Ripaus osallisuutta, hyppysellinen vaikuttamista Osallisuuden reseptejä Oulun seudun kunnista Sisällysluettelo Johdanto4 OSALLISUUS RAKENTEISSA 7 Oppilaskunnan hallituksen vaalit 8 Oppilaskunta opettajien kokouksessa 10 Lasten ja nuorten Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen 12 NERO-raha16 Kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen 19 Nuoret kuntapalveluita arvioimassa 20 Erilaisia kyselyjä Hailuodon palvelujen kehittämiseksi 22 Sovittelijaoppilaan valinta 26 Alueelliset yhteistyöryhmät 28 Kasvatuskumppanuustyöryhmä30 Tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen malli 32 YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN Hailuodon peruskoulun piha-alueen suunnittelu Pihalle liikkumaan Myllyojan koulualueen siisteys Kuovin askeleet Huiskeen nuorisotilan suunnittelu Nuorisotilalle viihtyisyyttä Ulosmarssi homekoulusta Nuoret Kastellin monitoimitalon rakentamisprosessissa 2 35 36 37 38 40 42 44 46 48 OSALLISTUMINEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEEN 51 Koulun liikuntakerhotoiminnan järjestäminen pitkille välitunneille 52 Oppilaskunnan omat kerhot 54 Random-toimintapäivä56 Anna mulle aikaa -päivän rastiseikkailu 58 Talent-kisa60 Nenäpäivänä hyväntekeväisyyttä hyvällä maulla 62 OSALLISUUS OMAAN ELÄMÄÄN 65 Tupakka- ja päihdelabyrintti 66 Wiilis-messut67 Toimeksi! - Nuorten yrittäjyyshanke 68 Osallisuus lastensuojelussa 70 Jepari-chat72 Vanhempainilta tukemassa nuorten ja aikuisten välistä vuoropuhelua 74 Katseet tulevaisuuteen! Opas peruskoulun päättävälle Hailuotolaiselle nuorelle 78 Liitteet80 Linkkejä83 Kuvat: Siiri Hassi, paitsi kuvat sivuilla 13, 27, 31, 36, 37, 38, 40, 45 ja 46. Sivujen suunnittelu ja taitto: Soili Aalto-Hirvelä, Oulun Konttori, painatuskeskus 3 Johdanto Tämä reseptikirja on koottu Oulun seudun kuntien käyttämistä osallistavista menetelmistä. Reseptikirja on osa TUKEVA 3-hankkeessa toteutettua Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Oulun seudun rahoittamaa osallisuushanketta. Työ liittyy Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen 2025 -ohjelman toteuttamiseen kunnissa. Seudullisessa ohjelmassa on nostettu yhdeksi kriittiseksi toimenpideohjelmaksi lasten, nuorten ja heidän vanhempien mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa heille tarkoitettujen tuen ja palveluiden kehittämiseen, tuottamiseen ja arviointiin. Pyysimme kuntia kuvaamaan seitsemältä eri toimialalta menetelmiä tai prosesseja, joissa lapset, nuoret tai heidän vanhemmat ovat voineet vaikuttaa palvelun tai toiminnan suunnitteluun, toteutukseen tai arviointiin. Menetelmiä pyydettiin varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, nuorisotoimesta, yhdyskuntasuunnittelusta, lastensuojelusta, neuvolapalveluista ja oppilashuollosta. Reseptejä tuli esimerkiksi kouluista, joissa oppilaskunnat ovat toimineet aktiivisina koko koululle suunnatun ohjelman järjestäjinä. Muutamia reseptejä on myös siitä, miten lapset ja nuoret ovat saaneet vaikuttaa ympäristönsä rakentamiseen esimerkiksi pihasuunnitelmissa tai nuorisotilojen kehittämisessä. Vanhempien osallisuus ei menetelmäesimerkeissä juuri näy, mutta kunnista korostettiin, kuinka esimerkiksi neuvolapalveluissa ja lastensuojelussa vanhempia kuullaan palvelutilanteessa. 4 Reseptit osoittavat, kuinka lapset ja nuoret osallistuvat toimintaan omassa lähiympäristössään. Olemme kuvanneet resepteissä toiminnan taustan ja tavoitteen alkuperäisessä esimerkissä. Reseptejä saa vapaasti soveltaa eri tarkoituksiin. Olemme myös kuvanneet mitä tarvikkeita reseptin toteuttamiseen tarvitaan. Yleensä ensimmäisenä tarvitaan aikaa, rahallisia resursseja tarvitaan melko vähän. Lopuksi olemme esittäneet toiminnan toteutuksen sillä tarkkuudella, jolla kunnat ovat sen meille kertoneet. Reseptien käyttö vaatii soveltamista, voit jättää joitakin ainesosia pois tai lisätä tarkoituksenmukaiset mausteet. Kiitämme kaikkia reseptejä koonneita ja lähettäneitä kuntia! Joitakin reseptejä jätimme tietoisesti pois, sillä ne on jo kuvattu TUKEVA 2 -hankkeessa laaditussa työkalupakissa. Jatkamme hanketta ja toivomme, että reseptikirja innostaa uusien reseptien kehittämiseen lapsi- ja nuorisopolitiikan toteuttamiseksi. Asta Kaarniemi osallisuusaktivaattori, Oulun seutu Leena Hassi projektipäällikkö, TUKEVA 3-hanke 5 6 OSALLISUUS RAKENTEISSA Osallisuus toteutuu kunnissa usein erilaisten vaikuttajaryhmien tai muiden rakenteellisten mahdollisuuksien kautta. Nuorisovaltuustot ja oppilaskunnat ovat esimerkkejä vaikuttajaryhmistä, jollaisia löytyy lähes joka kunnasta. Pienten lasten osallisuus toteutuu yleensä lähiympäristössä päivittäisessä toiminnassa ja tiettyjen projektien ympärillä. Vanhemmille järjestöt ja erilaiset yhteistyöryhmät ovat yleisiä tapoja vaikuttaa kunnan palvelujen kehittämiseen. Tähän osioon on koottu kuvauksia osallisuudesta, joka toteutuu erilaisissa vaikuttaja- ja yhteistyöryhmissä. Liitimme tähän osioon myös kuntien esimerkit erilaisista kyselyistä, sillä usein kyselyn laatii ja toteuttaa jokin yhteistyöryhmä, joka myös käsittelee saadut vastaukset. 7 Oppilaskunnan hallituksen vaalit Tausta ja tavoite Kempeleen yhtenäiskoulun oppilaskunnan hallitus olisi kasvanut liian suureksi, jos jokaiselta luokalta olisi valittu oma edustaja kuten aikaisempina vuosina. Asiaan päätettiin vaikuttaa niin, että oppilaat äänestivät oman luokka-asteen ehdokkaista hallitukseen 2-3 oppilasta luokka-asteesta riippuen. Vaalit tekivät myös oppilaskuntatoimintaa tutuksi oppilaille ja kaikilla oli mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa äänestämällä. Tarvikkeet •Diasarja oppilaskuntatoiminnasta •Vaalimainokset sähköisenä ja paperilla •Äänestyskopit, vaaliuurnat, kynät ja äänestyslipukkeet •Aikaa opettajille ja oppilaille käsitellä asiaa ja osallistua äänestykseen 8 Toteutus Opettajat esittelevät oppilaskunnan hallituksen toimintaa ja tehtäviä diasarjan avulla omille luokilleen. Oppilaat keskustelevat muun muassa siitä, millainen on hyvä ehdokas. Ehdokkaat tekevät itsestään vaalimainoksen joko A4-paperille tai PowerPoint-dialle. Mainokset laitetaan pyörimään luokka-asteittain INFO-tv:hen sekä paperilla erilliselle vaalimainostaululle. Kunnalta lainataan oikeat äänestyskopit ja uurnat. Vaalit voidaan tarvittaessa toteuttaa kaksipäiväisinä. Päivien aikana oppilaat kävivät luokittain äänestämässä. Vaalivirkailijoina toimivat 9-luokkien edellisen vuoden hallituksen jäsenet. He antavat ohjeet äänestykseen ja leimaavat äänestysliput. Kempeleessä vaaleilla valittiin innostunut ja osaava sekä luottamuksensa ansainnut oppilaskunnan hallitus. Koko koulun oppilaat kävivät ennen vaaleja hyvää keskustelua vaalien merkityksestä, demokratiasta ja näiden käytänteistä. Oppilaat tuntevat nyt ainakin oman luokka-asteensa hallituksen jäsenet hyvin ja tietävät miten ja kenen kautta saavat omatkin ideansa eteenpäin. Tunne siitä, että minäkin voin saada ääneni kuuluviin, vahvistui. Seuraava oppilaskunnan hallitus aiotaan toteuttaa samalla tavalla. 9 Oppilaskunta opettajien kokouksessa Tausta ja tavoite Oulussa muutamissa yläkouluissa ja lukioissa oppilaskunta näkyy myös opettajien kokouksissa. Oppilaiden ääni tulee näin kuuluviin koulun yhteisissä asioissa ja opettajat ovat tietoisia oppilaskunnan toiminnasta. Tarvikkeet •Kokouksen asialistaan aika oppilaskunnalle 10 Toteutus Opettajien kokouksen asialistassa on aina kohta ”Oppilaskunnan ajankohtaiset asiat”. Oppilaskunta itse päättää onko heillä asioita, jotka opettajien kokouksessa pitäisi esittää. Jos esitettäviä asioita ei ole, oppilaskunnan ohjaava opettaja kertoo tämän kokouksessa. Jos taas asioita on, oppilaat tulevat esittämään ne itse kokoukseen. Oppilaskunnan asiat on hyvä olla asialistan alussa, jolloin oppilaat voivat poistua kokouksesta oman osuutensa jälkeen. Oppilaiden esityksen ei ole tarkoitus olla yksipuolinen esittely, vaan opettajat voivat kommentoida asioita tai esittää kysymyksiä myös muista aiheista. Oppilaat voivat vastata kysymyksiin heti tai kysymyksiä voidaan käsitellä seuraavassa oppilaskunnan kokouksessa. 11 Lasten ja nuorten Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen Tausta ja tavoite Kempeleessä on laadittu ”Hyvän kasvun strategia 2014” - varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja koulujen toimintaa ohjaava asiakirja. Sen osallisuutta koskevassa osuudessa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin Pikkuparlamentin toiminnan kehittäminen. Pikkuparlamentissa haasteena koettiin se, että eri-ikäisillä lapsilla ja nuorilla on erilaisia tarpeita ja tapoja keskustella. Tavoitteena on ollut löytää pikkuparlamentin ja koulujen oppilaskuntien toimintaan uusia toimintamuotoja ja sisältöjä yhteisillä kehittämispäivillä. Tarvikkeet •Yhteinen aika lapsille, nuorille ja aikuisille •Fläppejä ja tusseja 12 Toteutus Kun pikkuparlamentin kehittämistarve todettiin, kutsui pikkuparlamentin ohjausryhmä koolle lapset, nuoret sekä luottamushenkilöitä ja virkamiehiä kehittämispäivään. Kehittämispäivä toteutettiin kahtena eri päivänä. Ensimmäisenä päivänä Anu Gretschel oli kutsuttu ohjaamaan työskentelyä. Kehittämispäivä toteutettiin päiväaikaan, jolloin lapset ja nuoret tulivat kouluista pikkuparlamentin ohjaavien opettajien kanssa ja aikuiset työajallaan. 13 Ensimmäisenä päivänä osallistujat kirjasivat fläpeille asioita, jotka heidän mielestään mättää pikkuparlamentin toiminnassa. Näistä valittiin muutama aihe jatkokehittämiseen, mikä toteutettiin sovelletulla tulevaisuusverstas-menetelmällä. Osallistujat jaettiin työskentelyyn yhdeksään ryhmään, jossa jokaisessa oli sekä lapsia että aikuisia. Ryhmät etsivät vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Kaikkien lasten ja nuorten kuuntelu ja tiedon keruu? 2. Vastuuhenkilöiden ja virkamiesten nimeäminen PP:n toiminnan seuraamiseen ja arviointiin? 3. Miten leimaantuneet pääsee mukaan? 4. Koulujen välinen yhteistyö, kuinka sitä voi parantaa? 5. Kouluruoka, tupakointi ja turvallisuus? 6. Millaiset on hyvät kokoukset? 7. Oppilaskunnanhallitusten kehittäminen? 8. Ajan löytyminen koulutyöstä? 9. Miten saadaan lasten ja nuorten näkökulma yhteisiin asioihin? 14 Toinen päivä järjestettiin kolmituntisena ilman ulkopuolista ohjaajaa. Tällöin keskityttiin suunnittelemaan kehitysideoiden toteutusta. Aluksi lapsille ja nuorille esiteltiin kunnallista päätöksentekoa. Tämän jälkeen esiteltiin yhteenveto edelliseltä päivältä ja käytiin keskustelua miten meneillään olevasta kehittelytyöstä tiedotetaan lapsia ja nuoria sekä muita kuntalaisia. Vaihtoehtoina oli kunnan kotisivut, kuntatiedote, kouluissa tiedottaminen. Osallistujat jaettiin taas ryhmiin, jossa oli sekä aikuisia että lapsia. Lopulta kokouksissa päätettiin käytännön toimenpiteistä pikkuparlamentin toiminnan kehittämiseksi ja laadittiin esimerkiksi valtuustoaloitteita. Päätettiin, että pikkuparlamentin lisäksi käynnistetään lasten ja nuorten foorumit, joissa lapset ja nuoret saavat omissa ryhmissään käsitellä heitä kiinnostavia asioita. Pikkuparlamentin aseman vahvistamiseksi sen toiminta kytkettiin kunnan talousarvion ja toimintasuunnitelman prosessiin, mikä tarkoittaa sitä, että pikkuparlamentin esille tuomat epäkohdat tuodaan esille valtuuston laatimissa talousarvioehdotelmissa. Pikkuparlamentilla on ollut jaettavissa rahasumma, joka aiemmin käytettiin kalustehankintoihin. Kehittämispäivillä päätettiin käyttää pikkuparlamentin kautta ohjautuvat varat osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa lasten ja nuorten omat toimintapäivät kouluilla. 15 NERO-raha Tausta ja tavoite Oulussa nuoria kannustetaan omaehtoiseen toimintaan Nuorten NERO toimintarahalla. NERO:n tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuuksia toteuttaa toimintaa, jota muuten ei olisi mahdollista toteuttaa. Toimintarahaa voivat hakea nuorten ryhmät, joiden jäsenistä vähintään 2/3 on alle 25-vuotiaita. NEROn suuruus on enimmillään 1500 euroa. Toiminnan tulee olla päihteetöntä, nuorille suunnattua ja nuorten toteuttamaa. Rahaa hakevalla ryhmällä tulee olla täysi-ikäinen yhteyshenkilö. Millainen projekti voi saada NERO- toimintarahaa? Rahaa myönnetään projektille, jossa nuoret ovat aktiivisia eli ideoivat, suunnittelevat ja toteuttavat toimintansa itse. • Nuoret itse arvioivat toteutuneen toimintansa ja raportoivat siitä. Toimintarahan myöntäminen edellyttää raportointia projektista. • Projekti kohdentuu ydinryhmän lisäksi myös muihin nuoriin • Projektin teema on vapaa • Projektin tulee olla konkreettinen ja toteutettavissa • Rahan käyttö tulee aina selvittää projektin päätyttyä. • NERO-rahaa ei myönnetä pääsääntöisesti hallintokuluihin tai irtaimen hankintaan. • Rahaa voi käyttää esimerkiksi palveluiden ostoon, tavarahankintaan, matkakuluihin, markkinointiin yms. • Rahoitusta voidaan myöntää vain kerran samaan käyttötarkoitukseen kalenterivuoden aikana. 16 Mihin NEROa ei myönnetä? • Toimintaan, joka on hyvien tapojen vastaista ja loukkaavaa • Koulun, oppilaitoksen, nuorisotalon tai laitoksen toimintaan • Yliopiston ja muiden oppilaitosten aineyhdistyksien omaan toimintaan Myönnettyä NEROa ei saa käyttää muuhun kuin haettuun ja myönnettyyn tarkoitukseen. Raha voidaan periä takaisin, mikäli yleiset ehdot eivät täyty. Hakuprosessi Sekä hakemukseen että raportointiin on olemassa omat kaavakkeensa, jotka nuoret voivat tulostaa Oulun kaupungin nettisivuilta 1. Hakulomake saapuu nuorisotoimeen 2. Osallisuusvalmentaja valmistelee hakemuksen, pyytää tarvittaessa lisäselvitykset ja esittelee hakemuksen Oulun Nuorten Edustajistolle (ONElle) 3. Hakemukset käsitellään joka kuukausi ONE:n kokouksissa (kesä- ja heinäkuussa ei kokouksia) 4. ONE antaa jokaisesta hakemuksesta lausunnon (puoltava, hylätty tai vaatii lisäselvitystä) 5. Nuorisotoimen viranhaltija tekee hakemuksesta päätöksen 6. Päätös lähetetään hakijalle 7. Kolme viikkoa päätöksen jälkeen, valitusajan umpeuduttua, raha on käytettävissä 17 Raportointi Hyväksytyiltä projekteilta edellytetään kirjallista raportointia, jonka lisäksi voi olla valokuvia, blogi tai esittelyvideo. Raportointi toimitetaan osallisuusvalmentajalle viimeistään kolme kuukautta projektin toteutumisesta. Jos raporttia ei toimiteta, peritään myönnetty raha kokonaisuudessaan takaisin. Rahan käyttö tulee aina selvittää projektin päätyttyä kuittikopioineen. Kehittämisen kohteita NERO-raha toivotaan vakinaistettavan. Uudistuksella raha saataisiin tehokkaammin käyttöön ympäri vuoden eikä sitä tarvitsisi joka vuosi hyväksyttää erikseen kaupungin valtuustossa. 18 Kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen Tausta ja tavoite Erilaisilla kyselyillä saadaan lasten, nuorten ja vanhempien mielipiteet kuuluviin. Kouluterveyskysely toteutetaan valtakunnallisesti, mutta jokainen kunta voi saada tulokset käyttöönsä. Kiimingissä haluttiin selkeyttää kouluterveyskyselyiden käsittelyprosessia. Tavoitteena oli kehittää tulosten analysointia ja tulkintaa, sekä tulosten perusteella valittujen toimenpiteiden etenemistä organisaatiossa kaikilla tasoilla. Kehittämistyöhön ovat osallistuneet monialainen kouluterveystyöryhmä, johon kuuluvat sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijoita, koulujen rehtorit, oppilashuollon ja opetushenkilöstö. Tavoitteena on ollut parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia kouluterveyskyselyjen tehokkaalla hyödyntämisellä. Toteutus Kouluterveystyöryhmä toimi aktiivisesti ja hallinnon eri alojen välillä oli tiivistä ja joustavaa yhteistyötä. Työryhmä kehitti rakenteita ja prosesseja niin, että tavoite lasten ja nuorten hyvinvoinnista paranisi. Työryhmä esimerkiksi määritteli psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren hoitopolun. Kouluterveyskyselyn tuloksia käsitellään nykyään laajamittaisesti ja vaikuttavasti kunnan eri sektoreilla, joita asia koskee. 19 Nuoret kuntapalveluita arvioimassa Tausta ja tavoite Suomessa on kehitetty menetelmä, jolla nuoret voivat arvioida kunnan palveluita. Vuonna 2012 Limingassa arvioitiin Nuorisolain 8§ toteutumista eli nuorten kuulemista sekä mahdollisuutta osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä- ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Keskustelutilaisuus on järjestetty useassa Oulun seudun kunnassa. Menetelmä on valtakunnallinen, se on laadittu Allianssin koordinoimassa peruspalveluiden arvioinnin kehittämishankkeessa. Sen toteutukseen ja raportointiin on olemassa tarkat ohjeistukset. Tavoitteena on, että nuoret keskustelevat ajankohtaisista asioista kunnan aikuisten, virkamiesten ja valtuutettujen, kanssa tasavertaisesti. Tarvikkeet • Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta http://www.valtikka.fi/ materiaalit/ menetelmaopas/ 2-menetelmaopas.pdf 20 Toteutus Päivän kulku on lyhyesti seuraavanlainen. Nuoret kokoontuvat aamulla käsittelemään arvioitavia teemoja ja tekemään niistä kommentteja ja kysymyksiä aikuisille. Aikuiset tulevat paikalle hieman myöhemmin, mutta myös heille on oma alustustilaisuus, jossa menetelmä ja arvioitavat teemat tulevat heille tutuksi. Iltapäivällä nuoret ja aikuiset keskustelevat teemoista yhdessä ja aikuiset vastaavat nuorten kysymyksiin. Keskustelussa esiin tulevat kehittämiskohteet viedään oikeasti eteenpäin, tilaisuudessa päätetään vastuista asian eteenpäin viemiseksi. Tilaisuus on tarkoitettu järjestettäväksi vuosittain. Edellisen tilaisuuden aloitteisiin palataan aina seuraavassa tilaisuudessa, jolloin katsotaan, mitä aloitteille on tapahtunut. 21 Erilaisia kyselyjä Hailuodon palvelujen kehittämiseksi Seuraavassa on kuvattu miten Hailuodossa on hyödynnetty erilaisten palveluiden kehittämisessä. Kuntalaisten mielipiteitä lapsiperheille suunnatuista palveluista Tausta ja tavoite Hailuodon kunnassa toteutettiin lapsiperheille kysely heille suunnattujen palvelujen riittävyydestä sekä toiveista ja tarpeista. Kysely toteutettiin osana kunnan lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmatyötä kuntatyöryhmän aloitteesta. Jokaisessa Oulun seudun kunnassa on ollut koottuna monialainen kuntatyöryhmä, joka vastaa kuntakohtaisen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman laatimisesta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kuntalaisten mielipiteitä lapsiperheille suunnatuista palveluista. Hailuodossa vastauksista nousi asioita, joita voidaan huomioida kunnan hyvinvointikertomuksessa, johon lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmakin liitetään. Kyselyistä saatiin paljon tietoa Hailuodossa asuvien perheiden toiveista koskien palveluiden kehittämistä. 22 Tarvikkeet •Kyselylomake • Kyselystä tiedottaminen • Aikaa vastata kyselyyn • Kuntatyöryhmälle aikaa koota ja analysoida vastaukset • Tiedottaminen kyselyn tuloksista kuntalaisille Toteutus Kyselylomake jaetaan päiväkodeissa vanhemmille, jotka täyttävät lomakkeen kotona ja palauttavat sen sitten takaisin päiväkotiin, josta lomakkeet välitetään kuntatyöryhmälle. Peruskoulussa toteutetaan sama kysely. Oppilaat vievät vanhemmille kyselylomakkeen kotiin ja palauttavat sen kouluun. Oppilaita kuullaan koulussa, kun alakoulun opettaja haastattelee oppilaita luokittain ja kirjaa oppilaiden kertomat plussat ja miinukset kunnasta ylös. Yläkoulun oppilaat vastaavat kyselyyn itsenäisesti. Kuntatyöryhmä käsittelee vastaukset ja kooste vastauksista julkaistaan kunnan verkkosivuilla. 23 Toiveruokapäivä Hailuodon koulussa kuultiin oppilaita ruokalistan muuttamisessa. Oppilailta kysyttiin heidän toiveruokia ja he saivat äänestää lempiruokiaan. Vastausten perusteella järjestettiin toiveruokapäivä. 24 KiVa-päivän toiminta KiVa-päivän suunnittelussa haluttiin kuulla myös oppilaiden toiveet, joten oppilaat saivat äänestää mieleistä toimintaa. Äänestyksen jälkeen KiVa-päivän sisältö koostui peleistä ja elokuvan katsomisesta. KiVa-koulu toiminnasta löytyy lisää tietoa osoitteesta www.kivakoulu.fi Kerho-kyselyt koteihin Hailuodossa kysyttiin koulujen kerhotoimintaan sisältöjä oppilailta ja heidän vanhemmiltaan. Kysely jaettiin koteihin, joissa vanhemmat ja lapset saivat yhdessä täyttää vastaukset. Kyselyjen perusteella saatiin järjestettyä mieluisia kerhoja koululle. 25 Sovittelijaoppilaan valinta Tausta ja tavoite Laanilan koulussa tavoitteena oli valita sovittelija oppilas, jonka valintaan koko koulu osallistuu. Idea lähti Martti Ahtisaari instituutin organisoimasta Sovinnon kyyhky -palkinnosta. Sovinnon kyyhky palkinto jaetaan sovittelukouluiksi ilmoittautuneiden lukioiden ja peruskoulujen sovittelijaoppilaille. Sovittelijaoppilaan valintaprosessissa koko koululle saatiin lisää tietoa sovittelusta. Tarvikkeet • Tietopaketti sovittelijaoppilaan kriteereistä ja sovittelutoiminnasta • Aikaa keskusteluun luokissa • Ohjeistus luokan ehdokkaan valintaan 26 Toteutus Oppilaskunnan hallitukselle esitellään sovittelutoimintaa. Luokissa keskustellaan sovittelijaoppilaan kriteereistä, minkä jälkeen jokaisen luokan oppilaat valitsevat luokaltaan ehdokkaan sovittelijaoppilaaksi. Luokkien ehdotuksista opettajat valitsevat koko koulun sovittelijaoppilaan. Laanilan koulu ilmoittautui yhdeksi sovittelijakouluksi ja näin koulun sovittelijaoppilaalle saatiin Sovinnon kyyhky -kiertopalkinto. Lisätietoa Ahtisaari-päivänä jaettavasta Sovinnon kyyhky -palkinnosta löytyy osoitteesta www.ahtisaaripaiva.fi. 27 Alueelliset yhteistyöryhmät Tausta ja tavoite Oulussa kuntalaisten osallisuus toteutetaan yhteistyöryhmien kautta. Oikeus vaikuttaa itseään koskevaan kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon mahdollistuu näiden yhteistyöryhmien kautta. Oulun kaupunki jaetaan 1.1.2013 kuntaliitoksen myötä 22 suuralueeseen. Näillä alueilla toimivat suuraluekohtaiset yhteistyöryhmät. Yhteistyöryhmässä on mukana asukkaita, yhdistyksiä, luottamushenkilöitä, sekä julkisten ja yksityisten palveluiden edustajia. Lasten, nuorten ja vanhempien näkökulmasta keskeisiä julkisen palvelun edustajia voivat olla muun muassa koulu, päiväkodit, nuorisotoimi, poliisi sekä ympäristö ja yhteiskuntapalvelut. Myös vanhempainyhdistyksillä voi olla omat edustajansa yhteistyöryhmissä. 28 Toteutus Yhteistyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kehittämään suuralueensa palveluita ja muita ajankohtaisia asioita. Oulun kaupungin eri prosessit tuovat yhteistyöryhmiin suunnitteluasteella olevia asioita käsiteltäväksi. Asiat voivat liittyä alueen tai koko kaupungin tasolla esimerkiksi asuinalueen kaavoitukseen, palveluihin ja turvallisuuteen. Yhteistyöryhmät vaikuttavat antamalla lausuntoja sekä tekemällä kannanottoja ja aloitteita. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii yleensä alueen asukas, sihteerinä ja esittelijänä on kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori. Lisätietoa löydät osoitteesta: www.ouka.fi/yhteisotoiminta 29 Kasvatuskumppanuustyöryhmä Tausta ja tavoite Tavoitteena on uudistaa Hailuodon kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa ja saada vanhemmat mukaan kasvatuksen yhteistoimintaan. Hailuodon kunnassa aloittaa uusi kasvatuskumppanuus työryhmä. Idea työryhmästä syntyi, kun keskusteltiin varhaiskasvatussuunnitelman uudistamisesta. Toteutus Työryhmässä on mukana sekä lasten vanhempia että päivähoidon henkilökuntaa, jotka yhteistyössä laativat kuntaan uuden varhaiskasvatussuunnitelman. Samalla nostetaan esiin paikkakunnan erityispiirteitä ja toiveita suhteessa kasvatukseen. Asia on Hailuodossa uusi ja sitä on alustettu varhaiskasvatuksen vanhempainilloissa. Työskentelytavat tarkentuvat toiminnan käynnistyttyä. 30 31 Tukea tarvitsevan lapsen toiminnallisen osallistumisen malli Tausta Tavoitteena on saada lapsi aktiiviseksi osallistujaksi ja toimijaksi. Toimintamallin avulla tuetaan lasta, joka tarvitsee tukea osallistumisessa lapsiryhmän toimintaan ja vuorovaikutukseen toisten lasten kanssa. Aikuisten tasolla menetelmä vahvistaa tiimin aikuisten yhteistyötä ja suunnittelua yhteisten havaintojen ja tavoitteiden kautta. Malli perustuu Kristine Fromin väitöskirjatutkimukseen. Mallia on kokeiltu ja kehitetty edelleen varhaiskasvatuksen kentällä. Kiimingissä kahdessa varhaiskasvatuksen yksikön pienryhmissä osallistuttiin mallin pilotointiin. Toteutus Tiimin työntekijät kirjaavat arjen tilanteissa tekemänsä havainnot lapsesta. Havainnoinnin kohteena ovat erityistä tukea tarvitsevan lapsen toiminta ja osallistuminen ympäristössä. Kirjatut havainnot auttavat työntekijöitä ja vanhempia muodostamaan yhteisen näkemyksen tuen tarpeesta. Havainnot toimivat työkaluna myös esimerkiksi päiväkodin ja koulun nivelvaiheessa. Havaintojen tekemiseen löytyy tarkemmat ohjeet alla mainitusta kirjasta. Työntekijät osallistuivat pilotin vetäjän Kristine Fromin koulutuksiin. Hän myös teki konsultaatiokäyntejä ryhmissä. 32 Kiertävät erityislastentarhaopettajat toimivat koordinaattoreina, joilla oli myös yhteisiä tapaamisia. Työntekijät koulutettiin toiminnallisen osallistumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin niin, että he voivat käyttää menetelmää työskennelleessään erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa. Keskeistä mallin toteutuksessa onkin vanhempien ja työntekijöiden yhteistyö. Toiminnallisen osallistumisen mallin toteutuessa lapsen osallistumisen esteet muuttuvat mahdollisuuksiksi. Menetelmällä mahdollistetaan inklusiivisen kasvuympäristön toteutuminen, kun kaikki lapset voivat toimia samassa päiväkotiryhmässä. Kiimingissä koettiin, että seutukunnallinen yhteistyö tiivistyi pilotoinnin myötä. Toiminnan tuloksena toimintaa ryhmässä kehitettiin lapsilähtöisemmäksi, mikä tarkoitti esimerkiksi tukea tarvitsevien lasten tekemien aloitteiden huomioimista. Lasten välinen vuorovaikutus lisääntyi ryhmässä. Toimintamalli jäi arkeen suunnittelun pohjaksi. Pilottiyksiköissä ja kiertävillä erityislastentarhaopettajilla prosessi jatkuu edelleen ja menetelmää laajennetaan myös muihin yksiköihin. 33 34 YMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAMINEN Ympäristön kehittämisessä lapsia ja nuoria kuullaan Oulun seudun kunnissa melko paljon. Tähän olemme koonneet ideoita siitä, miten koulujen, päiväkotien ja nuorisotilojen pihojen ja sisätilojen kehittämisessä lapsia ja nuoria on kuultu. Mielipiteitä, toiveita ja ideoita on kerätty kunnissa eri tavoin riippuen lasten ja nuorten iästä. Päiväkodeissa lapset ovat piirtäneet ja kertoneet aikuisille toivomuksiaan. Isoimmat nuoret taas ovat kirjanneet omia ajatuksiaan tai osallistuneet aikuisten työryhmien kokouksiin ja jopa järjestäneet ulosmarssin koulusta. Yleensä tällaisiin asioihin pääsee vaikuttamaan vain silloin, kun suuri piharemontti tai vastaava on muutenkin toteutumassa. Myllyojan koulun esimerkki kuitenkin osoittaa, miten viihtyisyyttä on voitu parantaa koululaisten toimesta myös ilman suuria kunnostustöitä. Vastausten perusteella kun lapset, nuoret ja vanhemmat voivat vaikuttaa ympäristön kehittämiseen, ympäristöä käytetään paljon ja tilasta tulee toimiva sekä aikuisille että lapsille. Kehittämiseen osallistamisella tavoitellaan myös ilkivallan vähentymistä ja yleistä hyvää ilmapiiriä. 35 Hailuodon peruskoulun piha-alueen suunnittelu Tausta ja tavoite Hailuotoon rakennetaan uusi koulu. Koulun rakentamisen yhteydessä koulun suunnittelutyöryhmässä todettiin, että jos pihasta halutaan tehdä oppilaille mieluinen, tulisi myös heiltä kysyä millaisia pihavälineitä he haluaisivat. Tarvikkeet •Liikuntaleikkivälinekuvastoja • Paperia ja kyniä Toteutus Oppilaat suunnittelivat luokittain liikuntaleikkivälinekuvastoja apuna käyttäen uuden koulun pihaa. Suunnittelu toteutettiin pienissä ryhmissä. Opettaja oli apuna pienimpien oppilaiden suunnittelutyössä kirjaamalla leikkivälineiden nimiä ylös. Oppilaiden toiveiden pohjalta kaksi koulun suunnittelutyöryhmän opettajajäsentä kokosi mallipihan, joka käytiin kunnanjohtajan kanssa läpi. Koulurakentaminen on vielä kesken, lopullinen piha nähdään syksyllä 2013. 36 Pihalle liikkumaan Tausta ja tavoite Muhoksen kunnassa oli tavoitteena saada lähiliikuntapaikat lapsia ja nuoria palveleviksi kokonaisuuksiksi, kun Kirkonkylän, Huovilan ja Hyrkin koulujen pihat suunniteltiin lähiliikuntapaikoiksi. Jotta tilat olisivat aktiivisessa käytössä, pidettiin itsestään selvänä sitä, että oppilaat osallistuvat yhteiseen suunnitteluun. Ajatuksena oli myös, että yhteinen suunnittelu vähentäisi tulevaisuudessa liikuntapaikkoihin kohdistuvaa ilkivaltaa. Tarvikkeet • Oppilaille tieto mihin voivat vaikuttaa • Aikaa suunnitella vastauksia • Suunnittelijoilta aito halu ottaa huomioon oppilaiden mielipide Toteutus Kouluissa opettajat ohjeistavat oppilaita suunnittelutyöhön. Toiveita esitetään suunnittelijoille myös sähköpostitse. Lopputuloksena on hienot, toimivat ja paljon käytetyt, turvalliset lähiliikuntapaikat ja liikunnallisesti virikkeelliset koulun pihat. 37 Myllyojan koulualueen siisteys Tavoite ja tausta Myllyojan koulun oppilaskunnalla on joka vuosi oma teema, johon he vaikuttavat. Lukuvuodelle 2012–2013 teemaksi valikoitui luokista kootuista ideoista koulun sisätilojen ja piha-alueen siistiminen. Tavoitteena on kouluviihtyvyyden ja osallisuuden lisääminen sekä koko oppilaskunnan eli kaikkien oppilaiden vastuuntunnon lisääminen. Lukuvuoden aikana tavoitellaan sitä, että oppilaat ja henkilökunta oppivat kiinnittämään huomiota viihtyisyyteen arjessa. Tarvikkeet • Oppilaiden työpanos • Materiaalit julisteisiin • Vanhempaintoimikunnan tuki palkintoihin • Koulun henkilökunnan tuki oppilaiden toimintaan. 38 Toteutus Oppilaskunnan hallituksen jäsenet kyselevät luokissa oppilaiden ehdotuksia siitä, mikä asia pitäisi koulussa laittaa kuntoon. Hallituksen jäsenet tuovat luokissa syntyneet ideat kokoukseensa, jossa lukuvuoden teema valitaan. Tämän jälkeen joka kuukaudelle valitaan vielä omat teemat, joihin keskitytään. Oppilaskunnan hallituksen jäsenet suunnittelevat teeman toteuttamisen luokkien väliseksi kisaksi, jossa jokaisella kuukaudella on oma tehtävänsä. Oppilaat anovat vanhempaintoimikunnalta rahaa palkintoina olevien lautapelien hankkimiseksi. Eri oppilaat laativat aina kuukauden teemasta julisteen, esittelevät asian oppilaskunnalle sekä kertovat parhaiten onnistuneen luokan. 39 Kuovin askeleet Tausta ja tavoite Saloilan päiväkodissa oli aika toteuttaa pihauudistus. Päiväkodinjohtaja ja henkilöstö päättivät ottaa lapset mukaan pihan suunnitteluun. Aikuiset uskoivat, että lapsilla on hyviä ideoita, ovathan he pihan suurkäyttäjiä. Tavoitteena oli saada lasten toiveiden mukainen piha-alue. Tarvikkeet • Kyniä ja paperia: lapsille piirtämistä ja aikuisille ideoiden kirjaamista varten 40 Toteutus Pihasuunnittelussa ovat mukana päiväkodin lapset ja aikuiset, sekä suunnittelijat ja se toteutetaan päiväkodissa. Lapsille kerrotaan mahdollisuudesta kertoa millaisen pihan he haluaisivat. Lapset kertovat piirustusten lisäksi suullisesti toiveistaan päiväkodin henkilökunnalle ja pihaideoista puhutaan myös kotona. Lapset ja aikuiset suunnittelevat tilaa yhdessä, koska pihalla myös toimitaan yhdessä. Suunnittelijat ja päiväkodin henkilökunta käsittelevät lasten ja myös henkilökunnan ideoita ja piirustuksia yhdessä. Arkkitehti ottaa toiveet huomioon ja lasten piirustukset mukaansa, jotta voi palata niihin. Saloilan päiväkodissa lapset piirsivät erilaisia telineitä pihalle ja toiveena oli myös, että pihalla on metsää. Piha valmistui kesän aikana päiväkodin ollessa kiinni, joten lapset eivät nähneet pihan rakentamista. Lopputulos oli hyvä ja lasten ideoita oli otettu huomioon. Pihalle tuli jalkapallokenttä, iso hiekkalaatikko ja ryömimistunneleita. Lähes jokaisen lapsen piirustuksessa oli toive hyvästä kiipeilytelineestä ja se myös saatiin. Lisäksi pihaan jäi lasten toivomaa metsää ja mukavia luontopaikkoja ja nurmikkoalueita. 41 Huiskeen nuorisotilan suunnittelu Tausta ja tavoite Muista resepteistä poiketen, tämä on nuoren kertomus siitä, miten Limingassa rakennettiin vuonna 2010 uusi nuorisotila Tupokselle. Nuorisotilan suunnitteluprosessissa haluttiin kuulla nuoria koko suunnitteluprosessin ajan. Nuorisovaltuustolle tiedotettiin rakennusprojektista jo alkuvaiheessa, kun tonttia alettiin etsiä ja yhteistyö jatkui nuorisotilan valmistumiseen asti. Toteutus Kun rakennuksen suunnittelu alkoi, kävivät arkkitehti, tekninen johtaja ja kunnanjohtaja nuorisovaltuuston kokouksessa kertomassa miten rakentaminen etenee ja samalla kuulivat nuorten toiveita siitä, millainen nuorisotilan pitäisi olla. Nuorisovaltuuston puheenjohtaja valittiin nuorten edustajaksi suunnittelutyöryhmän kokouksiin. Hän koki, että häneltä oikeasti kysyttiin ryhmässä asioita ja häntä myös kuunneltiin. Nuorisotilan piirustukset nähtyään nuoret esittivät muutoksia pihalle suunniteltuun terassiin, jonka tarvitsema tila voitaisiin mieluummin käyttää talon sisäpuolella, jos terassia pienennettäisiin. Nuoret pääsivät vaikuttamaan nuorisotilan kalustussuunnitelmiin, joita he saivat kommentoida ja valita parhaan vaihtoehdon. Nuorisotilaan tulleet pelit ja tarvikkeet, sekä pelikonsolit ja av-laitteet ovat nuorten valitsemia. Nuorille esitettiin näihin varusteisiin käytettävissä oleva budjetti, jonka 42 käytöstä nuoret saivat periaatteessa päättää. Nuorisotila suunniteltiin monikäyttöiseksi, joten oli tärkeä valita helposti liikuteltavat biljardi- ja pingispöydät. Limingassa pohdittiin samaan aikaan nuorisotilan suunnittelun kanssa bändien harjoittelupaikan sijaintia. Tämä ajatus yhdistettiin nuorisotilojen suunnitteluun ja nuorisotalolle tehtiin bänditila. Arkkitehti suunnitteli tilan, mutta nuorisovaltuusto päätti soittimista ja laitteista. Nuoret kysyivät asiantuntijakommentteja musiikinopettajilta, jotta soittimet kestäisivät käyttöä. Aikuisten ja nuorten yhteisenä toiveena nuorisotilaan saatiin myös esiintymislava. Nuoret suunnittelivat lavalle tarpeeksi pistorasioita, jotta tapahtumien järjestäminen toteutuisi siltä osin järkevästi ja turvallisesti. Arkkitehti suunnitteli nuorisotalon ulko- ja sisäseinille kuvitukseksi nuorten piirtämiä sarjakuvia. Tästä järjestettiin piirustuskilpailu yläasteella ja lukiossa. Nuorisovaltuusto osallistui yhdessä aikuisten kanssa voittajatyön valintaan. Kaksi tyttöä voitti kilpailun ja seuraavana kesänä he pääsivät kunnan kesätöinä osallistumaan työn maalaamiseen. Piirrokset on toteutettu siten, että tulevaisuudessa on mahdollisuus vaihtaa tilalle uudet kuvat. Myös nuorisotilan nimestä järjestettiin kaikille kouluille nimikilpailu, josta voittajaksi valikoitui Huiske. 43 Nuorisotilalle viihtyisyyttä Tausta ja tavoite Kiimingissä nuorisovaltuusto kysyi nuorisotilan nuorilta, mitä nuorisotilalla voitaisiin tehdä ilmapiirin kohottamiseksi. Nuorilta tuli toive nuorisotilan seinien maalaamisesta ja viihtyisyyden lisääminen vessoihin. Idea kyselystä tuli nuorilta, koska he halusivat saada jotain mielekästä ja yhteisöllistä tekemistä sekä mielekkäällä tavalla osallistaa nuorisotilan nuoria aktiivisiksi. Tavoitteena oli, että seinien muutoksen lisäksi myös yhteinen tekeminen parantaisi ilmapiiriä. 44 Tarvikkeet • Lupa maalata seinät • Maalit ja maalausvälineet Toteutus Nuorisovaltuusto toteutti nuorille kyselyn mitä nuorisotilalla tahdottaisiin tehdä. Vastausten perusteella nuoret päättivät maalata seiniä nuorisotiloista ja vessoista. Aikuiset toimivat tukena ja hankkivat esimerkiksi maalit nuorten toiveiden mukaan. Nuorisotila on päivisin muiden toimijoiden käytössä, mikä piti ottaa huomioon maalauksen suunnittelussa. Nuorisovaltuusto osallistui materiaalien kustannuksiin. Nuoret toteuttivat maalaamisen itse, mikä oli mukavaa yhdessä tekemistä. Nuorille syntyi uusia ystävyyssuhteita niin nuorisotilan ulkopuolella kuin nuorisotilallakin. Myös vuorovaikutus ohjaajien ja nuorten välillä parani. Nuoret saivat toteuttaa maalaamisen itse, jolloin he ottivat vastuun tekemisestään. Toiminnan aikana myös nuorten itseluottamus kasvoi. 45 Ulosmarssi homekoulusta Tausta ja tavoite Mielenosoitukset ovat yksi keino pyrkiä vaikuttaa asioihin. YliIin koulussa oppilaat kyllästyivät syksyllä 2011 sairasteluun ja huonosta sisäilmasta johtuviin ongelmiin. Oppilaiden tavoitteena oli päästä pois homeisista tiloista ja saada uusi, terve koulurakennus. Tarvikkeet Aktiivisia oppilaita, rohkeutta toimia. 46 Toteutus Oppilaat keskustelivat aiheesta keskenään välitunneilla. Oppilaat keräsivät uuden koulun puolesta adressin, joka toimitettiin kunnan päättäjille. Kunnan terveystarkastaja kuuli oppilaskunnan hallitusta asiasta. Ulosmarssi toteutettiin perjantaina 25.11.2011, minkä jälkeen oppilaat olivat vielä maanantain pois koulusta. Ulosmarssi toi lisää näkyvyyttä tavoitteelle. Oppilaiden mielenilmaus edisti uuden koulun rakentamista. Toiminnan seurauksena koulun toiminta siirtyi parakkeihin ja uuden koulun suunnittelu alkoi. Vanha koulu purettiin kesällä 2012 ja uuden koulun rakentaminen alkaa 2013. Koulu on tiedottanut perheille projektin etenemisestä ja miten rakennusprojekti vaikuttaa koulun arkeen. 47 Nuoret Kastellin monitoimitalon rakentamisprosessissa Tausta ja tavoite Oulun kaupungissa Kastelliin rakennetaan uutta monitoimitaloa. Lapset ja nuoret huomioidaan monitoimitalon toteuttamisessa eri tavoin eri vaiheissa. Nuoret kertovat mielipiteensä fyysisen ympäristön lisäksi myös talon tulevista toimintatavoista. Tavoitteena on lapsi- ja nuorilähtöinen moniammatillisesti toimiva Kastellin kasvuyhteisö, jossa lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti talon toimintaan. Toteutus Tässä on kuvattu osa suunnittelun vaiheista, joissa nuoret ovat olleet mukana. Ensimmäisessä vaiheessa kaupungin arkkitehti esitteli nuorille arkkitehtikilpailuun osallistuvat luonnokset monitoimitalosta. Tämän jälkeen nuoret kirjoittivat lausunnon omasta ehdotuksestaan lautakunnalle. 48 Seuraavassa vaiheessa nuoret tulivat mukaan kehittämään talon toiminta-ajatusta. Käytännössä tämä toteutettiin seuraavasti a) 20 nuorelle esiteltiin idea toiminta-ajatuksesta. b) 2 vkoa tämän jälkeen nuoret kutsuttiin iltapäivän kestävään tapaamiseen, jossa nuoret pohtivat työpajoissa monitoimitalon toimintojen sisältöä, turvallisuutta ja rakenteita. Työpajojen aiheet tulivat Kastelliin tehdystä lapsivaikutusten arvioinnista. c) Saatu aineisto koottiin ja nuoret kutsuttiin uudelleen koolle. Tällöin aineisto esitellään ja jatkosta sovitaan henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on lasten ja nuorten näköinen monitoimitalo, jossa lapset ja nuoret ovat aidosti aikuisten rinnalla vaikuttajia ja osallistujia. Lopputulos on siis turvallinen kasvu- ja oppimisympäristö, jossa lapset ja aikuiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Lähtökohtina ovat muun muassa arvostus, toisten kunnioittaminen, suhde muihin talossa oleviin. Lasten ja nuorten vaikuttamisprosessi ei pääty rakennuksen valmistumiseen, vaan se on jatkuva ja kehittyvä prosessi. Vaikuttaminen ja osallistuminen ovat tulevaisuudessakin talon arkipäivää. 49 50 OSALLISTUMINEN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEEN Yksi osa osallisuutta on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa toiminnan toteuttamiseen. Kyselyyn vastanneet koulut esittivät useita erilaisia toimintapäiviä, joiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat oppilaat. Oppilaat myös järjestävät erilaista kerhotoimintaa. Toimintapäiviin ideoita voi löytää vaikkapa televisio-ohjelmista tai erilaisista hyväntekeväisyyskampanjoista. Teemapäivät ja kerhot tarjoavat mielekästä tekemistä ja antavat mahdollisuuden ottaa vastuuta toiminnan järjestämisestä muille. Kootuissa resepteissä korostetaan, että koko koululle järjestetyt tapahtumat parantavat koulun yleistä ilmapiiriä. Kun aikuiset ja nuoret tekevät asioita yhdessä, paranee heidän välinen vuorovaikutus myös muissa asioissa. 51 Koulun liikuntakerhotoiminnan järjestäminen pitkille välitunneille Tausta ja tavoite Ketolanperän koulu Kempeleessä on ollut mukana Liikkuva koulu – hankkeessa. Hankkeen aikana syntyi tarve ja tavoite lisätä oppilaiden liikunta-aktiivisuutta. Kerhotoiminnalla lisätään oppilaiden liikunta-aktiivisuutta koulupäivien sisällä. Tarvikkeet • Tarkempaa tietoa KiVa-koulu toiminnasta löytyy osoitteesta www. kivakoulu.fi 52 Toteutus Kaikki 4. luokan oppilaat osallistuvat Välkkäri-koulutukseen, joka valmistaa heitä välituntikerhojen ohjaamiseen. Koulutuksen jälkeen kysellään 4.-luokkalaisten kiinnostusta kerhojen ohjaamiseen. Välkkärit pitävät vuorotellen välituntiliikuntakerhoja pitkällä 40 minuutin mittaisella välitunnilla. Kaikilta oppilailta kerätään toiveet liikuntakerhojen sisällöstä luokanopettajien toimesta. Eniten ääniä saaneet kerhot sisällytetään lukuvuoteen opettajien ohjaamiksi. Kerhoja toteutetaan kaksi viikossa. Prosessin avulla kootaan koulun kerhotoimintakalenteri. Kerhojen sisällöt vaihtelevat vuodenaikojen mukaan (esimerkiksi maratonkerho, sisäpelikerho, perinneleikkikerho, seikkailukerho, luistelukerho, jääpelikerho, temppukerho). Koulun 4. luokkalaiset Välkkärit pitävät kaksi kertaa viikossa pitkällä välitunnilla kerhon, jossa opettavat välituntileikkejä tai pitävät esimerkiksi keppihevos- tai sählykerhoa. Välkkärit toteuttavat itselleen vuorotaulukon, jonka mukaan jokainen Välkkäri saa osallistua kerhojen pitämiseen. 53 Oppilaskunnan omat kerhot Tavoite ja tausta Pateniemen koululla 4.-6.-luokkalaiset oppilaat järjestävät kerhoja toisille oppilaille. Tavoitteena on oppilaiden aito osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, sekä oppilaiden äänen kuuluminen koulun toiminnassa. Koulun johtoryhmä toi idean oppilaskunnalle, joka innostui toteuttamaan kerhoja. Tarvikkeet • Kerhonvetäjät ja heiltä idea kerhoon •Vastuuaikuinen • Tilat ja materiaalit kerhojen toteuttamiseen. Kerhoille tarvitsee vain harvoin ostaa mitään uutta, koska yleensä koululta löytyy jo tarvittavat tilat ja välineet. 54 Toteutus Oppilaat itse ehdottavat vuorollaan kerhoja, kerhon teeman pitää olla myös koululle sopiva. Kerhon vetäjiä ohjeistetaan toimimaan reilusti kaikkia kerholaisia kohtaan ja hyvistä tavoista toimia, esimerkiksi tavarat laitetaan paikoilleen toiminnan jälkeen. Ohjaajat suunnittelevat ja ohjaavat toiminnan itse. Vastuuaikuinen on aina kerhon aikaan auttamassa, tukemassa ja tarvittaessa neuvomassa kerhon vetäjiä. Oppilaista kerhojen toimintaa valvovat oppilaskunnan hallituksen 6.-luokkalaiset. Ohjaajaksi voi päästä kaikki halukkaat oppilaat vuorollaan. Kerhot kestävät noin 4–5 kertaa, 1–1,5 tuntia kerrallaan. 55 Random-toimintapäivä Tavoite ja tausta Random-toimintapäivällä halutaan luoda kouluun hyvää yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä myös ala- ja yläkoulujen välillä. Toiminta on täysin oppilaiden järjestämää, joten toteutuksessa oppilaiden ääni kuuluu koulun toiminnassa. Nuoret ottavat vastuun ideoinnista, suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Random-toimintapäivä lähti Pateniemen koulun oppilaiden omasta ideasta, joka tuotiin esiin oppilaskunnan kokouksessa. Samantapainen päivä järjestettiin myös Santamäen koululla Kempeleessä. Tarvikkeet • Oppilaat tarvitsevat aikaa suunnitella ja valmistautua toimintapäivään • Toimintapäivänä oppilaille ja opettajille aikaa osallistua. Pateniemessä päivä järjestettiin juuri ennen syyslomaa, jolloin kaikilla oli koulua klo 9.00-12.00, eikä lukujärjestyksen mukaista opetusta. • Aikataulu ryhmien kiertämistä varten ja ohjeistus ryhmien mukana kiertäville opettajille • Materiaalit ja välineet oppilaiden suunnittelemiin toimintoihin (esim. karaoke-levyjä, liikuntavälineitä, kirjoja, tietokilpailukysymyksiä). 56 Toteutus Oppilaat vastaavat koko toimintapäivän suunnittelusta, mutta osan rasteista ohjaavat aikuiset ja osan nuoret. Päivän aikana koko koulu toimi yhdessä, kun 5.-6.-luokkalaiset toimivat yläkoulun puolella yhdessä 8.luokkalaisten kanssa. 7.-9.-luokkalaiset taas pääsevät alakoulun puolelle toimimaan 1.-4.-luokkalaisten kanssa. Ruokailu on sisällytetty ohjelmaan. Myös opettajia jaetaan ristiin rastiin ylä- ja alakoulun puolelle, kuitenkin niin, että jokaisen oma luokanopettaja tai – valvoja on samalla koululla oman luokkansa kanssa. Alakoulussa laaditaan ohjelma lukujärjestysmuotoon, jolloin ryhmän vastuuaikuisen on helppo seurata missä ryhmän pitäisi milloinkin olla. Oppilaskunnan hallituksen ja nuorten vaikuttajaryhmän jäsenet suunnittelevat toimintarastit. Pateniemen koululla rasteilla oli mm. karaokea, temppuratoja, ongelman ratkaisua ja satuhetkiä. Jokainen rasti kestää noin 15 minuuttia. Vaikka osa rasteista olisi kilpailuhenkisiä, ei niistä lasketa pisteitä, sillä pääasia on yhteisessä tekemisessä. Aikaa ja pisteitä voidaan mitata omaksi iloksi. 57 Anna mulle aikaa -päivän rastiseikkailu Tausta ja tavoite Anna mulle aikaa -päivä on valtakunnallinen Nuorten Akatemian teemapäivä, jolloin haastetaan aikuiset antamaan aikaansa ja samalla kertomaan lapsille ja nuorille, että he ovat tärkeitä. Limingassa on järjestetty Anna mulle aikaa – päivänä nuorille ja vanhemmille yhteinen rastiseikkailu. Tärkeintä rastiseikkailussa on se, että aikuiset ja nuoret kisaavat yhteisissä joukkueissa, jotta he aidosti toimivat kisan aikana yhdessä, eivät toisiaan vastaan. Tarvikkeet • Aikuisia ja nuoria, jotka muodostavat sekajoukkueita • Ohjaajien laatimat rastitehtävät ja niihin mahdolliset materiaalit • Joukkueen kesken jaettava palkinto 58 Toteutus Ohjaajat ja nuorisovaltuuston jäsenet suunnittelevat rastille tehtäviä, jotka voivat vaatia tietoa, taitoa tai rentoa heittäytymistä. Rastit voidaan sijoitella kaupunkisuunnistuksen tapaan eri puolille kylää tai kaupunginosaa, jolloin tehtävätkin voivat liittyä aina kyseiseen paikkaan. Jokaiselle rastille on oma tehtävä, jossa tehtävän voi suorittaa kolmella tasolla, joista pisteitä voi saada1, 3 tai vaikeimmasta 5. Ryhmä saa itse päättää minkä tason tehtävän he haluavat suorittaa. Jokaisella joukkueella on oma pisteenlaskija, joka laskee joukkueiden pisteet. Eniten pisteitä kerännyt joukkue voittaa kisan. Kisan lopuksi pidetään palkintojenjakotilaisuus, jossa joukkueet saavat yhteisesti jaettavat palkinnot. Valtakunnallisesta Anna mulle aikaa -päivästä saa tietoa osoitteesta www.annamulleaikaa.fi 59 Talent-kisa Tavoite ja tausta Televisio-ohjelmista voidaan kehitellä erilaisia paikallisia versioita. Myllyojan koululla oppilaat päättivät järjestää Talent-kisan, jolla kannustettaisiin oppilaita tuomaan omia taitojaan esille. Samalla lisättiin esiintymisrohkeutta ja oppilaat pääsivät osallistumaan tapahtuman järjestämiseen. Tarvikkeet • Toimikunnalle aikaa suunnitteluun • Mahdollisuus tiedottaa tapahtumasta koululla •Palkintodiplomit • Yhteistä aikaa koululta tilaisuuden järjestämiseksi 60 Toteutus Talentin ideanahan on, että jokainen kilpailija esittää oman, minkä tahansa taitonsa. Tuomarit ja yleisö äänestävät, ketkä pääsevät kisassa jatkoon ja saavat Vuoden Talent – tittelin. Oppilaskunnan hallituksesta valitaan toimikunta, joka suunnittelee kisan toteutuksen, siitä tiedottamisen sekä palkintodiplomit. Kokouksessa valitaan henkilöt eri tehtäviin (juontajat, tuomarit, pisteiden laskijat, yleisöäänten laskijat). Tapahtumassa kaikki paikallaolijat voivat osallistua toimintaan jollakin tavalla. Tapahtuman järjestämiseen tarvitaan useita oppilaita, esiintyjät ovat päätähtiä ja yleisö saa vaikuttaa kilpailun lopputulokseen äänestämällä. Talent-kisan toteutus Myllyojan koululla onnistui hienosti. Kisa tarjosi koulun oppilaille mahdollisuuden esiintyä ja muille virkistävän hetken koulupäivän aikana. 61 Nenäpäivänä hyväntekeväisyyttä hyvällä maulla Tavoite ja tausta Osallisuus ei ole aina vain omien etujen ajamista, vaan myös yhteisistä asioista huolehtimista. Erilaiset hyväntekeväisyyskampanjat ovat yksi tapa osallistua muiden auttamiseen. Nenäpäivä on valtakunnallinen hyväntekeväisyyskampanja. Merikosken yläasteella Musiikkiteatteri-ryhmä pyysi oppilaskuntaa mukaan Nenäpäivä-tapahtuman järjestämiseen. Nenäpäivä liittyi myös koulun kansainvälisyysteemaan, sillä avustukset välitetään kehitysmaiden lapsille. Tavoitteena olikin auttaa yhteisvastuun keinoilla hädässä olevia. Samalla oman koulun ilmapiiriä voitiin parantaa yhdessä tekemällä. 62 Tarvikkeet • Sopiva hyväntekeväisyyskampanja • Ideoita rahan keräämiseen • Tietoa avustuskohteesta • Toteuttavia tekijöitä • Koko koulu mukaan auttamaan Toteutus Merikosken koululla Nenäpäivää vietettiin tässä kuvatulla tavalla, mutta jokainen koulu voi itse suunnitella oman näköisensä teemapäivän. Nenäpäivää edeltävällä viikolla päivänavauksissa kerrottiin nenäpäivän tavoitteista, jotta saataisiin tietoa aiheesta ja opittaisiin auttamaan myös heikommassa asemassa olevia. Oppilaat suunnittelivat itse myytävät tuotteet ja kävivät hankkimassa tarvikkeet sekä leipoivat nenäleivokset koulun kotitalousopettajan avustamana. Leivoksia ja juomaa myytiin välitunnilla. Myynnistä saadut rahat lähetettiin Nenäpäiväkeräykseen. Koulu sai positiivista palautetta ja Yle Oulu teki tapahtumasta jutun radioon. Päivä loi kouluun hyvää ilmapiiriä ja iloisella mielellä hyvä maku suussa autettiin hädässä olevia. 63 64 OSALLISUUS OMAAN ELÄMÄÄN Vaikka osallisuudessa korostuu yhteisiin asioihin vaikuttaminen, on tärkeää, että lapsi, nuori tai heidän vanhempansa kokevat osallisuutta suhteessa omaan elämään. Tähän on koottu kuntien vastauksista ne, jotka tarjoavat lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia vaikuttamaan heidän omiin asioihin erilaisissa ympäristöissä ja elämäntilanteissa. Mahdollisuus saada tietoa omaan elämään liittyvistä asioista mahdollistaa erilaisten valintojen tekemisen. Omat asiat voivat liittyä vaikkapa työhön, harrastuksiin tai lastensuojeluun. Esimerkit ovat hyvin erilaisia, mutta kuvatut taustat ja tavoitteet auttavat ymmärtämään millaiseen tarkoitukseen mikäkin hyvä käytäntö soveltuu. 65 Tupakka- ja päihdelabyrintti Päihdelabyrintti on valtakunnallinen ennaltaehkäisevän päihdetyön menetelmä, jonka tavoitteena on lisätä päihdetietoutta. Labyrintti on Kiimingissä järjestetty yhteistyössä seurakunnan, Terveys ry:n, poliisin, koulun ja terveyspalveluiden kanssa. Huoli nuorten päihteiden käytöstä on noussut kouluterveyskyselyiden tuloksista. Labyrintti menetelmänä mahdollistaa oppilaiden osallistumisen asioiden käsittelyyn. Limingassa suunnitellaan, että seuraavaan labyrinttiin nuoret suunnittelisivat itse yhden rasteista. Labyrintti menetelmänä mahdollistaa oppilaiden osallistumisen asioiden käsittelyyn. 66 Wiilis-messut Kiimingissä on järjestetty Wiilis-messut useana vuonna. Messuilla esittäytyvät eri toimijat, seurat ja järjestöt, jotka voivat tarjota nuorille esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi esillä ovat olleet erilaiset terveysalan toimijat, jotka ovat kertovat esimerkiksi suun terveydenhuollosta ja hyvästä ruokavaliosta. Messuvieraita ovat erityisesti oppilaat ja vanhemmat. Messuilta nuoret ovat löytäneet itselleen harrastustoimintaa pidemmäksi aikaa. 67 Toimeksi! - Nuorten yrittäjyyshanke Tausta ja tavoite Osallisuus on myös omiin asioihin vaikuttamista. Pohjois-Pohjanmaalla nuorisotyöttömyys on korkea, mihin 4H on vastannut perustamalla TOIMEKSI! – Nuorten yrittäjyyshankkeen. Hanke toimii lähes kaikissa Oulun seudun kunnissa, mutta tässä esittelemme miten Limingassa yläkoulu ja 4H-järjestö ovat tehneet yhteistyötä yrittäjyyskasvatuksessa. Oulun 4H-piirin koordinoima TOIMEKSI! – Nuorten yrittäjyyshanke tarjoaa 13 vuotta täyttäneille nuorille koulutusta työelämävalmiuksiin ja yrittäjyyteen liittyen. Koulutuksen avulla nuori voi perustaa oman 4H-harjoitusyrityksen. Nuorten harjoitusyrityksen on tarkoitus sekä opettaa yrittäjyystaitoja että mahdollistaa oman rahan tienaaminen. Toteutus Paikkakunnalle on koottu Yritys – tiimi. Tiimi koostuu mm. yrittäjistä, opettajista, kunnan työntekijöistä ja paikallisista yhdistyksien edustajista, unohtamatta kuitenkaan nuorten omaa ääntä. Tiimi suunnittelee toiminnan kehittämistä ja toteuttamista paikkakunnalla. TOIMEKSI! – Nuorten yrittäjyyshankkeen koulutuspaketti sisältää erilaisia koulutuksia, jotka auttavat nuorta muun 68 muassa työelämän pelisääntöjen ymmärtämisessä ja oman harjoitus yrityksen perustamisessa sekä oman elämän hallinnassa ja omaan tulevaisuuteen vaikuttamisessa. Työelämään! – kurssilla nuori oppii työelämän perustaitoja muun muassa miten toimitaan työhaastattelutilanteessa? Yritystä! – kurssilla opitaan yrittämisen perustaitoja ja nuori saa valmiudet oman harjoitusyrityksen perustamiseen. Nuoren oma harjoitus yritys perustuu hänen omaan osaamiseen ja mielenkiintoon. Erilaisilla ammattitaitokursseilla nuori oppii yrityksensä toimialaan liittyviä taitoja ja esimerkiksi ensiapu- ja työturvallisuus taitoja. Kurssit järjestetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. TOIMEKSI! – Nuorten yrittäjyyshankkeen aikana kootaan paikkakunnalle myös nettiin kesätyönantajarekisteri, joka kokoaa yhteen paikkakunnan kesätyöpaikat, sekä muut nuorille tarjottavat työpaikat. Limingassa Työelämään! - kurssi on toteutettu yläkoulun oppilaanohjauksen kanssa yhteistyössä. Esimerkkinä kesällä 2012 kunnan nuorilta kesätyöntekijöiltä edellytettiin Työelämään! – kurssin suorittamista. Myös Yritystä! - kursseista on tiedotettu yläkoulun oppilaanohjauksen kautta, seuraavaksi tätä toimintaa pyritään laajentamaan lukioon. 69 Osallisuus lastensuojelussa Tausta ja tavoite Tavoitteena on kuulla perheen oma näkemys siitä, mitä heidän elämässään pitäisi muuttua parempaan, jotta lastensuojelun toimenpiteille ei olisi tarvetta. Perheenjäsenet sitoutuvat työskentelyyn paremmin, kun he saavat äänensä esille ja kokevat, että voivat vaikuttaa oman asiakkuutensa sisältöön. Toteutus Lastensuojelutarpeen selvittelyn yhteydessä toteutetaan sosiaalityöntekijän haastattelu. Haastattelussa vanhemmilla ja lapsilla on mahdollisuus esittää, mitä he haluaisivat lastensuojelun tilanteessaan tehtävän, millaisia toiveita heillä on tilanteensa hoitoon. Haastattelussa sosiaalityöntekijä esittelee perheelle mitä lastensuojelu voi heille tarjota. Vanhemmat ja lapset voivat tämän esittelyn perusteella esittää mieleisensä ratkaisun. Perheenjäsenten omat mielipiteet kirjataan asiakaskertomukseen, vaikka niitä ei voitaisikaan toteuttaa kokonaisuudessaan. 70 Työskentelyn lähtökohtana on, että perhe on oman elämänsä asiantuntija, vaikka näkemys ei aina olisikaan yhteneväinen työntekijän näkemyksen kanssa. Sosiaalityöntekijän rooli on rohkaista lasta tai nuorta ja vanhempia kertomaan oma mielipiteensä ja kokemuksensa, vaikka kyseessä olisi isokin verkostopalaveri. Näin pyritään parempaan molemminpuoliseen ymmärrykseen ja yhteistyöhön. 71 Jepari-chat Tausta ja tavoite Nuorten osallisuus edellyttää mahdollisuutta saada tietoa erilaisista asioista. Jepari-chat mahdollistaa nuorten, poliisin ja nuorisotyöntekijän välisen keskustelun, jossa nuori voi saada tietoa esimerkiksi lainsäädäntöön tai elämänhallintaan liittyvistä asioista. Toiminta on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa, kun poliisi ja nuorisotyöntekijä ovat nuoren tavattavissa nettiympäristössä, jossa nuoret muutenkin viettävät aikaa. Palvelu on maksuton ja paikasta riippumaton, nuori tarvitsee vain nettiyhteyden. Kun chat-palvelu on auki, aikuiset keskustelevat nuorten kanssa viiveettömästi, aikuiset ovat oikeasti keskustelussa läsnä, eikä nuoren tarvitse odottaa vastausta pitkää aikaa. Chat-keskustelu on nuorille luonteva tapa keskustella, joten vuorovaikutus aikuisten ja nuorten välillä on helppoa. Aikuiset ovat tavoitettavissa profiilin kautta myös aukioloaikojen ulkopuolella. Toiminta on tasa-arvoista, kun kaikilla nuorilla on nettiyhteyden kautta mahdollisuus osallistua keskusteluun. Palvelu on käytettävissä koko Suomessa, koska Internet ei tunne kuntarajoja. Työmuotoa koordinoi Oulun kaupungin nuorisotoimi ja se tuotetaan yhdessä Oulun poliisilaitoksen nuorisorikosyksikön kanssa. Jepari-chat toimii Irc-Galleriassa (www.irc-galleria. net), joka on Suomen suosituin sosiaalisen median palvelu. Se tavoittaa 50 prosenttia Suomen 15–24-vuotiasta. Sivuston omistaa Somia Dynamoid Oy. 72 Toteutus Jepari-chat toimii Irc-Gallerian Jepariyhteisössä maanantaisin klo 16:00–18:00. Chatissa Oulun poliisilaitoksen nuorisorikosryhmän konstaapelit antavat opastusta, neuvontaa ja tukea poliisin toimintaan ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Nuorisotyöntekijä on mukana vastaamassa yleisiin kysymyksiin ja toimii isäntänä. Työntekijät voi tunnistaa profiilista luotettavasti. Keskusteluun osallistuvat 12–18-vuotiaat nuoret julkisessa chatissa. Osallistua voi myös seuraamalla keskustelua. IrcGallerian periaatteiden mukaan kaikilla palvelun käyttäjillä on profiili/nimimerkki. Puheenaiheina keskusteluissa ovat liikenne, lainsäädäntö, turvallisuus, poliisin ammatti ja toimintavalmiudet sekä päihteet. Kävijöitä illassa on lähes 200, kuukaudessa yhteisössä vierailee noin 2000 nuorta. Työntekijät, poliisi ja nuorisotyöntekijä, toimivat eri työpisteissä, mutta he ovat puheyhteydessä toisiinsa koko työvuoron ajan voip-yhteyden avulla. Menetelmä mahdollistaa kollektiivisen ja moniammatillisen työyhteisön. Lisätietoja Jepari-chatista antavat projektipäällikkö Marko Seppälä ja projektityöntekijä Timo Pulkkinen, etunimi. [email protected] 73 Vanhempainilta tukemassa nuorten ja aikuisten välistä vuoropuhelua Tausta ja tavoite Olemme kehittäneet toiminnallisia työtapoja mahdollistamaan nuorten ja vanhempien vuoropuhelua terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Olennaista on myös nuorten kanssa tekemisissä olevien eri tahojen työntekijöiden moniammatillinen vuoropuhelu ja yhteistyö koulujen ja perheiden kanssa. Kehittämiemme työtapojen lähtökohtana on, että nuoret voivat kertoa heille tärkeistä asioista ja ajatuksistaan aikuisille ja kuinka vanhemmat ja muut aikuiset kuulevat nuorten tärkeäksi kokemat asiat sekä voivat niihin vastata. Kouluterveyslähettiläinä tehtävänämme on tiedottaa kouluterveyskyselyn tuloksista ja kehittää tapoja tulosten hyödyntämiseksi tuettaessa nuorten terveyttä ja hyvinvointia. Oulun seudun ammattikorkeakoulun edustajina olemme yhteistyössä Oulun seudun peruskoulujen ja lukioiden kanssa jo vuosien ajan hyödyntäneet kouluterveyskyselyn tuloksia ja olleet osana Terve, tulevaisuus – toimintamallia kehittämässä menetelmiä lasten ja nuorten osallisuuden tukemiseksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Yhtenä esimerkkinä esittelemme Utajärven kunnan koulutoimen kanssa toteutetun kouluterveyskyselyyn tutustumispäivän nuorille sekä iltatapahtuman vanhemmille ja kunnan aikuisille. Tapahtuman lähtökohtana oli kouluterveyskyselyssä Utajärven koululaisten esiin tuomat terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. 74 Tapahtuman tavoitteena oli, että 1) nuoret tutustuvat kouluterveyskyselyn keskeisiin osa-alueisiin ja alkavat pohtia omaa vaikutustaan omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa 2) nuoret esittelevät toisilleen kouluterveysPostereiden teemat kouluterveyskyselyn keskeisiä osa-alueita 3) kyselyn tulosten pohjalta. nuoret esittelevät ajatuksiaan tekemiensä postereiden välityksellä huoltajilleen ja muille aikuisille sekä 4) aikuisille tarjotaan mahdollisuus vastata nuorille heidän huolenaiheisiinsa. Kerromme tässä, kuinka tällainen aktivoiva vanhempainilta valmistellaan ja toteutetaan. Toteutus Vanhempainiltaa valmistelivat peruskoulun 6.-9. luokan oppilaat ja lukiolaiset opettajineen yhdessä koulupäivän aikana. Teemoiksi oli valittu koulun työilmapiiri ja vaikuttamisen mahdollisuudet, terveystottumukset sekä ystävien ja läheisten merkitys (Kuvio 1.). Oppilaat jakautuivat opettajiensa johdolla 8-10 henkilön ryhmiin. Jokainen ryhmä sai itse valita em. teemoista yhden, heitä erityisesti kiinnostavan aiheen, josta halusivat viestiä aikuisille. Ryhmät perehtyivät aiheeseensa ja valmistivat siitä kertovan posterin. Nuoret esittelivät tekemänsä posterit muille nuorille koulupäivän aikana. Tarvikkeet • Kartonkia, tusseja, lehtiä leikattavaksi, saksia, liimaa, kyniä, paperia 75 Samana iltana koululla järjestettiin vanhempainilta. Vanhempainillassa oli lyhyt esitys kouluterveyskyselyn keskeisistä tuloksista. Tämän jälkeen kaikki osallistujat siirtyivät Learning café:n, jossa olivat esillä nuorten tekemät posterit. Vanhemmat ja muut mukana olleet aikuiset kiersivät teemoitetut posterit keskustellen jokaisesta teemasta. Jokaisessa pisteessä oli yksi henkilö, joka kirjasi osallistujien kommentit ja ajatukset. Kun kaikki olivat käyneet tutustumassa eri teemoihin, käytiin yhteinen keskustelu nuorten esille tuomista teemoista. Tämän jälkeen päätettiin yhdessä yksi asia, johon ensimmäiseksi puututtaisiin. Utajärvellä päätettiin ottaa yhteyttä kauppiaisiin, jotta energiajuomien myynti alle 15-vuotiaille lopetettaisiin. Vanhempainiltaa seuraavana päivänä posterit sekä vanhempien kommentit ja viestit nuorille ripustettiin koulun seinille kaikkien luettavaksi. Kehittämiemme toiminnallisten työtapojen lähtökohtana on, että jokainen vaikuttaa valinnoillaan omaan hyvinvointiinsa, mutta on myös vastuullisena kansalaisena vaikuttamassa läheistensä ja elinympäristön terveyteen ja hyvinvointiin. Keskeistä näissä työtavoissa on tukea osallistuvuutta ja motivaatiota sekä oppimisen iloa. Tässä esitellyn työtavan kautta nuorten viestit aikuisille tulevat näkyviksi ja niihin vastataan. Tämän tarkoituksena on tukea nuorten ja aikuisten välistä vuoropuhelua siten, että aikuiset ymmärtävät nuorten hyvinvoinnille tärkeitä asioita. Vanhemmille tarjotaan myös mahdollisuus viestiä takaisin nuorille. Utajärvellä toteutettu tapahtuma oli palautteen perusteella onnistunut ja konkreettisia päätöksiä voitiin tehdä yhdessä nuorten tekemien aloitteiden pohjalta. Kirjoittajat ja kuvat: Seppänen Ulla-Maija kouluterveyslähettiläs, lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tervaskanto-Mäentausta Tiina kouluterveyslähettiläs, lehtori Oulun seudun ammattikorkeakoulu 76 Nuorten viestejä kouluolojen kehittämiseksi 77 Katseet tulevaisuuteen! Opas peruskoulun päättävälle Hailuotolaiselle nuorelle Tausta ja tavoite Peruskoulun jälkeen muutto pois kotoa on iso asia. Hailuodossa nuorille on laadittu opaskirjanen, johon on koottu eri alojen asiantuntijoiden kanssa vastauksia nuoria mietityttäviin asioihin. Opas on toteutettu oppilaanohjauksen kehittämishankkeen aikana ja sen ensimmäinen painos on otettu vuonna 2010. Suurin osa Hailuodon nuorista muuttaa opiskelemaan Ouluun, joten oppaan sisältö on suunniteltu sen mukaan. Tarvikkeet • Tieto nuoria mietityttävistä asioista • Eri alojen aikuiset kirjoittamaan 78 Toteutus Opaskirjaseen on koottu tekstejä eri ammattilaisilta. Oppaan kirjoittamiseen ovat osallistuneet opettajat ja opinto-ohjaajat, lääkäri ja pankkivirkailija. Oppaassa kerrotaan erilaisista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista kuten liikunnasta, kulttuurista, järjestötoiminnasta ja nuorisopalveluista. Terveyden- ja sairaudenhoidosta on oma lukunsa, samoin opintososiaalisista eduista. Koska omilleen muuttava nuori joutuu ottamaan vastuuta myös omista raha-asioista, on oppaassa esitelty perusasiat pankkipalveluista. Oppaassa on myös huomioitu opiskelijan päätyö eli opiskelu. Opon opiskeluvinkit koskevat sekä opintojen aloitusta uudessa koulussa, itse opiskelua että mahdollisten jatko-opintojen suunnittelua. Kotitalousopettaja on koonnut muutaman reseptin oppaaseen. Oppaan lopussa on vielä linkkejä hyödyllisille sivustoille sekä Oulun keskustan kartta. Kirjasta voidaan päivittää, mitä varten tekijät toivovatkin palautetta opaskirjasen sisällöstä. 79 Liitteet Osallisuuteen vaikuttavat lait Perustuslaki 11.6.1999/731 1 luku 2 §: ”Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. 2 luku 6 §: Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. 14 §: Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.” http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1999/19990731 Kuntalaki 17.3.1995/365 4 luku, 27 § ”Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 2) järjestämällä kunnan osa-aluetta koskevaa hallintoa; 3) tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia; 4) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 5) järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa; 6) avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua; sekä 7) järjestämällä kunnallisia kansanäänestyksiä.” http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365 Nuorisolaki 27.1.2006 3 luku, 8 § ”Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.” http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20060072 80 Perusopetuslaki (21.8.1998/628) ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2 §: ”Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana.” http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 38). Perusopetuslain muutos koskien oppilaskuntaa, 47 a § (2.3.2007/239) Perusopetuslain ”6 §:n 2 momentissa tarkoitetulla koululla voi olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista oppilaita koskevissa asioissa. Oppilaskunnan toiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaskunnan toiminta järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Oppilaskunta voi olla useamman koulun tai toimintayksikön yhteinen. Jos opetuksen järjestäjä ei järjestä edellä 1 ja 2 momenteissa tarkoitetua oppilaskuntatoimintaa, opetuksen järjestäjän tulee muulla tavoin huolehtia siitä, että oppilailla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä koulunsa tai muun toimintayksikkönsä toimintaan liittyvistä, oppilaita yhteisesti koskevista asioista. L:lla 239/2007 lisätty 47 a § tulee voimaan 1.8.2007.” http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 20.11.1989 12 artikla 1. ”Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. 81 2. Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti. 13 artikla 1. Lapsella on oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä. Tämä oikeus sisältää vapauden hakea, vastaanottaa ja levittää kaikenlaisia tietoja ja ajatuksia yli rajojen suullisessa, kirjallisessa, painetussa, taiteen tai missä tahansa muussa lapsen valitsemassa muodossa. 2. Tämän oikeuden käytölle voidaan asettaa tiettyjä rajoituksia, mutta vain sellaisia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä: a) muiden oikeuksien tai maineen kunnioittamiseksi; tai b) kansallisen turvallisuuden, yleisen järjestyksen (ordre public), tai väestön terveyden tai moraalin suojelemiseksi.” http://www.unicef.fi/files/unicef/pdf/Lasten_oik_sopimus.pdf 82 Linkkejä • Oulun kaupungin Nuorten NERO: http://www.ouka.fi/oulu/nero/nuorten-nero • Nuoret kuntapalveluita arvioimassa: http://www.valtikka.fi/materiaalit/menetelmaopas/2-menetelmaopas.pdf • Oulun seudun kuntien nuorten sivut: www.seutunappi.fi • Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö: www.seutunappi.fi/lnpo • KiVa-koulu toiminta: www.kivakoulu.fi • Ahtisaari-päivän Sovinnon kyyhky-palkinto: www.ahtisaaripaiva.fi • Oulun kaupungin alueelliset yhteistyöryhmät: www.ouka.fi/yhteisotoiminta • Anna mulle aikaa -päivä: www.annamulleaikaa.fi • Valtakunnallinen nenäpäiväkeräys: www.nenapaiva.fi • TOIMEKSI! – Nuorten yrittäjyyshanke: www.4h.fi •Jepari-chat: http://irc-galleria.net/community/3037155-jepari • TUKEVA –työkalupakki: http://www.e-julkaisu.fi/tukeva-tyokalupakki/ 83