Kauppa osana lääkejakelun uudistusta – lääkejakelun pohjoismainen kehitys Keskeiset havainnot Päivittäistavarakauppa ry:lle tehdystä esiselvityksestä Sami Finne 12.10.2011 Transform to the power of digital Suomessa lääkkeiden myynti ja jakelu on Pohjoismaiden säädellyintä, ja jäänyt voimakkaasti jälkeen naapureiden lääkesaatavuus- ja tehokkuuskehityksestä • Suomessa lääkkeiden myynti ja jakelu on Pohjoismaiden säädellyintä. • Apteekkien omistaminen ja perustaminen on rajoitettua tarveharkintajärjestelmällä (poikkeuksena Yliopiston Apteekki) . • Itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella on kielletty, lukuun ottamatta nikotiinikorvaustuotteita. • Suomen apteekkiverkko on Pohjoismaiden kattavin, mutta apteekkien saavutettavuudessa on suuria maantieteellisiä eroja, joita pyritään paikkaamaan apteekkien palvelupisteillä ja verkkokaupalla. Muut Pohjoismaat ovat viime vuosina vapauttaneet lääkekauppaa Ruotsissa apteekkien omistusta ja valtion hintakontrollia vapautettiin ja yli 50% itsehoitolääkkeistä sallittiin apteekkien ulkopuoliseen myyntiin 2009. Norjassa apteekkien omistusta ja valtion hintakontrollia kevennettiin sekä itsehoitolääkemyynti apteekkien ulkopuolella sallittiin 2000-luvun alussa. Tanskassa itsehoitolääkkeiden myyntiä on laajennettu ja valtion hintakontrollia kevennetty, mutta apteekkien omistus on yhä rajattu farmaseuteille. Islanti vapautti apteekkien omistusta ja hintakontrollia jo 90-luvulla . Lisämuutoksia tehtiin 2000-luvulla mm. laajentamalla itsehoitolääkemyyntiä. Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 2 Ruotsissa muutos on tuonut markkinoille tehokkaan kilpailun, josta Suomi voi oppia paljon - vaikka lähtökohdat ovat erilaisia  Ruotsi lakkautti valtion apteekkimonopolin ja vapautti laajasti lääkejakelua 2009  Valtio myi enemmistön apteekeista, vapautti niiden omistamista ja hinnoittelua ja laajensi itsehoitolääkemyyntiä Apteekkimarkkinoilla vallitsee tehokas kilpailu 6% Muut apteekit 11 % 30 % Muutoksen seurauksena, mm.: 13 %  Apteekkien määrän kasvu 2010: 202 toimipistettä (+22%) kasvun on arvioitu jatkuvan vielä useilla sadoilla  Yli 6000 apteekkien ulkopuolista itsehoitolääkkeiden myyntipistettä, lähinnä päivittäistavarakauppaa  Monipuolistunut palvelutarjonta (mm. erikoistuneet apteekit esim. lapsiperheille, automaatit, shop-in-shopit)  Päivittäistavarakaupan aktiivinen rooli turvallisen lääkejakelun kehittämisessä (mm. check listit kaupalle) 17 % 23 % Huom! Ketjujen osuudet (%) apteekkien lukumäärästä Pt-kaupat ja tavaratalot ovat tärkeä myyntikanava 6% Elintarvikekaupat ja tavaratalot 10 % Mm. Apoteket Omstrukturering AB (2009): Information om omregleringen, Apoteket Omstrukturering AB (2009): Årsredovising, Sveriges Apoteksförening (2011): Apoteksbranchens årsrapport, Thomas Svatonin (tj, Svensk Dagligvaruhandel) esitys Kauppa 2011-tapahtumassa 30.9.2010 Huoltoasemat Kioskit, Internet ja muut 84 % Apteekkien ulkopuolinen myynti oli ensimmäisen vuoden aikana noin 54 miljoonaa euroa (1.11.2009-1.11.2010). Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 3 Ruotsissa perinteisten apteekkien ohella lääkkeitä myydään nyt ketjujen shop-in-shop apteekeissa ja pienempien liikkeiden lääkepisteissä Päivittäistavarakaupan shop-in-shop -apteekit Päivittäistavarakaupan lääkehyllyt ja automaatit Mm. Ica website, Borås Tidningen 6.11.2009, Filipstad i Folkmun 9.11.2009, Huoltoasemien lääkepisteet Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 4 Norjassa lähtötilanne oli lähellä Suomen nykytilaa ja kokemukset saatavuus- ja hintakehityksestä ovat positiivisia  Norjassa lääkekauppa muuttui 2000-luvun alussa muutamassa vuodessa yhdeksi Euroopan vapaimmista Päivittäistavarakaupan osuus eniten myytyjen itsehoito-lääkkeiden myynnistä 2009 ja 2010  Muutokseen sisältyi apteekkien omistuksen, valtion hintakontrollin ja itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen. Itsehoitolääke (brandi) PT-kaupan osuus myynnistä Q1, 2009 PT-kaupan osuus myynnistä Q1, 2010  Positiivisten kokemusten seurauksena Norja laajensi muiden myyntipisteiden itsehoitolääkevalikoimaa 2009 Xylometazolin (Otrivin) 54% 57% Muutoksen seurauksena, mm.: Paracetamol (Paracet) 48% 48%  Apteekkien määrän kasvu 2001-2010 65%; Muiden myyntipisteiden lukumäärä ylittänyt 6000 Ibuprofen (Ibux) 39% 38%  Reseptilääkkeiden aiemman jatkuvan hinnannousun tasoittuminen - itsehoitolääkkeet pt-kaupassa 10-20% halvempia. Mm. Apotekforeningen (2010): Pharmacies and Pharmaceuticals in Norway, Apotekforeningen (2009, 2010): Apotek og legemidler, Nordic Competition authorities (2008): Competition challenges in the pharmacy/pharmaceutical sector, Svein Haavik:n esitys (2008): Norwegian Pharmacy Market Ketjut valloittivat nopeasti markkinan – itsenäiset ja pienketjuihin kuuluvat vähemmistönä Ketjuapteekit Svein Haavik, 2008 Itsenäiset ja vapaaehtoisiin ketjuihin kuuluvat apteekit Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 5 Suomen lääkejakelussa naapurimaiden kehitystä vastaavaa säätelyn keventämistä ei ole tapahtunut – kehitystoimien toteutus ja tavoitetaso ovat vielä ”näpertelyä” Verkkokauppa • Helmikuun 2011 lääkelakiApteekkien palvelupisteet uudistusten myötä apteekkien • Palvelupiste on apteekin jakelupiste verkkokauppa lääkkeellistyy itsehoito- ja reseptilääkkeille, joka • E-reseptin myötä verkossa toimii esim. kaupan tiloissa. voidaan myydä myös Nikotiinikorvaustuotteiden • Palvelupisteillä pyritään reseptilääkkeitä. myynnin vapauttaminen varmistamaan lääkejakelu alueilla, • Mm. YA on käynnistänyt  Nikotiinituotteiden myynti ptjossa sivuapteekille ei ole verkkokaupan kaupassa sallittiin 2006 toimintaedellytyksiä.  Hinnat ovat laskeneet pt-myynnin myötä eikä merkittäviä ongelmia E-resepti ole ilmennyt • Sähköinen lääkemääräyksen ja potilasarkiston rakentaminen aloitettiin jo 2000-luvun alussa • Projekti ei ole edennyt suunnitellusti ja on aiheuttanut kymmenien miljoonien lisäkustannukset • Viimeksi syyskuussa pilotoinnissa aiheutui ongelmia Mm. STM (2011): Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet, STM (2011): Lääkepolitiikka 2020 – Kohti tehokasta, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 6 Suomen nykymallin ylläpitäminen heikentää saatavuutta ja lisää kustannuksia kuluttajille ja valtiolle Lääkkeiden saatavuuden kehitystrendit Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa 6000 muuta lääkemyyntipistettä 6500 muuta lääkemyyntipistettä ”Do Nothing”-skenaarion vaikutukset Suomessa: • Ruotsissa apteekkien määrän on arvioitu kasvavan vielä jopa sadoilla yksiköillä (mm. Boots) • Lisäksi muita myyntipisteitä todennäköisesti tulee lisää, lähinnä pt-kaupan ulkopuolelle 1100 apteekkia • Apteekkien taloudelliset ongelmat kärjistyvät (erit. pienet syrjäseutuapteekit) ja apteekkiverkosto karsiutuu • Kannattamattomat palvelupisteet eivät yleisty ja riitä turvaamaan lääkesaatavuutta etenkin syrjäseuduilla • Norjassa apteekkien määrän kasvu hidastuu • Kuitenkin esim. Boots investoi voimakkaasti • Uusia lääkemyyntipisteitä syntyy muutamia. 800 apteekkia +verkkokauppa • Tarve valtion lisätuille ja kuluttajan lääkekustannuksen nousulle kasvaa apteekkiverkoston turvaamiseksi • Verkkokauppa muuttaa kilpailuasetelmia merkittävästi ja karsii osaltaan apteekkiverkostoa • Suomen tehokkuuserot suhteessa lähimarkkinoihin kasvavat edelleen merkittävästi • Muilla markkinoilla tehokas kilpailu parantaa hintakehitystä ja lääkkeiden saatavuutta 600 apteekkia 140+ palvelupistettä Suomi Ruotsi Norja Mm. maakohtaiset analyysit, Apteekkariliiton vuosikertomus (2009), asiantuntija-arvio Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 7 Norjan apteekkiyhdistyksen teettämä tutkimus (2009) osoittaa, että reseptilääkkeiden vähittäis- ja tukkuhinnat ovat Suomessa merkittävästi Ruotsia ja Norjaa korkeampia Reseptilääkemarkkina – hintaindeksit (1-6/2009) suhteessa Norjan hintoihin Kokonaismarkkina (tukkuhinnat) Iso-Britannia Ruotsi Kokonaismarkkina (vähittäishinnat suhteessa Norjaan) Norja ”Erot (reseptilääkkeiden) vähittäishintojen ja tukkuhintojen välillä osoittavat, että apteekkien myyntikatteet ovat erityisen korkeita Suomessa ja Irlannissa” Alankomaat Irlanti Saksa (Apotekforening, 2009) Suomi Tanska Belgia Itävalta 0 50 100 150 200 Apotekforening, 2009 Institute for Research in Economics and Business Administration (SNF) on behalf of the Norwegian Pharmacy Association (Apotekforeningen) (2010) Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 8 Fragmentoituneella ja ketjuuntumattomalla apteekkimarkkinalla mahdollisuudet toiminnan tehostamiseen nykymallin puitteissa ovat rajatut Tyypilliset ketjutoiminnan alueet vähittäiskaupassa Tehokas apteekkiketju Ruotsi/Norja Tilanne Suomessa Konseptikehitys 654 suuriin ketjuihin ja – verkostoihin kuulumatonta apteekkia 17 Myymäläverkoston kehittäminen Keskitetty markkinointi Kanta-asiakasohjelmat Tuoteryhmäjohtaminen/hankinta Tukkutoiminta ja logistiikka Kysynnän ennustaminen Esillepanoratkaisut 1 Kalustesuunnittelu ja toimittajien hallinta 27 Myymäläperustanta Asiakaspalvelu (fyysinen, verkko, puhelin) 65 apteekkia 47 apteekkia Työvuorosuunnittelu Henkilöstöjohtaminen Myymälähenkilöstön koulutus Taloushallinto Kiinteistöpalvelut ja turvallisuus Kaupan tietojärjestelmät ja tukipalvelut Mm. Apteekkiketjujen ja –verkostojen verkkosivut. Capgeminin arvio Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 9 Apteekkien kannattavuusongelmat edellyttävät nykyjärjestelmän puitteissa lisätukia tai lääketaksan muutosta, vaikka myyntikatteet ovat Ruotsia ja Norjaa korkeammat Reseptilääkkeiden myyntikatteet Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa (2010) • Reseptilääkkeiden myyntikatteen osuus kuluttajahinnasta kasvaa Pohjoismaista voimakkaimmin Suomessa • Keskimääräinen myyntikate lääke-Eurosta apteekkimaksun jälkeen on Suomessa 24% (itsehoito- ja reseptilääkkeet) • Samanaikaisesti apteekit kärsivät kannattavuusongelmista ja vaativat ansaintamallinsa muutosta (lääketaksa) • Euroopan alhaisimpiin kuuluvat tukkuhinnat eivät välity kuluttajille – kuluttajahinnat Euroopan keskitasoa Tukkuhinta (€) Myyntikate (€): Suomi (%) Myyntikate (€): Ruotsi (%) Myyntikate (€): Norja (%) 5 3 (38%) 4,53 (48%) 3,03 (38%) 10 5,43 (35%) 5,27 (35%) 3,24 (25%) 20 9,43 (32%) 5,91 (23%) 3,64 (15%) 50 21,05 (30%) 6,31 (11%) 4,84 (9%) 100 36,05 (26%) 7,31 (7%) 6,84 (6%) 200 56,15 (22%) 9,31 (4%) 10,84 (5%) 400 96,15 (19%) 13,31 (3%) 18,84 (5%) 500 110,18 (18%) 15,31 (3%) 22,84 (4%) Mm. Apteekkari.fi 9.12.2010, Apteekkariliiton vuosikatsaus 2009, Apteekkiasiaa päättäjille 2010, "Apotekens marginaler", Tandvårds- och läkemedelförmånsverket, 1.11.2009, ”Apotek og Legemidler 2009”, Apotekforeningen, Lääketeollisuus ry:n tiedote 13.6.2007 (tukkuhinnat Suomessa, kuluttajahinnat), STM:n apteekkityöryhmän selvitys, 2007, Valuuttakurssit per 5.1.2010, Asiantuntija-arvio Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 10 Lääkkeiden myyntikatteiden laskeminen Ruotsin tasolle tarjoaisi jopa 100M€ säästöpotentiaalin – nyt summan maksavat valtio ja kuluttajat • Lääkkeiden myyntikatteet eroavat Ruotsin ja Norjan sekä Suomen välillä merkittävästi Apteekkien yhteenlaskettu myyntikate (€) Suomessa eri keski-määräisillä myyntikatteen tasoilla • Suomessa apteekkimaksun jälkeen keskim. myyntikate on 24% lääke-Eurosta - Ruotsissa taas noin 19% ja Norjassa 18% Jos katteet Ruotsin tasolla: 94M€ säästöpotentiaali • Lääkekatteiden laskeminen Ruotsin tasolle (n. 5-6 %-yksikköä) toisi merkittäviä säästöjä, mutta ei ole nykyjärjestelmällä mahdollista Jos katteet Norjan tasolla: 113M€ säästöpotentiaali • Apteekit kärsivät jo nykymallilla kannattavuusongelmista, joiden ratkaisu vaatii lisätukia tai muutoksia lääketaksajärjestelmään Noin 100 miljoonan euron säästöpotentiaali, joka nyt uppoaa tehottomaan apteekkijärjestelmään lakisääteisesti! Apteekkien yhteenlaskettu lääkkeiden myyntikate (2010) Lääkkeiden myyntikate, % 453M€ 359M€ 24% (Suomi) 19% (Ruotsin taso) 340M€ 18% (Norjan taso) Apteekkariliiton vuosikertomus 2009, Information om omregleringen av den svenska apoteksmarknaden och försäljningen av apotek (2009), Institute for Research in Economics and Business Administration (SNF) (2009): A price comparison of prescription-only pharmaceuticals in Norway and 9 western European Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. countries (Apotekforening), STM (2011): Avohuollon apteekkitoiminnan kehittämistarpeet 11 Lääkejakelun uudelleenarviointi on syytä käynnistää lääkesaatavuuden varmistamiseksi turvallisesti, edullisesti ja läheltä Yhteenveto  Lääkkeiden vähittäiskauppa on Suomessa voimakkaasti säädeltyä muihin Pohjoismaihin verrattuna  Viimeaikaiset selvitykset lääkejakelusta eivät ole huomioineet järjestelmän tehokkuutta ja kansainvälistä kehitystä  Apteekkimarkkina toimii tehottomasti verrattuna Ruotsiin ja Norjaan. Ketjutoiminta on edellytys tehokkaalle apteekkitoiminnalle nykypäivänä  Nykyjärjestelmä ei motivoi apteekkeja kehittämään lääkkeiden saatavuutta ja lähimarkkinat kehittävät lääkkeiden saatavuutta merkittävästi nopeammin.  Itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamista on syytä harkita puolueettoman selvityksen pohjalta pohjautuen kansainvälisiin kokemuksiin  Lääkejakelulle on syytä toteuttaa kokonaisvaltainen uudelleenarviointi, jossa tavoitetaso myös tehokkuudessa tulee olla muiden pohjoismaiden tasolla Copyright © 2011 Capgemini Consulting. All rights reserved. 12 Kiitos!