1. No category

VTM dnro 4/020/2011
VALTION
TAIDEMUSEON
Toiminta- ja
taloussuunnitelma
VUOSILLE
2013-16
SISÄLTÖ
1
JOHDANTO
4
2
TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS
5
3
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET JA LINJAUKSET
8
4
TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET
10
4.1
KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I)
10
Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys
Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys
10
11
4.2
4.3
4.4
NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II)
Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta
Kulttuuri- ja yleisöpalvelut
Julkaisutoiminta
Tieto- ja asiantuntijapalvelut
Taideteosten lainaus ja talletukset museosta
12
13
13
14
14
TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III)
15
Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen
Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta
Tutkimusprojektit
Julkaisuvaihto
Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana
15
16
16
17
17
TUKIPALVELUT (TA IV)
17
Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus
Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen
Tietohallinto
Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus
Muut tukipalvelut
17
18
19
19
19
5
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA
22
5.1
HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TAUSTA JA PERUSTEET
22
5.2
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LUKUINA
22
5.3
HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOIMENPITEET
22
6
TALOUSSUUNNITELMA
24
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
3
1 JOHDANTO
Toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteista ja tarkoituksesta on säädetty valtion talousarviosta
annetun lain (423/1988) 12 §:ssä ja valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 2 luvussa. Monivuotisen toiminta- ja taloussuunnittelun tarkoituksena on tukea toiminnan tuloksellisuutta, antaa perusteita kehysten ja vuotuisen talousarvion laadinnalle sekä antaa perusteita johtamiselle ja ohjaukselle samoin kuin tulostavoitteiden asettamiselle. Suunnitelma laaditaan valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti.
Valtion taidemuseon toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää taidemuseon linjauksia suunnittelukauden keskeisiin toiminnallis-taloudellisiin kysymyksiin. Valtion taidemuseon strateginen
suunnitelma koostuu toiminta-ajatuksesta, arvoista, visiosta ja toiminnan strategisista painopisteistä.
Toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää meno- ja tulolaskelmat, jotka ovat pohjana tuleville kehyspäätöksille. Laskelmat esitetään vuoden 2012 talousarvion hintatasossa. Tuottavuushankkeen
toisen vaiheen aikana henkilötyövuosien vähentämisvaatimukseksi on ilmoitettu 6 htv. Näiden
osalta ei ole vielä laadittu aikataulutettua suunnitelmaa eikä säätiöittämisen vaikutusta ole selvitty. Menolaskelmaan sisältyy peruslaskelma, jonka osalta suunnittelukauden kehyksissä on alustavasti huomioitu valtion jatkotuottavuushanke, joka merkitsee Valtion taidemuseolle vuosien
2012–2015 aikana nettomääräistä kehyssupistusta 67 500 eurolla. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman kirjaukset Valtion taidemuseon säätiöittämiseksi tulee vaikuttamaan toiminnan tulo- ja
menolaskelmiin vuodesta 2014, joiltakin osin jo vuodesta 2013 alkaen.
Valtion taidemuseon kehysehdotuksessa on otettu huomioon taidemuseon esittämien kehittämishankkeiden kustannusvaikutukset. Kehysehdotus merkitsee ennen kaikkea yritystä palauttaa
taidemuseon entinen toiminnallinen ja teknologinen taso, sillä nykyisellään taidemuseon käytettävissä olevista määrärahoista vain jatkuvasti supistuva osuus jää näyttely-, kokoelma- ja muun
sisällöllisen toiminnan rahoitukseen. Tämä näkyy taidemuseon toiminnassa mm. siten, että suuria ja huomattavia kansainvälisiä näyttelyitä on pystytty järjestämään vain poikkeusjärjestelyin ja
poikkeuksellisen suurella riskinotolla. Tilanne ajaa taidemuseon pikkuhiljaa kestämättömään
tilanteeseen, jossa taidemuseon pelkän infrastruktuurin ylläpitäminen vie suurimman osan toimintavaroista.
Tulevaisuudessa näyttelytoiminnan kehittäminen ja käytettävissä olevien määrärahojen kehitys
riippuu olennaisesti näyttelytoiminnan yleisömenestyksestä ja yritysyhteistyöstä. Taidemuseon
vuosittaiset tulokertymät ovat vaihdelleet suuresti ja tarkoitus on löytää keinot tasaisemman tulokertymän saavuttamiseen. Maksullisen toiminnan tulojen kasvattamisessa on pakko ottaa huomioon, että julkinen kulttuurilaitos ei voi lähteä suoraviivaiseen tulokertymän maksimointiin
sisältötavoitteiden kustannuksella. Lisäksi hinnoittelupolitiikassa on otettava huomioon muun
muassa saavutettavuuteen ja taidekasvatukseen liittyviä näkökohtia. Lisäksi Valtion taidemuseon
näyttelytoimintaan käytettävissä olevien määrärahojen väheneminen tuo suunnittelukaudelle
lisähaasteita.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
4
2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KUVAUS
Maan kansallisgalleriana Valtion taidemuseolla on keskeinen vastuu kulttuurivarannon ylläpitäjänä ja kuvataiteen ja laajemmin käsitettynä kulttuurin ymmärtämistä syventävien palveluiden
tuottajana. Luovassa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuri ja taide nähdään osana yhteiskuntaa
uudistavaa ja kehittävää innovaatioperustaa.
Sijoittamalla taiteen, koulutuksen ja luovuuden edistämiseen voi visio luovasta hyvinvointiyhteiskunnasta toteutua. Valtion taidemuseolla on merkittävä rooli tässä työssä; se pyrkii kolmen
taidemuseonsa ja muiden toimintojensa välityksellä tuomaan taiteen ja luovuuden yhä tiiviimmin
osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää.
Yhteistyö muiden kulttuuritoimijoiden kanssa muodostaa voimavaran tulevaisuutta ajatellen ja
kulttuurin entistä runsaampi tarjonta lisää kulttuuripalveluiden käyttöä. Kansainvälinen yhteistyö ja kulttuurialan EU-projektit kiinnittävät Valtion taidemuseon eri toimijat entistä kiinteämmin eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön. Se merkitsee mm. kokoelmien ja museoammattilaisten liikkuvuuden korostamista. Myös muu kansainvälinen toiminta laajenee koko ajan ja eurooppalaisen yhteistyön lisäksi museo seuraa globalisaation tuomia muutoksia kulttuurin alalla ja
pyrkii olemaan mukana tässä kehityksessä.
Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset asettavat yhä kovemman
haasteen taide- ja kulttuurilaitoksille, myös museoille, uusien näkökulmien tarjoajana. Samalla
museoiden on kyettävä vastaamaan yhteiskunnan demografisiin muutoksiin vahvistamalla omaa
monikulttuurisuusosaamistaan sekä turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus kaikille
yleisöryhmille saavutettavuuden ja esteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Myös valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittinen ohjelma korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä sekä yksilön
perusoikeutena että yhteiskunnallisena kehitystekijänä ja hyvinvoinnin rakentajana.
Valtion taidemuseolla olisi kokoelmavarantonsa ja henkilöstönsä ammatillisen osaamisen näkökulmasta erinomaiset valmiudet vastata kentän kulttuuripalveluiden tarpeeseen. Valtiontalouden
tiukka linja näkyy kuitenkin kulttuurilaitosten budjeteissa ja esimerkiksi Valtion taidemuseon
budjetissa jatkuva kiinteiden menojen museosta riippumaton kasvu syö itse museaaliseen toimintaan suunnattuja varoja. Kiristyvä taloudellinen tilanne pakottaa kulttuurilaitokset miettimään yhä tarkemmin toimintaympäristöä, sen muutoksia ja toiminnan strategisia linjauksia.
Nykytaiteen esittämisessä uuden mediateknologian (digitaalisen esitys- ja verkkoteknologian)
asema on keskeinen. Taiteilijat käyttävät pääsääntöisesti uusinta mediatuotanto- ja esitystekniikkaa, joten myös museoiden on kyettävä uudistamaan audiovisuaalinen tekniikkansa vastaamaan
ajan vaatimuksia.
Muuttuvassa turvallisuusympäristössä tulee huolehtia siitä, että museokiinteistöt ja muut tilat,
joissa kokoelmia ja näyttelylainoja käsitellään, varustetaan riittävällä tekniikalla, ja että tilat ovat
muutoinkin käyttöön nähden tarkoituksen mukaiset. Valtion taidemuseossa noudatetaan vuonna 2010 vahvistettua turvallisuusstrategiaa.
Valtion taidemuseon näkökulmasta suunnittelukauden merkittävin asia on museon säätiöittäminen. Oikeudellisen aseman muuttuminen tulee vaikuttamaan talouden ja toiminnan suunnitteluun monella tavalla. Vuoden 2012 aikana tulee valmistella kaikki toiminnan ja talouden järjesVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
5
tämiseen liittyvät asiat, jotta tarvittavat säädösmuutoksen ja Kansallisgalleriaa ylläpitävän säätiön
perustamiseen liittyvät kysymykset voidaan toteuttaa vuoden 2013 aikana.
Valtion rahoituksen kiristyminen merkitsee sitä, että museoyksiköiden solmimien yritysyhteistyösopimusten taloudellinen merkitys korostuu entisestään. Museoyksiköt eivät pysty budjettirahoituksen puitteissa huolehtimaan mm. toimintojensa riittävästä viestinnästä ja markkinoinnista, vaan kyseiset toiminnot ovat yritysyhteistyörahoituksen varassa. Mikäli sponsorirahoituksen saaminen vaikeutuu suunnittelukaudella aikaisemmasta, vaarantuu kyseisten merkittävien ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus. Kiristyvä talous on omiaan lisäämään
eri tahoja yhdistäviä yhteistyöhankkeita ja projekteja niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Kansainväliset yhteistyö- ja kiertonäyttelyt ovat mahdollisuus, mutta toisaalta nämäkin projektit
ovat kallistuneet ja niihin mukaan pääsystä kilpaillaan yhä enenevissä määrin. Hyvin todennäköistä on, että EU-laajuinen velka- ja pankkikriisi ei laukea lähivuosina.
Tietoyhteiskunnan kehitys vaikuttaa myös Valtion taidemuseon toimintaympäristöön. Yksi
EU:n keskeisiä tavoitteita on vahvistaa kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisessa muodossa. Se
luo pohjan sisältötuotannolle, suomalaisen kulttuurin kansainväliselle esittämiselle ja eurooppalaisille yhteishankkeille. Kulttuurisen tietoyhteiskunnan kehitys edellyttää, että Valtion taidemuseo painottaa kokoelmavarantojensa digitaalista saatavuutta, varmistaa digitaalisen aineiston pitkäaikaisen säilytyksen, kehittää tietokantoja ja tarjoaa kohdennettuja verkkopalveluita eri yleisöryhmille. Valtion taidemuseon tietohallinto ei ole kyennyt huolehtimaan esimerkiksi digitoidulle
kokoelma-aineistolle ja niihin liittyville järjestelmille laadukkaita konesalipalveluja budjettiin perustuvilla toimintamäärärahoillaan. Kyseiset palvelut on kuitenkin voitu hankkia CSC:ltä Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK-hankkeen avulla. Kun rahoitus KDK-hankkeen kautta päättyy, vaikeutuu näiden ydintoimintoja palvelevien tukitoimintojen rahoitus.
Tekijänoikeuslaki määrittelee taidekokoelmien ja tekijänoikeuksien alaisen arkistomateriaalin
käytön mahdollisuudet. Aiheistojen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat tulisi kyetä ratkaisemaan, jotta kokoelmien monipuolinen verkkokäyttö olisi mahdollista.
Museolaki on tarkentanut museoiden toiminnan edellytyksiä ja tehtäviä. Aluetaidemuseoiden
tehtäväkenttä ja keskinäinen työnjako tarkentuu painopisteen ollessa nyt kokoelmahallinnan kehittämisessä, dokumentoinnissa ja arkistoinnissa. Museolain tuomat käytännöt painottavat Valtion taidemuseon roolia taidemuseoiden toimintaa tukevana, ohjaavana ja kehittävänä keskustaidemuseona.
Suunnittelukauden loppupuolella yksi merkittävä museoalan toimijoihin liittyvä muutos on
suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Tämä merkitsee taidemuseoiden toiminnassa sitä,
että eläkkeelle siirtyvien asiantuntijoiden myötä menetetään paljon kokemustietoa, elleivät taidemuseot entistäkin tiedostavammin pyri tallentamaan ja jakamaan kyseistä tietoa seuraaville
sukupolville. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen merkitsee myös muutosta taidemuseoiden yleisöpohjassa.
Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja siihen olennaisesti kytkeytyvä koko valtionhallintoa
koskeva tuottavuushankkeeseen liittyvä virkojen vähentämisvelvoite korostaa entisestään tarvetta kiinnittää huomiota toimivaan henkilöstöstrategiaan pohjautuvaan henkilöstösuunnitteluun,
johon liittyy mm. mahdollinen virkarakenteen muuttaminen sekä toimenkuvien muuttaminen
tai tarkistaminen, osaamisen kartoittaminen, rekrytointiprosessin kehittäminen ja henkilöstöasioiden raportointi. Lisäksi kiinnitetään huomiota henkilöstön työkunnon ylläpitoon, muutosjohtamiseen ja muutoksenhallintaan, työturvallisuusseikkoihin, ammattitaidon kehittämismahdolliVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
6
suuksiin sekä työyhteisöjen sekä palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Tämä on erityisen tarpeellista, koska VTM:llä on säännönmukaisesti ollut vaikeuksia rekrytoida osaavaa henkilökuntaa
vaativiin tehtäviin.
Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman kirjausten ja hyväksytyn kehyspäätöksen mukaan
Valtion taidemuseo muuttuu vuodesta 2014 säätiön ylläpitämäksi kansallisgalleriaksi. Tarvittavat
valmistelut tulee tehdä vuosien 2012 ja 2013 aikana opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta.
Vuosien 2009–2011 aikana toteutetut Valtion taidemuseon yksikköjen itsearvioinnit ja toteutettu
kansainvälinen arviointi antavat hyvän pohjan tulevalle valmistelulle. Opetus- ja kulttuuriministeriössä toteutettavan valmistelun tueksi on Valtion taidemuseo asettanut muutostyöryhmän,
jossa viraston kaikki toiminnot ja yksiköt ovat edustettuina.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
7
3 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINNAN PAINOPISTEET
JA LINJAUKSET
Toiminta-ajatus
Valtion taidemuseot on kulttuurilaitos, joka vahvistaa kansallista taidekokoelmaa, tekee monipuolisia näyttelyitä ja saattaa taiteen yleisöjen ulottuville. Maan keskustaidemuseona se vastaa
kuvataiteen tietoaineistoista ja taidemuseoalan kehittämisestä.
Arvot
kansallisen kulttuuriperinnön rakentaminen
avoimuus
erilaisuus
läsnäolo
Visio
Valtion taidemuseot on vahva kansallinen ja kansainvälinen kulttuurikentän toimija, jonka palvelut voimistavat taiteen vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
Strategiset painopisteet
Kokoelmat kulttuuriperinnön rakentajana
Valtion taidemuseon rooli kansallisen kulttuuriperinnön rakentajana edellyttää selkeää kokoelmastrategista tavoitetta. Kansallisgalleriana ja keskustaidemuseona Valtion taidemuseo toteuttaa
uutta kokoelmapolitiikkaa. Sen mukaan kokoelmat muodostavat yhtenäisen kuvataidetta ja sen
ilmiöitä tallentavan kokonaisuuden taideteoksia ja dokumentteja.
Tekemällä valintoja museo rakentaa kulttuuriperintöä ja ottaa samalla kantaa niin kuvataiteen
uusien ilmiöiden kuin olemassa olevien historiallisten kerrostumien dokumentointiin. Kuvataiteen ja sen ilmiöiden näkemyksellisen tallentamisen, hoidon, tutkimuksen, tulkinnan ja säilyttämisen edellytyksenä on kokoelmavarantojen kartuttamiseen kohdennettujen resurssien vahvistaminen sekä saatavuuden edellytysten parantaminen. Teos- ja yleisöturvallisuuden kehittäminen
edellyttää jatkuvaa resursointia.
Kokoelman vaikuttavuutta ja käyttöä kansallisesti ja kansainvälisesti vahvistetaan kokoelmahallinnan, kokoelmien liikkuvuuden, digitaalisen saatavuuden ja asiantuntijuuden näkökulmista.
Samalla mitataan kansallisgallerian asemoituminen kulttuurikentän toimijana ja kokoelmien
merkitys kulttuuriperinnön rakentajana ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistajana.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
8
Yleisösuhde ja palvelukokonaisuudet
Valtion taidemuseo kehittää monipuolista sisällöllistä tarjontaa eri yleisöille näyttelyinä, tapahtumina sekä erilaisina tuotteina ja palveluina. Ne toimivat tavoitteeltaan osallistavan ja kaksisuuntaisen keskustelun pedagogisina foorumeina.
Yleisöjen tavoittamisessa ja kuvataiteen ja sen ilmiöiden saattamisessa mahdollisimman monen
ulottuville painotetaan monikanavaisuutta. Samalla vastataan yleisörakenteen demografisesta
muutoksesta nouseviin tarpeisiin ja vaatimuksiin kehittämällä taiteen esittämiskäytäntöjä ja tapoja välittää ja tulkita taiteen sisältöjä.
Verkkoläsnäololla ja – palveluilla sekä sosiaalisella medialla tavoitetaan aikaisempaa laajempi
kontaktipinta. Yleisösuhteen vahvistamiseen tähtäävässä työssään Valtion taidemuseo toimii
Kaikkien taidemuseon so. saavutettavuus- ja diversiteettistrategiansa tavoitteiden mukaisesti.
Yleisösuhdettaan ja asiakkuuksiaan Valtion taidemuseo mittaa ja arvioi määrällisin ja laadullisin
kriteerein.
Yhteiskunnallinen toimijuus ja asiantuntijuus
Valtion taidemuseo vahvistaa kuvataiteen ja kulttuuriperinnön merkitystä yhteiskunnallisessa
keskustelussa. Se toimii kulttuurisen tietoyhteiskunnan rakentajana ja on toimintansa kautta
merkittävä taiteen tukija ja taidetta koskevan tutkimuksen edistäjä sekä kansalaisten identiteetin
rakentaja. Toiminnan kenttinä hahmottuvat taiteen ja kulttuurin ohella tiede ja politiikka.
Maan keskustaidemuseona se painottaa ammattiosaamista ja taidemuseoalan asiantuntijuutta
sekä vaikuttaa asiantuntemuksellaan alan kehittämiseen ja toimintansa kannalta keskeisimpien
verkostojen toimintaan. Rahoituspohjan monimuotoistaminen on paitsi kokoelmien kehittämisen myös kansainvälisesti korkeatasoisen näyttelyohjelmiston näkökulmasta välttämätöntä. Maksava yleisö nähdään toiminnan tärkeänä tukijana. Toimintansa yhteiskunnallisen ulottuvuuden
mittaamiseksi Valtion taidemuseo kehittää vaikuttavuustavoitteiden arviointia koskevia menetelmiä.
Henkilöstöpolitiikka strategisten painopisteiden tukena
Henkilöstön osaamiseen, pätevyyteen ja ammatilliseen uusiutumiseen samoin kuin työssä jaksamiseen sekä työyhteisöjen kehittämiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota. Mahdollisuuksia luovaan työskentelyyn on ylläpidettävä ja vahvistettava. Samalla on etsittävä ratkaisuja kasvaneista
työmääristä ja -paineista selviämiseen. Lisäksi on aloitettava pysyvien edellytysten luominen
henkilökunnan kuntoutustoimenpiteille. Toiminnan painopistealueina korostetaan pidemmällä
tähtäimellä erityisesti työhyvinvointia edistäviä johtamis- ja esimiestaitoja, ikääntyvien työntekijöiden työpanoksen ja työkokemuksen hyödyntämistä sekä koko työyhteisön kehittämistä.
Henkilöstön kehittymisen ja motivaation vuoksi on tärkeätä kiinnittää valtionhallinnon työantajatahon huomiota kaikkien taidemuseossa työskentelevien osalta matalaan palkkatasoon. Säätiöittämishankkeeseen liittyen on välttämätöntä huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja toimintakyvystä muutoksen keskellä. Suunnittelukaudella panostetaan henkilöstösuunnitteluun sekä
muutosjohtamiseen ja työhyvinvointiin liittyviin asioihin.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
9
4 TOIMINNAN TULOSALUEITTAISET LINJAUKSET
4.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I)
Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys
Taidekokoelmien kartuttaminen ja sen keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät Valtion taidemuseon kokoelmasääntöön ja kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. Kokoelmatoiminnan keskeistä asemaa korostetaan kiinnittämällä kokoelmavarannon saatavuuteen, näkyvyyteen ja käyttöön erityistä huomiota. Hankinnoissa painottuvat nykytaiteen ohella 1900-luvun taide. Kokoelman
käyttöön ja saatavuuteen liittyvät tavoitteet määritellään Valtion taidemuseon kokoelmastrategiassa 2010–2015.
Taidehankintamääräraha on pysynyt vuosien 1995–2007 aikana samansuuruisena. Vuodesta
2008 budjettiin saatu määrärahankorotus ei sen suhteellisesta suuruudesta huolimatta (25 %)
kompensoi taideteosten hintakehitystä. Tavoitteena on, että korotuksia jatketaan niin, että museon hankintamääräraha saadaan vastaamaan tämän päivän hintakehitystä. Lisäksi työskennellään
kansallisesti merkittävien teosten hankkimista varten perustettavan hankintarahaston aikaansaamiseksi.
Valtion taidemuseon kokoelmien dokumentoinnissa keskitytään ennen kaikkea kulttuuriomaisuuden digitointiin ja pitkäaikaissäilytystä koskevien ratkaisujen kehittämiseen opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman Kansallinen digitaalinen kirjasto – hankkeen puitteissa. Sisällöllisenä
painopisteenä ovat piirustus- ja vesivärimaalauskokoelman konservointi ja digitointi, vanhojen
valokuvien ja taidehistoriallisen arkistoaineiston digitointi sekä Suomen kuvataiteen bibliografiahanke (rahoitushakemus vuosille 2012–2013).
Taidekokoelmien konservoinnin ja säilyttämisen periaatteet ja keskipitkän aikavälin tavoitteet sisältyvät kokoelmasääntöön. Konservoinnin normaalikäytäntöjä kuten uushankintojen, laina- ja
talletusteosten käsittelyä ja kirjallista sekä kuvallista dokumentointia jatketaan kaikkien kokoelmien osalta. Teosten käsittelyä ja varastointia valvotaan ja teosten säilyvyyden takaamiseen tähtääviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tehostetaan.
Vuosittaiset konservointikohteet priorisoidaan ja valitaan kuntoinventoinnin ja taidehistoriallisen merkittävyyden perusteella. Suunnittelukaudella korostuvat Ateneumin taidemuseon veistosten kunnostusohjelma, nykytaiteen ennaltaehkäisevä konservointi sekä eurooppalaisen vanhan taiteen kokoelmateosten konservointiprojektit. Varsinaisen ja ennaltaehkäisevän konservoinnin lisäksi painopisteinä ovat menetelmien ja materiaaliteknisen tutkimuksen kehittäminen.
Toimintakaudelle sijoittuu 10-vuotisinventaario, jonka yhteydessä kartoitetaan sekä teosten sijaintipaikkoja että kuntoa. Lisäksi toteutetaan Tuulikki Pietilän lahjoituskokoelman inventointi ja
tutkimus.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
10
Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys
Kuvataiteen tietovarantoja kartutetaan Valtion taidemuseon kokoelmasäännön ja kokoelmapoliittisen ohjelman painotusten mukaisesti painottamalla Valtion taidemuseon ja sen edeltäjien
historiaan ja museoiden kokoelmataiteilijoihin liittyviä aineistoja. Valtion taidemuseon kirjaston,
kuva-arkiston ja taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kartuttamisen ohella pääpaino suunnittelukaudella on nykytaiteen eri ilmiöiden dokumentoinnissa.
Suunnittelukaudella verkotutaan EU-maiden yhteiseen digitaaliseen kirjastoon. Lisäksi edistetään Valtion taidemuseon kirjaston Kirjav@-kokoelmaluettelon liittämistä taidehistorian virtuaalikirjastoon artlibraries.net ja jatketaan kansainvälisen BHA-bibliografian sisältötuotantoa sen
uudessa toimintaympäristössä.
Mediataiteen arkistointi toteutetaan, mikäli Kuvataiteen keskusarkiston toiminnan kehykseen
siirretään toimintaan tarvittavat resurssit. Suunnittelukaudella kehitetään valtakunnallista AVtietokantaa (Avokado).
Arkistokokoelmien keskeisenä tavoitteena on parantaa aineistojen saavutettavuutta mm. siirtämällä taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen kuvailutiedot Karkki-arkistotietokantaan. Suunnittelukaudella valmistuvat kokoelmakartat mahdollistavat entistä tarkemman kokonaiskuvan luomisen kokoelmista. Arkistosektorilla jatketaan Valtion taidemuseon taideteoskuvien digitaalisen
verkko-kaupan suunnittelua. Digitaalisen kuvakaupan toteuttaminen vaatii henkilötyöresurssien
lisäksi taloudellisia ja teknisiä resursseja sekä tekijänoikeudesta sopimisia niiden taiteilijoiden
osalta, joiden tekijänoikeus on voimassa.
LUVUN 4.1 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN
TTS 2013
TTS 2014
TTS 2015
Digitointiprojektit
100 000
50 000
50 000
Kokoelmien digitalisointi ja esittäminen verkossa
100 000
100 000
100 000
(tekijänoikeusmaksut)
Mediataiteen arkisto
60 000
60 000
60 000
Yhteensä
260 000
210 000
210 000
TTS 2016
50 000
100 000
60 000
210 000
Digitointiprojektit vuosina 2013–14
o Hugo Simbergin valokuvakokoelman digitoinnin loppuun saattaminen (OKM:n erillisellä määrärahalla) sekä digitoidun aineiston siirtäminen internetiin
o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden 1846–1939 digitointi (noin 2/3 arkistokokonaisuudesta), mikäli saadaan rahoitus
o Leikearkiston mikrofilmatun aineiston viitekortiston digitointi ja aineiston siirtäminen
internetiin
o Suomen kuvataiteen bibliografian sisältötuotannon jatkaminen. Suomen kuvataiteen bibliografian kattavuus ei saavuta asetettuja tavoitteita ellei projektin rahoitusta jatketa vielä
vuosille 2012–2013.
Digitointiprojektit vuosina 2015–16:
o Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja liitteiden 1846–1939 digitointi (loput noin 1/3
arkistokokonaisuudesta); aineiston siirtäminen internetiin soveltuvin osin
o Hugo Simbergin kirja-arkiston digitointi
o Keskeisten suomalaisten näyttelyluetteloiden (1840–1950) digitoinnin aloittaminen
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
11
Taatakseen kulttuuriperinnön ja palveluiden saatavuuden sekä mahdollistaakseen kokoelmateoksien esittämisen verkossa museoyksiköt jatkavat kokoelmien digitointia. Nykytaiteen esittämisen osalta olennaista on kattaa esittämiseen vaadittavat tekijänoikeusmaksut.
Mediataiteen arkisto on toiminut vuosittain sovitulla erillisrahoituksella ja toiminnan jatkuvuuden turvaaminen edellyttää lisärahoitusta.
4.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU
TOIMINTA (TA II)
Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta
Näyttelytoiminnan tavoitteena on tehdä kuvataiteen ilmiöitä tunnetuksi sekä luoda monipuolisilla näyttelyohjelmistoilla mahdollisimman laajalle yleisölle tilaisuus taide-elämyksiin ja uuden tiedon hankkimiseen. Ateneum, Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo järjestävät erityisiä kokoelmanäyttelyitä sekä erikoisnäyttelyitä, jotka erottuvat selkeinä kokonaisuuksina museoiden toiminnassa. Suurnäyttelytoiminnassa korostuu toiminnan rahoittamisen näkökulma. Myös kansainvälistä näyttelyvaihtoa kehitetään.
-
Ateneumin taidemuseon näyttelyohjelma rakentuu vuositasolla usein kahden suuren näyttelyn (yksi kotimainen, yksi kansainvälinen) ja mahdollisuuksien mukaan toteutettujen useamman pienempi muotoisen näyttelyn kokonaisuudesta. Vuoden 2013 ohjelmistossa ovat
Alice Neel, Diane Arbus sekä uskoa ja epäuskoa että Tuusulanjärven taiteilijayhteisöä käsittelevät näyttelyt. Tove Janssonia ja Jean Sibeliusta koskevat näyttelyt nähdään vuonna 2014.
Vuodelle 2015 on suunnitteilla mm. Pohjoinen japonismi ja Ilja Repin. 2016 näyttelyohjelmistoon on suunniteltu Suomalaiset taitelijat Pariisissa – sekä Eero Nelimarkka – näyttely.
Ateneumin 125-juhlavuotena (2013) käynnistetään valtakunnallinen Ateneumin kokoelmia
esittelevä hanke.
-
Nykytaiteen museo Kiasmassa toteutetaan kolme suurta vaihtuvaa näyttelyä vuosittain sekä
vastaava määrä pienempiä näyttelyprojekteja. Kiasman kokoelmista tuotetaan vuosittain eri
teemojen pohjalta koottu laajempi kokoelmanäyttely. Vuonna 2013 esillä ovat mm. Eija-Liisa
Ahtilan, Marja Kanervon sekä Erkki Kurenniemen ja Mika Taanilan näyttelyt. Vuoden 2016
pääprojektina on ARS 16-näyttelyn tuottaminen.
-
Sinebrychoffin taidemuseo tuottaa vuonna 2013 Michelangelo -, Elämän nautinnot – ja Puun
maisema – näyttelyn. Seuraavana vuonna ohjelmistossa ovat Pehr Hilleström ja Klinckowström, joka jatkaa Taidekeräilijä-näyttelysarjaa. Vuodelle 2015 on suunnitteilla Rooma- ja
Linder – näyttelyt. Vuonna 2016 esitellään ranskalaista taidetta.
-
Kuvataiteen keskusarkisto tekee yhteistyötä Valtion taidemuseon museoiden kanssa niiden
näyttelyhankkeisiin liittyen.
-
Myös konservointilaitoksen tuottamia näyttelyitä taiteilijoiden tekniikoista, konservointitutkimuksista tai muista kiinnostavista aihepiireistä pyritään esittelemään kokoelmanäyttelyiden yhteydessä.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
12
Kulttuuri- ja yleisöpalvelut
Taidemuseoiden pedagogisen toiminnan päämääränä on museon liittäminen entistä paremmin
yhteiskunnallisiin tavoitteisiin mm. antamalla eväitä historian ymmärtämiselle, nykytaiteen avautumiselle ja vieraiden kulttuurien hyväksymiselle niin opetuksen kuin tekemisenkin kautta. Yleisölle järjestetään oheisohjelmia kuten luentoja, konsertteja ja erityistapahtumia. Näyttelyiden
yhteydessä tuotetaan näyttelyn teemaa syventäviä oheismateriaaleja. Museopedagoginen toiminta ja oheisohjelmat liittyvät kiinteästi museoiden kokoelma- ja erikoisnäyttelyihin. Suunnittelukaudella korostuvat verkkopalveluiden kehittämisen ja verkkoyleisön tarpeiden näkökulmat.
Museopedagogisessa toiminnassa läpäisevinä periaatteina ovat saavutettavuus ja esteettömyys.
Asiakasystävällisyyttä ylläpidetään muun muassa panostamalla palveluhenkilökunnan ammattitaitoon, palvelualttiuteen sekä työympäristöön. Toiminnassa otetaan huomioon kävijätutkimuksista saatu palaute. Näyttely- ja yleisötilojen logistiikkaa kehitetään ja pyritään parempiin ratkaisuihin. Yleisön viihtyvyyttä pyritään parantamaan mm. levähdyspaikoilla museossa.
Julkaisutoiminta
Valtion taidemuseo on merkittävä kustantaja kuvataiteen kentällä. Julkaisupolitiikka mahdollistaa myös sellaisen taidehistoriallisen tutkimuksen tuottamisen, jonka kohderyhmä on pääasiassa
alan asiantuntijat.
Valtion taidemuseon julkaisutyöryhmä pyrkii kehittämään julkaisutoimintaa eri yleisöille, selkiyttämään julkaisupolitiikkaa ja sen tavoitteita, etsimään uusia julkaisukanavia ja vahvistamaan
sekä Valtion taidemuseon eri yksiköiden että ulkopuolisten kustantajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Suunnittelukaudella kiinnitetään erityistä huomiota verkkojulkaisemisen edistämiseen.
Museoiden julkaisutoiminta liittyy toimintakaudella näyttelytoimintaan, kokoelmiin sekä Sinebrychoffin taidemuseon osalta interiöörimuseoon.
- Ateneumin taidemuseo tuottaa julkaisun Alice Neel – näyttelystä (2013). Usko ja epäuskonäyttelyn osalta panostetaan verkkosivustoon.
- Kiasmassa toteutetaan vuosittain kokoelmanäyttelyn yhteydessä julkaisun.
- Sinebrychoffin taidemuseossa pyritään suunnittelukaudella toteuttamaan museon kokoelmien verkkojulkaisu.
Kuvataiteen keskusarkiston sarjassa ilmestyy vuosittain arkiston kokoelmiin, dokumentointiprojekteihin ja tutkimushankkeisiin liittyviä julkaisuja. Lisäksi kehitetään Valtion taidemuseon muiden yksiköiden kanssa tehtävää julkaisuyhteistyötä ja osallistutaan erikseen sovittavilla tavoilla
museoiden näyttelyjulkaisujen toteuttamiseen. Suomalaisen kuvataidekritiikin tutkimusta jatketaan julkaisemalla suunnittelukauden aikana artikkelikokoelmat suomalaisesta 1970-luvun ja
1980-luvun taidearvostelusta.
Konservointilaitos pyrkii muutaman vuoden välein toteuttamaan joko museoiden näyttelyihin
liittyen tai itsenäisenä näyttelyinä konservointia ja taiteen teknisen tutkimuksen tuloksia esitteleviä kokonaisuuksia. Konservointilaitoksen seuraavaa julkaisua suunnitellaan vuodelle 2013.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
13
Tieto- ja asiantuntijapalvelut
Maan keskustaidemuseona Valtion taidemuseo tarjoaa tieto- ja asiantuntijapalvelunsa sekä ammatillisen osaamisensa maan taidemuseokentän ja toimintansa kannalta olennaisten kotimaisten
ja ulkomaisten asiantuntijaverkostojen käyttöön taiteen, kulttuurin ja tieteen foorumeilla. Myös
yhteistyötä yliopistojen kanssa painotetaan.
Tieto- ja asiantuntijapalvelut kanavoituvat eri yksiöiden osaamisalueiden mukaisesti: esimerkiksi
Sinebrychoffin taidemuseo tarjoaa vanhaan ulkomaiseen taiteeseen liittyviä tieto- ja asiantuntijapalveluita sekä taidetunnistuspalvelua. Konservointilaitos tarjoaa muille museoille ja yhteisöille
tieto- ja asiantuntijatyötä maksupalveluperiaatteella. Laitoksen velvollisuutena on myös viranomaistyö esimerkiksi taideväärennöstapauksissa.
Kuvataiteen keskusarkisto painottaa erityisesti omien arkistokokoelmiensa ja kirjastojensa hoitoon liittyviä asiantuntijapalveluja. Tietopalvelun osia siirtyy aikaisempaa enemmän julkiseen
verkkoon, kun Kirjavan lisäksi muita tietokantoja kuten av-tietokanta ja taidehistoriallisten asiakirja-arkistojen Karkki-tietokanta siirretään keskusarkiston www-sivuille.
Taideteosten lainaus ja talletukset museosta
Valtion taidemuseon lainaus- ja talletustoimintaa jatketaan ja toteutetaan suhteessa jatkuvasti
kasvaviin pyyntöihin ja toiveisiin, joita tulee niin kotimaasta kuin ulkomailta. Kotimainen lainaustoiminta on edelleen maksutonta, mutta kansainvälisistä lainoista peritään lainankäsittelymaksu Valtion taidemuseon kevään 2006 päätöksen mukaisesti. Lisäksi erityistoimenpiteistä, kuten
konservointitoimenpiteistä laskutetaan erikseen.
Valtion taidemuseon kokoelmiin kuuluvien taideteosten talletustoimintaa hoidetaan Valtion taidemuseon lain ja vakiintuneiden linjausten mukaisesti. Kokoelmien sijoituspaikkoina ovat Suomen valtion tärkeimmät edustustilat ja työhuoneet sekä muut taidemuseot. Uusista talletuksista
peritään hinnoittelupäätöksen mukainen maksu.
Kansainvälinen näyttely- ja lainaustoiminta
Kansainvälistä verkostoa kehitetään ja kansainvälisyyttä vahvistetaan kaikilla toiminnan osaalueilla. Ateneum haluaa aktiivisesti viedä näyttelyitään ulkomaille esitellen suomalaista ja kansainvälistä taidetta. Kansainvälinen lainaustoiminta on viime vuosina kasvanut yhteistyöverkoston rakentamisen myötä ja muodostaa suhteellisen ison osan koko lainaustoiminnasta.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
14
LUVUN 4.2 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN
TTS 2013
TTS 2014
TTS 2015
Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja
kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen:
Alice Neel /Ateneum
130 000
Näyttelyn markkinointi /Ateneum
130 000
Kansainvälinen näyttely /Kiasma
200 000
Tove Jansson /Ateneum
130 000
Näyttelyn markkinointi/Ateneum
130 000
Kansainvälinen näyttely /Kiasma
200 000
Nordic Japonism /Ateneum
130 000
Näyttelyn markkinointi/Ateneum
130 000
Kansainvälinen näyttely /Kiasma
200 000
Suomalaiset taiteilijat Pariisissa /Ateneum
Näyttelyn markkinointi/Ateneum
Kansainvälinen näyttely /Kiasma
Museopedagogisen toiminnan ja saavutettavuuden
kehittäminen (mm. ääniopas, www-sivut)
42 000
42 000
42 000
Yhteensä
502 000
502 000
502 000
TTS 2016
130 000
130 000
200 000
42 000
502 000
Näyttelypolitiikassa on etenkin Ateneumin osalta siirrytty jokavuotiseen suuremman näyttelyn
toteuttamiseen. Kustannuspaineet kohdistuvat mittavia näyttelyitä tehtäessä erityisesti näyttelyä
edeltävään vuoteen. Mittavat näyttelyt ovat yleensä selkeästi alijäämäisiä.
Taideteosten esilläpidon turvallisuuden parantaminen näyttelysaleissa edellyttää lisää resursseja
(esim. turvalaitteet, ostopalvelut) erityisesti suuria yleisömääriä keräävien näyttelyiden ajaksi.
Kansainväliset näyttelysopimukset ja valtiontakuun asettamat ehdot vaativat riittävän valvonnan
näyttelyissä. Suurien näyttelyiden kustannusarvioihin sisältyy salivalvonnan osalta lisäresursointia.
Korkeatasoisen näyttelyohjelmiston jatkaminen ja mahdollistaminen Kiasmassa vaatii vuosittain
lisäresursseja. Tavoitteena on säilyttää Kiasman erityislaatuinen profiili ja asema arvostettuna
nykytaiteen asiantuntijana niin kotimaassa kuin kansainvälisellä tasolla tarjoamalla korkealaatuisia näyttelyitä.
Museopedagoginen toiminta on avainasemassa kehitettäessä museosta saavutettavampaa ja erilaisia yleisöjä huomioon ottavaa. Museopedagogisten palveluiden kysyntä (esimerkiksi päiväkotiryhmille ja koululuokille tarjottavat opastukset sekä työpajat) on jatkuvasti kasvanut, eikä kysyntään tällä hetkellä pystytä vastaamaan. Suunnittelukaudella on tarkoitus jatkaa ääniopastinlaitteiston sisällöllistä kehittämistä sekä lapsille ja kouluille suunnattujen pedagogisten wwwsivujen edelleen kehittämistä. Suunnitelmakaudelle asetettuja tavoitteita on mahdotonta saavuttaa ilman lisäresursseja.
4.3 TAIDEMUSEOALAN SEKÄ TUTKIMUS JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA
III)
Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen
Suunnittelukaudella painotetaan kokoelmahallintaa, yleisöjen tutkimusta, saavutettavuuden ja
monikulttuurisuuden erityiskysymyksiä. Kokoelmanhallinnan osalta keskitytään poistopolitiikan
valtakunnallisista suuntaviivoista sopimiseen sekä valmistellaan Kehyksen tekemän valtakunnallisentaidekokoelmaselvityksen (vuodelta 2006) seurantavaihetta.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
15
Aluetaidemuseoiden kanssa jatketaan maan taidemuseoiden työnjakoon ja profiloitumiseen liittyvien erityiskysymysten parissa. Aluetaidemuseonjohtajien tapaamisia järjestetään 2-3 kertaa
vuodessa. Valtion taidemuseo ja Museovirasto käyvät valtioneuvoston asetuksen (1192/2005)
mukaiset aluetaidemuseoneuvottelut seuraavan kerran keväällä 2013.
Yhteistyö uudelleenorganisoidun Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa jatkuu Kehyksen saavutettavuuteen ja diversiteettiin liittyvien tavoitteiden osalta.
Valtion taidemuseon arviointistrategian mukaisesti painopisteinä ovat asiantuntijuuden ja kokoelmatoiminnan arviointi. Muihin julkishallinnon ja taidemuseoalan arviointityön kehittämishankkeisiin osallistutaan pääosin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Arviointimenetelmiä pyritään kehittämään taidemuseoalalle sopiviksi sekä edesautetaan hyvien arviointikäytäntöjen leviämistä suomalaisessa taidemuseokentässä.
Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta
Myös museoiden sidosryhmätoiminnan kehittäminen on suunnittelukaudella keskeisessä asemassa. Tavoitteena on sekä ylläpitää liike-elämän ja yhteisöjen kiinnostusta visuaaliseen kulttuuriin että parantaa museon toiminnan rahoitusedellytyksiä. Esimerkiksi Kiasman Tukisäätiön
kanssa kehitetään edelleen yksityis- ja yrityslahjoituksiin perustuvaa varainhankinnan toimintamallia.
Yritysyhteistyö on tärkeä osa Valtion taidemuseon markkinointia ja erityisesti uusien yleisöjen
saavuttamista. Yritysyhteistyötä kehitetään suunnittelukaudella sponsorointiprosessiin ja – kokonaisuuteen liittyviin uudelleenjärjestelyihin. Panostetaan prosessin rakenteisiin ja operatiiviseen suunnitteluun ja strategiatyöhön.
Museoyksiköiden tavoitteena on luoda ja kehittää kansainvälisiä toimintaverkkoja. Kansainvälisyys näkyy sekä suunnittelussa, näyttelyiden järjestelyissä että niiden rahoituksen hankinnassa.
Toimintaa kehitetään entistä aloitteellisempaan suuntaan. Samalla toimitaan aktiivisesti kollegiaalisissa kansainvälisissä verkostoissa. Valtion taidemuseon tuottamia näyttelyitä tarjotaan kansallisiksi ja kansainvälisiksi kiertonäyttelyiksi.
Joka toinen vuosi järjestettävä Euroopan Registraattoreiden konferenssi (ERC2014) järjestetään
Helsingissä 2014. Registraattorit ovat ammattikuntana keskeinen osa taidemuseotoimintaa ja
ERC2014 antaa suomalaisille taidemuseoille erinomaisen tavan esitellä osaamistaan ja rakentaa
luottamusta kansainvälisesti keskeisten taidemuseoammattilaisten kanssa. Valtion taidemuseon
registraattorit valmistelevat konferenssia vuoden 2012 aikana mm. aloittamalla alustavan ohjelman laadinnan yhteistyössä Helsingin kaupungin kongressiyksikön kanssa ja sponsorineuvottelut sekä jatkamalla rahoitusneuvotteluja eri tahojen kanssa.
Tutkimusprojektit
Museoyksiköiden tutkimustoiminta suuntautuu pääsääntöisesti museoiden kokoelmissa olevien
taideteosten tutkimiseen ja tulevien näyttelyiden valmisteluihin sekä muihin taidehistoriallisiin
tutkimustarpeisiin ja yhteistyöprojekteihin. Vuonna 2008 käynnistetty European Revivalstutkimushanke jatkuu vuonna 2012 järjestettävällä konferenssilla. Hankkeen pääpisteenä on
suunniteltu näyttelyä vuodeksi 2017.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
16
Kuvataiteen keskusarkisto tukee Valtion taidemuseon museoiden näyttelyprojekteja koskevia
tutkimushankkeita. Konservointilaitoksen materiaaliteknisen tutkimuslaboratorion toiminta
kohdistuu pääasiassa museon omien kokoelmien tutkimiseen sekä konservointi-, restaurointi- ja
attribuointiongelmien ratkaisumallien etsimiseen materiaalianalyyttisin keinoin. Lisäksi tehdään
taidemuseoyleisön odotuksia sekä museokäynnin vaikuttavuutta kartoittavia syventäviä yleisötutkimuksia Valtion taidemuseon omien museoiden tarpeisiin.
Julkaisuvaihto
Julkaisuvaihtoa jatketaan tarkennettujen periaatteiden mukaisesti.
Kansainväliset toimikunnat sekä henkilökunnan toiminta asiantuntijana
Valtion taidemuseo tukee henkilökunnan toimimista erilaisten museo- ja arkisto- ja taidekirjastoalan sekä visuaalisen kulttuurin toimikuntien ja työryhmien jäseninä. Tavoitteena on oman
erityisosaamisen ja asiantuntijuuden entistä laajempi hyödyntäminen ja tunnettuuden lisääminen. Samalla vahvistetaan verkostotyöskentelyn merkitystä keskeisenä työvälineenä.
4.4 TUKIPALVELUT (TA IV)
Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus
Valtion taidemuseo-tason viestintä, markkinointi ja yritysyhteistyö
Valtion taidemuseon oikeudellisen aseman muutos heijastuu viestintään, markkinointiin ja yritysyhteistyöhön mahdollistaen uusia toimintatapoja ja rajapintoja. Valtion taidemuseon viestinnän monikanavaisuutta, sisäistä työnjakoa ja koordinaatiota kehitetään edelleen verkkoviestintästrategian mukaisesti.
Sisäisen ja ulkoisen viestinnän merkitys organisaation muutosprosessissa on keskeinen.
Sisäisessä viestinnässä panostetaan Valtion taidemuseon intran kehittämiseen ja sisäisen viestinnän uusitun ohjeistuksen jalkauttamiseen. Sisäisessä viestinnässä painopiste on muutosviestinnässä.
Valtion taidemuseon ulkoisen portaalisivuston kehitystyötä jatketaan edelleen. Verkkosivustoon
kytkeytyviä verkkopalveluita kehitetään palvelukeskisiksi kokonaisuuksiksi.
VTM-tason markkinoinnissa painotetaan suunnittelukaudella museoiden asiakashallintajärjestelmän markkinoinnillisen käytön tehostamistoimenpiteitä ja siihen liittyviä kehitysprojekteja,
sekä kohdistetaan resursseja portaalisivuston uusimiseen liittyviin markkinoinnillisiin toimenpiteisiin.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
17
VTM-tason markkinoinnin painopiste on sponsoroinnin kokonaistaloudellisuuden analysoinnissa sekä prosessin tehostamisessa. Lisäksi VTM-markkinointi koordinoi ja osaltaan kehittää
museoiden yritysyhteistyötä samoin kuin siihen liittyviä linjauksia ja hallintaa. VTMmarkkinointi jatkaa laitoksen myyntituotetoiminnan kehittämistä ja koordinointia tavoitteena
tulorahoituksen kasvattaminen. Sen osana kehitetään voimakkaasti myös vaihto-omaisuuden
hankintaan ja hallintaan liittyviä prosesseja.
Yritysyhteistyökumppanuuksien hankinnassa ja hallinnassa siirrytään kaikkien yksiköiden osalta
oman organisaation vastuulle ja kautta tapahtuvaan toteutukseen. Yksikköjen välistä yhteistyötä
yritysyhteistyöhön liittyvän toiminnan osalta kehitetään ja lisätään VTM:n markkinoinnin ja
viestinnän koordinointiryhmän ohjaamana.
Yksiköiden viestintä ja markkinointi
Yksiköiden viestintä- ja markkinointitoimilla tuetaan näyttelyiden ja muun ohjelmiston tavoitteiden saavuttamista sekä rakennetaan entistä määrätietoisemmin yksiköiden yleistä tunnettuutta
ja imagoa. Erityisesti kehitetään toimintayksiköiden omaa verkkoviestintää ja mediasuhteiden
hoitoa sekä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyöprojekteja.
Yleisötutkimus
Museoiden yleisösuhteen kehittämisen tueksi laaditaan määräajoin yleisötutkimuksia, joilla kartoitetaan yleisön määriä, taustoja ja tarpeita sekä asiakastyytyväisyyttä. Tutkimuksista saatu tieto
yhdistetään entistä kokonaisvaltaisemmin museoiden toimintastrategioihin ja toiminnan arviointeihin. Syventävät yleisötutkimukset tuovat tilastollisten tutkimusten rinnalle laadullisia ja
syventäviä kysymyksenasetteluja ja tarjoavat monimetodisen tutkimuksellisen näkökulman erilaisten yleisöjen taidemuseotoimintaan kohdistamiin tarpeisiin ja odotuksiin.
Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen
Henkilöstö- ja taloushallinto valmistautuu suunnittelukaudella säätiöittämishankkeen vaatimiin
toimenpiteisiin sekä sopeuttaa toimintaansa uusien vaatimusten mukaiseksi.
Valtionhallinnon yhteisen Kieku-tietojärjestelmähankkeen osalta on VTM ja OKM esittänyt, että
taidemuseo voisi hankkeesta irrottautua.
Henkilökunnan hyvinvoinnin turvaamiseksi pyritään suunnittelukaudella löytämään mahdollisimman sopivat toimintamuodot ja vakiinnuttamaan ne osaksi normaalia taidemuseon toimintaa. Muutoksenhallintaan liittyvää tukiverkostoa vahvistetaan tarpeen mukaan.
Valtion taidemuseon osaamistyöryhmä vastaa koulutuspolitiikan toteuttamisesta ja koulutusohjelman kehittämisestä. Suunnittelukaudella osaamistyöryhmän yhtenä painopisteenä on muutoksen hallinta
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
18
Tietohallinto
Tietohallinnossa tullaan suunnittelukaudella sopeuttamaan toimintaa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan mukaisiin strategisiin linjauksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tietohallintostrategian ja Valtion taidemuseon oman tietohallintostrategian sisältämien
tietohallinnon johtamisen organisointimallien vakiinnuttamisen tarkoituksena on luoda pohja
tulevien tietohallinnon hankkeiden priorisoinnille, niihin sitoutumiselle ja joustavalle toteuttamiselle sekä hallinnonalan että viraston tasolla. Hallitusohjelman mukaisten linjausten toimeenpano, erityisesti Valtion taidemuseon säätiöittäminen eli oikeudellisen aseman muuttuminen, on
merkittävä muutos. Muutos vaikuttaa viraston oman tietohallinnon rooliin valtionhallinnon
hankkeissa ja suunnittelukaudella tullaan sopeuttamaan tietohallinnon toiminta tehtävien päätösten mukaan.
Kulttuuriomaisuuden digitointia edistetään osallistumalla Kansallinen digitaalinen kirjasto –
hankkeen kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen. Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen liittyen Valtion taidemuseon kehittämä kokoelmanhallintajärjestelmä Muusa tarjotaan muiden taidemuseoiden käyttöön Muusa-palvelun kautta. Palvelun toimintaa koordinoi Valtion taidemuseo. Suunnittelukaudella toiminnan ja prosessien kehittämistä jatketaan.
Museo 2015 on Museoviraston yhdessä Valtion taidemuseon koordinoima hanke, joka on tarkoitus toteuttaa laajassa yhteistyössä museoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on museoiden kokoelmahallinnan prosessien, välineiden ja työtapojen yhtenäistäminen. Valtion taidemuseon tietohallinto osallistuu Museo 2015 hankkeeseen kumppanin ja asiantuntijan roolissa. Muusapalvelun kehitystyö sidotaan Museo 2015 – hankkeeseen.
Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus
Kiinteistöhallinnossa suunnitellaan kahvilarakennusta Ateneumin puistoon. Helsingin kaupunki
on hyväksynyt maanalaisen kaavan ja huoltoreittien rakentaminen on käynnissä. Kaavaan on
tehty varaus Ateneum-rakennukseen liittyville varasto/työtiloille, jotka olisivat käytössä aikaisintaan vuonna 2013. Uudet varastotilat rakennetaan, mikäli vuokrarahat sisällytetään Valtion taidemuseon toimintamenoihin.
Tilojen ahtaus- ja toiminnallisuusongelmien ratkaisemiseksi teetetään Workplace – selvitys asiantuntijaorganisaation toimesta mikäli rahoitus selvitykseen järjestyy.
Turvallisuushallinnossa jatketaan vuonna 2010 valmistuneen turvallisuusstrategian mukaisten
toimintojen toteutusta. Turvallisuus- ja kulunvalvontajärjestelmien uusiminen tulee ajankohtaiseksi nykyisten järjestelmien vanhentuessa ja vikaantuessa.
Kuljetuspalveluiden joustavuutta kehitetään edelleen rinnan varastologistiikan kanssa. Varastologistiikkaa kehitetään vastaamaan teosten varastoinnin ja inventoinnin tarpeita.
Muut tukipalvelut
Asiakirjahallinnossa valmistaudutaan ja käynnistetään suunnittelukaudella yhteistyössä tietohallinnon kanssa opetus- ja kulttuurihallinnon tietohallintostrategian mukaisen sähköisen asian/
dokumentinhallintajärjestelmän hankinta- käyttöönottoprojekti.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
19
Osana asian-/ dokumentinhallintajärjestelmän hankintaa ja tulevaa käyttöönottoa, käynnistetään
järjestelmän vaatimien toiminnallisuuksien edellyttämien prosessien selvitys- ja sähköisen arkistonmuodostussuunnitelman (eAMS) laadintatyö. Selvitetään mikä osa asiakirja-aineistosta säilytetään edelleen paperimuodossa.
Valtion taidemuseon oikeudellisten palveluiden osalta tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän uusimman kehityksen huomioiminen mm. sopimuskäytännöissä asettaa lähivuosina uusia haasteita ja vaatimuksia kaikille muistiorganisaatioille. Valtion taidemuseon oikeudelliset palvelut pyrkivät suunnittelukauden aikana sekä vaikuttamaan lain yleisiin soveltamiskäytäntöihin että kehittämään sopimusehtoja erityisesti taidemuseotoiminnan intresseistä
lähtien. Yleisen vaikuttamisen ja kehittämisen rinnalla oikeudelliset palvelut vastaa myös Valtion
taidemuseon toimintayksiköiden sopimustoiminnan käytännön kehittämistarpeisiin sekä osallistuu taidemuseoalan kansallisiin ja kansainvälisiin kehitysprojekteihin niiden oikeudellisissa kysymyksissä.
LUVUN 4.4 KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT SEURAAVAT MUUTOKSET PERUSTELUINEEN
TTS 2013
TTS 2014
TTS 2015
Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän
ylläpitokustannukset
35 000
35 000
35 000
CSC:n konesalipalvelut
70 000
75 000
80 000
Ostopalvelujen hinnankorotukset
31 000
31 000
31 000
Kieku-hanke
148 000
119 000
88 000
Palvelukeskuksen palvelumaksu, lisämeno
252 000
252 000
252 000
Yhteensä
536 000
512 000
486 000
TTS 2016
35 000
75 000
31 000
88 000
252 000
481 000
Opetus- ja kulttuuriministeriön kilpailuttaman asianhallintajärjestelmän hyödyntäminen sekä
laajentaminen virastoille tulee ajankohtaiseksi myös Valtion taidemuseossa. Valtion taidemuseossa täytyy selvittää ministeriön hankkiman järjestelmän käyttömahdollisuudet omassa toiminnassaan. Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän hankkiminen on yksi viimeisistä toteuttamattomista hankkeista vuonna 2004 laaditussa Valtion taidemuseon tietohallintostrategiassa.
Valtion taidemuseon ydintoiminnan keskeisille tietojärjestelmille on hankittu virtualisoitu tietotekninen alusta ja tallennustilaa digitoidulle aineistolle sekä konesalipalvelut yhteistyössä CSC
Tieteen tietotekniikan keskuksen kanssa vuonna 2009. Muusa-palvelu käyttää samaa teknistä
alustaa hyväkseen tarjotessaan kansallista kokoelmanhallintajärjestelmää taidemuseoille. Hanke
on toteutettu kulttuuriomaisuuden digitointiin suunnatun erillismäärärahan avulla joka loppuu
vuoden 2012 aikana. Rahoituksen päättyessä täytyy käyttökulut maksaa viraston omista toimintamenoista.
Ostopalvelujen hinnankorotus perustuu vuoden 2012 hinnankorotustietoihin ja määrässä ei ole
huomioitu vuosittaisia hinnankorotuksia. Mukaan on otettu sopimuksiin perustuvat ostopalvelut, missä hinnankorotusklausuuli on mukana. Energian hinnan kehitystä ei pitkäaikaisennusteissa pystytä reaalisesti arvioimaan, koska hinnan muodostus on hyvin arvaamatonta.
Kieku-hankkeen osalta virasto vastaa virastossa tehtävän projektityön kustannuksista. Hankkeeseen tarvitaan virastossa varattujen resurssien lisäksi määräaikainen projektikoordinaattori/sihteeri. Ulkoisia kustannuksia aiheutuu virastolle Kiekun käyttöönottoon liittyvästä muutoksen
johtamisesta sekä esimiesten ja henkilöstön kouluttamisesta. Lisäksi virasto vastaa palvelukeskuksesta hankkeeseen tilattavan työn kustannuksista (esim. tietojen manuaalinen konvertointi,
tallennus ja tarkastus Kieku-tietojärjestelmään) ja mahdollisten laajempien liittymäkokonaisuukVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
20
sien toteutuksen kustannuksista. Kieku-hankkeen osalta odotetaan päätöstä ministeriön esitykseen, ettei hankkeeseen osallistuttaisi.
Valtion taidemuseon palvelukeskusyhteistyö alkoi Valtiokonttorin palvelukeskuksen kanssa.
Vuoden 2011 alusta alkaen tulivat voimaan uudet, yhdistetyn palvelukeskuksen Palkeiden, hinnoitteluperiaatteet, jolloin VTM:n maksut muuttuivat huomattavasti. Palkeiden arvion mukaan
taidemuseon maksut tulevat olemaan vuonna 2012 356 000 euroa. Valtion taidemuseon vastaavat
säästöt henkilöstö-, talous- ja tietohallinnossa on arvioitu olevan vuonna 2011 58 000 euroa.
Vuoden 2012 talousarviossa on myönnetty 46 000 euroa Palkeet hinnoittelun yhtenäistämiseen.
Nettovaikutuksen kattamiseksi taidemuseo tarvitsee 252 000 euroa.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
21
5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA
5.1 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TAUSTA JA PERUSTEET
Henkilöstösuunnitelman taustalla ovat Valtion taidemuseon strategiset valinnat ja taloudelliset
mahdollisuudet. Henkilöstösuunnitelmassa hahmotetaan, millaisella virkarakenteella pyritään
edistämään Valtion taidemuseon strategisia päämääriä.
Henkilöstösuunnitelman keskeisiä tekijöitä suunnittelukaudella ovat säätiöittämisen ohella tuottavuushanke, suurten ikäluokkien eläköityminen sekä osaamisen kehittäminen. Säätiöittäminen
sinällään merkitsee henkilöstösuunnittelun kannalta huomattavaa muutosta, jonka vaikutukset
tulee arvioida ja pohtia henkilöstöjärjestelyissä vaatimaa tukea. Tuottavuushankkeen ensimmäinen vaihe päättyy 2011. Toinen vaihe ajoittuu vuosille 2012- 2015. Osaamista taidemuseo on kehittänyt ja tulee jatkossa kehittämään koko taidemuseon yhteisenä hankkeena.
5.2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA LUKUINA
Tuottavuushankkeeseen liittyen virkajärjestelyjä on tehty vuodesta 2007. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyy vuonna 2011, jolloin Valtion taidemuseosta on vähennetty yhteensä 21 htv.
Vuosina 2010- 2011 htv vähentäminen on toteutettu rajoittamalla määräaikaisten henkilöiden
käyttöä asettamalla ja seuraamalla yksikkökohtaisia htv-kattoja. Tätä jatketaan koko suunnittelukauden ajan. Toisen vaiheen aikana henkilötyövuosien vähentämisvaatimus on 6 htv. Näiden
osalta ei ole vielä laadittu aikataulutettua suunnitelmaa eikä säätiöittämisen vaikutusta ole selvitetty.
Valtion taidemuseossa kerättyjen tietojen perusteella on arvioitavissa, että taidemuseon budjettivaroin palkatusta henkilökunnasta siirtyy vuosina 2013–2016 eläkkeelle 26 henkilöä olettaen, että
eläkkeelle siirtyminen tapahtuu ao. henkilön saavuttaessa henkilökohtaisen eläkeikänsä tai mikäli
tällaista ei ole 65 vuoden iän. Suurimmat eläköitymiset tapahtuvat Ateneumin taidemuseossa ja
hallinto- ja palveluyksikössä: Ateneumista eläköityy kuusi henkilöä ja hallinto- ja palveluyksiköstä seitsemän henkilöä. Vuosittaiset eläkkeelle siirtymiset jakautuvat seuraavasti: 2013 yhdeksän
henkilöä, 2014 seitsemän henkilöä, 2015 kahdeksan henkilöä sekä 2016 kaksi henkilöä.
5.3 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAN TOIMENPITEET
Valtion taidemuseossa tullaan säännöllisin välein laatimaan osaamiskartoitus. Osaamiskartoitusta jatkotyöstetään yksikkökohtaisten koulutustarpeiden osalta. Taidemuseon yhteisessä osaamistyöryhmässä määritellään laaditusta yhteenvedosta tulevat painotukset, joiden toteuttamista edistetään vuosittain vahvistettavalla henkilöstön koulutusohjelmalla. Suunnittelukaudella tulevat
painottumaan saavutettavuus- ja monikulttuurisosaamisen vahvistaminen, verkko-osaamisen
vahvistaminen, muutosjohtaminen ja muutoksenhallinta sekä teemana kokonaisvaltainen museokokemus.
Yksiköiden henkilöstösuunnitelmien pohjalta on käynyt selkeästi ilmi, että tarvitaan useita uusia
virkoja. Kun tuottavuushankkeen ja määräahojen niukkuuden vuoksi ei voida lähteä esittämään
virkojen lisäämistä toiminta- ja taloussuunnitelmassa, tapahtuu menettely niin, että ylijohtaja
tarvittaessa priorisoi virat ja kohdentaa niitä sitä mukaan kun virkoja vapautuu esimerkiksi eläVALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
22
köitymisen seurauksena. Tähän liittyen VTM:ssa on suunniteltu yksi tutkijanvirka VTM:n yhteiseksi Kehys-viraksi, joka tarkoittaa viran kohdentamista määräajaksi yhdessä sovittuun VTM:n
kannalta kriittiseen kehittämiskohteeseen.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
23
6 TALOUSSUUNNITELMA
Taloussuunnitelmassa esitetään Valtion taidemuseon toimintamäärärahat sekä taidemuseon kokoelmien kartuttamisen määrärahat ja kaluston hankintamäärärahat toiminta- ja taloussuunnitelmakaudelle 2013 – 2016 sekä vertailuksi vuoden 2012 talousarvioesityksen vastaavat määrärahat.
TOIMINTAMÄÄRÄRAHAT (momentti 29.80.02, smr 2v)
Tuloarviot
TULOARVIOT (EUR)
Maksullinen
palvelutoiminta
- Ateneum
- Kiasma
- Sinebrychoff
- Muut yksiköt
Maksullinen
palvelutoiminta
yhteensä
Sponsoritulot
Yhteensä
2012 TAE
2013
2014
2015
2016
2 349 000
600 000
115 000
489 000
1 171 000
572 000
101 000
496 000
1 171 000
572 000
86 000
501 000
1 171 000
572 000
86 000
506 000
1 171 000
841 000
86 000
506 000
3 553 000
500 000
4 053 000
2 340 000
500 000
2 840 000
2 330 000
500 000
2 830 000
2 335 000
500 000
2 835 000
2 604 000
500 000
3 104 000
Vuoden 2012 tuloarvion vertailuluku on talousarvioesityksen mukainen ja tulee vuoden 2012
tulossopimuksessa tarkentumaan realistisempaan tasoon.
Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseoiden osalta tuloarviot perustuvat vuosien 2012 - 2016
osalta tiedossa olevien näyttelyiden kävijämääräarvioihin. Nykytaiteen museo Kiasma ei halua
rajata liian aikaisessa vaiheessa suunnittelukauden näyttelyhankkeitaan, joten tuloarviot perustuvat vuosittaisiin kokonaiskävijämääräarvioihin.
Muiden toimintayksiköiden tulot koostuvat lähinnä kuvataiteen keskusarkiston kuvankäyttökorvauksista, konservointilaitoksen myymistä konservointi- ja asiantuntijapalveluista sekä hallinto- ja palveluyksikön tilavuokrauksesta ja Muusa-palvelun myyntituloista.
Vuosien 2012 - 2016 maksullisen toiminnan tuloarviot perustuvat seuraaviin kävijätavoitteisiin:
Ateneum
Kiasma
Sinebrychoff
Yhteensä
2012 TAE
350 000
155 000
23 000
528 000
2013
200 000
180 000
24 000
404 000
2014
200 000
180 000
20 000
400 000
2015
200 000
180 000
20 000
400 000
2016
200 000
180 000
20 000
430 000
Maksullisten ja ilmaisten kävijöiden suhde vaihtelee vuosittain. Suunnittelukauden yritysyhteistyötulojen arvioidaan olevan noin 500 000 euron tasolla.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
24
Menoarviot
MENOARVIOT/PERUSSUUNNITELMA (EUR)
2012
2013
Käyttömenot
5 571 000
5 571 000
Palkat
9 035 000
9 035 000
Vuokrat
8 179 000
8 383 475
Kehyssupistus
-11 000
-34 000
Yhteensä
22 774 000
22 955 475
Sponsorimenot
500 000
500 000
Yhteensä
23 274 000
23 455 475
2014
5 571 000
9 035 000
8 593 062
-56 000
23 143 062
500 000
23 643 062
2015
5 571 000
9 035 000
8 807 888
-68 000
23 345 888
500 000
23 845 888
2016
5 571 000
9 035 000
9 028 086
-68 000
23 566 086
500 000
24 066 086
NETTOMÄÄRÄRAHAVAIKUTUS/PERUSSUUNNITELMA (EUR)
2012
2013
2014
Yhteensä
19 221 000
19 403 000
19 409 000
2015
19 424 000
2016
19 441 000
Kehyksissä on huomioitu jatkotuottavuushankkeen mukainen kehyssupistuksen nettovaikutus.
(Laskelma esitetty alla.)
Vuokrien indeksikorotukset on huomioitu taloussuunnitelman laskelmissa suunnittelukaudelle.
Vuosittainen korotustarve on arvioitu 2,5 %:n mukaan. Vuoden 2012 palkkamääräraha on arvio,
jossa on huomioitu tällä hetkellä tiedossa olevat asiat.
TUOTTAVUUTEEN LIITTYVÄ HENKILÖTYÖVUOSIEN LASKENTA
Henkilötyövuosien laskenta perustuu valtion virastojen tuottavuusohjelmaan. Tällä hetkellä ei
ole tietoa miten ohjelma tulee vaikuttamaan yksityisoikeudellisessa säätiössä. Henkilötyövuosine
laskenta on esitetty seuraavassa ajalta 2012–2015.
2012
Vähennettävät
henkilötyövuodet
Vähennettävät
henkilötyövuodet
kumulatiivisesti
Vähennys euroina
25 %, kun1 htv
= 45000
Eurot
kumulatiivisesti
MENOARVIOT/KEHYSEHDOTUS (EUR)
2012
Käyttömenot
6 363 000
Palkat
9 035 000
Vuokrat
8 179 000
Kehyssupistus
-11 000
Yhteensä
23 566 000
Sponsorimenot
500 000
Yhteensä
24 066 000
2013
2014
2015
1,0
2,0
2,0
1,0
1,0
3,0
5,0
6,0
11 250
22 500
22 500
11 250
11 250
33 750
56 250
67 500
2013
6 869 000
9 035 000
9 121 475
-34 000
24 991 475
500 000
25 491 475
2014
6 795 000
9 035 000
9 331 062
-56 000
25 105 062
500 000
25 605 062
2015
6 769 000
9 035 000
9 545 888
-68 000
25 281 888
500 000
25 781 888
2016
6 764 000
9 035 000
9 766 086
-68 000
25 497 086
500 000
25 997 086
Käyttömenoihin liittyvät kehysehdotukset ja niiden perustelut on esitetty tulosalueittain luvussa
4. Valtion taidemuseon toimintayksiköt ovat omissa toiminta- ja taloussuunnitelmissaan esittäneet huomattavan määrän kehysehdotuksia, joita on karsittu taidemuseon sisäisessä käsittelyssä.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
25
Valtion taidemuseossa tapahtui 1990-luvun jälkipuoliskolla erityyppisiä määrärahasupistuksia,
joita taidemuseo on käsitellyt vuoden 2009 talousarvioehdotuksen perustelumuistiossa. Vuosina
2001 - 2008 yksiköiden toimintamäärärahoja on supistettu ja osittain katettu määrärahatarpeita
siirtomäärärahoilla. Kehysehdotus merkitsee vain yritystä palauttaa osittain taidemuseon entinen
toiminnallinen ja teknologinen taso suunnittelukaudella. Kehysehdotus on esitetty priorisointi
järjestyksessä.
YHTEENVETO KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVISTÄ ESITYKSISTÄ KÄYTTÖMENOJEN OSALTA
TTS 2013
TTS 2014
TTS 2015
TTS 2016
Laajojen, taidehistoriallisesti merkittävien ja
502 000
502 000
502 000
502 000
kansainvälisten näyttelyiden järjestäminen
Digitointiprojektit
100 000
50 000
50 000
50 000
Kokoelmien digitointi ja esittäminen verkossa
(tekijänoikeusmaksut)
100 000
100 000
100 000
100 000
Mediataiteen arkisto
60 000
60 000
60 000
60 000
Asian (dokumenttien) hallintajärjestelmän
ylläpitokustannukset
35 000
35 000
35 000
35 000
CSC:n konesalipalvelut
70 000
75 000
80 000
75 000
31 000
252 000
148 000
1 298 000
31 000
252 000
119 000
1 224 000
31 000
252 000
88 000
1 198 000
31 000
252 000
88 000
1 193 000
Ostopalvelujen hinnankorotukset
Palvelukeskuksen palvelumaksu
Kieku-hanke
Yhteensä
Kehittämishankkeet on esitetty tarkemmin perusteluineen luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.4.
Palkat on esitetty vuoden 2012 arvioidussa tasossa.
Vuokrissa on huomioitu 2,5 %:n indeksikorotus vuoden 2011 vuokratasoon.
Ateneum-rakennuksen alle on uudessa maanalaisessa kaavassa varattu 3000 m² rakennusoikeutta, jonne voidaan sijoittaa varastotilojen lisäksi muita toimintoja, jotka nyt sijaitsevat Ateneumrakennuksessa. Uudet maanalaiset tilat lisäisivät myös Valtion taidemuseon kriisivalmiutta, koska tilat toimisivat samalla kriisiajan suojana.
YHTEENVETO KEHYSEHDOTUKSEEN SISÄLTYVISTÄ ESITYKSISTÄ VUOKRIEN OSALTA
TTS 2013
TTS 2014
TTS 2015
Vermon varaston laajennus, lisävuokra
28 700
29 400
30 200
Vuokrat/Ateneum-rakennuksen maanalainen tila
728 000
746 000
765 000
Yhteensä
756 700
775 400
795 200
TTS 2016
30 900
784 000
814 900
Sponsorimenot on esitetty laskelmassa erikseen ja ne ovat yhtä suuret kuin arvioidut tulot.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
26
Nettomäärärahan tarve
NETTOMÄÄRÄRAHATARVE/KEHYSEHDOTUS (EUR)
2012
2013
Perussuunnitelma
19 221 000
19 198 000
Lisätarve
2 036 000
Kehysehdotus
21 234 000
2014
19 198 000
1 962 000
21 160 000
2015
19 210 000
1 936 000
21 146 000
2016
19 221 000
1 931 000
21 152 000
Nettomäärärahan tarve on laskettu lisäämällä suunnittelukauden kehyksiin kehysehdotuksen
mukainen lisärahoitustarve.
KOKOELMIEN KARTUTTAMISMÄÄRÄRAHAT (momentti 29.80.72, smr 3 v)
KOKOELMIEN KARTUTTAMISMÄÄRÄRAHAT (EUR)
2012 TAE
2013
Taideostot
739 000
1 000 000
2014
1 100 000
2015
1 200 000
2016
1 200 000
Valtion taidemuseo pyrkii korottamaan taidekokoelmien kartuttamismäärärahaa johtuen etupäässä taideteosten hankintahintojen jatkuvasta noususta. Vuosille 2001 – 2005 taidemuseo on
ehdottanut hankintojen määrärahaksi 841 000 euroa, vuodelle 2006 1 100 000 euroa ja vuodelle
2007 950 000 euroa, mutta talousarviossa määräraha on palautettu 589 000 euroon. Vuodesta
2008–2010 ja 2012 taidehankintamääräraha on ollut 739 000 euroa. Vuonna 2011 määräraha oli
939 000 euroa.
Nykyinen Valtion taidemuseon hankintamääräraha on suhteessa tämän päivän hintatasoon alimitoitettu ajatellen kansallisgallerian tehtävää kartuttaa ja täydentää valtion museokokoelmia
tulevia sukupolvia varten. Vastuu kansallisen kulttuuriperinnön tallentamisesta on ensisijaisesti
Valtion taidemuseon museoilla. Oman aikamme visuaalisen kulttuurin tallentaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on uhattuna.
Muiden kansainvälisten nykytaiteen museoiden tavoin Kiasma teettää komissioita eli tuottaa uusia teoksia esitettäväksi Kiasman tiloissa ja hankkii sitten teoksen kokoelmiinsa. Hankintamäärärahoja on vuoden 2011 alusta asti voinut käyttää paitsi valmiin teoksen ostamiseen, myös teoksen
tuottamiseen. Jotta Kiasman kokoelmaa voitaisiin kehittää komissioiden avulla vuorovaikutuksessa taiteilijan kanssa, tulee hankintamäärärahaa korottaa.
Valtion taidemuseo pitää välttämättömänä, että määrärahaa nostetaan sen reaaliarvon palauttamiseksi ja säilyttämiseksi vuonna 2013 miljoonaan euroon, jonka jälkeen määrärahaa nostetaan
asteittain suunnittelukaudella 1 200 000 euroon. Perusteluita taidehankintamäärärahan nostamiseksi on käsitelty tarkemmin vuoden 2012 talousarvioehdotuksen perustelumuistiossa.
Lisäksi Valtion taidemuseo esittää, että kansallisesti merkittävien taideteosten hankkimiseksi
luodaan suunnittelukaudella käytännöt (esim. hankintarahasto).
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
27
KALUSTON HANKINTA (OKM:n momentti 29.80.70, smr 3 v)
Vuoden 2012 talousarvioesityksessä opetus – ja kulttuuriministeriö on sisällyttänyt momentille
29.80.70 Valtion taidemuseon osuudeksi 370 000 euron määrärahan taidemuseon näyttely-, kokoelma- ja muun sisällöllisen toiminnan kone- ja laitehankintoihin sekä tietotekniikan laite- ja
ohjelmistoinvestointeihin.
Valtion taidemuseon hallintaan kuuluu kolme museorakennusta; Ateneum, Kiasma sekä Sinebrychoffin museo yhteensä n. 32 000 m². Lisäksi taidemuseolla on taidevarastoja sijoitettuna eri
puolille pääkaupunkiseutua. Varastoja ovat Vermon varasto, jota perusparannetaan ja laajennetaan, yliopistolta vuokrattu luolastotila sekä Suomenrahapajan varastotilat. Näiden lisäksi museorakennuksissa sijaitsevat taidevarastot. Varastotilaa on yhteensä n. 6 600 m².
Valtion taidemuseo omistaa n. 35 000 teosta, joista yhtä aikaa esillä on n. 800, riippuen näyttelyistä. Omien kokoelmien lisäksi esillä on paljon ulkomailta lainattuja teoksia, kuten esimerkiksi
vuosina 2009-2010 esitettyä Picasson tuotantoa. Kiasman näyttelyt ovat nykytaidetta, jota pääsääntöisesti esitetään nykyaikaisilla näyttelytekniikoilla, kuten videotykeillä yms. Sinebrychoffin
museossa esillä on vanhaa eurooppalaista taidetta. Taidemuseon merkittävimpien teosten yhteenlaskettu arvo ylittää 300 miljoonaa euroa, Ateneumissa ja Kiasmassa esitetään jatkuvasti
myös teatteri- ja elokuvatuotantoa esimerkkinä kansainvälinen DocPoint-festivaali sekä kansalliset teatteri- ja tanssiensi-illat. Pääosa taidemuseon tiloista on vuokrattu Senaatti-kiinteistöltä,
joka vastaa toimitiloista ja niiden huolloista. Valtion taidemuseon vastuulle kuuluu näyttelyjen ja
esityksien esitystekniikka ja valaistus sekä tiloihin ja varastoihin liittyvä turvallisuus, turvatekniikka ja turvajärjestelmät.
Myönnetyllä määrärahalla on pystytty hoitamaan vain osa välttämättömistä korvausinvestoinneista ja hankinnoista. Näyttelytoiminnan edellyttämän av-kaluston sekä turvallisuusjärjestelmien välttämättömiä hankintoja on jouduttu säännönmukaisesti siirtämään myöhemmäksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Valtion taidemuseossa on
systemaattisesti selvitetty kalustotarpeita suunnittelukaudelle 2011 – 2015. Perustuen selvitykseen
taidemuseo esittää seuraavat lisätarpeet vuosille 2013–2015(taulukossa mukana myös 190 000
euron kalustomääräraha):
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
28
Kalustomääräraha
Kiasman av- laitteistojen
uusimista
Teatterien kaluston uusimista
( Kia, Ate )
2013
190 000
2014
190 000
2015
190 000
30 000
30 000
10 000
80 000
205 000
45 000
50 000
50 000
10 000
485 000
15 000
310 000
Vermon varaston varustelut,
kalusteet ja laitteet
Konservoinnin röntgenin ja
kaluston uusiminen
Sinebrychoffin
teosturvallisuuden
parantaminen
Kiasman kulunvalvonnan
uusiminen
Ateneumin kulunvalvonnan
uusiminen
Turvallisuusjärjestelmien
parantaminen ja puutteiden
poistaminen
Yhteensä:
50 000
8000
358 000
Kaluston hankinnassa pyrkimys on saavuttaa vanhentuneiden kalusteiden uusiminen siihen tasoon, että jatkossa vuotuinen ylläpitokustannus riittäisi jatkamaan kaluston teknistä käyttöikää.
Museoiden kulunvalvontalaitteistot ja kameravalvontalaitteistot turvavalvomoineen ovat vanhentuneita ja rikkoontuneita eivätkä enää mahdollista vaadittua turvatasoa.
VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013- 2016
29
VALTION TAIDEMUSEON
TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA
VUOSILLE 2013-16
Käsitelty Valtion taidemuseon
yt-neuvostossa 11.10.2011 ja
johtoryhmässä 12.10.2011
Kannen kuva:
Osmo Valtonen: Circulografi
(1983, Nykytaiteen museo Kiasma)
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Jyrki Luukkonen