1. No category

Katsaus hankearvioinnin
ohjeistukseen ja niiden
laatimiseen
Anton Goebel ja Siru Koski 7.5.2014
Vuonna 2013 ilmestyneet ohjeet
●
Käyttökokemukset lähinnä ratahankkeista
● ratahankkeiden arvioinnit erityisen herkkiä liikenne-ennusteille ja
liikennöinnistä tehdyille oletuksille
● erityinen ongelma, että arviointien tulokset tuntuvat riippuvan myös
arvioinnin laatijasta
● olisikin tärkeää, että saadaan lisää arviointien tekijöitä
● esille noussut useita ohjeistuksen kehittämistarpeita.
●
Tiehankkeista ei juurikaan kokemuksia
● ohjeistusta koskevia kysymyksiä ei juurikaan tule
● ELY:t laativat arvioinnit itsenäisesti eikä Livillä roolia arviointien
yhdenmukaisuuden varmistamisessa.
●
Vesiväylähankkeet
● hankearvioinnit herkkiä liikenne-ennusteille, vaatii vaihtoehtotarkasteluja,
sillä elinkeinoelämän muutokset nopeita
● ohjeiden kehittämistarpeita ei ole, vesiväylien kannattavuuslaskelmat
melko selväpiirteisiä muihin liikennemuotoihin verrattuna.
13.3.2014 • Anton Goebel
2
www.liikennevirasto.fi
Käynnissä olevat kehittämistyöt
●
Tiehankkeiden vaikutusten arviointimallia IVAR
● IVAR3-päivitys käynnissä ja ”koodausvaiheessa”
● valmistuu kesällä 2015
● uutta lähinnä yksinkertainen karttaliittymä, liittymämallien päivittäminen ja
selainpohjainen käyttöliittymä.
●
Tie- ja rautatieliikenteen hankearvioinnin yksikköarvot
● päivitys vanhaan malliin ”köyhän miehen versio”
● uutta rautatieliikenteen hankearvioinnissa tarvittavien yksikköarvojen
mukaan tuominen (liikennöintikustannusten indeksipäivitys,
tasoristeysonnettomuuden kustannus, rataliikenteen päivämelun
yksikköarvot, pitkämatkaisen junaliikenteen lippuhinnat, matkaaikasäästön ja junatarjonnan lisäyksen joustot, väylien käytössä
kulumisen yksikköarvot).
● onnettomuuskustannusten luokitus maantielain mukaiseksi (kuolema,
vakava loukkaantuminen ja lievä loukkaantuminen).
13.3.2014 • Anton Goebel
3
www.liikennevirasto.fi
●
Aluskustannusmallin tarkistustyö meneillään ja siinä otetaan huomioon
mahdolliset uusitun ohjeistuksen edellyttämät muutokset
● noudattaa pitkälle aikaisempaa käytäntöä, mutta
markkinahintaperusteisten tietojen saanti ja kerääminen vaikeutunut
entisestä (mm. liikesalaisuudet)
● mm. tarkennetaan uusien alustyyppien osalta (LNG).
●
HSL:n joukkoliikenteen yksikkökustannukset
● pääkysymys tuleeko operointikustannusten yksikköarvojen perustua
käytön, huollon ja hankinnan kustannuksiin vai sopimushintoihin
● tällä hetkelle eri lähteet antavat erilaisia arvoja
● tehdään yhteistyössä HSL:n kanssa.
13.3.2014 • Anton Goebel
4
www.liikennevirasto.fi
Ohjeiden kehittämistarpeet
●
Ratahankkeiden arviointiohje
● kapasiteetin käyttöasteen laskennan tuominen osaksi hankearviointia
● täsmällisyysvaikutusten arviointi
● tavara- ja henkilöliikenne-ennusteiden (etenkin tavara-ennusteiden suuri
epävarmuus) sekä junatarjontaennusteiden laatimisen ohjeistaminen
(realistisempi junatarjonnan lisäys)
● siirtyvän liikenteen tarkempi arviointi (kapasiteettirajoitteella ja ilman sitä)
● junassa työskentelyn huomioon ottaminen.
●
Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennehankkeiden arviointi vaatii
arviointeja yhdenmukaistavaa ohjeistusta
● valtion osallistuessa rata- ja raitiovaunuhankkeiden rahoitukseen tulisi
arviointien olla keskenään mahdollisimman yhdenmukaisia -> epäilys
ovatko sitä nyt
● ohje olisi hyvä laatia valtion ja kuntien yhteisprojektina.
●
Verolliseen laskentaan siirtyminen
● yksikköarvot määritetään sekä verollisina että verottomina ja siirtyminen
tapahtuu ohjeita päivitettäessä.
13.3.2014 • Anton Goebel
5
www.liikennevirasto.fi
Hankkeiden jälkiarvioinnit
●
Vt 20 Oulu–Korvenkylä-hankkeen jälkiarviointi
● taustalla laaja ennalta-arviointi vuodelta 2008
● hanke toteutettiin hieman alle arvioidun investointikustannuksen
● liikenteellisistä vaikutuksista sujuvuus parantunut selvästi, mutta
onnettomuudet eivät ole vähentyneet odotetusti
● hankkeen kannattavuus toteutunut hieman odotettua alempana, mutta
edelleen HK-suhteen ennustetaan olevan yli kaksi
● laaja jälkiarviointikäytäntö ennalta-arviointeineen erittäin kallista (40 000€
+ 40 000€ + 40 000€)!
●
E18 Muurla–Lohja ja vt 5 Joroinen–Varkaus-jälkiarvioinnit juuri käynnistyneet
● itse jälkiarvioinnin laatimisten lisäksi tavoitteena löytää ”kevyempi tapa”
laatia jälkiarviointeja.
●
Vesiväylien osalta on toteutettu vuonna 2013 Rauman ja Naantalin väylien
jälkiarviointi
● osoitti tarpeen päivittää arviointeja toteutuksen viivästyessä, koska
ennustetut tavaramäärät toteutuivat varsin erilaisilla koostumuksilla
● hanketarkasteluissa jatkossa on aikaisempaa tarkemmin kiinnitettävä
huomiota dokumentointiin
jälkiarviointeja silmälläpitäen.
www.liikennevirasto.fi
13.3.2014 • Anton Goebel
6
Hankkeiden arviointi
SUUNNITTELUN APUVÄLINE
● Parannetaan päätöksenteon edellytyksiä. ”Pakottaa” perustelemaan
tehdyt valinnat
 läpinäkyvyyttä
 edistää yhteiskunnan edun mukaisia päätöksiä
 tehtävä suunnittelun aikana, ei vasta lopuksi irrallaan muusta
suunnittelusta; iteratiivinen tekotapa
● Auttaa muodostamaan tehokkaat toteutusvaihtoehdot => vertailu
OHJELMOINNIN APUVÄLINEN
● Tietoa hankkeiden vaikutuksista ohjelmointi- ja investointipäätösten
tausta-aineistoksi ja maankäytön suunnittelua varten
13.3.2014 • Anton Goebel
7
www.liikennevirasto.fi
Ratahankkeiden arviointi
TAVOITTEIDEN ASETANTA
●
Ratahankkeiden tavoitteita
● Nykyisen/tulevan liikenteen matkojen palvelutason parantaminen (matka-ajat,
täsmällisyys…..)
● Liikennöinnin kustannustehokkuuden parantaminen (akselipaino, junapituus,
käyttövoima…..)
● Muulle yhteiskunnalle aiheutuvien haittojen vähentäminen (melu, päästöt….)
● Alueen liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittäminen
● Välilliset vaikutukset toissijaisina, kuten aluekehityksen tukeminen
●
Hankkeilla voi olla osin samoja tavoitteita esim. Helsingin ratapiha ja Pisara
● kapasiteetin lisääminen => tarjonnan kasvattaminen
● täsmällisyyden parantaminen
13.3.2014 • Anton Goebel
8
www.liikennevirasto.fi
Ratahankkeiden arviointi
VERKOLLISET TARKASTELUT
●
Ei pelkkä yksittäinen hanke/rataosa
● Ylivieska−Iisalmi−Kontiomäki rataosan toiminnallisuuden
parantaminen; sähköistyksen laajuus
● Ylivieska−Iisalmi sähköistyksen hyödyt ei realisoidu jos
”häntiä” ei sähköistetä
VE 2
13.3.2014 • Anton Goebel
9
www.liikennevirasto.fi
Ratahankkeiden arviointi
VERKOLLISET TARKASTELUT
●
●
Luumäki−Imatra kaksoisraide => KaakkoisSuomen alueen arviointi KASU:
Kouvola−Vainikkala +
Luumäki−Imatrankoski raja
Pitkät junat 1100m ja akselipainon
korotukset
13.3.2014 • Anton Goebel
10
www.liikennevirasto.fi
Ratahankkeiden arviointi
VERTAILUASETELMA
●
●
●
●
Totuudenmukainen arvio, jossa hanketta ei toteuteta. ”Do minimum”
Heikennetty (0-), parannettu (0+) tai nykytila (0)
Tulee sisältää jo tehdyt hankepäätökset. Erityisen merkittävää hankkeissa,
joissa samoja tavoitteita.
KASU vertailuasetelma 0+, parannettu nykytila
13.3.2014 • Anton Goebel
11
www.liikennevirasto.fi
Ratahankkeiden arviointi
HANKEVAIHTOEHDOT
●
KASU vaihtoehdot:
Ve1
Ve2 kevennetty vaihtoehto kaksoisraiteelle 0++
Ve3
5.3.2014 •
12
www.liikennevirasto.fi
Ratahankkeiden arviointi
KAPASITEETIN KÄYTTÖASTEEN LASKENTA
Ratakapasiteetin käyttöaste on yksi tapa tulkita liikenteen toimivuutta ja kykyä
palautua häiriötilanteesta.
Käyttöasteen tulkinta:
●
0-40 %: runsaasti käyttämätöntä kapasiteettia
●
41-60 %: liikenteen määrä ja laatu tasapainossa
●
61-80 %: liikenteen kyky palautua häiriötilanteesta rajoittunut
●
81-100 %: kapasiteettipula
Vaihtoehto
YlivieskaIisalmi
IisalmiKontiomäki
OuluTuomioja
TuomiojaYlivieska
OuluKontiomäki
KontiomäkiVartius
Ve 0+
63
31
52
68
69
49
Ve 1 ja 3
(ratasuunnitelma)
86
53
39
53
42
49
Ve 2 (laajennettu
sähköistys +
kolmioraide
69
35
49
64
62
49
5.3.2014 •
13
www.liikennevirasto.fi
Ratahankkeiden arviointi
ENNUSTEET
●
Liikenne-ennusteille ja liikennöinnistä tehdyt oletukset toimintaympäristöstä ja
niiden muutoksista
● Venäjän päätökset kuljetusten reiteistä esim. Kaakkois-Suomen rajan
ylittävä tavaraliikenne
● Transitokuljetusten kehittyminen
●
Perus-, minimi- ja maksimiennusteet sekä herkkyystarkastelut
● esim. Ylivieska−Iisalmi−Kontiomäki, perusennusteena mm. että transito
säilyy samanlaisena, Talvivaara jatkuu, pohjoisesta malmikuljetuksia
●
Liikennemäärien kasvun realistisuus
● Kasvu ei tapahdu ”yhdessä yössä”
ja liikenteen oltava liiketaloudellisesti
kannattavaa.
●
Rikkidirektiivin vaikutukset liikennemääriin?
13.3.2014 • Anton Goebel
14
www.liikennevirasto.fi
Ratahankkeiden arviointi
HERKKYYSTARKASTELUT
Tarkastelujen avulla selvitetään kannattavuuslaskelmaan liittyviä
epävarmuustekijöitä.
●
●
Liikenne-ennusteet
Käytettävän kaluston vaikutus kannattavuuteen
● Hyvinkää−Hanko sähköistys; ei nykyisillä liikennemäärillä kannattava
• Raskaammalla ja tehokkaammalla vetokalustolla saavutettaisiin säästöjä veroissa
ja maksuissa sekä päästökustannuksissa.
● Ylivieska−Iisalmi−Kontiomäki
• Vertailuvaihtoehtona käytetty sekä nykyistä (1000 kW) dieselveturi-kalustoa että
optimaalista kalustoa (2000 kW) . Molemmissa vaihtoehdoissa sähköistys
kannattava, mutta H/K pienenee 1,61 => 1,21 (VE 2)
13.3.2014 • Anton Goebel
15
www.liikennevirasto.fi