TOIMINTAKERTOMUS
2013
© 2014 Talletussuojarahasto | Insättningsgarantifonden
TOIMINTAKERTOMUS 2013
SISÄLTÖ
1 Rahaston tarkoitus ................................................................................................................................. 2
2 Rahaston jäsenet ................................................................................................................................... 2
3 Toimintaympäristö ................................................................................................................................. 3
4 Toiminnan painopistealueet ................................................................................................................... 4
5 Korvaustapaukset .................................................................................................................................. 4
6 Kannatusmaksut ja toiminnan tulos ....................................................................................................... 5
7 Rahaston varat ja sijoitukset ................................................................................................................... 5
8 Rahaston velat .......................................................................................................................................6
9 Rahaston vastuut ...................................................................................................................................6
10 Rahaston hallinto ................................................................................................................................. 7
11 Valvonta ja tarkastus ............................................................................................................................ 8
12 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ......................................................................................... 8
13 Arvio tulevasta kehityksestä ................................................................................................................. 8
1
TOIMINTAKERTOMUS 2013
TOIMINTAKERTOMUS 2013
1 Rahaston tarkoitus
Talletussuojarahasto on perustettu vuonna 1998 talletusasiakkaiden turvaksi.
Talletussuojarahaston tehtävänä on turvata tallettajan saatavat talletuspankin
mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa. Tallettajan talletukset ja niille
kertynyt korko talletuspankissa ovat suojatut yhteensä enintään 100 000 euroon
asti.
Rahaston tarkoituksena on sen jäseninä olevien talletuspankkien ja niiden
ulkomailla olevien sivuliikkeiden tallettajien saamisten turvaaminen. Talletuksia
saavat vastaanottaa ainoastaan talletuspankkitoimiluvan saaneet luottolaitokset.
Rahasto turvaa myös ulkomaisten luottolaitosten Suomessa olevien sivuliikkeiden
tallettajien saamiset siltä osin, kun ulkomainen luottolaitos on hakenut rahaston
jäsenyyttä täydentääkseen kotivaltionsa mukaista tallettajien saamisten suojaa.
Rahaston toiminta on kokonaisuudessaan rahoitettu jäsenpankeilta vuosittain
kerättävillä kannatusmaksuilla sekä rahaston sijoitusvarallisuuden tuotoilla.
Rahasto toimii hallinnollisesti Finanssialan Keskusliiton yhteydessä, mutta on
päätöksenteossaan itsenäinen. Hallinnollisen yhteyden ansiosta rahasto voi
kustannustehokkaasti hyödyntää eräitä Finanssialan Keskusliiton tarjoamia
hallinnollisia palveluja.
Vuosi 2013 oli rahaston 16. toimintavuosi.
2 Rahaston jäsenet
Kaikki kotimaassa toimiluvan saaneet talletuspankit ovat Talletussuojarahaston
jäseniä. Talletussuojarahaston jäseninä oli vuoden 2013 lopussa 264
talletuspankkia. Jäsenkunta koostui osuuspankkien yhteenliittymään kuuluvista
pankeista (186 kpl), paikallisosuuspankeista (35 kpl), säästöpankeista (31 kpl) ja
liikepankeista (12 kpl).
Talletussuojarahaston jäseniä olivat vuoden 2013 lopussa Aktia Pankki Oyj, Bonum
Pankki Oy, Danske Bank Oyj, Eufex Pankki Oyj, Evli Pankki Oyj, FIM Pankki Oy,
LähiTapiola Pankki Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj, OP-Pohjola osk:n jäsenpankit
(osuuspankkien yhteenliittymä), POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit
(paikallisosuuspankit), S-Pankki Oy, Suomen AsuntoHypoPankki Oy,
Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit (säästöpankit), Säästöpankkien Keskuspankki
Suomi Oy sekä Ålandsbanken Abp. Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole
jäseninä ulkomaisten luottolaitosten Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä.
2
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Vuoden 2013 aikana rahaston jäsenkunnassa tapahtui muutamia muutoksia.
Keskinäisten sulautumisten seurauksena osuuspankkien yhteenliittymään
kuuluvien pankkien lukumäärä supistui kahdeksalla ja paikallisosuuspankkien
yhdellä. Säästöpankkiryhmään kuuluvien pankkien lukumäärä puolestaan supistui
keskinäisten yhdistymisten seurauksena kahdella, minkä lisäksi yksi säästöpankki
erosi ryhmästä sovittuaan yhdistymisestä ryhmän ulkopuoliseen pankkiin. Uutena
jäsenenä aloitti Bonum Pankki Oy, joka toimii POP-ryhmän keskusluottolaitoksena.
Lisäksi Itella Pankki Oy muuttui yrityskaupan myötä Säästöpankkien Keskuspankki
Suomi Oy:ksi, joka toimii säästöpankkiryhmän keskusluottolaitoksena. Tapiola
Pankki Oy:n nimi puolestaan muuttui LähiTapiola Pankki Oyj:ksi.
3 Toimintaympäristö
Toimintaympäristö oli vuonna 2013 edellisvuotta vakaampi, vaikka finanssikriisistä
vuonna 2008 alkaneiden kriisien sarja ei vielä olekaan välttämättä päättynyt.
Euroalueen rahoitusmarkkinat olivat suhteellisen rauhalliset vuoden 2013 aikana.
Luottamus Euroopan keskuspankin mahdollisiin valtioiden velkakirjojen
tukiostoihin vakautti markkinoita ja hälvensi pelkoja euroalueen hajoamisesta.
Euroopan keskuspankki laski marraskuussa 2013 ohjauskorkonsa 0,25 prosenttiin
vastauksena euroalueen hidastuvalle inflaatiolle. Euroalueella yritysluotonanto
väheni jyrkästi pankkien jatkaessa taseidensa sopeuttamista Euroopan
keskuspankin tasetarkastuksen edellä.
Maailmantalous kasvoi vaisusti vuonna 2013. USA:ssa makrotalouden luvut
vahvistuivat, mikä tuki keskuspankin päätöstä leikata elvytystä. Japanissa
voimallinen elvytys siivitti Japanin talouden nousuun pitkään jatkuneen
deflaatiokierteen jälkeen. Euroopan kasvu oli heikkoa, mutta loppuvuodesta
tuotanto alkoi elpyä. Useissa kriisimaissa pohja katsottiin saavutetuksi, ja hienoista
käännettä parempaan nähtiin. Työttömyysluvut ovat kuitenkin Euroopassa
edelleen korkeat.
Sijoitussalkussa toimintaympäristöä leimasi pitkien korkojen nousu USA:n
keskuspankin leikatessa elvytystä. Korkotason nousu on omiaan leikkaamaan
joukkovelkakirjoihin sijoittavan salkun tuottoja.
Suomen talous pysyi vuonna 2013 edelleen taantumassa ja supistui edellisvuodesta.
Teollisuustuotannon väheneminen jatkui ja työllisyys heikkeni. Loppuvuotta
kohden saatiin kuitenkin joitain positiivisia merkkejä luottamuksen hienoisesta
parantumisesta. Taloudelliseen kehitykseen liittyy kuitenkin yhä epävarmuutta.
Pankkiunionihanke eteni euroalueella, kun yhteisen valvontamekanismin (SSM)
toiminnasta päästiin sopuun. Loppuvuonna neuvoteltiin myös yhteisestä
kriisinratkaisumekanismista (SRM), jonka yksityiskohdista ei kuitenkaan vielä ole
päästy yhteisymmärrykseen. Pankkiunionin viimeiseksi vaiheeksi suunniteltu
yhteinen eurooppalainen talletussuoja ei ole merkittävien yhteisvastuuseen
liittyvien ongelmien vuoksi edennyt.
3
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Kotimaisen pankkisektorin tilanne pysyi vakaana, ja sen kannattavuus pysyi hyvänä
taantumasta huolimatta. Korkokatteen pitkään jatkunut heikkeneminen taittui.
Järjestämättömät saamiset ovat edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen
finanssikriisiä, mutta niiden osuus luottokannasta on kuitenkin vain noin 0,6 %.
Kotimaisen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana. Pankkisektorin
vakavaraisuussuhde 30.9.2013 oli 15,6 % (vuotta aiemmin 15,2 %),
vähimmäisvaatimuksen ollessa 8 %. Niin sanottu ydinvakavaraisuussuhde
30.9.2013 oli 14,4 % (14,0 % vuotta aiemmin), vähimmäisvaatimuksen suurille
eurooppalaispankeille ollessa 9 %.
4 Toiminnan painopistealueet
Rahaston toiminnan painopistealueisiin vuonna 2013 kuuluivat sekä kotimaassa
että EU:ssa vireillä olevien sääntelyhankkeiden seuranta ja säätelymuutoksiin
valmistautuminen.
EU-lainsäädännön hahmottelussa otettiin vuonna 2013 merkittäviä askeleita.
Talletussuojan ja rahoitusvakauden kannalta merkittävimmät hankkeet olivat
talletussuojadirektiivin uudistushanke, luonnos pankkien elvytys- ja
kriisinratkaisudirektiiviksi ja yhteistä kriisinhallintaa (SRM) koskeva asetusluonnos.
Talletussuojadirektiivin uudistushankkeen tavoitteena on
talletussuojajärjestelmien rahoitusrakenteiden muuttaminen ennakkorahastoiviksi
tavalla, joka Suomessa on ollut käytössä jo vuodesta 1998. Lisäksi tavoitellaan
tallettajille maksettavien korvausten määräajan lyhentämistä asteittain nykyisestä
20 työpäivästä 7 työpäivään koko EU-alueella.
Kotimaassa pankkien kriisinratkaisulainsäädännön uudistamistyöryhmän
toimeksiantona on muokata lainsäädäntöämme vastaamaan yllä kuvattuja EUsäännöksiä. Työryhmän on määrä luovuttaa mietintönsä maaliskuussa 2014.
Markkinatilanteen muutoksiin varautuakseen rahasto päivitti sijoitus- ja
riskienhallintaohjeistuksensa. Lisäksi toteutettiin yhden varainhoitosalkun
uudelleenkilpailutus.
Rahastolle keskeisen viestintäkanavan, verkkosivuston, kehittämistä jatkettiin sekä
kuormituskestävyyden että visuaalisen ilmeen osalta.
5 Korvaustapaukset
Vuonna 2013 ei sattunut korvaustapauksia, joissa Talletussuojarahasto olisi
turvannut tallettajien saamisia.
Talletussuojarahastolla oli kuitenkin edelleen takautumissaatava Sofia Pankki
Oyj:ltä (selvitystilassa). Finanssivalvonta peruutti Sofia Pankki Oyj:n
talletuspankkitoimiluvan 29.3.2010. Rahaston takautumissaatava syntyi, kun se
toukokuussa 2010 suoritti pankin tallettajien jäännössaatavat, yhteensä 20,7
miljoonaa euroa. Talletussuojarahaston tilinpäätökseen merkitty jäljellä oleva
takautumissaatava korkoineen selvityspesältä 31.12.2013 oli 3,3 miljoonaa euroa,
josta pääoman osuus on 2,0 miljoonaa euroa ja koron osuus oli 1,3 miljoonaa euroa.
4
TOIMINTAKERTOMUS 2013
6 Kannatusmaksut ja toiminnan tulos
Talletussuojarahaston jäsenpankit kartuttavat rahastoa vuosittain
kannatusmaksujen avulla. Kunkin jäsenpankin kannatusmaksu määräytyy
pääasiassa suojatun talletuskannan ja vakavaraisuuden perusteella.
Talletussuojarahasto peri vuonna 2013 jäsenpankeiltaan kannatusmaksuina 66,3
miljoonaa euroa (74,8 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Kannatusmaksujen lasku
johtui yksittäisen merkittävän jäsenpankin vakavaraisuuden noususta.
Kannatusmaksut rahastoidaan sellaisinaan.
Talletussuojarahaston sijoitustoiminnan nettotuotto vuonna 2013 oli kirjanpidossa
14,7 miljoonaa euroa (19,8 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Sijoitustoiminnan
bruttotuotot kirjanpidossa olivat 16,2 miljoonaa euroa (21,3 miljoonaa euroa vuotta
aiemmin), joista korkotuottojen osuus oli 13,8 miljoonaa euroa (15,5 miljoonaa
euroa vuotta aiemmin) ja myyntivoittojen osuus 2,3 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa
euroa vuotta aiemmin). Sijoitustoiminnan kulut olivat 1,5 miljoonaa euroa (1,5
miljoonaa euroa vuotta aiemmin), joista myyntitappioiden osuus oli 0,8 miljoonaa
euroa (0,9 miljoonaa euroa vuotta aiemmin) ja varainhoitajille maksetut
omaisuudenhoitopalkkiot yhteensä 0,7 miljoonaa euroa (netto, 0,4 miljoonaa euroa
vuotta aiemmin). Omaisuudenhoitopalkkioiden kasvu johtui pääosin siitä, että
1.5.2013 alkaen täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimusten palkkioihin lisättiin
arvonlisävero. Lisäksi vertailuvuonna 2012 rahasto oli saanut kertaluontoisena
eränä varainhoitajalta palautusta vuonna 2011 aiheettomasti perityistä palkkioista,
mikä vaikutti vertailuvuoden 2012 palkkioita laskevasti.
Rahaston hallinnon kulut olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa vuotta
aiemmin). Yleishyödyllisenä yhteisönä rahasto ei maksa tuloveroa.
Tilikauden ylijäämä oli 14,3 miljoonaa euroa (49,5 miljoonaa euroa vuotta
aiemmin). Vertailuvuonna 2012 tilikauden ylijäämä oli ollut olennaisesti
tavanomaista suurempi, koska vertailuvuonna rahastolle oli tuloutunut aiempina
vuosina aiheettomasti maksettuja tuloveroja. Ylijäämä siirretään luottolaitoslain
110 §:n mukaisesti valtuuskunnan päätöksellä Talletussuojarahaston pääomaan.
7 Rahaston varat ja sijoitukset
Rahaston sijoitustoiminnan tavoitteena on tukea rahaston perustehtävää, joka on
tallettajien saamisten turvaaminen talletuspankin maksukyvyttömyystilanteessa.
Rahaston sijoitustoiminnassa pyritään varmistamaan sijoitusten arvon säilyminen
ja rahaston maksuvalmius toimintaympäristön stressitilanteissa. Rahaston
sijoituspolitiikkaa ohjataan riskibudjetoinnilla ja riskirajoitteilla, jotka eivät salli
tuoton tavoittelua korkealla riskitasolla. Lain mukaan rahasto ei saa sijoittaa
jäsenpankkiensa liikkeeseen laskemiin arvopapereihin.
Rahaston taseen koko 31.12.2013 oli 969,4 miljoonaa euroa (890,6 miljoonaa euroa
vuotta aiemmin). Rahaston sijoitusomaisuuden markkina-arvo 31.12.2013 oli 977,8
miljoonaa euroa (909,8 miljoonaa euroa vuotta aiemmin). Sijoitusvarallisuuden
kasvu johtui pääosin vuotuisten kannatusmaksujen sijoittamisesta.
5
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin laskettuna oli 0,4 % (3,3 % vuotta aiemmin).
Sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli vuonna 2013 olennaisesti salkun pitkän
aikavälin tuotto-odotusta matalampi, mikä johtui korkotason noususta
tarkastelukaudella. Korkojen nousu alentaa joukkovelkakirjasalkun tuottoja.
Rahaston salkun tuotto oli kuitenkin positiivinen korkojen noususta huolimatta
vuonna 2013.
Varat olivat vuoden lopussa sijoitettuina euromääräisiin Suomen ja muiden
valtioiden vastuulla oleviin sitoumuksiin, suomalaisten kuntien vastuulla oleviin
sitoumuksiin, rahamarkkinarahastoihin, Talletussuojarahastoon kuulumattomien
luottolaitosten sitoumuksiin ja muiden yhteisöjen sitoumuksiin. Rahaston
sijoitussalkku koostuu joukkovelkakirjalainoista ja rahamarkkinasijoituksista.
Sijoitusjakauma vuoden lopussa oli seuraava:
Omaisuuslaji
Pitkät korkosijoitukset
Valtionobligaatiot ja
julkisyhteisöjen joukkolainat
Yritysten joukkolainat
Lyhyet korkosijoitukset
Rahamarkkinainstrumentit
Käteinen
YHTEENSÄ
Osuus salkusta
31.12.2013 (%)
69,8
41,0
Osuus salkusta
31.12.2012 (%)
65,4
40,2
28,8
30,2
29,2
1,0
100
25,2
34,6
34,6
0,1
100
Rahaston sijoitussalkun korkoriskiä kuvaava modifioitu duraatio 31.12.2013 oli 2,0
(vuotta aiemmin 2,1).
Varojen sijoittamisesta on tehty varainhoitosopimus Danske Capital, Danske Bank
Oyj:n, Evli Pankki Oyj:n, SEB Varainhoito Suomi Oy:n sekä LähiTapiola Varainhoito
Oy:n (elokuuhun 2013 saakka) ja Nordea Investment Management, Suomen
sivuliikkeen kanssa (elokuusta 2013 alkaen).
8 Rahaston velat
Mikäli kannatusmaksuin kerätyt rahastoidut varat eivät yksin riitä korvausten
suorittamiseen tallettajille, voi Talletussuojarahasto lain mukaan tarvittaessa lisäksi
ottaa luottoa. Talletussuojarahasto ei ole nostanut luottoa toimintaansa varten.
9 Rahaston vastuut
Talletussuojan piirissä olevien, rahaston varoista jäsenpankin
maksukyvyttömyystilanteessa katettavaksi tulevien nk. suojattujen talletusten
määrä kussakin jäsenpankissa selviää vuosittain kannatusmaksukyselyjen
tuloksena. Rahasto ei julkista suojatun talletuskannan kehitystä
jäsenpankkikohtaisesti, vaan ainoastaan koko kotimaisen pankkisektorin
yhteismääränä. Suojattu talletuskanta 31.12.2013 selviää vuoden 2014
kannatusmaksukyselyjen tuloksena loppukeväästä 2014.
6
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Vuoden 2012 lopussa talletuskannan kokonaismäärä rahaston jäsenpankeissa
oli 137 miljardia euroa (131 miljardia euroa vuotta aiemmin). Suojattujen talletusten
kokonaismäärä oli vuoden 2012 lopussa 78 miljardia euroa (77 miljardia euroa
vuotta aiemmin).
Yleisön talletuskanta kasvoi vuonna 2013 noin 5,5 %, mutta kotitalouksien
talletuskanta supistui vuoden aikana 0,7 %. Talletussuojarahaston vastuiden ei
arvioida kasvaneen vuoden 2013 aikana poikkeuksellisesti.
Rahastointiaste eli rahaston sijoitusomaisuuden suhde koko pankkisektorin
suojattuun talletuskantaan 31.12.2012 oli 1,2 prosenttia. Suhdeluvun arvioidaan
31.12.2013 mennessä kasvaneen 1,3 prosenttiin. Rahastointiaste on
kansainvälisessä vertailussa korkealla tasolla. Korvaustapauksen hoitamiseksi on
rahastolla lisäksi tarvittaessa rajoittamaton oikeus ottaa luottoa.
10 Rahaston hallinto
Rahaston jäsenet nimeävät rahaston valtuuskunnan. Valtuuskunta piti yhden
kokouksen vuonna 2013.
Talletussuojarahaston valtuuskunnan jäseninä vuoden 2013 lopussa toimivat:
Nimi
Niina Helenius
Pasi Kämäri
Kirsi Lauslahti
Riikka Littunen
Pekka Nuuttila
Erik Palmén
Veli-Matti Parmala
Elli Reunanen
Anne-Maria Salonius
Pasi Santanen
Tina Schumacher
Jussi Sokka
Jyri Suonpää
Bengt Wahlström
Yhtiö
LähiTapiola Pankki Oyj
Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit
POP Pankkiliitto osk:n jäsenpankit
Danske Bank Oyj
Nordea Pankki Suomi Oyj
OP-Pohjola osk:n jäsenpankit
S-Pankki Oy
Suomen AsuntoHypoPankki Oy
Ålandsbanken Abp
Itella Pankki Oy
Aktia Pankki Oyj
FIM Pankki Oy
Eufex Pankki Oyj
Evli Pankki Oyj
Toimikausi alk.
2013
2010
2010
2012
2013
2012
2007
2013
2010
2013
2013
2010
2013
2010
Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Erik Palmén. Valtuuskunnan
varapuheenjohtajana toimi Markku Haapasalmi 27.3.2013 saakka ja siitä alkaen
Pekka Nuuttila.
7
TOIMINTAKERTOMUS 2013
Talletussuojarahaston hallituksen jäseninä vuoden 2013 lopussa toimivat:
Nimi
Heikki Alanen
Kenneth Kaarnimo
Taina Kallio
Hannele Koskela
Helena Laine
Harri Luhtala
Harri Mattinen
Raimo Mäkilä
Yhtiö
Nordea Pankki Suomi Oyj
Danske Bank Oyj
OP-Pohjola osk:n jäsenpankit
Danske Bank Oyj
Finanssialan Keskusliitto ry
OP-Pohjola osk:n jäsenpankit
Säästöpankkiliitto ry:n jäsenpankit
Nordea Pankki Suomi Oyj
Toimikausi alk.
2006
2012
2006
2012
2010
2007
2009
2008
Hallituksen puheenjohtajana toimi Harri Luhtala ja varapuheenjohtajana Heikki
Alanen. Hallituksella oli yhteensä 10 kokousta vuonna 2013.
Tällä hetkellä Talletussuojarahastossa ei ole jäseninä ulkomaisten luottolaitosten
Suomessa sijaitsevia sivuliikkeitä, joten niillä ei ole hallituksessa edustajaa.
Talletussuojarahaston asiamiehenä on 1.9.2010 alkaen toiminut OTK Mirjami
Kajander-Saarikoski. Vara-asiamiehenä on 1.1.2013 alkaen toiminut OTK Johanna
Palin.
11 Valvonta ja tarkastus
Talletussuojarahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Talletussuojarahaston tilintarkastajana tilikaudella 2013 toimi KPMG Oy Ab, jonka
nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Tiia Kataja.
Varatilintarkastajana toimi KHT Raija-Leena Hankonen.
12 Tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Ei merkittäviä tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia.
13 Arvio tulevasta kehityksestä
Euroopassa talouden odotetaan kasvavan maltillisesti maailmantalouden kasvun
vauhdittuessa. Euroopan keskuspankin odotetaan keventävän rahapolitiikkaansa
edelleen. Yhdysvaltain keskuspankin odotetaan sen sijaan jatkavan asteittaista
kuukausittaisten arvopaperiostojen vähentämistä. Toimenpiteellä odotetaan
olevan moninaisia vaikutuksia korkotasoon, rahoitusmarkkinoihin ja
maailmantalouteen.
Vuonna 2014 talouskasvun odotetaan Suomessa jäävän vaatimattomaksi.
Taloudellinen toimeliaisuus riippuu kotimaisten yritysten vientinäkymien sekä
8
TOIMINTAKERTOMUS 2013
työllisyyden kehittymisestä. Viennin odotetaan lähtevän hitaaseen kasvuun, mutta
työllisyyden odotetaan kuitenkin edelleen heikentyvän.
Talouskasvun vaimeus on pitkittyessään omiaan lisäämään järjestämättömiä
saamisia, joista voi myöhemmin aiheutua pankeille luottotappioita. Suomalaiset
pankit ovat pystyneet kuitenkin parantamaan korkokatteitaan lainamarginaalien
nostoilla poikkeuksellisen matalasta korkotasosta huolimatta. Luottojen kysynnän
odotetaan pysyvän aiempia vuosia vaimeampana. Kotimaisen pankkisektorin
tilanteen odotetaan kuitenkin edelleen pysyvän vakaana johtuen hyvän
vakavaraisuussuhteen synnyttämästä pääomapuskurista kiristyvästä
vakavaraisuussäätelystä huolimatta.
Vuoden 2014 aikana Euroopan keskuspankki läpivalaisee Euroalueen suurten
pankkien taseet osana uuden valvontamekanismin käynnistämistä. Stressitestien
tulokset julkistettaneen loppuvuodesta 2014. Testien odotetaan aiheuttavan
hermostuneisuutta markkinoilla. Vaikka suomalaispankkien tilanteen arvioidaan
olevan hyvän, voi mahdollinen hermostuneisuus markkinoilla heijastua kotimaisiin
pankkeihin rahoitusmarkkinoiden kautta.
Tallettajien turvaamiseksi säädettyjen lakisääteisten määräaikojen jatkuva
lyhentyminen edellyttää sekä Talletussuojarahastolta että sen jäsenpankeilta
jatkossa aiempaa laajempaa etukäteisvalmistautumista mahdollisen
korvaustilanteen varalta.
Rahaston sijoitustoiminnan tuoton arvioidaan vuonna 2014 jäävän olennaisesti
salkun pitkän aikavälin tuotto-odotusta matalammaksi. Euroalueen korkotaso on
edelleen poikkeuksellisen matala, ja tarkastelukaudella mahdollisesti tapahtuva
korkotason nousu on omiaan laskemaan turvaavien korko-omaisuuslajien
markkina-arvoa lyhyellä tähtäimellä. Rahaston perustehtävästä johtuen sen
sijoitustoiminnan erityispiirteenä on, ettei lisätuottoa voida tavoitella heikomman
likviditeetin omaavilla omaisuuslajeilla taikka salkun riskitasoa muutoin nostamalla.
Helsingissä helmikuun 26. päivänä 2014
Talletussuojarahaston hallitus
9