Toiminta - Kansallisgalleria
VTM dnro 4/020/2011 VALTION TAIDEMUSEON Toiminta- ja taloussuunnitelma VUOSILLE 2013-16 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS 5 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET 8 4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET 10 4.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 10 Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys 10 11 4.2 4.3 4.4 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Julkaisutoiminta Tieto- ja asiantuntijapalvelut Taideteosten lainaus ja talletukset museosta 12 13 13 14 14 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) 15 Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Tutkimusprojektit Julkaisuvaihto Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana 15 16 16 17 17 TUKIPALVELUT (TA IV) 17 Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Tietohallinto Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus Muut tukipalvelut 17 18 19 19 19 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 22 5.1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TAUSTA JA PERUSTEET 22 5.2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LUKUINA 22 5.3 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOIMENPITEET 22 6 TALOUSSUUNNITELMA 24 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 3 1 JOHDANTO Toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteista ja tarkoituksesta on säädetty valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 12 §:ssä ja valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 2 luvussa. Monivuotisen toiminta- ja taloussuunnittelun tarkoituksena on tukea toiminnan tuloksellisuutta, antaa perusteita kehysten ja vuotuisen talousarvion laadinnalle sekä antaa perusteita johtamiselle ja ohjaukselle samoin kuin tulostavoitteiden asettamiselle. Suunnitelma laaditaan valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Valtion taidemuseon toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää taidemuseon linjauksia suunnittelukauden keskeisiin toiminnallis-taloudellisiin kysymyksiin. Valtion taidemuseon strateginen suunnitelma koostuu toiminta-ajatuksesta, arvoista, visiosta ja toiminnan strategisista painopisteistä. Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää meno- ja tulolaskelmat, jotka ovat pohjana tuleville kehyspäätöksille. Laskelmat esitetään vuoden 2012 talousarvion hintatasossa. Tuottavuushankkeen toisen vaiheen aikana henkilötyövuosien vähentämisvaatimukseksi on ilmoitettu 6 htv. Näiden osalta ei ole vielä laadittu aikataulutettua suunnitelmaa eikä säätiöittämisen vaikutusta ole selvitty. Menolaskelmaan sisältyy peruslaskelma, jonka osalta suunnittelukauden kehyksissä on alustavasti huomioitu valtion jatkotuottavuushanke, joka merkitsee Valtion taidemuseolle vuosien 2012–2015 aikana nettomääräistä kehyssupistusta 67 500 eurolla. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kirjaukset Valtion taidemuseon säätiöittämiseksi tulee vaikuttamaan toiminnan tulo- ja menolaskelmiin vuodesta 2014, joiltakin osin jo vuodesta 2013 alkaen. Valtion taidemuseon kehysehdotuksessa on otettu huomioon taidemuseon esittämien kehittämishankkeiden kustannusvaikutukset. Kehysehdotus merkitsee ennen kaikkea yritystä palauttaa taidemuseon entinen toiminnallinen ja teknologinen taso, sillä nykyisellään taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista vain jatkuvasti supistuva osuus jää näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan rahoitukseen. Tämä näkyy taidemuseon toiminnassa mm. siten, että suuria ja huomattavia kansainvälisiä näyttelyitä on pystytty järjestämään vain poikkeusjärjestelyin ja poikkeuksellisen suurella riskinotolla. Tilanne ajaa taidemuseon pikkuhiljaa kestämättömään tilanteeseen, jossa taidemuseon pelkän infrastruktuurin ylläpitäminen vie suurimman osan toimintavaroista. Tulevaisuudessa näyttelytoiminnan kehittäminen ja käytettävissä olevien määrärahojen kehitys riippuu olennaisesti näyttelytoiminnan yleisömenestyksestä ja yritysyhteistyöstä. Taidemuseon vuosittaiset tulokertymät ovat vaihdelleet suuresti ja tarkoitus on löytää keinot tasaisemman tulokertymän saavuttamiseen. Maksullisen toiminnan tulojen kasvattamisessa on pakko ottaa huomioon, että julkinen kulttuurilaitos ei voi lähteä suoraviivaiseen tulokertymän maksimointiin sisältötavoitteiden kustannuksella. Lisäksi hinnoittelupolitiikassa on otettava huomioon muun muassa saavutettavuuteen ja taidekasvatukseen liittyviä näkökohtia. Lisäksi Valtion taidemuseon näyttelytoimintaan käytettävissä olevien määrärahojen väheneminen tuo suunnittelukaudelle lisähaasteita. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa. Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseolla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana. Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja. Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia. Nykytaiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian) asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan ajan vaatimuksia. Muuttuvassa turvallisuusympäristössä tulee huolehtia siitä, että museokiinteistöt ja muut tilat, joissa kokoelmia ja näyttelylainoja käsitellään, varustetaan riittävällä tekniikalla, ja että tilat ovat muutoinkin käyttöön nähden tarkoituksen mukaiset. Valtion taidemuseossa noudatetaan vuonna 2010 vahvistettua turvallisuusstrategiaa. Valtion taidemuseon näkökulmasta suunnittelukauden merkittävin asia on museon säätiöittäminen. Oikeudellisen aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan talouden ja toiminnan suunnitteluun monella tavalla. Vuoden 2012 aikana tulee valmistella kaikki toiminnan ja talouden järjesVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 5 tämiseen liittyvät asiat, jotta tarvittavat säädösmuutoksen ja Kansallisgalleriaa ylläpitävän säätiön perustamiseen liittyvät kysymykset voidaan toteuttaa vuoden 2013 aikana. Valtion rahoituksen kiristyminen merkitsee sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät pysty budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu suunnittelukaudella aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. Hyvin todennäköistä on, että EU-laajuinen velka- ja pankkikriisi ei laukea lähivuosina. Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisöryhmille. Valtion taidemuseon tietohallinto ei ole kyennyt huolehtimaan esimerkiksi digitoidulle kokoelma-aineistolle ja niihin liittyville järjestelmille laadukkaita konesalipalveluja budjettiin perustuvilla toimintamäärärahoillaan. Kyseiset palvelut on kuitenkin voitu hankkia CSC:ltä Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK-hankkeen avulla. Kun rahoitus KDK-hankkeen kautta päättyy, vaikeutuu näiden ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin käytön mahdollisuudet. Aiheistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista. Museolaki on tarkentanut museoiden toiminnan edellytyksiä ja tehtäviä. Aluetaidemuseoiden tehtäväkenttä ja keskinäinen työnjako tarkentuu painopisteen ollessa nyt kokoelmahallinnan kehittämisessä, dokumentoinnissa ja arkistoinnissa. Museolain tuomat käytännöt painottavat Valtion taidemuseon roolia taidemuseoiden toimintaa tukevana, ohjaavana ja kehittävänä keskustaidemuseona. Suunnittelukauden loppupuolella yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä, että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville sukupolville. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja siihen olennaisesti kytkeytyvä koko valtionhallintoa koskeva tuottavuushankkeeseen liittyvä virkojen vähentämisvelvoite korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun, johon liittyy mm. mahdollinen virkarakenteen muuttaminen sekä toimenkuvien muuttaminen tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdolliVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 6 suuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Tämä on erityisen tarpeellista, koska VTM:llä on säännönmukaisesti ollut vaikeuksia rekrytoida osaavaa henkilökuntaa vaativiin tehtäviin. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman kirjausten ja hyväksytyn kehyspäätöksen mukaan Valtion taidemuseo muuttuu vuodesta 2014 säätiön ylläpitämäksi kansallisgalleriaksi. Tarvittavat valmistelut tulee tehdä vuosien 2012 ja 2013 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Vuosien 2009–2011 aikana toteutetut Valtion taidemuseon yksikköjen itsearvioinnit ja toteutettu kansainvälinen arviointi antavat hyvän pohjan tulevalle valmistelulle. Opetus- ja kulttuuriministeriössä toteutettavan valmistelun tueksi on Valtion taidemuseo asettanut muutostyöryhmän, jossa viraston kaikki toiminnot ja yksiköt ovat edustettuina. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 7 3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET Toiminta-ajatus Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä. Arvot kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen avoimuus erilaisuus läsnäolo Visio Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Strategiset painopisteet Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja. Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen edellyttää jatkuvaa resursointia. Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista. Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 8 Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina. Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä. Verkkoläsnäololla ja – palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti. Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin kriteerein. Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka. Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä. Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä. Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Säätiöittämishankkeeseen liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 9 4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET 4.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Taidekokoelmien kartuttaminen ja sen keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät Valtion taidemuseon kokoelmasääntöön ja kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Kokoelmatoiminnan keskeistä asemaa korostetaan kiinnittämällä kokoelmavarannon saatavuuteen, näkyvyyteen ja käyttöön erityistä huomiota. Hankinnoissa painottuvat nykytaiteen ohella 1900-luvun taide. Kokoelman käyttöön ja saatavuuteen liittyvät tavoitteet määritellään Valtion taidemuseon kokoelmastrategiassa 2010–2015. Taidehankintamääräraha on pysynyt vuosien 1995–2007 aikana samansuuruisena. Vuodesta 2008 budjettiin saatu määrärahankorotus ei sen suhteellisesta suuruudesta huolimatta (25 %) kompensoi taideteosten hintakehitystä. Tavoitteena on, että korotuksia jatketaan niin, että museon hankintamääräraha saadaan vastaamaan tämän päivän hintakehitystä. Lisäksi työskennellään kansallisesti merkittävien teosten hankkimista varten perustettavan hankintarahaston aikaansaamiseksi. Valtion taidemuseon kokoelmien dokumentoinnissa keskitytään ennen kaikkea kulttuuriomaisuuden digitointiin ja pitkäaikaissäilytystä koskevien ratkaisujen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Kansallinen digitaalinen kirjasto – hankkeen puitteissa. Sisällöllisenä painopisteenä ovat piirustus- ja vesivärimaalauskokoelman konservointi ja digitointi, vanhojen valokuvien ja taidehistoriallisen arkistoaineiston digitointi sekä Suomen kuvataiteen bibliografiahanke (rahoitushakemus vuosille 2012–2013). Taidekokoelmien konservoinnin ja säilyttämisen periaatteet ja keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät kokoelmasääntöön. Konservoinnin normaalikäytäntöjä kuten uushankintojen, laina- ja talletusteosten käsittelyä ja kirjallista sekä kuvallista dokumentointia jatketaan kaikkien kokoelmien osalta. Teosten käsittelyä ja varastointia valvotaan ja teosten säilyvyyden takaamiseen tähtääviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehostetaan. Vuosittaiset konservointikohteet priorisoidaan ja valitaan kuntoinventoinnin ja taidehistoriallisen merkittävyyden perusteella. Suunnittelukaudella korostuvat Ateneumin taidemuseon veistosten kunnostusohjelma, nykytaiteen ennaltaehkäisevä konservointi sekä eurooppalaisen vanhan taiteen kokoelmateosten konservointiprojektit. Varsinaisen ja ennaltaehkäisevän konservoinnin lisäksi painopisteinä ovat menetelmien ja materiaaliteknisen tutkimuksen kehittäminen. Toimintakaudelle sijoittuu 10-vuotisinventaario, jonka yhteydessä kartoitetaan sekä teosten sijaintipaikkoja että kuntoa. Lisäksi toteutetaan Tuulikki Pietilän lahjoituskokoelman inventointi ja tutkimus. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 10 Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuvataiteen tietovarantoja kartutetaan Valtion taidemuseon kokoelmasäännön ja kokoelmapoliittisen ohjelman painotusten mukaisesti painottamalla Valtion taidemuseon ja sen edeltäjien historiaan ja museoiden kokoelmataiteilijoihin liittyviä aineistoja. Valtion taidemuseon kirjaston, kuva-arkiston ja taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kartuttamisen ohella pääpaino suunnittelukaudella on nykytaiteen eri ilmiöiden dokumentoinnissa. Suunnittelukaudella verkotutaan EU-maiden yhteiseen digitaaliseen kirjastoon. Lisäksi edistetään Valtion taidemuseon kirjaston Kirjav@-kokoelmaluettelon liittämistä taidehistorian virtuaalikirjastoon artlibraries.net ja jatketaan kansainvälisen BHA-bibliografian sisältötuotantoa sen uudessa toimintaympäristössä. Mediataiteen arkistointi toteutetaan, mikäli Kuvataiteen keskusarkiston toiminnan kehykseen siirretään toimintaan tarvittavat resurssit. Suunnittelukaudella kehitetään valtakunnallista AVtietokantaa (Avokado). Arkistokokoelmien keskeisenä tavoitteena on parantaa aineistojen saavutettavuutta mm. siirtämällä taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kuvailutiedot Karkki-arkistotietokantaan. Suunnittelukaudella valmistuvat kokoelmakartat mahdollistavat entistä tarkemman kokonaiskuvan luomisen kokoelmista. Arkistosektorilla jatketaan Valtion taidemuseon taideteoskuvien digitaalisen verkko-kaupan suunnittelua. Digitaalisen kuvakaupan toteuttaminen vaatii henkilötyöresurssien lisäksi taloudellisia ja teknisiä resursseja sekä tekijänoikeudesta sopimisia niiden taiteilijoiden osalta, joiden tekijänoikeus on voimassa. LUVUN 4.1 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 Digitointiprojektit 100 000 50 000 50 000 Kokoelmien digitalisointi ja esittäminen verkossa 100 000 100 000 100 000 (tekijänoikeusmaksut) Mediataiteen arkisto 60 000 60 000 60 000 Yhteensä 260 000 210 000 210 000 TTS 2016 50 000 100 000 60 000 210 000 Digitointiprojektit vuosina 2013–14 o Hugo Simbergin valokuvakokoelman digitoinnin loppuun saattaminen (OKM:n erillisellä määrärahalla) sekä digitoidun aineiston siirtäminen internetiin o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden 1846–1939 digitointi (noin 2/3 arkistokokonaisuudesta), mikäli saadaan rahoitus o Leikearkiston mikrofilmatun aineiston viitekortiston digitointi ja aineiston siirtäminen internetiin o Suomen kuvataiteen bibliografian sisältötuotannon jatkaminen. Suomen kuvataiteen bibliografian kattavuus ei saavuta asetettuja tavoitteita ellei projektin rahoitusta jatketa vielä vuosille 2012–2013. Digitointiprojektit vuosina 2015–16: o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden 1846–1939 digitointi (loput noin 1/3 arkistokokonaisuudesta); aineiston siirtäminen internetiin soveltuvin osin o Hugo Simbergin kirja-arkiston digitointi o Keskeisten suomalaisten näyttelyluetteloiden (1840–1950) digitoinnin aloittaminen VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 11 Taatakseen kulttuuriperinnön ja palveluiden saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt jatkavat kokoelmien digitointia. Nykytaiteen esittämisen osalta olennaista on kattaa esittämiseen vaadittavat tekijänoikeusmaksut. Mediataiteen arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää lisärahoitusta. 4.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Näyttelytoiminnan tavoitteena on tehdä kuvataiteen ilmiöitä tunnetuksi sekä luoda monipuolisilla näyttelyohjelmistoilla mahdollisimman laajalle yleisölle tilaisuus taide-elämyksiin ja uuden tiedon hankkimiseen. Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo järjestävät erityisiä kokoelmanäyttelyitä sekä erikoisnäyttelyitä, jotka erottuvat selkeinä kokonaisuuksina museoiden toiminnassa. Suurnäyttelytoiminnassa korostuu toiminnan rahoittamisen näkökulma. Myös kansainvälistä näyttelyvaihtoa kehitetään. - Ateneumin taidemuseon näyttelyohjelma rakentuu vuositasolla usein kahden suuren näyttelyn (yksi kotimainen, yksi kansainvälinen) ja mahdollisuuksien mukaan toteutettujen useamman pienempi muotoisen näyttelyn kokonaisuudesta. Vuoden 2013 ohjelmistossa ovat Alice Neel, Diane Arbus sekä uskoa ja epäuskoa että Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä käsittelevät näyttelyt. Tove Janssonia ja Jean Sibeliusta koskevat näyttelyt nähdään vuonna 2014. Vuodelle 2015 on suunnitteilla mm. Pohjoinen japonismi ja Ilja Repin. 2016 näyttelyohjelmistoon on suunniteltu Suomalaiset taitelijat Pariisissa – sekä Eero Nelimarkka – näyttely. Ateneumin 125-juhlavuotena (2013) käynnistetään valtakunnallinen Ateneumin kokoelmia esittelevä hanke. - Nykytaiteen museo Kiasmassa toteutetaan kolme suurta vaihtuvaa näyttelyä vuosittain sekä vastaava määrä pienempiä näyttelyprojekteja. Kiasman kokoelmista tuotetaan vuosittain eri teemojen pohjalta koottu laajempi kokoelmanäyttely. Vuonna 2013 esillä ovat mm. Eija-Liisa Ahtilan, Marja Kanervon sekä Erkki Kurenniemen ja Mika Taanilan näyttelyt. Vuoden 2016 pääprojektina on ARS 16-näyttelyn tuottaminen. - Sinebrychoffin taidemuseo tuottaa vuonna 2013 Michelangelo -, Elämän nautinnot – ja Puun maisema – näyttelyn. Seuraavana vuonna ohjelmistossa ovat Pehr Hilleström ja Klinckowström, joka jatkaa Taidekeräilijä-näyttelysarjaa. Vuodelle 2015 on suunnitteilla Rooma- ja Linder – näyttelyt. Vuonna 2016 esitellään ranskalaista taidetta. - Kuvataiteen keskusarkisto tekee yhteistyötä Valtion taidemuseon museoiden kanssa niiden näyttelyhankkeisiin liittyen. - Myös konservointilaitoksen tuottamia näyttelyitä taiteilijoiden tekniikoista, konservointitutkimuksista tai muista kiinnostavista aihepiireistä pyritään esittelemään kokoelmanäyttelyiden yhteydessä. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 12 Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Taidemuseoiden pedagogisen toiminnan päämääränä on museon liittäminen entistä paremmin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin mm. antamalla eväitä historian ymmärtämiselle, nykytaiteen avautumiselle ja vieraiden kulttuurien hyväksymiselle niin opetuksen kuin tekemisenkin kautta. Yleisölle järjestetään oheisohjelmia kuten luentoja, konsertteja ja erityistapahtumia. Näyttelyiden yhteydessä tuotetaan näyttelyn teemaa syventäviä oheismateriaaleja. Museopedagoginen toiminta ja oheisohjelmat liittyvät kiinteästi museoiden kokoelma- ja erikoisnäyttelyihin. Suunnittelukaudella korostuvat verkkopalveluiden kehittämisen ja verkkoyleisön tarpeiden näkökulmat. Museopedagogisessa toiminnassa läpäisevinä periaatteina ovat saavutettavuus ja esteettömyys. Asiakasystävällisyyttä ylläpidetään muun muassa panostamalla palveluhenkilökunnan ammattitaitoon, palvelualttiuteen sekä työympäristöön. Toiminnassa otetaan huomioon kävijätutkimuksista saatu palaute. Näyttely- ja yleisötilojen logistiikkaa kehitetään ja pyritään parempiin ratkaisuihin. Yleisön viihtyvyyttä pyritään parantamaan mm. levähdyspaikoilla museossa. Julkaisutoiminta Valtion taidemuseo on merkittävä kustantaja kuvataiteen kentällä. Julkaisupolitiikka mahdollistaa myös sellaisen taidehistoriallisen tutkimuksen tuottamisen, jonka kohderyhmä on pääasiassa alan asiantuntijat. Valtion taidemuseon julkaisutyöryhmä pyrkii kehittämään julkaisutoimintaa eri yleisöille, selkiyttämään julkaisupolitiikkaa ja sen tavoitteita, etsimään uusia julkaisukanavia ja vahvistamaan sekä Valtion taidemuseon eri yksiköiden että ulkopuolisten kustantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Suunnittelukaudella kiinnitetään erityistä huomiota verkkojulkaisemisen edistämiseen. Museoiden julkaisutoiminta liittyy toimintakaudella näyttelytoimintaan, kokoelmiin sekä Sinebrychoffin taidemuseon osalta interiöörimuseoon. - Ateneumin taidemuseo tuottaa julkaisun Alice Neel – näyttelystä (2013). Usko ja epäuskonäyttelyn osalta panostetaan verkkosivustoon. - Kiasmassa toteutetaan vuosittain kokoelmanäyttelyn yhteydessä julkaisun. - Sinebrychoffin taidemuseossa pyritään suunnittelukaudella toteuttamaan museon kokoelmien verkkojulkaisu. Kuvataiteen keskusarkiston sarjassa ilmestyy vuosittain arkiston kokoelmiin, dokumentointiprojekteihin ja tutkimushankkeisiin liittyviä julkaisuja. Lisäksi kehitetään Valtion taidemuseon muiden yksiköiden kanssa tehtävää julkaisuyhteistyötä ja osallistutaan erikseen sovittavilla tavoilla museoiden näyttelyjulkaisujen toteuttamiseen. Suomalaisen kuvataidekritiikin tutkimusta jatketaan julkaisemalla suunnittelukauden aikana artikkelikokoelmat suomalaisesta 1970-luvun ja 1980-luvun taidearvostelusta. Konservointilaitos pyrkii muutaman vuoden välein toteuttamaan joko museoiden näyttelyihin liittyen tai itsenäisenä näyttelyinä konservointia ja taiteen teknisen tutkimuksen tuloksia esitteleviä kokonaisuuksia. Konservointilaitoksen seuraavaa julkaisua suunnitellaan vuodelle 2013. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 13 Tieto- ja asiantuntijapalvelut Maan keskustaidemuseona Valtion taidemuseo tarjoaa tieto- ja asiantuntijapalvelunsa sekä ammatillisen osaamisensa maan taidemuseokentän ja toimintansa kannalta olennaisten kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijaverkostojen käyttöön taiteen, kulttuurin ja tieteen foorumeilla. Myös yhteistyötä yliopistojen kanssa painotetaan. Tieto- ja asiantuntijapalvelut kanavoituvat eri yksiöiden osaamisalueiden mukaisesti: esimerkiksi Sinebrychoffin taidemuseo tarjoaa vanhaan ulkomaiseen taiteeseen liittyviä tieto- ja asiantuntijapalveluita sekä taidetunnistuspalvelua. Konservointilaitos tarjoaa muille museoille ja yhteisöille tieto- ja asiantuntijatyötä maksupalveluperiaatteella. Laitoksen velvollisuutena on myös viranomaistyö esimerkiksi taideväärennöstapauksissa. Kuvataiteen keskusarkisto painottaa erityisesti omien arkistokokoelmiensa ja kirjastojensa hoitoon liittyviä asiantuntijapalveluja. Tietopalvelun osia siirtyy aikaisempaa enemmän julkiseen verkkoon, kun Kirjavan lisäksi muita tietokantoja kuten av-tietokanta ja taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Karkki-tietokanta siirretään keskusarkiston www-sivuille. Taideteosten lainaus ja talletukset museosta Valtion taidemuseon lainaus- ja talletustoimintaa jatketaan ja toteutetaan suhteessa jatkuvasti kasvaviin pyyntöihin ja toiveisiin, joita tulee niin kotimaasta kuin ulkomailta. Kotimainen lainaustoiminta on edelleen maksutonta, mutta kansainvälisistä lainoista peritään lainankäsittelymaksu Valtion taidemuseon kevään 2006 päätöksen mukaisesti. Lisäksi erityistoimenpiteistä, kuten konservointitoimenpiteistä laskutetaan erikseen. Valtion taidemuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten talletustoimintaa hoidetaan Valtion taidemuseon lain ja vakiintuneiden linjausten mukaisesti. Kokoelmien sijoituspaikkoina ovat Suomen valtion tärkeimmät edustustilat ja työhuoneet sekä muut taidemuseot. Uusista talletuksista peritään hinnoittelupäätöksen mukainen maksu. Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta Kansainvälistä verkostoa kehitetään ja kansainvälisyyttä vahvistetaan kaikilla toiminnan osaalueilla. Ateneum haluaa aktiivisesti viedä näyttelyitään ulkomaille esitellen suomalaista ja kansainvälistä taidetta. Kansainvälinen lainaustoiminta on viime vuosina kasvanut yhteistyöverkoston rakentamisen myötä ja muodostaa suhteellisen ison osan koko lainaustoiminnasta. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 14 LUVUN 4.2 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen: Alice Neel /Ateneum 130 000 Näyttelyn markkinointi /Ateneum 130 000 Kansainvälinen näyttely /Kiasma 200 000 Tove Jansson /Ateneum 130 000 Näyttelyn markkinointi/Ateneum 130 000 Kansainvälinen näyttely /Kiasma 200 000 Nordic Japonism /Ateneum 130 000 Näyttelyn markkinointi/Ateneum 130 000 Kansainvälinen näyttely /Kiasma 200 000 Suomalaiset taiteilijat Pariisissa /Ateneum Näyttelyn markkinointi/Ateneum Kansainvälinen näyttely /Kiasma Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden kehittäminen (mm. ääniopas, www-sivut) 42 000 42 000 42 000 Yhteensä 502 000 502 000 502 000 TTS 2016 130 000 130 000 200 000 42 000 502 000 Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä edeltävään vuoteen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä. Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja (esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi. Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia. Korkeatasoisen näyttelyohjelmiston jatkaminen ja mahdollistaminen Kiasmassa vaatii vuosittain lisäresursseja. Tavoitteena on säilyttää Kiasman erityislaatuinen profiili ja asema arvostettuna nykytaiteen asiantuntijana niin kotimaassa kuin kansainvälisellä tasolla tarjoamalla korkealaatuisia näyttelyitä. Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Suunnittelukaudella on tarkoitus jatkaa ääniopastinlaitteiston sisällöllistä kehittämistä sekä lapsille ja kouluille suunnattujen pedagogisten wwwsivujen edelleen kehittämistä. Suunnitelmakaudelle asetettuja tavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman lisäresursseja. 4.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Suunnittelukaudella painotetaan kokoelmahallintaa, yleisöjen tutkimusta, saavutettavuuden ja monikulttuurisuuden erityiskysymyksiä. Kokoelmanhallinnan osalta keskitytään poistopolitiikan valtakunnallisista suuntaviivoista sopimiseen sekä valmistellaan Kehyksen tekemän valtakunnallisentaidekokoelmaselvityksen (vuodelta 2006) seurantavaihetta. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 15 Aluetaidemuseoiden kanssa jatketaan maan taidemuseoiden työnjakoon ja profiloitumiseen liittyvien erityiskysymysten parissa. Aluetaidemuseonjohtajien tapaamisia järjestetään 2-3 kertaa vuodessa. Valtion taidemuseo ja Museovirasto käyvät valtioneuvoston asetuksen (1192/2005) mukaiset aluetaidemuseoneuvottelut seuraavan kerran keväällä 2013. Yhteistyö uudelleenorganisoidun Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa jatkuu Kehyksen saavutettavuuteen ja diversiteettiin liittyvien tavoitteiden osalta. Valtion taidemuseon arviointistrategian mukaisesti painopisteinä ovat asiantuntijuuden ja kokoelmatoiminnan arviointi. Muihin julkishallinnon ja taidemuseoalan arviointityön kehittämishankkeisiin osallistutaan pääosin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Arviointimenetelmiä pyritään kehittämään taidemuseoalalle sopiviksi sekä edesautetaan hyvien arviointikäytäntöjen leviämistä suomalaisessa taidemuseokentässä. Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Myös museoiden sidosryhmätoiminnan kehittäminen on suunnittelukaudella keskeisessä asemassa. Tavoitteena on sekä ylläpitää liike-elämän ja yhteisöjen kiinnostusta visuaaliseen kulttuuriin että parantaa museon toiminnan rahoitusedellytyksiä. Esimerkiksi Kiasman Tukisäätiön kanssa kehitetään edelleen yksityis- ja yrityslahjoituksiin perustuvaa varainhankinnan toimintamallia. Yritysyhteistyö on tärkeä osa Valtion taidemuseon markkinointia ja erityisesti uusien yleisöjen saavuttamista. Yritysyhteistyötä kehitetään suunnittelukaudella sponsorointiprosessiin ja – kokonaisuuteen liittyviin uudelleenjärjestelyihin. Panostetaan prosessin rakenteisiin ja operatiiviseen suunnitteluun ja strategiatyöhön. Museoyksiköiden tavoitteena on luoda ja kehittää kansainvälisiä toimintaverkkoja. Kansainvälisyys näkyy sekä suunnittelussa, näyttelyiden järjestelyissä että niiden rahoituksen hankinnassa. Toimintaa kehitetään entistä aloitteellisempaan suuntaan. Samalla toimitaan aktiivisesti kollegiaalisissa kansainvälisissä verkostoissa. Valtion taidemuseon tuottamia näyttelyitä tarjotaan kansallisiksi ja kansainvälisiksi kiertonäyttelyiksi. Joka toinen vuosi järjestettävä Euroopan Registraattoreiden konferenssi (ERC2014) järjestetään Helsingissä 2014. Registraattorit ovat ammattikuntana keskeinen osa taidemuseotoimintaa ja ERC2014 antaa suomalaisille taidemuseoille erinomaisen tavan esitellä osaamistaan ja rakentaa luottamusta kansainvälisesti keskeisten taidemuseoammattilaisten kanssa. Valtion taidemuseon registraattorit valmistelevat konferenssia vuoden 2012 aikana mm. aloittamalla alustavan ohjelman laadinnan yhteistyössä Helsingin kaupungin kongressiyksikön kanssa ja sponsorineuvottelut sekä jatkamalla rahoitusneuvotteluja eri tahojen kanssa. Tutkimusprojektit Museoyksiköiden tutkimustoiminta suuntautuu pääsääntöisesti museoiden kokoelmissa olevien taideteosten tutkimiseen ja tulevien näyttelyiden valmisteluihin sekä muihin taidehistoriallisiin tutkimustarpeisiin ja yhteistyöprojekteihin. Vuonna 2008 käynnistetty European Revivalstutkimushanke jatkuu vuonna 2012 järjestettävällä konferenssilla. Hankkeen pääpisteenä on suunniteltu näyttelyä vuodeksi 2017. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 16 Kuvataiteen keskusarkisto tukee Valtion taidemuseon museoiden näyttelyprojekteja koskevia tutkimushankkeita. Konservointilaitoksen materiaaliteknisen tutkimuslaboratorion toiminta kohdistuu pääasiassa museon omien kokoelmien tutkimiseen sekä konservointi-, restaurointi- ja attribuointiongelmien ratkaisumallien etsimiseen materiaalianalyyttisin keinoin. Lisäksi tehdään taidemuseoyleisön odotuksia sekä museokäynnin vaikuttavuutta kartoittavia syventäviä yleisötutkimuksia Valtion taidemuseon omien museoiden tarpeisiin. Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa jatketaan tarkennettujen periaatteiden mukaisesti. Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana Valtion taidemuseo tukee henkilökunnan toimimista erilaisten museo- ja arkisto- ja taidekirjastoalan sekä visuaalisen kulttuurin toimikuntien ja työryhmien jäseninä. Tavoitteena on oman erityisosaamisen ja asiantuntijuuden entistä laajempi hyödyntäminen ja tunnettuuden lisääminen. Samalla vahvistetaan verkostotyöskentelyn merkitystä keskeisenä työvälineenä. 4.4 TUKIPALVELUT (TA IV) Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus Valtion taidemuseo-tason viestintä, markkinointi ja yritysyhteistyö Valtion taidemuseon oikeudellisen aseman muutos heijastuu viestintään, markkinointiin ja yritysyhteistyöhön mahdollistaen uusia toimintatapoja ja rajapintoja. Valtion taidemuseon viestinnän monikanavaisuutta, sisäistä työnjakoa ja koordinaatiota kehitetään edelleen verkkoviestintästrategian mukaisesti. Sisäisen ja ulkoisen viestinnän merkitys organisaation muutosprosessissa on keskeinen. Sisäisessä viestinnässä panostetaan Valtion taidemuseon intran kehittämiseen ja sisäisen viestinnän uusitun ohjeistuksen jalkauttamiseen. Sisäisessä viestinnässä painopiste on muutosviestinnässä. Valtion taidemuseon ulkoisen portaalisivuston kehitystyötä jatketaan edelleen. Verkkosivustoon kytkeytyviä verkkopalveluita kehitetään palvelukeskisiksi kokonaisuuksiksi. VTM-tason markkinoinnissa painotetaan suunnittelukaudella museoiden asiakashallintajärjestelmän markkinoinnillisen käytön tehostamistoimenpiteitä ja siihen liittyviä kehitysprojekteja, sekä kohdistetaan resursseja portaalisivuston uusimiseen liittyviin markkinoinnillisiin toimenpiteisiin. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 17 VTM-tason markkinoinnin painopiste on sponsoroinnin kokonaistaloudellisuuden analysoinnissa sekä prosessin tehostamisessa. Lisäksi VTM-markkinointi koordinoi ja osaltaan kehittää museoiden yritysyhteistyötä samoin kuin siihen liittyviä linjauksia ja hallintaa. VTMmarkkinointi jatkaa laitoksen myyntituotetoiminnan kehittämistä ja koordinointia tavoitteena tulorahoituksen kasvattaminen. Sen osana kehitetään voimakkaasti myös vaihto-omaisuuden hankintaan ja hallintaan liittyviä prosesseja. Yritysyhteistyökumppanuuksien hankinnassa ja hallinnassa siirrytään kaikkien yksiköiden osalta oman organisaation vastuulle ja kautta tapahtuvaan toteutukseen. Yksikköjen välistä yhteistyötä yritysyhteistyöhön liittyvän toiminnan osalta kehitetään ja lisätään VTM:n markkinoinnin ja viestinnän koordinointiryhmän ohjaamana. Yksiköiden viestintä ja markkinointi Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmiston tavoitteiden saavuttamista sekä rakennetaan entistä määrätietoisemmin yksiköiden yleistä tunnettuutta ja imagoa. Erityisesti kehitetään toimintayksiköiden omaa verkkoviestintää ja mediasuhteiden hoitoa sekä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyöprojekteja. Yleisötutkimus Museoiden yleisösuhteen kehittämisen tueksi laaditaan määräajoin yleisötutkimuksia, joilla kartoitetaan yleisön määriä, taustoja ja tarpeita sekä asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksista saatu tieto yhdistetään entistä kokonaisvaltaisemmin museoiden toimintastrategioihin ja toiminnan arviointeihin. Syventävät yleisötutkimukset tuovat tilastollisten tutkimusten rinnalle laadullisia ja syventäviä kysymyksenasetteluja ja tarjoavat monimetodisen tutkimuksellisen näkökulman erilaisten yleisöjen taidemuseotoimintaan kohdistamiin tarpeisiin ja odotuksiin. Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Henkilöstö- ja taloushallinto valmistautuu suunnittelukaudella säätiöittämishankkeen vaatimiin toimenpiteisiin sekä sopeuttaa toimintaansa uusien vaatimusten mukaiseksi. Valtionhallinnon yhteisen Kieku-tietojärjestelmähankkeen osalta on VTM ja OKM esittänyt, että taidemuseo voisi hankkeesta irrottautua. Henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi pyritään suunnittelukaudella löytämään mahdollisimman sopivat toimintamuodot ja vakiinnuttamaan ne osaksi normaalia taidemuseon toimintaa. Muutoksenhallintaan liittyvää tukiverkostoa vahvistetaan tarpeen mukaan. Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa koulutuspolitiikan toteuttamisesta ja koulutusohjelman kehittämisestä. Suunnittelukaudella osaamistyöryhmän yhtenä painopisteenä on muutoksen hallinta VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 18 Tietohallinto Tietohallinnossa tullaan suunnittelukaudella sopeuttamaan toimintaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan mukaisiin strategisiin linjauksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian ja Valtion taidemuseon oman tietohallintostrategian sisältämien tietohallinnon johtamisen organisointimallien vakiinnuttamisen tarkoituksena on luoda pohja tulevien tietohallinnon hankkeiden priorisoinnille, niihin sitoutumiselle ja joustavalle toteuttamiselle sekä hallinnonalan että viraston tasolla. Hallitusohjelman mukaisten linjausten toimeenpano, erityisesti Valtion taidemuseon säätiöittäminen eli oikeudellisen aseman muuttuminen, on merkittävä muutos. Muutos vaikuttaa viraston oman tietohallinnon rooliin valtionhallinnon hankkeissa ja suunnittelukaudella tullaan sopeuttamaan tietohallinnon toiminta tehtävien päätösten mukaan. Kulttuuriomaisuuden digitointia edistetään osallistumalla Kansallinen digitaalinen kirjasto – hankkeen kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen liittyen Valtion taidemuseon kehittämä kokoelmanhallintajärjestelmä Muusa tarjotaan muiden taidemuseoiden käyttöön Muusa-palvelun kautta. Palvelun toimintaa koordinoi Valtion taidemuseo. Suunnittelukaudella toiminnan ja prosessien kehittämistä jatketaan. Museo 2015 on Museoviraston yhdessä Valtion taidemuseon koordinoima hanke, joka on tarkoitus toteuttaa laajassa yhteistyössä museoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on museoiden kokoelmahallinnan prosessien, välineiden ja työtapojen yhtenäistäminen. Valtion taidemuseon tietohallinto osallistuu Museo 2015 hankkeeseen kumppanin ja asiantuntijan roolissa. Muusapalvelun kehitystyö sidotaan Museo 2015 – hankkeeseen. Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus Kiinteistöhallinnossa suunnitellaan kahvilarakennusta Ateneumin puistoon. Helsingin kaupunki on hyväksynyt maanalaisen kaavan ja huoltoreittien rakentaminen on käynnissä. Kaavaan on tehty varaus Ateneum-rakennukseen liittyville varasto/työtiloille, jotka olisivat käytössä aikaisintaan vuonna 2013. Uudet varastotilat rakennetaan, mikäli vuokrarahat sisällytetään Valtion taidemuseon toimintamenoihin. Tilojen ahtaus- ja toiminnallisuusongelmien ratkaisemiseksi teetetään Workplace – selvitys asiantuntijaorganisaation toimesta mikäli rahoitus selvitykseen järjestyy. Turvallisuushallinnossa jatketaan vuonna 2010 valmistuneen turvallisuusstrategian mukaisten toimintojen toteutusta. Turvallisuus- ja kulunvalvontajärjestelmien uusiminen tulee ajankohtaiseksi nykyisten järjestelmien vanhentuessa ja vikaantuessa. Kuljetuspalveluiden joustavuutta kehitetään edelleen rinnan varastologistiikan kanssa. Varastologistiikkaa kehitetään vastaamaan teosten varastoinnin ja inventoinnin tarpeita. Muut tukipalvelut Asiakirjahallinnossa valmistaudutaan ja käynnistetään suunnittelukaudella yhteistyössä tietohallinnon kanssa opetus- ja kulttuurihallinnon tietohallintostrategian mukaisen sähköisen asian/ dokumentinhallintajärjestelmän hankinta- käyttöönottoprojekti. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 19 Osana asian-/ dokumentinhallintajärjestelmän hankintaa ja tulevaa käyttöönottoa, käynnistetään järjestelmän vaatimien toiminnallisuuksien edellyttämien prosessien selvitys- ja sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman (eAMS) laadintatyö. Selvitetään mikä osa asiakirja-aineistosta säilytetään edelleen paperimuodossa. Valtion taidemuseon oikeudellisten palveluiden osalta tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän uusimman kehityksen huomioiminen mm. sopimuskäytännöissä asettaa lähivuosina uusia haasteita ja vaatimuksia kaikille muistiorganisaatioille. Valtion taidemuseon oikeudelliset palvelut pyrkivät suunnittelukauden aikana sekä vaikuttamaan lain yleisiin soveltamiskäytäntöihin että kehittämään sopimusehtoja erityisesti taidemuseotoiminnan intresseistä lähtien. Yleisen vaikuttamisen ja kehittämisen rinnalla oikeudelliset palvelut vastaa myös Valtion taidemuseon toimintayksiköiden sopimustoiminnan käytännön kehittämistarpeisiin sekä osallistuu taidemuseoalan kansallisiin ja kansainvälisiin kehitysprojekteihin niiden oikeudellisissa kysymyksissä. LUVUN 4.4 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän ylläpitokustannukset 35 000 35 000 35 000 CSC:n konesalipalvelut 70 000 75 000 80 000 Ostopalvelujen hinnankorotukset 31 000 31 000 31 000 Kieku-hanke 148 000 119 000 88 000 Palvelukeskuksen palvelumaksu, lisämeno 252 000 252 000 252 000 Yhteensä 536 000 512 000 486 000 TTS 2016 35 000 75 000 31 000 88 000 252 000 481 000 Opetus- ja kulttuuriministeriön kilpailuttaman asianhallintajärjestelmän hyödyntäminen sekä laajentaminen virastoille tulee ajankohtaiseksi myös Valtion taidemuseossa. Valtion taidemuseossa täytyy selvittää ministeriön hankkiman järjestelmän käyttömahdollisuudet omassa toiminnassaan. Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankkiminen on yksi viimeisistä toteuttamattomista hankkeista vuonna 2004 laaditussa Valtion taidemuseon tietohallintostrategiassa. Valtion taidemuseon ydintoiminnan keskeisille tietojärjestelmille on hankittu virtualisoitu tietotekninen alusta ja tallennustilaa digitoidulle aineistolle sekä konesalipalvelut yhteistyössä CSC Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa vuonna 2009. Muusa-palvelu käyttää samaa teknistä alustaa hyväkseen tarjotessaan kansallista kokoelmanhallintajärjestelmää taidemuseoille. Hanke on toteutettu kulttuuriomaisuuden digitointiin suunnatun erillismäärärahan avulla joka loppuu vuoden 2012 aikana. Rahoituksen päättyessä täytyy käyttökulut maksaa viraston omista toimintamenoista. Ostopalvelujen hinnankorotus perustuu vuoden 2012 hinnankorotustietoihin ja määrässä ei ole huomioitu vuosittaisia hinnankorotuksia. Mukaan on otettu sopimuksiin perustuvat ostopalvelut, missä hinnankorotusklausuuli on mukana. Energian hinnan kehitystä ei pitkäaikaisennusteissa pystytä reaalisesti arvioimaan, koska hinnan muodostus on hyvin arvaamatonta. Kieku-hankkeen osalta virasto vastaa virastossa tehtävän projektityön kustannuksista. Hankkeeseen tarvitaan virastossa varattujen resurssien lisäksi määräaikainen projektikoordinaattori/sihteeri. Ulkoisia kustannuksia aiheutuu virastolle Kiekun käyttöönottoon liittyvästä muutoksen johtamisesta sekä esimiesten ja henkilöstön kouluttamisesta. Lisäksi virasto vastaa palvelukeskuksesta hankkeeseen tilattavan työn kustannuksista (esim. tietojen manuaalinen konvertointi, tallennus ja tarkastus Kieku-tietojärjestelmään) ja mahdollisten laajempien liittymäkokonaisuukVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 20 sien toteutuksen kustannuksista. Kieku-hankkeen osalta odotetaan päätöstä ministeriön esitykseen, ettei hankkeeseen osallistuttaisi. Valtion taidemuseon palvelukeskusyhteistyö alkoi Valtiokonttorin palvelukeskuksen kanssa. Vuoden 2011 alusta alkaen tulivat voimaan uudet, yhdistetyn palvelukeskuksen Palkeiden, hinnoitteluperiaatteet, jolloin VTM:n maksut muuttuivat huomattavasti. Palkeiden arvion mukaan taidemuseon maksut tulevat olemaan vuonna 2012 356 000 euroa. Valtion taidemuseon vastaavat säästöt henkilöstö-, talous- ja tietohallinnossa on arvioitu olevan vuonna 2011 58 000 euroa. Vuoden 2012 talousarviossa on myönnetty 46 000 euroa Palkeet hinnoittelun yhtenäistämiseen. Nettovaikutuksen kattamiseksi taidemuseo tarvitsee 252 000 euroa. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 21 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 5.1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TAUSTA JA PERUSTEET Henkilöstösuunnitelman taustalla ovat Valtion taidemuseon strategiset valinnat ja taloudelliset mahdollisuudet. Henkilöstösuunnitelmassa hahmotetaan, millaisella virkarakenteella pyritään edistämään Valtion taidemuseon strategisia päämääriä. Henkilöstösuunnitelman keskeisiä tekijöitä suunnittelukaudella ovat säätiöittämisen ohella tuottavuushanke, suurten ikäluokkien eläköityminen sekä osaamisen kehittäminen. Säätiöittäminen sinällään merkitsee henkilöstösuunnittelun kannalta huomattavaa muutosta, jonka vaikutukset tulee arvioida ja pohtia henkilöstöjärjestelyissä vaatimaa tukea. Tuottavuushankkeen ensimmäinen vaihe päättyy 2011. Toinen vaihe ajoittuu vuosille 2012- 2015. Osaamista taidemuseo on kehittänyt ja tulee jatkossa kehittämään koko taidemuseon yhteisenä hankkeena. 5.2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LUKUINA Tuottavuushankkeeseen liittyen virkajärjestelyjä on tehty vuodesta 2007. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyy vuonna 2011, jolloin Valtion taidemuseosta on vähennetty yhteensä 21 htv. Vuosina 2010- 2011 htv vähentäminen on toteutettu rajoittamalla määräaikaisten henkilöiden käyttöä asettamalla ja seuraamalla yksikkökohtaisia htv-kattoja. Tätä jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Toisen vaiheen aikana henkilötyövuosien vähentämisvaatimus on 6 htv. Näiden osalta ei ole vielä laadittu aikataulutettua suunnitelmaa eikä säätiöittämisen vaikutusta ole selvitetty. Valtion taidemuseossa kerättyjen tietojen perusteella on arvioitavissa, että taidemuseon budjettivaroin palkatusta henkilökunnasta siirtyy vuosina 2013–2016 eläkkeelle 26 henkilöä olettaen, että eläkkeelle siirtyminen tapahtuu ao. henkilön saavuttaessa henkilökohtaisen eläkeikänsä tai mikäli tällaista ei ole 65 vuoden iän. Suurimmat eläköitymiset tapahtuvat Ateneumin taidemuseossa ja hallinto- ja palveluyksikössä: Ateneumista eläköityy kuusi henkilöä ja hallinto- ja palveluyksiköstä seitsemän henkilöä. Vuosittaiset eläkkeelle siirtymiset jakautuvat seuraavasti: 2013 yhdeksän henkilöä, 2014 seitsemän henkilöä, 2015 kahdeksan henkilöä sekä 2016 kaksi henkilöä. 5.3 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOIMENPITEET Valtion taidemuseossa tullaan säännöllisin välein laatimaan osaamiskartoitus. Osaamiskartoitusta jatkotyöstetään yksikkökohtaisten koulutustarpeiden osalta. Taidemuseon yhteisessä osaamistyöryhmässä määritellään laaditusta yhteenvedosta tulevat painotukset, joiden toteuttamista edistetään vuosittain vahvistettavalla henkilöstön koulutusohjelmalla. Suunnittelukaudella tulevat painottumaan saavutettavuus- ja monikulttuurisosaamisen vahvistaminen, verkko-osaamisen vahvistaminen, muutosjohtaminen ja muutoksenhallinta sekä teemana kokonaisvaltainen museokokemus. Yksiköiden henkilöstösuunnitelmien pohjalta on käynyt selkeästi ilmi, että tarvitaan useita uusia virkoja. Kun tuottavuushankkeen ja määräahojen niukkuuden vuoksi ei voida lähteä esittämään virkojen lisäämistä toiminta- ja taloussuunnitelmassa, tapahtuu menettely niin, että ylijohtaja tarvittaessa priorisoi virat ja kohdentaa niitä sitä mukaan kun virkoja vapautuu esimerkiksi eläVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 22 köitymisen seurauksena. Tähän liittyen VTM:ssa on suunniteltu yksi tutkijanvirka VTM:n yhteiseksi Kehys-viraksi, joka tarkoittaa viran kohdentamista määräajaksi yhdessä sovittuun VTM:n kannalta kriittiseen kehittämiskohteeseen. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 23 6 TALOUSSUUNNITELMA Taloussuunnitelmassa esitetään Valtion taidemuseon toimintamäärärahat sekä taidemuseon kokoelmien kartuttamisen määrärahat ja kaluston hankintamäärärahat toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle 2013 – 2016 sekä vertailuksi vuoden 2012 talousarvioesityksen vastaavat määrärahat. TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT (momentti 29.80.02, smr 2v) Tuloarviot TULOARVIOT (EUR) Maksullinen palvelutoiminta - Ateneum - Kiasma - Sinebrychoff - Muut yksiköt Maksullinen palvelutoiminta yhteensä Sponsoritulot Yhteensä 2012 TAE 2013 2014 2015 2016 2 349 000 600 000 115 000 489 000 1 171 000 572 000 101 000 496 000 1 171 000 572 000 86 000 501 000 1 171 000 572 000 86 000 506 000 1 171 000 841 000 86 000 506 000 3 553 000 500 000 4 053 000 2 340 000 500 000 2 840 000 2 330 000 500 000 2 830 000 2 335 000 500 000 2 835 000 2 604 000 500 000 3 104 000 Vuoden 2012 tuloarvion vertailuluku on talousarvioesityksen mukainen ja tulee vuoden 2012 tulossopimuksessa tarkentumaan realistisempaan tasoon. Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden osalta tuloarviot perustuvat vuosien 2012 - 2016 osalta tiedossa olevien näyttelyiden kävijämääräarvioihin. Nykytaiteen museo Kiasma ei halua rajata liian aikaisessa vaiheessa suunnittelukauden näyttelyhankkeitaan, joten tuloarviot perustuvat vuosittaisiin kokonaiskävijämääräarvioihin. Muiden toimintayksiköiden tulot koostuvat lähinnä kuvataiteen keskusarkiston kuvankäyttökorvauksista, konservointilaitoksen myymistä konservointi- ja asiantuntijapalveluista sekä hallinto- ja palveluyksikön tilavuokrauksesta ja Muusa-palvelun myyntituloista. Vuosien 2012 - 2016 maksullisen toiminnan tuloarviot perustuvat seuraaviin kävijätavoitteisiin: Ateneum Kiasma Sinebrychoff Yhteensä 2012 TAE 350 000 155 000 23 000 528 000 2013 200 000 180 000 24 000 404 000 2014 200 000 180 000 20 000 400 000 2015 200 000 180 000 20 000 400 000 2016 200 000 180 000 20 000 430 000 Maksullisten ja ilmaisten kävijöiden suhde vaihtelee vuosittain. Suunnittelukauden yritysyhteistyötulojen arvioidaan olevan noin 500 000 euron tasolla. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 24 Menoarviot MENOARVIOT/PERUSSUUNNITELMA (EUR) 2012 2013 Käyttömenot 5 571 000 5 571 000 Palkat 9 035 000 9 035 000 Vuokrat 8 179 000 8 383 475 Kehyssupistus -11 000 -34 000 Yhteensä 22 774 000 22 955 475 Sponsorimenot 500 000 500 000 Yhteensä 23 274 000 23 455 475 2014 5 571 000 9 035 000 8 593 062 -56 000 23 143 062 500 000 23 643 062 2015 5 571 000 9 035 000 8 807 888 -68 000 23 345 888 500 000 23 845 888 2016 5 571 000 9 035 000 9 028 086 -68 000 23 566 086 500 000 24 066 086 NETTOMÄÄRÄRAHAVAIKUTUS/PERUSSUUNNITELMA (EUR) 2012 2013 2014 Yhteensä 19 221 000 19 403 000 19 409 000 2015 19 424 000 2016 19 441 000 Kehyksissä on huomioitu jatkotuottavuushankkeen mukainen kehyssupistuksen nettovaikutus. (Laskelma esitetty alla.) Vuokrien indeksikorotukset on huomioitu taloussuunnitelman laskelmissa suunnittelukaudelle. Vuosittainen korotustarve on arvioitu 2,5 %:n mukaan. Vuoden 2012 palkkamääräraha on arvio, jossa on huomioitu tällä hetkellä tiedossa olevat asiat. TUOTTAVUUTEEN LIITTYVÄ HENKILÖTYÖVUOSIEN LASKENTA Henkilötyövuosien laskenta perustuu valtion virastojen tuottavuusohjelmaan. Tällä hetkellä ei ole tietoa miten ohjelma tulee vaikuttamaan yksityisoikeudellisessa säätiössä. Henkilötyövuosine laskenta on esitetty seuraavassa ajalta 2012–2015. 2012 Vähennettävät henkilötyövuodet Vähennettävät henkilötyövuodet kumulatiivisesti Vähennys euroina 25 %, kun1 htv = 45000 Eurot kumulatiivisesti MENOARVIOT/KEHYSEHDOTUS (EUR) 2012 Käyttömenot 6 363 000 Palkat 9 035 000 Vuokrat 8 179 000 Kehyssupistus -11 000 Yhteensä 23 566 000 Sponsorimenot 500 000 Yhteensä 24 066 000 2013 2014 2015 1,0 2,0 2,0 1,0 1,0 3,0 5,0 6,0 11 250 22 500 22 500 11 250 11 250 33 750 56 250 67 500 2013 6 869 000 9 035 000 9 121 475 -34 000 24 991 475 500 000 25 491 475 2014 6 795 000 9 035 000 9 331 062 -56 000 25 105 062 500 000 25 605 062 2015 6 769 000 9 035 000 9 545 888 -68 000 25 281 888 500 000 25 781 888 2016 6 764 000 9 035 000 9 766 086 -68 000 25 497 086 500 000 25 997 086 Käyttömenoihin liittyvät kehysehdotukset ja niiden perustelut on esitetty tulosalueittain luvussa 4. Valtion taidemuseon toimintayksiköt ovat omissa toiminta- ja taloussuunnitelmissaan esittäneet huomattavan määrän kehysehdotuksia, joita on karsittu taidemuseon sisäisessä käsittelyssä. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 25 Valtion taidemuseossa tapahtui 1990-luvun jälkipuoliskolla erityyppisiä määrärahasupistuksia, joita taidemuseo on käsitellyt vuoden 2009 talousarvioehdotuksen perustelumuistiossa. Vuosina 2001 - 2008 yksiköiden toimintamäärärahoja on supistettu ja osittain katettu määrärahatarpeita siirtomäärärahoilla. Kehysehdotus merkitsee vain yritystä palauttaa osittain taidemuseon entinen toiminnallinen ja teknologinen taso suunnittelukaudella. Kehysehdotus on esitetty priorisointi järjestyksessä. YHTEENVETO KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVISTÄ ESITYKSISTÄ KÄYTTÖMENOJEN OSALTA TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja 502 000 502 000 502 000 502 000 kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen Digitointiprojektit 100 000 50 000 50 000 50 000 Kokoelmien digitointi ja esittäminen verkossa (tekijänoikeusmaksut) 100 000 100 000 100 000 100 000 Mediataiteen arkisto 60 000 60 000 60 000 60 000 Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän ylläpitokustannukset 35 000 35 000 35 000 35 000 CSC:n konesalipalvelut 70 000 75 000 80 000 75 000 31 000 252 000 148 000 1 298 000 31 000 252 000 119 000 1 224 000 31 000 252 000 88 000 1 198 000 31 000 252 000 88 000 1 193 000 Ostopalvelujen hinnankorotukset Palvelukeskuksen palvelumaksu Kieku-hanke Yhteensä Kehittämishankkeet on esitetty tarkemmin perusteluineen luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.4. Palkat on esitetty vuoden 2012 arvioidussa tasossa. Vuokrissa on huomioitu 2,5 %:n indeksikorotus vuoden 2011 vuokratasoon. Ateneum-rakennuksen alle on uudessa maanalaisessa kaavassa varattu 3000 m² rakennusoikeutta, jonne voidaan sijoittaa varastotilojen lisäksi muita toimintoja, jotka nyt sijaitsevat Ateneumrakennuksessa. Uudet maanalaiset tilat lisäisivät myös Valtion taidemuseon kriisivalmiutta, koska tilat toimisivat samalla kriisiajan suojana. YHTEENVETO KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVISTÄ ESITYKSISTÄ VUOKRIEN OSALTA TTS 2013 TTS 2014 TTS 2015 Vermon varaston laajennus, lisävuokra 28 700 29 400 30 200 Vuokrat/Ateneum-rakennuksen maanalainen tila 728 000 746 000 765 000 Yhteensä 756 700 775 400 795 200 TTS 2016 30 900 784 000 814 900 Sponsorimenot on esitetty laskelmassa erikseen ja ne ovat yhtä suuret kuin arvioidut tulot. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 26 Nettomäärärahan tarve NETTOMÄÄRÄRAHATARVE/KEHYSEHDOTUS (EUR) 2012 2013 Perussuunnitelma 19 221 000 19 198 000 Lisätarve 2 036 000 Kehysehdotus 21 234 000 2014 19 198 000 1 962 000 21 160 000 2015 19 210 000 1 936 000 21 146 000 2016 19 221 000 1 931 000 21 152 000 Nettomäärärahan tarve on laskettu lisäämällä suunnittelukauden kehyksiin kehysehdotuksen mukainen lisärahoitustarve. KOKOELMIEN KARTUTTAMISMÄÄRÄRAHAT (momentti 29.80.72, smr 3 v) KOKOELMIEN KARTUTTAMISMÄÄRÄRAHAT (EUR) 2012 TAE 2013 Taideostot 739 000 1 000 000 2014 1 100 000 2015 1 200 000 2016 1 200 000 Valtion taidemuseo pyrkii korottamaan taidekokoelmien kartuttamismäärärahaa johtuen etupäässä taideteosten hankintahintojen jatkuvasta noususta. Vuosille 2001 – 2005 taidemuseo on ehdottanut hankintojen määrärahaksi 841 000 euroa, vuodelle 2006 1 100 000 euroa ja vuodelle 2007 950 000 euroa, mutta talousarviossa määräraha on palautettu 589 000 euroon. Vuodesta 2008–2010 ja 2012 taidehankintamääräraha on ollut 739 000 euroa. Vuonna 2011 määräraha oli 939 000 euroa. Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on ensisijaisesti Valtion taidemuseon museoilla. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhattuna. Muiden kansainvälisten nykytaiteen museoiden tavoin Kiasma teettää komissioita eli tuottaa uusia teoksia esitettäväksi Kiasman tiloissa ja hankkii sitten teoksen kokoelmiinsa. Hankintamäärärahoja on vuoden 2011 alusta asti voinut käyttää paitsi valmiin teoksen ostamiseen, myös teoksen tuottamiseen. Jotta Kiasman kokoelmaa voitaisiin kehittää komissioiden avulla vuorovaikutuksessa taiteilijan kanssa, tulee hankintamäärärahaa korottaa. Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi vuonna 2013 miljoonaan euroon, jonka jälkeen määrärahaa nostetaan asteittain suunnittelukaudella 1 200 000 euroon. Perusteluita taidehankintamäärärahan nostamiseksi on käsitelty tarkemmin vuoden 2012 talousarvioehdotuksen perustelumuistiossa. Lisäksi Valtion taidemuseo esittää, että kansallisesti merkittävien taideteosten hankkimiseksi luodaan suunnittelukaudella käytännöt (esim. hankintarahasto). VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 27 KALUSTON HANKINTA (OKM:n momentti 29.80.70, smr 3 v) Vuoden 2012 talousarvioesityksessä opetus – ja kulttuuriministeriö on sisällyttänyt momentille 29.80.70 Valtion taidemuseon osuudeksi 370 000 euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laite- ja ohjelmistoinvestointeihin. Valtion taidemuseon hallintaan kuuluu kolme museorakennusta; Ateneum, Kiasma sekä Sinebrychoffin museo yhteensä n. 32 000 m². Lisäksi taidemuseolla on taidevarastoja sijoitettuna eri puolille pääkaupunkiseutua. Varastoja ovat Vermon varasto, jota perusparannetaan ja laajennetaan, yliopistolta vuokrattu luolastotila sekä Suomenrahapajan varastotilat. Näiden lisäksi museorakennuksissa sijaitsevat taidevarastot. Varastotilaa on yhteensä n. 6 600 m². Valtion taidemuseo omistaa n. 35 000 teosta, joista yhtä aikaa esillä on n. 800, riippuen näyttelyistä. Omien kokoelmien lisäksi esillä on paljon ulkomailta lainattuja teoksia, kuten esimerkiksi vuosina 2009-2010 esitettyä Picasson tuotantoa. Kiasman näyttelyt ovat nykytaidetta, jota pääsääntöisesti esitetään nykyaikaisilla näyttelytekniikoilla, kuten videotykeillä yms. Sinebrychoffin museossa esillä on vanhaa eurooppalaista taidetta. Taidemuseon merkittävimpien teosten yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljoonaa euroa, Ateneumissa ja Kiasmassa esitetään jatkuvasti myös teatteri- ja elokuvatuotantoa esimerkkinä kansainvälinen DocPoint-festivaali sekä kansalliset teatteri- ja tanssiensi-illat. Pääosa taidemuseon tiloista on vuokrattu Senaatti-kiinteistöltä, joka vastaa toimitiloista ja niiden huolloista. Valtion taidemuseon vastuulle kuuluu näyttelyjen ja esityksien esitystekniikka ja valaistus sekä tiloihin ja varastoihin liittyvä turvallisuus, turvatekniikka ja turvajärjestelmät. Myönnetyllä määrärahalla on pystytty hoitamaan vain osa välttämättömistä korvausinvestoinneista ja hankinnoista. Näyttelytoiminnan edellyttämän av-kaluston sekä turvallisuusjärjestelmien välttämättömiä hankintoja on jouduttu säännönmukaisesti siirtämään myöhemmäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Valtion taidemuseossa on systemaattisesti selvitetty kalustotarpeita suunnittelukaudelle 2011 – 2015. Perustuen selvitykseen taidemuseo esittää seuraavat lisätarpeet vuosille 2013–2015(taulukossa mukana myös 190 000 euron kalustomääräraha): VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 28 Kalustomääräraha Kiasman av- laitteistojen uusimista Teatterien kaluston uusimista ( Kia, Ate ) 2013 190 000 2014 190 000 2015 190 000 30 000 30 000 10 000 80 000 205 000 45 000 50 000 50 000 10 000 485 000 15 000 310 000 Vermon varaston varustelut, kalusteet ja laitteet Konservoinnin röntgenin ja kaluston uusiminen Sinebrychoffin teosturvallisuuden parantaminen Kiasman kulunvalvonnan uusiminen Ateneumin kulunvalvonnan uusiminen Turvallisuusjärjestelmien parantaminen ja puutteiden poistaminen Yhteensä: 50 000 8000 358 000 Kaluston hankinnassa pyrkimys on saavuttaa vanhentuneiden kalusteiden uusiminen siihen tasoon, että jatkossa vuotuinen ylläpitokustannus riittäisi jatkamaan kaluston teknistä käyttöikää. Museoiden kulunvalvontalaitteistot ja kameravalvontalaitteistot turvavalvomoineen ovat vanhentuneita ja rikkoontuneita eivätkä enää mahdollista vaadittua turvatasoa. VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016 29 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-16 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 11.10.2011 ja johtoryhmässä 12.10.2011 Kannen kuva: Osmo Valtonen: Circulografi (1983, Nykytaiteen museo Kiasma) Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Jyrki Luukkonen
© Copyright 2024