kainuun ely-keskuksen maaseutu ja energia

MAATALOUS
KAINUUN ELY-KESKUKSEN MAASEUTU JA ENERGIA -YKSIKÖN TIEDOTUSLEHTI
Koneyhteistyö laskee kustannuksia.
Ympäristön asialla. Maisemanhoitaja työssään.
Kainuusta lähtee vuodessa maitoa
maailmalle 65 miljoonaa litraa.
Lomituspalveluyrittäjille on kysyntää.
PÄÄKIRJOITUS
Maatalous on tulevaisuuden
kasvuala – Kainuussako?
T
akana on masentavan pilvinen ja sateinen kesä. Vettä tuli enemmän kuin
miesmuistiin. Satovahinkoja tulee,
mutta ei sentään katovuosi. Aurinko saisi
alkaa pian paistamaan ennen talvipimeiden
tuloa.
Ruoan hinta kallistuu. USA:n ja Venäjän
vilja-alueilla tulee huonot sadot kuivuuden
vuoksi. Syöjiä on maailmassa yhä enemmän
ja ruoasta tulee tulevaisuudessa pulaa ilman
huonoja säitäkin. Kysyntä nostaa hintaa.
Maailman köyhimmät kärsivät siitä eniten.
Viljelijöiden määrä on vähentynyt Suomessa viime vuosikymmeninä kovaa vauhtia ja vähenemisen ennustetaan jatkuvan,
joskin hidastuen. Maanviljelijöistä on tulossa entistä pienempi, mutta sitäkin tärkeämpi erikoisammattilaisten ryhmä. He
tuottavat ruokamme.
Kainuussa on noin 1000 tukea hakevaa
maatilaa. Maitoa tuottaa 340 ja lihaa 120
tilaa. Maito ja naudanliha ovat Kainuun
merkittävimmät maataloustuotteet. Vilja
on päätuotantona 90 viljelijällä ja lampaita
kasvattaa 30 tilaa. Puutarha- ja erikoiskasveja viljelee noin 40 tilaa. Sikaloita on viisi
ja kanaloita yksi. Hevostaloutta harjoittaa
40 tilaa. Loput tuenhakijat ovat lähinnä
heinänkasvattajia.
Maatalouden kannattavuus on ollut
heikohkoa. Tällä hetkellä erityisesti lihantuottajat ovat kallistuneen ostoviljan vuoksi
taloudellisesti ahtaalla. Viljelijät ovat alkaneet vaatia entistä äänekkäämmin jalostajilta ja etenkin kauppaportaalta tasapuolisempaa kakun jakoa, jotta kaikki tulisivat
toimeen.
Viljelijät ovat yrittäneet parantaa toimeentuloaan lähinnä laajentamalla tuotantoa. Tuotanto onkin säilynyt lähes ennallaan, vaikka viljelijämäärä on pienentynyt. Jatkojalostaminen ja suoramyynti on
ainakin vielä varsin harvinaista, vaikka osa
kuluttajista haluaisi ostaa ruoan suoraan
viljelijöiltä. Saa nähdä missä määrin suoramyynti tulevaisuudessa lisääntyy.
Viljelijöillä on paljon mietittävää. Mikä
tilakoko turvaa toimeentulon? Onko koon
kasvattaminen mahdollista? Onko tukikelpoista peltoa saatavilla? Miten tuet ja tuotehinnat kehittyvät jatkossa? Kannattaako
lapsia kehottaa alalle?
Tulevaisuus vaatii optimismia. Riskiä pitää uskaltaa johonkin saakka ottaa. Ruokaa
tarvitaan aina. Viljelijän ammatti on hyvin
monipuolinen työ, jossa työn tulokset näkee omin silmin. Tuotanto voi olla koneellistettavissa sellaiseksi, että työmäärä pysyy
kohtuullisena. Työvoimaa voi palkata ja
urakoitsijoita käyttää, kun kannattavuus
2
sen mahdollistaa. Osaavat ja tuotantonsa laajuuden oikein mitoittaneet viljelijät
saavat työstään myös kohtuullisen palkan.
Toisten viljelijöiden kanssa voi tehdä yhteistyötä, jopa yhteisyrityksen. Jatkojalostus
ja suoramyynti voi olla ratkaisu joillekin.
Kaikkia vaihtoehtoja kannattaa pohtia ja
erilaisia laskelmia tehdä. Paikoilleen jämähtäminen on lopun alku.
Paikallisten maataloustuottajien puheenjohtaja luonnehti keväällä puheessaan maataloutta tulevaisuuden kasvualaksi. Ajatus
tuntuu vielä uudelta, mutta ei mahdottomalta. Kainuun ELY-keskus ja keskeiset
sidosryhmämme haluavat olla viljelijöiden
tukena tulevaisuuden teossa. Palvelujemme kehittämiseksi teemme vielä tulevan
syksyn aikana kaikille Kainuun viljelijöille
kyselyn, jolla kartoitamme tulevaisuuden
näkymiä ja tarpeita. Toivomme, että mahdollisimman moni kainuulainen viljelijä on
ruoan tekijänä jatkossakin.
Kotimainen maatalous turvaa toimeentulon noin 80 000 viljelijälle, 30 000 työntekijälle elintarvikejalostuksessa ja 16 000
ihmiselle maatalouden tuotantopanosten
tuotannossa. Ei siis ole yhdentekevää ostatko kotimaista vai ulkomaista ruokaa. Vain
kotimaista ostamalla turvaat työpaikat
Suomessa. Viisaita valintoja ja hyvää syksyn jatkoa sekä kuluttajille että viljelijöille!
Tarvitsemme toisiamme.
Pekka Knuutinen
Kainuun ELY-keskus
Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö
Kuva: Eila Knuutinen
Vastaa kyselyyn – osallistu arvontaan!
Kysely maatiloille
Vastaathan! Kiitos!
n Takana on haasteellinen kesä. Toivomme, että ensi kesä olisi parempi. Säälle ei
mahda mitään. Maanviljelijä, jos kuka sen
tietää. Pyydämme teitä, hyvät maatilayrittäjät, kääntämään katseenne eteenpäin
maatilanne tulevaisuuteen ja kehittämiseen.
Lokakuussa viikolla 41 kaikki tukea hakeneet kainuulaiset maatilat ovat saaneet postitse kyselylomakkeen. Kainuun ELY-keskuksen toimeksiannosta kyselyn suorittaa
ProAgria Kainuu. Kyselyn tarkoituksena
on saada maatilayrittäjät miettimään erilaisia tilallensa sopivia kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi etsitään sisältöä kehittämishankkeisiin ja tulevaan EU:n/kansalliseen
2014–2020 maaseudun kehittämisen ohjelmakauden toteuttamiseen. On tärkeää
saada maatalouden investointi- ja kehittämisrahat kohdennettua oikeisiin tarpeisiin!
Lomakkeessa kysymme monipuolisesti
erilaisista maatilan toimintaan liittyvistä
asioista mm. työhyvinvoinnista, sukupolvenvaihdoksen ja erilaisten investointien
ajankohtaisuudesta, bioenergiasta, yhteistyöstä, koulutus- ja neuvontatarpeista jne.
Lopuksi sana on vapaa. Kyselykohdissa voi
rastittaa Kyllä-ruudun ja ilmaista tarpeensa
saada lisätietoa ja asiantuntija-apua. Asiantuntija ProAgria Kainuusta, maaseudun
kehittämishankkeista tai ELY-keskuksesta
ottaa maatilaan yhteyttä ja näin voidaan
yhdessä lähteä suunnittelemaan asian toteuttamista.
On erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni maatilayrittäjä täyttää ja
palauttaa lomakkeen. Vastausaikaa on
31.10.2012 saakka. Mukana on palautuskuori ja linkki ProAgria Kainuun www-sivuille www.proagria.fi/kainuu, jossa myös
voi täyttää ja palauttaa kyselylomakkeen
sähköisesti. Jos lomake on kadonnut, saat
uuden kappaleen kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta, ProAgrian tai meijerin
neuvojilta ja ELY-keskuksesta. Se on tulostettavissa myös www.tukinetti.net-sivulta.
Lomakkeen palauttaneet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on valinnaisesti
joko Husqvarna 545 -moottorisaha tai 500
euron kylpylälahjakortti.
Lisätietoja
ProAgria Kainuu
Sari Leinonen, ympäristöneuvoja
puh. 044-320 1641
[email protected]
Kainuun ELY – keskus
Eeva Heikkinen, yritystutkija
puh. 029 502 3539, 044-774 6086
[email protected]
Kuva: Katri Heikkinen
Koulutusta
sukupolvenvaihdokseen
ja investointeihin
Sukupolvenvaihdoksia
kaivataan lisää
– nuoret maatilayrittäjiksi!
n Kainuussa on hyvin paljon tiloja, joiden
maatilayrittäjät lähestyvät luopumisikää.
Nuoremmalta sukupolvelta kannattaa kysäistä suoraan, miten haluatte tilalle käyvän, kun me lopetamme maatalouden?
Olisiko teistä jatkajaksi, myydäänkö vai
vuokrataanko muille? Asiantuntija-apua ja
koulutusta sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseen on Kainuussa saatavilla runsaasti.
Tavoitteemme Kainuun ELY-keskuksessa
on vuosittain saada 15 nuoren viljelijän aloitustukipäätöstä tilanpidon aloittamiseen
sekä 20 tukipäätöstä lypsykarja- ja naudanlihanavettainvestointeihin. Navettainvestointitukipäätöksiä tehtiin viime vuonna
10 ja nuoren viljelijän aloitustukipäätöksiä
kahdeksaan sukupolvenvaihdokseen. Tänä
vuonna (17.9.2012 mennessä) on myönnetty
rahoituspäätös neljään sukupolvenvaihdokseen ja kuuteen lypsykarjatalousinvestointiin, joista kolme koski lypsykarjanavettaja kolme rehuvarastoinvestointia sekä lisäksi
yksi nautakarjanavettainvestointi.
On tärkeää, että jokainen maatila löytää sen oman juttunsa. Onko se sukupolvenvaihdos, entisen tuotantorakennuksen
laajentaminen ja kohentaminen vai uusi
navetta? Tai parannetaanko kenties omaa
työhyvinvointia? Laitetaanko maatalouden
rinnalle jotain aivan muuta, esim. palvelutoimintaa tai jatkojalostusta. Kaikki vaihtoehdot ovat tärkeitä, koska niillä turvataan
maatalouden jatkuminen tilalla. Pienikin
investointi piristää ja antaa voimia. Suunnittelussa pitää myös selvittää vaihtoehtojen
ja toimenpiteiden taloudellinen kannattavuus ja mahdolliset rahoituskanavat.
Rahoituksen ohjelmakausi vaihtuu
Nykyistä rahoituksen ohjelmakautta on
jäljellä enää ensi vuosi, 2013. Vuoden 2014
– 2020 ohjelmakauden rahoituksesta ei ole
vielä varmaa tietoa.
Ensi vuoden 2013 maatilojen investointitukien hakuajat ovat alustavasti
seuraavat: 2.1.-1.2.2013, 11.2.-28.3.2013,
15.4.-16.8.2013 ja 2.9.-18.10.2013. Loppuvuodesta 2012 valtioneuvosto antaa kohdentamisasetuksen vuodelle 2013, jossa
määrätään mm. hakuajat, tukikohteet ja
–prosentit tarkemmin. Hakuajan jälkeen
ei voi enää hakemukseen lisätä kustannuksia ja korottaa haettua tukea. Päätökset
tehdään noin kahden kuukauden kuluessa
hakuajan päättymisestä. Hanketta ei saa
aloittaa ennen tukipäätöstä. Nuoren viljelijän aloitustuessa sukupolvenvaihdokseen
on jatkuva haku.
Jos aikoo rakentaa kesällä 2014, kannattaa harkita rahoituksen hakua vuoden
2013 puolella. Saattaa käydä, että ohjelmakauden vaihdoksen takia vuoden 2014
tukihaun alkamiselle voi tulla viive mm.
säädösten laadinnan takia.
MTT:n Sotkamon Kainuun maaseutuyritysten elinvoimahanke järjestää Maatilan sukupolvenvaihdos- ja investointiinfopäivät maanantaina 3.12.2012 Ravintola Wanhalla Kerholla Kajaanissa ja
tiistaina 4.12.2012 Ukkohallassa.
Päivillä käsitellään mm. sukupolvenvaihdoksen ja investoinnin suunnitteluun
ja rahoitukseen liittyviä asioita, käydään
läpi eläkejärjestelyt sekä kuullaan pankin
näkökulma sukupolvenvaihdoksen ja investoinnin rahoituksesta.
Paikalla ovat myös maaseutuyrittäjä
Laura Mulari Suomussalmelta kertomassa sukupolvenvaihdoksen ja investoinnin
kokemuksista sekä yrittäjä Ville Hälinen
LVI-Aitasta yrittämisen mahdollisuuksista
Kainuussa. Tilaisuudet ovat maksuttomia.
Kutsu infoihin tulee samassa kirjekuoressa kyselylomakkeen kanssa. Kannattaa
ilmoittautua heti.
Koulutuksia maatilayrittäjille tarjoaa
myös KAO:n Seppälän KantriKoulutushanke. Voit tilata Maatilan sukupolvenvaihdoksen kevään 2012 kahden teoriapäivän koulutustallenteet ja katsoa ne kotona.
Koulutukseen kuuluu lisäksi kaksi tilakohtaista päivää, jolloin ProAgrian neuvoja tulee tilakäynnille. Koulutus on maksullinen.
Koulutus täyttää viljelijän opintorahavaatimukset.
www.kao.fi /kantrikoulutus
www.tukinetti.net
maatalous
Kainuun ElY-KEsKuKsEn
maasEutu ja EnErgia
-YKsiKö
Koneyhteistyö laskee kustannuksia.
Ympäristön asialla. Maisemanhoitaja työssään.
Lomituspalveluyrittäjille
n tiEDotuslEhti
Kainuusta lähtee
vuodessa maitoa
maailmalle 65
miljoonaa litraa.
on kysyntää.
Hyvää syksyn jatkoa!
maaseutu ja energia –yksikön
tiedotuslehti 2012
Eeva Heikkinen, yritystutkija
Kainuun ELY-keskus, maaseutu ja
energia – yksikkö
puh. 029 502 3539, 044-774 6086
[email protected]
Sisältö:
Yrittäjäesittelyt s. 4-8, 11-12, 15
Kainuussa luomutuotanto kasvussa s. 9
Tutkittua tietoa s. 10
Maaseuturakentamisen TOP 5 s. 13
Työhyvinvointi s. 14
Ympäristötuet s. 15
3
Hyvässä myötätuulessa
P
ihlajamäen tilalla Kuhmossa Eila ja
Markku Määtän ilmeet huokuvat
helpotusta ja iloa, kesän yllätyksellisen uutispommin jäljiltä huomisen haasteisiin tartutaan taas uusin ottein. Takana on
kolmenkymmenen vuoden ura maatalousyrittäjänä, edessäkin vielä vuosia. Kaikki
kolme lasta ovat muuttaneet muualle ja
siksipä molempien takataskussa kulki hiljainen huoli tilan tulevaisuudesta.
Oman arjen rakentamista
Markulle oli selvää, että työ kotitilalla jatkui, Eila hieman empi ja mietti, että tässäkö se elämä nyt on. Alkuvuodet tehtiin
työtä antaumuksella, kokeiltiin erilaisia
liitännäiselinkeinoja ja kasvatettiin lapsia.
Oli hyviä ja huonompia aikoja, onneksi
kaikkia ei enää edes muista, sanoo Eila.
Sitten päätimme karsia rönsyt ja keskittyä
täysin maidontuotantoon. Niinpä vuonna
1999 parsinavetta muutettiin pihatoksi ja peltoa raivattiin lisää, näillä toimilla
tuotanto kolminkertaistui. Nykyään tuotamme vuodessa 300.000 litraa maitoa ja
olemme valintaamme tyytyväisiä. Nurmenkorjuuketjun hoidamme itse, muutoin
käytämme ulkopuolisia urakoitsijoita tai
teemme koneyhteistyötä läheisen kasvinviljelytilan kanssa. Taskulaskin on hyvä
kaveri, sillä talouden hallinta on tärkeää,
sanoo Markku. Tällä tilakoolla olisimme
pärjänneet jatkossakin.
Pakka meni uusiksi
Tilan kohtalosta on toki puhuttu lasten
kanssa vuosien varrella. Kun kukaan ei
osoittanut suurempaa kiinnostusta, aloimme jo ilmeisesti kaikki olla valmistautuneita siihen, että tila myydään tai vuokrataan
ulkopuoliselle. Näiden päätösten jälkeen
emme ehkä olisi jääneet näille kulmille,
edessä olisi ollut uuden reviirin etsintä.
Kesän kohokohta oli, kun Iiro kertoi, että hän haluaakin jatkaa tilaa! Hän oli keskustellut asiasta sisarusten kanssa ja päätös
oli kaikille todellinen helpotus. Oli hienoa
kuulla asia Iirolta itseltään, sanoo Eila. Ja
tästäkös se ilo irtosi, yksi unelma on nyt
lähempänä toteutumista. Muutos tuo uutta intoa, miten nyt malttaisi odottaa, että
asiat lähtevät konkretisoitumaan. Tietysti
hieman huolettaa pystymmekö antamaan
Iirolle sellaiset valmiudet, että hän pärjää
tässä niin taloudellisesti kuin henkisesti.
Yhdessä asiassa emme aikailleet, uusi talo
on jo piirretty ja tontin raivaus on alkanut.
Näköyhteyttä tähän ei ole, mutta matka
on sopiva kuljettavaksi kun siirrymme yhtymävaiheeseen ja jatkamme työtä yhdessä
Iiron kanssa.
Millaisen mallin annoimme?
Joskus olemme miettineet omaa työtämme, millaisen mallin annoimme lapsille.
Se vanhakantainen ajatus ylenmääräisestä
työstä on vuosien varrella onneksi muuttunut tälläkin alalla, nyt uskalletaan olla
jo jouten. Meidän perheessä kyllä elettiin
myös lasten ehdoilla, urheiluopistot tulivat
tutuiksi kun osallistuimme perheliikuntakursseille ja kuskasimme lapsia urheiluharrastusten pariin. Toki työntäyteisten
ruuhkahuippujen aikaan mieli ei aina ollut
korkeimmillaan, päivät olivat pitkiä ja ajasta oli pulaa, mutta itsestämme4olemme aina
pitäneet huolen. Jo alkuvaiheessa liityimme
työterveyshuoltoon, sanoo Markku.
Hyvinvointipalvelujen ja -kurssien
suurkuluttajia
Aina kun osallistuu johonkin, saa uutta
energiaa ja uusia ajatuksia, eikä omatuntokaan enää soimaa. Nytkin olemme mukana mm. Eikö selkä kestä –kurssilla, jossa on
seurana mukavia samanhenkisiä kollegoja.
Muutamia vuosia sitten osallistuimme
muutosvalmennukseen, jossa omia toiveita
ja haluja kartoitettiin ihan tosissaan. Eihän
niitä kiireiden keskellä juurikaan tule itse
pohtineeksi, ulkopuolinen koulutus avartaa näkymiä laajemmalle. Koska tämä oma
työyhteisö on pieni, osallistumisten kautta
saa hyvin kontaktipintaa myös toisenlaiseen tekemiseen.
IIRON NÄKÖKULMASTA
H
uumorillahan tilan jatkamisesta on
välillä puhuttu, sanoo Iiro Määttä,
27. Oma tieni vei kuitenkin Lappeenrantaan ja rajatarkastajaksi KaakkoisSuomen rajavartiostoon. Kuusi vuotta on
vierähtänyt jo muualla, ehkä se on hiljalleen avannut silmät miettimään elämää
myös eri kantilta. Kun puolisoni Riikka
innostui ajatuksesta, tulos on tässä. Ei
kaikilla ole tarjolla tällaista vaihtoehtoa,
kun lisäksi viihdyn luonnossa ja haluan
kantaa vastuuta ja työssäni nähdä kätteni
jäljet, en voinut olla tätä mahdollisuutta
käyttämättä. Monet kaverit ovat myös palanneet takaisin kotikonnuille, joten jotain
erityistähän täällä maaseudulla täytyy olla. Suunnitelma on siis aloittaa yhtymänä
2014, kun Riikka valmistuu ensihoitajaksi
ja pääsemme muuttamaan tänne.
Tiedän mihin palaan, sillä kesäisin olen
ollut tilalla töissä. Vanhempien tietotaidolle ja tuelle on käyttöä, vaikkakin tässä on
vielä hyvin aikaa valmistautua ja aloittaa
Karjatalouden ammattitutkinnon suorittaminen.
Nyt kartoitamme, miten laajennamme
tai erikoistumme, mikä nyt sitten olisikin
se järkevin vaihtoehto yhtymän ajaksi meille kolmelle ja minulle jatkoon. Tuotannon
nostaminen jollakin tavalla, uudet investoinnit, tarkkaan on kyllä mietittävä eri
ratkaisuja. Tulevaisuutta odotamme innolla, eikä se huoleta.”
Iiro, Eila ja Markku Määttä ovat
aloittaneet jo uuden yhtymän toiminnan
suunnittelun. Jotain uutta ja omaakin
tähän varmasti tulee, sanoo Iiro (vas.)
Omanlaiseksi ajateltu
H
ietaniemen tilalla Kuhmossa sukupolvenvaihdos tehtiin huhtikuussa
2012. Mikko Pääkköselle uran valinta oli aika selvä jo lukioajoista saakka.
Maatalousyrittäjän perustutkinnon ja agrologin paperit hankittuaan hänellä oli hyvää aikaa hankkia kokemusta ja osaamista
muualta.
Pari vuotta vierähti maataloustraktoreihin liitettävien työkoneiden kehittämiseen
ja valmistamiseen erikoistuneen, iisalmelaisen Farmi Forest Oy:n tuotekehitystehtävissä. Tie vei miehen tehokkaasti maailmalle, sillä yrityksen liikevaihdosta 80 %
menee vientiin yli 40 maahan, päämarkkina-alueet ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tämän haastavan työn parissa olisi
ollut helppo jatkaa, oma päätös kuitenkin
piti ja aika oli kypsä seuraaville haasteille.
Tuotantosuunnaksi kasvinviljely
Mikko on sukutilan viides jatkaja. Tilan
lypsykarjasta luovuttiin pari vuotta sitten,
sillä hän halusi keskittyä kasvinviljelyyn.
Peltoalaa on nyt lähes sata hehtaaria ja sato saadaan kaurasta, ohrasta ja vehnästä.
-Luonnollisesti kasvinviljelyn kannattavuus arvelutti, mutta jos hinta pysyy samalla tasolla, niin ehkä tähän panostan
enemmänkin, arvioi Mikko. Jatkossa viljan
hinnan taso ja tukipolitiikka määrittelevät,
miten tilan peltopinta-ala kasvaa.
Nopea sukupolvenvaihdos
Parin vuoden puhumisen jälkeen asiat laitettiin paperille, ProAgrian Osmo Tiikkaisen konsultoima prosessi vei aikaa nelisen
kuukautta. Alkuun mietittiin yhteistilaa
veljen kanssa, mutta tämä ratkaisu oli selkeämpi ja helpompi näin. Veljen kanssa
työskennellään kuitenkin osakkaina lämpöyrittämisen ja erilaisen koneurakoinnin
parissa.
Monialaista yrittämistä ja
yhteistyötä
Yritystoiminnan monipuolisuus tukee kokonaisuutta. Lämpöyrittäjinä Veljekset
Pääkkönen Ay on toiminut jo vuodesta
2006 alkaen ja toimittanut lämpökeskuksistaan avaimet käteen –periaatteella lämpöä 1000 megawattitunnin vuosivauhdilla
Kalevalan kuntoutuskotiin ja hieman vähemmän Kanervan hoitokotiin.
Kalevala kuntoutuskodin hake tulee
energiapuuna omista metsistä tai ostopuuna, haketus hoidetaan itse ja haketta toimitetaan tilauksesta muihinkin kohteisiin.
Kanervan hoitokoti lämpiää M-Pelletti
Oy:n toimittamalla pelletillä, johon raakaaine taas tulee Kuhmon AA-puun höyläämöstä. Lämpöyrittämisessä ja uusiutuvan
energian käytössä veljekset ovat olleet Kainuussa edelläkävijöitä.
-Tuotamme lisäksi kylvö-, puinti,- kuivaus- ja tienhoitopalvelua. Koneyhteistyö ja
ostopalvelut ovat kannatettava vaihtoehto
monille kustannusten kurissapitoon. Näin
konekalusto on tehokkaassa käytössä ympäri vuoden ja tulee pidetyksi tuoreena,
sanoo Mikko.
5
Tässä bisneksessä on katsottava myös
pellonreunan ulkopuolelle. Jatkossa
viljan hinnan taso ja tukipolitiikka
määrittelevät, miten tilan peltopintaala kasvaa, sanoo Mikko Pääkkönen.
Mutka maailmalla kannattaa aina
Kuten missä tahansa yritystoiminnassa,
myös maatiloilla tarvitaan uusia ideoita ja
ajatuksia. Tuliaisiksi on aina mukava tuoda tuoreita näkemyksiä. Niitä voi hankkia
monin tavoin ja keinoin. Minulle opiskelupaikkakunnan valinta ja kansainvälinen työkokemus ovat olleet sellaisia. Näin
kavereita ja kollegoita on kertynyt hyvän
verkoston verran eri puolille maata ja maailmaa, heidän kanssaan on helppo keskustella erilaisista vaihtoehdoista, ratkaisuista
ja tilanteista. Lomillakin suunta on yleensä
maailmalle, se oma loma kun ei täällä oikein onnistu.
Tallipiika tarjoaa
lomituspalveluja
n Idea omasta palvelupaletista on muotou-
tunut nykyiseksi ajan kanssa, suunnitellusti
ja sattumalta. Tätä uraa on rakennettu pitkäjänteisesti, tulevaisuudessa painotukset
palveluiden suhteen voivat olla toisenlaiset.
Lapsuudenhaaveeni, se että voisin jäädä
Kainuuseen, on toteutunut. Ei ole tarvinnut lähteä ”töiden perässä etelään”. Oma liikeidea kypsyi Intotalon yrittäjävalmennuksessa vuonna 2008, josta yrittäminen alkoi
Intotalon osuuskunnan kautta ja on jatkunut omalla toiminimellä vuodesta 2010.
Lomitustyö alkoi aikoinaan kunnan palkkalistoilla hevostiloilta, nyt työkohteina on
myös lypsykarja- ja muita kotieläintiloja.
Kuntien lomituspalveluasiakkaiden lisäksi
asiakkaina on myös yksityisiä kotitalleja.
Työtä tunteella,
mutta vastuullisesti
Lomittajalla on vastuullaan toisen yrittäjän
elinkeino; eläimet, koneet ja tilan omaisuus. Työ on vaihtelevaa, monipuolista ja
haasteellista, joskus jopa yksinäistä. Omaaloitteisuutta ja joustavuutta tarvitaan,
samoin tiimityöskentelytaitoja, sillä välillä
työtä tehdään yhdessä isäntäväen ja toisten
lomittajien kanssa. Ykkösasiana on aina
eläinten hyvinvointi, muut työt ja menot
katsotaan sitten, vaikka menisi ylitöiksi!
Vapaat varattava ennakkoon
Töiden suhteen on hyvä tilanne. Kysyntää
riittää sekä lomitusten että muiden palvelujeni osalta. Melkoinen palapeli tämän
homman pyörittäminen onkin, kun leipä
on laulun sanojen mukaan pieninä palasina
maailmalla. Omat vapaapäivät pitää myös
merkata kalenteriin hyvissä ajoin työvarausten väliin. Kunnan lomituspalvelusta
olen saanut työtä ympäri vuoden ja aika
tasaisesti. Lomitusjakso kestää keskimäärin 5-7 päivää, poikkeuksia on kuitenkin
suuntaan ja toiseen.
lomittajan työajat
Aamuisin työaika on usein klo 6-10, iltaisin klo 16-19. Rytmi määräytyy tilan lypsy-, ruokinta- tai hevosten tarhausaikojen
pohjalta. Väliaika päivällä on omaa aikaa.
Tänne Nissisen tilalle kotoa on matkaa yli
70 kilometriä, joten täältä en välttämättä
piipahda välillä kotiin. Oma toimisto kulkee mukana ja paperityöt hoituvat etänä.
Joskus saatan käydä lenkillä, kaupoilla tai
kulutan aikaa vaikkapa tutustuen johonkin
lähiseudun luontokohteeseen. Päiväunet
ovat varmaan lomittajan suosituin harrastus! Alaa harkitsevista pätkätyöpäivä,
aikaiset aamut, viikonlopputyöt ja pitkät
ajomatkat saattavat kuulostaa arveluttavilta, mutta vastapainona ovat sitten nämä
päivävapaat ja lomitusjaksojen välissä pidemmät vapaat.
Pyyntö palata on paras kiitos
Jos tykkäät eläinten hoidosta ja itsenäisistä
hommista, mieti lomittajan työtä vaihtoehtona! Jos tarjolla on mahdollisuus työharjoitteluun maaseutuyrityksessä, kannustan
kyllä kokeilemaan. Itse suoritin Maatalouden perustutkinnon työn ohessa opiskellen.
Hyvällä asenteella pärjää ja tekemällä oppii.
Mitään ei kannata pelätä etukäteen, silla
tilat ovat erilaisia ja jokaisella tilalla yrittäjä tai toinen lomittaja perehdyttää sen tilan
käytäntöihin. Pattitilanteet ja arkipäivän ongelmat selviävät kysymällä apua ja sillä, ettei
jää sormi suussa seisomaan. Työ tekijäänsä
kiittää! Tuntuu mukavalta, kun tila toivoo
minun hoitavan seuraavankin lomituksen.
Leena-Mari tulee hyvin toimeen eläinten kanssa, meille on tärkeää, että lomittaja pystyy hoitamaan lehmien lisäksi myös
tilan muut eläimet. Hän myös erottaa laumasta yksilöt ja huomaa mahdolliset ongelmatilanteet, sanoo Jenni Nissinen Hiekkaniemen tilalta.
maatiloilla on hyvä meininki
Uusia kavereita ja samanhenkisiä ihmisiä on
löytynyt niin tiloilta kuin lomittajista. Juuret ovat tukevasti kotimaakunnan mullassa,
katse kauas tulevaisuuteen. Täällä on paljon ahkeria, rohkeita yrittäjiä ja tekemisen
meininki. Tilat nykyaikaistuvat tai yhden
perinteisen elinkeinon rinnalle kehitetään
oheispalveluja. Erikoistumalla moni menestyy. Maaseutu ja maatilat muuttuvat,
samoin me ihmiset siinä mukana. On mahtavaa, että pystyn omalta osaltani – piikomalla - olemaan mukana pitämässä kainuulaista maaseutua elävänä ja yritteliäänä.
ww w.tallipiika.fi
Yritys: Tallipiika Leena-Mari Kinnunen,
29. Koulutus: Restonomi (AMK) matkailu, yo-tutkinto, maatalouden perustutkinto/hevostenhoitaja, hevoshieroja, kalevalainen jäsenkorjaaja (kisälli). Palvelut:
Lomituspalvelut, eläinten hoito, ratsastuksen ohjaus, hevoshieronta, kalevalainen jäsenkorjaus. Missä: Asuu Ristijärvellä, työt
eri puolilla Kainuussa
Hiekkaniemen tilalla Puokiovaaralla on yli sata lypsävää lehmää ja kaksi robottia. Uudet navetat ovat tehokkaita yksiköitä, jossa lomittajan on tunnettava myös tekniikka. Tällä tilalla
voi samaan aikaan olla useampia lomittajia eri tehtävissä.
6
yRITTÄJÄlOmITTaJIlle
On KySynTÄÄ
n Tuore Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa tehty kysely osoittaa, että yrittäjälomittajille olisi kysyntää. Yrittäjälomittaja tekee toimeksiantosopimuksen paikallisyksikön kanssa tai itsejärjestetyssä
lomituksessa maatalousyrittäjän kanssa.
Yrittäjällä on y-tunnus ja hän laskuttaa tehdystä työstä. Pääosa lomituksista
hoidetaan edelleen vakituisten työntekijöiden kautta, sillä ostopalveluyrittäjien
palvelua on vielä vähän tarjolla.
Kyselyyn vastanneista 75 % olisi valmis
käyttämään näitä palveluja, mikäli niitä
olisi saatavilla, 86 % on ollut tyytyväisiä ja aikoo käyttää palvelua jatkossakin.
Tiloilta myös kysyttiin, olisivatko he itse
kiinnostuneita tarjoamaan lomituspalvelua muille. Noin viidennes olisi, jos sen
voisi järjestää oman tilan sallimissa rajoissa tai se olisi kausiluontoista. Kysyttäessä
muiden palveluiden tarpeista, koneurakointi-, kylätalkkari- tai rakentamiseen
liittyville palveluille olisi myös kysyntää.
Kysely lähetettiin 1166 maatilalle,
vastauksia saatiin 132 yrittäjältä. Tutkimuksen tilasi MTK Pohjois-Suomi, Maaseutuelinkeinojen kehittämisen tiedotus-,
koordinaatio- ja aktivointihanke.
Suomessa on noin 4000 maatalouslomittajaa. Heidän työnantajia ovat paikallisyksiköt, joita Suomessa on 47. Kainuussa oli vuoden 2011 lopussa vakituisia
lomittajia 92 ja määräaikaisia kuukausipalkkaisia 17. Lisäksi yrittäjien ns. omia
lomittajia oli 83, ostopalvelulomituksia
tarjosi neljä henkilöä.
aPUa alKaVIlle,
TUKea TOImIVIlle
n MASVA - Maaseutuyritysten asiakas-
vastaava –hanke toimii apuna erityisesti
yritystoimintaa pohtiville ja aloittaville sekä tukena yritystoiminnan kehittämisen
vaiheissa. Mukaan voivat tulla sekä aktiivimaatilat, jotka haluavat monialaistaa
toimintaansa, että kokonaan maataloudesta irti olevat yrittäjät tai yritysideaansa
miettivät maaseudun ihmiset tai yhteisöt.
Hanke mahdollistaa alkukartoituksen
ja alustavan alkuvaiheen neuvonnan maksuttomana, yhden päivän vuotta kohden.
Mahdolliset jatkotoimet hinnoitellaan
palveluntuottajien hinnastojen mukaan.
Lisätietoja: maaseutuasiakasvastaavat
Tarja Poikela, puh. 0400 386 274, Soili
Hypén, puh. 040 776 4290, Osmo Tiikkainen, puh. 0400 286 786 sekä hankevastaava Marjatta Pikkarainen, puh. 044
320 1585, sähköpostit [email protected]
Aina on jotakin rakenteilla, tässä
valmistumassa on sääsuoja hiehoille.
Robotti koukutti
kehitt
ämään
J
otain piti tehdä, jotta mielenkiinto
säilyisi, sanoo Veikko Haataja. Muutaman vuoden olisin voinut jatkaa
lypsyasemalla entiseen tapaan. Mutta kun
on eteenpäin menevä mieli, nykytekniikan
mahdollisuuksien kokeilu kiehtoi ja haastoi.
Lypsyrobotin hankintaprosessi oli nopea,
tammikuussa aloin puhua asiasta, heinäkuussa 2011 se oli jo toiminnassa. Ennen
kaikkea robotti helpottaa työtä, mutta samalla lisää tilan toimintamahdollisuuksia
ja ehkä kannustaa myös lapsia miettimään,
olisiko tässä kiinnostava tulevaisuuden työpaikka. Tästä olisi helppo jatkaa.
Rusalan tila Vuolijoella siirtyi Veikko Haatajan omistukseen vuonna 1981.
Navetan kivipääty on yli sadan vuoden
ikäinen, toinen pääty kymmenen vuoden
takaa. Se kertoo myös tilan tarinaa edeltäjien ukin ja isän kausilta. Uusi lypsyrobotti sijoittui 1000 neliön navettaan ilman
laajennuksia, robotin toiminnan kannalta
tehtiin joitakin rakenteellisia muutoksia.
Vielä muutama eläin lisää, ja sitten tavoite
60 lehmäpaikkaa on täynnä. Tila työllistää
ympärivuotisesti ulkopuolista työvoimaa ja
perheen lapset ovat tilalla kesätöissä.
Tilaa voi kehittää niin
monella tavalla
Lähtökohtatilanteet tiloilla ovat erilaiset.
Jatkajan puuttuessa tietysti kannattaa miettiä, mikä itseä motivoisi yrittämisen loppuvaiheessa. Jos jatkosuunnitelmille on mahdollisuus, niitä kannattaa pohtia tosissaan.
Aina ei tarvitse uudistaa kaikkea, pienikin
muutos voi olla riittävä kannustin. Jos jatkajasta ei ole vielä varmuutta, pitäisi nuoria kannustaa ja siirtää innostusta, omasta
työstä voi olla ylpeä ja tyytyväisyyden pitää
näkyä, sanoo Veikko. Eikä lasten suunnitelmia kannata tyrmätä, pieni kierros maailmalla näyttää muut vaihtoehdot ja sitten
on hyvä valita se oma suunta.
maatila elävöittää kylän
ja maiseman
Tila peltoineen luo maiseman. Pilkottuja
maita on palautunut takaisin omaan omistukseen tai vuokralle. Oulujärven rannoilla
tilojen lopettaminen näkyy maisemassa,
ilman maataloutta pellot pusikoituvat eikä
järvi metsän takaa juurikaan enää pilkahda.
Puhdas suomalainen ruuan
tuotanto on turvattava
Suomessa torjunta-aineiden käyttö on vähäistä verrattuna muun maailman tuotantoon. Meidän työllä pitäisi turvata suomalainen puhdas tuotanto, siksi työn arvostusta ja houkuttelevuutta kannattaa nostaa
esille. Missä muualla voi tehdä näin monipuolista ja haastavaa työtä, kysyy Veikko. Olet lisäksi lähes eläinlääkäri, kätilö,
rakennus- ja remonttimies, peltoviljelyn,
atk:n ja talouden ammattilainen?
Maatilan lisäksi Veikko Haataja on Vuolijoen Hautauspalvelun toinen osakas, Vuolijoen entisen kunnantalon yksi kolmesta
omistajasta, lisäksi mukana Osuuspankin
hallituksessa ja energiaa riittää tarvittaessa
myös kylän yhteisten asioiden eteen.
7
100 % luomua
V
aalan Enonlahdessa on aidon, perinteisen maalaiskylän maisema ja
tunnelmaa. Täällä myös Oulujärvi
näkyy ja näyttää laajuutensa. -Maatalouden ja luonnon sopusointu on syntynyt
suunnitelmallisen työn tuloksena ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen on yksi keskeinen kehittämisalue edelleen, sanoo
maatilayrittäjä Riku Leinonen. Vanhempani tekivät aikoinaan hyviä valintoja, luomu
ja emolehmätuotanto sopivat mainiosti
yhteen. Tila oli 70- luvun alussa ensimmäisten joukossa Kainuussa hankkimassa
emolehmiä. Meidän tuotantoketjussa työ
näkyy konkreettisesti. Luonnonmukainen
tuotanto tukee luonnon suojelua, edistää
sen monimuotoisuutta ja lisää eläinten hyvinvointia. Luomun arvot ovat tuottajille
selkeät ja kannustavat. Onneksi kuluttajatkin arvostavat yhä enemmän samoja arvoja. Jos asiakkaiden valintaperusteena olisi
pelkästään tuotteen hinta, voisi se olla uhka koko suomalaiselle maataloudelle, hän
muistuttaa.
Kuin ennen vanhaan
Itseuudistuva karja on laiduntanut Enonlahden peltoja ja rantaniittyjä 70-luvulta,
Suojalan tilan alkuvaiheista saakka. Nyt
perinnebiotooppikohteita on 23 hehtaaria
alueilla, joita olisi vaikea muuten viljellä. Näillä rantaniityillä, rantametsissä ja
metsähaoissa hiehot ja emolehmät vasikoineen laiduntavat, pitävät pusikot kurissa ja
8
maiseman avarana. Kesäisin laitumilla on
jopa yli sata eläintä. Laidunnus pienentää
kesäaikaan ruokinnan kustannuksia ja vähentää karjanhoidon työmäärää. Tuotanto
ei ole vaatinut uusia rakennusinvestointeja,
tilan rakennukset ovat edelleen riittävät.
luonnonmukaisia ja
ympäristöä säästäviä valintoja
Laidunnuskausi on parhaimmillaan lähes
puolet vuodesta. Karjan ollessa laitumilla
ympäri vuorokauden, jää eläinten valvonnan ja aitojen kunnostuksen ohella aikaa
keskittyä peltotöihin tehokkaasti. Tilalla
viljellään kauraa ja timotein/apilan seosta
omien eläinten rehuksi. Peltoviljelyssä ei
käytetä kemiallisia torjunta-aineita, keinolannoitteita eikä rehun säilöntäaineita.
Tavoitteena on tehdä tilasta monipuolinen
kokonaisuus, jossa erilaiset alueet muodostavat niille ominaisen ja luontaisen ekosysteemin. Maaperän ekologisten prosessien tuntemus on tärkeää, se lisää samalla
tuotannon luonnonmukaisuutta. Tilan
suurimman peltolohkon yhteyteen on nyt
suunnitteilla monivaikutteinen kosteikko.
Sen tarkoituksena on pysäyttää veteen joutunutta kiintoainetta sekä poistaa veteen
liuenneita ravinteita.
Sukupolvenvaihdos
pari vuotta sitten
Enonlahden Maatalousyhtymän omistaa
Riku Leinonen yhdessä sisarensa kanssa.
Molemmilla on päätyö tilan ulkopuolella,
mutta he viettävät suuren osan lomistaan ja
vapaa-ajastaan tilan töissä. Tilalle on palkattu yksi työntekijä ja kesäaikaan lisäapua
tarvittaessa. Myös vanhempien työpanos
on merkittävä.
luomutuotannon tulevaisuus
Kotimaisuus on kuluttajille jo tärkeää,
myös luomu on vahvassa nousussa. Lähiruoasta puhutaan paljon, mutta tämänhetkiset logistiikkaratkaisut ja pitkät matkat
eivät tue paikallisen lihan pääsyä omille
lähimarkkinoille tai suoraan alueen kuluttajille. Tässä on vielä kehittämistä. Laatu
ja elintarviketuotannon eettisyys ovat asioita, joiden arvostus kasvaa koko ajan. Suomalaisen ruoan taso on korkea, sillä myös
perinteinen viljely ja tuotanto on hyvin
hoidettu. Meille luomu ja tämä tapa toimia
on luonteva, en voisi kuvitella muuta vaihtoehtoa, sanoo Riku Leinonen.
Oulujärven rantamaisemassa on leppoisa
tunnelma. Tila on erikoistunut pihvivasikkatuotantoon. Kevättalvella syntyneet vasikat viettävät kesän laitumella yhdessä emojensa kanssa ja nauttivat emonsa ravitsevaa
maitoa. Puolen vuoden iässä ne vierotetaan
ja siirretään pihvilihan loppukasvatustiloille
pääosin Kainuuseen. Simmental –lihanautarotu on lähtöisin Sveitsistä. Rodun hyviä
puolia ovat mm. lauhkea luonne, hyvä
hedelmällisyys sekä emolehmien riittävä
maidontuotanto.
maaTIlan
RahOITUS PanKIn
nÄKÖKUlmaSTa
n Riku Leinonen on työskennellyt Kainuun Osuuspankissa yli 20 vuotta. Yritysrahoituspäällikkönä hänen vastuualueena
ovat erityisesti maa- ja metsätalousasiakkaat. Pankin toimialueen Kajaanin, Hyrynsalmen, Ristijärven, Vaalan ja Vuolijoen alueet ja asiakkaat ovat tulleet tutuiksi
vuosien myötä.
Kainuulaisten ja koko Kainuun menestyminen on ensiarvoisen tärkeää. Paikallisena pankkina haluamme olla vastuullinen
kumppani yrittämisen eri vaiheissa ja tarjoamme maatilayrittäjälle kattavasti kaikki finanssipalvelut, sanoo Riku Leinonen.
Kaikki toteuttamiskelpoiset isotkin maatalouden hankkeet voidaan toteuttaa, tässä
yhteistyötä tehdään myös muiden kainuulaisten Osuuspankkien kanssa
Sukupolvenvaihdokset
ovat hyvin suunniteltuja
Nuoret maatilojen sukupolvenvaihdosta tai
investointia suunnittelevat asiakkaat ovat
hyvin valmistautuneita ja motivoituneita.
Riku Leinonen arvostaa kaikkia niitä asiantuntijoita, jotka ovat heidän suunnitelmien
tukena ja taustalla. -Etenkin ProAgria ja
ELY-keskus valmentavat yrittäjiä muutokseen ja yhteistyö heidän kanssaan on antoisaa. Millään muulla toimialalla yrittäjällä ei
ole näin paljon asiantuntemusta käytettävissä. Ja hyvä näin, sillä maatalousyrittäjän
on oltava todellinen moniosaaja. Rikulle
oman tilan hoito ja perehtyminen käytännön työhön ovat vain lisänneet yrittäjän arvostusta. Perustyön lisäksi kokonaisuuden
hallinta, työnjohto ja taloushallinto vaativat yhä enemmän osaamista. Kainuulaiset
tilat hoitavat asiansa hyvin, hän toteaa.
Maatalous on kasvun ala. Ruuan tarve
maailmalla kasvaa, joten työtä riittää.
Tuotantoyksiköiden kasvun myötä riskit
kasvavat. Kannattavuus vaatii monenlaista
osaamista ja kustannustehokkuutta. Myös
omasta jaksamisesta kannattaa huolehtia.
Kainuussa luomutuotanto
on kasvussa
mutilastoissa. Luomuosaamista on jaettu
myös Seppälän KantriKoulutuksen kautta.
n Kainuussa ollaan luomun suhteen Suomen huippua. Täällä kokonaispeltopintaalasta luomutuotannossa on jo noin 23 prosenttia eli hieman yli 7000 hehtaaria, kun
keskimääräinen luku Suomessa on 8 prosenttia. Eniten luomuviljeltyä peltoalaa on
Vaalassa. Kainuussa on 133 luomumaatilaa, koko maassa niitä on hieman yli 4300.
Luomumaitoa saadaan kahdeksalta tilalta.
Tilakoko on keskimäärin 55 hehtaaria, mikä sekin on maan keskiarvon yläpuolella.
Hitaasti, mutta tasaisen varmoin askelin
edetään, sanoo luomuasiantuntija Jukka
Kivioja Kainuun ELY-keskuksesta.
Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet samoilla linjoilla
Suomen maabrändityöryhmä näki luomun yhtenä keskeisistä kehittämisalueista
Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn nostamisessa. Tavoite vuodelle 2030 on haasteellinen, vähintään puolet maatalouden
tuotannosta pitäisi olla luomua. Kainuussa
tavoite 25 % peltoalasta vuonna 2015 on
hyvin realistinen, sanoo Jukka Kivioja. Tilat ovat erikoistuneet joko peltoviljelyyn,
eläintuotantoon lypsykarja- tai emolehmätiloiksi tai puutarhatuotantoon.
Uusia luomutoimijoita tulee vuosittain
lisää, sillä tarjolla on runsaasti tutkimustietoa, tuloksia ja neuvontaa. Luomutuotannossa tuotantoketju perustuu luonnonmukaisiin ja luontoa säästäviin valintoihin.
Alkujaan 90-luvulla luomu oli enemmän
ehkä elämäntapa, nyt jo kannattavampi ja
houkuttelevampi vaihtoehto yhä useammalle tilalle. Luomutuotannossa päästään
keskimääräistä korkeampaan tulokseen,
tuet ovat hieman suurempia ja kustannukset pienempiä.
ProAgrian Kainuun Luomuyrittäjä –
hanke on kouluttanut ja aktivoinut tiloja
vuosien varrella tehokkaasti. Tilakohtaisin
kartoituksin ja selvityksin asioita on viety
eteenpäin ja tulokset näkyvät Kainuun luo-
Tutkittua tuotantoa
Luomutilat tarkastetaan vuosittain tuotantoehtojen osalta. Näin varmistetaan luomutuotannon ja tuotteiden laatu. Kaikki tämä
kuluttajan parhaaksi, vaikkakin prosessit
voivat olla asianosaisille hankalia ja mutkikkaita. Luonnonmukaista tuotantoa ja
valmistusta säätelee EU-luomuasetus, valvontaa ohjaa Elintarviketurvallisuusvirasto
Evira ja tilojen valvonnan toteuttaa ELYkeskus yhdessä luomutarkastajien kanssa.
Luomuasiantuntia Jukka Kivioja organisoi
Kainuun luomuvalvonnan. Luomusopimus
on yksi ympäristötuen erityistukisopimuksista ja näin sopimuksen tehnyt maatilayrittäjä
on sekä valvonta- että tukijärjestelmän
kautta mukana eri prosesseissa. Jukan
puoleen voi kääntyä myös silloin, kun luomutuotanto alkaa tuntua houkuttelevalta
vaihtoehdolta.
Lisätietoja:
Kainuun ELY-keskus
Maaseutu ja energia -yksikkö
Jukka Kivioja, luomuasiantuntija
puh. 0295 023553, 044 294 4476
ProAgria Kainuu
Kainuun luomuyrittäjä -hanke
projektipäällikkö, kotieläinagronomi
Helena Kämäräinen
puh. 044 362 7846
www.luomu.fi
www.luomuliitto.fi
www.evira.fi
9
Tutkittu tieto tasoittaa
yrittäjän tietä
n Menestyäkseen yrittäjä tarvitsee osaa-
hankerahoitus mahdollistaa
tutkimukset
Sotkamossa työskentelee ympärivuotisesti 15 henkilöä, kesällä määrä tuplaantuu.
Käytössä on 40 hehtaaria peltoa ja biokaasureaktori. Meneillään on lähes kymmenen erilaista hanketta. ELY-keskuksen tuki
on meille tärkeä, on hienoa, että tutkimusaseman rooli täällä koetaan tärkeänä. Olisimme tarpeettomia, mikäli maalla ei olisi
yrittäjiä, sanoo Kalle Hoppula.
Tieto on kaikkien käytettävissä
Maa –ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja kilpailukykyä kehittävä tutkimuskeskus. Toimipaikkoja on
15. Eri yksiköt eri puolilla tuottavat tietoa,
joka on kaikkien kansalaisten, asiakkaiden
ja muiden tutkijoiden käytettävissä. Kasper, Artturi, Taloustohtori ja Rehutaulukot ovat palveluja, jotka löytyvät osoitteesta
www.mtt.fi
yksikön rooli
Sotkamon yksikkö on hyvin itsenäinen
osaaja ja pääosin tiedon tuottaja. Yritysyhteistyötä Kainuussa pitää lisätä, samoin
neuvontaa jossain muodossa. Tuotamme
arvokasta tietoa, jota myös teollisuus voisi
tehokkaammin käyttää hyväksi, hän jatkaa.
mista, asennetta ja oikeita valintoja. Kaikkea ei kuitenkaan kannata kokeilla itse, sillä
tarjolla on runsaasti ajankohtaista tutkittua
tietoa. Tätä tutkimustietoa tuottaa myös
MTT Sotkamon tutkimusasema, jossa työtä tehdään etenkin marja- ja vihannesviljelyn, bioenergian, lähiruoan ja maatalouden
tiedonsiirron parissa. Lisäksi yksikkö tuottaa erilaisia tutkimuspalveluja yrityksille ja
muille tutkimusorganisaatioille.
Käytännönläheistä tietoa
MTT:n Pohjois-Suomen marja- ja vihannestutkijat ovat Sotkamossa. Tuotamme
käytännönläheistä tietoa, laji- ja viljelysuositusten lisäksi myös kustannus- ja investointilaskelmia. Varsinaista neuvontaa
ei ole, mutta tietoa Kasperiin menee koko
ajan. Otamme riskejä, kokeilemme, ehkä
mokaamme, säästämme näin yrittäjät samoilta virheiltä, sanoo yksikön päällikkö,
MMM, vanhempi tutkija Kalle Hoppula.
Kuva: Kati Hoppula
Meillä myös hullut kokeilut sallitaan, eihän
koskaan voi muutoin tietää, toimisiko joku
asia täysin toisin, sanoo Kalle Hoppula.
Tuo tutkimustiedon ulottuvillesi
Maa-, puutarha- ja porotalouden
rakenteen ja talouden sekä EU:n
maataloustulosten tarkasteluun
10
n Haluat kehittää tilaa, mutta suunta on
vielä avoin. Mikä olisi ratkaisu, joka turvaisi tilan tulevaisuuden kannattavasti ja
toisi sinulle yrittäjänä jatkuvuutta. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja, joista se oman
löytäminen on tärkeää. Monituloyrittäjyyden teemaseminaari 10.12. Kajaanissa
ja 11.12. Muhoksella paneutuu erityisesti
tähän aiheeseen.
Tulevan MTK:n syyskokouskierroksen
yhteydessä esillä ovat myös tuotantosuunnan muutoksiin liittyvät asiat. Etenkin
Vaalan ja Utajärven alueilla olisi kysyntää
vihannesviljelijöille. Utajärvellä toimiva
Pottumies Oy etsii uusia yhteistyökumppaneita ja tulee tilaisuuksiin kertomaan
omista tarpeistaan. Viljely-yhteistyön selvittämistä ja toimintamallien etsimistä jatketaan tarvittaessa tulevan talven aikana
ja mukaan liittyy myös MTT:n Sotkamon
tutkimusasema, joka tuo käyttöön oman
tutkimustiedon ja asiantuntemuksen.
Lisätietoja
Kari Tervonen, maaseutukoordinaattori
puh. 040 354 2044
[email protected]
www.tukinetti.net
www.mtt.fi
Ajankohtaista tietoa pelto- ja
puutarhaviljelystä sekä kasvinsuojelusta
mIeTITKÖ TUOTanTOSUUnnan mUUTOSTa?
Monipuolista tietoa
nurmirehun
tuotannosta ja käytöstä
Viralliset kotieläinten rehujen rehuarvot sekä ruokintasuositukset
POTTUmIeS Oy
eTSII alIhanKKIJOITa
n Pottumies Oy on Utajärvellä toimiva
yritys, joka tuottaa vuodessa noin 1,5 miljoonaa kiloa erilaisia jalosteita suurkeittiöille, tukuille, ravintoloille ja muille asiakkaille ympäri Suomen. Raaka-aineet tulevat
noin 30 viljelijältä, pääosin lähialueilta.
Kokkausvalmiit perunat, juurekset, sipulit
ja vihannekset, juures- ja kasvissekoitukset
sekä tarjoiluvalmiit salaatit ja salaattisekoitukset eri muodoissaan muodostavat
yli 600 tuotekoodin valikoiman. Yritys on
investoinut vahvasti tuotantolinjoihin ja
työllistää 15 henkilöä. Tuotekehitys etenee
asiakkaiden tarpeiden pohjalta, omat erikoistuotteet ovat merkittävä kilpailutekijä
ja etu näillä markkinoilla. Markkinoinnista ja myynnistä vastaava Jukka Juntunen
kannustaa viljelijöitä miettimään, voisiko
vihannesten ja juuresten viljely olla vaihtoehto uutta tuotantosuuntaa pohdittaessa.
www.pottumies.fi
Maaseudun moniottelijat
n Perusyrittäjyyden rinnalle lisääntyvä
monituloyrittäjyys ja erilainen yhteistyö
ovat yhä useamman maatilayrityksen tätä päivää. Kasvua haetaan erikoistumalla
alueille, joita voidaan kehittää ja toteuttaa
kannattavasti. Voimavarojen yhteiskäyttö
tasaa riskejä ja tuo verkostojen kautta uusia
kumppanuuksia.
mestari-kisälli menetelmällä
Sotkamolaisten Tero Huuskon ja Unto
Meriläisen tiet kohtasivat mehiläistarhauksen merkeissä. Tero haki ensin perustietoa
alasta Kainuun Mehiläishoitajien koulutuksesta, mutta mestari-kisälli menetelmän
keinoin Unton opastuksella Tero on nyt
saanut hyvän pohjan oman tarhauksen kehittämiseen. Käytännön hoitotyö paikan
päällä, puhelinkonsultointi, yhteiset tutustumiskäynnit ja kurssit ovat yhteistyön parasta antia, sanoo Tero. Nyt vielä hunaja lingotaan ja pakataan Unton tuotantotiloissa.
mehiläiset pölyttävät ja torjuvat
hometta mansikkamaalla
Sukupolven vaihdoksessa 1991 Terosta
tuli lihakarjan kasvattaja. Karjasta on nyt
luovuttu ja tilalla jatketaan viljan viljelyä,
mansikka tuli tuotantoon neljä vuotta sitten. Koska kemiallista homeentorjuntaa
haluttiin vähentää, mehiläistarhauksen
hyödyt kiinnostivat. Edellisen kesän kokemukset ovat hyvät, sillä sato oli selkeästi
parempi. Nyt sateisen kesän jäljiltä hyötyjä
on hieman vaikeampi arvioida. Tavoite on
kuitenkin lisätä pesien määrää. Mansikkapeltoa on 2.5. hehtaaria, uutta tulossa kaksi
hehtaaria lisää. Mehiläisten pölytys ja homeen torjunta ulottuu niin omiin mansikkaviljelmiin ja vadelmapensaisiin kuin
naapurin omenapuihin, toki myös alueen
muuhun kasvustoon. Määttälänmäeltä
mansikat menevät etupäässä Kajaanin ja
Kuusamon toreille sekä Prismaan.
Syksyllä pesät valmistellaan talveen sokeriruokinnalla. Nyt talveen on lähdössä 45
pesää. Parhaimmillaan pesässä on lähes
satatuhatta asukasta. Unto Meriläisen hunajaa on myynnissä Helsingin kauppatorilla
sotkamolaisen Kotilan tilan tiskillä, Prismassa, Sotkamon ja Vuokatin S-marketeissa, osa menee tilauksesta muille asiakkaille.
Kotimainen tuotanto ei riitä puoleenkaan
kulutuksesta, tuontihunaja laskee tuottajan
hintaa.
lisäksi pilkebisnestä ja
koneurakointia
Peltoviljelyn ja mansikan lisäksi kokonaisuutta täydentävät talveen painottuvat
metsä- ja koneurakointityöt. Omista metsistä tuleva pilke menee Vuokatin alueen
matkailuyrityksille ja roskapuu hakkeeksi,
jolla lämmitetään tilan rakennukset. Metsäyhtiöiden, kunnan ja yksityisten lumityöt
pitävät konekaluston kiireisenä. Suunnitelmissa on pilketuotannon tehostaminen ja
hunajankäsittelyyn sopivien elintarviketilojen toteutus, kertoo Tero Huusko.
Tero Huuskon kesän mansikkasato oli
kohtalainen. Mehiläistarhauksen myötä
marjakasvustolle on omasta takaa nyt
pölyttäjiä ja homeentorjujia.
luomukauraa ja hunajaa
Katajanurmen tilalla Sotkamon Kalmoniemellä siirryttiin 2000 –luvun alussa luomuviljelyyn, samoihin aikoihin aloitettiin
mehiläistarhaus. Kymmenessä vuodessa
on nähty niin hyviä kuin huonoja vuosia.
Alkuaikojen hyvät kesät kannustivat laajentamaan, sanoo Unto Meriläinen. Parhaimmillaan pesästä sai 125 kiloa hunajaa,
nyt määrät ovat laskeneet. Tulos on monen
tekijän yhteisvaikutus, kylmän ja sateisen
kesän sato voi jäädä muutamaan kiloon
per pesä. Luomutilan pellot ovat nurmikierrossa, jossa kauraa viljellään vuosi ja
apilaa kaksi vuotta. Apilanurmi tukee hunajan tuotantoa, joskus taas apilakaan ei
auta. Hyvänä kesänä tarhauksen vaikutukset näkyvät myös alueen metsämarjoissa,
vadelmat ovat selkeästi isompia ja sato on
runsaampi.
Tilan kaura toimitetaan hevostiloille
Kuhmoon ja Hyrynsalmelle. Kauralle olisi kysyntää enemmänkin. Kokonaisuutta
täydentävät omien metsien hoito ja ”tilatoimisto”, jonka asiakkaina on tiehoitokuntia
ja muita maatilayrittäjiä, joille teen mm.
kirjanpitoa, veroilmoituksia ja lannoitesuunnitelmia.
Sopii pitkäjänteiselle aamuvirkulle
Kainuussa on noin reilut sata hunajan tuottajaa. Harrastuksena tarhaukseen pääsee
käsiksi tuhannella eurolla, jolla saa kaksi pesää, emon ja hoitotarvikkeet. Linko
maksaa noin 7000 euroa, joten se palvelu
kannattaa ostaa muualta tai hankkia käsilinko. Hyvänä kesänä kuuden pesän tuotolla harrastelija voi saada kustannukset katetuiksi ja jotain jää, jos myy hunajan itse.
Laajempaa tuotantoa miettivän kannattaa
tutustua perusteellisesti tarhaukseen, ensin
peruskurssien avulla, siten tiiviimmin mestari/kisälli –yhteistyön kautta. Käytäntö
opettaa parhaiten, pesänlukutaito kehittyy
käytännössä vuosien varrella, kaikista ei
tule asiantuntijaa, vaikka kuinka opettelee,
sanoo Unto. Vuosien mittaan opissa on ollut useampia ohjattavia, osa on lopettanut,
osa jatkaa muutaman pesän tarhaajana ja
ostaa edelleen linkouspalvelun täältä.
www.hunajantuottajat.fi
www.mehilaishoitajat.fi
www.hunaja.net
11
Investoinnin tavoitteet olivat hyvin selkeät
R
auharannan tilalla Vuolijoella robottinavetta rehuvarastoineen valmistui
tammikuussa 2012. Uutta tilaa saatiin käyttöön parintuhannen neliön verran.
Viime syksy oli säiden suhteen ihanteellista
rakentamisaikaa, viimeistely sujui kiireettä
ja karja pääsi navettaan juuri ennen pakkasia. Uudessa kahden robotin navetassa on
140 paikkaa, lisäksi tilaa on myös kolmannelle robotille, jolloin kapasiteetti kasvaa
200 lehmään. Vanha navetta on nuoren
karjan käytössä.
Ahti Pussisen ja Merja Karjalaisen tilalla sukupolvenvaihdos tehtiin 1998. Parin
vuoden päästä vanhaa navettaa laajennettiin ja lehmämäärä kasvoi noin neljäänkymmeneen. Luonnollisesti tulevaisuutta
mietittiin, vuodesta 2006 alkaen aktiivisemmin, jolloin päätettiin rakentaa uusi
tuotantorakennus. Suunnitteluun varattiin
riittävästi aikaa, silla nykyaikainen lypsykarjarakennus on toiminnallisesti ja rakenteellisesti vaativa projekti, joka sitoo myös
paljon pääomaa. -Onnistuimme hyvin,
viisi vuotta suunnitteluun ja toteutukseen
oli meille sopiva aika, sillä tuotanto pyöri
hyvin vanhasta navetasta käsin. Ei ollut
akuuttia kiireettä saada uusi navetta, sanoo
Ahti Pussinen.
Ahti Pussinen sai MARA-hankkeesta paljon
irti, siksi hän lähti mielellään myös hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajaksi.
12
Satsaa suunnitteluun
Näin isoissa rakennushankkeissa kokonaisuuden hallinta on keskeinen. Omien
tulevaisuuden tavoitteiden ja tarpeiden lisäksi on arvioitava resurssit, vasta sitten voi
aloittaa teknisen suunnittelun. Kannattaa
miettiä tarkkaan, millaisen toimeentulon ja
tuoton haluaa. Tässä luodaan omistajalle ja
työntekijöille työpaikka, eläimille elinympäristö sekä rakennus, joka on pihapiirin ja
maiseman keskeinen elementti. Lisäksi on
mietittävä tulevaisuuden laajennusmahdollisuudet. -Olimme mukana monella MARA-hankkeen opintomatkalla kotimaassa
ja ulkomailla. Näimme monenlaisia kohteita, vertailimme vaihtoehtoja. Kyllä nämä reissut avarsivat näkökulmaa. Kaikesta
tarjolla olevasta tiedosta kun poimii itselle
sopivat ja parhaimmat palat, onnistumisen
mahdollisuudet ovat hyvät, korostaa Ahti.
Jos vain yksin pohtii vaihtoehtoja, voi täysin sokeutua ja jumittua ratkaisuun, jota
katuu myöhemmin. Myös ryhmän tuki ja
keskustelut olivat hyödyllisiä.
Toteutus on monen
asiantuntijan yhteistyötä
Suunnittelu, kilpailutus, hankinnat – järjestys on selkeä. Lisäksi tarvitaan rakennuspaikkaan liittyviä erilaisia selvityksiä,
ympäristö- ja rakennuslupa, investointitukihakemuksiin rakennus- ja elinkeinosuunnitelmat, rahoitus ja vakuudet. Hyvä
yhteistyö kaikkien tahojen kanssa on tärkeä. Omaa osaamistani olen päivittänyt
luonnollisesti MARA-hankkeen koulutuksissa, mutta myös KantriKoulutuksesta
poimin helmet. Valmiin tiedon hyödyntä-
minen säästää omaa aikaa merkittävästi.
Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Jouni Pitkäranta Seinäjoelta. Olin tämän hankkeen rakennuttaja
itse, vastaavana kirvesmiehenä toimi Risto Huusko, lisäksi oli kaksi kirvesmiestä
ja kaksi apumiestä. Rakentaminen sujui
suunnitelmien mukaan ja luotettavasti.
ei kannata stressata yksin
-Yrittäjien jaksamisesta puhutaan paljon.
On totta, että tilakoon kasvaessa taloudelliset riskit ovat isot, on paljon hoidettavaa
moneen suuntaan, päivät venyvät. Onneksi on erilaisia hankkeita, joiden kautta
saa niin tietoa, virkistystä kuin tukeakin.
Kaikkea ei kannata tehdä itse, yhteistyötä
voi tehdä muiden tilojen kanssa. Myös koneiden hankintaa kannattaa harkita, tarjolla on erilaisia koneurakoitsijoiden palveluja
ja niiden tarjonta tulee kasvamaan. On hyvä olla myös olemassa joku henkilö, jonka
puoleen voi tarvittaessa kääntyä. Työtä voi
myös jakaa, meillä on minun ja Merjan lisäksi kaksi työntekijää, lisäksi tarjoamme
alan opiskelijoille harjoittelupaikkoja, sanoo Ahti.
Vinkit rakentamista
suunnitteleville
Selvitä ensin omat tarpeet, mitä oikein haluat? Kierrä ja tutustu erilaisiin vaihtoehtoihin, vertaile. Mene vaikka työkokeiluun
vastaavanlaiselle tilalle. Näin sinulla on
mahdollisuus konkreettisesti nähdä kokonaisuuden toimivuus, jotta oma hanke ei
toisi yllätyksiä. Luo kontakteja, tee yhteistyötä, käytä asiantuntijoita!
MARA - maaseudun rakentajille!
n Jotta maaseudun elinvoima säilyisi, se
Kuvat: Esa Heikkinen
edellyttää sekä sukupolvenvaihdoksia, osin
myös uusia investointeja. Rakentaminen on
suunnitteluineen useampivuotinen prosessi, jossa lähtökohtatilanteet ovat aina erilaiset. Pienikin investointi on aina jatkopäätös. Tämän syksyn aikana Kainuussa on
rakenteilla noin kymmenkunta tuotantorakennusta, erilaisessa muussa suunnitteluvaiheessa noin kolmisenkymmentä tilaa.
MARA-hankkeen koulutuksin, tilakohtaisella tiimivalmennuksella ja jo toteutettujen rakennusinvestointien kokemuksia
hyödyntämällä parannetaan yrittäjien
valmiuksia erilaisten rakennushankkeiden
toteutuksissa. Uudet ja isot lypsykarjatilojen investoinnit ovat mittavia, joten tilojen toiminnallisuus, eläinten hyvinvointi,
investoinnin talouden hallinta ja tehokas
käyttöönotto vaativat vankkaa osaamista.
Pienemmässäkin investoinnissa kaikkea
tietoa ei kannata selvittää itse, sillä saatavilla on asiantuntijoista koostuvan tiimin monipuolinen osaaminen. Tarjolla on yrityskohtaista räätälöityä ohjausta ja koulutusta,
opintomatkoja ja verkostoja, joiden kautta
on hyvä peilata oman hankkeen suunnittelua ja toteutusta. Rakentaja kuitenkin aina
itse tekee päätökset, joten vain hän vastaa
valinnoistaan. Siksi harkinta on paikallaan
kaikissa vaiheissa, suunnittelussa, päätöksissä ja toteutuksessa.
MARA, Maaseuturakentamisen
koulutushanke, ProAgria Kainuu
Esa Heikkinen, projektipäällikkö
puh. 040-725 0478
[email protected]
TIlaa eneRGIaSUUnnITelma!
n Miten paljon sinun tilallasi käytetään
energiaa? Ja mihin? Miten kilowatit jakautuvat tuotannon, navetan, viljelyn,
kuivaamisen, asumisen ja vaikka mahdollisten liitännäiselinkeinojen kesken? Onko
rutiineissa ja lämmityksen hyötysuhteessa
kehitettävää?
Tiesitkö, että navetassa energiakustannus
vaihtelee kahdesta sentistä neljään senttiin
maitolitraa kohden ja rehun kuiva-ainekilon aikaansaamiseksi energiaa kuluu puolesta sentistä muutamiin sentteihin.
maatilan energiasuunnitelmassa
- arvioimme nykytilanteen
- annamme tietoa energiakulutuksen
vähentämisestä ja vaihtoehtoisista energiaratkaisuista
- arvioimme potentiaaliset säästökohteet
- selvitämme, voiko tilasi lisätä energiaomavaraisuutta
Esa Heikkinen tilakäynnillä maidontuottaja Jyrki Jaaran luona Suomussalmella pohtimassa tilan kehittämis- ja
investointitarpeita.
Uuden kodin odotusta Rauharannan tilalla kesällä 2011.
RAKENTAJAN TOP 5
Vähemmän stressiä – vähemmän virheitä
lepo ja ravinto
n Tehdään sopimus, että levosta ja ruokailusta ei tingitä
n Pinna kiristyy - virheet ja vahingot tehdään väsyneinä
Realistiset tavoitteet
n Vaihtoehdot tilan kehittämiselle - laajennetaanko vai jatketaanko toistaiseksi
ennallaan
Tilakohtaisia kehitysehdotuksia voivat
esimerkiksi olla ehdotukset rakennusten
kunnon parantamiseksi, työrutiinien muutokset energiaa säästäviksi, toimet tuotoksen tai satotason nostamiseksi, investoinnit
uuteen tekniikkaan tai uuden lämmitysjärjestelmän hankkimiseen.
liity maatilojen energiaohjelmaan! Se kannattaa.
Liittyminen on maksutonta ja helppoa.
Vastineeksi saat paljon tietoa ja välineitä
energiankulutuksen seurantaan ja säästämiseen, myös yksityistalouteen. Liittymällä ohjelmaan pystyt hyödyntämään
uutta Maatilan energiasuunnitelmapalvelua. Siinä kartoitetaan energiankulutus
polttopuista sähköön ja ajoneuvojen polttoaineisiin. Saat siis käsityksen tilasi energiatehokkuudesta ja samalla kartoituksen
kehityskohteista.
Palvelun omavastuuosuus tilalle on 165
euroa + alv. Tilakäynti kestää noin päivän.
Laskelmista ja kehitysehdotuksista tehtävä
raportti jää sinulle hyväksi kehitystyökaluksi tulevia suunnitelmia ja toimia varten.
n Laajentaminen resurssien mukaan – talous, pellot, työvoima
aikataulut
n Suunnittelulle ja lupahakemuksille riittävästi aikaa – kiireessä tehdään
hätiköityjä päätöksiä
n Parempi siirtää hanketta kuin hätäillä
Talous
n Noudatetaan suunnitelmia – rakentamisen aikana ei heräteostoksia
n Yksityistalouden menot erillään tuotannon taloudesta
Töiden ulkoistaminen
Lisätietoja:
Tarja Poikela
puh. 0400-386274
[email protected]
Eeva Heikkinen
puh. 029 502 3539, 044-774 6086
[email protected]
n Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, mutta pidetään narut omissa käsissä
n Ulkoistetaan niitä töitä, joita ei itse hallita
13
Työn
iloa!
T
yöhyvinvointi on yrityksissä merkittävä tuloksen tekijä, siksipä sitä
on alettu myös johtaa strategisesti.
Työsuojelusta työterveyden kautta on
edetty erilaisten hyvinvointipalvelujen
pariin. Mutta mikä on tilanne maaseudun pienissä yrityksissä ja maatiloilla,
joissa kaikki ohjakset ovat yrittäjäpariskunnan omissa käsissä. Riittääkö
aika aina oman työhyvinvoinnin
pitkäjänteiseen johtamiseen? Löytyykö
lompakosta lounas- tai kulttuuriseteli,
kuntosalin jäsenkortti, greencard ja
kuinka usein kollegojen kanssa ehtii
viheriölle?
Vilkaise peiliin
Jos sieltä vastaan kurkistaa ahdistunut, väsynyt ja kalpea hapannaama, voi olla aika
ja aiheellista tarkistaa oman hyvinvoinnin
taso. Jos taas vastassa on pirteä ja punaposkinen hymysuu, asiat luultavasti ovat
aidosti kohdillaan. Maailma muuttuu, me
muutumme, siksi on hyvä hankkia ympärille verkostoja, jotka elävät mukana hyvinä
ja pahempinakin päivinä.
Kaikki ihanasti paikoillaan
Ehkä nyt, entäs huomenna? Oletko varautunut yllättäviin kriisitilanteisiin? Tapaturma, sairaus, avioero tai tuotannon
ongelmat - tulipalo, tekniikka, eläinten
terveys, tai miten talous, lainsäädäntö ja tukipolitiikka - kaikkiin et voi edes vaikuttaa
vaikka haluaisit, mutta monia asioita voit
ehkäistä hyvällä ennakkosuunnittelulla.
Tähänkin siis pitäisi tiloilla riittää aikaa!
APUVA – ProAgria Kainuun ja
Maa- ja kotitalousnaisten Apua
ja voimavaroja arkeen maatiloille
–hanke
Tarjoaa säännöllistä liikunnanohjausta
mm. ohjattua sisä- ja kuntosaliliikuntaa,
vesijumppaa, pilatesta, painonhallintaa,
useampipäiväisiä kuntokursseja yhdistettynä eri teemoihin (esim. työturvallisuus,
painonhallinta, perheen hyvinvointi ja
riskit, elämän hallinta), lisäksi muutos-
ja tulevaisuusvalmennusta pienryhmille,
voimavarariihen tilakohtaiseen inhimillisten ja taloudellisten riskien hallintaan,
voimavaraverstaan tilakohtaisesti uupumuksen tai kriisin uhatessa tai jo vaikeuksia kohdanneille, myös työnohjausta,
opintomatkoja, teematyöpajoja, pienryhmäkoulutuksia, keskustelu- ja tupailtoja,
tilakohtaista neuvontaa ja tietoa muiden
järjestämistä hyvinvointikoulutuksista.
www.tyhynetti.net
www.tukinetti.net
Maaseudun tukihenkilöt
O
lipa arjen ongelma mikä tahansa
ja haluat keskustella asiasta luottamuksellisesti jonkun ulkopuolisen
henkilön kanssa, voit soittaa tukihenkilöille, kainuulaisille tai muulle valitsemallesi
sopivalle minne tahansa Suomessa.
Tukihenkilöverkko on syntynyt viljelijöiden aloitteesta ja 15 toimintavuoden aikana
laajentunut valtakunnalliseksi toiminnaksi. Tukihenkilöt ovat maaseudun ihmisiä
ja alaa tuntevia vapaaehtoisia, jotka ovat
saaneet koulutuksen erilaisten maaseudun
ongelmien kohtaamiseen. He ovat vaitiolovelvollisia, tuki on täysin luottamuksellista
ja maksutonta. Maaseudun Tukihenkilöverkossa toimii 180 tukihenkilöä ja 35
aluevastaavaa. Verkon toimintaa koordinoi
Ritva Lampela ja toiminnassa on mukana
kahdeksan taustaorganisaatioita.
Parin viimeisen kahden vuoden aikana
yhteydenottoja, puheluja, sähköpostiviestijä tai kohtaamisia on ollut lähes 8000.
www.tukihenkilo.fi
14
Keskustelun aiheista keskeisimmät liittyvät
avioeroihin, sairauksiin, mielenterveys- tai
alkoholiongelmiin. Nämä voivat laajetessaan kasvaa ja ketjureaktiona tuottaa
muita ongelmia perheen, tilan ja talouden
hoitoon. Kainuun tukihenkilöiden yhteystiedot osoitteessa www.tyhynetti.net
Syksyn Kainuun tukihenkilötapaamiseen
osallistuivat (takarivi, vasen) Raija Rimpiläinen, Terttu Kyllönen, Seppo Kyllönen,
Marjatta Pikkarainen, Juha Sirviö, edessä
vasemmalla aluevastaava Maarit Keskitalo
ja valtakunnallinen koordinaattori Ritva
Lampela Oulusta.
Monta roolia
Yrityksissä on yleensä toimitusjohtajan lisäksi henkilöstöjohtaja, turvallisuusexpertti, talousasiantuntija ja koulutuspäällikkö.
Maatilalla kaikkia näitä osa-alueita luotsaa
yrittäjäpariskunta.
Onneksi kaikkea ei enää
tarvitse järjestää itse
Perinteisesti maatiloille on ollut tarjolla
koulutusta, asiantuntijoita ja edunvalvontaa monen eri tahon tarjoamina. EU-hankkeiden myötä tukipalvelujen tarjonta on
vain monipuolistunut, tosin EU:n myötä
myös taloudellinen epävarmuus on kasvanut. Jotta nämä tilojen moniosaajat voivat
keskittyä omaan ydinosaamiseen, nauttia
työstään ja vapaa-ajastaan, tarjolla on yhä
enemmän mahdollisuuksia oman hyvinvoinnin monipuolistamiseen, hallintaan ja
koulutukseen.
Valtakunnallinen kriisikeskus
netissä
Apua arkielämän kriisitilanteisiin löytyy myös tästä linkistä. Voit saada henkilökohtaista tukea, osallistua erilaisten
ryhmien keskusteluihin, suljettujen tai
avointen, etsiä kiinnostavaa tietoa tai
seurata keskusteluja.
www.tukinet.net
Tukihenkilön näkökulmasta
Terttu Kyllöselle mukaantulo tukihenkilötoimintaan oli luonteva jatke entiselle työuralle, Seppo innostui myös asiasta ja lähti
mukaan peruskoulutukseen.
Kyllösten lypsykarjatila sijaitsee Kuhmon
Lentiirassa, tilanhoidosta vastaa Seppo.
Terttu työskenteli Kuhmon seurakunnan
diakonissana yli 30 vuotta ja näin kohtasi erilaisia maaseudun ihmisiä ja tilanteita
päivittäisessä työssään. Seurakunnan kautta aiemmin järjestetyt parisuhdekurssit
ovat edelleen lähellä sydäntä, näiden ohjauksessa mukana on myös puoliso Seppo.
-Nelisen vuotta toiminut Emäntäpiiri
kokoontuu talviaikaan kerran kuukaudessa
ja naisten kanssa pohdimme luottamuksellisesti erilaisia aiheita, vaihdamme kuulumiset ja avoimesti tartumme asioihin, jotka
meitä kutakin askarruttavat. Jokainen tarvitsee joskus kuuntelijan – työssä, kotona
tai koulussa. Maaseudulla elämisen ja yrittämisen haasteet ovat myös meille arkipäivää ja nämä haasteet tuntien haluamme olla auttamassa, tukemassa ja kuuntelemassa
muita maaseudun yrittäjiä.
ymPÄRISTÖTeKOJa
Maisemanhoitajat
omasta takaa
K
uhmon Kiekinkylässä, Koskirannan
tilalla lihakarjan tuotanto lopetettiin
vuonna 1993. Tilalle otettiin lampaita, joita on kaikkiaan yli sata. Keväisin
osa lampaista jää omalle tilalle, osa menee
lainaksi maisemanhoitoon muille tiloille ja
osa karitsoista myyntiin.
Hoidetusta perinnemaisemasta täällä saa
hyvän tuntuman, sillä kaunis rantalaidun
avautuu joen molemmilla puolilla sekä tilan pihapiiriin että Kiekinkosken sillalle.
Tätä kaunista ja arvokasta maisemaa ihailevat myös Kiekinjoen melontareitin melojat.
-Perinnebiotooppien hoidon aloitimme
vuonna 2001, nyt alkamassa on jo kolmas
viisivuotinen jakso. Vuonna 2004 teimme
myös luonnon ja maiseman monimuotoisuuden erityistukisopimuksen. Yhteensä
hoidettavia alueita eri puolilla on nyt noin
10 hehtaaria, josta kolmen kilometrin verran on rantamaisemaa, kertovat Pirjo ja
Erkki Määttä. Onpa joukossa myös Suomen talvisodan taistelualueita, sillä valtakunnanrajalle täältä on noin 15 kilometriä.
Sateinen kesä on tehnyt tepposiaan myös
maisemanhoidossa. Vesi on ollut tavallista
korkeammalla ja lampaiden liikkuminen
alueilla vaikeampaa. Laidunnus aloitetaan
kesäkuun alkupäivinä ja yleensä päättyy
syyskuun puolivälissä.
Maiseman muutos on selkeästi nähtävissä
ja korostuu vielä vuodenaikojen vaihdellessa. Laiduntaminen edistää monien uusien
kasvien ja eläinten viihtymistä. Erkki arvioi
Luhtaniityllä käyvän jopa yli 30 vesilintulajia, jotka siirtyvät sitten pesimään rajan
läheisyyteen. Raja-alueen eksotiikka ja eläimet kiehtovat. Vääränlaisen petopolitiikan
vuoksi hirvet, peurat, ketut ja jänikset ovat
vähentyneet, pelkoa herättävät nyt karhut,
sudet, ahmat ja ilvekset. Osa biotooppikohteista on näkyvillä, osa kauempana ja nämä
etenkin vaativat tarkempaa seurantaa, sillä
sudet verottivat kaksi vuotta sitten parikymmentä maisemanhoitajaa. Petoeläinten
määrän lisääntyminen huolestuttaa, sudet
liikkuvat rajan molemmin puolin ja laumoissa voi olla jopa 50 sutta.
ymPÄRISTÖTUeT
maaTIlayRITTÄJIlle
n Hyvin hoidettu maisema huomataan.
Maaseudulla maanviljelijät ylläpitävät
maiseman avoimena, mutta ympäristön
tila vaatii yhä enemmän huomiota. Maatalouden ympäristötukijärjestelmä pyrkii
vähentämään maatalouden ympäristölle
aiheuttamaa kuormitusta, huolehtimaan
luonnon monimuotoisuuden säilymisestä
ja maisemanhoidosta. Lähes kaikki aktiivitilat ja pääosin koko Suomen peltoala on
perustuen piirissä. Tilakohtaisesti sovittujen ohjelmien avulla tilojen tuotantotapoja
kehitetään niin, että sisävesiin ja Itämereen
joutuvan fosforin ja typen määrä vähenee.
Ympäristötuki korvaa viljelijöille toimenpiteistä syntyviä kustannuksia.
Kainuussa on tarjolla kaksitoista ympäristön erityistukea, joista tila voi valita sopivat vaihtoehdot. Erityistukisopimukset
ovat joko viisi- tai kymmenvuotisia. Viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset voivat myös
vuokraamalla sopivia erityistukikohteita
päästä sopimusten piiriin.
TUKea myÖS yhDISTyKSIlle
n Rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea
perinnebiotooppien, monivaikutteisen
kosteikon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen tarkoitettuja
tukia. Näiden kautta esim. kyläyhdistykset,
metsästys- ja harrastusseurat voivat edistää
ympäristönsä hyvinvointia monin keinoin.
Umpeen kasvaneen lammen kunnostus
kosteikoksi, riistapolku tai riistapelto linnuille tai lintutorni ovat tuettavia kohteita ja nämä tuet haetaan ELY-keskuksesta.
Tuen saamiseen tarvitaan myös puoltava
lausunto paikalliselta Leader-ryhmältä.
Lisätietoja
Kainuun ELY-keskus
Pekka Korhonen, ympäristötukivastaava
puh. 029 502 3562, 044-029 5788
Kuva Hellevi Korhonen
Mikä on perinnebiotooppi?
Mikä on kosteikko?
n Perinnebiotoopit ovat perinteisen karjatalouden muovaamia alueita, niittyjä,
hakamaita ja metsälaitumia. Monet niistä
ovat katoamassa. Kunnostaminen aloitetaan usein alkuraivauksella, jossa vanha
maisema avataan, usein myös aidataan.
Avoimena säilyminen vaatii hoitoa ja tähän tarkoitukseen laidunnus on mitä mainioin hoitomuoto. Jos omia eläimiä ei ole,
maatiloilta voi vuokrata lampaita tai karjaa.
Osalle tiloista perinnebiotooppien hoito
tuo eritystuen kautta oman lisänsä maatalouden tuloihin.
n Kosteikot perustetaan niiden luontaisille paikoille, herkästi kuivuville pelloille, pengerretyille kuivatusalueille, pellon
reuna-alueelle tai metsämaalle. Kosteikko
tasaa tulvahuippuja ja pidättää veden mukana tulevaa kiintoainetta ja ravinteita sekä
toimii monimuotoisena eläinten ja kasvien
elinpaikkana. Kainuussa kosteikkorakentaminen ei ole edennyt toivotulla tavalla.
Tukea voi hakea niin viljelijä kuin rekisteröity yhdistys.
www.ymparisto.fi
www.mavi.fi
www.mmm.fi
www.ely-keskus.fi
www.maaseutu.fi
www.riista.fi
15
www.tukinetti.net
Maaseutuyrittäjän tietopankki!
Täältä löydät kaikki alan koulutukset ja
tilaisuudet sekä ajankohtaiset muut asiat
sukupolvenvaihdoksesta, investointi- ja
muista maatalouden tukirahoituksista,
uusimmat lomakkeet ja ohjeet, Kainuun
viranomaisten ja neuvojien yhteystiedot,
luomutietoa ja toimialaselvityksiä.
Lisätietoja
MTT Sotkamo, Kainuun maaseutuyritysten elinvoima 2 -hanke
Katja Keränen, puh. 040 510 3445
Jari Lindeman, puh. 040 166 2356
facebook.com/tukinetti
twitter.com/tukinetti
www.kao.fi/kantrikoulutus
n KAO:n Seppälän toimipisteen KantriKoulutus -hanke järjestää lyhytkestoisia
täydennyskoulutuksia kainuulaisille maaseutuyrittäjille. Useimpiin koulutuksiin on
mahdollista osallistua myös verkon kautta
joko reaaliaikaisesti tai ostamalla luentopäivästä tallenteen, jolloin voit seurata luennon
silloin, kun se parhaiten sinulle sopii.
Tarkemmat koulutuspäivien ohjelmat, hinnat ja ilmoittautumiset (www.kao.fi/kantrikoulutus -> lyhytkoulutukset). Koulutukset
täyttävät viljelijän opintorahan vaatimukset.
Lisätietoja:
Sari Laukkanen, puh. 044 797 4581
Eija Säkkinen, puh. 044 797 4504
Koulutus maatilan
jatkajalle
Sukupolvenvaihdoksissa jatkaja on usein
tiennyt tulevan ammattinsa pienestä pitäen ja on hankkinut koulutuksen varhaisessa
vaiheessa. Nykyään jatkaja tulee usein kotitilalle toiselta alalta. Monelle tulee silloin
eteen kysymys, missä voi kouluttautua ja
hankkia ammattitaidon maanviljelijän vaativaan työhön.
Jos jatkaja hakee ELY-keskuksesta nuoren
viljelijän aloitustukea, hakijan pitää täyttää
ammattitaitovaatimus viimeistään 36 kk:n
kuluttua tukipäätöksestä. Ammattitaitovaatimuksen osoituksena käy, että hakijalla on tarkoituksenmukainen toisen asteen
luonnonvara-alan tai sitä vastaava muu
tutkinto. Jos tutkintoa ei ole, eikä lähde sitä tavoittelemaan, täytyy jatkajan hankkia
kolmen vuoden työkokemus maataloudesta
sekä yritystoiminnan harjoittamisen kannalta tarkoituksenmukainen vähintään 20
opintoviikon/30 opintopisteen koulutus.
Koulutukseen pitää sisältyä 10 opintoviikkoa/15 opintopisteen verran taloudellista
koulutusta. Myös Melalla on jatkajalle ammattitaitovaatimusedellytys, jos luopujat
hakeutuvat luopumistuelle.
Kainuun ammattiopiston Seppälän toimipiste järjestää monipuolista toisen asteen
luonnonvara-alan koulutusta. Opiskella
voi nuorisoasteella, jossa opinnot painottuvat tekemällä oppimiseen. Ensin taitoja
harjoitellaan koulutilalla ja myöhemmässä
vaiheessa siirrytään työssäoppimaan ulkopuolisille maatiloille. Perustutkinnon
ja ammattitutkinnon voi opiskella myös
aikuiskoulutuksena, jossa opinnot toteutetaan vieläkin joustavammin. Mikäli opiskelijalla on oma yritys, pyritään opinnot
toteuttamaan kotoa käsin työssäoppimalla
omalla maatilalla ja osallistumalla asiantuntijaluennoille ja lähiopetukseen verkon
kautta. Opinnot mukautuvat hyvinkin erilaisiin elämäntilanteisiin ja tavoitteena on
löytää jokaiselle jatkajalle mielekäs ja kannustava tapa opiskella.
Lisäksi on mahdollista, mikäli aiempaa osaamista omalta alalta on kertynyt
tarpeeksi laaja-alaisesti, tulla suoraan tutkintotilaisuuteen. Tällöin koulunpenkkiä
ei tarvitse kuluttaa lainkaan, vaan käytännönläheisissä tutkintotilaisuuksissa
ammattitaitonsa osoittamalla voi saada
suoraan tutkinnon. Maatalousalalla Seppälässä voi suorittaa Maatalousalan perustutkinnon (maaseutuyrittäjä ja eläintenhoitaja), Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon sekä Viljelijän
ammattitutkinnon. Kaikki koulutukset
henkilökohtaistetaan opiskelijalle, mutta
perustutkinto on laajuudeltaan nuorisoasteella 120 ov ja aikuiskoulutuksessa 90 ov.
Ammattitutkinnon laajuus on 40 ov ja se
on suunnattu alalta aiempaa kokemusta
omaaville henkilöille. Lisäksi tutkinnoista
voi suorittaa osia.
Lisätietoja:
Riitta Alasalmi, puh. 044 797 0879
Tiina Keränen, puh. 044 797 0005
Päätoimittaja Eeva Heikkinen.
Tekstit ja kuvat ellei toisin mainittu,
ohjelmatiedottaja Marjo Nousiainen,
Maaseutuohjelmat tutuiksi –tiedonvälityshanke.
Kainuun ELY-keskuksen
maaseutuelinkeinopalvelut
Maaseutu ja energia -yksikkö
Kalliokatu 4, 87100 KAJAANI
vaihde 0295 023 500, fax 08 614 1670
www.ely-keskus.fi/kainuu
Sähköposti muodossa
[email protected]
Yksikön päällikkö
Pekka Knuutinen
puh: 0295 023 554, 044 022 4757
Maaseudun hanke- ja yritystuet
Kehittämispäällikkö Juha Määttä
(kehittämishankkeet)
puh: 0295 023 574, 044 036 8575
[email protected]
Maaseutuasiantuntija Matti Haverinen
(pienyrityshankkeet)
puh: 0295 023 538, 044 036 8367
Maaseutukoordinaattori Tarja Moilanen
(Leader -tuet)
puh: 0295 023 572, 044 774 6000
16
Nuoren viljelijän aloitustuki,
maatilainvestoinnit, maatilojen energiaohjelma,
elinkeinosuunnitelmat, maitokiintiöt, poroasiat
Yritystutkija Eeva Heikkinen
puh: 0295 023 539, 044 774 6086
Maatalouden investointitukien ja
nuoren viljelijän aloitustuen maksatus,
rakentamiseen liittyvät asiat
Rakennusasiantuntija Tapio Komulainen
puh: 0295 023 557, 044 332 3301
Maatalousyrittäjien opintoraha
Tarkastaja Sisko Rönkä
puh: 0295 023 583, 050 395 5055
Viljelijöiden tulotukien
hallinnointi ja valvonta
Valvontapäällikkö Paavo Kemppainen
puh: 0295 023 551, 044 543 0548
Tilatuki ja täydentävät ehdot
Tukiasiantuntija Timo Tolonen
puh: 0295 023 588, 044 751 8473
Eläinvalvonta
Tukiasiantuntija Markus Kvist
puh: 0295 023 564, 044 336 6704
Kasvihuone- ja varastointituet
Maaseutuasiantuntija Matti Haverinen
puh: 0295 023 538, 044 036 8367
Maataloustuet
Tarkastaja Seija Härkönen
puh: 0295 023 543, 044 774 6083
Maatalouden erityisympäristötuet
Ympäristötukivastaava Pekka Korhonen
puh: 0295 023 562, 044 029 5788
Luomuasiantuntija Jukka Kivioja
puh: 0295 023 553, 044 294 4476
Elintarviketurvallisuusviraston
(Evira) ja
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston
(Tukes) tehtävät
Luomuasiantuntija Jukka Kivioja
puh: 0295 023 553, 044 294 4476
Maaseutuasiantuntija Matti Haverinen
puh: 0295 023 538, 044 036 8367
www.ely-keskus.fi/kainuu
www.maaseutu.fi