Analyysi 50. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 3/2013 Kaivosteollisuuden koulutuspäivät Kemissä ra t o Labo rioalan en 45 V U O T TA NA LYYSI-LEH TI 50. VU o Liitt S uo m A sivu 4 O S I K E RT A YHTEISET PIKKUJOULUT TALLINNASSA sivu 10 www.laboratorioalanliitto.fi Poimintoja AEL:n monipuolisesta koulutustarjonnasta n! TarTu Laboratorion laatuvastaavan työkalupakki 26.9.2013 Jäteveden analyysimenetelmät 1.10.2013 Itiölliset bakteerit elintarviketeollisuudessa 3.–4.10.2013 Mikrobiologian peruskurssi 8.–10.10.2013 Liuos- ja seoslaskut laboratoriossa 23.–24.10.2013, Oulu Muovituotteen mittaaminen ja laadunvarmistus 24.–25.10.2013 Mikrobiologisten menetelmien validointi 5.11.2013 Termoanalyysimenetelmät - monipuoliset sovellusmahdollisuudet 14.11.2013 Aseptiset työtavat laboratoriossa 26.–27.11.2013 Tee u u s i a Til Näytteenotto ympäristötutkimuksissa, peruskurssi 31.10.2013 Näytteenotto maaperästä ja kiinteistä jätteistä, erikoistumiskurssi 12.–14.11.2013 Näytteenotto talous- ja uimavesistä, erikoistumiskurssi 18.–20.11.2013 Näytteenotto vesi- ja vesistötutkimuksissa, erikoistumiskurssi 25.–27.11.2013 koulutukset pidetään ael:ssä ellei toisin mainita. lisätietoja: anneli Mörsky, koulutussihteeri puh. 050 500 1710, [email protected] www.ael.fi/laboratorio Lämpöarvon mittaaminen 3.12.2013 kaarnatie 4, 00410 helsinki PUhelin 09 530 71 2 ANALYYSI 3/2013 Analyysi A Analyysi 3/2013 LYYSI-LEH TI NA 50. Päätoimittaja, tilaukset Jaana Vainio VU Lepomäentie 4, A O S I K E RT 21380 Aura GSM 044 284 9199 [email protected] Talous Sinikka Collanus Löytänänkatu 2 B 11, 20540 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 [email protected] Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 [email protected] SISÄLLYSLUETTELO Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 [email protected] Juuri se oikea – Hygieniatarkkailumenetelmien valinta elintarviketuotannon omavalvontaan.......... 6 Kannen kuva: Henna Huopainen Kannen kuvassa: Henna Huopainen suoritti työharjoittelujaksonsa Hollannissa. Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Kemissä........... 4. Päätoimittajalta................................................ 5 Yhteiset pikkujoulut yhdistyksille....................... 10 Puheenjohtajalta............................................ 11 Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry Laboranttiopiskelija Hollannissa....................... 12 Toimituksen osoite Analyysi / Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura [email protected] Toisenlaista kemiaa........................................ 13. Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510 ISSN1459-0999 Osoitteen- muutokset Yhdistykset toimivat: Päijät-Hämeen yhdistyksen keväinen luontoretki........................ 14 BioImageXD ja biokuvien informatiikka.............. 16 441 704 Painotuote Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku [email protected] puh. 040 542 5395 Koulutus-teema: Laboratorioalan tutkintotoimikunnasta...................................... 20 Liiton kannanotto............................................ 21 Koulutus-teema: Haastattelut............................ 22 Uusi lukijakilpailu: Missä Ellu luururaa?............. 24 Edellisen sudokun ratkaisu............................... 24 Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2013 Tyrniöljyllä edullisia vaikutuksia metabolomiin..... 25 Nro Espoon Omnia Fermionilla.............................. 26 Ilmestyy Aineisto toimitukselle 4. 9.12.20138.11.2013 Tapahtumien ABC.......................................... 27 Sudoku......................................................... 29 Yhdistykset ja toimihenkilöt.............................. 30 www.laboratorioalanliitto.fi ANALYYSI 3/2013 Palvelukortti................................................... 31 3 KAIVOSTEOLLISUUDEN KOULUTUSPÄIVÄ KEMISSÄ 14.10.2013 • Ammattiopisto Lappia, KOSMOS -talo, auditorio Koulutus on tarkoitettu kaikille laboratoriossa työskenteleville sekä näytteenottajille ja on hyväksytty sertifioitujen näytteenottajien ylläpitokoulutukseksi. Maanantai 14.10.Luento Luennoitsija 8.30–9.00 Aamupala/ kurssin avaus Suomen Laboratorioalan Liitto ry 09.00–09.45 Mikroaaltomärkäpoltto (näytteen liuotus) Harri Köymäri, FM, Hosmed Oy 10.00–10.45 Atomispektroskopia (AAS, ICP-OES, ICP-MS) Tekniikoiden soveltuvuudesta kaivosteollisuuden laboratorioon Harri Köymäri, FM, Hosmed Oy 11.00–11.45 XRF-tekniikka, -laitekanta, soveltuvuus, -näytteenkäsittely, erityisesti kaivosteollisuudennäytteet Jan Roms, Thermo Scientific 12.00–13.00Lounas 13.00–13.45 Näytteenotto ja esikäsittely Marja Liisa Räisänen, Erikoistutkija, FT Geologian tutkimuskeskus 14.00–14.45 Suodatinpaperin valinta ja esimerkkejä kaivosteollisuudesta Jussi Junkkarinen, FM, GE Healthcare 14.45–15.15 Kahvi ja todistusten jako 15.15–16.15 pH-mittaus ja elektrodit Harri Repo, Myyntipäälikkö VWR International OY Ilmoittaudu heti, viimeistään 4.10.2013 mennessä: Margit Häkli, [email protected] Ohjelmatiedustelut: Margit Häkli, puh. 050 321 4153, [email protected] Kurssin hinta sisältäen kurssimateriaalin ja ohjelman mukaiset ateriat jäseniltä 290 b, ei jäseniltä 360 b Mikäli osanotto perutaan ohjelmassa mainitun ilmoittautumispäivän jälkeen, perimme toimisto- ja varauskuluina 90 b. Kurssimateriaalit jaetaan muistitikuilla; ei kansioissa. Päivitetty ohjelma nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi. Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin. Koulutus toteutetaan myös Turussa marraskuussa ja Kuopiossa tammikuussa, joten seuraa nettisivujamme www.laboratorioalanliitto.fi Tervetuloa koulutukseen! Suomen Laboratorioalan Liitto ry / koulutus 4 ANALYYSI 3/2013 P aikallisradiossa keskusteltiin lasten tekemistä kotitöistä ja viikkorahan maksamisesta. Korvaani tarttui radiojuontajan ohjeistus eräälle soittajalle: ”Muista sitten maksaa tehdystä työstä pojalle euro ja tyttölapselle vain kahdeksankymmentä senttiä!” Valitettavasti tämä ei ole vitsi, vaan totuus monilla työpaikoilla. Yleisesti tiedossa on, että miesvaltaisilla aloilla maksetaan yleisesti parempaa palkkaa kuin naisvaltaisilla aloilla. On kuitenkin epäreilua, että edelleen samaa työtehtävää hoitavat naiset saavat keskimäärin pienempää palkkaa kuin miespuoliset kollegansa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain ansiotasoindeksin, jonka mukaan vuonna 2012 naisten palkka on tosiaan vain 80% miesten palkasta. Jos tämä muutetaan vuosipalkaksi, naisten palkka oli maksettu jo lokakuunlopussa, joten loppuvuoden me naiset työskentelimme ”palkatta”. Tämän vuoden tuloksia ei ole vielä tiedossa, mutta valittavasti merkit viittaavat siihen, että suurista ponnisteluista huolimatta parannusta ei ole tapahtunut. Mikä sitten on syynä edelleen näin suureen palkkaeroon, onhan naiset olleet täysipäiväisesti mukana työelämässä jo lähes sata vuotta. Vaikka sotien aikana naisten tekemä kodin ulkopuolinen työ oli välttämättömyys maan perustoiminnoille, maailmansotien välisenä aikana naiset olivat teollisuutemme halpatyövoimaa. Valtioneuvosto antoikin vuonna 1945 ohjepalkat, joiden perusteella naisille tuli maksaa vähemmän kuin miehille. Naiset kokivat tämän jo tuolloin epäoikeudenmukaiseksi. Vaikka palkkasäännöstely kumottiin 50-luvun puolivälissä, käytäntö jäi elämään. Usein palkkaeroa perustellaan perhevapailla. Oppivatko tai pätevöityvätkö miehet tosiaan niin paljon noiden muutaman vuoden aikana, että se oikeuttaa maksamaan heille selvästi suurempaa palkkaa. Myös naisten huonomman etenemisen työuralla arvellaan selittävän palkkaeroja. Työpaikoilla naiset sijoittuvat tavallisesti hierarkian alem- ANALYYSI 3/2013 piin, avustaviin tehtäviin ja miehet ylempiin, vaativiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Lisäksi määräaikaiset työsuhteet ovat kasautuneet erityisesti nuorille ja korkeasti koulutetuille naisille. Kuitenkin Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan keskimäärin naisten työura on vain vuoden lyhyempi kuin miesten ja me naiset olemme korkeammin koulutettuja kuin miehet. Joten olemmeko siis vaan liian kilttejä, emmekä vaadi arvostusta ja kunnon palkkaa osaamisestamme. Ruokimmeko edelleen myös itse yhteiskuntamme vanhakantaista näkemystä, että mies on perheen elättäjä. Tulevien vuosien palkankorukset näyttävät olevan jo lukkoon lyötyjä. Mutta jatkossa me voimme jokainen yksin ja yhdessä pyrkiä nujertamaan vanhoja käsityksiä, arvostamaan enemmän osaamistamme ja sitä kautta saada myös palkkamme kohdilleen. STTK kampanjoi tänäkin syksynä palkkaerojen kaventamisen puolesta viettämällä lokakuussa Naisten Palkkapäivää, johon sinäkin voit osallistua. Voit myös lukea aiheesta seuraavasta Analyysilehdestä. n Värikästä syksyä kaikille, Jaana Vainio 5 Päät o imit t ajal t a Nainen, osta joululahjat jo nyt – palkanmaksusi päättyy lokakuussa Juuri se oikea Hygieniatarkkailumenetelmien valinta L aboratorioanalytiikan kehitys on monella osa-alueella ollut huimaa. Siihen nähden tuntuukin ehkä hieman yllättävältä, että suurin osa tänä päivänä tehtävistä mikrobiologisista määrityksistä tehdään edelleen käyttäen pitkälti toistasataa vuotta sitten kehitettyjä viljelymenetelmiä. Näiden perinteisten menetelmien heikkouksien lista on pitkä: ne vaativat suuria tilavuuksia (kalliita) elatusaineita ja muita reagensseja, eivät useinkaan ole tarpeeksi valikoivia, ovat työläitä ja aikaavieviä, vaativat paljon tilaa kasvatuskaapeissa ja tuottavat paljon jätettä. Koska tulosten saamiseen menee useita päiviä, ne sopivat varsin huonosti esim. nopeasti markkinoille saatettavien tuotteiden kuten elintarvikkeiden ja niiden tuotantoympäristön hygieniatarkkailuun. Ruoka on jo syöty, ennen kuin laboratoriotulos varmistuu. Useimmat mikrobiologiset standardimenetelmät ovat edelleen viljelymenetelmiä. Eri laboratorioilla on varsin erilaisia lähtökohtia, vaatimuksia ja tavoitteita ja nämä heijastuvat myös menetelmien valintaan (Kuva 1). Standardimenetelmät ovat analyyttisinä vertailumenetelminä elintarvike- 6 lainsäädännön turvallisuus- ja hygieniavaatimuksissa (mikrobikriteeriasetus eli Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista, muutoksineen). Asetuksen artiklassa 5 luvataan, että myös vaihtoehtoiset määritysmenetelmät ovat sallittuja, jos kansainvälisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaan tehdyllä validointimenettelyllä on pystytty osoittamaan, että niillä saadaan vähintään vastaavat takeet tuotteiden turvallisuudesta kuin vertailumenetelmällä. Viranomaisnäytteitä ja lainsäädännön määräämiä näytteitä analysoivien akkreditoitujen laboratorioiden menetelmärepertuaari ei useinkaan ole tarkoituksenmukainen tuotantolaitosten omavalvonnan ja HACCP-järjestelmän tarpeisiin. Jokin kaupallinen ”pikamenetelmä” saattaisi olla käyttökelpoisempi vaihtoehto. Termi ”pikamenetelmä” on tässä lainausmerkeissä, koska harvoin nämä vaihtoehtoisetkaan menetelmät antavat tuloksen saman tien, mutta jossain suhteessa analyysin työvaiheet tai tuloksen toteaminen ovat helpompia ja/tai nopeampia kuin perinteisissä viljelymenetelmissä. Hyvältä pikamenetel- ANALYYSI 3/2013 Kirjoittaja ja kuvat: Tuija Pirttijärvi , yliopettaja, ETT Hämeen ammattikorkeakoulu, Bio- ja elintarviketekniikka PL230 (Visamäentie 35B), 13101 Hämeenlinna [email protected], puh. (03) 646 2356, 040 569 2344 www.hamk.fi elintarviketuotannon omavalvontaan >> Kuva 1. Mikrobiologisen menetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä. ANALYYSI 3/2013 7 >> mältä (vaihtoehtoiselta menetelmältä) odotettavia ominaisuuksia ovat mm. •nopeus ja yksinkertaisuus – mahdollistaa tuotantoprosessin ohjauksen •edullinen hinta / laatu –suhde (instrumentin, reagenssien ja työn suhteen) •reagenssien riittävän pitkä käyttöikä •ei vaadi paljoa (kasvatus)tilaa •luotettavuus, täsmällisyys, toistettavuus •spesifisyys, selektiivisyys •herkkyys (alhainen toteamisraja/ määritysraja) Kannattaa myös tarkistaa, onko harkinnan kohteena olevalla kaupallisella tuotteella tiedeyhteisön, viranomaistahojen tai validointiorganisaatioiden hyväksyntä – se olisi hyvä lähtökohta. Tällaisia kaupallisia validoituja pikamenetelmiä onkin tullut markkinoille ilahduttavan paljon. Validointiorganisaatiot kuten pohjoismainen NordVal, eurooppalainen MicroVal, ranskalainen AFNOR ja yhdysvaltalainen AOAC Research Institute julkaisevat nettisivuillaan ajantasaisia validointilistoja. Pohjoismaisen elintarvikkeiden metodiikkakomitean NMKL:n puitteissa toimivalla NordValilla oli kesäkuussa 2013 listoillaan 28 validoitua mikrobiologista pikamenetelmää. Listalta löytyy testikittejä kokonaisbakteerien, hiivojen ja homeiden, enterobakteerien, koliformien, Escherichia colin, listerian, salmonellan, kampylobakteerien, Staphylococcus aureuksen ja Cronobacter spp:n määrityksen ja/ tai osoittamiseen. Kun miettii mitä eri vaihtoeh- 8 toja patogeenien ja hygieniaindikaattorien määrittämiseen on tarjolla, kannattaa tutustua näihin validointilistoihin – tuotteita löytyy jo satoja. Laajimmassa, AOAC RI:n listassa on yksistään salmonellan määrittämiseen tarjolla jo n. 40 validoitua testikittiä. Vaihtoehtoiset mikrobien osoitus-, määritys-, tunnistus- ja tyypitysmenetelmät perustuvat moniin eri periaatteisiin (Kuva 2). Validointilistoilta löytyy mm. immunologisiin ja biokemiallisiin reaktioihin, MPN-, PCR- ja hybridisaatiotekniikoihin perustuvia kittejä, petrifilmejä ja muita kuivamaljoja, kosketusliuskoja, kromogeenisiä ja fluorogeenisiä testejä. Myös allergeeneille ja toksiineille on tarjolla monia eri pikatestejä. Menetelmän valintaan vaikuttaa - paitsi edellä luetellut menetelmältä odotetut hyvät ominaisuudet – myös käyttökohde- ja tarve. Onko määritys tarpeen tehdä kiinteästä tai nestemäisestä näytteestä tai kenties ilmasta tai pinnoista? Näytteenotto on usein koko analyysin tärkein vaihe! Onko näytteessä tiettyjä analyysitekniikoita haittaavia inhibiittoreita? Onko näyte samea? Tarvitaanko kvantitatiivinen tulos vai riittääkö kvalitatiivinen? Kuinka nopeasti tulos tarvitaan? Onko tarvetta tunnistaa haittamikrobi lajitasolle tai jopa jäljittää, mistä kyseinen kanta on peräisin? Monet yritykset, joissa ei ole varsinaisia laboratoriotiloja, pystyvät tekemään omavalvonnassaan toiminnan riskit huomioon ottaen riittävää hygieniavalvontaa käyttämällä mm. kosketusliuskoja, kuivamaljoja ja valmiita laimennusliuoksia. Luminometrinen ATP-määritys on myös hyvin suo- ANALYYSI 3/2013 sittu erityisesti pintojen puhtauden tarkkailussa, onhan se todellinen pikamenetelmä antaessaan tuloksen muutamassa minuutissa. Monet immunoassayt ovat myös melko nopeita ja yksinkertaisia. Haaveissa on saada tuotantoprosessiin hygieenisten vaarojen monitorointiin yhtä yksinkertaisia online-mittareita kuin lämpö- ja pH-mittarit. Näitä odotetaankin biosensorien, nanoteknologioiden ja bioaktiivisten materiaalien kehityk- sestä. Biosensoreita on kehitetty paitsi orgaanisten molekyylien ja kemiallisten kontaminanttien kuten torjunta-aineiden ja raskasmetallien osoittamiseen, myös patogeenien osoittamiseen (kts. esim. Velusamy ym., An overview of foodborne pathogen detection: In the perspective of biosensors, Biotechnology Advances 28 (2010) 232– 254). Tällä rintamalla odotetaan kiinnostuneena uusia kaupallisia ja käyttökelpoisia mittareita. n Kuva 2. Mikrobien osoitus-, tunnistus- ja tyypitysmenetelmien periaatteita. ANALYYSI 3/2013 9 Yhteiset Pikkujoulut Suomen Laboratorioalan yhdistyksille Tervetuloa viettämään yhteisiä pikkujouluja Tallinnaan la 16.11.2013 Meriton Grand Conference & Spa Hotelli Lauantaina päivällä ohjelmassa on vapaata, jolloin voi esim. tilata erilaisia hoitoja (kasvo- ym.) hotellilta tai muista Tallinnan hoitolaitoksista, shoppailla omatoimisesti, tutustua kaupunkiin ym. Varsinainen pikkujoulun juhlinta illallisineen aloitetaan hotellissa klo 19.00. Osallistumismaksut: • 2hh hinta 75 b/Standard huone twin/dbl, 1 hh 65 b/vrk. Majoituksen hintaan kuuluu runsas buffet -aamiainen, kuntosalin ja kylpylän käyttö sekä aamutakit ja tossut • Varietee -illallinen 40–45 b/hlö Lisäksi kuluja tulee matkoista Helsinkiin ja laivamatkasta Tallinnaan. Tarkemmat tiedot matkojen hinnoista ja yhteiskuljetuksista saat omasta yhdistyksestäsi. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 25.9.2013. Saat isätietoa omasta yhdistyksestäsi tai yhdistyksien omilta sivuilta www.laboratorioalanliitto.fi/jasenyhdistykset Ilmoita myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Ilmoittautumisen yhteydessä saat tilinumeron, johon osallistumismaksu (sisältää pikkujouluillallisen ja majoituksen) tulee maksaa. Huom! Tallinnaan matkustavilla täytyy olla joko passi tai kuvallinen henkilökortti. Tervetuloa sankoin joukoin viettämään ainutlaatuista ja riehakasta Pikkujoulua Liiton ja Analyysi-lehden juhlavuoden kunniaksi! Toivottavat Suomen Laboratorioalan Liiton jäsenyhdistykset 10 ANALYYSI 3/2013 S ain mahdollisuuden osallistua keväällä työky- riittäneet ja iltaisin harrastettiin lisää liikunta. Joten loppujen lopuksi suunnittelin melkeinpä kakyä ylläpitävään ja parantavaan valmennukseen eli TYK-valmennukseen. Asiassa edetään si- lenteri kädessä tehokasta ajankäyttöä valmennuksen aikana. Eipä olten että, ensin keskustellut kovin rentouttavaa ja laan työterveyshuollon henkistä toimintakykyä sekä työnantajan kansValmennuksen tavoitteena parantavaa… sa. Tämän jälkeen läheon oppimisprosessin tetään hakemus kansanKahden viikon aikana aleläkelaitokseen jossa haavulla luoda edellytyksiä koivat asiat onneksi kirkemus hyväksytään tai työkyvyn säilyttämiselle kastua ja kaikissa keskushylätään. ja kehittämiselle. teluissa kävi ilmi kuinka aikataulutettua, suunnitelEn tiennyt ilmoittautuesmallista, kiireistä ja stressani TYK- valmennuksesta vielä paljon mitään. Informaatiotilaisuudessa sel- saavaa joka elämän osa-alueella voi olla. Sanotaan, että oravanpyörästä on hyvä hypätä välillä visi, että valmennuksen tavoitteena on oppimisprosessin avulla luoda edellytyksiä työkyvyn säi- pois. Huomasin itsekin olevani melkoisessa karusellissa ja nyt opettelen hiljentämään vauhtia. lyttämiselle ja kehittämiselle. Lisäksi selvennettiin mitkä ovat kuntoutuksen tavoitteet, sisältö sekä Odotankin innolla seuraavaa valmennusjaksoa käytännön asiat. Valmennus vaikutti tosi mielen- ja katsotaan, kuinka hyvin olen saavuttanut takiintoiselta ja hyvä idea oli, että osallistujat koos- voitteeni. Suosittelen lämpimästi teille kaikille tätä monipuolista TYK-kuntoutusta. n tuivat kaupungin eri organisaatiosta ja kuntoutujien ryhmä oli pieni. Hiljaa hyvä tulee :) Ensimmäinen kuntoutusjakso alkoi ja siellä selvitettiin jokaisen osallistujan kuntoutustarvetta ja Syysterveisin, –mahdollisuuksia, jotta työ- ja toimintakyky se- Puheenjohtaja kä henkilökohtainen hyvinvointi paranisi. Ohjelmaan kuului yksilöllistä ohjausta, ryhmäkeskusteluja, työhön ja toimintakykyyn liittyviä tutkimuksia sekä liikuntaa. Jaana Nousiainen Valitettavasti tällä kuntoutujalla ei mennyt kaikki aivan ”putkeen” heti alkuun. Valmistautuminen ensimmäiselle jaksolle alkoi seuraavasti: Soitin ja pyysin yhden hengen huoneen, että voin rauhassa tehdä iltaisin töitä. Ajatuksissani oli tietenkin saada kaikki rästihommat tehtyä valmiiksi valmennusiltoina. Innoissaan ajattelin, että ehtisin jotain asioita tehdä jo eteenpäinkin. Mutta tietenkään valmennuksen päiväohjelmat eivät ANALYYSI 3/2013 11 Pu he e njo ht ajal t a TYK-valmennuksesta Kirjoittaja ja kuvat: Henna Huopainen Laboranttiopiskelija Hollannissa E n ollut koskaan aikaisemmin paljoa matkustellut. Oli samalla jännittävää ja samalla todella pelottavaa, että suorittaisin kolmen kuukauden työharjoittelujaksoni Hollannissa, tuossa tulppaanien, puukenkien ja tuulimyllyjen maassa. Kahden ja puolen vuoden ammatillinen koulutus laborantiksi oli loppusuoralla, joten matkakuumeessani halusin ennen valmistumistani saada hieman erilaista työ- ja elämänkokemusta. Onnistuin saamaan harjoittelupaikan pienestä Wageningenin kaupungin yliopis- Henna valmistelee bioreaktoria selluloosan käsittelyä varten. Takana on ohjaaja Hans kaverina. 12 tosta. Pääsin osastoon, jossa tutkimuskohteena erikoistutaan ruuan kehittämiseen ja biomassan muuntamiseen uusiutuviksi tuotteiksi kuten bioenergiaksi. Pari ensimmäistä viikkoa meni sen ajatuksen sisäistämiseen, että olen vieraassa maassa ja toimeen on tultava englannin kielellä. Kolmas ja neljäs viikko väsytti todella paljon ja olisin tehnyt mitä tahansa saadakseni kuulla vähän suomea. Kun totuin arkeen ja pääsin pienestä kulttuurishokistani, niin olo oli luontevampi eikä suomen kielikään tuntunut enää niin tärkeältä. Laboratoriossa oli pääasiassa vain ohjaajani, joten ihmisiin ei ollut kovin helppoa tutustua. Ainoastaan lounasaikaan pystyi tutustumaan muihin opiskelijoihin ja reippaasti muiden mukaan meninkin. Opiskelijoita oli myös muualta Euroopasta työharjoittelussa, joten oli hauska jakaa kokemuksia ja vertailla erilaisia tapoja. Ihmiset olivat todella mukavia ja helposti lähestyttäviä. Ohjaajieni kanssa tulin hyvin toimeen, mutta heidän englannin kielensä oli joskus sekavaa. Yleensä hollantilaiset puhuivat todella hyvin englantia, mutta ohjaajani saattoivat usein puhua hollantia ja englantia sekaisin ja aikaa myöten siinä sivussa väkisin oppi itsekin vähän hollantia. Hans ohjasi minua TGA:n käytössä (thermogravimetric analyzer), titrauksessa ja bioreaktorien käytössä. Jacinta ohjasi minua sokerien analysoinnissa ANALYYSI 3/2013 @ Sanna Tomukorpi Toisenlaista kemiaa HPLC:llä. Molemmat olivat kärsivällisiä ja rentoja opettajia. Työmatkat taittuivat pyöräillen ja pyöräily onkin Hollannissa todella suosittua, minkä voi huomata jo liikennejärjestelyissä. Pyöräilijät ja jalankulkijat on erotettu omille kaistoilleen ja jos pyöräilijöille ei jostain syystä ole omaa kaistaa, on sopivampaa pyöräillä autojen seassa. Majapaikkani ja yliopisto olivat toisilla puolilla kaupunkia ja silti perille polki vartissa. Työajat taas eivät olleet minuutin tarkkoja, siinä missä Suomessa tykätään täsmällisyydestä. Vapaa-aikaani käytin urheillen, matkustellen ja muu- ANALYYSI 3/2013 ten paikallisten kanssa oleskellen. Lyhyiden etäisyyksien takia matkustaminen junalla muihin kaupunkeihin oli nopeaa ja suhteellisen halpaa. Lähes joka viikonloppu matkustin tutkimaan jotain uutta paikkaa. Hollanti on maana aivan litteä, joten tyypillinen hollantilainen maisema on laajat aukeat pellot kotieläimineen ja kanaaleineen. Ei tietoakaan tutusta metsä- ja järvimaisemasta. Kolme kuukautta meni nopeasti ja yhtä epätodellista oli palata takaisin Suomeen kuin alun perin mennä Hollantiin. Vaikka joitain hollantilaisia asioita jäinkin kaipaamaan, niin kuin avoimuutta, uusia ystäviä, mäettömiä pyöräilyreittejä, oli myös hienoa palata kotiin. Oli ihmeellistä, miten ymmärsin ympärilläni olevien ihmisten puhetta. Opin paljon paitsi laboratoriossa, myös itsestäni. Keskustelutaitoni paranivat. On klisee sanoa, että matkailu avartaa, mutta silti se on täysin totta. Vaikka maailmalla ihmiset ovat periaatteessa samanlaisia ja asioita hoidetaan melko samalla tavalla, kuitenkaan mikään ei ole samalla tavalla kuin kotona. n 13 Y h d is t y ks e t t o imiv at Teksti ja kuvat: Marianne Lehtonen Päijät-Hämeen yhdistyksen keväinen luontoretki Y hdistyksen kokouksessa päätettiin tehdä toukokuinen retki paikalliselle suolle. Retkelle saimme mukaan neljä aktiivista jäsentä, jotka uhmasivat keväistä sadetta. Pienen etsinnän jälkeen löytyi suolle menevä polunpää. Suo avartui edessämme pienen metsikön ja itikoiden hyökkäyksen jälkeen. Suon keväinen tuoksu herätti aistimme ja kohta jo huokailimmekin suon ihanuutta. Muutama viime syksyinen karpalokin löytyi maisteltavaksi. Kukassa oli jo suokukka ja suopursu oli nupussaan, sekä tupasvilla huojui tuulessa. Sadekin piti taukoa, jotta saimme nauttia suon kauneudesta. Tarja Nyman oli varautunut tarjoamaan retken päätteeksi evästä. Sitä menimme nauttimaan lähellä olevalle levähdyspaikalle. Kahvi ja pulla maistuivat hauskassa seurassa. Totesimmekin, että säästä huolimatta retki oli onnistunut ja mieltä piristävä kokemus. Kohdettamme Linnaistensuota ehdittiin ojittaa ennen vuonna 1982 päätettyä rauhoitusta, mutta kuivatuksesta huolimatta luontoarvojen pääosa on säilynyt. Rauhoitukseen piirin tu- 14 li ensi vaiheessa 100 ha, myöhemmin suojeltua alaa on täydennetty. Viimeksi vuonna 2003 liitettyjen uusien alueiden ansiosta pinta-ala on nykyisin noin 200 ha. n Lämmintä syksyä kaikille ja nauttikaa luonnosta, toivottaa Päijät-Hämeen yhdistys ANALYYSI 3/2013 FENNOLAB Luotettava yhteistyökumppanisi UUTUUDET MIKROBIOLOGISEEN TUTKIMUKSEEN: EZ-Pak® Dispenser Curve kalvoannostelija ja EZ-Fit™ Manifold suodatusyksikkö LABORATORIOALAN VERKKOKAUPPA fennokauppa.fi 09 276 360 I [email protected] I fennolab.fi ANALYYSI 3/2013 15 Teksti ja kuvat: Lassi Paavolainen BioImageXD ja biokuvien Johdanto Biokuvantaminen on kehittynyt huimaa vauhtia viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Kehitystä on tapahtunut biokuvantamisen jokaisella osaalueella, mutta erityisesti kuvien digitalisoitumisen myötä, merkittävin muutos on biokuvantamisen muuttuminen kvalitatiivisesta tieteestä kvantitatiiviseksi. Kvantitatiivisuuden myötä biokuvantamisen yhteyteen on syntynyt kokonaan uusi monitieteinen ala, biokuvien informatiikka (Peng, 2008). Bioinformatiikan solu- ja molekyylibiologian, pääasiassa valo- ja elektronimikroskopian, kuvadatan analysointiin ja tiedon louhintaan keskittynyt tieteenala yhdistää biologian, kuva-analyysin ja ohjelmistotekniikan asiantuntijoita (Peng, 2008). Valo- ja elektronimikroskopia ovat yleisimmät solu- ja molekyylibiologian tutkimuksessa käytetyt kuvausmenetelmät. Valomikroskopia mahdollistaa sekä fiksattujen että elävien solujen ja solukenttien kuvantamisen. Lisäksi solubiologian tutkimuksen kannalta valomikroskopian tärkein sovellutus, fluoresenssimikroskopia, tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet kuvata useita tutkimuksen kannalta olennaisia molekyylejä merkitsemällä ne tarkoitukseen kehitetyillä fluoroforeilla. Perinteisen valomikroskopian ongelmana on erottelukyky, joka on parhaimmillaan noin 200 nanometrin luokkaa, siis selvästi kuvattavia molekyylejä suurempi. Elektronimikroskopian etuna valomikroskopiaan verrattuna on 16 sen hyvä erottelukyky, parhaimmillaan nanometrin osia. Elektronimikroskopia ei kuitenkaan mahdollista yksinkertaista kolmiulotteista tai elävien solujen kuvantamista valomikroskopian tapaan. Kvantitatiivisen biokuvantamisen myötä vaatimus kuvattavien näytteiden määrälle on kasvanut. Nykyisin on hyvin yleistä, että yksittäisen kokeen yhteydessä kuvataan satoja moniulotteisia ja monikanavaisia kuvia. Näiden kuvien manuaalinen analysointi on työlästä eikä aina edes mahdollista. Lisäksi tietyissä tapauksissa manuaalinen analysointi asettuu tieteen perusteita, toistettavuutta ja objektiivisuutta, vastaan. Näistä syistä kvantitatiivisen biokuvantamisen mahdollistaminen on vaatinut uusien automaattisten ja semi-automaattisten kuva-analyysimenetelmien kehittämistä sekä vanhojen soveltamista biologian tutkimuksen tarpeisiin. Menetelmien kehittämisen lisäksi biokuvien informatiikassa on tarve kehittyneille ja helppokäyttöisille ohjelmistoille (Carpenter ym, 2012), joita tutkimusta tekevät biologit voivat käyttää ilman ohjelmoinnin osaamista. BioImageXD ohjelmisto BioImageXD (Kankaanpää ym., 2012) on alustariippumaton vapaan lähdekoodin ohjelmisto, joka on kehitetty vastaamaan biokuvien informatiikan haasteisiin. Pääasiassa Jyväskylän ja Turun ANALYYSI 3/2013 KUVA 1. BioImageXD:n 3-ulotteiset visualisointitoiminnot ovat avoimien biokuvantamisohjelmistojen kattavimpia. Kuvadataa on mahdollista visualisoida samanaikaisesti useammalla visualisointimoodilla, käyttäen samaa tai useampaa eri dataa lähteenä. informatiikka yliopistoissa sekä osin Åbo Akademissa ja Max Planck Institutessa Saksassa kehitetyn ohjelmiston lähes 10 vuotta>>jatkuneen kehitystyön kohokohdat ovat olleet vuoden 2007 alussa julkaistu ensimmäinen beta-versio sekä kesällä 2012, yhdessä Nature Methods -tiedelehdessä ilmestyneen artikkelin (Kankaanpää ym., 2012) kanssa, julkaistu versio 1.0. Ohjelmiston eri versioita on ladattu yhteensä yli 20 000 kertaa, joista versiota 1.0 ensimmäisen vuoden aikana noin 5 000 kertaa. BioImageXD kehitettiin kuutta periaatetta noudattaen: avoin, kattava, käytettävä, säädettävä, soveltuva ja laajennettava. Ohjelmiston avoimuus on kriteereistä tieteelliseltä kannalta olennaisin, sillä se takaa, että kenellä tahansa riittävät tekniset taidot omaavalla tutkijalla on mahdollisuus selvittää ohjelmiston yksityiskohtainen toiminta, ja halutessaan myös kehittää ohjelmistoa omien tarpeiden mukaiseksi. Analysointiohjelmiston avoimuutta pidetään nykyisin osana hyviä tieteellisiä käytäntöjä (Cardona & Tomancak, 2012). Vaikka BioImageXD on avoin ohjelmisto ja mahdollistaa kehitystyön kenelle tahansa, ei suurimmalla osalla ohjelmiston käyttäjistä ole riittävää tietotaitoa tai resursseja tehdä kehitystyötä itse. Tästä syystä ohjelmisto suunniteltiin kattavaksi sisältäen yleiskäyttöisiä työkaluja sekä kuvadatan visualisointiin että analysointiin. Kattava ohjelmisto haluttiin tarjota käyttäjille yhtenä kokonaisuutena omaksuttavissa olevan ja helppokäyttöisen graafisen käyttöliitty- ANALYYSI 3/2013 män avulla. Lisäksi ohjelmisto suunniteltiin ja lisensoitiin siten, että koko ohjelmiston toiminnallisuus oli mahdollista sisällyttää yhteen pakettiin ilman tarvetta erillisten lisäosien hakemiselle ja asentamiselle erinäisiltä verkkosivuilta. Toimintojen säädettävyyden kannalta sovelluksen yksipuolisuus ja helppokäyttöisyys ovat usein ristiriidassa monipuolisuuden ja yleiskäyttöisyyden kanssa. Monipuolisia sovellutuksia varten BioImageXD:n olennaisista asetuksista haluttiin tehdä säädettäviä silläkin uhalla, että valintojen monipuolisuus saattaisi säikäyttää uusia käyttäjiä. Jatkuvasti muuttuvia tarpeita varten ohjelmistoon kehitettiin mahdollisuus kokonaan uusien prosessointiprotokollien luomiseen yksittäisiä algoritmeja yhdistelemällä. Biokuvantamisen monimuotoisuutta tukemaan, ohjelmistosta kehitettiin soveltuva erilaisille biokuvantamisdatoille 2-ulotteisesta elektronimikroskopiasta monikanavaisen 3-ulotteisen valomikroskopian aikasarjoihin. Biokuvantamisen sovellusten jatkuvassa kehityksessä mukana pysymisen varmistamiseksi, viimeisenä kriteerinä oli tehdä ohjelmistosta helposti laajennettava. Tätä vaatimusta tukemaan, ohjelmisto kehitettiin modulaariseksi. Lisäksi BioImageXD tukee laajojen VTK (http://www.vtk.org) ja ITK (http:// www.itk.org) algoritmikirjastojen käyttöä, jotta kyseiset jatkuvasti kehittyvät visualisointiin sekä biolääketieteen kuvien prosessointiin ja analysointiin erikoistuneet algoritmikirjastot olisivat biokuvanta- 17 >> KUVA 2. Yksittäisten partikkelien seuranta on saanut suuren suosion 2000-luvulla seurantamenetelmien kehittymisen myötä. Haasteellisessa tehtävässä tarkoituksena on tunnistaa partikkelit ja seurata näiden liikettä elävässä solussa. Tämä mahdollistaa muun muassa soluun sisään otettujen molekyylien seuraamisen solukalvolta sisäisiin rakenteisiin. >> misen tutkimusyhteisön saatavilla helposti käytettävässä muodossa. BioImageXD ja kvantitatiivinen biokuvantaminen Datan visualisointi on tärkeä osa myös kvantitatiivisen biokuvantamisen tutkimusta. Kuvadatan monipuolisuuden takia täysin automaattisten analysointimenetelmien kehittäminen on haasteellista. Monipuolisia visualisointityökaluja hyväksi käyttäen tutkijan on mahdollista luoda käsitys kuvadatan sisällöstä. Tämän tiedon avulla tutkija voi määritellä tarvittavan analysointiprotokollan. Lisäksi analysoinnin oikeellisuutta voidaan tarkastella lopputulosta visualisoimalla. Erityisesti monikanavaisten ja 3-ulotteisten valomikroskopiadatojen visualisointi on ollut puutteellista monissa biokuvien analysointiohjelmistoissa. BioImageXD sisältää 2-ulotteisten visualisointityökalujen lisäksi biokuvien informatiikkaan keskittyvien ohjelmistojen monipuolisimmat 3-ulotteiset visualisointityökalut (Kuva 1) (Eliceiri ym., 2012). Lisäksi BioImageXD sisältää moniin muihin avoimiin ohjelmistoihin verrattuna poikkeuksellisen animaattorin, jonka avulla on mahdollista luoda videoita kameran liikkuessa käyttäjän vapaasti määrittelemää liikerataa näytteessä ja sen ympärillä. Kuvien analysointi on biokuvien informatiikan haasteellisin, sekä jatkuvasti kehittyvä, osa-alue. Erityisen haasteellista biokuvien analysoinnista tekee puutteellinen etukäteistieto näytteen sisällöstä. Tässä biokuvantaminen eroaa muun muassa monista lääketieteen kuvantamisen ongelmista, joissa on yleensä vahva ennakkotieto kuvattavasta ra- 18 kenteesta. Puutteellisen ennakkotiedon lisäksi samassa kokeessa kuvatut näytteet voivat olla hyvinkin erilaisia. Biokuvien informatiikan pyrkimyksenä on kehittää menetelmiä, joilla vaihtelevaa kuvadataa voitaisiin analysoida mahdollisimman automaattisesti. BioImageXD sisältää useita erilaisiin käyttötarkoituksiin kehitettyjä prosessointi- ja analysointimenetelmiä. Näitä menetelmiä yhdistelemällä on mahdollista luoda analysointiprotokollia. Monesti analysointiprotokollan luonti tehdään muutamaa kuvadataa käyttäen, jonka jälkeen toimivaa protokollaa sovelletaan sadoille kuville. BioImageXD sisältää työkalun biokuvien informatiikan vaativaan analysointiin (batch processor), jonka avulla on mahdollista analysoida periaatteessa rajaton määrä kuvia useilla eri protokollilla ilman tarvetta käyttäjän interaktiolle. Tulokset ovat sellaisenaan avattavissa tarkastelua varten esimerkiksi yleisillä taulukkolaskentaohjelmistoilla. Biokuvista tehtävät analyysit vaihtelevat yksinkertaisemmasta solujen laskennasta monimutkaiseen partikkelien seurantaan 3-ulotteisessa aikasarjassa. Monet tutkimukset liittyvät solun dynamiikan tai interaktioiden analysointiin. BioImageXD mahdollistaa solujen dynamiikan analysoimisen sekä fiksatuista että elävistä soluista. Fiksattujen solujen tapauksessa solujen toiminta pysäytetään eri ajankohtina tietyn tapahtuman käynnistämisestä. Tilastollisia menetelmiä käyttäen eri aikapisteissä fiksatuista soluista voidaan analysoida esimerkiksi kuinka iso osa kuvattavasta materiaalista liikkuu solukalvolta solun sisäisiin osiin tai miten kauan solujen infektointi viruksilla kestää, vai voidaanko infektointi jollakin käsittelyllä estää kokonaan. Elävistä soluista voidaan tehdä vastaavia analyysejä. Lisäksi elävät solut mahdollis- ANALYYSI 3/2013 Viitteet Cardona A, Tomancak P. Current challenges in open-source bioimage informatics. Nature Methods 9(7), 661–665, 2012. tavat saman solun tapahtumien kuvaamisen useassa eri aikapisteessä. Tämä mahdollistaa muun muassa yksittäisten partikkelien liikkeen seuraamisen solun sisällä (Kuva 2), jota varten BioImageXD:hen on kehitetty vertailuissa hyvin muille vastaaville menetelmille pärjännyt seurantamenetelmä (Paavolainen ym., 2012). Solun sisäisiä interaktioita voidaan tutkia fluoresenssimikroskopian avulla leimaamalla tutkittavat kohteet, esimerkiksi kahdenlaisia proteiineja, eri fluoroforeilla ja tutkimalla näiden välistä vuorovaikutusta. Interaktioiden tutkimusta varten BioImageXD sisältää kattavat intensiteetti- ja objektiperustaiset kolokalisaatioanalyysimenetelmät. Yhteenveto Biokuvantaminen on kehittynyt huimaa vauhtia 2000-luvulla. Kehitystä on tapahtunut kaikilla osaalueilla, mutta ennen kaikkea kuvien analysointimenetelmien, ohjelmistojen ja tietokoneiden laskentatehojen kehittyminen on mahdollistanut kokonaan uudenlaisen tutkimuksen tekemisen. Bio ImageXD on ohjelmisto, joka sisältää sekä visuali sointi- että analysointityökalut biokuvantamisen tutkimuksen tarpeisiin. Biokuvat sisältävät valtavat määrät informaatiota, josta ihmisen resurssit eivät riitä kuin pienen osan havaitsemiseen. Uuden tieteenalan, biokuvien informatiikan, pyrkimyksenä on mahdollistaa informaation louhiminen bio kuvista automaattisin menetelmin. Biokuvien informatiikka sisältää edelleen paljon avoimia tutkimusongelmia niin menetelmä- kuin ohjelmistopuolellakin. BioImageXD-ohjelmistoprojekti on ollut yhtenä osana alan kehitystä, ja pyrkii jatkossakin olemaan olennainen osa alan terävintä tutkimusta. n ANALYYSI 3/2013 Carpenter AE, Kamentsky L, Eliceiri KW. A call for bioimaging software usability. Nature Methods 9(7), 666–670, 2012. Eliceiri KW, Berthold MR, Goldberg IG, Ibáñez L, Manjunath BS, Martone ME, Murphy RF, Peng H, Plant AL, Roysam B, Stuurmann N, Swedlow JR, Tomancak P, Carpenter AE. Biological imaging software tools. Nature Methods 9(7), 697–710, 2012. Kankaanpää P, Paavolainen L, Tiitta S, Karjalainen M, Päivärinne J, Nieminen J, Marjomäki V, Heino J, White DJ. BioImageXD: an open, general-purpose and high-throughput image-processing platform. Nature Methods 9(7), 683–689, 2012. Paavolainen L, Kankaanpää P, Ruusuvuori P, McNerney G, Karjalainen M, Marjomäki V. Application independent greedy particle tracking method for 3D fluorescence microscopy image series. Proceedings of the 9th IEEE International Symposium on Biomedical Imaging (ISBI), 672–675, 2012. Peng H. Bioimage informatics: a new area of engineering biology. Bioinformatics 24(17), 1827–1836, 2008. 19 KOULUTUSTEEMA Laboratorioalan tutkintotoimikunnasta Olen Eija Haverinen ja edustan tutkintotoimikunnassa Suomen Laboratorioalan liittoa pysyvänä asian tuntijana. Laboratorioalan tutkintotoimikuntaan kuuluu minun lisäksi työnantaja-työntekijä- ja opettajajärjestöjen esittämät edustajat. Tutkintotoimikunnat ovat lakisääteisiä luottamushenkilöelimiä, jotka Opetushallitus asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan hoitamaan näyttötutkintoja koskevaa julkista tehtävää. Tutkintoja ovat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto. Tutkintotoimikuntien tehtävänä on: 1.vastata näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä tutkintotoimikunnan johtamisesta ja ohjaamisesta 2.sopia näyttötutkintojen järjestämisestä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen luvan saaneiden koulutuksen järjestäjien kanssa 3.vahvistaa tutkintosuoritusten arvioinnit ja antaa tutkintotodistukset 4.päättää tutkintosuoritusten arvioinnin oikaisemisesta 5.toimia aloitteellisesti näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseksi. Elokuun alussa alkaa uusi 3-vuotis kausi tutkintotoimikunnassa. Suomessa on laboratorioalalla kahdeksan perustutkinnon järjestäjää: Heltec/Helsinki, Omnia/Espoo, Turun ammatti-instuutti/Turku, Winnova/Pori, Jämsän ammattiopisto/Jämsä, Etelä-Karjalan kky/Imatra, Lappia/Kemi ja uusimpana Pohjois-Karjalan kky. Uusi Laboratorioalan ammattitutkinto Edellinen tutkintotoimikunta esitti Opetushallitukselle Laboratorioalan ammattitutkintoa laboratorioalalle viime vuonna. Uusi ammattitutkinto koettiin tarpeelliseksi, koska laboratorioalalla on vain perustutkinto (laborantti). Perustutkinto antaa laaja-alaiset ja monipuoliset valmiudet hakeutua laborantin perustehtävään. Sen sijaan perustutkinnon suorittaneilta laboratorioalalla työskenteleviltä puuttuu tällä hetkellä luonteva mahdollisuus syvempään ammattitaidon kehittämiseen ja omissa työtehtävissä hankitun pitemmälle menevän ammattitaidon osoittamiseen. Käytännössä ainoa mahdollisuus laborantin ammatilliseen jatkokoulutukseen on suorittaa laboratorioanalyytikon ammattikorkeakoulututkinto. Laaja-alaisena korkeakoulututkintona tämä tutkinto ei kuitenkaan ole tarkoituksen mukainen sellaisessa tilanteissa, joissa halutaan kehittää ja syventää laboratorioalan tietyn osa-alueen osaamista. Työelämän osaamisen kehittämisessä olisi tarvetta tutkinnolle, jolla syvennetään osaamista laborantin vastuualueella. Laboratorioalan ammattitutkinto tulee olemaan laboratorioalan ammatilliset perustehtävät hallitsevan laborantin ammattitaidon kehittämiseen, syventämiseen ja työelämässä hankitun osaamisen osoittamiseen soveltuva tutkinto. Ammattitutkinnon suorittaneet työskentelevät erityyppisissä laboratorioissa oman erikoisalueen asiantuntijoina, analyysimenetelmien käyttäjinä ja soveltajina. Tutkinnosta ovat antaneet lausunnon seuraavat asiantuntijatahot: Suomen Laboratorioalan liitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Kemianteollisuus ry ja Metsäteollisuus ry. Mikä sitten on tulevaisuuden koulutusjärjestelmä laboratorioalalla. Jos laboratorioalan ammattitutkinto saadaan ja tämän jälkeen myös erikoisammattitutkinto, ei se saisi kuitenkaan korvata tämän hetkistä laboratorioanalyytikko koulutusta. Tällä hetkellä Metropolian ammattikorkeakoulu on enää ainoa, joka ottaa uusia analyytikko-opiskelijoita. Ja antaako Laboratorioalan perustutkinto (laborantti) peruskoulupohjaisena riittävää koulutusta laboratorioalalle, jossa tarvitaan matemaattisia ja teknisiä taitoja. 20 ANALYYSI 3/2013 B O R ATO RI M SU O EN LA • OAL A N • L II TTO RY ANALYYSI 3/2013 21 KOULUTUSTEEMA Haastattelimme koulutuksiin liittyen valmistuneita laboratorioanalyytikkoa ja insinööriä. Kysymykset 1. Mitä kautta sait tietoa ja hakeudut juuri analyytikkokoulutukseen? Oliko tämä sinun ensisijainen hakutoiveesi? 2. Pääsitkö valmistumisen jälkeen alan töihin? Oliko tämä helppoa? Mikä on työnimikkeesi? 3. Oliko opiskeluaikana harjoittelu- ja lopputyöpaikkoja helppo saada ja löytää? 4. Tuliko alueen yritykset tutuiksi opiskeluaikana? Tekivätkö he paljon yhteistyötä koulunne kanssa? 5. Tunsivatko yritykset hyvin analyytikkokoulutuksen ja -nimikkeen? 6. Onko alueenne analyytikoilla hyvä työtilanne? 7. Oletko ajatellut jatko-opiskella laboratorioalaa jatkossa enemmän? 8. Mitä aineita olisi kaivannut lisää opintoihin? Tai mitä uusia aineita olisi voinut olla mukana? 9. Haluatko kertoa jotain muuta? Markus, valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulusta laboratorioanalyytikoksi 2010 1.Tiedon koulutuksesta etsin itse Tampereen korkeakouluja tutkiessani lukion loppuaikana. Laboratorioanalyytikko silloisessa Piramkissa oli hakiessani ensimmäinen hakutoive. 2.Minulla kävi hyvin ja pääsin heti valmistumisen jälkeen töihin samaan paikkaan missä suoritin opinnäytetyöni. Työskentelen nykyään laboratorioanalyytikon nimikkeellä 3.Harjoittelupaikkoja on sinänsä helppoa löytää, jos on valmis tekemään harjoittelun palkatta. Hyvin harvat tuntuvat saavan palkkaa harjoittelusta labra-alalla. 4.Alueen yritykset tulivat tutuiksi vierailujen aikana. Osa yritysvierailuista järjestettiin koulun puolesta, ja osa laboratorioalan opiskelijoiden yhdistyksen Happo ry:n toimesta 5.Itse sain vierailuista käsityksen, ettei laboratorioanalyytikon koulutusta tunneta vielä kovin hyvin yritysmaailmassa, eikä kyseisellä nimikkeellä ole vielä suuresti työpaikkoja. 6.Tampereella työtilanne on nykyään huono. Labra-alan työt ovat kiven alla ja pitää ilmeisesti olla valmis matkustamaan Helsingin suuntaan jos töitä haluaa. 7.Jos tulee jotain kiinnostavia erikoistumiskursseja, mutta en pidemmälle. 8.Opintojen kurssitarjonta oli mielestäni tarpeeksi kattava ja tarjosi hyvin vaihtoehtoja muutamalle eri suuntautumiselle. Itse olisin mielelläni opiskellut enemmän bioalan kursseja ja tiputtanut muutaman täysin turhan pakollisen kurssin pois. 9.Kokonaisuutena olen tyytyväinen koulutuksen tasoon, mutta samalla olen yllättynyt ja pettynyt alan huonosta työtilanteesta. 22 ANALYYSI 3/2013 Kysymykset 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Miksi lähdit mukaan insinöörikoulutukseen? Oliko työn ohessa opiskelu raskasta? Erosiko aikuisopiskelu jotenkin päiväopiskelusta? Vastasiko koulutus ja sen aineet ennakko-odotuksiasi? Miten työnantajasi suhtautui koulutukseesi? Onko koulutuksesta ollut sinulle hyötyä työtehtävissäsi? Mistä aineista on ollut erityisesti hyötyä? Saitko vaativampia työtehtäviä valmistumisesi jälkeen? Tai muuttuiko nimikkeesi? Mitä muuta haluat kertoa? Piritta, valmistunut Turun ammattikorkeakoulusta laboratoriotekniikan insinööriksi aikuislinjalta 2012 1.Koulutusta markkinoitiin ”once in a lifetime” -mahdollisuutena laboratorioanalyytikoille, niin se vissiin sai kiinnostuksen heräämään. Ja tietenkin insinöörin tutkintonimike houkutteli ja sitä kautta saada mahdollisuus hankkia myös ylempi amk-tutkinto (joskus tulevaisuudessa, jos intoa ja aikaa riittää). Tarkkaa muistikuvaa syistä ei enää ole, kun siitä on jo kulunut melkein 4 vuotta, kun tein päätöksen lähteä opiskelemaan uudelleen. 2. No olihan se raskasta ja vaati aika-ajoin paljonkin järjestelyjä. Kokopäivätyön ja opiskelun lisäksi piti vielä hoitaa yksin koti ja perhe (silloin alle kouluikäinen lapsi ja koira). Öisin ja vapaaviikonloppuina oli onneksi hyvin aikaa tehdä koulutehtäviä. Onneksi minulla oli vahva tukiverkosto sekä töissä että ”siviilissä”, jotka auttoivat jaksamaan. 3.Motivaatio oli aivan erilainen opiskeluun, koska nyt aikuisena sitä teki täysin omasta vapaasta tahdosta. Tämä tosin aiheutti sen, että myös vaati itseltään parempia suorituksia. Suurin ero oli ehkä siinä, että nyt osasi oikeasti imeä opinnoista juuri niitä asioita, mitkä kiinnostavat ja mitä työssään tarvitsee tai tulee tarvitsemaan. Uskoisin, että aikuisopinnoista ”jäi käteen” enemmän kuin nuorisoasteen opinnoista aikanaan. 4.Työnantaja suhtautui koulutukseen kaikenkaikkiaan hyvin ihan alusta loppuun. Sain omalta työpaikalta aiheet projekti- ja lopputyöhön sekä muutamaan pienempään tehtävään opintojen aikana. 5. Kyllä, koulutuksesta on ollut paljon hyötyä. Suurin hyöty on ollut laatuasioiden, erityisesti GMP:n ymmärtämisessä, koska sitä tuli mm. oman lopputyön tiimoilta opiskeltua eniten. Ja se on erittäin olennainen osa työtehtävissäni ex-tempore lääkevalmistuksessa. Ongelmanratkaisutaidot ovat myös kehittyneet selvästi, koska koen teknisen osaamisen kehittyneen opiskelujen aikana. Projektien ja koulutehtävien aikana tuli paljon syvennyttyä myös omiin työtehtäviin ja tuli mietittyä paljon, että miksi toimitaan niinkuin toimitaan. Moni ihmetyksen aihe, ja joskus turhaltakin tuntuvat jutut, saivat järkevät perustelut. Työn / työtehtävien tekeminen on huomattavasti miellyttävämpää, kun ymmärtää miksi sitä tekee. 6. Jaa-a. Tämähän on vaikea kysymys... Jos nyt jotain pitää valita, sanoisin fysiikan, automatiikan ja laatukurssien olleen hyödyllisimpiä oman työni kannalta. 7.Nimike ei muuttunut, koska meillä jo ennestään insinöörit ja analyytikot toimivat tutkimusteknikko -nimikkeellä. Valmistumisen jälkeen työtehtävien määrä jonkin verran lisääntyi ja laajeni. Sitä en sitten tiedä, että vaikuttiko siihen valmistuminen insinööriksi vai ei. Lähinnä kai tietotaitodon lisääntymisen myötä sai vaativampia töitä ja enemmän vastuuta. 8.Opintojen myötä monet ennen niin hämärän peitossa olleet (työ)asiat ovat selkiytyneet esimerkiksi fysiikan ja automaation osa-alueilta. Eri koulutehtävien tiimoilta tuli tutustuttua monen työkaverin tehtäviin ja erityisosaamisalueisiin paremmin, mikä opetti ymmärtämään myös työyhteisön kokonaisuutta. Koen opiskelun olleen erittäin hyödyllistä monesta eri näkökulmasta vaikka se ei minun kohdalla olekaan vaikuttanut palkkaukseen tai työnimikkeeseen. Pääsi mm. näkemään ja kuulemaan monien muiden saman koulutuksen omaavien työkokemuksista sekä -paikoista. Opiskelusta jäi mieleen myös paljon mukavia muistoja opiskelukavereista ja hetkistä joita yhdessä vietimme. ANALYYSI 3/2013 23 : u l i a p l i k a j i Uusi luk ? a a r u u l u l l E ä s s i M Olemme piilottaneet erlenmeyerin lehden sivulle. Löydä se ja lähetä oikea sivunumero 8.11. mennessä toimitukseemme [email protected] Arvomme oikein vastanneiden kesken neljä kappaletta leffalippuja. Onnea etsintään! Sudokun 2/2013 ratkaisu Sudokun 2/2013 voittajaksi arvottiin Eveliina Kaulio, Ruutana. Analyysin toimitus onnittelee voittajaa! Huom! Tulevissa Sudokuissa ei enää arvota voittajaa, uusi lukijakilpailumme on ”Missä Ellu luuraa”, ks. ilmoitus yllä. 24 ANALYYSI 3/2013 Jukaistu 28.08.2013 Aromtech Oy Lisätietoja: Tiina Ulvinen 0400 217469, [email protected] Marjoilla vaikutuksia aineenvaihdunnan kokonaisuuteen Tyrniöljyllä edullisia terveysvaikutuksia seerumin lipideihin ja lipoproteiineihin Tyrnimarjalla, tyrniöljyllä, tyrnin etanoli-uute-maltodekstriiniseoksella ja mustikalla havaittiin Suomessa tehdyssä kliinisessä tutkimuksessa vaikutuksia lievästi ylipainoisten naisten seerumin metaboliittien kokonaisuuteen – metabolomiin. Lisäksi koehenkilöiden lähtötilanteen havaittiin vaikuttavan siihen millainen vaste marjojen syömisellä oli. Vaihtovuorokokeeseen osallistuneet 80 naista söivät kuukauden ajan päivittäin kuivattua tyrnimarjaa, tyrniöljyä, tyrnin etanoliuutetta yhdistettynä maltodekstriiniin, tai pakastettua mustikkaa. Selviä trendejä marjajaksojen aikana havaittiin erityisesti metaboliseen oireyhtymään sekä sydän- ja verisuonitautiriskiin ja diabetekseen liitetyissä seerumin lipideissä ja lipoproteiineissa, vaikka yksittäisissä merkkiaineissa tapahtuneet muutokset eivät monivertailukorjausten jälkeen olleetkaan aina tilastollisesti merkitseviä. Kokeen tyrniöljyjakson aikana havaittiin laskeva trendi koehenkilöiden seerumin kokonais-kolesterolissa, IDL-, ja LDL-kolesterolissa, apolipoproteiini B:ssa sekä useissa LDL:n ja IDL:n fraktioissa. Tutkimuksessa käytettiin ylikriittisellä hiilidioksidiuutolla valmistettua tyrnin pulpin ja siemenen öljyn standardoitua seosta (Omega7-tyrniöljy, Aromtech Oy, Tornio). Kokeessa tyrnimarjalla oli edullisia vaikutuksia seerumin triglyserideihin ja VLDL-lipoproteiinin lipideihin, mustikan vaikutukset taas riippuivat erityisen voimakkaasti siitä millainen oli koehenkilöiden lähtötilanne. Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden tekemässä kokeessa marjojen syömisen vaikutusta selvitettiin käyttäen uudenlaista ydinmagneettiseen resonanssipektroskopiaan (NMR) perustuvaa menetelmää, jolla saadaan perinteisiä menetelmiä paremmin kokonaiskuva aineenvaihdunnan kokonaisuudessa tapahtuvista muutoksista. Viite: Larmo P, Kangas A, Soininen P, Lehtonen H-M, Suomela J-P, Yang B, Viikari J, Ala-Korpela M, Kallio H. Effects of sea buckthorn and bilberry on serum metabolites differ according to baseline metabolic profiles in overweight women: a randomized crossover trial. Am J Clin Nutr. Published online ahead of print: doi: 10.3945/ajcn.113.060590. ANALYYSI 3/2013 25 Yllä: Osastopäällikkö Leif Hildén kertoi Fermionin taipaleesta 70- luvulta tähän päivään. Alla: Tutustumiskäynnin ohessa oli mahdollista sovittaa jo tunnetuksi tulleita käytöstä poistettuja työtakkeja. ESPOON OMNIA FERMIONILLA 28.5. kävi mittava joukko laboratorioalan opiskelijoita tutustumassa Fermion Oy:n tuotekehityslaboratorioihin Espoon Mankkaalla. Lisäksi luotiin katsaus myös analyyttisen osaston tiloihin. 26 Joukkoa kaitsemassa oli Omnian aikuisopiston kouluttaja Sari-Sisko Kantola. Osastopäällikkö Leif Hilde´n kertoi tervetulopuheessaan laajasti Fermionin taipaleesta 70- luvulta tähän päivään. Ohessa on hieman kuvamateriaalia tapahtumasta. n raapusteli Jouko Helsingistä ANALYYSI 3/2013 TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKIT Sormus 14 karaatin kultaa, kokokultainen. Sormusta on saatavana myös hopeisena. Mallisormuksia saatavana esittelyyn. Tiedustelut ja tilaukset: Marianne Lehtonen, Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti Puh. koti 040 718 1274, [email protected] Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys Pirlab ry on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä ja tutustumassa! TAPAHTUMIEN ABC Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset 19.9.2013 Patikointiretki syksyiseen luontoon Ilmoittautumiset ja lisätiedot 16.9. mennessä: klo 17.00 Naantalin Luonnonmaalle [email protected] tai 041 549 4026 jäsenille ja heidän perheilleen. Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Kierrämme 4,3 km pituisen Silmu-luontopolun, jonka varrella pysähdymme laavulle nuotiomakkaralle. 1.10.2013 Tutustuminen Kakolan Ilmoittautumiset ja lisätiedot: klo 15.30 jätevedenpuhdistamoon [email protected] tai 040 734 4058 Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry 14.10.2013 Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Suomen Laboratorioalan Liitto ry Kemissä. Ks. lisätiedot s. 4 16.11.2013 Koko Suomen yhteiset pikkujoulut Koko Suomen jäsenyhdistykset Tallinnassa. Ks. lisätiedot s. 10 la 8.2.2014 Jäsentapahtuma yhdistyksen vuosi- Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry kokouksen yhteydessä. Seuraa ilmoittelua yhdistyksen sivuilla liiton nettisivuilta www.laboratorioalanliitto.fi marraskuussa Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme Turussawww.laboratorioalanliitto.fi Suomen Laboratorioalan Liitto ry to ilta Korukurssi. Ajankohta tarkentuu lähem- marraskuussa pänä ajankohtaa. Jäsenille, materiaalit voi ostaa opettajalta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: [email protected] tai p. 050 338 1696 Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry Tammikuussa Kaivosteollisuuden koulutuspäivä Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme Kuopiossawww.laboratorioalanliitto.fi Suomen Laboratorioalan Liitto ry ANALYYSI 3/2013 27 Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa! Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuuhuone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varustellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astianpesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivauskaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle. Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt: - jäsenetu korvaus 50 a maksetaan vain kerran/jäsen - jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä - jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille - viikot annetaan varausjärjestyksessä Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle: - vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla) - lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon - solmion käyttö on ehdottomasti kielletty! - huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi - varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä) 28 - mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, [email protected] VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille) Sesonkiviikot..................................550 c/vko - kevät: vkot 8–16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat .............................500 c/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 51 Kesäviikot (26–31) ........................300 c/vko Muut..............................................300 c/vko Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä). ANALYYSI 3/2013 Suomen Laboratorioalan liitto on nyt myös Facebookissa. Käy tykkäämässä! S udo k u Sudoku Ruudukon jokainen vaakaja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran. Huom! Tulevissa Sudokuissa ei enää arvota voittajaa, uusi lukijakilpailumme on ”Missä Ellu luuraa”, ks. sivu 24. Edellisen sudokun ratkaisu JA voittaja löytyy sivulta 24! ANALYYSI 3/2013 29 To im ih e n k ilö t ja y hdis t y ks e t YHDISTYKSET HELSINGIN LABORATORIOALAN YHDISTYS – HeLab ry Puheenjohtaja: Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. 050 490 6787 [email protected] Jäsensihteeri: Eija Koskela Päijänteentie 43 A 2, 00510 Helsinki [email protected] puh. 040 576 7076 ITÄ-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ISLab ry Puheenjohtaja: Reetta Vinni puh. 050 327 2820 [email protected] Sihteeri/tiedottaja: Maria Laatikainen puh. 050 413 9532 [email protected] KESKI-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS K-S Lab Ry Puheenjohtaja: Marja-Liisa Puttonen Kaakkoiskaari 25, 40530 Jyväskylä puh. koti: 040 845 0296 [email protected] Sihteeri: [email protected] PIRKANMAAN LABORATORIOALAN YHDISTYS PirLab ry Puheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Vellamontie 11, 37800 Toijala, puh. koti 040 519 4117, puh. työ (03) 5654 4422, [email protected] Sihteeri: Hanna-Liisa Suominen Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere puh. koti 040 829 2141 [email protected] POHJOIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry SATAKUNNAN LABORATORIOALAN YHDISTYS SatLab ry PORVOON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry VARSINAIS-SUOMEN LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja: Susanna Pohjanen Pielikuja 6, 90540 Oulu [email protected] puh. 040 557 6509 Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi puh. 040 732 4675 [email protected] Jäsensihteeri: Erkki Savoni Haapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi puh. koti 040 504 4456 [email protected] Puheenjohtaja: Tuula Tummala Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo puh. koti 040 545 3844, puh. työ 050 458 2361 [email protected] Sihteeri ja tiedotussihteeri: Merja Heimala Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen puh. koti 040 501 6540 [email protected] Puheenjohtaja: Karoliina Ritola Kivitaskuntie 49, 28220 Pori puh. 050 545 3209 [email protected] Sihteeri: Eeva Wahrman Hallituskatu 7 B 8, 28100 Pori [email protected] Jäsensihteeri: Helena Kytöluhta Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori puh. työ 020 529 3140, gsm 044 071 9131 [email protected] Puheenjohtaja: Jaana Vainio Lepomäentie 4, 21380 Aura puh. 044 284 9199 [email protected] Sihteeri: Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. 050 338 7410 [email protected] Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku puh. 040 542 5395 [email protected] PÄIJÄT-HÄMEEN LABORATORIOALAN YHDISTYS PäijätLab ry Puheenjohtaja: Raija Nissinen Kariniemenkatu 28 B 69, 15140 Lahti [email protected] Jäsensihteeri: Anu Liukkonen Markankatu 11, 15240 Lahti [email protected] POHJOIS-SAVON LABORATORIOALAN YHDISTYS ry Puheenjohtaja ja jäsensihteeri: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela puh. työ 044 720 1457, puh. koti 050 342 5634 [email protected] Sihteeri: Tiina Kortelainen Kasurilanmäentie 175, 71800 Siilinjärvi puh. työ 020 772 4964, puh. koti 050 348 7034 [email protected] 30 ANALYYSI 3/2013 Puheenjohtaja: Jaana Nousiainen Miilukatu 5 D 17, 94720 Kemi puh. 040 523 8816 [email protected], [email protected] Varapuheenjohtaja: Elsi Saarenpää Suohaukantie 2 E 5, 90250 Oulu puh. 050 306 5186 [email protected] Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi puh. koti 040 732 4675, puh. työ 020 463 4547, [email protected] [email protected] II Sihteeri: Päivi Vesala Kalervontie 9 C 39, 90570 Oulu, puh. 040 720 2003 [email protected] Tiedottaja: Margit Häkli Yläruukintie 7 as 1 28610 Pori puh. 050 321 4153 [email protected] Taloudenhoitaja: Tuula Nieminen Mahlamäentie 14 B 9, 01900 Nurmijärvi, puh. koti 040 715 0457 [email protected] Jäsensihteeri: Toini Turtiainen Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku puh. 040 542 5395 [email protected] Jäsenmaksut: Riitta Pesonen Hiekkalantie 17, 80170 Joensuu, puh. koti 050 400 9516 [email protected] To imihe nkil ö t ja yh dis tyk se t SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2013 Koulutusvastaava: Irja Hiekkamäki Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela puh. koti 050 342 5634 [email protected], [email protected] Luentopäivät: Merja Lehtinen Ikurintie 67, 33340 Tampere puh. koti 040 514 1173 [email protected] Sormukset ja ammattimerkit Marianne Lehtonen Kolkankatu 20 A 5, 15140 Lahti puh. koti 040 718 1274 [email protected] Analyysin ja Suomen Laboratorioalan liiton palvelukortti. Ilmoita muuttuneista tiedoista postitse tällä kortilla tai sähköpostilla [email protected] OSOITE uusi osoite: vanha osoite: Suomen Laboratorioalan Liitto ry Toini Turtiainen NIMI entinen nimi: TYÖPAIKKA Rätiälänkatu 11 c 34 20810 Turku Nimeni: Syntymäaika ANALYYSI 3/2013 / 31 MYYNTI- JA HUOLTOPALVELUT Monipuolisia ja mukautuvia lämpö-, inkubointi-, olosuhde-, vakuumi- ja jäähdyttäviä inkubointikaappeja. Saatavissa erilaisia modifikaatioita moniin sovelluksiin. Jousikuormitettu ovenkahva on helppokäyttöinen ja varma. Patentoitu Spiraali - ilmankierto takaa lämpötilan jakautumisen kaappiin tasaisesti. Sisäseinät ovat irroitettavissa ilman työkaluja. www.ordior.fi | [email protected] | +358 9 530 8000 Anaalyysi-lehti-02-13.indd 1 12.8.2013 12:14:09