Analyysi 49. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 4/2012 Kokonaisvaltaista työhyvinvointia Oulusta Koulutuspäivät 25.–26.2.2013 sivu 2 Juttusarja: Laboratorioalan koulutukset tutuiksi ESITTELYSSÄ LABORATORIOANALYYTIKOT sivu 10 www.laboratorioalanliitto.fi KOKONAISVALTAINEN TYÖHYVINVOINTI LABORATORIOSSA 25.–26.2.2013 • Hotelli Scandic, Oulu Koulutus on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville, työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoille sekä ammattiopiston opettajille. Maanantai 25.2. Luento 8.00–9.00 Buffet aamiainen 9.00–9.30 Ilmoittautuminen 9.30-10.00 Päivän avaus/Koulutuksen järjestäjän puheenvuoro 10.00–10.45 Sisäilmaongelmat työhygieenikon kokemana - tyypillisimmät altisteet ja niistä aiheutuvat oireilut - käyttäjälähtöinen sisäilmastoselvitys 11.00–11.45 Sisäilmaongelmat jatkuu 11.4512.45 Lounas 12.45–13.30 Laboratoriotyön ergonomia - pipetointi-, mikroskopointi-, vetokaappi- ja tietokonetyö 13.45–14.30 Laboratoriotyön ergonomia jatkuu 14.30–14.45 Kahvitauko 14.45–15.30 Taukoliikuntaan niksejä 15.45–16.00 Loppukeskustelu ja päivän päätös 20.30 Illallinen Tiistai 26.2. Luento 8.00–9.00 9.15–10.00 10.15–11.00 11.00–12.00 12.00–12.45 13.00–13.45 14.00–14.15 14.15–15.00 Buffet aamiainen Kemian laboratorio, työturvallisuus - htp -arvot 2012 - työhygieeniset mittaukset Kemian laboratorio, työturvallisuus jatkuu Lounas Onko kiva mennä töihin? Onko kiva mennä töihin? jatkuu Kahvitauko Loppukeskustelu ja koulutuksen arviointi Luennoitsija Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry Liiton Puheenjohtaja, Jaana Nousiainen Tuomo Lapinlampi, työhygieenikko, TTL Oulu Tuomo Lapinlampi Erja Sormunen, erikoistutkija FM, TTL Oulu Erja Sormunen Leila Leiviskä, työfysioterapeutti, Terveystalo Oulu Pohjois-Suomen laboratorioalan yhdistys ry Luennoitsija Jari Rajala, erikoistyöhygieenikko, TTL Oulu Jari Rajala Psykologi Heli Hannonen, PsM, TTL Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Ilmoittaudu viimeistään 15.2.2013 mennessä: Susanna Pohjanen, [email protected] tai puh. 040 557 6509 Ohjelmatiedustelut: Jaana Nousiainen, puh. 040 523 8816 tai [email protected] Kurssin hinta täysihoitoineen sisältäen kurssimateriaalin, ohjelman mukaiset ateriat, majoituksen 2hh (lisämaksusta 1hh): • jäseniltä 520 b, ei jäseniltä 670 b • ei majoittuvilta jäseniltä 430 b, ei jäseniltä 570 b • yhden päivän hinta jäseniltä 260 b, ei jäseniltä 330 b Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 b. Kurssimateriaalit jaetaan muistitikuilla; ei kansioissa. Päivitetty ohjelma nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Tervetuloa koulutukseen! Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry/Suomen Laboratorioalan Liitto ry 2 ANALYYSI 4/2012 Analyysi Analyysi 4/2012 Päätoimittaja, tilaukset Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 [email protected] Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 [email protected] Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 [email protected] SISÄLLYSLUETTELO Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 [email protected] Jouluntoivotus.................................................. 4 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toimituksen osoite Analyysi / Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura [email protected] Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 ISSN1459-0999 Osoitteen- muutokset Kannen kuva: Ville Salminen Kannen kuvassa laboratorioanalyytikkoopiskelija Laura Sälke/TAMK. Päätoimittajalta................................................ 5 Keinotekoisten radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ympäristössä............................... 6 Vierailu Fermionille........................................... 9 Laboratorioanalyytikko koulutusta 15 vuotta........ 10 Laboratorioanalyytikoita TAMKista.................... 14 Kurssilla Mansessa......................................... 16 441 704 Painotuote Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku [email protected] puh. 040 542 5395 Hyvinvointia elämäntaidonvalmennuksesta ja enneagrammeista....................................... 18 Sudoku......................................................... 23 Yhdistykset toimivat/Terveisiä Immersbystä........ 24 Yhdistykset toimivat/SatLab 40 vuotta............... 26 Tapahtumien ABC.......................................... 27 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2013 Nro Ilmestyy 1. 2. 3. 4. 28.2.201323.1.2013 31.5.201323.4.2013 13.9.20139.8.2013 9.12.20138.11.2013 Aineisto toimitukselle www.laboratorioalanliitto.fi ANALYYSI 4/2012 Kokonaisvaltainen työhyvinvointi-koulutus............ 2 Edellisen sudokun ratkaisu............................... 27 Puheenjohtajalta............................................ 28 Työkyvyttömyyden ehkäisyyn tarvitaan näkökulman muutosta..................................... 29 Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30 Palvelukortti................................................... 31 3 Xxxxxxxxxxxxxxx Yhdistykset toivottavat kaikille oikein rauhallista joulun aikaa ja positiivisia ajatuksia vuodelle 2013! 4 ANALYYSI 4/2012 E lämäntaidonvalmennus on herättänyt julkisuu- uupumus…Tämän listan perusteella meillä kaikildessa keskustelua sekä puolesta että vastaan. la on taakkamme, joka romuttaa positiivista suhOsa pitää sitä humpuukina, toiset taas elämänsä tautumista elämään. Ja mitä oikeastaan on hyvä elämä? Pystyisipelastajana. Voit lukea lisää valmennuksesta tämän lehden sivuilta. Valmennuksen tarkoituksena kö meistä jokainen luomaan sellaisen itselleen. on etsiä myönteisten mielikuvien avulla uusia nä- Usein kuulee sanottavan, että tein näin kun vankökulmia elämään, parantaa ihmissuhteita sekä hempani, yhteiskunta tai puolisoni halusi. Tai odotetaan jotain tulevaa; löytää omia voimavaroja sitten kun olen eläkkeelja kykyjä. Valmennuksen lä, lapset ovat isoja tai punaisena lankana on Oman elämän ongelmiin minulla on paljon rahaa. positiivinen suhtautumiTeemme usein asioita, nen asioihin. Mutta mitä haetaan ratkaisua joita kuvittelemme kuuhaittaa tästä positiivisuuulkopuolelta, vaikka vastuu luvan hyvään elämään. desta voisi olla? Tai keskitymme liikaa tuPaikallisessa lehdessä on ihmisellä itsellään. levaan tai menneisyyden eräs nainen kertoi, että murehtimiseen. Valmenvalmennus tuhosi hänen nuksen tarkoituksena onavioliittonsa. Vaikeaa uskoa, että valmennus pelkästään olisi aiheuttanut kin keskittyä nykyisyyteen ja toivotun kaltaisen tuliiton loppumisen. Ehkä valmennus olikin puoli- levaisuuden luomiseen. Koko lehden toimituksen puolesta son viimeinen yritys pelastaa liitto. Tuntuu, että ihmiset ottavat asiat nykyään niin tosissaan. Kai- haluankin toivottaa ken pitäisi ratketa kuin nappia painamalla yhdel- teille oikein lämlä valmennuksella. Ja jos näin ei käy, syytetään mintä joulun aivalmennusta. Oman elämän ongelmiin haetaan kaa. Nauttikaa ratkaisua ulkopuolelta, vaikka vastuu on ihmisel- siitä kuin lapset; innolla ja hetkeslä itsellään. Valmennuksessa korostetaankin juuri oman sä eläen. Katsovastuun merkitystä. Valmennus ei välttämättä pys- kaa vuotta 2013 ty ihmeisiin, mutta sillä on suuri merkitys mitä me positiivisesti ja asioista ajattelemme ja miten niihin suhtaudum- asettakaa itsellenme. Tämä puolestaan edesauttaa ihmeiden syn- ne pieniä tavoitteitymistä, jopa vakavista sairauksista paranemista. ta unelmanne saaTuenkin väitettä, että jokainen voi tutkia itseään, vuttamiseksi! n muuttaa asennettaan ja pyrkiä parempaan. Toki on vaikeita ja raskaita asioita, joihin emme itse pysty vaikuttamaan. Joku voisikin sanoa, että helppo sitä on ajatella positiivisesti, jos omassa elämässä ei ole vastoinkäymisiä. Mutta ajattelin itseäni ja lähipiiriäni viimeisen kahden vuoden ajalta. Ympäriltä löytyy paljon voimavaroja kuluttavia asioita; puolison tai oman lapsen menehtyminen, syöpä, lapsen fyysinen tai henkinen sairastuminen, avioero, pitkäaikaistyöttömyys, työ- Jaana Vainio ANALYYSI 4/2012 5 Päät o imit t ajal t a Positiivisuudesta voimaa KEINOTEKOISTEN RADIOAKTIIVISTEN S äteilyä ja radioaktiivisia aineita on kaikkialla ympäristössä. Säteilyllä tarkoitetaan tässä artikkelissa ionisoivaa säteilyä, joka on hiukkassäteilyä ja fotonisäteilyä. Alfa-, beta- ja neutronisäteily ovat hiukkassäteilyä ja gammasäteily on fotonisäteilyä. Ympäristön radioaktiiviset aineet Luonnon radionuklideja ovat mm. kosmisen säteilyn vaikutuksesta syntyvät tritium ja hiili-14. Merkittävimmät säteilyonnettomuuksissa vapautuneet keinotekoiset radioaktiiviset aineet elintarviketutannon kannalta ovat jodi-131, cesium-134, cesium-137, strontium-89 ja strontium-90. Ilmakehässä tehdyissä ydinasekokeissa 1950 – 1970-luvuilla ja Tshernobylin ydinlaitosonnettomuudessa 1986 vapautui keinotekoisia radioaktiivisia aineita ympäri maailmaa. Ilmassa tehtyjen ydinasekokeiden vaikutus näkyy Etelä-Suomen maidossa cesium-pitoisuuden kohoamisena ja Tshernobylin onnettomuuden aiheuttama cesium-pitoisuuden kohoaminen näkyy vuonna 1986. 6 Keinotekoisten radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ympäristössä Radioaktiiviset aineet luonnossa ja ihmisessä osallistuvat luonnon kiertokulkuun kuten vastaavat stabiilit alku aineet. Cesium käyttäytyy samaan tapaan kuin kalium ja kerääntyy kehossa lihaksiin. Strontium seuraa kalsiumia ja kerääntyy luihin. Kasvit ja kasvillisuus Ilmasta radioaktiiviset hiukkaset kulkeutuvat joko kuivana tai sateen mukana kasvien pinnoille ja maahan. Pintakontaminaation siirtyminen kasvien muihin osiin riippuu kasvien kehitysvaiheesta ja alkuaineesta. Laskeuman jälkeisinä vuosina kasvit ottavat radioaktiivisia aineita vain juurien kautta, jolloin otto on usein vähäistä. Radioaktiivisten aineiden pitoisuudet viljelykasveissa ovat suurimmillaan ensimmäisessä laskeuman jälkeisessä sadossa. ANALYYSI 4/2012 Teksti ja kuvat: Ulla-Maija Hanste, apulaistarkastaja, Säteilyturvakeskus AINEIDEN KULKEUTUMINEN YMPÄRISTÖSSÄ Laskeuma ja vesistöt Ilmassa olevat radioaktiiviset aineet kulkeutuvat pintavesiin kuiva- ja märkälaskeumana kuten maa-alueillekin. Radioaktiiviset aineet kulkeutuvat vesistöihin myös valumaja sulamisvesien mukana. Vesistöjen tilavuus, pinta-ala, vir- tausolosuhteet ja vuodenaika vaikuttavat radionuklidipitoisuuksiin. Tilanne on pahin, mikäli laskeuma tulee avoveden aikaan. Talvella jääpeite estää tai hidastaa radioaktiivisten nuklidien joutumista vesistöihin. Lyhytikäiset radionuklidit ehti- vät hävitä ennen jään sulamista, eikä niitä joudu vesiympäristön ravintoketjuihin. Korkeimmat pitoisuudet ovat pienissä jär vissä, joiden vesi vaihtuu hitaasti. Osa radioaktiivisista aineista sedimentoituu vesistöjen pohjalle. Sadevettä ei pidä käyttää kas- Laskeuman radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ympäristössä. Lähde: Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto, Säteilyturvakeskus, syyskuu 2004. ANALYYSI 4/2012 7 >> >> teluvetenä ensimmäisinä päivinä tai viikkoina laskeuman jälkeen. Juoma- ja talousvesi Laskeumatilanteessa radioaktiiviset aineet saastuttavat lähinnä pintavesiä. Maakerrosten suojaama pohjavesi on puhtainta. Kaivovesi pysyy puhtaana, mikäli kaivon kunto on hyvä. Vesilaitoksien jakama vesi on aluksi puhdasta jakelun viiveiden ansiosta. Saastunut raakavesi puhdistuu osittain veden käsittelyssä, sillä suurin osa cesiumista poistuu veden puhdistusprosessissa. Sen sijaan strontium ei juurikaan poistu vedenkäsittelyssä. Elintarvikkeet Ruoan saastumisella on erilaisia viiveitä ja vähenemisnopeuksia. Avomaan kasvikset saastuvat välittömästi. Jodi kulkeutuu maitoon jo ensimmäisinä päivinä, mutta häviää muutamassa kuukaudessa, sillä jodi-131:n puoliintumisaika on vain 8 päivää. Kaloissa cesium-137 kulkeutuu syötäviin osiin. Nopeimmin saastuvat planktonia syövät kalat (esim. muikku) ja hitaammin petokalat (esim. hauki ja isot ahvenet). Tshernobylin onnettomuudesta peräisin olevia radioaktiivisia aineita kulkeutui maatalouden ja luonnon ravintoketjuihin. Maataloustuotteiden cesium-pitoisuudet vähenivät nopeasti ja nykyisin maataloustuotteiden keinotekoisten radioaktiivisten aineiden pitoisuudet ovat hyvin pienet. Luonnontuotteiden cesiumaktiivisuudet laskevat hitaasti. Tshernobylin laskeumasta peräisin olevaa cesiumia on vielä melko korkeitakin pitoisuuksia järvien petokaloissa ja muutamissa sienilajeissa. n Lisätietoa: Lisätietoa elintarvikkeiden radioaktiivisuudesta on Säteilyturvakeskuksen kotisivuilla osoitteessa: www.stuk.fi/Säteilytietoa/ Säteily ympäristössä. Lähteet: • Säteily ympäristössä, Säteily- ja ydinturvallisuus kirjasarja, osa 2, 2003 • Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto, Säteilyturvakeskus, syyskuu 2004 • Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen ympäristössä, Säteilyturvakeskus, Iisa Outola, 2010 Strontium-90 määritys tehdään nestetuikespektrometrilla. Säteilyturvakeskus. 8 ANALYYSI 4/2012 Teksti: Marja Talja, lehtori, Koulutuskeskus Salpaus Koulutuskeskus Salpauksen uusien laboranttiopiskelijoiden vierailu Fermionille 21.8.2012 Vierailu oli kaikin puolin onnistunut. Seuraavassa Salpauksen opiskelijoiden kommentteja vierailusta: ”Hienot ja tilavat työskentelytilat oli työntekijöillä. Paljon oli panostettu työturvallisuuteen. Hyvä ilmanvaihto, missään ei tuntenut kemikaalien hajua.” ”Orion on Suomen johtava lääketeollisuusyritys. Vierailun aikana selvisi, että yrityksessä kaikki on hoidettu hyvin. Laitteet olivat nykyaikaisia ja henkilöstö ammattitaitoista väkeä. Ei ole yllätys, että Orion on kilpailukykyinen myös kansainvälisesti.” ”Fermion on loistava esimerkki hyvästä ja optimaalisesta laboratoriosta. Olisi kiva päästä sinne töihin.” ”Myös vasta opintojen alussa olevalle opiskelijalle oli kiinnostavaa nähdä, millainen on nykyaikainen laboratorio. Vaikutti erittäin työntekijäystävälliseltä. Vierailu aiheutti sen, että kiinnostus opiskeluun lisääntyi.” ”Kaikkialla oli siistiä, puhdasta ja steriililtä vaikuttavaa. Jokaisella laborantilla oli oma, tilava työtila.” ”Kiinnostus laboratorioalaan kasvoi tämän vierailun vaikutuksesta. Kiinnostus Orionin tuotteisiin kasvoi myös. Kiinnostus Orioniin yrityksenä myös lisääntyi.” ”Kiitos hyvästä työtakista!” ”Hyvin toteutettu ja mielenkiintoinen esittely. Asiantuntevat ja hyvät esittelijät. Meitä kohdeltiin kuin ammattilaisia!” ”Esittely oli hyvin informatiivista, esittelijöillä oli paljon tietoa ja he osasivat asiansa.” Yhteenvetona voimme todeta, että vierailukäynti oli huippumenestys. Mitään negatiivista emme osanneet sanoa. Olemme erittäin tyytyväisiä vierailuun, ja kiitämme, että saimme tulla. Kiitos vielä työtakeista kaikkien opiskelijoiden puolesta! Tämä oli hyvä alku laboratorioalan opinnoille. n Laboratorio- ja tutkimuslaitteiden huolto ja korjaus We keep your research running Oulu Huolto- ja varaosapalvelumme kattaa koko maan. 09 7731 100 huolto@intermed.ﬁ Seinäjoki Kuopio Helsinki ANALYYSI 3/2012 Merkkikoulutettu henkilöstömme huoltaa ammattitaidolla ja 20 vuoden kokemuksella kymmenien valmistajien laitteita. www.intermed.ﬁ 9 Laboratorioanalyytikko koulu L aboratorioalan korkeakoulutasoinen opetus aloitettiin Helsingin ammattikorkeakoulussa (nyk. Metropolia Ammattikorkeakoulu) 15 vuotta sitten, jolloin opistoasteen koulutus lakkautettiin. Uusi ammattikorkeakoulututkintonimike piti keksiä nopeasti. Laboratorioalan tutkintonimikkeeksi tuli laboratorioanalyytikko. Aikaisemmin laboratoriohoitajien nimikkeeksi oli valittu bioanalyytikko. Laborantti-tutkintonimike siirtyi ammatilliselle toiselle asteelle. Kun ammattikorkeakoulut perustettiin, tarkoituksena oli, että laboratorioanalyytikkokoulutusta toteutetaan koko Suomen alueella ja aloituspaikkoja nostettaisiin myöhemmin. Toisin kävi. Nykyisin koulutusta annetaan ainoastaan Tampereella ja Helsingissä. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvässä luonnoksessa (1.10.2012) on Opetus- ja kulttuuriministeriö nimennyt tekniikan ammattikorkeakoulunimikkeiksi seuraavat: insinööri (AMK), laboratorioanalyytikko (AMK) ja rakennusmestari (AMK). Laboratorioanalyytikkokoulutuksen aloituspaikkamäärä on vuonna 2013 noin 90 mukaan lukien aikuiskoulutuspaikat (15 Helsingissä). ”Määrä on pie- 10 ni, ja sitä kollegat Euroopassa ihmettelevätkin, sillä useissa maissa vastaava koulutus on korkeakoulutasoista. Esimerkiksi Hollannissa opiskelijamäärät ovat moninkertaiset”, kertoo koulutusvastaava Mia Ruismäki. Sopivassa suhteessa teoriaa ja käytäntöä Koulutus on muokkautunut pikkuhiljaa. Opetussuunnitelmia hiotaan lähes vuosittain yhdessä työelämän kanssa vastaamaan pääkaupunkiseudun osaamistarpeita. Tällä hetkellä 3½-vuotisesta koulutuksesta toteutetaan työelämän kanssa yhteistyössä noin vuoden opintojen verran harjoittelun, opinnäytetöiden ja työelämäprojektien muodossa. Opinnot sisältävät osittain samoja kursseja kuin insinöörikoulutusohjelmissa, mutta vähemmän matematiikkaa ja fysiikkaa, eikä ollenkaan prosessitekniikan opintoja. Molemmat tutkinnot ovat Bachelor-tason tutkintoja. Koulutuksen painopistealueita ovat kemiallinen ja biotieteellinen analytiikka, laitteiden käyttöön ja huoltoon liittyvät toimenpiteet, laatuasiat sekä menetelmien kehitys ANALYYSI 4/2012 15 tusta vuotta ja validointi. Myös englannin kielen hallintaan, raporttien kirjoittamiseen ja ATK-taitoihin panostetaan. Tulevaisuudessa automaation lisääntyminen asettaa uudet haasteet koulutukselle. Työelämähankkeisiin pureudutaan viimeistään opintojen loppuvaiheessa. Työelämähankkeista vastaavan Tiina Soinisen mukaan parastaikaa laboratorio-opiskelijat ovat paneutuneet sisäilman tutkimiseen ja ovat mukana sekä EUettä TEKES -rahoitteisissa hankkeissa. ”Olemme onnistuneet yhdistämään hankkeet ja uudet tekniikat normiopetukseen, mikä on innostanut opiskelijoita tekemään projekteja jopa vapaa-aikoina”, Tiina hehkuttaa. Moni opiskelija työllistyykin jo opiskeluaikana joko harjoittelupaikkaansa tai työelämäprojektien puitteissa. ”Tilastojen mukaan pääkaupunkiseudulla ei juuri ole työttömiä laboratorioanalyytikoita”, kertoo koulutusvastaava Mia Ruismäki. Laboratorioanalyytikko-opiskelijat ovat tyytyväisiä Metropolian opetukseen Metropolian koulutusohjelmista laboratorioalan koulutusohjelma saavutti vuonna 2011 ensim- ANALYYSI 4/2012 Teksti: Jarmo Palm, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu mäisen sijan opiskelijoiden tyytyväisyyskyselyssä. Yllättäen samaan aikaan henkilökunta palkittiin eniten työilmapiirituloksia parantaneena työyhteisönä. ”Ihan mahtava juttu! Uskon, että hyvä työilmapiiri ja yhteen hiileen puhaltaminen heijastuu opiskelijoihin asti ja siksi he viihtyvät meillä”, iloitsi koulutusvastaava Mia Ruismäki kuultuaan tuloksista. Laboratorioanalyytikoksi myös aikuiskoulutuksessa Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa ainoana ammattikorkeakouluna tutkintoon johtavaa laboratorioalan aikuiskoulutusta. Koulutus toteutetaan yhteistyössä bio- ja elintarviketekniikan, kemiantekniikan sekä materiaali- ja pintakäsittelytekniikan insinöörikoulutusohjelmien kanssa. Aikuiskoulutuksen tutkintorakenne on samanlainen kuin nuorisokoulutuksessakin, mutta aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen –järjestelmässä (AHOT) opiskelija voi hakea hyväksilukua riippumatta siitä missä tai miten osaaminen on hankittu. Opintojen kesto vaihteleekin täten opiskelijan työkokemuksen ja 11 >> Laboratorioalan koulutusvastaavat Mia Ruismäki (vas.) ja Tiina Soininen. >> edeltävien opintojen perusteella. Perusperiaatteena on, että jo tehtyä ja osattua asiaa ei tarvitse enää koulutuksessa uudelleen tehdä. Suurin osa aikuiskoulutukseen hakeutuneista on koulutukseltaan laborantteja. Muutama alanvaihtajakin mahtuu vuosittain joukkoon ja luonnontieteiden korkeakoulututkinnon suorittaneita on myös hakeutunut suorittamaan käytännönläheistä ammattikorkeakoulututkintoa. Laboratorioanalyytikko-aikuiskoulutus on Metropolian kemianalojen aikuiskoulutuksista ollut suosituin. Metropolian aikuiskoulutuksesta laboratorioanalyytikoksi syksyllä 2012 valmistunut laatuasiantuntija Tiina Kolehmainen Valion Jyväskylän meijeristä kertoo seuraavaa: Miksi halusit opiskella laboratorioanalyytikoksi? Olen aikaisemmalta koulutukseltani laborantti. Laboratorioala on alati muuttuvaa ja kehitys analyysimenetelmissä sekä laitteissa käy vinhaa vauhtia, joten halusin päivittää tietojani, sekä saada ammattikorkeakoulututkinnosta enemmän potkua urakehitykseeni. Mikä koulutuksessa oli mukavinta, entä haastavinta? Mukavinta oli opettajien joustavuus ja tilannetaju sen suhteen, että yhdistetyt työ- ja koulupäivät olivat välillä rankkoja ja uusien asioiden oppiminen ei aina välttämättä onnistunut normaalia opiskeluvauhtia. Opintosuunnitelmaa pystyttiin aina muuttamaan tilanteen mukaan, kuitenkin niin, että kaikki tarvittava tuli tehtyä ajallaan. Haastavinta oli monimuotoinen ja pääosin ilta- sekä viikonloppuisin tapahtunut opiskelu, joka aiheutti välillä haasteita ajankäytön suhteen. Toisaalta se oli 12 Laboratorioanalyytikkoopiskelijat Jenni Nurmi ja Janika Holmsten. myös hyvä puoli, koska pääsi vähän rikkomaan normaalia ”kahdeksasta neljään” –rutiinia. Itse olin suurimman osan opiskeluajasta töistä opintovapaalla ja voin todellakin suositella sitä kaikille, joilla siihen on vain mahdollisuus. Tällöin opintoihin pääsee panostamaan tosissaan. Miten koulutus vastasi nykyisiä työtehtäviäsi? Koulutuksen jälkeen pääsin etenemään uuteen toimenkuvaan, jossa ammattikorkeakoulututkinto oli yksi valintakriteereistä. Laatuasiantuntijan tehtävissä nimenomaan esimerkiksi laboratorion laatuun liittyvät kysymykset tulevat päivittäin vastaan. Koen, että koulu antoi minulle hyvät eväät uuteen toimenkuvaani. Laboratorioanalyytikoille erikoistumisopintoja Metropolia on järjestänyt laboratorioanalyytikoille myös täydennyskoulutusta: Syksyllä 2011 käynnistettiin vuoden kestänyt 30 op:n laajuinen erikoistumisopinnot ”Laboratorio – Muuttuva työympäristö”. Ryhmä koostui laboratorioanalyytikkojen lisäksi myös bio-ja elintarviketekniikan insinööreistä sekä kemisteistä. Opinnoissa keskityttiin johtamis- ja esimiestaitojen kartuttamiseen, hankinta- ja kemikaalilainsäädännön tuntemiseen, analyysimenetelmien kehitykseen ja validointiin sekä syvennettiin laboratorioalan ammattitietämystä vapaasti valittavilla opinnoilla. Opintokokonaisuus toteutetaan uudestaan lukuvuosien 2013–14 aikana monimuoto-opetuksena. Erikoistumisopinnot suorittanut laboratorioanalyytikko Tiina Hannunen Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) teknologiakeskuksen sekvensointilaboratoriosta kertoo seuraavaa: ANALYYSI 4/2012 Laboratorioanalyytikkoopiskelijat Jani Strengell, Gina Meder ja Anu Luoto sisäilmaprojektin kimpussa. Mitä hyötyä erikoistumisopinnoista oli sinulle? Entä mikä oli haastavinta? Erikoistumisopinnot olivat raikas tuulahdus useita vuosia työelämässä viihtyneelle. Koska töissä usein samat työtehtävät toistuvat viikosta toiseen, oli virkistävää saada aivoille uutta pureskeltavaa. Opintojen myötä lisääntynyt tietoisuus esimerkiksi ympäristölainsäädännön ja julkisten hankintojen koukeroista sekä ihmisten johtamisesta on saanut minut ymmärtämään paremmin kokonaiskuvaa itsestäni työyhteisön ja yhteiskunnan toimivana jäsenenä. Tietenkään ei sovi unohtaa sitä, että matematiikan salat paljastuivat minulle taas jälleen kerran! Sattuipa työkaveri kysymään yhtenä päivänä onko kukaan koskaan tehnyt excelillä studentin t-testiä... hihkuin heti että minä! Lupasin kuitenkin vain antaa koulusta saamani materiaalin lainaksi. Haasteellisimmaksi koin työn, harrastusten ja koulun yhteensovittamisen. Kun tekee kahdeksan tuntia töitä viitenä päivänä viikossa, harrastaa joukkueurheilua neljänä iltana, niin aikaa lorvimiselle ei juuri jää. Onneksi vuosi on lyhyt aika ja kyllä tuota rumbaa olisi alkushokin jälkeen toisenkin mokoman jaksanut! Laboratorioanalyytikkoopiskelija Viivi Malkki. Mitä haluaisit sanoa niille, jotka miettivät osallistumista näihin opintoihin ensi vuonna? Voin lämpimästi suositella erikoistumisopintoja etenkin niille joilla on koulun penkillä istumisesta vierähtänyt hetki. Monet kurssit olivat hyvin yleishyödyllisiä ja sovellettavissa oikeastaan mille tahansa alalle, joten vaikka työpaikan tai jopa alan vaihto olisi mielessä, ei koulutus mene missään nimessä hukkaan. Kursseja voi valita omaa työtään tukemaan tai vaihtoehtoisesti mielen virkistykseksi jotain täysin siitä poikkeavaa. Itse koen myös erittäin positiiviseksi sen, että erikoistumisopintojen loppumisen jälkeen mieltäni kaihertaa jatkuva pieni tiedonnälkä. Sisälläni uinuva opiskelija ilmeisesti heräsi ja olenkin useasti päätynyt katselemaan sekä avoimen AMK:n että yliopiston kurssitarjontaa, josko sieltä löytyisi jotain kiinnostavaa millä voisi vielä itseään viihdyttää ja kehittää. n Tutustu lisää Metropolia Ammattikorkeakoulun laboratorioalan koulutusohjelmaan ja sen opetustarjontaan: www.metropolia.fi Käsittelemme Analyysissä 1/2013 laajasti koko laboratorioalan koulutuskenttää. Esittelyssä on silloin myös laboranttien ja insinöörien tutkinnot. Lisäksi mukana on opettajien, työnantajien ja valmistuneiden oppilaiden haastatteluja. ANALYYSI 4/2012 13 Teksti: Eeva-Leena Tuominen, Koulutuspäällikkö, Laboratorioalan koulutusohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu Kuva: Tiina Kolari-Vuorio Tulevaisuuden laboratoriossa tarvitaan erikoistuneita moniosaajia –Laboratorio Laboratorioanalyytikko-opiskelijat Osku Alanen ja Hanna Mäkelä Orgaanisten synteesien kurssilla. L aboratorioala on sekä monimuotoinen että nopeasti kehittyvä ala, jolla tarvitaan kemiallista ja biotieteellistä erityisosaamista. Monet laboratorioanalyytikoksi valmistuneista ovat työllistyneet tutkimushankkeisiin, joita kymmenen vuotta sitten ei olisi voinut kuvitella olevan olemassakaan. Alan nopea kehitys asettaa haasteita myös koulutukselle. 14 Aidosti työelämälähtöistä koulutusta Laboratorioanalyytikon työ edellyttää yhä enemmän projektinhallinta- ja tiimityötaitoja. Tämä asettaa uudenlaisia haasteita oppimisympäristöille ja opetusmenetelmille. Muuttuvat osaamistarpeet on huomioitu uudistetussa, syksyllä 2013 käyttöön otettavassa, osaamisperustaisessa ope- ANALYYSI 4/2012 analyytikoita TAMKista tussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmatyön pohjaksi tehtiin laaja työelämä- ja alumnikysely, jonka avulla kartoitettiin työelämän ja työelämässä toimivien laboratorioanalyytikkojen osaamistarpeita ja kokemuksia. Opetussuunnitelmatyötä tehtiin yhteistyössä alan yritysten ja muiden toimijoiden sekä muiden laboratorioalan koulutusta tarjoavien ammattikorkeakoulujen kanssa. TAMKin laboratorioanalyytikko-opiskelijat luovat yhteyksiä työelämään erilaisten projektien avulla ja harjoittelun aikana sekä tekemällä työelämälähtöisen opinnäytetyön. Keväällä 2013 kolmannen vuoden analyytikko-opiskelijat ovat mukana pilottiprojektissa, jossa opiskelijat tekevät useamman eri alan opiskelijoista koostuvissa ryhmissä työelämälähtöisen projektin. Projektien aiheet voivat liittyä esimerkiksi kehittämiseen, testaamiseen tai vaikka tilaisuuden järjestämiseen. Ideana on, että opiskelijat oppivat projektityöskentelyä ja työelämätaitoja aidoissa työelämän projekteissa. Projektityöskentelyn lisäksi yhteistyö työelämän kanssa näkyy perinteisinä harjoittelujaksoina sekä yhteistyökumppaneille tehtävinä opinnäytetöinä. Yhdessä TAMKin laboratorioalan opiskelijoiden ainejärjestö Happo ry:n kanssa suunnitellaan ja toteutetaan vuosittain ekskursioita alan yrityksiin sekä vieraillaan messutapahtumissa. Yhteistyökumppanit ovat koulutusohjelmalle tärkeitä. Lahjoituksina saaduille laitteille ja lasivälineille löytyy aina käyttöä. Tänä syksynä Fermion Oy teki merkittävän laboratoriotak- ANALYYSI 4/2012 kien lahjoituksen, josta on ollut paljon hyötyä esimerkiksi TAMKiin saapuville laboratorioalan vaihto-opiskelijoille. Osaavia ihmisiä kansainvälisiin työympäristöihin Työelämä tarvitsee laboratorioalan osaajia, jotka pystyvät työskentelemään myös vieraalla kielellä. Yhä useammassa laboratoriossa työkielenä on englanti. Laboratorioanalyytikoita on työllistynyt esimerkiksi yliopistojen tutkimusryhmiin, joissa työskentelee asiantuntijoita ympäri maailmaa. TAMKissa laboratorioalan kansainvälistyminen on otettu huomioon opinnoissa. Kielitaitoa vahvistetaan varsinaisten kieliopintojen lisäksi käyttämällä opinnoissa pääasiassa englanninkielisiä oppikirjoja ja tarjoamalla englanninkielisiä opintojaksoja. Laboratorioalalla vierailee säännöllisesti asiantuntijaluennoitsijoita ulkomaisista korkeakouluista. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa osa tutkinnostaan ulkomailla esimerkiksi osallistumalla kansainväliselle intensiivikurssille, suorittamalla opintojaksoja tai harjoittelun ulkomailla. Monialaisuus koulutusohjelman vahvuutena Laboratorioanalyytikkokoulutus antaa laaja-alaisen luonnontieteellisen perusosaamisen sekä teoriassa että käytännössä. Valmistumisen jälkeen opiskelijalla on osaamista, joka mahdollis- 15 >> >> taa työskentelyn monen tyyppisissä laboratorioissa. Tampereelta laboratorioanalyytikoiksi valmistuneet ovat työllistyneet esimerkiksi lääke-, elintarvike-, puunjalostus- ja kemian teollisuuden laboratorioihin sekä ympäristöalan, kaivosalan ja biotieteiden tutkimuslaboratorioin. Opintojen tavoitteena on myös antaa opiskelijalle valmiudet kehittää itseään tulevassa työtehtävässään niin, että hän voi toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana. Laboratorioanalyytikoita koulutetaan nykyisin Helsingissä ja Tampereella. Opintojen sisältö vaihtelee jonkin verran ammattikorkeakoulujen välillä. Sekä Tampereella että Helsingissä analyytikkokoulutuksen painopistealueena on kemiallinen ja biotieteellinen analytiikka. TAMKin laboratorioalan koulutuksessa ei ole suuntautumisvaihtoehtoja, mutta yhteisten opintojen jälkeen opiskelija syventää osaamistaan suorittamalla oman kiinnostuksensa mukaisia kursseja. Laboratorioala tarjoaa syventäviä kemian ja laiteanalytiikan opintoja, bioteknologian sekä elintarvikeanalytiikan opintoja. Opiskelija voi valita myös syventäviä opintoja myös Paperi-, tekstiili ja kemiantekniikan koulutusohjelmasta ja Environmental Engineering -koulutusohjelmasta. Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhdistymisen jälkeen uusi ammattikorkeakoulu TAMK on investoinut uusiin oppimisympäristöihin. Vuonna 2011 otet- tiin käyttöön uudet laboratoriotilat. Yhteistyö tiloja käyttävien koulutusohjelmien välillä on lisääntynyt. Uusissa tiloissa sijaitsevat uudistetut prosessi-, tekstiili-, paperi- ja ympäristötekniikan sekä kemian laboratoriot ja kasvihuone. Nykyaikaisen bioteknologian opetuslaboratorion suunnittelu on käynnissä. Laboratorioon on tarkoitus tehdä esimerkiksi erilliset tilat soluviljelylle ja puhdastilatyöskentelylle. TAMK on hankkinut uusia laitteita laboratorioihin vuosittain. Investoinnit takaavat sen, että laitekanta pysyy ajanmukaisena, ja huoltosopimuksien ansiosta laitteet ovat toimintakuntoisia pidempään. Tämä mahdollistaa osaltaan ajanmukaisen opetuksen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden paremman toteuttamisen myös tulevaisuudessa. Tampereen ammattikorkeakoulussa laboratorioalan koulutukseen hakijamäärät ovat vuosittain kasvaneet. Yhä useammalla koulutuksen aloittavalla on jo aiempi tutkinto tai korkeakouluopintoja takana. Usein perusteluna analyytikkokoulutukseen hakeutumiseen on halu päästä käytännönläheiseen työhön laboratoriossa. Syksylle 2013 aloituspaikkojen määrää lisätään 28:aan. Lisäyksellä pyritään vastaamaan työelämän tarpeisiin myös muualla kuin Pirkanmaan alueella. n Tutustu lisää Tampereen ammattikorkeakoulun laboratorioalan koulutusohjelmaan ja sen opetustarjontaan: www.tamk.fi Kurssilla Mansessa nääs P irkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry järjesti elintarvikealan koulutuksen Tampereella. Olin yksi 17 osallistujasta, joita oli ympäri Suomea, aina Oulusta ja Kajaanista saakka. Olimme kuuntelemassa elintarvikealan ammattilaisten pitämiä luentoja. Luennoilla käsiteltiin elintarvikealaa monipuolisesti. Saimme tietoa esimerkiksi ruokamyrkytyksen aiheuttavista bakteereista sekä niiden määrittämisestä elintarvikkeista, glu- 16 teenittomien elintarvikkeiden valvonnasta sekä muuntogeenisiä elintarvikkeita koskevista lainsäädännöistä. Tutustuimme myös muun muassa luminometriaan ja sen sovelluksiin, joilla mikrobien määrittäminen elintarvikkeista on saatu entistä nopeammaksi. Osallistujat esittivät luentojen jälkeen kiitettävästi kysymyksiä. Asiantuntijat olivatkin hyvillään, kun luennot herättivät niin runsaasti mielenkiintoa. Muutenkin päivillä oli ren- to ja vapautunut tunnelma. Järjestelyt toimivat esimerkillisesti ja kaikki, niin luennot kuin tapahtuman järjestäjätkin, pysyivät aikataulussa. Hotelli Cumuluksen tarjoama auditorio tarjosi hyvän luentokokemuksen ja palvelu pelasi niin ruokailun kuin kahvinkin suhteen. Osallistujien toiveissa olikin saada lisää vastaavia koulutuksia. n Jukka Pohja ANALYYSI 4/2012 TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus 14 karaatin kultaa, kokokultainen. Sormusta on saatavana myös hopeisena. Mallisormuksia saatavana esittelyyn. Tiedustelut ja tilaukset: Marianne Lehtonen, Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti Puh. koti 040 718 1274, [email protected] Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) ANALYYSI 4/2012 - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, [email protected] VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot..................................550 c/vko - kevät: vkot 8–16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat .............................500 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 51 Kesäviikot (26–31) ........................300 c/vko Muut..............................................300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). 17 Hyvinvointia elämäntaidonvalmennuksesta ja enneagrammeista – pienin askelin P ääsimme kuulemaan mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää luentoa Turussa. Elämänmuutoksen tehnyt laborantti Henna Tupasela luennoi meille Elämtaidonvalmennuksesta ja enneagrammeista. Positiivinen ajattelu voi saada ihmeitä aikaan ja oman ja muiden käyttäytymisen ymmärtäminen helpottaisi paljon elämäämme. Mistä tässä on oikein kyse. Annetaan Hennan kertoa lisää. Kuka olet ja miten kiinnostuit elämäntaidonvalmennuksesta? Olen 53-vuotias naimisissa oleva kahden nuoren aikuisen poikalapsen äiti. Olen työskennellyt laboratorioissa erilaisissa tehtävissä vuodesta 1982 lähtien. Ensin Turun yliopistolla mikrobiologisessa laboratoriossa, jonka jälkeen menin Raisio yhtymään viideksi vuodeksi, tai niin kuvittelin siinä vaiheessa. Todellisuudessa tuo viisi vuotta vaihtui 24 vuodeksi. Yrityskauppojen myötä tuli suuret muutokset ja työni päättyi Raisiossa 2007. Silloin iski kriisi, että mitäs nyt? Jotenkin kuitenkin luotin, että aina löytyy uusia mahdollisuuksia. Menin työllisyyskurssille Merkonomin tutkintoa varten. Se oli sellainen peruskurssi ja totesin, ettei sillä saralla työllisty, eikä se ole minun juttuni. Sitten yksi nuoruuden tuttavani laittoi s-postia tuosta elämän- 18 ANALYYSI 4/2012 Teksti: Henna Tupasela ja Jaana Vainio suuriin muutoksiin taidonvalmennuskoulutuksesta, ja kysyi että mitä tiedän siitä. Vastasin, etten mitään, mutta otan selvää. Selvitin asiaa, ja olin innoissani, että kuulostaapa mielenkiintoiselta. Laitoin hakukaavakkeen eteenpäin ja pääsin haastatteluun. Haastattelun jälkeen huomasin olevani innostavassa porukassa ja kohti uudenlaisia ajatuksia sekä haasteita. Laitoin viestin tuttavalleni ja kiitin häntä, että hän oli antanut minulle tiedon tuosta koulutuksesta. Ja niin tämä matka alkoi… Nykyään sanonkin: Oli elämä ennen lapsia ja lasten syntymän jälkeen. Samoin oli elämä ennen ETV-koulutusta ja sen jälkeen… Mikä oli parasta koulutuksessa? Mikä vaikeinta? Parasta koulutuksessa on sen myönteisyys ja positiiviset mielikuvaharjoitukset. Niiden kanssa luodaan uudenlaisia näkökulmia, toisinaan hyvinkin haasteellisissa tilanteissa. Eli tapahtuu niin sanottuja voimaantumisia. Mielenkiintoisinta oli oppia täysin uudenlainen näkökulma koko ympäröivästä maailmasta ja sen myötä itsestään sekä kanssaihmisistään. Mielenkiintoista oli myös oppia todella arvostamaan itseään ja mahdollisuuksiaan sekä uskoa ANALYYSI 4/2012 niihin tinkimättömästi. En osaa sanoa kuinka vaikeaa se oli, pikemminkin se oli haasteellista mutta kuitenkin innostavaa. Monet epäilivät esittämääsi kädennostotemppua, jossa ajatuksen voima vaikutti henkilön fyysiseen voimaan. Kerroitkin, että mielestäsi maailma ei ole vielä valmis teoriaan, että ajatuksen voima vaikuttaa kehoomme. Kerrotko hieman tästä? Tuo kädennostotemppu, jonka näytin on sellainen, joka aina epäilyttää ihmisiä. Minulla oli eräs mieshenkilö ”harjoitusasiakkaana” koulutukseni aikana ja hän epäili sitä suuresti ja luuli minun huijaavan. Hän sanoikin, että olin sopinut asiasta etukäteen. Myöhemmin kysyin häneltä, että haluaako hän ihan henkilökohtaisesti testata tuota asiaa minun kanssani. Hän vastasi myöntävästi ja niin näytin hänelle ajatuksen voiman vaikutuksen hänen fyysiseen kehoonsa. Hän ällistyi ja osallistui valmennuksiini. Hän oli taloudellisesti tosi tiukoilla, mutta hänellä oli haaveena päästä Intiaan. Valmensin häntä Intian matkasta (itse asiassa suhteesta rahaan ja sen ansaitsemiseen) ja muutama kuukau- si myöhemmin sain ihanan postikortin Intiasta, jossa oli vain minun nimeni ja kotikuntani, koska hän ei tiennyt osoitettani. Hän alkoi uskomaan ja luottamaan ajatukseen voimaan ja sai haaveensa toteutettua. Ajatuksen voima on todellakin suurempi kuin uskommekaan. Sen on jo tiedekin todistanut. Sinulla on myös omakohtaisia kokemuksia, miten ajatuksen voima voi vaikuttaa esimerkiksi sairauksista paranemiseen? Tuo suhde terveyteen on hyvin henkilökohtainen. Minulla se on toteutunut siten, etten enää saa ns. kausiflunssia samoin kuin ennen, sillä niiden takana on uskomus, että meille tulee joka syksy flunssa jne. Nuorempi lapsenikin sanoi jossain vaiheessa, että ”Äiti oletko huomannut, että emme ole juuri koskaan enää sairaana!” Tämä on mielenkiintoinen asia ja aiheuttaakin paljon ajattelemisen aihetta. Miten enneagrammitestaus eroaa muista esimerkiksi usein työnhaussa käytetyistä persoonallisuustesteistä? Tuohon eroavuuteen en voi vastata, koska tiedän käytetyissä 19 >> >> testeissä olevan arvokasta ja pätevää tietoa ihmisistä ja erilaisuudestamme. Ne vastaavat hyvin kysymykseen minkälaisia olemme. Enneagrammitietous pureutuu syvälle ihmisyyteen: se ei lokeroi, ei vertaile vaan kertoo koko uskomattoman potentiaalin mitä meissä kaikissa on. Se antaa vastauksen myöskin kysymykseen Miksi käyttäydymme niin kuin käyttäydymme. Käyttäytymisemme motiivit tulevat ymmärrettäviksi. Enneagrammitietouden kautta oppii kääntämään omat heikkoudet vahvuuksiksi ja vasta silloin voimme hyödyntää meissä jokaisessa olevat huikeat lahjat ja mahdollisuudet. Onko sinulla hyviä esimerkkejä enneagrammien käytöstä? Enneagrammi-persoonallisuustieto on nopeasti leviävä ja suosiotaan kasvattava tiedonala. Työelämässä enneagrammin tuntemus säästää valtavasti aikaa ja turhautumista. Se auttaa merkittävästi tuomaan jokaisesta parhaat piirteet ja voimavarat esille. Enneagrammitietoutta voidaan käyttää muutamia esimerkkejä mainitakse- ni: tiimityöskentelyn parantamisessa, myynnissä, markkinoinnissa ja henkilöjohtamisessa. Miten stressi vaikuttaa tyyppiin? Stressin vaikutus jokaisen tyypin käyttäytymiseen on suorassa suhteessa henkilön stressitasoon. Jokaisella enneagrammityypillä on stressisuunta, jolloin hän alkaa ilmentämään itseään enemmän stressisuuntaisen tyyppinsä mukaisesti, kuin oman tyyppinsä mukaisesti. Esimerkiksi tyyppi kakkonen, joka on avulias ja ystävällinen saattaakin stressaantuessaan muuttua vaativaksi ja töykeäksi. Kun taas kasvusuuntaansa eli positiiviseen kehityssuuntaan mennessä jokainen tyyppi saa omien myönteisten ominaisuuksien lisäksi myös kasvusuuntansa myönteiset ominaisuudet käyttöönsä. Se on huikeaa. Mitä elämäntaidonvalmennus on ja mitä se tarjoaa Sinulle? Elämäntaidonvalmennuksen avulla keskitytään nykyisyyteen ja toivotun tulevaisuuden luomiseen. Valmennus on ratkaisukeskeistä ja käytännöllistä. Sen tarkoituksena on löytää myön- teisten mielikuvien avulla uusia näkökulmia elämään. Valmennus auttaa sinua myös elämän haasteellisissakin muutostilanteissa. Sen avulla voit löytää uusia näkökulmia, joiden avulla voit päättää mihin suuntaan lähteä. Kukaan ei voi muuttaa menneisyyttään. Mutta jokainen voi luoda visioita ja tavoitteita tästä päivästä tulevaisuuteen; elät tässä hetkessä ja luot tulevaisuutesi nyt. Tavoitteiden avulla löydät ratkaisuja unelmasi toteuttamiseksi. Ja kuin huomaamatta, alat elää unelmaasi todeksi. Valmennuksen avulla pystyt luomaan innostavia tavoitteita yksityis- ja työelämässäsi, jotka auttavat sinua menestymään. Valmennus kannustaa oman mielen uskomattomien voimavarojen hyödyntämiseen ja löytämään omat kyvyt ja mahdollisuudet. Haluatko siis ryhtyä oman elämäsi käsikirjoittajaksi. Haluatko olla oman elämäsi toimitusjohtaja vai alainen? Valmennus auttaa sinua nauttimaan enemmän päivittäisestä elämästäsi ja parantamaan ihmissuhteitasi. n Lisätietoja valmennuksesta: www.namaste.fi/valmennus Mikä ihmeen ENNEAGRAMMI? Enneagrammi on itsetuntemuksen väline, joka avartaa ymmärrystä itsestä ja muista. Se vastaa kysymykseen MIKSI toimimme niin kuin toimimme. Enneagammi auttaa meitä tunnistamaan omat tunteemme ja toimintatapamme, sekä niiden taustat. Toimintamme motiivien tunteminen antaa hyvät lähtökohdat kehitykselle. Enneagrammin tavoitteena on oppia ymmärtämään itseämme yhä paremmin. Lisäksi sen avul- 20 la pystymme hyväksymään itsemme ja oppia ottamaan itsemme hieman kevyemmin ja nauramaan itsellemme. Kun tuntee itsensä, on helpompi ymmärtää myös toisia. Tämä auttaa ja vapauttaa arjessa ja elämän vaihtuvissa käänteissä. Enneagrammin avulla pystymme kääntämään heikkoutemme vahvuuksiksi, jolloin löydämme sisimmästämme sen upean timantin, joka siellä loistaa. Lisäksi pystymme suuntaamaan voi- ANALYYSI 4/2012 mavaramme oikein ja jakamaan hyvää ymmärtämällä muita ja elämällä sopusoinnussa heidän kanssaan. Enneagrammin avulla saamme sisäistä viisautta ja voimavaroja. Mikä enneagrammityyppi sinä olet? Voit käydä testaamassa sen sivuilla http://www.namaste.fi/enneagrammi/ enneagrammi-testi ENNEAGRAMMITYYPIT 1. PERFEKTIONISTI • Muita nimityksiä: uudistaja,omantunnontarkka, laaduntakaaja, tuomari • Parhaimmillaan: ahkera, realistinen, vastuullinen • Joskus: liian kriittinen, vihainen, kireä, ehdoton 2. AUTTAJA • Muita nimityksiä: uhrautuja, huolehtija, antaja • Parhaimmillaan: lämmin, huolehtivainen, ystävällinen, myötätuntoinen • Joskus: liian omistushaluinen, syyllistävä, manipuloiva, tukahduttava 3. MENESTYJÄ • Muita nimityksiä: suorittaja, uranrakentaja, voittaja • Parhaimmillaan: tehokas, määrätietoinen, motivoiva, energinen • Joskus: liian laskelmoiva, juonitteleva, ulkokohtainen, tunteeton 4. ROMANTIKKO • Muita nimityksiä: individualisti, luova, kaipaaja • Parhaimmillaan: luova, herkkä, omaperäinen, aistikas • Joskus: liian dramaattinen, erikoinen, arvaamaton, itsepäinen ANALYYSI 4/2012 5.TARKKAILIJA • Muita nimityksiä: pohdiskelija, omavarainen, katselija • Parhaimmillaan: analyyttinen, viisas, ymmärtäväinen, looginen • Joskus: liian sooloileva, sulkeutunut, eristäytynyt, ylimielinen 7. SEIKKAILIJA • Muita nimityksiä: optimisti, nautiskelija, visionääri • Parhaimmillaan: innostunut, seurallinen, hauska, spontaani • Joskus: liian pinnallinen, impulsiivinen, levoton, kuriton 8. ITSEVARMA • Muita nimityksiä: johtaja, vaikuttja, päällikkö • Parhaimmillaan: energinen, vahva, peloton, pätevä • Joskus: liian komenteleva, dominoiva, hyökkäävä, äänekäs Kuva: www.namaste.fi/enneagrammi 6. KYSELIJÄ • Muita nimityksiä: kyseenalaistaja, epäilijä, turvaaja • Parhaimmillaan: luotettava, vastuullinen, kunniallinen, suunnitelmallinen • Joskus: liian epäileväinen, pelokas, päättämätön, turvallisuushakuinen 9. SOVITTELIJA • Muita nimityksiä: rauhanrakentaja, mukautuja, viipyilijä • Parhaimmillaan: rauhallinen, tasapuolinen, suvaitsevainen, sovinnollinen • Joskus: liian päättämätön, sitoutumaton, salavihainen, etäinen Seuraavalla sivulla työpaikkojen enneagrammityypit >> 21 Enneagrammityypit työpaikoilla 1. LAADUNVALVOJA / IDEALISTINEN UUDISTAJA ”Minua motivoi se, että saan tehtyä asiat hyvin ja oikein, ja saan asetettua korkeita tavoitteita työlleni. Pyrin koko parantamaan itseäni ja työsuorituksiani. Tavoittelen täydellisyyttä.” 2. MENTORI / AVULIAS YHTEYSHENKILÖ ”Minua motivoi se, että työpaikalla on mukava ilmapiiri, ihmisillä on kivaa yhdessä, saan olla tarpeellinen ja ihmiset muistavat kiittää minua aina silloin tällöin.” 3. NOPEA TEKIJÄ / TEHOKAS SUORITTAJA ”Minua motivoi se, että saan suoritettua asetetut tavoitteet tehokkaasti ja hyvin. On hienoa saada tunnustusta työstäni ja nautin siitä, että pääsen eteenpäin urallani.” 4. TUNTEIKAS SUUNNITTELIJA / LUOVA INDIVIDUALISTI ”Minua motivoi se, että saan olla toteuttamassa itseäni ainutlaatuisella ja luovalla tavalla. Pidän siitä, että työni jälki on yksilöllistä. Aistin herkästi työpaikan tunnelman ja ihmisten mielialat.” 5. TIETOPANKKI / TUTKIVA ASIANTUNTIJA ”Minua motivoi se, että saan paneutua asioihin rauhassa ja perinpohjaisesti. En pidä tunteenpurkauksista, vaan toivon asiallista työskentelyilmapiiriä.” 9. SOVITTELIJA / SOPEUTUVA RAUHANRAKENTAJA ”Minua motivoi sopuisa ilmapiiri, leppoisa tahti ja innostava tiimityöskentely. On mukavaa, jos työlleni on selvät ohjeet ja tiedän, mikä on olennaista.” 6. LUOTTOHENKILÖ / USKOLLINEN KYSEENALAISTAJA ”Minua motivoi se, että voin olla luottamuksen arvoinen. Minulle on tärkeää varmistaa ja turvata asiat, siksi olen yleensä ensiksi epäilevä uusien asioiden suhteen.” 7. VISIONÄÄRI / INNOSTUVA SUUNNITTELIJA ”Minua motivoi se, että pääsen suunnittelemaan uusia juttuja. Nautin innostavista ideoista ja tuoreista mahdollisuuksista sekä vauhdikkaasta tekemisen meiningistä.” 8. VASTUUHENKILÖ / VAHVA VAIKUTTAJA ”Minua motivoi se, että pääsen päättämään ja tekemään suuria juttuja. En jaksa kuunnelle lässytystä ja selittelyjä. Pidän oman luottoporukkani puolta vaikka viimeiseen saakka.” Parhaimmillaan opimme kaikkien yhdeksän tyypin upeista lahjoista. Yhteisöllinen harmonia lisääntyy kun erilaisuuden arvostus kasvaa. Lisäksi oivalletaan, että jokaisella työntekijällä on oma, ainutlaatuinen lahjansa kokonaisuudelle. Henna Tupasela, MB-Master-Coach • Elämäntaidonvalmennus • Enneagrammiohjaukset / tyypitykset • Tunnevalmennus Puh. 044 279 3680, [email protected], vapauspuu.yhteystietopalvelu.com 22 ANALYYSI 4/2012 S u do ku Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettää Analyysin toimitukseen 30.1.2013 mennessä: jaana.vainio@ laboratorioalanliitto.fi Tehtävän ratkaisu ja Sudokun ratkaisun voittaja julkaistaan seuraavassa lehdessä 1/2013. Edellisen sudokun ratkaisu JA voittaja löytyy sivulta 27! Olemme nyt myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! Arvomme palkintoja tykkäävien jäsenten kesken. Seuraavat Luentopäivät ovat Jyväskylän Laajavuoressa 25.–26.4.2013. Lue lisää Analyysin seuraavasta numerosta ja www.laboratorioalanliitto.com ANALYYSI 4/2012 23 Y h d is t y ks e t t o imiv at Tekstit: Jouko Marttila, Risto Hamila ja Timi Tanskanen Kuvat: Anja Lehtonen Helsingin laboratorioalan yhdistys ry Terveisiä Immersbystä ÄÄ. TYKSEN PUOLESTA TAHDON KIITT DIS YH ALA ON LIIT LAN IOA OR AT SUOMEN LABOR T RIITTÄÄ. ITÄ, JOITA VARMASTI TÄÄLLÄ NY IJÖ TEL HIT KE IN MÄ TEL NE ME YSI TEITÄ ANALY ES SÖDERKULLAAN. TTUA MUKAAN, TERVETULOA LÄH HU PU TU SAA ON IN AK EIT OR NS JOITAIN SPO Ä TÄÄLLÄ JÄÄKÄÄN KUKAAN, ILMAN JUHLASEURAA TÄNÄÄN EIP LLAAN. KYLLÄ VARMASTI TOIMEEN ME TU IMME N EN MÄ LUKEUDUKAAN, KAI VO OO IST IMM HA PAR N JIE HU PU A KOSK SIIRTYÄ KAHVIIN JA PULLAAN… N äillä laulun sanoilla avasin Helsingin laboratorioalan yhdistyksen 50-vuotis juhlat Sipoon Immersbyn kylässä 15.9.2012. Kuvat puhukoot puolestaan! Lämmin kiitos kaikille osanottajille ja tukijoillemme, kuten Siljanderin lasinpuhaltamo, Berner 24 Oy, Oy G. W. Berg & Co Ab, Oy Eurodot Ab ja Ammattiliitto Pro. Lisäksi lukuisat yhdistykset ovat muistaneet meitä kortein ja lahjoituksin. Helsingin laboratorioalan yhdistyksen puolesta: Jouko Marttila (pj) ANALYYSI 4/2012 yyskuun viidestoista kokoontui bussilastillinen uteliaan oloisia juhla-asuisia ihmisiä Mellunmäen metroasemalla. Toiset olivat jo ennestään tuttuja ,toiset eivät, tai eivät vielä. Suuntasimme ensin Vanhalle Porvoontielle, kunnes käännyimme pienelle sivutielle. Pian näkyi pelkkää korpea; se oli Sipoonkorpea. Jonkin aikaa ajettuamme saavuimme pienen kylän laitaan ja käännyimme Palokunnantalon pihaan. Olimme juhlapaikalla keskellä kaunista maalaismaisemaa, Immersbyssä. Astuimme sisään kauniisti koristeltuun juhlasaliin. Virallisen alkuseremonian jälkeen verryttelimme ulkona leikkimielisten kilpailujen parissa aurinkoisessa syyssäässä. Voittajien selvittyä heidät palkittiin, tietenkin protestien saattelemina. Sitten jatkettiin perinteisesti hyvän ruoan ja juomien kera. Vähitellen pääsi kahden miehen orkesterimme tekemään "sound check`iä" ja pian näppäi- Vesilinjalla… Isot kiitokset järjestäjille! Risto H. Kokopäivätoiminen luonnontarkkailija Keitä ne on ne sankarit... Onnittelulaulu muilta yhdistyksiltä. M eille Laborexinin tirehtööreille oli kunnia päästä mukaan arvostetun yhdistyksen 50 v juhliin. Laborexin Oy:lla on erittäin pitkät perinteet laboratorioalan yhdistyksen toiminnasta. Onhan edesmennyt toimitusjohtajamme Veikko Siltala ollut perustamassa Suomen Laboranttiliittoa. Erkki Kallio/haitari, Jouko/Kitara ja Dingo/laulu. ANALYYSI 4/2012 li puheenjohtaja Jouko upouudella "Stratocasterillaan" Apachea oikein miehekkäästi. Muun orkesterin ja laulusolistin päästyä mukaan olikin sitten juhlakansa pian tanssin pyörteissä. Sitten alkoivatkin kaikki olla taas tuttuja keskenään ja perinteinen lämmin tunnelma nousi. Illan pimennyttyä ja kellon käydessä jo lähelle puoltayötä siirryimme hitaasti, mutta varmasti tilausbussiimme, joka yön pimeydessä kiidätti meidät Helsingin keskustaan, kenet minnekin. Kauan tämän liiton toiminnassa mukana olleena aina uudestaan ihmettelen sitä hyvää ja lämmintä tunnelmaa mikä näissä tilaisuuksissa on. Enkä ole yksin mielipiteineni. Tuplajuhlat. Yhdistyksen puheenjohtajalle ojennettiin liiton viiri hänen 50-vuotispäivänsä kunniaksi. Ja asiaan. Mellunmäen metroasemalla juhlaväkeä odotteli linja-auto, jonka kuljettaja paljastui myöhemmin illalla oivaksi haitarin soittajaksi. Linja-auto kuljetti väen juhlapaikalle ja siellä puitteet olivatkin hulppeat. Tervetuliaismaljojen jälkeen juhlijoita odotti notkuva herkullinen seisovapöytä, josta kaikille löytyi varmasti mieluisaa purtavaa. Siitä eteenpäin ilta kului kilpailujen ja livemusiikin parissa. Juhlissa vallitsi lämmin tunnelma ja Jouko Marttila piti paketin kasassa tuttuun tyyliinsä. Intoutui hänkin musisoimaan linja-autoilevan haitaristin kanssa ja jälki oli komeaa. Laborexinin oma poika Hans Sällströmkin antautui tunnelman vietäväksi ja laulaa lurautti Dingoa. Kaikenkaikkiaan tunnelma oli mahtava ja tarjoilut loistavat. Harmi, että yhdistyksen 50 v juhlia vietetään vain kerran. Syysterveisin: Timi Tanskanen, toimitusjohtaja, Laborexin Oy 25 Y hdis t y ks e t t o imiv at S Y h d is t y ks e t t o imiv at Tekstit: Marjaana Honkanen ja Erkki Savoni Kuvat: Marjaana Honkanen Satakunnan laboratorioalan yhdistys Satakunnan laboratorioalan yhdistyksen 40-vuotisjuhlat S atakunnan laboratorioalan yhdistys, eli Sat Lab ry juhlisti 40-vuotistaivaltaan13.10.2012 Porin entisen Puuvillatehtaan tiloissa, Kahvila-Paahtimo Cafe Solossa hyvän ruuan, seuran ja yllätysten parissa. Sateinen sää ei ollut onneksi juhlakansaa karkottanut paikalta, vaan meitä oli saapunut tilaisuuteen satakuntalaisten lisäksi ympäri Suomea Kemistä Helsinkiin. Tilaisuuden aluksi skoolasimme tilaisuuden arvolle sopivasti kuohuviinillä ja yhdistyksen puheenjohtaja, Karoliina Ritola piti puheen ja muisti lahjoin yhdistyksessä pitkään aktiivisena toiminutta Ari Nummea. 26 Tämän jälkeen meitä onniteltiin mm. liiton puheenjohtaja Jaana Nousiaisen toimesta ja vapaamuotoisempi tilaisuus alkoi alkuruuan merkeissä. Pääruokaan mennessä tilan oli jo täyttänyt iloinen puheensorina, kun toisilleen tutut päivittävät kuulumisiaan ja uudet tutustuivat muihin jäseniin. Itse olin ensimmäistä kertaa yhdistyksen toiminnassa mukana ja oli helppo lähteä ensikertalaisena mukaan, koska ihmiset olivat niin avoimia ja iloisia tälläistä noviisia kohtaan. Illan jo pimetessä juhlahumua latisti yhtäkkiä paikalle saapunut konstaapeli joka tiukkasi tuimaan sävyyn huvi- lupaa ja uhkasi lopettaa juhlat jos sellaista ei pikapikaan löytyisi. Onneksi mies osoittautuikin valepoliisiksi ja huviluvaksi riitti puheenjohtamme drinkki joka hävisi konstaapelin suihin ja irrotti miehen kielenkannasta niin sisäisen Mauri Antero Nummisen kuin Rauli Badding Somerjoenkin. Illan jo pimetessä ja suklaakakun täyttämien vatsojen siivittämänä juhlat jatkuivat tanssilattialla. Kiitos vielä kerran hienosta illasta kaikille mukana olleille ja onnea aktiivisille ja vetreälle nelikymppisille! Marjaana honkanen ANALYYSI 4/2012 lin Helsingin 50-vuotisjuhlissa. Siellä tuli puheeksi, että mikä yhdistys täyttää seuraavaksi vuosia, no Satakunta täyttää 40v. Tuli kutsu, että tulethan sie Porin juhliin ja minä sanoin että kyllä. Mie pähkäilin, että millä sitä lähtee ja ketä sinne on lähdössä. Ei ollut innokkaita lähtiöitä, menenkö junalla vai autolla. Katselin juna-aikatauluja, olivat vähän hankalat, joten päätin lähteä autolla ja yksin. Hain autoliikkeestä “tiquaanin” koeajolle. Lauantaiaamu klo 8.15 starttasin taipaleelle. Pääsin Kemistä 10 km, pistin vinkkarin ja päälle satoi vettä melkein koko matkan. Sammutin vinkkarin 60 km ennen Poria. Nyt vois käydä kaffeella. Odottelin huoltamoita, mutta sattuivat olemaan aina väärällä puolella. Päätin käydä kaffeella ennen hotelliin kirjautumista Porin sellillä klo klo 14.05. Muuten matka meni hyvin. Menin juhlapaikalle ja siellä minut otettiin hyvin vastaan. Juhlat oli hyvät ja ruoka maukasta. Ratsia oli hauskin tapahtuma, kun konstaapeli haastatteli Karoliinaa. Hyvää syksyn loppua ja talven tuloa! Terveisin Eki TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset Tammi- Tutustuminen eri tanssilajeihin Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Helmikuu Lisätiedot [email protected] 25.–26.2. Kokonaisvaltainen työhyvinvointi Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry / 2013 laboratoriossa, Oulu Suomen Laboratorioalan liitto ry. Ks. lisätiedot s. 2 25.–26.4. Luentopäivät, Jyväskylä Suomen Laboratorioalan liitto ry 2013 Ks. koulutusohjelmat netistä vuoden alussa. Sudokun 3/2012 ratkaisu Sudokun 3/2012 voittajaksi arvottiin Nina Ståhlberg, Vantaa. Analyysin toimitus onnittelee voittajaa! ANALYYSI 4/2012 27 Y hdis t y ks e t t o imiv at O Pu he e njo ht ajal t a Onko työmme tärkeys unohdettu? L aborantin perustutkintoon sisältyy kemiallisia, mikrobiologisia, fysikaalisia, biokemiallisia ja aistinvaraisia määrityksiä. Tästä listasta voi jo päätellä, että koulutus on vaativaa ja tämä kaikki sisällytetään 120 ov. Laborantin on oltava moniosaaja, kun ajatellaan hänen sijoittumistaan työelämässä. Työpaikka voi olla teollisuudessa, kuntien ja valtion, ympäristö- ja elintarvikevalvonnan, tutkimuslaitosten, tullivalvonnan, yliopistojen ja korkeakoulujen laboratorioissa. Laboratorioala vaatii työntekijöiltä koko ajan uusien asioiden oppimista ja sisäistämistä. Lisäksi laboratoriotyössä täytyy hallita isoja kokonaisuuksia ja vaativia työtehtäviä, kuten työturvallisuus, laadunvalvonta, englanninkieli, hyvät vuorovaikutustaidot, asiakaspalvelua ym. Päivittäisessä elämässä ei aina tule ajateltua, että jokaiseen elämän osa-alueeseen on tehty monia tutkimuksia eri laboratorioaloilla. Liian harvoin nostetaankin esille laboratoriotyön merkitys ja tärkeys. Miten takaamme, että saamme tulevaisuudessakin korkeatasoisia ja laadukkaita laboratoriopalveluita? Kilpailu on kovaa joka paikassa. Henkilökuntaa vähennetään, koulutuksia karsitaan, materiaalikustannuksissa säästetään, laitteisiin ei investoida, tutkittavien analyysien määriä vähennetään. Ammattikuntamme pitäisi kehittää ja olla usein tutkimusten edelläkävijöitä, tai vähintään ajan tasalla. Miten se on nykyisin mahdollista? 28 Henkilökuntaa vähennettäessä, lähtijät ovat aika usein käytännön työtä tekevästä porukasta, jolloin jäljelle jääneillä vastuu lisääntyy ja kiireen myötä myös henkinen kuormittuminen kasvaa. Laboratoriotyö on tarkkaa ja vaativaa ja työn tuloksella on suuri merkitys. Eri teollisuuden aloilla voidaan kärsiä suuria taloudellisia menetyksiä, jos laboratoriotulokset eivät tule riittävän nopeasti. Veden ja elintarvikkeiden mikrobiologisten näytteiden analysoimisessa on kyse ihmisten terveydestä. Kaikesta huolimatta työnarvostus ei ainakaan palkassa näy. Vai onko vieläkin kyse, että ammattiamme ei tunneta? Nämä ajatukset ovat viime aikoina pyörineet mielessäni. Jopa niin paljon että, näin painajaista vai onkohan se tulevaisuutta, että ”istuin laboratoriossa ja minulle tuli isoja paketteja Kiinasta, joissa oli siistissä pinossa tutkimustodistuksia”. Uni oli niin todellinen. Siitä puuttui ainoastaan työnjohtaja joka olisi kysynyt tuloksia. Ja jos olisin vastannut, että en ymmärrä Kiinaa niin hän olisi sanonut, että ”kyllähän nyt jokaisen Laborantin täytyy Kiinaa osata!”. Kuulostiko tutulta? n Haluan vielä kiittää kuluneesta vuodesta liittohallitusta, liittovaltuustoa sekä yhdistysten puheenjohtajia, jotka tekivät mahdolliseksi tutustua heidän johtokuntiinsa yhdistysvierailulla. Lisäksi erityiskiitos liiton taloudenhoitajalle, joka on opettanut ja neuvonut minua monissa liittoa koskevissa asioissa. Lämmintä ja rentouttavaa Joulua kaikille ja energistä Uutta Vuotta! Juhlavin talviterveisin Jaana Nousiainen ANALYYSI 4/2012 Työkyvyttömyyden ehkäisyyn tarvitaan näkökulman muutosta S airausvakuutus- ja työterveyshuoltolait muuttuivat kesäkuun 2012 alusta. Uudistuksen tavoitteena on ehkäistä suomalaisten työkyvyttömyyden pitkittymistä. Uusi laki myös vahvistaa työterveyshuollon roolia töihin paluun tukemisessa. Vuosittain Suomessa noin 40 000 henkilöä on pitkittyneillä, eli yli 90 päivää kestävillä sairauslomilla. – Mikään työterveyshuolto ei pysty ratkomaan ongelmia yksin. Tiivis vuorovaikutus työterveyshuollon, työnantajan ja työntekijän kesken on avainasemassa töihin paluun tukemisessa. Lisäksi tarvitaan eri lääkärikuntien välistä verkostoitumista ja paikallista yhteistyötä, painottaa Työeläke vakuuttajat TELAn asiantuntijalääkäri Tiina Kaarne. Työkyvyttömyyttä koskevaan ajatteluun tarvitaan Kaarneen mukaan koko maassa isoa näkökulman muutosta. Osatyökyvytön on myös osatyökykyinen, mikä usein unohdetaan. – Meillä yhteiskunnassa on vallalla ajattelu, että ihminen on pääsääntöisesti vain joko sairas tai terve, ilman välimuotoja. Osa-aikainen työskentely ehkäisisi kuitenkin poissaolon pitkittymistä ja helpottaisi töihin paluuta. Kaarne arvioi, että jopa neljännes työkyvyttömyysjaksojen pitkittymisistä voitaisiin vält- ANALYYSI 4/2012 tää aktiivisilla töihin paluun tukitoimilla. Lakimuutoksen mukaan työnantajan pitää työterveyshuollon ja työntekijän kanssa selvittää mahdollisuudet työn tai työolojen räätälöintiin, jos sairauspoissaolot toistuvat tai pitkittyvät. – Kuntoutuksen tarvetta ja osa-aikatyön mahdollisuuksia tulisi arvioida jo sairauspäivärahakaudella, sen sijaan että odotellaan kauden päättymistä ja vasta sitten aktivoidutaan. On kaikkien osapuolten etu, ettei työkyvyttömyys pitkity ja pahimmassa tapauksessa johda ennenaikaiseen eläköitymiseen. Hyvällä työkyvyllä pidempiä työuria Suomalaisten keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää laskee erityisesti juuri työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä ja aikainen alkaminen. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien keskiikä on vain noin 52 vuotta, mikä pudottaa kaikkien eläkkeelle siirtyneiden keski-iän 60,5 vuoteen. Tavoitteena on nostaa eläkkeellesiirtymisikää vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Työkyvyttömyyseläkkeellä on tällä hetkellä työeläkejärjestelmästä kaikkiaan noin 199 000 henkilöä. – Hyvä työkyky on yksi tärkeimpiä tekijöitä työurien pidentämisessä sekä edelleen suo- malaisten eläkkeellesiirtymisiän nostossa, Kaarne korostaa. Uuden lain mukaan työterveyshuollon on arvioitava työntekijän työkykyä ja selvitettävä töihin paluun mahdollisuudet, jos sairauspoissaolot toistuvat tai pitkittyvät. Työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä. Lausunnossa arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja töihin paluun mahdollisuuksia. Uuden lainsäädännön mukainen menettely on parhaillaan siirtymässä käytäntöön, kun ensimmäiset 90 päivän sairauspäivärahajaksot ovat täyttymässä. n Lisätietoja: • Telan asiantuntijalääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Tiina Kaarne, puh. 050 560 7285 • Telan verkkosivuilla http://www.tela.fi/ tyoelakeala/tyokyky/ yhdessa_tyokyvyn_tukena Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat. 29 To im ih e n k ilö t ja y hdis t y ks e t YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ry Puheenjohtaja: Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. 050 490 6787 [email protected] Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki [email protected] puh. 040 576 7076 ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ry Puheenjohtaja: Miia Martiskainen puh. 040 832 9602, [email protected] Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen puh. 050 413 9532, [email protected] KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab Ry Puheenjohtaja: Marja-Liisa Puttonen Kaakkoiskaari 25, 40530 Jyväskylä puh. koti: 040 845 0296 [email protected] Sihteeri: [email protected] PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Vellamontie 11, 37800 Toijala, puh. koti 040 519 4117, puh. työ (03) 5654 4422, [email protected] Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen, Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere, puh. koti 040 829 2141, [email protected] POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Kaisu Ruumensaari [email protected] Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi, puh. 040 732 4675, [email protected] Jäsensihteeri: Erkki Savoni Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi, puh. koti 040 504 4456, [email protected] PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Tuula Tummala, Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo, puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361, [email protected] Sihteeri ja tiedotussihteeri: Merja Heimala, Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen, puh. koti 040 501 6540 [email protected] PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry Puheenjohtaja: Karoliina Ritola, Kivitaskuntie 49, 28220 Pori, puh. 050 545 3209, [email protected] Sihteeri: Eeva Wahrman Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori [email protected] Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta, Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori, puh. työ 020 529 3140, gsm 044 071 9131, [email protected] VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura, puh. 044 284 9199, [email protected] Sihteeri: Ann Sofie Wierda, Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto, puh. 050 338 7410, [email protected] Jäsensihteeri: Toini Turtiainen, Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, [email protected] Puheenjohtaja: Raija Nissinen Kariniemenkatu 28 B 69, 15140 Lahti [email protected] Jäsensihteeri: Anu Liukkonen Markankatu 11, 15240 Lahti [email protected] POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki, Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela, puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634 [email protected] Sihteeri: Tiina Kortelainen, Kasurilanmäentie 175, 71800 Siilinjärvi, puh. työ 020 772 4964, puh. koti 050 348 7034 [email protected] 30 ANALYYSI 2/2012 Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen Miilukatu 5 D 17, 94720 Kemi, puh. 040 523 8816, [email protected], [email protected] Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää Lottakuja 6, 91410 Jokirinne, puh. 050 306 5186 [email protected] Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi, puh. koti 040 732 4675, puh. työ 020 463 4547, [email protected] [email protected] II Sihteeri: Päivi Vesala Kalervontie 9 C 39, 90570 Oulu, puh. 040 720 2003, [email protected] Tiedottaja: Margit Häkli Yläruukintie 7 as 1 28610 Pori puh. 050 321 4153 [email protected] Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen Mahlamäentie 14 B 9, 01900 Nurmijärvi, puh. koti 040 715 0457, [email protected] Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku, puh. 040 542 5395, [email protected] Jäsenmaksut: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu, puh. koti 050 400 9516, [email protected] To imihe nkil ö t ja yh dis tyk se t SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2012 Koulutusvastaava: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela, puh. koti 050 342 5634, puh. työ 044 720 1457, [email protected], [email protected] Luentopäivät: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere, puh. koti 040 514 1173, [email protected] Sormukset ja ammattimerkit Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti puh. koti 040 718 1274 [email protected] Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti. Ilmoitan muuttuneista tiedoista OSOITE uusi osoite: vanha osoite: Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toini Turtiainen NIMI entinen nimi: TYÖPAIKKA Rätiälänkatu 11 c 34 20810 Turku Nimeni: Syntymäaika ANALYYSI 4/2012 / 31 LABOREXIN OY Lasinpuhaltamo Siljander LABOREXIN OY on monipuolinen toimittaja laboratorioalalla: • Kattava valikoima laboratoriolaitteita ja -tarvikkeita Mm. Shimadzu-vaa'at, GFL:n hauteet, tislaimet, taso ravistelijat, inkubointikaapit, syväjääkaapit ja -arkut. Lasiset- ja digitaaliset lämpömittarit, Sentekin pH-, johtokyky-, DO²-, Redox-, Ioniselektiiviset mitarit. Laboratoriolasit laidasta laitaan, kvartsituotteet, Lasi- ja kvartsikyvetit. Kartellin muovituotteet, Nabertherm laboratoriouunit, Ultraäänipesulaitteet, Smeg-laboratoriopesukoneet, • Selecta-autoklaavit, sentrifugit, lämpö- ja kuivauskaapit.. jne.. • Valmistamme laboratoriovaunuja ja -pöytiä asiakkaan toiveiden ja mittojen mukaan. • Toimitamme tunnettujen valmistajien biokemikaaleja: Seerumeita ym. soluviljelyyn tarkoitettuja kittejä. Lasinpuhaltamo Siljander valmistaa piirustusten mukaisia laboratorio lasi- ja kvartsituotteita. Korjaamme myös rikkoutuneita laseja. Valmistamme mm. eri analyysilaitteiden lasisia tarvikkeita J.P. Selecta s.a. on ISO 9001-sertifioitu kansainvälinen laboratorio laitteita ja -tarvikkeita toimittava yritys, jonka tuotteden laatu täyttää kaikki alalla vallitsevat vaatimukset. LABOREXIN OY on toiminut J.P. Selectan edustajana Suomessa vuodesta 1985 lähtien. Lataa oma Selectan luettelo nettisivuiltamme! Olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä, niin saatte asiantuntevaa palvelua. PL 224, 00811 HELSINKI Puh. +358 (0)9-780 633 Fax. +358 (0)9-781 393 [email protected] www.laborexin.fi