Tavoitteena glokaali biotalous

Kainuun biotalouden nykytilaa ja
tulevaisuuden kehittämisen
painopisteitä tarkasteltiin kahdessa
asiantuntijatyöpajassa helmimaaliskuussa 2014. Biotalouden osaalueista tarkasteltiin bioenergiaa,
biokaasua, biojalosteita,
puutuoteteollisuutta ja luontoon
perustuvia hyvinvointipalveluita.
Työskentelyn tuloksia hyödynnettiin
Kainuu-ohjelman 2014–2017
biotalouden kehittämistavoitteiden ja
toimenpiteiden laatimisessa.
TAVOITTEENA
KAINUULAINEN
GLOKAALI BIOTALOUS
Biotalouden asiantuntijatyöskentely
helmi-maaliskuu 2014
Kainuun ennakointihanke
1. Tausta ............................................................................................................................................................................................. 2
2. Biotalouden määritelmä ......................................................................................................................................................... 3
Biotalous Kainuussa ....................................................................................................................................... 4
3. Kainuun biotalouden nykytila .............................................................................................................................................. 5
4. Kainuun biotalouden visio ja kehittämistavoitteet ..................................................................................................... 8
Megatrendit ................................................................................................................................................... 8
Tulevaisuuskuvat ......................................................................................................................................... 10
Kainuun glokaalin biotalouden visio vuoteen 2020 .................................................................................... 13
Biotalouden kehittämisen erityistavoitteet ................................................................................................ 14
4. Toimenpiteet ja yhteistyö ................................................................................................................................................... 15
LÄHTEET......................................................................................................................................................................................... 16
LIITTEET ......................................................................................................................................................................................... 16
1
1. Tausta
Kainuun biotalouden nykytilaa ja tulevaisuuden kehittamisen painopisteita tarkasteltiin kahdessa
asiantuntijatyopajassa helmi-maaliskuussa 2014. Tyoskentelyn tavoitteena oli tuottaa biotalouden
kehittamistavoitteita ja toimenpiteita Kainuun maakuntaohjelmaa 2014–2017 varten. Lisaksi osana
Kainuun ennakointihanketta tyoskentelyssa pohdittiin kainuulaisen biotalouden kehittamisen
kannalta olennaisia tulevaisuuden megatrendeja ja trendeja ja rakennettiin toivottavia osa-alueiden
tulevaisuuskuvia vuoteen 2020. Ensimmaisessa tyopajassa Sitran johtava erityisasiantuntija Eeva
Hellstrom piti puheenvuoron biotalouden maaritelmasta ja siirtymisesta kohti biotalousyhteiskuntaa.
Biotalouden osa-alueista tyoskentelyssa kasiteltiin bioenergiaa, puutuoteteollisuutta, biokaasua ja
biojalosteita. Tyoskentelyyn osallistui yhteensa eri 34 asiantuntijaa 17 organisaatiosta (liite 1).
Tyoskentelyn
tuloksia
taydennettiin
erillisella
tapaamisella
luontoon
perustuvista
hyvinvointipalveluista.
Kiitos kaikille tyoskentelyyn osallistuneille!
Kajaanissa 21.5.2014
Aluekehitysasiantuntija Jouni Ponnikas, Kainuun liitto
Projektipaallikko Anu Huotari, Kainuun ennakointihanke
2
2. Biotalouden määritelmä
Sitran johtava asiantuntija Eeva Hellström kertoi ensimmäisessä työpajassa biotalouden erilaisista
määritelmistä ja siirtymisestä biotalousyhteiskuntaan. Hän korosti biotalouden toimialat ylittävää
luonnetta ja etenkin palvelujen merkitystä biotaloudessa. Kainuun biotalouden määritelmää fokusoitiin
maakunnan olemassa olevien resurssien ja alaan liittyvän osaamisen pohjalta.
Kansainvalisella ja kansallisella tasolla biotaloutta lahestytaan erilaisista nakokulmista. Suomen
biotalousstrategiassa korostetaan biotalouden kestavyytta oletusarvona eli sita, etta lahtokohtaisesti
kaikki biotalouteen liittyva toiminta on ympariston kannalta kestavan kehityksen mukaista. Biotalous
nahdaan omana toimialanaan tai klusterina, jolle on ominaista uusiutuvat biopohjaiset luonnonvarat,
ymparistoa saastava puhdas teknologia ja materiaalien tehokas kierratys.
Biotaloudessa on Eeva Hellstromin mukaan kysymys ensinnakin biologisten luonnonvarojen
hoidosta ja käytöstä sekä niistä valmistettujen tuotteiden ja palvelujen tuotannosta.
Toimialoittain tarkasteltuna Suomessa biotalous sisaltaa maatalouden ja elintarviketeollisuuden,
metsatalouden, puutuoteteollisuuden, massa- ja paperiteollisuuden, rakentamisen, kemian- ja
laaketeollisuuden, uusiutuvan energian, veden puhdistuksen ja jakelun seka biotalouden palvelut –
luontomatkailu, metsastys ja kalastus. Hellstrom korosti etenkin palvelujen merkitysta biotaloudessa.
Biotuotteisiin kytkettyjen palvelujen ja luonnonvarojen hoitoon ja kayttoon liittyvien palvelujen lisaksi
ekosysteemipalvelut, luonnon omat prosessit yhteyttamisesta ravinteiden kiertoon ja ilmakehan ja
vesistojen toimintaan, ovat olennainen osa biotaloutta. Biotalouteen liittyvaa toimintaa on myos muilla
toimialoilla,
kuten
esimerkiksi
teknologiateollisuudessa,
maaja
vesirakentamisessa,
vaateteollisuudessa ja suunnittelu- ja asiantuntijapalveluissa.
Biotaloudessa ei ole kyse pelkastaan tietyista toimialoista vaan Hellstromin mukaan biotalouteen
liittyy myos kestävien ja resurssiviisaiden tuotantoprosessien soveltaminen ja kehittäminen.
Keskeista on teollisten ja luonnon prosessien yhteen rakentaminen siten, etta tuotanto perustuu
biologisten prosessien hyodyntamiseen tai jaljittelyyn. Biotaloudessa pyritaan kestavaan ainekiertoon.
Se edistaa niin luonnonvarojen saasteliasta kayttoa kuin hillitsee ilmastonmuutosta, mutta vahentaa
myos tuontiriippuvuutta energiasta. Kestava ainekierto tarjoaa myos runsaasti mahdollisuuksia luoda
uutta globaaleilla markkinoille suuntautuvaa liiketoimintaa.
Biotaloudessa on kyse ennen kaikkea siirtymisesta fossiilitaloudesta uuteen taloudelliseen
aikakauteen. Biotalouden voi nahda ratkaisuna globaaleihin haasteisiin vaestonkasvusta
ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkenemiseen. Kestavan kehityksen lisaksi biotalouteen
investoimalla pystytaan rakentamaan uutta talouskasvua ja luomaan tyopaikkoja. Biotalous on
glokaalia, silla siina paikallinen ainekierto, kuten ruoan ja energian tuotanto, yhdistyy globaalien
markkinoiden tarpeisiin tuotettaviin tuotteisiin ja palvelukonsepteihin. Biotalous edellyttaa kin
siirtymista uudenlaiseen talousajatteluun, jossa huomio siirretaan toimialoista, globaaleista
markkinoista ja lisaarvoon perustuvista tuotteista ratkaisuihin, globaaleihin malleihin ja
resurssiviisauteen.
3
Kansallisesti Suomella on paljon mahdollisuuksia metsapohjaisessa biotaloudessa. Suomessa on
runsas uusiutuva kotimainen resurssipohja, jota tukee kestavan metsatalouden perinteet. Puuta on
mahdollista hyodyntaa monimuotoisena raaka-aineena ja sen lisaksi teknologiaosaamisen taso on
hyva. Metsateollisuuden rakennemuutos ajaa myos osaltaan etsimaan uusia metsaan perustuvia
liiketoimintamahdollisuuksia. Biotalouteen siirtymisen haasteena on paitsi biotalouden
vaikeaselkoisuus, mutta Hellstromin mukaan etenkin aineettomien palveluiden kehittaminen
suhteessa tuotteisiin, metsatalouteen ja ekosysteemeihin.
Taman vuoksi on tarkeaa, etta
sektorikohtaisesta ajattelusta siirrytaan teollisiin symbiooseihin yli toimialarajojen ja integraatioon
biotaloustoimijoiden kesken.
Biotalous Kainuussa
Kainuussa biotalouden kehittamiselle on loistavat edellytykset, silla maakunnassa on merkittavat
uusiutuvat luonnonvarat seka laajaa biotalouteen liittyvaa osaamista. Luonnonvarojen aineellinen ja
aineeton hyodyntaminen on kainuulaisen biotalouden perusta. Puu- ja metsavarojen aineellista
hyodyntamista seka metsien kayttoa palvelujen tuotantoon on mahdollista lisata merkittavasti
maakunnassa. Keskeinen biotalouden resurssi Kainuussa on metsabiomassa, jota voidaan jalostaa niin
bioenergiaksi kuin korkean lisaarvon biotuotteiksi polttoaineista, biomuoveista, nanoselluloosasta
laakeaineisin ja puurakennuksiin.
Toimialoittain tarkasteltuna kainuulaisen biotalouden ytimeen fokusoidaan maakunnan osaamisen ja
resurssien pohjalta seuraavat toimialat: puuteollisuus, ruoantuotanto, eloperaisten jatteiden kierratys
ja hyotykaytto, biojalostus, metsabiomassan biojalosteet, bioenergia, green care ja luontomatkailu,
ekosysteemipalvelut, bioteknologia seka biotalouden TKI-toiminta ja tutkimusymparistot ja
ekotehokkaat asuinalueet.
Kainuulainen biotalous on paikallista tuotantoa paikallisiin tarpeisiin, kuten lahienergiaa ja
tuotantoprosesseissa syntyvien sivutuotteiden ja jatteiden hyodyntamista toisten tuotantoprosessien
raaka-aineena. Taman rinnalla maakunnassa on yritys-, tutkimus-, kehittamis- ja innovaatiotoimintaa,
jonka varaan voi lahtea vastaamaan myos kasvavaan kansalliseen ja kansainvaliseen biopohjaisten
tuotteiden, palvelujen ja ratkaisujen kysyntaan. Biotalouden varaan rakentuvan liiketoiminnan
vahvistaminen ja kehittaminen on Kainuulle erinomainen mahdollisuus luoda lisaa tyopaikkoja ja
tuloja maakuntaan, mutta samalla tukea niin Kainuun ymparistoohjelmassa 2020 kuin ja Kainuun
ilmastostrategiassa 2020 asetettujen ymparisto – ja ilmastopoliittisten tavoitteiden toteutumista.
4
3. Kainuun biotalouden nykytila
Kainuun biotalouden nykytilaa tarkasteltiin asiantuntijatyöskentelyssä eri osa-alueiden
näkökulmista. Analyysin pohjana hyödynnettiin Suomen kansallisen biotalousstrategian
valmistelussa laadittua SWOT-analyysia.
Biokaasualan vahvuus Kainuussa on maakunnan runsaat raaka-ainevarat. Heikkoutena tulivat esille
muutosvastarinta, epätarkoituksenmukainen tiukka sääntely ja vanhakantainen ajattelu, jotka
hidastavat alan kehittämistä. Niin ikään Kainuun väestöpohja ei pysty tuottamaan riittävästi jätettä
laajapohjaisen tuotannon raaka-aineeksi. Biokaasutuotannon logistiikka ja kuljetuskustannukset ovat
haasteellisia: tämä koskee sekä lopputuotteen jakelua muualle Kainuusta sekä raaka-aineiden tuontia
Kainuuseen. Biokaasualaa kehittämällä voidaan kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa ratkaista lukuisa
määrä ongelmia ja Kainuulla on hyvä mahdollisuus tässä. Uhkana kuitenkin on, että kehittämistyötä
hidastaa riittämätön rohkeus investoida alaan ja poliittisen päätöksenteon poukkoilevuus, joka haittaa
pitkäjänteistä kehittämistoimintaa.
Vahvuudet
Biovarannot, metsät,
peltobiomassat,
elintarvikeketjujen
jätteet
Vahva tutkimuskenttä
Yritykset ja investoinnit
2 toimivaa
biokaasulaitosta
Heikkoudet
Ei ole riittävät
massakertymät: jäte
Raaka-aineen ja
tuotteiden
kuljetusongelmat
Pienet resurssit
rahoituspuolella
Lyhytnäköinen ja
sektoroitunut toiminta
Mahdollisuudet
Hanke- ja tutkimusrahoitus
vähähiilisyys on
ohjelmakauden teema
Huipputeknologian
kopioiminen
Uhat
Korkeat vastaanottomaksut syövät
kannattavuutta
Jäykkä ja estävä
lainsäädäntö
Taulukko 1. Poimintoja biokaasualan nykytilan analyysista
Biojalostealan vahvuuksia Kainuussa ovat paitsi maakunnan mittavat biovarannot, myös bioteknisen
osaamisen hyvä taso. Osaaminen on kuitenkin tällä hetkellä kapea-alaista ja koulutusmahdollisuuksia
ei ole runsaasti. Tämän lisäksi alan kehittymisen kannalta olennaisia veturiyrityksiä ei ole
maakunnassa riittävästi. Osaamista on kuitenkin mahdollista laajentaa panostamalla
muuntokoulutuksiin ja korkea-asteen koulutukseen. Pienessä maakunnassa ja toimijajoukossa olisi
helppoa lähteä paikallisten vahvuuksien pohjalta ketterästi pilotoimaan uusia ratkaisuja tutkimus - ja
kehittämisorganisaatioiden ja elinkeinojen yhteistyönä. Kansainvälinen keskustelu biomassojen
kestävyydestä saattaa kuitenkin haitata alan kehittämistä.
Vahvuudet
Biojalosteet kustannustehokkaasti vietävissä
maakunnan
ulkopuolelle
Heikkoudet
Osaaminen kapea-alaista
Veturiyrityksiä vähän
Koulutusmahdollisuudet
Lainsäädännön ja
tukipolitiikan
poukkoilevuus
Rohkeuden puute
Mahdollisuudet
Verkostoituminen
Olemassaoleva infra
Muuntokoulutukset
Yhteydet korkea-asteen
koulutukseen
Taulukko 2. Poimintoja biojalostealan nykytilan analyysista
5
Uhat
Kiistely biomassojen
kestävyydestä (EU)
Investointi
päätökset muualle
Väestön väheneminen
Bioenergia-alan suurin vahvuus Kainuussa on monipuolinen, laaja ja uusiutuva biovarantopohja.
Myös osaamisen taso on maakunnassa hyvä. Alan heikkoutena on etenkin kysynnän vähäisyys ja
korkea kustannustaso, mikä tekee investointien kannattavuudesta epävarmaa. Bioenergiaa on vaikeaa
viedä maakunnan ulkopuolelle; tosin uusiutuvaa sähköä viedään Kainuusta muualle merkittävästi.
Maakunnassa käytetään paljon bioenergiaa - primäärienergian kulutuksesta bioenergian osuus on 62
%. Liikenteen polttoaineissa biomateriaalien käyttöön on vaikeaa alueellisesti vaikuttaa, mutta
lämmityksessä sen sijaan öljyn korvaaminen bioenergialla on mahdollistaa toteuttaa nopeastikin.
Bioenergian tuotantoon liittyvää teknologiaa voidaan myös sujuvasti viedä maakunnan ulkopuolelle.
Yksi alan kehittämisen haaste on se, että alan toimijoilta puuttuu riskinottokykyä, vaikka alalla on
paljon kehittymismahdollisuuksia energiapolitiikan painopisteen siirtyessä tukemaan uusiutuvia
energialähteitä. Toinen alan kehittymiseen liittyvä uhka on Kainuun jääminen lähtötelineisiin, mikäli
alaa ei lähdetä riittävän nopeasti kehittämään, kilpailijat ehtivät vallata markkinat.
Vahvuudet
Monipuoliset, laajat ja
jatkuvasti uusiutuvat
biovarannot (metsät vesi,
turvalliset ja jäljitettävät
ravintoketjut)
Vahva osaamispohja ja
osaamisen taso
Ammattitaitoinen
yrittäjäkunta
Olemassa oleva
infrastruktuuri
Heikkoudet
Kysyntää liian vähän
Korkea kustannustaso
Biotalousinvestointien
epävarma kannattavuus
Toimeenpanon hitaus
(julkinen sektori)
Kainuun sijainti
Lyhytnäköinen ja
sektoroitunut toiminta
Mahdollisuudet
Uhat
Bioenergia-teknologian
vienti
Globaali resurssiniukkuus,
vihreä kuluttajamuutos
Biokapasiteetissa
potentiaalia kasvattaa
kestävää käyttöä
Energiantuotannon
kääntäminen
biopainotteiseksi,
Riippumattomuus
tuontienergiasta
Kiistely biomassojen
kestävyydestä
Ristiriitaiset
sektoripolitiikat
Kotimarkkinoiden
pienuus
Kilpailijat ovat
nopeampia ja valtaavat
markkinat ennen meitä
Uudet ydinvoimalat
Taulukko 3. Poimintoja bioenergia-alan nykytilan analyysista
Puutuotealan selkeä vahvuus yleisesti kestävän kehityksen tavoitteita ajatellen on, että
puutuotteiden valmistaminen lähtökohtaisesti luo energiavarantoa. Puutuotteet ovat myös
energiatehokkaita ja hiilineutraaleja. Kainuussa alan kehittämiseen on kertynyt osaamista ja
verkostoja. Kuhmossa on tehty jo yli 20 vuotta puuteollisuuden ja erityisesti puurakentamisen
kehittämistoimintaa. Alan tuotekehitystä ja koulutusta on Kainuussa, mutta puurakentamiseen
erikoistuneiden osaajien saatavuudessa on parannettavaa. Puutuoteteollisuudella on paljon kasvun
mahdollisuuksia, sillä globaali resurssiniukkuus ja kuluttajamuutos luovat puurakentamiselle ja
uusille puupohjaisille tuotteille kansainvälistä kysyntää. Merkittävin uhka on, että
markkinapotentiaalia ei onnistuta Kainuussa hyödyntämään, vaan kehityksessä jäädään kansallisesti
ja kansainvälisesti jälkeen.
6
Vahvuudet
Heikkoudet
Mahdollisuudet
Uhat
Kuhmon Woodpolis laajat verkostot ja
puuteollisuuden
osaaminen
Rakennusalaan liittyvä
koulutus:
Mittaustekniikka sekä
pelit ja simulaattorit
osaaminen, joita voidaan
hyödyntää
puuteollisuuden TKI toiminnassa
Tuotekehitys puuttuu
Riittävän ison
yrityskanta puuttuu
Massiivipuuta ei
hyödynnetä osana
rakentamista
Markkinointi- ja
myyntiosaaminen
Heikko kyky kaupallistaa
innovaatioita
Pk-yritysten pienet
resurssit
Puutuoteteollisuuden
laajentaminen
talorakentamisesta
Öljypohjaisten
muovituotteiden korvaaminen
biomassalla
Uudet puutuotteet
(ajoneuvoteollisuus,
puukomposiitit jne.)
Tutkimustoiminnan
suuntaaminen uusiin
käyttökohteisiin
Vientimahdollisuudet, keveää,
helppo viedä
Kainuun väestömäärän
pienuus
Jäädään jälkeen
kehityksessä
Ei menestytä
kilpailussa muiden
kanssa
Taulukko 4. Poimintoja puutuotealan nykytilan analyysista
Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen vahvuutena on Kainuun laaja ja monipuolinen
luonnonympäristö,
joka
mahdollistaa
luontoon
perustuvien
palvelujen
kehittämisen.
Luontoinfrastruktuuri on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Retkeilyreitistöt ja -rakenteet ovat
kehittämistyön tuloksena kunnossa. Kainuussa on luontomatkailuyrittäjiä ja yhteistyö matkailualan
yritysten kanssa toimii. Alan suurin haaste on, että olemassa olevat palvelut ovat näkymättömiä, eikä
tietoisuutta luonnossa liikkumisen ja olemisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ole riittävästi.
Kainuussa ei ole myöskään osattu hyödyntää muualla kehitettyjä toimintamalleja. Monia alan yrityksiä
uhkaa toiminnan loppuminen jatkajien puuttumisen vuoksi. Yksi alan kehittämisen mahdollisuus on
lähiluontokohteiden
herättäminen
uudelleen
paikallisten
asukkaiden
virkistymisja
luontomatkailukohteina. Kasvava tietoisuus luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista lisää
palvelujen kysyntää tulevaisuudessa ja verkkomarkkinointiin liittyvää osaamista kehittämällä voidaan
luoda kasvuedellytyksiä alan toimijoille.
Vahvuudet
Heikkoudet
Mahdollisuudet
Laaja ja monipuolinen
luonnonympäristö
Luontoinfrastruktuurin
hyvä taso
(retkeilyreitistöt – ja
rakenteet, metsätiet)
Luontoyrittäjiä
löytyy,
yhteistyö matkailualan
yritysten kanssa toimii
Olemassa olevien
palvelujen
näkymättömyys
Tietoisuus luonnossa
liikkumisen ja olemisen
terveys- ja
hyvinvointivaikutuksista
ei vielä laajaa
Alan onnistumisista ja
hyvistä käytännöistä ei
jaeta tietoa
Olemassa olevan
infrastruktuurin, kohteiden ja
alueiden hyödyntäminen
Lähiluontokohteiden
herättäminen uudelleen
paikallisten asukkaiden
virkistymis- sekä
luontomatkailukohteina
Kasvava tietoisuus luonnon
hyvinvointi- ja
terveysvaikutuksista
Palvelujen kansainvälinen
markkinointi netin kautta
nopeaa
7
Uhat
Jatkajien puute
monissa alan
yrityksissä
4. Kainuun biotalouden visio ja kehittämistavoitteet
Megatrendit
Kainuun biotalouden visiota vuoteen 2020 rakennettiin analysoimalla Kainuun biotalouden kehittymisen
kannalta olennaisia megatrendejä ja trendejä. Megatrendit ovat kehityksen suuria globaaleja aaltoja ja
linjoja, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaan. Trendit ovat jonkin ilmiön yleisiä kehityssuuntia.
Trendianalyysi on tulevaisuudentutkimuksen menetelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa
toimintaympäristön kehittymiseen vaikuttavia muutosvoimia.
Kainuun biotalouden kehittymisen kannalta olennaisia megatrendejä ovat luonnollisesti biotalouden
globaalia kehitystä ajavat megatrendit resurssiniukkuudesta ja ilmastonmuutokseen. Fossiilisten
polttoaineiden loppuminen, sääntelyn kiristyminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvu tukevat
myös biotalouden mahdollisuuksia Kainuussa. Globaali väestökehitys ajaa paitsi resurssiniukkuuden
megatrendiä, mutta toisaalta on biotalouden edellyttämän työvoiman kannalta maakunnalle
myönteinen trendi. Paikallisuuden ja hajautettujen ratkaisujen korostuminen vähentää myös
nykyhetkellä ongelmaksi koettua Kainuun etäisyyttä.
Ilmastonmuutos, vesiensuojelu, resurssiniukkuus, liikkuvuus, muuttoliike, väestönkasvu,
globaalius, ympäristönsäätely, talouden globalisaatio, siirtolaisuus, väestökehitys, ikääntyminen,
mineraalit, metallit, energia, raaka-aineet, ruoka, elintaso, keskinäisriippuvuus, väliaikaisuus,
muutos, kaupungistuminen, uusiutuva energia, teknologia, informaatio, ympäristötietoisuus,
ympäristöongelmat, vesi, luonnonvarat, monimuotoisuus, paikallisuus kierrätys, raaka-aineet,
jätteet, teollisuusmaat, kehittyvät maat, fossiiliset polttoaineet, biotuotteet, nanomateriaalit,
öljyriippuvuudesta irtautuminen energiantuotanto, vähähiilisyys, luomuruoka, lähiruoka,
avoimuus, reaaliaikaisuus, internet, elämyksellisyys, kulutustottumukset, yksilöllistyminen,
ekologisuus, paperi, tuloerot, siirtolaisuus, kainuulaisten energialähteiden korostuminen
Kainuun biotalouden kehittämisen kannalta olennaisista megatrendeistä rakennettiin niiden
vaikutuksia tarkemmin analysoivia merkityspuita. Merkityspuita (liite 3) rakennettiin seuraavista
trendeistä:









ilmastonmuutos
resurssiniukkuus
fossiilisten polttoaineiden loppuminen
globaali väestökehitys
taloudellisen globalisaation syveneminen
uusiutuvan energian osuus kasvaa
kainuulaisten energialähteiden korostuminen
uusiutuvien energialähteiden tehokkaampi hyödyntäminen
paikallisuus ja hajautetut ratkaisut
8
Megatrendien vaikutusta Kainuun biotalouden tulevaisuuteen voi jäsentää edelleen PESTE-analyysin
avulla, jossa ilmiön tulevaisuutta tarkastellaan poliittisesta, ekonomisesta, sosiaalisesta, teknologisesta
ja ekologisesta näkökulmista arvojen lisäksi. Yleisesti voi todeta, että toimintaympäristö muuttuu
megatrendien vaikutuksesta Kainuun biotalouden kehittämiselle pääosin edulliseen suuntaan.
Poliittisesta näkökulmasta (P) fossiilisten polttoaineiden käyttämisen kustannuksia lisätään poliittisilla
päätöksillä ja lainsäädännöllä. Tämä lisää uusiutuvan energian osuutta ja luo kysyntää kainuulaisille
energialähteille.
Taloudellisesta näkökulmasta (E) talouden globalisaation syveneminen lisää luonnollisesti Kainuun
riippuvuutta kansainvälisistä markkinoista. Sen myötä syntyy uusia markkinoita ja kysyntää
kainuulaisille ratkaisuille, mutta toisaalta kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on entistä kovempaa ja
talouden sykleihin sopeutuminen haastavaa. Resurssiniukkuus lisää veden, metsän, mineraalien ja
metallien sekä elintarvikkeiden kysyntää. Kainuusta löytyy kaikkia näitä resursseja ja niihin liittyvää
osaamista kehittämällä voidaan maakuntaan rakentaa merkittävästi uutta liiketoimintaa.
Vesiosaamista voidaan kehittää niin puhdistuksen, mittaamisen, käytön kuin kierrätyksen osa-alueilla.
Metsäosaamista maakunnassa jo on, mutta sitä pitää jalostaa uuteen muotoon.
Kuhmon
Woodpoliksessa on jo vahvaa osaamista puun eri käyttömuotojen – ja kohteiden kehittämiseen.
Kainuulaista metsäosaamista voidaan vahvistaa tehostamalla puun sivuvirtojen hyödyntämistä,
lisäämällä biojalostamotoimintaa, tehostamalla metsänhoitoa ja kehittämällä luontoon perustuvia
hyvinvointipalveluja. Mineraalien ja metallien hyödyntämisen osalta lupaprosessit ja
ympäristölainsäädäntö estävät hyödyntämistä ja kasvattavat liiketoiminnan riskejä sen lisäksi, että
mineraalien ja metallien kysyntä on hyvin suhdanneriippuvaista. Kysyntää on kuitenkin
ympäristöteknologian kehittämiselle ja alan asiantuntijoille. Elintarvikkeiden osalta Kainuussa on
raaka-aineita ja siten mahdollisuus kasvattaa tuotantoa.
Etenkin high value – tuotteiden
kehittämiseen tulisi satsata. Tämä edellyttää sitä, että maakuntaan syntyy pk-yrityksiä, jotka
erikoistuvat ja jalostavat erilaisia korkean lisäarvon tuotteita.
Sosiaalisesta näkökulmasta (S) energiaomavaraisuuden kasvu fossiilisten polttoaineiden käytön
vähentyessä vaikuttaa alueen hyvinvointiin. Metsäenergian kysynnän kasvu lisää Kainuussa tuotetun
vientimahdollisuuksia. Vientitulot parantavat maakunnan aluetaloutta ja siten alueen hyvinvointia.
Tämä voi johtaa joko väestömäärän kasvuun tai työvoimapulaan, jos osaavaa työvoimaa ei riittävästi
maakuntaan saada. Energiaomavaraisuus vahvistaa myös paikallisuutta etenkin hajautettujen
ratkaisujen kautta. Pienempien tuotantoyksiköiden kasvu lisää liiketoiminnan ja yrittäjyyden
mahdollisuuksia etenkin maaseutualueilla, mikä hillitsisi väestön keskittymistä.
Teknologisesta
näkökulmasta
(T)
uusiutuvan
energian
kysynnän
kasvu
kannustaa
teknologiainvestointeihin, mikä parantaa alan kannattavuutta ja lisää TKI-panoksia. Lopputuloksena
metsäenergian profiili nousee, biojalostamoihin investoidaan ja hankintalogistiikka paranee.
Teknologian käytön kasvun myötä myös osaamisen taso nousee ja biopolttoaineille löytyy uusia
käyttökohteita.
Ympäristön näkökulmasta (E) etenkin ilmastonmuutoksella on vaikutuksia Kainuun biotalouteen
raaka-aineresurssipohjaan. Puuta kasvaa enemmän ja nopeammin, mikä huonontaa puun laatua ja
9
vaikeuttaa metsänhoitoa. Metsänkorjuu vaikeutuu, koska maa ei enää jäädy ja tämä vaikeuttaa samalla
raaka-aineen saantia. Tämä lisää erityistekniikan kysyntää. Ilmastonmuutos tuo uusia lajeja
Kainuuseen jalostukseen, mutta samalla myös tuholaisten määrä voi kasvaa.
Tulevaisuuskuvat
Kullekin biotalouden osa-alueelle rakennettiin toivottava tulevaisuuskuva. Tulevaisuuskuva tai -skenaario
on strategiatyön väline, jonka avulla voidaan kuvata polku nykytilasta kohti tulevaisuuden tavoitetta tai
päämäärää. Tulevaisuuskuvassa kuvattiin lyhyesti osa-alueen tila vuonna 2020, sen toteutumista
vauhdittavat ajurit, hidastavat tai estävät rajoitteet, kehitystä ohjaavat toimijat, asiakkaat ja markkinat,
toimintaa ohjaavat arvot sekä osaaminen.
Biojalosteet
Kainuusta bio-osaamisen keskus – Wood Network
Kainuussa on biojalostamisen ja bio-osaamisen osaamiskeskittymä. Eri biotalouden osa-alueiden
toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä. Kainuuseen on syntynyt henkinen biotalouden keskittymä, joka
ei tarvitse toimiakseen fyysisiä rakennuksia. Maakunnassa on biojalostamisen center, jossa toimivat
yhdessä eri biotalouden osa-alueet. Biomassa jalostetaan niin pitkälle kuin mahdollista. Asiakkaat
ovat kansainvälisillä markkinoilla. Kainuuseen muuttaa osaavaa työvoimaa olemassa olevan
työvoiman lisäksi. Logistiikka on yhteinen. Biotalouden toimijoita on riittävästi, jonka myötä syntyy
tervettä kilpailua ja tehokkuutta.
Biojalosteiden tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa etenkin mikäli puun ja lopputuotteiden hinta
nousee, koska se parantaa toiminnan kannattavuutta. Tulevaisuuskuvan toteutumisen kannalta on
oleellista, että maakunnassa on riittävästi paikallista pääomaa ja osaamista. Alan kehittymisen
kannalta on oleellista, että liiketoiminta on tervettä ja kannattavaa. Tärkein tulevaisuuskuvan
toteutumista hidastava tekijä on osaamisen puuttuminen maakunnassa. Mikäli nykyistä
ympäristölainsäädäntöä ei uudisteta, hidastaa se myös myönteistä biojalosteiden osa-alueen kehitystä.
Keskeisiä toimijoita ovat yritykset ja rahoittajat, myös Finpron ja Team Finlandin kaltaiset
organisaatiot, jotka voisivat houkutella ulkomaisia investointeja, ovat tärkeitä.
10
Biokaasu
Kestävä kaasutalous
Hiili- ja öljytaloudesta on siirrytty kaasutalouteen.. Aurinkoenergian käyttö välillisesti on kasvanut.
Biokaasualan asiakkaina ovat kaikki kuluttajat ja yritykset. Markkinat ovat hajautetussa
sähköntuotannossa ja fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa. Toimintaa ohjaavat kestävän
kehityksen ja eettisyyden arvojen lisäksi paikallisuuden, ympäristötietoisuuden ja turvallisuuden
arvot. Osaaminen tulee sekä alueelta että sen ulkopuolelta. ”Pellepelottomia” nousee omastakin
maakunnasta, jotka lähtevät viemään biokaasualaa eteenpäin.
Biokaasun osa-alueen toivottavan tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa fossiilisten
polttoaineiden niukkuus ja kallis hinta sekä tällä hetkellä vallitseva kestämätön kehitys.
Ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja omakohtaiset valinnat vauhdittavat myös kaasutalouteen
siirtymistä. Biokaasu on kasvava liiketoiminnan alue, joka on muodikas tällä hetkellä.
Tulevaisuuskuvan toteutumista hidastaa pääomien puute ja verotus, mutta myös muutosvastarinta ja
etenkin isojen energiayhtiöiden vastustus. Kehitystä ohjaavat toimijat ovat etenkin poliittiset
päätöksentekijät ja lainsäädäntö. Tutkimuksella ja tuotekehityksellä on myös tärkeä rooli alan
kehittämisessä ja eteenpäin viemisessä. Yrittäjistä etenkin viljelijöillä on tärkeä rooli biokaasualan
vauhdittamisessa jätteentuottajien lisäksi.
Bioenergia
Kainuun metsäenergiavolyymi on käytössä
Bioenergian osa-alueen tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa fossiilisten polttoaineiden hinnan
nouseminen. Käytössä olevat tehokkaat poliittiset ohjauskeinot vauhdittavat myös tulevaisuuskuvan
toteutumista. Mikäli biojalostamolle löytyy investoija, vie se kehitystä toivottavaan suuntaan
Kainuussa. Korjuuteknologian ja – logistiikan kehittyminen on oleellista. Yhteistä tahtotilaa
metsäbiomassan jalostamiseksi sekä tietoisuutta metsäbiomassan tuotannon ja käytännön hyödyistä
tarvitaan. Tulevaisuuskuvan toteutumisen kannalta keskeisiä toimijoita ovat valtiovalta, metsä- ja
energiateollisuus sekä poliittiset päättäjät.
11
Puutuoteteollisuus
Biotalouskylät pysyvän ja vapaa-ajan asumisen alueina ja vientituotteina
Puurakentamiselle on paikallista kysyntää, paikallisia kohteita tehdään puusta. Kainuussa on luotu
elinkeinojen välisiä suljettuja tuotteiden ja palveluiden tuotantoalueita (esim. matkailualueilla).
Puutuotealan kehittämistyön tuloksia hyödyntämällä puutuotealasta on rakennettu Kainuun
biotalouden kehittämisen airut. Maakunnassa on biotalouskyliä, jossa rakennukset on tehty puusta.
Kylissä hyödynnetään paikallista bioenergiaa ja ollaan energiaomavaraisia, jätteiden hyötykäyttö ja
lähiruoka ovat myös leimallisia biotalouskylille. Asumisen luoma kysyntä kohdistuu paikalliseen
talouteen ja lähelle matkailukeskuksia, jolloin puurakentaminen toimii myös matkailun
vetovoimatekijänä. Puurakentamisen konsepteja on kehitetty myös vientituotteiksi ja Kainuussa on
puutalotehtaita. Kainuu on vahva vapaa-ajan puurakentamisen ja ekokylärakentamisen osaaja.
Puutuoteteollisuuden osa-alueen tulevaisuuskuvan toteutumista vauhdittaa rohkeus Kainuussa lähteä
rakentamaan maakunnasta puurakentamisen ja ekokylärakentamiseen osaajaa. Globaaleista ilmiöistä
ympäristötietoisuus, hiilineutraalius ja vähähiilisyys vievät eteenpäin puutuoteteollisuuden
kasvupotentiaalia. Myös luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen (green care) nousu vahvistaa
alaa. Ekokylät ovat voimaantumisen alueita, joissa ihmiset voivat purkaa modernisaation aiheuttamaa
stressikuormaa ja henkistä pahoinvointia. Vihreä talous ja biotalous voimistuvina trendeinä
vauhdittavat myös puutuotetuotannon kansainvälistä vientiä. Skenaarion toteutumista hidastaa
väestön vähyys ja tekijöiden, osaajien puute Kainuussa. Ala ei tällä hetkellä houkuttele opiskelijoita,
joten alan houkuttelevuutta on parannettava. Kehitystä ohjaavat keskeiset toimijat ovat kunnat, jotka
luovat kaavoitusratkaisuillaan mahdollisuuksia puutaloalueille ja rakentamiselle. Kuntien lisäksi myös
yritykset, asiantuntijaorganisaatiot, oppilaitokset, rahoittajat sekä kansainvälisen viennin osaajat ovat
tärkeitä toimijoita.
Luontoon perustuvat hyvinvointipalvelut
Hyvinvointia luonnosta
Kainuun laajaa ja monipuolista luonnonympäristöä hyödynnetään monipuolisesti erilaisissa
hyvinvointi- ja terveyspalveluissa. Luonnon ja luonnossa olemisen liikkumisen hyvinvointi- ja
terveysvaikutukset on tunnistettu. Alan yritystoiminta on kannattavaa ja runsasta. Muualla
kehitettyjä toimintamalleja on sovellettu onnistuneesti Kainuuseen. Lähiluontokohteet ovat
paikallisten asukkaiden aktiivisessa virkistys- ja luontomatkailukäytössä. Kainuun luonnon
ympärille rakentuvat hyvinvointipalvelut houkuttelevat kävijöitä muualta Suomesta aina
ulkomaille.
Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen tulevaisuuskuvan toteutumista ajaa lisääntyvä tietoisuus
luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista sekä tarve kehittää uusia metodeja hyvinvoinnin
parantamiseen. Alan kehittymistä edistää myös tietoisuus siitä, että luonnon aineettomat arvot ja
12
niille rakentuvat palvelut edesauttavat luonnon järjestelmien palautumiskyvystä huolehtimista. Ilman
sitä mitään luontoon ja luonnonvaroihin perustuvia elinkeinoja ei voi kestävästi kehittää.
Tulevaisuuskuvan toteutumista hidastaa etenkin se, jos sukupolvenvaihdokset eivät onnistu ja
yritystoiminnalle ei löydy jatkajia. Ala kaipaa myös markkinointiosaamisen vahvistamista. Keskeisiä
toimijoita tulevaisuuskuvan toteutumisen kannalta ovat Metsähallituksen luontopalvelut ja yritykset
sekä kunnat erityisesti kaavoituksen, toimintaympäristön ja yrittäjäyhteistyön kehittämisen
näkökulmista. Kansalaisjärjestöjen yrittäjäyhdistysten ja green care – toimijoiden lisäksi rahoittajat ja
oppilaitokset ovat tärkeitä alan kehittämisessä.
Kainuun glokaalin biotalouden visio vuoteen 20201
Hiili- ja öljytaloudesta on siirrytty biotalouteen. Kainuulaiset biotalouselinkeinot ovat kasvavia ja
kannattavia. Kainuun metsäenergiavolyymi on käytössä. Kainuu on energiayliomavarainen, eli tuonnin
ja viennin energiatase on reilusti positiivinen. Kainuussa tuotetaan biopolttoaineita liikenteeseen
(bioetanoli ja liikennebiokaasu) ja jakeluverkko on kattava. Bioenergiaa ja siihen liittyvää teknologiaa
viedään maakunnan ulkopuolelle. Turpeen tuotanto ja käyttö on samalla tasolla kuin 2010-luvulla.
Biojalostamoille on löytynyt investoijia. Kainuu on biojalostamisen ja bio-osaamisen keskittymä, jossa
on vahvaa biotalouden osa-alueiden osaamista, TKI -toimintaa sekä toimiva ja monipuolinen
biotalouden tutkimus- ja kehittämisympäristö. Biotalouden koulutus- ja tutkimustoiminta on vahvaa
kaikilla
koulutusasteilla
peruskouluissa,
toisella
asteella,
ammattikorkeakouluissa,
yliopistokeskuksessa ja aikuis- ja täydennyskoulutuksessa. Toimijat tekevät yhteistyötä ja Kainuussa
toimii lukuisia biotalouden isoja yrityksiä. Puuta käsittelevien prosessien (biojalostamot ja sahat)
sivuvirrat jalostetaan korkealuokkaisiksi vientituotteiksi. Biomassa jalostetaan niin pitkälle kuin
mahdollista. Logistiikka on yhteinen ja tukee biotalouden tuotteiden korkeaa laatua ja kilpailukykyä.
Biotalouden toimijoita on niin paljon, että syntyy kilpailua ja tehokkuutta.
Resurssitehokkaalle puurakentamiselle on paikallista kysyntää, paikallisia kohteita tehdään puusta.
On luotu elinkeinojen välisiä suljettuja tuotteiden ja palveluiden tuotantoalueita sekä biotalouskyliä,
joissa rakennukset on tehty puusta ja joissa käytetään ekosähköä ja bioenergiaa. Kestävän kehityksen
matkailualueet ja lähiruoka ovat kainuulaisia matkailuvaltteja. Kainuussa toimii useita puutalotehtaita,
jotka rakentavat sekä paikallisille että vientiin. Myös puurakentamisen konsepteja viedään ulkomaille.
Kaavaratkaisuilla ja julkisilla hankinnoilla on vauhditettu puurakentamista. Kainuulainen maatalous
on vahva ja edelleen kehittyvä elinkeino, joka tuottaa lähiruokaa ja ruokaa vientiin maakunnan
ulkopuolelle. Valtaosa Kainuun maatiloista on energian suhteen yliomavaraisia eli ne tuottavat
bioenergiaa riittävästi tuotantoprosessiensa pyörittämiseen ja myyvät bioenergiaa lähialueen
kotitalouksille, yrityksille ja sähköverkkoon. Maatilojen tuotannon sivuvirrat ovat merkittäviä
biojalosteiden raaka-aineita.
Luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen, vihreän hoivan ja luontomatkailun kysyntä on kasvanut
radikaalisti, kun yleinen tietoisuus luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on levinnyt.
Kainuussa kysyntään on onnistuttu vastaamaan. Alalla toimii paljon yrityksiä ja uusia syntyy, mikä
tukee merkittävästi maaseudun työllisyyttä. Useimmat 2010-luvulla toimintansa lopettaneet yrittäjät
1
Hyvinvoiva ja elinvoimainen Kainuu. Kainuu-ohjelma, lausuntokierros 14.4.2014
13
ovat löytäneet jatkajan, joista lukuisat ovat tulleet myös Kainuun ulkopuolelta. Puhdas ja maukas
kainuulainen vesi on vientituote.
Biotalouden kehittämisen erityistavoitteet2
Kainuulaisen biotalouden kehittämisessä biologisten luonnonvarojen hoidon ja käytön sekä
luonnonvaroista valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotannon osalta puu- ja metsävarojen
aineellista hyödyntämistä sekä metsien käyttöä palvelujen tuotantoon lisätään merkittävästi.
Paikallisille markkinoille ja vientiin suuntautuvan paikallisen jalostustoiminnan kasvaessa Kainuun
metsien vuosittaisia hakkuumääriä voidaan kasvattaa merkittävästi 2-3 miljoonaa kuutiota. Tämä
lisää myös biojalostamoista ja sahoista tulevia puun sivuvirtoja, joiden jalostamista korkealuokkaisiksi
tuotteiksi lisätään. Kainuun metsäenergiavolyymi on saatava kokonaisuudessaan käyttöön metsien
uudistumiskyky huomioiden. Metsänhoidon osaamisesta huolehtimalla varmistetaan metsien
hyvinvointi ja kasvu.
Puurakentamisen kulttuuria ja kysyntää vahvistetaan lisäämällä julkisten hankintojen ja
kaavaratkaisujen avulla puurakenteisten pien- ja kerrostalojen määrää. Kotimaisen kysynnän lisäksi
myös puutuoteteollisuuden viennin kehittäminen on välttämätöntä. Tavoitteena on, että Kainuussa
käynnistyy uusi sellutehdas ja biojalostamoita. Jätelain kiristyminen vuoden 2016 alussa estää
esimerkiksi orgaanisen jätteen kaatopaikkakäsittelyn. Muutosta hyödynnetään kehittämällä jätteistä
lämmön ja sähkön yhteistuotantoa sekä liikennebiokaasun tuotantoa.
Kestävien ja resurssiviisaiden tuotantoprosessien soveltamiseksi ja kehittämiseksi Kainuuseen
luodaan biojalostamisen ja bio-osaamisen keskittymä. Alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä
infrastruktuuria kehitetään niin, että biotalouden toimintaedellytykset maakunnassa turvataan.
Maakunnan tutkimus- ja kehitystoimijat sekä alueen koulutusorganisaatiot ovat tärkeitä kumppaneita
Kainuun
biotalouden
kehittämisessä.
Esimerkiksi
mittaustekniikan,
puurakentamisen,
peliteollisuuden ja hyvinvointialan osaaminen integroidaan biotalouden uusien tuotteiden ja
palveluiden luomiseen. Alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa on lisättävä merkittävästi ja
tuettava uusien kasvuyritysten syntymistä. Yritystoiminnan kannattavuus on perusedellytys ja
suurimpien biotalousyritysten toiminnan tulee pohjautua vientiin. Kokonaisuudessaan kainuulaisten
biotalouden tuotteiden, teknologian, osaamisen ja palvelujen vientiä pitää lisätä radikaalisti.
Markkinointi- ja vientiosaamista on vahvistettava, mutta toimijoilta edellytetään myös rohkeutta
lähteä myymään kainuulaista osaamista maailmalle.
Maakunnan ympäristö- ja ilmastopoliittisiin tavoitteisiin liittyen pyritään siihen, että Kainuu
saavuttaa liikenteen polttoaineita lukuun ottamatta energiaomavaraisuuden. Biomateriaalit
(biopolttoaineet ja biokaasu) pitää saada laajasti käyttöön myös liikenteen polttoaineissa ja niiden
jakeluverkko kattavaksi. Eloperäisten jätteiden kierrätyksessä ja hyötykäytössä Kainuusta kehitetään
edelläkävijämaakunta.
2
Kainuu-ohjelman luonnos, lausuntokierros 14.4.2014
14
4. Toimenpiteet ja yhteistyö
Tulevaisuuskuvien pohjalta laadittiin kullekin biotalouden osa-alueelle kehittämistoimenpiteitä, joista
muodostettiin strategisia kehittämislinjauksia tulevalle maakuntaohjelmakaudelle 2014–20173.
a) Laaditaan vuoden 2014 aikana Kainuun liiton koordinoimana Kainuun biotalousstrategia, joka
sisältää biotalouden toimijoiden, nykytilan ja kasvupotentiaalin kartoituksen, osa-alueiden
kehittämisen tavoitteet ja visiot, toimintaympäristön kehittämisen sekä Kainuun
biotalousinvestointi- ja rahoitussuunnitelman ja erityisesti suunnitelman Euroopan unionin
rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämisestä.
b) Käynnistetään vuoden 2014 aikana Kainuun liiton koordinoima Kainuun biotalousfoorumi, jossa
kehitetään biotalouden osa-alueita sekä niiden välistä yhteistyötä sekä seurataan ja tuetaan
Kainuun biotalousstrategian toteutumista.
c) Käynnistetään vuosien 2014–2015 aikana luontoon perustuvien hyvinvointipalvelujen
kehittämisen toimenpidekokonaisuus ja vahvistetaan alan toimijoiden yhteistyötä Kainuun liiton
koordinoimana
d) Materiaalivirtoja kehitetään niin, että yrityksen prosessissa syntynyt sivutuote olisi seuraavan
yrityksen raaka-aine. Luodaan suljettuja kiertoja muodostavia biotalouden toimialojen välisiä
liiketoimintaverkostoja, joissa toisten prosessien sivutuotteet ja jätteet ovat toisten
tuotantoprosessien raaka-aineita.
e) Käynnistetään kainuulaisia vapaa-ajan asutuksen ja pysyvän asutuksen biotalouskyliä, jotka
perustuvat biotalouden tuotteille ja palveluille (puurakentaminen, bioenergia, lähiruoka, vihreä
hoiva jne.)
f) Biotalouden tuotteiden ja raaka-aineiden logistiikkaa (mm. metsätiet ja terminaalit) kehitetään
sellaiseksi, että se pienentää sijaintihaittaa, alentaa kustannuksia sekä tukee alan tuotteiden
kilpailukykyä ja korkeaa laatua.
g) Julkisia hankintoja kehitetään ja hyödynnetään biotalouden vahvistamisessa (lähienergia,
lähiruoka, puurakentaminen jne.) Tavoitteen on, että kaikki julkinen uudisrakentaminen tehdään
puusta. Nämä kainuulaiset uudisrakennukset toimivat samalla puurakentamisen vientiä tukevina
referenssikohteina.
Biotalouden toimijoiden yhteistyötä Kainuussa jatketaan toteuttamalla selvitys biotalouden
toimijakentästä, biotalouden aluetalousvaikutuksista ja raaka-aineresurssipohjasta. Selvitys valmistuu
marraskuun 2014 loppuun mennessä. Selvitystä varten kootaan biotalouden eri osa-alueiden
edustajista ohjausryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja tukea selvitystyötä. Tarkoitus on, että
ohjausryhmä muodostaa biotalouden yhteistyötä koordinoivan ryhmän rungon jatkossa. Biotalouden
asiantuntijaryhmä toimii myös Kainuun biotalousstrategian laatimisesta vastaavana työryhmänä.
Tavoitteena on, että osana biotalouden toimialafoorumitoimintaa biotalouden eri toimijat
kokoontuisivat jatkossa 1-2 kertaa vuodessa käsittelemään alan erityisteemoja.
3
Kainuu-ohjelman luonnos, lausuntokierros 14.4.2014
15
LÄHTEET
Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia.
https://www.tem.fi/files/39756/TEM_Biotal.pdf
Biotalous.fi. Biotalouden nykytila-analyysi, työpajan tulokset, saatavilla osoitteesta
http://www.slideshare.net/Biotalous/biotalouden-nykytilaanalyysi-tyopajan-tulokset (viitattu
14.4.2014)
Kainuu-ohjelman luonnos, lausuntokierros 14.4.2014.
http://kuiskintaa.fi/wp-content/uploads/2014/02/Hyvinvoiva-ja-elinvoimainen-Kainuu1.pdf
Kainuun ympäristöohjelma 2020. Tarja Laatikainen. Kainuun liitto. 2013. Saatavilla osoitteesta
http://kuiskintaa.fi/wp-content/uploads/2014/02/kainuun_ymparistoohjelma_20201.pdf
Kainuun ilmastostrategia 2020. Kainuun maakunta – kuntayhtymä. 2011, B:26. Saatavilla osoitteesta
http://kuiskintaa.fi/wp-content/uploads/2014/02/ilmastostrategia_2020_2510_pieni.pdf
LIITTEET
LIITE 1. Osallistujaluettelo
Arffman Mika
Haataja Jyrki
Heikkinen Esa
Heikkinen Pekka
Härkönen Kerttu
Karjalainen Timo
Karppinen Paula
Kemppainen Seija
Komulainen Jari
Korhonen Anita
Käsmä Jouko
Laajala Pasi
Lipponen Marko
Loukasmäki Pasi
Moilanen Pekka
Mulari Eeva-Liisa
Mäkinen Jussi
Määttä Juha
Nivakoski Markku
Oikari Risto
Peltola Matti
Piirainen Eero
Pyykkönen Juhani
Aluekehityssäätiö
Metsäkeskus
Pro Agria
MTT Sotkamo
Metsähallitus
Kajaanin yliopistokeskus
Kainuun liitto
Kainuun liitto
Kainuun Etu Oy
Annosol Oy
Kajaanin yliopistokeskus
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Measurepolis development Oy
Kainuun ELY-keskus
Metsäkeskus
Kainuun ammattiopisto
Measurepolis development Oy
Kainuun ELY-keskus
Kainuun Etu Oy
CEMIS
Metsäkeskus
Ekokymppi
Metsäkeskus
16
Rahko Heikki
Rautiainen Merja
Ritvanen Unto
Räty Jarkko
Tolonen Arto
Torvinen Jarmo
Turunen Tatu
Valtanen Eila
Virkkunen Elina
Virtanen Vesa
Österberg Petri
Metsänhoitoyhdistys
Measurepolis development Oy
Kainuun ELY-keskus
Kajaanin yliopistokeskus
Metsähallitus
Renforsin ranta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Kuhmon kaupunki
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
CEMIS-Oulu
Measurepolis development Oy
LIITE 2. Nykytilan analyysit
BIOKAASU
VAHVUUDET
Biovarannot, metsät, peltobiomassat, elintarvikeketjujen
jätteet
Tutkimuskenttä on vahva
Synergiaetu : mm. jätteiden käsittely, mutta kytköksiä myös
muuhun energian tuotantoon
Hyvä ympäristönsuojelun teknologian taso - tietämystä on,
tietotaito ja verkoston kunnossa
Osaaminen: tutkimukset, verkostot, yrittäjät, edelläkävijät,
monipuolista osaamista biokaasun suhteen
Hajautettu energian tuotanto
Kierrätyksen hyödyntäminen, energiajätetuotanto
Joustava koulutusjärjestelmä, tulevat nuoret, uudet
näkökulmat
Yhteinen tahtotila: Biokaasuala on järkevä toimiala
Poliittinen tahtotila: Vahvasti biotalouden ja biokaasun
puolella,
Mm. liikennepolttoaineet ja muu energia
Yritykset ja investoinnit 2 toimivaa biokaasulaitosta
Esimerkin voima: innovaattorit ja propellipäät
Hanke- ja tutkimusrahoitusmahdollisuudet: Vähähiilisyys on
ohjelmakauden teema
Biotalouden kärki: biokaasu
HEIKKOUDET
Muutosvastarinta
Pienet resurssit rahoituspuolella
Vanhakantainen ajattelu: Näin on tehty aina
ennenkin
Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta
Investointiympäristön houkuttelemattomuus
(maatilat mutta myös maakunnan ulkopuoliset
toimijat)
Tietoisuuden puute suuren yleisön parissa
Ympäristöriskit: räjähtävä kaasu
Hajuhaitat, myös epätietoisuutta asiasta?
Investoinnit kalliita
Ylisääntely, ala ei etene, mm. Evira sääntelee,
sähköverkko, tariffit
Ei ole riittävät massakertymät: jäte
Raaka-aineen ja tuotteiden kuljetusongelmat
MAHDOLLISUUDET
Pystytään kierrättämään ravinteita ja hiiltä
Raaka-aineet: jäte, peltobiomassa, nautakarjatiloja,
vesiekosysteemit, rehevöitymisilmiö
Lukuisa joukko ongelmia, jotka olisivat ratkaistavissa
biokaasu avulla
Huipputeknologian kopioiminen
Hyödyntämätön potentiaali
Esimerkkinä toimiminen, pilotit
Yhteiskunnan pienellä panostuksella lisää biokaasulaitoksia
esim. maatiloille
UHAT
Korkeat maksut syövät kannattavuutta:
Vastaanottomaksut
Eettiset kysymykset: saako käyttää raaka-ainetta,
joka kelpaisi esim. eläinten ravinnoksi -> onko
pois ruoan tuotannosta
Politiikan poukkoilu: esim. verotus?
jäykkä ja estävä lainsäädäntö
Riittämätön rohkeus investoinneissa
Ulkopuoliset hyötyvät, jos ei ole paikallista
käsittelylaitosta
17
Tulevan rahoituskauden mahdollisuudet: Vähähiilisyys
Uudet työpaikat: logistiikka, lopputuotteiden levitys,
liikennepolttoainekäyttö, autojen muuttaminen biokaasun
käyttöön + huolto,
Energia, hajautus tuo mahdollisuuksia ja huoltovarmuutta
Nopeus, ketteryys, joustavuus etenkin koulutuksessa
Omavaraisuus kaikilla tasoilla: kestävän kehityksen
maakunta
Vaikutukset kotitalouksille
Pellot, metsät, suljettu ravinne- ja energiakierto
Tuotanto voi olla hajautettua ja keskitettyä
Biotaloutta koskevat säädökset hankintalainsäädännössä
Tahtotilan ja yhteistyön puute (= myös
mahdollisuus)
Epäterve kilpailu myös tukipolitiikassa
Rahan puute
Ravintoketjuun voi kulkeutua jotain, mikä ei
sinne kuulu. Pidetään ravintoketju puhtaana.
BIOJALOSTEET
VAHVUUDET
Biovarannot
Biotekninen osaaminen
Elintarvikepuolen jalostus
Ympäristövastuullisuus ja käytännöt
Koulutuksen tarpeellisuuden tiedostaminen
Infra, esim. UPM perinteet
Insinöörikoulutuksen pitkät perinteet
Biojalosteet kustannustehokkaasti vietävissä
maakunnan ulkopuolelle (hyviä vientituotteita)
HEIKKOUDET
Osaaminen kapea-alaista
Veturiyrityksiä vähän
Koulutusmahdollisuudet
Lainsäädännön ja tukipolitiikan poukkoilevuus
Rohkeuden puute
MAHDOLLISUUDET
Verkostoituminen
Olemassaoleva infra
Muuntokoulutukset
Yhteydet korkea-asteen koulutukseen
Alan tiekartan laatiminen
Globaali resurssiniukkuus
Paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen
Pienen koon ketteryys ja pilotointi
Kehittämisrahojen hyödyntäminen
Tutkimuksen ja elinkeinojen kohtaaminen
Sivuvirtojen hyödyntäminen
UHAT
Kiistely biomassojen kestävyydestä (EU)
Investointipäätökset muualle
Asenteet
Väestön väheneminen
Riittämätön rohkeus tehdä päätöksiä
BIOENERGIA
VAHVUUDET
Monipuoliset, laajat ja jatkuvasti uusiutuvat biovarannot
(metsät vesi, turvalliset ja jäljitettävät ravintoketjut)
Vahva osaamispohja ja osaamisen taso
Ammattitaitoinen yrittäjäkunta
Olemassa oleva infrastruktuuri
18
HEIKKOUDET
Kysyntää liian vähän
Korkea kustannustaso
Biotalousinvestointien epävarma kannattavuus
Toimeenpanon hitaus (julkinen sektori)
Ei huomioida riittävästi aluetaloudellisia
vaikutuksia
Ei riskinottokykyä ja menestysnälkää
Kainuun sijainti
Lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta
MAHDOLLISUUDET
Globaali resurssiniukkuus, vihreä kuluttajamuutos
Biokapasiteetissa potentiaalia kasvattaa kestävää käyttöä
edelleen
Paikallisten ja alueellisten vahvuuksien ja voimavarojen
hyödyntäminen
Energiantuotannon kääntäminen biopainotteiseksi ja
riippumattomuus tuontienergiasta (EU tavoitteet)
Uusi energiaa tarvitseva teollisuus
Osaamisen ja teknologian vienti
Verkostot
Bioenergia-teknologian vienti
UHAT
Kiistely biomassojen kestävyydestä
Kapea-alainen ajattelu
Ristiriitaiset sektoripolitiikat
Politiikan poukkoilu
Kotimarkkinoiden pienuus
Kilpailijat ovat nopeampia ja valtaavat markkinat
ennen meitä
Uudet ydinvoimalat
PUUTUOTETEOLLISUUS
VAHVUUDET
puutuoteteollisuus luo energiavarantoa
energiatehokkuus teräkseen ja betoniin
puutuotteiden hiilineutraalius
puumateriaalien edut rakentamisessa (ilmanvaihto,
akustiikka)
toimiva puuketju
tervaosaaminen
Kuhmon Woodpolis - laajat verkostot ja puuteollisuuden
osaaminen
Rakennusalaan liittyvä koulutus: KAO ja Kajaanin AMK
Mittaustekniikka sekä pelit ja simulaattorit osaaminen, joita
voidaan hyödyntää puuteollisuuden t&k&i -toiminnassa
HEIKKOUDET
lyhytnäköinen ja sektoroitunut toiminta
tuotekehitys puuttuu
puurakentamisen osaamisen taso ja koulutus
riittävän ison yrityskannan puute
sinnikkyyden puute, liiallinen vaatimattomuus
puurakentamisen heikko imago
massiivipuuta ei hyödynnetä osana rakentamista
markkinointi- ja myyntiosaaminen
vientiosaaminen
maantieteellinen sijainti, kaukana
myyntimarkkinoista
korkea kustannustaso ja huono kannattavuus
heikko kyky kaupallistaa innovaatioita
menestyneitä yrityksiä ei ole riittävästi
heikko kyky kaupallistaa innovaatioita
pk-yritysten pienet resurssit
kehittämistä siinä, että metsästä otetaan
valikoivasti
MAHDOLLISUUDET
Globaali resurssiniukkuus, ilmastonmuutos ja
kuluttajamuutos kysyntää
Puutuoteteollisuuden laajentaminen talorakentamisesta
(esim. rakenteet, sillat, piharakentaminen)
Öljypohjaisten muovituotteiden korvaaminen biomassalla
Puurakentaminen trendikkyyys
Uudet puutuotteet (ajoneuvoteollisuus, puukomposiitit,
massiivipuista tuulimyllyjä, polkupyöriä, puiset
silmälasisangat)
Tutkimustoiminnan suuntaaminen uusiin käyttökohteisiin
Isoihin volyymihankkeisiin mukaan pääseminen
Vientimahdollisuudet, keveää, helppo viedä
Huonekaluteollisuus, iso business maailmalla, design –
tuotteet
Venäjän markkinat, maun ymmärtäminen
UHAT
Kainuun väestömäärän pienuus
Jäädään jälkeen kehityksessä
Ei menestytä kilpailussa muiden kanssa
19
Paikallisten kysynnän lisääminen hankintaosaamista
vahvistamalla
Ulkomaisten kuljetusten verotus – auttaisi kilpailukykyä
Ekologisten luksustuotteiden kehittäminen
Markkinoinnilla tietoisuutta kainuulaisesta osaamisesta ja
resursseista
LUONTOON PERUSTUVAT HYVINVOINTIPALVELUT
VAHVUUDET
Laaja ja monipuolinen luonnonympäristö
Luontoinfrastruktuurin hyvä taso (retkeilyreitistöt – ja
rakenteet, metsätiet)
Luontoyrittäjiä löytyy, yhteistyö matkailualan yritysten
kanssa toimii
Kainuulaiset osaavat vielä liikkua luonnossa
HEIKKOUDET
Olemassa olevien palvelujen näkymättömyys
Tietoisuus luonnossa liikkumisen ja olemisen
terveys- ja hyvinvointivaikutuksista ei vielä laajaa
Alan onnistumisista ja hyvistä käytännöistä ei
jaeta tietoa
Eri toimijat, sote, kunnat, valtio, maakuntaliitto,
kolmas sektori (yhdistykset), saatava lisäämään
yhteistyötä
Erityisryhmät ja eniten terveys- ja
hyvinvointivaikutuksia kaipaavien on usein
vaikea ilman apua päästä luontoon (ei ole
palvelujen tarjoajia – mahdollisuuksia
yrittäjyyteen / vapaaehtoistoimintaan)
Ei osata hyödyntää muualla kehitettyjä
toimintamalleja Kainuussa
MAHDOLLISUUDET
Olemassa olevan infrastruktuurin, kohteiden ja alueiden
hyödyntäminen
Lähiluontokohteiden herättäminen uudelleen paikallisten
asukkaiden virkistymis- sekä luontomatkailukohteina
Kasvava tietoisuus luonnon hyvinvointi- ja
terveysvaikutuksista
Palvelujen kansainvälinen markkinointi netin kautta
nopeaa
Oulujärvi, Ärjä ym. luontokohteet, lähiluontokohteet
UHAT
Jatkajien puute monissa alan yrityksissä
Nuorten yrittäjien saaminen syrjässä sijaitseviin
luontomatkailuyrityksiin on vaikeaa, jos alueen
peruspalvelut ja infra eivät ole kunnossa.
LIITE 2. Merkityspuut
Uusiutuvan energian osuus kasvaa
20
Fossiilisten polttoaineiden käyttö
vähenee
Energiaomavaraisuus kasvaa
Metsäenergian kysyntä kasvaa
Vienti kasvaa
Täydentävät (aurinko, tuuli jne.)
energiamuodot lisääntyvät
Teknologia kehittyy
Aluetalous paranee
Hyvinvointi paranee
Väestö kasvaa Kainuussa
Työvoimapula?
Paikalliset hajautetut ratkaisut
Energiaomavaraisuus kasvaa
Enemmän pienempiä
tuotantoyksiköitä
Liiketoiminta kasvaa
Huoltovarmuus kasvaa
Menetelmät, logistiikat kehittyvät
Teknologia kehittyy
Erilaisten tekniikoiden tarve
kasvaa
Yrittäjyys kasvaa
Hillitsee väestön keskittymistä
Elävä maaseutu
Uusiutuvien energialähteiden tehokkaampi hyödyntäminen
Aluetalous paranee
Työllisyys
Hyvinvointi
Väkimäärä kasvaa Kainuussa?
Työvoimapula?
Uusiutuvan energian volyymit
kasvavat
Vienti kasvaa
Metsätalouden kannattavuus
lisääntyy
Metsäenergian profiilin nousu
Biojalostamo investointi
Hankintalogistiikka paranee
Teknologian käyttö lisääntyy
Osaaminen vahvistuu
Biopolttoaineiden uudet
käyttökohteet
Kainuulaisten energialähteiden korostuminen
Turpeen hyödyntäminen
Puun hyödyntäminen
Karjan lanta
Peltobiomassa
Puhdistamo liete
Biojäte (kotitaloudet, kaupat,
Ei kovin tärkeä, biokaasu raakaaine lannan joukossa kuivikkeena
Lannoitteet ja maanparannusaineet
Polttoaine (lämpö, sähkö, liikenne)
Hiilidioksidi (suojakaasu,
21
Metaani (biokaasu, neste)
Infrastruktuuri
Synteettinen metaani
teollisuus)
Kaatopaikat
kasvutekijä)
Tuotekehitys ja tutkimus
Innovaatiot
Teknologian kehitys
Koulutus
Yritystoiminta
Logistiikka
Nesteytetyt kaasut
Muut, vaihtoehtoiset
fermentointituotteet
Geoterminen energia
Aurinkoenergia
Vesivoima
Tuulivoima
Vety
Kansainvälinen
tuotanto/markkinointi
Hajautettu tuotantojärjestelmä
Huoltovarmuus
Globaali väestökehitys
Väestö vähenee Kainuussa
Oma kulutus pienenee
Työllisyysaste nousee
Kokonais-BTK summana muuttuu
BKT kasvaa
BKT pienenee
Kysyntä
kasvaa
ulkopuolella
Kainuun
Fossiilisten polttoaineiden loppuminen
Lainsäädäntö & poliittiset
päätökset, päästökauppa
Satsaukset uuteen teknologiaan
Ihmisten asenteisiin ja
arvomaailmaan liittyvät ilmiöt
Globaalit ajurit, halutaan katkaista
riippuvuus
Kannattavuus paranee
TKI- panokset kasvavat
Puun käyttö lisääntyy
Metsäbiomassa = Kainuun
mahdollisuus
Taloudelliset intressit,
geopolitiikka
Vanhojen rakenteiden purkaminen
Resurssiniukkuus
Puhdas vesi,
Kainuussa on vettä
Vesiosaamisen
kehittäminen
22
Puhdistus
Mittaaminen
tulevaisuuden öljy
Metsä
Kainuussa on metsää
Käyttö
Kierrätys
Vesibisnes, uudet tuotteet
vientiin, smart water
Woodpolis, mitä kaikkea
puusta voi tehdä
Metsäosaamisen
jalostaminen, on mutta
pitää jalostaa uuteen
muotoon
Sivuvirrat, biojalostamot
Metsänhoidon tehostaminen,
green care
Mineraalit ja metallit
Kainuussa on
mineraaleja
Elintarvikkeet
Raaka-aineita Kainuussa,
mahdollisuus kasvattaa
tuotantoa
Maataloustuet tulevat
vähenemään
Lupaprosessit,
ympäristölainsäädäntö
estää
hyödyntämistä,
liiketoiminnan riskit
Suhdanneriippuvaista,
vaikuttaa kysyntään
High value – tuotteiden
kehittäminen, esim.
marjoista
Kysyntää
ympäristöteknologian
kehittämiselle, asiantuntijoille
jne.
Tarve Pk-yrityksille, jotka
erikoistuvat ja jalostavat
Talouden globalisaatio syvenee
Riippuvuus kv-markkinoista
syvenee
Kilpailu kovenee
Taloudellisen kilpailun kriteerit
muuttuvat
Talouden sääntely heikkenee
Rakentamisen sääntely tiukkenee
Tuotantokustannukset kasvavat
Kv muutokset vaikuttavat nopeasti
Alan markkinoita rajautuu pois
Avaa uusia markkinoita
kainuulaisille ratkaisuille
Talouden taantuma tulee muualta
Kysyntä, nousu tulee muualta
Finanssitalous vaikuttaa
reaalitalouteen
Etätyö lisääntyy
Ajattelumallien muutos,
virtuaaliteknologia
Peliteknologia
Ilmastonmuutos
23
Ympäristötietoisuus vaikuttaa
valintoihin
Pk-yritykset vaikeuksissa
Uusia teknologia, ratkaisuja ja
yrityksiä, työpaikkoja
Talouden syklit syvenee ja
nopeutuu
Puuta kasvaa enemmän,
nopeammin
Uudet lajit Kainuuseen
Kuljetuksiin vaikutuksia
Vaikutus puurakentamisen
volyymiin
Muuttoliike
Metsän korjuu vaikeutuu, ei jäädy
Fossiilisia korvaavia tuotteita
Puun laatu huononee, metsänhoito
vaikeutuu
Uusia lajeja jalostukseen
Tuholaisten määrä kasvaa
Kuljetuskustannukset kasvavat
Vaikeutuu, tulleja ym.
Uudet reitit (koillisväylä, Aasian
vienti)
Kysyntä kasvaa (energiatehokas
ekologinen)
Ilmastopakolaisia Kainuuseen
Raaka-aineen saanti vaikeutuu
Erityistekniikan kysyntä kasvaa
Syntyy tuotantolaitoksia (isoja &
Pk-yrityksiä)
Viedään raaka-aineita muualle
Tuotteita ja palveluja paikalliseen
kysyntään
Talouden ja yhteiskunnan
rakenteet muuttuvat
24
Puurakentamisen kysyntä kasvaa
Kehittämistoiminta + tuotantoa
Työllisyys, väestö kasvaa
Tuloja aluetalouteen