TAITAJA - Suomen Laboratorioalan Liitto ry

ANALYYSI
48. vuosikerta
I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 2/2011
Koulutus 5.–6.10.2011
REACH
LABORATORIOSSA
sivu 2
TAITAJA
2011
Mammuttimaisessa tapahtumassa
vieraili huikeat 67 000 kävijää! sivu 18
w w w. l a b o r a n t t i . n e t
REACH laboratoriossa
Teoriaa ja käytäntöä, työsuojelua unohtamatta
5.–6.10.2011 Viking Line / Tallinna /Meriton Grand Conference & Spa Hotel
Reach-seminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa
työskenteleville ja työsuojelutehtävissä toimiville.
Keskiviikko 5.10.
10.00
Lippujen jako satamassa. Klo 11.00 laivaan
11.30 Lähtö Helsingistä
11.30–11.45
Tilaisuuden avaus ja tervetulokahvit + sämpylä
12.00–12.45
Euroopan kemikaalivirasto laboratorioalalla
työskentelävän näkökulmasta
13.00–13.45
Reach-asetus, jatkokäyttäjien velvollisuudet sekä kemikaalivalvonta
14.00–14.45
Reach-jatkoa
15.00–15.45
CLP-asetus
16.00–16.45
Ryhmätyö, Suojalaite Oy ja 3 M esittäytyvät
17.00
Majoittuminen hotelliin
Illallinen hotellissa
Luennoitsija
Torstai 6.10.
Aamiainen
09.00–09.45
Uudistuva käyttöturvallisuustiedote
10.00–10.45
3M-esittäytyy yhdessä Suojalaite Oy:n kanssa 11.00–11.45
Suoja-asujen oikeaoppinen pukeminen ja riisuminen/ käytännön harjoituksia/testaus
12.00–12.45
Työturvallisuus laboratoriossa
13.00–13.45
Laboratorion vaarat
14.00–15.00
Siirtyminen satamaan ja laivaan 15.30–16.15
ryhmätyön purku 16.30–17.15
”Piinapenkki” sekä tilaisuuden päätös
17.45
Illallinen laivan Buffet-pöydässä
Jouko Marttila
Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry
Jouni Räisänen, ylitarkastaja, Tukes
Jouni Räisänen, ylitarkastaja, Tukes
Jouni Räisänen, ylitarkastaja, Tukes
Mirja Jolkkonen, laborantti/käytönvalvoja, Abloy Oy
Luennoitsija
Mirja Jolkkonen, laborantti/käytönvalvoja, Abloy Oy
Fredrik Dettmann, asiakkuusspäällikkö 3M
Martti Humppila tj., Suojalaite Oy
3M/Suojalaite Oy
Kimmo Karinen, DI/laboratorioinsinööri, Aalto-yliopisto
Kimmo Karinen, DI/laboratorioinsinööri, Aalto-yliopisto
Jouko Marttila sekä luennoitsijat
Jouko Marttila sekä luennoitsijat
Tiedustelut ja ilmoittautuminen sekä erityisruokavaliot 2.9.2011 mennessä:
• Jouko Marttila, puh. 050 490 6787, [email protected]
• Anja Pallas, puh. 040 707 5693 (iltaisin), [email protected]
Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman
mukaiset ateriat sekä laivalla ja hotellissa kokoustarjoilut, majoituksen 2hh
(lisämaksusta 1hh) ja kylpylän käytön.
• Hinta jäseniltä 510 c, ei-jäsenilta 660 c
Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen,
perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.
Tervetuloa kurssille!
Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry/
Suomen Laboratorioalan liitto ry
ANALYYSI 2/2011
Analyysi 2/2011
Päätoimittaja,
tilaukset
Jaana Vainio
Lepomäentie 4,
21380 Aura
GSM 044 284 9199
[email protected]
Talous
Sinikka Kollanus
Kapanalhonkatu 2,
20400 Turku
puh. koti (02) 247 2356,
050 534 1718
puh. työ (02) 333 7047
[email protected]
Ilmoitukset
Ann Sofie Wierda
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto
puh. työ (02) 333 7410
GSM 050 338 1696
[email protected]
Markkinointi
Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. työ. 010 426 4119
GSM 050 490 6787
[email protected]
Julkaisija
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toimituksen osoite
Analyysi / Jaana Vainio
Lepomäentie 4,
21380 Aura
[email protected]
Painatus
Offset Ulonen Oy
puh. 010 841 1510
ISSN
1459-0999
Osoitteen-
muutokset
Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku
[email protected]
puh. 040 542 5395
Kannen kuva: Irja Hiekkamäki
SISÄLLYSLUETTELO
Koulutus: REACH laboratoriossa........................ 2
Päätoimittajalta................................................ 5
Mistä on hyvä vesinäyte tehty?.......................... 6
Puheenjohtajalta............................................ 10
Uusi puheenjohtaja esittäytyy.......................... 11
Liiton palkitsemat................................................12
Liittokokouksen valinnat................................... 13
Porvoon Laboratorioalan yhdistyksen
40-vuotisjuhlat............................................... 14
Sudokun ratkaisu........................................... 16
Kollegani: Marika Penttilä............................... 17
Taitaja 2011................................................. 18
Johtamiseen haetaan uutta
ymmärrystä aivotutkimuksesta.......................... 20
Tapahtumien ABC.......................................... 21
Sudoku......................................................... 21
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2011
Nro
Ilmestyy
Aineisto toimitukselle
3
16.9.2011
15.8.2011
4
5.12.2011
1.11.2011
Torajyvistä se kaikki alkoi................................ 22
Päätoimittaja muistelee................................... 26
Nettisivut uudistuvat!....................................... 28
Valmistuneet.................................................. 28
Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30
www.laborantti.net
ANALYYSI 2/2011
Palvelukortti................................................... 31
3M™ Jupiter Suojahaalari + hengityssuojain =
Täysin ilmastoitu puhallinpuku
Luotettavaa
hengityksensuojausta
Vaativiinkin laboratorio-olosuhteisiin
3M™ JS-sarjan kemikaalipuvut (tyyppi 4/5) on suunniteltu
suojaamaan työntekijöitä erityisesti lääketeollisuudessa, sairaaloissa ja
maataloudessa - työympäristöissä, joissa tarvitaan tehokasta suojausta
ja, joissa esiintyy paljon erilaisia terveydelle haitallisia kemiallisia ja
biologisia riskitekijöitä.
Suojainratkaisu muodostuu erittäin miellyttävästä
kemikaalisuojapuvusta (tyyppi 4/5) ja moottoroidusta
hengityksensuojaimesta, 3M™ Jupiter™ JP-ER-03.
Lisätietoja:
Suomen 3M Oy, Työsuojelutuotteet, p. (09) 525 21
www.3M.fi/suojaimet
1
Päät o im it t ajal t a
Pysähdy hetkeksi
M
illoin viimeksi olet maannut pitkään sohval- kuuluu liikenteen taustamelua. Sisällä taas hurila musiikkia kuunnellen? Tai vaan maannut see ilmastointi tai sähkölaitteet.
sohvalla katsellen seinää. Tekemättä mitään, hilLähes joka viides suomalainen asuu alueella,
jaisuudessa.
jossa melutaso ylittää sallitun 55 desibelin. YleiPerhettäni kosketti ikävä asia tänä keväänä. simpiä melun terveyshaittoja ovat ärtyneisyys ja
Tapahtuma laittoi asiat uuteen tärkeysjärjestyk- unihäiriöt. Vakavimmillaan melu lisää sydäninseen ja pakotti pysähtymään.
farktin riskiä. Sairastumisriski
Hiljentymisen myötä huomasin,
koskee erityisesti naisia.
kuinka paljon olen jättänyt teEtelä-Suomeen onkin jo
Hiljaisuus pakottaa
kemättä sellaista, mikä oli enperustettu hiljaisia luonnonnen luonnollista; metsässä kärauha-alueita. Aluetta hallitsepysähtymään ja
vely, uuden levyn kuuntelu, jouvat luonnon äänet ja ihmisen
kuuntelemaan
tenolo… Ei ole mukamas ollut
toiminnasta aiheutuvat äänet
ajatuksiaan.
aikaa.
ovat vain satunnaisia ja vähäiTekemättömyys ja joutensiä. Hiljaisesta ympäristöstä ja
olo ovat vierasta nykyihmiselluonnon rauhasta nauttiminen
le. Koko ajan pitää mennä ja touhuta. Tehdä töi- parantaa unen laatua, auttaa stressiin ja parantä ja harrastaa. Viikonloput ovat buukattu pitkäl- taa keskittymiskykyä.
le eteenpäin. Sukulaisten ja ystävien luona vieRauhallista kesää sirailu pitää sopia viikkoja ennen. Spontaania vie- nulle lukija. Älä murehdi
railua ei voi helposti tehdä. Puhelimia ei saa sul- tekemättömiä töitä. Ota
kea. Ja jos jättää vastaamatta, pitää selitellä. Ei aikaa. Nauti luonnon
voi vaan sanoa, että en jaksanut puhua, halusin äänistä, kesän tuoksuisolla rauhassa.
ta ja tunne tuulen lämVaikka tekeminen olisikin vapaaehtoista ja ki- min henkäys. n
vaa se ei ole sama asia kuin joutenolo. Työkaverini sanoi osuvasti, että luovuus herää vasta joutenolossa. Ja tietynlaista luovuutta me kaikki tarvitsemme arjessamme.
Jos tekemättömyys on outoa, hiljaisuus on vielä oudompaa. Hiljaisuus on suorastaan pelottavaa. Se pakottaa pysähtymään ja kuuntelemaan
ajatuksiaan.
Muistan peruskoulun musiikinopettajan sanoneen, että joka päivä tulisi viettää hetki täydessä
hiljaisuudessa. Tämä voi olla vaikeaa tänä päivänä järjestää. Ainakin kaupungeissa. Ulkona
Jaana
Vainio
ANALYYSI 2/2011
Teksti ja kuvat: Simo Heininen
Vesinäytteenoton tärkeys prosessien toimintojen arvioinnissa
– Mistä on hyvä
E
rilaisista vesijärjestelmistä otetaan vuosittain tuhansia vesinäytteitä ja niistä suoritetaan useita tuhansia vesianalyysejä. Vesianalytiikassa käytetään hyvälaatuisia analysaattoreita ja laboratoriohenkilökunta ylläpitää ammattitaitoansa, joten kaiken pitäisi olla kunnossa.
Vesinäytteen tulisi kuvata
mahdollisimman hyvin vedenkäsittelyvaiheessa tai laitoksella käsiteltävää veden laatua.
Kenttätyövaiheessa kuitenkin
syntyvät suurimmat virheet ja
virheiden korjaaminen ei enää
laboratoriossa onnistu. Artikkelissani kerron omista kenttätyökokemuksistani 25 vuoden ajalta. Kaikki alkaa näytteenottotyöstä ja sen valmistelusta.
Suunnittelematta ei vesinäytteenottoon kannata rynnätä, vaikka kysymys olisi kriittisestä vesihygieniaongelmasta
kylpylässä, tai edes epäilyksestä mikrobikontaminaatiosta vesitornissa. Viranomaisvalvottujen vesijärjestelmien (talousvesilaitokset, vesiosuuskunnat, uimahallit ja kylpylät) tulee laatia
riittävän kattavat erityistilannesuunnitelmat, joissa on huomioitu myös virka-aikojen ulkopuolella tapahtuvat vesianalyysitarpeet. Vaikka valvovaa viranomaista ei tavoitettaisikaan
viikonlopun aikana, tulee kohteessa olla riittävät tiedot ja välineet vesinäytteiden ottamiseen
ja kestävöintiin.
Vesianalyysin ja vesinäyte­
tuloksen onnistumisen edelly-
tykset syntyvät usean tekijän
kokonaisvaikutuksesta. Vesinäytteen kokonaismäärä ja
laatu voivat vaikuttaa prosessiteknisiin päätelmiin, jotka tehdään vesinäytteen tulosten perusteella. Jos vesinäyte on otettu ainoastaan 2-3 kertaa ja vesinäytteenottoventtiili on kontaminoitunut, voidaan vesijärjestelmä joutua turhaan klooraamaan.
Suomessa korostetaan näytteenottajan koulutusta ja ammattitaitoa, mutta näytepisteen
rakenteelliset ongelmat on lähes tyystin unohdettu. Näyteventtiilin virheellinen rakenne
voi aiheuttaa joskus useitakin
tuskastuttavia uusintanäytteenottoja, ennen kuin näytetuloksen todellinen virhetekijä pal-
ANALYYSI 2/2011
Tietyt vesijärjestelmien ylläpitotyöt
estävät samanaikaisten vesinäytteiden
otot. Esimerkiksi uima-altaan
reunojenpuhdistuksen yhteydessä
heterotrofisten pesäkkeiden
määrä lisääntyy allasvedessä.
Vesinäytteenottosuunnitelma tuleekin laatia
yhdessä siivoussuunnitelman kanssa.
vesinäyte tehty?
jastuu. Vesinäytteenottoventtiilit ja vesinäytteenottopisteet tulisi määrittää selkeästi jo osaksi vedenkäsittelyjärjestelmän
suunnitteluvaihetta. Olen joutunut lisäämään jopa pitkään
käytössä olleisiin vedenkäsittelyprosesseihin näytteenottoventtiileitä, jotta käyttöhenkilökunnalle voitaisiin taata edes
tyydyttävät mahdollisuudet seurata vedenpuhdistusprosessien
toimintaa.
Vedenkäsittelyprosessin tuntemus on kokemukseni perusteella vesinäytteenottajilla ainoastaan tyydyttävällä tasolla. Nykyaikaisten talousvesija uimahallivesien vedenkäsittelyprosessit ovat monivaiheisia ja niiden kokonaishallinta
vaatii jo todellista vesikemian
ANALYYSI 2/2011
taituruutta. Uimahallien vedenkäsittelyprosesseissa on monia
säännöllisesti toistettavia huolto-ja ylläpitotehtäviä, joilla on
osoitettu olevan vaikutusta allasveden laatuun ja sitä kautta myös vesinäytteenoton ajankohtaan. Enää ei pelkästään
voida hyväksyä vanhaa käytäntöä siitä, että ”vesinäyte otetaan aamulla klo 9:00, koska
terveystarkastajalla ei ole muulloin aikaa” tai ”vesilaboratorio
ei voi ottaa näytteitä vastaan
muutoin kuin maanantaista keskiviikkoon”. Laboratorioiden ja
valvontaviranomaisten tulisi tulevaisuudessa pystyä paremmin vastaamaan vedenkäsittelyprosessien ammattilaisten tarpeisiin. Onneksi Suomesta löytyy muutamia viranomaisvalvot-
tuja laboratorioita, joiden palvelumallit soveltuvat myös vaativampien asiakkaiden tarpeisiin.
Tietyt vesijärjestelmien ylläpitotyöt estävät samanaikaisten vesinäytteiden otot. Perinteinen esimerkki tästä on esimerkiksi uima-altaan reunojen
puhdistuksen yhteydessä tapahtuvat heterotrofisten pesäkkeiden määrän lisääntyminen
allasvedessä. Vesinäytteenottosuunnitelmaa ja siivoussuunnitelmaa tulee laatia yhdessä
ja pyrkiä välttämään sellaisia
vesinäytteenottohetkiä, jolloin
siivoustyöt on juuri suoritettu.
Kriisitilanteisiinkin tulee vesiyksikön olla varautunut. Monella vesijärjestelmän ylläpitäjällä on mahdollista kriisitilannet-
>>
ta varten”jemmassa” muutamia
vesinäytepulloja.
Joskus näytteenottopisteen
ovat kentällä sellaisessa paikassa tai rakenteeltaan sellaisia, ettei edustavan vesinäytteenotto ole mitenkään mahdollista. Vesinäytteenottajan
on voitava myös perustellusti
joskus kieltäytyä vesinäytteenotosta. Työsuojelullisesti hankalin vesinäytepaikka on ollut allekirjoittaneella n. 3 metrin korkeudessa oleva 2” palloventtiili, josta tikapuihin tarraten yritin saada ”edustavaa vesinäytettä”. Markkinoilta löytyy erillisiä vesinäytteenottoon tarkoitettuja venttiileitä, mutta vedenkäsittelyprosessien suunnittelijoilla tuntuu olevan varsin vähän tietoa tällaisista erityisventtiileistä.
Joissain tilanteessa kenttämittausten tulokset antavat paremman tuloksen, kuin viranomaisvalvotun vesilaboratorion.
Eräässä maakunnassa useampien uimahallien ylläpitohenkilö-
kunnat ihmettelivät, kun vesilaboratorion vaihtumisen seurauksena lähes kaikkien uimahallien
vapaan kloorin pitoisuudet alenivat laboratorion vaihdon seurauksena. Moneen laboratorion
tuottamaan lausuntoon ehdittiin
kirjoittaa, nuo ylläpitohenkilökunnan ”pelkäämät sanat” …..
allasvesi ei täytä vapaan kloorin osalta STM:n allasvesiasetusta….” Analyysejä tuottava
laboratorio ei aluksi myöntänyt
mitenkään poikkeavaa tilannetta, mutta kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa ”paranteli” määritysmenetelmäänsä. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö halunnee päästä näistä vapaan
kloorin kenttätulosten ja laboratoriotulosten ristiriidaisuudesta eroon. Allasvesiasetukseen
tulee toivottavasti selkeästi lupa
hyödyntää ammattimaisia kenttälaboratoriovälineitä sellaisissa kohteissa, joissa laboratorioon toimitettava vesinäytetulos
voi poiketa huomattavastikin
kenttämittaustuloksesta.
Vesinäytetulosten esittämisasuun toivoisin huomattavaa
parannusta. Olemme jo vuosia
hyödyntäneet perustoimisto-ohjelmistojen taulukkolaskentaohjelmia vesinäytetulosten graafisen ulkoasun täydentäjinä. Vedenlaadussa tapahtuvat muutokset saattavat joskus olla pieniä ja peräkkäisten vesinäytteiden kohdalla muutos voi olla
lähes huomaamaton. Vasta kun
vesijärjestelmästä on otettu vesinäytteitä 2-3 vuotta, voidaan
jo tarkastella vesijärjestelmän
toimintaa varmemmalla pohjalla. Yksi vesinäyte ei tee koskaan kesää tai talvea! n
Keväisin vesiterveisin,
Simo Heininen
toimitusjohtaja
S&H Heininen Oy
www.puhdasvesi.fi
Vedenkäsittelyn asiantuntija
ANALYYSI 2/2011
Vedenkäsittelyn asiantuntija
Me tunnemme veden
Olemme vedenkäsittelyn asiantuntijayritys. Olemme erikoistuneet
vedenpuhdistusjärjestelmien ylläpitoon ja huoltoon. Meiltä löytyy apua
alkaen suunnittelusta ja koulutuksesta lähtien aina huolto- ja ylläpitotöihin.
Tiedonkeruupalvelut
Huolto- ja ylläpitopalvelut
Automaattiset kenttälaitteistomme
rekisteröivät prosessiarvoja jatkuvasti.
Laitteistollamme pystymme mittaamaan 16
mittaustietoa, jopa 1 sekunnin
mittatarkkuudella.
Laitokselle suunnitellaan ja toteutetaan
käyttöönotto- ja huolto-ohjelma.
Lopputuloksena saavutetaan operointivarma
ja käyttö-kustannuksiltaan kokonaisedullinen
puhdistusprosessi.
Jos veden laatu askarruttaa, ota yhteyttä.
Me tunnemme veden.
S&H
ANALYYSI 2/2011
S&H Heininen Oy - Vedenkäsittelyn asiantuntija
Peltokalliontie 18 21230 Lemu www.puhdasvesi.fi
puh 02-4312 600 email: [email protected]
Pu h e e n jo h t ajal t a
Kiitos luottamuksestanne
T
ervehdys kaikille, olen uusi puheenjohtaja tia vähennetään. Tehtävänkuvia uudistetaan ja
Jaana Nousiainen.
tehtävien yhdistämistä ja tasaamista toteuteTeimme historiaa kun Suomen Laboratorio- taan. Puheenjohtaja hoitaa jatkossa myös toialan Liitto ry:n liittokokouksessa 10.4.2011 va- minnanjohtajan tehtävät. Uuden liittohallituklittiin puheenjohtaja ja sihteeri Pohjois-Suomen sen vastuu on suurempi kuin edellisten liittohalalueelta.
litusten koska työvaliokuntia
Olen aikaisemmin toimiei enää valittu. Uuden liittonut Pohjois-Suomen Labohallituksen vastuulla on kehiAvoimuus,
ratorioalan yhdistyksen putystyö ja asioiden eteenpäin
innokkuus ja
heenjohtajana seitsemän
vieminen.
oppimisen halu
vuotta ja Liittovaltuuston puYhteinen tavoite ja ontoivottavasti
heenjohtajana kolme vuotta.
nistumisen
saavuttaminen on
mahdollistavat
Tässä uudessa tehtävässäni
mahdollista
vain, että teemtekemään hyvää
olen ”melko vihreä”. Avoime
yhteistyötä
ja koemme
yhteistyötä
muus, innokkuus ja oppimiammattikuntamme
kehittymijäsenten, liittosen halu toivottavasti mahsen
ja
arvostuksen
tärkeänä
valtuuston ja
dollistavat tekemään hyvää
asiana.
n
liittohallituksen
yhteistyötä jäsenten-, liittoedustajien kanssa.
valtuuston – ja liittohallituksen edustajien kanssa.
Liiton tehtävistä on lopettanut henkilöitä,
jotka ovat toimineet tehtävissään pitkään. Suuret kiitokset ovat ansainneet Tuula Kuusisto, Ei- Keväisin terveisin
la Laukkanen ja Matti Mäkinen. Suomen Laboratorioalan liitto ja Analyysilehti on rakennettu vahvalle perustukselle, tästä on hyvä jatkaa
eteenpäin. Koulutusten järjestäminen on meidän vahvaa osaamisaluettamme ja sitä tulemme kehittämään edelleen.
Tavoitteenamme on jäsenten etujen valvominen, tulemme kouluttamaan toimihenkilöitä,
liiton organisaatiota kevennetään ja valiokun-
Jaana
Nousiainen
10
ANALYYSI 2/2011
Uusi puheenjohta
ja esittäytyy
Hei, Olen Jaana N
ousiainen Kemist
ä ja ikääkin on jo
Lapset ovat aikuisia
kertynyt 47 vuot
ja lennähtäneet jo
ta.
maailmalle.
Valmistuin Kemin
ammattikoulusta v.1
982 laborantiksi ja
hoito-oppilaitoksest
Kemin sairaana v.1984 Lääketyön
tekijäksi.
Olen ollut Kemin
kaupungin palvelu
ksessa miltein koko
Aloitin 1985 Vesi ja
työhistoriani.
elintarke-laboratorio
ssa ja työsuhde kesti
pumiseen saakka.
laboratorion lopEhdin olla 15 v. tä
ssä työpaikassa. O
jäs laboratorio joka
limme Suomessa ne
silloin akreditoitiin
lja teimme sen omall
kunnalla. Tilanne
a pienellä henkilöoli mielenkiintoin
en
, kun asia oli kaikill
Laboratorion lopp
e osapuolille uusi.
uminen oli raskas
kokemus. Olimme
pimishaluisia, inno
kaikki nuoria, opkkaita laborantteja
ja yhtäkkiä tarpeett
ankin monelle lab
omia. Tämä on lii
oratorioalalla työs
sä olevalle tuttu til
olisi tarvinnut apua
anne. Varmasti m
tilanteessa, kun ty
on
i
öpaikka loppuu tai
johonkin toiseen
sinut vain siirretää
yritykseen ja tilan
n
teeseen täytyy vain
asioita joista liian
sopeutua. Nämä ov
vähän keskustellaa
at
n.
Lähtiessäni työpaik
pit matkaan. Hym
astani keräsin mayillen voin nyt katse
lla meidän piirtäm
limetripaperille, ne
iä ”käppyröitä” milkin ovat jo tänään
historiaa.
Lopetetusta labor
atoriosta siirryin
Peurasaaren jätev
käyttötarkkailulab
edenpuhdistamon
oratorioon. Puhdist
amolla olen ollut
vuotta töissä. Olem
nyt noin kaksitoist
me osakeyhtiö Ke
a
min Vesi Oy. Nyk
kailua verkosto- ja
yisin teen käyttötar
jätevesistä. Jätevesi
kon
niin mielenkiintoist
tustua asiaan syvem
a, että päätin tumin ja suorittaa am
mattitutkinnon jät
sen laboratoriossa
evesistä. Yhden na
kaikki laboratorio
ityöhön liittyvät as
otosta raportointii
iat hoituvat näyttee
n. Laboratorioala
nlla
kaikkien on nyky
niosaajia.
isin oltavakin moHarrastuksiini kuul
u hyvin vahvasti yh
distys ja tietenkin
Tässä harrastuksess
liiton toiminta.
a yhdistyvät niin m
oni ja tärkeä asia. Si
asioiden oppiminen
sältöä tuovat uusie
monella eri tasolla.
n
Olen saanut ihania
päri Suomea, joita
uusia ystäviä ymen varmaan olisi ko
sk
aan kohdannut, jo
kana tässä toiminna
s en olisi ollut mussa. Hienoa on op
pia ja kehittyä om
sa ja puhua samaa
ien kollegoiden ka
”kieltä”. Energia ja
nsvoima syntyvät len
kanssa jumpissa ku
kkipoluilla ja ystäv
lkien. n
ien
HUOMIO JÄSENET!
Tänä päivänä yhdistykset viestivät paljon sähköisesti.
Sähköinen viestintä on myös nopein tapa saada jäsenille tietoa.
Ilmoita sähköpostiosoitteesi yhdistyksesi jäsensihteerille, niin saat
ensimmäisenä tietoa tulevista tapahtumista! Sihteerien yhteystiedot löydät sivulta 30.
Ystävällisin terveisin, Yhdistysten jäsensihteerit
ANALYYSI 2/2011
11
Kuvat: Anne-Mari Österman ja Tuula Kuusisto
Liiton palkitsemat
Liittokokous 9.–10.4. Aulanko
Platinaiset ansiomerkit
Tuula Kuusisto, Anne Raille (ei kuvassa)
ja Mariitta Vakkuri
Kultaiset ansiomerkit
Elsi Saarenpää ja Riitta Pesonen
Hopeiset ansiomerkit
Irja hiekkamäki, Merja Lehtinen ja
Jaana Nousiainen
Juhlassa palkittiin useita pitkään liiton
ja yhdistysten toiminnassa ahertaneita.
Liiton viirit
Elsi Saarenpää, Irja Hiekkamäki ja Auli Järvelä
Tuula Kuusisto
luovutti iloisilla
mielin valtikkansa
uudelle
puheenjohtajalle.
12
Ansiokkaan ja pitkän uran liiton toiminnassa
tehnyt Matti Mäkinen päätti uransa
Toiminnanjohtajana. Myös pitkään liiton
sihteerinä toiminut Eija Laukkanen luovutti
sihteerinkynänsä Auli Järvelälle (kuvassa).
Kokousväkeä puhututti
mm. osakeyhtiöittäminen ja
jäsenmaksuasiat. Kuvassa
etualalla uusi puheenjohtaja
Jaana Nousiainen Kemistä
ANALYYSI 2/2011
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON LIITTOKOKOUKSEN VALINNOISTA 9.–10.4.2011
Suomen Laboratorioalan
liittohallituksen jäsenet
kaudelle 2011–2013
Liiton uudeksi puheenjohtajaksi,
liittokokouskaudeksi, valittiin
Jaana Nousiainen PohjoisSuomen Laboratorioalan
yhdistyksestä.
• Elsi Saarenpää
Oulun seudun Laboratorioalan
yhdistys ry
• Auli Järvelä Pohjois-Suomen Laboratorioalan
yhdistys ry
• Päivi Vesala Oulun Seudun Laboratorioalan
yhdistys ry
• Jouko Marttila
Helsingin Laboratorioalan
yhdistys ry
• Toini Turtiainen
Varsinais-Suomen
Laboratorioalan yhdistys ry
• Riitta Pesonen Itä-Suomen Laboratorioalan
yhdistys ry
• Irja Hiekkamäki
Pohjois-Savon Laboratorioalan
yhdistys ry
• Merja Heimala
Porvoon Laboratorioalan
yhdistys ry
• Anja Salonniemi
Pirkanmaan Laboratorioalan
yhdistys ry
• Merja Lehtinen
Pirkanmaan Laboratorioalan
yhdistys ry
• Margit Häkli Satakunnan Laboratorioalan
yhdistys ry
10 varajäsentä
liittohallitukseen
1. Eeva Wahrman Satakunnan
Laboratorioalan yhdistys ry
2. Outi Mänty
Oulun Seudun Laboratorioalan
yhdistys ry
3. Mariitta Vakkuri
Pirkanmaan laboratorioalan
ANALYYSI 2/2011
yhdistys ry
4. Kirsi Salo
Oulun Seudun Laboratorioalan
yhdistys ry
5. Eija Haverinen
Helsingin Laboratorioalan
Yhdistys ry
6. Tuula Kuusisto
Varsinais-Suomen
Laboratorioalan yhdistys ry
7. Tuula Tummala
Porvoon Laboratorioalan
yhdistys
8. Miia Martikainen
Itä-Suomen Laboratorioalan
yhdistys ry
9. Antero Paski
Pohjois-Suomen Laboratorioalan
yhdistys ry
10. Tuula Nieminen
Itä-suomen Laboratorioalan
yhdistys ry
Liittohallitus
järjestäytyessään nimesi
seuraavat toimihenkilöt
• Varapuheenjohtaja
Elsi Saarenpää
• Sihteeri
Auli Järvelä
• Taloudenhoitaja
Tuula Nieminen
• Jäsensihteeri
Toini Turtiainen
• Tiedottaja
Jouko Marttila
• II-sihteeri
Päivi Vesala
• Kirjanpitäjä
Mirja Jolkkonen
• Jäsenmaksujen kerääjä
Riitta Pesonen
Suomen Laboratorioalan
liiton liittovaltuuston
kokoonpano kaudelle
2011–2013
2. vara Eeva Villman
• Riitta Ilmoniemi Helsingin Laboratorioalan
Yhdistys ry
1. vara, Päivi Tahvanainen 2. vara, Eija Haverinen
• Anne-Mari Österman Varsinais-Suomen
Laboratorioalan yhdistys ry
1. vara, Kirsi Bergfors
2. vara, Outi Martiskainen
• Marja Leena Mattila
Pirkanmaan laboratorioalan
yhdistys ry
1. vara, Hanna-Liisa Suominen
2 vara, Marja Leena Koskinen
• Marianne Lehtonen Päijät-Hämeen
Laboratorioalan yhdistys ry
1. vara, Anu Liukkonen
2.vara, Raija Nissinen
• Mari Pölönen Itä-Suomen Laboratorioalan
yhdistys ry
1. vara, Arja Ryhänen
2. vara Maria Laatikainen
• Kaisu Ruumensaari
Pohjois-Suomen
Laboratorioalan yhdistys ry
1. vara Erkki Savoni
2. vara, Antero Paski
• Susanna Pohjanen Oulun Seudun Laboratorioalan
yhdistys ry
1. vara, Outi Mänty
2. vara, Marja Arbelius
• Mikko Pimiä Porvoon Laboratorioalan
yhdistys ry
1. vara, Antero Kääriäinen
2. vara, Osmo Jossas
• Anita Mecklin Keski-Suomen Laboratorioalan
yhdistys ry
1. vara Sanna Leppäaho
2. vara, Terhi Mikkilä
• Marianne Judin
Pohjois-Savon Laboratorioalan
yhdistys ry
1. vara, Siru Meckelborg
2. vara, Helena Järvelä
• Karoliina Ritola
Satakunnan Laboratorioalan
yhdistys ry
1. vara Ulla Lehto
13
Y h dis t y k s e t t o im iv at
Teksti: Osmo Jossas ja Tuula Tummala
Kuvat: Jukka Heimala
Porvoon Laboratorioalan
yhdistyksen 40-vuotisjuhlat
N
eljäkymmentä vuotta
on hyvä ikä meidänkin
yhdistykselle; on kokemusta
ja uudistumaankin pystymme.
Vietimme juhlia kotoisasti o­man väen kesken
26.3.2011 Porvoon jokirannassa sijaitsevassa Levinin kellarissa. Juhlia oli järjestämässä useampi henkilö ja siksi niistä niin onnistuneet tulikin, ei jäänyt vastuu yhden tai kahden henkilön harteille.
Osallistujia oli 27 ja siihen mahtui puheenjohtajia;
entisiä ja nykyinen ja muutamia laborantteja ja hyvä
joukko aveceja. Tila oli oikein sopiva tunnelmaltaan
näin arvokkaisiin juhliin…
hämyisiä tiiliholveja, kynttilöitä ja yksinkertaisen kaunis koristelu.
Tilaisuus alkoi tietenkin
kuohuvalla ja sen jälkeen
14
Puheenjohtajamme Tuula
toivotti kaikki tervetulleeksi.
Puheen yhteydessä oli myös
entisten puheenjohtajien,
joita oli saapunut tosi paljon paikalle, suukottelu ja
ehkä on syytä mainita, että
pusut olivat Brunbergiltä sekä perustajajäsenten Börje
Fagerstedtin ja Mauri Oraksen kukitus.
Aika yllättäen alkoi kuulua Porilaisten marssi ja samassa saapui itse Tasavallan presidentti tilaisuuteemme. Syynä oli ainakin varsin
suurelta osin Börjen saama
liiton kultainen ansiomerkki ja nyt on pakko mainita,
että Börjen pusut eivät olleet
Brunbergilta!
Asiaan kuului myös presidentin puhe ja siinä hän
mietti tasa-arvoa ja Laboranttinimikettä globaalisestikin, naispuolisen laborantin nimi olisi parem-
minkin labor anni, miksei
niinkin.
Protokolla meni sekaisin
James Brownin rytmien myötä, kun presidentti veti meille
tanssiomaisen jumppatuokion. Hengityksen tasaannuttua olikin aika käydä pöytään, sanan varsinaisessa
merkityksessä eli ilta jatkui
syöminkien parissa. Maittavanoloista ja hyvin esille tuotua eväspuoli olikin ja
useimmat santsasivat pariinkin kertaan, mutta ruoka ei
päässyt lähimainkaan loppumaan. (juomapuolesta nyt
puhumattakaan!).
Olimme varanneet muka reilusti aikaa eli 5 tuntia,
mutta kiirettä alkoi pitää…
arvatkin piti myydä ruokailun lomassa, koska trubaduurin osuus alkoi lähestyä. Heti jälkkärin jälkeen
arvoimme voitot ja näistä,
kuten muistakin sponsoroin-
ANALYYSI 2/2011
Y h dis t y k s e t t o im iv a t
Kuvassa Entiset ja nykyinen puheenjohtaja: vasemmalta Mauri Oras (perustajajäsen),
Börje Fagerstedt (perustajajäsen), Eija Finnbäck, Tuomo Hytönen, minä, Kai Stöör,
Pirkko Takkinen (Kilpilahden toimihenkilöt TU ry:n puheenjohtaja) sekä Timo Takkinen.
neista suuret kiitokset seuraaville: Neste Oil Oyj, Tutkimus ja Teknologia, Borealis Polymers Oy, Kilpilahden
Toimihenkilöt TU ry, Suomen
Laboratorioalan liitto ry, Oulun seudun Laboratorioalan
yhdistys, Baker Hughes ja
Rouge Porvoo (meikki &
Kampaamo) ja kiitokset
myös muistamisista; korteista, hyvistä juomista ym.
”Presidentin” puhe.
ANALYYSI 2/2011
Trubaduuri Stefan Paavola esitti monenmoisia
kappaleita ja aika useat
uskaltautuivat tanssilattialle
ja eräitä sai jopa pidellä,
etteivät heti ensimmäisenä
rynnänneet lattialle.
Osa porukasta keskittyi kuitenkin seurusteluun ja
tarjoilusta nauttimiseen. Ilta meni todella nopeasti ja
alkoi olla poislähdön aika.
James Brownin jumppatuokio.
Perinteisesti tämäkään juhlinta ei riittänyt kaikille vaan
heidän piti lähteä jatkoille
paikallisiin soittoruokaloihin, osan kuitenkin jo suunnistautuessa koteihinsa. Palautetta järjestäjät ovat saaneet mukavasti jälkikäteen
ja yksinomaan myönteistä,
mutta kyllähän juhlan tekemiseen ja onnistumiseen tarvitaan koko porukka! n
Ruokailemassa tunnelmallisessa Levinin kellarissa.
15
JUHULAT TIIOSA!!!
Tuukko nää Ouluun lauantaina 27.8.2011?
Meillä on täällä Oulun seudun laboratorioalan yhdistys ry:n
30-vuotis juhulat Myllyojan asukastuvalla klo 14 alakaen.
Ohojelmasa mm. saunomista, tynnyrisä kylypemistä, syömistä ja juomista. Saattaapa olla oikia orkesteriki…
Saunan jäläkeen kampaajat laittaa sun tukkas juhulakuntoon viiellä eurolla.
Lisätietua antaa ja ilimottautumiset ottaa vastaan
Susanna 1.8.2011 mennessä: [email protected] tai p. 040 557 6509
Osallistumismaksuna peritään 20 €
Syämmellisesti tervetulua
OSLAB ry:n johtokunta
Sudokun 1/2011 ratkaisu
Sudokun 1/2011 voittajaksi arvottiin
Terhi Saarni, Masku.
Analyysin toimitus
onnittelee voittajaa!
16
ANALYYSI 2/2011
Teksti ja kuva:
Kaisu Venho, Omnian aikuisopisto
K o l l e g an i
Marikalä
Pentti
M
arika Penttilä valmistui laborantiksi Omnian
aikuisopistosta joulukuussa 2010. ”Elämä
tuntuu nyt hyvältä, on helpottunut olo ja uskoa
tulevaisuuteen”, kertoo Penttilä hymyillen. Kolme
vuotta sitten hän joutui miettimään elämää uusiksi, kun selkä ei enää kestänyt työn vaatimaa
nostamista ja kiertoliikkeitä. Selän kuntoutuksen
ohella Penttilä kävi työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologilla, jonka kanssa mietittiin vaihtoehtoja työtehtävistä, jotka eivät pahasti rasittaisi selkää. Penttilä oli jo varhain tuntenut vetoa
kemiaan ja ottanut lukiossa laajan kemian kurssit, joten laborantti tuntui heti sopivalta ja kiinnostavalta ammatilta.
Marika Penttilä asuu Salossa, mutta sieltä ei
sopivaa koulutuspaikkaa löytynyt ja niin Penttilä
päätyi laborantin opintoihin Omnian aikuisopistoon. Kun Penttilä valmistujaistilaisuudessa palkittiin stipendillä, mainittiin, että hän ei pitkästä
matkasta huolimatta ollut koskaan poissa lähi-
ANALYYSI 2/2011
opetuksesta. ”Matka-ajankin voi käyttää opiskeluun”, toteaa Penttilä.
Opinnot teettivät melkoisesti töitä, mutta niin
pitääkin olla, jotta oppi menee päähän ja käytännön tehtävät tulevat tutuiksi, toteaa Penttiä.
Opintojen parhaana osana hän pitääkin käytännön harjoittelua laboratoriossa. Kirjallisia työselosteita tehdessä joutui selvittämään itselle, mitä
on tehty, miten ja miksi. Etätehtävät olivat usein
haasteellisia ja niitä varten tarvittavan tiedon
hankinta tuntui välillä hankalalta, mutta onneksi
opettajat antoivat hyviä vinkkejä. Opiskelutovereista tuli ystäviä ja ammatillista verkostoa. Siitä
voi olla hyötyä jopa työn haussa, mikä on Penttilällä nyt päällimmäisenä. Opintoihin kuuluvat
työharjoitteljaksot hän suoritti Nestlén lastenruokatehtaan laadunvalvontalaboratoriossa sekä Turun yliopiston laboratoriossa. Nyt Marika Penttilä etsii avoimin mielin kaikenlaisia laborantin
tehtäviä toimialasta riippumatta. n
17
Taitaja 2011
Teksti ja kuvat: Irja Hiekkamäki
Taitaja on nuorten ammattitaidon SM-kilpailu, joka järjestetään
vuosittain. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kilpailuvuonna 20 vuotta
täyttävät tai nuoremmat ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevat.
J
okainen kilpailulaji on rakennettu haasteelliseksi, koneiltaan ja laitteiltaan oikeaa työympäristöä vastaavaksi. Yhtenä kilpailun tavoitteena onkin edistää ammatillisen koulutuksen ja työelämän välistä
yhteistyötä. Kilpailijat edustavat korkeaa ammattitaitoa ja
huippuosaamista. Kilpailutehtävät arvioidaan lähtökohtaisesti perustutkintojen kiitettävän tason pohjalta. Kilpailussa
on kyseessä tilanne, joka voidaan suorittaa ammattiosaamisen näyttönä.
Ammattitaitokilpailutoimintaa
koordinoi Suomessa
Skills Finland ry
Savon koulutuskuntayhtymä ja
Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
järjestivät yhteistyössä elinkeino- ja työelämän kanssa Taitaja 2011-kilpailut Kuopiossa 35.5.2011. SM-titteleistä kilpaili
350 nuorta opiskelijaa 41 ammattilajissa. Lisäksi kilpailuissa
oli mukana 3 näytöslajia.
18
Taitaja 2011-kisojen
suojelijana toimi EU:n
komission jäsen Olli Rehn
Kilpailuja varten rakennetut
ajanmukaiset työpisteet koneineen ja laitteineen on ollut valtava urakka ja suunnittelu alkoikin jo vuosi sitten ja tapahtumaalueen rakentaminen aloitettiin
kaksi viikkoa ennen finaalia.
Kuopio-hallissa järjestettävät kilpailut olivat vuoden suurin yleisötapahtuma Kuopiossa
ja koko Pohjois-Savossa; kävijämääräksi oli etukäteen arvioitu 40 000 vierailijaa, mutta tämä tavoite saavutettiin jo toisena kilpailupäivänä. Mammuttimaisessa tapahtumassa vieraili
huikeat 67 000 kävijää.
Kisojen aikana järjestettiin
MISSION PRO konsertti Kuopion jäähallin NRJ-areenalla, jossa esiintyivät Cheek, Reckless
Love ja radio NRJ:n aamupojat
Anssi ja Renne. Tunnelma oli katossa ja musiikki oli ihan rock.
Anssi ja Renne vierailivat
myös laboranttien kilpailupai-
kalla, jossa lajivastaava pisti pojat töihin. Ylä-Savon ammattiopiston opiskelija Jessica Martikainen opetti Anssin ja Rennen mittaamaan närästyslääkkeen neutralisointikapasiteettia titraamalla.
Laborantti-laji
Taitaja-kisoihin päässeet laborantit joutuivat taistelemaan
paikastaan semifinaalissa, joka järjestettiin Jyväskylässä
tammikuussa 2011. Semifinaalin ilmoittautui 17 osallistujaa.
Finaaliin selviytyivät seuraavat
8 laborantti-opiskelijaa:
• Joonas Kinnunen, Oulun
seudun ammattiopisto
• Marjut Sipola, Oulun
seudun ammattiopisto
• Markus Kivinen, EteläKarjalan ammattiopisto
• Inka Lehto, Länsirannikon
Koulutus Oy WinNova
• Arttu Limnell, Länsirannikon
Koulutus Oy WinNova
• Vesa Leskinen, Savon
ammatti- ja aikuisopisto
ANALYYSI 2/2011
Suomen La
boratorioalan liitto o
nnittelee
kaikkia Ta
itaja SMkilpailussa
mukana
olleita labo
rantteja!
Toinen kilpailupäivä oli painottunut
mikrobiologisiin tehtäviin.
• Tommi Pessa, Jyväskylän
ammattiopisto
• Elina Rönkkö, YläSavon ammattiopisto
Laborantti-lajissa lajivastaavana toimi Teija Strandman
ja varavastaavana Leila Moilanen; molemmat Ylä-Savon
ammattiopistosta.
Päätuomarina toimi Kaisa
Varis Oulun seudun ammattiopistosta. Muut tuomarit olivat
Irja Hiekkamäki Eviralta,
Paula Hyvönen, Kristiina
Kinnunen ja Helena Vepsäläinen Itä-Suomen yliopistosta / biotieteiden laitokselta
sekä Tuija Nurminen Jyväskylän ammattiopistosta.
Laboratorioalan
lajikuvaus kilpailussa
Laborantti tutkii kaikkea mitä
elämässä tarvitaan - ruokaa,
juomaa, ympäristöä, lääkkeitä, kosmetiikkaa, vaatteita ja
erilaisia kulutustavaroita. Laborantti varmistaa tuotteiden laadun ja turvallisuuden. Hän on
myös keskeisessä roolissa, kun
kehitetään uusia tuotteita, tutkitaan tauteja tai ratkotaan rikoksia. Laborantti on moderne-
ANALYYSI 2/2011
ja tutkimusmenetelmiä ja tietotekniikkaa hyödyntävä kädentaitaja. Laborantti on monessa
mukana!
Aikaisemmissa Taitaja-kisoissa laboranttilaji on ollut
mukana Oulussa 2010 ja Espoossa 2008 sekä näytöslajina Tampereella 2006.
Taitaja-kisat toteutetaan Jyväskylässä keväällä 2012 ja
Joensuussa vuonna 2013. n
Laboranttilajin
taitajamestarit
Marjut Sipola
Kulta
Joonas Kinnunen Hopea
Vesa Leskinen
Pronssi
Taitaja 2011, Laboranttilajin tehtävät
• Automaattipipetin kalibroinnin tarkistus valmistajan ohjeen
mukaan. Tarkastettava pipetti on Finnpipette F1 0,5-5 ml.
• Enterobacteriaceae -pitoisuuden kvantitatiivinen määritys
(NMKL 144): VRBG-agarin valu, laimennussarjan teko, pintaviljely, pesäkkeiden laskeminen ja painotetun keskiarvon laskeminen, alustavan enterobakteeripitoisuuden ilmoittaminen
• Tuntemattoman mikrobin alustava tunnistus; pesämorfologia,
gram-värjäys, mikroskopointi, jatkotoimenpiteiden suunnittelu.
• Fysikaalinen mittaus; tabletin halkaisijan mittaus, keski­
arvon ja keskihajonnan laskeminen (Microsoft Excel 2010)
• Spektrometrinen analyysi; Aspiriinin asetyylisalisyyli­
happopitoisuuden määritys spektrofotometrisesti
• Titrimetrinen määritys; Heikon hapon titraus
elintarvikenäytteistä.
• Puskuriliuoksen valmistaminen ja testaaminen; valmistettava
puskuriliuos on asetaattipuskuri pH 4.5. Pitoisuus 0,1 mol/l,
valmistusmäärä 250ml.
19
Helsingin yliopisto
Johtamiseen haetaan uutta
ymmärrystä aivotutkimuksesta
H
yvä johtaminen vapauttaa
ihmisissä olevat voimavarat ja luo positiivista energiaa.
Työyhteisö toimii tehokkaasti ja
tavoitteellisesti. Toimimattoman
johtajuuden seurauksena syntyy tehottomuutta, sekaannuksia ja pahoinvointia. Työtyytyväisyys on matala ja tiimidynamiikka kehnoa.
Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitos on käynnistänyt yhdessä neljän yrityksen kanssa Suomessa ainutlaatuisen tutkimusprojektin, jossa
johtajuutta kehitetään aivotutkimusta hyödyntämällä. Johtajuutta tutkitaan lääketieteen ja
aivotutkimuksen menetelmin.
Projektin tieteellisenä tavoitteena on selvittää tiettyjen aivotoimintojen ja fysiologisen stressiprofiilin yhteyttä hyvin toimivaan ja hyvää tulosta tuotta-
20
vaan johtajuuteen. Yritysten tavoitteena on kehittää työkalu,
jonka avulla voidaan ymmärtää, miten johtaja tulee käyttäytymään erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on myös rakentaa valmennuskonsepti, jonka
avulla aivotutkimuksella selvitettyjä vahvuuksia voidaan kehittää, esimerkiksi vahvistaa
positiivisia toimintamalleja painetilanteissa.
-Aivojen toimintaa mittaamalla selvitetään millaiset ovat
‘johtajan aivot’ ja miten tätä
voidaan mitata, eli onko henkilön aivoilla kyky ohjata toimintaa toivotulla vai haittaavalla
tavalla. Lisäksi mitataan johtajan stressiprofiilia ja sen yhteyttä toimivaan johtamiseen,
projektipäällikkö Markus Kivikangas Helsingin yliopistosta
kuvaa.
Tutkimushankkeessa mukana olevat neljä suomalaista
johtamisen kehittämiseen erikoistunutta yritystä ovat Aalto
University Executive Education
Oy, Agenssi Oy, Fountain Park
Oy sekä Novetos Oy. Hanketta rahoittaa myös Tekes.
Maaliskuussa aloittaneen
projektin kesto on kaksi vuotta.
Tutkimukset tehdään Helsingin
yliopiston käyttäytymistieteiden
laitoksella. Tutkimusprojektista
vastaa kognitiotieteen professori Christina Krause. n
Lisätietoja:
Projektipäällikkö
Markus Kivikangas,
puh. 041 536 1942
[email protected]
www.helsinki.fi
ANALYYSI 2/2011
TAPAHTUMIEN
ABC
Tapahtuma, tiedot
15.6.2011 Maskun teatteri: Mama Rosen Paratiisi
Lisätiedot: www.maskunteatteriyhdistys.fi
Järjestäjä, ilmoittautumiset
Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Ilmoittautumiset 13.6. mennessä:
[email protected] tai 044 284 9199 27.8.2011
JUHULAT TIIOSA! Oulun seudun laboratorioalan Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry
yhdistys ry:n 30-vuotis juhulat Myllyojan asukas-
Ilmoittautumiset 1.8. mennessä:
tuvalla klo 14 alakaen. Katso lisää s. 16
[email protected] tai 040 557 6509
5.–6.10.
2011
REACH-seminaari Katso lisää s. 2
Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry /
Suomen Laboratorioalan liitto ry
Sudoku
Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä
3x3 ruudun laatikko on
täytettävä numeroilla 1–9
niin, että jokainen numero
esiintyy rivissä tai laatikossa
vain kerran.
Numeroitujen ruutujen
ratkaisunumerot voi lähettää
Analyysin toimitukseen
15.8.2011 mennessä:
[email protected]
Tehtävän ratkaisu ja
Sudokun ratkaisun voittaja
julkaistaan seuraavassa
lehdessä 3/2011.
ANALYYSI 2/2011
21
Teksti: Jaana Vainio
Kuvat: Jaana Vainio ja Lääkeainetehtaan arkisto
TORAJYVISTÄ
se kaikki alkoi
M
46-vuoden jälkeen päätyy
kuulemma tällaiseen
pelletouhuun...
aaliskuun lopussa eläkkeelle jäi lähityökaverini Matti Koski. Hän työskenteli
synteesilaboranttina Lääkeainetehtaan palveluksessa ihailtavat 46-vuotta. Matti opetti minua kärsivällisesti synteesityön saloihin ja käsittelemään rohkeasti isoja astioita. Yhdessä
työskentely oli mukavaa, vaikka välillä olimme silmähuuhtelussa ja sammutimme paloja…
Haastattelin Matilta muutamia asioita hänen
pitkästä työelämästä.
Matin työvuosiin mahtui paljon kohokohtia, mutta myös alamäkiä, kuten vuoden 2004
irtisanominen. Matti on pesunkestävä turkulainen, jonka harrastuksiin kuuluu verenluovutus,
viskit sekä tietenkin tepsin pelit.
Miksi päädyit laborantiksi?
Sattumalta. En tiennyt etukäteen mitään
ammatista. Menin suoraan keskikoulusta
töihin labraan. Kävin labrakoulun myöhemmin työn ohessa.
•
Jos et olisi laborantti, missä
ammatissa voisit työskennellä?
Oon luonteeltani pilkunviilaaja. Järjestäminen ja sortteeraaminen on kivaa. Olen
tarkka, huolellinen. Kotona on miljoona asiavihkoa, lisäksi kaikki kuitit ja laput järjestyksessä. Eli joku tämän tyyppinen työ.
Edellisen työkaverit voivat kyllä vahvistaa.
Matti piti kovaäänisesti huolen labran siisteydestä. Ympärille katsoessani, huomaan kaipaavani tätä kuria.
•
22
ANALYYSI 2/2011
Työvälineet ja astiat eivät
ole synteesityössä paljon
muuttuneet vuosien varrella.
Milloin aloitit töissä? Muistatko jotain
ekasta työpäivästäsi?
Aloitin työt 9.11.64 Jalostajan laboratoriossa. En todella muista mitään. Ihmiset muistan. Laboratoriopäällikkö oli edesmenneen isän
työaikainen ja ystävä. Ehkä mulle esitettiin, että
voi tulla harjoittelijaksi.
Leirakseen siirryin -68 helmikuussa. Kävin välillä armeijan. Leiraksen varatoimitusjohtaja otti
töihin mikrobiologiselle osastolle.
Työt liittyi välittömästä torajyvätuotantoon. Sitä oli jo tehty viljelymittakaavassa. Tuotanto lähti
kunnolla käyntiin, kun itiöitä pystyttiin tekemään
ympärivuotisesti, kun niitä voitiin pakastaa.
Vuonna -75 siirryin lääkeainetehtaalle. Useat
pitkäaikaiset työkaverit olivat jo silloin täällä. Alkoi itiöiden fermentointi.
•
Oliko sinulla tunne, että tätä
työtä teet loppuikäsi?
Kyllä. Huhtamäellä oli sanonta, että sinne
kun pääsi niin saa olla eläkeikään asti.
Konserni oli myös edelläkävijä monissa henkilöstöeduissa. Sosiaaliedut olivat aina hyviä. Ja
terveydenhuolto. Tämä on edelleen.
Mukava oli, että työt muuttui koko ajan. Työkaverit aina olleet kivoja. Johtajat eivät niinkään.
•
Tapasit myös vaimosi töissä?
Kävimme samaa koulua, mutta emme tunteneet. Varsinaisesti tutustuimme -68 labrassa.
Teimme yhdessä pitkään töitä torajyväitiöiden
parissa. Muut tunsivat enemmän murhetta seu-
•
ANALYYSI 2/2011
rustelusta. Naimisiin menimme -70. Siirryin lääkeainetehtaalle, kun itiöiden teko loppui ja fermentointi alkoi.
Puhuitteko kotona työasioista?
Töistä ei, mutta yhteisistä työkavereista. Molemmat olimme aktiivisia ammattiliiton toiminnassa.
•
Miten työelämä muuttunut?
Ympäristö ja ”astiat” pysyneet käytännössä
samoina. Tosin kolveihin on tullut hiokset, aikaisemmin oli kumikorkit.
•
Entä johtaminen?
Ennen teititeltiin. 70-luvulla muuttui sinutteluksi. Oli paljon henkilöstä kiinni. Nykyään on
ovet auki, voi mennä pomon luo milloin vaan.
Ennen oli kuppikuntia enemmän. Varsikin, jos
paljon naisia. Nykyään henki parempi. Ennen
naiset kerkesivät enemmän jahnaamaan.
Ennen pomot oli miehiä. Eli pomot oli parempia. Niiltä ymmärtää kerralla mitä sanotaan.
Päättämiskyky on parempi. Ei jahkailua. Organisaatio oli suppeampi. Oli jämpti pomo.
•
Työsuojeluasiat olivat 1970-luvulla
vähän toista luokkaa nykypäivään
verrattuna. Matti kertoi aina hauskoja
juttuja vanhalta tehtaalta. Osa jutuista
tuntuu niin hurjilta, että epäilen
ajan vähän värittäneen niitä:
Ennen labran lattioita pestiin kloroformilla.
Siinä sitten kerran ihmeteltiin, kun viereisen
•
23
toimistohuoneen henkilö kuukahti viemäristä tulleista kloroformi huuruista…
Töissä käytettiin paljon kiinteää natriumia,
josta vuollettiin paloja isosta palasta. Kerran natriumia tuhottiin kaivamalla tehtaan pihalle iso
kuoppa, johon palat heitettiin. Päälle ruiskutettiin
vettä letkulla. Valitettavasti natriumit syttyivät ja
räiskähtelivät korkealle tehtaan katolla. Eipä auttanut muu kuin komentaa osa työntekijöistä yöksi
palovahdiksi tehtaan katolle...
Ammoniakkia kuulemma lisättiin tehtaalla
kauhan kanssa reaktoriin, niin että; kauhaistiin
ammoniakkiliuosta, pidätettiin henkeä ja kivuttiin ripeästi ylös lisäämään se kattilan suuaukosta…
Mikä ollut kivointa?
Kun on saanut itse päättää tekemisen järjestystä. Saanut enemmän organiseerata omaa
•
työtä. Kun on saanut esim. viikon hommat kerralla ja tehdä ne omassa järjestyksessä. Onneksi
en ole joutunut tekemään laitemeininkejä. Tarkkuus ei niissä haittaa, mutta laimennokset on tylsiä. Työkaverit ovat aina olleet mukavia.
Yksi kohokohta oli, kun Matille
myönnettiin vuonna 2000
Suomen valkoisen ruusun
ritarikunnan I luokan mitali.
Oli myös hienoa päästä työttömyyden jälkeen takaisin. Uskomatonta, että 57-vuotiaana pääsin takaisin. Esimies taisteli minut takaisin. 46- vuoden aikana hän oli esimies mikä
ajatteli muitakin kuin töitä, ajatteli ihmistä. Valitettavasti hän vaihtoi työpaikkaa toiseen turkulaiseen lääkefirmaan. Tosin jouduin huumetestiinkin, kun olin puolivuotta poissa talosta. Loppuaika oli kuitenkin tosi mukavaa.
•
Sienirihma on kehittynyt jyvän
paikalle mustaksi pahkaksi,
joka on olennaisesti viljan
muita siemeniä pidempi.
Torajyvän viljelyssä käytettiin
hyväksi Claviceps purpurea
sientä, jonka rihmastopahka
muodosti ns. torajyvän.
Lääkeainetehdas historiasta nykypäivään
L
eiraksen lääkeainetehdas
aloitti lääkeaineiden valmistuksen vuonna 1960, jolloin se oli Suomen ensimmäinen lääkeainetehdas.
Vuoteen 2001 asti Leiraksen lääkeainetehdas oli
osa Leirasta, ja kuului Huhtamäki konserniin. Leiraksen
lääkeainetehdas on toiminut
nimellä Leiraksen lääkeaine-
24
tehdas, Leiras Fine Chemicals Oy sekä nykyään nimellä PCAS Finland Oy.
Vuonna 1960 käyttöönotetun lääkeainetehtaan alkuperäinen tarkoitus oli tutkia
ja kehittää uusia valmistusmenetelmiä. Suurin osa tuotannosta meni vientiin, osa
Leiraksen lääketehtaan valmisteisiin ja muille kotimaan
lääketehtaille. Ensimmäinen
tehdas oli suunniteltu alkuaan lähinnä koetehtaaksi,
mutta toiminta laajeni ja laajennusosien rakentamisen
myötä vähitellen tehtaasta
tuli myös tuotantolaitos.
Pääosa tuotteista oli synteettisiä lääkeaineita. Mutta
tuotanto-ohjelmassa oli myös
ergotalkaloidien valmistusta,
ANALYYSI 2/2011
Mikä oli tylsintä?
Ei tule mieleen. Ei oikeesti. Firman puitteissa
työt vaihtuneet paljon.
Oliko sopeutuminen vaikeaa?
Erittäin helppoa. En yhtään ajattele esim. kellonaikoja, että ”nyt ne ovat tauolla”.
Vedytyksestä Matti ei kuitenkaan
tykännyt. Ehkä hänelle oli tullut
traumoja, kun kerran hänen
juuri avaessaan vetyhanaa
työkaveri pudotti hänen takanaan
kattilankannet lattialle.
Mitä terveisiä haluat lähettää
töissä nyt oleville?
Älkää pokkuroiko liikaa, olkaa asiallisia.
Työkaverit ovat tärkeä juttu, hoitakaa työkaverisuhteita.
•
Jännittikö eläkkeelle siirtyminen?
Ei jännittänyt. Jatkoin 63 jälkeen vuodella
töissä oloa. Pääsin helpommalla, kun lapsen
lapsi oli kotona hoidossa.
•
Oikeasti Matti hoitaa Ellinooraa
paljon.
•
•
P.S. Lattialaborantti Lehtiselle terveisiä; Kiitos, että tasoitit tietä eläkkeelle siirtymiselle.
Matti jätti laboratorioon pysyvän
jäljen. Hänen hauskat lentävät lauseet
jäävät elämään jokapäiväiseen
työhön. Niiden merkitystä saavat
sitten tulevat polvet ihmetellä. n
Leiraksen vanha
lääkeainetehdas Turun
Pansiossa, aloitti
ensimmäisenä Suomessa
lääkeaineiden valmistuksen
vuonna 1960. Vanha
tehdas purettiin teknisesti
vanhentuneena 1989.
joita eristettiin itse sopimusviljelyksillä tuotetuista torajyvistä. 1970-luvun alussa torajyväviljely oli jo säännöllistä
ja tuotantoa varten viljeltyä
alaa noin 200 hehtaaria. Viljelyssä käytettiin hyväksi Claviceps purpurea sientä, jonka rihmastopahka muodosti
ns. torajyvän.
Tehtaalla tutkittiin ja ke-
ANALYYSI 2/2011
hitettiin myös bioteknisiä
menetelmiä, 1970-luvun alkupuolella hankittiin tuotantoon fermentointilaitteisto,
joilla pyrittiin torajyvän sukulaisienen Claviceps paspalia tuottamiseen liuoksessa, jolloin sitä oli mahdollista käyttää ns. puolisynteettisten alkaloidien valmistukseen. n
25
Teksti ja kuva: Merja Kuttila
Päätoimittaja muistelee
V
almistuin 42 vuotta sitten
laborantiksi Turun teknillisestä ammattikoulusta. Sinne
ajauduin ihan sattumalta, kun
aamukahvipöydässä luin, että
sinä päivänä olisi pyrkiminen
johonkin laboranttilinjalle. Läpäisin testit ja niin aloitin opiskelut, vaikkei ala ollutkaan tuttu
minulle, mitä pidemmälle opiskelu eteni sitä mielenkiintoisemmalta ala alkoi tuntua.
Kemian laskut laskettiin laskutikulla, eipä taitaisi enää onnistua! Luokallamme oli lempinimellä tutkijaksi ristitty opiskelija, joka analysoi kaikki kemialliset aineet ensin maistelemalla?! Sitten varsinainen analyysi näytti, että oikein taas meni makutesti! Toinen oppilas,
oli kerran unohtanut kotiin lähtiessämme vesihanaan liitetyn
jäähdytys-systeemin päälle ja
26
aamulla luokkaan tullessamme
vesi tulvi vastaan.
Tytöt halusivat käyttää kaikki tauot järkevästi ja niin saimme kokoon käsityöryhmän, joka virkkasi moneen lakanaan
hienot pitsit, kopioita siis, lakana ovat jo menneet, mutta pitsit
ovat tallella!
Opiskelun loppupuolella liityimme Turun laboranttiyhdistyksen jäseniksi, toiminta oli
aktiivista, oli työpaikkatutustumisia, ammatillista koulutusta,
sekä rennompaakin menoa! Tapahtumia järjestettiin myös muiden yhdistysten kanssa ja matkusteltiin pitkiäkin matkoja minne Suomen kolkkaan tahansa.
Jossain vaiheessa innostuin aktiiviseen toimintaan ja olin Turun laboranttiyhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistystoiminta oli aallon pohjassa, eikä
aktiivisuuteni riittänyt innostamaan jäsenistöä toimintaa, joten puheenjohtajuuteni jäi lyhyeksi.
Laboranttilehden toimituksen siirryttyä Turkuun toimin
lehden päätoimittajana. Silloin
lehden kokoaminen tehtiin leikkaa-liimaa-tekniikalla. Juttuja
mainoksia yritettiin kerätä, joskus paremmalla joskus huonommalla lopputuloksella. vain lehden kannet olivat 4-väriset, sitten joskus joulu-numeroa suunniteltaessa mietittiin, että raskittaisiinko ottaa värillisiä lisäsivuja!
Kahden opiskeluvuoden jälkeen valmistuimme laboranteiksi ja olimme valmiita työelämään. Työpaikkoja oli siihen
aikaan hyvin tarjolla. Minä
ajauduin Yliopistolle, jota pidettiin vakaana työnantajana.
ANALYYSI 2/2011
Silloin arvostettiin sitä, että palveli yhtä ja samaa työnantajaa
mahdollisimman kauan! Työurani pituudesta päätellen olen tuon
kriteerin täyttänyt, toivonkin, että saan vielä pitää työpaikkani
eläkkeelle siirtymiseeni saakka.
Työni aloitin anatomian laitoksella eläinkokeilla, jossa rottien vuorokausirytmi oli vaihdettu, eli päivällä oli yö ja päinvastoin. Jouduin siis ottamaan rotilta näytteitä pimeässä. Monesti
tuskahiki valui otsasta, varsinkin
sen viimeisen häkkiin jääneen
rotan kiinniottaminen oli vaikeaa, kun ne nopeasti oppivat tajuamaan, että pyydystän niitä,
se istua nökötti nurkassa häntänsä päällä, etten olisi voinut ottaa sitä. Siinä sitten tuijotettiin
aikamme, kunnes rohkaisin mieleni ja sain napattua sen viimeisenkin rotan.
Laboratoriotarvikkeet puhdistettiin ja huollettiin itse. Aika suuri kehitys on tapahtunut pipeteissä, aluksi kun lasisia mittapipeteillä imettiin kaikenmaailman
nesteet suulla. Mikropipeteissä
käytettiin ohutta kumiletkua ja
muovista suuosaa, jolla pikkutarkat tilavuudet pipetoitiin.
Pumpetti oli iso uudistus, niin
käytännön kuin terveydellistenkin tekijöiden osalta, ja sehän
antoi meille tytöille mahdollisuuden käyttää työpäivinäkin huulipunaa. Sitten tulivatkin annostelijat ja automaattipipetit.
Menetelmien kehityksestä tuli
mieleeni, kun laboratoriossamme
aloiteltiin PCR-tekniikkaa, reaktiot tehtiin tavallisella työpöydällä
ja reagenssit pipetoitiin yksi kerrallaan eppendrf-putkeen sekuntikellosta tarkkaan seuraten, että kaikissa putkissa oli sama reaktioaika, ei tullut silloin mieleen
mitkään reagenssimiksit!
Virusopilla työskennellessäni
sain mahdollisuuden tehdä mm.
ANALYYSI 2/2011
virusviljelyä, elektronimikroskopiaa, sekvensointeja ja rutiinitutkimuksia. Siellä saamani työkokemus on ollut hyvänä pohjana nykyiseen työhöni, johon kuuluu nyt maksupalvelulaboratorion, UTULabin, markkinointityöt.
Työni on monipuolista ja kiinnostavaa, tehtäviini kuuluu pääasiassa asiakaspalvelu, teen tiedotteita, tarjouksiin liittyviä töitä ja käyn lääkäripäivien näyttelyissä esittelemässä laboratoriotoimintaamme. Pidän työstäni ja olenkin leikillisesti sanonut,
että jos olisin joskus tiennyt, että tällainen asiakasneuvojan toimi on olemassa, olisin aina halunnut tehdä tätä työtä ja se on
ihan totta.
Nyt olen tehnyt elämän muutoksen, jäin toukokuun alussa osa-aikaeläkkeelle. Kuten yllä kerroin, syy ei ole kyllästyminen työhön tai muukaan työhön
liittyvä negatiivinen asia, päätin nyt vaan käyttää tämän mahdollisuuden hyväkseni. Nyt aion
nauttia vapaa-ajasta ja toteuttaa
niitä ”sitten, kun olen eläkkeellä”-haaveitani, joihin kuuluu matkusteleminen, tanssiminen ja itseni kehittäminen. Mummina olen
onnellinen, koska minulla kolme
ihanaa lastenlasta Tytti (3v9kk),
Fanny (1v7kk) ja Vili (5kk). Heidän kanssaan aikaa kuluu iloisesti, ja on mukavaa touhuta ja
leikkiä.
Tässä joitakin muisteloita, paljon jäi kertomatta, mutta se olisikin sitten jo pidempi tarina. n
ntin elämä
Tästä se labora
9.
96
.1
alkoi 31.5
Kuva kemianluokasta
.
Kiitän Varsinais-Suomen laboratorioalan yhdistystä huomionosoituksesta merkkipäivänäni.
Lämpimät terveiset Turusta
”vanhoille” tutuille, ja aurinkoista kesää kaikille lukijoille!
Merja Kuttila
Opettajamme Pekk
a LAiho.
27
Nettisivut uudistuvat!
Liiton internetsivut www.laborantti.
net uudistuvat kokonaan tämän vuoden
aikana. Uusille sivuille pääsee vanhojen
sivujen etusivulta. Samalla sivujen nimi
muuttuu. Pahoittelemme, että teknisten
ongelmien vuoksi sivuja ei ole voinut vielä
julkaista, kuten viime lehdessä luvattiin.
Lähetä meille ideasi!
Ideoita uusien sivujen sisällöstä voi
lähettää sähköpostitse osoitteeseen
[email protected]
Seuraa uusien sivujen avautumista
nettisivuilla www.laborantti.net n
Keväällä 2010 valmistuneet laborantit
Ammattiopisto lappia
• Aikioniemi Tomi
• Pessa Noora
• Kerttula Markus
• Junttari Anton
• Kreivi Ida
• Lehto Satu
Pirkanmaan
koulutuskonserni
• Lassi Aalto
• Nea Bister
• Lotta Heiskanen
• Silja Larmu
• Leo Lehtonen
• Tuomas Rimppi
• Sari Sirén
28
Savon ammattija aikuisopisto
• Airi Ahonen
• Kaisa Halmetoja
• Heli Huttunen
• Vesa Leskinen
• Marjo Lipponen
• Toni Lybeck
• Karoliina Mykkänen
• Sami Penttinen
• Anni Petäjä
• Kristiina Pulkkinen
• Laura Räbinä
• Satu Tuhkanen
• Tiina Vehviläinen
• Meri Vuorimaa
lan
boratorioa
Suomen La e lämpimästi
le
liitto onnitte laborantteja
a
it
e
n
tu
is
valm
onnistuneita
ja toivottaa öelämässä!
ty
analyysejä
ANALYYSI 2/2011
Koe Lapin lumo!
Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee
Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän
keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle.
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston
jäsenetuun oikeuttavat säännöt:
- jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain joka kolmas vuosi/jäsen
- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä
- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille
- viikot annetaan varausjärjestyksessä
Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:
- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla)
- lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon
- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!
- huoneisrossa olevat CD-levyt on tarkoitettu
kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi
- varastossa olevat puut ovat omistajan
(ei yleisessä käytössä)
- mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle
Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen,
puh. 0500 735 155, [email protected]
VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille)
Sesonkiviikot..................................550 c/vko
- kevät: vkot 8–16
- ruska: vkot 36, 37, 38
- kaamos: vkot 47, 52, 1
Sesongin reunat ............................470 c/vko
- kevät: vko 17
- ruska: vkot 35, 39
- kaamos: 48, 49, 52
Kesäviikot (26–31) ........................250 c/vko
Muut..............................................300 c/vko
Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet.
Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi
ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä).
TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT
Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c.
Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c.
Tilaukset:
•Martti Östring, 040 501 6080, [email protected] tai
•Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802
ANALYYSI 2/2011
29
To i m i h e n k iXlöxxxxxxxxxxxxxx
t ja y h dis t y k s e t
YHDISTYKSET
HELSINGIN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS – HeLab ry
Puheenjohtaja: Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. 050 490 6787
[email protected]
Jäsensihteeri: Eija Koskela
Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki
[email protected]
puh. 040 576 7076
ITÄ-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ISLab ry
Puheenjohtaja: Miia Martiskainen,
puh. 040 832 9602,
[email protected]
Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen
puh. 050 413 9532,
[email protected]
KESKI-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS K-S Lab Ry
Puheenjohtaja: Anita Mecklin
[email protected]
Sihteeri: Henna Järvenpää,
Vapaudenkatu 40–42 C 38,
40100 Jyväskylä,
puh. koti 040 744 5336,
[email protected]
POHJANMAAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS RY
Puheenjohtaja: Marja Kivimäki,
Kostintie 3 D 14, 66400 Laihia,
puh. koti (06) 316 7095,
puh. työ (06) 325 4191,
[email protected]
Sihteeri ja jäsensihteeri:
Katja Patteri,
Savikivenkatu 3, 65300 Vaasa,
puh. koti 050 532 6642,
puh. työ (06) 318 3600,
[email protected]
POHJOIS-SAVON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja ja jäsensihteeri:
Irja Hiekkamäki,
Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela,
puh. työ 044 720 1457,
puh. koti 050 342 5634
[email protected]
Sihteeri: Tiina Kortelainen,
Kasurilanmäentie 175,
71800 Siilinjärvi,
puh. työ 020 772 4964,
puh. koti 050 348 7034
[email protected]
OULUN SEUDUN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Outi Mänty
puh. 040 820 9721
Honkakaarre 20 , 91300 Ylikiiminki
[email protected]
Sihteeri: Päivi Vesala,
Sangintie 262, 90650 Oulu,
puh. 040 720 2003,
[email protected]
Jäsensihteeri: Kirsi Salo,
Kastellinkaari 24, 90230 Oulu,
puh. koti 041 502 7310,
[email protected]
PIRKANMAAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PirLab ry
Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila,
Vellamontie 11, 37800 Toijala,
puh. koti 040 519 4117,
puh. työ (03) 5654 4422,
[email protected]
Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen,
Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere,
puh. koti 040 829 2141,
[email protected]
30
PORVOON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Tuula Tummala,
Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo,
puh. koti 040 545 3844,
puh. työ 050 458 2361,
[email protected]
Sihteeri ja tiedotussihteeri:
Merja Heimala,
Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen,
puh. koti 040 501 6540
[email protected]
PÄIJÄT-HÄMEEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PäijätLab ry
Puheenjohtaja: Raija Nissinen
Kaarikatu 11 A 6, 15100 Lahti
[email protected]
Jäsensihteeri: Anu Liukkonen
Markankatu 11, 15240 Lahti
[email protected]
SATAKUNNAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS SatLab ry
Puheenjohtaja: Karoliina Ritola,
Kivitaskuntie 49, 28220 Pori,
puh. 050 545 3209,
[email protected]
Sihteeri: Eeva Wahrman
Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori
[email protected]
Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta,
Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori,
puh. työ 020 529 3140,
gsm 044 071 9131,
[email protected]
VARSINAIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
POHJOIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen,
Miilukatu 5 D, 94720 Kemi,
puh. työ (016) 259 662,
puh. koti 040 523 8816
Sihteeri: Auli Järvelä,
Perttusenkatu 52, 94600 Kemi,
puh. 040 732 4675,
[email protected],
[email protected]
Jäsensihteeri: Erkki Savoni,
Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi,
puh. koti 040 504 4456,
puh. työ 020 463 4368
Puheenjohtaja: Jaana Vainio
Lepomäentie 4, 21380 Aura,
puh. 044 284 9199,
[email protected]
Sihteeri: Ann Sofie Wierda,
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto,
puh. 050 338 7410,
[email protected]
Jäsensihteeri: Toini Turtiainen,
Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku,
puh. 040 542 5395,
[email protected]
ANALYYSI 2/2011
Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen
Miilukatu 5 D 17,
94720 Kemi,
puh. 040 523 8816,
[email protected],
[email protected]
Tiedottaja: Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D,
02210 Espoo,
puh. 050 490 6787,
[email protected],
[email protected]
Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää
Lottakuja 6,
91410 Jokirinne,
puh. 050 306 5186
[email protected]
Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen
Wallenkatu 7 B 7,
80140 Joensuu,
puh. työ 020 550 5843,
puh. koti 040 715 0457,
[email protected]
Sihteeri: Auli Järvelä
Perttusenkatu 52, 94600 Kemi,
puh. koti 040 732 4675,
puh. työ 020 463 4547,
[email protected]
[email protected]
II Sihteeri: Päivi Vesala
Sangintie 262,
90650 Oulu,
puh. 040 720 2003,
[email protected]
Jäsensihteeri: Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 C 34,
20810 Turku,
puh. 040 542 5395,
[email protected]
Jäsenmaksut: Riitta Pesonen
Hiekkalantie 17,
80170 Joensuu,
puh. koti 050 400 9516,
[email protected]
Xxxxxxxxxxxxxxx
To
im ih e n k il ö t ja yxh dxixsxtyxkxsxextx x x x x x
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N
TOIMIHENKILÖT 2011
Koulutusvastaava:
Irja Hiekkamäki
Rissalantie 34 A 4,
70910 Vuorela,
puh. koti 050 342 5634,
puh. työ 044 720 1457,
[email protected],
[email protected]
Luentopäivävaliokunta:
Merja Lehtinen
Ikurintie 67,
33340 Tampere,
puh. koti 040 514 1173,
[email protected]
Sormukset ja ammattimerkit
Martti Östring,
Nahkurinkatu 8 B 12,
94100 Kemi,
puh. koti 040 501 6080,
[email protected]
Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti.
Löytyy myös osoitteesta www.laborantti.net
Ilmoitan muuttuneista tiedoista
OSOITE
uusi osoite:
vanha osoite:
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toini Turtiainen
NIMI
entinen nimi:
TYÖPAIKKA
Rätiälänkatu 11 c 34
20810 Turku
Nimeni:
Syntymäaika
ANALYYSI 2/2011
/
31
HANKI NYT TARPEIDESI MUKAISET
LABORATORIOVAUNUT, APUPÖYDÄT,
HYLLYT, TYÖPÖYDÄT, MITTATILAUSTYÖNÄ
RUNKO MATERIAALI HOPEAN HARMAATA ELOKSOITUA ALUMIINIPROFIILIA.
LIITOKSET MUHVILIITOKSIN, TASOT VALKOISTA TAI MUUN
VÄRISTÄ MELAMIINILEVYÄ TAI MUOVITETUIN TERÄSLANKAKOREIN.
ALLE VOIDAAN LAITTAA PYÖRÄT: KÄÄNTYVÄT, JARRUILLA JA/TAI ILMAN.
MAHDOLLISUUKSIA ON LUKEMATTOMIA.
MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ
SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIA
NIIN KERROMME LISÄÄ.
LABOREXIN OY
LASINPUHALTAMO SILJANDER
Holkkitie 14, PL 224
00811 Helsinki
puh. 09-780 633, Fax 09-781 393
[email protected]
www.laborexin.fi