SYKSYN KOULUTUKSET - Suomen Laboratorioalan Liitto ry

ANALYYSI
47. vuosikerta
I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2010
SYKSYN
KOULUTUKSET
• Ergonomia ja
sisäilman laatu sivu 14
• Laatuseminaari sivu 2
w w w. l a b o r a n t t i . n e t
Laatuseminaari
25.–26.11.2010 Hotelli Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna
Laatuseminaari on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville.
Torstai 25.11.
Luennoitsija
09.00 – 10.00
Aamupala ja ilmoittautuminen
10.00 – 10.15
Kurssin avaus
Elsi Saarenpää
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
10.15 – 11.00
Good Weighing Practice
Hyvät punnituskäytännöt
Timo Koho, Ryhmäpäällikkö
G.W.Berg Oy, Vantaa
11.15 – 12.00
1) Digitaalinen dokumentointi mikroskoopilla – loistava
apu laadunvarmistukseen
2 )Tiesitkö tämän biologisen näytteen säilytyksestä?
Tero Ahvenharju, FT
G.W.Berg Oy, Vantaa
12.00 – 13.00
Lounas
13.00 – 13.45
Puhdistettu vesi; standardit, vedenkäsittelytekniikat sekä
käyttösovellutukset
14.00 – 14.45
Edellinen aihe jatkuu
14.45 – 15.15
Kahvi
15.15 – 16.00
Näytteen valmistus valo- ja eletronimikroskopia analyyseihin
16.15 – 17.00
Edellinen aihe jatkuu.
Mahdollisuus perehtyä myös johonkin osallistujia
kiinnostavaan mikroskopia analyysiin tarkemmin
17.00 – 19.00
Kylpylä
20.30
Illallinen
Juha Koivula, Application spesialist
Millipore, Espoo
Pekka Sulonen, Myyntipäällikkö
Leica Nilomark Oy, Espoo
Pekka Sulonen, Myyntipäällikkö
Leica Nilomark Oy , Espoo
Perjantai 26.11.
09.00 – 09.45
Laboratorion SFS-EN ISO/IEC 17025 standardi
Margareta Hägg, FT
Pääarvioija, FINAS, Espoo
10.00 – 10.45
Menetelmien validointi / verifiointi
Margareta Hägg, FT
Pääarvioija, FINASS, Espoo
11.00 – 12:00
Lounas
12.00 – 12.45
Näytteenotto kuivatuotteesta ja jauhemaisen
näytteen käsittely
13.00 – 13.45
Edellinen aihe jatkuu
14.00 – 14.15
Kahvi ja koulutustilaisuuden päätös
Kari Heiskanen, Professori
Teknillinen Korkeakoulu, Espoo
Ilmoittautuminen 12.11.2010 mennessä:
• Elsi Saarenpää p. 050 306 5186, [email protected]
Ohjelmatiedustelut:
• Irja Hiekkamäki p. 050 3425634, [email protected]
• Elsi Saarenpää p. 050 306 5186, [email protected]
Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman
mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (1hh lisämaksusta) ja kylpylän käyttö.
• jäseniltä 510 c, ei-jäsenilta 660 c
• ei-majoittuvilta jäseniltä 420 c, ei-jäseniltä 560 c
• yhden päivän hinta jäseniltä 260 c ja ei-jäsenilta 330 c
Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen,
perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.
Tervetuloa kurssille! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutus
2
ANALYYSI 3/2010
Analyysi 3/2010
Päätoimittaja,
tilaukset
Jaana Vainio
Lepomäentie 4,
21380 Aura
GSM 044 284 9199
[email protected]
Talous
Sinikka Kollanus
Kapanalhonkatu 2,
20400 Turku
puh. koti (02) 247 2356,
050 534 1718
puh. työ (02) 333 7047
[email protected]
Ilmoitukset
Lääkeaineiden synteesitkin
ovat saaneet kauniin
ruskan värin.
Kannen kuva: Jaana Vainio
Ann Sofie Wierda
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto
puh. työ (02) 333 7410
GSM 050 338 1696
[email protected]
Markkinointi
Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. työ. 010 426 4119
GSM 050 490 6787
[email protected]
Julkaisija
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toimituksen
osoite
Analyysi / Jaana Vainio
Lepomäentie 4,
21380 Aura
[email protected]
Painatus
Offset Ulonen Oy
puh. 010 841 1510
SISÄLLYSLUETTELO
Koulutus: Laatuseminaari .................................. 2
Päätoimittajalta ............................................... 5
Raman-spektroskopiasta ja -mikroskopiasta......... 6
Puheenjohtajalta ............................................. 9
Yhdistykset toimivat:
Rakkaudesta sisustamiseen ............................. 10
Puunjalostuksen voimistuva kemia.................... 12
Koulutus: Ergonomia ja sisäilman
laatu laboratoriotyössä .................................. 14
Keväällä 2010 valmistuneet laborantit ............. 15
Olet työskennellyt labrassa liian pitkään kun .... 17
ISSN
1459-0999
Osoitteenmuutokset
Irja Hiekkamäki
Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela
[email protected]
puh. työ 044 720 1457
puh. koti 050 342 5634
441
704
Painotuote
Toiminnanjohtajalta ....................................... 19
Kemiassa tapahtuu ........................................ 20
Yhdistykset toimivat: Seili ............................... 22
Sudoku ........................................................ 25
Tapahtumien ABC ......................................... 25
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2010
Biohajoava kuitu ........................................... 27
Nro
Ilmestyy
Aineisto toimitukselle
4
3.12.2010
1.11.2010
Yhdistykset toimivat: opiskelijat tutustumassa ..... 22
Sudokun ratkaisu........................................... 28
Yhdistykset ja toimihenkilöt ............................. 30
www.laborantti.net
ANALYYSI 3/2010
Palvelukortti .................................................. 31
3
KOULUTUSTA
KOKO
LABORATORION
HENKILÖSTÖLLE
Laboratoriotyön perustyökalut
• Mikrobiologian peruskurssi, 6.–8.10.2010
• Näytteen esikäsittely ja valmistus kemiallisessa
analytiikassa, 17.–18.11.2010
• Liuos- ja seoslaskut laboratoriossa, 27.–28.10.2010
• Kemikaaliturvallisuus ja ongelmajätteet, 9.11.2010
• Laboratorion Excel-sovellukset, 14.–15.12.2010
Laitteita käyttäville ja laitehankintoja suunnitteleville
• Atomiabsorptiospektrofotometria, 12.–13.10.2010
• ICP/MS-analytiikka, 6.–7.10.2010
• PCR-tekniikat: reaaliaikainen PCR, marras–joulukuussa 2010
Laboratorion laadusta ja kehittämisestä vastaaville
• Laadunvarmistus laboratoriossa, 29.–30.9.2010
• Mikrobiologisten menetelmien validointi, 30.9.2010
• Analyysimenetelmien validointi, 19.–20.10.2010
• Tilastolliset menetelmät laboratoriossa, joulukuussa 2010
Muoveja tai elintarvikkeita tutkiville
• Muovituotteen mittaaminen ja laadunvarmistus, 5.–6.10.2010
• Aistinvaraisen arvioinnin menetelmät, 3.–4.11.2010
• Mikrobiologinen näytteenotto elintarviketuotannossa, 9.11.2010
Ympäristönäytteitä ottaville
• Näytteenotto ympäristötutkimuksissa, peruskurssi, 2.–3.11.2010
• Näytteenotto maaperästä ja kiinteistä jätteistä,
erikoistumiskurssi, 23.–25.11.2010
• Näytteenotto vesi- ja vesistötutkimuksissa,
erikoistumiskurssi, 29.11.–1.12.2010
Lisätietoja www.ael.fi/laboratorio, laboratorio@ael.fi, puh. 09 5307 717
4
ANALYYSI 3/2010
T
iedustelin keväällä valmistuvilta oppilailta hei- veempiä. Oppivatko he arvostamaan vapaa-aidän työllistymisestään. Kuulin, että vain muu- kaansa työtä enemmän. Voivatko he työttöminä
tamalla oli alan kesätyöpaikka. Alan työllisyysnä- tehdä ja harrastaa mitä haluavat ja nauttia joukymät ovat heikot, mutta silti asia yllätti. Nuoriso- tenolosta. Hehän ovat jatkuvalla ”lomalla”.
työttömyydestä ja sen ongelmista puhutaan palTyöttömyys ilman tietoa huomisesta ei ole lojon mediassa. Silti mielestäni vähemmälle huo- maa. Suurin osa meistä haluaa tehdä jotain; komiolle on jäänyt kuinka eri arvoisessa asemassa kea itsensä tärkeäksi. Joutenolo kotona käy hernuoret ovat tulevaisuutta ajamoille tuodessaan mukanaan
tellen. Paljonko työ ja sen saamonia ongelmia mm. itsetunminen vaikuttaa valintoihin ja
non heikkenemistä ja masentuOnko vaarana,
tulevaisuuteen?
neisuutta. Hyvä ystäväni siteeettä elämä lipuu
Eläkeikää uhataan nostaa
rasikin työttömyyttä elinkautinuorilta ohi heidän
ja pankit sekä vakuutusyhtiöt
seen; ihminen on vapaa työeläodottaessaan
käskevät säästämään tulevaa
män kahleista, mutta ei kuiten”unelma työtään”?
varten. Jatkossa valtion makkaan voi päättää tulevastaan.
samat eläkkeet eivät ehkä riiValvojalle on ilmoittauduttatä elämiseen. Mutta miten nuori joka ei saa töi- va säännöllisesti, vaikka tilanteeseen ei ole tullut
tä tienaa eläkettään? Hänelle ei kartu valtionelä- muutosta. Myöskään valvojasta ei ole apua; häkettä tekemästään työstään. Myöskään vapaaeh- neltä ei heru sympatiaa eikä kannustusta.
toista eläkettä ei ole varaa säästää. Onko nuorisMikä sitten avuksi? Työnsaaminen on varsita työttömistä tulossa tulevaisuuden ”köyhiä” ku- naista tuurinkauppaa,
ten nykyään kansaneläkettä saavat?
jossa suurta osaa näytEntä muu elämä? Ilman vakituisia tuloja on televät suhteet ja henkihyvin vaikeaa saada lainaa omaan asuntoon. Li- lökemiat. Ammattitaito
säksi monet nuoret siirtävät perheen perustamista tulee vasta näiden jälja lapsen hankkimista kunnes saavat vakaan an- keen.
siotason. Onko vaarana, että elämä lipuu nuorilta ohi heidän odottaessaan ”unelma työtään”?
Entä työelämä. Se rasittaa ja stres- Tsemppiä työnhakuun
saa. Mutta siitä työttömäthän eivät jou- ja värikästä
du kärsimään? Ovatko he henkisesti ter- syksyä!
Jaana Vainio
ANALYYSI 3/2010
5
Päät o imit t ajal t a
Lämpöä syksyn työnhakuun!
Jari Pukkila
Keskusrikospoliisi
-SPEKTROSKOPIASTA JA -MIKROSKOPIASTA
R
aman -spektroskopialla saadaan IR:n tavoin tietoa molekyylin rakenteesta sen värähtelyenergiatasorakenteen kautta. Spektrien syntymisprosessit ja laiteinstrumentaatiot ovat
kuitenkin merkittävästi erilaiset.
Informaation perustana ovat
silti samat molekyylin perusvärähtelyt.
IR –spektroskopiassa molekyyliä viritetään aallonpituuskaistalla, mutta raman –spektroskopiassa herätteenä käytetään
vain yhtä aallonpituutta so.
monokromaattista säteilyä. Tämän vuoksi ja tarvittavan säteilyn suuren intensiteetin vuoksi
herätesäteilyn lähteenä käytetään lasereita.
Heratesäteilyvirityksen jälkeen
molekyyli voi relaksoitua jollekin värähtelyn perustilaa ylemmälle värähdysenergian tasolle, vaikka olisi virittynyt perus-
6
värähtelytasolta. Tällöin alkuperäistä energiaa katoaa juuri tuon värähtelyyn tarvittavan
energian verran. Aineesta emittoituvalla säteilyllä on siis alkuperäistä pienempi energia. Tämä energia-ero vastaa siis sidoksen värähdyksen energiaa
ja on siten esitettävissä aaltolukuina. Näitä erotuksia alkuperäistä pienempiin energioihin
kutsutaan Stokes –siirtymiksi.
Ero ilmenee spektrissä Stokes –
siirtymä(Stokes shift)piikkeinä.
Ilmaisimeen tulee siis alkuperäistä herätesäteilyä vastaavaa säteilyä ja sitä pitempiä
aallonpituuksia sen mukaan,
miten relaksoituminen on johtanut paluuseen erilaisille värähdysenergiaa vastaaville energiatiloille.
Molekyyli voi virittyä joltain
perustilaa ylemmältä värähtelytilalta ja palata takaisin aivan perustilalle. Tällöin emittoi-
tuvalla säteilyllä on suurempi
energia kuin herätesäteilyllä.
Näin syntyvät anti-Stokes –siirtymät. Koska värähdysviritystilat on vain heikosti miehitettyjä
perustilan yläpuolella, anti-Stokes –siirtymien intensiteetti jää
vähäiseksi. Hyötysiirtymiä aiheuttaa kaiken kaikkiaan vain
noin joka miljoonas fotoni.
Herätesäteilyä varten käytettävissä on erilaisia lasereita,
joiden aallonpituudet asettuvat lähi-IR-alueelta UV -alueelle
saakka. Huomattakoon kuitenkin, että molekyylin perusvärähtelyiden ollessa raman -siirtymien perusta, raman -spektrissä ilmenevät piikkien aaltoluvut ovat riippumattomia heräteaallonpituudesta. Näin ollen erilaisilla lasereilla tuotetut
Raman -spektrit ovat siirtymien
aaltolukuarvojen suhteen keskenään vertailukelpoisia ja lisäksi vertailukelpoisia IR -spek-
ANALYYSI 3/2010
reihin nähden.
Raman -sironnan intensiteetti
riippuu yleisellä tasolla herätevalon intensiteetistä ja aallonpituudesta. Jälkimmäisen suhteen
ramansironnan intensiteetti kasvaa suhteessa aallonpituuden
lyhenemän neljänteen potenssiin. Sironnan intensiteetti riippuu myös tietysti säteilytettyjen
(illuminated) molekyylien määrästä ja yhdisteen ramanaktiivisuudesta. Yhdisteen raman -sironnan tehokkuuden määreenä käytetään termiä raman –
poikkipinta, joka vaihtelee huomattavasti yhdisteestä toiseen.
Tästä seuraa, että aineseoksissa pienenä pitoisuutena esiintyvät komponentit voivat hallita
spektriä. Tätä ilmiötä hyödynnetään monissa sovelluksissa.
Molekyylitasolla värähtelyiden Raman –intensiteetit noudattavat seuraavia
pääsääntöjä:
• poolisten sidosten värähtelyt
tuottavat heikkoja Raman -intensiteettejä. Vahvat dipolimomentit lokalisoivat elektronipilveä vaikeuttaen pilven siirtoa.
• venytysvärähtelyt ovat yleensä voimakkaampia sirontajia
kuin taivutusvärähtelyt
• symmetriset venytykset ovat
ANALYYSI 3/2010
yleensä voimakkaampia sirontajia kuin epäsymmetriset venytykset
• venytysvärähtelyn intensiteetti kasvaa sidoksen kertaluvun
kasvaessa
• intensiteetti yleensä kasvaa
sidoksen atomien atomipainon
kasvun mukana
• kiteiseillä materiaaleilla on
vahvemmat intensiteetit kuin eikiteisillä.
• aromaattisilla yhdisteillä on
vahva piikki n. 1600 cm-1
IR –analyysi koki eräänlaisen
vallankumouksen FT –laitteiden ilmaantuessa markkinoille. Raman –analyysi on läpikäymässä eräänlaista 90 –lu-
jäystävällisyys on parantunut ja
sovellusalueet kasvaneet. Läpimurron ovat aiheuttaneet mm.
CCD-ilmaisimien kehittyminen
ja eräät suodatinratkaisut, joilla erittäin intensiivinen, mutta
informaatiottomaksi jäävä herätesäteilyn osa voidaan helposti poistaa ilmaisimelle kulkeutuvasta säteilystä.
IR –kehityksestä poiketen dispersiiviset raman –spektrometrit
eivät ole hävinneet markkinoilta, vaan hallitsevat markkinoita toiseen raman –tekniikkaan,
FT-Ramaniin, nähden.. On siis
olemassa kaksi raman –laitetekniikkaa. Näiden sovellusalueet eivät mene aivan päällekkäin.
Nykyisin myydyt raman
-laitteet ovat lähes poikkeuksetta varustettuja
mikroskoopilla. Mikroskoopit ovat tunnettujen
valmistajien valomikroskooppeja. Koska aallonpituusalue on suunnilleen sama, mille nämä valomikroskoopit
on alun alkaen tehdytkin, modifikaatioita ei juuri tarvitse tehdä. NIR -herätealueenkin läpäistessä kvartsia ja tyypillisiä
linssimateriaaleja, on mahdollisuus käyttää normaaleja valomikroskopiaobjektiiveja.
>>
Huomattakoon kuitenkin,
että molekyylin perusvärähtelyiden ollessa raman -siirtymien perusta,
raman -spektrissä ilmenevät piikkien aaltoluvut ovat riippumattomia
heräteaallonpituudesta.
vulla alkanutta vallankumousvaihetta juuri nyt. Viime vuosina markkinoille on ilmaantunut
analyyttisen kemiankin tarpeisiin soveltuvia verraten helppokäyttöisiä Raman -laitteita. Hinnat ovat halpenemassa, käyttä-
7
>> jatkoa edelliseltä sivulta
Ramanmikroskooppi -mittaukset suoritetaan aina fokusoimalla herätesäteily näytteen
pintaan. Kyseessä on point &
shoot -tyyppinen pintamittaustekniikka, joten FTIR -mikroskopialle ominaisia erilaisia mittaustapoja ja mittausapuvälineitä
ei ole eikä niitä tarvita. Näytteenkäsittelyä ei myöskään juuri ole.
Heräteaallonpituuden lyhyydestä (IR:ään nähden) seuraa
mikroskoopissa etuja. Optista
epätarkkuuttaa aiheuttava taipumisilmiö on vähäisempää
ja ennen kaikkea spatiaalinen
erotuskyky sitä parempi, mitä
lyhyempi heräteaallonpituus.
Eräänlaisena peukalosääntönä
voidaan todeta, että näkyvällä alueella toimivan ramanmikroskoopin pienin optisesti puhtaana mitattavissa oleva piste
on n. 10x parempi kuin FTIR mikroskoopissa. Tämä mahdollistaan esimerkiksi yksittäisen
pigmenttihiukkasen tunnistamisen suoraan maalauksen pinnasta.
Suppean fokuspisteen huono
puoli on se, että paljon laserenergiaa kohdistuu hyvin pienelle alueelle, josta voi seurata näytteen tuhoutuminen, hiiltyminen. Tällaisessa tilanteessa
voidaan säde tietoisesti saattaa
pois tarkasta fokuksesta.
Dispersiivisen raman -mikroskoopin aallonpituusresoluutio
8
puolestaan riippuu ilmaisimen
pikselimäärästä ja näiden käyttötavasta. Useimmat raman mikroskoopit ovat konfokaalisia so. samapolttopisteisiä.
Tämä tarkoittaa sitä, että säteen paluutiellä ilmaisimeen on
suppea aukko, konfokaalinen
apertuuri, joka on fokuksessa
näytteen fokuspisteen kanssa
ts. optinen väylä kokoaa näytteen fokuspisteestä tulevan säteilyn suppeaksi pisteeksi apertuuriin. Tästä seuraa laminaattirakenteisen näytteen syvyysprofiloinnin mahdollisuus. Syvyysprofilointi suoritetaan siten, että aluksi näytteen pinta säädetään tarkkaan fokukseen. Tällöin suurimmaksi osaksi vain
pintakerroksesta tuleva säteily
osuu konfokaaliapertuuriin. Syvyysprofilointiin lähdetään nostamalla näytettä pystysuunnassa kohti objektiivia. Tällöin lasersäteen fokuspiste siirtyy kohti näytteen sisäosia.
Raman -mikroskopia soveltuu
sinänsä minkä tahansa näytetyypin analysointiin, joka mahtuu mikroskoopin näytetilaan.
Näytteen ja objektiivin välinen
työskentelytila on suppea objektiivin suuresta numeerisesta aukosta johtuen, mutta koska kondensorirakennetta näytetason alla ei ole, on tilaa enemmän käytössä.
Dispersiivisissä ramanlaitteissa
käytetään ilmaisimena CCD kennoa. Kenno on tuttu lukuista
digitaalikamera ja -videokamerayhteyksistä. CCD -kenno raman -ilmaisimena koostuu esimerkiksi 256 x 1024 elementistä, pikselistä.
Mikroskooppi–FTIR- ja mikroskooppiraman –toiminnan ja
laitekehityksen painopisteessä ovat kemiallisen kuvantamisen (chemical imaging) edellytysten parantaminen. Kuvantamisella pyritään selvittämään
seoksen aineosien jakauminen
näytteen tasolla. Tehokas kuvantaminen edellyttää monikanavailmaisinta, jollainen CCD kenno juuri on.
Nopeinta kuvantamista on kaksiulotteinen kuvantaminen. Tällöin kokonainen pinnan alue
projisoidaan tasoilmaisimelle.
Ilmaisen fyysisen koko toki rajaa projisoitavan alan; kyseessä on kerralla vain korkeintaan
neliömillin kokoinen palsta. Jokainen pikseli edustaa nyt mitattavan alan yksittäistä mittauspistettä. CCD-kennon yksittäinen pikseli ei osaa mitata koko spektrialuetta kerralla,
vaan vain valitun tietyn aallonpituuden. Säädettävällä kaistanpäästösuodattimella (tunable bandpass filter) voidaan aallonpituudet valita, mutta siis
vain yhden kerrallaan. Näiden aallonpituuksien mittauspistekohtaisia intensiteettisuhteita voidaan taas esittää lukuisina erilaisina graafisina esityksinä. ■
ANALYYSI 3/2010
T
aas se on takana, ihana kesä. Tämä kesä oli tekijän on osattava tehdä analyysit käytännössä
poikkeuksellisen ihana pitkine hellejaksoineen ja samalla hänen on huomioitava mahdolliset
ja lämpimine uimavesineen. Lämpötilaennätykset poikkeamat työnkulussa. Hänen on osattava etpaukkuivat rikki. Niin myös yhtäjaksoinen helle- siä mahdolliset virhelähteet ja pääteltävä tulevat
päivien määrä saavutti uuden ennätyksen. Toi- toimenpiteet ja lopuksi raportoiva asiasta.
saalta ukonilmat ja siitä aiheutuneet syöksyvirtaTehtävien ja koulutettujen määrän olisi kohukset tekivät ennen näkemätöntä tuhoa.
dattava. Nuorille on tarjottava lisää tietoa siitä
Syksy saapuu vääjäämättä ja puiden keltai- millaiseen työhön oikeastaan valmistuu. Samoin
set lehdet vievät voiton kesän vihreydestä.
työnantajien olisi tiedettävä millaisiin tehtäviin
Tiukassa kisassa on pärjättävä myös tämän eri koulutusasteilta valmistutaan. Näin vältyttäipäivän työmarkkinoilla. Ammattitaidon on olta- siin turhilta pettymisiltä puolin ja toisin.
va vankka, jotta pystyy suoriuSuomen Laboratorioalan
tumaan hektisestä työtahdisLiitto haluaa auttaa tässä tehta ja sekään ei aina auta turtävässä tulevien opiskelijoiden
On oltava tehokas,
vattuun toimeentuloon. Maailja laboratorion ammattilaisten
tuottava ja
malla tapahtuvat nopeat talouhyväksi mm. ottamalla kantaa
osattava se myös
delliset muutokset tuovat tulleskoulutushankkeisiin ja opintonäyttää taistelussa
saan ainaisen epävarmuuden
suunnitelmiin.
työpaikkansa
ja uhan irtisanomisista työeläNäistä asioista olisi hyvä
puolesta.
mään. Sieltä karsitaan mistä
keskustella työpaikoilla ja tuovähänkin voidaan. On oltava
da omaa kantanne julki vaikkatehokas, tuottava ja osattava se myös näyttää pa paikallisyhdistyksen kautta. Yhteystiedot löytytaistelussa työpaikkansa puolesta. Toivottavasti vät nettisivustolta. Sieltä löytyy myös paljon muupahin aika on jo ohi tällä haavaa ja saisimme ta tietoa mm tulevista koulutustapahtumista. ■
maailman talouden kohentuessa olla hetken varmoja työpaikoistamme.
Peruskoulutus ammattiin kuin ammattiin olisi
oltava hyvä, jotta työelämään saataisiin pätevää Hyvää syksyä!
ja tiedoiltaan ja taidoiltaan sopivaa väkeä. Kun
koulutustaso ja työ kohtaavat, saadaan työpaikoille motivoituneita ammattilaisia. Hyvä ammattitaito on myös tae työnantajalle kilpailukyvystä
maailman markkinoilla.
Mikä on tilanne tänään laboratorioalalla?
Valmistuuko sopivan kulutuksen omaavia ammattilaisia työpaikoille? Laboratorioihin olisi löydyttävä hyvän teoriatason hallitsevia käytännön
osaajia. Sitähän se työ laboratorioissa on. Työn-
Tuula
Kuusisto
ANALYYSI 3/2010
9
Pu he e njo ht ajal t a
Kun koulutustaso ja työ kohtaavat
Y h d is t y ks e t t o imiv at
Teksti ja kuvat: Irja Hiekkamäki
Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry
Rakkaudesta
sisustami
H
uhtikuun puolessavälissä
oli Kuopiossa vielä jäljellä
lumivuoria kunnon talven jäljiltä, mutta kevät oli jo ”ovella”.
Eräänä iltana harmaassa säässä suunnistimme joukolla lähellä toria sijaitsevaan valoisaan
Amanda B:hen. ”Se on taivas”,
kuten sisustamista rakastava tyttäreni ilmaisi.
Muutama vuosi sitten vietimme sisustusiltaa Decorus-liikkeessä ja koska se sai innostuneen vastaanoton, päätimme
kokeilla hieman toisenlaista sisustamisilmettä. Tälläkin kertaa
meitä osallistujia oli noin 50,
jotka tulimme hakemaan sisustusideoita ja hankkimaan jotain
kaunista koteihimme.
Tervetulotoivotusten jälkeen,
liikkeen omistaja kertoi Amanda B:n historiasta sekä tämän
liikkeen tuotteiden sijoittelusta.
10
ANALYYSI 3/2010
Y hdis t y ks e t t o imiv at
seen
Amanda B-collection on Marjam-Interior Ay:n rekisteröity
tavaramerkki. Marjam-Interior on jo vuonna 1979 perustettu kodinsisustus- ja lahjatavaroiden maahantuonti- ja tukkuliike. Kuopiossa Amanda Bsisustusliike aloitti toukokuussa
2009. Muut Amanda B-myymälät sijaitsevat Mikkelissä ja
Savonlinnassa. Amanda B on
tänä vuonna mukana sisustamisessa myös Kuopion asuntomessuilla.
Siirryimme nauttimaan kuohuviinia ja tarjolla oli myös monenlaista suolaista ja makeaa
naposteltavaa. Innostunut puheensorina täytti heti liiketilan,
kun kerroimme toisillemme kuulumisiamme. Oli ihana tavata nykyisiä tai entisiä työkavereita, alan opiskelijoita ja muita tuttavia. Hauskoista asioista
ANALYYSI 3/2010
keskustelu kääntyi usein tämän
päivän polttaviin aiheisiin, kuten työelämän paineisiin, työttömyyteen, alan työtilanteeseen ja opiskelumahdollisuuksiin. Ikävienkin asioiden kuormitusta voimme yhdessä keventää jakamalla kokemuksiamme
ja tuntemuksiamme.
Liikkeen omistaja lupasi päivän
ostoista hyvät alennukset, joten aloimme tutkia, mitä löytöjä tekisimme. Tuotevalikoiman
pääväri on valkoinen ja tyyliltään uusvanhaa, talonpoikaisromanttista.
Tuotevalikoima on hyvin
monipuolinen mm. kelloja, peilejä, ruukkuja, astioita, valaisimia, somistekylttejä, koriste-esineitä ja tekstiilejä, mutta
myös kalusteitakin, kuten lipastoja ja kaappeja. Vauvojen ja
leikki-ikäisten huoneen sisusta-
mista varten olivat suloiset vaaleanpunaiset ja vaaleansiniset
nurkkaukset.
Monet vierailivat liikkeessä
ensimmäistä kertaa. Myös minulle tämä oli varsin uusi kokemus, sillä olen vain kerran aikaisemmin poikennut liikkeessä. Nyt oli kunnolla aikaa tutustua tuotevalikoimaan ja ostin
uuteen kotini mm. patsasmaljakon ja useita tuikkulyhtyjä sekä tuliaisia kotona odottavalle
kuopukselleni. Paljon ostoksia
tekivät muutkin, sillä useimmilla
oli lähtiessään isot Amanda Bkassit aarteita täynnä.
Ilta oli erittäin mukava ja parasta oli ihanat ystävät – laboratorioalan kollegat.
Kiitos kaikille osallistujille ja
Amanda B:n henkilökunnalle illan järjestämisestä! ■
11
Raimo Alén
Jyväskylän yliopisto
Soveltavan kemian osasto
Puunjalostuksen
VOIMISTUVA
KEMIA
Puuainekselle on muodostunut luonnossa solurakenne, joka
soveltuu ominaisuuksiltaan myös hyvin ihmisen hyödynnettäväksi. Se on sellaisenaan lujaa, lämpöä eristävää ja helposti
muokattavaa ainetta. Koska puu on uusiutuva luonnonvara,
sen käyttäminen öljypohjaisia tuotteita korvaavana raaka-aineena on samalla tullut entistä houkuttelevammaksi.
P
uumateriaalin jalostaminen hyödyllisiksi tuotteiksi ulottuu puun erityyppisistä mekaanisista prosessoinneista aina
lukuisiin puun kemiallisiin ja termokemiallisiin konversiokäsittelyihin (kuva 1). Vastaavasti syntyvä tuotekirjo on erittäin laaja käsittäen sahatavaran ja muiden puutuotteiden lisäksi erityisesti sellun valmistukseen pohjautuvan lopputuotteen, paperin, monine jatkojalosteineen, lukuisat
kemikaalit (mm. tärpätin ja mäntyöljyn
valmistus) sekä erilaiset energiakäyttöön
soveltuvat biopolttoaineet. Kaikissa tapauksissa joudutaan lopputuotteesta riippumatta kuitenkin ottamaan huomioon puuta kokonaisvaltaisesti hyödyntävä teknologia.
12
Puumateriaali koostuu pääasiassa
hiilihydraattiperäisistä aineosista (noin
70 % puun kuiva-aineesta), selluloosasta ja hemisellulooseista, sekä näistä kemialliselta rakenteeltaan selvästi poikkeavasta ligniinistä (noin 25 % puun kuivaaineesta). Kyseisten makromolekyylien lisäksi puussa tavataan jonkin verran varsin heterogeenisen ainejakeen muodostamia uuteaineita ja muita pienimolekyylisiä yhdisteitä.
Puun kemiallisen koostumuksen yksityiskohtaisella tuntemisella on ratkaiseva
merkitys kehitettäessä puun jalostusarvon
nostoon tähtääviä prosesseja. Tämän johdosta puuhun kohdistuva analyysiosaaminen yhdessä puun erilaisiin konversiotek-
ANALYYSI 3/2010
Kuva 1: puun moninainen hyötykäyttö
niikoihin liittyvien analyysivalmiuksien kanssa
muodostavat nykyään keskeisen ja merkitykseltään jatkuvasti kasvavan osa-alueen. Puuaineksen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet vaihtelevat tietyssä määrin rakenteen eri
suunnissa, mikä sellaisenaan luo myös oman
haasteellisen erikoisvivahteensa hyödynnettäessä puuta kemiallisena
raaka-aineena.
Kestävän kehityksen vaatimukset sekä
globaali sääntely lisäävät entisestään tarvetta
hyödyntää puumateriaalia ja muuta biomassaa energian sekä kemikaalien tuotantoon. Tällöin puhutaan yleisesti ”vihreästä kemiasta” ja ”vihreästä teknologiasta”. Energia- ja ilmastolinjauksien ohella
keskeisiä asioita ovat biomassan saatavuus
sekä toisaalta riittävä panostus tutkimus- ja
kehitystyöhön. Metsäteollisuudella on myös
selkeä rakennemuutoksen tuoma uudistumistarve ja se toivoo juuri tehostuvan tutkimuksen
kautta avaavan puuraaka-aineille perinteisen
tuotannon lisäksi kokonaan uusia käyttökoh-
ANALYYSI 3/2010
teita. Keskeisiä teemoja ovat mm. biopolttoaineiden, älypaperien ja -kartonkien, nanoselluloosien, selluloosajohdannaisten sekä uusien puuperäisten kemikaalien valmistus.
Periaatteessa puuaineesta voidaan mm.
valmistaa suuri joukko nykyisistä merkittävistä
teollisuuskemikaaleista.
Prosessit eivät tosin vielä ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta
kilpailukykyisiä perinteisiin raaka-aineisiin
pohjautuvan tuotannon
kanssa, mutta tilanne
saattaa muuttua varsin nopeasti. Selluloosapohjaisten biomassamateriaalien hyötykäyttö lisääntyy kuitenkin
tulevaisuudessa varmasti ja syrjäyttää samalla vähitellen esim. petrokemiaan pohjautuvaa
kemikaalituotantoa. Toisaalta suuri osa puunjalostusmenetelmistä on myös sovellettavissa tietyin muutoksin koostumukseltaan puusta
vain vähän poikkeaville raaka-aineille, kuten
monivuotisille ruohokasveille ja maatalousjätteille, mikä sellaisenaan kasvattaa saatavilla
olevaa raaka-ainepohjaa. ■
13
ERGONOMIA JA SISÄILMAN
LAATU LABORATORIOTYÖSSÄ
11.–12.11.2010 Kemi, Kemin kulttuurikeskus, pieni auditorio, Marina Takalonkatu 3
Kurssi on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville, työterveyshuollon
ja työsuojelun asiantuntijoille sekä ammattiopiston opettajille.
Torstai 11.11.
Ergonomia ja käytettävyys laboratoriotyössä
09.00 – 09.30
Ilmoittautuminen
09.30 – 10.00
Päivän avaus
Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry
10.00 – 10.45
Työprosessit laboratorion tilasuunnittelun lähtökohtana
Erikoistutkija, dos. Anneli Pekkarinen, TTL
11.00 – 11.45
Ergonomisen työpisteen suunnittelu – hyviä ratkaisuja tietokoneiden sijoitteluun ja näyttöpäätetyöskentelyyn laboratoriossa
Erikoistutkija, dos. Anneli Pekkarinen, TTL
11.45 – 12.45
Lounas
12.45 – 13.30
Ergonomisen työpisteen suunnittelu jatkuu – esimerkkinä
verinäytteenottotyö
Tutkimusinsinööri, DI Risto Toivonen, TTL
14.30 – 15.00
Ergonomisen työpisteen suunnittelu jatkuu – esimerkkeinä
mikroskopointi, vetokaappi- ja laminaarikaappityöskentely
Tutkimusinsinööri, DI Risto Toivonen, TTL
14.30 – 15.00
Kahvitauko
15.00 – 15.45
Työvälineiden ergonomia ja käytettävyys – tarkastelussa
pipetointityö
Eritystutkija, TtM Erja Sormunen, TTL
15.45 – 16.00
Loppukeskustelu ja päivän päätös
Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry
17.00 – 19.00
Hohtokeilaus
20.30
Illallinen
Luennoitsija
Perjantai 12.11. Laboratorion sisäilma, rakennuksen rakenteet
ja ilmanvaihto epäpuhtauksien lähteenä
Luennoitsija
09.00 – 10.00
Sisäilman kemialliset epäpuhtaudet
Työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, TTL
10.15 – 11.15
Sisäilman mikrobiologiset epäpuhtaudet
Työhygieenikko Tuomo Lapinlampi, TTL
11.15 – 12.15
Lounas
12.15 – 13.00
Henkisen kuormittumisen muodostuminen
Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL
13.15 – 14.00
Henkisestä kuormittumisesta työn iloon
Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL
14.00 – 14.30
Kahvitauko
14.30 – 15.30
Ajankohtaista laboratoriotyöstä
Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry
15.30 – 16.00
Loppukeskustelu ja koulutuksen arviointi
Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry
Ilmoittautuminen 22.10.2010 mennessä:
• Auli Järvelä 040 732 4675, [email protected]
Ohjelmatiedustelut:
• Jaana Nousiainen 0405238816, [email protected]
Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman
mukaiset ateriat, majoituksen 2hh ja lumilinnavierailun (1hh lisämaksusta)
• jäseniltä 510 c, ei-jäsenilta 660 c
• ei-majoittuvilta jäseniltä 420 c, ei-jäseniltä 560 c
• yhden päivän hinta jäseniltä 260 c ja ei-jäsenilta 330 c
Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen,
perimme toimisto- ja varauskuluina 90 c. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.
Tervetuloa kurssille!
Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry ja Suomen Laboratorioalan liitto ry
14
ANALYYSI 3/2010
Keväällä 2010 valmistuneet laborantit
Porvoon ammattiosasto,
Amisto
Hämäläinen Jonatan
Kariniemi Sini
Laakkonen Esa
Savon ammatti- ja
aikuisopisto, Kuopio
Asikainen Satu
Flygare Tiina
Halttunen Laura
Holopainen Anneleena
Huotari Irma
Hämäläinen Sanna
Konttinen Anne
Kosonen Kari
Nevalainen Leila
Pakanen Anni-Maaria
Pulkkinen Niina
Vakhroyeva Natalia
Turun ammatti-instituutti
Aavinen Nadja
Al-Abdulrasul Zainab
Al-Rammahi Mariam
Anttila Sara
Haavisto Susanna
Ihamäki Saana
Joensuu Aleksiina
Johansson Jane
Katajainen Tiina
Kemppainen Teija
Koski Juho
Lehtinen Tuulia
Liukko-Sipi Hanna
Luomanen Katri
Luomanen Tiina
Peltonen Heidi
Rajakangas Henri
Rauma Ville
Renfors Antti
Saastamoinen Samuli
Soisalo Lauri
Tammi Johanna
Vehmas Niko
Suomen Laboratorioalan liitto
onnittelee lämpimästi
valmistuneita!
ANALYYSI 3/2010
15
OTA
TALTEEN
Käytävällä kuultua...
Olet työskennellyt
labrassa liian
pitkään kun:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Kun mietit, miltä absoluuttinen alkoholi maistuu appelsiinimehun kera.
7.
8.
9.
Tapaturmailmoitukset ovat kunniamerkkejä.
Osaat kertoa erot halpojen ja kalliiden suojatakkien ulkonäössä.
Et voi katsoa CSI:tä ilman että kiroat ainakin yhtä tieteellistä epäkohtaa.
Osaat käyttää kaikelle lyhenteitä, etkä osaa lopettaa kommentoimasta tarkemmin.
Nestemäinen typpi on vain 1/3 niin vaarallista kuin kuvittelit.
Tunnut aina saapuvan mikroskoopille sellaisen ihmisen
jälkeen, jonka silmät ovat käsittämättömän lähekkäin.
Olet miettinyt, mikset voi juoda tislattua vettä labrassa - senhän pitäisi olla puhdasta?
Pidät kannustuspuheita koneille tyyliin “Toimipas nyt kunnolla tai ohjelmoin sinut
uudelleen palokirveellä”.
10. Olet tullut tulokseen, että koulutettu simpanssi pystyisi tekemään 90% työstäsi.
11. Kun ei-tieteilijä kysyy mitä teet työksesi, pyörittelet silmiäsi ja puhut tieteitä kunnes
kuuntelija menettää elämänhalunsa.
12. Tarkistat ulkopuolisen säätilan netistä.
13. Tajuat, että melkein minkä tahansa voi luokitella taustatietojen tutkimiseksi.
14. Ihmiset, jotka pitävät shortseja labratakin alla ärsyttävät hienoisesti, koska et voi olla
varma, että heillä on vaatteita takin alla.
15. Vaikka kaikki ruuanlaitto on kaunisteltua kemiaa, et tunnu onnistuvan siinä.
16. Suojavälineet ovat pakollisia vain jos ne näyttävät hyviltä päälläsi.
17. Varoitusmerkit tekevät sinut ennemminkin uteliaaksi kuin aiheuttaisivat varovaisuutta.
18. Pikkujouluissa paljastuu, etteivät tieteilijät osaa tanssia, vaikka kaava käsien ja jalkojen
liikuttamiseen musiikin rytmin mukaan löytyy seuraavana aamuna rutistetusta
lautasliinasta juhlapaikan pöydän alta.
19. Tiedät, missäpäin labraa pystyt rentoutumaan tulematta häirityksi perjantai-iltapäivänä.
20. Päätät osallistumisestasi kursseille tai konferensseihin tarjolla olevan ruuan perusteella.
21. Olet kummallisella tavalla ylpeä tavaroista, jotka olet varastanut erinäisiltä tuote-esittelijöiltä.
22. Käytät kuivajäätä oluen viilentämiseen.
23. Mitä ikinä tutkimuksen tai kokeen ohje sanookaan, aina sen sisällä on aikaa lounaalle.
24. Kuten on todistettu useissa tapauksissa - et osaa enää tavata normaaleja sanoja, mutta
sanojen kuten immunohistokemia tai deoksiribonukleiinihappo tavaaminen ei tuota ongelmia.
25. Silmien, nenän tai kurkun kirvely kertoo siitä, ettet ole laittanut vetokaappia päälle.
26. Olet hieman viehättynyt johonkin seuraavista (tai useampaan) tuoksuista: ksyleeni/
agar/etanoli/käsihuuhde.
ANALYYSI 3/2010
27. Olet lähtenyt labrasta päälläsi jokin suojavaruste, koska unohdit sellaisen olevan päälläsi.
28. Nuriset siitä, ettet enää saa pipetoida suullasi enää.
29. Vartijat tulevat klo 2 yöllä ihmettelemään, miksi valot on yhä päällä ja löytävät sinut
tonkimasta hanskalaatikkoa.
30. Olet tehnyt nitriilihanskasta lemmikkieläimen.
31. Fall Out Boy-bändin keikalla ihmettelet, miksi kaikilla on otsassa lyhenne sanoista
Faecal Occult Blood (FOB).
32. Sinulla on vastustamaton tarve repiä paitasi supermies-tyyliin koska siinä on painonapit
aivan kuten labratakissasi. Yleensä ilmenee kun kävelet ovesta kuin poistuisit labrasta...
33. Innostut yhä asioiden jäädyttämisestä nestemäisellä typellä.
34. Nopea räpyttely on pelastanut silmäsi useammin kuin kerran.
35. Kun otat hanskasi pois, huomaat siinä olleen minimaalisen reiän, jonka seurauksena kätesi
on joko ryppyinen kuin vanhuksen tai sormesi on iloisen värinen (etenkin histologeilla) tai
sormessasi on syöpymisvamma tai jonkinlaista ihoärsytystä.
36. Olet kumartunut nostamaan jotain lattialta siten, että rintataskusi sisältö on pudonnut
labran suurimman koneen alle.
37. Innostut, kun kourallisessa eppareita/tms. on juuri se määrä, jota tarvitset.
38. Odotat innoissasi siivousta, koska pääset tekemään hyödyttömiä “kokeita” selvittääksesi,
mitä epäilyttävissä, merkitsemättömissä pulloissa on.
39. Inhoat labratakin vaihtamista, koska uusi ei vaan “istu” ja koska sen hihansuut ovat
kuitenkin liian tiukat.
40. Uhkailet soluviljelmäsi soluja.
41. Nenäsi kutiaa aina, kun teet likaisia hommia käsilläsi ja kehität tavan rapsuttaa sitä
olkavarellasi. Joskus valitettavasti toteutat tätä tapaa normaalielämässäkin, jossa se
näyttää kuin haistelisit kainaloitasi.
42. Kun uhkailet jokaista uutta oppilasta/työntekijää väkivallalla, mikäli 10x objektiivi
sotketaan öljyllä.
43. Kun toivotat mikroskoopillesi hyvää yötä ja perjantai-iltana
halaat sitä kyynelissä, koska ette näe koko viikonloppuna.
44. Kun alat tekemään pipetinkärjistä kuvioita kärkiboksiin.
45. Kun mietit, paljonko mahtaisi sattua jos ruiskaisisit
vain pisaran fenoli-kloroformia/trokloorihappoa/
mitä tahansa kemikaalia ihollesi.
46. Tiedät kuinka kaukaa osut kohteeseen ruiskivalla
vesipullolla tai ampumalla pipetinkärjen.
47. Palohälyttimen pärinä häiritsee sinua. Evakuoidut
vain, jos näet tulen (lattian lämpötilan tarkistaminen
kädellä on myös hyvä keino havaita tulipalo).
48. Avaat kierrekorkillista pulloja pikkusormellasi
kuten sentrifuugituubia.
49. Järjestät keittiössäsi tarvikkeesi aakkosjärjestykseen
kuten kemikaalit.
50. Saat rakon peukalosi sivustaan PCR-tuubien
avaamisesta.
w w w. l a b o r a n t t i . n e t
Suomen Laboratorioalan Liitto ry.
pähkinänku ressa
perustettu 1968
koostuu 13 jäsenyhdistyksestä
tavoite ylläpitää laboratorioalalla työskentelevien ammattitaito ja tietotaso
korkein päättävä elin on liittokokous, joka kokoontuu joka kolmas vuosi
puheenjohtaja Tuula Kuusisto
toiminnanjohtaja Matti J. Mäkinen
jäseniä n. 1500
suurin koulutustapahtuma vuosittain Aulangolla järjestettävä
Laboratorioalan luentopäivät
• useita kohderyhmäkoulutuksia
• neljä kertaa vuodessa ilmestyvä jäsenlehti Analyysi
• www.laborantti.net
*) out of specification
•
•
•
•
•
•
•
•
18
ANALYYSI 3/2010
To iminnanjo ht ajalta
isen
m
a
t
t
u
k
i
a
V
aika
a
kan aika yhdistysyn ja rus
s
k
sti
y
e
s
is
ta
te
s
n
elia
peri
oivon toim tyksille! Syksy on ja tapaamiset
t
hdis
oulutukse
kaikille y
-aikaa. K
a
e.
lt
ll
u
e
k
d
u
n
u
a
tulevais
toiminn
a
ia sekä
tt
n
o
p
as
poja toim Mielestäni
ta
ia
s
u
antavat ta
u
aan
teita.
unnittelem an nykyisiä haas
u
s
n
en parem
a
ta
stama
dollisuud
koonnu
a
h
o
a
v
a
s
k
s
m
to
n
a
it
s
a
a
s
li
k
a
o
n
av
Liit
entaa
taja Tuula
eskustelu
poja rak
uheenjoh et.
äksyvä k
v
p
y
löytää ta
t
h
e
t
e
ti
n
e
n
va
tais
realite
lemme ta
mansuun
avoin ja
uuteen. O toimista ovat sa
is
a
v
le
tu
en
llisella
paan
levaisuud
ltakunna
tu
a
t
v
e
s
lu
k
te
tu
s
n
sku
ja aja
loittaa ke kirjavuudesta. Liia än etu.
ttaa ja a
u
n
kä
e
n
ik
s
e
a
n
v
ja
e
k
a
rmasti
s aihett
tuksesta
a
ö
lu
v
y
u
o
m
le
k
i
o
s
i
n
li
O
ala
ttä e
ykyinen
boratorio ttitutkintojen ken
iseksi. N
a
la
,
tk
a
u
ll
o
im
s
n
a
ytikot,
ta
m
mo
ntit/analy
en tulee
ainen am
monimutk lämään sijoittumin simiehet ja labora hartiavoimin
e
e
öe
t tutkijat/
n liittomm olemaan mukana
Tällöin ty
jossa ova kemukset siitä ku
a
,
ä
ta
s
lm
u
n
te
n
s
järje
ja ka
a. Ko
allittaviss kseen ovat hyvät
h
lä
ie
v
on
istu
ista.
koulu-uud parempaa huom
osallistui
a
s
s
a
märr ys ja
rakentam
yhteisym
ja
a
la
ä
tt
iseksi on
tettava, e
n hoitam
e
id
On muis
io
s
a
isten
.
tahto yhte dollisuus onnistua
h
a
m
ainoa
T
!
ta syksyä
ij
tt
– ma
Toimelias
ANALYYSI 3/2010
19
Kemiassa
.......................................
tapahtuu
.........................................
.........................
EKOKEMILTÄ
YLI MILJOONA
EUROA
STIPENDEIHIN
.........................
Y
mpäristönhuoltoyritys Ekokem Oy Ab:n ympäristöstipendirahaston myöntämien
apurahojen summa ylittää tänä vuonna miljoonan euron
rajapyykin. Tällä kertaa tutkimus- ja opintoapurahoja ympäristönhuollon tutkimukseen jaetaan seitsemään kohteeseen,
yhteensä yli 60 000 euroa.
Ekokemin 15-vuotispäivänä
vuonna 1994 perustetun ympäristö-stipendirahaston apurahoja on myönnetty vuosina
1995–2010 yhteensä yli miljoona euroa. Tänä vuonna hakuaika päättyi 1.3. ja Ekokem
vastaanotti kaikkiaan 32 stipendihakemusta mm. väitöskirjatöihin ja erilaisiin tutkimushankkeisiin.
Tämä osoittaa, että ympäristönhuollon tutkimus kiinnostaa Suomessa monia tahoja ja
että monitieteellistä tutkimusta
tarvitaan.
Perinteiseen tapaan rahastosta rahoitetaan hyvin erilaisia
ympäristön-huollon tutkimuksia. Etusijalla ovat aina olleet
tutkimushankkeet, jotka palvelevat materiaalien kierrätyksen
ja energiahyötykäytön edistämistä, alan yhteiskunnallisten
vaikutusten ja lainsäädännön
tutkimusta, jätteisiin tai pilaantuneisiin maamassoihin liittyvää tutkimusta sekä jätteiden,
erityisesti ongelmajätteiden,
käsittelyä ja teknologian kehitystä.
– Vuonna 2010 hakemusten
taso oli kokonaisuutena hyvä,
ja joukossa oli useita erittäin
korkeatasoisia tutkimushankkeita, kertoo Ekokemin tutkimuspäällikkö Toni Andersson.
– Ilahduttavaa oli myös hakemusten jakautuminen useille
tieteenaloille: edustettuna olivat kemia, prosessitekniikka,
ympäristötiede, oikeustiede
sekä fysiikka. Tämä tukee ympäristö- ja jätehuoltoalan monitieteellistä tutkimusta. Hankkeiden laajasta kirjosta huolimatta suoranaisia ongelmajätteiden käsittelymenetelmiin tai
materiaalien kierrätykseen sekä hyötykäyttöön liittyviä laajempia teknologiakehitys- ja
tutkimushankekokonaisuuksia
hakemusten joukossa oli vähän.
Ensi vuoden stipendit tulevat
hakuun alkuvuodesta. Hakuajan alkamisesta ilmoitetaan
mm. Ekokemin internetsivuilla
sekä lehti- ilmoituksin. ■
Lisätietoja tarvittaessa:
tutkimuspäällikkö
Toni Andersson
puh. 010 7551 480,
[email protected]
Julkaisuajankohta: 18.6.2010
.........................
SUOMEEN NELJÄ
MITALIA KEMIAN
OLYMPIALAISISTA
.........................
S
uomalaiset nuoret saavuttivat kemian olympialaisissa Japanissa parhaan tuloksen
kymmeneen vuoteen. Karkkilalainen Jarkko Järvelä voitti hopeamitalin. Pronssia saivat kevään ylioppilaat Jari Huisman
Jyväskylän normaalikoulun lukiosta ja Suvi Klapuri Vaasan lyseon lukiosta sekä toisen vuo-
....................................................................................................
20
ANALYYSI 3/2010
.....................................................................................................
den lukiolainen Oscar Kivinen
Helsingin suomalaisesta yhteiskoulusta.
Suomen joukkue on viimeksi saanut neljä mitalia kemian
olympialaisissa vuonna 2000.
Hopeaa Suomeen on viimeksi
tullut 2002. Suomalaisten valmennuksesta vastasi Helsingin
yliopiston kemian laitos.
Kemian olympialaiset on alle 20-vuotiaille suunnattu kansainvälinen kemian alan kilpailu. Se järjestettiin 42. kertaa Tokiossa 19. - 28.7. 2010. Osanottajia oli lähes 70 maasta. Viisi parasta kilpailijaa tulivat Kiinasta, Venäjältä, Etelä-Koreasta, Itävallasta ja Iranista.
Suomen joukkueen mukana Japanissa olivat Jorma Koskimies, Kjell Knapas ja Teemu
Arppe Helsingin yliopistosta. ■
Lisätietoja: Nina Aremo,
Helsingin yliopisto,
puh. 050 4151 597.
Linkit: www.icho2010.org
Julkaisuajankohta:
29.07.2010
Kemianteollisuus ry
.........................
VUONNA 2011
JUHLITAAN KEMIAA
.........................
K
emian saavutuksia ja merkitystä hyvinvoinnillemme ja
elinympäristöllemme juhlitaan
kaikkialla maailmassa ensi vuoden aikana. Yhdistyneet kansakunnat ja UNESCO ovat nimenneet vuoden 2011 kansainväliseksi kemian vuodeksi IUPACin
(International Union of Pure and
Applied Chemistry) aloitteesta.
Suomessa kemian vuoteen sisältyy tapahtumia ja ohjelmaa
ammattilaisille, suurelle yleisölle, kouluille ja opettajille. Myös
taustajärjestöjen omissa tapahtumissa korostetaan juhlavuoden teemoja.
Teemavuoden kotimaisia päätapahtumia ovat:
• Avajaiset 13.1.2011 klo 16
Tieteen päivien yhteydessä Helsingissä.
• Arjen kemiaa -luentosarja ja
esitelmä Marie Curien elämästä ja työstä 13.1.2011 Tieteen
päivillä.
• ChemBio Finland ja Kemian Päivät 22.-24.3.2011: laa-
ja ammattinäyttely ja monipuolinen luento-ohjelma Helsingin
Messukeskuksessa.
• Kemian yö 2.12.2011 Tiedekeskus Heurekassa: demoesityksiä, luentoja ja työpajoja.
Miksi juuri kemia?
Oletko tullut ajatelleeksi, miten
monella tavoin kemia tuo lisäarvoa arkeemme ja hyvinvointiimme? Kemian osaamisella ja
ratkaisuilla vastataan merkittävästi mm. puhtaaseen ympäristöön sekä ravinnon ja energian tuottamiseen liittyviin haasteisiin.
Kansainvälisen kemian vuoden tavoitteena on lisätä tietämystä kemian merkityksestä ja
innostaa erityisesti nuoria kemian pariin. Marie Curien vuonna
1911 saama kemian Nobelin
palkinto antaa hyvän syyn juhlistaa myös naisten suurta merkitystä kemian kehityksessä. ■
Lisää tietoa kemian vuoden
kotimaisista tapahtumista
löytyy jatkossa verkkosivuilta
www.kemia2011.fi Kemian
vuoden kansainvälinen sivusto:
www.chemistry2011.org
Julkaisuajankohta: 15.6.2010
STT
....................................................................................................
ANALYYSI 3/2010
21
Y h d is t y ks e t t o imiv at
Teksti: Hanna-Liisa Suominen
Kuvat: Teuvo Komonen
Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry ja
Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
Hii-u
A
-li-hei, purtemme näin,
käy satam
a
amu valkeni lämpöisenä, kuten niin monta
kertaa tänä kesänä jo aiemminkin. ”Helky
laulu Auran rantain...”, ei vielä aamusella ainakaan bussissa raikunut. Lieköhän syynä hämäläisten hitaus. Auran rantamilta, teatterin nurkalta kuitenkin saimme turkulaisvertakin bussiimme.
Paraisilta saapui oppaamme. Teimme pienen pyrähdyksen kaupungin pääväylällä. Torilla oli juuri alkanut markkinapäivä. Väkeä oli jo
liikkeellä. Varmaan sielläkin olisi ollut mielenkiintoista nähtävää yhdeksi päiväksi.
Kesäkuussa Paraisilla oli tehty historiaakin.
Paraisten päiväksi oli leivottu maailman suurin
piparkakku. Piparin halkaisija oli 4.5 m ja paino
22
in
ä
p
e
l
l
s´t kauas mere
…
yli 200 kg ja sen kuljetukseen käytettiin trampoliinin runkoa. Kaksi päivää sitä oli kaulittu ja valmistettu. Raaka-aineet olivat samat kuin normaaleissakin pipareissa. Päivien päätteeksi väki osti
siitä itselleen paloja matkamuistoiksi, syötäväksi
sitä ei voitu hygieniasyistä myydä.
Nauvossa nautimme kahvit Martan kahvilassa. Olen edelleenkin sitä mieltä, että oikeat saaristolaisleivät tehdään nimensä mukaan saaristossa, eikä missään Hämeessä.
Linta-laivan yläkannelta katselimme maailman kauniimmaksi sanottua saaristoa. Varsinaisessa kohteessamme Seilissä suuntasimme matkamme kirkolle.
ANALYYSI 3/2010
Y hdis t y ks e t t o imiv at
Yhteysalus Lintan kannelta
oli hienot näkymät
Nauvon satamaan.
Kirkon penkeillä kuuntelimme oppaan kertomusta saaren surullisesta menneisyydestä. Nykyinen kirkko oli rakennettu kolmessa kuukaudessa
kesän 1733 aikana. Työmiehet olivat ahkeria,
varmaan sairastumisen pelossa. Spitaalisten penkit olivat kirkon länsisiivessä. Ne oli erotettu aidalla muusta tilasta. Ehtoollinen jaettiin heille pitkällä kauhalla puhtaiden puolelta. Kun spitaaliset
määrättiin saarelle, heillä piti tullessaan olla mukana arkku tai ainakin laudat arkkua varten sekä ruokaan 20 taaleria käteistä. Paluuta saarelta
heillä ei ollut. Ainoina lääkkeinä pidettiin paloviinaa, jumalan sanaa ja Kupittaan lähdevettä. Seilille on haudattu kaikkiaan 663 spitaaliin kuollut-
ANALYYSI 3/2010
ta. Viimeinen potilas kuoli vuonna 1785. Hän tuli saarelle 20-vuotiaana ja oli viimeiset kymmenet vuodet ainoa spitaalipotilas. Tokkopa edes
sairasti spitaalia. Mieleeni tuli Jenni Vartiaisen
Seili-kappale Sofiasta, ryysyläisestä.
Mielisairaalan edessä opas kertoi, kuinka
sinnekin potilaita määrättiin. Syynä saattoi olla esimerkiksi vain, että oli ahkera kirjallisuuden lukija ja naiset, ne vasta hoidon tarpeessa olivat, jotkut kuukauden välein mutta viimeistään viisissäkymmenissä. Sairaala toimi aina
vuoteen 1962 asti. Nykyään siinä ja maatilan
rakennuksissa toimii Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitos. Kirkossa järjestetään muu>>
23
Y h d is t y ks e t t o imiv at
>> jatkoa edelliseltä sivulta
Vaihdevuodet tai mieltymys kaunokirjallisuuteen
olivat riittävä syy joutua mielisairaalaan.
tama jumalanpalvelus vuodessa. Pidetään siellä häitäkin.
Vielä ehdimme ihailla polun varrella kasvavaa rauhoitettua peltomaitikkaa. Sillä on näyttävä, sinipunainen, tähkämäinen kukinto.
Ukkosen jyrinä säesti matkaamme saarella.
Kiirehdimme paluutamme laivarantaan suuremman sateen pelossa. Rajuilma pysytteli kuitenkin
mantereen päällä, mutta ilma oli hikisen kostea.
Nauvossa oli kaunis ilma, kun Linta toi meidät
takaisin satamaan. Hotel Strandbossa nautimme
hyvän lounaan ennen kotimatkalle lähtöä.
”Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja
tiedon puistot...”, ja niin turkulaiset jäivät kyydistä. Yhteisellä matkallamme oli turkulaisia ja pirkanmaalaisia lähes yhtä monta. Kaikki 32 henkeä pääsivät Seililtä takaisin kotiin.
Poikkesimme Humppilassa siltä varalta, että
jos joku ei vielä ollut ehtinyt ostaa tuliaisia. ■
Lepran pelko “kannusti” työmiehiä
rakentamaan kirkon nopeasti;
vain kolmessa kuukaudessa.
Jaanalle suuret kiitokset yhteisen
matkan järjestelyistä!
24
ANALYYSI 3/2010
Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä
3x3 ruudun laatikko on
täytettävä numeroilla 1–9
niin, että jokainen numero
esiintyy rivissä tai laatikossa
vain kerran.
1
2
4
Numeroitujen ruutujen
ratkaisunumerot voi lähettää
Analyysin toimitukseen
1.1.2011 mennessä:
[email protected]
S u do ku
Sudoku
3
6
5
7
Tehtävän ratkaisu ja
Sudokun ratkaisun voittaja
julkaistaan seuraavassa
lehdessä 4/2010.
8
9
TAPAHTUMIEN
ABC
Tapahtuma, tiedot
Järjestäjä, ilmoittautumiset
18.9.2010
Patikointiretki Rovaniemellä (reitti tarkentuu
myöhemmin). Lähtö reitille klo 10.00. Omat eväät
reppuun ja iloinen mieli mukaan.
Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
Ilmoittautumiset to 16.9. mennessä:
[email protected] tai 0405651120.
20.10.2010
Syksyn ja talven pukeutumismuotiin
tutustuminen Tornion Asukeitaassa
klo18.30 alkaen.
Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
Ilmoittautumiset 18.10 mennessä:
[email protected] tai
040 756 2899
11.–12.11.
2010
Ergonomia ja sisäilman laatu
laboratoriotyössä. Tarkempi ohjelma s. 14
Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry/
Suomen Laboratorioalan liitto ry
20.11.2010
Retki Käden Taidot -messuille
Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
ilm. ja lisätiedot: [email protected] tai
040 756 8697
25.-26.11.
2010
Laatuseminaari
Tarkempi ohjelma s. 2
Suomen Laboratorioalan liitto ry
ANALYYSI 3/2010
25
LASINPUHALTAMO
VALMISTAMME
lasi- ja kvartsilaitteita esim. reaktioastioita ja tislaimia sekä asiakkaittemme piirustusten että
muun kuvauksen mukaisia lasilaitteita ja niiden osia.
KORJAAMME
rikkoutuneita lasi- ja kvartsilaitteita
MAAHANTUOMME mm. Rheotek™
- viskositeettiautomaatteja, -hauteita ja kapillaariviskosimetrejä
Premex reactor - reaktioautoklaaveja ja hermeettisesti tiiviitä sekoittajan läpivientejä
Tamson
- termostoitavia öljyhauteita
Tarjoamme korkealaatuisia laitteita ja tunnettua lasinpuhallusosaamistamme kilpailukykyiseen hintaan.
OM Lasilaite Oy
Itätuulentie 7
06150 PORVOO
26
Puh. 019 585 828
Fax 019 858 773
[email protected]
www.lasilaite.com
ANALYYSI 3/2010
Marja Rissanen, Tekniikan lisensiaatti (TkL)
Lisätietoja: 040 849 0914, [email protected]
Lääketieteeseen, vaatteisiin ja sisutukseen käypä
biohajoava kuitu
valmistuu märkäkehruumenetelmällä
B
iohajoavaa polylaktidikuitua voidaan käyttää niin lääketieteen sovelluksissa kuin tavallisena sisustus- ja
vaatetuskuituna. Väitöskirjatyössään
tekniikan lisensiaatti Marja Rissanen tutki polylaktidikuidun valmistusta
märkäkehruumenetelmällä.
Perinteisesti polylaktidikuitu valmistetaan sulakehruulla, jossa polymeeri sulatetaan yli 200°C lämpötilassa.
Sen sijaan märkäkehruu voidaan tehdä huoneenlämpötilassa, jolloin kuitupolymeerin joukkoon voidaan sekoittaa lämpötilalle herkkiä lääkeaineita.
Näin saadaan kuitua, joka sisältää ja
hajotessaan luovuttaa lääkeainetta.
“Proteiinit hajoavat yli 40°C lämpötilassa ja niiden käyttö sulakehruussa
olisi mahdotonta”, Rissanen sanoo.
Väitöstyössä valmistetun proteiinia sisältävän polylaktidikuidun käyttökohteena oli kudosteknologiassa tarvittava
sydänläpän tukikehikko. Rissasen mukaan kuiduista voidaan valmistaa kolmiulotteinen tukikehikko, joka yhdessä
solujen ja biomolekyylien kanssa muodostaa uudistuneen kudoksen. Biohajoava polylaktidi hajoaa vähitellen, jol-
ANALYYSI 3/2010
loin jäljelle jää pelkkä kudos. Tulevaisuudessa kudosteknologialla valmistettuja sydänläppiä voidaan käyttää sydän- ja verisuonitautien yhtenä hoitomuotona.
Tavallisena tekstiilikuituna polylaktidikuidun etu on sen polymeerin valmistus
uusiutuvista raaka-aineista. Normaalisti synteettiset tekokuidut, kuten polyesteri ja polyamidi, valmistetaan uusiutumattomasta raakaöljystä. Polylaktidikuidun raaka-aineet saadaan tärkkelyksestä fermentaation avulla.
“Tekstiilikuituna polylaktidia voidaan
käyttää esimerkiksi vaatteissa, sisustustekstiileissä vanuna sekä hygienia- ja
geotekstiileissä. Kaikkein uusimmat polylaktidilaadut sopivat jopa autojen sisustustekstiileiksi, jossa ne joutuvat alttiiksi korkealle kuumuudelle ja kovalle
kulutukselle”, Rissanen kertoo. ■
Marja Rissanen asuu Lempäälässä
ja työskentelee tutkijana TTY:n
materiaaliopin laitoksella.
Lähde: Tampereen teknillinen
yliopisto, Viestintä
27
Y h d is t y ks e t t o imiv at
Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
Kuva: Mariam Al-Rammahi
Turun ammatti-institu
utin 2. ja 3. vuoden
laboranttiopiskelijat pääsivä
t tutustumaan Tikku
rila
Oyj:hin
sekä Eviraan kevä
ällä.
Retki oli pitkä, mutta
antoisa! Lämmin kii
yritysten henkilöstö
tos
lle mielenkiintoisista
esittelyistä!
Sudokun 2/2010 ratkaisu
Sudokun 2/2010 voittajaksi arvottiin
Marjatta Lehtovirta, Turku.
Analyysin toimitus
onnittelee voittajaa!
28
ANALYYSI 3/2010
Varaa majoitus ajoissa! • Kevään 2011 viikot 9 ja 11–14 ovat jo varattu.
Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee
Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän
keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle.
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston
jäsenetuun oikeuttavat säännöt:
- jäsenetu korvaus 50 a maksetaan
vain joka kolmas vuosi/jäsen
- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä
- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille
- viikot annetaan varausjärjestyksessä
Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:
- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla)
- lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon
- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!
- huoneisrossa olevat CD-levyt on tarkoitettu
kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi
- varastossa olevat puut ovat omistajan
(ei yleisessä käytössä)
- mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana,
ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle
Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen,
puh. 0500 735 155, [email protected]
VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille)
Sesonkiviikot .................................550 c/vko
- kevät: vkot 8–16
- ruska: vkot 36, 37, 38
- kaamos: vkot 47, 52, 1
Sesongin reunat ............................470 c/vko
- kevät: vko 17
- ruska: vkot 35, 39
- kaamos: 48, 49, 52
Kesäviikot (26–31) .......................250 c/vko
Muut.............................................300 c/vko
Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet.
Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi
ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä).
TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT
Sormus hopeisena 125 c, kultaisena 175 c.
Merkki emaloitua hopeaa 9 c, korurasiassa 10 c.
Tilaukset:
• Martti Östring, 040 501 6080,
[email protected] tai
• Kosti Ollila, (016) 452 456 (työ), (016) 445 802
ANALYYSI 3/2010
29
To im ih e n k ilö t ja y hdis t y ks e t
YHDISTYKSET
ETELÄ-KARJALAN
LABORANTIT ry
Puheenjohtaja: Hanna Lohko,
Venlankatu 6, 53100 Lappeenranta,
puh. 050 368 8185,
puh. työ (05) 616 4397
[email protected]
Sihteeri: Raija Kautto,
Kuusenkorvankatu 8, 55120 Imatra,
puh. koti 050 584 4671,
puh. työ 020 462 3264
[email protected]
HELSINGIN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS – HeLab ry
Puheenjohtaja: Jouko Marttila
Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo
puh. 050 490 6787
[email protected]
Jäsensihteeri: Eija Koskela
Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki
[email protected]
puh. 040 576 7076
PIRKANMAAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PirLab ry
PORVOON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila,
Vellamontie 11, 37800 Toijala,
puh. koti 040 519 4117,
puh. työ (03) 5654 4422,
[email protected]
Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen,
Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere,
puh. koti 040 829 2141,
puh. työ (03) 5654 2752
[email protected]
Puheenjohtaja: Tuula Tummala,
Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo,
puh. koti 040 545 3844,
puh. työ 050 458 2361,
[email protected]
Sihteeri ja tiedotussihteeri:
Merja Heimala,
Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen,
puh. koti 040 501 6540
[email protected]
Jäsensihteeri: Ritva Paavilainen,
Viertotie 14 A 12, 06400 Porvoo,
[email protected]
POHJANMAAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS RY
Puheenjohtaja: Marja Kivimäki,
Kostintie 3 D 14, 66400 Laihia,
puh. koti (06) 316 7095,
puh. työ (06) 325 4191,
[email protected]
Sihteeri ja jäsensihteeri:
Katja Patteri,
Savikivenkatu 3, 65300 Vaasa,
puh. koti 050 532 6642,
puh. työ (06) 318 3600,
[email protected]
ITÄ-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ISLab ry
Puheenjohtaja: Riitta Pesonen,
Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu,
puh. koti 050 400 9516,
[email protected]
Sihteeri: Marke Oinonen,
Vihviläntie 5, 80160 Joensuu
gsm 050 557 0982,
[email protected]
KESKI-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS K-S Lab Ry
Puheenjohtaja: Marja-Liisa Puttonen
puh. 040 845 0296
Kaakkoiskaari 25, 40530 Jyväskylä
[email protected]
Sihteeri: Henna Järvenpää,
Vapaudenkatu 40–42 C 38,
40100 Jyväskylä,
puh. koti 040 744 5336,
[email protected]
OULUN SEUDUN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Outi Mänty
puh. 040 820 9721
Honkakaarre 20 , 91300 Ylikiiminki
[email protected]
Sihteeri: Päivi Vesala,
Sangintie 262, 90650 Oulu,
puh. 040 720 2003,
[email protected]
Jäsensihteeri: Kirsi Salo,
Kastellinkaari 24, 90230 Oulu,
puh. koti 041 502 7310,
[email protected]
30
POHJOIS-SAVON
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja ja jäsensihteeri:
Irja Hiekkamäki,
Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela,
puh. työ 044 720 1457,
puh. koti 050 342 5634
[email protected]
Sihteeri: Tiina Kortelainen,
Kasurilanmäentie 175,
71800 Siilinjärvi,
puh. työ 020 772 4964,
puh. koti 050 348 7034
[email protected]
POHJOIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
PÄIJÄT-HÄMEEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS PäijätLab ry
Puheenjohtaja: Raija Nissinen
Kaarikatu 11 A 6, 15100 Lahti
[email protected]
Jäsensihteeri: Anu Liukkonen
Markankatu 11, 15240 Lahti
[email protected]
SATAKUNNAN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS SatLab ry
Puheenjohtaja: Margit Rajamäki,
Yläruukintie 7 as 1, 28610 Pori,
puh. työ 010 4301 1779,
gsm 050 321 4153,
[email protected]
Sihteeri: Eeva Wahrman
Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori
[email protected]
Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta,
Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori,
puh. työ 020 529 3140,
gsm 044 071 9131,
[email protected]
VARSINAIS-SUOMEN
LABORATORIOALAN
YHDISTYS ry
Puheenjohtaja: Sanna Tomukorpi
Keopellonkatu 7 as 27, 21200 Raisio
puh. 044 306 7811
[email protected]
Sihteeri: Ann Sofie Wierda,
Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto,
puh. 050 338 7410,
[email protected]
Jäsensihteeri: Toini Turtiainen,
Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku,
puh. 040 542 5395,
[email protected]
Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen,
Miilukatu 5 D, 94720 Kemi,
puh. työ (016) 259 662,
puh. koti 040 523 8816
Sihteeri: Reino Nikula,
Puistolammintie 2 B, 95420 Tornio,
puh. koti 040 720 6365,
puh. työ (016) 452 456
Jäsensihteeri: Erkki Savoni,
Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi,
puh. koti 040 504 4456,
puh. työ 020 463 4368
ANALYYSI 3/2010
Puheenjohtaja: Tuula Kuusisto
Särkisalontie 1300–2,
25640 Förby,
puh. 050 577 1020,
[email protected]
Toiminnanjohtaja: Matti J. Mäkinen
Kettutarhantie 17 A 4, 33960 Pirkkala,
puh. koti 050 073 5155,
puh. työ (03) 341 3928,
[email protected]
Jäsenmaksut: Riitta Pesonen
Hiekkalantie 17,
80170 Joensuu,
puh. koti 050 400 9516,
[email protected]
Varapuheenjohtaja: Jaana Vainio
Lepomäentie 4,
21380 Aura,
puh. 044 284 9199,
[email protected]
Tiedottaja: Kaija Virtanen
Kastanjankatu 3 C 34, 15520 Lahti
puh. 040 584 0754,
[email protected]
Koulutusvaliokunta: Elsi Saarenpää
Lottakuja 6, 91410 Jokirinne,
puh. työ 08 537 5861,
puh. koti 050 306 5186
[email protected]
Sihteeri: Eija Laukkanen
Nahkiaistie 35 B,
29200 Harjavalta,
puh. koti (02) 674 2651,
puh. työ (02) 535 8405,
[email protected]
II Sihteeri: Auli Järvelä
Perttusenkatu 52, 94600 Kemi,
puh. koti 040 732 4675,
puh. työ 020 463 4547,
[email protected]
Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen
Wallenkatu 7 B 7,
80140 Joensuu,
puh. työ 020 550 5843,
puh. koti 040 715 0457,
[email protected]
Jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki
Rissalantie 34 A 4, Vuorela,
puh. työ 044 720 1457,
puh. koti 050 342 5634,
[email protected]
Luentopäivävaliokunta: Merja Lehtinen
Ikurintie 67, 33340 Tampere,
puh. koti 040 514 1173,
[email protected]
Sormukset ja ammattimerkit
Martti Östring,
Nahkurinkatu 8 B 12,
94100 Kemi,
puh. koti 040 501 6080,
[email protected]
Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti.
Löytyy myös osoitteesta www.laborantti.net
Ilmoitan muuttuneista tiedoista
OSOITE
uusi osoite:
vanha osoite:
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Irja Hiekkamäki
NIMI
entinen nimi:
Rissalantie 34 A 4
70910 Vuorela
TYÖPAIKKA
Nimeni:
Syntymäaika
ANALYYSI 3/2010
/
31
To imihe nkil ö t ja yh dis tyk se t
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N
TOIMIHENKILÖT 2010