9.9.2011 - Vihdin Seurakunta
Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 9.9.2011 Vihtiläiset Syke-suurleirillä s. 5 Marraskuussa järjestetään piispanvaali s. 6 Kirkon 10 teesiä urheilusta s. 8 Yhteistyökumppanina kutsunnoissa s. 12 Ilkka Niskanen / KuvaKotimaa Eija Vilpas esiintyy Vihdin kirkossa s. 8 Tervehdys seurakunnasta Paimenen palsta Susanne Vuorinen Vakka n Hyvinvoinnista on kysymys Ihmisen hyvinvointi on monen eri tekijän summa. Siihen vaikuttavat ainakin henkiset, hengelliset, fyysiset ja sosiaaliset tekijät. Kaikkia näitä tarvitaan, jotta ihminen pysyisi tasapainossa itsensä ja ympäristönsä kanssa ja eläisi hyvää elämää. Henkistä hyvinvointia rakennetaan ennen kaikkea lukemalla, laulamalla ja leikkimällä, toisin sanoen käyttämällä erilaisia kulttuuririentoja. Ihmisen minuus ja elämännäkemys laajenee, kun hän pääsee kokemaan sen, miten toiset ihmiset sanoittavat, kuvittavat ja säveltävät ihmisenä olemista. Rukous Hengellistä hyvinvointia rakennetaan rukouksen, Raamatun lukemisen, jumalanpalveluksen ja ehtoollispöydän kautta. Siihen kuuluu myös sydämen auki pitäminen toisten ihmisten hädälle ja tarpeille lähellä ja kaukana. Hengellinen rakennustyö tapahtuu aina yhteisön keskellä, siellä missä katsotaan samaan suuntaan ja halutaan rakentaa uskon, toivon ja rakkauden maailmaa. Vapahtaja, tiedät miten kärkkäästi arvioin muita, miten armottomasti tuomitsen itseni. Opeta oikeaa hitautta, kun arvioin, armollisuutta, kun näen heikkouteni. Opeta minua kunnioittamaan jokaisen ihmisen ainutkertaisuutta. Aamen Eija Vuorela Saksittua n Kristitylle elämän ja kuoleman kysymys on käsittää, että armo kuuluu ansiottomille. Silloin itsellekin ainoa mahdollisuus näyttäytyy Hyvän Paimenen etsivässä rakkaudessa. Antti Pentikäinen, Kotimaa 18.8.2011 n Luonnonsuojelu sopii hyvin seurakunnan pirtaan, onhan ihminen luomiskertomuksen mukaan kutsuttu varjelemaan luontoa. Kun luonto voi hyvin, myös ihminen voi hyvin. Luonnonsuojelu on aina myös ihmisen suojelua. n Samaan aikaan kun miljardi ihmistä näkee nälkää, meillä tuotetusta ruoasta 50 prosenttia menee pilalle tai heitetään pois. Ruokaa ei arvosteta. Maailman suurin ongelma on ruoka: se on suurin ilmastonmuutoksen, elintasosairauksien sekä taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden aiheuttajista maailmasta. Kun ratkaisemme ruokaongelman, ratkaisemme kaiken. Taiteilija Jani Leinonen, Tekoja-kampanja 31.8.2011 Juhani Lassila, Esse 18.8.2011 Seuraava Vakka ilmestyy 25.11.2011 Paino Salon Lehtitehdas 2 Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 [email protected] Toimitus: Heikki Nieminen Susanne Vuorinen puh. (09) 3478 5018 [email protected] Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä [email protected] p. 020 754 2309, 040 509 4962 Fyysistä hyvinvointia rakennetaan lenkkipolulla, salilla ja luontaisen liikunnan kautta marja- ja sienimetsässä. Jokaisen pitäisi löytää itselleen sopiva laji ja ajaa itsensä hikeen vähintään kolme kertaa viikossa. Se riittää pitämään sydämen hyvässä kunnossa ja työvireyden yllä. Nautintoaineista ja tupakasta kannattaa pidättäytyä kokonaan tai käyttää alkoholia vain vähän hyvässä seuras- sa. Terveytensä tähden on suosittava hyvää kotimaista ruokaa ja pidettävä mielessään kohtuullisuuden hyveet. Sosiaalista hyvinvointia rakennetaan niissä ihmisten verkoissa, joissa olemme yhtenä verkonsilmänä mukana. Ystävyys, toveruus ja arjen välittäminen ovat meille kaikille tärkeitä perheessä, naapurustossa, työpaikalla ja omalla kylällä. Eristäytyminen ja keskittyminen vain omiin asioihin kaventaa ja köyhdyttää elämää. Kirkko on laatinut ”Kirkon kymmenen teesiä liikunnasta ja urheilusta”, jotka esitellään tässä lehdessä. Kirkon mielestä ei ole yhdentekevää, millä tavoin kukin kristityn nimeä kantava pitää huolta omasta ja läheistensä terveydestä. Tutkimukset osoittavat, että liikunnallinen harrastuneisuus polarisoituu koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että jotkut liikkuvat hyvin paljon ja suuri joukko ei ollenkaan riittävästi. Urheilun ja liikunnan ympärillä on myös epäterveitä ilmiöitä, jotka estävät liikunnasta saatavaa iloa ja vähentävät ihmisten luontaista kiinnostusta liikuntaa kohtaan. Näihin epäkohtiin on puututtava kirkon omasta arvomaailmasta käsin. Kirkko opettaa, että jokainen ihminen on arvokas ja kaikille ihmisille kuuluu liikunnasta saatava ilo ja elämänvoima. Tutustu teeseihin ja laita ne käytäntöön! Pekka Valkeapää, kirkkoherra Luottamushenkilön kynästä Uskoa synkkien talouspilvien katveessa Lähes koko kesän talousasiantuntijat toisensa perään tuntuivat jo melkein kilpailevan siitä, kuka tekee synkempiä ennusteita Suomen ja Euroopan talouskehityksestä. Toisaalta aivan syystäkin, sillä sen verran vakava taloustilanne tällä hetkellä on. Tällaiset uutiset eivät ole kuitenkaan omiaan kasvattamaan uskoa Suomen ja koko Euroopan tulevaisuuteen. Näiden ”synkkien talouspilvien katveessa” olen pohtinut maamme historiaa. Tämä pohdinta herätti minussa kysymyksen, miten silloin pärjättiin, kun ei oltu vain synkkien pilvien vaan pahimmassa tapauksessa pommien alla rintamalla ja kodeissa talvi- ja jatkosodan aikana? Näinä aikoina usko tulevaisuuteen oli todella koetuksella! Voimmeko oppia tältä sodat ja jälleenrakennuksen vuodet läpikäyneeltä sukupolvelta jotain? Koen, että tämän sukupolven perintö kantaa edelleen kauas osoittaen sen, että Suomi on selvinnyt paljon synkemmistä ja tiukemmistakin ajoista. Selviytymiseen vaadittiin suuria uhrauksia, kovaa työtä ja vahvaa uskoa omiin tärkeiksi koettuihin arvoihin. Nämä historian seikat kannattaa pitää mielessä pohdittaessa myös koko kirkon ja seurakuntamme tilannetta. Myös yhteistyö maanpuolustus- ja veteraanijärjes- töjen kanssa on tämän perinnön vaalimisen kannalta edelleen tärkeää. Viime vuosien aikana yhteistyössä järjestetyistä tapahtumista on jäänyt mieleeni erityisesti vuoden 2008 kansallisen veteraanipäivän jumalanpalvelus Vihdin kirkossa: Veteraanikuoron kajauttaessa Veteraanin iltahuuto-laulun, ei sen kuuleminen varmasti jättänyt ketään kylmäksi. Siinä hetkessä pystyi tuntemaan suurta kiitollisuutta siitä, että sai kokea juuri sen hetken osana seurakunnan hengellistä yhteisöä, vapaana Suomen kansalaisena. Uskon, että moni muu tunsi samoin. Seurakunnassamme sotiemme veteraaneilla ja heidän koko sukupolvellaan on oma keskeinen sijansa. Näin tulee olla aina vastaisuudessakin. Sen olemme heille velkaa. Asko Autelo 9.9.2011 n M aailmassa on riittävästi ruokaa, mutta kaikki eivät saa sitä syödäkseen. Joka kuudes ihminen kärsii äärimmäisestä nälästä ja köyhyydestä. Joka päivä nälkään kuolee 17 000 lasta. Oikeudenmukaisella ruokapolitiikalla ja oikein suunnatuilla tukitoimilla ruoka saataisiin riittämään kaikille. On aika tehdä tekoja ruokaturvan puolesta! Kirkon Ulkomaanavun Nälkä. Paha pala purtavaksi? -kampanja keskittyy kehitysmaiden ruokaturvaan. Angolan tilanne nostetaan erityisesti esille. Angolassa joka neljäs lapsi kuolee ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä ja yli puolet maaseudun asukkaista saa käyttöönsä vain likaista vettä. Kuluneena kesänä myös Itä-Afrikan nälänhätä toi eteemme esimerkin puutteellisesta ruokaturvasta ja tilanteen vakavuudesta. Aliravitsemus on jatkuva ja vakava ongelma eri puolilla maailmaa. Nälän poistamiseen on keinoja ja asialla on kiire. Ilmastonmuutos pahentaa nälkäongelmaa ja ruokamarkkinoiden haavoittuvuuden vuoksi ruokakriisi uhkaa koko maailman turvallisuutta. Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-kampanja haastaa meidät tekoihin nälkää vastaan. Millaisia tekoja sinä haluaisit tehdä ruokaturvan hyväksi? Lahjoittaisit- Kirkon Ulkomaanapu / Lauri Soini ja Ville Asikainen Nälkä. Paha pala purtavaksi? Yhteinen maailmamme Itäisen Afrikan hätä syvenee Itäisessä Afrikassa on menetetty jo kaksi satoa kuivuuden takia. Seuraava sadekausi on alkamassa loppukesästä, mutta kestää vielä useita kuukausia ennen kuin nyt mahdollisesti tulevat sateet kasvattavat uutta rehua ja viljaa. Jopa 10 miljoonaa ihmistä on välittömän hätäavun tarpeessa kuivuuden aiheuttaman ruokapulan vuoksi. Suomen Punainen Risti, Unicef ja Kirkon Ulkomaanapu vetoavat yhdessä katastrofialueen ihmisten auttamiseksi. Järjestöjen mukaan itäisen Afrikan nälänhätä tulee syksyn aikana pahenemaan kriittisesti ja kymmenettuhannet ihmiset – etenkin lapset ja vanhukset – uhkaavat kuolla ravinnon puutteeseen. Lahjoitusmahdollisuudet: Kirkon Ulkomaanapu, soittamalla lahjoituspuhelimeen: 0600 11700 (20,11 e + pvm) tilisiirtona katastrofirahastoon: 157230-500504, viite 1025 Suomen Punainen Risti, soittamalla lahjoituspuhelimeen: 0600-122 20 (20,12 € + pvm) tilisiirtona katastrofirahastoon: 221918-68000 Suomen UNICEF: soittamalla lahjoituspuhelimeen: 0600-14501 (20,20 euroa + pvm) tilisiirtona lahjoitustilillemme: 152930-87, viesti hätäapu Myös Suomen Lähetysseura toimittaa nälkäavustusta Mekane Yesus -kirkon kautta Etiopiaan Gasaran alueelle maan kaakkoisosaan. Lähetysseuran katastrofityötä Etiopiassa voi tukea lahjoittamalla katastrofirahastoon: Sampo Pankki 800014-161130, viestiksi AUTA. Lahjoituksen voi tehdä myös puhelimella: katastrofikeräyspuhelin 0600 02020. Puhelun hinta on 19,95 euroa + pvm. Auta vihtiläisiä perheitä Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-kampanja haastaa toimimaan ruokaturvan ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Kuvassa 17-vuotias angolalainen Candida Castro, voit katsoa lyhytdokumentin hänen elämästään www.tekojakampanja.fi-sivustolla. ko Toisenlaisena lahjana aterian koko kylälle? Tai ottaisitko yhteyttä suomalaisiin poliitikoihin ja pyytäisit heiltä tekoja oikeudenmukaisen ruokapolitiikan hyväksi? Vai laittaisitko lusikan liikkeelle? www.tekojakampanja.fi, www.facebook.com/lusikkaliike Vastuuviikko 23.–30.10.2011 Uskonnonvapaus – itsestäänselvyys. Vai onko? sia konflikteja. Oikeuksien puuttumisella on pitkäaikaiset kestävää kehitystä heikentävät seuraukset. Uskonnonvapauden turvaaminen on ennen kaikkea yksilön suojaamista epäoikeudenmukaiselta kohtelulta. Meillä on vastuu heikoimmassa asemassa olevista lähimmäisistämme. Uskonnonvapaus on välttämätön YK:n vuosituhattavoitteiden ja turvalSusanne Vuorinen Vastuuviikko 2011 nostaa esille uskonnonvapauskysymyksen. Yli puolet maailman väestöstä elää olosuhteissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan tuhoisin seurauksin. Näitä loukkauksia tapahtuu myös Suomessa, mutta niistä ei juurikaan puhuta julkisuudessa. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan: “Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.” (18. artikla) Vakavat uskonnonvapausloukkaukset liittyvät usein muihin perustavanlaatuisiin ihmisoikeusloukkauksiin, henkilön identiteetin, osallisuuden sekä turvallisuuden kieltämiseen. Monet elävät vainottuina yhteiskunnissa, joissa vaino kasvattaa väkivaltai- Vakka Vastuuviikko 2011 herättää pohtimaan uskonnonvapautta. Yli puolet maailman väestöstä elää olosuhteissa, joissa uskonnonvapautta rajoitetaan tuhoisin seurauksin. Esimerkiksi 200 miljoonalta kristityltä 60 maassa on kielletty heidän tärkeimmät ihmisoikeutensa pelkästään sen tähden, että he ovat kristittyjä. lisuuden saavuttamisessa sekä syrjinnän vähentämisessä. Ekumeeninen vastuuviikko on Suomen kirkkojen yhteinen kansainvälisen vastuun ja vaikuttamisen viikko. Vastuuviikkoa on vietetty vuodesta 1978 lähtien. Vihdissä Vastuuviikon jumalanpalvelusta vietetään Vihdin kirkossa su 30.10. klo 10. www.vastuuviikko.fi Seurakunnan diakoniatyön kautta voit auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia vihtiläisiä perheitä. Yllättävät muutokset elämässä, esimerkiksi sairastuminen tai työttömyys, voivat viedä perheen talouden hyvin ahtaalle. Myös yleisten elämisen kustannusten nousu on johtanut monet jo muutenkin pienellä toimeentulolla sinnittelevät perheet taloudelliseen ahdinkoon, mm. asuntojen hinnat, vuokrat ja sähkö ovat kallistuneet. Yhteiskunnan tukijärjestelmät eivät ole pysyneet elinkustannusten nousun vauhdissa. Eriarvoisuus on kasvanut merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Voit tukea vaikeassa elämäntilanteessa olevia perheitä lahjoittamalla Vihdin seurakunnan diakoniatyön kolehtitilille: OP 529714-237417. Diakoniatyöntekijät arvioivat perheiden tilanteen aina kokonaisvaltaisesti ja toimittavat avun luotettavasti ja konkreettisesti perille. Avustusta annetaan perheiden perustarpeisiin, mm. lasten vaatteisiin ja ruokaan. Seurakunnan diakoniatyöntekijät antavat myös talous- ja velkaneuvontaa yhdessä kunnan velkaneuvojan kanssa. Avustusta perheille on saatu myös Berta Hernbergin säätiöltä, Vihdin Lionseilta, Kirkon Diakoniarahastosta ja Espoon hiippakunnasta. Lisätietoa: johtava diakoniaviranhaltija Maria-Liisa Pakalén p. 0401899349, [email protected]. Viljele ja varjele Jos kaikilla maailman ihmisillä olisi sama elintaso kuin suomalaisilla, tarvittaisiin ainakin kaksi maapalloa lisää, että luonnonvarat riittäisivät. Suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja vuodessa noin 100 tonnia/asukas. Se on kaksi kertaa enemmän kuin Euroopan maissa keskimäärin ja moninkertaisesti maapallon keskiarvoon verrattuna. Jokainen meistä suomalaisista tuottaa noin 500 kg jätettä vuosittain. Jätteen määrää voi helposti vähentää esim. ostamalla harkiten ja kestäviä tuotteita, lajittelemalla jätteet, kierrättämällä ja välttämällä ylipakattuja tuotteita. Parasta jätettä on jäte, jota ei synnykään. Päivittäisillä valinnoilla voimme pienentää toimintamme aiheuttamia ympäristöhaittoja. Monet pienet asiat, jotka edistävät kestävää kehitystä, parantavat myös elämänlaatua ja näkyvät taloudellisina säästöinä. On vapauttavaa huomata, ettei kulu- tuksen määrä kulje käsi kädessä elämän laadun ja onnellisuuden kanssa. Turhan aineellisen kulutuksen vähentäminen sen sijaan auttaa lisäämään henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kestävä kulutus: kuluttaa vähän raaka-aineita ja energiaa, perustuu uusiutuviin energialähteisiin, aiheuttaa vähän päästöjä, synnyttää vähän jätteitä ja ne voidaan kierrättää, on turvallista niin tuottajien, kuluttajien kuin ympäristön kannalta, ottaa huomioon kehitysmaiden ja tulevien polvien tarpeet. Vastuullinen kuluttaja: välttää turhia heräteostoja, ei osta kertakäyttötuotteita, ostaa ympäristömerkittyjä tuotteita, välttää ympäristölle haitallisia tuotteita ja kemikaaleja, ostaa lähiruokaa ja oman maakunnan sekä Reilun kaupan tuotteita, suosii tuotteita jotka voi korjata, suosii vähän energiaa kuluttavia laitteita. 3 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Syyssadon maukkaimmistoa – uusi levy ”Lento Cantabile” Markku Silventoinen Konsertin ensimmäinen kappale, jonka Hannu soitti kirkon urkuparvelta, sai kuulijoiden päät kääntymään hämmästyksestä. Laulujoutsenien huuto täytti tilan. Sellolla aikaansaatu ääni – niin kuin myös levyn kansi – kertoo Hannun rakkaudesta luontoon, lintuihin ja Lappiin. – Joutsenten trumpettimainen huuto ja suoraviivainen lento on innoittanut minua lapsesta asti etsimään musiikista sen liikettä, suuntaa ja alkuvoimaa. Vihdin kirkkokuoro 80 vuotta 2.10.2011 Vihdin kirkkokuoro juhlistaa 80-vuotista taipalettaan Mikkelinpäivänä 2.10.2011 juhlakonsertilla Vihdin kirkossa klo 16.00 johtajinaan kanttorit Hanna Noro ja Martti Kilpeläinen. Konsertin jälkeen juhlintaa jatketaan Vihdin kirkonkylän seurakuntatalossa. Mukana juhlakonsertissa ovat myös ainakin Vihdin Kapelli, Kantaattikuoro, Vihtijärven kappelikuoro ja Produktiokuoro johtajineen. Yleisöllä on tilaisuuksiin vapaa pääsy! Entisiä kuorolaisia kutsutaan mukaan konserttiin! Ohjelmassa on teille vanhoja tuttuja lauluja. Kuoro harjoittelee ennen konserttia seuraavasti kirkonkylän seurakuntatalossa tai Nummelan seurakuntakeskuksessa. Tervetuloa johonkin/joihinkin seuraavista harjoituksista: su 11.9. klo 18–20 Nummela to 15.9. klo 18.30–20.15 Vihti kk to 22.9. klo 18.30–20.15 Nummela to 29.9. klo 18.30–20.15 Vihti kk la 1.10. klo 16.00 Vihdin kirkko su 2.10. klo 13.00 Vihdin kirkko (harjoitus) su 2.10. klo 16.00 Vihdin kirkko (konsertti) Lisätiedot: kanttori Hanna Noro p. 040 4855 985, [email protected] ja www.vihdinseurakunta.fi 4 V ihti-Päivien lauantain kirkkokonsertti oli samalla levynjulkistamistilaisuus. Sellotaiteilija Hannu Kiiski on seurakunnan ja Elli ja Artturi Hiidenheimon säätiön tuella koonnut tasokkaan ohjelmiston levyksi, joka äänitettiin keväällä Vihdin kirkossa. Levyllä on sekä hengellistä musiikkia että rakastettuja selloklassikkoja. – 30 vuotta Vihdissä asuneena olen kohdannut kotipaikkakuntani ihmisiä selloni kanssa mitä erilaisimmissa tilanteissa iloissa ja suruissa, kertoo Hannu. – Tätä ohjelmistoa haluttiin taltioida nimenomaan Vihdin kirkon hienossa akustiikassa ja kirkon molempien urkujen sekä flyygelin kanssa. Lähtökohtana oli myös se, että taltioinnissa olisivat mukana seurakuntamme omat kirkkomuusikot; heidän kanssaanhan olen tätä ohjelmistoa vuosien varrella paljon soittanut. Risto Lauriala on vihtiläisille niin ikään tuttu pianisti. Levyllä Hannun kanssa soittavat kanttorit Ulla Eho-Saario, Pirkko Kela, Martti Kilpeläinen ja Hanna Noro sekä Tuula Kilpeläinen. Hannun kokoama soitinyhtye koostuu hänen lapsistaan, oppilaistaan sekä nuorista muusikkoystävistään. Auroora Kiiskin virsisovitukset herättävät vanhat, tutut virret aivan uuteen, ilmavaan lentoon. – Soitinyhtyeellä toteutetut virsisovitukset ovat itselleni hyvin tärkeitä, sanoo Hannu. Niissä toteutuu musiikin tehtävä kokoontunutta seurakuntaa yhdistävänä ja innoittavana voimana. Merkittävää on myös se, että Iltavirsi (Vk 557) on Vihdin pitkäaikaisen kirkkoherran Aukusti Oravalan sanoittama. Konsertin toisen kappaleen, ”Vanhan virren Taalainmaan karjamajoilta” Hannu soitti ystävänsä, vihtiläisen puusepän, Kaarlo Haaparannan (1921– 2009) vuonna 1989 rakentamalla sellolla. Kiitospuheessaan konsertin lopussa Martti Kilpeläinen vertasi levyä hyvään säilykkeeseen, jonka voi avata aina uudestaan. Tämän säilykkeen ”puhtaasta” valmistuksesta hän kiitteli tuottaja Ruut Kiiskiä. Pirjo Nieminen n Levyä on myytävänä kirkkoherranvirastossa Vihdin seurakuntatalossa sekä Nummelan seurakuntakeskuksessa. Sen voi myös tilata seurakunnasta p. 093478500, [email protected] tai Hannu Kiiskiltä hkiiski@siba. fi. Leipää ja suolaa Kourallinen Rantasaunan savu leijuu hiljaisuudessa, kuikan ääni kantaa järven aalloilla. Istun laiturilla ja nautin Jumalan luomasta. Sydän tuntee täällä, yrittää ei tarvita. Taivaanvuohi laulaa, korkealla levosta. Kesälomat on pidetty. Syyskuun pimenevät illat, kylmä tuuli tunkee puserosta läpi. Koulut ja yliopistot käyvät täydellä teholla. Arkipäivän hiljaiset moottoritiet kertovat; mökeiltä on tultu töihin. Tehtaat tekevät tulosta ja ihmiset väsyvät. Syntyy tarve pysähtyä ja kysyä itseltään; Mitä kuuluu? Matkoista pisin on matka sisäänpäin. Kokoukset ja palaverit, jatkuva istuminen tekevät selälle kipeää. Ripin ja ehtoollisen kaipuu kertovat kipeästä sielusta. Projektit ja budjetit, täyttyvät kalenterit kertovat tehokkuudesta ja suorituskeskeisyydestä työpaikoilla. Kiinalainen kirjailija Lin Yutang julkaisi 1937 kirjan Elämännautinnon taito. Kirjassaan hän tulee siihen lopputulokseen, että neljä asiaa on muutettava länsimaissa: ”Tehokkuus, täsmällisyys, pyrkiminen menestykseen sekä pyrkyryys. Kaikki nämä vievät länsimaisilta ihmisiltä heidän kiistattoman oikeutensa vetäytyä lepoon ja nauttia.” Viime kesänä, mökillä, laiturin nokassa istuessani tajusin, että Jumala on luonut kaiken valmiiksi; maisemaan ei tarvinnut mitään lisätä. Niin syntyi riimi rantasaunan savusta. Siellä kohtasin Jumalan, hiljaisuudessa ja levossa. Siellä sielun levätessä, valmista maisemaa katsellessa, oivalsin olevani postikortissa. Hengellisessä mielessä ymmärsin syvemmin, kuinka Jumala teki työn, jotta ihminen pelastuisi. Jumalan tekemää työtä sanotaan siksi lahjaksi, armoksi. Ristinpuulla näen Jumalan tekemän työn, siksi ristinpuulta alkaa myös lepo. Parasta lomaa kipeälle sielulle on sen sanoman kuuleminen, että kaikki on tehty valmiiksi, kaikki on maksettu, kaikki on lunastettu. Kirkossa, ehtoollispöytään käydessä minulle kerrotaan: kaikki on valmiina. Siellä rikkinäinen kelpaa. Kristus kantaa Jumalan luo. Parempi on kourallinen levossa kuin kahmalon täysi vaivaa nähden ja tuulta tavoitellen. (Saarnaaja 4:6) Jari Hiekkanen, pastori 9.9.2011 n Vakka Eila Musikka haastatteli – Johanna Rantala vastasi. Olet ollut leirillä isosena ja apuohjaajana monesti Riuttiksessa. Nyt olit ekaa kertaa Partaharjun suurleirillä. Kerropa molempien leiripaikkojen hyviä puolia. – Riuttiksessa sekä uudella että vanhalla puolella on nykyään helposti muokattavissa olevat sisätilat, joten erilaiset toiminnat on helppo toteuttaa. Vanhalla puolella on enemmän leiritunnelmaa, sillä kaikki mu- kotiin ja minkä nyt unohtuneen tavaran otat ensi kerralla? – Yritin pakata tosi niukasti ja fiksusti, joten kotiin ei ehkä jäisi kuin pari ylimääräistä paitaa. Ensi kerralla mukaan otan VESIPYSSYN! Lisätietoa leiristä http://syke.ptk.fi/ Eila Musikka, Susanne Vuorinen Vihtiläiset muodostivat leirillä Espoon hiippakunnan kylään oman Vihdin seurakunnan pihan. Oman pihan illassa vihtiläiset esittivät samassa pihassa asuville espoolaisille sketsejä ja opettivat leikkejä. Mikä oli Syke-leirillä parasta? – Parasta oli ehdottomasti kylissä näkyvä yhteishenki ja koko leirin yleisfiilis. Se, kun 2000 leiriläistä hiljentyy jumalanpalvelukseen tai laulaa täysillä leirin tunnaria, oli aivan mieletöntä! Mikä oli haastavinta? – Koska kaikki leiriläiset tiesivät minut entuudestaan isosena, mutta ohjaajakaverini piti minua ohjaajana oli näiden kahden roolin välillä poukkoilu ajoittain hankalaa, varsinkin kun varsinaisia isosia ei ollut leirillä mukana. Miten vihtiläiset viihtyivät? Mikä heidän mielestään oli kivointa? – Pienen alkukankeuden jälkeen vihtiläiset näyttivät viihtyvän todella hyvin. Kun leirifiilikseen oli päästy, edes pienet sairastapaukset eivät hidastaneet tahtia. – Yksi hauskimmista jutuista leirillä taisi olla helmien vaihtaminen ja se, kun sai lähteä muihin kyliin (jokainen leiriläinen sekä ohjaaja sai leirin alussa 7 oman kylän väristä helmeä, ahkerimmat vaihtajat saivat kerättyä 7 eriväristä helmeä). – Oman pihan illassa vihtiläiset esittivät samassa pihassa asuville espoolaisille sketsejä ja opettivat leikkejä. Se oli kuulemma TOSI KIVAA! Mainoslause seuraavalle suurleirille? Miksi kannattaa lähteä? –Suurleirille kannattaa lähteä, jos yhtään tykkää leireistä. Koska kyseessä on suurleiri, myös toiminnat ja tapahtumat ovat suurempia kuin ns. normaalileirillä. Kun itse lähdet seuraavan kerran, niin minkä tavaran jättäisit Syke-leiri kokosi Partaharjulle 20.-25.7.2011 lähes 2000 tyttöä ja poikaa. Neljän vuoden välein järjestettävä suurleiri on evankelis-luterilaisen kirkon varhaisnuorisotyön vuoden päätapahtuma. Kuvassa eturivissä suurtapahtuman vihtiläisiä osallistujia. Nuorten aikuisten illat kutsuvat Haluatko kuulla mielenkiintoisia alustuksia uskoon liittyvistä asioista, jutella niistä porukalla ja veisata rippikouluviisuja? Seurakunnan nuorten aikuisten toiminta on suunnattu kaikille n. 20-40-vuotiaille. Lastenhoito on järjestetty. Illat pidetään Nummelan seurakuntakeskuksen perhekerhon tiloissa, Kappelitie 5, joka keskiviikko klo 18-20. Lisätietoja www.vihdinseurakunta. fi >Toiminta >Nuoret aikuiset tai Mika Kriikku p. 0400971443. Timo Roms Miten vihtiläisillä sujui suurleirillä? kavuudet (kuten vessa ja suihku) eivät löydy omasta huoneesta. On myös mukavaa, että huoneissa on aina 4–6 leiriläistä, joten ryhmäytyminen on nopeampaa. Talven leireillä on kuitenkin kiva olla uudella puolella lämpimässä! – Riuttiksessa hyvää on myös RUOKA! – Partaharjulla tykkäsin alaleirimme sijainnista koko leirialueeseen nähden. Olimme rannan, suihkujen ja leiriläisille HYVIN tärkeiden sisävessojen läheisyydessä, mikä teki esimerkiksi uintireissuista helpompia. Oli mukavaa, että alaleirien leirialueet olivat lähekkäin, mutta selkeästi erillään toisistaan. Oman pihapiirin rakentelu oli hauskaa ja se opetti leiriläisille yhteistyötä. Omaan, itse tehtyyn katokseen oli mukava paeta kuumaa aurinkoa ja rankkasadetta. – Partaharjun leirialue oli paikoin todella kaunis. Esimerkiksi alaleirimme metsä ja sen läpi virtaava puro näyttivät ilta-auringon valossa lähes satumaisilta. Eila Musikka S yke-leiri kokosi heinäkuun lopussa Partaharjun toimintakeskukseen lähes 2000 tyttöä ja poikaa. Noin sata leiriläisistä oli ulkomaalaisia tai ulkosuomalaisia, kaukaisimmat vieraat tulivat Australiasta, Etelä-Koreasta, Nepalista ja Kambozhasta. Neljän vuoden välein järjestettävä 10–14-vuotiaiden suurleiri oli Suomen ev.lut. kirkon varhaisnuorisotyön vuoden päätapahtuma. Syke-leirin leiriläiset asuivat alueella kuudessa eri ”kylässä” hiippakunnittain. Kylät muodostuivat seurakuntaryhmien muodostamista pihoista. Jokainen seurakuntaryhmä sai leirille tullessaan ”oman kylän puuhelmiä” ja leirin aikana lapset etsivät itselleen helmiystäviä keräten helminauhaansa erivärisiä helmiä. Lapset osallistuivat leirillä myös tapahtuman päätöksentekoon, heillä oli edustajansa päivittäin kokoontuvassa leiriparlamentissa sekä kyläneuvostoissa. Alku- ja päätösnuotiot keräsivät koko suurleirin väen yhteen. Lisäksi leirin ohjelmassa oli mm. askartelua, lepoa, seikkailua ja telttaelämää. Leirillä järjestettiin keskiaikaiset turnajaiset ja erilaisia kylissä kiertäviä ohjelmanumeroita, mm. teatteria, beatboxausta ja konsertteja. Kylien toimintapajoissa lajeina oli mm. parkour, frisbeegolf, melonta, lautanrakennus, radiotoiminta ja valokuvasuunnistus. Kantavina teemoina Syke-leirillä olivat suvaitsevaisuus, kansainvälisyys ja hengellisyys. Myös ympäristöasiat huomioitiin leirillä mallikkaasti. Suurleiriä rakentamassa oli nuoria eri puolilta maailmaa. Kaikille kuudelle leirialueelle rakennettiin mm. 250-600 hengen katsomot ja ruokailukatokset. Lautatavaraa valmistelutalkoissa kului yli 10 km. Suurleirillä on pitkät perinteet; ensimmäinen suurleiri järjestettiin Partaharjun toimintakeskuksessa vuonna 1951, silloin leirille pääsivät vain pojat. Tytöt pääsivät mukaan suurleirille vasta vuonna 1987. Kesän Syke-leiri oli suurleireistä järjestyksessään kuudestoista. Vihdistä oli suurleirillä mukana reipas joukko varhaisnuoria vetäjineen. Johanna Rantala Vihtiläiset osallistuivat Syke-suurleirille Partaharjulla 5 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Eija Harju/Espoon seurakuntayhtymä E spoon piispa Mikko Heikka jää eläkkeelle 1.2.2012. Hiippakunnassamme valmistellaan parhaillaan siis piispanvaaleja. Vaalit pidetään marraskuussa. Piispanvaalin ehdokasasettelu alkoi 13.7.2011 ja päättyy 13.9.2011 klo 16.00. Valitsijayhdistykset voivat jättää vaaliasiakirjat Espoon hiippakunnan tuomiokapituliin ehdokasasettelun aikana. Piispanvaalissa voivat äänestää Espoon hiippakunnan papit, lehtorit ja maallikkovalitsijat. Äänivaltaisia on yhteensä noin 690. Maallikkovalitsijoita ovat hiippakunnasta valitut kirkolliskokouksen maallikkoedustajat, hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen sekä kirkkovaltuustojen tai seurakuntaneuvostojen valitsemat maallikkovalitsijat. Maallikoita on yhtä paljon kuin äänivaltaisia pappeja ja lehtoreita. Vihdin seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi 26.5.2011 piispanvaalin maallikkovalitsijoiksi Vilja Helmisen, Timo Pietiläisen, Hanna Jokelan, Päivi Pousarin, Timo Romsin, Paavo Säiläkiven, Hannu Kiiskin, Mari Havukorven, Raimo Pilven, Rakel Kaarron, Tiina Laitisen, Seija Hacklinin, Senja Vikgrenin, Vesa Valtosen, Rauno Pulkkisen, Pentti Kurunmäen ja Liisa Ali-Mattilan. Heidän ja seurakuntamme pappien kautta kuuluu vihtiläisten ääni piispanvaalissa. Syksyllä on tulossa mm. ehdokkaiden vaalipaneelitilaisuuksia Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin järjestämänä. Vaa- Susanne Vuorinen Espoon hiippakunnan piispa vaihtuu Suurella sydämellä-vapaaehtoistoimintaa esiteltiin seurakunnan kojussa Vihti-Päivillä elokuussa. Vapaaehtoistyötä Suurella sydämellä Espoon hiippakunnan piispa Mikko Heikka jää eläkkeelle 1.2.2012. Hänelle valitaan seuraaja marraskuussa järjestettävässä piispanvaalissa. lien ensimmäinen vaalipäivä on 4.11.2011 ja jos kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä, järjestetään 18.11.2011 toinen vaali, jonka tulos vahvistetaan samana päivänä myöhemmin pidettävässä tuomiokapitulin istunnossa. Piispa Mikko Heikan lähtömessu pidetään Espoon tuomiokirkossa 29.1.2012. Uusi piispa aloittaa 1.2.2012 ja hänet vihitään virkaan 12.2.2012 Espoon tuomiokirkossa. Lisätietoa: http://espoonhiippakunta.evl.fi Haluaisitko ja ehtisitkö antaa aikaasi yhteiseksi hyväksi? Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Mukaan voi tulla esim. mummiystäväksi kerhoon, kahvilaemännäksi, avustajaksi leirille tai jumalanpalvelukseen, ystäväksi yksinäiselle, tekemään käsitöitä lähetyksen hyväksi tai laulamaan kuoroon. Mitä sinä haluaisit tehdä seurakunnassa suurella sydämellä? Vapaaehtoisten merkitys seurakunnan toiminnalle on olennaisen tärkeä. Suurella sydämellä -toiminta perustuu kristilliseen lähimmäisenrakkauteen. Vapaaehtoistoimintaa suunnittelee Vihdin seurakunnassa työntekijöistä ja vapaaehtoisista koostuva toimikunta. Vapaaehtoisena voi oppia uutta, tavata uusia ihmisiä, tehdä jo- tain toisten hyväksi ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Voit tulla mukaan toteuttamaan yksittäistä tapahtumaa, antaa aikaasi vaikka tunnin viikossa, tai sitoutua pidemmäksi ajaksi mukaan toimintaan. Vapaaehtoisille järjestetään seurakunnassamme koulutusta ja virkistyspäiviä. Vapaaehtoisilla on myös oma pelikerho Nummelan seurakuntakeskuksessa, seuraavat kokoontumiset ovat 3.10. ja 7.11. Lue lisää vapaaehtoistoiminnan sivustolta www.suurellasydamella.fi tai poikkea Olkkarikahvilassa kirkonkylän seuriksella ma klo 12–15 tai Pysäkki-kahvilassa Nummelan seuriksella ti, to, pe klo 12–15 kysymässä lisää. Voit myös soittaa vapaaehtoistoimintaa koordinoivalle diakoni Päivi Tapaniselle p. 040 3532 241 tai lähettää sähköpostia [email protected] Uurnalehto Kanervamäen muistomerkki on valmis Vesi solisee muistomerkin juurella Uurnalehdon keskellä sijaitsevan kivisen muistomerkin perus- 6 tukset valmistuivat viime vuonna. Muistokivi pystytettiin perustusten päälle kuluneena kesänä ja muistomerkkiin lisättiin vesielementti. Virtaavan veden ääni sopii kauniin uurnalehdon maisemaan. Iltojen hämärtyessä syksyn myötä suunnataan vielä kohdevalot niin, että muistomerkki näkyy Kanervamäen keskeltä pimeässäkin muualle ympäristöön. Muistomerkin läheisyyteen hankitaan ensi vuonna penkit, joilla voi levähtää ja hiljentyä. Muistomerkin on suunnitellut Päivi SvahnJokinen. Susanne Vuorinen Vihdin hautausmaalla sijaitsee uurnalehto Kanervamäki. Syksyllä 2007 valmistuneessa uurnahautausmaassa on 1200 hautapaikkaa. Tuhkan voi haudata haluamallaan tavalla uurnalehtoon: uurnassa, kaatamalla tuhkan hautapaikkaan tai sirottelemalla. Uurnahautaukset ovat lisääntyneet Vihdissä vuosi vuodelta ja nykyään noin 45 % hautauksista on tuhkahautauksia. Kanervamäen kauniin alueen ovat suunnitelleet Päivi Svahn-Jokinen ja seurakunnan puutarhuri Raimo Juusonen. Alueen luonnonmukaisesta ilmeestä säilytettiin huomattava osa uurnalehdon toteutuksessa. Aidaksi puhdistettiin ja kunnostettiin hautausmaan vanhat valurautapylväät. Valurautapylväiden välillä kulkeva ketju ja kiviaita rajaavat Kanervamäen luontevasti muusta hautausmaasta. Uurnalehdossa sijaitsee myös muualle haudattujen läheisten muistelukivi. Kolme hautausmaata Vihdin seurakunnalla on käytössään kolme hautausmaata. Vihdin hautausmaa ja uurnalehto Kanervamäki sijaitsevat noin kolmen kilometrin päässä Vihdin kirkonkylästä Jokikunnan suuntaan. Tämä ns. Uusi hautausmaa otettiin käyttöön vuonna 1890. Hautausmaa-alueen maamerkkinä on Mikael Nordenswanin suunnittelema, vuonna 1958 valmistunut, punakeltainen siunauskappeli. Hautausmaa on yli 10 ha:n suuruinen ja sinne hau- Päivi Svahn-Jokisen suunnittelema muistomerkki Kanervamäellä Vihdin hautausmaan uurnalehdossa. dataan n. 150 vainajaa vuosittain. Vanhin käytössä olevista hautausmaista on Kirkonmäen hautausmaa, jonne ensimmäiset hautaukset tehtiin kirkon rakentamisen aikoihin 1700-luvun lopulla. Hautausmaalle ei luovuteta enää uusia hautapaikkoja. Kirkonmäen hautausmaahan kuuluu myös sankarihauta-alue, jossa lepää 226 sankarivainajaa. Kolmas Vihdin seurakunnalla on kolme käytössä olevaa hautausmaata: Vihdin hautausmaa, Kirkonmäen hautausmaa ja Vihtijärven hautausmaa. Hautausmaille haudataan vuosittain noin 170 vainajaa. hautausmaista sijaitsee Vihtijärven kappelin tuntumassa Vihdin koillisosassa. Vihtijärven hautausmaa on ollut käytössä vuodesta 1946 lähtien. Ennen nykyisin käytössä olevia hautausmaita vainajat haudattiin Vihdissä Pyhän Birgitan kirkon hautausmaahan. Birgitan kirkko oli käytössä 1500-luvun alusta 1700-luvun lopulle. Kauniita hautausmai- ta kannattaa käydä katsomassa. Vihdin hautausmaan ja siunauskappelin osoite on Kartanontie 51, Kirkonmäen hautausmaan osoite on Kirkkotie ja Vihtijärven hautausmaan osoite Koulunummentie 16. Pyhän Birgitan kirkon rauniot löytyvät Kirkkoniementien päästä Vihdin kirkonkylästä. Susanne Vuorinen 9.9.2011 n Vakka Mielenkiintoinen väitöskirja Lutherin musiikin teologiasta si, musiikkikin voi siis olla Jumalan sanaa. Väitöskirjassa todetaan, että ilo on uskon perustunne ja kristillinen ilo luontaisesti purkautuu lauluna ja muilla ulkoisilla ilmauksilla. Ilon lähteenä on Jumala. Väitöskirjan mukaan musiikin tuottama mielihyvä on luonteeltaan esteettistä. ”Lutherin estetiikka on tähänastisessa tutkimuksessa vähän kartoitettu alue. Hänellä on kuitenkin omintakeinen näkemys kauneudesta. Itse asiassa kyky nähdä kauneutta tässä maailmassa, joka usein on kaikkea muuta kuin kaunis, on uskon merkki. Kun Jumala näkee Kristuksen tähden maailmassa pelkkää pyhyyttä, kristityn on katseltava maailmaa samaan tapaan”, Miikka Anttila tiivistää tutkimuksensa antia. The Innocent Pleasure: A Study on Luther´s theology of music”, Miikka Anttila, ISBN:978-952-92-8870-0. Hetkiä historiassa Vihdin 200-vuotias viljamakasiini E lokuussa 1811 valmistui Vihdin lainajyvästöä varten uusi viljamakasiini Pappilan peltoalueella olevalle kummulle. Kolmikerroksisen makasiinirakennuksen oli suunnitellut kapteeni Carl Fredrik Arnkihl ja pitäjänmakasiinin rakennusmestarina toimi entinen reserviläinen Pistol. Pitäjänkokouksessa 18.8.1811 makasiinin hoitaja, Vihdin seurakunnan kappalainen, Adolf Bäckvall ilmoitti, että Pistol oli saanut makasiinin valmiiksi. Makasiinin rakentaminen oli maksanut 50 ruplaa. Vihdin kirkkoherra A.J. Hippingin laatimassa teoksessa ”Beskrifning öfver Wichtis socken” vuodelta 1845 todetaan: ”Uuteen varastorakennukseen, joka on rakennettu Pappilan peltoalueella olevalle kummulle, on laskettu mahtuvan 4000 tynnyriä viljaa ja se on niin muodoin hyvin suuri ja tilava. Se on sisältä tarkoitukseensa sovelias ja kaunis, käsittäen kolme kerrosta eri osastoineen. Ulkopuolelta on makasiini laudoitettu ja maalattu vuonna 1844 ja voidaan se täydellä syyllä kaikissa suhteissa lukea läänin parhaimpien joukkoon kuuluvaksi.” Pitäjänmakasiinit varokeinoksi katovuosia vastaan Pitäjänmakasiinien perustamista varokeinoksi toistuvia katovuosia varten oli ryhdytty valtiovallan toimesta vaatimaan jo 1700-luvun puolivälissä. Kuninkaallisella kirjeellä annettiin maaherroille elokuussa 1750 ohjeet pitäjänmakasiinien aikaansaamiseksi. Vihdissä päätettiin viljamakasiinin perustamisesta vielä saman vuoden syksyllä. Viljamakasii- nin ensimmäisinä esimiehinä toimivat Vihdin silloinen kirkkoherra Jacob Malm, ratsutilallinen Johan Oxenius ja ratsutilallinen Jacob Karen. Alkuvaiheessa makasiinina toimi eräs aitta Sukselan kylän puolella. Aitta varustettiin kolmella lukolla, joiden avaimet säilytettiin kunkin esimiehen luona. Makasiinia varten laadittiin ohjesääntö vuonna 1773. Sen mukaan makasiinin hoidosta vastasi erityinen hoitaja, jota viljan mittauksessa avusti kaksi toimitusmiestä. Makasiinista lainattiin viljaa ilman takuita osakkaille korkeintaan se määrä, minkä he olivat makasiinin perustamisen aikaan sinne tallettaneet. Vihdin seurakuntaa avustettiin Vihdin lainajyvästö on avustanut Vihdin seurakuntaa useaan otteeseen. Vihdin kirkkoa rakennettiin lainajyvästöstä saadulla avustuksella. Vuonna 1771 myönnettiin kirkon rakentamista varten avustusta 50 tynnyriä ja 15 kappaa ja määrää vielä myöhemmin lisättiin 48 tynnyrillä ja 15 kapalla. Vihdin kirkon palon jälkeen hankittiin uudelleen rakennettuun kirkkoon vuonna 1822 uudet urut lainajyvästön kustannuksella. Vaunuvaja makasiininmäellä Makasiininmäellä kylänraitin ja makasiinin välisellä alueella oli entisaikoina vaja, jossa säilytettiin Vihdin seurakunnan ruumisvaunuja, joita lainattiin hautajaisia varten. Vihdissä oli käytössä ruumisvaunut, jotka olivat siitä erikoiset, että ne voitiin talvisaikaan varustaa jalaksilla, jotka kiinnitettiin pyörien akseleihin. Maka- Mikko Yli-Rostin kokoelmat. Vihdin seurakunnan Päiväkuoro jatkaa taas harjoituksiaan 15.9. alkaen. Päiväkuoro harjoittelee Nummelan seurakuntakeskuksen kirkkosalissa joka toinen torstai klo 10–11. Kuoro on tarkoitettu päiväsaikaan ”vapaille” lauluhaluisille ihmisille. Kuoro on suunnattu kaiken ikäisille miehille ja naisille, laulutaitoon katsomatta. Into laulamiseen riittää. Kuoroharjoitusten lisäksi Päiväkuoron toimintaan kuuluvat olennaisena osana esiintymiset. Kuoro on esiintynyt jumalanpalvelusten lisäksi seurakunnan erilaisissa tilaisuuksissa ja käynyt laulamassa palvelutalojen vanhuksille. Vastaavanlaista toimintaa on tälläkin toimintakaudella luvassa. Päiväkuoro toimii yksiäänisenä lauluryhmänä. Tavoitteena on laulaa monipuolista ohjelmistoa, jossa perusrunkona on hengellinen musiikki. Kuoro aloittaa syyskautensa torstaina 15.9. klo 10 Nummelan kirkkosalissa, ja sen jälkeen se harjoittelee säännöllisesti joka toinen viikko. Harjoitukset kestävät tunnin. Kuoroon ei ole laulukoetta, vaan kaikki laulajat ovat sydämellisesti tervetulleita mukaan toimintaan. Kuoroa johtaa seurakunnan kanttori Ulla Eho-Saario. Kuorosta voi tiedustella häneltä numerosta 040 747 4600 tai sähköpostilla ulla. [email protected]. Tule rohkeasti mukaan laulamaan! Tuoreen väitöskirjan mukaan uskonpuhdistaja Martti Luther näki musiikin Jumalan lahjana, joka koskettaa syvästi tunne-elämää ja johdattaa ihmistä Jumalan puoleen. Vihdin suojeluskunta paraatissa kunnantalon kentällä itsenäisyyspäivänä vuonna 1919. Taustalla näkyy kolmikerroksinen viljamakasiini, johon laskettiin mahtuvan 4000 tynnyriä viljaa (yksi tynnyri oli vuodesta 1809 alkaen 164,9 litraa). Makasiininmäellä näkyy vaja, jossa Vihdin seurakunnan ruumisvaunuja säilytettiin. Annikki Pircklenin kokoelmat. Päiväkuoron harjoitukset jatkuvat lestä musiikin merkittävin ominaisuus on sen kyky koskettaa ihmisen sydäntä, tuottaa iloa ja mielihyvää. Hän toteaa musiikin liittyvän useisiin Lutherin teologian keskeisiin ajatuksiin: ”Se, että Luther sanoo musiikkia Jumalan lahjaksi, ei ole vain sanonta. ’Lahja’ on keskeinen käsite koko Lutherin teologiassa. Sen kautta on mahdollista avata Jumalan suhdetta ihmisiin ja myös ihmisten suhdetta toisiinsa. Musiikki Jumalan lahjana koskettaa syvästi ihmisen tunne-elämää.” Anttila toteaa, että Jumalan sana oli Lutherin käsityksen mukaan ennen kaikkea korvin kuultava asia. Samoin musiikki on keskeisessä tehtävässä, sillä se toimii kuuloaistin kautta. Sanan lausuminen ja laulaminen nostaa ihmisen tunne-elämän Jumalan puoleen. Musiikki kuuluu siten kirjoitetun ja puhutun sanan rinnalle jumalalliseksi välineek- Susanne Vuorinen V ihdistä kotoisin oleva, Janakkalan seurakunnassa pastorina toimiva, Miikka Anttila väitteli toukokuussa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”The Innocent Pleasure: A Study on Luther’s theology of music”, suom. ”Viaton nautinto. Tutkimus Lutherin musiikin teologiasta.” Systemaattisen teologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Miikka Anttila ei tutkinut Lutherin toimintaa virsien runoilijana tai säveltäjänä vaan sitä, mikä teki musiikista Lutherille niin merkittävän, että hän kutsui sitä jopa ”Jumalan parhaaksi lahjaksi”. ”Luterilaisuus on tunteisiin vetoavaa, iloista, aistikylläistä hengellisyyttä, joka arvostaa syvästi esteettistä kokemusta”, Miikka Anttila toteaa väitöksensä tiivistelmässä ja kannustaa perehtymään luterilaisuuteen syvemmin. Anttilan mukaan Lutherin mie- Torholan Hurrin isännän Walfrid Pircklenin hautajaissaatto lähdössä Hurrin pihasta. Kuva on otettu 31.3.1900, lunta on vielä maassa ja ruumisvaunut on varustettu jalaksilla. Vaunut noudettiin vaunuvajasta ja hautajaisten jälkeen ne taas palautettiin vajaan. siininmäellä sijainnut vaunuvaja on purettu jo vuosikymmeniä sitten. Ruumisvaunut ovat tallessa, ne ovat nykyisin Kirkkomuseossa Vihdin kirkossa. Viljaa ja rahaa lainattiin Vuoden 1865 kunnallisasetuksen mukaisesti tuli lainajyvästön hoito kunnallislautakunnan vastuulle. Vuonna 1890 myytiin lainajyvästöstä 600 tynnyriä viljaa lainarahaston perustamista varten. Lainajyvästön luonne alkoi muuttua, siitä tuli luottolaitos, joka lainasi sekä viljaa että rahaa. Vuonna 1915 koko viljavarasto myytiin ja näin saadut varat talletettiin Vihdin säästöpankkiin, luontaistalouden aikaisen pankin aika oli ohi. Makasiinirakennus on vuodesta 1946 toiminut kotiseutumuseona ja nykyisin makasiinissa on Vihdin museon maataloushistoriallinen näyttelytila. Mikko Yli-Rosti 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Liiku ja leiki M ja haaveilin lottovoitosta ja sen myötä toisesta autosta, olen tyytyväinen siitä, että lapseni kulkevat useimmiten koulu- ja eskarimatkansa kävellen tai pyöräillen. Tietokoneelle ja pleikkarille meillä on viikossa pyhitetty tasan yksi päivä (no, joskus tämäkin sääntö lipsuu), ja muina päivinä tehdään sitten jotain ihan muuta. Pääasia on, että lapsi ei ala kasvattaa juuria olohuoneen sohvaan. Liikunta ja urheilu auttavat lasta jaksamaan, kasvamaan ja kehittymään, ja siellä pomppimisen ja kilvanjuoksun lomasta voi löytää myös jokaiselle tärkeitä kavereita ja ystäviä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on julkistanut liikunnan ja urheilun kymmenen teesiä, joiden tarkoituksena on muistuttaa, että jokaisella on oikeus liikuntaan. Niitä voit lähiaikoina nähdä vihtiläisten liikuntapaikkojen seinillä. Eivätkä teesit tietenkään koske pelkästään lapsia! Yksi teeseistä kuuluu näin: Huolehdi liikunnasta ja terveydestä – hoidat Jumalan hyviä luomislahjoja. Siinä on jo heti hyvä syy liikkua lisää. Minä ainakin aion. Ihan varmasti aion. Viimeistään huomenna. Heikki Nieminen Susanne Vuorinen inä olen laiska ihminen. Tai jos en laiska, niin ainakin saamaton. En minä aina ole samanlainen vätys ollut. Aina nähdessäni kirkonkylän tyhjiä urheilupyhättöjä – sitä tapahtuu nykyisin aika usein – ihmettelen, miksei tuolla ole ketään potkimassa palloa maaliin tai lämimässä kiekkoa kaukalon seinään. Muistikuvani omasta varhaisihmisyydestä on, että heti kun jää kentälle saatiin, siellä oli väkeä tungokseen asti. Ja jos ei kesällä mahtunut futista pelaamaan, sitten harrastettiin viheriön reunalla muita lajeja. En sitten tiedä, onko mielikuvani oikea, vai johtuvatko muistot siitä, että minä ja kaverini ainakin olimme aina siellä. Ehkä liikuntaharrastukset ovat nykyään siirtyneet enemmän seurojen vetämiksi, ja niitä varten pitää pääsääntöisesti lähteä Nummelaan. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sivut tietävät kertoa, että viimeisen 20 vuoden aikana lasten lihavuus Suomessa ja muissa teollisuusmaissa on ikäryhmästä riippuen noussut ainakin kaksin-, ellei jopa kolminkertaiseksi. Makeiden herkkujen myynti on lisääntynyt valtavasti, ja samalla hyöty- ja huviliikunnan määrä on selvästi vähentynyt. Vaikka tänäkin aamuna herätessä sade rummutti häijysti kattoon Kirkon 10 teesiä liikunnasta ja urheilusta: 1. Olet ihminen – olet arvokas 2. Huolehdi liikunnasta ja terveydestä – hoidat Jumalan hyviä luomislahjoja 3. Tue lapsen ja nuoren kasvua henkisesti, hengellisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti 4. Olet mallina lapsille ja nuorille – kanna kasvatusvastuusi 5. Tunnista oikea ja väärä 6. Hyväksy epäonnistuminen – osoita arvostusta myös katsomossa 7. Tavoittele voittoa – iloitse menestyksestä 8. Opi toisen ihmisen kunnioittamista liikunnan ja urheilun kautta 9. Iloitse liikunnasta – nauti yhdessäolosta 10. Liikunta on jokaisen oikeus Voit lukea teesien sisällöstä tarkemmin osoitteessa www.vihdinseurakunta.fi Terhi Marttinen / KuvaKotimaa Rakastatko vielä? -parisuhdenäytelmä Vihdin kirkossa V 8 hailleet Tuula Kiiski, Mirca Kukkasniemi ja Lotta Saine. Näytelmän käsikirjoittaja ja ohjaaja on kirjailija Anna-Mari Kaskinen, jonka tuotannosta löytyy mm. useita koskettavia ja elämänmakuisia runoja parisuhteen arjesta ja juhlasta. Näytelmän päätteeksi on kaikilla osallistujilla mahdollisuus käydä ehtoollisella. Illan musiikista vastaa jazz-yhtye, jota johtaa saksofonisti Antti Vuori Suomen Lähetysseurasta. Mikäli joku haluaa jatkaa yhdessäoloa näytelmän ja ehtoollisenvieton jälkeen, on mahdollista siirtyä kirkon sivusalin ”kahvilaan” nauttimaan pientä iltapalaa ja kuunnella vielä illan yhtyeen musisointia. Susanne Vuorinen ihdin kirkossa esitetään syyskuun 25. päivänä klo 16 paljon suosiota saanut kirkkonäytelmä ”Rakastatko vielä?”. Näytelmässä televisiostakin tutut ammattinäyttelijät Eija Vilpas ja Jarmo Mäkinen esittävät avioparia, joka palaa hääpäivämatkallaan omaan vihkikirkkoonsa. He aloittavat kirkossa värikkään, mutta hedelmällisen keskustelun omasta parisuhteestaan. ”Mikset sä koskaan sanonut?” on kysymys, jota ihmetellään vuosien jälkeen. Se on myös kysymys, joka avaa uusia mahdollisuuksia! Näytelmän teemat tarjoavat monenlaista kosketuspintaa parisuhteessa elävälle katsojalle. Hetki omassa hääkirkossa herättää näytelmän avioparin tutkailemaan yhdessä kuljettua elämän matkaa. Herää kysymyksiä, etsitään vastauksia, syntyy uusia ajatuksia, olemassa oleva hyvä saa vahvistusta. ”Uskomme, että illassa on elementtejä, jotka hoitavat sitä keskinäistä hyvää, mitä katsojan omassa parisuhteessa on. Arjen kiireen keskellä tämä näytelmä voisi olla kenties myös se hetki, jonka saa viettää oman puolison kanssa kahden. Anna kiireetön itsesi puolisollesi tärkeiden asioiden äärellä!”, kannustavat näytelmää Vihdin seurakuntaan puu- Tervetuloa puolison kanssa, ja yksinkin voi tulla! Tilaisuus on maksuton ja toivommekin, että mahdollisimman moni löytäisi tien kirkkoon Rakastatko vielä? -näytelmää katsomaan. Tervetuloa 25.9.2011 klo 16 Vihdin kirkkoon katsomaan Rakastatko vielä? -kirkkonäytelmää! Anna-Mari Kaskisen kirjoittamassa ja ohjaamassa näytelmässä esiintyvät ammattinäyttelijät Eija Vilpas ja Jarmo Mäkinen. Illan musiikista vastaa jazzyhtye Antti Vuoren johdolla. Näytelmän jälkeen on mahdollisuus käydä ehtoollisella. Iltaa voi jatkaa kirkon sivusalin ”kahvilassa”. Parisuhdenäytelmässä Rakastatko vielä? Eija Vilppaan ja Jarmo Mäkisen esittämä aviopari pohtii yhdessä kuljettua elämän matkaa vihkikirkossaan. Kuvassa Vihdin kirkon edessä Sanna ja Antti Nyman, jotka vihittiin Hääyössä Vihti-Päivillä 2011. Toukkatuvat tarjoavat vertaistukea äideille Toukkatuvat ovat pienryhmiä ensimmäisen lapsen saaneille tai häntä vielä odottaville äideille. Vauvan syntymä on monenlaisten tunteiden ja ajatusten aikaa, arki muuttuu ja vanhemmat kokevat usein epävarmuutta pienen vauvan kanssa toimimisessa. Ryhmässä voi toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa pohtia suurta elämänmuutosta. Ohjelmassa on myös mm. vauva-äitijumppaa ja vauvahierontaa sekä keskustelua parisuhteeseen, äitiyteen, kasvatukseen, jaksamiseen ja lapsen kehitykseen liittyvistä asioista. Syyskaudella 2011 Toukkatuvat kokoontuvat Nummelan seurakuntakeskuksessa ke ja to klo 13-15 (Kappelitie 5) ja Kirkonkylässä Pappilassa ti klo 13-15 (Niuhalanraitti 6c). Toukkatupien lisäksi kokoontuu perhekerhoja ja perhe- pesiä Nummelassa, Kirkonkylässä, Herrakunnalla, Ojakkalassa, Otalammella, Vihtijärvellä, Vanjärvellä, Selissä ja Jokikunnalla, lisätietoa www.siivensuojassa.net ja p. 0403564512. Eka erä – valmennusta vanhemmuuteen Esikoista odottavien pariskuntien ryhmä, Eka erä, alkaa to 22.9.2011 klo 18 Nummelan seurakuntakeskuksessa. Iltojen aiheina on mm. ykkösketju (sukupolvien ketju ja vanhemmuus), paritoiminta kentällä (parisuhteen eri vaiheet), taitoharjoittelu (riittävän hyvä vanhemmuus) sekä jälkipelit (vauvaperheen arki ja rakkaus). Ilmoittautumiset Eka erä-ryhmään pe 16.9. mennessä Marika Korva p. 0400235748, [email protected] Lisätietoa www.siivensuojassa.net 9.9.2011 n Syksyinen tervehdys lastenohjaajilta! Kirkkoniemen katit Anni Kerkkonen N äin syksyisin saamme nauttia sadonkorjuun ilosta ja Taivaan Isän antimista. Voimme säilöä talteen marjat, sienet ja kasvikset. Myös metsän eläimet valmistautuvat talveen keräämällä ruokaa varastoon ja rakentamalla itselleen talvipesän. Voit askarrella itsellesi oman kivihiiren pesineen. Materiaaleiksi tarvitset syvän kertakäyttölautasen, värejä, kiviä, nahkaa tai kangasta, materiaaleja luonnosta ja liimaa. Jos oikein innostut askartelemaan, voit tehdä vaikka koko hiiriperheen. Vakka Hiiri se tuli ja puraisi… Tämä syksyinen ”Kellari-juttu” lauletaan ”Kukkuu, kukkuu, kaukana kukkuu…-sävelellä: Kukkuu, kukkuu, pikkulanttu nukkuu, kellarin pimeässä nurkassa. Hiiri se tuli ja puraisi, pikkulanttu naurista potkaisi. Kaali se suuttui ja punaiseksi muuttui, punajuuri punoitti muuten vaan. Sipuli se itkeä pillitti, peruna se sipulia lohdutti. Nauris se parkas ja nurkkahan karkas, porkkana paineli perässä. Retiisi ja kukkakaali kikatti, salaatti vain yksinänsä mökötti. Suut meni tukkoon, kun avain kävi lukkoon, tarhuri kurkisti ovesta, – ”Ollaan me ihan kiltisti”, kasvikset yhdessä vakuutti. Kissanpäivät Kuka määrää säätilat? Lastenohjaajat Anni Kerkkonen ja Sanna Nyman Anna mulle aikaa! Anna mulle aikaa! -päivä järjestetään 15.9. Päivä kannustaa aikuisia antamaan aikaa lapsille ja nuorille. ”Itsetunnon kannalta kaikki ihmissuhteet ovat tärkeitä. Itsetuntoa rakennetaan päivittäin. Arkinen yhdessäolo on tällöin huomattavasti tärkeämpää kuin niin sanottu laatuaika. Lapsen ja nuoren kannalta kaikki aika vanhempien kanssa on laadukasta. Laatu ei tässä asiassa korvaa määrää”, kampanjan si- Enkelipoika vustolla kerrotaan. Voit osallistua Anna mulle aikaa! -päivään antamalla aikaa lapselle tai nuorelle lähelläsi. Pyydä vaikka kummityttö elokuviin, kutsu naapurin poika pelaamaan palloa tai järjestä omille teineille retki kaupungille. ”Nuori tarvitsee huomiotasi. Hän haluaa tietää olevansa sinulle tärkeä. Kerro se hänelle olemalla läsnä. Anna aikaa nuorelle.” www.annamulleaikaa.fi M onta vuotta Vihtiä ja koko Suomea olivat koetelleet hyvin kylmät kesäsäät. Vilja ei kasvanut pelloilla, satoa ei saatu ja sen vuoksi ihmiset joutuivat kärsimään nälkää. 1700-luvun alkuvuosia kutsutaan vielä nykyäänkin suuriksi nälkävuosiksi. Vihdoin säät muuttuivat ja pelloilta saatiin kunnon viljasato. Kaikille riitti viljaa, josta voitiin leipoa leipää. Viljaa saa- tiin varastoon myös talven varalle. Silloin kirkossa kiitettiin Jumalaa, koska hän oli antanut hyvän kasvusään ja ruokaa ihmisille. Se merkitsi oikeita kissanpäiviä myös meille kotieläimille. Ihmiset olivat onnellisia ja saattoivat antaa maitoa ja jopa kaloja meille kissoillekin. Kuva ja teksti: Tarja Rae Linkkivinkit n Lasten ja perheiden sivusto www.siivensuojassa.net – tilaa sivuilta myös lapsiperheiden oma Meiliä meiltä-uutiskirje n Kirkko kuulolla Suomi24.fi-palvelussa www.suomi24.fi/kirkko-kuulolla n Kirkko lähelläsi Helistin.fi-palvelussa www.helistin.fi/kirkko-lahellasi n Hengellistä sisältöä kännykkään www.mobiilikirkko.fi n Kirkon sivut http://evl.fi Teijo Kemppainen n Uutisia ja keskustelua kirkosta www.kotimaa24.fi n Pelaa Vihti-Visaa www.kuntavisa.fi/vihti 9 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Messut Messu joka sunnuntai Vihdin kirkossa klo 10 ja Nummelan kirkossa klo 12. Tuomasmessu Nummelan kirkossa 9.10. ja 13.11. klo 18. Sanajumalanpalvelus Vihtijärven koululla su 18.9. ja su 9.10. klo 10. Maatalousväen, Maa- ja kotitalousnaisten sekä Marttojen sadonkorjuumessu Vihdin kirkossa su 25.9. klo 10. Juhla srk-talossa messun jälkeen. Mikkelinpäivän perhemessu Vihdin kirkossa su 2.10. klo 10. Mikkelinpäivä on perinteisesti lasten ja enkelien sunnuntai. Tulkaa koko perheen voimin enkeliaiheen äärelle viettämään pyhäpäivää! Vanhusten ja lähetyksen kirkkopyhä Vihdin kirkossa su 9.10. klo 10. Lounas ja kahvit seurakuntatalolla. Linja-auto lähtee Nummelan linjaautoasemalta klo 9, Nummelan seurakuntakeskus n. 9.05, Ojakkalantietä kierros kannolle n. 9.20, ajaa Pyölintietä ja Nummelantietä Vihdin kirkkoon. Matkalta voi tulla pysäkeiltä linja-autoon. Paluulähtö seurakuntatalolta n. klo 13.30 Nummelaan Luksian (ammatti)koululle Vanhusten viikon juhlaan. Takseja voi tilata diakoniatyön laskuun Vihdin kirkkoon. Vanhusten kirkkopyhä Vihtijärven kappelissa tai koululla su 9.10. klo 10. Ekumeeninen lähetyspyhä su 9.10. Nummelan seurakuntakeskuksessa klo 12, mukana nimikkolähettimme Sari-Johanna Kuittilo Israelista. Vastuuviikon jumalanpalvelus 30.10. klo 10 Vihdin kirkossa. Aikuisille NUORTEN AIKUISTEN ILLAT n. 20–40-vuotiaille, Nummelan seurakuntakeskuksessa keskiviikkoisin klo 18–20. Lastenhoito järjestetty. Tule keskustelemaan ja kuulemaan mielenkiintoisia alustuksia uskoon liittyvistä asioista sekä veisaamaan rippikouluviisuja. Lisätietoja Mika Kriikku p. 0400 971 443. ELÄKELÄISTEN KERHOT Nummelan kultaisen iän kerho alkaa seurakuntakeskuksessa ke 21.9. klo 13.00 jatkuen joka toinen viikko. Kerhon vastaava Eija Nurmio. Kuljetuksissa yhteys Osmo Vapalahti p. 040-5780328. Kirkonkylän kultaisen iän kerho alkaa seurakuntatalolla ke 21.9. klo13 ja jatkuu kerran kuukaudessa. Kerhon vastaava Sirkku Peltoniemi. Ojakkalan kyläkerho seurakunnan kerhohuoneistossa, Kenttätie 2, alkaa ma 5.9. klo 10–12 jatkuen joka toinen viikko. Kerhon vastaavat Raili ja Matti Kotamäki. Selin kyläkerho Monitoimitalolla alkaa to 22.9. klo 13 jatkuen kuukauden joka neljäs torstai. Kerhon vastaava Rit- va Luukkonen. Otalampelaisille on taksikuljetus kerhoon. Ota yhteys Liisa Ali-Mattilaan kuljetusasiassa p. 0400798229. Tervetuloa entiset ja uudet kerholaiset! SIMSALABIM-kerho, 13–30-vuotiaille kehitysvammaisille nuorille, kokoontuu Nummelan seurakuntakeskuksessa Sankarlassa klo 16–17.30 joka toinen keskiviikko ,seuraava 14.9. ja päättyy 7.12. Ilmoittautumiset Päivi Tapaninen p. 040-3532241 tai sähköposti: [email protected] Myös entiset kerholaiset ilmoittautukaa. SUURELLA SYDÄMELLÄ-PELIKERHO kokoontuu Nummelan seurakuntakeskuksen Pysäkki-kahvilassa klo 12.30-15.30, ma 3.10. ja 7.11. Järj. Vihdin seurakunnan vapaaehtoiset. NÄKÖVAMMAISTEN KERHO osallistuu aisti- ja hyvinvointipäivään 5.10. Nummelan seurakuntakeskuksessa. Kuljetusasioissa ota yhteys Eija Nurmioon p. 040-5306452. KIRKONKYLÄN RAAMATTUPIIRI srk-talon takkahuoneessa tiistaisin klo 18.30: 4.10., 11.10. 25.10., 8.11., 22.11. Lisätietoja: Osmo Vapalahti p. 040-5780 328. VIHTIJÄRVEN ILOSANOMAPIIRI torstaisin klo 18 22.9., 13.10., 27.10. ja 17.11. Tervetuloa myös uudet mukaan piiriin. Tutkimme yhdessä Raamattua. Lapset voi ottaa mukaan. Vetäjinä Liisa Valtonen ja Riitta Vuolteenaho. BIRGITAN PIIRI naisille jatkuu jälleen lokakuussa. Lisätietoa lähempänä paikallislehdissä ja Kirsti Suutari p. 0500861843, [email protected] NUTTURYHMÄ syksyn 1. kokoontuminen Nummelan srk-keskuksessa ma 19.9. (huom. muuttunut ajankohta). Tule mukaan neulomaan nuttuja lähetettäväksi kehitysmaiden synnytyssairaaloihin. Nuttu kannustaa äitejä tulemaan sairaalaan turvallisiin oloihin synnyttämään ja voi pelastaa näin vauvan ja äidin hengen. Usein nuttu on köyhissä oloissa kasvavalle lapselle ainoa vaatekappale. Seuraavat kokoontumiset 10.10., 14.11. ja 12.12. klo 18–20. Lisätiedot Maarit Tampio p. 0405764016, maarit.tampio@evl. fi SURURYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE alkaa kirkonkylän srk-talossa to 22.9. klo 18. Kokoonnumme syksyn aikana yhteensä seitsemän kertaa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Matti Hanhisuanto p. 0400-676127 tai Sirkku Peltoniemi p. 040-1761356. Seuraava ryhmä alkaa helmikuussa. HENGELLINEN MATKAKUMPPANUUS -ryhmä aloittaa syksyllä kokoontuen Tervetuloa Tuomasmessuun! Nummelan kirkkoon 9.10. ja 13.11. klo 18.00 Messu rakentuu tuomaslaulujen ympärille, laulamme lauluryhmän ja bändin johdolla. Kirkossa voi liikkua messun aikana ja seurakuntalaisilla on mahdollisuus jättää esirukouspyyntöjä. Messun aikana lapsille on omaa ohjelmaa kerhohuoneessa. Sielunhoidollisiin keskusteluihin ja rukoukseen on mahdollisuus myös messun jälkeen. Messun jälkeen kaikki ovat tervetulleita teelle seurakuntasaliin! Tuomasmessu Vihdissä 20 vuotta! Tule mukaan suunnittelemaan juhlamessua ja juhlavuotta 2012! Suuunnittelupalaveri pidetään Nummelan diakoniakahvilan tiloissa keskiviikkona 16.11. klo 18. Myös uudet, messusta kiinnostuneet henkilöt ovat tervetulleita ideoimaan juhlavuoden kulkua! 10 kerran kuukaudessa. Tied. ja ilm. Eija Nurmio p.040-5306452 tai Sirkku Peltoniemi p. 040-1761356. VIRKISTYSLEIRI Riuttarannassa Vihdin Sydänyhdistyksen kanssa 19.9.–22.9. (60 €) Tiedustelut ja ilmoittautumiset Eija Nurmio p. 040-5306452. IKÄIHMISTEN HYVINVOINTIPÄIVÄ Nummelan seurakuntakeskuksessa vanhustenviikolla ke 5.10. klo 13–16. Kahvitarjoilu. HILJAISUUDEN RETRIITIT ”Missä sielu lepää?” Hiljaisuuden retriitti Riuttarannassa 7.–9.10. Ohjaajina Eija Nurmio ja Sirkku Peltoniemi. Hinta 60 € seurakunnan jäsenet, muut 84 €. Ilmoittautumiset Eija 040-5306452 tai Sirkku p. 040-1761356. "Toivon ja armon pilkkeitä" Hiljaisuuden retriitti Riuttarannassa 18.–20.11. Ohjaajat Kirsti Suutari ja Kari Tuovinen, mahdollisuus vasemman käden maalaukseen. Ilmoitt. viim. kaksi viikkoa ennen retriitin alkua: [email protected] tai p. 0500-861843, kari.tuovinen@evl. fi tai 040-1460480. NAISTEN SAUNAILLAT Riuttarannassa ti 13.9. klo 18–20.30, ke 19.10. klo 18–20.30, ti 15.11. klo 18– 20.30. Tarjolla saunomista, yhdessäoloa ja iltapalaa. Taksikuljetus ja kimppakyyti Nummelasta kirkonkylän kautta. Ilmoittautumiset arkisin klo 9–15 p. 3478 5048. MIESTEN VAPAAILLAT Riuttarannassa klo 18–21: 15.9., 29.9. (rantasaunalla tähän saakka, sen jälkeen uudella puolella), 20.10., 27.10., 10.11. ja 24.11. Yhteiskuljetus lähtee Nummelan srk-keskuksen pihasta klo 17.30 ja kirkonkylän srk-talon pihasta klo 17.40. Mukana Maria Hanhikorpi p. 0400-235 691 ja Osmo Vapalahti p. 040-578 0328. MIESTEN VAPAAILTA LIIKKUU To 22.9. klo 17 uimahallin P-paikka. Frisbee-golf. To 6.10. klo 17 uimahallin P-paikka. Sauvakävely. To 17.11. klo 17 uimahalli. Vesijumppa/vesijuoksu. To 1.12. klo 17 Nummelan lukion kuntosali. Lisätietoja: Sami Hakala-Bergman 044-7674851. ILOSANOMAILLAT Su 9.10. klo 18 Vihdin seurakuntatalo, seurakuntasali. Su 20.11. klo 18 Nummelan seurakuntakeskus Su 4.12. klo 18 Nummelan seurakuntakeskus VIHTIJÄRVEN DIAKONIAILLAT: 28.9. Irma Lundellilla, Lopentie 1784, klo 19–21 26.10. Paikka ei vielä tiedossa 23.11. Lilja Putkosella, Lopentie 1496, klo 19–21 NAISTEN HEMMOTTELUVUOROKAUSI kaikenikäisille naisille Riuttarannassa 28.–29.10. pe klo 18 alk., jatkuu la klo 13 saakka. Ilm. 11.10. mennessä Päivi PutkonenHegazi p. 09-3478 5048 klo 9–15. Illan hinta 10 € ja koko vuorokausi 20 €, lisäksi hemmotteluhoidot maksetaan suoraan hoitajille 12 €/puoli tuntia. VIRKISTYSPÄIVÄ Riuttarannassa ti 1.11. klo 10–15. Kaikille avoin. (5 €/aikuiset). Ilmoittautumiset Sirkku Peltoniemi p. 040-176 1356. VANHUSTEN JA LÄHETYKSEN KIRKKOPYHÄ Su 9.10. klo 10 Vihdin kirkossa. Lounas ja kahvit seurakuntatalolla. Linja-auto lähtee Nummelan linja-autoasemalta klo 9, Nummelan seurakuntakeskus n. 9.05, Ojakkalantietä kierros kannolle n. 9.20, ajaa Pyölintietä ja Nummelantietä Vihdin kirkkoon. Matkalta voi tulla pysäkeiltä linja-autoon. Paluulähtö seurakuntatalolta n. klo 13.30 Nummelaan Luksian (ammatti)koululle Vanhusten viikon juhlaan. Takseja voi tilata diakoniatyön laskuun Vihdin kirkkoon. Vanhusten kirkkopyhä myös Vihtijärvellä kappelissa tai koululla klo 10. MATKALLA PARANEMISEEN sielunhoitopäivät Nummelan srk-keskuksessa 21.–23.10.. Tapahtuma-ajat pe 21.10. klo 18–21, la 22.10. klo 10–18.30 ja su 23.10. klo 10–15. Luennot pastori Asko Matikka, mukana pastori Tuula Kiiski, musiikista vastaavat Maisa Ek ja Mieskööri. Teemoina mm. Isän ikävä, Minua on loukattu, Parantava anteeksiantamus ja Jeesus sielunhoitajana. Järj. Vihdin seurakunta, Uudenmaan Ev.lut. Kansanlähetys ja Kansanlähetysopisto. 70V, 75V, 80V, 85V JA 90V SYNTYMÄPÄIVÄJUHLAT (loppuvuodesta syntyneet) su 30.10. alkaen klo 12 jumalanpalveluksella Nummelan kirkossa ja jatkuu lounaalla ja pienellä juhlalla seurakuntakeskuksessa. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! LOHJAN ROVASTIKUNNAN YHTEISVASTUUKOULUTUS kerääjille Siuntion seurakuntatalossa la 26.11. klo 10–14. Ilm. Sampo Luukkonen p. 044-539 3939. PYSÄKKI-KAHVILA avoinna Nummelan seurakuntakeskuksen diakoniasiivessä, Kappelitie 5: ti, to ja pe klo 12– 15. Kuukausittain vaihtuvat taidenäyttelyt. Syyskuun näyttely: Marja-Leena Peltolan töiden näyttely ja lokakuussa Nicklas Ahokkaan pienoismallinäyttely. Avajaiset ti 4.10. OLKKARI-kahvila avoinna maanantaisin klo 12–15 kirkonkylän seurakuntatalolla. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN PUHELINPÄIVYSTYSAJAT ajantilausta varten: Kirkonkylän diakoniatoimisto, seurakuntatalo, Niuhalanraitti 6b, p. 3478 5040: ti 9–11 Maria- Liisa Pakalén tai 040-189 9349 to 13–15 Päivi Tapaninen 040-353 2241 tai 3478 5041 pe 9–11 Sirkku Peltoniemi tai 040-176 1356 Osmo Vapalahti 040-578 0328 Nummelan diakoniatoimisto, Kappelitie 5, Seurakuntakeskus: ma 13–15 Maria Hanhikorpi p. 3478 7745 tai 0400-235 691 ti 9–11 Eija Nurmio p. 3478 7747 tai 040530 6452 ke 13–15 Pirkko Orakoski p. 3478 7748 tai 0400-362 707. Lähetystyö NUMMELAN LÄHETYSPIIRI kokoontuu Nummelan seurakuntakeskuksen takkahuoneessa joka toinen maanantai kello 13–14.30 Syksyn kokoontumiset: 5.9., 19.9., 3.10. mukana seurakunnan Israelissa työskentelevä nimikkolähetti Sari-Johanna Kuittilo 17.10., 31.10., 14.11., 28.11., 12.12. KIRKONKYLÄN LÄHETYSPIIRI kokoontuu joka toinen tiistai kello 10– 12 kirkonkylän seurakuntatalon seurakuntasalissa. Piirin jälkeen mahdollisuus jäädä maksulliseen ruokailuun. Syksyn kokoontumiset: 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11., 6.12. ei piiriä. MEDIAPIIRI kokoontuu Nummelan seurakuntakeskuksen takkahuoneessa joka toinen keskiviikko medialähetysaiheen ympärille. Aloitamme klo 18.30 iltateellä. Syksyn kokoontumiset 7.9., 21.9. ja 5.10. yhdessä nuorten aikuisten kanssa, illassa nimikkolähettimme Sari-Johanna Kuittilo, 19.10., 2.11., 16.11., 30.11. ja 14.12. SELIN LÄHETYSPIIRI on kuukauden toisena torstaina kello 13 kyläkerhon ruokailun jälkeen Selin monitoimitalossa. Piirit 6.10. Mukana nimikkolähetti Sari-Johanna Kuittilo Israelista. 10.11. Mukana Raili Ketola, joka kertoo Pisaran Venäjän työn ajankohtaisia kuulumisia. 8.12. Mukana Tuula Kankkunen PUUKÖÖRI Miesten puutyöryhmä kokoontuu epäsäännöllisesti Huhmarnummen koululla tekemään puutöitä lähetyksen myyjäisiä varten. Yhteyshenkilö Eero Raitanen 040-573 1425 DRAAMARYHMÄ MISSIONI Kokoontuu epäsäännöllisesti harjoittelemaan sketsejä ja näytelmiä seurakunnan eri tilaisuuksiin. Mukaan voi ilmoittautua piirin vastaavalle, Jukka Ketola 050-313 3755 tai Jari Hiekkanen 040700 8907. RUKOUSILLAT Nummelan seurakuntakeskuksessa Iltatee klo 18.30 takkahuoneessa, jonka jälkeen rukoilemme kirkkosalissa. Illat 16.9., 18.10., 18.11. ja 9.12. Mukana Tuula Kankkunen LÄHETYKSEN MUITA TAPAHTUMIA: 23.9. Tasauspäivän valmistelut Nummelan srk keskuksen keittiössä kello 15–n. 20, leivomme karjalanpiirakoita. 24.9. Tasauspäivän tori Nummelan torilla kello 8.30–13. Keräyksellä tuetaan Nepalin osattomia mukaan yhteiskuntaan. 25.9. Tasausaiheinen jumalanpalvelus 9.10. Israelin-nimikkolähettimme SariJohanna Kuittilo saarnaa jumalanpalveluksissa Vihdin kirkossa klo 10 sekä Nummelan kirkossa klo 12, Nummelan seurakuntasalissa lähetysjuhla jp:n jälkeen. Sari-Johanna kertoo Israelin kaudestaan. 30.10. Vastuuviikon jumalanpalvelus ja kirkkokahvit Vihdin seurakuntatalossa, aiheena vainotut kristityt. Mahdollisuus nähdä filmi Huuto Iranista. 5.11. Kutsutilaisuus thainaisille klo 13 Nummelan srk-keskus. 13.11. Isänpäivälounas kirkonkylän srktalossa kello 11–13 ja Nummelan srkkeskuksessa klo 13–15. 26.11. Adventtimyyjäiset Nummelan srk keskuksessa klo 10–13. 17.12. Jouluruokamyyjäiset kirkonkylän seurakuntakeskuksessa kello 10–12.30 Koululaisille KOULULAISTEN KERHOT Seurakunnassa on alakoululaisille tarjolla arki-iltaisin kokoontuvia erilaisia kerhoja, mm. kokkikerhoja, pelailukerhoja sekä puuhakerhoja. Kerhot alkavat viikolla 36. Lisätietoja kerhoista löydät nettisivuiltamme www.sankarla.fi. Voit myös soittaa suoraan Maaritille ja kysyä lisää ja ilmoittautua mukaan. Jotta saisimme kerhoja myös kylille, niin etsimme kerhonohjaajia koko ajan. Ilmoittautumiset ja lisätietoja kerhonohjaamisesta myös Maaritilta, [email protected] tai 040-576 4016. PERHEIDEN PELIVUORO Pappilanpellon koulun liikuntasalissa perjantaisin klo 17–18 alkaen 16.9. Tervetuloa lapset ja vanhemmat liikkumaan ja pelailemaan yhdessä! DONKKIS BIG NIGHT toimintailta alakoululaisille Otalammen koululla maanantaisin 12.9., 10.10. ja 14.11. klo 18–20. Illoissa mm. kilpailuja, toimintaa, Raamattuopetusta, musiikkia, arvontaa, kavereita. Tule mukaan vaikka kauempaakin ja tuo kaverisikin! LÖHÖNURKKA 3.–6.-luokkalaisille Tiistaisin alkaen 6.9. klo 13–16 kirkonkylän srk-talon nuortentiloissa. Sisäänkäynti Pappilanpellon koulun puoleisesta päätyovesta. Tule yksin tai yhdessä kaverin kanssa olemaan, pelailemaan eri pelejä, tekemään läksyjä tai moikkaamaan nuorisotyönohjaajaa :) Löhönurkassa saat oleilla rauhassa tehden sitä sun tätä eikä sun tartte erikseen ilmoittaa tulostasi. HELPPARI-KOULUTUS Hei sinä 5.–7.-luokkalainen! Sinustako apukerhonohjaaja? Apuisonen? Auttava käsipari johonkin tilaisuuteen? Koulutus on tarkoitettu sinulle, jota kiinnostaisivat kerhot, leirit tai lastenhoito ja haluaisit jo pieniä vastuutehtäviä. Helpparikoulutus järjestetään 7 tiistai-iltana syksyllä 6.9.–25.10. klo 16.30–19.30. Ensimmäinen koulutus pidetään Numme- Vakka 9.9.2011 n lan srk-keskuksessa ja vieraillaan myös muissa kerhopisteissä. Koulutus on maksuton ja saat siitä todistuksen. Ilmoittautumiset Maaritille puh. 040-576 4016 tai [email protected] Kerro ilmoittautuessasi nimesi, osoitteesi, ikäsi ja erityisruokavaliosi. Mahdut vielä varmasti mukaan, ilmoittaudu rohkeasti! heen voimin enkeliaiheen äärelle viettämään pyhäpäivää. KAA(M)OS-LEIRI 20.–23.10. 1.–4.-luokkalaisille Riuttarannassa uudella puolella Luvassa perinteistä leiriohjelmaa pelailun, yhdessäolon, ulkoilun, syömisen, herkuttelun, nauramisen, saunomisen ja hiljentymisen merkeissä. Ole nopea ilmoittautumisen kanssa, paikkoja rajoitetusti! Osallistumismaksu 30 €. Ilmoittautumiset 12.9.–7.10. arkisin klo 9–15 puh. 09-3478 5048 tai [email protected] Linja-autossa ompi tunnelmaa, linja-autossa on hauska matkustaa.. PERHERETKI Luonnontieteelliseen museoon Helsinkiin la 8.10. Lähtö klo 9.30 Vihdin srk-talo, 9.45 Nummelan srk-keskus. Paluulähtö Helsingistä klo 14. Hinta 10 € /osallistuja. Hintaan sisältyy bussimatkat, sisäänpääsy museoon sekä opastettu dinosauruksen maailma -kierros (1 h). Suositusikäraja 5 v. Tarkemmin museon tarjontaan voit tutustua osoitteessa www.luomus.fi. Tervetuloa mukaan kaikki lapset, äidit, isät, mummit ja kummit. Ilmoittautumiset klo 9–15 p. 09-3478 5048 tai [email protected] Lapsille ja perheille PERHEIDEN PELIVUORO Pappilanpellon koulun liikuntasalissa perjantaisin klo 17–18 alkaen 16.9. Tervetuloa lapset ja vanhemmat liikkumaan ja pelailemaan yhdessä! LASTEN TAIDEKERHOSSA on vielä tilaa. Kerho alkaa Nummelan srk-keskuksessa 20.9. Kerho on tarkoitettu 5–6-vuotiaille lapsille ja toimii klo 14.15–16 tiistaisin joulukuun puoliväliin saakka. Yhteydet Kirsti Suutari. p. 0500-861 843. EKA ERÄ – VALMENNUSTA VANHEMMUUTEEN Te, jotka odotatte esikoistanne, tulkaa mukaan odottavien ryhmään valmentautumaan kohti tulevaa... Ensimmäinen kokoontuminen Nummelan seurakuntakeskuksessa, Kappelitie 5, to 22.9 klo 18, muut ajankohdat sovitaan ryhmän kanssa. Pilliin on vihelletty, ensimmäinen erä on alkanut! Lisätiedot ja ilmoittautumiset pe 16.9. mennessä: Marika Korva p. 0400-235 748 tai [email protected] AVOIN PERHEKERHO alkaa Nummelan seurakuntakeskuksessa ma 26.9. klo 18–19.30. Kokoonnumme kahden viikon välein yhteensä neljä kertaa. Iltapalatarjoilu. Tervetuloa! Terveisin lastenohjaajat Liisa ja Mella. Lisätietoja p. 040-356 9215 tai [email protected] MIKKELINPÄIVÄN PERHEMESSU Vihdin kirkossa su 2.10. klo 10 Mikkelinpäivä on perinteisesti lasten ja enkelien sunnuntai. Tulkaa koko per- ÄITI-VAUVAMUSKARI Alle yksivuotiaille kirkonkylän seurakuntatalossa tiistaisin klo 10.30, alkaen 4.10. Ilm. Pirkko Kela p. 0400-219 151. TERVETULOA MUKAAN PYHÄKOULUIHIN! Pyhäkoulu on lasten oma pyhä hetki, jossa tutustutaan Taivaan Isään ja puuhaillaan kavereiden kanssa monenlaista mukavaa. Pyhäkouluihin ovat tervetulleita itsekseen nelivuotiaat ja sitä vanhemmat lapset ja alle nelivuotiaat yhdessä oman aikuisen kanssa. Sunnuntaisin Nummelan srk-keskuksella (Kappelitie 5) klo 12, alkaen 11.9. Sunnuntaisin Selin Monitoimitalolla (Selitie 529) klo 12, ajalla 25.9.–27.11. SINUSTAKO PYHÄKOULUNOPETTAJA? Tunnetko kutsua ryhtyä lapsiryhmän vetäjäksi joko yksin tai yhdessä toisen pyhäkouluopettajan kanssa? Panostasi tarvitaan tärkeällä paikalla! Varsinkin Kirkonkylän ja Ojakkalan alueella on tällä hetkellä opettajavajetta. Pyhäkoulua on mahdollista pitää vuorotellen toisten ohjaajien kanssa tai joka kerta yhdessä, syyskauden alusta kevätkauden loppuun asti tai periodimaisesti esim. 4–10 viikon kokonaisuutena. Mahdollisuuksia on monia. Lisätiedot pyhäkouluista Hanna Suhoselta p. 040-356 4512 hanna.suhonen@ evl.fi TOUKKATUVAT ovat pienryhmiä ensimmäisen lapsen saaneille tai häntä vielä odottaville äideille. Ryhmässä keskustellaan mm. parisuhteeseen, äitiyteen, jaksamiseen ja lapsen kehitykseen liittyvistä asioista, jaetaan arjen vinkkejä ja toimitaan yhdessä vauvan kanssa. Syyskaudella 2011 Toukkatuvat kokoontuvat Nummelan seurakuntakeskuksessa keskiviikkoisin ja torstaisin klo 13–15 (Kappelitie Kasvunaika-seurakuntakoulu syksyllä 2011 Kerromme Jumalan rakkaudesta – Uskon ja rakkauden kertauskurssi Nummelan seurakuntakeskuksessa joka toinen torstai tai keskiviikko klo 18 – 20.30 Kurssin tarkoitus on varustaa osanottajat Jumalan työtoveruuteen, välittämään ilosanoma kanssaihmisille ymmärrettävästi ja armollisesti. Samalla heitä rohkaistaan elämään itse todeksi tämä ilosanoma. Kurssilla mm. valmistellaan oma todistus, harjoitellaan erilaisten ihmisten kohtaamista ja evankeliumin kertomista. Kurssin päätteeksi halukkaat voivat osallistua uusien nummelalaisten kohtaamiseen kotiovilla. to 29.9. to 13.10. ke 26.10. to 10.11. to 24.11. ke 7.12. Jumalan lapsen turvallisuus Anteeksiantamuksen lahja Pyhän Hengen merkitys Pyhä Henki minun elämässäni Kristuksen lähettiläinä Yhdessä liikkeelle Kouluttajana toimii Virpi Nyman Kansan Raamattuseurasta. Kurssiaineiston hinta 10 € (ilman kansiota 5 €). Ilmoittautuminen 22.9. mennessä puh. 09-3478 5048. 5) ja Vihdin kirkonkylässä Pappilassa tiistaisin klo 13–15 (Niuhalanraitti 6c). Lisätiedot lapsityönohjaaja Hanna Suhonen p. 0403564512. Musiikki Rakastatko vielä Eija Vilpas Jarmo Mäkinen Käsikirjoitus ja ohjaus Anna-Mari Kaskinen Musiikki: Jazzyhtye joht. Antti Vuori Runo- ja musiikkiesitys AIKA LÄHTEÄ Pirkko Kela, Tuula Kilpeläinen, Eija Nurmio, Erkki Hakkarainen Ohjaus: Marjatta Rinne Ensi-ilta Nummelan seurakuntakeskuksessa ti 8.11. klo 19 Toinen esitys Kirkonkylän seurakuntatalossa to 10.11. klo 19 Ohjelma 8 € (sis. kahvin) Pyydämme ilmoittautumisia ennakkoon: Eija Nurmio p. 040-530 6452. Koskettava, ajatuksia herättävä näytelmä Vihdin kirkossa su 25.9.2011 klo 16 Eija Vilpas ja Jarmo Mäkinen esittävät näytelmässä avioparia, joka palaa hääpäivämatkallaan omaan vihkikirkkoonsa. He aloittavat kirkossa keskustelun oman parisuhteensa tärkeistä palikoista. Näytelmän jälkeen mahdollisuus ehtoolliseen. Iltaa voi jatkaa kirkon sivusalin ”kahvilassa”. Vapaa pääsy Läheisen muistolle KONSERTIT BACH-LAUANTAISARJA jatkuu Nummelan kirkossa 10.9. klo 16. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa J.S. Bachin klaveerituotantoa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Syksyn muut konsertit 8.10., 12.11. ja 3.12. Seurakunnan muistoadresseja on myytävänä 10 euron hintaan Vihdin kirkkoherranvirastossa sekä Nummelan seurakuntakeskuksessa (kysy vahtimestareilta). Adresseissa useita tekstivaihtoehtoja. Tuotto Vihdin seurakunnan lähetystyön hyväksi. ILTASOITTO Nummelan kirkossa su 18.9. klo 18 Auroora Kiiski, viulu Hanna-Leena Savolainen, piano Ohjelmassa mm. Sibeliuksen viulukonsertto d-molli VIHDIN KIRKKOKUORO 80 VUOTTA Juhlakonsertti Vihdin kirkossa su 2.10. klo 16 Johtajina Hanna Noro ja Martti Kilpeläinen. Mukana Vihdin Kapelli, Kantaattikuoro, Vihtijärven kappelikuoro joht. Bernice Brummer ja Produktiokuoro joht. Pirkko Kela. Juhlakahvit srk-talossa konsertin jälkeen. Vapaa pääsy. ILMOITUSMY YNTI Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] LAULUJA TAIVAAN PORTILLA Vihdin kirkossa su 6.11. klo 18. Henri Hersta, urut. KUOROT PÄIVÄKUORO harjoittelee Nummelan kirkkosalissa torstaisin klo 10 joka toinen viikko, alkaen 15.9. Kuoro on tarkoitettu päiväsaikaan ”vapaille” lauluhaluisille, kaikenikäisille ihmisille. Lisätietoja [email protected] tai p. 040 747 4600. RESERVILÄISKUORON harjoitukset alkavat Nummelan kirkkosalissa torstaina 29.9. klo 18.30–19.30. Kuoro harjoittelee joka toinen torstai. Tiedustelut Juhani Orhala p. 040 556 6530. VIHDIN KIRKKOKUORO harjoittelee torstaisin klo 18.30 vuoroviikoin Nummelan seurakuntakeskuksessa ja kirkonkylän seurakuntatalossa. Tulevat harjoitukset: su 11.9. klo 18–20 Nummela to 15.9. klo 18.30–20.15 Vihti kk to 22.9. klo 18.30–20.15 Nummela to 29.9. klo 18.30–20.15 Vihti kk la 1.10. klo 16.00 Vihdin kirkko su 2.10. klo 13.00 Vihdin kirkko (harjoitus) su 2.10. klo 16.00 Vihdin kirkko (konsertti) Lupa auttaa. Keräyslupa OKU 975A Tule kerääjäksi tai lahjoita. Soita 0600-122 20 (20 euroa + pvm) FI0622191800068000 nälkäpäivä.fi RIIHITIE 4 03400 VIHTI J. MYRSKYLÄ 90 vuotta luotettua hautauspalvelua VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAPALVELU KAUHANEN KY hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Pisteenkaari 4, Nummela (09) 222 6615 www.hautauspalvelut.net Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) 224 7371 www.kukkapalvelut.net Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Yhteistyön seurakunta Asevelvolliset koolla seurakuntatalossa V suudet pidetään seurakuntatalossa tai kunnantalossa. Vihdissä kutsunnat on järjestetty vuodesta 1979 alkaen Vihdin seurakuntatalossa. Ainoastaan kirkonkylän seurakuntatalon ollessa remontissa vuonna 2009 kutsunnat pidettiin Nummelan seurakuntakeskuksessa. ”Vihdin seurakuntatalon tilat ovat toimivat kutsuntojen järjestämistä varten. Täällä on iso juhlasali aloitustilaisuutta varten sekä sopivat tilat lautakuntien työskentelyä, lääkärintarkastusta ja ruokailua ajatellen. Seurakunnan vahtimestari-emäntien työ ja hyvät ruuat saivat paljon kiitosta tänäkin vuonna”, kutsuntalautakun- nassa Vihdin kunnan edustajana toimiva Mikko Yli-Rosti kertoi. Kutsuntoihin oli tänä vuonna määrä saapua yhteensä 181 vihtiläistä nuortamiestä. Heidän palvelusasioitaan käsitteli kaksi lautakuntaa. ”Lautakunta pyrkii noudattamaan nuorten toiveita palveluspaikan ja -aloitusajankohdan suhteen. Varuskuntien omat kiintiöt ja puolustusvoimien koulutustarve asettavat tietyt rajat palveluspaikan valinnalle”, Mikko Yli-Rosti totesi. Hän kertoi, että Vihdistä mennään eniten Etelä-Suomen varuskuntiin, mm. Karjalan Prikaatiin Vekaranjärvelle, Suomenlahden meripuolustusalueen varuskun- taan Upinniemeen Kirkkonummelle, Kaartin Jääkärirykmenttiin Helsingin Santahaminaan, Viestirykmenttiin Riihimäelle ja Panssariprikaatiin Parolannummelle. Kutsunnoissa tavoitteena on sijoittaa asevelvolliset palvelukseen kotipaikkansa lähellä sijaitseviin joukko-osastoihin ja sellaiseen sotilaskoulutukseen ja tehtävään, joka parhaiten vastaa heidän koulupohjaansa, ammattia ja tulevaisuuden suunnitelmia sekä taitoja ja harrastuksia. ”Tämä on mielenkiintoinen ja vastuullinen tehtävä. Lautakunnan päätös vaikuttaa nuoren tulevaisuuteen. On tärkeää kuunnella nuorten toiveita huolella, esimerkiksi palveluksen aloitusaika on tärkeää sovittaa yhteen opiskeluiden kanssa”, Mikko Yli-Rosti pohti toisen kutsuntapäivän ollessa lopuillaan. ”Olen positiivisesti yllättynyt nykyisten vihtiläisten nuorten käytöksestä, kaikki lautakuntamme eteen tulleet käyttäytyivät oikein hienosti”, hän kehui vihtiläisiä. Seurakunta toimii kutsuntojen järjestämisessä yhtenä yhteistyökumppaneista. Kirkkoherra Pekka Valkeapää ja pastori Jari Hiekkanen toivat seurakunnan tervehdyksen aloitustilaisuuksiin. Kutsunnoissa oli edustajat myös mm. Vihdin kunnasta, reserviupseereista ja -aliupseereista, Vihdin Sotainvalidien ja Vihdin Rintamaveteraanien järjestöistä sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöstä. ”On tärkeää, että veteraanit ovat mukana kutsunnoissa ja kertovat nuorille omasta asepalvelusajastaan. Pojat kuuntelivat veteraaneja tarkkaan. Yli sukupolvien ulottuva vuorovaikutus on arvokasta”, Mikko Yli-Rosti totesi. Omassa tervehdyspuheessaan hän herätteli asevelvollisia miettimään, miten onnekkaita nämä ovat verrattuna 70 vuotta sitten kutsuntoihin osallistuneisiin: ”Silloin jouduttiin rintamalle tositoimiin pari kuukautta kutsuntojen jälkeen. Nyt syvän rauhantilan aikana palvelukseen ei tarvitse mennä henkensä puolesta peläten.” Lisätietoa kutsunnoista www. puolustusvoimat.fi Susanne Vuorinen Mikko Yli-Rosti Susanne Vuorinen ihtiläiset asevelvolliset osallistuivat kutsuntoihin 23.–24.8.2011 Vihdin seurakuntatalossa. Kutsunnat järjestetään vuosittain elo-joulukuussa ja ne koskevat 18-vuotiaita miespuolisia Suomen kansalaisia. Kutsunnoissa annetaan tietoa ja ohjausta sekä määritetään asevelvollisen palveluskelpoisuus ja päätetään palveluksen aloitusajasta ja -paikasta. Aselaji ja palvelusajan pituus määritellään joukko-osastoissa palveluksen aloittamisen jälkeen. Uudenmaan Aluetoimisto järjestää tänä syksynä kutsuntatilaisuuksia 16.8.–14.10. välisenä aikana ja useimmilla paikkakunnilla tilai- Sotilassoittokunta oli mukana kutsuntojen aloitustilaisuudessa. Kutsuntalautakunnan sihteeri Stefan Sundström oikealla, keskellä puheenjohtaja Mika Niemi ja vasemmalla Vihdin kunnan edustaja Mikko Yli-Rosti. Kutsuntalautakunnan kuultavana Olli Vuorela. Vihdin seurakunta arvostaa veteraanien työtä V ihdin seurakunta on läheisessä yhteistyössä vihtiläisten veteraanijärjestöjen kanssa. Seurakunta osoittaa kiitollisuutta ja arvonantoa sotiemMikko Yli-Rosti me veteraaneja kohtaan antamalla veloituksetta tilojaan käyttöön veteraanien tilaisuuksia varten ja myös tilaisuuksien tarjoilu on seurakunnan taholta tullut veloitukReserviläiskuoro ja veteraanikuoroon kuuluneet veteraanit esittivät Vihdin rintamamiesveteraanien 45-vuotisjuhlassa Veteraanin iltahuudon. Edessä oikealla Vihdin sotainvalidien pitkäaikainen puheenjohtaja Olavi Syvälähde, keskellä Väinö Syrjä ja vasemmalla Vihdin rintamaveteraanien kunniapuheenjohtaja Tauno Örnberg. setta. Tarvittaessa on myös avustettu veteraanien kuljetuksissa Uudenmaan rintamaveteraanien kirkkopyhään, jota vuosittain vietetään eri puolilla Uuttamaata. Vihdin seurakunnan tilat ovat myös Sotainvalidien veljesliiton Vihdin osaston käytettävissä. Vihdin seurakunta vaalii sodissa kaikkensa uhranneiden sankarivainajien muistoa pitämällä hyvää huolta sankarihautausmaasta, jonka valkoiset ristirivit kertovat vihtiläisten uhrauksista vuosien 1939–1945 sotien aikana. Sankarihautausmaata on sanottu yhdeksi Suomen kauneimmista. Vuoden mittaan on useita juhlapäiviä, jotka alkavat jumalanpalveluksella Vihdin kirkossa ja kunniakäynnillä sankarihau- dalla, ja niiden jälkeen on juhla tarjoiluineen Vihdin seurakuntatalossa. Näitä tilaisuuksia ovat talvisodan päättymisen muistopäivä 13.3., Kansallinen veteraanipäivä 27.4. sekä Kaatuneiden muistopäivä toukokuun kolmantena sunnuntaina. Vihtiläisten veteraanijärjestöjen edustajat ovat olleet tyytyväisiä siihen, miten Vihdin seurakunta ja Vihdin kunta muistavat veteraaneja. Elokuun 30. päivänä vietettiin seurakuntatalossa Vihdin rintamamiesveteraanien 45-vuotisjuhlaa. Yhdistyksen puheenjohtaja asessori Mauri Lindholm totesi tervehdyspuheessaan: ”Haluan kiittää Vihdin kuntaa sekä Vihdin seurakuntaa erittäin myönteisestä suhtautumisesta veteraaneihin. Ne ovat mm. avustaneet monin eri tavoin veteraanitoimintaa sekä yksittäisiä veteraaneja. Seurakunta on aina tarjonnut tilat veteraaneille erilaisten tapahtumien pitämiseksi veloituksetta kuten myös tilaisuuksien tarjoilut, ja antanut kuljetusapua mm. Uudenmaan piirin kirkkopyhiin”. Vihdin seurakunta tarjoaa veteraaneille tilojaan ja tilaisuuksien tarjoiluja vastaisuudessakin. Vihdin seurakunnan tervehdyksessä 45-vuotista taivaltaan juhlivalle veteraanijärjestölle kirkkoherra Pekka Valkeapää antoi tästä asiasta sitovan lupauksen. Veteraanit ovat kunniakansalaisia ja ansaitsevat kaiken mahdollisen tuen ja arvonannon. Mikko Yli-Rosti Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela, n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12
© Copyright 2024