VALTION TAIDEMUSEON Tilinpäätösasiakirja
VTM dnro 1/220/2012 VALTION TAIDEMUSEON Tilinpäätösasiakirja Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat VUODELTA 2011 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS 3 1 JOHDON KATSAUS 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TULOSALUEITTAIN 6 Kulttuuriperinnön hoito (TA I) 6 2.1.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat 2.1.2 Tulosalueen tuloksellisuus 6 7 2.1 2.2 Näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (TA II) 2.2.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat 2.2.2 Tulosalueen tuloksellisuus 2.3 Taidemuseolaitoksen sekä tutkimus- ja muun yhteistyön kehittäminen (TA III) 2.3.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat 2.3.2 Tulosalueen tuloksellisuus 2.4 Hallinto- ja tukipalvelut (TA IV) 2.4.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat 2.4.2 Tulosalueen tuloksellisuus 8 8 13 18 18 20 21 21 24 2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 24 2.6 Yhteenveto tulostavoitteista ja niiden toteumista 27 27 28 28 29 2.6.1 2.6.2 2.6.3 2.6.4 3 Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadun hallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TILINPÄÄTÖSANALYYSI 30 Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskema Tase 30 31 31 33 4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 34 5 ARVIOINTIEN TULOKSET 36 6 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ 37 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 TILINPÄÄTÖS 38 7 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA 38 8 TUOTTO- JA KULULASKELMA 41 9 TASE 42 10 LIITETIEDOT 43 11 ALLEKIRJOITUS 53 Toimintakertomuksen liitteet Liite 1 Toiminta strategisten painopisteiden mukaan Liite 2 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Liite 3 Valtion taidemuseon organisaatio Liite 4 Kävijät 2011 Liite 5 Kävijätutkimukset 2011 VALTION TAIDEMUSEON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 TOIMINTAKERTOMUS 1 JOHDON KATSAUS Toiminnan tuloksellisuus Valtion taidemuseon toiminnassa saavutettiin hyvin vuodelle 2011 asetetut tulostavoitteet. Vuoden 2011 tulossopimuksessa oli numeroituja tulostavoitteita yhteensä 11. Kun otetaan huomioon, että kaksi tavoitteista oli moniosaisia, tulostavoitteita muodostui kaikkiaan 16. Tulostavoitteista toteutui kokonaan 12, osittain kaksi ja kaksi tavoitetta ei toteutunut. Kulttuuriperinnön hoidossa Valtion taidemuseon taidekokoelmiin hankittiin kertomusvuonna 131 taideteosta. Määrärahaan saatiin tasokorotusta, mutta sen riittämättömyydestä johtuen joudutaan tekemään valintoja ja miettimään mistä erityisesti tingitään. Vuoden aikana kokoelmista konservoitiin yhteensä 892 teosta. VTM osallistui Kansallinen digitaalinen kirjasto- eli KDK- hankkeeseen. Sisältöjen tuotannossa edettiin kolmessa osahankkeessa: luonnoskirjojen konservointi ja digitointi, vanhojen valokuvien digitointi ja Suomen kuvataiteen bibliografian laatiminen. Digitoituja aineistoja julkaistiin sekä valtion taidemuseon portaalisivustolla että taidekokoelmat – verkkopalvelussa ja pilotoitiin esitysformaatteja. Vuonna 2011 näyttelyt ja muut yleisölle suunnatut ohjelmat toteutuivat suunnitelmien mukaan, mutta asetettuihin kokonaiskävijätavoitteisiin ei ylletty. Vuonna 2011 Valtion taidemuseossa vieraili yhteensä 387 000 kävijää tavoitteen ollessa 478 000 kävijää. Kävijämäärä sisältää Ateneumsalin sekä Kiasma-teatterin ja Kiasman kulttuurikeskuksen kävijät, joita oli yhteensä 20 000. Maksullisten kävijöiden osuudeksi muodostui 56 % tavoitteen ollessa 62 %. Kokonaiskävijämäärä putosi edellisestä vuodesta 36 000:lla. Keskimäärin 90 % kävijätutkimuksiin osallistuneista museokävijöistä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä henkilökunnan palvelualttiuteen ja tavoitettavuuteen sekä asiakaspalvelujen sujuvuuteen. Asetetusta tavoitteesta jäätiin kaksi prosenttiyksikköä. Valtakunnallisessa taidemuseoalan kehittämisessä Kehys sai päätökseen koordinoimansa Collection Mobility 2.0 – hankkeen. Kulttuuria kaikille – palvelun toiminta jatkui erillisrahoituksella ja vuoden aikana tehtiin toimintamallivaihtoehdoista selvitys. Kehyksen toiminta linjautui suurelta osin valtion taidemuseon sisäiseen kehittämiseen. Hallinto- ja tukipalveluissa toteutettiin Vermon varaston käyttöönotto ja sen toimintakuntoon saattaminen. Tietohallinto on mukana kulttuuriomaisuuden digitointityössä tietotekniikan perusinfrastruktuurin kehittämishankkeilla sekä Muusa-palvelun kautta. Merkittäviä asioita ovat olleet myös portaaliprojektiin liittyvät selvitykset sekä Museo 2015 – hankkeeseen liittyvät selvitykset ja linjaukset Valtion taidemuseon roolista hankkeessa. Valtion taidemuseon tuleva organisaatiomuutos vuodesta 2014 alkaen heijastui taidemuseon yksiköiden toimintaan jo vuonna 2011, kun taidemuseon sisäistä muutosprosessia valmisteltiin 3 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Oheisessa taulukossa on esitetty Valtion taidemuseon tunnuslukujen toteumat 2009–2011. Kulttuurialan luonteesta johtuen tulee taulukossa esitettyjen tunnuslukujen osalta huomioida seuraavat seikat: - Tunnusluvut eivät luonteensa vuoksi ole jatkuvasti kasvavia. - Suoritteiden määrien osalta tulee huomioida niiden vaihteleva laajuus. - Erilaisten numeeristen tunnuslukujen rinnalla on huomioitava pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon näyttelyiden sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. - Vuoden 2010 osalta suuret poikkeamat vuoteen 2009 nähden johtuvat ennen kaikkea vuoden 2009 Ateneumin Picasso-näyttelystä, joka vaikutti voimakkaasti kävijämäärien ohella sekä tulo- että menopuolenlukuihin. ___________________________________________________________________________ 2009 2010 2011 toteuma toteuma toteuma TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA (= Suoritemäärät, palvelukyky ja laatu) Näyttelytoiminnan kävijämäärä - kokonaiskävijämäärä 584 979 423 224 387 000 - maksavien kävijöiden määrä 365 581 252 491 217 000 - maksavien kävijöiden osuus, % 63 60 56 Asiakastyytyväisyys (asiakaspalvelu), % 92 89 90 Kokoelma- ja erikoisnäyttelyt 32 25 17 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut 10 8 10 Konservoidut teokset 826 726 892 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS (= taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus) Näyttelykäynnin keskitulo 6,7 5,8 4,9 Näyttelykäynnin keskihinta 7,7 6,2 5,5 53 13 45/18’) 14 16 16 - tulot/kokonaiskustannukset, % 29 21 19 - tulot/erilliskustannukset, % 68 57 55 - hintatuki/erilliskustannukset, % 22 40 27 241 229 228 Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painokset, % Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista, % Maksullinen toiminta (kustannusvastaavuus) HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilötyövuodet Henkilöstön keski-ikä 45,1 46,6 47,5 Koulutustaso, indeksiluku 4,3 5,0 5,0 Lähtövaihtuvuus (%) 2,1 2,1 2,1 Tulovaihtuvuus (%) 1,7 2,4 2,4 Sairauspoissaolot (pv/htv) 11,9 9,1 6,6 *) Vuodesta 2011 julkaisujen tunnuslukujen laskentaa on muutettu. Julkaisuissa lasketaan erikseen näyttelyjulkaisujen sekä kokoelma- ja tutkimusjulkaisujen tunnusluvut. 4 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Taloudellinen tulos Talousarviossa asetettu maksullisen toiminnan (alustava) tuloarvio alittui 338 000 eurolla. Maksullisessa toiminnassa tulot kattoivat 19 % kokonaiskustannuksista, mikä ylitti tulossopimuksessa tavoitteena olleen 16 %:n kolmella prosenttiyksiköllä. Koska toimintamenomomentilta oli käytettävissä vuodelta 2010 siirtomäärärahaa 1 694 000 euroa (ilman sponsori- ja ulkopuolista rahoitusta) ja vuodelta 2011 siirtyi vuodelle 2012 910 000 euroa (ilman sponsori- ja ulkopuolista rahoitusta), siirtomäärärahat vähenivät 784 000 eurolla. Taidemuseolla on varsinaisen budjettirahoituksen ohella käytössään sponsori- ja budjettitalouden ulkopuolista rahoitusta. Sponsorirahoituksen turvin museoyksiköt pyrkivät vastaamaan mm. toimintojensa viestinnästä ja markkinoinnista siinä laajuudessa kuin kilpailu kulttuurin eri kuluttajaryhmien kiinnostuksen saavuttamisesta tänä päivänä vaatii. Sponsori- ja muuta ulkopuolista rahoitusta taidemuseo käytti kaikkiaan 833 000 euroa. Kalustomäärärahaa oli vuonna 2011 huomattavasti enemmän käytössä eli 750 000 euroa ns. normaalitason 190 000 euron sijaan. Tilinpäätöstietojen perusteella on ollut todettavissa, että taidemuseon aineellisiin hyödykkeisiin kuuluvissa koneissa, laitteissa ja kalusteissa on tapahtunut huomattavaa pudotusta usean vuoden ajan. Tämä liittyy hankintojen vähenemiseen ja siihen, että koneita ja laitteita on jäänyt korvaamatta uusilla hankinnoilla. Vuonna 2012 kalustomäärärahaa on käytettävissä 370 000 euroon. Toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset Valtion taidemuseon organisaatio vastuuhenkilöineen vuodelta 2011 esitetään liitteessä 3. Valtion taidemuseon hallinnon ja johdon toimielinten työ noudatti vakiintuvia käytäntöjä. Valtion taidemuseon neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kolme kertaa ja kokouksissa käsiteltiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaa koskevasta selvityksestä sekä Valtion taidemuseon kansainvälisestä arvioinnista, muutosprosessista ja säätiöittämisen valmistelusta. 5 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS TULOSALUEITTAIN Tuloksellisuuden elementit käydään tulosalueittain läpi tulosprisman jaottelun mukaan. Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen osalta käsittely poikkeaa niin, että tulosalueittain esitellään vain henkilötyövuodet ja luvussa 2.5 asiaa käsitellään Valtion taidemuseotasolla. 2.1 KULTTUURIPERINNÖN HOITO (TA I) 2.1.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi, konservointi ja säilytys Kokoelmanhallinnon koordinointiryhmä jatkoi työskentelyään. Ryhmän keskeinen tehtävä on vastata kokoelmatoiminnan kehittämisestä. Vuonna 2011 valmistui Kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittinen ohjelma. Museoiden vilkkaasta näyttelyvuodesta ja lainaustoiminnasta huolimatta myös kokoelmien hoitoon on ehditty panostaa, sillä 892 teosta on konservoitu. Erityisesti laajoja konservointeja tehtiin tavoitteeseen nähden kaksinkertaisesti sekä maalaus- ja paperiteoksille että veistoksille. Painopistettä on saatu siirrettyä pitkäjänteisemmän toiminnan suuntaan, mikä on kokoelmahoidon kannalta suotuisa kehitys. Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisrahoituksella tehtävä luonnoskirjojen konservointi (INDIKO-projekti) on osaltaan lisännyt panostusta kokoelmiin. Ateneum ja Kiasma aloittivat säännönmukaisen 10-vuotisinventaarion tekemisen vuonna 2011. Työ tulee jatkumaan vuoden 2013 puolelle. I Tulostavoite (vaikuttavuus) Kokoelmahallintaa vahvistetaan ja kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti. I Toteuma Valtion taidemuseon kokoelmiin hankittiin yhteensä 131 teosta kokoelman kartuttamismäärärahalla (vuonna 2010 141 kpl). Ateneumiin teoksia hankittiin 33 kpl (13 kpl 2010), Kiasmaan 95 kpl (118 kpl 2010) ja Sinebrychoffille 3 kpl (10 kpl 2010). Kuvataiteen keskusarkiston taidehistorialliset asiakirja-arkistot karttuivat 10 arkistokokonaisuudella ja 7 lisälahjoituksella, leikekokoelma 1080 leikkeellä, av-arkisto oman dokumentointitoiminnan tuloksena 28 videotallenteella ja 2 tuotetulla esitystallenteella sekä Valtion taidemuseon kirjasto 1119 nimekkeellä. Valokuvakokoelmiin saatiin lahjoituksena 13 716 kuvaa ja oma kuvatuotannossa tehtiin 21 254 kuvatilausta. (T) Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Kuva-arkiston valokuvakokoelma karttui n. 13 700 kuvalla ja oma kuvatuotanto oli n. 21 200 kpl. Taidehistorialliset asiakirja-arkistot karttuivat 10 arkistokokonaisuudella ja 7 lahjoituksella. 6 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Kuvataiteen keskusarkiston kokoelmatoiminnan erityisenä painopisteenä oli vuonna 2011 kokoelmakarttojen laatiminen, jotka liitettiin osaksi VTM:n uutta kokoelmapolitiikkaa ja – strategiaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut kuluvana kautena Valtion taidemuseon KDKhankkeen digitointiprojekteja. Sisältöjen tuotannossa edettiin kolmessa osahankkeessa: luonnoskirjojen konservointi ja digitointi, vanhojen valokuvien digitointi ja Suomen bibliografian laatiminen Arkistokokoelmien saavutettavuutta parannettiin digitoimalla aineistoja ja valmistelemalla niiden siirtämistä internetiin. Daniel Nyblinin lasinegatiivien digitointi vietiin päätökseen ja aloitettiin Hugo Simbergin negatiivikokoelman digitointiprojekti. Taidehistorian tutkimuksen kannalta tärkeiden Suomen Taideyhdistyksen pöytäkirjojen ja niiden liitteiden 1846–1939 digitointiprojektin aloittaminen siirtyi vuodelle 2012. Mediataiteen arkisto-projektia jatkettiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisärahoituksen turvin. Syksyn 2011 aikana suunniteltiin laajalle yleisölle suunnatun, keskusarkiston kokoelmien aineistojen esittelevälle Lähteillä -verkkosivustolle konsepti ja sisältörunko. Sivustolla julkaistuilla sisällöillä halutaan lisätä keskusarkiston hallinnoimien kokoelmien saavutettavuutta ja vaikuttavuutta sekä taustoittaa niiden avulla VTM:n museoiden sisältöhankkeita. Kuvapalvelun asiakaspalvelun suuntaamista palvelustrategian mukaisesti kokoelmien verkkopalveluun selvitettiin, ja jatkettiin keskusteluita VTM:n taideteoskuvien digitaalisen verkkokaupan kehittämiseksi osana koko VTM:n verkkokaupan kehittämistä. II Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. II Toteuma VTM osallistui Kansallinen digitaalinen kirjasto eli KDK-hankkeeseen. Valtion taidemuseo on liittymässä Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon. VTM on toteuttanut KDK-hankkeen puitteissa aineistojen digitointityötä OKM:n erillisrahoituksella: taiteilijoiden luonnoskirjat (11 000 sivua), Daniel Nyblinin lasinegatiivit (963 kpl kuvattu, joista tehty 1926 kpl digitaalisia kuvia). Lisäksi on kuvattu ja digitoitu pieni Kaarlo Hildénin kokoelma (n. 50 lasinegatiivia). Europeana-formulan osalta edistettiin tekijänoikeudellisia sopimusratkaisuja. Museo 2015 hankkeen myötä edistettiin museoalan yhteisten kokoelmahallintajärjestelmien kehittämistä ja kokoelmahallintaan liittyen prosessien ja käytäntöjen yhtenäistämistä. (T) 2.1.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Vaikuttavuuden mittaaminen on yleensäkin vaikeaa museotoiminnassa, mutta erityisen vaikeaa se on juuri tulosalueella I. Vuoden 2011 tulosta arvioitaessa on korostettava sitä taide- ja kulttuurielämän eri sektoreille - erityisesti taiteen ja taidehistorian tutkimukseen - ulottuvaa vaikutusta, joka on nähtävissä sekä välittömästi että pitkällä aikavälillä, ja joka ei redusoidu pelkiksi numeroiksi. Museoiden ja keskusarkiston lähinnä maksuton tutkijapalvelu vastaa monien opiskelijoiden ja tutkijoiden tarpeisiin. Lisäksi tietovarannoilla on laaja-alaista vaikutusta koko maan koko7 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 elma- ja näyttelypolitiikkaan. Palveluista merkittävä osa suuntautuu sekä Valtion taidemuseon eri museoyksiköissä että maan muissa taidemuseoissa työskenteleville. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TOIMINNOITTAIN Taidekokoelmien kartuttaminen, dokumentointi sekä konservointi ja säilytys Kuvataiteen tietovarantojen kartuttaminen, dokumentointi ja säilytys Menot yhteensä Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Pääomakustannukset yhteensä TULOSALUE YHTEENSÄ TP 2009 TULOSALUEEN SUORITTEET Taidekokoelmien kartuttaminen - taidehankinnat - lahjoitukset Konservointitoimenpiteet Kuvankäyttöoikeudet TP 2009 TP 2010 106pl 99 kpl 826 kpl 297 sopimusta TP 2009 26 141 kpl 135 kpl 726 kpl 252 sopimusta TP 2010 31 TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET Tulosalueen henkilötyövuodet TP 2010 TP 2011 554 981 661 696 527 268 740 592 1 295 573 812 803 1 474 498 1 096 153 1 623 421 27 188 2 919 30 108 1 325 681 26 275 1 157 27 342 1 501 930 22 015 2 128 24 143 1 647 564 TP 2011 131 kpl 421 kpl 892 kpl 269 sopimusta TP 2011 32 2.2 NÄYTTELY- JA OHJELMISTOTUOTANTO SEKÄ MUU YLEISÖLLE SUUNNATTU TOIMINTA (TA II) 2.2.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Valtion taidemuseo näyttelykoordinaatiotyöryhmä jatkoi toimintaansa. Ryhmän keskeisiä tehtäviä on pitkän aikavälin näyttelysuunnittelu, museoiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen ja näyttelyprojektien ajoitukset päällekkäisyyksien välttämiseksi. Ateneumin taidemuseo Kokoelmanäyttelyt Ateneumin kokoelmanäyttely uusittiin, jolloin laajimpina kokonaisuuksina esiteltiin Albert Edelfeltiä, Akseli Gallen-Kallelaa, Helene Schjerfbeckiä ja Hugo Simbergiä. Fokus-otsikon alla nähtiin Maailman synty (Kalevala Afrikassa), Elina Juopperin teos Kaikki kielen puhujat, hankintoja ARS-näyttelyistä, Timo K. Mukka ja Ilona Harima. 8 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Erikoisnäyttelyt Ateneumin taidemuseo toteutti kevätkaudella yhteistyössä Amsterdamin Van Gogh – museon kanssa suuren kansainvälisen näyttelyn Arjen sankarit Naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja elokuvassa 1875–1918. Näyttely toi esiin Suomenkin taiteessa tärkeän naturalistisen suuntauksen monia puolia useiden teemojen kautta. Toukokuussa avautui Suomi kutsuu – Aho & Soldan – näyttely, joka esitteli Heikki Ahon ja Björn Soldanin valokuva- ja elokuvatuotantoa 1920-luvulta 1940-luvulle. Lapin taika – näyttely tarkasteli suomalaisen kuvataiteen välittömiä mielikuvia Lapista. Näyttely avautui kesäkuussa. Ateneumin neljäs erikoisnäyttely Painavat kivet – 200 vuotta litografian menestystarinaa esitteli loppuvuodesta litografiatekniikan pitkää ja monipuolista historiaa Euroopassa ja Suomessa. Ulkomaiset yhteistyönäyttelyt Ateneumin taidemuseo kokosi enimmäkseen omista kokoelmista Schjerfbeckin monografianäyttelyn Ordrupsgaardiin Tanskaan. Nykytaiteen museo Kiasma Kokoelmat, kokoelmanäyttelyt ja kokoelmiin liittyvät projektit ARS 11 oli esillä Kiasman kaikissa näyttelytiloissa, joten uutta kokoelmanäyttelyä ei vuonna 2011 toteutettu. Vuoden aikana suunniteltiin ja valmisteltiin seuraavaa kokoelmanäyttelyä, joka avautuu 2012 marraskuussa. Erikoisnäyttelyt Saara Ekströmin yksityisnäyttely ”Limbus” esitteli turkulaisen taiteilijan video- ja valokuvateoksia viime vuosilta. Näyttely kuului Kiasman tuottamaan sarjaan, jossa on nähty suomalaisten taiteilijoiden uran keskivaiheen retrospektiiveja. Ekströmin jälkeen nähtiin huhtikuussa kahdeksas ARS-näyttely, joka käsitteli Afrikkaa nykytaiteessa. ARS 11 – näyttelyssä Afrikka ymmärrettiin maantiedettä laajempana käsitteenä, kulttuuristen vaikutteiden lähtökohtana ja vastaanottajana. Myös kotimaansa ulkopuolella asuvia afrikkalaissyntyisiä taiteilijoita oli mukana näyttelyssä. ARS 11 juhlisti samalla tämän suomalaisen näyttelyinstituution 50-vuotispäivää. Näyttelyn yhteyteen toteutettiin historiikki-osio. Merkkivuoteen liittyen näyttely laajeni satelliittinäyttelyinä eri puolille Suomea sekä Tukholman Halwylska-museoon. ARS 11 oli myös osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa Lisäksi Kiasman Kontissa oli esillä alkuvuodesta Tidelines – Amin Maalouf, Raija Malka, Melek Mazici & Kaija Saariaho. Näyttely muodosti tilassa ja ajassa liikkuvan poikkitaiteellisen kokonaisteoksen, joka yhdisteli musiikkia, kuvaa ja tekstiä. Sinebrychoffin taidemuseo Kokoelmat ja kokoelmanäyttelyt Paul ja Fanny Sinebrychoffin kotimuseo ja pysyvät kokoelmat olivat esillä. 9 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Erikoisnäyttelyt Sinebrychoffin taidemuseossa helmikuussa avattu Luonto opettajana – Maisemamaalaus Düsseldorfissa – näyttely esitteli 1800-luvun jälkipuoliskolla Düsseldorfissa maisemamaalausta opiskelleiden suomalaistaiteilijoiden teoksia rinnan saksalaisten ja norjalaisten taiteilijoiden kanssa. Maaliskuussa avattu näyttely In Memoriam – C.G. Hagströmin valokuvia suomalaisista vaikuttajista toi esiin harvinaisen kokoelman henkilökuvia suomalaisen kulttuurihistorian keskeisimmistä vaikuttajista. Kesänäyttely Puutarhakuvia – Maalauksia ja Taneli Eskolan valokuvia kietoi yhteen maalaus- ja valokuvataiteen puutarhatunnelmia. Syksyn päänäyttelyssä Varjoja ja heijastuksia Jorma Purasen valokuvateokset 1600–1700 – lukujen muotokuvista loistivat alkuperäisteosten rinnalla. Näyttely esitteli teoksia, jotka oli kuvattu Sinebrychoffin taidemuseossa vuosina 1999–2011. Muut toimintayksiköt Kulttuuri- ja yleisöpalvelut Museopedagoginen toiminta Ateneumin taidemuseon museopedagogisessa toiminnassa tuotettiin näyttelyiden yhteyteen runsaasti näyttelyn sisältöä avaavaa aineistoa. Arjen sankarit – näyttelyyn valmistettiin näyttelyn teoksiin tutustuttava ja sen teemoja avaava verkkosivusto, joka palvelee edelleen näyttelyn jälkeen Ateneumin kokoelmapedagogiaa. Lapin taika-näyttelyn verkkosivuilla esiteltiin teksteinä ja äänioppaina 12 Lappi-aiheista teosta. Nykytaiteen museo Kiasman museopedagogisen toiminnan painopisteenä oli ARS 11 – näyttelyn aineistoissa ja ohjelmistotarjonnassa. Erityistä kiitosta saivat koululaisille ja päiväkoti-ikäisille tarjotut, maksuttomat opastukset. ARS-näyttelyyn pääsi liki 20 000 koululaista tutustumaan oppaan kanssa lisämäärärahan ansiosta, jonka saaminen Kiasmalle oli Kiasman tukisäätiön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyön tulosta. Yleisötyön vuosi huipentui uudenvuoden aaton perhejuhlaan tyhjässä Kiasmassa. Yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa toteutettu tapahtuma Uuden vuoden etkot lapsiperheille toi 4400 kävijää Kiasmaan. Sinebrychoffin taidemuseon museopedagogisen toiminnan painopiste oli yhteistyössä ja verkostoitumisessa. Museon ulkopuolisia opettajille järjestettyjä koulutustilaisuuksia oli runsaasti, ja ne tuottivat useita tilauksia. Valtion taidemuseo jatkoi verkkopalveluiden kehittämistä. Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon verkkokontaktien määrä oli vuoden aikana 758 000 kappaletta. Ateneum-salin ja Kiasma teatterin ohjelmatoiminta Ateneum-salin ohjelmisto oli yhä tiiviimmin yhteydessä taidemuseon näyttely- ja museopedagogiseen toimintaan. Vuoden 2011 ohjelmistosuunnittelu keskittyi Arjen sankareihin ja Lapin taikaan. 10 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Kiasma-teatterin vuoden 2011 ohjelmisto kietoutui vahvasti ARS 11 – näyttelyn ympärille tarjoten kotimaisten tuotantojen lisäksi kansainvälisiä vierailuesityksiä ja elokuvia. Kiasma-teatteri tuotti sisältöä erilaisiin tapahtumiin ja toteutti URB -urbaanin taiteen festivaalin ja /teatteri.nyt:n. Käynnistettiin mm. uusi yleisötyöprojekti Escort-palvelu ja järjestettiin taiteellista ohjelmaa Kiasman ulkopuolella kaupunkitiloissa sekä kulttuurikeskus Stoassa. III Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutetaan yhteensä 14 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 10 kpl. III Toteuma Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutettiin yhteensä 17 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 10 kpl, joista yksi toimitettiin verkkojulkaisuna. Lisäksi Painavat kivet –näyttelyyn liittyen julkaistiin Ateneumin kotisivuilla artikkeleita otsikolla Kirjoituksia litografian historiasta. (T) IV Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä 477 700 kävijää, joista 62 % on maksavia kävijöitä. IV Toteuma Vuoden 2011 kävijämäärä oli yhteensä 387 000 kävijää, joista 56 % oli maksavia kävijöitä. Kokonaiskävijämäärätavoite toteutui vain 81 %:sti. Kävijämäärissä jäätiin erityisesti Ateneumin osalta ja pääsyyt tähän ovat olleet kilpaileva näyttelytarjonta (Gallen-Kallela Helsingin taidemuseossa) sekä Ateneumin julkisivuremontti. Kävijämäärätavoite ei toteutunut maksavien kävijöiden osalta vaan jäi kuudella prosenttiyksiköllä siitä. ARS-näyttely levittäytyi myös satelliittinäyttelyinä yhdeksään suomalaiseen kaupunkiin ja Tukholmaan (yhteensä 73 800 kävijää). Kaksi ARS 11 –teosta oli esillä näyttelykeskus Logomossa, Turussa, joka tavoitti 58 000 kävijää. (ET) V Tulostavoite (vaikuttavuus) Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. V Toteuma Ateneumin taidemuseon uusia yhteistyökumppaneita ovat mm. Van Gogh –museo (Amsterdam) ja Skotlannin kansallisgalleria (Edinburgh). Helene Schjerfbeckin noin 70 teoksen monografinäyttely on esillä Ordrupsgaardissa, Tanskassa ennen Schjerfbeckin juhlavuotisnäyttelyä Ateneumissa. Lisäksi Caj Bremer on ollut esillä Pariisissa ja Düsseldorf School of Painting –näyttelyssä oli teoksia lainassa. Kiasman ARS 11-näyttelyn yhteistyö Lagosin nykytaiteen keskuksen CCA Lagosin kanssa toi näyttelylle näkyvyyttä myös Afrikan mantereella. ARS-näyttely levittäytyi myös satelliittinäyttelyinä mm. Tukholmaan. Sinebrychoffin taidemuseon Goyan grafiikat (23 kpl) olivat esillä Ruotsissa Liljevachs Kontshallissa vuoden 2011aikana. Taideteosten lainaus: lainaukset ulkomaisiin näyttelyihin kokoelmista yhteensä 165 kpl. (T) Kokoelmat verkossa ja verkkopedagogia Taidekokoelmat – verkkopalvelussa www.kokoelmat.fng.fi oli esillä vuoden lopussa 21 152 teoskuvaa ja perustiedot kaikista kokoelmaan kuuluvista taideteoksista (36 269). Uusina sisältökokonaisuuksina olivat mm. luonnoskirjojen e-kirjat. Kokoelmatietoja oli esillä myös Europeana – portaalissa. Ateneumin taidemuseossa tuotettiin kokoelmanäyttelyyn mm. viiden kokoelmateoksen äänioppaan tulkkaus viittomakielelle ja kuuden teoksen kuvailutulkkausohjelma museon internet11 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 sivuille. Vuonna 2011 aloitettiin yhteistyö Suomen wikipedian ja Ateneumin ystävien kesken tuottamalla museota ja sen teoksia koskevaa informaatiota wikipediaan. Kiasmassa tuotettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksen opiskelijoiden kanssa verkkoaineistoja eri oppiaineiden kuten matematiikan, uskonnon ja elämänkatsomuksen, äidinkielen ja kirjallisuuden sekä filosofian opetukseen. Opettajat saivat koulutusta ja aineistoja näyttelyiden sisältöihin. Asiakaspalvelu Asiakaspalvelulle asetetut tavoitteet saavutettiin lähes tavoitteen mukaisesti. VI Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 92 % on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia. VI Toteuma Tyytyväisyys asiakaspalveluun asettui keskimäärin 90 % tasolle (Ateneumin taidemuseossa 86 % tasolle, Nykytaiteen museo Kiasmassa 91 % tasolle ja Sinebrychoffin taidemuseossa 92% tasolle). (Ks. liite 5). (OT) Ateneumin taidemuseon toteumaprosentti on noussut kolme prosenttiyksikköä vuodesta 2010, jolloin naulakkopalvelut jouduttiin lopettamaan. Julkaisutoiminta Julkaisutoiminnan yleisenä tavoitteena on toisaalta tuottaa näyttelyitä palvelevia julkaisuja (näyttelyluettelot ja oheisjulkaisut) sekä toisaalta omiin kokoelmiin liittyviä julkaisuja ja julkaista itsenäisiä tutkimuksia. Ateneumin taidemuseo tuotti Lapin taika – näyttelyjulkaisun sekä Litografia-julkaisun, mikä toteutettiin nettiversiona Ateneumin kotivisuilla. Painavat kivet -näyttelyyn julkaistiin Ateneumin kotisivuilla artikkeleita otsikolla Kirjoituksia litografian historiasta. Lisäksi syyskuussa ilmestyi Turun taidemuseon kanssa yhteistyössä tuotettu julkaisu Carl Larsson -näyttelyyn Lisäksi Ateneumissa valmisteltiin ja toimitettiin Rolando ja Siv Pieraccinin kokoelmajulkaisun italiankielistä painosta, mikä oli suomalaista laajempi versio. Kirja ilmestyy alkuvuodesta 2012. Nykytaiteen museo Kiasma toteutti Saara Ekströmin näyttelyn yhteyteen korkeatasoisen monografian yhteistyönä Kuntsin modernin taiteen museon kanssa. ARS -11-näyttelyn yhteydessä julkaistiin kirja, jonka asiantuntija artikkeleissa käsitellään näyttelyn tematiikkaa eri näkökulmista. Lisäksi tuotettiin käsiopas kolmena kieliversiona. Vuonna 2011 aloitettiin myös 2013 esille tulevan Eija-Liisa Ahtialan näyttelyyn liittyvän, kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan kirjan sisältötuotanto, käännös- ja toimitustyö. Sinebrychoffin taidemuseo julkaisi kokoelmakirjan Sinebrychoff – Taidetta ja tunnelmia, jossa esitellään valikoima taideteoksia museon maalaus- ja veistoskokoelmasta. Lisäksi tuotettiin näyttelykirjat Luonto opettajana - ja Jorma Puranen – näyttelyihin. 12 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Kuvataiteen keskusarkiston julkaisutoiminnassa panostettiin verkkojulkaisemista koskevan tiedon kartuttamiseen ja pilottihankkeena toteutettiin Ateneumin kanssa yhteistyössä toteutetun Ilona Harima – fokusnäyttelyn tutkimusjulkaisu verkossa ja 100 kpl printtipainoksena: Ilona Harima. Valaistumisen tiellä. Marraskuussa ilmestyi Leevi Haapalan väitöskirja Nykytaiteen tiedostumaton. Asiantuntijayksiköt Kuvataiteen keskusarkisto, konservointilaitos ja Kehys julkaisivat museoalan ammattilaisille suunnatun Lasuuri -verkkolehden kolme kertaa, joissa teemoina olivat museoiden kokoelmahallinta, digitaalisuus ja yleisösuhteet. Tieto- ja asiantuntijapalvelut Valtion taidemuseo on mm. antanut asiantuntijalausuntoja ja valmistellut maastavientilupia. Lisäksi taidemuseon eri toimintayksiköt ovat palvelleet koti- ja ulkomaisia museoita, tutkijoita, kuraattoreita, opiskelijoita, tiedotusvälineitä ym. välittämällä tietoa kokoelmien ja näyttelyiden taiteilijoista, teoksista ja arkistomateriaalista sekä museon yleisötyöstä. 2.2.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Valtion taidemuseon vaikuttavuutta arvioitiin vuonna 2011 tulosalueella II näyttely- ja ohjelmistotuotanto sekä muu yleisölle suunnattu toiminta (erityisesti museoiden näyttelytoiminnassa) tarkastelemalla museoiden kävijöiden määriä ja rakennetta. Kävijöiden määrä ja rakenne Vuonna 2011 Valtion taidemuseossa vieraili yhteensä 387 000 kävijää. Tämä alitti 91 000 kävijällä kokonaistavoitteena (näyttelytoiminnan, Ateneum-salin ja Kiasma-teatterin) olleen 478 000 määrän kävijän. Kävijämäärä laski edellisvuotisesta määrästä, jolloin kolmen museon yhteinen lukema oli 423 000. Valtion taidemuseon kävijöiden vuosittainen kokonaismäärä on viiden edellisen vuoden aikana pysytellyt noin 355 000–585 000 kävijän välillä. Ateneumin taidemuseossa vieraili 179 000 kävijää eli 46 % Valtion taidemuseon kokonaiskävijämäärästä, Kiasmassa 182 000 kävijää eli 47 % koko kävijämäärästä ja Sinebrychoffin taidemuseossa 26 000 kävijää eli 7 % koko kävijämäärästä. Kiasman kävijämäärään sisältyy Kiasmateatterin (4 000 henkilöä) ja kulttuurikeskuksen (13 000 henkilöä) kävijät. Samoin Ateneumin taidemuseon kävijämäärään sisältyy Ateneum-salin kävijät (3 000 henkilöä). Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon kävijämäärät laskivat, kun Nykytaiteen museo Kiasman kävijämäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion taidemuseon museoyleisöstä 56 % oli pääsymaksun maksaneita kävijöitä, loput olivat joko ilmaislipulla museoon tulleita aikuisia tai alle 18-vuotiaita. Valtion taidemuseon vuosikortteja myytiin vuoden 2011 aikana yhteensä 4 700 kappaletta. Vuosikortin ovat oikeutettuja hankkimaan opettajat ja kuvataidealan opiskelijat sekä kuvataiteilijat, ja se mahdollistaa rajoituksettoman sisäänpääsyyn kaikkiin kolmeen Valtion taidemuseon museoon kortin voimassaoloaikana. Ilmaisilloissa oli yhteensä 20 000 kävijää, mikä on 8 000 kävijää 13 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuodesta 2008 alkaen ilmaisiltakäytäntö muutettiin kerran viikossa käytännöstä kerran kuukaudessa oleviin poissulkien suuret erikoisnäyttelyt. (Kävijämääristä enemmän katso liite 4). Taidemuseoiden verkkokontaktien määrä oli yhteensä 758 000. Lisäksi taidemuseolla on Taidekokoelmat verkkopalvelut, joiden kävijämäärä oli 117 500 ja verkkokaupassa kävijöitä oli 13 800. Laajemmin vaikuttavuudesta: Museoiden näyttelytoiminnan vaikuttavuutta ei voida palauttaa kävijöiden tai mediaosumien vuosittaisiin lukumääriin: muutaman sadan kävijän tavoittavalla tapahtumalla saattaa taiteen sisäisen kehityksen kannalta olla huomattavasti enemmän merkitystä kuin suuren kertayleisön saavuttaneella tilaisuudella. Myös yksittäisten tapahtumien tai näyttelyiden suuri määrä sinänsä ei kerro toiminnan vaikuttavuudesta. Laajat ja suuritöiset projektit saattavat olla vaikuttavuudeltaan merkittävämpiä kuin lukuisat pienet projektit. Siksi vaikuttavuuden numeeristen mittausten rinnalla on huomioitava niin sanottu pitkän tähtäimen vaikuttavuus, joka otetaan huomioon sisällöllisissä valinnoissa ja tavoitteen asettelussa. Museoiden tulee näyttelytarjonnallaan pystyä kouluttamaan yleisöjään uusiin haasteisiin, vaikka tämän toiminnan vaikuttavuus voitaisiinkin todentaa vasta pidemmällä aikajänteellä. Tuotokset ja laadun hallinta TULOSALUEEN SUORITTEET Näyttelyt (kpl) Julkaisut (kpl) Yhteistuotantojulkaisut (kpl) TP 2009 32 10 TP 2010 25 8 6 TP 2011 17 8 2 Kävijätutkimusten tulokset Näyttelyihin liittyvät kvantitatiiviset kävijätutkimukset kuuluvat jokaisen museoyksikön tehtäviin. Kehyksen tehtävänä on yleisötutkimusten yleinen koordinointi ja syventävät yleisötutkimukset. Kaikissa museoyksiköissä on ollut käytössä seitsemän viimeistä vuotta yhtenäinen kyselylomakepohja, joka mahdollistaa vuosittaisen vertailun. Ateneumin taidemuseossa järjestettiin kaksi kävijätutkimusta kesän ja syksyn päänäyttelyiden yhteydessä. Nykytaiteen museo Kiasmassa järjestettiin yksi kävijätutkimus syksyn aikana ja Sinebrychoffin taidemuseossa yksi kevään aikana. Ateneumin taidemuseosta vastaajia oli 503, Nykytaiteen museo Kiasmasta 753 ja Sinebrychoffin taidemuseosta 283. Vuoden 2011 kvantitatiivisten kävijätutkimusten vastaajamäärä oli kokonaisuudessaan 1 539. Kävijätutkimuksin on seurattu asiakaspalvelulle asetetun tavoitteen toteutumista (tavoite VI). Vuoden 2011 aikana tehtiin Ateneum-salin yleisötutkimus, jossa tutkittiin salin vakituista yleisöä. Kiasmassa tehtiin ARS 11-näyttelyssä syventävä yleisötutkimus satunnaisten vieraiden käyntikokemuksista. Lisäksi toteutettiin VTM:n tunnettuus- ja mielikuvatutkimus. 14 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Toiminnallinen tehokkuus / maksullisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus Liiketaloudellisesti hinnoiteltavat suoritteet Oheisesta kustannusvastaavuuslaskelmasta käy ilmi, että vuoden 2011 liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden tuotot olivat 3 132 000 euroa ja kokonaiskustannukset 16 904 000 euroa. Käyttöjäämä oli -2 599 000 euroa, alijäämä -13 772 000 euroa ja hintatukea käytettiin 1 524 000 euroa. Tulosalue II:n toiminta rahoitetaan asiakkaalta saatavien aitojen tuottojen ja yritysyhteistyötulojen ohella talousarviossa kulttuuripoliittisista syistä myönnettävällä hintatuella. Tämän vuoksi maksullisen toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa ylijäämää, vaan tavoitteen asettelun painopiste on siinä, kuinka paljon kokonais- ja erilliskustannuksista katetaan tuotoilla. X Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Tuotoilla katetaan 16 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. b) Tuotoilla katetaan 49 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. c) Hintatuen määrä on 49 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. X Toteuma Taloudellisten tavoitteiden toteumat a) Tuotoilla katettiin 19 % maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. (T) b) Tuotoilla katettiin 55 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. (T) c) Hintatukea käytettiin 27 % maksullisen toiminnan erilliskustannuksista (T) Tuotot kattoivat kokonaiskustannuksista 19 %, mikä ylitti tavoitteena olleen 16 %:n kolmella prosenttiyksiköllä. Yhdessä hintatuen kanssa tuotot kattavat 28 % kokonaiskustannuksista. Tuotot kattoivat erilliskustannuksista 55 %, mikä ylitti 49 %:n tavoitteen kuudella prosenttiyksiköllä. Tavoitteen ylittymistä selittää se, että tuotot jäivät vain noin 105 000 euroa arvioitua alemmalle tasolle, kun taas erilliskustannukset laskivat 448 000 euroa arvioidusta. Hintatuella katettiin maksullisen toiminnan erilliskustannuksista 27 %. Julkisoikeudelliset suoritteet Taidemuseolle kertyi vähäinen määrä tuottoja taideteosten maastavientipäätöksistä, jotka ovat luonteeltaan julkisoikeudellisia suoritteita. Päätöksiä tehtiin kertomusvuonna kuusi ja niistä kertyi tuottoja 516 euroa (à 86 euroa). Julkisoikeudellisista suoritteista ei ole esitetty erillistä kustannusvastaavuuslaskelmaa niiden vähäisyydestä johtuen. 15 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Kustannusvastaavuuslaskelma 2011, tulosalue II TUOTOT 2011 (tp) euroa 2011 (tavoite) euroa 2010 (tp) euroa 2009 (tp) euroa Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Pääsymaksut Julkaisumyynti Muut tuotteet ja palvelut Maksullisen toiminnan muut tuotot Vuokratuotot 1 900 000 166 000 637 000 2 443 000 73 000 205 000 2 437 997 196 989 557 641 3 942 209 327 460 843 681 429 000 305 000 418 185 541 617 Tuotot yhteensä 3 132 000 3 026 000 3 610 812 5 654 967 Erilliskustannukset Aineet tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset 298 000 3 832 000 1 331 000 270 000 354 000 3 948 000 1 295 000 582 000 198 778 4 444 971 1 014 764 697 069 225 088 4 185 465 1 922 934 1 959 826 Erilliskustannukset yhteensä 5 731 000 6 179 000 6 355 582 8 293 312 -2 599 000 -3 153 000 -2 744 770 -2 638 344 6 048 000 108 000 12 000 5 216 652 90 451 9 248 5 697 167 108 868 25 212 6 417 000 5 348 477 5 571 079 KOKONAISKUSTANNUKSET Käyttöjäämä YHTEISKUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista Tukitoimintojen kustannukset 5 699 000 Poistot 63 000 Korot 11 000 Muut yhteiskustannukset sis.vuokrat 5 400 000 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 11 173 000 12 585 000 10 664 828 11 402 327 Kokonaiskustannukset yhteensä 16 904 000 18 761 000 17 020 410 19 695 639 -13 772 000 -15 732 000 -13 409 598 -14 040 672 2 522 626 1 799 595 KUSTANNUSVASTAAVUUS Käytetty MPL 7.1§:n mukainen hintatuki KUSTANNUSVASTAAVUUS HINTATUEN JÄLKEEN Käytettävissä ollut MPL 7.1 §:n mukainen hintatuki 1 524 393 -12 247 741 2 406 994 -11 394 818 -12 241 077 4 204 409 3 071 004 16 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Toiminnallinen tehokkuus / taloudellisuus XI Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Näyttelykäynnin keskitulo 5,03 euroa b) Näyttelykäynnin keskihinta 3,22 euroa c) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät suhteessa painosmääriin 60 % d) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista 16 % XI Toteuma Taloudellisten tavoitteiden toteumat a) Näyttelykäynnin keskitulo oli 4,9 euroa. (T) b) Näyttelykäynnin keskihinta oli 5,5 euroa. (T) c) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät suhteessa painosmääriin oli 45%. (ET) d) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista oli 16%. (T) TUNNUSLUVUT Näyttelykäynnin keskihinta (näyttelytoiminnan menot / kävijät) (euro) Näyttelykäynnin keskitulo (pääsylipputulot/kävijät) (euro) Kävijöitä tunnissa (kävijät / vuoden aukiolotunnit) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät / painokset (%) 2007 2008 2009 2010 2011 3,4 € 3,6 € 7,7 € 6,2 € 5,5 € 2,9 € 4,0 € 6,7 € 5,8 € 4,9 € 44 61 77 55 54 35 25 53 13 Näyttelykäynnin keskihinta laski edelliseen vuoteen verrattuna, koska kävijöiden määrä väheni 37 000:lla ja näyttelytoiminnan toimintamenot laskivat 517 000 eurolla. Näyttelykäynnin keskitulo laski vuoteen 2010 verrattuna. Maksavien aikuisten kävijöiden osuus laski neljällä prosenttiyksiköllä ja tuntia kohden laskettujen kävijöiden määrä laski pariin edelliseen vuoteen verrattuna. Julkaisuihin liittyvän tunnusluvun laskemisperusteita on muutettu vuodesta 2011 lähtien, jolloin tunnuslukujen vertailukelpoisuus edellisiin vuosiin häviää. Julkaisuja seurataan kahdessa kategoriassa: näyttelyjulkaisut sekä kokoelma- ja tutkimusjulkaisut. Vuodesta 2011 alkaen tunnusluvuissa lasketaan myytyjen määrän suhdetta painosmäärään, jolloin painosmäärästä on poistettu ilmaiskappaleiden osuus. TUNNUSLUVUT Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät/painos pl ilmaiset (%) Kokoelma- ja tutkimusjulkaisujen myydyt määrät/painos pl ilmaiset (%) TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TOIMINNOITTAIN Näyttely-, ohjelma- ja projektitoiminta Kulttuuri- ja yleisöpalvelut (sis. museopedagogiikka sekä tanssi, teatteri, musiikki, elokuva) 2010 2011 45 18 TP 2009 TP 2010 TP 2011 4 503 232 2 625 061 2 107 593 3 298 473 3 327 290 3 073 173 17 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Julkaisutoiminta Tieto- ja asiantuntijapalvelut Taideteosten lainaustoiminta Menot yhteensä Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Vaihto-omaisuuden korko Muut laskennalliset kustannukset sis. varaston vuokra P-o-kust.+ muut lask.kustannukset yhteensä TULOSALUE YHTEENSÄ 586 847 156 383 88 385 8 633 320 367 155 208 267 102 517 6 630 351 535 320 206 777 115 699 6 038 562 108 868 11 690 13 522 90 451 3 984 5 265 63 381 6 125 4 343 161 226 295 307 161 226 260 925 161 226 235 075 8 928 626 6 891 276 6 273 637 Yllä esitetyt tulosaluekohtaiset kustannukset ja aikaisemmin esitetyn kustannusvastaavuuslaskelman kokonaiskustannukset kuvaavat molemmat tulosalue II:n kustannuksia. Laskelmien ero johtuu siitä, että kustannusvastaavuuslaskelman kustannuksiin on kohdistettu tulosalue II:n osuus tulosalue IV:n kustannuksista, kun sitä vastoin tässä laskelmassa on tulosalueen II erilliskustannukset. Tämä näkyy kustannusvastaavuuslaskelman kohdissa tukitoimintojen kustannukset ja muut yhteiskustannukset sisältäen vuokrat. TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET Tulosalueen henkilötyövuodet TP 2009 105 TP 2010 109 TP 2011 91 2.3 TAIDEMUSEOLAITOKSEN SEKÄ TUTKIMUS- JA MUUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN (TA III) 2.3.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Taidemuseoalan valtakunnallisen kehittämisen painopisteenä oli taidemuseoalan yhteisten strategisten linjausten kehittämisessä. Aluetaidemuseoiden nelivuotissuunnittelun avulla tuettiin taidemuseoiden alueellisen ja valtakunnallisen työnjaon selkeytymistä sekä yhteisten valtakunnallisten painopisteiden hahmottamista, lähtökohtana erityisesti Kulttuurin hyvinvointivaikutusten toimintaohjelma (2010–2014). Neuvottelut toteutettiin yhdessä Museoviraston kanssa. Kehys on toiminut koordinoijana EU-rahoitteisessa Collections Mobility 2.0 – hankkeessa ja vastannut kokoelmien liikkuvuutta käsittelevän käsikirjan toimittamisesta, julkaisemisesta ja jakelusta. Hanke päättyi 31.5.2011. Kehys toimii partnerina kansainvälisessä EU-projektissa (2010–12) Changing Identities and Contexts in the Arts (CICA), jossa pääjärjestäjänä on Kuvataideakatemia. Kehyksen vuotuinen päätapahtuma, Teemapäivät, järjestettiin yhteistyössä Suomen kansallismuseon/Kulttuurien museon, Suomen Museoliiton ja Suomen Kulttuurirahaston tuella. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Kulttuuria kaikille – palvelu on ollut kulttuuritoimijoiden käytettävissä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Se on osallistunut kehittämistyöhön erilaisissa kokeilevissa hankkeissa ja tukee 18 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 kulttuurihallintoa alansa kysymyksissä. Toimikaudella tehtiin Kulttuuria kaikille – palvelun toimintamallivaihtoehdoista selvitys. VII Tulostavoite (vaikuttavuus) Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkistointia koskevat käytännöt. VII Toteuma Vuonna 2011 käydyt aluetaidemuseoneuvottelut ja osallistuminen valtakunnallisiin tapaamisiin ja keskusteluihin edesauttoivat taidemuseoiden alueellisen ja valtakunnallisen työjaon selkeyttämistä ja yhteisten painopisteiden edistämistä. (T) Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Yhteistyöhankkeiden yleisenä tavoitteena ovat maamme visuaalisen kulttuurin laajempi tunnettuus kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyötahoina ovat korkeakoulujen, kulttuuri- ja oppilaitosten lisäksi sponsorit ja muut taloudelliset yhteistyökumppanit. Sponsorihankinnasta vastasi vuoden 2011 loppuun saakka Image Match Oy. Nykytaiteen museo Kiasma on hoitanut mediasponsoreidensa hankinnan itse. Ateneumin ystävien toimintaa uudistettiin vuonna 2010 ja sen myötä yhteistyö sai uusia muotoja. Kiasman tukisäätiön toiminta jatkui vakiintuneessa muodossaan. ARS 11-näyttelyn yhteiskuntasuhteiden tueksi ja viiteryhmäksi koottiin yhteiskunta- ja elinkeinoelämän eri alojen merkittävistä edustajisto koottu ARSvaltuuskunta. Sinebrychoffin taidemuseon ystävät ry perustettiin virallisesti 1.12.2011. Tutkimusprojektit Ateneumin taidemuseon tutkimustoiminta suuntautui taidemuseon kokoelmissa olevien taideteosten tutkimiseen, tulevien näyttelyiden valmisteluihin sekä muihin taidehistoriallisiin tutkimustarpeisiin ja yhteistyöprojekteihin. Erityisesti vuoden 2011 aikana tehtiin tutkimusta liittyen vuoden 2012 suureen Helene Schjerfbeck – monografiaan ja siihen liittyvään julkaisuun. Vuonna 2009 on käynnistynyt monivuotinen kansainvälinen tutkimus- ja näyttelyprojekti European Revivals – Myths, Legends and Dreams of a Nation. Projekti jatkui konferenssien ja tutkimuksia yhteen vetävän kansainvälisen näyttely- ja tutkimushankkeen merkeissä. Lisäksi Ateneum oli mukana Amsterdamin Van Gogh-museon ja Skotlannin kansallisgallerian kanssa Symbolist Landscape – näyttely-, tutkimus- ja julkaisuhankkeessa. Kiasmassa tehtiin ARS 11-näyttelyyn liittyen laajaa perustutkimusta afrikkalaisesta nykytaiteesta ja Afrikkaa käsittelevästä länsimaisesta nykytaiteesta. Kuvataiteen keskusarkiston omia tutkimusprojekteja olivat Ilona Hariman näyttelyyn ja julkaisuun sekä Erkki Kureniemen näyttelyyn liittyvät tutkimushankkeet. ARS -näyttelyiden historiaan liittyvässä tutkimuksessa toteutettiin www-sovellus sekä videoita. Kuvataiteen kansallisen bibliografiahankkeen sisältötuotanto jatkui opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun erillisen määrärahan turvin. Kehys on mukana seuraavissa tutkimushankkeissa: Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimus, yleisösuhde-tutkimushanke, Changing Identities and Contexts in the Arts, vammaisten ihmisten kokemuksen kulttuuripalvelujen käyttäjinä, tutkimus nuorten 19 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 monikulttuurisesta vapaaehtoistyöstä museoissa, Viestintää kaikille – Saavutettavan viestinnän opas kulttuuritoimijoille sekä Kulttuurifestivaalien ja tapahtumien saavutettavuus. Kehyksen tekemät yleisötutkimukset keskittyivät laadullisten tutkimusten piiriin. (ks. Liite 5). Konservointilaitoksen kokoelmateoksiin kohdistuva materiaalitekninen tutkimus ei etene selkeinä projekteina, vaan on jatkuvaa tietokantojen ja vertailumateriaalien keräämistä. Julkaisuvaihto Julkaisuvaihtoa toteutettiin aiemmin hyväksi koetun käytännön mukaisesti niin kotimaassa kuin ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa tavoitteena kartuttaa Valtion taidemuseon kirjastojen aineistoja sekä tiedottaa tätä kautta myös taidemuseon omasta näyttely- ja tutkimustoiminnasta. Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toimiminen asiantuntijana Valtion taidemuseon henkilöstö osallistui aktiivisesti oman alansa seminaareihin ja toimi luennoitsijoina kansainvälisissä kongresseissa. 2.3.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Tulosalueen III toiminnot ovat keskenään varsin erilaisia. Kullakin toiminnolla on oman tyyppistä vaikuttavuutta, joka on usein vaikeasti jäsennettävissä ja varsinkin mitattavissa. Koska toimintojen kustannukset ovat lisäksi suhteellisesti katsoen varsin vähäisiä, ei niiden vaikuttavuutta mitata säännöllisesti. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TOIMINNOITTAIN Valtakunnallinen taidemuseoalan kehittäminen Muut yhteistyöhankkeet ja sidosryhmätoiminta Tutkimusprojektit Julkaisuvaihto Kansainväliset toimikunnat ja henkilökunnan toiminta asiantuntijana Menot yhteensä Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Pääomakustannukset yhteensä TULOSALUE YHTEENSÄ TP 2009 TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET Tulosalueen henkilötyövuodet TP 2009 19 TP 2010 TP 2011 417 279 147 133 120 439 0 464 812 162 572 76 234 234 415 404 113 492 185 483 0 32 891 717 743 25 845 729 696 39 366 753 746 14 114 1 516 15 630 733 372 10 467 461 10 928 740 624 8 765 847 9 612 763 358 TP 2010 12 TP 2011 13 20 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 2.4 HALLINTO- JA TUKIPALVELUT (TA IV) 2.4.1 Tulosalueen toiminta ja tulostavoitteiden toteumat Valtion taidemuseon sisäiset prosessit ja strategiat Valtion taidemuseon tuleva organisaatiomuutos vuodesta 2014 heijastui eri yksiköiden toimintaan jo vuonna 2011. Kehys vastasi osaltaan sisäisen muutosprosessin valmistelusta ja muutosvalmennuksen toteutuksesta. Valtion taidemuseon uusi Kokoelmastrategia ja kokoelmapoliittisen ohjelma valmistui ja tutkimustoiminnan strategiatyö käynnistyi. Valtion taidemuseon ulkoinen arviointi valmistui. Arvioinnista enemmän luvussa 5. Viestintä, markkinointi, yritysyhteistyö sekä kävijätutkimus Valtion taidemuseon viestinnän painopisteenä on ollut sisäisen viestinnän, erityisesti Helenen käytön vahvistaminen sekä Valtion taidemuseon portaaliuudistuksen läpiviennissä. Valtion taidemuseon yhteisen verkkokaupan tarjontaa laajennettiin käsittämään myös opastuksien myynti pilotointihankkeena. Samassa yhteydessä kehitettiin kaikkien yksiköiden opasvaraustoimintojen tueksi verkko-yhteydenottomahdollisuus kuluttajille ja suunniteltiin kokonaisuuksien toimintoarkkitehtuuri. Markkinoinnissa on painotettu sponsorihankintaa koskevaa tulevaisuuden mahdollisten toimintatapojen kartoitusta ja ohjeistustyötä uusimalla virastokohtaiset sponsorointiohjeet. Yhteistyössä museoissa toimivien kirjakauppojen kanssa siirryttiin uuteen ns. tukkuhinnoittelupohjaiseen malliin, ja tästä aiheutuneet sopimusmuutokset vietiin yhteistyössä läpi. Uusi hinnoittelumalli vaati myös koko julkaisuvaraston läpikäynnin ja strategisen uudelleenhinnoitteluprosessin kehittämisen. Ateneumin taidemuseossa viestintä- ja markkinointi sektori panosti erityisesti Arjen sankarit - ja Lapin taika – näyttelyiden viestintään ja markkinointiin. Sektori aloitti sosiaalisen median strategian työstämisen. Nykytaiteen museo Kiasman viestinnän painopisteet olivat museon yleisöystävällisen ja kiinnostavan imagon ylläpitämisessä ja ARS 11-näyttelyn viestinnässä. Markkinoinnissa pääpainopiste oli ARSin markkinoinnissa vuonna 2010 luodun strategian mukaisesti. Sinebrychoffin taidemuseon viestintä ja markkinointi tapahtui pääasiassa museon www-sivujen sekä facebook-sivuston kautta. Kävijätutkimukset (ks. asiakirjan liite 5). Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Valtion taidemuseossa noudatettiin VTM:n henkilöstöstrategiassa ja toimintaohjelmassa asetettuja tavoitteita. Vuonna 2011 kiinnitettiin erityistä huomiota työntekijöiden perehdyttämiseen, työhyvinvoinnin edistämiseen, omaehtoisen kouluttautumisen tukemiseen sekä muutosvalmennukseen. 21 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Vuoden 2011 koulutusohjelma tarjosi henkilöstölle koulutusta viiden teeman alta: Taiteen tuntemus ja museoalan asiantuntijuus, johtamis- ja esimiesvalmennus, hallinto- ja talousosaaminen, informaatioteknologia ja tiedonhallinta sekä muutosvalmennus. Museoiden asiakaspalveluhenkilöstölle järjestettiin yhteinen valmennuspäivä. Näyttelyprosesseihin liittyvää ohjausta ja koulutusta järjestettiin Ateneumille ja Kiasmalle. Tarpeet ja painotukset nousivat museoyksiköistä, Kehys ohjasi workshop-työskentelyin vuorovaikutteisia kehittämisprojekteja. Organisaation sisäisen muutosprosessin tueksi käynnistettiin VM:n Kaiku-rahoituksen turvin kehittämishanke, jonka tavoitteena on koko henkilöstön osallistaminen ja muutosvalmiuden kehittäminen sekä esimieskunnan muutosjohtamisen valmiuksen parantaminen. Humap Oy:n kanssa toteutetussa muutosvalmennuksessa koko henkilöstölle suunnattiin kyselyjä ja tulevaisuustyöpajoja. Tulevaisuustyöpajoihin osallistui yhteensä 150 henkeä. Lisäksi esimiehille suunnattiin kaksi puolen päivän esimiesvalmennusta, jossa vahvistettiin muutosjohtamisen taitoja. VIII Tulostavoite (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista. VIII Toteuma Valtion taidemuseon henkilöstön kouluttamisessa edettiin koulutuspolitiikan ja vuosittaisen koulutusohjelman mukaisesti. Osaamistyöryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kuusi kertaa. Syksyllä 2011 järjestettiin muutosvalmennuksia: koko henkilöstölle suunnatut kolme Tulevaisuustyöpajaa, joihin osallistui 149 henkilöä sekä kaksi Esimiesvalmennusta, joihin osallistui 40 esimiestä. Taidemuseoalan kehittämispäiville Teemapäiville osallistui 30 henkeä Valtion taidemuseon eri yksiköistä. (T) IX Tulostavoite (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Tuottavuushankkeeseen liittyen henkilöstön kokonaismäärätavoite on 225. IX Toteuma Vuonna 2011 henkilöstön kokonaismäärä oli 228. Luvussa ovat mukana myös harjoittelijat sekä henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneet. (OT) Tietohallinto Valtion taidemuseossa toteutettiin laadittua kulttuuriomaisuuden digitointiin liittyvää digitointistrategiaa. Tietohallinto on mukana kulttuuriomaisuuden digitointityössä tietotekniikan perusinfrastruktuurin kehittämishankkeilla sekä Muusa-palvelun kautta. Valtion taidemuseon tietohallinnon keskeinen hanke oli digitaalisen arkistoinnin ja pitkäaikaissäilytyksen teknisen infrastruktuurin kehittäminen yhteistyössä CSC:n kanssa. Merkittäviä tietohallinnon johtoryhmässä käsiteltyjä asioita olivat portaaliprojektiin liittyvät selvitykset sekä Museo 2015 hankkeeseen liittyvät selvitykset ja linjaukset Valtion taidemuseon roolista hankkeessa. Uuden helpdesk-järjestelmän määrittelyvaihe ja perustietojen vienti ovat toteutuneet suunnitellusti vuoden 2011 aikana. Tietohallinto on ollut mukana useissa Valtion taidemuseon ja yksiköiden kehittämishankkeissa ja lisäksi tietohallinto on tukenut osaamisen kehittämistä jatkamalla henkilökunnan vakiomuotoista atk-koulutusta. Kulttuuriomaisuuden digitointiin liittyvä digitointiosaamisen syventäminen toteutettiin henkilöstölle suunnatuilla räätälöidyillä Digitaalisen kuvankäsittelyn perusteet – kursseilla. Säätiöittämiseen liittyen taidemuseossa keskeytettiin jo käynnistetyt laajat Kieku- ja Tilha – hankkeet. Samasta syystä luovuttiin tavoitteista, jotka koskivat sähköistä asianhallintajärjestelmää sekä tietoturvatasojen määrittämistä. 22 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Kiinteistö- ja materiaalihallinto, turvallisuus- ja riskihallinto ja kuljetus Kiinteistöhallinnossa toteutettiin Vermon varastorakennuksen käyttöönotto, varustaminen ja toimintakuntoon saattaminen VTM:n osalta. Työt jäivät osin kesken Senaatti-kiinteistöjen osalta. Energian säästöohjelmassa saavutettiin säästöjä energian kulutuksessa lähinnä automaation valmistumisen johdosta sekä suotuisilla sääoloilla huolimatta Vermon varaston tuomasta lisäkulutuksesta. Laajasta kiinteistöjen korjausohjelmasta mainittakoon Ateneumin julkisivun maalaus sekä Kiasman kahvilan pinnoitteiden, tiskin ja valaistuksen uusiminen. Materiaalihallinnossa aloitettiin tilaustenhallintajärjestelmän käyttöönoton suunnittelu, mutta projekti keskeytettiin VTM:n tulevan säätiöittämisen takia. Turvallisuus- ja riskihallinnossa jatkettiin turvallisuusstrategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamista. Turvallisuuden koordinaatioryhmässä valmisteltiin toimenpidesuunnitelma ja priorisoitiin halutut turvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet. Riskienhallintaprosessissa liitettiin riskienhallintaan työturvallisuus ja luotiin kyselykaavakkeet riskienhallinta analyysiä varten. Pelastusharjoitusten ja turvallisuuskoulutuksien järjestämistä, arviointeja ja raportointeja jatkettiin. Harjoituksissa opeteltiin eri uhkatilanteiden hallintaa mm. poistumis- ja alkusammutusharjoitteita. Kuljetussektorilla kuljetustilauksia toteutettiin 475 kpl (vuonna 2010: 602 kpl) ja ajokilometrejä kertyi yhteensä 36 989 (vuonna 2010: 51 996). Taiteen osuus vuoden 2011 ajokilometreistä oli 70 % (vuonna 2010: yli 80 %). Muut hallinto- ja tukipalvelut Valtion taidemuseon oikeudellinen palvelu keskittyi taidemuseolle spesifisen sopimusjuridiikan kehittämiseen. Erityisesti tekijänoikeuslain sopimuskäytäntöjen toimivuus ja kehittäminen digitaalisten verkkohankkeiden alueella on vaatinut huomiota Valtion taidemuseon tasolla, yksikkökohtaisesti ja edunvalvontana valtakunnallisella tasolla. Oikeudelliset palvelut on osallistunut digitaalisten verkkohankkeiden sopimuskäytännön kehittämiseen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Vuonna 2011 ovat painottuneet tekijänoikeudellisten lisenssiratkaisujen valmistelun lisäksi näyttelysopimusten kehittäminen ja toimivuuden arviointi. Lisäksi on jatkettu KAM-sektorin yhteistyötä ja osallistuttu kokoelmien liikkuvuutta koskevaan EU-koulutuksen antamiseen. Asiakirjahallinnossa ja arkistotoimessa jatkettiin päätearkistoaineistojen luettelointi-, nimiöintija tilastoinnin kehitystyötä. Taloushallinnossa päivitettiin talous- ja matkustussääntö sekä luotiin Rahakaskassanhallintajärjestelmän ennustemalli. 23 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 2.4.2 Tulosalueen tuloksellisuus Vaikuttavuus Tulosalueelle IV kuuluvat hallinto- ja tukipalvelut on museon sisälle kohdistuvaa palvelutoimintaa. Sen vaikuttavuuden selvittämiseksi toteutettiin vuonna 2004 ensimmäistä kertaa museon sisäinen kysely sisäisten palveluiden toimivuudesta. Kysely on tarkoitus tehdä kahden vuoden välein, mutta toistaiseksi kyselyä ei ole pystytty toteuttamaan. Toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta sekä henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen TUNNUSLUVUT Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista (%) 2007 2008 2009 2010 2011 14 14 14 16 16 TULOSALUEEN KUSTANNUKSET TOIMINNOITTAIN Viestintä ja markkinointi sekä yleisötutkimus Henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen Tietohallinto Kiinteistö- ja materiaalihallinto sekä turvallisuus- ja riskihallinto Museotekniset palvelut ja kuljetus Muut hallinto- ja tukipalvelut Menot yhteensä Pääomakustannukset Käyttöomaisuuden poisto Käyttöomaisuuden korko Pääomakustannukset yhteensä TULOSALUE YHTEENSÄ TULOSALUEEN HENKILÖTYÖVUODET Tulosalueen henkilötyövuodet TP 2009 TP 2010 TP 2011 1 096 242 569 266 734 210 1 090 824 456 570 861 935 1 610 208 368 977 893 692 9 811 714 1 028 343 1 971 737 15 211 513 9 550 989 1 025 737 1 572 328 14 560 785 10 308 028 818 327 2 179 927 16 179 160 98 662 10 594 109 256 15 320 769 66 316 2 921 69 237 14 630 022 63 956 6 181 70 136 16 249 296 TP 2009 96 TP 2010 77 TP 2011 92 2.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkisten voimavarojen hallinnan ja kehittämisen luvut perustuvat pääosin henkilöstötilinpäätöksen lukuihin. Vertailun vuoksi lukuja seurataan kolmen vuoden osalta. Valtion taidemuseo siirtyi käyttämään vuoden 2010 alusta lukien uutta henkilöstötietojärjestelmä Primaa. Vanhan järjestelmän tiedontuotannon luotettavuudessa oli ongelmia. Vuosien 2009 ja 2010 väliset suurehkot erot saattavat osittain johtua tietojärjestelmämuutoksesta. 24 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Henkilöstömäärä, henkilöstörakenne ja henkilöstökulut Henkilöstön lukumäärä (tilanne 31.12.) Edellisen muutosprosentti (tilanne 31.12.) Henkilötyövuodet Keski-ikä Ikäjakauma 55 – 68 45 – 54 35 – 44 19 – 34 Vakinaiset (lukumäärät ja prosenttiosuudet) Naiset Miehet Määräaikaiset Naiset Miehet Osa-aikaiset, lukumäärä ja prosenttiosuus Tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta (%) TP 2009 287 (vak. 203) +3% 241 45,1 TP 2010 224 (vak. 202) - 22 % 229 46,6 TP 2011 230 (vak. 204) + 2,6 % 228 47,5 25 % 29 % 23 % 23 % 26 % 30 % 28 % 16 % 30 % 30 % 28 % 12 % 132/65 % 71/35% 105/61 % 71/39 % 124/61 % 80/39 % 56/67 % 28/33 % 25/9,9 % 87 32/67 % 16/33 % 11/4,9 % 86 36/67 % 19/33 % 13/5,6 % 86 Valtion taidemuseossa oli vuoden 2011 päättyessä 230 työntekijää. Akateemisen tutkinnon suorittaneita oli 42 prosenttia. Suurimman ikäryhmän muodostivat 45 - 54 -vuotiaat sekä 55–69 vuotiaat, joita koko henkilöstöstä oli 30 prosenttia. Henkilöstöstä 63 prosenttia oli naisia. Henkilöstön keski-ikä vuoden 2011 lopussa oli 47,5 vuotta. Vakinaisia virkoja tai työsopimussuhteita oli vuoden lopussa yhteensä 204. Määräaikaisia virkatai työsuhteita vuoden lopussa oli yhteensä 55. Taideteostoimikunnan siirron myötä perustettiin kaksi uutta virkaa. Tyypillisin ammattinimike vuonna 2011 oli edelleen museovalvoja. Seuraavaksi eniten palveluksessa oli näyttelymestareita ja taidekokoelmien ja näyttelytoiminnan asiantuntijoita eli intendenttejä ja amanuensseja. Työhyvinvointi TP 2009 Työtyytyväisyysindeksi Lähtövaihtuus (%) Tulovaihtuvuus (%) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % henkilöstöstä Sairauspoissaolot, pv/htv Työterveyshuollon kustannukset, euroa/htv Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen, euroa/htv 2,1 1,7 0,0 TP 2010 3,2 2,1 2,4 0,0 11,9 580 81 9,1 390 118 TP 2011 2,1 2,4 0,0 6,6 491 60 Keväällä 2010 järjestetyn työtyytyväisyyskyselyn tulos oli 3,2. Mittauksissa käytettiin ns. VM Barometria, jonka asteikko on 1–5. Mittaus tehdään VTM:ssa joka toinen vuosi. Vuonna 2011 ei järjestetty työtyytyväisyyskyselyä. 25 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Henkilöstön lähtö- ja tulovaihtuvuutta on tarkasteltu vakinaisen henkilöstön osalta. Prosenttiosuus on saatu jakamalla eronneen ja virkaan nimitetyn henkilöstön lukumäärä vakinaisen henkilöstön määrällä. Vuosien 2010 ja 2011 aikana tulovaihtuvuus kohdistui suurilta osin määräaikaiseen henkilöstöön. Henkilöstön työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ei ole tapahtunut vuoden 2011 aikana. Henkilöstön sairauspoissaolojen määrä on laskenut vuodesta 2009 lähtien johtuen siitä, että pitkien yhdenjaksoisten sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt. Luku ei sisällä työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja. Työterveyshuollon kustannukset/henkilötyövuosi on noussut. Syynä voidaan pitää henkilöstön ikääntymistä ja kustannusten nousua. Työkunnon ja työtyytyväisyyden edistämisen ja ylläpidon kustannuksiin on laskettu omaehtoiseen liikunnalliseen aktivointiin ja virkistystoimintaan käytetyt euroa/henkilötyövuosi. Koulutus ja kehittäminen Koulutuksen määrä Koulutus ja kehittäminen (euroa/htv ja työpäivät/htv) TP 2009 TP 2010 euroa/htv tp/htv euroa/htv tp/htv 302 1,5 202 1,1 TP 2011 euroa/htv tp/htv 109 1,1 Henkilöstön koulutukseen käytetty euromäärä/htv ja työpäivät/htv on jouduttu laskemaan kirjanpitotietojen mukaan ja käyttämään myös laskennallista menettelyä, mikä vaikeuttaa lukujen luotettavaa arviointia. Koulutuskustannuksiin ei ole laskettu mukaan matkoihin liittyviä kustannuksia. Koulutusrakenne ja koulutustaso Koulutusrakenne Peruskoulutus Keskiaste Alin korkea aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus TP 2009 16 % 37 % 7% 11 % 25 % 4% TP 2010 -% -% -% -% -% -% TP 2011 15 % 36 % 7% 11 % 26 % 5% Koulutustaso, indeksiluku (n/m) 4,3 (naiset 4,6 miehet 3,9) 5,0 (naiset 5,2 miehet 4,7) 5,0 (naiset 5,2 miehet 4,7 Tietoja henkilöstön koulutusrakenteesta ei vuoden 2010 osalta ollut käytettävissä johtuen siitä, että uusi henkilöstöjärjestelmä oli raportoinnin osalta vielä kehitysvaiheessa. 26 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 2.6 YHTEENVETO TULOSTAVOITTEISTA JA NIIDEN TOTEUMISTA 2.6.1 Vaikuttavuus I Tulostavoite (vaikuttavuus) Kokoelmahallintaa vahvistetaan ja kokoelmia kartutetaan Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon ja Kuvataiteen keskusarkiston hankintapolitiikan ja kokoelman luonteen mukaisesti. I Toteuma Valtion taidemuseon kokoelmiin hankittiin yhteensä 131 teosta kokoelman kartuttamismäärärahalla (vuonna 2010 141 kpl). Ateneumiin teoksia hankittiin 33 kpl (13 kpl 2010), Kiasmaan 95 kpl (118 kpl 2010) ja Sinebrychoffille 3 kpl (10 kpl 2010). Kuvataiteen keskusarkiston taidehistorialliset asiakirja-arkistot karttuivat 10 arkistokokonaisuudella ja 7 lisälahjoituksella, leikekokoelma 1080 leikkeellä, av-arkisto oman dokumentointitoiminnan tuloksena 28 videotallenteella ja 2 tuotetulla esitystallenteella sekä Valtion taidemuseon kirjasto 1119 nimekkeellä. Valokuvakokoelmiin saatiin lahjoituksena 13 716 kuvaa ja oma kuvatuotannossa tehtiin 21 254 kuvatilausta. (T) V Tulostavoite (vaikuttavuus) Kehitetään kokoelma- ja näyttelytoiminnan kansainvälisiä yhteyksiä. V Toteuma Ateneumin taidemuseon uusia yhteistyökumppaneita ovat mm. Van Gogh –museo (Amsterdam) ja Skotlannin kansallisgalleria (Edinburgh). Helene Schjerfbeckin noin 70 teoksen monografinäyttely on esillä Ordrupsgaardissa, Tanskassa ennen Schjerfbeckin juhlavuotisnäyttelyä Ateneumissa. Lisäksi Caj Bremer on ollut esillä Pariisissa ja Düsseldorf School of Painting –näyttelyssä oli teoksia lainassa. Kiasman ARS 11-näyttelyn yhteistyö Lagosin nykytaiteen keskuksen CCA Lagosin kanssa toi näyttelylle näkyvyyttä myös Afrikan mantereella. ARS-näyttely levittäytyi myös satelliittinäyttelyinä mm. Tukholmaan. Sinebrychoffin taidemuseon Goyan grafiikat (23 kpl) olivat esillä Ruotsissa Liljevachs Kontshallissa vuoden 2011aikana. Taideteosten lainaus: lainaukset ulkomaisiin näyttelyihin kokoelmista yhteensä 165 kpl. (T) VII Tulostavoite (vaikuttavuus) Valtakunnallisella tasolla maan taidemuseoiden työnjakoa ja profiloitumista vahvistetaan selkeyttämällä kuvataiteen dokumentointia ja arkistointia koskevat käytännöt. VII Toteuma Vuonna 2011 käydyt aluetaidemuseoneuvottelut ja osallistuminen valtakunnallisiin tapaamisiin ja keskusteluihin edesauttoivat taidemuseoiden alueellisen ja valtakunnallisen työjaon selkeyttämistä ja yhteisten painopisteiden edistämistä. (T) 27 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 2.6.2 Toiminnallinen tehokkuus III Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutetaan yhteensä 14 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 10 kpl. III Toteuma Kokoelma- ja erikoisnäyttelyitä toteutettiin yhteensä 17 kpl sekä tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja 10 kpl, joista yksi toimitettiin verkkojulkaisuna. Lisäksi Painavat kivet –näyttelyyn liittyen julkaistiin Ateneumin kotisivuilla artikkeleita otsikolla Kirjoituksia litografian historiasta. (T) IV Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Näyttelyiden ja teattereiden kävijämäärätavoitteena on yhteensä 477 700 kävijää, joista 62% on maksavia kävijöitä. IV Toteuma Vuoden 2011 kävijämäärä oli yhteensä 387 000 kävijää, joista 56% oli maksavia kävijöitä. Kokonaiskävijämäärätavoite toteutui vain 81%:sti. Kävijämäärissä jäätiin erityisesti Ateneumin osalta ja pääsyyt tähän ovat olleet kilpaileva näyttelytarjonta (Gallen-Kallela Helsingin taidemuseossa) sekä Ateneumin julkisivuremontti. Kävijämäärätavoite ei toteutunut maksavien kävijöiden osalta vaan jäi kuudella prosenttiyksiköllä siitä. (ET) X Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Tuotoilla katetaan 16% maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. b) Tuotoilla katetaan 49% maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. c) Hintatuen määrä on 49% maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. X Toteuma Taloudellisten tavoitteiden toteumat a) Tuotoilla katettiin 19% maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. (T) b) Tuotoilla katettiin 55% maksullisen toiminnan erilliskustannuksista. (T) c) Hintatukea käytettiin 27% maksullisen toiminnan erilliskustannuksista (T) XI Tulostavoite (toiminnallinen tehokkuus) Taloudelliset tavoitteet a) Näyttelykäynnin keskitulo 5,03 euroa b) Näyttelykäynnin keskihinta 3,22 euroa c) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät suhteessa painosmääriin 60 % d) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista 16 % XI Toteuma Taloudellisten tavoitteiden toteumat a) Näyttelykäynnin keskitulo oli 4,9 euroa. (T) b) Näyttelykäynnin keskihinta oli 5,5 euroa. (T) c) Näyttelyjulkaisujen myydyt määrät suhteessa painosmääriin oli 45%. (ET) d) Hallinnollisten palvelujen osuus kokonaiskustannuksista oli 16%. (T) 2.6.3 Tuotokset ja laadun hallinta II Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Kulttuuriperinnön digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä edistetään sekä kokoelmavarannon esittelyä edistäviä ratkaisuja kehitetään mm. vaikuttamalla tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän soveltamiskäytäntöihin. II Toteuma VTM osallistui Kansallinen digitaalinen kirjasto eli KDK-hankkeeseen. Valtion taidemuseo on liittymässä Kansalliseen digitaaliseen kirjastoon. 28 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 VTM on toteuttanut KDK-hankkeen puitteissa aineistojen digitointityötä OKM:n erillisrahoituksella: taiteilijoiden luonnoskirjat (11 000 sivua), Daniel Nyblinin lasinegatiivit (963 kpl kuvattu, joista tehty 1926 kpl digitaalisia kuvia). Lisäksi on kuvattu ja digitoitu pieni Kaarlo Hildénin kokoelma (n. 50 lasinegatiivia). Europeana-formulan osalta edistettiin tekijänoikeudellisia sopimusratkaisuja. Museo 2015 hankkeen myötä edistettiin museoalan yhteisten kokoelmahallintajärjestelmien kehittämistä ja kokoelmahallintaan liittyen prosessien ja käytäntöjen yhtenäistämistä. (T) VI Tulostavoite (tuotokset ja laadun hallinta) Henkilökunnan palvelualttiuden, tavoitettavuuden ja palvelujen sujuvuuden tavoitteena on, että museokävijöistä vähintään 92% on sitä mieltä, että kokemukset ylittivät tai vastasivat odotuksia. VI Toteuma Tyytyväisyys asiakaspalveluun asettui keskimäärin 90% tasolle (Ateneumin taidemuseossa 86 % tasolle, Nykytaiteen museo Kiasmassa 91 % tasolle ja Sinebrychoffin taidemuseossa 92% tasolle). (Ks. liite 5). (OT) 2.6.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen VIII Tulostavoite (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Henkilöstön osaamista, kouluttamista ja tiedonkulkua kehitetään osana kokonaisvaltaista henkilöstöpolitiikan toteuttamista. VIII Toteuma Valtion taidemuseon henkilöstön kouluttamisessa edettiin koulutuspolitiikan ja vuosittaisen koulutusohjelman mukaisesti. Osaamistyöryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana kuusi kertaa. Syksyllä 2011 järjestettiin muutosvalmennuksia: koko henkilöstölle suunnatut kolme Tulevaisuustyöpajaa, joihin osallistui 149 henkilöä sekä kaksi Esimiesvalmennusta, joihin osallistui 40 esimiestä. Taidemuseoalan kehittämispäiville Teemapäiville osallistui 30 henkeä Valtion taidemuseon eri yksiköistä. (T) IX Tulostavoite (henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen) Tuottavuushankkeeseen liittyen henkilöstön kokonaismäärätavoite on 225. IX Toteuma Vuonna 2011 henkilöstön kokonaismäärä oli 228. Luvussa ovat mukana myös harjoittelijat sekä henkilökohtaisen eläkeiän ylittäneet.(OT) 29 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 3 TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne VALTION TAIDEMUSEON RAHOITUSLÄHTEET Talousarvion kautta tuleva rahoitus - Toimintamäärärahat - Siirtomäärärahat - Muu budjettirahoitus Maksullisen toiminnan tulot Sponsori- ja budjettitalouden ulkopuolinen rahoitus Rahoituslähteet, käytetty yhteensä TP 2011 TP 2010 18 165 000 1 694 000 2 906 000 17 310 000 1 217 000 336 000 3 141 000 903 000 26 809 000 4 310 000 843 000 24 016 000 Seuraavassa esitetyt Valtion taidemuseon rahoituksen rakennetta koskevat luvut kuvaavat sitä, missä määrin eri rahoituslähteitä on käytetty vuonna 2011. Talousarvion kautta tuleva rahoitus Valtion taidemuseon tärkein rahoituslähde olivat valtion talousarviosta myönnetyt toimintamenomäärärahat. Ne koostuivat vuoden 2011 toimintamäärärahasta ja vuodelta 2010 siirtyneistä määrärahoista. Vuoden 2011 toimintamäärärahaa käytettiin 18 165 000euroa. Vuodelta 2010 siirtyvä määräraha oli 1 693 000. Siitä 1 673 000 euroa oli varsinaista budjettirahoitusta. Loput 20 000 euroa liittyivät sponsori- ja budjettitalouden ulkopuoliseen rahoitukseen. Muuta budjettirahoitusta käytettiin OKM:n myöntämää määrärahaa (mom. 29.80.55) kansallisen digitointihankkeen tekniseen infrastruktuuriin ja tietojärjestelmän kehittämiseen, Muusapalvelun kehittämiseen sekä kokoelmien digitointihankkeeseen yhteensä 213 000 euroa. Lisäksi käytettiin OKM:n myöntämää määrärahaa (mom. 29.80.52) Valtion julkisten rakennusten taidehankintoihin ja valtion taidekokoelmien hoitoon yhteensä 1 082 000 euroa, Collections Mobility 2.0 – hankkeeseen, Intersection EU-hankkeeseen, Media-arkisto hankkeeseen sekä Changing Identities and Contexts – hankkeeseen yhteensä 59 000 euroa. Työministeriön (mom. 32.30.51) työllistämisrahoja ei käytetty vuoden 2011 aikana. Maksullisen toiminnan tulot Maksullisen toiminnan tulot olivat 3 141 000 euroa. Maksullisen toiminnan tuloihin sisältyy 437 000 euroa sponsorituloja eli se osuus sponsorirahoituksesta, jolta osin vastikkeiksi on luovutettu maksullisen toiminnan suoritteita. Maksullisen toiminnan tulot käytettiin kokonaisuudessaan. Sponsori- ja budjettitalouden ulkopuolinen rahoitus Vuoden 2011 aikana Valtion taidemuseolla oli käytettävissään sponsori- ja budjettitalouden ulkopuolista rahoitusta 983 000 euroa. Tästä sponsorirahaa oli 571 000 euroa ja budjettitalouden ulkopuolista rahaa (EU- ja muuta avustusten luonteista rahoitusta) 412 000 euroa. Kaikkiaan käytettiin 1 015 000 euroa. Sponsorirahaa käytettiin 582 000 euroa ja budjetin ulkopuolista rahaa 433 000 euroa. 30 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Talousarvion toteutuminen Toimintamenomomentille tehty tuloarvion, 3 480 000 euroa, toteuma oli noin 338 000 euroa arvioitua pienempi. Tuloarvion pieneneminen on tapahtunut varsinaisen maksullisen toiminnan puolella, kun taas sponsori- ja budjettitalouden ulkopuolisen rahoituksen tuloarvion toteuma oli arvioitua 483 000 euroa suurempi. Alkuperäinen tuloarvio oli varovaisesti asetettu 500 000 euroa. Valtion taidemuseon toimintamenomomentilta (29.80.02) siirtyi vuodelta 2010 vuodelle 2011 yhteensä 1 693 000 euroa, joka sisälsi varsinaista budjettirahoitusta 1 673 000 euroa sekä sponsori- ja ulkopuolista rahoitusta yhteensä 20 000 euroa. Vuodelta 2011 vuodelle 2012 siirtyi 910 000 euroa, joka oli kokonaan varsinaista budjetti rahoitusta. Varsinaiseen budjettirahoitukseen liittyvä siirtomääräraha pieneni siten 784 000 euroa. Taidemuseon toiselle keskeiselle määrärahamomentille (29.80.72) eli taidekokoelmien kartuttamiseen tarkoitetun 3-vuotiselle siirtomäärärahamomentille myönnettiin 939 000 euroa vuonna 2011. Vuodelta 2010 määrärahaa siirtyi 35 000 euroa. Käytettävissä oli siten 974 000 euroa. Määrärahaa käytettiin vuoden aikana 773 000 euroa ja vuodelle 2012 siirtyi 201 000 euroa. Taidehankintamääräraha käytettiin näin ollen vähemmän kuin sitä oli myönnetty. Opetus- ja kulttuuriministeriön kalustomomentin (29.80.70) 3-vuotisesta määrärahasta VTM:n osuus oli 750 000 euroa. Edelliseltä vuodelta siirtyvä osuus oli 110 000 euroa. Käytettävissä oli siten 860 000 euroa. Tästä käytettiin 513 000 euroa vuoden 2011 aikana ja vuodelle 2012 siirtyi 347 000 euroa. Myös kalustohankintoihin käytettiin siten määrärahaa vähemmän kuin sitä oli myönnetty. Tuotto- ja kululaskema Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuottojen 3 141 000 euron keskeisiä eriä olivat näyttelyiden ja muiden produktioiden pääsymaksutulot 1 900 000 euroa, julkaisujen myyntitulot 166 000 euroa, asiantuntijapalvelutulot 83 000 euroa, opastustulot 116 000 euroa sekä muut maksullisen palvelun tulot kuten Muusa-palvelua koskevat tulot 135 000 euroa. Vuokrista ja käyttökorvauksista eli 429 000 eurosta 386 000 euroa on taidemuseon tiloissa toimivien kauppojen ja kahviloiden vuokratuottoja sekä tilapäisestä tilojen vuokrauksesta saatuja vuokratuottoja. Muut toiminnan tuotot 474 000 euroa sisältävät yhteisten hankkeiden kustannusten korvauksia Euroopan unionilta 84 000 euroa ja toisilta valtion virastoilta 11 000 euroa sekä muita toiminnan tuottoja, mm. erilaisia avustuksia ja tukia 378 000 euroa. Suurimpia yksittäisiä hankkeita olivat Kiasma-teatterin URB-tapahtumat, Sinebrychoffin interiöörimuseo sekä saavutettavuuteen liittyvät Kehyksen koordinoimat hankkeet. Vuoteen 2010 verrattuna toiminnan tuotot vähenivät 358 000 euroa. Maksullisen toiminnan tuotot vähenivät 318 000 euroa, vuokrat ja käyttökorvaukset nousivat 7 000 eurolla ja muut toiminnan tuotot vähenivät 47 000 euroa. Maksullisen toiminnan tuottojen ja toiminnan muiden tuottojen tuntuvat vähennykset selittyvät sekä vielä vuoden 2010 tuloihin vaikuttanut Picasso näyttelyllä, jolla oli poikkeuksellisen suuret pääsymaksutulot että myös se, että vuoden 2011 kävijämäärätavoitteita ei saavutettu. 31 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Toiminnan kulut Toiminnan kulujen suurimmat erät muodostuvat henkilöstökuluista 10 475 000 euroa, vuokrista 7 888 000 euroa ja palvelujen ostoista 5 067 000 euroa. Budjettirahoituksen lisäksi on käytetty sponsoritoiminnan rahoitusta 579 000 euroa. Lisäksi toiminnan kuluihin sisältyy yhteensä 254 000 euroa eri organisaatiolta saatujen tukien ja avustusten käyttöä sekä Euroopan unionin rahoitusohjelmista saadun rahoituksen käyttöä. Näistä summista 559 000 euroa on käytetty palvelujen ostoihin, erityisesti viestintään ja markkinointiin liittyviin palveluostoihin 329 000 euroa. Henkilöstökulujen lisäksi vuokrakulut ovat Valtion taidemuseossa huomattavat, sillä taidemuseolla on toimistotilojen ohella käytössään laajat näyttely- ja varastotilat. Palvelujen ostoissa suurimpia eriä ovat kiinteistöjen siivouspalvelut 252 000 euroa, vartiointi- ja turvallisuuspalvelut 668 000 euroa, tietoliikennepalvelut 161 000 euroa, ilmoitus-, mainos- ja markkinointipalvelut 505 000 euroa, painatuspalvelut 381 000 euroa, erilaiset asiantuntijapalvelut 1 291 000 euroa ja kuljetuspalvelut 526 000 euroa. Asiantuntijapalveluiden ostot ovat Valtion taidemuseossa lähinnä suunnittelupalveluita (mm. graafinen suunnittelu, näyttelyarkkitehtuurin suunnittelu), käännöspalveluita sekä yritysyhteistoiminnan ja tietohallinnon konsultointipalveluita. Aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa suurimman kuluerän 591 000 euroa muodostivat lämmitys-, sähkö- ja vesikulut. Arvoltaan vähäisten koneiden ja kalusteiden kulut olivat 230 000 euroa ja muiden aineiden ja tarvikkeiden 258 000 euroa. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto kuluista vuosina 2011 ja 2010 sekä muutos näiden vuosien välillä. Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Poistot Yhteensä TP 2011 TP 2010 1 444 000 10 475 000 7 888 000 5 067 000 535 000 158 000 25 567 000 1 230 000 10 054 000 7 364 000 4 376 000 921 000 194 000 24 139 000 Muutos 2011/2010 214 000 421 000 525 000 690 000 -386 000 -36 000 1 428 000 Vuoteen 2010 verrattuna toiminnan kokonaiskulut kasvoivat 1 428 000 euroa. Kasvua oli eniten palvelujen ostoissa sekä vuokrissa, joihin vaikuttavat eniten Vermon varaston käyttöönotto. Muut tuotot ja kulut Rahoitustuottoja tuli vuonna 2011 nelisensataa euroa. Rahoituskulut syntyivät Valtion taidemuseon ostolaskuihin liittyvistä viivästyskoroista. Vuoteen 2010 verrattuna rahoituskulut hieman lisääntyivät, mutta suuruusluokka on vielä pieni (100 euroa). Satunnaiset tuotot olivat 311 000 euroa. Ne vähenivät 51 000 euroa edellisestä vuodesta, mikä johtui taideteoslahjoituksien vähentymisestä. Vuonna 2011 ei ollut siirtotalouden tuottoja eikä kuluja. 32 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Tase Valtion taidemuseon taseen loppusumma oli 36 929 000 euroa. Taidemuseon taseesta 95 % on kansallisomaisuutta (taideteokset). Loppusumma nousi 1 845 000 eurolla edellisvuodesta seuraavassa taulukossa ja jäljempänä esitetyillä perusteilla. VASTAAVAA Kansallisomaisuus Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset Vaihto- ja rahoitusomaisuus Vastaavaa yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Vieras pääoma vastattavaa yhteensä TP 2011 TP 2010 Muutos 2011/2010 35 161 000 34 076 000 1 085 000 1 293 000 476 000 36 929 000 405 000 603 000 35 084 000 888 000 -127 000 1 845 000 33 888 000 3 041 000 36 929 000 33 057 000 2 027 000 35 084 00 831 000 1 014 000 1 845 000 Vastaavaa: Vuonna 2011 kansallisomaisuuden lisäys 1 085 000 euroa sisältää taideteosten hankinnat 773 000 euroa ja lahjoitukset 312 000 euroa. Käyttöomaisuudessa ja muissa pitkävaikutteisissa sijoituksissa olevien aineellisten hyödykkeiden arvo on noussut 888 000 euroa verrattuna vuoteen 2010. Arvon noususta noin 772 000 euroa johtuu Valtion taideteostoimikunnan tekemillä taideteos hankinnoilla ja noin 120 000 euroa käyttöomaisuushankinnoilla. Käyttöomaisuusarvopaperit ovat Museokadun asunto-osakkeita, joiden nimellisarvo on 91 000 euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden valmiit tuotteet ja tavarat 218 000 euroa pitää sisällään museon julkaisut ja muut myyntituotteet. Vuoteen 2010 verrattuna valmiit tuotteet ja tavarat vähentyivät 46 000 eurolla. Lyhytaikaisten saamisten myyntisaamiset ovat vähentyneet 38 000 eurolla vuoteen 2010 verrattuna. Kassatilit ja sisäisen rahaliikenteen tilit muodostuvat museoiden lippukassojen pohjakassoista sekä vuodenvaihteessa tilityksissä olevista lippukassoista ja verkkokaupasta. Vastattavaa: Omassa pääomassa pääoman siirrot koostuvat kate- ja tyhjennyskirjauksista. Lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa ostovelat kasvoivat 255 000 euroa vuoteen 2010 verrattuna. Ostovelkojen kasvu selittyy hankintojen määrän lisääntymisellä / aikaistumisella vuoden 2012 taidenäyttelyihin liittyen. Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 174 000 euroa ovat ennakonpidätyksiä sekä sosiaaliturva- ja tapaturmavakuutusmaksuja. Edelleen tilitettävät erät 205 000 euroa ovat eläkemaksuja, ammattiyhdistysten jäsenmaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja. Siirtovelkojen lisäys 704 000 euroa selittyy pääosin lomapalkkavelan kasvulla (216 000) ja vuoden 2010 tilinpäätökseen sisältyneen virheen korjauksella (538 000). 33 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Valtion taidemuseon johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b §:n mukaisesti vastuussa viraston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa riittävä varmuus siitä, että taidemuseon toiminta on tuloksellista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä. Valtion taidemuseon sisäisen valvonnan tilaa arvioitiin edellisen kerran vuonna 2010 käyttämällä valtioneuvoston controller-toiminnon suosittelemaa, COSO-ERM – viitekehykseen perustuvaa arviointikehikkoa. Arviossa nousi esiin seuraavia puutteita/ongelmia: - tavoitteen asetteluun ja ohjaukseen liittyen riskien osalta ei ole systemaattista menettelyä; riskeihin vastaamiseen ei liioin ole systemaattista käytäntöä - arvioituja riskejä ei raportoida systemaattisesti, vaan tarveperusteisesti; myös valvontatoimenpiteistä puuttuu systemaattisesti tehtävä poikkeamiin keskittyvä raportointi Vuonna 2011 riskienhallinnan kehittämistyö perustui seuraaviin asiakirjoihin: - vuonna 2004 laadittuun koko taidemuseon kattavaan turva-auditointiin - vuonna 2008 Ateneumissa suoritetun kahden ulkopuolisen ulkomaisen yrityksen laatimaan turva-auditointiin - vuonna 2010 valmistuneeseen taidemuseon turvallisuusstrategiaan Turvallisuus- ja riskihallinnossa järjestettiin pelastusharjoituksia ja turvallisuuskoulutusta sekä tehtiin niiden arviointeja ja raportointia. Harjoituksissa oli teeman teosten paikalleen suojaus ja uhkatilanteiden hallinta. Kiasmassa ja Sinebrychoffilla suoritettiin alkusammutusharjoitukset ja koulutukset. Kaikissa rakennuksissa suoritettiin poistumisharjoituskoulutukset. Salivalvojien valmiuksia lisättiin kouluttamisella. Lisäksi tietohallintosektori järjesti Valtion taidemuseon henkilöstölle tietoturvakoulutusta. Muita vuoden 2011 aikana toteutettuja sisäisen valvonnan toimenpiteitä olivat seuraavat: - Lippukassat ja ajoneuvopäiväkirjat tarkastettiin kolme kertaa vuoden 2011 aikana - Osana sisäistä valvontaa raportoitiin taidemuseon taloudellisesta tilanteesta kuukausittain koko johtoryhmälle lähettäen sisäisen budjetinseurannan raportin, tulojen seuranta-, taidehankintamääräraha- sekä ulkopuolista rahoitusta (sponsori-, EU-, yhteistoiminnan rahoitus ja muu rahoitus) koskevan raportin. Lisäksi ylijohtaja ja hallintojohtaja saivat kuukausittain hallinto- ja palveluyksikön menoja koskevan raportin. - Käyttö- ja vaihto-omaisuuden inventointi toteutettiin VTM:n inventointiohjeen mukaisesti. - Taloussääntö ja matkasääntö päivitettiin. 34 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Valtion taidemuseon sisäisen valvonnan tilaa arvioitiin vuonna 2010 käyttämällä valtioneuvoston controller-toiminnon suosittelemaa, COSO-ERM – viitekehykseen perustuvaa arviointikehikkoa. Arvion perusteella Valtion taidemuseon sisäisessä valvonnassa ja riskienhallinnassa tuli esiin kahdenlaisia kehittämiskohteita: a) systemaattiset menettelyt: tavoitteen asetteluun ja ohjaukseen liittyen riskien osalta ei ole systemaattista menettelyä; riskeihin vastaamiseen ei liioin ole systemaattista käytäntöä b) raportointi: arvioituja riskejä ei raportoida systemaattisesti, vaan tarveperusteisesti; myös valvontatoimenpiteistä puuttuu systemaattisesti tehtävä poikkeamiin keskittyvä raportointi Arviointityö on tehty käytettäviin resursseihin nähden tarkoituksenmukaisella tavalla. Havaittujen puutteiden osalta tullaan jatkossa kehittämään toimintaa. 35 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 5 ARVIOINTIEN TULOKSET Valtion taidemuseon arviointitoiminta on käynnistetty vuonna 2005 ylijohtajan aloitteesta ja sen koordinoinnista on vastannut Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet – yksikkö KEHYS. Arviointityötä on ohjannut vuonna 2005 valmistunut arviointistrategia (päivitetty 11.4.2007 ja täsmennetty 9.12.2009). Arviointistrategiassa on määritelty mm. arvioinnin yleiset lähtökohdat sekä linjaukset arviointikäytännöistä ja arviointityön vaiheistuksesta ja tavoitteista vuosille 2006–2010. Arviointi on jakautunut toiminnan ja vaikuttavuuden arviointiin ja painopisteeksi on määritelty kokoelmatoiminta ja asiantuntijuus. Näiltä osin on edetty suunnitelmien mukaisesti. Arviointistrategian ja Osaamiskartan päivitys siirtyivät tuleville vuosille johtuen organisaation muutosprosessista. Kokoelmatoiminnan vaikuttavuutta käsittelevän tutkimussarjan ensimmäinen osa ” Mitä meillä oli ennen Kiasmaa?” ilmestyi vuonna 2008 ja toinen osa ”Kokoelmalla on tekijänsä, Ateneumin kokoelmatoiminnan vaikuttavuus” vuonna 2010. Tutkimussarja selvittää kuinka museon kokoelmiin kohdistetuilla, museon tavoitteisiin pohjautuvilla toimenpiteillä on saatu aikaan haluttuja vaikutuksia. Tarkastelun näkökulmina ovat kokoelman kartuttaminen, kokoelmateosten tutkimus, kokoelman käyttö ja kokoelman kohtaaminen. Sarjan kolmas osa, joka koskee Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoimintaa, käynnistyi vuoden 2010 lopulla. Kokoelmatoimintaa tarkastellaan suhteessa toimintaympäristöön, vaikuttamisen mahdollisuuksiin ja tutkimukseen sekä kokoelman esittämiseen ja merkityksiin eri yleisöille. Tutkimusjulkaisu ilmestyy syksyllä 2012 Valtion taidemuseon Museologia – sarjassa. Valtion taidemuseon kansainvälinen ulkoinen arviointi saatiin päätökseen huhtikuussa 2011. Vuoden 2010 puolella käynnistyneeseen kansainväliseen arviointipaneeliin kuuluivat Sune Nordgren (pj), Günther Schauerte, Lene Floris ja Timo Viherkenttä sekä sihteerinä Teijamari Jyrkkiö, raportti julkaistiin huhtikuun 15. päivä 2011. Raportissa museon suurimpien haasteiden todettiin liittyvän museon organisaatioon ja toimintarakenteisiin. Ylijohtaja kiersi esittelemässä kansainvälisen arviointipaneelin raportin eri yksiköissä toukokuussa, minkä jälkeen asiasta järjestettiin kaikille yhteinen palautteen ja kommenttien antotilaisuus 9.6.2011. Ylijohtaja asetti 1.9.2011 ylijohtajan apuna toimivan muutosryhmän, jonka toiminnan lähtökohdaksi otettiin Valtion taidemuseossa vuonna 2010 tehty sisäinen ja vuosina 2010–2011 toteutettu ulkoinen arviointi. Ryhmän puheenjohtajana toimi Risto Ruohonen ja muina jäseninä Kirsi Hiltunen, Ulla Huhtamäki, Eija Liukkonen, Riitta Ojanperä, Pirkko Siitari, Susanna Sääskilahti, Maija Tanninen-Mattila ja Jukka Wallin: Ryhmän sihteerinä toimi aluksi Teijamari Jyrkkiö, marraskuusta 2011 lähtien Pia Mäkinen. Muutosryhmän alkuvaiheen työskentelyn fasilitaattoriksi valittiin Torsti Tenhunen. 36 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 6 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Valtion taidemuseossa ei ole toimintavuoden aikana havaittu väärinkäytöksiä eikä rikoksia. Toimintavuoden aikana ei ole ollut käynnissä esitutkintaa, oikeudenkäyntejä tai muita toimenpiteitä, jotka johtuisivat väärinkäytöksistä tai rikoksista. Tilikaudella ei ole ollut meneillään takaisinperintöjä. 37 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 TILINPÄÄTÖS 7 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Valtion taidemuseon talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja Talous- nimi arvio Tilin- Vertailu Tilinpäätös 2011 päätös tilinpäätös- 2010 (TA+LTA:t) 2011 talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 219 165,70 307 261 307 260,98 307 260,98 100 11.04.01 219 165,70 307 261 307 260,98 0,00 1 219,51 626 625,50 0,00 1 219,51 0 0,00 0,00 0,00 626 625,50 0,00 220 385,21 307 886 307 886,48 0,00 220 385,21 307 260,98 Arvonlisävero 12. Sekalaiset tulot 12.29.99. OKM hallinnon-alan 100 muut tulot 12.39.04 Menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutukset Tuloarviotilit yhteensä Tuloarviotilit yh- 0,00 teensä 38 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Talousarvion toteumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Talousarvion 2011 määrärahat Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot 29. Opetusministeriön hallinnonala 29.01.29 Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (amr) 22 673 687,34 2 661 687,34 Talousarvio 2011 (TA+LTA:t) 24 977 575 2 996 675 29.80.02 Valtion taidemuseon toimintamenot (nettob) (smr 2 v) 19 004 000,00 19 075 000 18 164 777,07 910 222,93 19 075 000,00 0,00 1 693 561,28 20 768 561,28 19 858 338,35 910 222,93 29.80.02.1 Toimintamenot 29.80.02.2 Näyttelytoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan tukeminen 16 071 000,00 2 933 000,00 17 693 010 1 381 990 17 665 387,68 499 389,39 27 622,32 882 600,61 17 693 010,00 1 381 990,00 0,00 0,00 11 778,62 17 704 788,62 1 681 782,66 3 063 772,66 17 677 166,30 2 181 172,05 27 622,32 882 600,61 29.80.52 Veikkauksen ja rahaarpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (amr) 79 000,00 1 166 900 1 141 514,04 1 141 514,04 25 385,96 29.80.52.15 Valtion julkisten rakennusten taidehankintoihin ja valtion taidekokoelman hoitoon 0,00 1 100 000 1 082 415,43 1 082 415,43 17 584,57 29.80.52.29 Opetusministeriön käytettäväksi 79 000,00 0 0,00 0,00 0,00 29.80.52.30 Opetus- ja kulttuuriministeriön käytettäväksi 0,00 66 900 59 098,61 59 098,61 7 801,39 Tilinpäätös 2010 Käyttö vuonna 2011 23 444 624,83 2 996 675,30 Siirto seuraavalle vuodelle 1 507 564,51 Vertailu 24 952 189,34 2 996 675,30 Vertailu tilinpäätöstalousarvio 25 385,96 0,00 Edellisiltä Käytettävissä vuosilta vuonna 2011 siirtyneet 2 679 696,01 23 493 696,01 Käyttö vuonna 2011 (pl. peruut.) 21 413 657,35 Siirretty seuraavalle vuodelle 2 079 413,16 Tilinpäätös 2011 39 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 29.80.55 Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen (smr 3 v) 0,00 50 000 0,00 50 000,00 50 000,00 0,00 841 852,58 891 852,58 269 378,43 621 848,65 29.80.70 Kaluston hankinta (smr 3 v) 29.80.70.1 Valtion taidemuseo 29.80.72 Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (smr 3 v) 190 000,00 190 000,00 750 000 750 000 403 370,23 403 370,23 346 629,77 346 629,77 750 000,00 750 000,00 0,00 0,00 109 516,01 109 516,01 859 516,01 859 516,01 512 886,24 512 886,24 346 629,77 346 629,77 739 000,00 939 000 738 288,19 200 711,81 939 000,00 0,00 34 766,14 973 766,14 773 054,33 200 711,81 32. Työministeriön hallinnonala 50 194,61 0 0,00 0,00 0,00 32.30.51 Työllistämis-, koulutus-, ja erityis-toimet (kmr) 50 194,61 0 0,00 0,00 0,00 32.30.51.2.1 Työllistäminen valtionhallintoon palkkaukset Määrärahatilit yhteensä 50 194,61 0,00 0,00 24 952 189,34 25 385,96 2 679 696,01 23 493 696,01 21 413 657,35 2 079 413,16 22 723 881,95 24 977 575 23 444 624,83 1 507 564,51 40 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 8 TUOTTO- JA KULULASKELMA VALTION TAIDEMUSEON TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2011 - 31.12.2011 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Vuokrat ja käyttökorvaukset Muut toiminnan tuotot TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Muut kulut Poistot 3 141 545,38 428 910,19 474 087,42 1 398 546,75 Satunnaiset tuotot ja kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 3 459 602,97 421 685,23 521 469,43 4 402 757,63 1 173 295,45 45 583,89 10 475 401,68 7 888 368,64 5 066 582,01 534 728,08 158 116,07 -25 567 327,12 56 814,87 10 054 268,45 7 363 755,14 4 376 370,62 921 134,57 193 508,11 -24 139 147,21 -21 522 784,13 -19 736 389,58 JÄÄMÄ I RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot Rahoituskulut 4 044 542,99 1.1.2010-31.12.2010 451,86 -122,73 329,13 0,00 -50,37 -50,37 311 500,00 -242,00 311 258,00 362 400,00 -12,45 362 387,55 JÄÄMÄ II -21 211 197,00 -19 374 052,40 JÄÄMÄ III -21 211 197,00 -19 374 052,40 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 307 260,98 Suoritetut arvonlisäverot -3 167 658,60 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -2 860 397,62 -24 071 594,62 229 232,26 -2 708 745,03 -2 479 512,77 -21 853 565,17 41 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 9 TASE 31.12.2011 31.12.2010 VASTAAVAA KANSALLISOMAISUUS Muu kansallisomaisuus 35 160 890,01 35 160 890,01 34 076 335,68 34 076 335,68 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 131,15 0,00 1 144,22 131,15 0,00 1 144,22 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja laitteet Kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet 343 368,88 272 521,83 86 485,18 40 449,43 771 956,26 1 201 810,32 0,00 312 971,26 90 905,57 90 905,57 90 905,57 90 905,57 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ Käyttöomaisuusarvopaperit KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 1 292 847,04 405 021,05 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS Valmiit tuotteet/tavarat 218 492,45 218 492,45 264 076,34 264 076,34 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut lyhytaikaiset saamiset Ennakkomaksut 212 731,92 251 031,55 1 230,00 44 794,79 1 297,46 12 802,22 2 990,88 228 061,60 12 818,83 29 071,70 13 236,25 311 636,05 RAHOITUSOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT LYHYTAIKAISET SIJOITUKSET RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 12 705,00 Sisäisen rahaliikkeen tilit 16 366,70 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS 14 005,00 27 241,25 475 625,75 602 953,64 36 929 362,80 35 084 310,37 YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 42 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 31.12.2011 31.12.2010 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 Edell. tilikausien pääoman muutos Pääoman siirrot Tilikauden tuotto-/kulujäämä 18 891,15 18 891,15 33 038 378,22 24 902 809,76 -24 071 594,08 33 888 485,05 32 946 304,28 21 945 639,11 -21 853 565,17 33 057 269,37 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot Ostovelat Tilivirastojen väliset tilitykset Edelleen tilitettävät erät Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 75 131,66 885 946,43 174 366,35 205 070,41 1 700 362,90 3 040 877,75 68 087,48 631 001,55 164 439,39 166 916,28 996 596,30 2 027 041,00 3 040 877,75 2 027 041,00 36 929 362,80 35 084 310,37 10 LIITETIEDOT Tilinpäätöksen liitteet Liite 1 Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Liite 5 Henkilöstökulujen erittely Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Liite 8 Rahoitustuotot ja –kulut Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Liite 12 Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Liite 15 Velan muutokset Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot. 43 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Valtion taidemuseon tilinpäätöksen 2011 laatimisperiaatteet ovat yhteneväiset vuoteen 2010 verrattuna. Valtion henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskus Palkeet ja Valtion taidemuseo ovat tehneet tilinpäätöslaskelmat yhteistyössä palvelusopimuksen vastuunjakotaulukon mukaisesti. Ulkomaan valuuttamääräiset velat ja saamiset on muutettu euroiksi 31.12.2011 valuuttakurssilla. Taseeseen aktivoidaan käyttöomaisuusesineet, joiden hankintameno on yli 10 000 euroa. Vaihtoomaisuuden arvostamisperiaatteissa ei ole muutoksia vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna. Vuoden 2011 tilinpäätös sisältää lomapalkkavelan määrän korjauksen vuosilta 2008-2010. Lomapalkkavelka oli esitetty vuoden 2010 tilinpäätöksessä 538 169 euroa liian pienenä. Kyseessä oli laskennallinen erä, jolla ei olllut vaikutusta talousarvion toteutumalaskelmaan. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä lomapalkkavelka kasvaa 215 583 euroa. 44 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion 2011 määräraho- Momentin numero ja nimi 2010 2011 (TA + LTA:t) jen käyttö vuonna 2011 Tilinpäätös Vertailu 2011 Talousarvio siirto - seuraavalle Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä Käytettävissä vuosilta vuonna 2011 siirtyneet vuodelle Käyttö Siirretty vuonna 2011 seuraavalle (pl. peruutuk- vuodelle set) 29.80.02 Bruttomenot Valtion taidemuseon Bruttotulot toimintamenot (smr 2 v) Nettomenot 23 314 326,50 22 555 000 22 170 056,16 23 080 279,09 23 863 617,44 4 310 326,50 3 480 000 4 005 279,09 4 005 279,09 4 005 279,09 19 004 000,00 19 075 000 18 164 777,07 910 222,93 19 075 000,00 1 693 561,28 20 768 561,28 19 858 338,35 910 222,93 45 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Kirjanpitoyksiköllä ei ole kertomusvuonna ollut arviomäärärahojen ylityksiä. Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 29. Opetusministeriön hallinnonala 625,50 Vuosi 2009 29.80.55 Kulttuuriperinnön digitoinnin tukeminen 625,50 Pääluokat yhteensä Vuosi 2009 625,50 625,50 625,50 46 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Tulosperusteiset erät Lomapalkkavelan muutos Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Johdon palkat ja palkkiot, josta - tulosperusteiset erät Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet Johto Muu henkilöstö 2011 2010 8 655 760,53 7 992 742,72 0,00 663 017,81 8 204 189,63 7 822 891,73 0,00 381 297,90 1 819 641,15 1 850 078,82 1 508 350,43 1 531 511,94 311 290,72 318 566,88 10 475 401,68 10 054 268,45 582 059,33 0,00 160,00 160,00 0,00 541 111,02 0,00 60,00 60,00 0,00 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Valtion taidemuseossa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. Kansallisomaisuudesta ei lasketa poistoja. Omaisuusryhmä 108 Muu kansallisomaisuus;taideteokset 112 Aineettomat oikeudet; ostetut atkohjelmat 114 Muut pitkävaikutteiset menot; itsetehdyt atk-ohjelmat 149 Muut pikävaikutteiset menot 125 Koneet ja laitteet: autot 125 Koneet ja laitteet: raskaat työkoneet 125 Koneet ja laitteet: atk-laitteet 125 Koneet ja laitteet: toimistokoneet 125 Koneet ja laitteet: puhelinkeskus 125 Koneet ja laitteet: av-laitteet 125 Koneet ja laitteet: laboratoriolaitteet 126 Muut koneet ja laitteet 127 Kalusteet Poistomenetelmä ei poistoja Poistoaika vuotta Vuotuinen Jäännösarvo poisto % tai % tasapoisto 4 25 0 tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto 4 10 5 15 4 25 10 20 6,67 25 0 0 0 0 0 tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto tasapoisto 5 6 5 5 5 5 20 16,67 20 20 20 20 0 0 0 0 0 0 47 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Kansallisomaisuus Aineettomat hyö- Aineelliset hyödykkeet Käyttöomaisuusarvopaperit ja dykkeet 108 112 Muu kansallisomai- Aineettomat oikeu- suus Hankintameno 1.1.2011 125-126 127 128 130 TaideKoneet ja laitteet det Kalusteet esineet 4 515,57 652 634,01 107 831,68 0,00 1 084 554,33 0,00 202 565,80 71 420,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno 31.12.2011 35 160 890,01 4 515,57 855 199,81 Kertyneet poistot 1.1.2011 0,00 3 371,35 380 112,18 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 1 013,07 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12.2011 0,00 Arvonkorotukset 0,00 35 160 890,01 Lisäykset Vähennykset Kirjanpitoarvo 31.12.2011 34 076 335,68 Yhteensä muut pitkäaikaiset sijoitukset Käyttöomaisuusarvopaperit 90 905,57 34 932 222,51 771 956,26 0,00 2 130 496,39 0,00 0,00 0,00 179 251,68 771 956,26 90 905,57 37 062 718,90 67 382,25 0,00 0,00 450 865,78 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 131 718,75 25 384,25 0,00 0,00 158 116,07 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4 384,42 511 830,93 92 766,50 0,00 0,00 608 981,85 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 131,15 343 368,88 86 485,18 771 956,26 90 905,57 36 453 737,05 47 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 2011 2010 Muutos 2011-2010 451,86 0,00 451,86 Korot valuuttamääräisistä saamisista Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Osingot 0,00 0,00 0,00 Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00 451,86 0,00 451,86 2011 2010 Muutos 2011-2010 122,73 38,87 83,86 Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00 Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista SWAP-maksut veloista Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot Muut rahoituskulut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 11,50 0,00 -11,50 Rahoituskulut yhteensä 122,73 50,37 72,36 Netto 329,13 -50,37 379,50 Korot euromääräisistä saamisista Rahoitustuotot yhteensä Rahoituskulut Korot euromääräisistä veloista 48 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat Kirjanpitoyksiköllä ei ole kertomusvuonna ollut talousarviotaloudesta annettuja lainoja. Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Kirjanpitoyksiköllä ei ole kertomusvuonna ollut arvopapereita ja oman pääoman ehtoisia sijoituksia. 49 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat 31.12.2011 Vastaavien rahoituserät Annetut euromääräiset velkakirjalainat Euromääräisten joukkovelkakirjalainojen ostot Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset Euromääräiset lainasaamiset Muut euromääräiset sijoitukset Muut valuuttamääräiset sijoitukset Muut lyhytaikaiset euromääräiset sijoitukset Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat Yhteensä 31.12.2011 Vastattavien rahoituserät Otetut euromääräiset lainat Otetut valuuttamääräiset lainat Lainat talousarvion ulkopuolella olevilta valtion rahastoilta Muut pitkäaikaiset velat Seuraavana tilikautena maksettavat lyhennykset Lyhytaikaiset euromääräiset lainat Lyhytaikaiset valuuttamääräiset lainat Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat Yhteensä VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Vaihtuvakorkoiset Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vaihtuvakorkoiset Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta Kiinteäkorkoiset Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29 071,70 29071,70 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29071,70 0,00 29 071,70 Kiinteäkorkoiset Alle 1-5 Yli 1 vuosi vuotta 5 vuotta Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 50 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset, -takuut sekä muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä Talousarvio-menot 2011 Määrärahatarve 2012 Määrärahatarve 2013 Määrärahatarve 2014 7 804 629,00 8 241 349,00 8 529 796,00 8 593 062,00 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä 0,00 25 364207,00 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt sopimukset ja sitoumukset Muut sopimukset ja sitoumukset ... Yhteensä Talousarvio-menot 2011 Määrärahatarve 2012 Määrärahatarve 2013 Määrärahatarve 2014 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 51 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Kirjanpitoyksiköllä ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja. Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Kirjanpitoyksiköllä ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja. Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset Kirjanpitoyksiköllä ei ole velkoja ja velan muutoksia. Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio Kirjanpitoyksiköllä ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 16. Valtion taidemuseon tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Kirjanpitoyksiköllä ei ole ilmoitettavaa liitteeseen 17. 52 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 11 ALLEKIRJOITUS Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat hyväksytty Helsingissä 15. maaliskuuta 2012 VALTION TAIDEMUSEO Ylijohtaja Risto Ruohonen 53 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 TOIMINTA STRATEGISTEN PAINOPISTEIDEN MUKAAN LIITE 1 TOIMINTAA OHJAAVAT LINJAUKSET, SÄÄNNÖT JA STRATEGIAT • • • Valtion taidemuseon kokoelmastrategia ja -poliittinen ohjelma 2011 Valtion taidemuseon näyttelypoliittinen ohjelma Valtion taidemuseon digitointistrategia 2010–2015 • Valtion taidemuseon arviointistrategia • Kaikkien taidemuseo. Saavutettavuus ja diversiteetti Valtion taidemuseossa. Valtion taidemuseon mietinnöt ja strategiat 2/402/2009. • Valtion taidemuseon henkilöstöstrategia TAVOITTEIDEN TOTEUMAN SEURANTA JA ARVIOINTI KOKOELMAT KULTTUURIPERINNÖN RAKENTAJANA Kokoelmien kartunta: taideteokset ja dokumentit Vastuuyksikkö Ostot Ateneumin taidemuseo Ostettuja yhteensä 33 teosta. Nykytaiteen museo Kiasma Sinebrychoffin taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Valokuvakokoelmat Taidehistorialliset asiakirja-arkistot 95 teosta 3 teosta Kirjastoaineistot Kirjasto, tietokannat Leikekokoelma Oma dokumentointi 381 12 1080 Oma kuvatuotanto: kaikki kuvatilaukset 21 254 Kokoelmateosten käyttö, konservointi ja säilytys Ateneumin taidemuseo lainat Saapuvat lainat yhteensä 756 kpl Lahjoitukset Lahjoina ja testamenttilahjoituksina yhteensä 409 teosta. 12 teosta 13 716 kuvaa 10 arkistokokonaisuutta ja 7 lisälahjoitusta 738 Oma tuotanto: 28 videotallennetta, 2 tuotettua esitystallennetta Oma tuotanto Ateneum 54 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 lainat Kotimaan lainat kokoelmista yhteensä 467 kpl Ulkomaan lainat kokoelmista yhteensä 136 kpl Uudet talletukset yhteensä 21 kpl Palautukset talletuksesta yhteensä 12 kpl Näyttelylainat talletuksesta yhteensä 11 kpl 1 403 kpl Ateneum lainat 59 kpl Kiasma talletukset 8 kpl Kiasma lainat talletukset talletukset talletukset Yhteensä Ateneum Ateneum Ateneum Ateneum Nykytaiteen museo Kiasma Sinebrychoffin taidemuseo lainat (Suomessa 27 kpl, ulkomailla 24 kpl) talletukset 38 kpl konservointi Grafiikkakokoelman täydennysinventointi jatkui Konservointilaitos Tavoite Toteuma lainat 1 444 kpl talletukset 53 kpl konservointitoimenpiteet /suppea konservointi: maalaukset, veistokset, esineet grafiikka, piirustukset /laaja konservointi: maalaukset, veistokset grafiikka, piirustukset luonnoskirjat 310 300 256 kpl 258 kpl 10 50 18 kpl 133 kpl 227 kpl Kokoelmateosten digitaalinen saatavuus Palvelu digitoitujen / välitettyjen teVastuuyksikkö osten määrät Taidekokoelmat -verkkopalvelu Sisältöpäivitys. Kokoelmissa Kehys yhteensä 36 269 teosta 31.12.2011. Palvelussa esillä yhteensä 21 152 teoskuvaa. Uutta sisältöä ovat mm. luonnoskirjojen e-kirjat. Kansallinen digitaalinen kirjasto Hankkeen koordinointi Kehys ja tietohallinto 55 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Digitointihankkeet VTM:ssä. Osallistuminen ohjausryhmään, saatavuusjaostoon ja käytettävyystyöryhmään. KDK / VTM / Muusa – työryhmä vetäminen. Digitointiprojektien koordinointi VTM:ssä. Jatkohankkeen valmistelu. Kehys, Kuvataiteen keskusarkisto, Konservointi muut palvelut ja sovellukset Tietokantojen kehittäminen: Kark‐ ki‐ ja av‐tietokannat Kuvataiteen keskusarkisto artlibraries.net VDK/ VTM kirjasto YLEISÖSUHDE JA PALVELUKOKONAISUUDET Kokonaiskävijämäärät Ateneum Kiasma Sinebrychoff maksavat 110 886 kävijää 96 548 kävijää 16 213 kävijää Tutkija- ja tietopalvelun asiakaspalvelukerrat/KKA Online Ateneum Online Kiasma Online Sinebrychoff Online VTM Online Taidekokoelmat -verkkopalvelu Online Verkkokauppa Yleisökontaktit koti- ja ulkomaisissa näyttelyissä Ateneumin taidemuseo Näyttelyn nimi Näyttelypaikka Helene Schjerfbeck Tanska, Ordrupgaard, Caj Bremer Pariisi Düsseldorf School of Painting Düsseldorff, Kunspalast Otto Mäkilä Turku Anita Lucander EMMA Espoo Juhani Aho juhlavuoden näyttely Erkkola Piruparat Järvenää Taiteilijaparit Retretti Mäntyharju Helsingin kaupungin taidemuAkseli Gallen-Kallelan teoksia ilmaiset 67 855 kävijää 68 515 kävijää 9 549 kävijää 1 202 275 683 kävijää 313 406 kävijää 52 196 kävijää 757 832 kävijää 117 522 kävijää 13 790 kävijää Teosmäärä 39 teosta 47 teosta 6 teosta 16 teosta 19 teosta 36 teosta 19 teosta 35 teosta 56 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 seo minkä jälkeen teokset matkustavat Pariisiin Musée d’Orsayhin ja edelleen Düsseldorfin Museum Kunstpalastiin Nykytaiteen museo Kiasma ARS 11 satelliittinäyttelyt: Kokoelmanäyttelyt Näyttelyn nimi Fokus Hallonblad Kalevala Afrikassa Ateneumin 3. kerroksen Fokus-näyttely Maailman synty - ja muita tarinoita. Näyttelyssä lasten kertomat ja maalaamat tarinat kohtaavat Kalevalan maailmansyntymyytin. Fokus Ilona Harima, 3. kerros Halwyll museet,Tukholma Logomo, Turku Poikilo, Kouvola Galleria Kone, Hämeenlinna Ahvenmaan taidemuseo, Maarianhamina Hämeenlinnan taidemuseo Pohjoinen vk keskus, Oulu Renlundin taidemuseo, Kokkola Aboa vetus nova VB-valokuvakeskus Kuopio Kävijämäärä 30 000 57 974 8 624 1 375 12 000 7 000 4 000 3 000 7 000 3 840 Näyttelyaika jatkui 13.2.2011 asti 21.3.2011- 5.6.2011 Vastuuyksikkö Ateneum Ateneum 1.11.2011 – 20.5.2012 Erkki-Sakari Heinonen Lisäksi toteutettiin Fokus Timo K Mukka 1.11.2011 - 12.2.2012 ARSista Ateneumiin 29.3.2011 – 27.11.2011 Elina Juopperi Kaikki kielen puhujat 30. 3. kerros Valokuvainstallaatio 18.6.2011 – 23.10.2011 Jodus vaihtuvien pienoisnäyttelyiden sarja pohjakerros jatkui 6.3.2011 asti 1.11.2011 – 12.2.2012 Ateneum ja Kuvataiteen keskusarkisto Ateneum Ateneum 29.3.2011 – 27.11.2011 Ateneum 18.6.2011 – 23.10.2011 Ateneum 2011Kuvataideakatemian opiskelijoiden ja City-Sámit ry:n yhteistyössä toteuttama vaihtuvien pienoisnäyttelyiden sarja Ateneum Järjestetty juttu Kotimuseo Kokoelmat, 2. krs Kokoelmaripustus, 1. krs - 6.2.2011 2.1. - 31.12.2011 2.1. – 31.12.2011 kesä-syyskuu Kiasma Sinebrychoff Sinebrychoff 57 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Erikoisnäyttelyt Näyttelyn nimi Pieraccini- kokoelma Näyttelyaika jatkui (1.10.2010) 16.1.2011 Vastuuyksikkö Ateneum Viktor Kuusela jatkui (19.11.2010) - 16.1.2011 Ateneum Eino Mäkinen Jatkui (5.11.2010) 20.2.2011 Ateneum Arjen sankarit 18.2.2011 - 15.5.2011 Ateneum Suomi kutsuu – Aho & Soldan 6.5.2011 - 4.9.2011 18.6.2011- 8.1.2012 13.10.2011 – 15.1.2012 1. kerros 14.1. – 13.3.2011 15.4. – 4.12.2011 28.1. – 13.3.2011 10.2. – 15.5.2011 Ateneum Ateneum Ateneum Lapin taika Painavat kivet Saara Ekström ARS 11 Tidelines (Kontti) Luonto opettajana - Maisemamaalaus Düsseldorfissa In Memoriam Puutarhakuvia (aik. nimi Edenin puutarhat) Jorma Puranen – Varjoja ja heijastuksia Pedagogiset ohjelmat Toiminnon kuvaus Opastukset, johdannot Työpajat Opastukset, johdannot Työpajat Opastukset Työpajat Lähteillä –hanketta jatkettiin Ars-näyttelyiden historiaa kuvallisesti tutkiva video, esitys ARS 2011 –näyttelyn yhteydessä Kiasmassa 10.3. – 15.5.2011 9.6. – 18.9.2011 6.10. – 31.12.2011 Lukumäärä 1194 kpl 261 kpl, 5 003 kävijää (3 331 lasta ja nuorta, 1 672 aikuista). 1 598 kpl, 32 000 kävijää 195 ryhmää, 4 496 kävijää 117 kpl 101 kpl, 1 621 kävijää Taiteidenvälinen ohjelmisto ja teatterit Esitystyyppi Elokuvaohjelmisto 10 tilaisuutta Esittävän taiteen ohjelmisto 15 esitystä Kiasma Kiasma Kiasma Sinebrychoff Kävijämäärä 10 139. Sinebrychoff Kävijämäärä sisältyi Luonto opattajana –näyttelyn kävijämäärään. Sinebrychoff Kävijämäärä 6160. Sinebrychoff Kävijämäärä 5408. Vastuuyksikkö Ateneum Ateneum Kiasma Kiasma Sinebrychoff Sinebrychoff Kuvataiteen keskusarkisto Kuvataiteen keskusarkisto Vastuuyksikkö Ateneum Ateneum 58 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Kevään ohjelmisto Syksyn ohjelmisto Puheohjelmisto 11 tilaisuutta Luentosarja kevät ja syksy Tapahtumat 11 kpl Tapahtumaviikonloput ARS11 esitykset: Ditte Haarlov Johnsen: Sisters 2003, 15.4. One Day 2007 ARS tapahtumaviikonloppu 28. – 29.5. Radioteatteri: Katariina Numminen 17.4. -1 9.4. Kettley Noel & nelisiwe Xaba: cor5.5 - 6.5. respondance Radioteatteri: Juha Valkeapäää ei toteutunut Helsinki African film festival 13. - 14.5. URB11 28.7. - 7.8. Afrikka suomalaisin silmin - kenellä 11.9. oikeus kertoa Afrikasta, dokumenttiseminaari ARS11-seminaariviikonloppu 24.9. Intersection: Brett Bailey 6.10. - 9.10. Teatterin muu ohjelmisto: DocPoint 26.1. - 30.1. Toisissa tiloissa 6.2. -20.2. Florian Hecker & TommiKeränen: 25.2. Vaihe 1 Timo Muurinen 16.3. - 20.3. Tampereen parhaat 19.3. Timo Muurinen 16.3. -2 0.3. Taiteiden yö 26.8. Episode 3: Enjoy Poverty doku9.9. mentti Syysloma Esitystaitelijoille ja Com- 11. – 16.10. pagnie Philippe Genty: Voyagers immobiles liikkumattomat matkaajat) Liikkeellä marraskuussa: Thierry 30.10.-6.11. De Meyn tanssielokuvia, Noé Soulier: ideography, Rachid Ouramdance: Exposition universelle Lens Politica 16.11. Sanna Kekäläinen 27.11. - 18.12. Teatteri.nyt 6.10.-16.10. Lens Politica 16.11. Muut tapahtumat/ ulosvuokrauk25 kpl set, yhteistyötapahtumat, Kiasmateatterissa Konsertit tammi-joulukuu, 37 kpl Ateneum Ateneum Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Kiasma Sinebrychoff 59 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Yleisöluennot Erikoisopastukset Julkaisut Julkaisun nimi Arjen sankarit näyttelyopas Arjen sankarit näyttelyopas ruotsi Arjen sankarit näyttelyopas, engl. 10 kpl 5 kpl Sinebrychoff Sinebrychoff Painosmäärä 12550 880 1125 Vastuuyksikkö Ateneum Ateneum Ateneum Lapin taika: Taidetta 1800-luvulta nykypäivään Lapin taika näyttelyopas ruotsi Lapin taika näyttelyopas englanti 2000 500 1000 Ateneum Ateneum Ateneum Carl Larsson, Unelmia harmoniasta Carl Larsson kirja ja 2 lahjakorttia 3000 29 Ateneum Ateneum Painavat kivet -näyttelyyn liittyen julkaistiin Ateneumin kotisivuilla artikkeleita otsikolla Kirjoituksia litografian historiasta (http://www.ateneum.fi/content/s2/pdf/Litografia.pdf) Saara Ekström: Limbus 700 ARS 11 julkaisu 3 805 ARS 11 näyttelyopas 14 000 Luonto opettajana - Maisemamaa400 laus Düsseldorfissa Jorma Puranen – Varjoja ja heijas400 tuksia Sinebrychoffit – Taidetta ja tunnel1000 mia Ars 50 vuotta. Muistoja, historiaa, 500 kpl näkökulmia 1961–2011, KuvataiHuom. kirja valmistui 2010, teen keskusarkisto 21 mutta se julkistettiin 3/2011 Leevi Haapala, Tiedostumaton ny300 kpl kytaiteessa. Katse, ääni ja aika vuosituhannen taitteen suomalaisessa nykytaiteessa (väitöskirja), KKA 22 Ateneum Kiasma Kiasma Kiasma Sinebrychoff Sinebrychoff Sinebrychoff Kuvataiteen keskusarkisto Kuvataiteen keskusarkisto Ilona Harima. Valaistumisen tiellä, KKA 23 Verkkojulkaisu (www.fng.fi/harima) ja 100 kpl painos Kuvataiteen keskusarkisto Verkkolehti Lasuuri 3 numeroa online KKA, konservointilaitos, Kehys Muut tuotteet ja palvelut Tuotteen tai palvelun kuvaus Museoiden myyntituotteet Kansallinen digitaalinen kirjasto –hanke (KDK) Vastuuyksikkö VTM VTM: Kehys, Kuvataiteen keskusarkisto, tietohallinto 60 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Kulttuuria kaikille -palvelu Portaaliuudistus Yleisöjen tutkimus Tutkimuksen luonne Kävijätutkimukset Kävijätutkimukset Kävijätutkimukset Kävijätutkimukset Syventävä yleisötutkimus Ars 11 yleisöt Ateneum-salin yleisötutkimus Tunnettuus- ja mielikuvatutkimus Verkkosivun uudistus. Verkkosivuston (www.fng.fi) uudistus. 2 kpl 1 kpl 1 kpl Kvantitatiivisten kävijätutkimusten koordinointi, seuranta ja raportointi. Anu Niemelä: Peltipurkkilonkeroita ja lehmänhäntäjuttuja Sonja Taimiaho Dagmar Kehys Kehys, tietohallinto Vastuuyksikkö Ateneum Kiasma Sinebrychoff Kehys Kehys Kehys Kehys YHTEISKUNNALLINEN TOIMIJUUS JA ASIANTUNTIJUUS Taidemuseoalan kehittämishankkeet Hankkeen kuvaus Yhteistyötahot Kokoelmien liikkuvuus -hanke Päätösvaihe Kestävän kehityksen ohjelma Verkkojulkaisun viimeistely Aluetaidemuseoiden nelivuoMuseovirasto, OKM tisneuvottelut Teemapäivät 2011 Kansallismuseo, Museoliitto, Suomen kulttuurirahasto Taideteosten luettelointiohjeen Muusa-koulutus ja Museo 2015 jalkauttaminen hanke Kehitysyhteistyöjärjestö Plan Lapset kriisien kuvissa – meSuomi, Museopedagoginen yhdia- ja taidekasvatusopas julkaisun levitys ja menetelmi- distys Pedaali ry en jakaminen taidemuseokentälle ja opettajille Tutkimus ja arviointihankkeet Hankkeen nimi Suomen kuvataiteen bibliogra- 2 455 kpl fia, viitteet Ilona Hariman fokusnäyttelyyn liittyvä tutkimus Ars-näyttelyiden historiavide- Vastuuyksikkö Kehys Konservointi/Kehys Kehys Kehys Kehys, KKA, konservointi, tietohallinto Kehys Vastuuyksikkö Kuvataiteen keskusarkisto Kuvataiteen keskusarkisto Kuvataiteen keskusarkisto 61 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 oon liittyvä tutkimus Erkki Kurenniemen Kiasmassa 2013 järjestettävään näyttelyyn liittyvä tutkimus Kuvataiteen keskusarkisto Gallen-Kallela–Dörnbergerprojektiin liittyvä tutkimus Kuvataiteen keskusarkisto yhteistyössä GallenKallelan museon kanssa Dokumentointitoimintaan liittyvä tutkimus Kuvataiteen keskusarkisto VTM:n kansainvälinen ulkoinen arviointi Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmatoiminnan vaikuttavuustutkimus Yleisösuhde -tutkimushanke Changing Identities and Contexts in the Arts Korkeakouluharjoittelijat taidemuseoissa -selvitys Vammaisten ihmisten kokemukset kulttuuripalvelujen käyttäjinä – Kyselyyn ja haastatteluihin perustuva selvitys vuonna 2011 Tutkimus nuorten monikulttuurisesta vapaaehtoistyöstä museoissa Viestintää kaikille – Saavutettavan viestinnän opas kulttuuritoimijoille Kulttuurifestivaalien ja tapahtumien saavutettavuus – keväällä 2011 toteutetun kyselyn tulokset Arviointihankkeen koordinointi ja päätös, kevät 2011 Tutkimus käynnistynyt ja jul- Kehys Kehys kaisun valmistelu aloitettu Julkaisun valmistelu aloitettu ja sisältösuunnittelu käynnistynyt. Museoliitto, Museovirasto, Tiedekeskus Heureka EU-hanke / Kuvataideakatemia pääjärjestäjänä Selvitys valmistui tammikuu ssa 2011; Anu Niemelä Kehys Hanke käynnistynyt 2011, Kirsi Kähkönen ja Kulttuuria kaikille palvelu Kehys; Kulttuuria kaikille palvelu Hanke käynnistynyt 2011. Giovanna Esposito Yussif Kehys; Kulttuuria kaikille palvelu Hanke käynnistynyt 2011; Outi Salo ja Kulttuuria kaikille palvelu Hanke valmistunut 2011 Kehys; Kulttuuria kaikille palvelu Kehys Kehys Kehys; Kulttuuria kaikille palvelu HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 62 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Osaaminen kehittäminen: Valtion taidemuseon henkilöstökoulutus Koulutuksen aihe Koulutuksen kesto Osallistujamäärä Saavutettavuus- ja diversiteettikoulutus: Monikulttuu2 x 2h 38 risuuskoulutukset ja 1 x 2h 35 Miten tavoittaa venäjänkielinen museoyleisö Portaalikoulutus Kielikoulutus : venäjänkielen ABC asiakaspalveluhenkilöstölle Tulokaspäivä Näyttelyprosessi-koulutus In house-luennot Asiakaspalveluhenkilöstön kehittämispäivä Tulevaisuustyöpajat 2011 Esimiesvalmennukset 2011 Teemapäivät Kyselyt, kartoitukset Osaamiskartan päivittäminen 3x4h 4.11.2011 3.2.2012 15 16 1 x 2h 4x4h 5 x 1,5 h 1 päivä 20 45 67 55 3 x ½ pv 2 x ½ pv 1 päivä 149 40 26 vtm-läisiä Siirtyy tuleville vuosille Osaamistyöryhmä YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUSLASKELMA LIITE 2 63 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 YHTEISRAHOITTEISEN TOIMINNAN TUOTOT Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus Muu valtion hallinnon ulkopuolinen rahoitus Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset Aineet tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä 2011 (tp) euroa 2011 (tavoite) euroa 2010 (tp) euroa 2009 (tp) euroa 53 900 37 631 370 230 62 954 411 093 23 320 0 0 40 603 158 515 250 046 152 344 585 528 119 786 411 093 5 719 105 414 58 109 60 612 229 854 13 836 251 895 280 441 31 124 577 296 99 061 221 164 95 264 6 458 421 947 66 111 0 0 181 013 3 158 0 128 234 4 060 0 18 854 84 965 179 993 364 164 121 767 254 061 Kokonaiskustannukset yhteensä 314 819 941 460 676 008 OMARAHOITUSOSUUS -64 773 -355 939 -264 919 79 62 61 Yhteisrahoitteisen toiminnan yhteiskustannusosuus Tukitoimintojen kustannukset Poistot Korot Muut yhteiskustannukset sis.vuokrat Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Omarahoitusosuus, % 64 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 VALTION TAIDEMUSEON ORGANISAATIO LIITE 3 Valtion taidemuseosta annetun valtioneuvoston asetuksen (618/2004) 2 §:n mukaan Valtion taidemuseossa on viraston toimintaa tukeva neuvottelukunta, joka käsittelee taidemuseon toiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja, tekee niitä koskevia aloitteita ja edistää taidemuseon yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. NEUVOTTELUKUNTA 1.1.2011–31.12.2013 Puheenjohtajana ylijohtaja Risto Ruohonen, jäseninä tutkimuspäällikkö Timo Cantell (Helsingin kaupungin tietokeskus), VD, EM Jannica Fagerholm (Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse), johtava dekaani Helana Hyvönen (Aalto yliopiston taideteollinen korkeakoulu, ylijohtaja Riitta Kaivosoja (opetus- ja kulttuuriministeriö), oikeustieteen kandidaatti, hallituksen jäsen Kirsi Komi, senior partner Ari Tolppanen (CapManOyj), tietohallintosuunnittelija Markku Uusiniemi (Valtion taidemuseon henkilöstön edustaja). Neuvottelukunnan sihteerinä toimii ma. kehitysjohtaja Eija Liukkonen. Kutsuttuina kokoukseen osallistuivat Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman, Sinebrychoffin taidemuseon, Kuvataiteen keskusarkiston sekä hallinto- ja palveluyksikön johtajat. 65 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 KÄVIJÄT 2011 LIITE 4 Ateneumin taidemuseo Nykytaiteen museo Kiasma Sinebrychoffin taidemuseo VTM yhteensä 2007 147 098 183 035 25 359 355 762 2008 256 650 193 858 42 526 493 034 2009 380 308 173 984 30 687 584 979 2010 224 659 165 063 33 502 423 224 2011 178 683 182 154 25 762 386 599 600 000 500 000 400 000 Ateneumin taidemuseo 300 000 Nykytaiteen museo Kiasma 200 000 Sinebrychoffin taidemuseo VTM yhteensä 100 000 0 2 007 2 008 2 009 2 010 2 011 VTM yhteensä Ilmaiset alle 18-v Sinebrychoff Ilmaisillat Ilmaiset aikuiset Kiasma Maksavat aikuiset Ateneum 0% Maksavat aikuiset Ilmaiset aikuiset Ilmaisillat Ilmaiset alle 18-v Yhteensä 20 % 40 % Ateneum 110 886 30 562 2 801 34 434 178 683 60 % Kiasma 89 502 31 523 14 592 46 537 182 154 Sinebrychoff 16 213 3 467 2 399 3 683 25 762 Yhteensä % 216 601 63 % 65 552 18 % 19 792 2% 84 654 17 % 386 599 100 % 66 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 KÄVIJÄTUTKIMUKSET 2011 LIITE 5 Valtion taidemuseon museoyksiköt vastaavat omista kävijätutkimuksistaan ja Kehittäminen ja yhteiskuntasuhteet Kehys niiden koordinoinnista sekä erikseen syventävistä yleisötutkimuksista ja tunnettuus- ja mielikuvatutkimuksista. Kvantitatiiviset lomaketutkimukset Kvantitatiivisiin kävijätutkimuksiin pohjautuva seuranta nojaa yhdenmukaisiin tutkimuskäytäntöihin. Museoyksiköissä on käytössä yhtenäinen kyselylomakepohja, joka mahdollistaa vertailutiedon keräämisen. Lomakepohja muodostuu kävijän taustatiedoista, museokäyntiin liittyvistä perustiedoista, tiedonsaantiin, puitteisiin ja tiettyjen palvelujen sisältöön ja toiminnallisuuteen kohdistuvista väittämistä sekä museokohtaisesti tai näyttelykohtaisesti määriteltävistä vaihtuvista kysymyksistä. Vuoden 2011 kävijätutkimukset ajoitettiin päänäyttelyiden yhteyteen. Vastaajamäärä oli kokonaisuudessaan 1539. Museoyksikkö Näyttelyt ja tutkimusajankohta Arjen sankarit, Sankareita ja uhreja, kokoelmanäyttely Tutkimusajankohta Vastauksia 1.4.–8.5.2011 Yhteensä 266 506 Ateneum Lapin taika, Painavat kivet litografianäyttely, kokoelmanäyttely 22.11.2011–1.1.2012 237 Kiasma ARS 11 16.9.–13.10.2011 753 753 Sinebrychoff Luonto opettajana 10.2.–15.5.2011 283 283 Seuraavassa poiminta kvantitatiivisten lomaketutkimusten tuloksista vuodelta 2011. Vastaajien taustatiedot Kyselylomakkeessa kartoitettiin vastaajien taustatietoja; lomakkeessa kysyttiin muun muassa vastaajien sukupuolta, ikäryhmää, koulutustaustaa, ammattiryhmää sekä asuinpaikkaa. 67 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Sukupuolijakauma Vuoden 2011 kvantitatiivisten lomaketutkimusten perusteella voidaan sanoa, että suurin osa Valtion taidemuseon kävijöistä oli edelleen naisia. Naisten osuus vaihteli 74 % ja 79 % välillä. Ikäjakauma Ateneumin taidemuseon vastaajien suurimmat ikäryhmät olivat 55–64-vuotiaat (23 %) sekä yli 64-vuotiaat (21 %). Myös Sinebrychoffin taidemuseon vastaajien suurimman ikäryhmät olivat 55–64-vuotiaat (26 %) sekä yli 64-vuotiaat (37 %). Ateneumin taidemuseon vastaajista 60 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 77 % oli yli 44vuotiaita. Nykytaiteen museo Kiasman vastaajien ikäryhmät jakautuivat eri tavoin kuin kahdessa muussa museossa. Eniten Kiasman vastaajien joukossa oli 15–24-vuotiaita (40 %) ja toiseksi eniten 25–34-vuotiaita (19 %). 68 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Asuinpaikka Ateneumin taidemuseon vastaajista 56 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 46 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 73 % asui Helsingissä tai muualla pääkaupunkiseudulla. Muualla Suomessa asuvien osuus vaihteli 22 % ja 35 % välillä. Eniten ulkomailla asuvia oli Kiasman vastaajien joukossa. Kiasman vastaajista lähes viidesosa (19 %) asui ulkomailla. Koulutustausta Kaikissa kolmessa museoyksikössä vastaajissa eniten edustettuina olivat akateemisen koulutuksen saaneet; Ateneumin taidemuseon vastaajista hieman yli puolet (55 %), Kiasman vastaajista reilu kolmannes (39 %) ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 66 % oli saanut akateemisen koulutuksen. Sen sijaan ammattikoulun käyneitä oli kaikkein vähiten kaikissa kolmessa museossa; Ateneumin taidemuseon vastaajista 3 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 6 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 3 % olivat ammattikoulun käyneitä. 69 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Ammattiryhmä Tarkasteltaessa kävijöiden ammattiryhmiä Ateneumin taidemuseon vastaajien keskuudessa oli eniten toimihenkilöitä (28 %), eläkeläisiä (28 %) sekä koululaisia tai opiskelijoita (18 %). Sen sijaan Nykytaiteen museo Kiasmassa lähes puolet (49 %) vastaajista oli koululaisia tai opiskelijoita. Sinebrychoffin taidemuseon vastaajissa oli eniten eläkeläisiä (41 %) sekä toimihenkilöitä (27 %). Kuinka usein käy taidenäyttelyssä Kyselylomakkeessa kysyttiin myös sitä, kuinka usein vastaajat käyvät taidenäyttelyissä keskimäärin vuoden aikana. Ateneumin taidemuseon vastaajista puolet (50 %), Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 41 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 73 % vastasi käyvänsä taidenäyttelyissä keskimäärin vähintään viisi kertaa vuodessa. Tämän kysymyksen suhteen Nykytaiteen museo Kiasman vastaajat poikkesivat jonkin verran kahdesta muusta museosta; lähes kolmannes Kiasman vastaajista (30 %) ilmoitti käyvänsä museoissa korkeintaan kerran vuodessa. Vastaava luku Ateneumissa oli 19 % ja Sinebrychoffilla 5 %. 70 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Museokäynti Kyselylomakkeissa kysyttiin vastaajien museokäyntiin liittyviä asioita, kuten esimerkiksi sitä, millaisessa seurueessa vastaajat tulivat museoon ja kuinka kauan museokäynti arvioltaan kesti. Milloin päätti vierailusta museoon Suurin osa museoiden vastaajista oli suunnitellut museovierailua etukäteen; Ateneumin taidemuseon vastaajista 57 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 49 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 51 % vastasi suunnitelleensa museoon tuloa pidempään kuin muutaman päivän. Ateneumin taidemuseon vastaajista 10 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 14 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 9 % tuli museoon hetken mielijohteesta. Seurue Suurin osa vastaajista tuli museoon jonkun seurassa; Ateneumin taidemuseon vastaajista 58 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 48 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 58 % vastasi tulleensa museoon yhden tai useamman perheenjäsenen tai tuttavan seurassa. Noin kolmannes Ateneumin taidemuseon (35 %) ja Sinebrychoffin taidemuseon (33 %) vastaajista tuli museoon yksin, kun taas vastaava luku Nykytai- 71 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 teen museo Kiasmassa oli 14 %. Eniten ryhmän mukana tulleita oli Nykytaiteen museo Kiasman vastaajien keskuudessa (39 %). Aikaisemmat käyntikerrat Eniten ensikertalaisia oli Nykytaiteen museo Kiasmassa, jossa vastaajista 38 % oli museossa ensimmäisellä vierailullaan. Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista neljäsosa (25 %) ja Ateneumin taidemuseon vastaajista vajaa viidennes (18 %) oli museossa ensimmäistä kertaa. Ateneumin taidemuseon vastaajista lähes puolet (45 %) ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 41 % oli museossa ainakin kymmenettä kertaa. Vastaava luku Nykytaiteen museo Kiasmassa oli 16 %. Käynnin kesto Suurin osa vastaajista arvioi museokäyntinsä kestäneen 1–2 tuntia (Ateneumin taidemuseo 64 %, Nykytaiteen museo Kiasma 65 % ja Sinebrychoffin taidemuseo 72 %). Nykytaiteen museo Kiasman (18 %) ja Sinebrychoffin taidemuseon (19 %) vastaajista lähes viidesosa arvioi käyntinsä kestoksi alle tunnin, kun taas Ateneumin taidemuseon vastaajien keskuudessa vastaava luku oli 10 %. Eniten yli 2 tuntia museossa viettäneitä oli Ateneumin taidemuseon vastaajien keskuudessa (27 %). 72 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Mielipiteitä väittämistä Kyselylomakkeessa vastaajat arvioivat asteikolla 1–5 väittämiä, jotka liittyivät muun muassa näyttelyihin, museotilojen esteettömyyteen sekä vastaajan suhtautumiseen museoiden sponsoritoimintaan ja yritysyhteistyöhön. Alla oleviin vertailuihin on laskettu mukaan jokseenkin samaa mieltä olevat ja täysin samaa mieltä olevat vastaajat. Näyttelyitä koskevat väittämät Suurin osa vastaajista piti museoissa näkemäänsä taidetta kiinnostavana. Ateneumin taidemuseon vastaajista 94 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 78 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 89 % oli väittämästä samaa mieltä. Mielipiteet siitä, oliko museossa tarjolla riittävästi tietoa näyttelyistä ja taiteilijoista, jakautuivat hyvin samalla tavoin kaikissa museoissa. Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 78 % ja Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 75 % oli väittämästä samaa mieltä. Sen sijaan mielipiteet siitä, kokivatko vastaajat saaneensa etukäteen riittävästi tietoa näyttelytarjonnasta, jakoi vastaajien mielipiteet; Ateneumin taidemuseon vastaajista 72 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 43 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 69 % oli väittämän kanssa samaa mieltä. Museotilojen esteettömyys 73 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Tarkasteltaessa esteettömyyteen liittyviä väittämiä on huomioitava museoiden tilojen ja puitteiden erilaisuus. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että näyttelytiloissa oli riittävästi levähdyspaikkoja; Ateneumin taidemuseossa 76 %, Nykytaiteen museo Kiasmassa 78 % ja Sinebrychoffin taidemuseossa 86 % vastaajista oli väittämän kanssa samaa mieltä. Ateneumin taidemuseon vastaajista 77 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 89 % oli sitä mieltä, että museon eri tilat löytyvät helposti. Vastaava luku Nykytaiteen museo Kiasmassa oli hieman alhaisempi, 61 %. Ateneumin taidemuseon vastaajista 82 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 74 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 88 % oli sitä mieltä, että museossa kulkeminen on vaivatonta. Tyytyväisyys asiakaspalveluun ja museokäyntiin kokonaisuutena Kyselyn perusteella voidaan sanoa, että vastaajat olivat hyvin tyytyväisiä museokäyntiinsä kokonaisuutena. Ateneumin taidemuseon vastaajista 93 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 88 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 94 % oli tyytyväisiä käyntiinsä kokonaisuutena. Kokonaistyytyväisyyden keskiarvo vuonna 2011 oli 92 %. Mielipiteet museoiden asiakaspalvelusta olivat myös kauttaaltaan myönteisiä; Ateneumin taidemuseon vastaajista 86 %, Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista 91 % ja Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista 92 % oli tyytyväinen museon asiakaspalveluun. Asiakaspalvelutyytyväisyyden keskiarvo vuonna 2011 oli 90 %. 74 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 Suhtautuminen yritysyhteistyöhön Museoiden yhteistyökumppaneiden näkyvyyden näyttelyiden yhteydessä havaitsi 38 % Ateneumin taidemuseon, 43 % Nykytaiteen museo Kiasman sekä 16 % Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista. Positiivisesti museoiden ja yritysmaailman yhteistyöhön ja sponsorointiin suhtautui 66 % Ateneumin taidemuseon vastaajista, 78 % Nykytaiteen museo Kiasman vastaajista ja 76 % Sinebrychoffin taidemuseon vastaajista. Muut yleisö- ja kävijätutkimukset Ateneum-salin yleisötutkimus. Sonja Taimiaho. Kehys. 2011. Syventävä yleisötutkimus, jossa tutkittiin Ateneum-salin vakituista yleisöä. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelulla. Peltipurkkilonkeroita ja lehmänhäntäjuttuja. Syventävä kävijätutkimus Kiasman satunnaisten vieraiden käyntikokemuksista ARS 11-näyttelyssä. Anu Niemelä. Kehys. 2011. Syventävä kävijätutkimus, jossa tutkittiin Nykytaiteen museo Kiasman satunnaisten kävijöiden käyntikokemuksia ARS 11 -näyttelyssä. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa kävijöiden ennakko-odotuksia ja niiden täyttymistä sekä käynnin eri osa-alueiden vaikutusta käyntikokemukseen. Tutkimusaineisto koostui 20 kävijän teemahaastatteluista (yhteensä 13 haastattelua) sekä sähköpostikyselystä. Tunnettuus- ja mielikuvatutkimukset. Valtion taidemuseon tunnettuus- ja mielikuvatutkimuksen toteutti Dagmar Oy. Tuloksia on vertailtu Valtion taidemuseon aiempiin tutkimuksiin. 75 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA 2011 VALTION TAIDEMUSEON TILINPÄÄTÖSASIAKIRJA VUODELTA 2011 Käsitelty Valtion taidemuseon yt-neuvostossa 13.3.2012 ja johtoryhmässä 14.3.2012 Kannen kuva: Pieter de Ring (1615-1669): Asetelma (teosta rajattu), Sinebrychoffin taidemuseo Kuva: Hannu Aaltonen/Kuvataiteen keskusarkisto
© Copyright 2024