Tilinpäätös - Nordic Morning
Vuosikertomus Tilinpäätös 2010 edita-konserni Tukitoiminnot Marketing Services Editorial Communication Publishing Print & Distribution Mainonnan suunnittelu ja tuotanto Tuotetiedon hallinta Erikoiskuvankäsittely Verkko- ja mobiilipalvelut Markkinointiviestinnän järjestelmätuki (MRM) Toimitustyö Painetut julkaisut Strateginen konsultointi ja valmennus Videot Verkkopalvelut Oppimateriaalit Tietokirjat Tietopalvelut Tilausjulkaisut Viestintä- ja sisältöpalvelut Koulutus Korkealaatuinen painotuotanto Suoramarkkinointi Personoidut painotuotteet Graafisen tuotannon it-tuki Logistiikkapalvelut liiketoiminta-alueilla toimivat konserniyhtiöt vuonna 2010 marketing services Citat a b, Mods Graphic Studio a b ja osakkuusyhtiö Brand Systems a b Ruotsissa, Citat Finland Oy ja Morning Digital Design Oy Suomessa sekä Citat Ukraine l lc Ukrainassa. editorial communication JG Communication a b Ruotsissa ja Edita Press Oy Suomessa. publishing Edita Publishing Oy Suomessa. print & distribution Edita Prima Oy Suomessa ja Edita Västra Aros a b ja osakkuusyhtiö Edita Bobergs a b Ruotsissa. SISÄLLYSLUETTELO Hallituksen toimintakertomus 02 Konsernin tuloslaskelma (IFRS) 06 Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) 07 Konsernin tase (IFRS) 08 Konsernin rahavirtalaskelma (IFRS) 09 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista (IFRS) 10 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (IFRS) 11 Konsernin tunnusluvut 2010–2008 (IFRS) 49 Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS) 50 Emoyhtiön tase (FAS) 51 Emoyhtiön rahoituslaskelma (FAS) 52 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 53 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista sekä niiden säilytystavoista 61 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset 62 Tilinpäätösmerkintä 62 Tilintarkastuskertomus 63 Hallinnointiperiaatteet 64 Yhteystiedot 67 Tämän julkaisun ekologinen jälki on kuvattu sivulla 68. tilinpäätös 2010 1 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIVUODELTA 1.1.–31.12.2010 markkinakatsaus Yleisen taloustilanteen paraneminen vaikutti viestin täpalvelujen kysynnän elpymiseen. Mainonta kasvoi Suomessa lähes viisi prosenttia)* ja Ruotsissa 10 pro senttia)**. Perinteisten painotuotteiden kysyntä kuiten kin laski, minkä vuoksi graafisen teollisuuden markkinat pienenivät sekä Suomessa että Ruotsissa myös vuonna 2010. edita-konserni ja muutokset konsernirakenteessa Edita-konsernissa on neljä liiketoiminta-aluetta: Mar keting Services, Editorial Communication, Publishing ja Print & Distribution. Tammikuussa Edita-konserni hankki omistukseensa ruotsalaisen Kampanjfabriken AB:n koko osakekan nan. Yhtiön liiketoiminta myytiin Edita Västra Aros AB:lle joulukuussa. Syyskuussa Edita Västra Aros AB osti Rolge AB:n sivunvalmistusliiketoiminnan. Kaupat vahvistavat personoidun suoramarkkinoinnin osaamista konsernissa. Kesäkuussa konserni kasvatti omistusosuuttaan ukrainalaisessa Citat Ukraine LLC:ssa 20 prosentilla, ja omistaa yhtiöstä nyt 90 prosenttia. Konsernirakenteen selkiyttämistä jatkettiin fuusioi malla ja purkamalla pieniä yhtiöitä. Merkittävin sisäinen järjestely oli Käpylä Print Oy:n fuusioiminen Edita Prima Oy:öön tammikuussa sekä Edita Holding AB:n purka minen joulukuussa. liikevaihto Konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 110,3 milj. euroa (110,9 milj. euroa). Liikevaihto Suomessa oli 55,6 milj. euroa (61,9 milj. euroa). Liikevaihto muissa EU-maissa oli 54,1 milj. euroa (47,7 milj. euroa) ja vienti EU-maiden ulkopuolelle 0,7 milj. euroa (1,3 milj. euroa). Suomen yhtiöiden liikevaihto oli 52 % (57 %) ja Ruotsin yhtiöiden 48 % (43 %) konsernin liikevaihdosta. Marketing Services -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 20,4 milj. euroa (17,1 milj. euroa), mikä on 3,3 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomessa *) MNK (Mainonnan neuvottelukunta)/TNS Gallup, Mediamainonnan määrä 2010. **) IRM (Institutet för Reklam- och Mediestatistik), Månadsindex, joulukuu 2010. 2 tilinpäätös 2010 liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla. Liikevaihto kasvoi Ruotsissa, mikä johtui pääasiassa Ruotsin kruu nun vahvistumisesta. Myös Ruotsin talouden elpyminen kasvatti liikevaihtoa. Editorial Communication -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 15,6 milj. euroa (15,2 milj. euroa), mikä on 0,4 milj. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Ruotsin kruunun vahvistuminen kasvatti liikevaihtoa. Jos kruunun vahvistumista ei oteta huomioon, liikevaihto laski, mikä johtui pääasiassa asiakaslehtiliiketoiminnan supistamisesta. Publishing -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 14,8 milj. euroa (15,4 milj. euroa), mikä on 0,6 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kannattamattomien kustannusohjelmien lopettaminen laski liikevaihtoa. Sähköisten julkaisujen ja oppimateri aalien markkina-asema pysyi hyvänä ja niiden liikevaihto kasvoi. Print & Distribution -liiketoiminta-alueen liikevaih to oli 64,1 milj. euroa (68,4 milj. euroa), mikä on 4,3 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Painomarkkinoiden pieneneminen ja hintakilpailun jatkuminen kovana laskivat liikevaihtoa Suomessa. Ruot sissa liikevaihto parani Ruotsin kruunun vahvistumisen ansiosta. tulos Konsernin liikevoitto vuonna 2010 oli 2,7 milj. euroa (3,7 milj. euroa), mikä on 1,0 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viestintäpalvelujen kysynnän hitaan elpymisen ja kovan hintakilpailun lisäksi konsernin liikevoittoa heikensivät Print & Distribution- ja Editorial Communication -liiketoiminta-alueilla tehdyt laajat sopeuttamistoimenpiteet, joilla liiketoimintaa kehitettiin vastaamaan paremmin kysynnän painopisteen siirty mistä digitaalisiin viestintäpalveluihin. Toimenpiteiden kokonaiskustannukset olivat 2,4 milj. euroa. Marketing Services -liiketoiminta-alueen liikevoitto oli 0,5 milj. euroa (-0,5 milj. euroa). Ruotsin liiketoiminta oli voitollista. Suomen tulosta rasittivat sopeuttamistoi menpiteet ja tulos oli tappiollinen. Editorial Communication -liiketoiminta-alueen liiketappio oli -0,1 milj. euroa (1,1 milj.euroa). Ruotsin tulos oli voitollinen, mutta sopeuttamistoimenpiteiden kustannukset heikensivät sitä edellisvuoteen verrattu na. Suomen tulos oli tappiollinen, mikä oli seurausta kovasta kilpailusta asiakaslehtimarkkinoilla. Publishing -liiketoiminta-alueen liikevoitto oli 3,6 milj. euroa (3,3 milj. euroa). Tulosparannus on seurausta liikevaihdon kasvusta sähköisissä kustannus ohjelmissa. Print & Distribution -liiketoiminta-alueen liikevoit to oli 0,3 milj. euroa (2,8 milj. euroa). Kovana jatkunut hintakilpailu ja sopeuttamistoimenpiteiden kustannuk set heikensivät tulosta edellisvuoteen verrattuna sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsin tulos oli voitollinen, mutta Suomen tulos painui tappiolliseksi. Muun toiminnan tappio oli -1,5 milj. euroa (-3,0 milj. euroa). Muihin toimintoihin sisältyy konser nihallinto ja päättyneet toiminnot. Vertailuvuoden tulokseen sisältyy vuonna 2010 lakkautettu Business Development -yksikkö. omavaraisuus ja rahoitus Konsernin liiketoiminnan rahavirta oli 5,8 milj. euroa (6,6 milj. euroa). Rahavaroja käytettiin investointeihin 3,2 milj. euroa (6,8 milj. euroa). Lainojen lyhennykset ja leasingvelkojen takaisinmaksut olivat 5,4 milj. euroa (6,8 milj. euroa). Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 7,1 milj. euroa (10,4 milj. euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 40,4 prosenttia (37,3 %). Ruotsin kruunun vahvistuminen ja positiivinen tuloskehitys paransivat omavaraisuusastetta. Oman pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % 2010 4,6 % 40,4 % 2009 10,6 % 37,3 % investoinnit Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 3,3 milj. euroa (6,8 milj. euroa). Emoyhtiön investoinnit olivat 0,3 milj. euroa (0,3 milj. euroa). Merkittävimmät investoinnit olivat Kampanjfabri ken AB:n koko osakekannan osto, Rolge AB:n liiketoi minnan hankkiminen konkurssipesältä sekä Edita Prima Oy:n hankkima kirjekuoripainokone. Liikevaihto liiketoiminta-alueittain (EUR 1000) 2010 2009 Muutos 2010–2009 Marketing Services 20 446 17 129 19,4 % Editorial Communication 15 581 15 194 2,5 % Print & Distribution 64 137 68 413-6,2 % Publishing 14 825 15 380-3,6 % Sisäinen liikevaihto ja muu toiminta-4 641-5 221 11,1 % Konserni 110 349 110 895 -0,5 % Liikevoitto/-tappio liiketoiminta-alueittain (EUR 1000) 2010 2009 Muutos 2010–2009 Marketing Services 516-516 199,9 % Editorial Communication-111 1 128-109,8 % Print & Distribution 291 2 846-89,8 % Publishing 3 571 3 307 8,0 % Muu toiminta-1 540-3 046 49,5 % Konserni 2 727 3 719 Liikevoitto-% 2,5 % 3,4 % -26,7 % tilinpäätös 2010 3 Henkilöstö keskimäärin 2009 Muutos 2010–2009 Marketing Services Editorial Communication Print & Distribution Publishing Muut toiminnot 166 121 423 68 42 154 7,8 % 131-7,6 % 481-12,1 % 74-8,1 % 50-16,0 % Konserni 820 890 Maittain Suomi Ruotsi ja Ukraina 447 373 514-13,0 % 376-0,8 % Konserni 820 890 -7,9 % Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut (EUR 1000) 50 342 50 140 0,4 % henkilöstö Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimää rin 820 henkilöä (890). Emoyhtiön henkilöstön määrä oli keskimäärin 31 henkilöä (35). Henkilöstön määrä väheni Print & Distribution -liiketoiminta-alueella 58 henkilöllä, Editorial Commu nication -liiketoiminta-alueella 10 henkilöllä, Publishing -liiketoiminta-alueella kuudella henkilöllä ja muissa toiminnoissa kahdeksalla henkilöllä. Marketing Services -liiketoiminta-alueella keskimääräinen henkilömäärä kasvoi 12 henkilöllä. Konsernin henkilöstöstä 55 prosenttia työskentelee Suomessa ja 45 prosenttia muissa maissa, pääasiassa Ruotsissa. Konsernin valuuttariski liittyy Ruotsin kruunun arvon kehitykseen. Editan hallitus vahvisti alkuvuonna konsernin valuuttariskipolitiikan, jonka mukaan valuutta riskejä seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa valuuttariski suojataan. Tilikaudella ei tehty valuuttasuojauksia. Rahoitusriskeihin liittyen Edita on suojannut osan nykyisten velkojensa koroista aikaisempina vuosina ja suojaukset ovat voimassa laina-ajan loppuun saakka. Luottotappioriskien hallintaan ja myyntisaamisten tehokkaaseen kiertonopeuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Perintää sekä toimenpiteitä asiakkaiden maksukyvyn ja luottokelpoisuuden seuraamiseksi on tehostettu. Seurantakaudella ei syntynyt merkittäviä luottotappioita. Henkilöstön osaamisella on ratkaiseva merkitys konsernin kilpailukyvyn vahvistamisessa. Viestinnän voimakas digitalisoituminen asettaa paineita osaami sen kehittämiselle. Osaamispääoman vahvistaminen sekä onnistuminen avainhenkilöiden sitouttamisessa ja rekrytoinneissa ovat Editan keskeisiä menestystekijöitä. Vuonna 2010 konsernissa toteutettiin avainhenkilöarvi ointi ja kehitettiin kannustejärjestelmää. Rekrytoinneissa kiinnitettiin erityistä huomiota konsernin strategisesti keskeisten osaamisalueiden vahvistamiseen. riskien hallinta Edita-konsernin merkittävimmät riskit liittyvät talouden laskusuhdanteeseen, painoliiketoiminnan markkinoiden voimakkaaseen rakennemuutokseen, Ruotsin kruunun heikkenemiseen sekä henkilöstön osaamiseen. Riskejä arvioidaan säännöllisen riskikartoituksen avulla. Konserni on sopeuttanut toimintojaan taloudellisen tilanteen heikkenemisen takia syksystä 2008 alkaen sekä Suomessa että Ruotsissa kaikilla neljällä liiketoimintaalueella. Tehostamistoimenpiteitä jatkettiin vuonna 2010 kaikilla muilla paitsi Publishing -liiketoiminta-alueella. Erityisenä haasteena on Editan painoliiketoiminnan sopeuttaminen graafisen alan markkinakehitykseen. Viestinnän painopisteen siirtyminen digitaalisiin kanaviin on kiihdyttänyt graafisen alan markkinoiden supistumis ta talouden laskusuhdanteen aikana. Painotuotteiden kysyntä on laskenut rajusti ja hintakilpailu on ollut erittäin kovaa kahtena viime vuonna. 4 tilinpäätös 2010 2010 -7,9 % ympäristö Vuonna 2008 aloitettua pohjoismaista ympäristöohjel maa, Green Editaa, vietiin eteenpäin kaikilla ohjelman keskeisillä osa-alueilla, jotka ovat: ekologisesti kestävät hankinnat, jätteiden minimointi, hiilineutraalius ja ener giatehokkuus. Editan ympäristötyö on aikaisemmin painottunut vahvasti tuotantotoimintaa harjoittaviin yrityksiin. Vuonna 2010 aloitettiin työ ympäristökuormituksen vähentämiseksi myös Editan palveluyksiköissä, joissa työskennellään pääasiassa toimistoissa. Toimistojen ympäristöjärjestelmien kriteeriksi valittiin WWF:n Green Office -järjestelmä. Edita Publishing Oy sai ensimmäisenä konserniyhtiönä Green Office -merkin käyttöoikeuden joulukuussa 2010. Syksyllä 2008 Edita aloitti työn toiminnastaan aiheu tuvien hiilidioksidipäästöjen kartoittamiseksi. Vuonna 2010 JG Communication AB, Edita Prima Oy ja Citat AB saavuttivat hiilineutraaliuden.. Hiilineutraaliuden ovat aiemmin saavuttaneet Edita Västra Aros AB ja Edita Bobergs AB. Edellä mainitut yritykset ovat vähen täneet toiminnastaan aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ja kompensoivat jäljelle jäävät päästöt rahoittamalla YK:n valvomia projekteja,. Edita edistää asiakkaidensa ympäristövastuulli suutta kehittämällä omaa toimintaansa ja tarjoamalla ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita. Vuonna 2010 Edita julkaisi ekojulkaisu-sivustot Internetissä Suomessa ja Ruotsissa. Ne opastavat, miten ympäristönäkökohdat voi ottaa huomioon julkaisun suunnittelun ja tuotannon eri vaiheissa. Editan ympäristöohjelma sai julkista tunnustusta Ruotsissa. Edita Västra Aros AB:lle myönnettiin Miljös tyrningsrådetin ”Utmärkt Grön Leverantör” ja Guld stänks Miljöpris 2010 -palkinnot. Suomessa Morning Digital Design Oy voitti European Excellence Awards -kilpailun Paras verkkopalvelu -sarjan Stora Ensolle toteuttamallaan Global Responsibility -verkkopalvelulla. hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat Edita Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 30.4.2010, että hallituksen puheenjohtajana jatkaa DI Lauri Ratia, varapuheenjohtajana finanssineuvos Jarmo Väisänen ja muina jäseninä brändi- ja viestintäjohtaja Carina Brorman, yhteiskuntavastuujohtaja Liisa Jauri, hen kilöstöjohtaja Riitta Laitasalo, toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi ja toimitusjohtaja Eva Persson. Lisätietoa hallituksen jäsenistä on vuosikertomuksen liiketoimin takatsauksessa. Yhtiön toimitusjohtaja on Timo Lepistö. Editan yhtiökokous valitsi 30.4.2010 vuoden 2010 tilintarkastajaksi KPMG Oy:n, päävastuullisena tilintar kastajana Minna Riihimäki, KHT. kysynnän kasvu on edelleen vahvinta, mutta sen usko taan alkavan vähitellen tasaantua. Edita-konsernin kannattavuuden arvioidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Edita-konserni jatkaa asemansa vahvistamista viestintäpalvelujen tarjoajana Pohjoismaissa. Editan liiketoimintoihin liittyy joitakin epävarmuus tekijöitä. Ennakoitua suurempi painopalvelujen kysyn nän lasku sekä paperin hinnan nousu voivat heikentää painoliiketoiminnan tulosta vuonna 2011. hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä Edita Oyj:n oma pääoma oli tarkastelukauden lopussa 43.000.288,87 euroa. Yhtiön jakokelpoiset varat ovat 11.130.678,53 euroa, josta tilikauden voitto oli 8.397.254,41 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että voitonjako kelpoiset varat käytetään seuraavasti: – jaetaan osinkona 0,165 euroa/osake eli yhteensä 990 000,00 euroa (63 % konsernin tilikauden tuloksesta) 10 140 678,53 euroa – jätetään omaan pääomaan 11 130 678,53 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymi sen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä. tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Edita Prima Oy:n Vilppulan tuotantoyksikkö myytiin Painotalo Miktor Oy:lle tammikuussa 2011. näkymät vuonna 2011 Viestintäpalvelujen kysynnälle ennustetaan maltillista kasvua Suomessa ja Ruotsissa)*. Digitaalisen viestinnän *) MTL-Barometri Q4/2010; IRM (Institutet för Reklam- och Mediestatistik), Reklam- och Medieprognos 2010–2011. tilinpäätös 2010 5 Edita Oyj KONSERNIN TULOSLASKELMA (IFRS) (EUR 1000) Liikevaihto Liite 1.1. -31.12.2010 1.1. -31.12.2009 2 110 349 110 895 Liiketoiminnan muut tuotot 5 301 690 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos-469-53 Valmistus omaan käyttöön 258 268 Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut Poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 6-30 133-30 276 7-50 342-50 140 8-6 433-6 388 8-85 0 9-20 952-21 347 16 232 70 Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut 3 719 11 136 242 12-1 059-1 858 Voitto ennen veroja 1 804 2 103 13-244 1 164 Tilikauden voitto 1 560 Jakautuminen Emoyrityksen omistajille 1 555 Määräysvallattomille omistajille 5 3 267 Tuloverot Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: osakekohtainen tulos (euroa) 6 tilinpäätös 2010 2 727 0,26 3 252 15 0,54 Edita Oyj KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (IFRS) (EUR 1000) Liite 1.1. -31.12.2010 1.1. -31.12.2009 Tilikauden voitto 1 560 3 267 Muut laajan tuloksen erät 13 Nettosijoituksen suojaus 0-164 Myytävissä olevat rahoitusvarat 8 27 Muuntoerot 2 533 1 016 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot-2-4 Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 2 539 876 Tilikauden laaja tulos yhteensä 4 099 4 143 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen Emoyrityksen omistajille 4 090 4 128 Määräysvallattomille omistajille 9 15 tilinpäätös 2010 7 Edita Oyj KONSERNIn TASE (IFRS) (EUR 1000) VARAT Liite 31.12.2010 31.12.2009 14 15 15 16 17 18 28 220 20 026 1 882 2 720 432 574 30 613 18 777 2 052 2 337 432 822 53 854 55 032 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 19 Myyntisaamiset ja muut saamiset 20,21 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat 22 Rahavarat 22 4 761 21 662 767 77 7 038 5 167 19 453 20 82 10 361 3 472 0 34 777 35 082 Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Liite 88 631 90 115 31.12.2010 31.12.2009 PITKÄAIKAISET VARAT Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Osuudet osakkuusyrityksissä Muut rahoitusvarat Laskennalliset verosaamiset Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät OMA PÄÄOMA Osakepääoma 6 000 6 000 Ylikurssirahasto 25 870 25 870 Muuntoerot-83-2 613 Käyvän arvon rahasto 43 37 Kertyneet voittovarat 3 362 3 546 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 23 35 191 32 841 Määräysvallattomien omistajien osuus 11 18 Oma pääoma yhteensä 35 201 32 858 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikaiset velat Eläkevelvoitteet 24 2 161 1 860 Korolliset pitkäaikaiset velat 26 20 482 24 604 Pitkäaikaiset varaukset 25 1 910 1 777 Laskennalliset verovelat 18 1 426 1 540 Lyhytaikaiset velat Korollisten pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät 26 Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 20,27 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 8 tilinpäätös 2010 25 979 29 780 4 887 22 224 340 5 346 21 604 528 27 451 27 478 Oma pääoma ja velat yhteensä 88 631 90 115 Edita Oyj KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (EUR 1000) Liite 1.1. -31.12.2010 1.1. -31.12.2009 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto 1 560 3 267 Oikaisut Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 30 6 947 5 891 Korkokulut ja muut rahoituskulut 1 059 1 858 Korkotuotot-133-242 Osinkotuotot-3-3 Verot 244-1 164 Käyttöpääoman muutokset Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos-1 996 1 233 Vaihto-omaisuuden muutos 296-744 Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos-507-872 Varausten muutos 133-1 027 Maksetut korot-868-1 726 Saadut korot 148 238 Maksetut verot-1 120-123 Liiketoiminnan nettorahavirta 5 760 6 586 Investointien rahavirrat Liiketoiminnan myyntituotot 800 0 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 180 2 727 Tytäryritysten ja liiketoimintojen hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 4-707 0 Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin-2 203-6 406 Investoinnit aineettomiiin hyödykkeisiin-316-432 Saadut osingot 114 101 Investointien nettorahavirta -2 131 -4 010 Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot 0 2 500 Lainojen takaisinmaksut-4 582-5 341 Rahoitusleasingvelkojen maksut-860-894 Maksetut osingot-1 740 0 Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Valuuttakurssien muutosten vaikutus Sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutus Rahavarat tilikauden lopussa -7 182 -3 735 -3 553 10 443 220 6 7 115 -1 159 11 468 110 23 10 443 tilinpäätös 2010 9 Edita Oyj LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (IFRS) (EUR 1000) Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Määräys- Oma vallattomien- pääoma omistajien yhteensä osuus Osake- Ylikurssi- Muunto- pääoma rahasto erot Oma pääoma 1.1.2009 6 000 25 870 -3 465 Käyvän Kertyneet arvon voitto- rahasto varat 14 294 Yhteensä 28 712 0 28 712 Laaja tulos Tilikauden tulos 3 252 3 252 15 3 267 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) Nettosijoituksen suojaus-164-164-164 Myytävissä olevat rahoitusvarat 23 23 23 Muuntoerot 1 016 1 016 1 016 Tilikauden laaja tulos yhteensä 853 23 3 252 4 128 15 4 143 Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa 3 3 Oma pääoma 31.12.2009 6 000 25 870 -2 613 37 3 546 32 841 18 32 858 Oma pääoma 1.1.2010 6 000 25 870 -2 613 37 3 546 32 841 18 32 858 1 555 Laaja tulos Tilikauden tulos 1 555 Muut laajan tuloksen erät (verovaikutuksella oikaistuna) Nettosijoituksen suojaus Myytävissä olevat rahoitusvarat 6 Muuntoerot 2 529 5 1 560 6 2 529 4 6 2 533 Tilikauden laaja tulos yhteensä 4 090 4 099 2 529 6 1 555 9 Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako-1 740-1 740-1 740 Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa-16-16 Oma pääoma 31.12.2010 10 tilinpäätös 2010 6 000 25 870 -83 43 3 362 35 191 11 35 201 Edita Oyj Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernin perustiedot Edita-konserni tuottaa graafisia ja markkinointivies tinnän tuotantopalveluja, kustantaa kirjoja ja ylläpitää sähköisiä palveluja. Konsernin emoyhtiö Edita Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Emoyhtiön rekisteröity osoite on Hakunin maantie 2, 00430 Helsinki. Jäljennös konsernitilin päätöksestä on saatavissa konsernin internet-sivuilta osoitteessa www.edita.fi ja emoyhtiön pääkonttorista. Edita Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 15.2.2011 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdol lisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Laatimisperusta Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilin päätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2010 voimassa olevia IAS- ja IFRSstandardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjan pitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standar deja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaati musten mukaiset. Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään tuhansi na euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankin tamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Konserni on soveltanut 1.1.2010 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja: – Uudistettu IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää useita konsernin kan nalta merkittäviä muutoksia. Liiketoimintojen yhdis tämiseen sovelletaan uudistetun standardin mukaan edelleen hankintamenetelmää, johon on kuitenkin tehty joitakin merkittäviä muutoksia aiempaan IFRS 3 -standardiin verrattuna. Esimerkiksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirja taan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja jotkin veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon laajan tuloslaskel man kautta. Jokaisen hankinnan kohdalla saadaan valita, perustuuko määräysvallattomien omistajien osuuden arvostus käypään arvoon vai näiden suh teelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovaralli suudesta. Kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi. Standardimuutokset vaikuttavat näin ollen hankinnoista kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin. Standardimuutoksil la on vaikutusta myös tulosvaikutteisesti kirjattaviin eriin sekä hankintatilikaudella että niillä tilikausilla, joilla maksetaan lisäkauppahintaa tai toteutetaan lisähankintoja. Standardin siirtymäsääntöjen mukai sesti liiketoimintojen yhdistämisiä, joissa hankintaajankohta on ennen standardin pakollista käyttöön ottoa, ei oikaista. – Muutettu IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutettu standardi edellyttää tytäryri tyksen omistusmuutoksista syntyvien vaikutusten kirjaamista suoraan konsernin omaan pääomaan silloin, kun emoyrityksen määräysvalta säilyy. Mikäli määräysvalta tytäryrityksessä menetetään, mahdol linen jäljellä oleva sijoitus arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Vastaavaa kirjanpi dollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritys osuuksiin (IAS 31). Standardimuutoksen seurauk sena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa määräysvallattomille omistajille silloinkin, kun ne ylittävät määräysvallattomien omistajien sijoituksen määrän. – Muutos IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa. Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojaus kohteen yksisuuntaisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun kyseessä on ra hoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Tulkinnal la ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. tilinpäätös 2010 11 – IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improve ments to IFRSs – muutokset, huhtikuu 2009).(Voi maan pääsääntöisesti 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuu deksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä 12 standar dia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standar deittain, mutta muutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukai sesti edellyttää konsernin johdolta arvioiden teke mistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden valinnassa ja niiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja jolla on eniten vai kutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa ”Johdon harkintaa edel lyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”. Tytäryritykset Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys Edita Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan syntymisen ehtoja arvioitaessa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta mää rätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikau den päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konserniti linpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäinen voi tonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emo yrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille 12 tilinpäätös 2010 esitetään erillisessä tuloslaskelmassa, sekä laajan tulok sen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräys vallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa arvostetaan joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omista jien osuuden suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Arvostamis periaate määritetään erikseen kullekin yrityshankinnalle. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaan pää omaa koskevina liiketoimina. Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiem pi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menet tämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Osakkuusyritykset Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutus valta syntyy, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpää tökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyritysten tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osak kuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mu kainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoittoon sisältyen. Vastaavasti konsernin osuus osakkuusyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan tuloksen eriin. Konsernin osakkuusyrityksillä ei ole ollut tällaisia eriä tilikausilla 2009–2010. Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisenä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintava luutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoi ton yläpuolelle. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskel mien ja erillisten tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi liiketoimien tilikauden keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntami nen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslas kelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pää omaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja nettosijoitusta suojanneiden instrumenttien vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2007, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän yhteydessä, eikä niitä myöskään myöhemmin tytäryri tyksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan. Siir tymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. 1.1.2007 lähtien ulkomaisten yksikköjen hankinnas ta syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksikköjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhtey dessä tehtävät käypien arvojen oikaisut on käsitelty kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useam masta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjan pitoarvo kirjataan pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti mää ritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto 10–30 vuotta 4–15 vuotta Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksis sa tapahtuneita muutoksia. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytäväksi olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena. Aineettomat hyödykkeet Liikearvo 1.1.2010 jälkeen tapahtuneiden liiketoimintojen yhdis tämisissä syntyvät liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. 1.1.2007–31.12.2009 tapahtuneet yrityshankinnat on kirjattu aikaisemman IFRS-normiston (IFRS 3 (2004)) mukaisesti. Ennen vuotta 2007 tapahtuneiden liiketoi mintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo vastaa aiem man tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona. tilinpäätös 2010 13 Liikearvoista (ja taloudellisista vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdolli sen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennet tynä arvonalentumisilla. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluk si sillä kaudella, jolla ne ovat syntyneet. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomik si hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne mate riaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttö tarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämisme noja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankin tamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen talou dellinen vaikutusaika on neljä vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi. Muut aineettomat hyödykkeet Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudel linen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen ta loudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvioidun taloudel lisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat: Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet Patentit ja lisenssit ATK-ohjelmistot Tavaramerkit 4–8 vuotta 4 vuotta 4–5 vuotta 10 vuotta Konsernitilinpäätökseen ei sisälly tavaramerkkejä, joiden taloudelliset vaikutusajat on arvioitu rajoitta mattomiksi. 14 tilinpäätös 2010 Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuuteen kirjataan aineet ja tarvikkeet, keskeneräiset tuotteet sekä valmiit tavarat. Vaihtoomaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorea lisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömis tä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuk sen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenois ta normaalilla toiminta-asteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vuokrasopimukset Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoituslea sing-sopimuksiksi. Ne merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään ar voon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasing-sopimuksilla hankituista hyö dykkeistä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuu ruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin. Konsernilla ei ole rahoitusleasingiksi luokiteltavia vuokrasopimuksia, joissa konserniyhtiö olisi vuokralle antajana eikä IFRIC 4 Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen -tulkinnan mukaisia osto sopimuksia, jotka tosiasialliselta sisällöltään tulkittaisiin vuokrasopimukseksi. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten kulut kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin ja tulevien vähimmäisvuokrien kokonaismäärät esitetään taseen ulkopuolisina vastuina liitetiedoissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viit teitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuus erästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisista viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, mikäli niillä on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika sekä keskeneräiset aineettomat hyödyk keet. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoil la tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuus erästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyar voonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näke mystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla (CGU) tai rahavirtaa tuottavi en yksiköiden ryhmien muodostamalla tasolla, jotka ovat pääosin muista yksiköistä riippumattomia, ja joiden rahavir rat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Konsernissa on määritelty kuusi rahavirtaa tuottavaa yksikköä: 1. Marketing Services Suomi 2. Marketing Services Ruotsi 3. Editorial Communication Ruotsi 4. Print & Distribution Suomi 5. Print & Distibution Ruotsi 6. Publishing Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kir janpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdis tettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuus erästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Ar vonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman ar vonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa. Työsuhde-etuudet Työsuhde-etuuksiin sisältyvät lyhytaikaiset työsuhdeetuudet, muut pitkäaikaiset etuudet, irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet sekä työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät mm. palkat ja luontaisedut, vuosilomat ja bonukset. Muut pitkäaikaiset etuudet sisältävät esimerkiksi pitkäai kaiseen työsuhteeseen perustuvan juhlan, loman tai korvauksen. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet tarkoittavat etuuksia, jotka syntyvät irtisanomi sesta eikä työsuorituksesta. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet koos tuvat eläkkeistä ja muista työsuhteessa maksettavista etuuksista, kuten esimerkiksi henkivakuutuksista. Etuudet luokitellaan maksupohjaisiin ja etuuspohjaisiin etuuksiin. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjai sia eläkejärjestelyitä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suorituk set kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisiksi järjestelyiksi luokitellaan kaikki ne järjestelyt, jotka eivät täytä maksupohjaisten järjeste lyjen määritelmää. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä yritykselle jää velvoitteita järjestelystä tilikauden maksun suorittami sen jälkeenkin. Etuuspohjaisiksi määritellyistä järjes telyistä hankitaan vuosittain vakuutusmatemaattiset laskelmat, joiden perusteella tilinpäätökseen kirjat tava kulu sekä velka tai omaisuuserä voidaan kirjata. Taseeseen kirjattava velka muodostuu eläkevelvoitteen nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon sekä kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden erotuksena. Etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen laskennassa käytetään vakuutusmatemaattisia oletuksia. Ne jaetaan väestötilastollisiin ja taloudellisiin oletuksiin. Väestö tilastollisia oletuksia ovat kuolleisuus, työsuhteiden päättyvyys ja työkyvyttömyyden alkavuus. Taloudellisia oletuksia ovat diskonttauskorko, tuleva palkkataso, järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuottotaso ja inflaatio-oletus. Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden käsittelyssä Editassa noudatetaan ns. putkimenetelmää, jolloin syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan taseeseen. Tuloslaskelmaan nettomääräiset kertyneet kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan, jos ne ylittävät edellisen tilikauden päättyessä suuremman seuraavista: 10 % etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvosta kyseisenä päivänä (ennen järjestelyyn kuuluvien varojen vähentämis tä) ja 10 % järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta kyseisenä päivänä. Nämä rajat lasketaan ja niitä sovelletaan kunkin etuuspohjaisen järjestelyn osalta erikseen. Etuuspohjaisia järjestelyjä koskien tuloslaskelmaan kirjattava osuus vakuutusmatemaattisista voitoista ja tappioista on ylimenevä määrä jaettuna kyseiseen jär jestelyyn osallistuvien henkilöiden odotetulla keskimää räisellä jäljellä olevalla työssäoloajalla. tilinpäätös 2010 15 Varaukset ja ehdolliset velat Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennä köistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotetta vasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Varaus diskontataan, jos aika-arvolla on olennaista merkitystä varauksen suuruuteen. Konsernissa varauksia ovat esimerkiksi vuokrakulut tyhjistä toimitiloista (tappiolliset sopimukset), muut uudelleenjärjestelyvaraukset sekä eläkekuluvaraukset työttömyyseläkevakuutuksesta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuun nitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. Ympäristövelvoitteista kirjataan va raus silloin, kun konsernilla on ympäristölainsäädännön ja konsernin ympäristövastuuperiaatteiden perusteella velvoite, joka liittyy tuotantolaitoksen käytöstä poista miseen, ympäristövahingon korjaamiseen tai laitteiston paikasta toiseen siirtämiseen. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoi tuessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotet tavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslas kelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voi massa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Vero tuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevas sa tulevaisuudessa. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellis ten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdan naissopimusten käypään arvoon arvostamisesta, etuus 16 tilinpäätös 2010 pohjaisista eläkejärjestelyistä ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostamisista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpää töspäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päätty mispäivään mennessä. Laskennallinen verosaaminen kirjataan ainoas taan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä. Tuloutusperiaatteet Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina oikaistuina välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamää räisen myynnin kurssieroilla. Tavaroiden myynnit Tuotot tavaroiden myynnistä kirjataan, kun tavaroi den omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Palvelujen myynnit ja pitkäaikaishankkeet Palvelujen myynnistä kirjataan tuloja valmistusasteen mukaisen tulouttamismenetelmän mukaisesti edellyttä en, että valmiusaste sekä siihen liittyvät tulot ja kustan nukset pystytään luotettavasti määrittämään. Valmiusas te määritetään tehdyn työn osuudella koko projektin arvioidusta työmäärästä. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseen erässä ”myyntisaami set ja muut saamiset”. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä ”ostovelat ja muut velat”. Muutoin palvelusta syntyneet tuotot kirjataan silloin, kun palvelu on suoritettu. Kun on todennäköistä, että palvelun valmiiksi saattamiseen tarvittavat koko naismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Lisenssi- ja rojaltituotot Lisenssi- ja rojaltituottojen tuloutus tapahtuu sopimuk sen tosiasiallisen sisällön mukaan. Korot ja osingot Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetel mällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Myytävinä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot Liiketoiminto käsitellään lopetettavana tai myytynä, kun johto on sitoutunut lopettamaan tai myymään erillisen liiketoiminnon, johon liittyvät varat, velat ja liiketoimin nan tulos voidaan erottaa omaksi kokonaisuudekseen sekä liiketoiminnallisesti että raportoinnissa. Silloin kun myytävissä olevien omaisuuserien tun nusmerkistö täyttyy, pitkäaikainen omaisuus kirjataan tasearvoonsa tai tätä alempaan käypään arvoon vä hennettynä myyntikustannuksilla. Poistojen kirjaaminen käyttöomaisuudesta lopetetaan. Myytävänä oleviksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään sisältyvät varat ja velat esitetään erillään jatkuvien liiketoimintojen varoista ja veloista. Lopetettavien tai myytyjen liike toimintojen tulos verojen jälkeen sekä luovutuksesta syntynyt myyntivoitto tai -tappio esitetään tuloslaskel massa jatkuvista toiminnoista erillään. Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä: 1. Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö. 2. Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoimintaalueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. 3. Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoi tuksena myydä se edelleen. Konserni on määritellyt tilinpäätöksessä luovutettavien erien -ryhmään Vilppulan painoyksikön siirtyvät varat (liitetieto 3). Konsernin tytäryhtiö Edita Prima Oy on myynyt Vilppulan yksikön liiketoiminnan ja kauppa astui voimaan 1. tammikuuta 2011. Luovutettavien erien ryhmään sisältyi aineellista käyttöomaisuutta ja vaihtoomaisuuseriä. Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 -standar din mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tu losvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään kuuluvat rahoitusinstrumentit kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Konsernissa käytössä olevat korkojohdan naisinstrumentit luetaan tähän ryhmään. Konserni suojautuu johdannaisinstrumenteilla lainojen korkojen muutoksilta. Tätä tarkoitusta varten on tehty johdan naissopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöshetkellä käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luoki teltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintame no ja ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyttai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Konsernissa tähän ryhmään sisältyvät myyntisaamiset sekä muut saamiset. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustu en yksittäisten erien riskiin. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisva roihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaan luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muu hun ryhmään. Myytävissä olevat rahoitusvarat koos tuvat noteeratuista ja noteeraamattomista osakkeista. Ne arvostetaan käypään arvoon. Mikäli noteeraamat tomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, omaisuuserät arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioiden. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirre tään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Myytävissä olevat sijoitukset si sältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaaditta essa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahoitusinstrumenttien kirjaamisessa käytetään yleisesti kaupantekopäivää. Rahavarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menet tänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot ulkopuolelle. Rahoitusvelat ja vieraan pääoman menot Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käy pään arvoon. Johdannaisinstrumentit, joilla suojaudu taan rahoitusvelkojen muutoksilta, kirjataan käypään tilinpäätös 2010 17 arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki muut rahoitusvelat arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen jaksotet tuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä. Korollisista veloista johtuvat menot on kirjattu kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konserni on soveltanut vertailuvuoden tilikauden aikana suojauslaskentaa ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen osalta. Konserni suojasi vuoden 2009 aikana Ruotsin kruunun heikentymistä vastaan käyttä mällä valuuttatermiiniä ja -optioita. Suojaavan termiinin ja optioiden arvonmuutoksen tehokas osuus, eli spot-arvon muutos, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, ja korkoero sekä arvonmuutoksen tehoton osuus tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Vertailuvuoden tilin päätöspäivänä konsernilla ei ole ollut avoimena sellaisia johdannaissopimuksia, joihin konserni on soveltanut suojauslaskentaa. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimusosapuoli ja ne arvostetaan myöhem min edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimusten käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joi hin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutuk set esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloitta essaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskien hallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaus suhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan inst rumentin kykyä kumota suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksesta oman pääoman muuntoeroihin kertyneet voitot ja tappiot siirretään tu losvaikutteisiksi silloin, kun nettosijoituksesta luovutaan kokonaan tai osittain. Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suoja uksen vaatimukset, niihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Näiden käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin noudattaman kirjaustavan mukaisesti rahoitustuottoihin tai -kuluihin. 18 tilinpäätös 2010 Liikevoitto IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konsernissa liikevoitto on määri tetty siten, että se on nettosumma, joka muodostuu kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään materiaali- ja palveluhankintojen kulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muu toksella oikaistuna, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot, arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut sekä huomioidaan osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot ja johdannaisten käypien arvojen muutokset sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muutoin ne on kirjattu rahoituseriin. Konserni on muuttanut segmenttikohtaisten liikevoittojen esittämistapaa siten, että emoyhtiöiden ty täryhtiöiltä veloittamat Management Fee -palvelut eivät sisälly toimintasegmenttien liikevoittoon. Segmenttikoh taiset vertailuvuoden tilikauden liikevoitot on oikaistu uuden esittämistavan mukaisiksi sekä hallituksen toimin takertomuksessa että liitetietojen kohdassa 2. Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulokset voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyt tämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai oletuksia korjataan ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla. Arviointia on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa mm. arvonalentumistestauksen laskelmien laadinnassa, hankintamenon kohdistamisessa ja määritettäessä aineellisten ja aineettomien omaisuuserien pitoaikoja. Johdon harkintaa käytetään lisäksi mm. saamisten ja tuotekehitysaktivointien kuranttiuden arviointiin, vero riskeihin, eläkevastuiden määrittämiseen ja laskennal listen verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Tulevat IFRS-standardit ja tulkinnat IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulo päivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. – Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeita koskevien op tioiden, merkintäoikeuksien tai muiden oikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset eivät ole merkittäviä tulevan konserniti linpäätöksen kannalta. – IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla (voimaan 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvot telee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitus velan joko osittain tai kokonaan. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. – Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksella korjataan ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 IAS 19 – Etuuspoh jaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys. Muutosten jälkeen yritykset saavat merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukä teen suoritettuja vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen. – Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (voimaan 1.1.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat. – IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensim mäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuk sen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotet tuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Aikaisempien kausien lukuja ei tarvitse oikaista, jos standardi otetaan käyttöön ennen 1.1.2012 alkavalla tilikaudella. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. – IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset, toukokuu 2010) (Voimaan pääsääntöisesti 1.7.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuu deksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. tilinpäätös 2010 19 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 2. Toimintasegmentit Konsernin toimintaa johdetaan ja toiminnan raportointi tapahtuu liiketoiminta-alueittain muodostaen seuraavat toiminnalliset segmentit: Print & Distribution -liiketoiminta-alue vastaa graafisen tuotannon kokonaispalveluista, joihin sisältyy perinteisten painopalveluiden lisäksi lisäarvopalveluja: rekistereiden ja tietokantojen hallintaa, muuttuvan tie don painamista sekä logistiikka- ja varastointiratkaisuja. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Suomen tytäryhtiöt Edita Prima Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö Vantaan Haka mäenkuja. Ruotsissa liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Edita Västra Aros AB:n, Arkpressen i Västerås AB:n ja Kampanjfabriken AB:n toiminnot sekä 33,33 %:n omis tusosuudella osakkuusyhtiö Edita Bobergs AB. Edita Prima Oy:n hallitus on 29.12.2010 päättänyt myydä Print & Distribution segmenttiin kuuluvan Vilp pulan yksikön. Yksikön varat on luokiteltu myytävänä oleviksi 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta laaditussa tilinpäätöksessä. Kaupantekohetki oli 1.1.2011. Marketing Services -liiketoiminta-alue vastaa asiakasmarkkinoinnin tuotantoprosesseista, joihin sisältyy digitaalisen markkinointiviestinnän suunnittelua, kuvankäsittelyä ja -tuotantoa sekä graafisten ulkoistus palveluiden tuottamista. Liiketoiminta-alueeseen kuu luvat Suomen tytäryhtiöt Morning Digital Design Oy ja Citat Finland Oy. Ruotsissa liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Citat AB, Mods Graphic Studio AB, Ukrainas sa toimintaa harjoittava Citat Ukraine LLC sekä 40 %:n omistusosuudella osakkuusyhtiö Kenosha Holding AB (Brandsystems). Editorial Communication -liiketoiminta-alue vastaa sidosryhmäjulkaisujen toimituksesta ja tuotan nosta, verkkopalvelujen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä ääni- ja kuvatuotannosta. Liiketoiminta-alueeseen ovat kuuluneet ilikaudella 2010 Suomen tytäryhtiö Edita Press Oy ja Ruotsissa JG Communication AB ja Journalistgrubben JG AB . Publishing -liiketoiminta-alue vastaa kirjojen kustantamisesta ja tilausjulkaisuista sekä sähköisten, ajantasaisten tietopalvelujen tuottamisesta yrityksille ja yhteisöille. Liiketoiminta-alueeseen kuuluu Suomen tytäryhtiö Edita Publishing Oy. Muut toiminnot -ryhmään kuuluvat hallinnolliset toiminnot Edita Sweden AB:sta ja toiminnot emoyhtiö Edita Oyj:stä, joka omistaa konsernin tytäryhtiöt ja 20 tilinpäätös 2010 ohjaa konsernin liiketoimintoja sekä tukee niitä asian tuntija- ja hallintopalveluilla. Lisäksi muissa toiminnoissa on esitetty vertailuvuonna Edita Sverige AB:n Business Development -yksikkö. Muut toiminnot sisältävät myös vähäisiä tulososuuksia ns. tyhjistä yhtiöistä, jotka eivät harjoita varsinaista liiketoimintaa. Konserni ei ole yhdistänyt toimintasegmenttejä yllä mainittujen raportoitavien segmenttien muodos tamiseksi. Segmenttikohtaisten tietojen konsolidointi perustuu samoihin laskentaperiaatteisiin (IFRS) kuin mitä konsernitasolla sovelletaan ja raportointi halli tukselle (CODM) muodostaa segmenttiraportoinnin perustan. Toimintasegmenteistä raportoidaan lukuja, joita yhtiön johto käyttää allokoidessaan segmenteille konsernin resursseja ja arvioidessaan niiden suori tuskykyä. Segmenttien väliset siirtohinnat perustuvat markkinahintoihin. Konsernilla ei ole sellaisia yksittäisiä ulkopuolisia asiakkaita, joiden osuus ylittää 10 % konser nin kokonaistuotoista. Segmenttien varat ja velat ovat sellaisia liiketoimin nan eriä, joita segmentit käyttävät liiketoiminnassaan. Varoja liiketoimintasegmenteillä ovat käyttöomaisuus, myyntisaamiset ja saamiset pitkäaikaishankkeista sekä vaihto-omaisuus ja velkoja ostovelat ja velat pitkäai kaishankkeista. Kaikki muut varat ja velat esitetään kohdistamattomissa erissä segmenttitietojen täsmäy tyslaskelmassa. Segmenttien valvonnan ja raportoinnin pääasiallisia eriä ovat liikevaihto ja liikevoitto/-tappio (määrittely liitetietojen kohdassa 1). Print & Marketing Distribution Services Editorial Comm. Publishing Muut toiminnot EliminoinnitYhteensä Tilikausi 2010 EUR 1000 Ulkoinen liikevaihto Segmenttien välinen liikevaihto 60 571 3 566 19 928 518 14 761 820 14 791 34 298 4 059-8 998 110 349 0 Liikevaihto yhteensä 64 137 20 446 15 581 14 825 4 357 -8 998 110 349 Poistot -4 429-717-353-93-840-6 433 Arvonalentumiset-85 0 0 0 0-85 Osuus osakkuusyrityksistä 229 3 0 0 0 232 Liikevoitto/-tappio Varat ja velat Liikearvo Osakkuusyhtiöt Segmentin varat 291 516 -111 3 571 -1 540 1261 1 663 20 934 10 783 1 068 9 009 7 982 0 5 532 0 0 2 482 0 0 12 697-752 Segmentin varat yhteensä 23 857 20 860 13 514 2 482 12 697 -752 Segmentin velat 3 597 1 780 1670 519 555 -752 Investoinnit 1 836 522 532 57 366 Print & Marketing Distribution Services Editorial Comm. Publishing Muut toiminnot 2 727 20 026 2 730 49 901 72 658 7 368 3 312 EliminoinnitYhteensä Tilikausi 2009 EUR 1000 Ulkoinen liikevaihto 64 396 16 438 14 513 15 345 203 Segmenttien välinen liikevaihto 4 017 691 681 35 3 921-9 345 110 895 0 Liikevaihto yhteensä 68 413 17 129 15 194 15 380 4 124 -9 345 110 895 Poistot -4 471-656-323-102-837-6 388 Arvonalentumiset 0 0 0 0 0 0 Osuus osakkuusyrityksistä 121 0 0 0-51 70 Liikevoitto/-tappio 2 846 -516 Varat ja velat Liikearvo 1 209 10 117 Osakkuusyhtiöt 1 390 0 Segmentin varat 26 594 9 689 1 128 3 307 -3 046 7 451 0 3 939 0 0 2 760 0 946 13 878-986 Segmentin varat yhteensä 29 193 19 806 11 390 2 760 14 824 -986 Segmentin velat 4 175 2 846 1912 825 696 -986 Investoinnit 6 077 149 88 115 409 3 719 18 777 2 337 55 874 76 987 9 468 6 838 tilinpäätös 2010 21 Konsernin ja raportoitujen segmenttitietojen välinen täsmäytyslaskelma EUR 1000 2010 2009 Liikevaihto Segmenttien raportoitu liikevaihto 110 349 110 895 Konsernin liikevaihto 110 349 110 895 Voitto/tappio ennen veroja Segmenttien raportoitu liikevoitto/-tappio 2 727 3 719 Konsernin nettorahoitustuotot (+) /-kulut (-)-923-1 616 Konsernin voitto/tappio ennen veroja Varat Segmenttien raportoidut varat Segmenteille kohdistamattomat varat 1 804 2 103 72 658 15 973 76 987 13 128 Konsernin varat Oma pääoma ja velat Segmenttien raportoidut velat Segmenteille kohdistamattomat velat Konsernin oma pääoma 88 631 90 115 7 368 46 062 35 201 9 468 47 789 32 858 Konsernin oma pääoma ja velat 88 631 90 115 Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Konsernin segmentit toimivat Suomessa ja Ruotsissa, jonka lisäksi konsernilla on yhtiö Ukrainassa. Ukrainan toimipisteen myynti on konsernin liiketoiminta-alueen sisäistä myyntiä eikä sitä sen vuoksi eritellä maantieteellisesti. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään myyntipisteen sijainnin mukaan ja niiden varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Ulkoisilta asiakkailta saadut myyntituotot on määritetty IFRS-säännösten mukaisesti. EUR 1000 Tilikausi 2010 Suomi Ruotsi Ukraina Konserni yhteensä Tilikausi 2009 Suomi Ruotsi Ukraina Konserni yhteensä 22 tilinpäätös 2010 Liikevaihto Varat Velat 57 312 53 037 0 47 210 41 298 123 33 355 20 061 14 110 349 88 631 53 430 Liikevaihto Varat Velat 63 499 47 396 0 54 045 36 008 62 39 362 17 891 4 110 895 90 115 57 257 3. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät Konsernin tytäryhtiö Edita Prima Oy, joka kuuluu Edita-konsernin Print & Distribution liiketoiminta-aluueseen, on myynyt Vilppulan yksikön liiketoiminnan. Vilppulan yksikköön liittyvät varat on luokiteltu myytävinä oleviksi päättyneen tilikauden tilinpäätöksessä. Kauppa astui voimaan 1. tammikuuta 2011. EUR 1000 Vilppulan -yksikön myytävänä olevaksi luokitellut varat: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Vaihto-omaisuus 31.12.2010 352 120 Yhteensä 472 Yksikön myytävänä olevaksi luokiteltuihin varoihin ei ole liittynyt velkoja. 4. Hankitut liiketoiminnot Tilikauden 2010 hankinnat Tytäryhtiö- ja liiketoimintahankinnat Konserni hankki 1.1.2010 Kampanjfabriken AB:n koko osakekannan. Kauppahinta oli 0,3 milj. euroa. Kauppahinnasta maksettiin käteisellä 0,1 milj. euroa ja 0,2 milj. euroa muodostui ehdollisena lisäkauppahintana. Konserni on sitoutunut maksamaan lisäkauppahintana sopimuksen mukaisen osuuden hankitun yhtiön tuloksesta ennen veroja tilikausilta 2010-2012. Konserni on kirjannut yrityshankintaan liittyvät neuvontapalkkiot tuloslaskelman liiketoiminnan muut kulut -erään. Konserni hankki syyskuussa 2010 Rolge AB:n sivunvalmistusliiketoiminnan. Kauppahinta oli 0,6 milj. euroa ja kaupan mukana konsernille siirtyi tuotantovälineitä, muita saamisia ja liiketoimintaan kuuluva henkilöstö. Hankinnasta ei syntynyt liikearvoa. Hankinnat vahvistavat konsernin Print & Distribution liiketoiminta-alueen suoramarkkinointiosaamista. Molempien hankintojen kauppahinnat, hankitut varat ja vastaanotettujen velkojen arvot olivat seuraavat: EUR 1000 Luovutettu vastike Käteinen raha Ehdollinen vastike Kokonaishankintameno 2010 707 208 915 tilinpäätös 2010 23 Hankittujen varojen ja vastattaviksi otettujen velkojen arvot hankintahetkellä olivat seuraavat Liitetieto Kirjatut arvot Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 13 Asiakassopimukset ja asiakassuhteet 14 (sis. muihin aineettomiin hyödykkeisiin) Vaihto-omaisuus 18 Myyntisaamiset ja muut saamiset 19 Rahavarat 525 265 10 220 39 Varat yhteensä 1 059 Laskennalliset verovelat 17-70 Muut lyhytaikaiset velat 26-159 Velat yhteensä -228 Nettovarallisuus 830 Liikearvon syntyminen hankinnassa Luovutettu vastike 915 Hankitun kohteen yksilöitävissä oleva nettovarallisuus-830 Liikearvo 85 Hankinnasta syntyi 0,1 milj. euron liikearvo, jonka konserni on kirjannut tilikauden aikana arvonalentumisena (liitetieto 8). Hankittu yhtiö on yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilivuoden 2010 alusta lähtien. Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta Konserni on 23.6.2010 hankkinut 24 tuhannella eurolla 20 %:n lisäosuuden Citat Ukraine LLC:n osakekannasta ja omistaa hankinnan jälkeen 90 % yhtiön osakekannasta. Yrityksen nettovarallisuuden arvo (ilman liikearvoa) oli hankintahetkellä 69 tuhatta euroa. Määräysvallattomien omistajien osuus pieneni hankinnan johdosta 15 tuhatta euroa. 5. Liiketoiminnan muut tuotot EUR 1000 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot Muut tuottoerät 2010 178 124 2009 544 146 Yhteensä 301 690 6. Materiaalit ja palvelut EUR 1000 2010 2009 Ostot tilikauden aikana-20 418-20 572 Varastojen muutos 79-62 -20 339-20 634 Ulkopuoliset palvelut-9 794-9 642 Yhteensä 24 tilinpäätös 2010 -30 133 -30 276 7. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut EUR 1000 2010 2009 Palkat-37 611-37 787 Eläkkeet - maksupohjaiset järjestelyt-7 801-7 144 Eläkkeet - etuuspohjaiset järjestelyt 0-10 Sosiaalikulut-4 930-5 198 Henkilöstökulut yhteensä -50 342 -50 140 Konsernin henkilökunta liiketoiminta-alueittain keskimäärin tilikauden aikana 2010 2009 Print & Distribution* Marketing Services Editorial Communication Publishing Muu toiminta 423 166 121 68 42 481 154 131 74 50 Henkilökunnan määrä yhteensä 820 890 Suomessa Ruotsissa ja Ukrainassa 447 373 514 376 Henkilökunnan määrä yhteensä 820 890 *Print & Distribution liiketoiminta-alueeseen kuuluvassa Vilppulan yksikössä työskenteli kuluvan tilikauden aikana keskimäärin 24 henkilöä. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 33 Lähipiiritapahtumat. 8. Poistot ja arvonalentumiset EUR 1000 2010 2009 Poistot hyödykeryhmittäin Aineettomat hyödykkeet Tavaramerkit-131-118 Aktivoidut kehittämismenot-5-32 Muut aineettomat hyödykkeet-637-501 Yhteensä -773 -651 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Rakennukset-629-619 Koneet ja kalusto-5 031-5 118 Yhteensä -5 660 -5 737 Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin* Liikearvo-85 0 Yhteensä 0 -85 *Arvonalentumisen osalta lisätietoja on esitetty liitetiedon kohdassa 4. tilinpäätös 2010 25 9. Liiketoiminnan muut kulut EUR 1000 2010 2009 Tekijänpalkkio- ja tilausprovisiot-2 073-2 221 Vuokrakulut-3 039-3 036 Muut toimitilakulut-3 042-2 663 Logistiikka ja kuljetuskustannukset-2 827-3 633 Tietotekniikka ja tietoliikenne-2 470-2 118 Markkinointi & edustaminen-1 217-1 367 Muut liiketoiminnan kulut-6 284-6 310 Yhteensä -20 952 -21 347 2010 2009 Tilintarkastajan palkkiot EUR 1000 Tilintarkastus-143-154 Todistukset ja lausunnot-3 0 Veroneuvonta-32-20 Muut palvelut-13-9 Yhteensä -191 -183 10. Tutkimus- ja kehittämismenot Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 731 tuhatta euroa vuonna 2010. 11. Rahoitustuotot EUR 1000 2010 2009 Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista - korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa Korkotuotot pankkisaamisista (lainat ja muut saamiset) 3 3 0 133 64 175 Yhteensä 136 242 2010 2009 12. Rahoituskulut EUR 1000 Tulosvaikutteisesti kirjatut erät Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista-672-1 159 Valuuttakurssitappiot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoituslainoista-89-132 Arvonmuutokset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista - korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa-67-252 Korkokulut rahoitusleasingsopimuksista-117-208 Muut rahoituskulut-115-107 Yhteensä 26 tilinpäätös 2010 -1 059 -1 858 13. Tuloverot EUR 1000 2010 2009 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero -219-237 Edellisten tilikausien verot-11 522 Laskennallisten verosaatavien ja -velkojen muutos-15 878 Verot tuloslaskelmassa -244 1 164 Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma EUR 1000 2010 2009 Tulos ennen veroja 1 804 2 103 Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla-469-547 Verovapaat tulot 218 31 Vähennyskelvottomat kulut-29-54 Tilikaudella kirjatut verosaamiset-520 520 Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista-99-117 Verotuksellisten tappioiden käyttö 929 710 Edellisten tilikausien verot-11 522 Muut -1 98 Verot tuloslaskelmassa -244 1 164 Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot EUR 1000 Myytävissä olevat rahoitusvarat Nettosijoituksen suojaus Muuntoerot Yhteensä 2010 Ennen Vero- veroja vaikutus 8-2 0 2 533 2 541 -2 2009 Verojen Ennen Vero- Verojen jälkeen veroja vaikutus jälkeen 6 27-4 23 0-164-164 2 533 1 016 1 016 2 539 880 -4 876 tilinpäätös 2010 27 14. Aineelliset hyödykkeet Tilikausi 2010 Aineelliset hyödykkeet EUR 1000 Maa- ja vesialueet Raken- Koneet ja nukset Kalusto EnnakkomaksutYhteensä Hankintameno 1.1.2010 6 160 17 632 57 963 81 754 Muuntoero 42 856 898 Lisäys tytäryritysostoista 539 539 Lisäykset 83 2 277 2 360 Vähennykset-6 716-6 716 Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin-4 227-4 227 pitkäaikaisiin varoihin Hankintameno 31.12.2010 6 160 17 757 50 691 74 608 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2010 0 9 071 42 445 51 516 Tytäryrityksen hankinta 3 3 Vähennysten ja siirtojen -6 597-6 597 kertyneet poistot Tilikauden poistot 629 5 031 5 660 Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin-3 875-3 875 pitkäaikaisiin varoihin Kertyneet poistot 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 0 9 699 37 007 46 706 6 160 6 160 8 057 8 561 13 684 15 518 28 220 30 613 319 375 Tilikausi 2009 Aineelliset hyödykkeet EUR 1000 Maa- ja vesialueet Raken- Koneet ja nukset Kalusto EnnakkomaksutYhteensä Hankintameno 1.1.2009 6 160 17 400 60 923 84 482 Muuntoero 10 333 344 Lisäykset 221 6 345 6 566 Vähennykset-9 638-9 638 Hankintameno 31.12.2009 6 160 17 632 57 963 81 754 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2009 0 8 451 44 014 52 465 Vähennysten ja siirtojen -6 687-6 687 kertyneet poistot Tilikauden poistot 619 5 118 5 737 Kertyneet poistot 31.12.2009 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 Kirjanpitoarvo 1.1.2009 28 tilinpäätös 2010 0 9 071 42 445 51 516 6 160 6 160 8 561 8 948 15 518 16 909 30 613 32 125 375 108 Rahoitusleasingsopimukset Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti 2010 Koneet ja EUR 1000 Kalusto 2009 Koneet ja Kalusto Hankintameno Kertyneet poistot 6 907 2 542 8 489 3 708 Kirjanpitoarvo 31.12. 4 365 4 780 15. Aineettomat hyödykkeet Tilikausi 2010 Muut Aineettomat hyödykkeet Tavara- Kehittämis-aineettomat EUR 1000 Liikearvo merkit menot hyödykkeet EnnakkomaksutYhteensä Hankintameno 1.1. 2010 18 777 1 049 92 5 343 25 270 Muuntoero 1 249 105 89 1 443 Lisäykset 201 201 Tytäryrityksen hankinta 85 282 367 Vähennykset -435-435 Hankintameno 31.12.2010 20 111 1 155 92 5 480 26 846 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2010 0 257 87 4 162 4 514 Vähennysten ja siirtojen -434-434 kertyneet poistot Tilikauden poistot 131 5 637 773 Arvonalentumiset 85 85 Kertyneet poistot 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 Kirjanpitoarvo 1.1.2010 85 388 92 20 026 18 777 767 793 0 5 4 365 1 115 1 181 0 73 4 937 21 909 20 829 tilinpäätös 2010 29 Tilikausi 2009 Muut Aineettomat hyödykkeet Tavara- Kehittämis-aineettomat EUR 1000 Liikearvo merkit menot hyödykkeet EnnakkomaksutYhteensä Hankintameno 1.1. 2009 18 343 1 010 92 5 074 24 518 Muuntoero 490 40 48 586 Lisäykset 261 261 Vähennykset-55-40-95 Hankintameno 31.12.2009 18 777 1 049 92 5 343 25 270 Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2009 0 139 55 3 699 3 902 Vähennysten ja siirtojen -39-39 kertyneet poistot Tilikauden poistot 118 32 501 651 Kertyneet poistot 31.12.2009 Kirjanpitoarvo 31.12.2009 Kirjanpitoarvo 1.1.2009 0 257 87 4 162 18 777 18 343 793 862 5 37 1 181 1 374 73 0 4 514 20 829 20 617 Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät atk-ohjelmistoja, lisenssejä sekä liiketoimintojen yhdistämisissä hankittuja asiakassopimuksia ja niihin liittyviä asiakassuhteita. Liikearvon kohdistaminen Edita-konsernissa on neljä liiketoimintasegmenttiä: Print & Distribution, Marketing Services, Editorial Communication ja Publishing. Näistä Print & Distribution ja Marketing Services on jaettu maantieteellisen jaon (Suomi/Ruotsi) perusteella itsenäisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin. Koska Publishingilla on toimintaa vain Suomessa ja Editorial Communication -liiketoiminta-alueella vain Ruotsissa, nämä segmentit ovat myös rahavirtaa tuottava yksikköjä. Liikearvon testausta varten Marketing Services Ruotsin liikearvoja ei pystytä muulla kuin keinotekoisella tavalla kohdistamaan konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolle. Tämän takia nämä liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle eli segmenttitasolle. Arvonalennustestaus on suoritettu kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Seuraavassa on esitetty testattavien yksiköiden kirjanpitoarvot ja liikearvon jakautuminen niille: EUR 1000 30 tilinpäätös 2010 Marketing Services Suomi Marketing Services Editorial Communication 2010 Liikearvo Kirjanpitoarvo 892 1 203 9 891 16 241 7 982 10 508 850 15 043 410 8 822 20 026 2009 Liikearvo Kirjanpitoarvo 892 2 360 9 225 10 116 7 451 9 617 850 18 208 359 7 045 18 777 P rint & Distribution Suomi RuotsiYhteensä Arvonalentumistestaus 31.12.2010 Arvonalentumistestauksessa liiketoiminta-alueiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä diskonttokorkoa ja nollakasvuprosenttia. Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat: 1. Liikevaihto - Määritetty perustuen seuraavan vuoden budjettiin ja tulevien vuosien arvioituihin ennusteisiin. 2. EBITDA - Määritetty perustuen seuraavan vuoden budjettiin ja tulevien vuosien ennusteisiin. Lisäksi on huomioitu yleiskustannusindeksin mukainen kustannusten kehitys. 3. Diskonttauskorko - Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Diskonttauskorot ovat määritetty ennen veroja ja ne olivat vuonna 2010 8-10 %:n (2009 10-12 %) välillä kassavirtaa tuottavasta yksiköstä riippuen. Konserni on kirjannut Kampanjfabriken AB:n hankinnan yhteydessä liikearvon arvonalentumisina 85 tuhatta euroa. Arvonalentuminen on kohdistettu Print & Distribution liiketoiminta-alueeseen. Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit Herkkyysanalyysissä käytetyt muuttujat liittyivät liikevaihtoon, kannattavuuteen ja sovellettuun diskonttauskorkoon. Herkkyysanalyysien tuloksia arvioitaessa on huomioitu liikevaihdon muutoksen vaikutus kannattavuuteen (käyttökatteeseen) ilman kiinteiden kulujen mahdollista sopeuttamista: Arvioitaessa jokaisen liiketoimintojen kerrytettävissä olevia rahamääriä, minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät alittaisivat niiden kirjanpitoarvon. tilinpäätös 2010 31 16. Osuudet osakkuusyrityksissä EUR 1000 2010 2009 Hankintameno 1.1. 2 337 2 302 Osuus tuloksesta 232 70 Vähennykset-94-64 Osingonjako osakkuusyrityksestä-112-98 Muuntoerot 357 127 Osakkuusyhtiösijoitukset yhteensä 31.12. 2 720 2 337 Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2010 sisältyy liikearvoa 878 tuhatta euroa. (768 tuhatta 31.12.2009) Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio. Osakkuusyritykset 2010 Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto Edita Bobergs AB Kenosha Holding AB Falun Tukholma 5 554 1 595 1 882 1 088 Falun Tukholma 4 517 1 089 1 539 970 Omistusosuus 581 115 33,33 % 40,00 % Tilikauden Tulos Omistusosuus 253 9 33,33 % 40,00 % 9 185 1 773 Osakkuusyritykset 2009 Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto Edita Bobergs AB Kenosha Holding AB Tilikauden Tulos 7 170 1 516 Osakkuusyritys Edita Bobergs AB tuottaa painopalveluja ja kuuluu konsernirakenteessa Print & Distribution -liiketoiminta-alueeseen. Osakkuusyritys Kenosha Holding AB:n tytäryritys Brandsystems AB tuottaa markkinointiviestinnän rationalisointijärjestelmiä ja kuuluu konsernirakenteessa Marketing Services -liiketoimintaalueeseen. Osakkuusyhtiöiden kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvon lisäksi liiketoimintojen yhdistämisissä kirjattuja hankittuja aineettomia hyödykkeitä ja aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Toteutuneissa liiketoimintojen yhdistämisissä on hankittu asiakkuuksia, teknologioita ja kiinteistöomaisuutta. Aineelliset hyödykkeet arvostettiin käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen perusteella ottaen huomioon hankittujen hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja olemassa olevista asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Teknologioiden käypä arvo on määritetty perustuen arvioituihin diskontattuihin rojaltimaksuihin (normalisoitu nettorahavirta), joilta on vältytty osaomistettaessa kyseiset teknologiat. 17. Muut rahoitusvarat Muut rahoitusvarat -tase-erään sisältyvät seuraavat rahoitusvarat EUR 1000 Myytävissä olevat rahoitusvarat Noteeraamattomat osakesijoitukset Noteeraamattomien osakesijoitusten arvostusperiaatteet on esitetty liitiedossa 29. 32 tilinpäätös 2010 2010 2009 432 432 18. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana Kirjattu Kirjattu Ostetut tulos- muihin laajan Kurssi- tytärEUR 1 000 1.1.2010 laskelmaan tuloksen eriin erot yritykset 31.12.2010 Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuuden sisäinen kate Varaukset Rahoitusinstrumentit Työsuhde-etuudet Rahoitusleasing Verotukselliset tappiot 2 16 118 228 66 6 75-3 11 39 9 6 522-520 18 346 72 83 54 2 Yhteensä 822 17 574 1-1 502-139 49 74 0 486 948-101 11 41-11 2 36 15 12-12 859 31 50 0 Laskennalliset verovelat Aineettomien hyödykkeiden aktivointi Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä Kertyneet poistoerot Rahoitusinstrumentit Rahoitusleasing Varaukset Yhteensä 1 540 -264 -250 2 60 74 1 426 Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2009 aikana Kirjattu Kirjattu Ostetut tulos- muihin laajan Kurssi- tytärEUR 1 000 1.1.2009 laskelmaan tuloksen eriin erot yritykset 31.12.2009 Laskennalliset verosaamiset Vaihto-omaisuuden sisäinen kate Varaukset Rahoitusinstrumentit Työsuhde-etuudet Rahoitusleasing Verotukselliset tappiot 43-41 184-66 0 66 91-21 5 40-3 2 2 520 2 118 66 75 39 522 Yhteensä 361 822 454 7 Laskennalliset verovelat Aineettomien hyödykkeiden aktivointi 10-8 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden 587-110 25 arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisissä Kertyneet poistoerot 1 238-304 14 Rahoitusinstrumentit 20 17 4 Rahoitusleasing 40-4 Varaukset 25-14 Yhteensä 1 920 -424 4 40 0 1 502 948 41 36 12 1 540 Konsernilla oli 31.12.2010 25,6 milj. euroa vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista niiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia. tilinpäätös 2010 33 19. Vaihto-omaisuus EUR 1000 2010 2009 Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmisteet / Tavarat 996 1 629 2 137 1 174 1 500 2 493 Yhteensä 4 761 5 167 Tilikaudella kirjattiin kuluksi 514 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (467 tuhatta euroa vuonna 2009). 20. Pitkäaikaishankkeet ja tulojen kirjaaminen tuotoiksi ja menojen kirjaaminen kuluiksi valmiusasteen perusteella Konserni on muuttanut tilinpäätöksen laatimisperiaatettaan koskien pitkäaikaishankkeisiin liittyvien saamisten ja velkojen kirjaamista. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutoksella ei ole ollut vaikutusta tilikauden tulokseen, omaan pääomaan tai tunnuslukuihin. Aikaisemmin konserni kirjasi menot, jotka liittyivät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen keskeneräisinä projekteina vaihto-omaisuuteen ja hankkeiden toteutunut laskutus esitettiin saaduissa ennakoissa. Kuluvan tilikauden tilinpäätöksessä esitetään erässä ”Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta” erotus, kun hankkeiden syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä. Kun hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä ”Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkailta”. Kirjauskäytännön muutos on pienentänyt vertailuvuoden vaihto-omaisuuden määrää - 2346 tuhatta euroa, kasvattanut saamisten määrää 1048 tuhatta euroa ja yhteensä pienentänyt taseen loppusummaa 1298 tuhatta euroa. Jos toteutuneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin asiakkaalta laskutettu määrä, esitetään syntynyt bruttosaaminen liitetiedon 21 erässä Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta. Saadut ennakot aloittamattomasta työstä tai pitkäaikaishankkeesta laskutettu osuus, joka ylittää kertyneiden menojen ja voiton määrän, esitetään liitetiedon 27 erässä Pitkäaikaishankkeet. Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista oli kirjattu toteutuneita menoja ja voittoja (tappioilla vähennettynä) sekä keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista saatuja ennakoita seuraavasti: Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta EUR 1000 Liitetieto 21 2010 2009 Tulot / toteutuneet menot 1 904 1 480 Asiakkailta laskutettu määrä-460-432 Yhteensä Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkailta EUR 1000 Liitetieto 27 1 444 1 048 2010 2009 Tulot / toteutuneet menot-773-867 Asiakkailta laskutettu määrä 2 136 2 257 Yhteensä 34 tilinpäätös 2010 1 363 1 390 21. Myyntisaamiset ja muut saamiset EUR 1000 2010 2009 Lainat ja muut saamiset Myyntisaamiset Saamiset osakkuusyrityksiltä 17 190 15 15 171 7 Saamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta 1 444 1 048 Siirtosaamiset Vuokrat Tekijänpalkkiosaamiset Sosiaalikulujaksotukset Myynnin jaksotukset IT-palvelujaksotukset Vuosihyvitykset Muut siirtosaamiset Muut saamiset 543 270 298 50 299 9 394 523 260 376 61 206 83 466 1 087 1 145 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa 63 107 21 662 19 453 Myyntisaamiset ja muut saamiset yhteensä Konserni on kirjannut tilikauden aikana arvonalentumistappioita myyntisaamisista 10 tuhatta euroa. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä, sillä myyntisaamiset ovat jakautuneet laajalle asiakasjoukolle eri liiketoiminnoissa. Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät 2010 EUR 1000 Luotto- Netto 2010 2009 tappiot Luotto- Netto 2009 tappiot Erääntymättömät Erääntynyt alle 30 päivää Erääntynyt 31-60 päivää Erääntynyt yli 60 päivää 15 822 1 169 121 88 10 15 822 1 169 121 78 13 093 1 944 104 209 179 13 093 1 944 104 30 Yhteensä 17 200 17 190 15 350 15 171 10 179 Myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti EUR 1000 EUR SEK Muut valuutat Yhteensä 2010 2009 5 002 12 179 9 5 181 9 978 12 17 190 15 171 tilinpäätös 2010 35 22. Rahavarat EUR 1000 2010 2009 Käteinen raha ja pankkitilit Sijoitustodistukset (1 kk–3 kk) 2 538 4 500 5 361 5 000 Yhteensä 7 038 10 361 Käteinen raha ja pankkitilit ja sijoitustodistukset Myytävissä olevat rahoitusvarat 7 038 77 10 361 82 Yhteensä 7 115 10 443 Rahoitusvaroihin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat muodostuvat seuraavasti 23. Omaa pääomaa ja pääoman hallintaa koskevat liitetiedot Osakkeiden lukumäärä OsakepääomaYlikurssirahasto yhteensä, kpl EUR 1000 EUR 1000 31.12.2008 31.12.2009 31.12.2010 6 000 000 6 000 000 6 000 000 6 000 6 000 6 000 25 870 25 870 25 870 Yhtiöllä on yksi osakesarja, eikä osakkeiden välillä ole siten äänivaltaeroja. Yhdellä osakkeella on yksi ääni. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakkeet eivät kuulu arvo-osuusjärjestelmään. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, käyvän arvon rahastosta sekä kertyneistä voittovaroista. Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto ei ole voitonjakokelpoinen rahasto. Omat osakkeet Konsernilla ei ole ollut vuosina 2010 ja 2009 hallussa omia osakkeita. Muuntoerot Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet. Käyvän arvon rahasto Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien rahoitusvarojen kertyneet arvonmuutokset. Voitonjakokelpoiset varat Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin. Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat tilinpäätöksessä 31.12.2010 11.130.678,53 euroa. 36 tilinpäätös 2010 Pääoman hallinta ja osingot Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset. Yhtiöllä ei ole kiinteää osinkopolitiikkaa. Omavaraisuusaste ja yrityksen tarpeet luovat pohjan osingonjaolle, josta hallitus tekee ehdotuksen yhtiökokoukselle. Vuonna 2010 osinkoa jaettiin yhteensä 0,29 euroa osakkeelta, yhteensä 1.740.000,00 euroa. Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,165 euroa osakkeelta, yhteensä 990.000,00 euroa. Konsernin pankkilainoihin liittyvät kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka muun muassa rajoittavat vakuuksien antoa, suuria yrityskauppoja, liiketoiminnan oleellista muuttamista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Konserni on täyttänyt kovenanttien ehdot tilikausina 2010 ja 2009. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti omavaraisuus- ja velkaantumisasteilla. Seuraavassa on kuvattu näiden tunnuslukujen arvot vuosina 2010 ja 2009: EUR 1000 Korolliset velat Rahavarat 31.12.2010 27 530 7 115 31.12.2009 31 809 10 443 Nettovelat 20 415 21 366 Oma pääoma yhteensä 35 201 32 858 Omavaraisuusaste, % 40,4 % 37,3 % Nettovelkaantumisaste (gearing), % 58,0 % 65,0 % Konsernilla ei ole osakeperusteisia kannustinjärjestelyjä. tilinpäätös 2010 37 24. Eläkevelvoitteet Konsernilla on useita erilaisia järjestelyjä henkilöstön eläketurvan kattamiseksi. Eläkejärjestelyt hoidetaan paikallisten säännösten ja lainsäädännön mukaisesti. Suomessa peruseläketurvaa hoidetaan TEL-järjestelmän kautta, joka on luokiteltu maksupohjaiseksi järjestelmäksi. Lisäksi tiettyjä lisäeläkkeitä on järjestetty vakuutusyhtiöiden kautta. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Ruotsissa. Konsernin ulkopuoliset vakuutusmatemaatikot ovat laatineet etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset laskelmat. Ruotsin etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn ei liity työsuoritteisia menoja eikä järjestelylle ole osoitettu varoja. Eläkevakuutusyhtiö Alectan eläkejärjestely on IFRS:n mukaan etuuspohjainen, mutta koska Alecta ei pysty toimittamaan tietoja, ko. järjestely on käsitelty tilinpäätöksessä maksupohjaisena. Edita-konsernissa ei ole eläkejärjestelyjen lisäksi muita etuuspohjaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Seuraavissa taulukoissa esitetään nettomääräisten eläkevelvoitteiden täsmäytykset ja tuloslaskelman kulujen koostumus sekä laskelmissa käytetyt tärkeimmät vakuutusmatemaattiset olettamukset. EUR 1000 Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti 2010 2009 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 2 364 2 022 Varojen käypä arvo 0 0 Ali-(+)/Ylikate(-) 2 364 2 022 Kirjaamattomat vakuutusmatemaatiset voitot (+) ja tappiot (-)-203-162 Nettomääräinen velka 2 161 1 860 Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti 2010 2009 Korkomenot 92 81 Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat 2010 2009 Velvoite tilikauden alussa 2 022 1 894 Korkomenot 92 81 Maksetut etuudet-55-34 Kurssierot 287 115 Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) 18-33 Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo Määrät tilikaudelta ja kahdelta edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat 2 364 2010 2 022 2009 2008 Velvoitteen nykyarvo 2 364 2 022 1 894 Ylikate (+) / Alikate (-)-2 364-2 022-1 894 Järjestelyyn odotetaan vuonna 2011 sijoitettavan suunnilleen 50 tEUR. Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset Diskonttokorko Inflaatio-olettama Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika vuosina 38 tilinpäätös 2010 2010 2009 4,0 % 2,0 % 15,5 4,1 % 2,0 % 16,5 25. Varaukset EUR 1000 Uudelleen- järjestelyt Eläke- varaukset MuutYhteensä varaukset Varaukset 31.12.2009 1 051 660 66 1 777 Varausten lisäys 1 011 2 0 1 012 Käytetyt varaukset-453-361 0-814 Käyttämättömien varausten peruutukset 0 0-65-65 Varaukset 31.12.2010 1 609 301 1 1 910 Uudelleenjärjestelyvaraus Konsernissa päätettiin kesällä 2007 Kivenlahden syväpainoyksikön lakkauttamisesta. Vuoden 2010 tilinpäätös sisältää kyseiseen järjestelyyn liittyvän uudelleenjärjestelyvarauksen 0,5 milj. euroa (0,9 milj euroa). Muut uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät pääasiassa Print & Distribution liiketoiminta-alueen tammikuussa 2011 päättyneiden YT-neuvotteiden peruusteella sovittuun liiketoiminnan sopeuttamiseen. Eläkevaraukset Eläkevarauksia ovat työttömyyseläkevaraukset Print & Distribution -liiketoiminta-alueella 0,2 milj. euroa ja Citat Finland Oy:ssä 0,1 milj. euroa. Muut varaukset Muut varaukset -ryhmä sisältää muita kuin edellä mainittuja konsernille aikaisemman tapahtuman seuraksena syntyneitä velvoitteita (oikeudellinen tai tosiasiallinen), jotka ovat määriteltävissä luotettavasti, ja joiden osalta on todennäköistä, että velvoitteiden täyttäminen edellyttää taloudellisen hyötyä ilmentävien voimavarojen siirtämistä pois konsernista. 26. Korolliset velat EUR 1000 Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat 2010 2009 Pankkilainat Rahoitusleasingvelat 17 053 3 429 21 090 3 514 Yhteensä 20 482 24 604 2010 2009 Lainojen seuraavan vuoden lyhennykset Rahoitusleasingvelkojen seuraavan vuoden lyhennykset 3 880 1 007 4 168 1 178 Yhteensä 4 887 5 346 Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat tilinpäätös 2010 39 Rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuva erääntyminen maturiteettiluokittain 2010 2011 4 887 2012 4 393 2013 4 304 2014 4 077 2015 6 382 2016 346 Myöhemmin 981 Yhteensä 40 tilinpäätös 2010 Korolliset velat 2010 2009 25 369 Korot 2010 2009 5 346 4 673 475 4 251 381 4 024 282 3 897 209 6 297 93 286 32 1 176 29 662 512 409 304 213 94 25 28 29 950 1 502 2 248 Korollisten pitkäaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot 2010 2,1 % 2009 3,7 % Korolliset pitkäaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti 2010 2009 Euro SEK 17 208 3 273 20 582 4 022 Yhteensä 20 482 24 604 Korolliset lyhytaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti 2010 2009 Euro SEK 3 924 963 3 663 1 685 Yhteensä 4 887 5 348 Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat EUR 1000 2010 2009 Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua 1 169 3 103 632 1 348 2 861 940 Yhteensä 4 904 5 149 Rahoitusleasingvelat- vähimmäisvuokrien nykyarvo Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua 1 007 2 824 606 1 178 2 604 910 Yhteensä 4 436 4 692 Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 468 458 27. Ostovelat ja muut velat Korottomat EUR 1000 2010 2009 Ostovelat Velat osakkuusyrityksille 5 197 27 4 885 39 Saadut ennakot 128 528 Saadut ennakot pitkäaikaishankkeista asiakkailta 1 363 1 390 Siirtovelat Palkat sivukuluineen Sosiaalivakuutusmaksuvaraus ed. vuosilta Myynnin jaksotukset Korot IT-Palvelut Johdon pitkäntähtäimen bonus Muut siirtovelat 6 443 903 950 11 5 191 860 7 019 1 350 1 055 24 0 341 390 Muut lyhytaikaiset velat 5 871 4 331 Johdannaissopimukset - ei suojauslaskennassa 275 252 Ostovelat ja muut velat yhteensä 22 224 21 604 Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osiltaan niiden kirjanpitoarvoja. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen. Korottomat lyhytaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti 2010 2009 Euro SEK DKK UAH 10 314 11 888 7 14 10 472 11 127 0 4 Yhteensä 22 224 21 604 tilinpäätös 2010 41 28. Rahoitusriskien hallinta Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallintapolitiikan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Riskejä hallitaan riskienhallintapolitiikan mukaisesti riskienhallintaprosessin avulla. Riskienhallintaprosessi tunnistaa liiketoimintaa uhkaavat riskit, arvioi ja päivittää ne, kehittää tarvittavat riskienhallintakeinot ja raportoi riskeistä säännöllisesti konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle. Rahoitusriskien hallinta kuuluu osana konsernin riskienhallintapolitiikkaan. Rahoitusriskit on jaettu konsernissa seuraavasti: Valuuttariski Pääosa konsernin liiketoiminnan kassavirrasta on euromääräistä. Euroalueen ulkopuolisten liiketoimintojen osuus liikevaihdosta on vajaat 50 % ja koostuu pääasiassa Ruotsin kruunumääräisestä myyntivaluutasta. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut avoimia valuuttajohdannaisia. Pitkällä aikavälillä tehtyjen ulkomaisten nettosijoitusten muuntamisesta aiheutuvaa riskiä ei tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 suojata. Vertailuvuoden tilikauden aikana on kuitenkin suojauduttu ulkomaisten nettosijoitusten muuntamisesta aiheutuvalta riskiltä. Ulkomaisten investointien muuntamisesta aiheutuvaa valuuttariskiä on vähennetty hankkimalla rahoitusta samassa valuutassa kuin mihin sijoitus on tehty. Emoyrityksen toimintavaluutta on euro. Ulkomaisten tytäryhtiöiden ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat: Nimellisarvot EUR 1000 2010 2009 Pitkäaikaiset varat Pitkäaikaiset velat Pitkäaikaisten erien valuuttakurssimuutos 22 746 5 581 2 101 20 395 5 755 976 Lyhytaikaiset varat Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaisten erien valuuttakurssimuutos 18 675 14 494 507 15 676 12 140 224 Valuuttariskin herkkyysanalyysi IFRS 7:n mukaan Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen Ruotsin kruunuun verrattuna. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. EUR 1000 2010 2009 Muutosprosentti 10 % 10 % Vaikutus konsernin verojen jälkeiseen voittoon 18 65 Vaikutus konsernin omaan pääomaan-1 850-1 602 Korkoriski Konsernin korkoriski muodostuu pääosin lainasalkkuun kohdistuvista markkinakorkojen ja marginaalien muutoksista. Korkoriskin vaikutusta konsernin nettotulokseen on pienennetty suojautumalla korkojohdannaisilla. Konsernilla oli 31.12.2010 rahoituslaitoksilta korollista velkaa yhteensä 25,4 miljoonaa euroa (30,0 miljoonaa). Kaikki lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Korkoriskiä analysoitaessa on arvioitu mahdollinen +/- 1 % -yksikön muutos korkotasoon. Muutoksen vaikutus on, 12 kuukaudelle 31.12.2010 tilanteen mukaisen velkamäärän osalta muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, +/- 236 (+/- 271) tuhatta konsernin voittoon ennen veroja. 42 tilinpäätös 2010 Likviditeettiriski Maksuvalmiusriski liittyy velkojen hoitoon, investointien maksuun ja käyttöpääoman riittävyyteen. Edita-konserni pyrkii minimoimaan maksuvalmiusriskinsä ja tulevien rahoitusvelvoitteiden takaisinmaksun turvaamalla riittävän tulorahoituksen, ylläpitämällä riittävän sijoitusvarannon ja luottolimiittireservien määrän sekä tasapainottamalla lainojen takaisinmaksuohjelmat eri kalenterivuosille. Tuloksen pienenemisestä huolimatta konsernin maksuvalmius säilyi vuoden 2010 aikana hyvänä. Vuoden lopussa rahavarat olivat yhteensä 7,1 milj. euroa (10,4 milj. euroa 31.12.2009), jonka lisäksi konsernilla oli käytettävissä nostamattomia vahvistettuja luottolimiittejä 5,0 milj. euroa. Lainakovenantit raportoidaan sijoittajille puolivuosittain. Tilikauden 2010 aikana konserni on kyennyt täyttämään kaikki lainoihin liittyvät kovenanttiehdot, jotka liittyvät operatiivisiin rahavirtatavoitteisiin ja omavaraisuusasteeseen. Johto tarkkailee lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä. Likviditeettiriskiä seurataan päivittäin ja maksuvalmiusennusteet tehdään viikko-, kuukausi- ja vuositasoilla. Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä: Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 2010 EUR 1000 Tasearvo* Rahavirta** 12 kk 1–2 tai alle vuotta 2–5 yli 5 vuotta vuotta Rahoitusvelat Rahoitusleasingvelat Ostovelat ja muut velat 4 193 1 169 21 949 3 743 1 031 13 274 2 072 206 20 933 4 436 21 949 21 967 4 904 21 949 275 275 69 Tasearvo* Rahavirta** 12 kk 1–2 tai alle vuotta Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa 757 632 Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma 2009 Rahoitusvelat Rahoitusleasingvelat Ostovelat ja muut velat 25 258 4 692 21 351 27 049 5 149 21 351 4 660 1 348 21 351 4 199 986 2–5 yli 5 vuotta vuotta 11 223 1 875 6 967 940 Johdannaisvelkojen maturiteettijakauma Korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa 252 252 49 0 0 209 *Määrä vastaa taseessa ilmoitettua **Sisältää myös korkomaksut Luottoriski Edita-konsernin luottoriskit liittyvät operatiiviseen liiketoimintaan. Konsernin luottopolitiikka määrittelee asiakkaiden luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska nykyisillä liiketoiminta-alueilla on laaja-asiakaskunta jakautunut pääasiassa molemmille kotimarkkina-alueille Suomeen ja Ruotsiin, ja konsernissa ei ole katsottu tarpeelliseksi käyttää esimerkiksi luottovakuutuksia, rembursseja tai ostajien antamia pankkitakauksia. Liiketoimintaan liittyvät luottoriskit ovat operatiivisten yksiköiden vastuulla ja niiden arvioiden pohjalta tehdään päätökset mahdollisista varauksista ja arvonalentumistappioista. Myyntisaamisten ja muiden saamisten tasearvot kuvaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka saamisista arvioidaan kertyvän. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 21. tilinpäätös 2010 43 29. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot Liite- tieto EUR 1000 Kirjanpito- arvo 2010 Käypä arvo 2010 Rahoitusvarat Muut rahoitusvarat 17 432 432 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat: -korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa 21 63 63 Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 21 599 21 599 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat 22 77 77 Rahavarat 22 7 038 7 038 Rahoitusvelat Pankkilainat 26 20 933 19 776 Rahoitusleasingvelat 26 4 436 4 436 Ostovelat ja muut velat 27 21 949 21 949 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat: -korkojohdannaiset, ei suojauslaskennassa 27 275 275 Kirjanpito- arvo 2009 Käypä arvo 2009 432 432 107 19 346 82 10 361 107 19 346 82 10 361 25 258 4 692 21 351 23 253 4 692 21 351 252 252 Konsernin soveltamat käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja. Rahavarat, osake- ja rahastosijoitukset sekä muut sijoitukset Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Muut rahoitusvarat ovat noteeraamattomia osakesijoituksia. Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Noteeraamattomille osakkeille ei ole toimivia markkinoita, ja toistaiseksi konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista. Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat koostuvat OMX Helsingin pörssissä noteeratuista kotimaisista osakkeista ja ne arvostetaan raportointikauden päättymispäivän hintanoteerauksen mukaan. Johdannaiset Korkojohdannaisten osalta arvostusperiaatteena käytetään vastapuolen hintanoteerausta. Myyntisaamiset ja muut saamiset Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Pankkilainat, pääomalaina ja rahoitusleasingvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa ulkopuolelta raportointikauden päättymispäivänä. Korolliset velat ovat pääsääntöisesti sidottuja 6 kuukauden markkinakorkoihin. Korollisista veloista johtuvat menot on kirjattu kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ostovelat ja muut velat Ostovelkojen ja muiden velkojen alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen. 44 tilinpäätös 2010 Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista EUR 1000Käyvät arvot raportointikauden lopussa Käypään arvoon arvostetut varat 31.12.2010 Taso 1 Taso 2 63 63 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa Myytävissä olevat rahoitusvarat osakesijoitukset 509 77 432 Yhteensä 572 77 495 275 275 Käypään arvoon arvostetut velat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa EUR 1000Käyvät arvot raportointikauden lopussa Käypään arvoon arvostetut varat 31.12.2009 Taso 1 Taso 2 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa Myytävissä olevat rahoitusvarat osakesijoitukset 107 107 514 82 432 Yhteensä 621 82 539 252 252 Käypään arvoon arvostetut velat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat korkojohdannaiset - ei suojauslaskennassa 30. Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut EUR 1000 2010 2009 Poistot 6 517 6 388 Myyntivoittojen oikaisu-180-544 Kurssierot 1082 249 Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisesta-241-132 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta-232-70 Yhteensä 6 947 5 891 tilinpäätös 2010 45 31. Muut vuokrasopimukset Konserni vuokralle ottajana Ei-peruutettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat EUR 1000 2010 2009 Yhden vuoden kuluessa Myöhemmin maksettavat 2 585 8 020 3 163 2 319 Yhteensä 10 604 5 482 Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat Suomessa ja Ruotsissa. Tuotantotilat ovat pääasiassa konsernin omistuksessa. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 3–5 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimuksiin sisältyy yleensä indeksiehto. Vuoden 2010 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 3,0 milj euroa (3,0 milj.). 32. Ehdolliset velat Vakuudet ja vastuusitoumukset EUR 1000 2010 2009 Rahalaitoslainat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä ja pantteja Rahalaitoslainat Annetut yrityskiinnitykset Annetut kiinteistökiinnitykset Pantatut koneet ja laitteet 5 387 2 802 2 018 3 909 5 379 2 451 2 018 3 746 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 8 729 8 215 Muut omasta puolesta annetut vakuudet Annetut kiinteistökiinnitykset Pantatut talletukset 37 0 33 20 Muut annetut vakuudet yhteensä 37 53 Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen Kiinteistöinvestoinnit Konserni velvollinen tarkistamaan vuosina 2006-2010 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi on 2019. Vastuun enimmäismääärä on 61 892,19 euroa. Riita-asiat ja oikeudenkäynnit Konsernin entinen työntekijä on esittänyt korvausvaateen, jonka konserni on kiistänyt. Asia on vireillä tuomioistuimessa, mutta konsernin näkemyksen mukaan oikeudenkäynnillä ei todennnäköisesti tule olemaan merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Hankintasitoumukset Konserni on tehnyt sitovia tuotantokonetilauksia, joiden arvo 31.12.2010 oli 0.3 milj. euroa. 46 tilinpäätös 2010 33. Lähipiiritapahtumat Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär-, ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös yhtiön johto (hallituksen jäsenenet ja konsernin johtoryhmä). Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat Tytärkonsernin Yhtiö Emoyhtiön emoyhtiön omistusosuus, % omistusosuus,% Konsernin omistusosuus ja osuus äänivallasta, % Emoyritys Edita Oyj, Helsinki, Suomi Edita Prima Oy, Helsinki 100 % Edita Publishing Oy, Helsinki 100 % Edita Press Oy, Helsinki 100 % Morning Digital Design Oy, Helsinki 100 % Citat Finland Oy, Helsinki 100 % Kiinteistö Oy Vantaan Hakamäenkuja, Vantaa 100 % Edita Västra Aros AB, Tukholma, Ruotsi* 100 % Arkpressen i Västerås AB, Västerås, Ruotsi 100 % Kampanjfabriken AB, Tukholma, Ruotsi 100 % Edita Sweden AB*, Tukholma, Ruotsi 100 % Citat AB, Tukholma, Ruotsi 100 % Mods Graphic Studio AB, Tukholma, Ruotsi 100 % Citat Communication Management Ltd., Lontoo, Iso-Britannia 100 % Citat Robot AB, Tukholma, Ruotsi 100 % JG Communication AB, Tukholma, Ruotsi 100 % Journalistgruppen, JG AB, Tukholma, Ruotsi 100 % Citat Ukraine LLC, Harkova, Ukraina 90 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 90 % *Tytärkonsernin emoyhtiö Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palveluiden myynnit perustuvat markkinahintoihin. Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 16. Lähipiiritapahtumat osakkuusyritysten kanssa EUR 1000 2010 2009 Tavaroiden ja palveluiden myynnit Tavaroiden ja palveluiden ostot Myynti, laina- ja muut saamiset Osto- ja muut velat 137 400 15 27 59 303 7 39 EUR 1000 2010 2009 Toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot Muut konsernin johtoryhmän jäsenet Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet 286 1 003 32 235 1 123 164 Konsernin johtoryhmä yhteensä 1 321 1 523 Johdon työsuhde-etuudet Lisätietoja konsernin johtoryhmään kuuluvista henkilöistä ja hallituksen jäsenistä on vuosikertomuksen liiketoimintakatsauksessa. tilinpäätös 2010 47 Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot Ratia Lauri Väisänen Jarmo Brorman Carina Jauri Liisa Laitasalo Riitta Löyttyniemi Timo Persson Eva Mäkelä Marianne hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen aiempi jäsen 56 41 28 30 30 36 27 0 55 40 17 30 30 32 17 11 Edita Oyj:n hallitus yhteensä 249 231 Yhteensä johdon palkat ja palkkiot 1570 1754 Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksen mukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajan lisäeläkkeen vuosimaksu oli 46836 euroa vuonna 2010. Toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenillä ei ole hallussaan yhtiön osakkeita eikä heille ole myönnetty osakeoptioita. Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia. 34. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Konsernin tytäryhtiö Edita Prima Oy on myynyt Vilppulan yksikön liiketoiminnan. Kauppa astui voimaan 1. tammikuuta 2011. Kaupan myötä uudelle omistajalle siirtyivät Vilppulan painon koko liiketoiminta mukaan lukien henkilökunta ja tuotantovälineet. 35. Osakkeenomistuksen jakauma ja tiedot osakkeenomistajista Edita Oyj:n osakkeista 100 % omistaa Suomen valtio ja osakkeita hallinnoi valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto. 48 tilinpäätös 2010 TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT IFRS 2010 IFRS 2009 IFRS 2008 Liikevaihto T€ 110 349 Liikevaihto, jatkuvat toiminnot T€ 110 349 vienti ja ulkomaantoiminta, % 49,6% Liikevoitto/-tappio T€ 2 727 Liikevoitto/-tappio, jatkuvat toiminnot T€ 2 727 % liikevaihdosta 2,5% Voitto ennen veroja T€ 1 804 Voitto ennen veroja, jatkuvat toiminnot T€ 1 804 % liikevaihdosta 1,6% Tilikauden tulos T€ 1 560 Tilikauden tulos, jatkuvat toiminnot T€ 1 560 Oman pääoman tuotto-% % 4,6 Sijoitetun pääoman tuotto-% % 4,5 Omavaraisuusaste (%) % 40,4 Gearing (%) % 58,0 Bruttoinvestoinnit T€ 3 312 % liikevaihdosta 3,0 Henkilöstö keskimäärin 820 Henkilöstö keskimäärin, jatkuvat toiminnot 820 Tulos/osake (EPS), € 0,26 Tulos/osake (EPS), jatkuvat toiminnot € 0,26 Osinko/osake € 0,165 Oma pääoma/osake, € 5,87 Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 6 000 000 110 895 110 895 45,3% 3 719 3 719 3,4% 2 103 2 103 1,9% 3 267 3 267 10,6 6,1 37,3 65,0 6 838 6,2 890 890 0,54 0,54 0,29 5,47 6 000 000 113 692 111 078 38,0% 2 975 3 615 3,3% 3 459 4 119 3,7% 3 158 3 815 10,9 7,9 31,1 83,9 37 736 33,2 929 896 0,53 0,64 0,00 4,79 6 000 000 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet: Oman pääoman tuotto, % (ROE) Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) Omavaraisuusaste, % Liikevoitto Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR Nettovelkaantumisaste, % (gearing) Oma pääoma/osake, EUR Osinko/osake, EUR Tilikauden tulos Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) Oma pääoma Taseen loppusumma - saadut ennakot Tulos ennen veroja ja rahoituseriä Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos Keskimääräinen osakeantioikaistu osakkeiden lukumäärä Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset Oma pääoma Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä Yhtiökokouksen vahvistama osinko osaketta kohden. Viimeisen vuoden osalta hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle osingon määrästä. tilinpäätös 2010 49 Edita oyj EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (FAS) (EUR 1000) Liite 1.1. -31.12.2010 1.1. -31.12.2009 Liikevaihto 2 4 330 3 921 Liiketoiminnan muut tuotot 3 954 805 Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut 4-2 401-2 586 5-725-682 6-2 521-2 062 Liiketulos Rahoitustuotot ja -kulut -605 6 889-1 553 Voitto / tappio (-) ennen satunnaisia eriä 6 526 -2 157 Satunnaiset erät +/- 8 1 601 1 810 Voitto / tappio (-) ennen veroja 8 127 -347 9 10 271 -1 238 522 Tilikauden voitto / tappio (-) 8 397 413 Tilinpäätössiirrot Tuloverot 50 tilinpäätös 2010 7 -362 Edita oyj EMOYHTIÖN TASE (FAS) (EUR 1000) VASTAAVAA Liite 31.12.2010 31.12.2009 11 12 13 13 183 12 200 72 207 507 215 12 642 65 985 407 Pysyvät vastaavat yhteensä 85 097 79 250 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset 14 Rahoitusarvopaperit 15 Rahat ja pankkisaamiset 1 205 15 6 731 2 218 25 8 672 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 7 951 10 915 Vastaavaa yhteensä 93 048 90 165 Liite 31.12.2010 31.12.2009 OMA PÄÄOMA 16 Osakepääoma Vararahasto Edellisten tilikausien voitto / tappio (-) Tilikauden voitto / tappio (-) 6 000 25 870 2 733 8 397 6 000 25 870 4 061 413 43 000 36 343 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 17 1 990 2 260 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma 18 19 27 600 20 458 32 209 19 353 Vieras pääoma yhteensä 48 058 51 562 Vastattavaa yhteensä 93 048 90 165 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkkeet Osuudet saman konsernin yrityksistä Muut sijoitukset VASTATTAVAA Omapääoma yhteensä tilinpäätös 2010 51 Edita oyj EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (FAS) (EUR 1000) 1.1. -31.12.2010 1.1. -31.12.2009 Liiketoiminnan rahavirrat Voitto / tappio (-) ennen satunnaisia eriä 6 526-2 157 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset 725 682 Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot 241 132 Muut oikaisut-4 110 0 Rahoitustuotot ja -kulut (+)-7 191 1 422 Käyttöpääoman muutokset: Lyhytaikaiset korottomat liikesaamiset, lisäys (-)vähennys (+)-44 16 Lyhytaikaiset korottomat velat, lisäys (+)vähennys (-)-179 144 Maksetut korot-736-2 198 Saadut osinkotuotot 7 853 62 Saadut korkotuotot 83 121 Välittömät verot-754 658 Liiketoiminnan nettorahavirta 2 414 -1 120 Investointien rahavirrat Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin-511 0 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin-250-322 Investointien nettorahavirta -761 -322 Rahoituksen rahavirrat Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 035-870 Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 2 500 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut-4 609-3 840 Pääomalainat-100 0 Maksetut osingot-1 740 0 Saadut konserniavustukset 1 810 3 915 Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos (lisäys +/vähennys -) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa 52 tilinpäätös 2010 -3 604 1 705 -1 951 263 8 697 6 746 8 434 8 697 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1. emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet (FAS) Perustiedot Edita Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Edita Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalai sen tilinpäätössäännöstön (FAS = Finnish Accounting Standards) mukaisesti. Edita Oyj on Edita-konsernin emoyhtiö. Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen viimeisimpiä IFRS-säännöksiä. Pääosin suomalaisen laskentakäytännön ja IFRS-säännösten laskentaperi aatteet ovat Edita Oyj:lle yhtenevät, joten tärkeimmät laskentaperiaatteet on luettavissa konsernitilinpäätök sen laadintaperiaatteista. Pysyvät vastaavat Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennet tynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu alkuperäisten hankintaarvojen ja arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Käytetyt poistoajat ovat seuraavat: Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut pitkävaikutteiset menot Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat, pank kitilit, alle kolmen kuukauden talletukset sekä muut kä teiseen rahaan rinnastettavat erät. Rahoitusomaisuus arvopareihin sisältyvät osakkeet, osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Johdannaiset Johdannaiset arvostetaan nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Verot Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tulosta vastaava vero ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön kirjanpitoon. Eläkejärjestelyt Emoyhtiön henkilöstön lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöissä. Satunnaiset erät Emoyhtiön satunnaisiin eriin on kirjattu tytäryhtiöiltä saadut konserniavustukset, tytäryhtiöiden purkuvoitot ja merkittävät arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeissa. 30 vuotta 4–15 vuotta 4–5 vuotta Sijoituksissa esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden arvioitu pitoaika on yli vuoden mittainen. Pysyvien vastaavien erien mahdollista arvonalentumista tarkistetaan tilinpäätöshetkellä ja arvonalennus kirjataan heti, kun siihen on aihetta. tilinpäätös 2010 53 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT (FAS) (EUR 1000) 31.12.2010 31.12.2009 Markkina-alueittain Kotimaa 4 330 3 921 Yhteensä 4 330 3 921 Vuokratuotot Konsernin sisäiset hallintopalvelut ja Management Fee 2 952 2 802 Muut 0 2 Yhteensä 954 805 2. Liikevaihto 3. Liiketoiminnan muut tuotot 4. Henkilöstö Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot-1 991-2 121 Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut-313-288 Muut henkilöstökulut-97-178 Yhteensä-2 401-2 586 Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana Toimihenkilöitä 31 35 Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat-286-235 Hallituksen jäsenet-249-231 Yhteensä -535-466 5. Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä-725-682 6. Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut-90-82 Muut toimitilakulut-302-262 Logistiikka-22-20 Tietotekniikka ja tietoliikenne-431-341 Markkinointi- ja edustustuskulut-563-382 Muut liiketoiminnan kulut-1 112-976 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä-2 521-2 062 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkiot-55-47 Veroneuvonta-23-14 Muut palkkiot-8-7 Yhteensä-87-68 54 tilinpäätös 2010 7. Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta 7 852 1 60 2 7 853 62 Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Muilta 0 19 Muut korkotuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta 6 77 10 90 83 100 Muut rahoitustuotot Muilta 3 188 Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä 7 939 368 Kurssivoitot ja-tappiot-241-132 Arvonalennukset ja arvonalennusten palautukset pysyvien vastaavien sijoituksista-65 0 Korkokulut Saman konsernin yrityksille-292-495 Muille-438-827 -730-1 322 Muut rahoituskulut Muille-15-467 Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä-745-1 789 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 6 889-1 553 8. Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Saadut konserniavustukset Tytäryhtiön purkuvoitto 0 5 832 1 810 0 5 832 1 810 Satunnaiset kulut Tytäryhtiön arvonalennukset-4 231 0 Satunnaiset erät yhteensä 1 601 1 810 Satunnaiset tuotot ja kulut tilikaudella 2010 liittyvät tytäryhtiö Edita Holding AB:n purkamiseen ja osakkeiden arvon alaskirjaamiseen. tilinpäätös 2010 55 9. Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 271 238 10. Tuloveroja koskevat liitetiedot Tuloverot satunnaisista eristä 0-471 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 0 471 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta ed. tilikaudelta-1 522 -1 522 11. Aineettomat hyödykkeet 56 tilinpäätös 2010 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. + Lisäykset 787 38 557 224 Hankintameno 31.12. 825 781 Kertyneet poistot 1.1. + Tilikauden poisto 572 70 528 38 Kertyneet poistot 31.12. 642 566 Kirjanpitoarvo 31.12. 183 215 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankintameno 1.1. + Lisäykset 787 38 557 224 Hankintameno 31.12. 825 781 Kertyneet poistot 1.1. + Tilikauden poisto 572 70 528 38 Kertyneet poistot 31.12. 642 566 Kirjanpitoarvo 31.12. Ennakkomaksut 183 0 215 1 183 215 12. Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Hankintameno 1.1. 5 887 5 887 Hankintameno 31.12. 5 887 5 887 Kirjanpitoarvo 31.12. 5 887 5 887 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. + Lisäykset 13 852 83 13 766 86 Hankintameno 31.12. 13 935 13 852 Kertyneet poistot 1.1. + Tilikauden poisto 7 631 514 7 126 505 Kertyneet poistot 31.12. 8 144 7 631 Kirjanpitoarvo 31.12. 5 790 6 221 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 2 147 + Lisäykset 130 - Vähennykset-304 2 136 11 0 Hankintameno 31.12. 1 973 2 147 Kertyneet poistot 1.1. 1 613 - Vähennysten kertyneet poistot-304 + Tilikauden poisto 142 1 473 0 139 Kertyneet poistot 31.12. 1 450 1 613 Kirjanpitoarvo 31.12. 523 535 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Hankintameno 1.1. 21 886 + Lisäykset 212 - Vähennykset-304 21 788 97 0 Hankintameno 31.12. 21 794 21 886 Kertyneet poistot 1.1. 9 243 - Vähennysten kertyneet poistot-304 + Tilikauden poisto 655 8 599 0 644 Kertyneet poistot 31.12. 9 594 9 243 Kirjanpitoarvo 31.12. 12 200 12 642 Kirjanpitoarvosta 31.12. Tuotannollisten koneiden ja laitteiden osuus 521 529 tilinpäätös 2010 57 13. Sijoitukset Konserniyhtiöosakkeet 1.1. 65 985 + Lisäykset 12 575 - Vähennykset-2 057 - Arvonalennukset-4 295 52 960 13 025 0 0 Tasearvo 31.12. 72 207 65 985 Muut osakkeet ja osuudet 1.1. 407 407 Tasearvo 31.12. 407 407 Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 1.1. + Lisäykset - Vähennykset 0 13 025 100 0 0-13 025 Tasearvo 31.12. 100 0 Yhtiö ja kotipaikka Omistusosuus % Omistusosuus % Edita Prima Oy, Helsinki Edita Publishing Oy, Helsinki Edita Press Oy, Helsinki Morning Digital Design Oy, Helsinki Citat Finland Oy, Helsinki Kiinteistöosakeyhtiö Vantaan Hakamäenkuja, Vantaa Edita Västra Aros AB, Tukholma, Ruotsi Edita Sweden AB, Tukholma, Ruotsi 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset 9 291 0 76 189 1 810 300 2 075 Muut saamiset 110 110 Siirtosaamiset Sosiaalikulujaksotukset Verosaamiset Vuokrat IT-kulujaksotukset Muut 0 754 1 26 14 23 1 0 0 9 795 33 Saamiset yhteensä 1 205 2 218 Emoyhtiön omistus tytäryrityksissä: 14. Saamiset 58 tilinpäätös 2010 15. Rahoitusarvopaperit Jälleenhankintahinta Kirjanpitoarvo 35 15 43 25 Erotus 20 18 Osakepääoma 1.1. 6 000 6 000 Osakepääoma 31.12. 6 000 6 000 Vararahasto 1.1. 25 870 25 870 Vararahasto 31.12. 25 870 25 870 Voitto / tappio edellisiltä tilikausilta 1.1. 4 473 Osingonjako-1 740 4 061 0 Voitto / tappio edellisiltä tilikausilta 31.12. 2 733 4 061 Tilikauden voitto / tappio 8 397 413 Oma pääoma yhteensä 43 000 36 343 Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12. Voitto / tappio edellisiltä tilikausilta Tilikauden voitto / tappio 2 733 8 397 4 061 413 11 131 4 473 16. Oma pääoma Emoyhtiöllä on 31.12.2010 voitonjakokelpoisia varoja 11.130.678,53 euroa. htiöllä on 6.000.000 osaketta. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen äänimäärän Y ja oikeuden voitonjakoon. 17. Tilinpäätössiirtojen kertymä Kertynyt poistoero 1 990 2 260 Lainat rahoituslaitoksilta Lainat konserniyhtiöiltä 15 600 12 000 19 209 13 000 27 600 32 209 Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 0 5 700 18. Pitkäaikainen vieras pääoma tilinpäätös 2010 59 19. Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat 3 695 195 3 903 127 3 889 4 030 Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille Lainat Ostovelat Siirtovelat 15 378 48 52 13 894 75 49 15 479 14 019 Muut lyhytaikaiset velat 543 614 Siirtovelat Palkat sivukuluineen Sosiaalivakuutusmaksuvaraus ed. vuosilta Korot Johdon pitkäntähtäimen bonus Muut 375 50 9 113 1 453 47 21 160 9 547 690 Lyhytaikainen vieras pääoma yht. 20 458 19 353 Korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen Lyhytaikainen 27 600 19 073 32 209 17 798 46 673 50 006 1 385 1 555 Leasingsopimuksista maksettavat määrät Seuraavalla tilikaudella maksettavat Myöhemmin maksettavat 59 29 66 93 88 159 Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset 1 847 1 462 Koroton vieras pääoma Lyhytaikainen 20. Vastuusitoumukset Muut taloudelliset vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen Kiinteistöinvestoinnit Yhtiö on velvollinen tarkistamaan vuosina 2007-2010 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Viimeinen tarkistusvuosi on 2019. Vastuun enimmäismäärä on 58 340,88 euroa. 21. Johdannaissopimukset Korkojohdannaiset Käypä arvo *)-212-145 Kohde-etuuden arvo-69-49 *) Käypä arvo edustaa tuottoa tai kulua, joka olisi syntynyt, mikäli johdannaispositiot olisi suljettu tilinpäätöshetkellä. 60 tilinpäätös 2010 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista, tositelajeista ja niiden säilytystavoista Käytetyt tositelajit: 01 02 03 05 06 07 08 09 15 17 34 39 Kassatositteet Myyntireskontran suoritukset, tallennetut Myyntireskontran suoritukset, konekieliset Ostolaskujen maksutositteet Muut maksutositteet (Opus Capita) Palkkatositteet Muistiotositteet Ostolaskut Lomapalkkavaraus Matkalaskut Myyntilaskut, konsernin väliset Erikoislaskutus Paperitulosteina Paperitulosteina Paperitulosteina Paperitulosteina Paperitulosteina Paperitulosteina Paperitulosteina ATK-tallenteina Paperitulosteina Paperitulosteina ATK-tallenteina ATK-tallenteina Käytetyt kirjanpitokirjat: Kassapäiväkirjat Käyttöomaisuuskirjanpito Myyntireskontra Ostoreskontra Palkkalaskelmat Palkkakortit Palkkaluettelot Päiväkirja Pääkirja Tase-erittelyt Tasekirjat Atk-listoina Atk-listoina Atk-listoina Atk-listoina Atk-listoina Atk-listoina Atk-listoina Atk-listoina Atk-listoin Paperitulosteina Sidottuina tilinpäätös 2010 61 TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2011 Lauri Ratia puheenjohtaja Jarmo Väisänen varapuheenjohtaja Riitta Laitasalo Timo Löyttyniemi Liisa Jauri Carina Brorman Eva Persson Timo Lepistö toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2011 KPMG Oy KHT-yhteisö Minna Riihimäki KHT 62 tilinpäätös 2010 TILINTARKASTUSKERTOMUS Edita Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Edita Oyj:n kirjanpidon, tilin päätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudel ta 1.1. – 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskel man ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toi mintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konserniti linpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laati mista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilin tarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammat tieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintar kastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkas tustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvel vollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiöla kia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkas tusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toiminta kertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilin tarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilin päätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovel lettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmu kaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimin takertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausun tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittä vät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toi mintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Muut lausunnot Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituk sen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimi tusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 15. helmikuuta 2011 KPMG OY AB Minna Riihimäki KHT tilinpäätös 2010 63 Hallinnointiperiaatteet Edita Oyj on Suomen valtion täysin omistama suoma lainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lakeja, yhtiön yhtiöjär jestystä ja soveltuvin osin julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevaa Corporate Governance -hallinnointikoodia. Edita-konsernin muodostavat emoyhtiö Edita Oyj ja sen tytäryhtiöt. pitkän aikavälin tavoitteiden ja strategioiden hyväksy Hallintoelimet Vastuu Edita-konsernin hallinnosta ja toiminnasta on Edita Oyj:n hallintoelimillä, joita ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallitus on vahvistanut koko konsernissa noudatettavan corporate manual -ohjeistuksen, jonka tarkoitukse na on taata asianmukainen menettelytapa kaikessa konsernin liiketoiminnan harjoittamisessa. Hallitus arvioi työskentelytapojaan vuosittain. Vuonna 2010 hallituksen muodostivat Lauri Ratia puheenjohtajana, Jarmo Väisänen varapuheenjohta jana sekä jäsenet Carina Brorman, Liisa Jauri, Riitta Laitasalo, Timo Löyttyniemi ja Eva Persson. Vuonna 2010 hallitus kokoontui 10 kertaa. Keskimääräinen osallistumisprosentti oli 94. Hallituksen arvion mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä ja kaikki muut jäsenet paitsi Jarmo Väisänen ovat riippumattomia yhtiön osakkeenomistajasta, Suomen valtiosta. Yhtiökokous Edita Oyj:n ylin päättävä elin on yhtiökokous, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämä nä päivänä toukokuun loppuun mennessä. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamises ta ja osingonjaosta sekä hallituksen ja tilintarkastajan valinnasta sekä heille maksettavista palkkioista. Hallitus Varsinainen yhtiökokous valitsee hallitukseen vuodeksi kerrallaan neljästä kahdeksaan jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitsee yhtiö kokous. Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta sekä varainhoidon ja liiketoiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja val vonnasta. Hallitus tekee merkittävät toimintaperiaattei ta, strategiaa, investointeja, organisaatiota ja rahoitusta koskevat päätökset sekä päättää merkittävistä kiinteis tö-, liiketoiminta- ja yrityskaupoista. Hallitus vahvistaa yhtiön arvot ja politiikat ja seuraa niiden toteutumista. Hallitus hyväksyy itselleen työjärjestyksen ja kokousoh jelman. Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat: vuotuisen toimintasuunnitelman ja talousarvion 64 tilinpäätös 2010 hyväksyminen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksyminen organisaation ja palkitsemisjärjestelmän hyväksyminen toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän nimittämi nen ja palkitseminen valiokuntien jäsenten nimittäminen ja työjärjestysten vahvistaminen minen konsernin arvojen sekä ohjaus- ja riskienhallintajär jestelmää koskevien periaatteiden ja politiikkojen hyväksyminen kirjanpidon ja varainhoidon asianmukaisen järjestämi sen valvonta. Hallituksen valiokunnat Hallituksen valiokunnat avustavat hallitusta valmistele malla hallitukselle kuuluvia asioita. Hallituksella on kaksi vakituista valiokuntaa, tarkastusvaliokunta ja rakenne- ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta taloudellisen tilanteen seurannassa ja valvontatehtävien suorittamisessa sekä raportoinnin ja sisäisen tarkas tuksen ohjauksessa, riskienhallinnan valvonnassa ja tilintarkastuksen seurannassa. Vuonna 2010 tarkastusvaliokuntaan kuului kolme jäsentä: Riitta Laitasalo (puheenjohtaja), Timo Löytty niemi ja Liisa Jauri. Valiokunta kokoontui viisi kertaa ja kokousten osallistumisprosentti oli 100. Rakenne- ja palkitsemisvaliokunta Rakenne- ja palkitsemisvaliokunta ohjaa konserniraken teen sekä keskeisten liiketoiminta-alueiden kehitystä. Valiokunta myös valmistelee konsernin johtoon kuulu vien henkilöiden nimitykset, toimisuhteen ehdot, palkit semisen sekä palkitsemisjärjestelmät ja -periaatteet. Vuonna 2010 rakenne- ja palkitsemisvaliokuntaan kuului kolme jäsentä, Lauri Ratia (puheenjohtaja), Timo Löyttyniemi ja Jarmo Väisänen. Valiokunta kokoontui kahdeksan kertaa ja kokousten osallistumisprosentti oli 96. Toimitusjohtaja Hallitus nimittää toimitusjohtajan, joka vastaa kon sernin liiketoimintojen johtamisesta ja kehittämisestä osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen ja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan vastuulla on kirjanpidon lainmukaisuus ja luotettava varainhoito. Toimitusjohtaja vastaa suoraan seuraavis ta toiminnoista; konsernin strategian toteuttaminen, taloushallinto, yleishallinto, liiketoiminta-alueiden ohjaus ja valvonta, yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteet sekä hallituksen kokousten valmistelu. Toimitusjohtaja infor moi hallitusta säännöllisesti konsernin liiketoiminnan ja talousaseman kehityksestä. Edita Oyj:n toimitusjohtajana on 8.8.2005 lähtien toiminut oikeustieteen kandidaatti Timo Lepistö (s. 1959). Johtoryhmä Konsernin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja sekä rakenne- ja palkitsemisvaliokunnan esityksestä hallituksen nimittämät talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, viestintäjohtaja sekä liiketoiminta-alueiden johtajat. Johtoryhmän tehtävänä on mm. tehdä toimen pideohjelmat konsernin strategian toteuttamiseksi liiketoimintayksiköissä, tarkistaa vuotuiset liiketoiminta suunnitelmat ja budjetit, seurata tuloskehitystä ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin poikkeamien korjaamiseksi, koordinoida ja valvoa investointisuunnitelmien toteu tumista, valvoa liiketoimintajärjestelyiden toteutumista, huolehtia riskien hallinnasta sekä tarkastella tärkeimpiä päivittäisiä operatiivisia toimintoja ja päätöksiä. Konsernin johtoryhmän jäsenet lähipiireineen eivät ole olennaisessa liikesuhteessa Edita-konserniin kuuluviin yhtiöihin. Liiketoiminta-alueet Editan liiketoiminta jakautuu neljään liiketoiminta-alu eeseen: Marketing Services, Editorial Communication, Publishing ja Print & Distribution. Palkitseminen Hallituksen jäsenten palkitseminen Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista. Hallituksen ja sen valiokuntien jäsenten palkkiot maksetaan rahakorvauksina. Halli tuksen jäsenillä ei ole osakepalkitsemisjärjestelmiä tai osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Toimitusjohtajan ja konsernijohdon palkitseminen Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausit taisesta rahapalkasta, tavanomaisista luontoiseduis ta, vuosittain päätettävien tulospalkkiokriteerien perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta sekä pitkän aikavälin palkitsemisjärjestelmästä. Editassa ei ole käy tössä osakepalkitsemisjärjestelmiä tai osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä. Edita Oyj:n hallitus päättää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten toimisuhteen ehdoista. Hallitus asettaa vuosittain sekä käytössä olevien tulospalkkioiden maksamisen edellytyksenä olevat tavoitteet käyttäen perusteena talousarviota ja toimintasuunnitelmaa että päättää toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitsemisesta. Muiden kuin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten osalta hallitus päättää palkitsemisen periaatteista. Toimitusjohtaja on oikeutettu tulospalkkioon, joka on suuruudeltaan enintään 40 prosenttia ennakonpidä tyksenalaisesta vuosiansiosta. Konsernin johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja tulospalkkioon, joka on suu ruudeltaan enintään 30 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta vuosiansiosta. Lyhyen aikavälin tulospalkkio on sidottu liikevoittoon ja henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumiseen. Toimitusjohtaja ja osa konsernin johtoryhmän jäsenistä ovat kuuluneet vuosille 2007-2011 ajoittuneen pitkän aikavälin sitouttavan ns. bonuspankkijärjestelmän piiriin. Vanha bonuspankkijärjestelmä on hallituksen päätöksellä 9.2.2010 lopetettu vuonna 2009 ja korvattu vastaavalla uudella vuosille 2010–2012 ajoittuvalla järjestelmällä. Bonuspankkijärjestelmän avulla konsernin avainhenkilöitä palkitaan hallituksen vuosittain vahvis tamien tavoitteiden toteutumisesta. Pitkän aikavälin tulospalkkio on sidottu konsernin pitkän aikavälin arvon nousuun. Järjestelmän mukainen vuosittainen palkkio voi olla suuruudeltaan enintään 40 prosenttia toimitusjohtajan ja 20–30 prosenttia muiden avain henkilöiden ennakonpidätyksenalaisesta vuosiansiosta. Vanhaan järjestelmään kertynyt palkkio on nostettavissa vaiheittain kolmen vuoden aikana vuodesta 2010 lukien. Uuteen järjestelmään kertyneen palkkion nostami nen on mahdollista vaiheittain kolmen vuoden aikana vuodesta 2013 lukien. Lisäksi liiketoiminta-alueilla on käytössä myynti- tai tuotantoperusteisia ja yksiköiden katteisiin tai tuloksiin sidottuja palkkiojärjestelmiä toiminnan ohjaamiseen. Nämä järjestelmät eivät ole päällekkäisiä konsernin vuositulospalkkiojärjestelmän kanssa. Toimitusjohtajalla ja muilla konsernijohtoryhmän jäsenillä on toimisuhteen päättyessä oikeus irtisano misajan rahapalkkaan ja luontoisetuihin. Toimitusjoh tilinpäätös 2010 65 tajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta työnantajan puolelta ja neljä kuukautta toimitusjohtajan puolelta. Muiden konsernin johtoryhmän jäsenten irtisano misaika on 6-12 kuukautta työnantajan puolelta ja 3-6 kuukautta johtajan puolelta. Sopimuksen päättyessä irtisanomiseen työnantajan toimesta toimitusjohtajalle maksetaan korvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaava rahasumma irtisanomisajan palkan lisäksi ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille enintään 0-6 kuukauden rahapalkkaa vastaava rahasumma irtisa nomisajan palkan lisäksi. Johtajan itse irtisanoutuessa hän on oikeutettu ainoastaan irtisanomisajan palkkaan luontoisetuineen. Toimitusjohtajan eläkeikä on 62 vuotta. Edita Oyj:n toimitusjohtajaa ja talousjohtajaa lukuun ottamatta Edi tassa ei ole käytössä lisäeläke-etuuksia. Toimitusjohtajan ja talousjohtajan lisäeläke-etuus on maksuperusteinen ja sisältää vapaakirjan. Taloudellinen raportointi Taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja varainhoitoa seurataan koko konsernin kattavalla raportoinnilla kuukausittain. Välitilinpäätökset laaditaan neljännes vuosittain. Puolivuotiskatsaus laaditaan ensimmäisen vuosipuoliskon välitilinpäätöksen yhteydessä. Riskienhallinta Editan hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka määrittelee riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet ja vastuunjaon konsernin riskienhallinnassa. Riskienhallinta perustuu koko organisaation kattavaan lähestymista paan toiminnan kannalta olennaisten riskien paikan tamisessa, arvioimisessa, hallinnassa ja valvonnassa. Toimitusjohtajan ja johdon tehtävänä on huolehtia siitä, että riskienhallinta on jatkuva, kiinteä osa konsernin päivittäistä operatiivista toimintaa. Johto raportoi halli tukselle toiminta-aluekohtaisesti riskien kehittymisestä. Jollei erilliseen raportointiin ole tarvetta, johto raportoi hallitukselle riskienhallinnasta vuosineljänneksittäin. Toi mitusjohtajan ja johdon vastuulla on tunnistaa ja valvoa riskejä, kehittää ja koordinoida riskienhallintatoimia ja päivittää konsernin riskiprofiilia. Hallitus käsittelee mer kittävimmät riskit ja arvioi riskienhallinnan toimivuutta vähintään kerran vuodessa. Editan riskienhallinnan te hokkuutta valvovat sisäinen ja ulkoinen tarkastus osana säännöllistä tarkastusohjelmaa. Tilintarkastus Yhtiökokouksen valitsema, konsernin emoyhtiön Edita Oyj:n vastuullinen KHT-tilintarkastusyhteisö suorittaa tilintarkastuksen koko konsernissa ja vastaa tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastuksesta. Yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä annettavan tilintarkas 66 tilinpäätös 2010 tuskertomuksen lisäksi tilintarkastaja raportoi säännölli sesti havainnoistaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Editan tilintarkastajana on KPMG Oy ja päävastuul lisena tilintarkastajana vuonna 2010 toimi KHT Minna Riihimäki. Sisäinen tarkastus Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tulok sellista, informaatio on luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on hallituksen ja toimitusjohtajan apuna arvioida Edita-konsernin prosessien ja järjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta, sisäisen valvonnan toimivuutta ja riittävyyttä sekä kirjanpidon ja raportoin nin oikeellisuutta ja riittävyyttä. Edita-konsernissa sisäisen tarkastuksen kohteet päätetään vuosittain mm. riskiarvioita hyödyntäen hallituksessa. Tarkastuksen toteuttamisesta vastaa ulko puolinen riippumaton KHT-tilintarkastusyhteisö. Sisäisen tarkastuksen raportit jaetaan Edita Oyj:n hallitukselle, tarkastusvaliokunnalle, tilintarkastajalle, toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmälle. Toimitus johtaja yhdessä muun toimivan johdon kanssa vastaa siitä, että konsernissa ryhdytään sisäisen tarkastuksen havaintojen edellyttämiin toimenpiteisiin. Editan sisäisenä tarkastajana toimi vuonna 2010 KHT-yhteisö Tuokko Tilintarkastus Oy. Yhteystiedot Suomi Ruotsi Edita Oyj PL 110, 00043 EDITA käyntiosoite Hakuninmaantie 2, Helsinki vai hde 020 450 00 faksi 020 450 2374 kotisivu www.edita.fi s-p osti [email protected] marketing services marketing services Citat Finland Oy PL 400, 00043 EDITA käyntiosoite Pursimiehenkatu 26 C, Helsinki vai hde 020 722 9640 kotisivu www.citat.fi s-p osti [email protected] Morning Digital Design Oy Pursimiehenkatu 26 C, 00150 Helsinki vaihde 020 123 121 faksi 020 123 1220 kotisivu www.morning.fi s-p osti info@ morning.fi print & distribution Edita Prima Oy PL 200, 00043 EDITA käyntiosoite Hakuninmaantie 2, Helsinki vai hde 020 450 00 faksi 020 450 2695 kotisivu www.edita.fi s-p osti [email protected] publishing Edita Publishing Oy PL 700, 00043 EDITA käyntiosoite Porkkalankatu 22 A, Helsinki vai hde 020 450 00 faksi 020 450 2380 kotisivu www.edita.fi s-p osti [email protected] Citat ab Stockholm, Kungsholmen Box 49031, SE-100 28 Stockholm k äy n t i o s o i t e Svarvargatan 11 va i h d e +46 8 58 00 13 00 fa ks i +46 8 58 00 13 01 kot i s i v u www.citat.se s - p o s t i info@ citat.se Göteborg Engelbrektsgatan 28, SE-411 37 Göteborg va i h d e +46 31 701 56 00 fa ks i +46 31 701 56 02 print & distribution Edita Västra Aros ab Box 721, SE-721 20 Västerås k äy n t i o s o i t e Elledningsgatan 6 va i h d e +46 21 81 55 00 fa k s i +46 21 81 55 88 kot i s i v u www.edita.se s - p o s t i info@ edita.se Edita Bobergs ab (osakkuusyhtiö) Box 327, SE-791 27 Falun k äy n t i o s o i t e Matsarvsvägen 7 va i h d e +46 23 79 29 00 fa k s i +46 23 79 29 05 kot i s i v u www.edita.se s - p o s t i info@ edita.se Helsingborg Box 1463, SE-251 14 Helsingborg k äy n t i o s o i t e Norra Kyrkogatan 15 va i h d e +46 42 26 77 40 fa k s i +46 42 26 77 51 Mods Graphic Studio ab Drottninggatan 59, SE-111 21 Stockholm va i h d e +46 8 506 617 00 fa k s i +46 8 506 617 20 kot i s i v u www.mods.se s - p o s t i info@ mods.se BrandSystems ab (osakkuusyhtiö) Box 49031, SE-100 28 Stockholm k äy n t i o s o i t e Svarvargatan 11 va i h d e +46 8 410 135 95 kot i s i v u www.brandsystems.com s - p o s t i info@ brandsystems.com editorial communication JG Communication ab Stockholm, Kungsholmen Box 49031, SE-100 28 Stockholm k äyn t i o s o i t e Svarvargatan 7 va i h d e +46 8 610 20 00 kot i s i v u www.jgcommunication.se s - p o s t i hej@ jgcommunication.se tilinpäätös 2010 67 Editan tilinpäätös 2010 – EKOLOGINEN JÄLKI Editan vuosikertomuksen tilinpäätös 2010 on pyritty to teuttamaan mahdollisimman ekologisesti. Eri työvaiheis sa on valittu ympäristön kannalta parhaat, käyttötarkoi tukseen sopivat materiaalit ja valmistusmenetelmät. käyttötarkoitus: Julkaisu, jota säilytetään ja käytetään pitkään. laajuus: 68 sivua ja kannet koko: 210 x 275 mm painosmäärä: suomi 850 kpl, ruotsi 610 kpl ja englanti 430 kpl. optimaalinen koko: Leikkuujätettä syntyy 20 % painoarkin pinta-alasta. yhden julkaisun tekeminen aiheutti: jätettä: 615 g, josta kierrätettävää jätettä 600 g (555 g paperia, 40 g alumiinia, 3 g pahvia ja 1 g muovia), poltettavaa jätettä 6 g ja ongelmajätettä 6 g. hiilijalanjälki: co2-päästöjä ilmaan 1 150 g, josta paperin valmistus 990 g, paperin kuljetus painoon 20 g ja painaminen 140 g. Päästömäärät ovat noin-arvioita. Julkaisun hiili jalanjälki vastaa noin 6,5 km ajoa autolla. kompensoimme päästöistä 1 070 g/julkaisu. paperit: Paperiksi valittiin pefc-sertifioitu, joutsenmerkitty ja Suomessa valmistettu Terreus 130 g/m2 (sisus) ja Terreus 250 g/m2 (kannet). Puukuitu on peräisin ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi hoidetusta metsästä. Sellun valkaisussa ei ole käytetty kloorikaasua. Paperitehdas on iso 14001-, pefcja fsc-sertifioitu. Käytimme Antalis Oy:n ilmastonsuojelua edistävää paperia. Kompensoimme paperin tuotannosta ja kuljetuksista aiheutuneet päästöt maksamalla päästöjä vastaavan hyvitesumman Plan Vivo -organisaation valvomalle Mosambik-projektille, joka on suunnattu pääasiassa puiden istutukseen. kemikaalit: Paperinvalmistuksessa, painopin nanvalmistuksessa, painossa ja sidonnassa on käytetty vain joutsenmerkkihyväksyttyjä kemikaaleja. Julkaisu on painettu kasviöljypohjaisilla painoväreillä. Tämän, kuten minkä tahansa julkaisun, merkittävin ympäristövaikutus on todennäköisesti sen sisällöllä. Jos se saa lukijansa vaikkapa lisäämään jätteiden kierrätystä, vähentämään autolla ajamista, alentamaan kotinsa läm pötilaa, vaihtamaan vihreään sähköön tai toteuttamaan painotuotteensa ekologisemmin, sen ympäristövaiku tusta voidaan pitää jopa hyvänä. painolaitos: Julkaisu on painettu Edita Prima Oy:ssä Helsingissä. Paino käyttää vihreää sähköä ja sillä on iso 14001 -sertifikaatti sekä Pohjoismaisen Joutsen merkin ja fsc- ja pefc-alkuperämerkkien käyttöoikeus. Paino kompensoi aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt rahoittamalla yk:n valvomia uusiutuvien energiamuoto jen hankkeita Intiassa. julkaisun käyttö on helppoa ja ympäristöä vähän kuormittavaa. Lukemiseen ei tarvita lisälaitteita eikä energiaa. Julkaisun voi selata moneen kertaan ja sen kuljettaminen paikasta toiseen on vaivatonta. yhden julkaisun tekemiseen käytettiin: puuta: 0,6 dm3 vettä: 10 litraa energiaa: 1,5 kWh 68 tilinpäätös 2010 Hyvä lukija, kun et enää tarvitse tätä julkaisua, toi mitathan sen paperinkeräykseen. Puukuitu voidaan kierrättää keskimäärin kuusi kertaa. Ekologisen jäljen kartoitti konsernin pohjoismaisesta Green Edita -ohjelmasta vastaava Mika Ruuskanen. lisätietoja: [email protected] Edita on Pohjoismaiden johtava viestinnän palveluja tarjoava konserni. Luovilla ratkaisuillamme autamme asiakkaitamme hallitsemaan paremmin viestintäänsä ja lisäämään viestinnän tehokkuutta. Editan palveluksessa työskentelee yhteensä noin 1000 viestinnän ammattilaista Suomessa, Ruotsissa, Ukrainassa ja Intiassa. www.edita.fi
© Copyright 2024