Tässä - vekaralinnan pikkulinnan metsälinnan päiväkotien sivut

JOHDANTO
Päiväkotimme esiopetussuunnitelman perustana ovat olleet Oulun kaupungin
esiopetuksen opetussuunnitelman linjaukset. Linjaukset on vedetty Opetushallituksen
esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Perusteet on valmisteltu
perusopetuslain mukaisesti yhteistyössä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
kehittämiskeskus
Stakesin
kanssa.
Tukena
ja
pohjana
omalle
esiopetussuunnitelmallemme olemme käyttäneet Opetushallituksen julkaisua Eväitä
esiopetuksen opetussuunnitelman laatijoille.
Ennen suunnitelman teon aloittamista kokoonnuimme tulevien esikoululaisten
vanhempien kanssa yhdessä miettimään, mitä asioita he pitävät tärkeänä omien
lastensa kasvatuksessa ja opetuksessa. Haastattelimme myös lapsia heidän omista
toiveistaan ja ajatuksistaan esiopetuksen suhteen. Pohjatyötä teimme keräämällä tietoa
ja materiaalia siitä, miten muissa yksiköissä toimitaan ja mitä toimintamalleja on
hyväksi havaittu. Valmis esiopetussuunnitelma otettiin ensimmäisen kerran käyttöön
päiväkodissamme syksyllä 2003. Tuolloin puitteet esiopetuksen järjestämiselle olivat
varsin
erilaiset
kuin
nykyään.
Esiopetussuunnitelmaa
tarkastellaan
useasta
näkökulmasta säännöllisesti ja päivitetään aina tarpeen mukaan. Tämä versio on
päivitetty syksyllä 2013.
Tässä esiopetussuunnitelmassa olemme halunneet tuoda esille konkreettisia asioita,
joista esiopetus päiväkodissamme rakentuu. Toivomme, että lukija pystyy aistimaan,
mitä pidämme tärkeänä ja millaisessa ilmapiirissä esiopetusta annetaan. Olemme
pyrkineet määrittelemään esiopetuksen kaikessa laaja-alaisuudessaan ja huomioimaan
lapsen kaiken aikaa niin yksilönä kuin ryhmän jäsenenäkin. Sen vuoksi suunnitelmaa
ei ole laadittu liian yksityiskohtaiseksi vaan tilaa on jätetty kunkin lapsen ja
lapsiryhmän tarpeiden ja toiveiden huomioimiselle.
Oulussa 21.10.2013
Metsälinnan, Vekaralinnan ja Pikkulinnan päiväkodin esiopetussuunnitelmatyöryhmä
1. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN TOIMINTA-AJATUS
Metsälinnan päiväkodissa esioppilaita on vuodesta riippuen noin 5-15 lasta.
Esiopetusryhmä muodostuu, mikäli esikoululaisia on vähintään viisi. Vuosittain
esioppilaita on ollut sopiva määrä.
Mikäli esioppilaita on paljon, muodostetaan
esikoululaista kaksi pienryhmää. Esikoululaiset viettävät osan päivästä muun
lapsiryhmän kanssa, he ovat osa Mörrien ryhmää. Mörrien lapsiryhmässä on
esikoululaisten lisäksi neljä- tai viisivuotiaita.
Päävastuu esiopetuksesta on lastentarhanopettajalla tai esi- ja alkuopetukseen
erikoistuneella sosionomilla. Esiopetusryhmän koon mukaan esiopettajia on yksi tai
kaksi. Esiopetuksen järjestämiseen osallistuvat myös muut päiväkotimme työntekijät
omien vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti.
Tärkeimpänä toiminta-ajatuksena pidämme sitä, että lapsi kasvaa vahvan minäkuvan
omaavaksi muita kunnioittavaksi yhteisön jäseneksi. Hän oppii ilmaisemaan itseään,
tunteitaan ja ajatuksiaan luontevasti vuorovaikutuksellisessa kanssakäymisessä toisten
lasten ja aikuisten kanssa. Tärkeitä lähtökohtia työssämme ovat myös lapsilähtöisyys
ja perhekeskeisyys. Haluamme huomioida kunkin perheen, lapsen ja vanhempien,
tarpeet ja toiveet esiopetuksen suhteen. Esikouluvuoden alusta alkaen haluamme
panostaa hyvään ryhmähenkeen. Esikoululaisemme pääsevätkin aina syksyllä parin
päivän
seikkailuleirille
Virpiniemeen
yhdessä
Vekaralinnan
ja
Pikkulinnan
esikoululaisten kanssa. Yhteiset kokemukset antavat pohjaa koko vuodeksi ja
opettavat huolehtimaan paitsi itsestä myös kaverista.
Ei lapsella saa olla kiire ja hoppu,
eikä aamukaan kuin maailmanloppu.
Lapsi tarvitsee sylin ja hoivaa,
suureksi kasvu on hidasta, loivaa.
Yhdessä opimme elämän taitoja,
tunnemme, koemme, olemme aitoja.
Ja kaikkien aikuisten vastuulla on,
ettei lapsen olo ole turvaton.
2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖN KUVAUS
Esiopetuksen oppimisympäristöstä puhuttaessa tarkoitamme sekä fyysistä että
psyykkistä ympäristöä, joista kummankin on tuettava monipuolisesti lapsen kasvua ja
kehitystä.
Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu koko päiväkotimme kokonaisuudessaan;
sisätilat ja päiväkodin piha. Metsälinna on kaunis puutalo Metsokankaan sydämessä ja
meillä on kolme erillistä osastoa. Toimintatilat ovat joka ryhmässä väljät ja
muunneltavissa lapsiryhmän tarpeiden mukaisesti.
Esikoululaisten ja Mörrien ryhmän valtakuntaa on kodinomaisen päiväkotimme toinen
päätyosastoista. Tuulikaappi on tilava ja eteisaulaa reunustavat lasten naulakot.
Aulasta on kulku lepo- ja leikkihuoneeseen ja wc:hen. Ryhmämme keskuspaikkana
toimii suuri ryhmähuone, jossa on lasten kokoa olevat kalusteet ruokailua ja
pöytätyöskentelyä varten. Tilassa on erilaisia leikkivälineitä ja pelejä koko ryhmän
käyttöön. Tästä tilasta löytyy myös kiipeilyseinä ja puolapuut, jotka ovat lasten
käytössä päivittäin. Ryhmätilasta on kulku ateljeehuoneeseen, joka on tänä vuonna
kalustettu ja sisustettu varsinaiseksi eskarihuoneeksi. Tilassa on lautapelejä ja erilaista
opetusmateriaalia,
jotka
on
tarkoitettu
ensisijaisesti
esiopetuskäyttöön.
Ateljeehuoneessa esikoululaiset saavat myös vapaasti sekä ohjatusti tehdä kädentöitä.
Ryhmätilasta on kulku myös päiväkodin keskuskeittiöön, jossa esikoululaisten kanssa
on hyvät mahdollisuudet leipomiseen ja ruoanlaittoon.
Päiväkodin suunnittelussa ja sisustuksessa on pyritty siihen, että pystymme
kannustamaan lapsia päivittäiseen liikkumiseen. Matoista löytyy hyppyruudukoita ja
lepohuoneessa mahtuu pallottelemaan ja leikkimään liikuntaleikkejä pienellä
porukalla. Sisäliikuntavälineitä löytyy monipuolisesti lepohuoneen varastosta ja ne
ovat lasten käytössä muulloinkin kuin ohjatuilla liikuntahetkillä. Koko talon tiloja
pyrimme myös käyttämään mahdollisimman luovasti eli käymme leikkimässä,
liikkumassa ja pitämässä eskaria myös muissa tiloissa.
Fyysiseen oppimisympäristöön sisältyy tärkeänä osana myös päiväkodin piha
ulkoleikkivälineineen ja leluineen. Myös pihan suunnittelussa on otettu huomioon
lasten jokapäiväisen liikunnan tarve. Pihalle on tehty mäki, joka haastaa lapset
liikkumaan kesästä talveen. Piha-alueelta löytyy maaleilla varustettu pallokenttä, joka
jäädytetään talvella luistinkentäksi. Osa pihasta on saanut asfalttipäällysteen ja
värikkäät pihalaatat innostavat lapsia muun muassa ruutu- ja naruhyppelyyn. Tontilta
löytyneitä suuria kiviä on säästetty kiipeilytarkoitukseen ja oma luonnontilainen
metsäalue innostaa monenlaisiin leikkeihin ja seikkailuihin. Myös takapihan aidatulla
nurmialueella on hyvät mahdollisuudet erilaisiin liikuntaleikkeihin. Lisäksi pihalta
löytyvät perinteiset päiväkotivälineet: kiikut, keinulauta, liukumäki ja monipuolinen
kiipeilyteline. Leikkimökki sekä suuri hiekkalaatikko ovat niin ikään käytössä
ulkoiluaikaan.
Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluu myös oma Metsämörri-paikkamme, jonne
teemme retkiä viikoittain vuoden ympäri. Esikouluvuoden aikana tutuksi tulevat myös
läheinen pururata lenkkeilyn, suunnistuksen ja hiihdon muodossa sekä koulun
luistinkenttä. Metsokankaan keskusleikkipuistossa käymme myös liikkumassa ja
leikkimässä muutaman kerran vuodessa. Lisäksi uusia oppimiskokemuksia antavat
muut retkikohteemme, kuten uimahalli, Ainolan puisto, Hoplop ja teatteri.
Psyykkisen
oppimisympäristön
tunnusmerkkejä
ovat
lapsen
oppimiselle
ja
kasvamiselle innostava ja kannustava avoin ilmapiiri. Lapsen mielenkiinnon kohteet
huomioidaan tarttumalla häntä kiinnostaviin aiheisiin, pohtimalla ja etsimällä tietoa
yhdessä eri lähteistä.
Lapsen kieliympäristön tulee olla virikkeellinen ja mahdollistaa lapsen rikkaan
kielellisen kehittymisen. Oppimisympäristön täytyy myös tukea matemaattisten
taitojen kehittymistä ohjaamalla lapsen mielenkiinnon luonnollisiin arkipäivän
tilanteissa ilmeneviin matemaattisiin asioihin. Lapsen täytyy myös oppia käyttämään
aistejaan ja havainnoimaan niin rakennettua kuin luonnon ympäristöä. Tämän lisäksi
luomme lapselle mahdollisuuden LEIKKIÄ ja tarvittaessa saada oma rauha. Aikuinen
huomioi lapsen tunnetilat ja kannustaa lasta ilmaisemaan kaikki tunteensa
turvallisessa ja kotoisessa ilmapiirissä. Lapsen on lupa sekä onnistua että epäonnistua
ja oppia sitä kautta tuntemaan paremmin itseään. Syli on aina lähellä lasta.
Lapsen tulee myös oppia hyvät tavat ja muiden ihmisten huomioiminen ja
kuunteleminen omassa toiminnassaan. Luonnollisesti turvalliset, yhdessä lapsen
kanssa sovitut rajat antavat hyvän perustan lapsen sosiaaliselle kanssakäymiselle
toisten lasten ja aikuisten kanssa. Pidämme tärkeänä myös sitä, että perhe osallistuu ja
vaikuttaa lasta koskeviin asioihin. Niinpä Metsälinnan aikuiset yhdessä lapsen ja
hänen vanhempien kanssa suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat oppimisympäristöä
mm. vanhempainilloissa.
3. ESIOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PAINOTUKSET
Esiopetuksen tärkeimpänä tavoitteena pidämme lapsen kokonaisvaltaista kasvamista
ihmisenä. Pyrimme kaikin tavoin, erilaisen toiminnan avulla, tukemaan lapsen eheän
ja terveen minäkuvan kehittymistä. Erilaisten kokemusten ja onnistumisten, myös
epäonnistumisten kautta lapsi oppii hahmottamaan itseään. Kaikki päiväkotimme
painotukset koskevat koko päiväkodin toimintaa, joten pohjaa kyseisille taidoille on
luotu jo useiden vuosien ajan.
LIIKUNTA on yksi painopistealueistamme. Päiväkodissamme lapsi saa monipuolisia
kokemuksia liikunnan eri osa-alueilta ja liikuntaa harrastetaan jossakin muodossa
päivittäin. Liikunnan harrastaminen on osa terveitä elämäntapoja, joihin haluamme
ohjata lasta myös omalla esimerkillämme.
Päiväkodissamme toimii Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu, jota ohjaavat
koulutuksen
saaneet
päiväkotimme
työntekijät.
Esikoululaiset
liikkuvat
liikuntaleikkikoulutunneilla omana pienryhmänään tai yhdessä talon viisivuotiaiden
kanssa. Liikuntaleikkikoulu pidetään päiväkodin sisätiloissa tai pihalla kerran
viikossa. Liikuntaleikkikoulun tunneilla liikutaan monipuolisesti käyttäen apuna muun
muassa omaa kehoa, telineitä, välineitä ja palloja. Liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii
hallitsemaan oman kehonsa, liikunnan perustaitoja, ymmärtämän käsitteitä, tekemään
yhdessä, ilmaisemaan itseään ja ajattelemaan itsenäisesti.
Talvella hiihdämme ja luistelemme tiiviissä jaksossa muutaman viikon ajan.
Luistinkenttä jäädytetään vuosittain päiväkodin pihalle ja hiihtämässä käymme
Metsokankaan pururadalla. Myös päiväkodin takapihalla on oivat mahdollisuudet
hiihtoleikkeihin. Hiihtokausi huipentuu keväällä omaan hiihtoretkeen, mukaan
pakkaamme tietysti maittavat retkieväät. Esikoululaisten uimaviikko järjestetään
kaupungin toimesta lukuvuoden aikana Raksilan uimahallissa, jonne kuljemme
yhdessä päiväkodilta viikon ajan.
Liikuntaleikkikoulun monipuolisen sisällön kautta lapsi saa hyvän pohjan eri
lajitaitojen oppimiseen. Esikouluvuoden aikana lajitaitoja harjoitellaan muun muassa
luistelussa, hiihdossa, uinnissa, suunnistuksessa, palloilussa ja yleisurheilussa.
Esikouluvuoden aikana lapsen perusliikuntataidot kehittyvät, hyvälle peruskunnolle
luodaan pohjaa ja ennen kaikkea nautitaan yhdessä lapsen kanssa liikunnan ilosta.
KÄDENTAITOJA harjoitellaan päiväkodissamme monipuolisesti työskentelemällä
eri menetelmin ja tutustumalla eri materiaaleihin. Esikouluvuotena taitoja syvennetään
ja uutta rakennetaan aikaisemmin opituille taidoille. Uusia asioita opitaan aikuisen
opastuksella, mutta lapsella on mahdollisuus toimia myös itsenäisesti ja omien
suunnitelmiensa mukaisesti. Päiväkodissamme on erityinen tila tällaiselle toiminnalle.
Ateljeessa lapsella on mahdollisuus päivittäin harjaannuttaa kädentaitojaan ja
materiaalit sekä välineet ovat aina lasten saatavilla.
Pyrimme myös järjestämään vuoden aikana erilaisia teemaviikkoja, jolloin keskitytään
yhteen teemaan monipuolisemmin. Tällaisia teemaviikkoja ovat mm. huovutus- ja
nikkarointiviikot. Teemaviikkojen aiheet ja sisällöt muokkautuvat hyvin paljon
henkilökunnan osaamisen ja kiinnostuksen mukaan.
Päiväkodissamme on myös hyvät mahdollisuudet käden taitojen harjaannuttamiseen
keittiössä. Leipomista ja välipalojen valmistusta harjoitellaan eskareiden kanssa
säännöllisesti. Kokkikerho kokoontuu silloin tällöin ja valmistamme yhdessä lasten
kanssa jotain maukasta syötävää. Myös lasten toiveruokapäiviä pidetään muutaman
kerran vuodessa, jolloin lapset saavat olla valmistamassa lämpimän aterian yhdessä
aikuisen kanssa.
LUONTOKASVATUS on myös tärkeä osa-alueemme. Lähes koko henkilökunta on
suorittanut
Suomen
Ladun
järjestämän
Metsämörriohjaaja-koulutuksen.
Metsämörrikoulu on ulkoilukoulu, jonka tavoitteena on ulkoilla ympäri vuoden säällä
kuin säällä, viihtyä luonnossa, oppia tuntemaan luontoa, suojella luontoa, leikkiä
luonnossa, huolehtia luonnosta ja kokea elämää luonnossa. Esikoululaiset käyvät
viikoittain yhdessä muun lapsiryhmän kanssa retkellä tutulla mörripaikalla
lähimetsässä. Metsämörrikoulussa lapset eivät vain opi asioita luonnosta vaan he
oppivat myös viihtymään luonnossa ja osoittamaan huomaavaisuutta luontoa kohtaan.
Metsämörri on satuhahmo, joka tulee tervehtimään lapsia ajoittain ja opettaa lapsille
asioita kasveista ja eläimistä.
4. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT YLEISET KASVATUS- JA
OPPIMISTAVOITTEET
Osallistuessaan esiopetukseen lapsi omaksuu perustietoja, -taitoja ja -valmiuksia
oppimisen eri alueilta edellytystensä mukaisesti. Tavoitteena on, että kaikki
esiopetukseen osallistuvat lapset saavat kultakin osa-alueelta kouluvalmiuksien
kannalta tarpeelliset valmiudet ja kiinnostuksen mukaan aihetta on mahdollisuus
käsitellä laajemmin. Toivottavaa olisi, että lapset löytäisivät kiinnostuksen kohteita,
joihin voisimme uppoutua pitkäksikin aikaa. Tällöin kiinnostus lähtee nimenomaan
lapsista. Kasvatus- ja oppimistavoitteet voi luokitella kolmeen kategoriaan, lähtien
lapsesta; MINÄ, MINÄ JA MUUT ja MINÄ JA YMPÄRISTÖ.
MINÄ. Esikouluvuoden aikana lapsen tietoisuus omista kyvyistään ja heikkouksistaan
kasvaa. Lapsi oppii esikouluvuoden aikana arvioimaan myös omaa oppimistaan. Tänä
aikana on tärkeää antaa lapselle eväitä terveen minäkuvan rakentamiselle ja hyvän
itsetunnon muodostumiselle. Lapselle annetaan mahdollisuus tehdä omia valintoja ja
myös kantamaan vastuuta omista tekemisistään. Samalla lapsi oppii, että hän voi itse
vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Kaikin puolin lapsen oma identiteetti
vahvistuu ja lapsi tuntee olevansa tärkeä.
MINÄ JA MUUT. Toimiessaan esikouluryhmänsä jäsenenä lapsi oppii huomaamaan,
että me kaikki olemme erilaisia, ja kuitenkin tasavertaisia, ja hyväksymään sen.
Päiväkodissamme isommat lapset auttavat pienempiä ja saavat muutenkin erilaisia
ikätasonsa mukaisia erityistehtäviä, mikä kasvattaa vastuuntuntoa suhteessa muihin
ihmisiin. Esikoululaiset toimivat eräänlaisina esikuvina myös pienemmille lapsille,
mikä tuo vastuuta omaa käytöstä ajatellen. Vertaisryhmänsä, muiden esikoululaisten,
kautta lapsi oppii tuntemaan itseään, hän näkee kuinka muut kulloinkin suhtautuvat
häneen. Selkeiden ja perusteltujen sääntöjen ja rajojen kautta lapsi oppii tiedostamaan
mikä on oikein, mikä väärin. Yhteiselämän pelinsääntöjä harjoitellaan päivittäin niin
ohjatuissa toiminnoissa kuin vapaissa leikeissäkin. Mikäli häiriökäyttäytymistä
esiintyy, siihen puututaan heti ja asiasta keskustellaan koko lapsiryhmän kanssa. Lapsi
saa mahdollisuuden tuntea myös yhteenkuuluvuutta yhdessä muiden esikoululaisten ja
koko päiväkotiryhmän kanssa. Yhteiset onnistumisen elämykset antavat ainesta hyvän
minäkuvan muodostumiselle.
MINÄ JA YMPÄRISTÖ. Kuusivuotiaana esikoululaisena lapsi harjoittelee erilaisista
arkipäivän tilanteista selviytymistä. Päiväkodin vanhimpina he saavat ottaa vastuuta
erilaisissa pienissä työtehtävissä. Heidän odotetaan selviytyvän omatoimisesti jo
monista jokapäiväisistä rutiineista kuten pukemisesta ja ympäristön siistimisestä niin
leikkien jälkeen sisällä kuin eväretkellä metsässäkin. Luonto ja luonnonilmiöt tulevat
tutuksi
esikouluvuoden
aikana.
Koko
varhaislapsuus
antaa
pohjaa
lapsen
luontokäsitykselle. Esikoululaiset oppivat hahmottamaan ympäristöään jo pidemmälle
kuin pihamaalle. Tutustumme kävelyretkien aikana kunkin kotiympäristöön ja
reviirimme laajenee muutenkin, joskin aikuisen johdolla. Retket lähelle ja kauas
antavat sisältöä esiopetukseen ja samalla oivallisen tilaisuuden opetella käyttäytymään
erilaisissa paikoissa ja tilanteissa.
Syksyllä esikoululaiset osallistuvat yön yli
kestävälle seikkailuleirille Virpiniemessä. Leirillä esikoululainen pääsee kokeilemaan
rajojaan, taitojaan ja rohkeuttaan erilaisten seikkailutehtävien tiimoilta. Leiri on myös
koettu hyväksi ryhmäytymisen kannalta.
5. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN
Esiopetuksessa lapsen rooli on aktiivinen uuden tiedon ja taidon rakentajana.
Parhaimmillaan oppiminen on vuorovaikutusta ja havainnointia ryhmässä, missä
lapsella on mahdollisuus saada neuvoja ja opastaa muita ryhmän jäseniä. Opettajan
tehtävänä on luoda kiinnostava ja innostava oppimisympäristö, sekä taata lapselle
mahdollisuus toimia tasa-arvoisena ryhmän jäsenenä. Tämä pyritään takaamaan
henkilökunnan ammattitaitoisella toiminnalla ja kantaa ottavilla keskusteluilla lasten
kanssa. Tarttumalla lapsen kysymyksiin lisätään oppimisympäristön mielekkyyttä.
Samalla lapselle muodostuu mielikuva siitä, että hän on tärkeä ja häntä kohtaan
osoitetaan kiinnostusta. Oppimisympäristössä on huomioitava myös aikaisemmin
opitun tiedon esille ottamisen mahdollisuus, esimerkiksi jo päätökseen saatettujen
projektien tuotokset tai vaikka valokuvat.
Esiopetuksen kirjallisen materiaalin lisäksi päiväkodissamme lapsen saatavilla on
myös tietokirjoja ja dvd-levyjä, joita hankitaan mm. kirjastoautosta yhdessä lasten
kanssa, samalla tutustuen kirjastopalveluihin. Kirjasto-auto vierailee päiväkodilla
suunnilleen kerran kuussa. Tietoa hankitaan monipuolisesti myös muualta, kuten
esimerkiksi lapsen lähiympäristöstä ja internetistä. Etenkin internetistä hankitun
tiedon suhteen ollaan kriittisiä, sillä tarjolla on monenlaista informaatiota.
Koska lapsen oppimisprosessi on tärkeämpi kuin yksittäiset opitut tiedot,
päiväkodissamme pyritään toteuttamaan vuoden aikana muutama laajempi projekti.
Esiopetuksen kirjallinen materiaali – Pikkumetsän esiopetus- toimii punaisena lankana
läpi vuoden. Tästä materiaalista ja lasten mielenkiinnon kohteista nousevat
monipuolisten projektien aiheet. Projektien toteuttaminen kirjasarjaan liittyen,
esimerkiksi ”aika ja avaruus-projekti, on osa eheyttävää opetusta. Aihetta voisimme
käsitellä luonnontiedon, liikunnan ja matematiikan kautta. Esiopetuksen projekteista
materiaalia kerätään lapsen omaan kansioon, josta se voidaan tarvittaessa ottaa esille.
Kansioista voidaan myös seurata lapsen kehitystä kuluvan esiopetusvuoden aikana.
Kansiot ovat lasten ja vanhempien nähtävillä koko ajan ja lapsi voi halutessaan
täydentää niitä.
6. ESIOPETUKSEN SISÄLLÖT
6.1. Kielellinen kehittyminen
Kieli, vuorovaikutus ja oppiminen
Koko esiopetuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista on vuorovaikutustaitojen oppiminen,
se että lapsi oppii keskustelemaan, kysymään, kertomaan ja kuuntelemaan.
Kielellisten taitojen karttuessa myös lapsen ajattelu kehittyy ja sosiaaliset taidot
vahvistuvat. Hyvät kielelliset taidot luovat pohjan myös itsetunnon kehittymiselle ja
kaikelle oppimiselle.
Keskustelut ovat tärkeä osa esiopetusta, johon aikuiset tarvittaessa ohjaavat lasta.
Aikuinen voi omilla kommenteillaan ja esimerkeillään sekä kysymyksillään ohjata
keskustelua. Aikuisen tehtävä on myös rohkaista jokaista lasta osallistumaan
keskusteluihin ja tuomaan omia näkemyksiään muiden tietoisuuteen. Parhaimmassa
tapauksessa aikuinen voi asettua taka-alalle tekemään omia havaintoja lasten
keskustellessa keskenään. Keskusteluja käydään tietenkin spontaanisti ja pohjautuen
lasten kokemusmaailmaan, mutta myös opetusmielessä.
Opetustilanne luo
omaleimaiset puitteet hyvälle keskustelulle tuoden esille kysymyksiä, oletuksia, tietoa,
perusteluja, väitteitä ja jopa väittelyitä. Kun esiopetuksessa luodaan monenlaisia
keskustelutilanteita, se tarjoaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden osallistua ja
onnistua. Esiopetusmateriaalin sadut ja kertomukset herättävät usein keskustelua
aiheista, jotka eivät muulloin välttämättä nousisi esille.
Puhetta opetellaan tuottamaan myös esiintymismielessä, toisten kuunnellessa. Lapsi
saa harjoitella kertomista kaikessa rauhassa, ilman pelkoa. Etenemme pienin askelin,
jokainen lapsi omalla aikataulullaan. Aluksi lapsi kertoo muille esimerkiksi
lempiruokansa, seuraavaksi kerrotaan lomakuulumisia ja esikouluvuoden keväällä
opetellaan jo esitelmän pidon alkeita, jokainen omasta lähtökohdastaan.
Lapsille annetaan päiväkodissamme mahdollisuus myös omien satujen kertomiseen.
Sadutus on helppo ja käytännönläheinen työtapa lasten kuunteluun. Tässä
lapsilähtöisessä työtavassa aikuinen kirjaa lapsen kertoman sadun sanasta sanaan
paperille. Satu luetaan lapselle ja hän voi halutessaan tehdä siihen korjauksia. Sadutus
antaa tilaa lapsen omille ajatuksille ja ilmaisulle. Se vahvistaa lapsen itsetuntoa ja
rikastuttaa mielikuvitusta.
Tärkeä osa vuorovaikutustaitoja on kuuntelemisen taito. Tätä taitoa harjoitellaan
kaikissa opetus- ja keskustelutilanteissa. Lapsia opetetaan myös ymmärtämään
kuulemansa, ei riitä että lapsi istuu hiljaa muiden puhuessa. Kysymyksillä voidaan
varmistaa, että lapsi todella ymmärtää kuulemaansa olipa sitten kysymys toisen lapsen
puheenvuorosta tai aikuisen lukemasta kirjasta. Lapsille luetaan erilaisia tekstejä kuten
runoja, tietokirjallisuutta, satuja, kertomuksia ja lasten omia tarinoita. Luetun tekstin
kuuleminen antaa aineksia lapsen ajatteluun ja käsitteiden muodostumiseen. Myös
esikoululaisella karttuu sanavarasto, vaikka puhe sinänsä on jo melko kehittynyttä.
Esikouluvuoden
aikana pyritään
etsimään
vielä kadoksissa olevia äänteitä
puheterapeutin tai varhaiserityisopettajan antamien ohjeiden mukaisesti.
Kielellisen kehityksen tukemiseen tähtäävät harjoitukset harjoittavat parhaimmillaan
keskittymistä, loogista ajattelua ja päättelyä. Mielikuvitus rikastuu, sanavarasto kasvaa
ja ilmaisutaito kehittyy, perusta kirjoitetun kielen oppimiselle syntyy.
Alkava luku- ja kirjoitustaito
Kaikenlainen puhuttu ja kuultu kieli toimii perustana luku- ja kirjoitustaidolle.
Tärkeää on, että jokainen lapsi saa puhua, tulee kuulluksi ja hänelle puhutaan. Lapsen
on saatava mahdollisuus kysellä ja hänelle myös vastataan. Vähitellen myös kirjoitettu
teksti alkaa kiinnostaa lasta. Opetusympäristö suunnitellaan niin, että se tukee
kiinnostumista kirjoitettua tekstiä ja yksittäisiä sanoja sekä kirjaimia kohtaan.
Esiopetustilan seinillä on esillä kirjaimia ja numeroita.
Kukin lapsi kiinnostuu
erilaisista asioista; yksi kyselee kirjaimia maitopurkin kyljestä ja toinen tapailee
sanoja tietokoneen näppäimistöltä. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tarttua tekstiin
sekä itsenäisesti että aikuisen tai toisen lapsen avustuksella. Aikuisella on oltava aikaa
lapselle silloin kun tämän kiinnostus lukemista ja kirjoittamista kohtaan herää. Mikäli
tärkeisiin kysymyksiin ei oikeaan aikaan vastata, mielenkiinto kirjoitettua kieltä
kohtaan saattaa loppua.
Riimit, lorut ja muu kielellä leikittely herättää kiinnostusta kielen moninaisuutta
kohtaan. Pian lapsi huomaa kuinka yhtä kirjainta vaihtamalla koko sanan merkitys
muuttuu. Esiopetuksessa riimitellään ja herätellään tietoisuutta omaa äidinkieltä
kohtaan. Esiopetuksessa tutustutaan kirjoitettuun kieleen myös lauseiden kautta.
Opitaan tiedostamaan, että lause rakentuu sanoista, sanat tavuista ja tavut kirjaimista.
Sanoilla leikittäessä opitaan etsimään vastakohtia ja synonyymejä, luokitellaan asioita
ja opitaan käsitteitä.
Vaikka oppimisympäristö tarjoaakin lapselle tutkittavaksi kokonaisia sanoja jopa
lauseita, lähdemme esikoululaisten kanssa tutustumaan kirjaimiin. Kirjainten
opettelussa käytetään isoja antikvakirjaimia. Tavoitteena on, että esikouluvuoden
aikana kaikki kirjaimet tulisivat tutuksi lapselle. Lapselle annetaan mahdollisuus
oppia tunnistamaan kirjaimet ja motorisia valmiuksia kirjainten kirjoittamiseen
vahvistetaan erilaisten harjoitusten avulla. Harjoittelussa ei käytetä pelkästään kynää
ja paperia, vaan kirjaimia voi piirtää esim. hiekalle tai muotoilla savesta. Eri aisteja
pyritään käyttämään tässäkin asiassa monipuolisesti. Tärkeän osan oppimista
muodostaa ”laiva on lastattu” – tyyliset sanaleikit. Sanoja ja kirjaimia maistellaan
yhdessä lapsen kanssa. Valmiita vastauksia ei heti anneta vaan opetetaan lapsi itse
kuulemaan eri kirjaimet sanoista.
Vaikka lapsi ei vielä tuottaisikaan valmista kirjoitusta, häntä tuetaan kirjoittamaan ns.
”leikkikirjoitusta” tai mallista kirjoittamista. Näin motoriikka vahvistuu ja kirjaimet
tulevat tutuiksi. Lapsi oppi tuntemaan tärkeäksi kirjoitus- ja lukutaidon kun hän saa
kokemuksia osaamisestaan. Pikkuhiljaa oikeitakin sanoja alkaa löytyä paperilta,
mallejahan on tarjolla joka paikassa.
6.2. Matematiikka
Matemaattisten taitojen oppimisen pohja luodaan esikouluvaiheessa. Siksi on tärkeää,
että lapselle muodostuu myönteinen suhtautumistapa matematiikkaan. On tärkeää
opettaa lapselle looginen, luova ja ongelmaratkaisunpainotteinen ajattelutapa.
Matematiikan on tarkoitus olla myös hauskaa, haastavaa ja palkitsevaa ja tukea lapsen
itsetunnon kehittymistä.
Matemaattinen ajattelu perustuu uusien käsitteiden oppimiselle ja ymmärtämiselle.
Nämä käsitteet opitaan konkreettisen mallin ja runsaan havainnollisuuden sekä kuvan
symbolin ja kielen avulla. On tärkeää ohjata lasta kertomaan omista ajatuksistaan,
tarkkailemaan niitä ja löytämään uusia, erilaisia ratkaisutapoja.
Matematiikan alueelta lapselle opetetaan ajan käsitettä: eilen, tänään ja huomenna
mm. kalenterin avulla. Myös tarinoita kertomalla tai omista kokemuksista juttelemalla
ja muistelemalla opetellaan ymmärtämään ajan kulumista tapahtumasta toiseen esim.
juttelemalla viime kesän lomakokemuksista. Kellonaikoihin tutustutaan valmistamalla
omat leikkikellot, joista harjoitellaan ainakin tasatunnit. Ajan kulumista tarkkaillaan
kellosta myös päiväkotipäivien aikana. Lukukäsitteitä harjoitellaan mm. tekemällä
numeroita monin eri tavoin: kynällä piirtämällä, muovaamalla tai maalaamalla.
Numeroita opetellaan myös havainnollistamalla lukumäärää kuvalla tai esineillä,
opitaan, että kolme palikkaa ja numero kolme kuuluvat yhteen. Lapsen kanssa
opetellaan käsitteitä enemmän, vähemmän ja yhtä paljon sekä eri lukujen suhteita
toisiinsa ja opetellaan myös ymmärtämään lukumäärän lisäämisen ja vähentämisen
periaate.
Mittayksiköitä harjoitellaan käytännön elämän kautta. Tilavuusmitat desilitra ja litra
tulevat tutuksi leivontahetkillä erilaisten taikinoiden ja ruokien valmistuksessa.
Pituusmittoja harjoitellaan sekä viivoittimen että mittanauhan avulla. Viivoittimella
mitataan lyhyitä muutaman senttimetrin pituuksia ja mittanauha otetaan käyttöön
mitattaessa esimerkiksi lasten pituuksia, joita seurataan koko esikouluvuoden ajan.
Eskarivuoden aikana tutustutaan myös henkilövaakaan, jonka myötä kilogrammat
tulevat tutuksi. Lapsi oppii myös arvioimaan erilaisten esineiden painoja. Arviot
tarkastetaan talousvaakaa käyttäen tutustumalla samalla grammoihin.
Opettelemme myös hahmottamaan, tunnistamaan ja vertailemaan geometrisia
kappaleita ja kuvioita, kuten ympyrää, neliötä, kolmiota ja suorakulmiota mm.
piirtämällä ja rakentamalla palikoista erilaisia geometrisia muotoja.
Hyvä käytännön keino matematiikan oppimiseen on myös kauppaleikki, jossa lapsi
saa tuntumaa rahayksikön, euron käyttöön. Pohjaksi kauppaleikille teemme
opintoretken lähikauppaan, jossa tutustumme yksittäisten tavaroiden hinnoitteluun
sekä kaupan työtekijöiden erilaisiin tehtäviin.
6.3 Ympäristö- ja luonnontieto
Oman lähielinympäristön tutkimiseen ja havainnoimiseen ympäristö- ja luonnontieto
tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Lapsen on hyvä oppia tuntemaan kotinsa lähimetsän ja
muun ympäristön yleisimmät puut, kasvit ja eläimet havainnoimalla ja tutkimalla
satua, seikkailua ja oivaltamisen riemua unohtamatta.
Esikouluvuoden aikana käymme viikoittain ympäri vuoden retkillä mörrimetsässä,
jossa luonto antaa konkreettisen havainnointiympäristön tutkia mm. vuodenaikojen
vaihtelua ja ajan kulumista niin kasvien kuin eläimienkin elämää seuraamalla.
Metsämörritoiminta tapahtuu Suomen Ladun ohjauksessa ja siitä vastaavat
päiväkotimme aikuiset, jotka ovat kouluttautuneet metsämörri-ohjaajiksi.
Metsämörrikoulussa 4-6-vuotiaat mörrilapset löytävät luonnon leikin avulla. Tiedon
omaksuminen, yhdessä oleminen ja liikkuminen leikkien ovat lapselle luontevaa
metsäympäristössä. Tutulla metsäpaikalla, lähimetsässä, lapset saavat kokea luonnon
pieniä ja suuria ihmeitä. Mörriretkien lisäksi teemme retkiä myös muualle
lähiympäristöön. Kun lapsella on oma aito mielenkiinto näihin asioihin, hän oppii ja
omaksuu tietoa helposti ja tieto antaa lapselle varmuutta luonnossa liikkumiseen.
Luontoa ei koeta pelottavana ja etäisenä paikkana, vaan sen toimintaa ymmärretään
paremmin ja siellä pystytään virkistäytymään ja kokemaan elämyksiä.
Luonnosta huolehtimisen kautta lapsi oppii myös tietämään, että luonto antaa meille
kodin, suojan sekä ravinnon. Tätä kautta lapselle kehittyy halu suojella ja vaalia
omalta osaltaan omaa ympäristöään sekä yleisesti ottaen myönteinen ja aktiivinen
asenne luonnon ja ympäristön asioihin. Lapselle sopivaa luonnon ja ympäristön
huolehtimista on esimerkiksi oman päiväkodin ja oman kodin piha-alueen hoito sekä
omista leikkitiloista - ja välineistä huolehtiminen. Päiväkodin pihalle voidaan
esimerkiksi tehdä oma kasvimaa, jota hoidetaan ja kastellaan yhdessä lasten kanssa.
Kasvimaalle kylvetään mm. herneitä, porkkanoita ja salaattia ja valmis sato korjataan
syksyllä, jolloin lapset pääsevät nauttimaan oman kasvimaan tuoreista herkuista.
Päiväkodin pihalla on myös marjapensaita sekä omenapuu, joiden antimia lapset myös
pääsevät maistelemaan. Myös kierrätys mm. roskien lajitteleminen tai omien pieneksi
jääneiden vaatteiden tai kenkien kierrätys on hyvä tapa vähentää luonnon
kuormittumista. Tässä aikuisen on tiedostettava oma arvomaailmansa suhteessa
luontoon ja ympäristöön, sillä on suuri merkitys näiden asioiden esille asettamisessa ja
käytännön toteuttamisessa.
6.4 Terveys
Esiopetuksen kaikessa toiminnassa edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
terveyttä. Lasta ohjataan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa ja huomaamaan
sen merkitys terveyden edistämisessä. Myös hygieenisyyteen ja hyviin tapoihin
kiinnitetään huomiota ruokailutilanteissa.
Fyysiseen terveyteen kuuluu, että lapsi oppii huomaamaan ja ymmärtämään sään
mukaisen pukeutumisen ja omasta yleisestä hygieniasta huolehtimisen merkityksen.
Opetamme lasta mm. pesemään käsiään ja käyttämään desinfiointitippaa aina
päiväkotiin tultaessa, WC:n käynnin jälkeen ja ennen ruokailua infektioiden
ehkäisemiseksi. Hygieniakäytäntömme perustuvat Oulun Kaupungin laatimaan
oppaaseen päivähoidossa olevien lasten infektioiden ehkäisystä. Myös reipas ulkoilu
ja liikunta edesauttavat fyysistä terveyttä. Esikoululaisten kanssa ulkoilemme
päivittäin sekä aamu- että iltapäivällä. Pyrimme siihen, ettei ”huonoa” säätä ole vaan
oikealla pukeutumisella ulkoilu on mahdollista lähes säällä kuin säällä. Tässä
aikuisten oma esimerkki ja asennoituminen ulkoiluun on tärkeää.
Esiopetuksessa lapsille opetetaan myös terveellisiä ruokailutottumuksia ja hyviä
ruokatapoja. Lounas on päivän tärkein ateria, mutta myös aamupalalla ja
monipuolisilla välipaloilla edistetään lasten hyvinvointia ja kasvua. Aamu- ja välipalat
valmistamme päiväkodilla itse, lounas toimitetaan valmiina pitopalvelusta.
Psyykkistä ja sosiaalista terveyttä edistää turvallinen ja myönteinen, lasta ymmärtävä
ja kunnioittava kasvuympäristön ilmapiiri, jossa lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi
sellaisenaan. Aikuisen rooli on seurata, havainnoida ja huolehtia lapsen terveydestä
yhdessä vanhempien kanssa. Teemme myös yhteistyötä Kaakkurin neuvolan kanssa
vanhempien suostumuksella.
6.5 Liikunta
Liikuntakasvatuksen tavoitteena on lapsen luontaisen liikkumisen tukeminen,
ylläpitäminen ja kehittäminen. Liikunnalla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua,
kehitystä ja terveyttä. Esiopetusta voi toteuttaa monipuolisesti liikunnan keinoin
kehittämällä mm. matemaattisia, kielellisiä ja sosioemotionaalisia taitoja. Liikunnan
avulla lapsi myös rakentaa omaa minäkuvaansa ja pystyy käymään läpi erilaisia
tunteita.
Päiväkodissamme on koettu liikunta erittäin tärkeäksi toimintamuodoksi ja se onkin
yksi painopistealueistamme. Liikuntaa pyritään harrastamaan päivittäin jossakin
muodossa, joten liikunta ajatellaan kokonaisvaltaiseksi toiminnaksi osana muuta
esiopetusta. Pieniä jumppahetkiä toteutetaan omalla päiväkodillamme lähes päivittäin
mm. venyttelyjen, liikuntaleikkien tai nassikkapainien muodossa. Liikuntavälineet
kuten pallot, hernepussit, purkkijalat ja hyppynarut ovat lasten saatavilla omaehtoisiin
liikuntaleikkeihin.
Päiväkodin lähiympäristössä hiihdämme, luistelemme, retkeilemme, pyöräilemme,
palloilemme
ja
suunnistamme.
Tutustumme
myös
kauempana
sijaitseviin
liikuntapaikkoihin kuten Ouluhalliin, Raksilan uimahalliin, hiihtolatuihin ja lähialueen
koulujen liikuntapaikkoihin. Aikuisen rooli liikuntaan innostajana on ensisijaisen
tärkeä ja aikuinen on aina itsekin varustautunut asianmukaisilla varusteilla. Aikuinen
siis itsekin liikkuu yhdessä lasten kanssa.
Nuoren Suomen Liikuntaleikkikoulu eli liikkari on yksi tärkeä osa päiväkotimme
liikuntakasvatusta. Liikuntaleikkitunneilla esikoululaiset liikkuvat kerran viikossa
lähialueen koulun salissa yhdessä muun ryhmän kanssa. Tuntien sisältö on rakennettu
lapsen liikunnallisen kehityksen pohjalta. Liikuntaleikkikoulussa lapsi oppii liikunnan
perustaitoja, minäkäsitys kehittyy ja hermoverkostot kehittyvät. Tässä iässä opitaan
myös tärkeitä käsitteitä ja harjoitellaan ryhmässä toimimista.
Yksi esiopetuksen tavoitteista on myös ulkoleikkien opettelu. Kuusivuotiaat ovat juuri
otollisessa iässä oppimaan ulkoleikkien sääntöjä ja nauttimaan yhteisleikkien
tunnelmasta. Aikuinen toimii aluksi ”leikinjohtajana”, siirtyy pikkuhiljaa muiden
leikkijöiden sekaan ja lopulta lapset osaavat aloittaa leikin keskenään ilman aikuisen
apua. Koska päiväkotimme lapset ovat lähes naapureita keskenään, he voivat jatkaa
leikkejä
kotiympäristössäkin.
Yhteisleikit
antavat
lapselle
kokemuksia
niin
onnistumisesta kuin epäonnistumisesta, omista vahvuuksista ja heikkouksista ja
mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Liikunnallisessa mielessä
ulkoleikit kehittävät mm. nopeutta, kestävyyttä, reaktiokykyä ja ketteryyttä. Sääntöjen
opettelu kehittää muistia ja kuuntelu- ja keskittymistaitoa. Nämä kaikki tavoitteet
pätevät myös sisällä tapahtuviin liikuntaleikkeihin.
Esiopetuksen liikunnalla on erittäin suuri merkitys perusliikuntataitojen oppimiselle.
Lapsen usein nopeakin kasvu aiheuttaa lapsessa hämmennystä ja kömpelyyttä. Lapsen
tulee oppia hallitsemaan oma kehonsa ja käyttämään kehoaan tarkoituksenmukaisella
tavalla erilaisissa tilanteissa. Juoksua ja kävelyä harjoitellaan erilaisten harjoitusten ja
liikuntaleikkien avulla. Tasapainoa kehitetään sekä staattisessa että dynaamisessa
muodossa. Tasapaino on yhteydessä kaikkiin motorisiin suorituksiin. Erilaisia
hyppyjä, reaktiokykyä ja ketteryyttä harjoitellaan leikkien ja pelien kautta. Rytmitaju
kehittyy
kun
musiikkia
yhdistetään
liikuntaan.
Kehontuntemus
kasvaa
esikouluvuoden aikana ja myös perusasennot- ja liikkeet automatisoituvat.
Liikuntakasvatukseen
kiinnitetään
runsaasti
huomiota
jo
aivan
pienimpien
päiväkotimme lasten kohdalla, joten perusvalmiudet esikouluvuotta ajatellen ovat jo
olemassa.
Tavoitteena on myös fyysisen kunnon kehittäminen ja ylläpitäminen. Lapselle
tarjotaan sopiva määrä liikunnallista rasitusta, jotta hän tutustuu siihen, miten keho
reagoi rasitukseen eikä säikähdä rasituksen tuomaa tunnetta. Kun hengitys tihenee ja
posket punoittavat, kunto kasvaa ja hapenottokyky paranee. Tärkeää on kuitenkin
muistaa, että lasten liikunnassa rasitus ja lepo vaihtelevat mielekkäästi.
Hyville liikunnallisille perustaidoille voi alkaa rakentaa myös erilaisia lajitaitoja.
Palloilu eri muodoissaan kuuluu esiopetukseen. Pallon käsittelyä, kuten heittämistä,
kiinniottamista ja kuljettamista, harjoitellaan erilaisten pallopelien ja -leikkien avulla
ja jalkapalloa pelataan jo oikeilla säännöillä.
Uinti kuuluu esiopetukseen viikon mittaisena uimakouluna Raksilan uimahallissa.
Uimakoulussa opitaan perustaitoja uintiin liittyen ja tarvittaessa lapsi ohjataan
harjoittelemaan uimataitoja pitempikestoiseen uimakouluun.
Hiihto on lapsille tuttua jo aikaisemmilta päiväkotivuosilta. Esiopetuksessa
perehdymme tarkemmin eri hiihtotyyleihin, mäen laskemiseen ja nousemiseen sekä
hiihtovälineiden käsittelyyn. Jotta jokainen lapsi ehtii saada onnistumisen elämyksiä,
hiihdämme noin 5-10 kertaa hiihtokauden aikana. Lisäksi teemme esikoululaisten
kesken yhteisen hiihtoretken läheiselle hiihtoladulle.
Luistelua harrastamme myös 5-10 kertaa, jotta jokainen saa mahdollisuuden kartuttaa
taitojaan. Tärkeää on löytää tasapaino luistimilla ja oikean luistelutekniikan
oppiminen. Eteneminen tapahtuu lapsen edellytysten mukaan.
Telinevoimisteluun tutustumme erilaisten telineratojen muodossa. Harjoittelemme mm
tasapainoilua
voimistelupenkillä
ja
lattiatasoisella
puomilla,
perusliikkeitä
permannolla ja erilaisia hyppyjä ponnistuslautaa käyttäen. Parhaat mahdollisuudet
telineratoihin on Ouluhallin Kuperkeikka-tapahtumassa, jossa esikoululaiset käyvät
neljästi vuodessa. Myös päiväkodin omalla välineistöllä pystymme rakentamaan
pienempiä telineratoja päiväkodille.
Yleisurheilulajeista perehdytään pikajuoksuun, pituushyppyyn ja pallonheittoon.
Tavoitteena on, että yleisurheilun suorituspaikat ja – välineet tulevat tutuksi.
Yleisurheiluun on mahdollisuus lähialueen koulujen kentillä ja Ouluhallissa.
Suunnistusta harrastamme päiväkodin lähiympäristössä alkaen oman päiväkodin
sisätiloista. Päiväkodin piha tulee tutuksi valokuvasuunnistuksen kautta. Kartan avulla
lapsi taas oppii hahmottamaan ympäröivän ympäristön ja hän oppii huomaamaan
ympäristön moninaisuuden.
Koko päiväkodissa olonsa ajan lapsen motorisia taitoja havainnoidaan paitsi
liikuntatuokioilla myös lapsen päivittäisissä leikeissä ja touhuissa. Mikäli ongelmia
havaitaan jollakin osa-alueella, niihin kiinnitetään huomiota lapsen henkilökohtaisessa
esiopetussuunnitelmassa ja tarvittaessa pyydetään apua päiväkodin ulkopuolelta.
6.6 Taito- ja taidekasvatus
Lapsen luovuuden, mielikuvituksen ja itseilmaisun tukeminen on päiväkodissamme
vahvasti esillä jo ennen esikouluikää. Taito- ja taidekasvatus avaa oman laajan
näkökulmansa esiopetuksen sisältöön ja sen toteuttamiseen. Lasta kannustetaan
omakohtaisiin kokemuksiin ja elämyksiin monipuolisesti arjen lomassa. Uusia asioita
opitaan käyttäen pohjana jo opittua taitoa. Lasta kannustetaan pohtimaan, kyselemään
ja kokeilemaan. Näin hänellä on oivaltamisen ilon mahdollisuus. Monimuotoisten
työskentelytapojen, kuten musiikin, leikin, ilmaisutaidon ja kädentaitojen kautta lapsi
saa itsevarmuutta arkipäivän selviytymistaitoihinsa. Lasta ohjataan hänen taitojensa
mukaan ja taataan turvallinen työskentely-ympäristö ja aikuisen tuki tilanteeseen
sopivassa paikassa, oli se sitten taidemuseon työpaja tai päiväkodin oma keittiö.
6.6.1 Musiikki
Tavoitteena on saada lapsen mielenkiinto heräämään musiikkia kohtaan, tarjota
myönteisiä kokemuksia ja tukea lapsen itseilmaisua. Toiminta-ajatuksena on
nimenomaan tuoda onnistumisen hetkiä, kaikki osaavat! Lasta kannustetaan
monipuoliseen luovuuteen musiikin tuottamisessa.
Tavoitteena on myös kehittää
lapsen kuuntelijan ja havainnoijan roolia.
Tavoitteisiin pyritään koko päiväkotimme yhteisillä laulu- ja soittotuokioilla, joissa
kaikki saavat osallistua kykyjensä mukaan. Yhdessä opetellaan uusia ajankohtaan
sopivia lauluja, soitetaan erilaisilla soittimilla ja opitaan kuuntelemaan ja tuottamaan
erilaisia ääniä. Näin lapsi omaksuu perussoittimet ja niiden käytön samalla, kun hänen
auditiivinen havainnointikykynsä kehittyy. Lapset saavat nauttia myös musiikin eri
muodoista päiväkodin, eri ikäryhmien, omissa musiikkileikkikoulutuokioissa.
Edelleen on pääpaino onnistumisen tunteessa, niin yksin kuin yhdessä muiden kanssa.
Päiväkodissamme perussoittimet ovat lähinnä rytmisoittimia. Musiikki yhdistetään
myös liikuntaan, jossa toimintamuotona muun muassa ovat motorista kehitystä
tukevat laululeikit ja rytmiharjoitukset. Rytmiharjoitukset aloitetaan perusrytmistä
kehonsoittimia käyttäen ja edetään lasten taitojen ja kiinnostuksen mukaan
rytmisoittimilla vaikeampiin rytmeihin. Lapselle tarjotaan mahdollisuus tutustua
musiikin monimuotoisuuteen. Tätä tuetaan esimerkiksi käymällä musiikkiesityksissä,
musiikkimaalauksella ja -liikunnalla sekä teatterin ja musiikin yhdistämisellä.
6.6.2 Kuvataide
Kuvataiteen tavoitteena on lapsen harjaannuttaminen havainnoimaan ympäröivää
maailmaa ja omaa kuvallista ajatteluaan. Kuvataiteen avulla kehitetään niin lapsen
tilan hahmottamiskykyä kuin myös kykyä kokea kuvataiteen elämyksellisiä puolia.
Kuvataiteella on suuri merkitys myös lapsen myönteisen minäkuvan kehityksessä.
Häntä ohjataan havainnoinnin lisäksi avarakatseisuuteen ja oman sekä toisen työn
kunnioittamiseen. Kuvataide tukee myös kielellisen ja matemaattisen ajattelun
kehitystä. Kuvataiteen avulla pystytään harjoittamaan hienomotoriikkaa, jota tarvitaan
esimerkiksi kirjallisen kielen tuottamiseen. Kuvataiteen kautta tutustutaan myös
geometrisiin muotoihin. Kuvataide sekä kädentaidot kulkevat siis tiiviisti käsi kädessä
muiden esiopetuksen kanssa.
Lasta kannustetaan kehittämään taitojaan monipuoliseen materiaalien ja välineiden
kokeiluun sekä erilaisiin toimintatapoihin. Toteutukseen käytetään mm. piirtämistä,
muovaamista, maalausta, rakentamista ja ympäristön fyysistä havainnointia. Lapsen
kanssa keskustellaan hänen näkemästään ja kokemastaan, yhdessä pohditaan ja
kyseenalaistetaan. Aikuisen tehtävänä on lähinnä tarjota mahdollisuus luovaan
tuottamiseen. Lapselle annetaan myös perustaidot, materiaalit ja työskentelytila sekä
runsaasti kannustusta työnsä tekemiseen. Onnistumisen kokemukset ja niiden
vahvistaminen lisäävät lapsen motivaatiota oppia lisää ja soveltaa jo oppimaansa
myös esimerkiksi esikoulun kirjallisten tehtävien parissa sekä kotona. Lapsi pääsee
myös
käymään
taidemuseossa
-
tai
näyttelyssä,
jossa
tutustutaan
taiteen
monimuotoisuuteen. Näyttelyssä havainnoidaan ja etsitään inspiraatiota omien töiden
tekemiseen.
Taide sinällään voi olla myös oppimateriaalina, esimerkiksi avaruusaiheisessa
projektissa, jossa visuaalisuudella on suuri merkitys. Yleisesti ottaen aihepiirit
seuraavat päiväkodissamme muun esiopetuksen kontekstissa, ottaen huomioon lapsen
kehitystason.
Projekteilla
on
suuri
osuus
kuvataiteen
esille
tuomisessa.
Luonnonmateriaaleja käytetään hyväksi lapsen kuvailmaisun kehittämisessä.
6.6.3 Kädentaidot
Kädentaidot pitävät sisällään muun muassa askartelun, muovaamisen, leivonnan,
tekstiilityöt ja teknisen työn. Lapselle pyritään luomaan mielikuva myös kädentaitojen
tärkeydestä arkielämässä sekä käsillä tekemisen riemusta. Näilläkin taidolla tuetaan
lapsen positiivisen minäkuvan muodostumista ja ryhmässä toimimista. Lasta ohjataan
arvostamaan niin perinteitä kuin nykypäivän esinekulttuuriakin. Lapsen kanssa
tutustuminen perinteisiin kehittää hänen aikakäsitystään ja mielikuvaa hänestä
yhteisön jatkumona.
Päiväkodissamme menetelminä käytetään mm. askartelua, neulomista, leipomista sekä
rakentelua. Erilaiset materiaalit: kankaat, paperit ja luonnonmateriaalit antavat
mahdollisuuden työskennellä mielikuvituksen loputtomissa rajoissa. Lapsen kanssa
vertaillaan ja tutkitaan materiaaleja työstäen niitä useilla menetelmillä. Huovutus,
kankaan painanta ja koristelu, sämpylöiden leipominen sekä pieni nikkarointi antavat
lapselle mahdollisuuden itseilmaisuun ja kädentaitojen kehittämiseen.. Lasten
kädentyöt ovat aina esillä ja vanhempien nähtävillä ja aika ajoin järjestämme
päiväkodilla myös erityisiä kädentyönäyttelyitä.
6.6.4. Draama ja leikki
Leikille jätämme päiväkodissamme paljon tilaa ja tarjoamme mahdollisuuden
erilaisiin leikkeihin ryhmässä. Leikin aikana lapset opettelevat suhdetta toisiinsa ja
myös itseensä. Lisäksi he oppivat suhdetta omiin toimintatapoihinsa. Erilaisten
roolileikkien avulla lapsen mielikuvitus ja lapsen sisäinen kuvittelukyky kehittyvät.
Ohjattu toiminta on keskittynyt aamupäiviin, joten iltapäivisin on enemmän aikaa
lasten vapaalle leikille.
Draamaa
ja
ilmaisutaitoa
käytämme
myös
yhtenä
tärkeänä
menetelmänä
toiminnassamme. Draama tarjoaa lapselle mahdollisuuden oppia uusia asioita
kokemusten ja elämysten kautta. Draaman avulla lapsen itseilmaisutaidot kehittyvät.
Erilaisten draamaleikkien kautta lapsi voi myös työstää omia tunteitaan ja
tuntemuksiaan. Draaman avulla kasvatetaan lapsen mielikuvitusta ja harjoitellaan
esillä olemista.
Lapsilla on mahdollisuus tehdä omia pieniä esityksiä, joita he voivat esittää
päiväkodin lapsille ja aikuisille. Myös nukketeatteria käytetään yhtenä draaman
muotona. Käsinukkeja on päiväkodissamme monipuolisesti. Teemme myös paljon
vierailuja teatteriin ja muihin esityksiin. Ympäri vuoden esikoululaisilla on
ilmaisutaidon harjoituksia, joissa harjoitellaan muun muassa ryhmätaitoja ja itsensä
ilmaisua.
Joulu-
ja
kevätjuhla
aikaan
harjoitellaan
yleensä
isompaa
draamakokonaisuutta, johon sisältyy näyttelemisen lisäksi laulua ja musiikkia.
Eskarisadut johdattavat myös pitkin vuotta lapsen itseilmaisun maailmaan pienten
käytännön harjoitusten avulla.
6.7 Etiikka ja katsomus
Eettinen kasvatus sisältyy esiopetuksen kaikkeen toimintaan ja se on kaikille yhteistä.
Sen keskeisenä ajatuksena on lapsen itsetunnon ja sosiaalisten suhteiden
kehittyminen. Kulttuurinen katsomuskasvatus on myös kaikille yhteistä. Sen
tavoitteena on lapsen katsomuksellisen ajattelun ja yleissivistyksen kehittyminen.
6.7.1 Eettinen kasvatus
Päiväkodissamme eettinen kasvatus liitetään luontevaksi osaksi esiopetuksen eri
tilanteita. Lapsi oppii parhaiten arkipäivän tilanteista. Erilaisissa opetustuokioissa ja
tavallisessa päiväkotielämässä esille tulevia tilanteita, kysymyksiä ja ristiriitoja
pohditaan yhdessä lasten kanssa. Jos joku on loukannut toista tai vaikka lyönyt, on
syytä yhdessä keskustella asiasta. Tällaiset ongelmat ratkeavat yleensä puhumalla.
Eettisessä kasvatuksessa tavoitteenamme on havainnollistaa lapselle oikean ja väärän
ero, oppia tekemään oikeita ratkaisuja sekä opetella hyväksymään myös erilaisuutta.
Eettisellä kasvatuksella pyritään tilanteeseen, jossa lapset osaisivat jossain määrin itse
ratkaista ongelmatilanteitaan.
Päiväkodissamme pidämme tärkeänä myös kykyä osoittaa ystävällisyyttä ja omata
hyvät käytöstavat. Vietämme säännöllisesti hyvien tapojen viikkoa, jolloin
kiinnitetään erityistä huomiota hyviin käytöstapoihin ja tärkeiden sanojen opetteluun,
kuten ”kiitos”, ”ole hyvä” ja ”anteeksi”. Lapselle opetetaan vastuuntuntoa ja
opetellaan asettumaan toisen asemaan. Esiopetuksessa pidämme tärkeänä lapsen
kykyä ilmaista omia ajatuksiaan. Häntä kannustetaan pitämään puoliaan toisia
kunnioittaen. Yhteiset säännöt ja rajat ovat tuttuja esikoululaisille jo entuudestaan,
koska lapset siirtyvät esikouluryhmään lähinnä omasta päiväkotiryhmästämme.
Pohjatyötä eettiselle kasvatukselle on tehty jo ennen esikouluvuotta.
Aikuisen tehtävänä on lähinnä ohjata keskusteluja ja puuttua asioihin realistisella
otteella. Lapsia kohtaan osoitetaan kunnioitusta, jolloin myös lapsi oppii
kunnioittamaan itseään ja muita ihmisiä. Ristiriitaisen tilanteen ratkaisemiseen
käytetään esimerkiksi draamaa tai satua, jonka kautta lapset ymmärtävät paremmin
tapahtuman syy- ja seuraussuhteita. Eettisissä kysymyksissä useinkaan ei ole
ainoastaan yhtä oikeaa vastausta. Näin ollen on tärkeää, että lapsia kuunnellaan ja
lapset oppivat kuuntelemaan myös toisiaan.
Eettinen kasvatus sivuaa osin luontokasvatusta. Lasta opetetaan arvostamaan luontoa
sekä rakennettua ympäristöä ja omaa kotiseutuaan. Lapselle tehdään retkien avulla
tutuksi lähiympäristö, metsät ja asuinalue. Kunnioitusta luontoa kohtaan herätellään
esimerkiksi tutustumalla kasvistoon ja muuhun luonnon monimuotoisuuteen.
6.7.2 Kulttuurinen katsomuskasvatus ja uskontokasvatus
Kulttuurinen katsomuskasvatus on kaikille yhteistä. Se limittyy suurelta osin eettiseen
kasvatukseen, mutta eroaa elämänkatsomustietokasvatuksen ja uskontokasvatuksen
osalta. Tavoitteena päiväkodissamme on ohjata lasta tunnistamaan erilaisia
elämänkatsomuksellisia kysymyksiä sekä tiedostamaan se, että asioita voi ajatella
useammallakin tavalla. Tärkeänä pidämme myös sitä, että lapsi oppii arvostamaan
kotiseutuansa. Lapsen kiinnostusta ja kunnioitusta herätellään myös muita kulttuureja
kohtaan, sekä opitaan avarakatseisuutta.
Tavoitteisiin pyritään havainnollistamalla ja tutustumalla. Tietämättömyys luo usein
ennakkoluuloja, näin ollen esikoulussa on hyvä tutustua monenlaisiin asioihin myös
kulttuurieroihin. Uudet tavat ja juhlat ovat lapsille mielenkiintoista nähtävää ja
koettavaa. Tällaisiin tapoihin tutustumme kirjallisuuden ja dvd-materiaalin sekä lasten
omien matkakokemusten kautta. Aistillisimpiin tunnelmiin pääsemme esimerkiksi
valmistamalla päiväkotimme
viettämällä
matkailupäiviä,
keittiössä hieman eksoottisimpia välipaloja tai
jolloin
kuvitteellisesti
matkustamme
tutustumaan
vieraisiin kulttuureihin.
Uskonnolla on keskeinen merkitys ihmisen kulttuuri-identiteetin rakentumisessa.
Uskontokasvatus antaa lapselle elämyksiä, kokemuksia ja tietoa. Päiväkodissamme
järjestetään uskontokasvatusta evankelisluterilaisen tunnustuksen mukaan. Lapsi voi
huoltajien vakaumuksen mukaan osallistua uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun toimintaan. Kodin ja vanhempien tehtäväksi jää
tunnustuksellisen vakaumuksen antaminen.
Uskontokasvatus tarjoaa lapselle mahdollisuuden kohdata uskontoon liittyviä asioita,
tutustua uskonnollisiin juhliin ja perinteisiin sekä perehtyä oman uskonnon
keskeisimpiin sisältöihin. Evankelisluterilaisen uskontokasvatuksen peruspilareina
päiväkotimme esiopetuksessa ovat juuri nämä kirkolliset juhlat, kuten joulu ja
pääsiäinen.
Mikäli
lapsi
on
esikouluvuotensa
aikana
mukana
kirkollisissa
toimituksissa, kuten häissä, hautajaisissa tai kastetilaisuudessa, otamme asian
käsittelyyn
myös
päiväkodissa.
Päiväkotimme
tekee
yhteistyötä
Karjasillan
seurakunnan lapsityön kanssa. Päiväkodissamme vierailee kerran kuukaudessa ”pikku
kirkko”, jonka aiheet seuraavat kirkkovuoden vaihteluita.
Vaihtoehtona uskontokasvatukselle voi olla elämänkatsomus-tietokasvatus. Siinä
käsitellään kysymyksiä,
lähiympäristön
jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin,
luontoon
ja
yhteisöön.
Elämänkatsomustietokasvatusta
päiväkodissamme ei kuitenkaan tällä hetkellä anneta, koska sille ei ole tarvetta.
7. YHTEISTYÖ ESIOPETUSTYÖN TUKENA
7.1. Yhteistyö päiväkodin henkilökunnan kesken
Esiopetuksesta vastaa lastentarhanopettaja tai esi- ja alkuopetukseen erikoistunut
sosionomi.
Esiopettaja
tekee
vanhempien
kanssa
lasten
henkilökohtaiset
esiopetussuunnitelmat, seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja huolehtii
dokumentoinnista. Hän vastaa muun muassa yhteistyöstä eri tahojen kanssa sekä
päiväkodin esiopetussuunnitelman toteutumisesta ja arvioinnista. Esiopetuksen
toteutumisesta keskustellaan henkilökunnan kesken säännöllisesti. Myös koko
päiväkotimme muun henkilöstön osaaminen ja ammattitaito on esikoululaisten
käytettävissä. Pyrimme käyttämään erialueiden osaajia hyödyksi esiopetuksessa
esimerkiksi musiikkikasvatuksen ja draaman osalta.
7.2. Yhteistyö vanhempien kanssa
Päiväkodissamme on hyvät ja avoimet suhteet vanhempien kanssa. Perinteisten
vanhempainiltojen ja juhlien lisäksi olemme etsineet uusia yhteistyömuotoja
pystyäksemme luomaan rakentavaa ja luontevaa kanssakäymistä. Lasten asioista
puhutaan päivittäin, sillä tapaamme jokaisen lapsen vanhemmat sekä aamulla että
iltapäivällä. Kerromme vanhemmille niin iloiset kuin ikävätkin asiat, joita päivän
aikana tapahtuu ja mietimme yhdessä, mikä kullekin lapselle on parasta. Ennen
esikouluvuoden alkua kokoonnumme yhdessä vanhempien kanssa miettimään, mitä
juuri he pitävät tärkeänä oman lapsensa esiopetuksessa. Sekä vanhempien että
päiväkodin henkilökunnan arvomaailma on pohjana päiväkodissamme annettavan
esiopetuksen toteuttamiselle.
Syksyllä jokaiselle esikoululaiselle laaditaan henkilökohtainen esiopetussuunnitelma
yhdessä hänen vanhempiensa kanssa. Myös lapsi itse saa pohdittavakseen omat
vahvuutensa ja asiat, joita haluaa oppia. Henkilökohtaiseen esiopetussuunnitelmaan
kirjataan lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä asiat, joissa lapsi tarvitsee
tukea ja kannustusta. Vanhemmat voivat näin ilmaista omat toiveensa ja mahdolliset
huolenaiheensa. Lasta havainnoidaan suhteessa tavoitteisiin ja niihin palataan
tarvittaessa. Viimeistään vuoden vaihteessa vanhempien kanssa pohditaan, onko
kehitys ollut myönteistä ja onko jotain uutta huomioitavaa ilmennyt. Vielä keväällä
ennen esikouluvuoden loppumista käydään esiopetuskeskustelu yhdessä vanhempien
kanssa, jossa pohditaan kulunutta vuotta ja keskustellaan millaisista lähtökohdista
lapsi lähtee koulutielle.
7.3. Oppilashuolto, moniammatillinen yhteistyö ja tuen kolmiportaisuus
Oppilashuoltoon sisältyy hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden
sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä
lisäävää toimintaa. Esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuolto ovat yhteydessä
toisiinsa. Vähintään kaksi kertaa vuodessa Vekaralinnan, Pikkulinnan ja Metsälinnan
esiopettajat
sekä
päiväkodin
johtaja
kokoontuvat
päiväkodin
sisäisen
oppilashuoltoryhmän merkeissä, jossa käymme läpi vuoden aikana esille tulleita
oppilashuollollisia asioita.
Esiopetusta
edeltävänä
keväänä
havainnoimme
ja
kartoitamme
tulevien
esikoululaisten oppimisen valmiuksia ja sosiaalisia taitoja. Tuen kolmiportaisuus
käsittää
opetuksen
yleistä
tukea,
tehostettua
tukea
tai
eriytettyä
tukea.
Päiväkodissamme toteutamme pääasiassa yleistä tukea. Mikäli huomaamme lapsen
tuen tarpeen jollakin kehityksen osa-alueella tai huolemme lapsen kasvusta ja
kehityksestä muutoin herää, keskustelemme asiasta päiväkodin henkilökunnan kesken
ja otamme asian esille vanhempien kanssa. Huolen noustessa esille käännymme
alueemme varhaiserityisopettajan (VEO) puoleen. Hän arvioi tilanteen ja antaa
ohjeita tarvittavia tukitoimenpiteitä varten tai ohjaa jatkotutkimuksiin ja tehostetun
tuen tarpeeseen, joka vaatii pedagogisen arvion. Pedagogisen arvion laatii
ensisijaisesti vastaava lastentarhanopettaja yhdessä VEO kanssa. Puheen kehityksen
ongelmissa saamme apua kaupungin puheterapeutilta. Mikäli lapsi hyötyy
erityisryhmästä tai henkilökohtaisesta avustajasta, esiopetus tapahtuu jossakin
kaupungin tuetun esiopetuksen ryhmässä. Vaikka kysymys ei olisikaan suurista
ongelmista, näiden tahojen puoleen voi kääntyä vain saadakseen vahvistusta omille
havainnoilleen.
Aina
kun
yksittäisen
lapsen
tilannetta
aletaan
selvittää
moniammatillisesti, vanhemmat ovat mukana ja heitä informoidaan kaikista lasta
koskevista asioista.
7.4 Yhteistyö Metskokankaan ja Kaakkurin koulun kanssa
Metsälinnan päiväkodista lapset siirtyvät pääasiassa Metsokankaan ja Kaakkurin
kouluihin. Yhteistyötä tehdään vuodesta riippuen siihen kouluun mihin lapsia siirtyy.
Syksyllä
eskaritoiminnan
alkaessa
Metsokankaan
päiväkodin
ja
-koulun
alkuopetuksen yhteysopettajat kartoittavat lukuvuoden yhteistyökumppanit ja sopivat
ensimmäisen yhteistyöpalaverin syyskuulle, johon siis päiväkotiemme esiopettajat
osallistuvat. Palaverissa suunnitellaan alustavasti tulevan vuoden yhteistyökuvioita ja
jaetaan kaikille eskariryhmille puuhapariluokat. Jatkamme koko vuoden yhteistyötä
oman puuhapariluokkamme kanssa.
Syyskuussa
järjestetään
myös
ensimmäinen
Metsokankaan
esiopetuksen
moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Oppilashuollon toiminnan painopistealueina
ja kehittämiskohteina ovat oppilashuollon toteutuksen suunnittelu ja organisointi,
kodin ja esiopetuksen yhteistyö, henkilötietojen käsittely, oppilashuollon rakenne:
yhteisöllinen ja yksilöllinen tuki sekä ennaltaehkäisevä työ. Oppilashuoltoryhmän
jäseniä ovat Metsokankaan koulun rehtori, Metsokankaan koulun apulaisjohtaja,
koulupsykologi,
koulukuraattori,
Kaakkurin
neuvolan
terveydenhoitaja,
kouluterveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja, kiertävä varhaiserityisopettaja,
sekä päiväkotien johtajia ja esiopetuksesta vastaavat lastentarhaopettajat ja myös
koulun vastaava iltapäiväkerho-ohjaaja. Huoltajia on mukana tarpeen mukaan ja
tapauskohtaisesti. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin neljä kertaa lukuvuoden
aikana.
Syksyn aikana yhteistyötä Metsokankaan koulun kanssa tehdään vaihtelevasti.
Voimme osallistua koululla järjestettäviin syyslaulajaisiin ja joululaulajaisiin tai käydä
esimerkiksi vierailulla puuhapariluokassamme. Syksyisin Metsokankaan koululla
järjestetään esikoululaisten vanhemmille Eskarista Ekalle-ilta, jossa käydään
monipuolisesti läpi koulun aloittamiseen liittyviä asioita. Syyslukukauden aikana
kiertävä varhaiserityisopettaja ja koulun laaja-alainen erityisopettaja aloittavat
mahdolliset eskareiden tuen tarpeen kartoittamiset.
Kevätlukukauden
alussa
sovimme
koulukurkkauksien
ajankohdat
puuhapariluokkamme kanssa. Pääsemme silloin viettämään kokonaisen aamupäivän
koulutunteineen, ruokailuineen ja välitunteineen puuhapariluokkaamme. Lisäksi
voimme osallistua muun muassa koululla järjestettäviin kevätlaulajaisiin.
Kevätlukukaudella Metsokankaan koulun laaja-alainen erityisopettaja vierailee
päiväkodissamme tutustumassa tuleviin ekaluokkalaisiin ja tuen tarpeen kartoittamista
jatketaan.
Toukokuussa
Metsokankaan
koululla
järjestetään
eskareiden
tiedonsiirtokeskustelut, jolloin lastentarhaopettajat vievät esiopetussuunnitelmiin
kootut tiedot tulevista ekaluokkalaisista tulevalle opettajalleen. Myös erityisopettaja
ja vanhemmat voivat tarpeen mukaan osallistua keskusteluihin.
Mikäli esikoululaisia siirtyy Kaakkurin kouluun, olemme yhteydessä myös sinne
yhteistyön merkeissä. Siivet-ryhmä on Kaakkurin koulun ja alueen päiväkotien sekä
lastenneuvolan yhteistyöryhmä. Koulusta ryhmään osallistuvat apulaisrehtori,
erityisopettajat, kouluterveydenhoitaja sekä koulupsykologi. Päivähoidon puolelta
ryhmässä ovat mukana esiopettajat ja varhaiserityisopettaja sekä lastenneuvolasta
terveydenhoitaja. Tarvittaessa konsultoidaan muita ammattiryhmiä. Yhteistyön
tavoitteena on luoda selkeä ja johdonmukainen kasvun ja oppimisen jatkumo lapsen
siirtyessä turvallisesti ja joustavasti esiopetuksesta kouluun. Kaikkien osapuolien
tavoitteena on yhdessä vanhempien kanssa tukea lapsen tervettä kasvua ja kehitystä.
Syksyllä esiopetuksen alkaessa kerromme vanhemmille tästä oppilashuollollisesta
yhteistyöstä ja heiltä pyydetään kirjallinen lupa yhteistyölle henkilökohtaisen
esiopetussuunnitelman yhteydessä. Siivet-ryhmä kokoontuu syyslukukaudella kerran
ja kevätlukukaudella tarpeen mukaan, yleensä vähintään kahdesti. Tapaamisissa
keskustellaan esioppilaiden oppimisen valmiuksista ja sosiaalisista taidoista sekä
pohditaan käytännön työmenetelmiä lapsen joustavan koulunkäynnin aloittamisen
mahdollistamiseksi. Kevätkaudella Siivet-ryhmässä käydään yksityiskohtaisemmin
läpi kaikki päiväkodin eskarit esiopetusryhmä kerrallaan, ja mietitään yhdessä koulun
apulaisrehtorin ja erityisopettajan kanssa sopivia ryhmäjakoja tulevalle vuodelle.
Kaakkurin koulun eka- ja tokaluokkien opettajat sekä lähialueen päiväkotien
esiopettajat kokoontuvat yhteistyön merkeissä useita kertoja vuodessa pedagogisessa
kahvilassa. Yhteistyön puitteissa pohditaan yhteisiä toimintamalleja kasvatus- ja
opetustyöhön sekä suunnitellaan muuta yhteistä toimintaa. Lukuvuoden alussa
pedagogisen kahvilan yhteistyöryhmä suunnittelee vuosirungon, jossa määritetään
tavoitteet ja sisällöt vuoden aikana tehtävälle yhteistyölle. Päiväkodin saavat yleensä
vuosittain oman kummiluokan koulun ekaluokasta, jonka kanssa tehdään yhdessä
muun muassa puistoretkiä ja vieraillaan puolin ja toisin. Koulu kutsuu esioppilaita
pitkin
vuotta
erilaisiin
tapahtumiin,
kuten
laulajaisiin
ja
näytelmien
kenraaliharjoituksiin. Vuoden aikana järjestetään myös yksi isompi ”tempaus”
yhdessä koko alueen esioppilaiden ja Kaakkurin koulun ykkös- ja kakkosluokkien
kanssa.
Keväällä kouluun lähdön lähestyessä vierailemme lasten kanssa luokissa tutustumassa
lähemmin koulutyöhön. Perinteeksi on myös muodostunut, että koululaisten
liikuntapäivänä hyödynnämme tyhjiä luokkatiloja ja pidämme eskaripäivän koululla.
Päiväkodin
entiset
eskarit,
nykyiset
ekaluokkalaiset,
puolestaan
vierailevat
päiväkodillamme pikku-parlamenttia pitämässä. Tällöin eskareilla on mahdollisuus
esittää kouluun liittyviä kysymyksiä kokeneilta koululaisilta.
Toukokuussa, kun
tulevien ensiluokkalaisten opettajat ovat selvillä, lapsille ja heidän vanhemmilleen
järjestetään koulun toimesta tutustumispäivä. Keväällä esiopettajat toimittavat
koululle lapsen henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman, joka on laadittu yhdessä
vanhempien kanssa kuluneen vuoden aikana. Syksyllä, koulun jo alkaessa, käydään
siirtokeskustelut lapsista esiopettajan ja luokanopettajan välillä. Siirtokeskustelussa
siirretään tarpeellinen tieto lapsesta opettajalle ja samalla kuullaan miten kouluvuosi
on lähtenyt käyntiin.
Edellä kuvattujen yhteistyömuotojen lisäksi päiväkotimme on mukana Metsokankaan,
Kaakkurin ja Oulunlahden alueiden esi- ja alkuopetusverkostossa. Verkostoon kuuluu
alueen päiväkodit ja alakoulut. Verkostossa valitaan vuosittain esiopetuksen ja
alkuopetuksen koordinaattorit, jotka yhteistyössä valmistelevat, suunnittelevat ja
järjestävät alueelliset verkostotapaamiset. Verkostotapaamisia on yleensä järjestetty
vähintään kaksi lukuvuodessa, joillakin alueilla useampiakin. Verkostoille voidaan
antaa mm. yhteisiä teemoja työstettäväksi. Tarkoituksena on, että alueellista
yhteistyötä tehostetaan entisestään. Siinä missä oppilashuoltoryhmä on lähellä lasta ja
turvaa lapsen turvallisen ja joustavan kouluun siirtymisen, esi- ja alkuopetusverkosto
on alueen kasvatus- ja opetushenkilöstön yhteinen keskustelu- ja koulutusfoorumi.
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön lähtökohtana on tukea lapsen kokonaisvaltaista
kehitystä ja kasvamista tasapainoiseksi ja onnelliseksi ihmiseksi. Verkostoyhteistyön
tavoitteita ovat pedagogisen jatkuvuuden turvaaminen, moniammatillisen yhteistyön
kehittäminen ja ammatillinen kehittyminen.
7.5 Muu yhteistyö
Metsälinnan päiväkoti tekee tiivistä yhteistyötä Pikkulinnan ja Vekaralinnan
päiväkotien kanssa, muun muassa erilaisten tapahtumien ja retkien muodossa.
Koululaisten loma-aikoina kuten syys- ja hiihtolomilla yhdistämme yleensä
voimamme Vekaralinnan ja Pikkulinnan kesken. Hyödynnämme osaamistamme myös
talojen välillä. Vaihdamme tiiviisti ajatuksia ja kokemuksia erilaisista käytännöistä
esiopetukseen ja muuhun toimintaan liittyen.
Päiväkodin
uskontokasvatuksen
toteuttamisessa
teemme
tiivistä
yhteistyötä
Karjasillan seurakunnan kanssa. Kerran kuukaudessa päiväkodillamme järjestetään
Pikkukirkko seurakunnan lastenohjaajan tai alueemme perhepapin toimesta.
Vuosittaisiksi perinteiksi ovat muodostuneet myös joulukirkko ja esikoululaisten
muistaminen ja siunaaminen koulutielle kevätkirkossa.
Osallistumme myös kaupungin päivähoidon toimintayksikön, Alaköökin, järjestämiin
tapahtumiin. Yhteistyötä tehdään myös kiertävän varhaiserityisopettajan kanssa, jota
voimme konsultoida, mikäli pienikin huolen aihe herää jostakin lapsesta.
Päiväkodillemme
on
myös
nimetty
oma
terveydenhoitaja
Kaakkurin
hyvinvointineuvolasta, johon voimme myös olla tarpeen vaatiessa yhteydessä.
Olemme tehneet sopimuksen opiskelijoiden työharjoittelun ohjaamisesta Oulun
seudun
sosiaali-
ja
terveysalan
oppilaitoksen,
Oulun
Yliopiston
Varhaiskasvatuskeskuksen koulutusyksikön sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun
sosiaalialan koulutusyksikön kanssa. Lähihoitaja-, lastentarhanopettaja- ja sosionomiopiskelijat osallistuvat myös esiopetuksen toteuttamiseen yhdessä päiväkodin
henkilökunnan kanssa.
’
8. LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA JA
ARVIOINTI
Esikouluvuoden
aikana
jatkamme
lapsen
kasvunkansion
täyttämistä.
Päiväkodissamme on käytössä sähköinen Muksunkirja, johon valokuvat ja muistot
tallentuvat sähköisesti. Esikoululaisilla on käytössään myös perinteinen mappikansio,
johon kootaan erilaisia töitä ja tehtäviä eskarivuoden aikana.
Esiopetusvuoden aikana havainnoimme ja kartoitamme esikoululaisten oppimisen
valmiuksia ja sosiaalisia taitoja. Havainnointi on päivittäistä ja tapahtuu arkisissa
tilanteissa ja esiopetustuokioiden aikana. Lapsen hienomotorisia ja karkeamotorisia
taitoja sekä hahmottamista voidaan tarvittaessa havainnoida myös muutamien testien
avulla. Vuosittain käytetty KPT-testi eli kontrolloitu piirrostarkkailu suoritetaan
varhaiserityisopettajan toimesta. Kevätpuolella koulun laaja-alainen erityisopettaja
käy vierailemassa päiväkodissa tutustumassa tuleviin koululaisin.
Vanhempien kanssa linjataan yhdessä kunkin lapsen tavoitteet henkilökohtaisessa
esiopetussuunnitelmassa. Suunnitelmaan palataan useita kertoja vuoden aikana ja
tarkistetaan tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on löytää kunkin lapsen vahvuudet
ja mielenkiinnon kohteet, joiden kautta vaikeitakin asioita on helpompi lähestyä.
Jatkuvan havainnoinnin avulla ja vanhempien kanssa käytävien keskustelujen myötä
pyrimme tunnistamaan mahdollisia tuettavia alueita ja löytämään keinoja niiden
vahvistamiseksi.
Aiemmin
tehty
varhaiskasvatussuunnitelma
toimii
tukena
esiopetussuunnitelman laatimisessa.
Esikouluvuoden aikana tehostamme itsearvioinnin harjoittelemista. Muodostaakseen
eheän ja totuudenmukaisen minäkuvan lapsen on tärkeää oppia tuntemaan omia
kykyjään. Vaikka lapsi tuntisi olevansa jossakin taidossaan muita heikompi,
kannustamme häntä harjoittelun avulla kehittymään. Positiivisella ja hyväksyvällä
ilmapiirillä tuemme lasta kokeilemaan myös hänelle vaikeita asioita. Tutussa ja
turvallisessa seurassa on mahdollista myös epäonnistua ja yrittää jälleen uudelleen
kunnes taito kehittyy.
Esiopetuksen päätteeksi lapselle annetaan osallistumistodistus, jossa kuvaillaan
järjestettyä esiopetusta meidän päiväkodissamme. Lapsi ei saa siis todistukseensa
arviota omista taidoistaan, mutta myönteistä palautetta vuoden kulusta voidaan
todistuksessa mainita.
Toivomme, että esiopetus ja päivähoito päiväkodissamme
antavat hyviä eväitä elämää varten ja odotamme aina ilolla pieniä koululaisia
kertomaan meille kuulumisia koulumaailmasta.