1. No category

VTM dnro 4/020/2012
VALTION
TAIDEMUSEON
Toiminta- ja
taloussuunnitelma
VUOSILLE
2014-17
SISÄLTÖ
1
JOHDANTO
4
2
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS
5
3
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET
8
4
TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET
10
4.1
KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I)
10
Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys
Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys
10
10
4.2
4.3
4.4
NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II)
Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta
Kulttuuri- ja yleisöpalvelut
Julkaisutoiminta
Tieto- ja asiantuntijapalvelut
Taideteosten lainaus ja talletukset museosta
11
12
12
12
13
TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III)
14
Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen
Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta
Tutkimusprojektit
Julkaisuvaihto
Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana
14
14
15
15
15
TUKIPALVELUT (TA IV)
16
Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus
Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen
Tietohallinto
Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus
Muut tukipalvelut
16
17
17
18
18
5
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA
21
6
TALOUSSUUNNITELMA
22
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
3
1 JOHDANTO
Toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteista ja tarkoituksesta on säädetty valtion talousarviosta
annetun lain (423/1988) 12 §:ssä ja valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 2 luvussa. Monivuotisen toiminta- ja taloussuunnittelun tarkoituksena on tukea toiminnan tuloksellisuutta, antaa perusteita kehysten ja vuotuisen talousarvion laadinnalle sekä antaa perusteita johtamiselle ja ohjaukselle samoin kuin tulostavoitteiden asettamiselle. Suunnitelma laaditaan valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Valtion taidemuseon toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää taidemuseon linjauksia suunnittelukauden keskeisiin toiminnallis-taloudellisiin kysymyksiin. Valtion taidemuseon strateginen
suunnitelma koostuu toiminta-ajatuksesta, arvoista, visiosta ja toiminnan strategisista painopisteistä.
Valtion taidemuseon kehysehdotuksessa on otettu huomioon taidemuseon esittämien kehittämishankkeiden kustannusvaikutukset. Kehysehdotus merkitsee ennen kaikkea yritystä palauttaa
taidemuseon entinen toiminnallinen ja teknologinen taso, sillä nykyisellään taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista vain jatkuvasti supistuva osuus jää näyttely-, kokoelma- ja muun
sisällöllisen toiminnan rahoitukseen. Tämä näkyy taidemuseon toiminnassa mm. siten, että suuria ja huomattavia kansainvälisiä näyttelyitä on pystytty järjestämään vain poikkeusjärjestelyin ja
poikkeuksellisen suurella riskinotolla. Tilanne ajaa taidemuseon pikkuhiljaa kestämättömään
tilanteeseen, jossa taidemuseon pelkän infrastruktuurin ylläpitäminen vie suurimman osan toimintavaroista.
Tulevaisuudessa näyttelytoiminnan kehittäminen ja käytettävissä olevien määrärahojen kehitys
riippuu olennaisesti näyttelytoiminnan yleisömenestyksestä ja yritysyhteistyöstä. Taidemuseon
vuosittaiset tulokertymät ovat vaihdelleet suuresti ja tarkoitus on löytää keinot tasaisemman tulokertymän saavuttamiseen. Maksullisen toiminnan tulojen kasvattamisessa on pakko ottaa
huomioon, että julkinen kulttuurilaitos ei voi lähteä suoraviivaiseen tulokertymän maksimointiin
sisältötavoitteiden kustannuksella. Lisäksi hinnoittelupolitiikassa on otettava huomioon muun
muassa saavutettavuuteen ja taidekasvatukseen liittyviä näkökohtia. Lisäksi Valtion taidemuseon
näyttelytoimintaan käytettävissä olevien määrärahojen väheneminen tuo suunnittelukaudelle
lisähaasteita.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
4
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS
Organisaatiomuutos
Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on todettu, että Valtion taidemuseo säätiöitetään ja että sen valtion rahoituskustannus siirretään yleisistä budjettivaroista taiteen veikkausvoittovaroista katettavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön ja
Valtion taidemuseon edustajista koostuvan työryhmän koordinoimaan muutosta. Tavoitteena
on, että uusi organisaatio voi käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. Vuosien 2009–2011
aikana toteutetut Valtion taidemuseon yksikköjen itsearvioinnit ja toteutettu kansainvälinen arviointi linjaavat valmistelutyötä.
Em. työryhmän valmistelutyöntueksi on Valtion taidemuseo asettanut muutosryhmän, jossa viraston kaikki toiminnot ja yksiköt ovat edustettuina. Muutosryhmän tehtävänä on valmistella
muutostyötä myös muiden toimintatapojen osalta kuin pelkästään hallinnollisen muutoksen näkökulmasta. Oikeudellisen aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan organisaation toimintatapoihin sekä talouden ja toiminnan suunnitteluun erittäin merkittävällä tavalla.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden
tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa
uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa.
Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja
kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja
pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä.
Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman
haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla
museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa
monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille
yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön
perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana.
Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseolla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen
taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin
osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
5
Talous
Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. Tämä näkökulma tulee otetuksi
huomioon korostetusti muutosprosessin yhteydessä. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja.
Valtion rahoituksen kiristyminen merkitsee myös sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät ole täysin
pystyneet budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä
ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat suurelta osin yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu tulevaisuudessa aikaisemmasta, vaarantuu
kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on
omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin
kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin.
Tietoyhteiskunta
Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi
EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se
luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisöryhmille. Valtion taidemuseon tietohallinto ei ole kyennyt huolehtimaan esimerkiksi digitoidulle
kokoelma-aineistolle ja niihin liittyville järjestelmille laadukkaita konesalipalveluja budjettiin perustuvilla toimintamäärärahoillaan. Kyseiset palvelut on kuitenkin voitu hankkia CSC:ltä Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK-hankkeen avulla. Kun rahoitus KDK-hankkeen kautta päättyy, vaikeutuu näiden ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus.
Taiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema
on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa,
joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan
vaatimuksia.
Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin
käytön mahdollisuudet. Aineistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista.
Henkilöstö
Lähitulevaisuudessa yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
6
tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Eläkkeelle
siirtyminen laajemminkin yhteiskunnassa merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa.
Eläköityminen ja organisaation taloudellisen toimintapohjan kaventuminen korostaa entisestään
tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. organisaatiomuutoksesta aiheutuva työnantajastatuksen vaihtuminen,
toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin
kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdollisuuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Tämä on erityisen tarpeellista, koska VTM:llä on säännönmukaisesti ollut vaikeuksia rekrytoida osaavaa henkilökuntaa vaativiin tehtäviin.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
7
3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET
JA LINJAUKSET
Toiminta-ajatus
Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa
kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä.
Arvot
kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen
avoimuus
erilaisuus
läsnäolo
Visio
Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Strategiset painopisteet
Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana
Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa
uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen
ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja.
Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen
uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen
edellyttää jatkuvaa resursointia.
Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista.
Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien
merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
8
Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet
Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina.
Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen
ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta
muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä.
Verkkoläsnäololla ja – palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi
kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii
Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti.
Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin
kriteerein.
Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus
Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa
keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta
merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin
rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka.
Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta
sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien
verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden
mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä.
Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena
Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista
työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen
henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä
tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä.
Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Säätiöittämishankkeeseen liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä
muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
9
4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET
Suunnittelukaudella 2014–2017 Valtion taidemuseon tehtäviä jatkava julkisoikeudellinen laitos
keskittyy organisaation muutosprosessin jalkauttamiseen, jolloin henkilöstön kehittämis- ja
muutoshankkeiden sekä sisäisten uudistusprosessien läpiviemistä on vuoden 2013 aikana tehtyjen linjausten mukaisesti jatkettava.
4.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I)
Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys
Taidekokoelmien kartuttaminen ja sen keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät Valtion taidemuseon kokoelmasääntöön ja kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Kokoelmatoiminnan keskeistä asemaa korostetaan kiinnittämällä kokoelmavarannon saatavuuteen, näkyvyyteen ja käyttöön erityistä huomiota. Hankinnoissa painottuvat nykytaiteen ohella 1900-luvun taide. Kokoelman
käyttöön ja saatavuuteen liittyvät tavoitteet määritellään Valtion taidemuseon kokoelmastrategiassa 2010–2015.
Taidehankintamääräraha on pysynyt vuosien 1995–2007 aikana samansuuruisena. Vuodesta
2008 budjettiin saatu määrärahankorotus ei sen suhteellisesta suuruudesta huolimatta (25 %)
kompensoi taideteosten hintakehitystä. Tavoitteena on, että korotuksia jatketaan niin, että museon hankintamääräraha saadaan vastaamaan tämän päivän hintakehitystä. Lisäksi työskennellään
kansallisesti merkittävien teosten hankkimista varten perustettavan hankintarahaston aikaansaamiseksi.
Taidekokoelmien konservoinnin ja säilyttämisen periaatteet ja keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät kokoelmasääntöön. Konservoinnin normaalikäytäntöjä kuten uushankintojen, laina- ja
talletusteosten käsittelyä ja kirjallista sekä kuvallista dokumentointia jatketaan kaikkien kokoelmien osalta. Teosten käsittelyä ja varastointia valvotaan ja teosten säilyvyyden takaamiseen tähtääviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehostetaan.
Vuosittaiset konservointikohteet priorisoidaan ja valitaan kuntoinventoinnin osoittaman tarpeen
sekä taidehistoriallisen merkittävyyden perusteella. Konservointikohteiden valinnassa huomioidaan museoiden vuotuisten näyttelyiden lisäksi talletus- ja lainaustoiminta. Toimintakaudelle
sijoittuu 10-vuotisinventaarion päättäminen, jonka yhteydessä kartoitetaan sekä teosten sijaintipaikkoja että kuntoa.
Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys
Kuvataiteen tietovarantoja kartutetaan Valtion taidemuseon kokoelmasäännön ja kokoelmapoliittisen ohjelman painotusten mukaisesti painottamalla Valtion taidemuseon ja sen edeltäjien
historiaan ja museoiden kokoelmataiteilijoihin liittyviä aineistoja. Arkistoaineistoja koskevat tietokannat pyritään integroimaan osaksi koko organisaation kokoelmia koskevia, verkon kautta
välitettäviä asiantuntijapalveluita, jotka kohdentuvat sekä laajalle yleisölle että asiantuntijoille.
Suunnittelukaudella Kirjav@n ylläpitäminen ja sen asiasanaston kehittäminen on kirjaston keskeinen tehtävä. Asiasanaston kehittämistyö pyritään liittämään kansallisen ONKIontologiapalvelun yhteyteen.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
10
Media-arkiston toiminnan järjestäminen ratkaistaan organisaatiomuutoksen yhteydessä, lähtien
siitä, että toimintaa ei voida jatkaa muutoin kuin siihen osoitetun erillisrahoituksen turvin.
Suunnittelukaudella kehitetään valtakunnallista AV-tietokantaa (Avokado).
Dokumentoinnissa on pystyttävä vastaamaan uusiin haasteisiin, kun taidemuseon yksiköiden
tarpeet ja toiveet valo- ja videokuvaamista kohtaan ovat nopeasti kasvaneet ja kasvavat edelleen.
Taustalla ovat erilaiset mediamaailman ja myös näyttelyiden esitystekniikan muutokset.
Arkistotoiminnan keskeisenä tavoitteena on parantaa aineistojen saavutettavuutta, jolloin panostetaan perustavaan kokoelmatyöhön: aineiston järjestämiseen ja luetteloimiseen. Karkkiarkistotietokannan aineistoja saatetaan entistä tehokkaammin mm. verkon kautta erilaisten yleisöjen ja asiakkaiden saataville.
LUVUN 4.1 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN
TTS 2014
TTS 2015
TTS 2016
Kokoelmien digitalisointi ja esittäminen verkossa
100 000
100 000
100 000
(tekijänoikeusmaksut)
Media-arkisto
60 000
60 000
60 000
Yhteensä
160 000
160 000
160 000
TTS 2017
100 000
60 000
160 000
Media-arkisto on aiemmin toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää lisärahoitusta.
4.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU
TOIMINTA (TA II)
Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta
Näyttelytoiminnan tavoitteena on tehdä kuvataiteen ilmiöitä tunnetuksi sekä luoda monipuolisilla näyttelyohjelmistoilla mahdollisimman laajalle yleisölle tilaisuus taide-elämyksiin ja uuden tiedon hankkimiseen. Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo järjestävät erityisiä kokoelmanäyttelyitä sekä erikoisnäyttelyitä, jotka erottuvat selkeinä kokonaisuuksina museoiden toiminnassa. Suurnäyttelytoiminnassa korostuu toiminnan rahoittamisen näkökulma. Myös kansainvälistä näyttelyvaihtoa kehitetään.
-
Ateneumin taidemuseon näyttelyohjelma rakentuu vuositasolla usein kahden suuren näyttelyn (yksi kotimainen, yksi kansainvälinen) kokonaisuudesta ja niiden rinnalla mahdollisuuksien mukaan pienimuotoisempia näyttelyitä.
Vuoden 2014 ohjelmistossa ovat Rafael Wardi, Tove Jansson sekä Alice Neel. Lisäksi vuoden
aikana on suunnitelmissa toteuttaa Jean Sibeliusta ja taiteilijaystäviä koskeva näyttely. Vuoden 2014 alussa avautuu uusi kokoelmanäyttely väriteemalla. Vuoden 2015 ohjelmistoon on
suunnitteilla kaksi suurnäyttelyä ja yksi valokuvanäyttely.
-
Nykytaiteen museo Kiasmassa pyritään suunnittelukaudella jatkamaan vähintään kahden
isomman vaihtuvan näyttelyn ja yhden uuden kokoelmanäyttelyn sykliä. Vuonna 2014 esillä
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
11
ovat Alfredo Jaarin näyttely sekä yhteistyö Helsingin Juhlaviikkojen kanssa. Ars Fennica ehdokkaita esittelevä näyttely on myös vuonna 2014 esillä. Vuoden 2017 pääprojektina on ARS
17-näyttelyn tuottaminen.
-
Sinebrychoffin taidemuseo tuottaa vuonna 2014 Klinckowström-näyttelyn, joka jatkaa Taidekeräilijä-näyttelysarjaa. Toisena erikoisnäyttelyn teemana ovat Pehr Hilleströmin maalaukset. Suunnittelukaudella pyritään toteuttamaan kaksi näyttelyä vuodessa.
-
Kuvataiteen keskusarkisto ja konservointilaitos tekee yhteistyötä Valtion taidemuseon museoiden kanssa niiden näyttelyhankkeisiin liittyen.
Kulttuuri- ja yleisöpalvelut
Taidemuseoiden pedagogisen toiminnan päämääränä on museon liittäminen entistä paremmin
yhteiskunnallisiin tavoitteisiin mm. antamalla eväitä historian ymmärtämiselle, nykytaiteen avautumiselle ja vieraiden kulttuurien hyväksymiselle niin opetuksen kuin tekemisenkin kautta. Yleisölle järjestetään oheisohjelmia kuten luentoja, konsertteja ja erityistapahtumia. Näyttelyiden
yhteydessä tuotetaan näyttelyn teemaa syventäviä oheismateriaaleja. Museopedagoginen toiminta ja oheisohjelmat liittyvät kiinteästi museoiden kokoelma- ja erikoisnäyttelyihin. Suunnittelukaudella korostuvat verkkopalveluiden kehittämisen ja verkkoyleisön tarpeiden näkökulmat.
Museopedagogisessa toiminnassa läpäisevinä periaatteina ovat saavutettavuus ja esteettömyys.
Asiakasystävällisyyttä ylläpidetään muun muassa panostamalla palveluhenkilökunnan ammattitaitoon, palvelualttiuteen sekä työympäristöön. Toiminnassa otetaan huomioon kävijätutkimuksista saatu palaute. Näyttely- ja yleisötilojen logistiikkaa kehitetään ja pyritään parempiin ratkaisuihin. Yleisön viihtyvyyttä pyritään parantamaan mm. levähdyspaikoilla museossa.
Julkaisutoiminta
Valtion taidemuseo on merkittävä kustantaja kuvataiteen kentällä. Julkaisupolitiikka mahdollistaa myös sellaisen taidehistoriallisen tutkimuksen tuottamisen, jonka kohderyhmä on pääasiassa
alan asiantuntijat.
Valtion taidemuseon julkaisutyöryhmä pyrkii kehittämään julkaisutoimintaa eri yleisöille, selkiyttämään julkaisupolitiikkaa ja sen tavoitteita, etsimään uusia julkaisukanavia ja vahvistamaan
sekä Valtion taidemuseon eri yksiköiden että ulkopuolisten kustantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Suunnittelukaudella kiinnitetään erityistä huomiota verkkojulkaisemisen edistämiseen.
Museoiden julkaisutoiminta liittyy toimintakaudella näyttelytoimintaan ja kokoelmiin.
Tieto- ja asiantuntijapalvelut
Maan keskustaidemuseona Valtion taidemuseo tarjoaa tieto- ja asiantuntijapalvelunsa sekä ammatillisen osaamisensa maan taidemuseokentän ja toimintansa kannalta olennaisten kotimaisten
ja ulkomaisten asiantuntijaverkostojen käyttöön taiteen, kulttuurin ja tieteen foorumeilla. Myös
yhteistyötä yliopistojen kanssa painotetaan.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
12
Tieto- ja asiantuntijapalvelut kanavoituvat eri yksiöiden osaamisalueiden mukaisesti: esimerkiksi
Sinebrychoffin taidemuseo tarjoaa vanhaan ulkomaiseen taiteeseen liittyviä tieto- ja asiantuntijapalveluita sekä taidetunnistuspalvelua. Konservointilaitos tarjoaa muille museoille ja yhteisöille
tieto- ja asiantuntijatyötä maksupalveluperiaatteella. Laitoksen velvollisuutena on myös viranomaistyö esimerkiksi taideväärennöstapauksissa.
Kuvataiteen keskusarkisto painottaa erityisesti omien arkistokokoelmiensa ja kirjastojensa hoitoon liittyviä asiantuntijapalveluja ja kehittää verkon kautta välitettäviä asiantuntijapalveluita.
Sähköisiä tietopalveluita kehitetään mm. digitaalisen kuva-arkiston ja sen erityisalueiden osalta.
Taideteosten lainaus ja talletukset museosta
Valtion taidemuseon lainaus- ja talletustoimintaa jatketaan ja toteutetaan suhteessa jatkuvasti
kasvaviin pyyntöihin ja toiveisiin, joita tulee niin kotimaasta kuin ulkomailta. Kotimainen lainaustoiminta on edelleen maksutonta, mutta kansainvälisistä lainoista peritään lainankäsittelymaksu Valtion taidemuseon kevään 2006 päätöksen mukaisesti. Lisäksi erityistoimenpiteistä, kuten
konservointitoimenpiteistä laskutetaan erikseen.
Valtion taidemuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten talletustoimintaa hoidetaan Valtion taidemuseon lain ja vakiintuneiden linjausten mukaisesti. Kokoelmien sijoituspaikkoina ovat Suomen valtion tärkeimmät edustustilat ja työhuoneet sekä muut taidemuseot. Uusista talletuksista
peritään hinnoittelupäätöksen mukainen maksu.
Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta
Kansainvälistä verkostoa kehitetään ja kansainvälisyyttä vahvistetaan kaikilla toiminnan osaalueilla. Museot haluavat aktiivisesti viedä näyttelyitään ulkomaille esitellen suomalaista ja kansainvälistä taidetta. Kansainvälinen lainaustoiminta on viime vuosina kasvanut yhteistyöverkoston rakentamisen myötä ja muodostaa suhteellisen ison osan koko lainaustoiminnasta.
LUVUN 4.2 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN
TTS 2014
TTS 2015
TTS 2016
Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja
kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen Ateneum
ja Kiasma
350 000
450 000
400 000
Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden
kehittäminen (www-sivut)
Yhteensä
30 000
380 000
30 000
480 000
30 000
430 000
TTS 2017
400 000
30 000
430 000
Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn
toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä
edeltävään vuoteen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä.
Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja
(esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi.
Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan
näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
13
Korkeatasoisen näyttelyohjelmiston jatkaminen ja mahdollistaminen Kiasmassa vaatii vuosittain
lisäresursseja. Tavoitteena on säilyttää Kiasman erityislaatuinen profiili ja asema arvostettuna
nykytaiteen asiantuntijana niin kotimaassa kuin kansainvälisellä tasolla tarjoamalla korkealaatuisia näyttelyitä.
Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Suunnittelukaudella on tarkoitus jatkaa kouluille
suunnattujen pedagogisten www-sivujen edelleen kehittämistä. Suunnitelmakaudelle asetettuja
tavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman lisäresursseja.
4.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA
III)
Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen
Kehittämisyksikkö tukee taidemuseoiden toimintaan liittyvien kestävän kehityksen linjausten ja
toimenpiteiden edistämistä Suomen Museoviraston ja ICOM:in linjausten mukaisesti.
Suunnittelukaudella painotetaan kokoelmahallintaa, yleisöjen tutkimusta, saavutettavuuden ja
monikulttuurisuuden erityiskysymyksiä. Kokoelmanhallinnan osalta keskitytään poistopolitiikan
valtakunnallisista suuntaviivoista sopimiseen sekä toteutetaan Kehyksen tekemän valtakunnallisentaidekokoelmaselvityksen (vuodelta 2006) seurantavaihetta.
Aluetaidemuseoiden kanssa jatketaan maan taidemuseoiden työnjakoon ja profiloitumiseen liittyvien erityiskysymysten parissa. Aluetaidemuseonjohtajien tapaamisia järjestetään 2-3 kertaa
vuodessa. Valtion taidemuseo ja Museovirasto käyvät valtioneuvoston asetuksen (1192/2005)
mukaiset aluetaidemuseoneuvottelut. Suunnittelukaudella arvioidaan vuonna 2013 käytyjen
neuvottelujen tuloksia ja tuetaan tarvittaessa toimenpiteiden toteuttamista. Painopisteinä ovat
mm. kulttuurin hyvinvointivaikutukset, kestävän kehityksen edistäminen ja alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan selkeyttäminen.
Yhteistyö uudelleenorganisoidun Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa jatkuu Kehyksen saavutettavuuteen ja diversiteettiin liittyvien tavoitteiden osalta.
Valtion taidemuseon arviointistrategian mukaisesti painopisteinä ovat asiantuntijuuden ja kokoelmatoiminnan arviointi. Muihin julkishallinnon ja taidemuseoalan arviointityön kehittämishankkeisiin osallistutaan pääosin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Arviointimenetelmiä pyritään kehittämään taidemuseoalalle sopiviksi sekä edesautetaan hyvien arviointikäytäntöjen leviämistä suomalaisessa taidemuseokentässä.
Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta
Myös museoiden sidosryhmätoiminnan kehittäminen on suunnittelukaudella keskeisessä asemassa. Tavoitteena on sekä ylläpitää liike-elämän ja yhteisöjen kiinnostusta visuaaliseen kulttuuVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
14
riin että parantaa museon toiminnan rahoitusedellytyksiä. Esimerkiksi Kiasman Tukisäätiön
kanssa kehitetään edelleen yksityis- ja yrityslahjoituksiin perustuvaa varainhankinnan toimintamallia.
Yritysyhteistyö on tärkeä osa Valtion taidemuseon markkinointia ja erityisesti uusien yleisöjen
saavuttamista. Yritysyhteistyötä kehitetään suunnittelukaudella sponsorointiprosessiin ja – kokonaisuuteen liittyviin uudelleenjärjestelyihin. Panostetaan prosessin rakenteisiin ja operatiiviseen suunnitteluun ja strategiatyöhön.
Museoyksiköiden tavoitteena on luoda ja kehittää kansainvälisiä toimintaverkkoja. Kansainvälisyys näkyy sekä suunnittelussa, näyttelyiden järjestelyissä että niiden rahoituksen hankinnassa.
Toimintaa kehitetään entistä aloitteellisempaan suuntaan. Samalla toimitaan aktiivisesti kansainvälisissä verkostoissa. Valtion taidemuseon tuottamia näyttelyitä tarjotaan kansallisiksi ja kansainvälisiksi kiertonäyttelyiksi.
Joka toinen vuosi järjestettävä Euroopan Registraattoreiden konferenssi (ERC2014) järjestetään
Helsingissä 2014. Registraattorit ovat ammattikuntana keskeinen osa taidemuseotoimintaa ja
ERC2014 antaa suomalaisille taidemuseoille erinomaisen tavan esitellä osaamistaan ja rakentaa
luottamusta kansainvälisesti keskeisten taidemuseoammattilaisten kanssa. Valtion taidemuseon
registraattorit valmistelevat konferenssia vuoden 2012 aikana mm. aloittamalla alustavan ohjelman laadinnan yhteistyössä Helsingin kaupungin kongressiyksikön kanssa ja sponsorineuvottelut sekä jatkamalla rahoitusneuvotteluja eri tahojen kanssa.
Tutkimusprojektit
Museoyksiköiden tutkimustoiminta suuntautuu pääsääntöisesti museoiden kokoelmissa olevien
taideteosten tutkimiseen ja tulevien näyttelyiden valmisteluihin sekä muihin taidehistoriallisiin
tutkimustarpeisiin ja yhteistyöprojekteihin. Esimerkiksi vuonna 2008 käynnistetty European Revivals-tutkimushanke jatkuu. Hankkeen päätepisteenä tulee olemaan kansainvälinen näyttely,
joka toteutuu mahdollisesti vuonna 2017. Sitä ennen järjestetään hankkeen puitteissa tutkija- ja
asiantuntijatapaamisia.
Kuvataiteen keskusarkisto tukee Valtion taidemuseon museoiden näyttelyprojekteja koskevia
tutkimushankkeita. Konservointilaitoksen materiaaliteknisen tutkimuslaboratorion toiminta
kohdistuu pääasiassa museon omien kokoelmien tutkimiseen sekä konservointi-, restaurointi- ja
attribuointiongelmien ratkaisumallien etsimiseen materiaalianalyyttisin keinoin. Lisäksi tehdään
taidemuseoyleisön odotuksia sekä museokäynnin vaikuttavuutta kartoittavia syventäviä yleisötutkimuksia Valtion taidemuseon omien museoiden tarpeisiin.
Julkaisuvaihto
Julkaisuvaihtoa jatketaan tarkennettujen periaatteiden mukaisesti.
Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana
Valtion taidemuseo tukee henkilökunnan toimimista erilaisten museo- ja arkisto- ja taidekirjastoalan sekä visuaalisen kulttuurin toimikuntien ja työryhmien jäseninä. Tavoitteena on oman
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
15
erityisosaamisen ja asiantuntijuuden entistä laajempi hyödyntäminen ja tunnettuuden lisääminen. Samalla vahvistetaan verkostotyöskentelyn merkitystä keskeisenä työvälineenä.
4.4 TUKIPALVELUT (TA IV)
Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus
Valtion taidemuseo-tason viestintä, markkinointi ja yritysyhteistyö
Valtion taidemuseon oikeudellisen aseman muutos heijastuu viestintään, markkinointiin ja yritysyhteistyöhön mahdollistaen uusia toimintatapoja ja rajapintoja. Viestinnässä ja markkinoinnissa jatketaan vuonna 2013 valmisteltua uuden organisaation lanseerausvaihetta. Tähän kiinnittyvät intran ja ulkoisten verkkosivustojen uudistamiset, monet organisaation näkyvyyteen ja ilmeeseen liittyvät kysymykset sekä uuden organisaation talotyylin mukaisen materiaalituotannot.
VTM-tason markkinoinnissa painotetaan suunnittelukaudella museoiden asiakashallintajärjestelmän markkinoinnillisen käytön tehostamistoimenpiteitä ja siihen liittyviä kehitysprojekteja.
VTM-markkinointi koordinoi ja osaltaan kehittää museoiden yritysyhteistyötä samoin kuin siihen liittyviä linjauksia ja hallintaa. VTM-markkinointi jatkaa laitoksen vaihto-omaisuuden kehittämistä ja koordinointia tavoitteena tulorahoituksen kasvattaminen. Sen osana kehitetään voimakkaasti myös vaihto-omaisuuden hankintaan ja hallintaan liittyviä prosesseja. VTMmarkkinointi osallistuu uuden organisaation varainhankinnan ja markkinointiviestinnän kokonaisuuden kehittämiseen.
Yksiköiden viestintä ja markkinointi
Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmiston tavoitteiden saavuttamista sekä rakennetaan entistä määrätietoisemmin yksiköiden yleistä tunnettuutta
ja imagoa. Erityisesti kehitetään toimintayksiköiden omaa verkkoviestintää ja mediasuhteiden
hoitoa sekä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyöprojekteja.
Yleisötutkimus
Museoyksiköiden laadulliset ja määrälliset yleisötutkimukset nivotaan tukemaan uuden organisaation yleisöstrategiaa ja sen toteuttamista ohjaavaa suunnittelua ja seurantaa. Painopiste on
kävijä- ja asiakastyytyväisyystavoitteiden sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen seurannassa.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
16
Henkilöstö- ja taloushallinto sekä henkilöstön kehittäminen
Henkilöstö- ja taloushallinnossa pääpaino on asioiden hoidon sujuvuuden varmistamisessa, kun
edellytykset on luotu vuoden 2013 aikana. Sen lisäksi jatketaan jo aiemmin aloitettuja hankkeita
resurssien puitteissa.
Järjestelmien siirtohanke henkilöstö- ja taloushallinnon järjestelmien osalta on pääosin valmistunut, mutta järjestelmien haltuunottoa ja kehittämistyötä on suunnittelukaudella edelleen jatkettava.
Julkisoikeudellisen laitoksen aloittaessa toimintansa päättyy yhteistyö palvelukeskus Palkeiden
kanssa. Kuitenkin niin, että vuoden 2013 tilinpäätös hoidetaan Palkeiden kanssa yhteistyössä.
Suurimpien sopimuskumppaneiden kanssa on tehty uudet sopimukset tai uudelleen kilpailutukset, mutta tätä työtä on jatkettava julkisoikeudellisen laitoksen aloitettua toimintansa. On tehtävä
vertailua, miltä osin laitoksen kannalta on järkevää jatkaa Hansel-yhteistyötä (olettamus on, että
yhteistyö voi jatkua) ja mitkä asiat on syytä kilpailuttaa. Lisäksi on myös selvitettävä OKMoppilaitossopimusten tilanne ohjelmistojen osalta.
Uusien tilipuitteiden ja suunnittelu- ja seurantajärjestelmän toimivuutta testataan ja edelleen kehitetään toiminnan alettua. Ohjeistusten tekeminen ja osaamisen varmistaminen koulutuksella
vaatii työpanostusta. Organisaation muutoksen voimakkuudesta riippuen työtehtävien ja – roolien sekä yhteistyön sujuminen eri sidosryhmien kanssa vaatii opettelua ja prosessien kehittämistä.
Henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi pyritään suunnittelukaudella löytämään mahdollisimman sopivat toimintamuodot ja vakiinnuttamaan ne osaksi normaalia taidemuseon toimintaa. Muutoksenhallintaan liittyvää tukiverkostoa vahvistetaan tarpeen mukaan. Henkilöstön hyvinvointia pyritään tukemaan myös uudella kokonaisvaltaisella palkitsemisjärjestelmällä, jonka
valmistelu käynnistetään vuonna 2013 ja käyttöönotto aloitetaan 2014. Neuvottelut peruspalkkajärjestelmän kehittämistarpeista käynnistetään vuoden 2014 aikana.
Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa koulutuspolitiikan toteuttamisesta ja koulutusohjelman kehittämisestä. Suunnittelukaudella osaamistyöryhmän yhtenä painopisteenä on muutoksen hallinta.
Ks. lisäksi henkilöstösuunnitelmasta henkilöstön kehittämisestä.
Tietohallinto
Valtion taidemuseon muuttuminen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi aiheuttaa merkittävän muutoksen tietohallinnon toiminnassa. Tietohallinnon toimintaa sopeutetaan yhteisön muodostamisen yhteydessä tehtäviin linjauksiin. Uuden organisaation tietoteknisen infrastruktuurin muutosvaatimukset otetaan huomioon sekä toteutetaan tarvittavat muutokset suunnitelmallisesti. Erityisesti talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmiin liittyvät muutostyöt priorisoidaan etusijalle.
Merkittäviä selvitettäviä käytännön asioita ovat uuden organisaation mahdollisuus jatkaa Funetin
ja CSC:n palvelujen in house -asiakkaana sekä Hanselin puitesopimusten hyödyntämismahdollisuuden jatkaminen.
Tietohallinnon kehittämisessä otetaan huomioon opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon ohjausryhmän linjaukset. Ohjausryhmä ohjaa ja koordinoi opetus- ja kulttuuriminisVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
17
teriön toimialan ja hallinnonalan tietohallinnon kehittämistä ja tietohallintohankkeita sekä edistää yhteistoimintaa tietohallintoasioissa. Keskeisenä tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön koulutus, tiede ja kulttuuri –kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin toteuttaminen. Samoin tavoitteena on opetus- ja kulttuuriministeriön tietoturvallisuuden hallinnan kehittäminen tietoturvallisuusasetuksen vaatimukset täyttäen ja tietoturvallisuuden koordinointi hallinnonalalla.
Kulttuuriomaisuuden digitointia edistetään osallistumalla Kansallinen digitaalinen kirjasto –
hankkeen kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen liittyen Valtion taidemuseon kehittämä kokoelmanhallintajärjestelmä Muusa tarjotaan muiden taidemuseoiden käyttöön Muusa-palvelun kautta. Palvelun toimintaa koordinoi Valtion taidemuseo. Suunnittelukaudella toiminnan ja prosessien kehittämistä jatketaan.
Museoviraston käynnistämä Museo 2015 -hanke tulee vaikuttamaan koko museosektorin kokoelmanhallinnan järjestelmien ja prosessien tulevaisuuden suunnitteluun. Valtion taidemuseon
tietohallinto osallistuu Museo 2015 -hankkeeseen asiantuntijan roolissa ja seuraa hankkeen
konkreettisia tuloksia sekä ottaa ne huomioon Muusa-palvelun tulevaisuuden suunnittelussa.
Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus
Kiinteistöhallinnossa suunnitellaan kahvilarakennusta Ateneumin puistoon. Helsingin kaupunki
on hyväksynyt maanalaisen kaavan ja huoltoreittien rakentaminen on käynnissä. Kaavaan on
tehty varaus Ateneum-rakennukseen liittyville varasto/työtiloille, jotka olisivat käytössä aikaisintaan vuonna 2014. Uudet varastotilat rakennetaan, mikäli vuokrarahat sisällytetään taidemuseon
toimintamenoihin.
Tilaongelmien ratkaisua lähdettiin hakemaan Workplace-selvityksen kautta, minkä toteutti insinööritoimisto Haahtela & Syväoja. Selvitys paljasti puutteita tilojen toiminnallisuudessa ja tilojen
käytön mitoituksessa osoittaen vähintään 400 hm² vajetta toimistotiloissa sekä suuria puutteita
aputilojen ja varastoinnin suhteen. Toimistotiloja pystytään lisäämään toteuttamalla vuodelle
2014 suunniteltu Ateneumin veistospihan 2. vaiheen hanke. Hankkeen toteutus on riippuvainen
rahoituksesta.
Turvallisuushallinnossa jatketaan vuonna 2010 valmistuneen turvallisuusstrategian mukaisten
toimintojen toteutusta. Turvallisuus- ja kulunvalvontajärjestelmien uusiminen tulee ajankohtaiseksi nykyisten järjestelmien vanhentuessa ja vikaantuessa.
Kuljetuspalveluiden joustavuutta kehitetään edelleen rinnan varastologistiikan kanssa. Varastologistiikkaa kehitetään vastaamaan teosten varastoinnin ja inventoinnin tarpeita.
Muut tukipalvelut
Asiakirjahallinnossa valmistaudutaan suunnittelukauden loppupuolella yhteistyössä tietohallinnon kanssa sähköiseen tiedonhallintaan liittyvän asian-/dokumentinhallintajärjestelmän hankintaan ja käyttöönottoon, eli käynnistetään järjestelmän toiminnallisuuksien edellyttämien prosessien selvitys- ja sähköisen tiedonhallinta-/arkistonmuodostussuunnitelman (eAMS) laadintatyö.
Samalla selvitetään, mikä osa asiakirja-aineistosta säilytetään edelleen paperimuotoisena.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
18
Valtion taidemuseon oikeudellisten palveluiden osalta tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän uusimman kehityksen huomioiminen mm. sopimuskäytännöissä asettaa lähivuosina uusia haasteita ja vaatimuksia kaikille muistiorganisaatioille. Valtion taidemuseon oikeudelliset palvelut pyrkivät suunnittelukauden aikana sekä vaikuttamaan lain yleisiin soveltamiskäytäntöihin että kehittämään sopimusehtoja erityisesti taidemuseotoiminnan intresseistä
lähtien. Yleisen vaikuttamisen ja kehittämisen rinnalla oikeudelliset palvelut vastaa myös Valtion
taidemuseon toimintayksiköiden sopimustoiminnasta ja kehittämisestä sekä osallistuu taidemuseoalan kansallisiin ja kansainvälisiin kehitysprojekteihin niiden oikeudellisissa kysymyksissä.
LUVUN 4.4 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN
TTS 2014
TTS 2015
TTS 2016
CSC:n konesalipalvelut
70 000
75 000
80 000
CSC:n konesalipalvelut/laitteiston uusiminen
50 000
Funetin verkkoyhteyksien kahdentaminen ja
laitteiston uusiminen
30 000
Ateneumin sisäpihan vaihe 2
50 000
150 000
150 000
Tiedon- ja asiakaspalautteen työkalut
30 000
Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmä
100 000
50 000
Yhteensä
230 000
325 000
280 000
TTS 2017
85 000
50 000
50 000
185 000
Valtion taidemuseon ydintoiminnan keskeisille tietojärjestelmille on hankittu virtualisoitu tietotekninen alusta ja tallennustilaa digitoidulle aineistolle sekä konesalipalvelut yhteistyössä CSC
Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa vuonna 2009. Muusa-palvelu käyttää samaa teknistä
alustaa hyväkseen tarjotessaan kansallista kokoelmanhallintajärjestelmää taidemuseoille. Hanke
on toteutettu kulttuuriomaisuuden digitointiin suunnatun erillismäärärahan avulla, joka loppuu
vuoden 2012 aikana. Rahoituksen päättyessä täytyy käyttökulut maksaa viraston omista toimintamenoista. Viimeistään vuoden 2014 aikana CSC:n konesaliin hankittu Valtion taidemuseon
omistama laitteisto pitää uusia. Konesalipalvelujen käyttöön liittyen Funetin kautta hoidetut tietoliikenneyhteydet täytyy varmistaa varajärjestelyin ja keskeiset verkkolaitteet täytyy uusia niiden
käyttöiän tultua täyteen.
Ateneumin sisäpihan kakkosvaiheeseen esitetään vuodelle 2014 50 000 euroa suunnittelukustannuksia varten ja vuodelle 2015 150 000 euroa, joista osa on toteutuskustannuksia.
Kasvavat sisäisen ja ulkoisen sähköisen tiedonhallinnan vaatimukset edellyttävät ajanmukaisen
asian- /dokumentinhallinnan järjestelmän hankintaa ja käyttöönottoa suunnittelukauden aikana.
Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankkiminen oli mukana jo vuonna 2004 laaditussa
Valtion taidemuseon tietohallintostrategiassa, mutta siitä jouduttiin luopumaan uuden organisaation vaatimien kiireellisemmiksi katsottujen hankkeiden takia. Järjestelmän käyttöönoton
valmistelut voisivat näillä näkymin alkaa aikaisintaan 2015, kun oikeudellisen asemaan liittyvät
akuuteimmat muutokset on saatu tehtyä.
Lisäksi on otettava seuraavat asiat huomioon:
1. Muusa-palvelun myyntituloissa on VTM:n sisäisesti nettobudjetoitu systeemi niin, että
tietohallinto saa käyttöönsä Muusa-palvelun tulot. Tulorahoituksella on tarkoitus rahoittaa Muusa-palvelun kehittäminen ja ylläpito.
2. Turvajärjestelmät ja puhelinjärjestelmät ovat uusimisen tarpeessa. Turvajärjestelmien uusimisen hintaa ei vielä voida arvioida. Kustannuksiin vaikuttaa linjattava käytäntö käytettävissä olevan henkilöstön suhteen sekä mahdollinen palvelujen ulkoistaminen. UudisVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
19
tettavan organisaation määrittely ja tehtävät vaikuttavat suoraan turvallisuuskäytäntöihin
ja niitä tukeviin järjestelmiin. VTM:n puhelinjärjestelmän uusimisen kustannukset riippuvat valitusta järjestelmästä ja tavasta hoitaa puhelinliikenne. Kustannukset eivät ole
vielä arvioitavissa.
3. Kiasmassa tarvitaan poikkeustilanteita varten väistötilaa teoksille. Väistötilat saadaan joko vuokraamalla markkinoilta tai rakennuttamalla lisätilaa Kiasman yhteyteen. Päätöksiä
asiasta ei ole tehty joten kustannukset eivät ole tiedossa.
4. Energian hinnanmuutoksista ja energiaverojen korotuksista ei ole vielä tarpeeksi tietoa
pystyäksemme laskemaan mahdollisia vaikutuksia tai laatimaan kehysehdotuksia. Valtion taidemuseon muuttuminen julkisoikeudelliseksi yhteisöksi saattaa aiheuttaa muutoksia energian hankinnassa. Näköpiirissä kuitenkin on että Valtion taidemuseon täytynee
varautua energian hinnan korotuksiin.
5. Julkisoikeudellisen laitoksen toiminnasta aiheutuvat uudet kuluerät kuten esimerkiksi
vakuutukset, tilintarkastus ja hallituksen palkkiot.
Kävijä- ja asiakastyytyväisyystavoitteiden sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumisen seurantaa varten täytyy asiakasrajapintaan virittää seurannan välineitä, tiedon- ja
asiakaspalautteen työkalut.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
20
5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA
Henkilöstösuunnitelman taustalla ovat taidemuseon strategiset valinnat ja taloudelliset mahdollisuudet. Henkilöstösuunnitelmassa hahmotetaan, millaisella henkilöstöhallinnollisilla ja –
poliittisilla ratkaisuilla pyritään edistämään taidemuseon strategisia päämääriä.
Henkilöstösuunnitelman keskeisiä tekijöitä suunnittelukaudella ovat taidemuseon oikeudellisen
aseman muutoksen ohella suurten ikäluokkien eläköityminen sekä osaamisen kehittäminen. Oikeudellisen aseman muutos sinällään merkitsee henkilöstösuunnittelun kannalta huomattavaa
muutosta, jonka vaikutukset tulee arvioida ja pohtia henkilöstöjärjestelyjen vaatimaa tukea. Keskeistä muutoksessa ovat virkasuhteiden muuttaminen työsuhteiksi, työnantajatoiminnan uudelleenjärjestely, palkitsemisjärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen sekä henkilöstöpäällikön
viran perustaminen.
Taidemuseossa kerättyjen tietojen perusteella on arvioitavissa, että taidemuseon budjettivaroin
palkatusta henkilökunnasta siirtyy vuosina 2014–2017 eläkkeelle 21 henkilöä olettaen, että eläkkeelle siirtyminen tapahtuu ao. henkilön saavuttaessa henkilökohtaisen eläkeikänsä tai mikäli
tällaista ei ole 65 vuoden iän. Suurimmat eläköitymiset tapahtuvat Ateneumin taidemuseossa ja
hallinto- ja palveluyksikössä: Ateneumista eläköityy viisi henkilöä ja hallinto- ja palveluyksiköstä
neljä henkilöä. Vuosittaiset eläkkeelle siirtymiset jakautuvat seuraavasti: 2014 seitsemän henkilöä,
2015 seitsemän henkilöä, 2016 kolme henkilöä sekä 2017 neljä henkilöä.
Osaamista taidemuseo on kehittänyt ja tulee jatkossa kehittämään koko taidemuseon yhteisenä
hankkeena. Valtion taidemuseossa tullaan säännöllisin välein laatimaan osaamiskartoitus. Osaamiskartoitusta jatkotyöstetään yksikkökohtaisten koulutustarpeiden osalta. Taidemuseon yhteisessä osaamistyöryhmässä määritellään laaditusta yhteenvedosta tulevat painotukset, joiden toteuttamista edistetään vuosittain vahvistettavalla henkilöstön koulutusohjelmalla. Suunnittelukaudella tulevat painottumaan saavutettavuus- ja monikulttuurisosaamisen vahvistaminen, verkko-osaamisen vahvistaminen, muutosjohtaminen ja muutoksenhallinta sekä teemana kokonaisvaltainen museokokemus.
Yksiköiden henkilöstösuunnitelmien pohjalta on käynyt selkeästi ilmi, että tarvitaan useita uusia
virkoja. Kun tuottavuushankkeen ja määräahojen niukkuuden vuoksi ei voida lähteä esittämään
virkojen lisäämistä toiminta- ja taloussuunnitelmassa, tapahtuu menettely niin, että ylijohtaja
tarvittaessa priorisoi virat ja kohdentaa niitä sitä mukaan kun virkoja vapautuu esimerkiksi eläköitymisen seurauksena.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
21
6 TALOUSSUUNNITELMA
Taloussuunnitelmassa esitetään Valtion taidemuseon toimintamäärärahat sekä taidemuseon kokoelmien kartuttamisen määrärahat ja kaluston hankintamäärärahat toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle 2014 – 2017 sekä vertailuksi vuoden 2013 talousarvioesityksen vastaavat määrärahat.
TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT
Tuloarviot
TULOARVIOT (EUR)
Maksullinen
palvelutoiminta
- Ateneum
- Kiasma
- Sinebrychoff
- Muut yksiköt
Maksullinen
palvelutoiminta
yhteensä
Sponsoritulot
Yhteensä
2013
2014
2015
2016
2017
1 315 000
683 000
163 000
478 000
1 350 000
741 000
131 000
508 000
2 198 000
1 164 000
131 000
508 000
1 270 000
741 000
131 000
508 000
1 150 000
840 000
131 000
508 000
2 639 000
500 000
3 139 000
2 730 000
500 000
3 230 000
4 001 000
500 000
4 501 000
2 650 000
500 000
3 150 000
2 629 000
500 000
3 129 000
Vuoden 2013 tuloarvion vertailuluku on päivitetty luku talousarviosta. Tuloissa ei ole huomioitu
mitään verovaikutuksia, kun taas menopuolella on arvonlisäveron vaikutusta tuotu esiin.
Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden osalta tuloarviot perustuvat vuosien 2013 - 2017
osalta tiedossa olevien näyttelyiden kävijämääräarvioihin. Nykytaiteen museo Kiasma ei halua
rajata liian aikaisessa vaiheessa suunnittelukauden näyttelyhankkeitaan, joten tuloarviot perustuvat vuosittaisiin kokonaiskävijämääräarvioihin.
Muiden toimintayksiköiden tulot koostuvat lähinnä kuvataiteen keskusarkiston kuvankäyttökorvauksista, konservointilaitoksen myymistä konservointi- ja asiantuntijapalveluista sekä hallinto- ja palveluyksikön tilavuokrauksesta ja Muusa-palvelun myyntituloista.
Vuosien 2014 - 2017 maksullisen toiminnan tuloarviot perustuvat seuraaviin kävijätavoitteisiin:
Ateneum
Kiasma
Sinebrychoff
Yhteensä
2013
200 000
172 000
25 000
397 000
2014
210 000
180 000
24 000
414 000
2015
270 000
210 000
22 000
502 000
2016
210 000
180 000
20 000
410 000
2017
200 000
210 000
24 000
434 000
Maksullisten ja ilmaisten kävijöiden suhde vaihtelee vuosittain. Suunnittelukauden yritysyhteistyötulojen arvioidaan olevan noin 500 000 euron tasolla.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
22
Menoarviot
MENOARVIOT/PERUSSUUNNITELMA (EUR)
2013
2014
Käyttömenot (alv)
3 864 000
7 164 000
Palkat
9 442 000
9 442 000
Vuokrat (alv)
8 530 000
8 743 000
Alv 24 %
3 818 000
Yhteensä
21 836 000
29 167 000
Sponsorimenot
500 000
500 000
Yhteensä
22 336 000
29 667 000
2015
7 164 000
9 442 000
8 962 000
3 870 000
29 437 000
500 000
29 937 000
2016
7 164 000
9 442 000
9 186 000
3 924 000
29 716 000
500 000
30 216 000
2017
7 164 000
9 442 000
9 415 000
3 979 000
30 000 000
500 000
30 500 000
NETTOMÄÄRÄRAHAVAIKUTUS/PERUSSUUNNITELMA (EUR)
2013
2014
2015
alviton netto
22 618 000
21 566 000
alv 24 %
3 818 000
3 870 000
Yhteensä
19 469 000
26 436 000
25 436 000
2016
23 141 000
3 924 000
27 065 000
2017
23 391 000
3 979 000
27 370 000
Vuodesta 2014 laskelmassa esitetään käyttömenojen ja vuokrien yhteinen alv-määrä 24 % erillisenä eränä. Kun on tehty vertailua mikä on ollut menojen keskimääräinen alv-prosentti, niin todellinen alv-määrä tullee jäämään alhaisemmaksi. Esimerkiksi vuonna 2014 keskimääräisen alvprosentin (20) mukaan alv- toteuma olisi 3 181 000 euroa.
Vuokrien indeksikorotukset on huomioitu taloussuunnitelman laskelmissa suunnittelukaudelle.
Vuosittainen korotustarve on arvioitu 2,5 %:n mukaan, kun vuoden 2013 indeksikorotus on 3,5
%. Vuoden 2013 palkkamääräraha on arvio, jossa on huomioitu tällä hetkellä tiedossa olevat asiat.
MENOARVIOT/KEHYSEHDOTUS (EUR)
2013
Käyttömenot (alv)
4 496 000
Palkat
9 442 000
Vuokrat (alv)
8 530 000
Alv 24 %
Yhteensä
22 468 000
Sponsorimenot
500 000
Yhteensä
22 968 000
2014
7 934 000
9 442 000
10 138 000
4 337 000
31 851 000
500 000
32 351 000
2015
8 129 000
9 442 000
10 391 000
4 445 000
32 407 000
500 000
32 907 000
2016
8 034 000
9 442 000
10 651 000
4 485 000
32 612 000
500 000
33 112 000
2017
8 039 000
9 442 000
10 918 000
4 550 000
33 949 000
500 000
33 449 000
Käyttömenoihin liittyvät kehysehdotukset ja niiden perustelut on esitetty tulosalueittain luvussa
4. Valtion taidemuseon toimintayksiköt ovat omissa toiminta- ja taloussuunnitelmissaan esittäneet huomattavan määrän kehysehdotuksia, joita on karsittu taidemuseon sisäisessä käsittelyssä.
Vuodesta 2014 laskelmassa esitetään käyttömenojen ja vuokrien yhteinen alv-määrä 24 % erillisenä eränä.
Valtion taidemuseossa tapahtui 1990-luvun jälkipuoliskolla erityyppisiä määrärahasupistuksia,
joita taidemuseo on käsitellyt vuoden 2009 talousarvioehdotuksen perustelumuistiossa. Vuosina
2001 - 2008 yksiköiden toimintamäärärahoja on supistettu ja osittain katettu määrärahatarpeita
siirtomäärärahoilla. Kehysehdotus merkitsee vain yritystä palauttaa osittain taidemuseon entinen
toiminnallinen ja teknologinen taso suunnittelukaudella. Kehysehdotus on esitetty priorisointi
järjestyksessä.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
23
YHTEENVETO KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVISTÄ ESITYKSISTÄ KÄYTTÖMENOJEN OSALTA
TTS 2014
TTS 2015
TTS 2016
TTS 2017
Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja
kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen
380 000
480 000
430 000
430 000
Kokoelmien digitointi ja esittäminen verkossa
(tekijänoikeusmaksut)
100 000
100 000
100 000
100 000
Media-arkisto
60 000
60 000
60 000
60 000
CSC:n konesalipalvelut
70 000
CSC:n konesalipalvelut/laitteiden uusiminen
Funetin verkkoyhteyksien kahdentaminen ja
laitteiden uusiminen
Ateneumin sisäpihan vaihe 2
Tiedon- ja asiakaspalautteen työkalut
Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmä
Yhteensä
50 000
alv 24 %
Yhteensä (alv 24 %)
30 000
50 000
30 000
770 000
185 000
955 000
75 000
80 000
85 000
150 000
150 000
150 000
100 000
965 000
232 000
1 197 000
50 000
870 000
209 000
1 079 000
50 000
875 000
210 000
1 085 000
Kehittämishankkeet on esitetty tarkemmin perusteluineen luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.4.
Palkat on esitetty vuoden 2012 arvioidussa tasossa.
Vuokrissa on huomioitu 3,5 %:n indeksikorotus vuoden 2012 vuokratasoon perusvuokrista ja
vuodesta 2013 alkaen 2,5 %:n indeksikorotus. Kehysehdotukseen sisällytetyt esitykset on huomioitu Vermon varaston osalta vuoden 2012 tiedossa olevassa hintatasossa (361 000 euroa) ja
vastaavasti Ateneum-rakennuksen varastotilat (1 000 000 euroa). Alla olevassa taulukossa on laskettu 2,5 %:n korotus esityksille.
Taidehankintojen, lahjoitusten ja talletusten johdosta varastotilojen tarve lisääntyy jatkuvasti ja
edellyttää lisätilojen saamista sekä nykyisten tilojen osittaista korjausta. Vermon varaston yhteyteen toteutettiin varaston laajentaminen nykyisen varaston kunnostamisen lisäksi. Vermon varaston laajennus toteutettiin Senaatti-kiinteistöjen toimesta VTM:n tarpeita varten. Vermon varaston arvioitu vuosivuokra oli 435 000 euroa. VTM:lle kohdistuva lisävuokran tarve oli alkuperäisen arvion mukaan vuosittain ilman indeksikorotuksia 306 934 euroa. Vuokran lisäyksestä on
vähennetty kehyksessä olevat vuokravaraukset Pasilan virastotalon varastoa ja Vermon aiempaa
varastoa varten. Vermon toteutuskustannukset ylittyivät n. 400 000 eurolla. Senaatti-kiinteistöt
on esittänyt lisävuokraa 54 066 euroa/vuosi alun perin arvioidun 435 000 euron lisäksi. Valtion
taidemuseo on käynyt neuvotteluja em. esityksestä Senaatti-kiinteistöjen kanssa.
Ateneum-rakennuksen alle on uudessa maanalaisessa kaavassa varattu 3000 m² rakennusoikeutta, jonne voidaan sijoittaa varastotilojen lisäksi muita toimintoja, jotka nyt sijaitsevat Ateneumrakennuksessa. Täten vapautuvat tilat saataisiin kipeästi tarvittavaan muuhun toimintaan. Uudet
maanalaiset tilat lisäisivät myös Valtion taidemuseon kriisivalmiutta, koska tilat toimisivat samalla kriisiajan suojana. Rakennettavilla lisätiloilla voidaan korvata osa nykyisistä varastotiloista,
joten vuokravaikutus ei kohdistuisi täysimääräisenä uusien tilojen osalta.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
24
YHTEENVETO KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVISTÄ ESITYKSISTÄ VUOKRIEN OSALTA
Vermon varaston laajennus, lisävuokra
Vuokrat/Ateneum-rakennuksen maanalainen tila
TTS 2014
370 000
TTS 2015
379 000
TTS 2016
387 000
TTS 2017
398 000
1 025 000
1 395 000
335 000
1 730 000
1 051 000
1 430 000
343 000
1 773 000
1 077 000
1 464 000
351 000
1 815 000
1 104 000
1 502 000
360 000
1 862 000
Yhteensä
alv 24%
Yhteensä (alv 24 %)
Sponsorimenot on esitetty laskelmassa erikseen ja ne ovat yhtä suuret kuin arvioidut tulot.
Nettomäärärahan tarve
NETTOMÄÄRÄRAHATARVE/KEHYSEHDOTUS (EUR)
2013
2014
Perussuunnitelma
19 469 000
26 436 000
Lisätarve
2 685 000
Kehysehdotus
29 121 000
2015
25 437 000
2 969 000
28 406 000
2016
27 065 000
2 896 000
29 961 000
2017
27 370 000
2 948 000
30 318 000
Nettomäärärahan tarve on laskettu lisäämällä suunnittelukauden kehyksiin kehysehdotuksen
mukainen lisärahoitustarve. Alv on huomioitu laskelmassa käyttömenojen ja vuokrien osalta.
KOKOELMIEN KARTUTTAMISMÄÄRÄRAHAT
KOKOELMIEN KARTUTTAMISMÄÄRÄRAHAT (EUR)
2013 TAE
2014
Taideostot
739 000
1 000 000
2015
1 100 000
2016
1 200 000
2017
1 200 000
Valtion taidemuseo pyrkii korottamaan taidekokoelmien kartuttamismäärärahaa johtuen etupäässä taideteosten hankintahintojen jatkuvasta noususta. Vuosille 2001 – 2005 taidemuseo on
ehdottanut hankintojen määrärahaksi 841 000 euroa, vuodelle 2006 1 100 000 euroa ja vuodelle
2007 950 000 euroa, mutta talousarviossa määräraha on palautettu 589 000 euroon. Vuodesta
2008–2010 ja 2012–2013 taidehankintamääräraha on ollut 739 000 euroa. Vuonna 2011 määräraha oli 939 000 euroa.
Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia
tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on ensisijaisesti
Valtion taidemuseon museoilla. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhattuna.
Muiden kansainvälisten nykytaiteen museoiden tavoin Kiasma teettää komissioita eli tuottaa uusia teoksia esitettäväksi Kiasman tiloissa ja hankkii sitten teoksen kokoelmiinsa. Hankintamäärärahoja on vuoden 2011 alusta asti voinut käyttää paitsi valmiin teoksen ostamiseen, myös teoksen
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
25
tuottamiseen. Jotta Kiasman kokoelmaa voitaisiin kehittää komissioiden avulla vuorovaikutuksessa taiteilijan kanssa, tulee hankintamäärärahaa korottaa.
Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi vuonna 2013 miljoonaan euroon, jonka jälkeen määrärahaa nostetaan
asteittain suunnittelukaudella 1 200 000 euroon. Perusteluita taidehankintamäärärahan nostamiseksi on käsitelty tarkemmin vuoden 2013 talousarvioehdotuksen perustelumuistiossa.
Lisäksi Valtion taidemuseo esittää, että kansallisesti merkittävien taideteosten hankkimiseksi
luodaan suunnittelukaudella käytännöt (esim. hankintarahasto).
LISÄESITYKSENÄ BUDJETTIIN KALUSTON HANKINTA
Valtion taidemuseo on saanut erilliseltä talousarviomomentilta kaluston hankintaan vuosittaisen
määrärahan, jonka suuruus on vaihdellut vuosina 2008–2012 190 000-750 000 euron välillä.
Vuodesta 2014 lähtien ei määräraha enää ole käytössä, joten tämä tulisi huomioida julkisoikeudellisen laitoksen budjettia tehtäessä.
Vuoden 2013 talousarvioesityksessä opetus – ja kulttuuriministeriö on sisällyttänyt momentille
29.80.70 Valtion taidemuseon osuudeksi 300 000 euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laite- ja
ohjelmistoinvestointeihin.
Valtion taidemuseon hallintaan kuuluu kolme museorakennusta; Ateneum, Kiasma sekä Sinebrychoffin museo yhteensä n. 32 000 m². Lisäksi taidemuseolla on taidevarastoja sijoitettuna eri
puolille pääkaupunkiseutua. Varastoja ovat Vermon varasto, jota perusparannetaan ja laajennetaan, yliopistolta vuokrattu luolastotila sekä Suomenrahapajan varastotilat. Näiden lisäksi museorakennuksissa sijaitsevat taidevarastot. Varastotilaa on yhteensä n. 6 600 m².
Valtion taidemuseo omistaa n. 35 000 teosta, joista yhtä aikaa esillä on n. 800, riippuen näyttelyistä. Omien kokoelmien lisäksi esillä on paljon ulkomailta lainattuja teoksia, kuten esimerkiksi
vuosina 2009–2010 esitettyä Picasson tuotantoa. Kiasman näyttelyt ovat nykytaidetta, jota pääsääntöisesti esitetään nykyaikaisilla näyttelytekniikoilla, kuten videotykeillä yms. Sinebrychoffin
museossa esillä on vanhaa eurooppalaista taidetta. Taidemuseon merkittävimpien teosten yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljoonaa euroa, Ateneumissa ja Kiasmassa esitetään jatkuvasti
myös teatteri- ja elokuvatuotantoa esimerkkinä kansainvälinen DocPoint-festivaali sekä kansalliset teatteri- ja tanssiensi-illat. Pääosa taidemuseon tiloista on vuokrattu Senaatti-kiinteistöltä,
joka vastaa toimitiloista ja niiden huolloista. Valtion taidemuseon vastuulle kuuluu näyttelyjen ja
esityksien esitystekniikka ja valaistus sekä tiloihin ja varastoihin liittyvä turvallisuus, turvatekniikka ja turvajärjestelmät.
Myönnetyllä määrärahalla on pystytty hoitamaan vain osa välttämättömistä korvausinvestoinneista ja hankinnoista. Näyttelytoiminnan edellyttämän av-kaluston sekä turvallisuusjärjestelmien välttämättömiä hankintoja on jouduttu säännönmukaisesti siirtämään myöhemmäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Valtion taidemuseossa on
systemaattisesti selvitetty kalustotarpeita suunnittelukaudelle 2011 – 2015. Perustuen selvitykseen
taidemuseo esittää seuraavat lisätarpeet vuosille 2013–2015(taulukossa mukana myös 190 000
euron kalustomääräraha):
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
26
Kalustomääräraha
Kiasman av- laitteistojen
uusimista
2013
300 000
Teatterien kaluston uusimista
( Kia, Ate )
2014
190 000
2015
190 000
30 000
10 000
205 000
45 000
50 000
50 000
10 000
485 000
15 000
310 000
Vermon varaston varustelut,
kalusteet ja laitteet
Konservoinnin röntgenin ja
kaluston uusiminen
Sinebrychoffin
teosturvallisuuden
parantaminen
Kiasman kulunvalvonnan
uusiminen
Ateneumin kulunvalvonnan
uusiminen
Turvallisuusjärjestelmien
parantaminen ja puutteiden
poistaminen
Yhteensä:
300 000
Kaluston hankinnassa pyrkimys on saavuttaa vanhentuneiden kalusteiden uusiminen siihen tasoon, että jatkossa vuotuinen ylläpitokustannus riittäisi jatkamaan kaluston teknistä käyttöikää.
Museoiden kulunvalvontalaitteistot ja kameravalvontalaitteistot turvavalvomoineen ovat vanhentuneita ja rikkoontuneita eivätkä enää mahdollista vaadittua turvatasoa.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014- 2017
27
VALTION TAIDEMUSEON
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
VUOSILLE 2014-17
Käsittelty Valtion taidemuseon
yt-neuvostossa 2.10.2012 ja
johtoryhmässä 3.10.2012
Kannen kuva:
Osmo Valtonen: Circulografi
(1983, Nykytaiteen museo Kiasma)
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Jyrki Luukkonen