1. No category

MEIJÄN PERÄ
1/2014
www.sarvenpera.fi
irtonumero 4 €
Sarvenperäset ladulla,
jäällä ja kaukalon
laidalla
Sivu 1
PÄÄKIRJOITUS
MEIJÄN PERÄ
Meijän Perä 1/2014
Sarvenperäset ry:n kylälehti
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa:
helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.
MEIJÄN PERÄN UUDET TUULET
Kiitän luottamuksesta valinnastani tähän uuteen tehtävään.
Meijän Perä -lehti on ollut aina odotettu posti Retuperän
postilaatikossa. Tältä osin menetänkin ilon uteliaisuuden
tunteesta; minkälaisia tarinoita kansien väliin tällä kertaa
sisältyykään. Toivon että teillä muilla lukijoilla lämmin
vastaanotto ja mielenkiinto kylälehteämme kohtaan säilyy,
vaikka tekijäkunta ja tekeminen osittain uudistuukin.
Omalla tavallaan on vähän kekkosmainen olo, koska
Meijän Perän päätoimittajuuteni sai alkunsa valtiomiestason
neuvottelujen tapaan Halisen rantasaunan lauteilla. Näin
herkässä miljöössä esitetty kysymys oli Hannalta epäilemättä
hyvin taktikoitu ratkaisu. Hyvän lehden tekemisen siemen on
kylvetty, ja innolla olen ottanut tehtävän vastaan.Viestikapulan
vaihto konkretisoitui myös mukavalla tavalla, kun joulukuun
lehtikokouksessa lehden sähköinen aineisto ojennettiin usbtikulla jatkossa ulkoasusta ja taitosta vastaavan Ilkan käteen.
Tahtotilana on tarjota lukijoille Sarvenperän kylän näköinen
lehti, jota kehitetään numero toisensa jälkeen. Olette kaikki
tervetulleita mukaan lehden tekemiseen. Vinkatkaa jutun
aiheita ja antakaa rohkeasti suoraa palautetta. Uusi tapa antaa
lyhyt palaute on tekstata viesti numeroon 045 120 1361.
Parhaat palat julkaistaan painetussa lehdessä. Kommentoikaa
mitä pidätte uudesta ulkoasusta ja kertokaa minkälaisia
juttuja haluatte lukea.
Mukavia lukuhetkiä Meijän Perä -lehden parissa!
Sanna Tarkiainen
päätoimittaja
ps. Haluamme esitellä kylämme tarjoamia näkemisen
arvoisia paikkoja, arvoja ja elämyksiä entistä paremmin. Ota
kuva itsestäsi lempipaikassasi/maisemassasi Sarvenperällä
ja lähetä se toimitukseen. Julkaistut kuvat palkitsemme
kahvipaketilla. Malliksi yllä Jarmo Lahtinen on kuvannut
päätoimittajan lempipaikassaan hevosen selässä Sarvenperän
luonnossa.
Paino
Jyväskylän yliopistopaino. Lehden painos 200 kpl.
Aineistot
Seuraavaan lehteen aineistot 30.04.2014 mennessä
päätoimittaja Sanna Tarkiaiselle tai toimittajille. Kirjoitukset
toimitetaan mieluiten sähköisesti. Kirjoittaa voi myös
nimimerkillä, mutta nimen on oltava päätoimittajan
tiedossa (ei kerro eteenpäin). Juttuja voidaan lyhentää ja
oikeinkirjoitusta korjata asiasisältöön puuttumatta. Kaikki
oikeudet muutoksiin pidätetään.
Julkaisija
Sarvenperäset ry
Puheenjohtaja Johanna Niilivuo, p. 040 413 2516
Sihteeri Seija Halinen p. 0400 646 471
Rahastonhoitaja Riitta Kuusela p. 050 571 8492
Päätoimittaja
Sanna Tarkiainen, Ahopellontie 20, 41930 Kuohu,
p. 0400 524 758, [email protected]
Toimittajat
Seija Halinen, p. 0400 646 471, [email protected]
Johanna Niilivuo, p. 040 413 2516
Petri Hakkarainen p. 050 529 0529, [email protected]
Esa Virtanen, [email protected]
Taitto ja graafinen ilme
Ilkka Ruotanen
Tilaushinnat
Sarvenperän asukkaille ilmainen. Muille vuosikerta 15 euroa,
irtonumero 4 euroa.
Tilaukset
Seija Halinen, p. 0400 646 471, [email protected]
Ilmoitushinnat
Koko sivu 50 euroa, ½ sivu 33 euroa, ¼ sivu 20 euroa, 1/8
sivu 13 euroa; rivi-ilmoitukset kyläläisille ilmaisia max 20
sanaa.
Kannen kuva
Kuvaaja: Jarmo Lahtinen. Sanna ja Liinu talvisäässä
Kellovuoren kupeessa.
ISSN 1459-9228
Sivu 2
REPORTAASHI
RAPORTTI MIESTEN ILLASTA
Jääkylmää kyytiä ja kuumaa kylpyä oli tarjolla tammikuun viimeisenä päivänä.
TEKSTI: ESA VIRTANEN KUVAT: PETRI HAKKARAINEN
M
iehistöä kokoontui noin
neljän pintaan perjantaina
Halisen
saunalle,
kun
Sarvenperän miesten ilta starttaili.
Saunan isäntä kertoili, että esilämmittely
on jo alkanut hyvissä ajoin. Vastarannan
tuomari Hakkarainen asteli saunalle
23 cm:n paksuisen järven jään poikki,
varmoin askelin.
ottelua. Kylmää kyytiä olikin sitten
vierailijalle luvassa kolmen erän
verran. Ottelun ratkaisumaalit tehtiin
ensimmäisessä erässä. Sarvenperän
miesten katsomo oli päädyssä, josta
kovatempoista, mutta suhteellisen
puhdasta ja hyvää kiekkoa sai katsoa
hyviltä paikoilta. Peli päättyi JYPin
eduksi maalein 2-0. Maalintekijät
olivat Eric Perrin ja Kristian Näkyvä.
Ensimmäiset
saunalle
saapujat
saivatkin heti alkuun nauttia virvoittavan virvoitusjuoman, ennen
kuin kimppakyyditys kylän miesten
ja -naisten voimin suuntasi porukan
ruokaravintolaan Synergia-Areenan
lähistölle. Kanaleivät, Burgerit ja
Äijäpihvit täyttivät tänä vuonna
tämän kolmetoistahenkisen seurueen ruokapöydän.
Selkeää voittoa piti juhlistaa pienellä
Tour Jyväskylällä, josta miehet
päätyivät esilämmitetylle saunalle
kuumiin löylyihin. Jälkipeliä ei
paljon tämä porukka jaksanut käydä,
olihan ottelu sen verran selvä.
Rationaalinen keskustelu haki pian
uomansa ja soljui systemaattisesti
aiheesta toiseen.
Maittavien
annosten
jälkeen
kirpakassa pakkassäässä seurue
siirtyi jännittämään illan JYP-HIFK
Miehiä puhutti mm. kylien tilanne
ja tulevaisuus, johon päätettiin
palata kunhan ansaitut saunaoluet
Illan onnistujat. Kotituomari ja
voittomaalin tekijä kertaamassa pelin
käänteitä.
oltiin nautittu. Leppoisaa jutustelua
ja yhdessäoloa jatkui myöhään,
jonka jälkeen oli mukava talsia
pimeässä
yössä
kotia
kohti.
Kiitämme järjestelyihin osallistuneita,
erityisesti Halisen miesväkeä saunan
lämmityksestä!
Sivu 3
SARVENPERÄSET MAAILMALLA
KÖNTYKSET TAVOITTELEMASSA
MAAILMANMESTARUUTTA
Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskisat järjestettiin Pudasjärven Syötteellä
7.-9.2.2014 jo 17. kertaa
TEKSTI: OIVA KILPIOJA KUVAT: SEIJA HALINEN JA PEKKA VÄLIVAARA
K
öntysten joukkueessa hiihtivät Pekka Välivaara (7. kerta), Matti Riuttanen (5. kerta), Jukka Lehtonen (2. kerta) ja
ensikertalaisena Seppo Lehtonen.
Harjoitusolosuhteet kotikentällä
ovat olleet haastavat lumen vähyyden vuoksi, mutta hiihtäjät ovat
olleet vallan kekseliäitä kilpailua
varten harjoitellessaan. Enempää
harjoituskikoista ei voi paljastaa,
sillä ovelimmat vastustajat voivat
nykyään urkkia näitä ammattisalaisuuksia vaikka netin kautta.
Matkaan lähdettiin perjantai-aamuna 08.00 Sarvenperältä Lehtosen Sepon hankkimalla VW-pikkubussilla. Samaan autoon mahtuivat
myös kannustajat: Kalevi Halinen
(9. kerta), Oiva Kilpioja (9. kerta),
Matti Saukkola (7. kerta), Seija
Halinen (3. kerta) sekä ensimmäistä kertaa matkaan lähtenyt Marita
Lehtonen. Matka kesti pysähdyksineen noin kahdeksan tuntia.
Kisaan osallistui yhteensä 312
kilpailijaa. Joukkueita oli 86 ja
yksinhiihtäjiä 29. Lähtö tapahtui
lumisen Syötekeskuksen nurkalta
lauantaina klo 8 jälkeen. Köntykset starttasivat 8:33. Sain kilpailun johtajalta kartat, joista selvisi
ykkösrastin olevan ”linnuntietä” n.
7 kilometriä lähdöstä Ranualle menevän tien lähellä. Kannustusjouk-
Sivu 4
Köntykset tarkkana rastilla 3.
ko meni odottelemaan Ranuantien
ja Syötteentien risteyksen luokse,
jossa oli tienylitys. Joukkueita meni
tien yli yhtenään, myös iloinen ja
reipas Köntysten joukkue (nro 50).
Sukset luistivat hyvin ladulla tien
ojassa, olihan pakkasta mukavat -4
astetta. Luvattiin tulla seuraavaksi
kolmosrastille, jonne pääsi autolla.
Ykköseltä kakkosrastille oli viisi kilometriä ”linnuntietä” ja siitä kolmosrastille kaksi kilometriä.
Joukkueen hävittyä näköpiiristä
kannustusjoukko lähti pikkubussilla Isosyöte-tunturin ympäri kiertävää luontopuiston tietä Luontokeskukseen sokerimunkkikahville.
Samalla tutustuimme myös siellä
olevaan monipuoliseen valokuvanäyttelyyn, jossa esiteltiin mm.
savottakuvia joissa kuormat olivat
korkeampia kuin niitä vetävät hevoset.
Tukena meillä oli myös tällä kertaa kotiin jääneet, useita kertoja mukana olleet Köntykset Esko
Parkkonen ja Timo Yrjönen, joilta
saimme kännykän kautta nettitietoa siitä, missä kohtaa reittiä
Köntykset etenivät. Munkkikahvilta lähdimme kolmosrastille, jonne joukkue hetken päästä saapui
edelleen hyvissä voimissa ja pirteällä mielellä. Rastilta palasimme
paikalliselle kyläkaupalle, jossa
tankkasimme auton ja tutustuimme
kaupan tavaravalikoimaan.
Yöleirille, joka oli viides rasti, Köntykset saapuivat 16:40. Matkaan
heiltä kului aikaa 8 tuntia 7 minuuttia, ja kilometrejä kertyi nykytekniikalla mitattuna noin 31. Matkan varrella suoritetuista rastitehtävistä tuli
joukkueelle 7 lisäminuuttia. Yö oli
lauha, lämpötila oli nollassa ja joukkuetta nukutti kuulema hyvin.
Sunnuntain pikataival sisälsi umpihankea n. 7 km ja loppulatua 1200
m. Joukkue tuli hienosti perille, vaikka sukset olivat lipsuneet nollakelin
nuoskalumessa. Takamaan Toivojen
Marko Suutari Taipalsaarelta (joukkue Yöleirissä.
nro 23) hiihti maaliin yläruumis paljaana rinkka selässä. Erikoisen varusMISTÄ PUHUTAAN?
tuksen syyksi mies kertoi, että lupasi
illalla kavereille hiihtävänsä seuraaSarvenperän kylän umpihankihiihdon MM-edustusjoukkueen nimi on
vana päivänä ilman paitaa. Sijoitus Köntyksillä oli 56., taakse jäi
siis 30 joukkuetta. Kannustusjoukko järjesti Köntyksille perinteisen
vastaanottorituaalin, joka muistutti ehtoollista Korsulla. Erotuksena
ehtoolliseen tämän pullon kyljessä
luki Martell. Lisää hyvää mieltä toi
arvonta, jossa Pekka Välivaara voitti metsäsukset. Reissu onnistui siis
kaikin puolin hyvin ja matkalaiset
saapuivat takaisin Riuttasen pihaan
sunnuntai-iltana 22.00.
Köntys. Yhtenä vuonna nimi on ollut Köntys ja Kaunotar, toisena vuonna
Köntys ilman Kaunotarta. Köntyksen kannustusjoukkue on osallistunut MMkisoihin useammin kuin itse hiihtojoukkue.
Ensimmäisen kilpailupäivän aikana hiihdetään tehtävärastien kautta yöleiriin
30-50 kilometrin reitti suunnistaen. Yöpyminen tapahtuu hiihtäjien mukana
kuljetetuista majoitustarpeista rakennetussa majoitteessa. Leiripaikalta löytyy
valmiina vain laavuriukuja ja polttopuut. Hiihtäjät kuljettavat rinkoissaan
myös kaikki eväänsä sekä yöpymistarpeet. Tänä vuonna ensimmäisellä
tehtävärastilla kyseltiin perinteisiä mittoja. Toisella rastilla piti mitata
annetuilla astioilla 0,75 l vesimäärä. Kolmannella rastilla tunnistettiin
maakuntakasveja ja viimeisellä rastilla ihmisen luita.
Metsäyöpymisen jälkeen toisena kilpailupäivänä hiihdetään umpihankiosuus,
jossa jokainen joukkue hiihtää omaa latuaan maaliin.
Avoinna
ma-pe 10-18
la 10-15
Kahvio
Lähiruokaa
Paikallisia tuotteita
Veikkaus
Sivu 5
KYLÄN KASVOT
LEPPOISAT LAHTISET
Pitkäjärven rannan notkossa sijaitsevaa Tamminiemen mökkiä asuttavat Kari ja
Sirkku Lahtinen ovat ympärivuotisia vapaa-ajan asukkaita Sarvenperällä. Karin juuret
löytyvät niinkin läheltä kuin mäen päältä Ahopellon, kotoisammin Aholan talosta,
jonne hän syntyi Oiva ja Maire Lahtisen nelilapsisen perheen esikoiseksi.
TEKSTI JA KUVAT: SANNA TARKIAINEN
T
amminiemeksi nimetty, alun
perin erämökiksi suunniteltu
vapaa-ajan asunto rakennettiin alusta asti omin käsin. Puut
kaadettiin kotitilan metsästä ja
ajettiin rakennuspaikalle hevospelillä. Vuonna 1985 käyttöönotetulle mökille rakennettiin vasta jälkikäteen kunnollinen tie, ja mökillä
vietetty aika on lisääntynyt vuosi
toisensa jälkeen.
Tamminiemessä vastaanotto on
vieraanvarainen, ei tietoakaan adjutanteista tai turvatarkastuksista.
Mökin nimi ei alunperinkään juonna juuriaan Suomen tasavallan
presidentin vapaa-ajan asuntoon,
vaan mökin pihapiiriin istutettuihin tammipuihin. Yhtäläisyyksiä
kuitenkin löytyy: ainakin sauna
lämpiää yhtä tiuhaan kuin aikanaan Kekkosella Tamminiemessä.
Isäntäväen lisäksi Lahtisten saunan löylyistä saavat nauttia jokakesäiset saunamaratonin kiertäjät.
Kuppasarvella löi heti ovella ohtaan, laulaa Jaakko Teppo eräästä
riiuureissusta. Karin ja kuppari-hierojayrittäjänä työskentelevän
Sirkun tiet kohtasivat kuulemma
vähän sujuvammin Karin armeija-aikoihin. Kihloja seurasi muutto Korpilahden kirkonkylälle,
missä Lahtisten arkikoti on pysynyt tähän päivään saakka. Lapsia
on siunaantunut kolme: Emmi (s.
1982), Eemeli (s. 1985) ja Siiri (s.
1987). Omien lasten lisäksi mieluinen mökkivieras on ensimmäinen
lapsenlapsi, Siirin 2,5-vuotias poika Sisu. Kari on tehnyt työuransa Metsähallituksen leivissä Korpilahdella ja Jyväskylässä. ”Sinä
vuonna kun Leppäsen Arvo jäi
eläkkeelle, siirryin siemenhommiin”, Kari muistelee aloitustaan
nykyisen Siemen Forelian palveluksessa.
Moni tuntee Lahtiset Korpilahden
teatterin aktiiveina. Kari on nähty
monena kesänä lavalla ja Sirkku
on teatterikävijöille tuttu kasvo esimerkiksi lipunmyynnissä. Teatteriharrastuksen lisäksi sydäntä lähellä
Sivu 6
on Sarvenperän kylän tarjoama
luonnonrauha ja metsästysmahdollisuudet. Kari yhdistää mökillä
oleiluun mm. hirven- ja jäniksenmetsästyksen. Sirkku puolestaan
lataa akkunsa mökin rauhassa,
luonnossa lenkkeillessä ja kesällä kasvihuoneessa touhutessa.
Sarvenperän kylähenki koetaan
ainutlaatuiseksi. Harvassa paikassa enää tapaa näin pyyteetöntä
talkooapua ja aitoa toisista ihmisistä välittämistä. Ympärillä olevat mukavat kyläläiset edistävät
mökillä viihtymistä entisestään.
Mielensäpahoittajaksi Kari muuttuu vasta, kun keskustelemme
kaavoitusasioista. Alustava kysely vakituisen mummonmökin ra-
Yllä: Lahtiset Tamminiemen rannassa. Vasemmalla: Sisu pilkillä Hiski-koira seuranaan.
kennusluvasta Tamminiemeen ei
saanut innostunutta vastanottoa
Jyväskylän kaupunkirakennepalveluissa. Aluksi kieltävän vastauksen perusteluna oli liian pitkä
etäisyys toimivasta koulusta. Kun
Kuohun koulun läheisyys saatiin
selvitettyä, perusteluksi vaihtui
se, että kantatilasta on lohkottu jo
enimmäismäärä rakennusluvallisia määräaloja.
Jyväskylän kaupungin yleiskaavaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia seurataan Tamminiemessä
tarkalla silmällä, koska mikäpä
olisi mielekkäämpi paikka eläkepäivien viettoon kuin tutut tilukset
meijän perällä.
MISTÄ PUHUTAAN?
Yleiskaava on maankäyttösuunnitelma, jossa ratkaistaan yleispiirteisellä
tasolla kaupungin tulevan maankäytön kehykset pariksi seuraavaksi
vuosikymmeneksi.
JYVÄSKYLÄN SEUTU - RAKENNEMALLI 20X0:ssä todetaan: Osa Jyväskylän
seudun rakennemallia on vyöhykkeiden ulkopuolinen haja-asutusalue,
jossa palvelut haetaan keskuksista. Haja-asumista pyritään Jyväskylän
seudulla kehittämään niin, että se sisältää toisaalta vetovoimatekijöitä
(mm. suuri tonttikoko) ja toisaalta velvoitteita mm. jätevesien, vesihuollon
ja jätteiden kierrättämisen suhteen. Tavoitteena on, että yhä suurempi osa
hajarakentamisesta voitaisiin ohjata kyläkeskusten tuntumaan (SLOWvyöhykkeelle).
Johtopäätökset haja-asutusalueiden osalta: Haja-asumiselle tarjotaan
mahdollisuuksia, mutta uusi rakentaminen pyritään ohjaamaan hallitusti
palvelujen saatavuus huomioon ottaen. Jyväskylän seudun kasvusta noin
500 uutta asukasta suuntautuu haja-asutusalueille.
Lisätietoja: www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/yleiskaava
http://paikkatieto.airix.fi/tietopankki/jyvaskylanseutu/
Sivu 7
PELIT JA VEHKEET
SININEN UNELMA
Esittelyssä ‘62 Fordson Super Major.
TEKSTI JA KUVAT: KANA-AHO
H
ankimme
62’
Fordson
Super Majorin eli tutuille
Majurin
helpottamaan
talon ja saunan rakennustöitä.
Majuri on joutunut vuosien aikana
varsin monipuolisiin töihin, kuten
saunan pohjatöihin ja hirsien
nostamiseen sekä betonisäkkien
ja harkkolavojen nostamiseen.
Viimeisin tehtävä on ollut toimia
liikkuvana rappaustelineenä viime
kesänä. Tätä tehtävää varten
rakensimme Majurin katolle nelisen
metriä pitkän työtason.
Jarrujen
pettäminen
kesken
peruuttamisen pääsi yllättämään
pahaa-aavistamattoman kuljettajan,
mutta onneksi Majuri saatiin
ongittua ojasta naapurin traktorin
avustamana
ilman
suurempia
vaurioita. Muutamaan otteeseen
etukuormaajaa on pitänyt vahvistaa
hitsaamalla, mutta yleisesti ottaen
viat on pystytty korjaamaan ns.
hienosäätövasaralla.
Rakennustöiden valmistuttua Majurista on tarkoitus luopua, jos vain
löydämme traktorivanhuksen arvolle sopivan kodin. Jos kiinnostuksesi
heräsi, ota yhteyttä Kana-ahoon.
Kiitämme:
tuuletusta.
ohjaamon hyvää
Moitimme: ohjaamon vilpoisuutta talvikeleillä.
Yllä:
ohjaamo on pelkistetty ja
ergonominen.
Vasemmalla: ohjaustehostimen puute
kasvattaa mukavasti käsivoimia.
Alla: Majurilla ajelu on leppoisaa,
mutta harvemmin tulee hymyiltyä yhtä
leveästi kuin tässä mainoskuvassa.
KUVA: WWW.KONEDATA.NET
Tehtaan esitteen mukaan Majurista
löytyy hevosvoimia korskeat 52
kappaletta (ei uskoisi), jarruina on
kuivat levyjarrut (rikki), vahvistettu
tasauspyörästön lukko ja uudistettu
mittaristo. Jälkikäteen Majuriin
on
asennettu
kaksitoiminen
etukuormaaja sekä viihtyisä lasitettu
parveke. Painoa on etukuormaajan
ja ohjaamon kanssa reilut 2700
kiloa.
Majuri ajettiin ulos Lontoon
Dagenhamin tehtaasta vuonna
1962, eli ikää on kunnioitettavat 52
vuotta. Vaikka tämän sukupolven
koneet kestävät isältä pojanpojalle,
on matkan varrella sattunut
muutama kommellus, joista voisi
mainita pienehkön tulipalon ja
jarrujen
pettämisen.
Tulipalo
alkoi jälkiasenteisten lisävalojen
oikosulusta, mutta se saatiin
nopeasti hallintaan eikä moottoria
tarvinnut edes sammuttaa.
Sivu 8
KYLÄN TAPAHTUMIA
Pohjoisen Korpilahden seurakuntapiirin
kinkerit pidettiin 2.2.2014 YläMuuratjärven kylätalolla.
Bodya, sporttia ja tsemppistä!
TEKSTI: PETRI HAKKARAINEN
TEKSTI: EEVA ORAVUO
Kirkolliset toimitukset muuttuvat hitaasti, mutta
muuttuvat kuitenkin. Kinkerit ovat muuttuneet
luonteeltaan paljonkin, jopa jääneet pois monista
seurakunnista. Korpilahdella on kinkeriperinne
säilynyt näihin päiviin saakka. Ennenaikaan kinkereillä
kuulusteltiin läksyt Katekismuksesta ja Raamatusta, piti
ilmoittautua rippikouluun ja kylänvanhin kertoi papille,
jos kylällä joku oli elänyt “synnissä”.
Nykyisin kinkereillä on jokin teema. Tänä vuonna
se oli Kaste. Siihen liittyen kasteesta keskusteltiin
Katekismuksen tekstin mukaan. Kinkerivirret oli valittu
kastevirsiä ja niitä laulettiin kanttorin säestyksellä (217 ja
219). Seurakuntapastorina Ritva Tuominen ja kanttorina
Heli Nieminen Keltinmäen seurakuntapiiristä.
Pidettiin kinkeripiirin yleiskokous, jossa valittiin jäsenet
kinkeritoimikuntaan:
Sarvenperältä Maria Virtanen ja Leena Noronen,
Saukkolasta Anja Pekkanen ja Mari Putkonen, Tikkalasta
Jorma Säynätmäki, Lahja Majala ja Mika Lahtinen sekä
Ylä-Muuratjärveltä Juhani Parkkola ja Aulis Levänen.
Rahastonhoitajana jatkaa Kirsi Mäenpää.
Kuluvan vuoden toimintasuunnitelma hyväksyttiin:
• Lauluilta yhteisvastuun hyväksi Ylä-Muuratjärvellä
maaliskuussa
• Riihikirkko Marjomäessä Jaakonpäivänä 25.7.
• Kirkkoretki keskisuomalaiseen kirkkoon
• Leiripäivä Mutasen leirikeskuksessa 5.9.
• Kirkkohetki Tikkalan Harjulassa 28.9.
• Kirkkopyhän kahvitus marraskuun lopussa
• Kauneimmat joululaulut
Yhteisvastuukeräys alkoi kinkereillä 2.2. Keräyksellä
kerätään varoja saattohoidon osaamisverkoston
luomiseen teemalla LAHJOITA HYVÄ KUOLEMA.
Ulkomaan kohteena on Guatemalassa elävien
alkuperäiskansojen parissa tehtävä ihmisoikeustyö.
Tänä vuonna kinkereiden käytännön järjestelyistä
vastasi Tikkalan kylä, ja ensi vuonna on Saukkolan
kylän vuoro.
Sarvenperäset ovat suunnanneet viime aikoina innokkaasti
Kuohulle liikuntaharrastusten pariin. Tässä jutussa
löytyy yhteenvetoa eri vuoroista ja lajeista. Harrastukset
keskittyvät luonnollisesti koulun saliin ja tapahtuvat iltaaikaan alkaen klo 17.00.
Maanantaisin on Kuohun Vedon nimissä liikuntaa Liaanikerhona pienten lasten perheille klo 17:30 ja Zumbaa klo
19:30 (5 €).
Tiistai on kansalaisopiston ilta, jolloin on naisten
kuntojumppaa klo 17:00, vetäjänä Helena Kärkkäinen
ja miesten kuntoliikuntaa Köntystelyn nimissä klo 18:15,
vetäjänä Matti Riuttanen. Tiistaisin on myös Ähisijöiden
voimisteluillat klo 18 Kuohun kylätalolla: ikinuorten
naisten jäsenille sopivia liikkeitä musiikin tahdissa. Vetäjä
Pirkko Minkkinen.
Keskiviikkoisin Kuohun koululla klo 18 järjestettävä
naisten lentopallo on kaikille avoin.
Torstai on pyhitetty nuorten sählylle klo 17:00 - 19:00
Juha Lipitsän johdolla.
Perjantaina ei ole ohjattua toimintaa.
Viikonloppuna on myös menoa ja meininkiä.
Lauantaiaamuisin klo 10:00 on lasten sählyä ja
sunnuntaina iltapäivän täyttää Vedon miesten lentopallo
klo 16:00 ja sen jälkeen tyttöjen pallokerho klo 18:00,
vetäjänä Pauliina Kähäri.
Muista lajeista on mainittava keskiviikkona ja sunnuntaina
klo 18.00 alkava sekaryhmän kahvakuula koulun pihassa.
Sunnuntaisin vetäjänä Tero Metsälä (5 €).
Kesällä lajivalikoimaa kasvattaa jalkapallo, jota on
harrastettu poikien, tyttöjen ja miesten voimin. Vahva
huhu kertoo myös naisten kasaavan omaa vuoroaan.
Toivottavasti tämä onnistuu. Miehet on pelanneet myös
beachvolleytä sunnuntaisin.
Jos joku kiinnostaa erityisesti, niin lisätietoja voi kysellä
lehdentekijöiltä ja allekirjoittaneelta. Kaikki mukaan
harrastamaan mukavassa seurassa!
Sivu 9
JUNNUREPORTTERIT
Itsenäisyyspäivä
TEKSTI: SARA VIRTANEN KUVA: HANNA MÄKINEN
Aloitimme päivän lipun nostolla.
Äiti,
Emilia
ja
Iina
jäivät
valmistelemaan kyläläisten tuloa ja
isä ja minä menimme kolaamaan
pihaa. Naapurin miehet Matti
sekä Asko katsoivat parhaaksi tulla
auttamaan isiä. Minä ja isi aloimme
tehdä isoa pulkkamäkeä, siinä
oli kyllä aika iso homma, mutta
saimme sen valmiiksi. Matti ja Asko
lähtivät kotiinsa hetkeksi.
Kun vieraat saapuivat, he toivat
mukanaan jotain herkkuja, koska
ne olivat nyyttikestit. Seija ja Kalevi
toivat meille tervetulotontun. Minä,
Elli ja Emilia pidimme tietovisan
kaikille, jotka halusivat osallistua,
kysymykset liittyivät muun muassa
Isänmaahan. Illalla Elli, Anni, Oona,
Iina, minä, Emilia, Eeli ja Johannan
lapset leikimme lumisotaa pihalla,
kun aikuiset mässäilivät ruokaa ja
juttelivat. Meillä oli lumisodassa
omat puolet ja yritimme vallata
pulkkamäkeä. Siis sitä, minkä minä
ja isi olimme tehneet aamulla.
Sellainen oli tämä päivä.
Taimi
Helmi
Yllä: Itsenäisyyspäivän tapahtumassa keskityttiin myös Suomi-aiheiseen tietovisaan.
Puutunut jalka
TAIMI JA HELMI
terit
Junnureport
issa
tiimipalaver
Sivu 10
JUNNUREPORTTERIT
Lasten tervehdys Klementinukselle
Sarvenperän kyläyhdistys toimii
Plan-kummina pian 11 vuotta täyttävälle Klementinukselle, joka asuu
kaukana toisella puolen maapalloa,
Biboki Utarun alueella, Indonesiassa. Sarvenperän ja Klementinuksen
perheen välillä on käyty kirjeenvaihtoa vuodesta 2006 lähtien. Tänä
vuonna junnureportterimme kynäilivät omat tervehdyksensä Klementinukselle. Sarvenperäset ovatkin
varsin kielitaitoista väkeä: kaikki re-
porttimme kirjoittivat tervehdyksensä englanniksi!
Timoresea äidinkielenään puhuvan
Klementinuksen perheeseen kuuluvat isän, äidin ja isovanhempien
lisäksi ainakin yksi veli. Perhe asuu
puiden oksista rakennetussa olkikattoisessa kodissa. Ruoanlaitto tapahtuu ulkona avotulella ja vesi on
haettava vajaan kilometrin päässä
sijaitsevasta kaivosta. Plan-kummina
Sarvenperä tukee Klementinuksen
kotiseudun lasten koulutusta, rokotuksia, puhtaan veden hankkimista sekä sanitaation parantamista ja
muita tärkeitä hankkeita, joilla pyritään tukemaan yhteisöä.
Sarvenperältä lähtee lähiaikoina pitkä kirje ja piirustuksia Klementinukselle. Jäämme innolla odottamaan
vastausta kirjeeseen. Kiitokset junnureporttereillemme!
Kuohun Hius- ja Kynsistudio SUNNA
Tarjoaa monipuoliset parturi-kampaamo- sekä kynsi- ja käsipalvelut rennossa ilmapiirissä
Kuohun kaupan kiinteistössä.
Palvelumme mahdollistaa kenen tahansa tekemään arjestaan juhlaa ja nauttia hyvänolontunteesta ja piristyksestä - riippumatta siitä,
pääsetkö palveluiden luokse, sillä palvelut on mahdollista saada myös teidän luoksenne.
Meiltä myös
• Tuotemyynti
• Kotikäynnit (10 km säteellä)
• Hemmottelupaketit ryhmille (esim. tyttöjen illat)
• Tarjoamme myös kauneuspalvelut luoksenne (esim. vanhukset ja liikuntarajoitteiset)
Jos olet vaikka juhlapäivänäsi estynyt lähtemään kiireisen aikataulun keskellä hoitamaan kaunistautumistasi liikkeeseemme, on
mahdollisuutesi siinäkin tapauksessa pyytää meidät kotiisi myös kampausten, meikkien, rakennekynsien sekä manikyyrien muodossa.
Ota yhteyttä:
Hiusmuotoilu Susanna Tikka, 050 410 2604, [email protected]
Kynsitaiteilija Jonna Kaski, 044 327 5517, [email protected]
Ajanvaraus myös netissä www.sunna.fi
SARVILASTUT
Kyläkokoukset
Sarvenperäset ry:n kevätkokous
maanantaina 3.3. Virtasella klo
18.30, hallitus kokoontuu jo klo
17.30. Asialistalla sääntömääräiset
asiat. Kyläkokous maanantaina 7.4.
klo. 18 Virtasella.
Kuutamohiihto 14.3.
Yhteislähtö korsulta klo 19. Mikäli
lumitilanne ei salli hiihtämistä,
vaihdetaan hiihto kuutamokävelyksi.
Korsulla tarjolla kahvia, mehua
ja makkaraa sekä korsusauna.
Tervetuloa reippailemaan!
Teatteriretki
Teatteriretki Saarijärvelle su 6.4. näytelmä Maiju Lassilan Naistenhurmaajat. Hinta kyläläisille 40 e ja muille
45 e. Lisätietoja ja ilmoittautuminen
viim. 22.3. Seijalle puh. 0400 646
471.
Hanna kukitettiin ansiokkaasta Meijän Perä -lehden päätoimittajuudesta.
Koko perheen
ulkoilupäivä 29.3.
Koko perheen ulkoilupäivä lauantaina 29.3. klo 11-14 Löytänäjärvellä. Lumi- ja jäätilanteen mukaan
mahdollisuus
pilkkiä,
luistella,
hiihtää ja laskea mäkeä! Suurimmat
kalasaaliit palkitaan, lapsille ja
aikuisille oma leikkimielinen pilkkikilpailu. Tarjolla kahvia, kuumaa
mehua ja makkaraa. Tervetuloa
kaikki kyläläiset viettämään yhdessä
mukava talvipäivä!
Naisten ravi-ilta 26.4.
Sarvenperän naisten päivää vietetään tänä vuonna lauantaina
26.4. ravien merkeissä Killerillä.
Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet
lähempänä ajankohtaa nettisivujen
ajankohtaista-palstalla.
Kesäretki
Kesäretki Lappeenrannan seudulle
28.-29.6. Lisätietoja tulee lähempänä
Sarvenperän
kotisivuille
www.
sarvenpera.fi/ajankohtaista ja toukokuun Meijän Perään.
Paavo kukitettiin ansiokkaasta
toimitustyöstä
Meijän
Perä
-lehdessä.
Sivu 12
Saunamaraton
Sarvenperän 12. Saunamaraton
järjestetään ke 9.7. Ilmoittautumisia
otetaan viikon 19 aikana 5. - 11.5.
miel. sähköpostilla seija.halinen@
elisanet.fi tai puh. 045 120 1361.
Mukaan mahtuu n. 80 saunojaa.
Mikäli osanottajia ilmoittautuu
enemmän, suoritetaan arvonta.
Ilmoittautumisjärjestys ei siis ratkaise.
Osallistumismaksu 50€ /henkilö.
Pitkospuita tarvitaan
Onko kenelläkään lahjoittaa tai
myydä pitkospuiksi sopivaa puutavaraa luontopolulle. Tarjouksia
ottaa vastaan Matti Riuttanen puh.
014 638 811
Anna palautetta!
Anna palautetta ja kerro mielipiteitä!
Tekstaa naseva viestisi nimellä tai
ilman numeroon 045 120 1361.
Julkaisemme parhaat palat Pätkätpalstallamme.
Irtonumerot
Meijän Perän irtonumerot myynnissä
nyt
myös
Kuohun
kaupalla.
Irtonumeron hinta on 4 € /kpl.