L I I K A S T E N S U K U S E U R A RY: N JÄ S E N L E H T I 2 / 2 0 1 2
Maarit Tillman – Vuoden 2012 Liikanen s.5t4BBOB-JJLBOFONVTJLBBMJUÊIUFOÊs.6
t4VLVLPLPVTLVVMVNJTFU3JJIJNÊFMUÊs.8t.BBSFU0MMJMBIBMMJUVLTFFOs.101PTUJB
:IEZTWBMMPJTUBs. 11t,PSUUJQSPKFLUJs.13t1JFLTÊNÊFO1VVNBMBOKB+VWBO
-JJLBTJBs.14t)JTUPSJBB0VMVOIBVUBVTNBBMUBs.16t.FSLLJQÊJWJÊs.19
2
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
KYLLÄ KELPAA
Aika rientää vinhaa vauhtia. Äsken
alkanut uusi vuosi 2012 on sekin melkein lopussa. Tämä merkitsee, että
USA sai entisen presidentin ja jälleen
on tehtävä Liikaslinkkikin. Aina on
pientä jännitystä ilmassa, sillä en
muista, mitä juttuja on valmiina tallennettuna tätä numeroa varten. Sitten
helpottaa, kun huomaan, että materiaali taitaa riittää. Ihmettelen vain sitä,
että syntyneitä on tavallista vähemmän
ja vihittyjäkään ei ole yhtään. Voiko
tämä olla totta? Miksi emme saa perhe- eikä muitakaan uutisia toimitukseen? Positiivista on todeta, että yhtään jäsentä ei ole poistunut joukostamme ikuiseen uneen. Vanhennutaan
kaikki taas yhdellä vuodella ja vanhimmalla niitä vuosia alkaa olla kasassa 100. Hän on nainen, kuten muistamme. Katsopa sivu 19.
Ilmeisesti naisten pitkään ikään vaikuttaa totuus, että Suomi on naisille
toiseksi paras maa maailmassa, jos
uskomme Maailman talousfoorumia.
Varmaankin siihen vaikuttaa myös se,
että Suomi on maailman vakain maa
maailmassa. Somalia on ykkönen
häntäpäästä lukien, jos luotamme
yhdysvaltalaista ajatushautomoa Fund
for Peace. Mielellään minä ainakin
uskon, että maamme on todella hyvä.
Parannettavaakin tietysti löytyy, joten
puuhaa riittää vielä.
Sukuseuran vuosi on mennyt melko
mukavasti. Pitkään jatkunut jäsenmäärän kasvu jatkui, mutta välillä ehdin jo
pelätä, ettei näin kävisi, sillä muutama
erosi ja kaksi erotettiin. Jäsenmaksut
olivat jääneet maksamatta ja sellainen
ei meillä käy. Jäseniä on nyt jo 290 eli
on todennäköistä, että saavutamme
uuden sataluvun parin vuoden kuluessa. Moni pappi saattaisi olla kateellinen, jos tietäisi, miten meillä jäsenmäärä kasvaa eikä pienene.
Tämän vuoden jäsenmaksuja on tullut
22.10. mennessä entisen malliin eli
taas osa ei ole maksanut eräpäivään
mennessä. Siksi joudumme jälleen
lisätöihin ja karhuamaan, kun emme
haluaisi ensi kesän kokouksessa erottaa kymmeniä…/ Vajausta on noin
450 euroa eli mitä tehdään, jos tätä ei
saadakaan perityksi? Tapahtuu romahdus ja ilo jää lyhyeksi. Jätetäänkö
seuraava Liikaslinkki painamatta
rahan puutteessa?
Sukututkimus jatkui vilkkaana ja
kaikkea kivaa löytyi. Kävi mm ilmi,
että kaikkien tuntema Teija Sopanen
on hänkin Liikasia ja kuuluu Mikkelin
Asilan haaraan. Yritämme mahduttaa
hänestä jutun seuraavaan lehteen.
Korttiprojekti eteni finaaliin eli Riihimäellä kortit olivat jo myynnissä.
Lipusta ja viiristä on saatu ensimmäiset luonnokset ja myös ne nähtiin
Riihimäellä.
Edellisen Liikaslinkin ilmestymisen
jälkeen saimme tälle hengentuotteellemme virallisen ISSN- numeron.
Laitan saadun sähköpostikirjeen toisaalle tässä lehdessä, niin ymmärrätte,
mistä on kysymys. Numerot ovat
ISSN-L 2243-3767
ISSN 2243-3767 (Painettu)
ISSN 2243-3775 (Verkkojulkaisu)
Kesällä opin myös sen, että painotalo
toimittaa kuusi Liikaslinkkiä jokaisesta painoksesta vapaakappaleina Kansalliskirjastoon, joten siellä ne ovat
nyt sitten kaikkien ihasteltavana ja
hyvä niin.
Vuoden loppuessa kiitän vanhaa perinnettäni noudattaen kaikkia jäseniä
ja erityisesti eri tehtävissä toimineita
kivasti sujuneesta vuodesta ja saamastani tuesta. Toivotan teille ja läheisillenne
Rauhallista Joulua
ja
Onnellista Uutta Vuotta 2013.
Itse olen joulu- ja tammikuun Las
Palmasissa, missä 6.12. minulla on ilo
ja kunnia esiintyä juhlapuhujana Suomikerhon itsenäisyyspäivän juhlassa.
Viime vuonna osanottajia oli ollut 340
henkilöä.
Harri Liikanen
LIIKASLINKKI
Liikasten sukuseura ry:n jäsenlehti
Päätoimittaja Harri Liikanen
Ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Painos 270 kpl.
ISSN-L 2243-3767
ISSN 2243-3767 (Painettu)
ISSN 2243-3775 (Verkkojulkaisu)
Painopaikka Multiprint Oy, Vantaa
Kansikuvassa Miss Kokkola 2012 Amanda Haapaniemi. Kirjoitus sivulla 7.
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
3
Ullan isoäiti. Nimiäiset pidettiin 17.6
Ullan vanhempien luona Lopen Läyliäisissä.
KUOLLEITA
Anja Kaarina Hämäläinen
o.s. Liikanen
s. 23.7.1938 Sortavala
k. 10.7.2012 Espoo
Kangasniemen sukuhaara
SYNTYNYT
Nuutti Liikanen
Viime numerossa kerroimme uutisen
Nuutti Liikasen syntymästä. Kuva ei
silloin tullut mukaan, mutta korjataan
asia nyt.
18.8.2012 syntyi Mia ja Tuomas
Lampiselle esikoistyttö. Strategiset
mitat olivat 53 cm ja 4190 g. Nimekseen hän sai 6.10. kasteessa
Oona Elli Eveliina Lampinen.
Hänet kastoi pastori Lassi Peurakoski Nokian kirkossa ja kasteen
jälkeen kahviteltiin kotona lähipiirin kesken. Oona kasvaa kovaa
vauhtia ja "juttelee" jo paljon. Hän
on seurallinen ja ihana vauva,
paljastaa äiti. Mian vanhemmat
ovat Pekka ja Mirja Liikanen,
joten Kangasniemen haarasta on
kyse.
Kerroimme myös, että Kimmo ja Ulla
Heleniukselle oli syntynyt tyttö. Nyt
tiedämme myös jo hänen nimensäkin.
Hänestä tehtiin Emilia Siiri Loviisa.
Siiri oli Kimmon isoäiti ja Loviisa
Emilia Siiri Loviisa Helenius
Oona Elli Eveliina Lampinen
Onnea äideille, onnea isille ja onnea pienille perheenlisille.
4
KEVÄÄN 2012 YLIOPPILAAT
ESPOO
Pohjois-Tapiolan lukio
Liikanen Asarias Lauri Olavi
Kangasniemen sukuhaara
HELSINKI
Ressun lukio
Ukonaho Satu Susanna
KEMPELE
Kempeleen lukio
Liikanen Niko Tapio
KOTKA
Karhulan lukio
Liikanen Henri Hiski Johannes
Kotkan lyseon lukio
Liikanen Joonas Viljam
LAPPEENRANTA
Itä-Suomen suomalais-venäläisen
koulun lukio
Liikanen Helmi Ella Indigo
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
Ravintola-apulainen Erja Suora,
JYVÄSKYLÄ
Kangasniemen sukuhaara
Lämpimästi tervetuloa sukuseuraan.
Nyt meitä on jo 290.
NIMITYKSIÄ
Markku Tuominen on nimitetty
1.7.2012 lukien Keski-Uudenmaan
poliisilaitoksen rikosylikomisarioksi.
Hänen tehtävänään on rikostutkintayksikön johtaminen. Toiminta-alueella
asuu 222000 asukasta ja rikostorjuntayksikössä toimii sata poliisia. Virkaa
haki yksitoista henkilöä. Markku on
työskennellyt poliisina jo 36 vuotta ja
kuuluu Kangasniemen sukuhaaraan
avioliiton kautta. Puoliso on Aino
Tuominen ja Ainon äiti oli Kerttu
Kokkoniemi o.s. Liikanen.
MARKKU ROSSI KIITTÄÄ
UUSIA JÄSENIÄ
Maanviljelijä Heimo Häkkinen,
KANGASNIEMI
Kangasniemen sukuhaara
Markku Rossi kiitti 25.4.2012 johdosta runomuodossa.
Stuertti Timo Koljonen, ESPOO
Ristiinan sukuhaara
Kuljetustenjärjestelijä Sari Laamanen, KÄRKÖLÄ
Ristiinan sukuhaara
Markku selostuspuuhissa
Erämessuilla.
Kuva Aino Tuomiselta.
Lähde: Aamuposti
Sairaanhoitaja, filosofian maisteri Jata
Salonen, HELSINKI
Mikkelin sukuhaara
Streamteam tuottaa mm. Toto TV:tä,
mutta toki muutakin. Erikoisalana ovat
live-tuotannot Internetiin (webcasting)
sekä kuvatuotannot televisioon. Toimipaikka on Oulussa Äimäraution
raviradalla. http://www.streamteam.fi/
Onnittelemme Markkua ja Annaa
nimitysten johdosta ja toivotamme
menestystä uusissa tehtävissä.
Onnittelemme uusia valkolakkisia ja
toivotamme onnea ja menestystä jatko-opinnoissa.
Ompelija Helena Nurmi, LOPPI
Kuusamon sukuhaara
Medianomi AMK Anna Tilus on
nimitetty tuotantoassistentiksi Streamteam Nordic Oy:lle. Anna valittiin 200
hakijan joukosta ja hän aloittaa työt
joulukuun 17. päivänä 2012.
Annan äiti on Sirpa Tilus, o.s. Liikanen. Kangasniemen sukuhaara.
OULUNSALO
Oulunsalon lukio
Liikanen Joonas Mikael
Keittiömestari Anja Liikanen,
JYVÄSKYLÄ
Kangasniemen sukuhaara
Anna helikopterissa
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
5
MAARIT TILLMAN – VUODEN 2012 LIIKANEN
Sukukokouksessa
Riihimäellä
paljastettiin Vuoden 2012 Liikasen
nimi. Hallitus oli päätynyt valinnassa yksimielisesti Maarit Tillmaniin eli hallituksemme sihteeriin
ja sukututkijaan.
Hänestä oli henkilöesittely Liikaslinkissä 1/2007, kun hänestä tehtiin sihteeri. Tässä on nyt tuore
versio Maaritin itsensä kertomana.
Synnyin Kemin maalaiskunnassa
kuopukseksi maanviljelijäperheeseen,
jossa minua kaitsivat ja koulivat peräpohjalaisisä, karjalaisäiti ja neljä velipoikaa. Tuntuu kuin olisin ihan vastikään, viime kesänä tai niillä main,
jättänyt perunat porisemaan kattilaan
ja juossut rantaan pulahtaakseni hetkeksi viileään Kemijokeen. Täytyy
siitä kuitenkin olla jo liki puoli vuosisataa, koska muutin jokivarresta pääkaupunkiin yli 35 vuotta sitten. Perunat saivat muuten tuona kesäisenä
päivänä porista kattilassa hieman
kauemmin kuin oli tarkoitus, sillä kun
palasin uintiretkeltäni, vesi oli karannut kattilasta tietymättömiin ja perunat
olivat rutistuneet syömiskelvottomiksi.
Lapsuus kului pienellä maatilalla, jolle
äiti hankki lisätienestejä myymällä
perunoita ja muita maan antimia torilla. Kesät olivat työntäyteisiä, mutta
syksyn saapuminen tarkoitti lomaa:
alkoi koulu eikä tarvinnut enää raataa
kasvimailla! Kun suhtautuminen opintien tallaamiseen oli alusta pitäen näin
valoisa, ei liene ihme, etten opiskelusta ihan vähällä luopunutkaan. Ylioppilaaksi tulon jälkeen opiskelin kaikkiaan seitsemän vuotta Helsingin kauppakorkeakoulussa, pääaineenani kansantaloustiedettä ja siinä sivussa esimerkiksi markkinointia, tilastotiedettä
ja useitakin vieraita kieliä. Olin vähitellen huomannut, etten sittenkään
halunnut taloustutkijaksi niin kuin olin
opintojen alussa luullut, mutta koska
sisu ei antanut periksi, valmistua piti.
Sen jälkeen annoin vallan mielihaluilleni ja lähdin opiskelemaan kääntämistä Turun yliopistoon. Viivyin siellä
neljä vuotta, mutta tutkinto jäi kesken,
sillä koin yhtäkkiä tarpeelliseksi palata
pääkaupunkiseudulle ja mennä erään
monikansallisen tietokonealan yrityksen palvelukseen. Olin tehnyt käännöksiä sivutöikseni siitä pitäen, kun
muutin Turkuun, mutta kuuden vuoden atk-rupeaman jälkeen minussa
heräsi halu heittäytyä täyspäiväiseksi
freelance-kääntäjäksi. Sillä tiellä olen
nyt ollut parikymmentä vuotta ja taidan olla vastakin. Olen tehnyt urani
aikana monenmoisia käännöksiä eri
alojen teknisistä teksteistä esitteisiin,
virallisiin todistuskäännöksiin, kirjoihin ja televisiotekstityksiin. Kirjakäännökset olivat pitkään varsinainen
leipälajini, mutta viime aikoina olen
keskittynyt lähinnä tv-käännöksiin.
Kirjasuomennoksista, joita lienen
tehnyt toistasataa, ovat jääneet mieleen etenkin Pikaruokakansa, Alzheimerin kanssa ja Paritellen. Tvkäännösten määrää en osaa edes arvioida. Ne vaihtelevat aihepiiriltään
laidasta laitaan; välillä on siirryttävä
saman päivän aikana räväkästä brittihuumorista maailmoja syleilevään
filosofointiin, päivänpolitiikkaan tai
avaruuden arvoituksiin.
Olen joskus tuuminut, että kiinnostukseni kieliä ja kääntämistä kohtaan
saattaa olla peräisin lapsuudenaikai-
sesta altistuksestani monille murteille.
Kemijokivarressa puhuttiin tietysti
”hoon päältä” ja sen murteen minäkin
omakseni opin (vaikka en miekhän
senthän joka sanhan hoota pane),
mutta evakkoina Peräpohjolaan tulleet
äidin vanhemmat puhuivat tietysti
omaa murrettaan: kerimäkeläinen
äidinäiti Hilja o.s. Liikanen viäns
savvoo, impilahtelainen äidinisä taas
pajatti karjalakse.
Asuinpaikkani on muuttunut vuosien
mittaan milloin opiskelun, milloin
työn takia. Viime vuosituhannen lopulla repäisin itseni pois pääkaupunkiseudulta ja asetuin avopuolisoni kanssa Pohjois-Karjalaan. Olen kotiutunut
tänne erittäin hyvin, joskin oleskelen
aina välillä töiden ja harrastusten takia
tai muuten vain joko pääkaupunkiseudulla, Kemijokivarressa tai muualla
Suomessa. Olen monikotinen.
Harrastukset ovat vuosien varrella
vaihdelleet, mutta aina on yksi tai pari
ylitse muiden. Nuoruusvuosien ykkösharrastus oli valokuvaus, johon
palasin muutamaksi vuodeksi myöhemmälläkin iällä. Sen jälkeen olen
innostunut suhteellisen pysyvästi
puutarhanhoidosta (kuka se pikkutyttönä inhosikaan kasvimailla raatamista!), oopperamusiikista, venäjän kielestä, sienistä – ja sukututkimuksesta.
(Jatkuu seuraavalla sivulla.)
6
Viimeksi mainittu harrastus alkoi
aivan varoittamatta vajaa vuosikymmen sitten ja on jo monta vuotta uhannut viedä kaiken vapaa-aikani ja joskus vähän enemmänkin. Olen esimerkiksi viimeksi kuluneen vuoden mittaan kiertänyt ahkerasti arkistosta
toiseen (vain Vaasan maakunta-arkisto
on Suomessa vielä käymättä!). Osan
arkistomatkoista olen tehnyt ja teen
yksin, mutta monesti mukana on myös
Anne tai Olli ja parhaassa tapauksessa
molemmat. .Silloinkin, kun olen fyysisesti kotona, päädyn usein tutkaile-
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
maan digitaalisia arkistoja ja muita
netin aarteita. Nettiä on muuten kiittäminen siitäkin, että tulin liittyneeksi
Liikasten sukuseuraan. Isovanhempieni vanhemmista oli nimittäin työläin
selvitettävä äidinäidin isä, Leivonmäellä syntynyt Matti Liikanen. Kesti
hyvän tovin, ennen kuin sain selville,
että hänen Matti-isänsä oli muuttanut
Leivonmäelle Toivakasta. Kun se oli
selvinnyt, yhteys Korpilahden Liikasiin valkeni netin kautta varsin nopeasti. Otinkin hetimmiten yhteyttä
Harriin ja liityin sukuseuraan. Melko
pian minut valjastettiin seuran sihteeriksi ja hallituksen jäseneksi. Sukuseura on tullut niin elimelliseksi osaksi
elämääni, että joskus pitää pysähtyä
miettimään: ”Mitäs minä tein ennen
kuin oli sukuseuraa?” Vuoden Liikaseksi nimitys onkin minulle siksi suuri
ilo ja kunnia. Kiitos mukaville sukuseuralaisille ja kaikille muillekin,
joihin olen sukuseuratoiminnan pyörteissä törmännyt. Olkoon meillä jatkossakin mukavaa!
SAANA LIIKANEN MUSIKAALITÄHTENÄ
Lokakuun 14. päivänä lähetin jäsenille sähköpostissa
tämän uutisen, joka löytyi verkosta. Siellä oli mukana
Saana Liikanen, vuoden 2008 Idols- finalisti, josta uutisoimme lehdessä 2/2008.
RENT-MUSIKAALI
Lisäksi mainittakoon, että Saanalla on oma bändi Saana
Liikanen cover band, joka keikkailee aktiivisesti. Ota
yhteyttä, jos tarvitset musiikkia. Saanan yhteystiedot
ovat tässä: 050 348 0903,
saana.liikanen(at)gmail.com. Saana Liikanen Band löytyy myös Facebookista.
Saana kuuluu Korpilahden sukuhaaraan. Isä oli Eero
Liikanen, joka oli hallituksessakin.
Marco Bjurströmin ohjaama RENT-musikaali
Aleksanterin teatterissa 17.10.-3.11.2012!
Yli 350 hakijan joukosta valittiin 15 hengen loistava
näyttelijäkaarti: Ilona Chevakova, Saana Liikanen,
Natalil Lintala,
Mira Luoti, Sonja Pajunoja, Sanna Parviainen, Saga
Sarkola, Raine Heiskanen, Ilari Hämäläinen, Panu
Kangas,
Matti Leino, Heikki Mäkäräinen, Mikko Nuopponen,
Peter Pihlström, Osku Ärilä
Liput myynnissä Aleksanterin teatterissa sekä Lippupalvelussa!
Toivottavasti moni ehti tilaisuuteen kuuntelemaan Saanaamme, josta Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä 12.1018.10. Laura Kytölä kirjoitti mm:
”Harjoitusten perusteella yksi Rentin Suomen version
upeimmista äänistä on vuoden 2008 Idols-finalisti Saana
Liikanen.
Saana Liikanen lähettämässään kuvassa.
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
7
AMANDASTA MISS KOKKOLA JA VÄHÄN MUUTAKIN
Reisjärvi- lehdestä saimme 13.6.2012 lukea, että Amanda Haapaniemi oli
valittu Miss Kokkolaksi edellisenä viikonloppuna Suntin Suurmarkkinoilla.
Valinnan tekivät Kokkola- lehden lukijat. Kyseessä ei ollut hetken mielijohde,
sillä kilpailulla ovat pitkät perinteet. Nyt kisa järjestettiin jo 20. kerran. Voittaja
kutsuttiin myös Miss Pohjois-Suomi Beauty finaaliin.
Miss Kokkolan tehtäviin kuuluu
toimia oman alueen pr-tyttönä ja
hän on freelancerina vapaasti tilattavissa työkeikoille erilaisiin esiintymis- ja edustustehtäviin. Miss
Kokkola tekee myös tiedotustyötä
Sylva ry:n toiminnan tukemiseksi.
Sylva auttaa syöpään sairastuneita
lapsia ja heidän perheitään.
Edellä mainittu Miss PohjoisSuomi Beauty finaali on jo pidetty
13.-14.10.2012 ja Amanda menestyi sielläkin. Tuloksena oli ensimmäisen perintöprinsessan titteli.
Onnittelemme Amandaa, joka on
ilmeisesti ensimmäisiä Liikasia,
jotka ovat päässeet näin pitkälle
tällä alalla. Amandan isoäidin äiti
oli Anna Elina Puurula o.s. Liikanen. Vanhemmat ovat Tuulikki
ja Teijo Haapaniemi. Toivotamme
onnea ja menestystä jatkossakin.
Miss Kokkola 2012 Amanda Haapaniemi perintöprinsessojen keskellä.
Lähde: Reisjärvi-lehti. Kuva
Amandan kokoelmasta.
ÄLYVAAKA LAPSILLE
1. Tulitikkutehtävä
2. Laskutehtävä
3. Tietokilpailu
Sinulla on kuusi tikkua.
Muodosta niistä neljä kolmiota.
Vähennä kahdestakymmenestä 11. Mikä on tulos?
a) Kuka on lanko?
b) Kuka tai mikä on sepe?
c) Mikä on nato?
Vastaukset sivulla 10.
TIESITKÖS NÄMÄ?
x
x
x
x
x
Käly – puolison sisar, veljen vaimo tai puolison veljen vaimo
Vävy – tyttären mies, nimitys kotivävy tarkoittaa vävyä, joka puolisoineen asuu vaimonsa kotitalossa. Vävyä voidaan kutsua tuttavallisesti myös vävymieheksi ja -pojaksi.
Miniä – pojan vaimo
Appi – puolison isä
Anoppi – puolison äiti
8
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
SUKUKOKOUSKUULUMISET RIIHIMÄELTÄ
Kiertäminen Suomessa jatkui, kun nyt kokoonnuttiin Riihimäellä ensimmäistä kertaa aurinkoisena lauantaina
28.7.2012. Paikkana oli Riihimäen seurahuone, joka osoittautui oivalliseksi tapaamisen järjestämiseen. Hallitusta
jännitti ennen kokousta osanottajamäärä kuten aina. Tällä
kertaa ennakoitu määrä ylitettiin ja syömättömiä lounaita ei
tullut. Osanottajia oli 41 henkilöä, jotka kirjoittivat nimensä
vieraskirjaan. Kaukaisimmat vieraat olivat Australiasta, kun
Airi ja Veikko Ovaska olivat saapuneet paikalle ihan ilmielävinä.
Sinikka Mäki-Ullakko ja Aino Tuominen sota-ajan kirjeitä
lukemassa. Takana violetissa paidassa Mikko Kylli, joka
valittiin kokouksen puheenjohtajaksi.
Liikasia koolla. Eturivissä Esko Liikanen ja Australiasta
sisar Airi ja tämän puoliso Veikko Ovaska. Kuva Harri
Liikanen
Osa tuli paikalle jo perjantaina ja klo 18 oli sukututkijoilla
kokouskin. Tosin kaikki sukuhaarojen vastuuhenkilöt eivät
olleet paikalla. Lauantaina aloitimme perinteisesti tulokahveilla ja sukuhaarojen tapaamisella. Siinä sitten mm tutkittiin kuva-albumeja, sota-ajan kirjeitä ja asioitiin Liikaskaupassa. Siellä oli uutuutena korttisarja ”Entisajan elämää”.
Yhdessä risteilimme Internetissä katsellen omia kotisivujamme ja sitten olikin jo lounas alakerrassa, joten myös
liikuntaa harrastettiin.
Liikaskauppa ja kauppiaat Sirkka-Liisa Liikanen ja Keijo
Häkkinen. Uutuutena olivat myynnissä kortit sarjasta ”Entisajan elämää”.
Ruoan jälkeen alkoivat tositoimet eli varsinainen sukukokous. Pehmeäksi aluksi saimme kuulla musisointia, kun
rumputaiteilija Osmo Liikanen poikansa Roopen kanssa
esittivät erilaisilla soittimilla afrikkalaista musiikkia 800luvulta. Esitys oli hyvin erikoinen ja siksi pidensimme
soittoon varattua aikaa. Tämä merkitsi varsinaisen kokouksen tiivistämistä, etteivät kokouskahvit olisi jäähtyneet.
(Jatkuu seuraavalla sivulla.)
Erja Liuski ja Veikko Liikanen aitojen kuvien kimpussa.
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
9
Jatkoa edelliselle sivulle.
Hallitus järjestäytyi myöhemmin verkossa ja tulos näkyy
tämän lehden takasivulla. Toiminnan tarkastajiksi valittiin
Liisa Laiho ja Juha Liikanen sekä varatoiminnantarkastajiksi Martti Tulokas ja Juha Venäläinen. Kaksi jäsentä
erotettiin maksamattomien jäsenmaksujen vuoksi, mikä oli
tietysti surullista.
Kokouksen muissa asioissa Harri Liikanen kiitti Jaakkoa
panoksestaan sukuseuralle. Jaakko ehti olla hallituksessa
kolme kautta eli yhdeksän vuotta ja hän jatkaa edelleen
sukuhaaransa vastuuhenkilönä. Vuoden Liikaseksi valittiin
sukuseuran sihteeri Maarit Tillman kiitokseksi ansiokkaasta toiminnasta sukuseuran monitaitoisen sihteerinä ja sukututkijana.
Osmo ja Roope Liikanen, ihmevempaimien taitajat
Kokous sujui entiseen tapaan sujuvasti. Aluksi pidimme
hiljaisen hetken vuoden aikana kuolleitten Liikasten muistolle. Puheenjohtajana toimi Mikko Kylli ja sihteerinä Maarit Tillman. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Timo Liikanen ja Sinikka Mäki-Ullakko. Toimintakertomus, tilit,
toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin. Toimintasuunnitelmaa oli ruvettu jo toteuttamaan ja siksi näytettiin
luonnokset lipuksi ja viiriksi. Viiri vaikutti hyvältä, mutta
lippua pitää osanottajien mielestä vielä muokata.
Vuoden 2012 Liikanen Maarit Tillman sai kunniakirjan
Harrilta (vasemmalla) ja kukat Ollilta (oikealla).
Viiri
Kokouskahvin ja mansikkakakun jälkeen oli ohjelmassa
vierailu Viestimuseoon, joka toimii ensi vuonna jo Hämeenlinnassa Tykistömuseon yhteydessä.
Lippuluonnos
He vierailivat viestimuseossa.
Hallitukseen tuli yksi muutos, kun Jaakko, Vuoden 2002
Liikanen ei ollut enää käytettävissä. Hänen tilalleen valittiin
Maaret Ollila samasta Kuusamon sukuhaarasta.
Teksti ja 1. kuva Harri Liikanen, muut kuvat Anne Ekroos
10
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
MAARET OLLILA HALLITUKSEEN
Sukukokouksessa Riihimäellä hallitukseen valittu Maaret Ollila sai tehtäväkseen varapuheenjohtajuuden, jota hänen edeltäjänsä Jaakko Liikanenkin oli hoitanut. Maaret on liittynyt jäseneksi vasta viime vuonna, joten emme vielä tunne häntä
oikein hyvin. Tilanteen parantamiseksi oheisena hän esittelee meille itsensä kuvan kanssa. Tervetuloa joukkoon ja toivomme, että viihdyt kanssamme.
myös ensimmäistä kertaa ulkomaille Olenkin käynyt eriasteisia koulutuksia
työnantajani kanssa.
tämän jälkeen ja aina se on haasteellista ja mielenkiintoista. Tätä nykyään
Opiskelut veivät minua Helsinkiin ja olen töissä Hausjärven kunnan vansitä myötä työpaikkani olivat pääkau- hustenhuollossa kuudettatoista vuotta.
punkiseudulla. Ajauduin mm. puolustusvoimien palvelukseen Isosaaren Toimin työyhteisössäni pääluottalinnakkeelle, joka oli hyvin mielen- musmiehenä sekä työsuojeluvaltuutetkiintoista aikaa elämässäni.
tuna, josta myös minut palkittiin
Isosaaren linnakkeella vietetyt vuodet vuonna 2007 vuoden työsuojeluhenkiopettivat uusia asioita elämässäni ja löksi. Olen myös erilaisissa muissa
näin sain myös tutustuttua tähän am- yhdistystoiminnoissa aktiivisesti mumattiin, joka oli silloin hyvin mies- kana. Tämä onkin tempaissut minut
voittoista. Olisin varmaankin pyrkinyt mukaan aivan täysillä. Haasteita riittää
varusmiespalvelukseen, mutta silloin tulevaisuudessakin mm. kunnallispolise ei ollut vielä mahdollista.
tiikassa sekä muissa luottamustoimissa, joten voinen sanoa, että harrastukMyöhemmin tieni kulki Ouluun ja seni ovat pitkälti näissä kuvioissa.
sieltä takaisin etelään. Tällöin myös
Olen Maaret Ollila. Äitini Inkeri on uusi työpaikkani oli ainutlaatuinen ja Liikasten sukuseuraan liityin noin
Kuusamon sukuhaarasta. Olen 53 kokemuksia rikastuttava. Sain työs- vuosi sitten ja kesän kynnyksellä Liivuotias lähihoitaja ja asustan tätä kennellä vastaavana emäntänä Mänty- kasen Jaakko kysyi minua hallituknykyään Hausjärvellä Ryttylän kylällä niemen rakennustyömaan keittiössä ja seen. Hetken mietittyäni lupauduin ja
kissani kanssa. Perheeseeni kuuluvat nähdä kuinka tasavallan presidentin nyt sitten olen sukuseuran toiminnassa
äitini lisäksi kaksi velipoikaa.
virka-asunto valmistui. Mäntyniemen mukana. Tehtävän otan vastaan uutena
valmistuttua sain kutsun presidentin ja mielenkiintoisena haasteena ja pyrin
Synnyin Posiolla, jossa vietin lapsuu- kanslian palvelukseen ja tätä työtä hoitamaan työtäni tälläkin saralla
teni ajan asuen Suorsan kylällä. Kou- sainkin tehdä muutaman vuoden, täydellä panoksella.
lunkäyntini aloitin Posion kunnan kunnes uudet haasteet olivat edessä.
Pernun kylän kansakoulussa. Näistä Sain työskennellä kahden presidentin
ajoista muistot ovat lämpiminä mie- aikana. Tämä olikin hyvin mielenkiin- Toivotan kaikille sukuseuran jäsenille
lessä vielä tänäkin päivänä.
toista ja rikasta aikaa, jota voin sitten ja heidän perheilleen antoisaa tulevaijoskus tulevaisuudessa miettiä kiik- suutta.
Elokuussa 1969 asuinpaikakseni vaih- kustuolin keinahdellessa.
tui Riihimäki, missä kävin senaikaiset
Lämpimin terveisin
alakoulut loppuun sekä ammattikou- Nykyiseen ammattiini valmistuin
lun. Työhistoriani aloitin Riihimäellä aikuisiällä ja tästä onkin jäänyt itselle- Maaret Ollila
kotiapulaisena ja tähän aikaan pääsin ni halu ja mielenkiinto oppimiseen.
__________________________________________________________________________________
Vastaukset älyvaakaan:
1. Laite kolme tikkua pöydälle kolmioksi vaakatasoon ja jos laitat kolme tikkua kolmion kulmista nojaamaan toisiinsa,
muodostuu kolme vinossa olevaa kolmiota.
2. XX-11=99 tai 20-11=9
3. a) Puolison veli, sisaren mies tai puolison sisaren mies. b) Seppo tai susi. c) Aviomiehen sisar tai The North Atlantic
Treaty Organization
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
11
POSTIA YHDYSVALLOISTA
Terveiset Suomessa asuville Liikasille
sukulaisilta täältä Yhdysvalloista.
Nimeni on Scott Miller, ja olen Jacob
Helmer Liikasen lapsenlapsi. Jacobin
isä, Sallassa syntynyt Antti Liikanen
tuli Amerikkaan ja asettui asumaan
Minnesotaan 1880-luvulla. Isoisäni (s.
1902) oli aina ylpeä suomalaisjuuristaan, ja hän ja hänen sisaruksensa
puhuivat lapsuudessaan Minnesotassa
suomea. Isoisäni kuoli 1990-luvulla
sairastettuaan sitä ennen muutaman
vuoden Alzheimerin tautia. Hän puhui
ja luki viimeisinä vuosinaan ainoastaan suomea. (Näin minulle on kerrottu; en ollut hänen lähellään loppuaikoina.)
Scott Miller
Sukuni muutti Liikanen-nimen joskus
viime vuosisadalla Lukanen-muotoon.
Täällä ei nimittäin ole totuttu kahteen
peräkkäiseen i-kirjaimeen, ja kaksi
peräkkäistä i:tä voi käsin kirjoitettuna
näyttää ü-kirjaimelta. Tietääkseni
lähes kaikki Antin täkäläiset miespuo-
liset jälkeläiset ovat Lukanen-nimisiä.
Useimmat asuvat yhä Minnesotassa.
paikallisessa orkesterissa Ashlandissa
Oregonissa.
Muutin perheeni kanssa vuonna 2010
taloudellisista syistä Oregoniin, ja
koska vaimoni on Kaliforniasta ja
vihaa lunta, en taida päästä asumaan
Minnesotaan enää koskaan. Vaimoni
on kyllä sanonut, että jos saan joskus
töitä Suomesta, hän saattaa olla halukas muuttamaan. Hän tietää, että
Suomessa on pakkasia ja lunta, joten
en tiedä, miten hänen sanoihinsa pitäisi suhtautua! 15-vuotias poikani rakastaa lunta ja kaipaa Minnesotan talvia.
Hän ihastuisi taatusti etenkin PohjoisSuomeen. Toivon, että hän pääsee
sinne jonain päivänä ja että minäkin
pääsen taas Suomeen. Kävin Suomessa pääsiäisen tienoilla vuonna 1985.
Olin Helsingissä ja Turussa, ja käväisin Ainolassakin. Ainolaan ei päässyt
silloin sisään, mutta oli elämys nähdä
sen ympäristökin, joka näytti hätkähdyttävän samanlaiselta kuin Minnesotassa.
Scottin isovanhemmat
Jacob ja Florence
Toivon, että voin kertoa myöhemmin
enemmän täkäläisistä sukulaisistani ja
saada lisätietoja Suomessa asuvista
sukulaisista. Olen iloinen, että on
olemassa sukuseura, joka helpottaa
yhteydenpitoamme. Saatan yrittää
kirjoittaa seuraavalla kerralla suomeksi. Tällä kertaa terveiseni suomensi
Maarit Tillman. Kiitos siitä.
Monet meistä ovat yhä ylpeitä suomalaisista sukujuurista. Minä olen jopa
käynyt suomen kielen kursseja aikuisiällä ja opetellut soittamaan kanteletta. Minulla on kolme suomalaisen
Lovikan tekemää kanteletta. Myös
poikani ja tyttäreni ovat kokeilleet
niitä, mutteivät ole vielä innostuneet
niistä. Sen sijaan he soittavat ahkerasti
”tavallisempia” soittimia, kuten viulua
ja pianoa. Minun pääinstrumenttini on
sello, jota soitan nyt erinomaisessa
Kaikkea hyvää teille kaikille!
Scott Miller
Mainittakoon vielä, että Scott on myös säveltäjä ja suuri Sibeliuksen ihailija. Hän on julkaissut tänä syksynä nuottivihkon,
jonka nimi on suomeksi ”Seitsemän preludia pianolle”. Näinköhän saamme joskus kuulla hänen (tai jonkun muun) soittavan näitä preludeja Liikasten sukuseuran jäsenille?
TILAA SUKUVIESTI
Sukuviesti on Sukuseurojen Keskusliitto SSK ry:n julkaisema, kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehti.
Sukuviesti on oikea lehti sinulle, joka olet kiinnostunut
suvustasi, perheestäsi ja juuristasi, arvostat kansallista kulttuuria parhaimmillaan ja haluat kotoisan lämmintä luettavaa.
Tilaushinta sukuseuran jäsenille on 25euroa. Muille vuosi-
kerta maksaa 39 euroa, kestotilauksena 34 euroa. Muista
mainita, että olet jäsenemme.
Tilaa postitse, puhelimella tai sähköpostilla: Sukuseurojen
Keskusliitto SSK ry, Sokerilinnantie 7 E, 02600 ESPOO.
(09) 4369 9450, [email protected],
www.suvut.fi/sukuviesti
12
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
ISSN-ASIAA
Saimme sähköpostia:
Arvoisa vastaanottaja
Suomen ISSN-keskus on antanut kausijulkaisuillenne seuraavat kansainväliset kausijulkaisutunnukset:
Liikaslinkki
ISSN 2243-3767
(Painettu)
Liikaslinkki
ISSN 2243-3775
(Verkkojulkaisu)
Toivomme julkaisijan painavan ISSN-tunnuksen näkyviin lehden numeroihin,
mutta se on kuitenkin vapaaehtoista. ISSN-tunnus
on maksuton.
Uutta!
Vuoden 2009 alusta alkaen
on otettu käyttöön uusi
ISSN-L-tunnus. ISSN-Ltunnus yhdistää julkaisun
eri julkaisumuodoissa
olevien versioiden ISSNtunnukset toisiinsa eli
jos julkaisun painetun
version oheen tulee jokin
muu formaatti, esim.
verkkoversio, jolle niin
ikään on myönnetty oma
ISSN-tunnus, voidaan tällöin yhdistävän ISSN-Ltunnuksen avulla varmistua siitä, että kyseessä
on sama julkaisu. Suosittelemme, että julkaisija
merkitsee ISSN-Ltunnuksen julkaisuunsa
ISSN-tunnuksen yhteyteen.
Esim. Liikaslinkki-lehden
numeroihin voidaan tunnukset painaa näkyviin
seuraavasti:
ISSN-L 2243-3767
ISSN 2243-3767 (Painettu)
ISSN 2243-3775 (Verkkojulkaisu)
Tietoja ISSN-Ltunnuksesta:
http://www.kansalliskirja
sto.fi/julkaisuala/issn/i
ssnl.html
Lisätietoja ISSNtunnuksesta:
http://www.kansalliskirja
sto.fi/julkaisuala/issn.h
tml
Terveisin
Ilona Lindfors
kirjastonhoitaja
Kansalliskirjasto
Suomen ISSN-keskus
PL 26
Teollisuuskatu 23
00014 Helsingin yliopisto
S-posti: [email protected]
SOTILAAN RUNO
Aatosten siivin, luoksesi hiivin,
suutelen silmäsi uneen.
Vartiopaikalla suorana seisten
kirjoitan nimesi lumeen.
Korven Kaiku. Sodan kestäessä rintamalehteä julkaistiin 1006 numeroa. Uuden
tulemisen lehti koki Raappanan divisioonan asevelijuhlilla Lieksassa vuonna
1966.
Kirjoitin tämän sotilasmuistiooni
1962 ja hämmästyin, kun näin
saman runon 50 vuotta myöhemmin syyskuussa 2012 Sotainvalidien Veljesliiton eräässä toimistohuoneessa kaapin ovessa lehtileikkeen kopiona. Leikkeestä näkyi
nimi Korven Kaiku ja julkaisuvuosi 1943, syntymävuoteni.
Nyt uteliaisuus heräsi ja halusin
tietää, mikä on tämä Korven Kaiku, josta en aiemmin ollut kuullut.
Eipä muuta kuin etsimään internetistä tietoa ja sitähän löytyi. Tässä
pieni ote:
Sotavuosina 1941-1944 ilmestyi
Rukajärven suunnan rintamalohkon korpisotilaiden luettavaksi
suunnattu tiedotus- ja viihdelehti
Kuvassa on pala sotilasmuistioni sivua, jolla runo on kirjoitettuna. En pysty
sanomaan, mistä itse sen sain, mutta erilaiset jutut menivät usein suusta suuhun
ja niitä sitten kopioitiin omaan muistioon. Lukijan arvattavaksi jää, millaisella
kynällä se nimi lumeen syntyi.
Harri Liikanen
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
13
KORTTIPROJEKTI
Toimintasuunnitelmaamme on kuulunut hankkia myyntiin omia kortteja. Riihimäen kokouksessa voitiin ilolla todeta, että
kortit ovat nyt valmiit kokoa 10x15 cm ja niitä myydään hintaan 4 euroa/8 erilaista tai 50 snt/kpl. Korttisarja sai nimen
”Entisajan elämää”. Alkuperäiset kuvat kaikkien iloksemme saatiin Esko, Pentti ja Raimo Liikaselta, joille esitämme suuret kiitokset.
Tältä ne kortit näyttävät. Tässä niitä on pienennetty palstatilan säästämiseksi:
1/8 Puunuittoa Läsäkoskella 1930-luvulla
2/8 Propsin kuljetusta parireellä 1930-luvulla
3/8 Heinämiehiä ja haravakone. 1960-luku.
4/8 Heinäntekijöitä Liikalassa. 1940-luku
5/8 Rantalan hevosia ja hevosmiehiä. 1930-luku
6/8 Rantalan perunanistutusryhmä. 1940-luku
7/8 Verkko tuohikiveksineen
8/8 Rukiin leikkuuta sirpillä Liikalassa. 1950-luku
14
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
PIEKSÄMÄEN, PUUMALAN JA JUVAN LIIKASIA
1540-LUVULTA 1700-LUVULLE
Liikaslinkissä 1/2011 oli kertomus Ristiinan ja Mikkelin Liikasista 1540-luvulta 1700-luvulle. Sen alussa esittelin lyhyesti voudin- ja läänintilit, joita on käytetty myös tämän Pieksämäen, Puumalan ja Juvan Liikasia käsittelevän jutun
lähdeaineistona. Viittaan näihin jatkossa toisinaan lyhyesti sanalla tilikirja toiston vähentämiseksi. Voudintilien yhteydessä käytetään ilmaisua arviokunta. Sillä tarkoitetaan pienintä verotettavaa yksikköä, johon kuului usein monta taloutta. Voudintileissä on lueteltu arviokunnan isännät ja sitten mainittu arviokunnasta maksetut verot.
Pieksämäkeä koskeva osuus voi vaikuttaa puhelinluettelomaiselta. Isännille on hyvin harvoin merkitty patronyyminimiä,
joten peräkkäisten isäntien ja samassa arviokunnassa asuneiden Liikasten sukulaisuutta voi monessa kohdassa vain
arvailla. Koska en ainakaan vielä ole tutkinut muuta lähdeaineistoa, joudun toisinaan vain luettelemaan isäntiä ja
isännyysvuosia. Aluksi kuitenkin joitain kommentteja edelliseen osaan.
Ristiina ja Mikkeli
Liikaslinkissä 1/2011 olleessa jutussa
epäilin erään Olli Liikasen asuinpaikan olleen ”Kohtala”. Paikan oikea
nimi on Kähkölä.
Kangasniemen sukuhaaran alkuun
löytyi lisätietoa. Kantaisä Paavo
Pekanpoika Liikanen, joka oli rakuuna, asui Mikkelin (silloisen Vesulahden ”Wesulax”) Harjujärvellä.
Hänet mainitaan vaimoineen henkikirjoissa Harjujärvellä 1662–1668.
Sotaväen henkikirjassa hänet mainitaan 1675–1679. Savon tilikirjat
puuttuvat vuosilta 1669-1672. Samalla tilalla asuivat Paavon (ilmeisesti)
vanhemmat veljet Pekka Pekanpoika
Liikanen (mainitaan vaimoineen
1658–1667) ja Lauri (1659). Sekä
Pekka että Lauri olivat myös rakuunoita.
Pieksämäen seutu
Nykyisen Pieksämäen seutu kuului
1500-luvulla Juvan Vesikansan neljänneskuntaan. Savuniemi on nykyään Joroisten alueella. Muutamia
Pieksämäen seudun Liikasia toimi
lautamiehen
luottamustehtävässä
1500-luvun loppupuolella. Vastapainoksi samoihin aikoihin saman alueen Liikasia löytyy sakotettujen
luettelosta monta kertaa. Sakot tulivat useimmiten tappelusta; esimerkiksi Tahvo Liikasen sanotaan lyöneen Antti Timosta 1567 ja Paavo
Liikasen 1568 Lauri Liikasta.
1. Kaitainen
Vesikansan neljänneskunnassa on
Paavo ja Lauri Liikanen merkitty
samaan arviokuntaan vuosina 1551–
1574 lähes yhtäjaksoisesti. Paavon ja
Laurin sukulaisuussuhde ei selviä
voudintilien perusteella. Heille ei
esimerkiksi ole merkitty patronyyminimiä. Joku Paavo Liikanen on
merkitty Vesikansan neljänteen kymmen(ys)kuntaan vuosina 1541, 1546,
1547, 1549, 1551 ja 1553 ja kuudenteen 1548. On epävarmaa, onko näissä kyseessä sama Paavo ja onko tämä
Paavo sama kuin 1551–1574 mainittu. Vuodesta 1560 alkaen kymmenkunnasta aletaan käyttää nimeä Kaitainen. Sitä ennen kymmenkuntien
numerointi on ollut vaihtelevaa.
Paavo Liikasen kanssa mainitaan
vuonna 1549 Pekka Liikanen, joka
näkyy yksinään vuonna 1553. Pekan
henkilöllisyys ei selviä tilikirjoista.
Lisäksi voisi todeta, että useissa
muissakin yhteyksissä nimet Pekka ja
Paavo ovat menneet kirjureilta sekaisin, ja koska lyhyitäkin nimiä lyhennettiin, Pekan ja Paavon lyhennykset
muistuttavat joskus toisiaan. Paavon
lyhenne näkyy kuvissa 1 ja 3, Pekka
lyhennettiin P-kirjaimelle ja vaakaviivalla.
Kuva 1. Lauri ja Paavo Liikanen,
maakirja 1556, Juva, Vesikansa
Vuodesta 1575 Paavo ja Lauri Liikanen merkitään voudintileihin erikseen. Paavon asumus merkitään autioksi vuosina 1580–1585. Lauri mainitaan ainakin vuoteen 1586 asti.
Vuonna 1592 Kaitaisessa mainitaan
taas Lauri ja Paavo Liikanen ja heidän kanssaan Tahvo (Staffan) Liikanen. Luultavaa on, että kyseessä
eivät samat Paavo ja Lauri kuin
1550-luvulta alkaen mainitut. Lauri
näkyy tilikirjoissa vuoteen 1603 asti,
Tahvo ainakin vuoteen 1604 ja Paavo
vuoteen 1605. Tilat ovat autioita
1604. Vuonna 1605 Paavo Liikasen
kanssa mainitaan Pekka Liikanen.
2. Savuniemi
Vesikansan neljänneskunnan toisessa
kymmen(ys)kunnassa Savuniemessä
(useimmiten 5. kymmenyskunta,
joskus myös numero 4, 2 tai 3) asui
myös Liikasia. Vuonna 1541 mainitaan Johannes (=Juho), Lauri, Olli
ja Heikki. Lauri ja Olli saattoivat
molemmat olla Juhon poikia. Olli ja
Lauri mainitaan isänniksi 1541–1564
ja heidän kanssaan Heikki 1541–
1553, Johannes (Johan/Hans) 1541–
1553 ja Juho Juhonpoika viimeistään vuodesta 1546 ainakin vuoteen
1552. Maakirjoja ei ole vuosilta
1542–1545. Rajanveto Juhojen (ehkä
isä ja poika) isännyysvuosien välillä
on hankalaa pelkkien tilitietojen
perusteella. Vuosina 1565–1567
isäntinä samassa arviokunnassa mainitaan Olli ja Heikki Liikanen.
Heikki oli todennäköisesti edellä
mainitun Lauri Liikasen poika, Laurinpoika-nimi näkyy 1568–1570.
Merkinnät Heikistä loppuvat 1570 ja
Ollista 1582. Vuonna 1568 Olli Liikanen mainitaan Ollinpojaksi. Ollin
ja isä-Ollin isännyyden tarkka vaihtumisvuosi ei käy ilmi tilitiedoista.
Ollin todennäköinen veli Tahvo
Ollinpoika Liikanen tulee isännäksi
1568. Tahvo Liikanen mainitaan
joitakin katkoksia lukuun ottamatta
isännäksi Savuniemessä (satunnaisesti Hällimäessä) vuoteen 1601 asti.
Epävarmaa on, onko koko ajan kyseessä sama Tahvo. Tahvon tila oli
autio 1586 ja 1595–1601.
(Jatkuu seuraavalla sivulla.)
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
(Jatkoa edelliselle sivulle.)
Kuva 2. Juho, Lauri, Olli ja Heikki
Liikanen (Lauri ja Olli mahdollisesti
Juhonpoikia) maakirjassa 1541,
Juva, Vesikansa
Olli ja Tahvo Liikasen kanssa samaan arviokuntaan ilmestyy isännäksi 1578 Lauri Juhonpoika Liikanen.
Hän voisi olla aiemmin mainitun
Juho Juhonpoika Liikasen poika.
Laurin tila on merkitty autioksi 1584
ja 1586. Lauri Liikanen (sama kuin
edellä?) näkyy seuraavan kerran
Savuniemessä 1590, jolloin isäntänä
on myös Paavo Liikanen. Lauri
Liikanen mainitaan isäntänä Savuniemessä vuoteen 1593 asti, Hällimäessä vuonna 1598, ja nimi on vielä
apuveroluettelossa vuonna 1601.
Paavo Liikanen, joka mainitaan
Paavonpojaksi, isännöi vuoteen 1601
asti.
Koska kymmenyskuntien numerointi
vaihteli, usealla isännällä oli sama
nimi, ja koska ihmiset merkittiin
välillä eri kymmenyskuntiin, ei voi
varmasti sanoa, onko luvun 3 alussa
mainittu Paavo Laurinpoika Kaitaisen vai Savuniemen Liikasten perillisiä. Tätä kertomusta laadittaessa
ainoa tuki Kaitaista kohtaan on se,
että Kaitaisessa Liikasia näkyy 1600luvun alussa muutama vuosi pitemmälle kuin Savuniemessä. Mitenkään
vedenpitävä perustelu tämä ei ole.
Irrallisempia mainintoja Liikasista
Juvan-Pieksämäen seudulla on Antti
Liikanen Vuorenmaalla 1582 (autio),
1584 (autio) ja 1590, Paavo ja Niilo
Liikanen, joiden tilat olivat autioita
1590 ja 1593.
3. Pieksämäki 1600- ja 1700-luvuilla
Vuosina 1607 - 1613 Vesikansassa
oli isäntänä Paavo Laurinpoika
Liikanen. Hän on todennäköisesti
sama Paavo (välillä Pekka) Liikanen,
joka merkitty isännäksi 1616–1619 ja
1621–1624. Isännyys on voinut alkaa
aiemminkin, koska Kaitaisessa oli
aiemmin isäntänä Paavo Liikanen,
jolle ei ollut merkitty patronyyminimeä. Vuonna 1607 isäntä on selvästi
Laurinpoika. Hiukan epävarmaa on,
oliko 1607 isännyyden aloittanut
Laurinpoika Paavo vai Pekka. Molempia etunimiä näkyy vuorotellen.
Vuonna 1639 Vesikansassa on isäntänä Lauri Paavonpoika Liikanen
(vaimo ja kaksi veljeä, joista toinen
avioitunut), joten siksi voisi olettaa,
että vuoden 1607 isäntä oli todellakin
Paavo Laurinpoika Liikanen. Yksi
vaihtoehto voisi olla sekin, että Vesikansassa isännöivät sekä Paavo että
Pekka Liikanen. 1610 Paavo Liikasen lisäksi henkirahaa maksettiin
yhdestä leskivaimosta. Vuonna 1611
Paavon lisäksi henkirahaa maksoi
Paavon vaimo.
Vesikansassa (Maavedellä) oli isäntänä 1607–1611 Olli Liikanen, joka
on merkitty 1607 ja 1608 Tahvonpojaksi ja on siten aiemmin Kaitaisessa
mainitun Tahvo Liikasen poika.
Hänellä oli ainakin vuonna 1611
puoliso. Vuonna 1611 Olli mainitaan
sokeaksi.
Vesikansassa
isännöi
1621–1624 Tuomas Liikanen, mahdollisesti sama Tuomas, joka merkittiin 1620 Maavedelle. Ehkä sama
Tuomas Liikanen on merkitty Vesikansan isännäksi 1639. Tällä Tuomaalla oli vaimo ja avioitunut poika.
Läänintilien mukaan Liikasia asui
1640-luvun lopulla Pieksämäen Valkiamäellä. Mahdollisesti Vesikansassa isännäksi 1639 merkitty Lauri
Paavonpoika Liikanen on isäntänä
1645–1657. Vuosina 1655–1657
Laurin lisäksi henkirahaa maksoivat
poika, setä ja sedän vaimo. Samoihin
aikoihin isännäksi on merkitty Paavo
Liikanen 1650–1654, vaimo mainitaan 1650. Heikki Liikanen mainitaan 1654. Antti Liikanen mainitaan
vaimoineen 1650–1654. Hän voi olla
edellä mainitun Lauri Paavonpoika
Liikasen poika Antti Laurinpoika
Liikanen, joka mainitaan isännäksi
1659. Vuonna 1660 Antti oli kuollut,
ja henkirahaa maksoivat vaimo, poika Paavo vaimoineen ja ”nuori Paavo?” (unge Påhl) vaimoineen. Antti
Liikasen leski näkyy henkikirjoissa
vielä 1665–1666. Joroisten autioluettelossa mainitaan 1652–1659 Antti
Paavonpoika Liikanen Kaitaisessa.
Voisiko tarkoittaa samaa Anttia?
Toisaalta, jos Laurinpoika-nimi on
väärä, Antti voisi olla Kaitaisessa
asuneen Paavo Liikasen poika.
Reko Paavonpoika Liikanen vaimoineen näkyy henkikirjoissa 1662–
15
1678 (vaimo 1677 asti). Hän saattaa
olla aiemmin Valkiamäellä asuneen
Paavon poika.
Rakuuna Tuomas Liikasesta on
Valkiamäellä merkintöjä vuodesta
1648. Hän saattaa olla sama Tuomas
Liikanen, joka merkittiin isännäksi
Maavedellä 1620 ja Vesikansassa
1621–1624. Vuonna 1650 henkirahaa
maksoi Tuomaan poika. Rakuuna
Tuomas Liikanen on henkikirjoissa
1651–1652. Tuomas kuoli ennen
vuotta 1658, jolloin hänen leskensä
todetaan henkikirjoissa varattomaksi.
Tuomaan mahdollinen poika Juho
Tuomaanpoika Liikanen oli isäntänä
1654–1655. Juhon vaimo maksoi
henkirahaa 1656–1657. Juhon kerrotaan 1656 olevan rakuuna. Juhon
poika mainitaan 1655. Mahdollisesti
Juhon poika Erkki Juhonpoika Liikanen oli isäntänä 1662–1669 ja
1679. Erkin kanssa henkirahaa maksoi äiti (rakuunan leski) 1662–1665.
Erkin vaimo näkyy henkikirjoissa
1666–1669 ja Erkin veli Juho 1666–
1669 ja 1678.
Vuosina 1650–1659 mainitun Antti
Liikasen mahdollinen poika Lauri
Antinpoika Liikanen on isäntänä
1679.
Tuomas Liikanen tulee isännäksi
1667. Vaimo mainitaan 1668–1697.
Tuomaksella oli ainakin pojat Tuomas (henkikirjoihin 1690, isännäksi
1699, vaimo 1704–1712), Juho
(henkikirjoissa 1690–1712, vaimo
1707–1712) ja Jaakko, kastettu
14.4.1685. Tytär Anni mainitaan
henkikirjoissa 1682. Lisäksi taloudessa asui Tuomaksen poikapuoli
Olli Pekanpoika 1679–1690. Henkikirjoissa näkyy 1694 Tuomaksen veli
Olli vaimoineen. Ollin vaimo kuoli
nälkävuonna 1697, ja Pieksämäen
historia-kirjan mukaan Olli kuoli
1700. Venäläisten miehityskausi
isoviha alkoi 1712, ja henkikirjojen
pito jäi kymmeneksi vuodeksi. Kun
henkikirjat alkavat uudestaan 1722,
Tuomas Liikasen tila Valkiamäellä
on autio, ja tilan ”ottaa ylös” eräs
Ikonen. Pieksämäen rippikirjojen
mukaan Liikasia ei asunut Valkiamäellä 1721 ja historiakirjoissakaan
Liikasia ei mainita 1700-luvulla.
Irrallisia mainintoja Pieksämäen
Liikasista 1600-luvun lopusta on
Risto Liikanen Valkiamäellä 1682 ja
Pekka Liikanen Tuomas Liikasen
taloudessa 1693.
(Jatkuu seuraavassa numerossa.)
16
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
HISTORIAA OULUN HAUTAUSMAALTA
”Jokainen ihminen on laulun arvoinen…” Nämä Veikko Lavin laulun sanat tulivat väistämättä mieleen, kun kiertelin eräänä heinäkuisena iltana 2012 Oulun Intiön hautausmaalla. Olin saanut Oulun seurakunnilta tietooni Ouluun haudattujen
Liikasten hautapaikat, ja ne kaikki löytyivät pari tuntia kestäneellä kierroksellani. Jokaisesta haudatusta olisi varmasti paljon kerrottavaa, mutta tässä jutussa esittelen ne haudat, joihin haudatuista henkilöistä oli tiedossani ”vähän enemmän”.
Tiedot ovat peräisin mm. kirkonarkistoista, henkikirjoista, eri matrikkeleista ja vanhoista sanomalehdistä. Kuvat on ottanut
kirjoittajan kummitäti Seija Saarikko.
Vasemmalla ja yllä olevat haudat olivat vierekkäin 12. korttelissa. Pudasjärven
sukuhaaran Matti Heikinpoika Liikanen (1834–1899) lähti Pudasjärveltä Utajärvelle Kurimon ruukkiin. Utajärveltä Matti muutti Ouluun 1885 ja sieltä 1896
Oulujoelle. Viereisessä haudassa lepäävä Emil Evert oli Matin poika (kolmannesta avioliitosta). Henkikirjojen mukaan Emil oli ulkomailla 1914 ja 1917–
1918. Matkoillaan Emil päätyi 1915 Helsinkiin, jossa sai 14.6. anottua huoltopoliisilta vapaalipun Ouluun. Emil asui Oulujoen Oulunsuun kylässä, joka
siirrettiin 1920-luvulla osaksi Oulua, Alalaanilan kaupunginosaksi. Ida Liikanen (o.s. Tuovinen) oli Emilin ensimmäinen ja Katri (o.s. Hipponen) toinen
puoliso. Reino Viljam Eevert oli Emilin poika ja Sally Kustaava (o.s. Heikkilä) Reinon vaimo. Helena (1944-1948), joka kuoli jäätyään auton alle, oli yksi
Reinon ja Sallyn kolmesta lapsesta.
Oulun Isolan sukuhaaran edustaja Heikki Matinpoika Liikanen (1840–1915)
oli viimeisiä Oulujoen Merikosken koskenlaskijoita. Hänellä oli kuvernöörin
lupa saattaa terva- ja matkustajaveneitä alas koskea. Heinäkuussa 1890 uutisoitiin monessa lehdessä, kuinka Heikki Liikanen oli pelastanut Merikoskesta
pulaan joutuneen tervaveneen matkustajineen tiistaiaamuna 22.7.1890. Liikanen oli "pienellä veneellään kiiruhtanut apuun. Tämä sai terwaweneen lasketuksi lasaretin niemelle..."
Heikin kanssa samassa haudassa on Heikin vaimo Eeva (o.s. Alatalo) 1843–
1923 ja ”3 lastansa”. Heikillä ja Eevalla oli yhteensä 10 lasta, joista 7 kuoli
nuorina.
Heikin poika puuseppämestari Heikki Heikinpoika Liikanen ja tämän vaimo
Olga, o.s. Härmälä on haudattu viereiseen hautaan.
Koskenlaskija-Heikin hauta mainitaan K. Schalin kirjassa Oulun hautausmaat.
Viime vuonna haudan tekstit olivat hädin tuskin luettavissa, mutta hautakiveä
on nähtävästi puhdistettu viimeksi kuluneen vuoden aikana.
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
17
Isolan haaraan kuuluva Yrjö Henrik Liikanen (1893–1953) työskenteli Oulun Lääninvankilassa vanginvartijana vuodesta 1919. Sitä ennen Yrjö oli
ollut poliisikonstaapelina Torniossa ja Oulussa. Samassa haudassa Yrjön
kanssa lepäävät Yrjön vaimo Nelly Maria (o.s. Seppälä, 1892–1974) ja tytär,
sairaanhoitaja Sisko Liisa (1926–2006), jonka nimi oli piilossa kukkien
takana. Yrjön poika Ahti Antero 1921–1941 on haudattu Oulun sankarihautausmaalle.
Oulun Niemelän sukuhaaraan kuuluva Kaarlo Henrik Liikanen toimi Oulun
kaupungissa huoltotarkkaajana vuodesta 1932 ja oli Oulun
kaupunginvaltuustossa 1954–1960. Oulujoen hautausmaalle haudattu Kaarlon poika Paavo oli opettaja Tuiran
kansakoulussa 1952–1961, koulunjohtaja Paulaharjun kansakoulussa 1962–1971 ja Oulun kaupungin opetuspäällikkö
1974–1984. Oulun yliopistossa hän oli lehtorina ainakin 1971.
Oulun hautausmaan 12 korttelin reunalta löytyi Oulun Niemelän sukuhaaran suutari Heikki Liikasen perhehauta. Ristin
tiedot olivat sukututkimuksen kannalta hyvin antoisat.
Ylärivin laattojen tekstit:
Matilda Vilhelmiina 11.2.1871–27.4.1951 (Heikin vaimo, o.s. Pekkala)
HEIKKI LIIKASEN PERHEHAUTA
Heikki 2.11.1864–9.10.1934
Ristin varressa ylhäältä lukien:
Jaakko Mikael 6.12.1903–22.11.1926
Yrjö Antti 22.4.1899–2.7.1930
Anna Sofia 6.12.1903–9.8.1933
Meeri Linnea 7.7.1915–16.2.1944
Kaarlo Herman 26.6.1901–10.10.1951
Kirsti Elisabet 4.4.1914–8.1.1991
Eino Viktor 16.9.1912–23.2.1993
Jorma Kalevi 10.3.1944–16.5.2011
Heikin lapsia olivat Jaakko Mikael (henkikirjoissa raajarikoksi mainittu), Yrjö
Antti (kauppamatkustaja, joka asui Kemissä 1925–1926 ja Tampereella 1929)
Anna Sofia (ompelija), Meeri Linnea, Kaarlo Herman (työmies) ja Eino Viktor
(liikkeenharjoittaja). Meeri Linnean, myöh. Hytinkoski, puoliso rautatieläinen
Erkki Kustaa Adolf Hytinkoski (1911–1940) on haudattu sankarihautausmaalle. Kirsti Elisabet (1914–1991) oli Rovaniemelläkin asuneen Eino Viktor Liikasen puoliso ja Jorma Kalevi heidän poikansa.
Kierroksen lopussa löysin haudan, jossa lepäsivät Oulun Isolan haaran Matti Pietari Liikanen (1904–1978), tämän vaimo
Hilja Amanda o.s. Toivainen (1907–1969) ja tytär Aune Maria (1929–1991). Joku oli käynyt haudalla aivan hetkeä ennen,
koska lyhdyssä paloi kynttilä, joka ei ollut ehtinyt kulua juuri ollenkaan. Samanlainen lyhty paloi viereisellä haudalla, mikä
sai miettimään, onko kyseisessä haudassa lepäävällä Reino Haapalalla (1930–2009) yhteyksiä Liikasiin. Myöhemmin
selvisi, että Reino Haapala oli Matti Pietarin toisen tyttären Anjan puoliso.
Ilahduttavaa oli havaita, että haudat olivat hyvin hoidettuja, mikä näkynee myös kuvista. Sitä voisi pitää merkkinä siitä,
ettei ketään ole unohdettu!
Olli Liikanen
18
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
JONI PUURULA SIIRTYY RUOTSIIN
Vaasan Sportissa kaksi mestismestaruutta torjunut Joni Puurula siirtyy
Ruotsin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Allsvenskanissa pelaavaan Asplöveniin. Ilman sopimusta Sportin
kanssa kauden päätteeksi jäänyt Puurula on pelannut aiemminkin Allsvenskanissa, kun hän vartioi kaudella
2006-07 Leksandin maalia.
- Hän on kokenut ja menestynyt maalivahti. Olemme seuranneet häntä jo
jonkin aikaa, kommentoi haaparantalaisseuran urheilutoimenjohtaja Per
Kenttä seuran verkkosivuilla.
Elokuussa 30 vuotta täyttänyt Puurula
pelasi Sportin riveissä kahden kauden
aikana yhteensä 58 ottelua.
Päätöstä odotellessa tuntui oudolta,
kun viikolla 45 soitettiin puheenjohtajalle eräästä yrityksestä ja kysyttiin
Anita Liikasesta. Oli yrittänyt tilata
tavaraa tilaajana Liikasen kovat koukut. Yritys ei ollut tavaraa toimittanut
löydettyään verkosta juttumme ja
kiittivät siitä
TAIDENÄYTTELY
Tero Savela, kuorma-auto ja siihen
asennettu separointilaitteisto.
Julkaistu Internetissä 24.07.2012
TUKHOLMAN
TON 2012
MARA-
Olemme jo melkein perinteisesti laittaneet lehteemme Liikasten tuloksia
Tukholman maratonilta. Viime vuonna kukaan ei osallistunut. Tänä vuonna 2.6. tulosluettelossa oli kuitenkin
yksi Liikanen. Hän oli Jaakko Liikanen, s. 1949. Hänkin juoksi vain 25
km ja sijoitus oli 5147:s. Aika oli 2 h
13 min 26 s eli keskivauhti oli 5,21
min/km. Päivä oli sateinen ja kolea.
Onnittelut upeasta suorituksesta.
PUHEENJOHTAJAA
KUULTIIN
Tapaus Anita Liikanen (Katso nro
2/2011) on edennyt nyt niin, että puheenjohtaja sai kutsun poliisin kuulusteluun, joka tapahtui 29.11.2011.
Muutkin asianosaiset on ilmeisesti
kuultu, kun sukuseura sai ilmoituksen
tutkinnan päätöksestä 30.4.2012 ja
asian lähettämisestä syyttäjälle. Odottelemme loppuratkaisua.
joita Tero käy markkinoimassa ympäri
Suomea. Myynnin tueksi ja separointiurakointia varten Reiskone on hankkinut Rekitecin
separointilaitteet
kuorma-autoon asennettuna.
Sirkka Laakkonen ahkeroi ja järjesti
taidenäyttelyn
(MAALAUKSIA)
31.5.-16.6.2012. Avajaiset olivat torstaina 31.5.2012 klo 17-19. Paikkana
oli tuttu
Kirjagalleria
RAUHANKATU 7, HELSINKI
www.laterna.net
Lietelannan separoinnissa lietteestä
erotetaan kuiva-aines ja neste ohjataan
erilliseen säiliöön tai takaisin samaan
säiliöön. Lietesäiliöön tulee lisää tilaa
ja samalla lietesäiliön lanta ohenee.
Kuiva-aines on erinomaista lannoitetta
ja aikanaan kuiva-aines viedään kynnökselle ja neste nurmelle. Tero kertoo, että kuiva-aineksessa on fosforia
ja nesteessä typpeä, jolloin ravinteet
pystytään paremmin kohdentamaan
pellon tarpeiden mukaan.
Teron vanhemmat ovat Raimo ja Aino
Savela, o.s. Liikanen ja sukuhaara on
siten Kangasniemen sukuhaara.
Toivotamme yritykselle onnea ja menestystä.
.
Lähde ja kuva: Reisjärvi-lehti
SEPARAATTORIUUTISIA
JÄSENMAKSUSIKO
RÄSTISSÄ ?
Muistamme varmaan separaattorin,
joka oli ennen vanhaan maalaistaloissa
kerman erottamiseksi maidosta. Nyt
niitä on meijereissä, mutta vähän erilaisia ja toiseen tarkoitukseen niitä on
muualla. Reisjärvinen Tero Savela on
perustanut viime vuoden vaihteessa
maatalouden tuotteita ja palveluja
myyvän yrityksen Reiskone Oy:n.
Reiskoneen pääartikkeleina olivat
keväällä reisjärvisen Rekitecin valmistamat lietelannan separointilaitteet,
Mikäli jäsenmaksusi on ollut
kirjanpitomme mukaan vielä
maksamatta, saat tämän lehden välissä uuden laskun, joka
erääntyy maksettavaksi heti.
Mikäli olet hoitanut jo maksun,
pyydämme ottamaan yhteyttä
rahastonhoitajaan asian selvittämiseksi. Kiitos.
Huom! Sampo Pankkimme nimi on muuttunut 15.11.. Uusi nimi on Danske Bank!
LIIKASTEN SUKUSEURA RY:N JÄSENLEHTI 2/2012
19
LIIKASTEN VANHIN 100 V
Kauan on jo ehditty jo odottaa, mutta nyt se toivottavasti
toteutuu, että Liikasten vanhin täyttää pyöreät sata vuotta
12.8.2013. Hän on ollut vanhin jo 19.2.2010 alkaen ja
hänen nimensä on ollut jokaisessa Liikaslinkissä takasivulla. Hän on helsinkiläinen Salme Strandman o.s.
Saarenmaa.
85 vuotta
4.3.
Ka/P
Esko Halonen, Reisjärvi
80 vuotta
12.2.
21.4.
5.8.
6.11.
Mi
Mi
Ka/P
Ka/P
Seija Tikkanen, Helsinki
Pentti Liikanen, Kotka
Asta Pinola, Ylivieska
Erkki Liikanen, Kangasniemi
75 vuotta
15.1.
15.1.
29.9.
5.11.
Ri
Ri/K
Lä
Ku
Helena Allahwerdi, Espoo
Pirkko Liikanen, Espoo
Heikki Liikanen, Helsinki
Maija-Liisa Pallari, Kemijärvi
70 vuotta
30.3. Ka
16.4. Jo
5.6. Ku
10.6. Ka
23.8. Ku
24.10. Mi
11.12. Ka/P
Irma Karuvaara, Mikkeli
Erkki Liikanen, Tammela
Lauri Liikanen, Rovaniemi
Terttu Albrecht, Kangasniemi
Jouko Liikanen, Muhos
Antero Liikanen, Mikkeli
Harri Liikanen, Helsinki
60 vuotta
Salme 2010.
Voitte tutustua tarkemmin hänen elämäänsä verkossa
osoitteessa http://www.liikastensukuseura.fi/salme.htm.
Tällä hetkellä Salme viettää elämänsä ehtoota Antinkodissa Helsingissä. Jäämme jännityksellä odottamaan
synttäreitä.
HLI
MERKKIPÄIVIÄ 2013
100 vuotta
12.8. Ri
7.3.
22.3.
1.5.
4.6.
1.7.
30.7.
25.9.
Ku
Ku
Mi
Ka
Ka/A
Ka
Ka/P
Heikki Liikanen, Haukipudas
Petri Liikanen, Pietarsaari
Kari Liikanen, Mikkeli
Pirkko Liikanen, Hollola
Kirsti Puurula, Reisjärvi
Aulikki Puntola, Lempäälä
Aino Tuominen, Nurmijärvi
50 vuotta
5.3.
21.3.
20.4.
8.5.
3.8.
11.8.
6.11.
Ka/A
Pu
Ka
Ka
Ka/A
Mi
Ka
Jyrki Liikanen, Nivala
Arto Liikanen, Pudasjärvi
Merja Rossi, Helsinki
Kirsi Niemisalo-Kupiainen, Lahti
Tarja Ukonaho, Nurmijärvi
Raija Ruotsalainen, Juva
Pirjo Häkkinen, Kangasniemi
Salme Strandman, Helsinki
93 vuotta
14.6. Ri
Nils Lilljegren,Helsinki
4.10. Mi/P Sirkka-Liisa Tupala, Hämeenlinna
90 vuotta
19.4. Mi/K Annikki Liikanen, Juva
8.9. Ko Maire Inkilä, Keminmaa
Mikäli et halua, että nimesi julkaistaan ensi vuonna
merkkipäiväluettelossa Liikaslinkissä 2/2013, ilmoita
siitä ennen lokakuun loppua 2013.
P= perustajajäsen A= ainaisjäsen K= kunniajäsen
Jo, Ka, Ku, Lä, Mi, Pu, Ri sukuhaarojen lyhenteitä.
Palautus osoitteeseen
Liikasten sukuseura ry
c/o Maarit Tillman
Sysmäntie 3
83500 OUTOKUMPU
SUKUSEURAN HALLITUS
Puheenjohtaja (= sukuseuran esimies) ja tiedottaja Harri
Liikanen, Niittaajankatu 2 A 13, 00810 HELSINKI,
040 502 5939, harri.liikanen(at)welho.com
JÄSENSIHTEERI
Anne Ekroos, Mustarinne 7, 12770 ESPOO
050 563 8456, anne.ekroos(at)hotmail.fi
Varapuheenjohtaja (=sukuseuran varaesimies),
lähihoitaja Maaret Ollila
Helmikuja 3 B 22, 12310 RYTTYLÄ
044 0909038, maaret.ollila(at)pp.inet.fi
RAHASTONHOITAJA
Matti Liikanen, Pollarikatu 12 as 8, 15140 LAHTI,
0400 493 040, matti.liikanen(at)luukku.com
Sihteeri Maarit Tillman, Sysmäntie 3,
83500 OUTOKUMPU,
050 360 8892, maarit.tillman(at)gmail.com
Hankkija Sirkka-Liisa Liikanen, Luusniementie 1236,
51460 LUUSNIEMI,
050 584 0747, sirkkis47(at)gmail.com
Arkistonhoitaja Esko Liikanen, Ylivedentie 438,
52100 ANTTOLA, 050 303 7121, esko.liikanen(at)surffi.fi
Tiedottajan apulainen Olli Liikanen, Metsäläntie 24 A 2,
00320 HELSINKI,0400 724 664, olli.liikanen(at)edu.hel.fi
SUKUSEURAN PAIKALLISET YHTEYSHENKILÖT
MIKKELI JA ANTTOLA: Esko Liikanen, katso hallitus
HELSINKI (Pk- seutu): Harri Liikanen, katso hallitus
JUVA: KariLiikanen, Mikonkatu 1 B 24, 50100 Mikkeli
0500 759 021, kari.liikanen(at)pp3.inet.fi
KANGASNIEMI: Sirkka-Liisa Kuusisto, katso hallitus
KUUSAMO: Anne Kultanen, Sarvivaarantie 191, 93999
Kuusamo, 040 552 3187, a.kultanen(at)luukku.com
PUDASJÄRVI: Arto Liikanen, Huhtotie 21, 93100 Pudasjärvi, arto.liikanen(at)fortum.com
REISJÄRVI: Marja-Liisa Kemppainen, Mattilantie 8, 85900
Reisjärvi, 0400 932 675, liisa.kemppainen(at)pp.sonera.net
LAHTI, JAALA, ORIMATTILA: Matti Liikanen,
katso Rahastonhoitaja
VUODEN LIIKASET (Suluissa sukuhaara)
1993 (Ri)
Mirjam Piira, Mäntyharju, k. 1994
1994 (Mi)
Annikki Liikanen, Juva
1995 (Ri)
Anna-Liisa Liikanen, Orimattila, k. 2004
1996 (Ka)
Erkki Liikanen, Bryssel
1997 (Ko)
Heikki Liikanen, Joutsa, k. 2004
1998 (Ku)
Hannes Savolainen, Kemijärvi
1999 (Jo)
Erkki Liikanen, Tammela
KUNNIAJÄSENET
1. Haastemies Eino Liikanen 1995(k.1997)
2. Käsityönopettaja Anna-Liisa Liikanen 2000- (k.2004)
3. Emäntä Annikki Liikanen 20004. Sääteknikko Mauri Puurula 20055. Professori Pirkko Liikanen 20056. Yrittäjä Matti Liikanen 2010-
2000 (Ri)
Pirkko Liikanen, Espoo
2001 (Ka)
Matti Liikanen, Lahti
2002 (Ku)
Jaakko Liikanen, Riihimäki
2003 (Ka)
Raimo Liikanen, Mikkeli
2004 (Mi)
Liisa Liikanen, Mikkeli (Anttola)
2005 (Ka)
Harri Liikanen, Helsinki
2006 (Ri)
Pekka Saarenmaa, Kerava
SUVUN VANHIN 19.2.2010Vanhin elossa oleva Liikanen on helsinkiläinen Salme Strandman
o.s. Saarenmaa s.12.8.1913 Tampereella. Ristiinan sukuhaara.
PERINNEHENKILÖ
Perinnehenkilöksi nimettiin 1999
vapaustaistelija, luutnantti Herman
Liikanen (1835-1926) joka kuuluu
Ristiinan sukuhaaraan.
2007 (Ka )
Sirkka-Liisa Kuusisto. Kangasniemi
2008 (Ri)
Sirkka Laakkonen, Espoo
2009 (Ka)
Kauko ja Keijo Liikanen, Helsinki
2010 (Lä)
Heikki Liikanen, Helsinki
2011 (Ka)
Sirkka Leppälä, Reisjärvi
2012 (Ko)
Maarit Tillman, Outokumpu
2013 ?
KUMMITYTTÖ
Kummitytöksi nimettiin 1990
lähes sukuseuran perustamispäivänä
syntynyt Jenni Liikanen Lahdesta.
INTERNET- KOTISIVU
http://www.liikastensukuseura.fi
PANKKITILIN NUMERO
Danske Bank FI07 8000 1901978966