Analyysi I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti 4/2013 I ra t o Labo rioalan n e 45 o Liitt S uo m 50. vuosikerta A V U O T TA NA LYYSI-LEH TI 50. VU O S I K E RT A Uusi lukijakilpailu Missä Ellu luuraa? sivu 27 Kevään koulutukset: • Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Kuopiossa sivu 2 • Luentopäivät 2014 Tampereella sivu 12 www.laboratorioalanliitto.fi KAIVOSTEOLLISUUDEN KOULUTUSPÄIVÄ KUOPIOSSA 27.1.2014 • Hotelli Cumulus Kuopio, Puijonkatu 32 Koulutus on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville sekä näytteenottajille ja on hyväksytty sertifioitujen näytteenottajien ylläpitokoulutukseksi. Maanantai 27.1. Luento Luennoitsija 8.30–9.00 Aamupala/ kurssin avaus Suomen Laboratorioalan Liitto ry 09.00–09.45 Mikroaaltomärkäpoltto (näytteen liuotus) Harri Köymäri, FM, Hosmed Oy 10.00–10.45 Atomispektroskopia (AAS, ICP-OES, ICP-MS) Tekniikoiden soveltuvuudesta kaivosteollisuuden laboratorioon Harri Köymäri, FM, Hosmed Oy 11.00–11.45 XRF-tekniikka, -laitekanta, soveltuvuus, -näytteenkäsittely, erityisesti kaivosteollisuudennäytteet Jan Roms, Thermo Scientific 12.00–13.00Lounas 13.00–13.45 Näytteenotto ja esikäsittely Marja Liisa Räisänen, Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus 14.00–14.45 Suodatinpaperin valinta ja esimerkkejä kaivosteollisuudesta Jussi Junkkarinen, FM, GE Healthcare 14.45–15.15 Kahvi ja todistusten jako 15.15–16.15 pH-mittaus ja elektrodit Harri Repo, Myyntipäälikkö VWR International OY Ilmoittaudu heti, viimeistään 10.1.2014 mennessä: Margit Häkli, [email protected] Ohjelmatiedustelut: Margit Häkli, puh. 050 321 4153, [email protected] Kurssin hinta sisältäen kurssimateriaalin ja ohjelman mukaiset ateriat jäseniltä 290 b, ei jäseniltä 360 b Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 b. Kurssimateriaalit jaetaan muistitikuilla; ei kansioissa. Päivitetty ohjelma nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa koulutukseen! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutus 2 ANALYYSI 4/2013 Analyysi A Analyysi 4/2013 LYYSI-LEH TI NA 50. Päätoimittaja, tilaukset Jaana Vainio VU Lepomäentie 4, A O S I K E RT 21380 Aura GSM 044 284 9199 [email protected] Talous Sinikka Collanus Löytänänkatu 2 B 11, 20540 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 [email protected] Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 [email protected] SISÄLLYSLUETTELO Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 [email protected] Turhaa valoa taltuttamaan – Valosaasteesta on tullut uusi ympäristöongelma......................... 6 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Laboratorioalan luentopäivät 2014.................. 12 Toimituksen osoite Analyysi / Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura [email protected] Toisenlaista kemiaa........................................ 12 Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 Yhdistykset toimivat: PirLab 50v....................... 16 ISSN1459-0999 Kannen kuva: Ammattiopisto Lappia/Jenni Ranta Kannen kuvassa: Ammattiopisto Lappiasta valmistunut laborantti Jonna Kilponen työssäoppimisjaksolla. 441 704 Painotuote Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Kuopiossa........ 2. Päätoimittajalta................................................ 5 Yhteiset pikkujoulut yhdistyksille....................... 10 Puheenjohtajalta............................................ 11 Yhdistysaktiivi kertoo: Sanna Tomukorpi............. 13 Yhdistysaktiivi kertoo: Marianne Lehtonen.......... 14 STTK:n kysely: Suomalaiset eivät usko palkkataso-arvon toteutumiseen........................ 19 Yhdistykset toimivat: PhLabin syysretki............... 20 Osoitteen- muutokset Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku [email protected] puh. 040 542 5395 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2014 Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle 1. 2. 3. 4. 28.2.201430.1.2014 30.5.201425.4.2014 15.9.201415.8.2014 12.12.2014 7.11.2014 www.laboratorioalanliitto.fi ANALYYSI 4/2013 Lappian laborantit saavat parasta oppia työelämään................................................... 22 Yhdistykset toimivat: Kakolassa........................ 26 Lukijakilpailu: Missä Ellu luururaa?................... 27 Edellisen sudokun ratkaisu............................... 27 Mariittan muistolle.......................................... 28 Tapahtumien ABC.......................................... 29 Sudoku......................................................... 29 Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30 Palvelukortti................................................... 31 3 FENNOLAB Luotettava yhteistyökumppanisi TARKKUUTTA pH-MITTAUKSEEN InoLab® pH 7110 TARJOUS 675,Voimassa 31.1.2014 asti. (alv 0%) Tuotenro 69-1AA114 Helppokäyttöinen pH/mV- ja Redox-mittari laboratorioiden perusmittauksiin. Sisältää mittarin ja Sentix® 81 pH-elektrodin. LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi 09 276 360 I [email protected] I fennolab.fi 4 ANALYYSI 4/2013 T ämän lehden teemana ovat yhdistysaktiivit. Saat lukea liiton puheenjohtajan, valtuuston puheenjohtajan, Varsinais-Suomen entisen puheenjohtajan ja allekirjoittaneen tarinat siitä, mitä yhdistys- ja liittotoiminta on antanut meille. Toivottavasti meidän hyvien kokemusten avulla uudetkin aktiivit uskaltautuvat rohkeasti mukaan toimintaan. Olen ollut jo kouluajoista asti mukana monenlaisissa yhdistyksissä ja luulen, että tulen harrastamaan aina jonkin asteista yhdistystoimintaa. Aktiivitoiminta antaa minulle niin paljon, että on vaikeaa nostaa tärkeimmäksi syyksi yhtä asiaa. Halu kehittää asioita, järjestää tilaisuuksia, opetella uusia asioita, kehittää omia taitojaan, kirjoittaa, tehdä lehteä… Lista motiiveista on pitkä. Yhdistystoiminnasta saaduista suhteista on ollut minulle myös konkreettista hyötyä työelämässä. Kun viime syksynä vihjasin, että haeskelen uutta työpaikkaa sain heti kolme työpaikkatarjousta. Kaikki tulivat henkilöiltä, jotka tunsin yhdistystoiminnan kautta. Valitettavasti kaksi työpaikoista sijaitsi liian kaukana, mutta kolmannessa minua lykästi. Vaikka mainitsin jo edellä pitkän listan hyödyistä, silti tässäkin asiassa tunteet voittavat järjen. Suurin syy toiminnassa mukana olemiseen ovat ihmiset ympäri Suomea. Hienoja ihmisiä, joita en olisi koskaan tavannut ilman tätä toimintaa saatikka ystävystynyt heidän kanssaan. Eriikäisiä, eri elämäntilanteissa olevia, silti niin samanlaisia. Katsoessani Vain elämää -ohjelmaa tajusin Maaritin laulun ”Joidenkin kaa” kiteyttävän tämän asian hyvin. Laulussa sanotaan Valitettavasti aktiivitoiminta ei ole kuitenkaan aina näin ruusuista. Kuten puheenjohtajamme Jaanakin mainitsee, lama on tuonut myös meidän toimintaan paljon ongelmia. Lisäksi yhdistys- ja talkootoiminta yleisesti ei ole nykyään niin suosittua kuin ennen. Kuitenkin samanhenkisten ihmisten ja ystävien tuella tätä työtä jaksa tehdä, vaikka se välillä tuntuukin raskaalta ja epätoivoiselta. Yhdessä olemme selvinneet suuristakin ongelmista. Ja aluksi mahdottomilta tuntuneiden asioiden onnistuttua, sitä jaksaa taas painaa kohti uusia haasteita. Maaritin laulu päättyykin hienosti sanoihin ”Joidenkin kaa on helppoo uskoo ihmeisiin Joidenkin kaa on luonnollista uskoo mahdottomiin unelmiin Joidenkin kaa maailma näyttää taas hyvältä ja kauniilta” Lämmintä joulua kaikille ja aktiivista uutta vuotta! n Jaana Vainio ”Joidenkin kaa on samantien helppoa. Miten se voi olla sellaista Vaikka ei ois tuntenut kauaakaan Tuntuu ihan niinkuin olis tuntenut jo vuosia Sillä joidenkin kaa on samantien helppoa”. ANALYYSI 4/2013 5 Päät o imit t ajal t a Joidenkin kaa Turhaa valoa Valosaasteesta on tullut uusi ympäristöongelma K einovalo on läpitunkeva osa elämäämme. Valolla koristellaan asuinympäristöä ja sen avulla voidaan liikkua turvallisesti ulkona ja työskennellä sisällä. Vapaaaikakin olisi kovin ankeaa ilman lampuista ja ruuduilta paistavaa keinovaloa. Valolla on kuitenkin varjopuolensa. Kaukaisiinkin kolkkiin tunkeutuva keinovalo häiritsee yöeläimiä ja luontaisen pimeyden puute on myös ihmiselle terveysriski. Mainosvalot ärsyttävät monia ja huolimattomaan tai tarpeettomaan valaistukseen tuhlaantuu rahaa ja energiaa. Kaupunkien yllä yötaivas on liikavalon takia miltei kokonaan tähdistä tyhjennetty. 6 Valosaaste on uudenlainen ympäristöongelma. Siitä on puhuttu yllättävän vähän, vaikka keinovalaistuksen lisääntyminen on helposti havaittavissa. Muutoksen havaitsemiseen ei tarvita monimutkaisia mittalaitteita eikä laboratorioanalyysejä. Useimmiten riittää, kun kurkistaa yöllä ikkunasta ulos. 70 % suomalaisista asuu kaupunkimaisilla alueilla, jotka ovat luonnollisen pimeinä vain laajojen sähkökatkojen sattuessa. Vaikka yöympäristön muutos on ilmiselvä, sen vauhdista ei ole kovin täsmällistä tietoa. Toisin kuin vaikkapa ilmakehään tupruteltava hiilidioksidi, keinovalo ei levittäy- ANALYYSI 4/2013 Kirjoittaja: Jari Lyytimäki, Suomen ympäristökeskus • Kuva: Jari Lyytimäki Kirjoittaja luennoi aiheesta kevään 2014 Luentopäivillä Tampereella taltuttamaan dy tasaisesti ilmakehään eivätkä yhdessä paikassa tehdyt mittaukset siksi kerro kovinkaan paljoa kokonaistilanteesta. Keinovalon määrä ja laatu vaihtelevat paljon eri paikkojen ja aikojen välillä. Luonnonolotkin vaikuttavat, sillä lumesta valo heijastuu tehokkaasti ja pilvipeite kääntää kaupunkien hohdetta taivaalta takaisin maanpinnalle. Luotettava yleiskuva keinovalon määrästä on saatavilla satelliittikuvista koostetuista kartoista. Ensimmäiset maailmanlaajuiset kartat koostettiin 1980-luvun lopulla. Sitä aiemmasta kehityksestä on vain hajanaisia tietoja. Tekniikka tuo lisää valoa Keinovalon käyttö on lisääntynyt sitä mukaa kuin uutta valaistustekniikkaa on kehitetty. Luotettavan ja helppokäyttöisen valaistuksen hyötyjä osoittaa se, miten nopeasti hehkulamppu otettiin 1800-luvun lopussa käyttöön. Ulkotiloja hehkulampulla valaistiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1882 New Yorkin Wall Streetillä. Suomessa ensimmäinen hehkulamppu välähti palamaan jo samana vuonna sisätiloissa Tampereella Finlaysonin tehdashallissa. Monilta muilta keksinnöiltä maailmanvalloitus on vienyt paljon pitempään. Suomen ulkotilojen ilme muuttui purkauslamppujen ja autoistumisen myötä toisen maailmansodan jälkeen, varsinkin kun oranssisävyiset natriumlamput yleistyivät katuvalaistuksessa. Viime vuosien mullistus on ollut LED-valaistuksen esiinmarssi. LED-tekniikka kehittyy nopeasti ja sille löytynee lähivuosina yhä uusia käyttökohteita niin sisällä kuin ulkonakin. Energiatehokas ja helppokäyttöinen tekniikka voi johtaa siihen, että keino- ANALYYSI 4/2013 valoa käytetään sellaisissakin paikoissa, joissa pimeyttä on vielä pidetty luonnollisena. Esimerkiksi kesämökeillä pihavalaisu on jo yleistynyt. Tämä saattaa koetella naapurisopua, sillä yksikin hulppeasti valaistu rantamökin piha voi poistaa koko järven ympäriltä mahdollisuuden nauttia luonnon hämäryydestä. Sähkölaskusta ei voi suoraan päätellä valosaasteen määrää. Esimerkiksi suoraan taivaalle pääsevän valon määrä lisääntyy paljon enemmän kuin sähkön käyttö, jos kasvillisuutta ryhdytään koristevalaisemaan ylöspäin suuntautuvilla valoilla. Kotitalouksissa sähkön käyttö ulkovalaistukseen on lisääntynyt samalla kun sisävalaistuksessa pärjätään entistä vähäisemmällä valaistussähköllä. Suomalaisissa kodeissa sähkön kulutus valaistukseen puolittui sisätiloissa mutta yli kolminkertaistui ulkotiloissa vuosien 2006 ja 2011 välillä. Valolla on monia vaikutuksia Valon vaikutuksia on tutkittu sekä tilastollisin menetelmin, kenttäkokein että laboratoriotesteillä. Vakioiduissa koeoloissa on saatu viitteitä muun muassa yöllisen keinovaloaltistuksen ja ylipainon välisestä yhteydestä. Yövalolle altistetut hiiret lihoivat enemmän kuin luonnonmukaisessa valorytmissä eläneet lajikumppaninsa, vaikka saivat yhtä paljon ravintoa ja liikuntaa. Ihmiselläkin valorytmien häiriintyminen voi lisätä lihomisriskiä. Elimistömme ei ole sopeutunut ravinnon käsittelyyn silloin, kun biologinen kellomme kertoo että on levon aika. Napostelu voi myös auttaa pysymään valveilla esimerkiksi yötyössä. Lääketieteen tutkijat ovat selvittäneet muun muassa rintasyövän ja valoaltistuksen tilastolli- 7 >> nen valo houkuttelee hyönteisiä. Myös ultraviolettivalo houkuttelee voimakkaasti hyönteisiä, minkä takia varsinkin kadunvarsien elohopealamppujen ympärillä pyörii usein paljon hyönteisiä. EU-säädösten myötä näitä lamppuja ollaan korvaamassa muun muassa LED-valaistuksella. Suuri osa hyönteisistä kuolee lamppujen lämmössä tai nääntyy osaamatta pois valon vaikutuspiiristä. On epäilty, että valaistus voi ”imuroida” hyönteiset laajalta alueelta, mikä heikentää valonlähteitä välttelevien lepakkolajien ravinnonhankintaa. Sen sijaan esimerkiksi pohjanlepakot voivat hyötyä, sillä ne uskaltautuvat rohkeammin lamppujen lähelle katettuun ruokapöytään. Yhteisvaikutukset jylläävät >> sia yhteyksiä. Saksassa on löydetty yhteys, jonka mukaan rintasyövän riski on selvästi kasvanut niillä naisilla, jotka asuvat alueilla, joiden ulkotiloissa keinovalo riitti sanomalehden lukemiseen yöllä. Yöllinen valoaltistus on liitetty myös esimerkiksi eturauhassyöpään ja jopa Parkinsonin tautiin. Todennäköistä kuitenkin on, että näille sairauksille valoaltistus ei ole määräävä riskitekijä, vaan yksi lisäriski muiden joukossa. Sen sijaan esimerkiksi välkkyvä valo voi kiistatta aiheuttaa epilepsiakohtauksen tai lisätä univaikeuksia. Yhtä kiistämättömiä ovat oikein annetun kirkasvalohoidon hyödyt kaamosmasennuksesta kärsiville, kunhan valolle altistutaan oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Ekologien öiset kenttäkokeet ovat keskittyneet ennen muuta keinovalon vaikutuksiin eri lajien yksilöihin. Aikaisin aamulla laulunsa aloittavien lintujen on todettu laulavan entistäkin aikaisemmin, kun niiden elinympäristössä on keinovaloa. Tällä voi olla vaikutusta lintujen lisääntymismenestykseen. Valo vaikuttaa myös lintujen suunnistamiskykyyn ja ravinnonhankintaan. Yöllisen keinovalon vaikutuksia kasveihin on tutkittu varsin vähän. Keinovalo voi häiritä erityisesti kasvien elintoimintojen ajoittumista säätelevää fotoperiodismia. Esimerkiksi katuvalojen läheisyydessä kasvavien lehtipuiden arvellaankin pudottavan lehtensä tavanomaista myöhemmin valoaltistuksen takia. Lisävalo vaikuttaa erityisesti hyönteismaailmaan, sillä selkärangattomista eläimistä valtaosa on yöaktiivisia. Varsinkin sinisävyinen lyhytaaltoi- 8 Mitä enemmän yöllisen valoaltistuksen vaikutuksia on tutkittu, sitä laajempi kirjo mahdollisia haittoja on löydetty. Looginen syy tähän on se, että niin ihminen kuin muutkin eliöt ovat evoluutiossa sopeutuneet säännönmukaisiin valorytmeihin. Luonnonvalon vaihtelu ja valon suuntautuminen ovat tarjonneet luotettavaa tietoa vaikkapa siitä, mihin suuntaan kannattaa kasvaa tai liikkua ja milloin pitäisi varautua kasvukauteen tai lepoon. Esimerkiksi monet hyönteiset pystyvät suunnistamaan veden pinnasta tai kuusta heijastuvan polarisoituneen valon perusteella. Nisäkkäiden elimistö pitää pimeässä yllä unihormoni melatoniinin tuotantoa ja pysäyttää hormonituotannon aamun sarastaessa. Keinovalo voi vääristää luonnonvalon elimistöllemme antamat vihjeet tai peittää ne kokonaan näkyvistä. Ympäristölääketieteessä valosaasteeseen ei ole kiinnitetty suurta huomiota, koska valoa ei ole ymmärretty mahdollisena saasteena samaan tapaan kuin vaikkapa raskasmetalleja tai radioaktiivista säteilyä. Osansa on keinovalon monilla konkreettisilla hyödyillä ja valoon liitetyillä myönteisillä mielikuvilla. Valo liitetään hyvyyteen ja pyhyyteen, tietoon ja edistykseen sekä varsinkin turvallisuuteen. Niinpä sitä ei ole helppo hahmottaa mahdollisena terveyshaittojen aiheuttajana. Usein valon vaikutukset myös peittyvät muun ympäristökuormituksen alle. Esimerkiksi melu ja valo esiintyvät tyypillisesti yhdessä, mutta niiden vaikutuksia on yleensä tutkittu erikseen. Onkin mahdollista, että osa öisen melun aiheuttamiksi luulluista terveys- ja luontohaitoista johtuu valoaltistuksesta. ANALYYSI 4/2013 Vähemmän, tehokkaammin, paremmin Valosaasteen vähentäminen tarkoittaa ennen muuta pyrkimystä nykyistä selväpiirteisempään päivän ja yön vaihteluun. Olemme tottuneet siihen, että teitä, katuja ja parkkipaikkoja valaistaan läpi yön, vaikka ne olisivat kokonaan vailla kulkijoita. Uusi tekniikka antaa hyvät mahdollisuudet käyttää valoa vain siellä ja silloin kun sitä tarvitaan. Älykkäät valaistuksen ohjausjärjestelmät pystyvät säätämään esimerkiksi katuvalaistusta automaattisesti käyttäjämäärien ja ympäristön valoisuuden mukaan. Tämä auttaa välttämään ylivalaisua kuutamoöinä, lumipeitteisenä aikana tai jatkuvan autovirran pitäessä huolen valaistuksesta. Paljon saadaan aikaan ilman älytekniikkaakin. Oikeastaan on älytöntä, että olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa tarvitsemme älytekniikkaa niinkin yksinkertaiseen toimenpiteeseen kuin tarpeettoman valon sammuttamiseen. Tämän takia on tärkeää miettiä jo etukäteen, mihin paikkoihin valot kannattaa asentaa sytytettäviksi. Valosaastetta aiheuttaa huono suunnittelu tai pelkkä ajattelemattomuus, jonka takia häiritsevä valonlähde hallitsee laajaa aluetta. Liian voimakkaiden lamppujen välttäminen, valoa tarkasti suuntaavien valaisinten ja tehokkaiden varjostinten käyttö ja niiden riittävä huolto ovat avaimia valosaasteen välttämiseen. Liiketunnistimet, ajastimet ja hämäräkytkimet auttavat estämään valon unohtumista tarpeettomasti päälle. Hyvälaatuiset valaisimet ja osaava asiantuntija-apu valosuunnittelussa maksavat. Useimmiten lisähinta on kuitenkin vähäinen verrattuna pitkäl- lä aikavälillä saavutettaviin hyötyihin. Naapurin kanssa ei kannata kilpailla valon voimakkuudessa, vaan valaistuksen toimivuudessa ja kauneudessa. n Kirjoitus perustuu lokakuussa 2013 julkaistuun Jari Lyytimäen ja Janne Rinteen tietokirjaan Valon varjopuolet: valosaaste ympäristöongelmana (Gaudeamus, 255 s.). Tiivis yhteenveto aihepiiristä löytyy osoitteesta www.syke.fi/valoesite Mitä valosaaste on? Valosaaste on väärään aikaan päällä olevaa, väärin suunnattua tai liian voimakasta keinovalaistusta, joka aiheuttaa terveys- tai luontohaittoja tai joka koetaan häiritseväksi. Valosaasteella on monia vaikutuksia: •Ekologinen valosaaste vaikuttaa luonnonvaraisiin eliöihin ja kokonaisiin ekosysteemeihin •Astronominen valosaaste vaalentaa taivaan ja vaikeuttaa yötaivaan tarkkailua •Yöllinen altistuminen keinovalolle lisää ihmisten terveysriskejä •Huonolaatuinen valaistus aiheuttaa häikäisyä ja turvallisuusriskejä •Huonosti suunniteltu valaistus rumentaa ympäristöä •Ylivalaisu tuhlaa energiaa ja rahaa ANALYYSI 4/2013 9 8.-10. TAMMIKUUTA 2014 / MESSUKESKUS Uusi ammattitapahtuma, jossa näet ja koet alan viimeisimmät teknologiaratkaisut. Kolme tapahtumapäivää täynnä inspiraatiota – kaikki yhdessä hallissa ja täysin maksutta! KORKEATASOISIA SEMINAAREJA KOLMELLA LAVALLA Terveysteknologia, IT, Hankinta & Laboratorio – yli 60 asiantuntijapuheenvuoroa. Tomohiro Kuroda, Kyoto University Hospital Mikko Alkio, Avance Asianajotoimisto Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentti ”Suomen tie terveysteknologian kasvumaaksi” “Terveysteknologiasta Suomen seuraava vientivaltti” “Prototyping healthcare environment of information age – How Ubiquitous computing changes our workflow“ ZA LA P “Introduction to Usability Engineering - Making E R Products Easy, Safe, and Appealing to Use”TU U F Janne M. Lohvansuu, User Intelligence Rauno Ihalainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jussi Ekqvist, Aalto-yliopisto Madis Tiik, Sitra Jonathan Kendler, UL Wiklund Research & Design ”Asiakas hankinnan keskiössä?” ”Potilaskokemuksesta potkua palveluiden innovointiin - itsehoidon tulevaisuuden sovellukset” ”Potilastietojärjestelmän sijasta terveystiedon ekosysteemi” Toni Piispanen, Maailmanmestari, Paralympiavoittaja Gunilla Bolinder, Karolinska Institutet ”Elämä muutoksessa – muutos elämässä” “How do we get High Tech and empathy go hand in hand?” Ohjelmassa myös paneeleja mm. ”Potilasturvallisuuden varmistaminen ja käytettävyyden merkitys terveydenhuollossa ja terveydenhuollon laitekehityksessä.” Jouko Heikkilä, VTT ”Adaptiivinen potilasturvallisuuden johtaminen” ”Lääkärit mukaan kehittämään terveysteknologiaa” Elli Leppä, Lääketietokeskus, ”Visuaalinen ja rakenteinen lääkeinformaatio työkaluksi hoidon tukemiseen” Raimo Pakkanen, Tekes ”Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma” Kari-Matti Lehti, Asianajotoimisto Bird & Bird ”EU:n tietoturva-asetuksen vaikutukset terveysteknologian näkökulmasta” Keskustelijat: Sari Palojoki, Potilasturvallisuuspäällikkö, HUS Yhtymähallinto Minna Kymäläinen, Tarkastaja, Valvira Juha Kaasinen, Käytettävyysasiantuntija, GE Healthcare Tom Ståhlberg, Johtaja, Viranomaisasiat, FiHTA - Healthtech Finland SEMINAAREJA VERKOSTOITUMISTA Yhteistyökumppanit INNOVAATIOITA NÄYTTEILLEASETTAJIA ÖIDY S TE R RE KI MAN HT U TAPA SI! IJÄK K ÄV Samaan aikaan Lue lisää ja rekisteröidy kävijäksi: www.easyfairs.com/terveysteknologia Käytä koodia: 1222 Pu he e njo ht ajal t a Se vei koko käden... P hittynyt ihmisenä tämän toiminnan kautta. Olen ian on kulunut kolme vuotta siitä, kun aloitin liiton puheenjohtajana. Aika on ollut monel- saanut itseluottamusta, rohkeutta ja kannustusta la tavalla antoisaa ja todella mielenkiintoista. sekä monenlaista kokemusta esim. esiintymisestä, kirjoittamisesta, tarjoTämän kolmen vuoden uksista, budjeteista jne. aikana olen saanut selUskonkin, että tämä liiton laista kokemusta, jonka toiminta kannusti opiskesaamiseen muussa ”työsHuomaan että, mitä lemaan työn ohella. Lisä” olisi varmaan mennyt enemmän opin ja teen säksi puheenjohtajan tehpaljon kauemmin. Olemtöitä eri tehtävissä, sitä tävät vaikuttivat uusien me kokeneet yhdessä onenemmän jään tavallaan työtehtävien saamisessa nistumisen riemua sekä päivätyössäni. joskus pettymyksiäkin, koukkuun näihin tehtäviin. kun lama on meidänkin Henkilökohtaisesti olen toimintaa ja koulutuksia saanut niin paljon tältä varjostanut. toiminnalta, että sitä ei voi oikeasti sanoin kuvaUsein ystävät, perheenjäsenet sekä tuttavat ih- ta. Mutta uskon että useimmat, jotka ovat olleet mettelevät miten me jaksamme tehdä tätä työtä mukana tässä yhteisössä koko sydämellä, ymmärtävät tämän tunteen. n vapaaehtoisesti, jotkut jopa vuosikymmeniä. Rehellisesti sanoen itsekin mietin sitä ensimmäisinä vuosina, kun aloitin yhdistyksen johtokunnassa. Rauhaisaa Joulua kaikille Kun aloitin yhdistyksen puheenjohtajana minulle Puheenjohtaja oli jo kertynyt tietoa ja taitoa yhdistystoiminnasta ja olin jo vähän perehtynyt liitonkin asioihin. Sitoutuminen tapahtui pikkuhiljaa, kun oli saanut kokea yhdessä tekemisen iloa, sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteisien tavoitteiden eteenpäin viemisessä. Huomaan että, mitä enemmän opin ja teen töitä eri tehtävissä, sitä enemmän jään tavallaan koukkuun näihin tehtäviin. Hienoimpia hetkiä on, kun ideoimme yhdessä ja toteutamme uusia asioita olemalla ajanhermolla. Jaana Nousiainen Jokainen meistä varmasti oppii eri asioita yhdistyksen ja liiton toiminnassa. Viime aikoina olen usein ajatellut kuinka paljon olen oppinut ja ke- ANALYYSI 4/2013 11 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2014 19.–20.5.2014 • Hotelli Cumulus, Koskikatu 5, Tampere Ohjelmakokonaisuudet: 1.Laiteanalytiikka 2. Hyvinvointi ja terveys 3.Välinehuolto Luentoja mm. Valosaasteesta, pesukoneiden validoinnista, työssä jaksamisesta ja ristiriitatilanteista työyhteisössä. Päivillä tietenkin myös perinteinen näyttely. Ilmoittautuminen 16.4.2014 mennessä Elsi Saarenpää, [email protected] Lisätietoja: Irja Hiekkamäki, [email protected] tai 050 3425634 Seuraa ohjelmaa nettisivuiltamme: www.laboratorioalanliitto.fi @ Sanna Tomukorpi Toisenlaista kemiaa 12 ANALYYSI 4/2013 Y hdis t y s akt iiv i ke r to o Yhdisty saktii kertoo vi V uosi 2014 lähestyy ja sekä yhdistyksissä, että ja liitossa pohditaan jo toiminnanjatkajia. Teemana vuoden viimeisessä lehdessä meillä onkin aktiivitoimijat, mitä he ovat saaneet yhdistystoiminnasta ja miten he ovat voineet hyödyntää rakkaita harrastuksiaan liiton toiminnassa. Varsinais-Suomen yhdistyksen entinen aktiivi Sanna Tomukorpi piirtää nykyisin suosittua laboratorioaiheista sarjakuvaa. Sanna on aina pitänyt piirtämisestä ja saa näin yhdistystoiminnan myötä toteuttaa pitkäaikaista haavettaan. Yhdistystoimintaan jää selvästi koukkuun, sillä meidän liitossa toimimisen jälkeen Sanna on löytänyt uusia haasteita muista yhdistyksistä. Mutta annetaan Sannan kertoa lisää itsestään ja harrastuksestaan… Labrasarjispiirtäjän analyysi 1.Taustaa Olen piirtänyt aina. Enempi ja vähempi, kunnes yläkouluopettajani totesi, ettei minun väkerryksistäni ole iloa. Sitten piirtelin salaa, kouluissa vihkojen reunaan ja kokouksissa koristelin asialistat. 2. Menetelmän periaate ja tarkoitus Sarjiksessa voin yhdistää laboratoriot huonoon huumoriin, pidän erityisesti Jarlan Fingerporin sanojen käytöstä. Myös Don Rosan tapa lisätä kuviin kaikkea pientä taka-alalle kiehtoo. Tykkään siis itsekin laittaa jotain jippoja strippeihin, kuten Pertin Elmeri (= melkein PerkinElmer). Yritän välttää negatiivisia aiheita, kuten esim. työttömyys. Meidän alallamme se on niin arkipäivää, että haluan juttujen olevan piristävimpiä. Toki lukijoiden toiveesta, voin piirtää mustaa huumoriakin välillä? ;) 3. Tarvittavat laitteet ja kemikaalit Kahvia. Juoni. Valopöytä. A4:sia. Luonnoskirja. Monen paksuisia huopakyniä. Viivoitin. 4. Työn suoritus Opiskeluaikana AMK:ssa päädyin tutoriksi ja sitä kautta opiskelijayhdistykseen. Edellinen Turun ”labrayhdistyksen” opiskelijaedustaja valmistui, ja silloinen puheenjohtaja Kirjosen Taina tempaisi minut mukaan uutena. Lopulta opinnäyttetyöni julkaistiin osittain Analyysissä. ANALYYSI 4/2013 Tämän jälkeen toimin Analyysin toimikunnassa ja jopa liiton hallituksessa. Hoidin Analyysissä lehtitilauksia. Silloin jo Analyysiin toivottiin sarjista, mutta tuolloin lapseni syntymä kuitenkin verotti aikaani. Turun yhdistyksessä ehdin olla hieman aikaa jopa pj, mutta aikaa oli silti niukalti. Lopulta idea sarjakuvan piirtämisestä välähti omassa mielessä ja konkretisoitui sarjakuvan piirto-oppaan ostolla labrayhdistyksen matkalta Kädentaitomessuilla. 5. Työn tulos Toisen lapsen myötä, hommat liitossa, lehdessä ja paikallisyhdistyksessä jäivät, koska koin, että olin jo antanut käyttöön kaikki ideani joksikin aikaa. Aktiivitoimien tilalle tuli sarjakuvan pirtäminen, onnekseni päätoimittja Vainion Jaana suostui ottamaan sen lehteen. 6. Mitä tästä opimme Pysyin yhdistystoiminnasta poissa varmaan jopa vuoden, nykyään olen Ruskolla MLL:n yhdistyksen puheenjohtaja! On kivaa vaihteeksi suunnitella vekaroille nappulakisoja ja ongintaa ja omat lapset ovat välillä kokouksissa mukana. Ehkäpä myöhemmin taas jotain muuta ;) n 13 Yh dist y s akt iiv i ke r t o o Yhdisty saktii kertoo vi Neulansilmätekniikalla otetut kuvat ovat uutuisia, epäsyväteräviä ja pastellisävyisiä. L iittovaltuuston puheenjohtaja ja yhdistysaktiivi Lahdesta Marianne Lehtonen harrastaa valokuvausta. Kuten Sannakin, Marianne on saanut toteuttaa rakasta harrastustaan myös liiton toiminnassa. Usean vuoden valokuvaamisen jälkeen Marianne uskaltautui pitämään oman näyttelyn Lahdessa syksyllä. Holgalla silmäneulaan Lähdin Lahden työväenopistolle kymmenen vuotta sitten opiskelemaan valokuvausta ja sillä tiellä olen edelleen. Valokuvausta olen harrastellut koko aikuisikäni kuvaten perhettäni ja tapahtumia. Nyt opin lisäännyttyä olen uskaltanut vihdoin toteuttaa unelmani omasta valokuvanäyttelystäni. Näyttely pidettiin kuukausi sitten työpaikkani järjestämässä näyttelytilassa. Opiston porukan kanssa minulla on ollut kaksi yhteisnäyttelyä ja siitä sain 14 kipinän ja haaveen omasta yksityisnäyttelystä. Näyttelyn kuvien aiheena oli maisemat, ja kuvat oli kuvattu ns. neulansilmätekniikalla (Camera Obscura). Osa kuvista on otettu itsetehdyllä kameransuojukseen tehdyn reiän kautta ja osa Holgan neulansilmäobtiikalla. Kuvat ovat siksi vähän erilaisia, kuin mihin yleensä on totuttu. Kuvat muistuttavat enemminkin pastellimaalauksia sameutensa ja epätarkkuutensa vuoksi. Itse ajatus kuvata näin syntyi, kun olin kuuntelemassa Marja Pirilän luentoa ja näin hänen kuvansa, jotka oli otettu käyttäen tätä tekniikkaa. Näyttelyä varten sain tukea ja kannustusta opettajaltani, joka vedosti kuvat jotka Lahden Valopalkki pohjusti. Nyt minun ei tarvitse enää vanhana haikailla, etten ole toteuttanut haavettani. Ja saan olla tyytyväinen itseeni, että uskalsin tehdä unelmastani totta. Ei kun kohti uusia kuvausideoita! n ANALYYSI 4/2013 Suomen Laboratorioalan liitto on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! Oikein rentouttavaa joulun aikaa ja onnea vuodelle 2014! Toivottavat: Yhdistyksien ja Analyysin väki Kun muutat, muistathan meitä! Valitettavasti emme saa Väestörekisterikeskuksesta jäsentemme muuttuneita osoitetietoja. Joten kun muutat, välittäisitkö ystävällisesti uudet tietosi meille [email protected] tai oman alueesi jäsensihteerille. Analyysilehti ei vastaa lehdistä, jotka jäävät toimittamatta virheellisten osoitetietojen takia. ANALYYSI 4/2013 15 Y h d is t y ks e t t o imiv at Teksti ja kuvat: Eveliina Kaulio PirLab 50-vuotisjuhlat Seinäjoen Jouppilanvuorella P irkanmaan laboratorioalan yhdistys järjesti 50-vuotisjuhlansa 31.8.2013 Seinäjoella Jouppilanvuoren rinneravintolassa ja sitä ympäröivässä ulkoilupuistossa. Matkaan lähdettiin bussilla aamutuimaan Tampereen Keskustorilta ja matkalla pysähdyttiin Jalasjärven Juustoportilla. Matka meni mukavasti jutustelun merkeissä. Saapuessamme perille Jouppilanvuorelle, meitä odotti herkullista kotiruokaa notkuva lounaspöytä. Olimme tilanneet päiväksi myös loistavan ulkoilusään. Lounaan jälkeen tavarat vietiin saunaosastolle ja elämysretkiä järjestävä Komiat Hetket Oy:n eräopas Ilari tuli meidät noutamaan, tehdäksemme elämysretken Jouppilanvuoren esteettömällä retkeilyalueella. Ohjelmaan kuului suopungin heittoa ja jousipyssyllä ampumista. Ja tottahan porukkamme jaettiin kahteen joukkueeseen kilpailutilanteen aikaansaamiseksi. Melkein jokainen sai poronsarvet pyydystettyä ja kaikki saivat nuolen osumaan maalitauluun. Kilpailun jälkeen oppaamme esitteli meil- 16 le erilaisia tulentekotapoja, mm. käyttäen patapataa ja paristoa sekä ruutia ja kitkaa. Ohjelmaan kuului myös nokipannukahvit/ –teet kodassa kera herkullisen kuivakakun. Kilpailun voittajat julistettiin kodan tunnelmallisessa hämärässä. Kaikki osallistujat saivat mitalin. Elämysretken jälkeen porukkamme rentoutui saunoen ja jutustellen päivän tapahtumista. Saunomisen jälkeen juhlan virallinen osuus alkoi alkumaljoilla ja maukkaalla illallisella. Alkusanoista vastasi allekirjoittanut. Juhlassa kuultiin musiikkia Kokkolan esittävän taiteen opiskelijoiden toimesta. Varsinaisesta juhlapuheesta vastasi yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Leena Mattila. Puheen jälkeen yhdistys muisti eläkkeelle jäänyttä Hanna-Liisa Suomista uraauurtavasta työstä yhdistyksen eteen ja toivoi, ettei hän jäisi vielä yhdistystoiminnasta eläkkeelle. Muistamisia annettiin puolin ja toisin, myös yhdistys sai syntymäpäiväonnitteluja 50-vuotisen taipaleensa johdosta. Illan päättivät arpajaiset ja musiikki. n ANALYYSI 4/2013 Y hdis t y ks e t t o imiv at Kiitämme onnistuneista juhlista: •Metrohm Nordic Oy:tä •Teatteri-ilmaisun ohjaaja opiskelijoita Idaa ja Hannaa •PirLabia muistaneita yhdistyksiä ja liittoa •kaikkia kanssajuhlijoita Päivällä järjestettiin leikkimielinen kisailu, jossa tehtävänä oli mm. Poronsarvien pyydystäminen suopungilla. Juhlaillallisen aikana oli paljon erilaista ohjelmaa elävästä musiikista arvontaan. ANALYYSI 4/2013 17 Teksti: Anja Lahermaa Kuva: STTK:n tietopankki STTK:n kysely: Suomalaiset eivät usko palkkatasa-arvon S ukupuolten välisen palkkaeron kaventuminen on Suomessa äärimmäisen hidasta. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan naisten palkka on Suomessa tänä vuonna keskimäärin 82,9% miesten palkasta. Vuosi sitten luku oli 82,4%. Vuosipalkaksi muutettuna naisten palkka on maksettu 31.10. mennessä ja loppuvuoden naiset työskentelevät ”palkatta”. – Perusteeton palkkaero on sitkeä ongelma, jonka syyt ovat tiedossa ja niihin kaikkiin voidaan vaikuttaa. Konkreettiset toimet sen kitkemiseksi ovat kuitenkin olleet riittämättömiä, STTK:n tasaarvoasiantuntija Anja Lahermaa huomauttaa. STTK:n toteuttaman kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista ei usko palkkatasa-arvon toteutumiseen työelämässä. Naisista palkkatasa-arvon toteutumiseen Suomessa ei usko 95 % ja miehistä 70 %. Omalla työpaikalla tilanne ko- 18 ettiin valoisampana. Miehistä 73% ja naisistakin 45% piti oman työpaikan palkkausta tasa-arvoisempana kuin Suomessa yleisesti. Miehillä ja naisilla eri keinot palkkatasa-arvon edistämiseen Miehet ja naiset edistäisivät palkkatasa-arvoa eri keinoin. Kyselyyn vastanneiden naisten mielestä palkankorotuksia tulee kohdentaa naisvaltaisille aloille. Myös työpaikan palkkakartoitukset ja tasa-arvosuunnitelmat koettiin vaikuttaviksi. – Tasa-arvolakiin on valmisteltu palkkakartoitusta täsmentäviä muutoksia. Ne tulisi saattaa voimaan mahdollisimman nopeasti, kiirehtii Lahermaa. Miesvastaajat kokivat perhevapaiden tasaisemman jakautumisen miesten ja naisten kesken ANALYYSI 4/2013 Teksti ja kuva: Jaana Vainio STTK muistutti vallitsevasta ongelmasta viettämällä Naisten palkkapäivää 31.10. eri puolilla Suomea Tapahtumissa jaettiin suklaaeuroja ja kerrottiin vallitsevasta ongelmasta. Osallistuin Analyysin entisen päätoimittajan Anne Raillen ja STTK:n aktiivien kanssa tapahtumaan kauppakeskuksessa Turussa. Ryhmämme otettiin positiivisesti vastaan, varsinkin kun ohikulkijoille selvisi, ettemme ole myymässä mitään. Oli mukavaa huomata, että moni oli kuullut etukäteen radiosta asiasta. Osa oli jo myös keskustellut aiheesta työpaikalla. Suurin osa ei valitettavasti ollut tietoisia asiasta, joten he kuuntelivat mielellään lisää. Saimme paljon kiitoksia ja kannustusta, että olemme ajamassa tärkeää asiaa. ”Helppoa tavoitteeseen pääseminen ei tule olemaan”, oli kuitenkin monen kommentti. Kaksi eläkeläisrouvaa kertoivat, että asiasta on puhuttu niin kauan kuin he olivat olleet työelämässä ja valitettavasti epätasa-arvo näkyy nyt myös heidän eläkkeissään. Onneksi kuitenkin löytyi myös työ- paikkoja, joissa miehille ja naisille maksetaan samasta työtehtävästä samansuuruisia palkkoja ja asian toteutumisesta huolehtivat molemmat sukupuolet. Kannustimmekin naisia ottamaan asian puheeksi työpaikoilla ja muistutimme, että suurin vastuu asian hoitamisessa on meillä itsellämme. toteutumiseen tehokkaaksi tavaksi edistää palkkatasa-arvoa. – Miesten vastaukset todistavat, että halukkuutta perhevapaiden pitämiseen on, mutta ehkä aitoa mahdollisuutta jäädä kotiin lapsen kanssa ei kovin monella ole. Naiset käyttävät yhä valtaosan perhevapaista, mikä heikentää naisten työmarkkina-asemaa, palkkausta ja eläkkeitä. Tilanne on epätasa-arvoinen molemmille sukupuolille. Vapaiden tasaisempaa jakautumista tulee edistää uudistamalla järjestelmää. Tavoitteena tulee olla 6+6+6-malli. Palkkaerojen kaventuminen hyödyttää koko yhteiskuntaa Sukupuolten tasa-arvo on Suomessa yleisesti tunnustettu perusarvo. Palkkauksessa tasa-arvon toteutuminen on kuitenkin jäänyt puolitiehen. Suo- ANALYYSI 4/2013 malaiset naiset ja miehet osallistuvat työelämään lähes yhtä paljon, naisten koulutustaso on korkea, mutta koulutus ei heijastu naisten palkkaukseen. – Kysymys on yhteiskunnan tekemästä arvovalinnasta. Naisten heikompi palkkaus tai hitaampi eteneminen uralla perustuu vanhentuneelle näkemykselle yhteiskunnasta ja työstä. Pidetäänkö naisten tekemää työtä edelleen 2010-luvulla vähempiarvoisena kuin miesten, Lahermaa kysyy. – STTK: mielestä kaikki potentiaali tulee saada täysimääräisenä käyttöön ja osaamisesta asianmukainen korvaus. Palkkaerojen kaventamista ei tulisi nähdä kustannuksena, vaan sijoituksena tulevaisuuteen. Se hyödyttää naisten lisäksi koko yhteiskuntaa. Lainsäädäntö velvoittaa jo nyt maksamaan samasta ja samanarvoisesta työstä samaa palkkaa, Anja Lahermaa muistuttaa. n 19 Y h d is t y ks e t t o imiv at Teksti: Jenna Toivanen PhLabin syysretki P äijät-Hämeen laboratorioalan jäsenet pääsivät syysretkellä tutustumaan hieman erilaisiin yrityksiin kuin missä itse ovat töissä. Mukana retkellä meitä oli 14 innokasta illanviettäjää. Bussimatkamme alkoi kuin ennen vanhaan; eväiden syönnillä. Ihanaa! Teimme vierailun Helmi Vuorelman tehtaaseen Järvelään. Näimme kierroksen aikana kuinka monivaiheisesti langasta tehdään ensin kangasta ja siitä eteenpäin mm. kansallispukuja ja ryijynpohjia. Ensin taivastelimme valmiiden pukujen hintaa, mutta kierroksen päätyttyä asia oli meille jo hieman valottunut, mikä niissä puvuissa oikein maksaa kun ne alusta saakka tehdään. Mukaan tarttui tehtaanmyymälästä toki pientä kotiin viemistäkin ja niistä olisi monella ilmeisesti tarkoitus tehdä sukkia, lapasia, huiveja ja myssy. Saa nähdä kuinka meidän oikein käy! Seuraava kohteemme sijaitsi Mäntsälässä, Saaren kylässä oleva Kotipiirin lähiruokaja käsityömyymälä. Paikka oli useimmille täysin vieras, mutta sijaitsee kuitenkin lähel- 20 lä Lahtea. Uskon, että Kotipiirissä tullaan ainakin useamman taholta vierailemaan uudestaan vielä ennen joulua…. Kotipiiri tarjosi maukkaita elintarvikkeita lähellä tuotettuna ja lähialueiden käsityöläisten erilaista osaamista. Taisi sieltä moni käydä kassan kautta joko pienemmän tai suuremman pussin kanssa. Tuliaisena kotiin viety ruisleipä ainakin hävisi illan aikana parempiin suihin hyvin liukkaasti. Retki oli oikein onnistunut ja oli mukava käydä erilaisissa paikoissa kuin mitä itse tulisi muuten käytyä, mutta jotka kuitenkin sijaitsevat näin lähellä meitä. Näissä paikoissa pystyy vierailemaan myös helposti vapaa-ajallaan. Kun matkasimme takaisin, virisi bussissa jo keskusteluja seuraavasta retkestä ja paikkoja tuntui löytyvän useita mitkä olivat monelle vieraita. Jäämme siis odottelemaan seuraavaa vuotta ja uutta retkeä! n Ihanaa Joulun odotusta kaikille! Päijät-Hämeen johtokunta ANALYYSI 4/2013 Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) ANALYYSI 4/2013 - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, [email protected] VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot..................................550 c/vko - kevät: vkot 8–16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat .............................500 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 51 Kesäviikot (26–31) ........................300 c/vko Muut..............................................300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). 21 Teksti ja kuvat: Ammattiopisto Lappia/Jenni Ranta Jonna Kilposen (oik.) työssäoppimisen ohjaajana toimi projekti-insinööri Heidi Kalliosalo (vas.). Lappian laborantit saavat parasta oppia Ammattiopisto Lappia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu tekevät yhteistyötä, josta hyötyvät paitsi oppilaitokset myös opiskelijat ja alueen yritykset. K eminmaalainen Jonna Kilponen on vastavalmistunut laborantti. Hän opiskeli Ammattiopisto Lappiassa laboratorioalan perustutkinnon ja valmistui uuteen ammattiin aikuisena. 30-vuotias nuori nainen suoritti tutkinnon päiväopintoina nuorten koulutuksessa. Aiemmalta koulutukseltaan Jonna Kilponen on kokki. Hän halusi täydentää osaamistaan ja hakeutui uudelle alalle. – Tuli tunne, että voisin kokeilla muutakin, tutkin eri koulutusvaihtoehtoja ja laboratorioala al- 22 koi kiinnostaa, muistelee Jonna. Laboratorioalan koulutus sopii hyvin tutkimustyöstä ja laadunvalvonnasta kiinnostuneille nuorille ja aikuisille. Alan töissä toteutuvat laadunvalvonta, tuotteiden kehittäminen, tutkimus ja teollisuuden prosessit. Laborantti osaa valita työhönsä oikeat kemikaalit, välineet, laitteet sekä osaa käyttää ja huoltaa niitä oikeaoppisesti. Alalla työskentely vaatii huolellisuutta ja tarkkuutta sekä ympäristöasioiden huomioon ottamista. ANALYYSI 4/2013 työelämään Pääosa opiskelusta tapahtuu todellisessa laboratorioympäristössä oppilaitoksessa sekä teollisuudessa. Parasta opinnoissa oli työssäoppiminen, jonka Jonna Kilponen suoritti Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalveluissa osana materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmää. Yhteistyössä on voimaa Ammattiopisto Lappian laboranttikoulutus järjestetään Kemin Kivikankaalla, jossa toimii myös alueen ammattikorkeakoulun tekniikan ala. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia tekevät alalla monipuolista yhteistyötä. ANALYYSI 4/2013 Ammattiopiston laboranttiopiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjaksoja ammattikorkeakoulun TKI-palveluissa. Yksi tärkeimmistä ammattikorkeakoulun tekniikan alan tutkimusalueista on materiaalien käytettävyys, jonka tutkimusryhmää vetää yliopettaja Timo Kauppi. – Huippulaitteista ja kattavasta laboratoriosaamisesta hyötyvät sekä ammattikorkeakoulun että ammattiopiston opiskelijat ja opettajat. Myös työelämä arvostaa laajaa tietotaitoa, jota opiskelijat saavat TKI-toiminnasta. Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä tekee ultralujiin kulutus- ja rakenneteräksiin sekä ruostumattomiin teräksiin liittyvää soveltavaa tut- 23 >> >> kimusta. Laboratorioihin investoidut tutkimuslaitteistot edustavat parhainta saatavissa olevaa teknologiaa. Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmässä työskentelee projekti-insinöörinä Heidi Kalliosalo, joka toimi Jonna Kilposen työssäoppimisen ohjaajana. Laboratoriot ovat oppimisympäristöinä täysin samanlaisia, joissa valmistuneet laborantit työskentelevät myöhemmin terästehtaissa tai testauslaitoksissa. Työssäoppiminen TKI-laboratorioissa mahdollistaa juuri oikeiden taitojen oppimisen. Kahden kuukauden mittaisella työssäoppimisjaksolla Jonna Kilponen teki töitä yhdessä ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden kanssa. AMK-opiskelijoiden tutkimustyön kurssilla toteutettiin aitoja yritysten toimeksiantoja. Ammattiopisto Lappian laboratorioalan opettaja Esa Myllyneva ja Timo Kauppi ovat tyytyväisiä oppilaitosten väliseen luontevaan yhteistyö- hön. Opiskelijat ovat erityisen motivoituneita ja tekevät tutkimustyötä huolella kun tietävät, että kyseessä on todellinen tilaustyö. Ammattikorkeakoulutoimijoiden yhteistyö esimerkiksi Ruukin ja Outokummun kanssa takaavat huippuosaamisen teräksen tutkimisessa ja näin ollen työssäoppijalle parhaan mahdollisen opetuksen tason. – Harjoittelu oli monipuolinen kokemus. Opin paljon uutta näytteenvalmistuksesta, ruostumattomista teräksistä ja kulutusteräksistä. Valmistin tutkimusnäytteitä, tein kovuusmittauksia ja mikroskooppitarkasteluja sekä suolasumutestauksia, Kilponen kehuu. Työssäoppimisjakson aikana Jonna Kilponen pääsi tutustumaan myös kansainvälisesti toimivan erikoisterästuotevalmistajan Ruukki Metals Oy:n laboratorioon ja tutkimusnäytteiden valmistukseen. Harjoittelun lisäksi hän teki materiaalien Ammattiopisto Lappiasta valmistunut laborantti Jonna Kilponen suoritti työssäoppimisjakson Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun TKI-palveluissa. 24 ANALYYSI 4/2013 käytettävyyden tutkimusryhmälle opinnäytteen, jossa tutkitaan eri teräslajien syövytysmenetelmiä ja aikoja. Laborantit työllistyvät monipuolisiin tehtäviin Laborantit toimivat eri teollisuudenalojen, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin laboratorioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi kaivos-, teräs-, sellu-, paperi- sekä vesi-, ympäristö- ja biotekniikan laboratoriot. Laborantit voivat hakeutua jatko-opintoihin alan ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Jonna Kilposella on nyt uusi ammatti ja huippuosaamista laboratorioalasta. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki, mutta tarkoitus on hakeutua alalle töihin mahdollisimman pian. Työskentely materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmässä oli niin mielenkiintoista, että työ terästehtaalla kuulostaa olevan vastavalmistuneen laborantin uusi unelma. n LAITELUETTELO Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka Materiaalien käytettävyyden laboratorio • Zwick & Roell Z250 allround vetokone • Zwick & Roell PSW 750 iskuvasara • Erichsen 145 - 60 ohutlevyn muovattavuuden testauslaitteisto • GOM ARAMIS / ARGUS / ATOS / TRITOP optiset mittausjärjestelmät • Quanta 450 FEG FESEM pyyhkäisykenttäemissiomikroskooppi • Thermo Nora System 312E EDS alkuaineanalysaattori • Leica IDM 5000M käänteismikroskooppi • Struersin mikroskooppinäytteiden valmistuslaitteisto Laboratorioalan perustutkinto, laborantti Laajuus: 120 opintoviikkoa/3 vuotta (pk) 80 opintoviikkoa/2 vuotta (yo) Aikuiset/näyttötutkinto/2 vuotta Paikka: Ammattiopisto Lappia, Kemi Tutkinnon ammatillinen rakenne: • laboratorion perustyöt • mittaukset ja laiteanalytiikka • orgaaninen ja kromatografinen analytiikka • bioanalytiikka Kaksi valinnaista tutkinnon osaa: • ympäristöanalytiikka • laiteanalyysien sovellukset • teollisuuden prosessit • biotekniset sovellukset • elintarvikeanalytiikka • työssäoppiminen (vähintään 20 ov) FAKTA Liitto ja Analyysilehti onnittelevat kaikkia syksyllä laboratorioalalle valmistuneita. Onnea valitsemallanne uralla ja nähdään koulutusten ja muiden tapahtuminen parissa! ANALYYSI 4/2013 25 Y h d is t y ks e t t o imiv at Teksti: Jaana Vainio Kuvat: Eija Rinne Kierros päättyi kauniiseen levähdyspaikkaan, joka oli kuin taideteos. Kakolassa P ääsimme vierailemaan Turun uuteen Kakolan jätevedenpuhdistamoon lokakuussa. Meillä kävi tuuri, sillä laitoksen esittelijä oli yhden yhdistysaktiivin poika. Näin pääsimme kurkkaamaan sellaisiakin tiloja, joihin vierailijat eivät normaalisti pääse. Aluksi meille esiteltiin laitoksen toimintaa. Laitoksessa puhdistetaan lähes 300 000 ihmisen jätevedet. Valtava laitos on niin automatisoitu, että sen pyörittämiseen tarvitaan alle kymmenen henkeä. Laitos on kaivettu kallion sisään, koska tällä tavalla saadaan energiatehokkaasti juuri optimilämpötila prosessin bakteereille. Oli mukavaa kuulla, että laitoksen avaamisen jälkeen Itämeren tilanne rannikolla on parantunut, koska pienet alueelliset laitokset eivät enää päästä jokiin huonosti puhdistettuja 26 jätevesiään. Laitos toimii myös hyvin energiatehokkaasti, koska jäteveteen sitoutunutta lämpöenergiaa otetaan talteen ja hyödynnetään kaukolämmössä. Tämän seurauksena taas jäähtyneestä vedestä tuotetaan kaukojäähdytystä. Vierailu oli mielenkiintoinen, ja saimme nähdä koko puhdistusprosessin alusta loppuun. Eniten hilpeyttä herätti haiseva kiintoainemakkara, joka sisälsi kaiken alussa erotetun kiintoaineen. Opas kertoi, että heille tulee välillä soittoja kadonneista timanttisormuksista yms. Joten eikun vaan sieltä makkarasta kaivamaan… n Paljon kiitoksia oppaallemme vierailusta! Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry ANALYYSI 4/2013 u: l i a p l i k a j i k Uusi lu ? a a r u u l u l l E ä s s i M Olemme piilottaneet erlenmeyerin lehden sivulle. Löydä se ja lähetä oikea sivunumero 30.1.2014. mennessä toimitukseemme [email protected] Arvomme oikein vastanneiden kesken neljä kappaletta leffalippuja. Onnea etsintään! Lehden 3/2013 kilpailun voitti Mirkka Papinkivi Turusta. Onnea vottajalle! Sudokun 3/2013 ratkaisu Huom! Sudokuissa ei enää arvota voittajaa, uusi lukijakilpailumme on ”Missä Ellu luuraa”, ks. ilmoitus yllä. ANALYYSI 4/2013 27 Mariittan muistolle 26.9.2013 Saimme kuulla suruviestin; Mariitta oli poissa. Hänen tyttärensä sanoin: ”menetimme Äidin”. Mariittalle laboranttiaate oli jo kouluaikana tärkeä ja itsestäänselvyys. Yhteisöllisenä ja karismaattisena henkilönä hän huolehti, että kaikki oppilaat valmistuttuaan liittyivät laboranttiliittoon. Valmistumisensa jälkeen Mariitta toimi aktiivisesti Pirkanmaan yhdistyksessä ja kantoi huolta rakastamastaan yhdistyksestä, sekä sen jäsenistä huonoinakin aikoina. Mariitta sai aina ihmiset liikkeelle positiivisuudellaan sekä luomalla luottamusta huomiseen. Mariittasta kasvoi Laboratorioalan liitolle karismaattinen johtaja, jota arvostettiin kautta koko yhdistyskentän. Mariitta loi yhteisen iloisen Laboratorioalan liiton, jossa kahlattiin ja voitettiin karikot hymyillen ja johtajaansa seuraten. Mariitta oli meille kaikille ystävä ja ihminen, jonka seurassa oli helppo olla. Ihminen joka kuunteli ja auttoi. Marriitta oli viimeiseen asti yhteydessä laboranttiystäviinsä. Hän jaksoi vielä vain muutama viikko ennen poismenoaan viettää viikonlopun Anjan, Eijan ja Mirjan kanssa tarinoiden ja muistellen. Olimme Anjan kanssa saattamassa Mariittaa ja muistelemassa häntä hänen läheistensä kanssa. Mariittan tytär Outi kertoi kauniisti äidistään lasten ja lastenlasten silmin, sekä äidin olleen hänen esikuvansa aina. Miten äiti kiitti lähtönsä hetkellä lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Hän oli ollut onnekas. Kertomuksen aikana taustalla soi ”Tuuli, tuule sinne missä muruseni on”, enkä enää voinut pidätellä kyyneleitäni. Olemme onnekkaita, että saimme tuntea Mariittan ja elää yhteisössä jossa hän vaikutti. Hän loi positiivisuudellaan meille yhteisen ison perheen. Jäämme kaipaamaan Mariittaa. Hän elää muistoissamme. Mariittan muistokirjoitus Pyydän, etette murehtisi vaikka lähdinkin pois Olemme rakastaneet toisiamme niin kauan, että tulen olemaan osa teitä vuoden jokaisena päivänä Ikävän hetkenä katsokaa sinisen yön tähteä Minä hymyilen sieltä Tai kuunnelkaa lempeän tuulen laulua Minä hymyilen siinä Ja aikojen päästä - niin uskon - olemme taas yhdessä olkaa siis rohkeita Teksti: Matti Mäkinen 28 ANALYYSI 4/2013 TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset 27.1.2014 Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Suomen Laboratorioalan Liitto ry Kuopiossa, ks. lisätiedot s. 2 3.2.2014 Vuosikokous Porvoon Paahtimossa Ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi klo 19.00 Mannerheiminkatu 1, 06100 Porvoo [email protected] 27.1.2014 mennessä. Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry 25.2.2014 Vuosikokous, Pohjois-Savon Ilmoittaudu viimeistään 20.2.2014 klo 17.30 Syöpäyhdistys ry:n kokoustilassa Irjalle [email protected] Kuninkaankatu 23 B, Kuopio (esityslista netissä yhdistyksen sivuilla) Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry 19.–20.5. Luentopäivät Tampereella Suomen Laboratorioalan Liitto ry 2014 ks. Lisätietoja s. 12 TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus 14 karaatin kultaa, kokokultainen. Sormusta on saatavana myös hopeisena. Mallisormuksia saatavana esittelyyn. Tiedustelut ja tilaukset: Marianne Lehtonen, Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti Puh. koti 040 718 1274, [email protected] S ud o k u Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Huom! Sudokuissa ei enää arvota voittajaa, uusi lukijakilpailumme on ”Missä Ellu luuraa”, ks. sivu 21. Edellisen sudokun ratkaisu JA voittaja löytyy sivulta 27! ANALYYSI 4/2013 29 To im ih e n k ilö t ja y hdis t y ks e t YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ry Puheenjohtaja: Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. 050 490 6787 [email protected] Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki [email protected] puh. 040 576 7076 ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ry Puheenjohtaja: Reetta Vinni puh. 050 327 2820 [email protected] Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen puh. 050 413 9532 [email protected] KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab Ry Puheenjohtaja: Marja-Liisa Puttonen Kaakkoiskaari 25, 40530 Jyväskylä puh. koti: 040 845 0296 [email protected] Sihteeri: [email protected] PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Vellamontie 11, 37800 Toijala, puh. koti 040 519 4117, puh. työ (03) 5654 4422, [email protected] Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere puh. koti 040 829 2141 [email protected] POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Susanna Pohjanen Pielikuja 6, 90540 Oulu [email protected] puh. 040 557 6509 Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi puh. 040 732 4675 [email protected] Jäsensihteeri: Erkki Savoni Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi puh. koti 040 504 4456 [email protected] Puheenjohtaja: Tuula Tummala Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361 [email protected] Sihteeri ja tiedotussihteeri: Merja Heimala Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen puh. koti 040 501 6540 [email protected] Puheenjohtaja: Karoliina Ritola Kivitaskuntie 49, 28220 Pori puh. 050 545 3209 [email protected] Sihteeri: Eeva Wahrman Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori [email protected] Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori puh. työ 020 529 3140, gsm 044 071 9131 [email protected] Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura puh. 044 284 9199 [email protected] Sihteeri: Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. 050 338 7410 [email protected] Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku puh. 040 542 5395 [email protected] PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry Puheenjohtaja: Raija Nissinen Kariniemenkatu 28 B 69, 15140 Lahti [email protected] Jäsensihteeri: Anu Liukkonen Markankatu 11, 15240 Lahti [email protected] POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634 [email protected] Sihteeri: Tiina Kortelainen Kasurilanmäentie 175, 71800 Siilinjärvi puh. työ 020 772 4964, puh. koti 050 348 7034 [email protected] 30 ANALYYSI 4/2013 Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen Miilukatu 5 D 17, 94720 Kemi puh. 040 523 8816 [email protected], [email protected] Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää Suohaukantie 2 E 5, 90250 Oulu puh. 050 306 5186 [email protected] Sihteeri 15.9.2013 lähtien: Päivi Vesala Kalervontie 9 C 39, 90570 Oulu, puh. 040 720 2003 [email protected] II Sihteeri 15.9.2013 lähtien: Susanna Pohjanen Kalevalantie 6 A 8, 90570 Oulu, puh. 040 557 6509 [email protected] Tiedottaja: Margit Häkli Koivikkotie 14 28540 Pori puh. 050 321 4153 [email protected] Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen Mahlamäentie 14 B 9, 01900 Nurmijärvi, puh. koti 040 715 0457 [email protected] Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku puh. 040 542 5395 [email protected] Jäsenmaksut: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu, puh. koti 050 400 9516 [email protected] To imihe nkil ö t ja yh dis tyk se t SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2014 Koulutusvastaava: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela puh. koti 050 342 5634 [email protected], [email protected] Luentopäivät: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere puh. koti 040 514 1173 [email protected] Sormukset ja ammattimerkit Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti puh. koti 040 718 1274 [email protected] Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti. Ilmoita muuttuneista tiedoista postitse tällä kortilla tai sähköpostilla [email protected] OSOITE uusi osoite: vanha osoite: Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toini Turtiainen NIMI entinen nimi: TYÖPAIKKA Rätiälänkatu 11 c 34 20810 Turku Nimeni: Syntymäaika ANALYYSI 4/2013 / 31 LABOREXIN OY Lasinpuhaltamo Siljander LABOREXIN OY on monipuolinen toimittaja laboratorioalalla: • Kattava valikoima laboratoriolaitteita ja -tarvikkeita Mm. Shimadzu-vaa'at, GFL:n hauteet, tislaimet, taso ravistelijat, inkubointikaapit, syväjääkaapit ja -arkut. Lasiset- ja digitaaliset lämpömittarit, Sentekin pH-, johtokyky-, DO²-, Redox-, Ioniselektiiviset mitarit. Laboratoriolasit laidasta laitaan, kvartsituotteet, Lasi- ja kvartsikyvetit. Kartellin muovituotteet, Nabertherm laboratoriouunit, Ultraäänipesulaitteet, Smeg-laboratoriopesukoneet, • Selecta-autoklaavit, sentrifugit, lämpö- ja kuivauskaapit.. jne.. • Valmistamme laboratoriovaunuja ja -pöytiä asiakkaan toiveiden ja mittojen mukaan. • Toimitamme tunnettujen valmistajien biokemikaaleja: Seerumeita ym. soluviljelyyn tarkoitettuja kittejä. Lasinpuhaltamo Siljander valmistaa piirustusten mukaisia laboratorio lasi- ja kvartsituotteita. Korjaamme myös rikkoutuneita laseja. Valmistamme mm. eri analyysilaitteiden lasisia tarvikkeita J.P. Selecta s.a. on ISO 9001-sertifioitu kansainvälinen laboratorio laitteita ja -tarvikkeita toimittava yritys, jonka tuotteden laatu täyttää kaikki alalla vallitsevat vaatimukset. LABOREXIN OY on toiminut J.P. Selectan edustajana Suomessa vuodesta 1985 lähtien. Lataa oma Selectan luettelo nettisivuiltamme! Olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä, niin saatte asiantuntevaa palvelua. PL 224, 00811 HELSINKI Puh. +358 (0)9-780 633 Fax. +358 (0)9-781 393 [email protected] www.laborexin.fi