/Undvikande
Huoli/Pelot
Oro/Rädsla
Fyysiset oireet (hengitysvaikeus,
äänen käheys ja heikkous, ihon
punoitus jne)
Fysiska symptom (svårighet att
andas, svag och sträv röst,
hudrodnad osv)
Ajattelu, tunteet ja elimistön fysiologia ovat yhteydessä toisiinsa
Tankar, känslor och kroppens fysiologi står i samband med varandra
19.11.2012
Kirsi Karvala
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Tieto muuttaa huolia
Kunskap förändrar oron
Tieto muuttaa huolia ja vähentää niitä/Kunskap förändrar och minskar oron
Lääketieteen opiskelijoillakin huolet yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön / Även hos
medicinestuderanden står oron i förhållande till användningen av hälsovårdstjänster
J Psychosom Res 2005;58:453-7
Jyrki Korkeila
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Modern Health Worries
• Taipumus
somatosensoriseen
amplifikaatioon, mikä
johtaa somaattiseen
oireiluun
• Somatosensorinen
amplifikaatio = normaalit
somaattiset tuntemukset
koetaan intensiivisiksi,
häiritseviksi ja
haitallisiksi
19.11.2012
• Benägenhet för
somatosensorisk
amplifikation, som leder
till somatiska symptom
• Somatosensorisk
amplifikation = normala
somatiska förnimmelser
upplevs som intensiva,
störande och skadliga
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Tietoa käsittelevä
järjestelmä
Aistit/
Sinnena
Aisti-informaation
valikointi
Tarkkaavai
-suuden
avulla
Val av sensorisk
information
med hjälp av
uppmärksamhet
Systemet för informationsbehandling
Kalakoski (2007) Muistikirja
Käsittely
työmuistissa
Behandling i
arbetsminnet
Tiedon
tallentuminen
säilömuistiin/
Informationen
sparas i
lagringsminnet
Säilömuisti
/Lagringsminne
Tiedon hakeminen
säilömuistista/
Informationen
hämtas från
lagringsminnet
TARKKAAVAISUUS/
UPPMÄRKSAMHET
TIEDONKÄSITTELY &
OPPIMINEN/
TIEDONKÄSITTELYN OHJAUS/
INLÄRNING
HAVAITSEMINEN/ INFORMATIONSBEHANDLING &
VARSEBLIVNING
STYRNING AV
INFORMATIONSBEHANDLING
Virpi Kalakoski & Ritva Akila
19.11.2012
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Muisti ja
tiedonkäsittely
MIELEENPAINAMINEN
ja MUOKKAUS / LÄGGA PÅ
MINNET och BEHANDLA
MIELESSÄ
SÄILYTTÄMINEN/
FÖRVARA I MINNET
MIELEEN
PALAUTTAMINEN/
ÅTERKALLA I
MINNET
Minne och
informationsbehandling
TIEDON vastaanottaminen
ja sen prosessointi / Att ta emot
och behandla INFORMATION
-Toiminnan ohjaus/Styrning av
verksamheten
- Tarkkaavaisuus/ Uppmärksamhet
- Työmuisti/Arbetsminne
- Toiminnan joustavuus / Flexibel
verksamhet
VIKTIGA FUNKTIONELLA FAKTORER
TIEDONKÄSITTELYN
SOM PÅVERKAR EFFEKTIVITETEN I
TEHOKKUUTEEN VAIKUTTAVAT
INFORMATIONSBEHADLINGEN:
TÄRKEÄT TOIMINNALLISET
Sömnbrist, utmattning, sinnesstämning,
TEKIJÄT: Univaje, Uupumus, Mieliala,
motiavation
Motivaatio
Esittäjän nimi
19.11.2012
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi
Tunneaivot
ja muisti
Emotionella hjärnan
och minnet
Otsalohkot/Pannlober:
- Motivoi palkitsevaa
käyttäytymistä/Motiverar ett
belönande beteende
- Ehkäisee ei-palkitsevaa
käyttäytymistä/Motverkar ickebelönande beteende
Advanced Magnetic Imaging Centre, HUT
Limbinen järjestelmä (tunneaivot)/
Limbiska systemet (emot. hjärnan):
Amygdalat eli mantelitumakkeet/
Amygdala
Hippokampus/Hippocampus
IHMISEN TUNNETILA VAIKUT- MÄNNISKANS SINNESTILLSTÅND
TAA OPPIMISEEN JA VIESTIN PÅVERKAR INLÄRNINGEN OCH
TOLKNINGEN AV MEDDELANDEN
TULKINTAAN
19.11.2012
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Ylhäältä alas säätely
Ajattelu vaikuttaa
havaintoihimme ->
ali- ja ylitulkinta
Uppifrån och ner justering
Tankarna påverkar
våra intryck -> under
och övertolkning
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Rauhoita
(aivo)reaktiosi
Lugna ner dina
(hjärn)reaktioner
• Vähennä oireita provosoivia
tekijöitä…. erityisesti
akuuttivaiheessa
• Lääketieteilijät pyrkivät
tunnistamaan ja hoitamaan
sairauksia, joko primaareja
tai liitännäissairauksia ja
niiden oireita.
• Vähennä huolestuneisuutta
ja välttämiskäyttäytymistä,
koska ne liittyvät oireiden
pahenemiseen
19.11.2012
Esittäjän nimi
• Undvik faktorer som
framkallar symptom…
speciellt i akuta skedet
• Medicinare strävar till att
identifiera och behandla
sjukdomar, antingen primära
eller associerade sjukdomar
och deras symptom
• Minska oron och ett
undvikande beteende,
eftersom de hör ihop med
förvärring av symptom
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Rauhoita
(aivo)reaktiosi
Lugna ner dina
(hjärn)reaktioner
• Vahvista oireilevan hallinnan
tunnetta:
• Tietojen antaminen ja ohjaus
• Tunnista psykosomaattiset oireet
ja pyri vähentämään niitä
• Kognitiivisista
käyttäytymisterapeuttisista
menetelmistä on eniten näyttöä
• Stärk känslan av kontroll hos den
som har symptom:
• Ge information och vägledning
• Identifiera psykosomatiska
symptom och försök reducera dem
• Kognitiva beteendeterapeutiska
metoder har gett de bästa
resultaten
• Kannusta mahdollisimman
• Uppmuntra till ett så normalt och
normaaliin ja täysipainoiseen
fullvärdigt liv som möjligt,
elämään, koska
eftersom undvikande beteende
välttämiskäyttäytyminen rajoittaa
begränsar livet och kan förvärra
elämää ja voi pahentaa
symptombilden via
oirekuvaa
betingelsemekansimer
ehdollistumismekanismien kautta
19.11.2012
Esittäjän nimi
25
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi
Kiitos!
19.11.2012
Tack!
Esittäjän nimi
26
© Työterveyslaitos
–
www.ttl.fi