Tiivistelmä arviointiselotuksesta (pdf)
Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus TIIVISTELMÄ Helmikuu 2011 Pirkanmaan Jätehuolto Oy Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt kartat © maanmittaustoimisto lupa nro 3/MML/11 TIIVISTELMÄ Hankkeen kuvaus ja tavoitteet Tampereen Sähkölaitos -yhtiöt ja Pirkanmaan Jätehuolto Oy suunnittelevat jätettä polttoaineena käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereen kaupungin alueelle. Hyötyvoimalaitos on suunniteltu sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon. Sen polttoaineeksi tarkoitettu jäte on lähtöisin kotitalouksista, julkisesta ja yksityisestä palvelutoiminnasta (ml. terveydenhuollon jätteet) sekä kaupan ja teollisuuden aloilta. Laitoksen suunniteltu polttoainemäärä on 120 000−180 000 tonnia. Hyötyvoimalaitoksen polttotekniikka voi perustua joko arinapolttoon tai kaasutukseen. Tekniikasta riippumatta laitos varustetaan savukaasujen puhdistusjärjestelmällä, jolla täytetään jätteenpolttoasetuksen mukaiset tiukat päästövaatimukset. Tarkasteltuun hankekokonaisuuteen kuuluu myös erillisen biokaasulaitoksen rakentaminen Tarastenjärven alueelle. Biokaasulaitoksessa biojätteestä tuotetaan energiantuotannossa hyödynnettävää metaania. Biokaasun tuotanto perustuu joko perinteiseen mädätykseen, jossa biojäte lietetään veden kanssa tai kuivamädätykseen, jossa vesipitoisuus on pienempi. Laitoksen poistokaasujen käsittely ja ilmastointi hoidetaan prosessikaasujärjestelmän ja yleisilmanvaihdon avulla. Biokaasulaitoksen käsittelykapasiteetti on kaikkiaan 90 000 tonnia biojätettä vuodessa. Biokaasulaitos voidaan toteuttaa riippumatta siitä rakennetaanko hyötyvoimalaitos tai ei. Hankkeessa esitettyjen laitoksien ja toimintojen rakentaminen edellyttävät ympäristövaikutusten selvittämistä ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) annetun lain mukaisessa arviointimenettelyssä. YVA-menettelyn aikana eri laitoksien, toimintojen ja rakentamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen ympäristölupahakemukseen. Laitosten rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2012 aikana ja sen on tarkoitus olla käyttövalmis noin vuonna 2014–2015. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ympäristölupahakemus hankkeen toteuttamiseksi jätettäisiin lupaviranomaiselle vuoden 2011 aikana. Ympäristövaikutusten arviointi ja arvioitavat vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointi on YVA-lakiin (268/1999) perustuva menettely, jonka tarkoituksena on arvioida hankkeiden merkittävät ympäristövaikutukset, tutkia mahdollisuuksia haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen sekä turvata kansalaisten osallistumismahdollisuudet hankkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Hyötyvoimalaitoksen osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin kaikkiaan neljää eri sijoitusvaihtoehtoa: VE 1 Lielahti, VE 2 Rusko, VE 3 Sarankulma ja VE 4a Tarastenjärvi. Lisäksi tässä työssä arvioitiin myös biokaasulaitoksen (VE 4b) rakentaminen Tarastenjärven alueelle sekä laitosten liittäminen sähkö- ja kaukolämpöverkkoon. Sähkönsiirto eri hankevaihtoehdoissa on tarkoitus toteuttaa maakaapeleiden avulla ja kaukolämmön siirto maaputkien avulla. Tarastenjärven vaihtoehdossa sähkönsiirto tapahtuisi ilmajohdoilla kytkinaseman kautta vieressä kulkevaan voimajohtoon. Tämän lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin ns. nollavaihtoehtoa VE 0 eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Vaikutukset liikenteeseen Käsiteltävä jäte kuljetetaan voimalaitokseen pääasiassa pakkaavilla jäteautoilla. Etäisyyden kasvaessa hyödynnetään myös yhdistelmäajoneuvoja. Jätteiden kuljetuksen lisäksi alueelle kuljetetaan energiantuotantoprosessissa tarvittavat kemikaalit ja alueelta kuljetetaan pois jatkokäsittelyyn syntyvät tuhkat ja savukaasujen puhdistustuotteet. Kuljetusten määrä on kokonaisuudessaan noin 95– 140 ajoneuvokäyntiä vuorokaudessa. Tarastenjärvellä tämä liikenne on jo nykyisellään, minkä vuoksi Tarastenjärvellä muutos nykytilanteeseen nähden on pienin. Liikennemäärien lisääntyminen voi heikentää liikenteen sujuvuutta hyötyvoimalaitokselle johtavilla pääväylillä. Vaikutukset ovat kuitenkin liikennemäärien kasvun pienestä määrästä (2–3 % nykytilanteeseen verrattuna) johtuen arvioitu kokonaisuudessaan pieniksi. Lielahden hankevaihtoehdon osalta liikennemäärän muutos laitosalueelle johtavalla kadulla on merkittävä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää liikennejärjestelmien muutoksia ja uusien tieyhteyksien rakentamista Ruskon ja Sarankulman vaihtoehdoissa. Tarastenjärvellä biokaasulaitoksen rakentamisen on arvioitu lisäävän jäteautoilla toteutettavaa kuljetusta keskimäärin 10 ajoneuvolla vuorokaudessa. Biokaasulaitoksen liikennemäärällä ei ole vaikutusta nykytilaan. Ilmaan kohdistuvat päästöt ja vaikutukset ilmanlaatuun Rakentamisen aikana päästöjä ilmaan aiheuttavat työmaaliikenne ja louhintatyöt. Rakennustöiden pölyn leviäminen on paikallista eikä vaikuta asukkaiden viihtyvyyteen tai arvokkaisiin luontokohteisiin. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ajoittuvat pääosin päiväsaikaan. Louhintaa ja murskausta tarvitaan erityisesti Sarankulman ja Ruskon hankevaihtoehdoissa mutta louhinnan aikaisen pölyämisen arvioidaan rajoittuvan hankealueelle. Hyötyvoimalaitoksen savukaasupäästöjen ilmanlaatuvaikutukset jäävät päästömallinnuksen mukaan laitoksen maksimipäästöilläkin laskien selvästi ilmanlaadun kotimaisten tai ulkomaisten ohjearvojen alapuolelle. Hyötyvoimalaitoksen eri sijoituspaikkavaihtoehtojen ilmanlaatuvaikutukset ovat suuruusluokaltaan samanlaiset. Pienet erot korkeimmissa pistepitoisuuksissa johtuvat sijoituspaikan maaston muodosta, voimalaitosrakennusten sijoituksesta suhteessa piipun korkeusasemaan sekä tuulen suunnasta suhteessa ko. laitoskokonaisuuteen. Hyötyvoimalaitoksen hajukaasujen leviäminen mallinnettiin seisokkitilanteessa ja hajupitoisuudet ympäristössä jäivät selvästi alle yhden hajuyksikön ilmakuutiometrissä, mikä on hajututkimuksissa ns. hajukynnyspitoisuus. Biokaasulaitoksen hajut eivät myöskään lisää alueen nykyistä hajukuormaa Tarastenjärvellä ja sen lähiympäristössä. Häiriötilanteissa, joissa biokaasulaitoksen poistoilmaa ei pystytä johtamaan käsittelyyn, voi hajua kuitenkin levitä laajemmalle alueelle yli 3 km etäisyydelle riippuen vallitsevan tilanteen sääolosuhteista. Normaalitoiminnassa hajun leviämistä ympäristöön ehkäistään johtamalla kaikki laitoksen poistoilma hajunkäsittelyn läpi (esim. pesuri ja otsonikäsittely) tai kaasut voidaan johtaa myös hyötyvoimalaitoksen polttoilmaksi. Vaikutukset ilmastoon Hankkeessa esitettyjen laitosten toiminnalla vähennetään kasvihuonepäästöjä korvaamalla energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita sekä vähentämällä kaatopaikkakaasun muodostusta biojätteen sijoituksen vähenemisen kautta. Hyötyvoimalaitoksen tuottama kasvihuonekaasupäästö on noin 35 000–55 000 tonnia vuodessa. Kuljetuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt eivät juuri muutu nykyisestä, koska keskimääräiset ajomatkat pysyvät jäteautoilla vastaavina, jos jätettä ei kuljeteta Tampereen seudun ulkopuolelle. Korvattaessa vastaava energiamäärä fossiilisilla polttoaineilla (maakaasu tai turve), muodostuu niistä kasvihuonepäästöjä 65 000–130 000 tonnia vuodessa. Vastaava määrä jätettä kaatopaikalle sijoitettuna tuottaa kasvihuonepäästöjä 75 000–115 000 tonnia vuodessa vapautuneen metaanin muodossa. Biokaasulaitoksen tuottaman energian korvaaminen maakaasulla tuottaa kasvihuonepäästöjä 10 000–15 000 tonnia vuodessa ja kevyttä polttoöljyä käytettäessä 15 000–20 000 tonnia vuodessa. Hankkeen vaikutukset maaperään ja pohjavesiin Hankkeen rakentaminen edellyttää kaikilla sijoitusvaihtoehdoilla maansiirtotöitä ja maaston tasaamista. Pienimmät maanmuokkaustarpeet ovat Lielahden vaihtoehdossa, jossa alue on jo rakennettu olemassa olevaa voimalaitosta varten. Muilla alueilla joudutaan suorittamaan maanleikkausta sekä täyttöjä sijoitusalueen muotoilemiseksi rakenteiden edellyttämään tasoon. Suurimmat maanmuokkaustarpeet ovat Sarankulman ja Ruskon hankevaihtoehdoissa. Rakennustoimien yhteydessä käytettävät maamassat hyödynnetään kaikissa hankevaihtoehdoissa laitosalueella, minkä takia tarvetta niiden kuljettamiselle ulos alueelta ei ole. Tehtävillä toimenpiteillä ei ole merkittäviä vaikutuksia maaperään alueen ulkopuolella. Hyötyvoimalaitoksessa maaperän pilaantumisriski on olemassa jätebunkkerissa ja kemikaalien säilytyspaikoissa. Lähtökohtaisesti laitosten rakenteet tehdään sellaisiksi, ettei haitta-aineita pääse maaperään. Tarkastelluista sijoitusalueista Lielahden hankealue sijoittuu nykyisin kokonaisuudessaan pohjavesialueelle ja alueelta muodostuu pohjavettä maaperän hyvän vedenläpäisevyyden ansiosta. Pohjaveden virtaussuunta on hankealueelta Hyhkyn vedenottamon suuntaan. Muilla sijoitusalueilla, Ruskossa, Sarankulmassa, Tarastenjärvellä tunnetut pohjavesialueet sijoittuvat etäämmälle laitosalueesta. Näillä hankealueilla pohjaveden muodostuminen on tiiviin luonnonmaan vuoksi vähäistä eikä alueilta ole suoraa virtausyhteyttä lähimpiin pohjavesialueisiin. Vaikutukset pintavesiin Rakentamisen aikana rakennusalueelta tulevat vedet voivat aiheuttaa väliaikaista samentumista lähiojissa. Käytännössä rakentamisen aikainen kiintoainekuorma muodostuu kuitenkin pienissä erissä ja siten päiväkohtainen kuormitus jää pieneksi. Rakentamistöiden aikana maastoon johdettavan kiintoainekuorman suuruudeksi on arvioitu eri vaihtoehdoissa 7−10 kg/vrk, jonka lisäksi kuormitusta voi erityisesti Ruskon ja Sarankulman vaihtoehdoissa aiheuttaa louhinnassa käytetyistä räjähdysaineista tuleva typpikuormitus (arvioitu kuormitus maksimissaan 3 kg/vrk). Rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat hetkellisesti olla suuret, mutta pääasiassa vaikutukset voidaan kuitenkin arvioida vähäisiksi. Hyötyvoimalaitoksen toiminnasta ei synny jätevesiä, jotka aiheuttaisivat päästöjä pintavesiin. Jätteiden vastaanotto tapahtuu laitoksissa vastaanottohallissa, jolloin jätteitä ei pääse kulkeutumaan laitoksen ulkopuolelle ja siten ne eivät vaikuta puhtaiden hulevesien laatuun. Maastoon johdettavat hulevedet vastaavat laadultaan normaaleja liikennöintialueiden vesiä. Hankealueelta muodostuvat puhtaat hulevedet eivät vaikuta lähialueen pintavesien vedenlaatuun eikä vesieliöstöön. Biokaasulaitoksesta muodostuu jätevettä riippuen muodostuvan lietteen jatkokäsittelystä. Laitoksen jätevedessä on korkea kemiallinen hapenkulutus, biologinen hapenkulutus ja kokonaistyppipitoisuus. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolta saatujen tietojen mukaan puhdistamon nykyinen kapasiteetti riittää käsittelemään biokaasulaitoksesta muodostuvat jätevedet. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Lielahdessa uusi laitos sijoittuisi olemassa olevalle voimalaitosalueelle. Ruskossa voimalaitos sijoittuisi metsävaltaiselle alueelle, jossa on nykyisellään maan läjitystoimintaa. Tarastenjärvellä alueen maankäyttöä hallitsee alueella sijaitseva jätteenkäsittelylaitos. Lielahdessa, Ruskossa ja Tarastenjärvellä hankkeen toteuttaminen tulisi lisäämään alueiden teollista yleisilmettä. Alueiden nykyiset teolliset toiminnot lieventäisivät näin hankkeen vaikutuksia alueiden maankäytön kannalta. Sarankulmassa laitos sijoittuisi pääosin metsävaltaiselle alueelle, jolla on nykyisin virkistyskäyttöä. Teollinen muutos olisikin suurin Sarankulmassa. Vaikkakin Sarankulman alue on kaavassa merkitty teollisuusalueeksi. Ruskon alueen, asemakaavojen toteutumisen jälkeen, hyötyvoimalaitos tulee sijoittumaan työpaikka-alueen keskelle. Ruskon sijoitusvaihtoehdossa läheisen Hirvikallion asuinalueen ympäristö tuleekin muuttumaan nykytilanteesta, suunniteltujen työpaikka-alueen laajennusten myötä, riippumatta siitä rakennettaisiinko hyötyvoimalaitos vai ei. Lielahden hankealueella nykyisessä asemakaavassa alueelle voi sijoittua voimalaitosrakennus lisälaitteineen. Tältä osin hanke edellyttää asemakaavan tarkistamista. Muiden hankevaihtoehtojen alueilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa ja toiminta edellyttäisi soveltuvan asemakaavan laatimista. Sarankulman ja Ruskon vaihtoehdoissa hanke edellyttää myös nykyisen tieyhteyden jatkamista. Tarastenjärven hankevaihtoehdossa rakennettavan tien osuus on pieni. Biokaasulaitos sijoittuisi tiiviisti osaksi Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen rakennettua ym- päristöä, nykyisen kompostointilaitoksen vierelle ja tiestön yhteyteen. Rakentamisen aikaiset vaikutukset muuhun maankäyttöön ja laajempaan ympäristöön jäisivät vähäisiksi. Biokaasulaitoksen vaikutukset maankäyttöön jäävät pieniksi. Myös biokaasulaitoksen osalta toiminta edellyttäisi asemakaavan laatimista. Vaikutukset maisemakuvaan Suunniteltu hanke tulee muuttamaan kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa erityisesti lähimaisemaa. Maisemallisen muutoksen aiheuttavat laitosrakenteet ja niiden näkyminen laitoksen lähiympäristössä. Voimalaitosten sijoitusalueista Lielahden ja Ruskon alueen maisemakuvaa hallitsevat jo nykyisin teolliset toiminnot sekä vastaavasti Tarastenjärvellä alueella sijaitseva jätteenkäsittelykeskus. Sarankulman osalta laitos sijoittuu nykytilanteessa metsävaltaiselle alueelle. Lielahden hankealue on varsin avoin ja suojaavaa ympäröivää kasvillisuutta on vähän. Lielahteen sijoittuva hyötyvoimalaitos tulisi aiheuttamaan maisemavaikutuksia niin lähi- kuin kaukomaisemassa. Hankkeen vaikutusalueelle sijoittuu joitakin arvokkaita kohteita ja kaukomaisemassa vaikutukset yltävät Pispalanrinteen alueelle sekä Pyhäjärven ja Näsijärven vesistöihin. Hankkeen aiheuttamia vaikutuksia lieventää alueella nykyisin oleva teollisuus ja voimalaitosrakennus. Ruskon lähiympäristössä on jo nykyiseltään teollisuutta ja maisemaa hallitsee Ruskon nykyinen maankaatopaikka. Hankkeen vaikutusalueeseen ei sijoitu arvokkaita kohteita. Maisemavaikutuksia voi syntyä lähellä oleville asuinalueille, jos välissä olevaa puustoa poistetaan. Sarankulman hankealueen ympäristöön sijoittuu useita asuinalueita, mutta vaikutukset niiden maisemiin eivät tule olemaan merkittäviä. Alueen länsipuolella sijaitseville virkistysreiteille saattaa kohdistua vaikutuksia kaukomaisemassa. Sarankulman hankevaihtoehdossa uusi tie muuttaa lähi- ja kaukomaisemaa. Tarastenjärven vaihtoehdossa hyötyvoimalaitos aiheuttaa vähäisiä muutoksia länsipuolella sijaitsevissa Nurmi–Sorilan kulttuuriympäristöissä. Alueen lähiympäristön maisemakuvaa hallitsee nykyisin voimakkaasti pohjois–eteläsuuntaisesti hankealueen vieressä kulkeva voimajohto sekä voimajohdon itäpuolella oleva nykyinen jätteenkäsittelykeskus loppusijoitusalueineen. Alueen nykyinen teollisuustoiminta lieventää suunnitellun hankkeen maisemavaikutuksia. Tarastenjärvelle sijoittuva biokaasulaitos tulee muuttamaan maisemakuvaa lähinnä lähimaiseman osalta. Kaukomaisemassa biokaasulaitoksen rakenteet ovat osa muuta jätteenkäsittelykeskuksen rakennetta. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön aiheutuvat pääasiassa rakentamistoimien aiheuttamasta ympäristönmuutoksista sekä laitoksen rakentamisen ja toiminnan aikaisesta melusta sekä hulevesien vaikutuksista pintavesiin. Jätteenpolttolaitoksen toiminnasta ei synny sellaisia jätevesiä, joilla voitaisiin arvioida olevan suoria vaikutuksia luonnonympäristöön. Lielahden vaihtoehdossa hyötyvoimalaitos sijoittuu jo nykyisin teollisuuskäytössä olevalle tontille, minkä takia puuston poistoja tai kasvillisuuden raivaamista ei vaihtoehdossa tarvita. Luontoarvojen kannalta merkittävistä kohteista lähimmäs suunniteltua voimalaitosta sijoittuu Epilänharjulla sijaitseva Epilänharjun niitty, johon kohdistuvat vaikutukset voidaan kuitenkin sekä laitoksen rakentamisen että toiminnan aikana arvioida vähäisiksi. Ruskon vaihtoehdossa hyötyvoimalaitos sijoittuu pääosin varttuneelle, kuusivaltaiselle kasvatusmetsäalueelle. Ruskon alue on liito-oravan kannalta soveliasta elinympäristöä ja alueelta myös tunnetaan useita havaintoja lajista. Laitoksen sekä sen tulotien rakentaminen pienentävät osaltaan lajille soveliaan metsäalueen pinta-alaa sekä hävittävät luonnontilaisen isovarpurämeen (luontotyyppinä silmälläpidettävä) alueen pohjoisosasta. Sarankulman alue sijoittuu paikoin hyvinkin rehevälle sekametsäalueelle. Sarankulman alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin kuuluvia alueita. Alueen pohjoisosa sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Taaporinvuoren–Myllyvuoren kallioalueelle ja alueen pohjois- ja itäpuolella sijaitsee kolmiosainen Peltolammin–Pärrinkosken luonnonsuojelualue. Hyötyvoimalaitoksen rakentaminen edellyttäisi liito-oravan elinympäristölle soveliaan puuston hakkuita. Lisäksi hankkeen toteuttaminen kaventaa valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen pinta-alaa noin 3,7 hehtaarilla, mikä on noin 5 % kyseisen alueen kokonaispinta-alasta. Tarastenjärven vaihtoehdoissa laitosalue sijoittuu pääosin nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin, joiden luontoarvot ovat pääosin vähäisiä. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsevaan tummaverkkoperhosen elinympäristöön Tarastenjärven hankevaihtoehdolla ei ole vaikutusta. Biokaasulaitos sijoittuu kokonaisuudessaan jo rakennetulle alueelle, jossa ei ole luonnontilaista ympäristöä. Biokaasulaitoksen aiheuttama kiintoaineskuormitus on vähäinen, minkä vuoksi myös vaikutukset tummaverkkoperhosen elinympäristöihin jäävät vähäisiksi. Meluvaikutukset Rakentamisvaiheessa melua syntyy maanrakennustöistä, jätebunkkerin louhinnasta, kiviaineksen murskauksesta, varsinaisen voimalalaitoksen rakentamisesta (mm. mahdollinen paalutusmelu) sekä maa-ainesten ja rakentamismateriaalien kuljetuksista. Eniten melua aiheutuu louhinnasta ja mahdollisesta paikan päällä tapahtuvasta kiviaineksen murskauksesta. Louhinnan tarve on suurin Ruskon ja Sarankulman alueilla. Lielahden ja Tarastenjärven alueilla louhinnan määrä jää pieneksi, minkä takia hankkeen rakentamisen aikaiset meluvaikutukset ovat näillä alueilla pienempiä. Polttolaitoksesta syntyvä melu on luonteeltaan tavanomaista voimalaitosmelua. Hankkeen toiminnan aikaiset meluvaikutukset ovat suurimmat Lielahteen sijoittuvassa vaihtoehdossa, jossa hyötyvoimalaitos sijoittuu asutuksen välittömään läheisyyteen. Voimalaitoksen käyntimelun voidaan arvioida olevan lähimmissä asuinkohteissa päivällä ja yöllä noin 45 desibeliä. Pispalan valtatien ja Rahtimiehenkadun kulmassa olevat uudehkot asuintalot on melusuojattu nykyistä tie- ja raideliikennemelua vastaan. Muissa hankevaihtoehdoissa laitoksen toiminnan aikaiset vaikutukset jäävät selvästi alle ohjearvojen johtuen asutuksen sijoittumisesta selkeästi etäämmälle laitosalueesta. Biokaasulaitoksen aiheuttama melu on vähäistä ja ei aiheuta muutosta nykytilaan. Vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Hankkeesta aiheutuu vaihtoehdosta riippumatta vaikutuksia asutukseen ja asuinympäristöön, mutta vaikutusten luonne ja laajuus ovat hieman erilaisia kaikissa vaihtoehdoissa. Lielahden hankevaihtoehto sijoittuu keskelle kaupunkirakennetta, jolloin sekä ympäröivän asutuksen että koulujen, päiväkotien ja terveysasemien määrät ovat suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa. Lielahden seudun asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Ruskon hankevaihtoehdossa lähiasutuksen määrä on selvästi Lielahden vaihtoehtoa pienempi. Lähialueen asukkaiden määrä kasvaa, kun läheinen Hirvikallion asuinalue rakentuu. Koulut ja päiväkodit sijaitsevat hieman yli kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Hankkeella on jonkin verran vaikutusta virkistysreitteihin, mutta alueella on tarjolla runsaasti vaihtoehtoisia virkistysreittejä. Erityisesti Hirvikallion uuden asuinalueen asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän elinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Sarankulman hankevaihtoehdossa asutus painottuu Sarankulman hankevaihtoehdossa kauemmas hankealueesta kuin esimerkiksi Lielahden vaihtoehdossa. Alle kilometrin etäisyydellä Sarankulman hankealueesta on kaksi koulua ja yksi päiväkoti. Hankkeesta aiheutuu virkistysreitteihin kohdistuvia estevaikutuksia mitä lisää se, että lähiseudulla ei ole kävelyetäisyydellä kovin paljon vaihtoehtoisia metsäisiä reittejä lähiseudun asukkaille. Sarankulman seudun asukkaat kokevat myös, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Tarastenjärven hankevaihtoehto sijoittuu nykyisen jätteenkäsittelyalueen yhteyteen. Ympäröivä lähiasutus on harvempaa kuin muissa hankevaihtoehdoissa ja painottuu yli kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Hankkeella ei juuri ole vaikutusta virkistysreitteihin, sillä alueella on kävelyetäisyydellä tarjolla runsaasti vaihtoehtoisia reittejä. Asukkaiden näkemyksen mukaan hankkeen vaikutukset elinympäristössä olisivat kielteisiä. Jätteen kaatopaikkasijoituksen päättyessä myös hajuhaitat alueella vähentyisivät, mikä parantaisi nykytilannetta alueella. Biokaasulaitoksen osalta keskeisin vaikutus on mahdollisten häiriötilanteiden hajuhaitta. Vaikutus ilmanlaatuun on vaikutusarvion perusteella nykytilaan verrattuna pieni. Silti huoli hajujen lisääntyvästä leviämisestä asuinympäristöön on asukkaiden mielestä merkittävä sosiaalinen vaikutus. Vaikutukset jätehuoltoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen Hyötyvoimalassa käytetään polttoaineena materiaalikierrätykseen ohjautumatonta jätettä, joka muutoin jouduttaisiin ohjaamaan kaatopaikkasijoitukseen. Näin hyötyvoimalaitos sekä myös biokaasulaitos lisäävät jätteen energiasisällön hyötykäyttöä ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttötarvetta. Lisäksi hankkeella vähennetään jätteiden sijoittamista kaatopaikalle. Hanke tukee valtakunnallisen ja alueellisen jätehuoltosuunnitelman mukaisia tavoitteita mm. orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon ja kierrätykseen kelpaamattomien biohajoavien jätteiden käsittelyn osalta. Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Hyötyvoimalaitoshanke todettiin arvioinnissa teknisesti toteuttamiskelpoisesti kaikissa hankevaihtoehdoissa. Laitos toteutetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset huomioiden ja vastaavista laitoksista on kokemusta sekä Suomesta että ulkomailta. Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus arvioidaan lopullisesti kaavoitusvaiheessa. Arvioinnin aikana todettiin kaikkien sijoituspaikkojen olevan sellaisia, että tarvittavat kaavamuutokset olisi mahdollista toteuttaa. Hanke edistää yhteiskunnallisia tavoitteita, missä jätettä pyritään hyödyntämään valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti energiana silloin kun materiaalina hyödyntäminen ei ole mahdollista ja toiminasta syntyvät vaikutukset eivät muodosta terveydellistä tai ympäristöllistä uhkaa. Ympäristöllisessä toteuttamiskelpoisuudessa on eroja kohteiden välillä. Erot muodostuvat lähinnä liikenne-, maaperä-, pohjavesi- ja luontovaikutusten osalta. Lielahden osalta korostuvat liikenne- ja pohjavesivaikutukset (riskit), Sarankulman osalta luontovaikutukset. Maaperävaikutuksia muodostuu erityisesti Ruskon ja Sarankulman hankevaihtoehdoissa. Sen sijaan jätteen energiahyötykäyttöhankkeissa usein esille nostetut ilmanlaatuvaikutukset jäävät kaikissa hankevaihtoehdoissa pieniksi. Ympäristövaikutusten eroista huolimatta hanke on ympäristöllisesti toteutuskelpoinen kaikissa vaihtoehdoissa, kun rakentamisessa huomioidaan mahdolliset riskitekijät ja haitallisten vaikutusten ehkäisemistoimet. Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus vaihtelee hankevaihtoehdoittain. Näistä Tarastenjärven hankevaihtoehto on sosiaalisten vaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisin. Biokaasulaitos suunnitellaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti siten, että biokaasu voidaan hyödyntää energiantuotannossa tai liikennepolttoaineena. Biokaasulaitos sijoittuu olemassa olevalle Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueelle, missä myös käsitellään tällä hetkellä biojätteitä ja alueen maankäyttö tukee suunniteltua toimintaa. Lisäksi hanke edistää osaltaan jätelain ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toteutumista. Arvioinnissa ei tullut esille biokaasulaitoksen osalta merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten osalta esille tulivat hankkeen mahdolliset hajuvaikutukset, jotka ovat kuitenkin hallittavissa. Biokaasulaitosta voidaan pitää teknisesti, yhteiskunnallisesti, ympäristöllisesti ja sosiaalisesti toteuttamiskelpoisena. 8 9 8 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU 8.1 Hankkeen vaihtoehdot ja vertailun periaatteet Seuraavassa esitetään hankevaihtoehtojen ympäristövaikutusten vertailu. Ympäristövaikutuksia on tässä arvioinnissa tarkasteltu muutoksena nykytilanteeseen. Vertailussa tarkasteltiin muutoksen suuruutta eri vaihtoehtojen välillä kunkin tarkastellun vaikutuksen suhteen erikseen. Kaikkien vaikutusten suhteen samanaikainen vertailu edellyttäisi vaikutustiedon yhdistämistä ja eri vaikutusten painotusten määrittämistä. Kaikkien vaikutusten samanaikainen vertailu on YVA-menettelyn jälkeinen vaihe, jossa lopullisia päätöksiä sijoituspaikan valinnasta tehdään. Koska YVA-menettelyn aikana ei tehdä päätöksiä, niin tässäkin lopullinen vaikutusten painottaminen jätetään niille, jotka päätöksiä hankkeen sijoittamisesta tekevät. Vertailuarviot on koottu jäljempänä esitettävään vertailutaulukkoon. Siinä kuvataan kunkin vaikutuksen merkittävyyttä ja vaikutusten suuruutta eri vaihtoehdoilla. Suuruutta kuvataan joko laadullisesti tai määrällisesti. Vertailtavat vaihtoehdot ovat hankkeen toteuttaminen 1) 2) 3) 4) 5) Lielahden alueelle VE 1, Ruskon alueelle VE 2, Sarankulman alueelle VE 3, Tarastenjärven alueelle VE 4a ja Hankkeen toteuttamatta jättäminen VE 0. Hankevaihtoehtojen vertailu sisältää jätteen hyötyvoimalaitoksen toteuttamisen arina- tai kaasutustekniikalla. Vaikutusten merkittävyyttä arvotetaan muutoksen suuruudella sekä vertaamalla suunnitellun toiminnan vaikutuksia kuormitusta koskeviin ohje- ja raja-arvoihin, ympäristön laatunormeihin ja alueen nykyiseen ympäristökuormitukseen. Tässä on myös otettu huomioon asukaskyselyn aikana saatu palaute niistä vaikutuksista, joita asukkaat pitävät hyötyvoimalaitoksen toiminnassa merkittävinä. Kunkin vaikutuksen merkittävyys riippuu myös siitä, painotetaanko paikallista, alueellista vai globaalia näkökulmaa. Jokin vaikutus voi olla paikallisesti hyvin merkittävä mutta alueellisesti merkit- tävyydeltään vähäisempi. Tarkastelunäkökulman ohella vaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat mm: • Vaikutusalueen laajuus • Vaikutuksen kohde ja herkkyys muutoksille • Kohteen merkittävyys • Vaikutusten palautuvuus ja/tai pysyvyys • Vaikutusten intensiteetti ja muutoksen suuruus • Vaikutukseen liittyvät ihmisten kokemukset (pelot ja epävarmuudet) Huomioitava on, että vertailussa ei ole voitu huomioida yhteysviranomaisen lausunnossaan 12.11.2010 esittämiä luonto- (liito-oravat) ja arkeologisia selvityksiä vuodenajasta johtuen. Nämä täydennetään viimeistään ympäristölupavaiheessa. 8.2 Vaihtoehtojen vertailu Vaihtoehtojen vertailun tulokset on koottu taulukkoon 8-2, ja vaikutuksen merkittävyydessä käytetty asteikko on esitetty taulukossa 8-1. Taulukon 8-2 vertailu alkaa liikenteen sujuvuudella. Liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta on kyseessä paikallinen vaikutus. Jätteiden keräily ja kuljetus on Pirkanmaan Jätehuollon alueella järjestetty ammattimaisten urakoitsijoiden toimesta. Jäteajoneuvojen liikenne on jo nykyisellään osa liikennevirtaa ja suunnitellusta hankkeesta aiheutuva muutos on siinä, minne polttoon tarkoitettu jäte kuljetetaan. Muutokset liikennemäärissä ovat kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa varsin pienet. Muutokset nykytilanteeseen ovat luonnollisesti vähäisimmät silloin, kun hanketta ei toteuteta Tampereen seudulla lainkaan. Toteutusvaihtoehdoista vähäisimmät vaikutukset ovat Tarastenjärven vaihtoehdolla ja suurimmat Lielahden vaihtoehdossa, jossa ne suurimmillaankin jäävät kohtalaisiksi. Ilmanlaatu on mm. ihmisen terveyden kannalta tärkeä asia. Hyötyvoimalaitos toteutetaan kaikissa vaihtoehdoissa siten, että terveysperustein annetut raja- ja ohjearvot alitetaan. Suoritettujen leviämis- 10 mallitarkastelujen perusteella ilmanlaadun suhteen vaihtoehtojen välille ei synny eroja ja vaikutukset ilmanlaatuun jäävät hyvin vähäisiksi. Hyötyvoimalaitoksen suhteen on tarkastelu myös hajuvaikutuksia. Tätä tarkasteltiin leviämismallin avulla. Tulosten perusteella hyötyvoimalaitoksen hajupitoisuus jää alle hajukynnysarvon. Tämä myös tilanteissa, joissa voimalaitos joudutaan jostain syystä pysäyttämään. Tätä vahvistaa myös jätevoimalaitosten sijoittuminen muissa pohjoismaissa ja Euroopassa hyvinkin keskelle asutusta ja kaupunkirakennetta. Tarastenjärvellä hanke tulee vaikuttamaan muutoinkin hajun kannalta positiivisesti, kun muun jätteiden käsittelytoiminnan hajuhaitat tulevat vähenemään. Ilmaston kannalta tarkastelunäkökulma on globaali. Biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto johtaa siihen, että jätteiden energiasisällön hyödyntäminen tulee saamaan merkittävän roolin myös Suomen jätehuollossa. Jos jätteet sijoitettaisiin kaatopaikoille, olisi silloin tilanne vielä heikompi. Jätteiden energiasisällön hyödyntämättä jättäminen johtaisi lähes kaksinkertaisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Tämän vuoksi jätteen energiasisällön hyödyntäminen on ilmastovaikutusten suhteen positiivinen asia. Sijoituspaikkavaihtoehdoilla ei tähän asiaan ole vaikutusta. Rakentamiseen liittyvät maanmuokkaustyöt ovat pysyviä, mutta muutos jää hyvin paikalliseksi. Myös pohjavesien osalta vaikutus on paikallinen. Lähtökohtaisesti hyötyvoimalaitoksen rakenteilla tulee estää vaikutusten muodostuminen pohjaveteen, mutta pohjaveden virtausolosuhteiden takia hankevaihtoehdoista Lielahdessa pohjaveteen kohdistuvat riskit ovat suurimmat. Pintavesien tarkastelua voidaan pitää myös paikallisena. Käytön aikana hyötyvoimalaitoksen liikennöinti- ja piha-alueilta muodostuu hulevesiä, jotka johdetaan maastoon kaikissa hankevaihtoehdoissa. Rakennusaikana voi kiintoainesta kulkeutua lähiojiin, mitä voidaan pitää paikallisena vaikutuksena, mutta vaikutuksen arvioidaan jäävän merkityksettömäksi. Yhdyskuntarakenteen kannalta joudutaan tarkastelemaan myös sijoituspaikoille jo suunniteltuja maankäyttömuotoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, minkälaisia vaikutuksia maankäytöllisesti on jo suunnittelussa otettu huomioon ja hyväksytty. Lielahden alue on yhdyskuntateknisen huollon alue. Ruskossa yleiskaavassa sijoituspaikka on varattu teollisuusalueeksi ja Sarankulmassa sijoituspaikka on osoitettu teollisuus- ja varastoalueeksi. Ruskossa on myös ollut jo ylijäämämaiden loppusijoitusta. Tarastenjärvellä on jo nykyisellään jätteiden käsittelykeskus. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on pienin Tarastenjärvellä. Muissa vaihtoehdoissa vaikutus jää kohtalaiseksi. Hyötyvoimalaitoksen rakentaminen muuttaa maisemakuvaa. Lielahdessa ja Ruskossa voimalaitos sijoittuisi jo teolliseen ympäristöön, mikä lieventää maisemavaikutusta. Suurimmillaan vaikutus olisi Sarankulmassa. Tarastenjärvellä hyötyvoimalaitos sijoittuisi muun jätteenkäsittelytoimintojen läheisyyteen. Vaikutusta on Nurmi–Sorilan alueelle kaukomaisemassa, mutta vaikutus jää vähäiseksi. Vaikutukset luontoon ovat suurimmat sijoitusvaihtoehdoissa, joissa joudutaan rakentamaan täysin neitseelliseen ympäristöön. Lielahden ja Tarastenjärven vaihtoehdoissa vaikutuksia ei synny. Tarastenjärven hankealueen lähistöllä olevaan suojeltuun perhosesiintymään ei myöskään kohdistu vaikutuksia. Sarankulmassa ja Ruskossa hyötyvoimalaitoksen rakentaminen kaventaa liito-oravalle soveliaan metsikön pinta-alaa. Ruskossa aluetta kaventaa jo nykyinen maa-ainesten läjitys. Sarankulmassa on vielä huomioitava, että alue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle. Sarankulmassa myös hulevesien mukana Myllyojaan valuva kiintoaines voi vaikuttaa purossa esiintyvien uhanalaisten sammalten elinolosuhteisiin ja mahdollisia vaikutuksia voi syntyä myös Pärrinkosken ja puron luontaiseen purotaimenkantaan. Vaikutuksella on näin alueellinen luonne. Hyötyvoimalaitoksen toiminta tuo jonkin verran lisää melua erityisesti liikenteen kautta ja sillä on hyvin paikallinen vaikutus. Vaikutukset ovat erityyppisiä eri sijoitusvaihtoehdoissa. Lielahdessa vaikutus on suurin Ratamiehenkadun varressa. Ruskossa melutaso jää alle ohjearvon, mutta muutos nykytilanteeseen on vaihtoehdoista suurin, koska esimerkiksi Sarankulmassa raideliikenteen melu on jo nykyisellään. Sarankulmassa luonnonsuojelualueen melu taso voi ylittää ohjearvon. Tarastenjärvellä meluvaikutus on vähäisin. Sosiaalisiin vaikutuksiin kuuluvat ihmisten kokemat epäluulot ja epävarmuudet ovat tässä hankkeessa merkittävimmät vaikutukset. Ne ovat luonteeltaan hyvin paikallisia ja kohdistuvat ennen kaikkea suunniteltujen sijoituspaikkojen lähialueille. Lielahteen sijoittuva vaihtoehto sijoittuu keskelle kaupunkirakennetta, minkä vuoksi ympäröivän asutuksen ja koulujen yms. palvelujen määrät ovat suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa. Asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Sarankulman vaihtoehdossa asutuksen määrä lähiympäristössä on pienempi kuin Lielahdessa, mutta alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee kouluja ja päiväkoti. Virkistysalueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat asukkaiden näkemyksen mukaan erittäin merkittäviä. Asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Myös Ruskossa hyötyvoimalaitossuunnitelmaan 11 suhtaudutaan hyvinkin kielteisesti, vaikka nykytilanteessa asutus painottuu kauemmaksi. Tilanne muuttuu Hirvikallion asuinalueen valmistuttua. Erityisesti Hirvikallion asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Ruskon läheisyydessä hankkeella on myös vaikutusta virkistysreitteihin, mutta alueella on korvaavia reittejä. Tarastenjärvellä ympäröivä lähiasutus on harvempaa ja sijaitsee kauempana kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta alueen virkistysreitteihin. Asukkaat kokevat, että vaikutukset elinympäristössä olisivat kielteisiä. Hajuhaittojen mahdollista vähentymistä pidetään hyvänä asiana, mikä parantaisi nykytilannetta alueella. Taulukko 8-1 Vaikutusten määrällinen ja laadullinen arvottamisasteikko. Vaikutuksen suunta (-/+) 4 3 2 1 0 -1 -2 -3 -4 Taulukko 8-2 Vaikutuksen merkittävyys Erittäin merkittävä Merkittävä Kohtalainen Vähäinen Merkityksetön, Ei vaikutusta Vähäinen Kohtalainen Merkittävä Erittäin merkittävä Hankevaihtoehtojen keskinäinen vertailu. Lielahti (VE 1) Rusko (VE 2) Sarankulma (VE Tarastenjärvi (VE VE 0, hankkeen to3) 4a) teuttamatta jättäminen Liikenteen sujuvuus Sujuvuus heikkenee hieman Nokian moottoritien pään valo-ohjatuissa liittymissä. Merkittävä liikennemäärän kasvu Rahtimiehen kadulla Sujuvuus heikkenee Vaikutukset suju- Ei merkittävää vai- Ei muutosta nykytihieman Hervannan vuuden heikkene- kutusta nykytilaan laan valtaväylän pohjois- miseen vähäisiä päässä Liikennetur-vallisuus Liikenneturvallisuus Vaikutukset liikenheikkenee hieman neturvallisuuden Pispalan valtatiellä heikkenemiseen vähäisiä Vaikutukset liikenneturvallisuuden heikkenemiseen vähäisiä Vaikutukset liiken- Ei muutosta nykytineturvallisuuden laan heikkenemiseen vähäisiä Ilmanlaatu Leviämismallien pe- Kuten VE 1 rusteella ilmanlaatuvaikutukset ovat selvästi alle ohje- ja raja-arvojen Kuten VE 1 Kuten VE 1 Haju Leviämismallien pe- Kuten VE 1 rusteella hyötyvoimalaitoksesta hajupitoisuus jää alle hajukynnysarvon myös toiminnan seisokkitilanteessa Kuten VE 1 Hyötyvoimalaitok- Ei muutosta nykytisen toiminta vä- laan hentää hajupäästöjä Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksella Ei muutosta nykytilaan 12 Lielahti (VE 1) Ilmasto Rusko (VE 2) Hyötyvoimalaitoksen Kuten VE 1 hiilidioksidipäästöt ovat 100 000 – 150 000 t/vuosi, josta kasvihuonekaasupäästöjä on 35 000 – 50 000 t/vuosi. Sarankulma (VE Tarastenjärvi (VE VE 0, hankkeen to3) 4a) teuttamatta jättäminen Kuten VE 1 Kuten VE 1 Todennäköisesti jätteet tullaan hyödyntämään energia käytössä jossain muualla, joten ilmastovaikutus on sama kuin vaihtoehdoissa VE 1-VE 4a. Jätteen toimittaminen muualle poltettavaksi nostaa jätteenkuljetuksesta aiheutuvia päästöjä noin 10-20 % Osassa aluetta jou- Kuten VE 1 dutaan muuttamaan alueen nykyistä käyttötarkoitusta ja alueella joudutaan tekemää kohtalaisia maansiirtotöitä Ei muutosta nykytilaan vaihtoehdoissa VE 1, VE 2 ja VE 4a. Ruskon osalta maankaatopaikka laajenee hankealueelle Hankkeen myötä kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät, kun vastaavaa energiaa ei tarvitse tuottaa fossiilisilla polttoaineilla. Myös kaatopaikalla muodostuvan metaanin määrä ja sen kasvihuonepäästövaikutus vähenee hankkeen myötä. Maa- ja kallioperä Toiminnan ja rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat vähäisiä Pohjavesi Vuototilanteessa ai- Ei aiheuta riskiä heuttaa riskin pohja- pohjavesialueille vesialueelle. Suoja- vuototilanteessa rakenteilla ja seurannalla minimoidaan riskit pohjaveden osalta. Ei aiheuta riskiä Ei aiheuta riskiä Ei muutosta nykytipohjavesialueille pohjavesialueille laan vuototilanteessa vuototilanteessa Pintavesi Toiminnasta ei synny Kuten VE 1 jätevesiä, jotka rasittaisivat viemäriverkkoa tai siitä aiheutuisi päästöjä pintavesiin. Hulevesien määrä hieman lisääntyy. Kuten VE 1 Yhdyskuntarakenne Voimalatoimintaa on ja maankäyttö jo nyt asutuksen lähellä. Toiminnan ja liikenteen lisääntymisestä haittaa läheiselle asutukselle Kaavoitus Rakennusaikaisesti alueella joudutaan tekemään kohtalaisia maansiirtotöitä, mutta alueella on jo osin maankaatopaikkatoimintaa Sijoitus muuttaisi merkittävästi nykytilannetta asutuksen kannalta. Ympärille on kuitenkin tulossa työpaikka-aluetta Asemakaavan tarkis- Ei ristiriitaa yleistaminen kaavan kanssa, edellyttää asemakaavaa Kuten VE 1 Alueiden maankäytön kehittyminen voi vaikuttaa erityisesti vaihtoehtojen VE 2 ja VE 3 pintavesien tilaan. Vaihtoehdoissa VE 1 ja VE 4a tilanne pysynee ennallaan Vaikeasti ennakoi- Ei merkittävää tavia vaikutuksia muutosta nykytivirkistys- ja luon- laan nonsuojelualueiden arvoihin Ei muutosta nykytilaan vaihtoehdossa VE 1. Vaihtoehtojen VE 2-VE 4a alueiden maankäyttö muotoutuu todennäköisesti yleiskaavoituksen mukaisesti teollisuusalueiksi. Ei ristiriitaa yleiskaavan kanssa, edellyttää asemakaavaa Nollavaihtoehdossa alueille toteutettaisiin jollain aikataululla nykyisten maankäyttösuunnitelmien mukaisia toimenpiteitä Yleiskaavaehdotus tulossa hyväksymiskäsittelyyn, edellyttää asemakaavaa 13 Lielahti (VE 1) Rusko (VE 2) Sarankulma (VE Tarastenjärvi (VE VE 0, hankkeen to3) 4a) teuttamatta jättäminen Maisema Aiheuttaa vaikutuksia Kuten VE 1 lähi- ja kaukomaisemassa, mutta alueen nykyinen teollinen luonne lieventää vaikutusta. Aiheuttaa vaikutuksia lähi- ja osin kaukomaisemassa, mutta vaikutukset lähiasutukseen eivät ole merkittäviä. Hanke muuttaa Nurmi–Sorilan kulttuuriympäristöjen kaukomaisemaa. Alueen nykyinen jätteenkäsittelykeskustoiminta ja voimajohdot lieventävät maisemavaikutusta Luonto Ei vaikutusta nykyti- Kaventaa liito-oralaan valle soveliaan metsikön pinta-alaa, ei vaikutusta muihin eliölajeihin Kaventaa liito-oravalle soveliaan metsikön pinta-alaa, sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle, hulevesien mukana Myllyojaan valuva kiintoaines voi vaikuttaa purossa esiintyvien uhanalaisten sammalten elinolosuhteisiin. Myös mahdollisia vaikutuksia Pärrinkosken ja puron luontaiseen purotaimenkantaan. Ei vaikutusta nyky- Ei muutosta nykytitilaan, sijoittuu kui- laan valle mäelle, jossa puusto hakkuin käsiteltyä talousmetsää Melu Melutaso laitoksen toiminnasta ei merkittävästi kohoa nykytilasta lähialueilla. Kuljetusliikenteen melu voi kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti etenkin Rahtimiehenkadun varressa. Melutaso lähialueilla kasvaa nykytilasta, koska ollaan suhteellisen hiljaisella alueella. Lähellä uutta asutusta jolla melutaso jää alle ohjearvon. Melutaso lähialueella kohoaa hieman, junaliikenne kuitenkin merkittävin tekijä. Luonnonsuojelualueella melu voi ylittää ohjearvon. Laitoksella vähäi- Ei muutosta nykytinen vaikutus nykyi- laan. seen melutasoon. Häiriintyvät kohteet kaukana. Sosiaaliset vaikutukset Hankevaihtoehto sijoittuu keskelle kaupunkirakennetta, minkä vuoksi ympäröivän asutuksen ja koulujen yms. palvelujen määrät ovat suuremmat kuin muissa vaihtoehdoissa. Virkistysreitteihin kohdistuvat vaikutukset ovat merkittäviä. Asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Nykytilanteessa asutus painottuu kauemmaksi, mutta tilanne muuttuu Hirvikallion asuinalueen valmistuttua. Hankkeella on vaikutusta virkistysreitteihin, mutta alueella on korvaavia reittejä. Erityisesti Hirvikallion asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä Asutuksen määrä ympäristössä pienempi kuin Lielahdessa ja alle kilometrin etäisyydellä sijaitsee kouluja ja päiväkoti. Virkistysalueisiin kohdistuvat vaikutukset ovat erittäin merkittäviä ja lähellä ei sijaitse vaihtoehtoisia virkistysalueita. Asukkaat kokevat, että hankkeen vaikutukset heidän asuinympäristöönsä olisivat erittäin kielteisiä. Ympäröivä lähiasutus on harvempaa ja sijaitsee kauempana kuin muissa hankevaihtoehdoissa. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta alueen virkistysreitteihin. Asukkaat kokevat, että vaikutukset elinympäristössä olisivat kielteisiä. Hajuhaittojen mahdollista vähentymistä pidetään hyvänä asiana, mikä parantaisi nykytilannetta alueella. Terveysvaikutukset Melun ohjearvojen Hankkeesta ei ai- Hankkeesta ei ai- Hankkeesta ei ai- Hankkeesta ei aiylitystä Ratamiehen- heudu terveys-hait- heudu terveys-hait- heudu terveys-hait- heudu terveyshaittokadulla toja. toja. toja. ja. Jätehuolto ja luonnon Hankkeella vähenne- Kuten VE 1 varat tään fossiilisten polttoaineiden käyttöä Kuten VE 1 Kuten VE 1 Ei muutoksia nykytilaan, mikäli ympäristössä ei tapahdu suuria muutoksia, kuten avohakkuita. Lielahden ja Tarastenjärven osalta ei muutosta nykytilaan. Ruskon ja Sarankulman osalta tuleva maankäyttö muuttaa alueiden virkistyskäyttöä. Energiahyödyn-täminen tapahtuisi jossain muualla 14 8.3 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Kun tarkastellaan eri vaihtoehdoissa syntyvää muutoksen suuruutta nykytilanteeseen nähden, niin merkittävin muutos syntyy sosiaalisten vaikutusten kautta. Ne ovat suurimmillaan Lielahden ja Sarankulman hankevaihtoehdoissa. Muita huomioitavia kohtia ovat vaikutukset luontoon, pohjavesiin ja yhdyskuntarakenteeseen. Voidaan katsoa, että tämän vertailun perusteella vähäisimmät vaikutukset syntyvät, jos hyötyvoimalaitos sijoitetaan Tarastenjärvelle. Eniten haitallisia vaikutuksia näyttää syntyvän Sarankulman ja Lielahden vaihtoehdoissa. Tässä vertailussa on otettava huomioon, että mm. taloudelliset vaikutukset eivät ole vertailussa mukana. Tässä vertailussa ei myöskään ole otettu huomioon eri vaikutusten erilaisia painotuksia. 8.4 Hankkeen toteuttamiskelpoisuus Hankkeen toteuttamiskelpoisuutta on arvioitu seuraavista näkökulmista: • Tekninen toteuttamiskelpoisuus • Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus • Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus • Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus. 8.4.1 Tekninen toteuttamiskelpoisuus Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille laadittavien nk. BATreferenssidokumenttien (BAT-tekniikka, Best Available Techniques) avulla. BREF-dokumentissa käsitellään mm. seuraavia asioita: • parasta käyttökelpoista jätteenpolttotekniikkaa • energian talteenottoa • jätteen esikäsittelyä ja varastointia • savukaasujen puhdistustekniikkaa • jätevesien käsittelytekniikkaa • poltossa syntyvien jätteiden käsittelyä ja varastointia • päästöjen mittausta ja seurantaa • prosessin valvontaa ja seurantaa Tässä arvioinnissa tarkasteltava hankelaitos ja siihen liittyvät muut toiminnot suunnitellaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Vaihtoehtoiset polttotekniikat ovat molemmat BAT:n mukaisia tekniikoita ja ne on esitetty jätteenpolton parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailuasiakirjoissa (BREF). Vastaavan tyyppisiä laitoksia on suunnitteilla, rakenteilla ja käytössä Suomessa ja laitoksista on runsaasti kokemusta Euroopassa pitkältä aikaväliltä. Suunniteltuihin teknisiin ratkaisuihin ei liity riskejä niiden soveltuvuuden tai käytettävyyden kannalta. Kaikissa vaihtoehdoissa hyötyvoimalaitos on teknisesti toteutuskelpoinen. Tarastenjärven vaihtoehdon teknistä ja taloudellista toteuttamiskelpoisuutta heikentää hieman rakennettava muita hankevaihtoehtoja pidempi kaukolämpölinja. 8.4.2 Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus Yhteiskunnallisesti hanke voidaan pääosin arvioida toteuttamiskelpoiseksi. Maankäytön suunnitelmien mukaan hanke on voimassa olevien tai suunnitteilla olevien maankäyttösuunnitelmien mukainen. Kaavoituksen osalta joudutaan jokaisessa kohteessa tekemään asemakaavoitus tai muutoin tarkentamaan olemassa kaavoitusta. yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus arvioidaan näin lopullisesti kaavoitusvaiheessa. Arvioinnin aikana todettiin kaikkien sijoituspaikkojen olevan sellaisia, että tarvittavat kaavamuutokset olisi mahdollista toteuttaa. Hanke edistää jätelain ja valtakunnalliseen ja alueellisen jätesuunnitelman mukaisia yhteiskunnallisia tavoitteita, joiden mukaan käytöstä poistettu esine tai aine tulisi kaatopaikalle loppusijoittamisen sijaan hyödyntää ensisijaisesti esineenä tai materiaalina ja toissijaisesti energiana. 8.4.3 Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus Ympäristövaikutusten kannalta kaikki vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Ympäristöllisessä toteuttamiskelpoisuudessa on kuitenkin eroja kohteiden välillä. Erot muodostuvat lähinnä liikenne, maaperä, pohjavesi ja luontovaikutusten osalta. Liikenteen osalta vaikutukset ovat suurimmat Lielahden osalta. Toisaalta liikenteen lisääntyminen ei vaikuta juuri liikenteen toimivuuteen. Pohjavesivaikutusten osalta Lielahden sijoituspaikkaan liittyy pohjaveden pilaantumisriski lähinnä arinatekniikan 15 osalta, missä jätebunkkeri joudutaan sijoittamaan osin maaperään. Luontovaikutusten osalta Sarankulman sijoitusvaihtoehdon lähellä on suojelukohteita, joihin hankkeella voi olla vaikutusta. Maaperävaikutusten osalta Sarankulmanvaihtoehdossa joudutaan tekemään louhinta- ja maansiirtotöitä kuten myös Ruskon sijoitusvaihtoehdossa, mutta Ruskon osalta maaperävaikutukset toteutuvat myös maankaatopaikan osalta. Ympäristöllisen toteuttamiskelpoisuuden arvioinnin osalta muiden vaikutusten merkitys jää pieneksi ja mm. hyötyvoimalaitoksen ilmaan kohdistuvat päästöt ovat pienet ja kaikissa vaihtoehdoissa päästöjen leviämisellä ei ole ympäristövaikutusta. Ympäristövaikutusten eroista huolimatta hanke on ympäristöllisesti toteutuskelpoinen kaikissa vaihtoehdoissa, kun rakentamisessa huomioidaan mahdolliset riskitekijät ja vaikutusten muodostuminen. 8.4.4 Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus Hanke herättää kaikissa hankevaihtoehdoissa sekä positiivisia että negatiivisia näkemyksiä. Sosiaalisten vaikutusten osalta syntyy eroja hankevaihtoehtojen välillä. Sekä lähiasukkaat ja asukaskyselyyn vastaajat suhtautuvat kielteisimmin Lielahden, Sarankulman ja Ruskon hankevaihtoehtoihin. Tarastenjärven hankevaihtoehtoon suhtaudutaan muita hankevaihtoehtoja myönteisemmin. Tarastenjärven alueen asukkaat suhtautuvat vaihtoehdon toteutumiseen vähemmän kielteisesti kuin lähiasukkaat muissa vaihtoehdoissa. Lielahden hankevaihtoehdon ympärillä herkkien kohteiden (asutus, koulut jne.) määrä on suurempi kuin muissa vaihtoehdoissa. Sarankulman osalta lähellä sijaitsevan asutuksen määrä on Lielahtea pienempi ja Ruskossa vielä pienempi kuin Sarankulmassa. Sarankulman osalta vaikutukset virkistysreitteihin olisi merkittävä, kun taas Ruskon osalta on myös tarjolla vaihtoehtoisia reittejä. Tarastenjärven hankevaihtoehto sijaitsee kauimpana asutuksesta ja hankkeen toteutumisella ei ole suoria vaikutusta virkistysreitteihin. Sosiaalinen toteuttamiskelpoisuus vaihtelee hankevaihtoehdoittain. Tarastenjärven hankevaihtoehto on sosiaalisesti toteuttamiskelpoisin.
© Copyright 2024