PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA PISTOSSIEDÄTYSHOITO

PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA
PISTOSSIEDÄTYSHOITO
Käsikirja
2
SISÄLLYSLUETTELO
1. JOHDANTO
5
2. ALLERGIAN SIEDÄTYSHOITO
6
Yliherkkyyttä vähentävä hoito
6
Vaikutusmekanismi6
Pistossiedätyshoito7
Tehokas ja hyödyllinen hoito
7
Nopeasti ilmenevä hyöty
7
Pitkäaikainen hyöty
7
Hoidon siedettävyys
7
Hoitokokemuksia eri allergeeneilla
8
Lehtipuut
8
Heinät
8
Pujo
8
Eläimet
8
Huonepölypunkit9
Hyönteisten myrkyt
9
Homesienet
9
Siedätyshoidon vaikutus astman ja uusien
herkkyyksien kehittymiseen
9
PAT (Preventive Allergy Treatment)-tutkimus
10
3. SIEDÄTYSHOITO TERVEYDENHUOLLOSSA
Hoidon aloittaminen
Siedätyshoidon porrastus
Alueellinen hoito-organisaatio
Hoitopaikan vaatimukset
11
11
11
12
12
4. POTILASVALINTA
Kenelle siedätyshoitoa tulisi antaa?
Allergia- ja astmahoitajan antama hoidon ohjaus
Hyvä hoitomotivaatio - siedätyshoidon perusedellytys
Missä sairauden vaiheessa siedätyshoitoon?
Siedätyshoidon vasta-aiheet
14
14
14
15
15
5. ALLERGEENIN VALINTA
Yksittäiset allergeenit vai seokset
Moniallergisen potilaan siedätyshoito
6. ALOITUS- JA YLLÄPITOVAIHE
Aloitusvaiheen eri vaihtoehdot
Alutard® SQ-valmisteet
Aquagen® SQ-valmisteet
17
17
17
18
18
19
20
7. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
21
Rajoitukset pistospäivänä
21
Samanaikainen hoito usealla eri allergeenilla
21
Pistostekniikka21
Reaktioiden tunnistaminen ja hoito
23
Paikallisreaktiot23
3
Yleisreaktiot
Reaktioiden hoito
Välittömät paikalliset reaktiot
Viivästyneet paikallisreaktiot
Tiiviit ihonalaiset kyhmyt (nodulukset)
Yleisreaktioiden hoito
25
27
27
27
27
27
8.VAROTOIMET ENNEN JOKAISTA PISTOSTA
Tarkista potilaan yleiskunto ja allergiaoireet
Tarkista allergiset reaktiot edellisen pistoskerran jälkeen
Tarkista, että hoitouute ja sen vahvuus ovat oikeat kyseiselle potilaalle
Tarkista aikaväli edellisestä pistoksesta
29
29
29
29
29
9. ALOITUSVAIHE
30
Aloitusvaiheen eri vaihtoehdot
31
Pikasiedätyshoito31
Aloitusvaiheessa seuraavaan annokseen vaikuttavat tekijät
32
Alutard SQ:n annostelukaaviot
33
- 7 viikon aloitus
33
- 15 viikon aloitus
33
- 25 viikon aloitus
34
10.YLLÄPITOVAIHE35
Ylläpitoannos35
Tilanteita, joissa annosta täytyy pienentää
35
11. SIEDÄTYSHOIDON SEURANTA
Kolmen vuoden hoito riittävä
Siedätyshoidon teho säilyy vuosia
37
37
37
12. HOITOKAAVAKKEEN KÄYTTÖ
38
4
Esipuhe
Siedätyshoito on allergian syyn hoitoa,
jota suositellaan aloitettavaksi
allergisen sairauden varhaisessa
vaiheessa. Allergista tulehdusta
ylläpitävä immuunijärjestelmän
reaktiotapa muuttuu siedätyshoidon
vaikutuksesta. Allerginen
tulehdusreaktio vähenee, oireet
helpottuvat ja elämänlaatu paranee.
Käsikirja noudattaa siedätyshoidon
Käypä hoito -suositusta pistossiedätyksen osalta.
ALKin toimittama käsikirja on
tarkoitettu jokapäiväisen kliinisen
työn avuksi siedätyshoitoa
toteutettaessa.Tarkoituksena on
tuoda esille siedätyshoidon käyttö
ja hyödyt allergisten sairauksien
hoidossa. Siedätyshoidon käytännön
toteutuksen perustana ovat
viimeisin tieto ja hoitoa antavan
yksikön tietotaidon säännöllinen
ylläpitäminen. Käsikirjan neljäs
painos on päivitetty viimeisimmän
tutkimustiedon mukaiseksi.
Turussa toukokuussa 2011
Erkka Valovirta
Suomen Terveystalo Turku,
AllergiaKlinikka
Johannes Savolainen
Allergiayksikkö
Turun yliopistollinen keskussairaala
Ulkoasu ja valokuvat:
ALK-Abelló Nordic A/S
Siedätyshoitokäytännön yhdenmukaistaminen Suomessa on
käsikirjan tärkeimpiä tavoitteita.
Yhdenmukainen hoitokäytäntö
mahdollistaa hoitotulosten vertailun
eri hoitopaikkojen välillä ja hoitokäytännön kehittämisen.
Käsikirjan kehittäminen on
meille tärkeää. Lähetä palautteesi
osoitteeseen: [email protected]
Käsikirja julkaistaan sähköisessä
muodossa sivustolla
www.alk.fi, jossa on
terveydenhuoltohenkilöstölle oma
osio (hoitohenkilöstö).
Toivomme käsikirjan auttavan
menestyksekkään siedätyshoidon
toteuttamisessa.
5
1. JOHDANTO
Tämä käsikirja on tarkoitettu
pistossiedätyshoidon
työskentelyn helpottamiseksi.
Heinän siitepölyallergiaa
voidaan Suomessa hoitaa
myös kielenalussiedätyksellä
timoteitabletilla.
IgE-välitteinen allerginen tulehdusreaktio on yhteinen tekijä allergisen
nuhan, silmätulehduksen sekä astman
oireiden kehittymisessä. Allergisen
tulehduksen sammuttaminen kokonaisvaltaisesti eri kohde-elimissä
allergisen sairauden varhaisessa
vaiheessa on perusta oireettomuudelle, hyvälle elämänlaadulle ja
mahdollisesti liitännäissairauksien
kehittymisen estämiselle.
Allergisten oireiden hoidon perusta
on spesifinen allergiadiagnoosi.
Sen varmistuttua hoitotoimenpiteet
kohdistetaan oireiden aiheuttajaan.
Siedätyshoito on allergian syynmukaista hoitoa.
Siedätyshoito tulee mieluiten
aloittaa allergisen sairauden
varhaisessa vaiheessa.
Siedätyshoidolla muutetaan
allergista tulehdusta ylläpitävää
immuunivastetta. Näin tulehdusreaktio vähenee. Tämä johtaa
oireiden vähenemiseen samanaikaisesti kaikissa kohde-elimissä.
Allergisen nuhan varhaisessa
vaiheessa aloitetulla siedätyshoidolla voidaan pienentää astman
puhkeamisriskiä tai siirtää sen
alkamista sekä vähentää uusien
yliherkkyyksien kehittymistä.
Siedätyshoito sammuttaa allergisen
tulehduksen ja teho kestää useiden
vuosien ajan hoidon lopettamisen
jälkeen.
Perusteltua onkin antaa siedätyshoitoa nykyistä useammalle
potilaalle. Käypä hoito
-suosituksen mukaan joka
kymmenes suomalainen hyötyisi
siedätyshoidosta.
6
2. ALLERGIAN SIEDÄTYSHOITO
Allergisen sairauden spesifinen
diagnoosi on kansainvälisen
siedätyshoito-ohjeiden mukaan
tarkoituksenmukainen vain mikäli
sillä tähdätään syynmukaiseen
hoitoon eli allergeenien poistamiseen ympäristöstä tai siedätyshoitoon.
Lääkehoito on allergisen tulehduksen aiheuttamien oireiden
hoitamista. Oireenmukaisen lääkehoidon vaikutus kestää niin kauan
kuin lääkettä käytetään.
Siedätyshoidolla vaikutetaan
allergisen tulehduksen
immunologisiin perustekijöihin ja
näin saavutetaan pitkäaikainen
vaikutus ja teho.
Yliherkkyyttä vähentävä
hoito
Siedätyshoidolla vähennetään
potilaan herkkyyttä niitä tekijöitä kohtaan, joille potilas on allerginen
ja joista hän saa oireita.
Vaikutusmekanismi
Allergisessa reaktiossa
allergeenispesifiset Th2 auttaja
T-solut tuottamiensa sytokiinien
(IL-3, IL-4, IL-5 ja IL-13) välityksellä
aiheuttavat tulehduksen, johon
osallistuvat syöttösolut,
eosinofiiliset solut ja B-solujen
tuottamat IgE-vasta-aineet.
Siedätyshoidolla on
allergista tulehdusta vähentävä
vaikutus. Se perustuu
tulehdussolujen aktivaation sekä
välittäjäaineiden erittymisen
vähenemiseen. Siedätyshoidon
seurauksena syntyy ja aktivoituu
allergeenispesifisiä Th1 auttaja
T-soluja ja Treg säätelijä T-soluja.
7
Treg solut tuottamiensa sytokiinien
(IL-10, TGF-beta) välityksellä estävät
Th2 solujen toimintaa. Tämä johtaa
syöttösolujen ja eosinofiilisten
solujen toiminnan vaimenemiseen
limakalvoilla. Th1 ja erityisesti Treg
soluilla on myös suoria vaimentavia
vaikutuksia tulehdussoluhin.
Treg solujen vaikutuksesta
B-solujen IgE-vasta-aineiden
tuotto vähenee ja korvautuu IgAja IgG4-vasta-aineiden tuotolla.
Allergeenispesifisten Treg solujen
aktivoitumiseen osallistuvat
antigeenia esittelevinä soluina IL-10
tuottavat dendriittiset solut ja
Th1 solujen aktivoitumiseen IL-12
tuottavat makrofaagit.
Pistossiedätyshoito
Siedätyshoito toteutetaan
ruiskuttamalla allergeeniliuosta
käsivarteen ihon alle
(subkutaanisesti)
järjestelmällisen ohjelman mukaan.
Toistuvat allergeeniannokset
lisäävät potilaan sietokykyä allergian
aiheuttajaa kohtaan niin, että oireet
vähenevät. Hoito kestää yleensä
kolme vuotta.
Nopeasti ilmenevä hyöty
Siedätyshoito vähentää sekä
limakalvojen allergista tulehdusta
että potilaan nuha- ja silmäoireita
n. 90%:lla potilaista. Parhaassa
tapauksessa siedätyshoito lopettaa
oireilun ja joka tapauksessa
oirelääkkeiden tarve pienenee ja
kortisonin käyttöä voidaan vähentää.
Pitkäaikainen hyöty
Siedätyshoito ehkäisee allergian
pahenemista ja se saattaa estää
allergisen nuhan kehittymistä
astmaksi.
Siedätyshoidon teho puiden siitepölyille säilyy useimmilla potilailla
tutkimusten mukaan 9 vuoden ajan
hoidon lopettamisen jälkeen.
Kliinisen kokemuksen mukaan
joillain potilailla hoidon teho voi
jatkua jopa loppuelämän ajan.
Hoidon siedettävyys
Tehokas ja hyödyllinen
hoito
Siedätyshoidon luonteeseen
kuuluu paikallis- ja yleisreaktioiden
mahdollinen esiintyminen hoidon
kuluessa. Reaktioiden esiintymistiheys asianmukaisesti toteutetun
hoidon aikana on pieni.
Siedätyshoito allergeenisisällön
suhteen tasalaatuisilla ja vakioiduilla
Alutard SQ- ja Aquagen SQ-uutteilla
on tehokasta ja hyvin siedettyä.
Suomessa siedätetään eniten
lehtipuiden ja heinien siitepölyjen
aiheuttamaa allergista nuhaa,
silmäoireita sekä astmaa. Hoitoa
annetaan myös eläin- ja huonepölypunkkiallergiaan. Siedätyshoito on
ainoa tehokas hoito ampiaisen ja
mehiläisen myrkkyallergiassa.
Yleisreaktioita, joista suurin osa on
lieviä, esiintyy n. 0,5%:ssa pistoksista
ja alle 5%:lla potilaista. Lähes kaikki
yleisreaktiot ilmaantuvat 30 minuutin
kuluessa pistoksesta. Tämän vuoksi
seuranta-aika hoitopaikassa on 30
minuuttia.Yleisreaktioita voi esiintyä
myös 30 minuutin seuranta-ajan
jälkeen ja tämän vuoksi potilaalle
määrätään henkilökohtainen lääkitys
mahdollisten reaktioiden hoitamiseksi.
Vaikka reaktioita esiintyykin harvoin,
niiden hoitamiseen varaudutaan
jokaisen pistoksen yhteydessä.
8
Hoitokokemuksia eri
allergeeneilla
Siedätyshoidon teho perustuu
riittävään allergeeniannokseen,
joka vaimentaa IgE-välitteistä
tulehdusreaktiota ja vähentää
siitä johtuvia oireita.
Lehtipuut
Koivun, tervalepän ja pähkinäpensaan
siitepölyallergioiden hoidosta on
saatu hyviä tuloksia allergisessa
nuhassa, silmäoireissa ja astmassa.
Laajassa pohjoismaisessa
seurantatutkimuksessa kolmen
vuoden siedätyshoidon jälkeen
97 % nuhapotilaista ja 89 %
astmapotilaista ilmoitti oireidensa
merkittävästi helpottuneen tai jopa
hävinneen hoidon ansiosta. Kuusi
vuotta siedätyshoidon lopettamisen
jälkeen saman tutkimuksen
nuhapotilaista 86 %:lla ja astmapotilaista 68 %:lla hoidon teho oli
säilynyt ennallaan.
Lisäksi yksikään nuhapotilaiden
ryhmään kuuluneista siedätyshoitopotilaista ei kehittänyt astmaa
hoidon aloittamisesta kuluneen
yhdeksän vuoden aikana.
Hyvää hoitotulosta vahvistaa toinen
pohjoismainen lumekontrolloitu
koivuallergeenilla tehty siedätyshoitotutkimus allergisesta nuhasta ja
silmäoireista kärsivillä potilailla.
Heinät
Timotein ja muiden heinien
siitepölyallergioiden hoidossa
siedätyshoidolla on saavutettu hyviä
hoitotuloksia allergisessa nuhassa,
silmäoireilussa ja astmassa. Oireet
vähenevät noin 90 %:lla potilaista.
Lisäksi seurantatutkimuksissa
heinänuhapotilaiden siedätyshoidolla
on todettu olevan astman
kehittymistä ehkäisevä vaikutus.
Heinänuhapotilailla hoidon tehon on
todettu kestävän ainakin 6 vuotta
hoidon lopettamisen jälkeen.
Eläimet
Eläinallergioissa eniten kokemuksia
on kertynyt kissa- ja koiraallergioiden siedätyshoidosta.
Kissa-allergeenilla hoitotulokset
ovat olleet hyviä sekä nuha- ja
silmäoireilussa että myös astmassa.
Astmapotilailla kissan ja koiran
allergeeneilla toteutetun siedätyshoidon teho säilyi ainakin viiden
vuoden seurantatutkimuksessa.
Julkaistussa kaksoissokkotutkimuksessa osoitettiin kissaallergikkojen nuha- ja astmaoireiden
helpottuvan merkitsevästi siedätyshoidolla. Tämä erinomainen hoitotulos todettiin jo kolme kuukautta
kestäneen siedätyshoidon jälkeen,
kun potilaat viettivät useita tunteja
samassa huoneessa kissojen kanssa.
Hevos- ja lehmäallergioiden
hoidossa siedätyshoitoa on käytetty
huomattavasti vähemmän.
Näitä allergeeneja on kuitenkin
käytetty Suomessa hyvin
hoitotuloksin.
9
Huonepölypunkit
Huonepölypunkkiallergioissa
siedätyshoidon teho on todettu
hyväksi niin allergisessa nuhassa,
silmäoireilussa kuin astmassakin.
Hoito on todettu kansainvälisissä
tutkimuksissa tehokkaaksi varsinkin
pelkästään huonepölypunkille
herkistyneillä lapsilla. Suomessa
huonepölypunkkisiedätyshoitoa
annetaan vähemmän kuin Keski- ja
Etelä-Euroopassa.
Seurantatutkimuksessa kahden
vuoden siedätyshoidon jälkeen
92 %:lla astmapotilaista hoidon
teho oli säilynyt 6 vuotta yhtä
hyvänä kuin siedätyshoidon
päättyessä.
Hyönteisten myrkyt
Ampiaisen ja mehiläisen
myrkkyallergioissa siedätyshoito
on ainoa tehokas hoitomuoto.
Ampiaisen myrkkyallergikoista
95 % ja mehiläisen myrkkyallergikoista 80 % saavat siedätyshoidolla hyvän suojan uusintareaktioille 3-5 vuotta kestävällä
hoidolla.
Homesienet
Alternarian ja Cladosporiumin
aiheuttamassa allergisessa nuhassa,
silmäoireilussa ja astmassa on
saavutettu hyviä hoitotuloksia aikuisja lapsipotilailla. Siedätyshoitoa
homesieni-itiö-allergiaan käytetään
harvoin.
Siedätyshoidon vaikutus
astman ja uusien herkkyyksien kehittymiseen
Allerginen nuha ainakin kolminkertaistaa astman kehittymisriskin.
Noin 25-40 % allergisesta nuhasta
kärsivistä kehittää astman 8-10
vuoden kuluessa. Nuhapotilailla on
usein epäspesifistä keuhkoputkien
supistumisherkkyyttä ja onkin
esitetty, että juuri kyseisillä
nuhapotilailla olisi suurin riski
sairastua astmaan. Allergisen
nuhan hoidon tavoite on oireiden
lievittäminen ja vähentäminen sekä
liitännäissairauksien kehittymisen
estäminen.
Kliinisen kokemuksen mukaan
siedätyshoidetuille nuhapotilaille ei
ole kehittynyt astmaa.
Jo vuonna 1968 Johnstone ja
Dutton totesivat, että siedätyshoitoa
saaneista lapsista 28 % sairastui
astmaan. Kontrolliryhmässä astmaan
sairastui 72 % lapsista seurantaajan ollessa peräti 14 vuotta.
Siedätyshoito toteutettiin useilla
eri allergeeneilla.
10
PAT (Preventive Allergy
Treatment)
Kolmen vuoden hoidon
päätyttyä astmaa oli
merkitsevästi vähemmän
siedätyshoitoa saaneilla
lapsilla.
Tämä tulos todettiin
edelleen viiden ja
kymmenen vuoden
kuluttua tutkimuksen
alkamisesta.
Monikeskustutkimus aloitettiin
vuonna 1992 Suomessa, Ruotsissa,
Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa
koivulle ja/tai timoteille allergisilla
lapsilla. Lapsilla oli allerginen
nuha ja silmäoireita, mutta ei
astmaa. Tarkoituksena on selvittää
voiko siedätyshoito ehkäistä
astman kehittymistä näillä lapsilla.
Siedätyshoitoa annettiin kolmen
vuoden ajan.
Kymmenvuotisseurannan tulokset
näyttävät astman kehittymisen
ehkäisyn olevan kestävää.
Kymmenen vuoden seurannan
jälkeen samalla tasolla kuin kolmen
vuoden ja viiden vuoden jälkeen.
PAT-tutkimuksessa oli kontrolliryhmä, mutta tutkimus ei ole
lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus johtuen eettisistä syistä.
Vuonna 1997 julkaistun
pohjoismaisen aikuisilla tehdyn
seurantatutkimuksen mukaan
siedätyshoidon teho (lehtipuiden
siitepölyt) säilyi hyvänä kuusi
vuotta hoidon lopettamisen jälkeen.
Kenellekään tämän tutkimuksen
allergisesta nuhasta kärsineelle
ei ollut kehittynyt astmaa hoidon
aloittamisesta kuluneen yhdeksän
vuoden aikana.
Vuonna 1997 julkaistiin tutkimus,
jossa hoidettiin 22 2- 6 –vuotiasta,
ainoastaan huonepölypunkille
herkistynyttä astmaatikkoa ja
he saivat siedätyshoitoa kolmen
vuoden ajan. Tämä on ensimmäinen
tutkimus, joka on osoittanut
siedätyshoidon vähentävän
merkitsevästi uusien yliherkkyyksien
kehittymistä.
Vastaava tulos on myöhemmin
todettu useissa laajoissa seurantatutkimuksissa. Näissä tutkimuksissa
oli kontrolliryhmä, mutta ne eivät
olleet lumekontrolloituja.
11
3. SIEDÄTYSHOITO TERVEYDENHUOLLOSSA
Terveyskeskuslääkärien
vastaanotolla käyvistä potilaista
jopa 40 %:lla on allergioista johtuvia
oireita. Terveyskeskuslääkärit
ovat avainasemassa, kun allergisia
potilaita seulotaan siedätyshoitoon.
Perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon välinen
siedätyshoidon porrastusjärjestelmä
toimii siten, että siedätyshoidosta
todennäköisimmin hyötyvät potilaat
ohjataan erikoislääkärille hoidon
aloittamista varten.Yksityinen
terveydenhuolto on osa toimivaa
alueellista hoitoketjua.
Hoidon aloittaminen
Siedätyshoidon aloittaa allergologi
tai siedätyshoitoon perehtynyt
erikoislääkäri. Potilaan IgEvälitteinen allergia diagnosoidaan
ihopistokokeilla (Soluprick®) tai
seerumin IgE-määrityksellä ja
tunnistetaan oireita aiheuttavat
allergeenit.
SIEDÄTYSHOIDON PORRASTUS
Aloitusvaihe ja vuosikontrollit erikoissairaanhoidossa
• Hoidon aloittanut allergologi tai siedätyshoitoon
perehtynyt erikoislääkäri
Ylläpitovaihe perusterveydenhuollossa
• Asiaan perehtynyt, koulutettu lääkäri
• Yhteistyö hoidon aloittaneen yksikön kanssa
Siedätyshoidon
porrastus
Siedätyshoito aloitetaan
pääasiallisesti erikoissairaanhoidossa.
Yksikössä tulee olla siedätyshoitoon
perehtynyt lääkäri.Yleisen
periaatteen mukaan hoitovastuu
on hoidon aloittaneessa yksikössä,
jossa potilas käy siedätyshoitokontrollissa vähintään kerran
vuodessa. Alueellisesti voidaan sopia
eri toimintatavasta, jolloin
siedätyshoito voidaan aloittaa
tietyissä tapauksissa perusterveydenhuollossa. Tämä edellyttää alueen
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hyvin toimivaa
yhteistyötä.
Esimerkiksi pitkien välimatkojen
takia siedätyshoidon toteuttaminen
perusterveydenhuollossa voi olla
potilaalle ainoa tapa saada tarvitsemaansa hoitoa.Yhteistyön perustana
on asianmukainen koulutus sekä jatkuva yhteydenpito hoidon
aloittaneen lääkärin ja jatkohoidosta
vastaavan yksikön henkilökunnan
välillä.
Hoidon aloittanut yksikkö vastaa
jatkohoitoyksikön henkilökunnan
koulutuksesta. Siedätyshoitoa
annetaan ainoastaan paikassa, jossa
on aina hoidon osaava lääkäri
paikalla. Pistokset antaa useimmiten
asiaan koulutettu sairaanhoitaja,
mutta lääkärillä on aina hoitovastuu.
Lääkärin ja sairaanhoitajan sekä
potilaan välinen yhteistyö on hoidon
toteuttamisen perusta.
12
Alueellinen
hoito-organisaatio
Alueellisten hoitoketjujen kehittäminen on tärkeää siedätyshoidon
saatavuuden takaamiseksi yhä kasvavalle potilasmäärälle. Hoitoketjut
koostuvat asiansa osaavista erikoissairaanhoidon yksiköistä sekä
terveyskeskuksista että yksityisistä
lääkäriasemista.
Valtakunnallisessa astmaohjelmassa
nimetyt astmavastuulääkärit sekä
allergia- ja astmahoitajat toimivat
yhteyshenkilöinä myös siedätyshoidon paikallisen organisaation
kehittämisessä.
Alueellisten hoitoketjujen tulee
järjestää porrastus sekä siedätyshoitokoulutus säännöllisin väliajoin.
Yhteistyö alueella toimivien potilasyhdistysten kanssa on tärkeää, jotta
siedätyshoidosta annetaan oikeaa
tietoa.
Hoitopaikan vaatimukset
Hoitoyksikössä tulee olla siedätyshoitoon perehtynyt vastuulääkäri ja
-hoitaja. He vastaavat hoitopaikan
muun henkilöstön siedätyshoitokoulutuksesta. Hoitopaikan muun
henkilökunnan ja lääkärien tulee
ymmärtää mitä siedätyshoito on
ja sen merkitys allergian kokonaisvaltaisessa hoidossa.
Jokaisen työntekijän tulee tietää
kuka paikalla olevista lääkäreistä ja
hoitajista vastaa hoidon toteuttamisesta.
Siedätyshoidon turvallisuuden
takaamiseksi hoitohenkilökunnalla
on oltava riittävä ensiapuvalmius ja
tarvittava taito ensiavun antamiseen.
HOITOPAIKAN
VAATIMUKSET
Nimetyt vastuuhenkilöt
• Lääkäri
• Sairaanhoitaja
Muun henkilökunnan koulutus
• Siedätyshoidon taustatiedot
• Käytännön toteutus
Ensiapuvalmius
• Lääkäri aina paikalla kun
siedätyshoitopistoksia annetaan
• Välineet ja tarvikkeet
•Taito
Potilasinformaatio
• Perustiedot siedätyshoidosta
• Hoitopaikan yhteystiedot
•Ensiapulääkityksen
käyttökoulutus
Jokaisen on tunnettava vaikean
allergisen reaktion oireet ja
tiedettävä ensiapuun tarvittavien
lääkkeiden ja tarvikkeiden sijainti.
Vaikka vaikeiden yleisreaktioiden
riski siedätyshoidossa on pieni,
henkilökunnan on kuitenkin oltava
koulutettu toimimaan oikein ja
tehokkaasti, mikäli potilaalla ilmenisi
vakava yleisreaktio (ks. tarkemmin
kohdasta Reaktioiden tunnistaminen
ja niiden hoito s. 23).
13
Hoitohenkilöstöllä tulee olla
valmiudet selvittää hoitoa saaville
ja hoitoa tiedusteleville potilaille
siedätyshoidon perustiedot.
Oikean tiedon jakaminen on
luottamuksellisen hoitosuhteen
perusta. Potilaalle tulee antaa
hoitopaikan yhteystiedot ja
yhteyshenkilöiden nimet, joihin
potilas voi ottaa yhteyttä hoidon
aikana.
ENSIAPULÄÄKKEET
JA -VÄLINEET
• Stetoskooppi ja
verenpainemittari
• Ruiskuja, neuloja, staassi,
iv.-kanyylit ja muu välineistö
iv.-nesteytyksen antamiseen,
Ringer-Steril tai 0,9% NaCl
Lisäksi hoitohenkilöstön tulee
kertoa hoitoa saaville potilaille
allergisen reaktion oireet ja opettaa
henkilökohtaisen ensiapulääkityksen
oikea käyttö ja yleiset toimintaohjeet mahdollisten reaktioiden
ilmaantuessa.
• Injisoitava adrenaliini i.m.
Jext® 300 >30 kg painoisille
Jext® 150 <30 kg painoisille
tai Adrenalin 1 mg/ml i.m. (1:1000)
tai
Adrenalin 0,1 mg/ml i.v.
(1:10 000)
Noudata omassa yksikössäsi
käytössä olevia ensiapuohjeita
anafylaksian hoidossa.
• Inhaloitava salbutamoli
• Kortikosteroiditabletti ja iv.
• Antihistamiinitabletti
• Happi
14
4. POTILASVALINTA
SIEDÄTYSHOITOA
ANNETAAN
- IgE-välitteinen allergia
- Oireita
allergeenialtistuksesta:
• nuha
• silmäoireet
• astma (FEV1 ≥ 80 %, PEF ≥ 80 %)
• Suvussa astmaa;
siedätyshoito kannattaa
aloittaa jo ennen
mahdollisten
astmaoireiden
ilmaantumista
- Oirelääkityksen
vähentäminen
- Potilas 5-vuotias tai
vanhempi
- Potilas motivoitunut
kolmen vuoden hoi
toon
Allergia- ja astmahoitajan
antamalla ensiohjauksella
varmistetaan hyvä
hoitomotivaatio, joka
on siedätyshoidon
perusedellytys.
Kenelle siedätyshoitoa
tulisi antaa?
Allergia- ja astmahoitajan
antama hoidon ohjaus
Siedätyshoito on aiheellista allergeenialtistuksesta oireita saaville
potilaille, joilla on todettu IgEvälitteinen allergia. Oireina esiintyy
nuhaa, silmäoireita ja/tai astmaa.
Hyvä hoitomyöntyvyys on
siedätyshoidon perusedellytys.
Potilaalla on oltava tarpeelliset
tiedot siedätyshoidosta ennen
aloitusta.
Allerginen astma on myös
siedätyshoidon aihe potilaille, joiden
keuhkofunktioarvot ovat tasolla
FEV1 ≥ 80% ja PEF ≥ 80%.
Allergia- ja astmahoitaja perehdyttää potilaan ja lapsipotilaan
vanhemmat yksityiskohtaisesti
siedätyshoitoon kun hoitopäätös on
tehty. Annettavaan tietoon kuuluu
siedätyshoidon teho ja sen kesto,
selvitys hoidon aikaisista reaktioista
ja mahdollisista sivuvaikutuksista
sekä kustannuksista. Lisäksi
kerrotaan pistoksen antamiseen
liittyvät käytännön asiat.
Em. kriteerit täyttävillä potilailla
voidaan vähentää oirelääkitystä ja
kortisonin tarvetta.
Ampiaisen tai mehiläisen
myrkkyallergioissa siedätyshoitoa
annetaan mikäli potilas on saanut
pistoksesta yleisreaktion ja IgEvälitteinen allergia on varmistettu.
Siedätyshoito on erityisen tärkeä
mehiläistarhaajille, metsureille
ja muille toistuville pistoksille
altistuville sekä erityisesti iäkkäille
henkilöille. Lapsilla ampiaisen tai
mehiläisen myrkkyallergian siedätyshoito on harvemmin indisoitu kuin
aikuisilla, koska lapsilla hyönteisen
uusintapiston aiheuttaman yleisreaktion riski on vähäinen.
Mikäli lapsen altistumisriski
uusintapistokselle on suuri esim.
tarhaajien lapset, siedätyshoitoa
harkitaan aina.
Hoitaja opettaa potilaalle miten
kotona mahdollisesti esille tulevat
reaktiot tulkitaan ja hoidetaan.
Näin potilaalla on perustieto
hoidosta jo ennen ensimmäistä
pistosta. Samaan aikaan allergia- ja
astmahoitajalla on hyvä mahdollisuus
tutustua potilaaseen ja lapsipotilaan
perheeseen hyvän ja pitkäaikaisen
hoitosuhteen luomiseksi.
Hoitajan antama hoidon ohjaus
jatkuu tarvittaessa koko hoidon ajan.
Hyvä hoitomotivaatio
- siedätyshoidon
perusedellytys
Potilaalle ja lapsipotilaan perheelle
tulee kertoa kattavasti sekä hänen
allergisen sairautensa ennusteesta
että siedätyshoidon vaikutuksesta
sairauteen, jotta potilas ja perhe
sitoutuvat hoitoon.
15
VASTA-AIHEET
•Huono
hoitomyöntyvyys
• Vakava ja aktiivinen
immuunijärjestelmän
sairaus kuten reuma ja sen sukuiset sairaudet, immuunivajavuustilat
ja autoimmuuni-
sairaudet
• Huonossa hoito-
tasapainossa oleva astma (pysyvä FEV1 < 70%)
• Pahanlaatuinen kasvain
• Vaikea verenpaine- tai sepelvaltimotauti
• Beetasalpaajalääkitys
•Raskaus
Missä sairauden vaiheessa
siedätyshoitoon?
Siedätyshoidon vastaaiheet
Euroopan allergologian ja kliinisen
immunologian tieteellisen järjestön
(EAACI) vuonna 2006 antaman
hoitosuosituksen mukaan siedätyshoito tulisi aloittaa allergisen sairauden mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa. Tämä todetaan myös
vuonna 2001 julkaistussa “Allerginen
nuha ja sen vaikutus astmaan”
-julkaisussa (ARIA). Tällöin on
mahdollista välttää allergisen
tulehduksen kroonistuminen ja
mahdollisten kudosvaurioiden
syntyminen.
Huonossa hoitotasapainossa
oleva astma on siedätyshoidon
vasta-aihe. Tällöin siedätyshoidon
toteuttaminen ja mahdollisten
reaktioiden tulkinta vaikeutuu.
Siedätyshoitoa ei suositella pitkälle
edenneen vaikean allergisen
astman hoitoon. Vaikeassa astmassa
kudosvaurio on parantumaton.
Siedätyshoito ei tällöin ole
aiheellista.
Maailman terveysjärjestön
(WHO) siedätyshoitosuosituksessa vuodelta
1998 painotetaan siedätyshoidon
kokonaisvaltaista vaikutusta IgEvälitteiseen tulehdukseen eri kohdeelimissä. ARIA 2008 suosituksen
mukaan siedätyshoidon tulee
perustua potilaan allergiaan
kokonaisvaltaisesti eikä niinkään
eri kohde-elinten oireisiin. PAT
(Preventive Allergy Treatment)
tutkimuksen mukaan varhain
aloitetulla siedätyshoidolla
koivu- ja timoteiallergisten lasten
astmaa voitiin ehkäistä 10-vuoden
seurantatutkimuksessa. Kansainvälisen allergisen nuhan hoitosuosituksessa siitepölyallergiasta
kärsiville ensisijainen toimenpide
on järkevästi toteutettu oireita
aiheuttavien allergeenien
välttäminen, mutta jos se ei tuo
helpotusta oireiluun tai sitä ei
voida toteuttaa, suositellaan
siedätyshoidon aloittamista kuusi
kuukautta jatkuneen oireilun jälkeen.
Vakava ja aktiivinen
immuunijärjestelmän sairaus
kuten reuma ja sen sukuiset
sairaudet, immuunivajavuustilat,
autoimmuunisairaudet,
pahanlaatuiset kasvaimet ja vaikeat
mielenterveyshäiriöt ovat vastaaiheita siedätyshoidolle.
Hyvässä hoitotasapainossa oleva
diabetes, tyreoidiitin jälkitila ja
lieväasteinen reuma eivät ole
kansainvälisten suositusten mukaan
vasta-aiheita siedätyshoidolle.
Duodecimin Käypä hoito
-suosituksen mukaan
diabetespotilaan siedätyshoito
arvioidaan yksilöllisesti.
16
Sairauden vuoksi suun kautta
otettava kortisonilääkitys ei ole
ehdoton vasta-aihe siedätyshoidolle,
jos sairaus muuten ei ole vasta-aihe
ja jos kortisoniannos on korkeintaan
10 mg prednisolonia tai tätä
vastaava annos muuta steroidia
vuorokaudessa.
Vaikea verenpaine- tai
sepelvaltimotauti ovat myös
vasta-aiheita. Jos potilas käyttää
beetasalpaajalääkitystä (myös
silmätippoina), mahdollisessa
anafylaktisessa sokissa adrenaliinin
teho heikkenee.
Siedätyshoitoa ei aloiteta raskauden
aikana. Jos potilas tulee raskaaksi
hyvin edenneen hoidon aikana
on suositeltavaa keskeyttää hoito
ja aloittaa se uudestaan kun
elämäntilanne synnytyksen jälkeen
sen sallii.(#) Kansainvälisten hoitoohjeiden mukaan siedätyshoitoa
voidaan antaa imettävälle äidille.
Atooppinen ihottuma ei ole
siedätyshoidon aihe.
# EAACI 2006: Siedätyshoitoa ei aloiteta raskauden aikana, mutta jos potilas
tulee raskaaksi hyvin edenneen hoidon aikana hoitoa voidaan jatkaa jos
potilas hyvän informoinnin jälkeen on halukas jatkamaan
# Käypä hoito: Siedätyshoitoa ei aloiteta raskauden aikana, ja hoito tulisi
keskeyttää mikäli potilas tulee raskaaksi
ARIA 2008 HOITOSUOSITUS
Siitepölyallergia
Siedätyshoidon aloittamista suositellaan toisen oireisen siitepölykauden
jälkeen.
Huonepölypunkki- ja eläinallergiat
Siedätyshoidon aloittamista suositellaan, kun oireilu on jatkunut
saneeraustoimenpiteistä huolimatta kuusi kuukautta.
Hyönteismyrkkyallergiat (ampiainen ja mehiläinen)
Siedätyshoidon aloittamista suositellaan silloin, kun hyönteisen pistosta
on aiheutunut yleisreaktio, IgE-välitteinen allergia on varmistettu ja riski
uusintapistolle on todennäköinen tai potilaan elämänlaatu on jatkuvasti
huonontunut pistospelon takia.
17
5. ALLERGEENIN VALINTA
Allergeeni siedätyshoitoon
valitaan aina potilaskohtaisesti
varmistettujen IgE-välitteisten
allergioiden ja potilaan oireiden
perusteella.
Uutevalinnan avainkysymyksiä:
Mitä allergioita on todettu?
Mikä allergia aiheuttaa vaikeimmat
oireet?
Minkä allergioiden hoidolla helpotetaan potilaan oireilua?
Yksittäiset allergeenit
vai seokset
Valinnassa kriteerinä on joko
ihopistokokeissa tai seerumin IgEvasta-ainemäärityksissä positiivisen
IgE-vasteen antaneet allergeenit,
jotka aiheuttavat kliinisiä oireita.
Allergeeniaktiivisuus voi seoksissa
vähentyä entsyymien aiheuttaman
allergeenien hajoamisen
seurauksena. Käypä hoito -suosituksen mukaan siedätyshoidossa
käytetään yksittäisiä allergeeneja
sisältäviä valmisteita.
Moniallergisen potilaan
siedätyshoito
Samanaikaisesti hoidetaan yleensä
1-2 allergiaa. Joskus voidaan käyttää
jopa 3-4 eri allergeenivalmistetta.
Moniallergisten potilaiden kohdalla
siedätyshoito kannattaa aloittaa
eniten oireita aiheuttavalla
allergeenilla.
Siitepölyallergiassa hoito kannattaa
aloittaa varhemmin esiintyvillä
siitepölyillä. Näin voidaan vaikuttaa
myöhemmin esiintyvien siiitepölyjen
aiheuttamiin oireisiin, koska kohdeelinten allerginen tulehdus on
siedätyshoidon ansiosta vähäinen.
Siitepölyallergioiden hoidossa tulee
huomioida myös potilaan ympärivuotisia oireita aiheuttavat
allergeenit kuten kissa,
koira ja huonepölypunkit.
Vaikka siitepölyallergian hoito
moniallergisella potilaalla tehoaisi
hyvin, potilas voi pettyä
hoitotulokseen, koska jatkuva kissa-,
koira- ja huonepölypunkkialtistus
ylläpitää allergista tulehdusta ja
oireita.
Mikäli potilas oireilee
siitepölykausien lisäksi
ympärivuotisesti, on syytä harkita
samanaikaista hoitoa myös
ympärivuotista oireilua aiheuttavalla
allergeenilla siitepölyjen lisäksi.
18
6. ALOITUS- JA YLLÄPITOVAIHE
Siitepölyallergioiden
siedätyshoito
aloitetaan
siitepölykausien
jälkeen, kuitenkin
hyvissä ajoin
ennen seuraavaa
siitepölykautta.
Eläin-,
huonepölypunkki
-ja hyönteisten
myrkkyallergioiden
siedätyshoito
voidaan aloittaa
ympärivuotisesti
ottaen huomioon
potilaan allergiaoireet,
esim. siitepölyistä.
Siedätyshoidon aloitusvaihe toteutetaan valmistajan annossuositusten
mukaisesti, jonka jälkeen
siirrytään suosituksen mukaisesti
ylläpitovaiheeseen.
Aloitusvaiheen eri
vaihtoehdot
Aloitusvaiheen toteuttamisessa
on monia eri aikataulu- ja
annostusvaihtoehtoja.
Aikatauluvaihtoehto vaikuttaa siihen,
käytetäänkö Alutardia vai Aquagenia.
Potilaan allergiaoireet ja altistuminen
allergeenille vaikuttavat valmisteen
valintaan.Valmisteen valinta riippuu
siitä kuinka nopeasti halutaan päästä
ylläpitovaiheeseen.
Mikäli ylläpitovaiheen
saavuttamisella ei ole kova kiire
esimerkiksi syksyllä siitepölyallergian hoitoa aloitettaessa,
tuotteeksi valitaan Alutard® SQ.
(SQ = Standardized Quality).
Alutard® SQ-uutteissa allergeenit
on kiinnitetty alumiinihydroksidiin,
ja allergeenin imeytyminen
pistoskohdasta elimistöön
tapahtuu vähitellen.
Siitepölyallergikon siedätyshoito
aloitetaan yleensä Alutard® SQ
-valmisteella syksyllä, kun
siitepölykausi on ohitse. Tällöin
on helppo kontrolloida potilaan
pistoksista mahdollisesti saamia
reaktioita.
KUINKA NOPEASTI
ALOITUSVAIHEESTA
YLLÄPITOHOITOON?
Oletus:
potilas sietää kaikki annetut
allergeeniannokset.
Ylläpitovaihe (100 000 SQ-U)
saavutetaan viikottaisilla pistoksilla
seuraavasti:
Alutard® SQ
• 7 viikon kaavalla 7 viikossa
(nopea)
• 15 viikon kaavalla 15 viikossa
(perinteinen)
• 25 viikon kaavalla 25 viikossa
(herkkä potilas)
Aquagen® SQ
• Pikasiedätys
poliklinikalla
• Pikasiedätys
osastolla
8 viikossa
1 viikossa
Siedätyshoidon aloitusvaihe pyritään
toteuttamaan ennen seuraavaa
siitepölykautta. Jos siitepölyallergikon
siedätyshoidon aloitus on siirtynyt
kevääseen ja siitepölykauden
alkuun on enää joitakin viikkoja
aikaa, siedätyshoidon aloitusvaihe
voidaan tehdä pikasiedätyshoidolla.
Tällöin uutteeksi valitaan
Aquagen® SQ, jossa allergeenit ovat
vesiliuoksessa ja niiden imeytyminen
pistoskohdasta muualle elimistöön
on nopeaa.
19
Aquagen® SQ-uutteiden avulla
ylläpitoannos voidaan saavuttaa
yleensä noin 6 - 10 viikossa,
parhaimmassa tapauksessa jo 1
viikossa sairaalan vuodeosastolla
(ks. aloitusvaiheen eri
annosteluvaihtoehdot sivulta 33-37).
Alutard® SQ-valmisteet
Koostumus
Extract. allergen. et alum. hydroxid.
q.s., phenol. 5 mg, natr. chlorid. 5 mg,
natr. hydro- genocarb. 2,5 mg,
aq. ad iniect. ad 1 ml.
Vahvuudet
Vakioitujen allergeeniuutteiden
vahvuus ilmoitetaan SQ-yksikköinä
(SQ-U/ml).
Pakkaukset
Alutard® SQ -uutteet ovat käyttövalmiita liuoksia. Aloitusvaihetta
varten sarjapakkauksessa allergeeniuutteet ovat valmiiksi laimennettuja annostusvirheiden välttämiseksi.
Aloitusvaihe:
• sarjapakkaus, 4 x 5 ml,
joka sisältää pullot 1, 2, 3 ja 4.
Ylläpitovaihe:
• 100.000 SQ-U, 1 x 5 ml,
joka sisältää pullon 4.
Säilytys ja säilyvyys
Alutard® SQ-uutteet säilytetään
jääkaapissa (+2 - +8°C).
Uutteet eivät saa jäätyä missään
olosuhteissa.
Alutard® SQ-uutteiden
säilyvyys on 24 kk valmistuspäivämäärästä.Vanhenemispäivämäärä on
merkitty tuotteen etikettiin.
Käyttöönoton jälkeinen säilyvyysaika
on 6 kk:tta jääkaapissa säilytettynä.
Alutardin laimennusliuos
Mikäli potilas on erittäin voimakkaasti herkistynyt ko. allergeenille,
saattaa sarjapakkauksen laimeimman
allergeeniuutteen (pullo 1)
lisälaimentaminen olla tarpeen.
Laimentamiseen käytetään Alutardin
laimennusliuosta (koostumus: natr.
chlorid. 5mg, natr.hydrogenocarb.
2,5 mg, phenol. 5 mg, aq. ad iniectad
1ml), jota on saatavana kahtena eri
pakkauskokona: 1 x 4,5 ml sekä
10 x 4,5 ml, väritunnus kultainen.
Alutard® SQ-uutteen
laimentaminen
Mikäli siedätyshoidon aikana
tarvitaan laimennuksia, saadaan
laimennus 1:10 siten, että 0,5 ml
Alutard® SQ-injektionestettä
siirretään 4,5 ml:n Alutardin laimennusliuosruiskepulloon.
Laimennus tehdään aseptisesti
seuraavalla tavalla:
1. Ruiskepulloa käännellään
ylösalaisin 10-20 kertaa hitaasti.
Tarkistetaan, että vahvuus on oikea.
Alutard injektionestettä vedetään
0,5 ml ruiskuun.
2. Tämä 0,5 ml ruiskutetaan
hitaasti 4,5 ml:n laimennusliuosruiskepulloon.
3. Ruiskuun vedetään 0,5 ml ilmaa
paineen poistamiseksi ruiskepullosta.
4. Huom! Ennen kuin laimennusta
käytetään, ruiskepulloa käännellään
10-20 kertaa hitaasti ylösalaisin.
20
Kelpoisuusaika
Aseptisissa olosuhteissa
valmistettu 1:10 laimennus on
tehtävä päivittäin.
0,5 ml
Alutard SQ
Laimennusliuos 4,5 ml
Aquagen® SQ-valmisteet
Koostumus
I. Aquagen® SQ injektiokuiva-aine:
kylmäkuivattu allergeeniuute q.s.
mannitolum 2,22 mg.
II. ALK Diluent, injektioneste
kylmäkuiva-aineen liuotusta varten:
albumin. human. 0,3 mg, natr.
chlorid. 5 mg,natr.hydrogenocarb. 2,5 mg, phenol. 5 mg, aq.
ad iniect ad 1 ml.
Aquagen® SQ-injektiokuiva- aine
liuotetaan 4,5 ml:aan ALK diluentia.
Optimaalisen kestoajan varmistamiseksi liuotus tehdään aseptisesti.
Säilytys ja säilyvyys
Sekä liuottamattomat että liuotetut Aquagen® SQ -uutteet säilytetään jääkaapissa (+2 - + 8°C).
Kylmäkuivattujen Aquagen® SQuutteiden säilyvyysaika on 24 kk
valmistuspäivämäärästä.
Vanhenemispäivämäärä on merkitty
tuotteen etikettiin. Käyttöönoton
jälkeinen säilyvyys eri Aquagen® SQ
-uutteilla on esitetty alla olevassa
taulukossa.
Pakkaukset
Aquagen® SQ-uutteet ovat kylmäkuivattuja allergeeniuutteita, jotka
pitää liuottaa ALK diluentiin ennen
käyttöä.
Siedätyshoidon aloitusvaiheeseen:
• Sarjapakkaus 5 x 4,5 ml sisältää
värikoodein merkityt kylmäkuivatut
allergeeniuutteet sekä
5 x 5ml ALK diluentia (vahvuudet
liuotuksen jälkeen
10, 100, 1000, 10 000 ja 100 000
SQ-U/ml).Ylläpitovaiheeseen:
• 100 000 SQ-U/ml, 1 x 4,5 ml
joka sisältää pullon 4 sekä 1 x 5 ml
ALK diluentia.
Aquagen® SQ -uutteiden
laimentaminen
Mikäli potilas on erittäin
voimakkaasti herkistynyt ko. allergeenille, saattaa sarjapakkauksen
laimeimman allergeeniuutteen
(pullo 0 - pitoisuus 10 SQ-U/
ml) lisälaimentaminen olla
tarpeen riittävän injektiovolyymin
aikaansaamiseksi.
Lisälaimennokset tehdään ALK
diluentia käyttäen, jota on saatavana
1 x 5ml:n ja 10 x 5 ml:n pakkauksina.
Liuotetun Aquagen® SQ-uutteen säilyvyys (+2 - + 8°C)
Vahvuus SQ-U/ml 100 000
10 000
1 000
100
10
Eläimet, heinät, kukat ja puut 6 kk
2 vkoa
2 vkoa
2 vkoa
1 päivä
Huone- Mehiläispölypunkit myrkky
6 kk
6 kk
2 vkoa
2 vkoa
2 vkoa
2 vkoa
2 vkoa
2 vkoa
1 päivä
1 päivä
Ampiaismyrkky
2 kk
2 vkoa
2 vkoa
2 vkoa
1 päivä
21
7. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
ALLERGIAN
SIEDÄTYSHOITO
Jokainen siedätyshoito
koostuu kahdesta eri
vaiheesta:
• aloitusvaiheesta
• ylläpitovaiheesta
Aloitusvaiheessa annosta nostetaan
kunnes saavutetaan ylläpitoannos
100.000 SQ-U (1 ml liuosta pullosta
nro 4 = 100.000 SQ-U) tai tätä
pienempi suurin potilaan sietämä
annos ns. optimaalinen annos.
Aloitusvaihe aloitetaan neljän eri
vahvuisen pullon sarjapakkauksella.
Sarjapakkauksessa hoitouutteet ovat
numeroituja valmiiksi laimennettuja
oikeisiin pitoisuuksiin:
pullo 1. 100 SQ/ml
pullo 2. 1 000 SQ/ml
pullo 3. 10 000 SQ/ml
pullo 4. 100 000 SQ/ml.
Sarjapakkauksen käyttö vähentää
väärien annosten antamisen riskiä ja
lisää hoidon turvallisuutta.
Kun ylläpitoannos on saavutettu,
pistosväliä harvennetaan ensin 2
viikkoon, 4 viikkoon ja sen jälkeen
6 viikkoon.Ylläpitohoitoa jatketaan
suurimmalla potilaan sietämällä
annoksella 6 ± 2 viikon välein.
Pistosväli voi maksimissaan olla
10 viikkoa. Kokonaishoitoaika
on 3 vuotta, mehiläis- ja
ampiaissiedätyksessä 5 vuotta.
Seuranta-aika jokaisen pistoksen
jälkeen on sekä aloitus- että
ylläpitovaiheessa aina vähintään
30 minuuttia pistoksesta. Mikäli
potilaalla ilmenee oireita, seurantaaikaa jatketaan niin kauan kunnes
oireet ovat rauhoittuneet. Alle 15vuotiaalla on oltava saattaja mukana.
Rajoitukset pistospäivänä
Potilaan on vältettävä rasittavaa
liikuntaa, saunomista ja alkoholia
pistospäivänä ennen ja jälkeen
pistoksen, koska nämä tilanteet
voivat vapauttaa elimistössä
histamiinia, jolloin on vaikeaa eritellä
onko reaktio tullut pistoksesta vai
muista tilanteista.
Samoin pistospäivänä on pyrittävä
välttämään oireita aiheuttavia
allergeeneja.
Samanaikainen hoito
usealla eri allergeenilla
Kun potilasta hoidetaan useammalla
allergeeniuutteella samanaikaisesti,
pistokset tulee antaa eri käsivarsiin.
Tämä on tärkeää mahdollisten
paikallisreaktioiden tulkinnan
kannalta.
Mikäli potilaalle tulee hoitoa
vaativia reaktioita, annetaan
seuraavat pistokset niin, että
pistosten väli on 30 minuuttia.
Tilanteen vaatiessa voidaan (esim.
edelleen hoitoa vaativia reaktioita)
eri allergeenipistokset antaa eri
kerroilla.
Pistostekniikka
Tarkista hoitokaavakkeesta, että
allergeeniuute ja sen vahvuus ovat
oikeat kyseessä olevalle potilaalle.
Allergeeniuutteen sekoittamiseksi
pulloa käännellään hitaasti 10-20
kertaa ylösalaisin ennen kuin
uutetta vedetään ruiskuun. Pistokset
annetaan 1 ml:n tuberkuliiniruiskulla
ja pienikokoisella neulalla
(esimerkiksi Terumo Luer
25G, 0.5 x 16).
22
Pistos annetaan ihonalaisesti
(subcutikseen) joko dorsaalisesti
kyynärvarteen tai lateraalisesti
olkavarteen.
Ihonalaiskudosta pidetään
kahden sormen välissä ja
neula työnnetään noin 1 cm:n
syvyyteen 40 asteen kulmassa.
Aspiroimalla tarkistetaan, ettei
neulan kärki ole suonessa.
Aspirointi toistetaan tarvittaessa.
HUOM! Ihon-, lihaksen- ja
suonensisäistä ruiskuttamista
tulee tarkoin välttää.
Allergeeniuute ruiskutetaan rauhallisesti
ihonalaiskudokseen (subcutikseen).
23
REAKTIOIDEN TUNNISTAMINEN JA HOITO
Siedätyshoidon luonteeseen kuuluu
erilaisten, useimmiten lievien
allergisten reaktioiden
esiintyminen. Vaikeita reaktioita
esiintyy harvoin. Reaktioiden
esiintymisestä on keskusteltava jo
ennen siedätyshoidon aloittamista
potilaan ja lapsipotilaan kohdalla
vanhempien kanssa. Näin he osaavat
seurata mahdollisten reaktioiden
esiintymistä pistoksen jälkeen ja
kertoa niistä kysyttäessä joka kerta
ennen seuraavaa pistosta.
Potilasta seurataan
aina jokaisen
pistoksen jälkeen
vähintään
30 minuutin ajan.
Pistoksen antavan sairaanhoitajan
tai lääkärin on joka pistoskerralla
kysyttävä edellisestä pistoksesta
mahdollisesti aiheutuneet
reaktiot. Potilasta seurataan
jokaisen pistoksen jälkeen vähintään
30 minuutin ajan. Seuranta-aika
pitenee, jos potilaalla esiintyy
yleisreaktioita. Tällöin seurantaa
jatketaan, kunnes reaktio on
rauhoittunut
Periaatteessa kaikilla potilailla
voi esiintyä reaktioita jossakin
vaiheessa siedätyshoidon aikana.
Reaktiot voivat olla joko paikallistai yleisreaktioita.Yleisreaktiot
ovat harvinaisia. Niitä esiintyy
keskimäärin 0,5 %:ssa pistoksista.
Paikallisreaktioita esiintyy
huomattavasti useammin kuin
yleisreaktioita. Ne eivät yleensä
vaadi hoitoa tai ovat potilaan omilla
allergialääkkeillä hyvin hoidettavissa.
Aloitusvaiheessa reaktioita esiintyy
enemmän kuin ylläpitovaiheessa.
Ylläpitohoidon aikana potilaalle
voi kuitenkin tulla paikallis- tai
yleisreaktioita aiemmin jo hyvin
edenneen siedätyshoidon aikana.
Paikallisreaktiot
Paikallisreaktioina voi esiintyä
punoitusta, kutinaa ja turvotusta
pistoskohdassa. Pistoskohdassa
sormin tunnusteltavissa olevan
ihonalaisen paukaman koko mitataan
ja paukaman suurin läpimitta sekä
sitä kohtisuoraan oleva läpimitta
kirjataan hoitolomakkeelle
senttimetreinä.
Paikallisreaktioista ainoastaan
pistoskohtaan ilmaantuvan
ihonalaisen paukaman koolla on
merkitystä siedätyshoidon
kannalta. Pelkkä punoitusreaktio ei
vaikuta seuraavaan annokseen.
Paikallisreaktioiden esiintyminen ei
liity yleisreaktioiden esiintymiseen.
Välittömällä paikallisreaktiolla
tarkoitetaan 30 minuutin kuluessa
pistoksesta pistoskohtaan ilmaantuvaa
ihonalaista paukamaa.Viivästyneellä
paikallisreaktiolla tarkoitetaan
30 minuutin ja kahden seuraavan
vuorokauden välisenä aikana
pistoskohtaan ilmaantuvaa
ihonalaista paukamaa.
24
Pistoskohdassa voi esiintyä punoitusta,
ja sillä ei ole merkitystä seuraavan
allergeeniannoksen määrää harkittaessa.
Pistoskohtaa palpoidaan 30 minuutin
kuluttua jokaisen pistoksen jälkeen.
Etusormen ja peukalon avulla tunnustellaan
varovaisesti ihonalaisen paukaman kokoa.
HUOMAA! Ihopistokokeen reaktion
kaltainen ihon välitön paukama on
eri asia kuin mitattava ihonalainen
paukama.
Ihonalaisen paukaman suurin läpimitta ja
sitä kohtisuoraan oleva läpimitta mitataan
viivoittimella.
Tulos kirjataan siedätyshoitokaavakkeelle
senttimetreinä esim. 2 x 2 cm.
Tämän ihonalaisen paukaman koko voi
vaikuttaa seuraavan allergeeniannoksen
määrään (ks. tarkemmin sivuilta 32 ja 36).
25
Mikäli potilaan käsivarren pistoskohtaan ilmestyy ihonalainen tiivis
kyhmy (nodulus) siedätyshoidon
aikana, vaihdetaan pistoskohtaa
samassa käsivarressa tai annetaan
pistos välillä toiseen käsivarteen.
Yleisreaktiot
Ihonalaiset nodulukset ovat
harvinaisia. Ne eivät ole vaarallisia
eikä niitä pidetä siedätyshoidon
vasta-aiheina. Ne yleensä poistuvat
itsestään muutaman viikon kuluessa.
Ne saattavat kuitenkin kutisevina
olla kiusallisia potilaalle.
Noduluksien syntymekanismia
ei tunneta, mutta niiden esiintyminen liittynee allergeeniuutteessa
olevaan alumiinihyroksidiin.
Yleisreaktioina siedätyshoitopotilailla esiintyy allergista nuhaa
ja silmäoireita, astmaa, yskää,
urtikariaa, yleistä kutinaa ja
atooppisen ekseeman pahenemista.
Lisäksi potilaalla voi esiintyä
erilaisia epäspesifisiä oireita kuten
epämiellyttävää oloa, vatsakipua,
oksentelua, päänsärkyä, nivelkipua,
pyörtymistä sekä pistoksen jälkeistä
väsymystä.
Mikäli nodulukset eivät muutaman
viikon kuluessa häviä pistoskohdasta,
voidaan tällaisen potilaan kohdalla
harkita siirtymistä vesiliukoiseen
Aquagen® SQ-uutteeseen.
Yleisreaktioiden oireiden
tunnistaminen on erittäin
tärkeää, sillä mitä nopeammin
hoito aloitetaan sitä paremmin
se tehoaa. Kirjallisuuden mukaan
suurin osa vaikeista yleisreaktioista
esiintyy 30 minuutin kuluessa
pistoksesta. Jos potilaalla on 30
minuutin seuranta-ajan kohdalla
epäily yleisreaktiosta, seuranta-aikaa
jatketaan niin kauan että potilas on
oireeton.
Siirryttäessä Alutard® SQ-uutteesta
Aquagen® SQ-uutteeseen seuraava
annos on syytä laskea vähintään
puoleen edellisestä, koska vesiliukoisena uutteena Aquagen® SQ
liukenee pistoskohdasta nopeammin
muualle elimistöön. Annos
nostetaan takaisin saavutetulle
tasolle Aquagen® SQ-uutteen
annosaikataulun mukaisesti.
Yleisreaktio voi ilmaantua ilman
edeltävää paikallisreaktiota.
Paikallisreaktio ei ennakoi
yleisreaktion esiintymistä.
Varhain esiintyvät yleisreaktiot
(< 15 minuuttia pistoksesta)
ovat yleensä vakavampia kuin
myöhemmin esiintyvät yleisreaktiot
(> 15 minuuttia pistoksesta).
Mikäli potilaalle ilmaantuu
yleisreaktio 30 minuutin
seurannan aikana, reaktio
hoidetaan ja seuranta-aikaa
pidennetään kunnes tila on
normalisoitunut.
26
YLEISREAKTIOIDEN LUOKITTELU
Luokka Määritelmä
0
Ei oireita tai epäspesifiset oireet
1
Lievät oireet
Yksittäiset nokkospaukamat, rinokonjunktiviitti (allerginen nuha ja allergiset silmäoireet) tai lievä astma (PEF >80%).
2
3
Kohtalaiset oireet
Hitaasti alkava (>15 min) laaja-alainen nokkosihottuma ja/tai kohtalainen astma (PEF > 60%).
4
Anafylaktinen sokki - tämä reaktio vaatii välitöntä adrenaliinihoitoa!
Nopeasti alkava ja etenevä ihon punoitus, kutina ja nokkosihottuma, hengitysvaikeus, kurkunpään turvotus, verenpaineen lasku.
Vaikka yleisreaktioita
esiintyy harvoin
(0,5%:ssa pistoksista),
niiden hoitamiseen
varaudutaan aina.
Vaikeat oireet
Nopeasti alkava (<15 min) laaja-alainen nokkosihottuma, angioödeema tai vaikea astma (PEF < 60%).
Yleisreaktioita, joista suurin osa
on lieviä esiintyy noin 0,5%:ssa
pistoksia.Yleensä lapsipotilailla
yleisreaktion riski on vähäinen,
mutta on suositeltavaa, että
lastenlääkäri vastaa pienten lasten
siedätyshoidosta.
27
Reaktioiden hoito
Laadi hoitopaikallesi
selkeät reaktioiden
hoito-ohjeet ja
pidä ne esillä.
Jokaisessa hoitopaikassa tulee olla
selkeät reaktioiden hoito-ohjeet.
Näiden hoito-ohjeiden tulisi olla
esillä ja luettavissa esimerkiksi
toimenpidehuoneessa.
Välittömät paikalliset
reaktiot
Välitön lievä (alle 5 cm)
paikallisreaktio ei välttämättä
tarvitse hoitoa mutta hoidoksi
voidaan käyttää nopeasti vaikuttavaa
antihistamiinia.
Mikäli paikallisreaktio on suuri
(yli 5 cm), potilaalle annetaan
nopeasti vaikuttavaa antihistamiinia
suun kautta ja pistoksen jälkeistä
seuranta-aikaa pidennetään 30
minuutista yhteen tuntiin.
Viivästyneet
paikallisreaktiot
Mikäli viivästyneet paikallisreaktiot
aiheuttavat potilaalle vaivaa voi
potilas käyttää niiden hoitoon
antihistamiinia.
Tiiviit ihonalaiset kyhmyt
(nodulukset)
Joskus harvoille potilaille ilmaantuu
hoidon aikana ihonalaisia noduluksia.
Niiden aiheuttamia oireita (kutina,
turvotus, kipu) voi yrittää lievittää
antihistamiinilla ja steroidivoiteella.
Nodulukset ovat kuitenkin usein
huonosti edellä oleviin hoitoihin
reagoivia.
Mikäli nodulusten esiintyminen
on jatkuvaa, alumiiniyliherkkyyden
kehittyminen täytyy pitää mielessä,
jolloin siedätyshoitoa alumiinia
sisältävällä uutteella ei voida jatkaa.
Tällöin siedätyshoitoa jatketaan
vesiliukoisella Aquagen SQ
allergeeniuutteella.
Yleisreaktioiden hoito
Yleisreaktiohin liittyvien oireiden
nopea tunnistaminen on erittäin
tärkeää, sillä mitä nopeammin hoito
aloitetaan, sitä paremmin se myös
tehoaa.
Tunnista yleisreaktio ja
aloita välitön hoito.
28
Ei oireita tai epäspesifiset oireet
Ne ovat usein pelosta ja jännityksestä
johtuvia ja niihin ei ole olemassa
mitään spesifistä hoitoa.
Lievät tai kohtalaiset oireet
Anafylaksia vaatii
välitöntä hoitoa.
Mitä nopeammin
aloitat yleisreaktion
hoidon, sitä parempi
hoitovaste.
Reaktioiden hoitamiseksi riittää
yleensä suun kautta annettava
nopeasti vaikuttava antihistamiini
allergisiin nuha- ja silmäoireisiin
sekä yksittäisiin nokkospaukamiin.
Astmaoireet hoidetaan keuhkoputkia
avaavalla sisään hengitettävällä
lääkkeellä, jonka annos toistetaan
tarvittaessa useita kertoja. Potilasta
seurataan niin kauan, että reaktio on
mennyt ohi.
Vaikeat oireet
Vaikeita yleisreaktioita hoidetaan
aina antamalla aikuisille adrenaliinia
Pidä
(1mg/ml) 0,3 - 0,5 ml lihakseen tai yksi
• adrenaliinia
tai kaksi Jext 300 mcg pistosta (=0,3• kortisonitabletteja
0,6 mg) potilaan painosta riippuen.
• nopeasti vaikuttavaa
Lapsille annetaan adrenaliinia (1mg/
keuhkoputkia avaavaa
ml) 0,1ml/10kg, maksimiannos 0,5 ml
lääkettä
(=0,5 mg) tai yksi Jext 150 mcg pistos
• antihistamiinitab(=0,15 mg) 15-30 kiloiselle lapselle ja
letteja
yksi Jext 300 pistos (=0,3mg) yli 30
kiloiselle lapselle. Adrenaliiniannos
siedätyshoitohuoneen
voidaan toistaa 5-15 minuutin välein.
pöydällä aina saatavilla.
Samalla aloitetaan lisähappi maskilla.
Potilaalle annetaan lisäksi suun
kautta nopeasti vaikuttavaa
antihistamiinia ja prednisolonia
(aikuisille 25 - 50 mg, lapsille 1mg/
kg max. 50 mg). Mittaa potilaan
verenpaine ja pulssi sekä seuraa
hengitystä.
Astmaoireita (PEF < 80%) hoidetaan
antamalla keuhkoputkia avaavaa
sisään hengitettävää lääkettä, jonka
annos toistetaan tarvittaessa
useita kertoja. Mikäli astmaoireet
eivät helpotu edellä mainitulla
hoidolla, annetaan adrenaliinia yllä
olevan ohjeen mukaisesti. Mikäli
nämä hoitokeinot eivät auta, laita
potilaalle iv-tiputus ja lähetä potilas
sairaalahoitoon.
Anafylaksia
Noudata yksikössäsi käytössä olevia
anafylaksian hoito-ohjeita, joiden
tulee olla toimenpidehuoneen
seinällä. Ensiavun jälkeen potilas
lähetetään aina sairaalaan
tarkkailtavaksi mahdollisia
myöhäisreaktioita varten.
29
8.VAROTOIMET ENNEN JOKAISTA PISTOSTA
Tarkista potilaan
yleiskunto ja allergiaoireet
Potilaan tavanomaisesti käyttämä
allergia- ja astmalääkitys
jatkuu siedätyshoidon aikana.
Oirelääkityksen tarve yleensä
vähenee siedätyshoidon tehon
ilmenemisen myötä.
Tutkimuksissa on
todettu, että
pistosta edeltävä
antihistamiinien
käyttö ei maskeeraa
mahdollisia yleisreaktioita.
Huom!
Siitepölyallergioita
hoidettaessa annosta
ei nosteta siitepölykauden aikana.
Annosta lasketaan
tarvittaessa potilaan
oireiden mukaisesti.
Siedätyshoidon aikana
potilaan oireet ja
edellisestä pistoksesta
mahdollisesti tulleet
reaktiot määräävät
seuraavan annoksen.
Mikäli allergiaoireet ovat
kolmen viimeisen päivän aikana
pahentuneet oirelääkityksestä
huolimatta tai jos potilas ei ole
käyttänyt oireenmukaista lääkitystä,
allergiareaktioita saattaa ilmetä
tavallista herkemmin. Tällöin
pistosajankohtaa siirretään vähintään
viikolla tai kunnes oireet (laajaalainen urtikaria, angioödeema,
vaikea rinokonjunktiviitti,
pahentunut astma PEF < 80 %)
ovat rauhoittuneet.
Astmaa sairastavalta tarkistetaan
aina uloshengityksen huippuvirtausarvo PEF-mittarilla,
kuunnellaan keuhkot ja tarvittaessa
tarkistetaan spirometria-arvot.
Pistos annetaan, jos astmapotilaan
vointi on hyvä ja PEF-arvo on
vähintään 80 % potilaan tavanomaisesta arvosta tai
uloshengityksen sekuntikapasiteetti
(FEV1) on vähintään 80 %
viitearvosta.
Rokotusten ja
siedätyshoitopistoksen välissä
on oltava ainakin 1 viikko, jotta
rokotuksesta mahdollisesti
aiheutuneita reaktioita ei
sekoitettaisi siedätyshoidon
mahdollisiin reaktioihin tai
päinvastoin.
Hengitysinfektion tai muun
äkillisen infektion sattuessa
siedätyshoitopistoksen ajankohtaa
siirretään kunnes potilas on
parantunut.
Tarkista allergiset reaktiot
edellisen pistoskerran
jälkeen
Kysy potilaalta mahdollisista
edellisen pistoksen jälkeen
esiintyneistä reaktioista. Jos
edellisen pistoskerran jälkeen
on tullut paikallis- ja/tai
yleisreaktioita, ne vaikuttavat
seuraavan allergeeniannoksen
määrään (ks. reaktioiden vaikutus
annostukseen aloitusvaiheessa s. 32
ja ylläpitovaiheessa s. 36).
Tarkista, että hoitouute ja
sen vahvuus ovat
oikeat kyseiselle potilaalle
Tarkista allergeeniuutepullon
etiketin tiedoista uutteen allergeenitiedot, vahvuus ja käyttökelpoisuusaika. Tarkista myös potilaan
seuraavaksi annettavan pistoksen
annos SQ-yksikköinä.
Tarkista aikaväli
edellisestä pistoksesta
Aloitusvaiheessa ja ylläpitovaiheessa
pistosten aikaväleillä on eri rajat
(ks. pistosaikavälin vaikutus
annostukseen aloitusvaiheessa
sivulla 32 ja ylläpitovaiheessa sivulla
36).
30
VAROTOIMET ENNEN JOKAISTA PISTOSTA
Tarkista aina potilaan
Yleiskunto
•
•
•
•
allergiaoireet
potilaan käyttämä lääkitys
(allergialääkkeet, beetasalpaajat,
suun kautta annettava steroidihoito)
infektiot
rokotukset
Astmapotilaalta:
• PEF-arvo ja/tai FEV 1 -arvo vähintään 80% viitearvosta
• keuhkojen kuuntelussa ei poikkeavaa
Reaktiot edellisen pistoskerran jälkeen
• ajankohta
• paikallisreaktiot
• yleisreaktiot
Hoitouute
•
•
•
•
•
oikea allergeeni
oikea annos SQ-yksiköissä
uutteen käyttökelpoisuusaika (6 kk käyttöönotosta)
oikea säilytyslämpötila (Alutard SQ +2 - +8 °C)
oikea pistoskohta ja -tekniikka
Pistosaikaväli edellisestä pistoksesta
•
•
•
•
aloitusvaiheessa annosta voi nostaa,
jos aikaväli ≤ 2 viikkoa
aloitusvaiheessa pistosväliä voi tarvittaessa pidentää
4 viikkoon annosta muuttamatta
ylläpitovaiheessa voi antaa saman annoksen,
jos aikaväli ≤ 10 viikkoa
siitepölyallergian siedätyshoidossa pistosta ei anneta
oletettuna kukinnan huippuaikana
9. ALOITUSVAIHE
Aloitusvaiheen toteuttamisessa
on eri vaihtoehtoja riippuen siitä,
kuinka herkkä potilas on ja kuinka
nopeasti halutaan siirtyä ylläpitovaiheeseen.
Annostuskaaviot ovat viitteellisiä.
Ne voivat toimia lähtökohtana
potilaan hoidon toteuttamista
suunniteltaessa.
Annostelu on aina yksilöllistä
perustuen potilaan oireisiin,
aikaisempien pistosten yhteydessä
havaittuihin mahdollisiin reaktioihin
sekä pistosten väliseen aikaan.
Aloitusvaiheessa annosta nostetaan
kunnes saavutetaan annos
100 000 SQ-U tai tätä pienempi
suurin potilaan sietämä annos ns.
optimaalinen annos.
Siitepölyallergioiden hoidossa
aloitusvaihe pyritään viemään läpi
ennen seuraavaa siitepölykautta.
Mikäli aloitusvaihe on kesken
siitepölykauden alettua, hoitoa
jatketaan siihen mennessä
saavutetulla annoksella 2-3
viikon välein nostamatta annosta
siitepölykauden aikana. Annosta
muutetaan potilaan oireiden
perusteella.
31
Aloitusvaiheen eri
vaihtoehdot
Pikasiedätyshoito
7 viikon aloitusvaihe:
Tässä annostelutavassa potilaalle
annetaan useampi Alutard® SQ
pistos kolmella ensimmäisellä
viikkokäynnillä. Potilaan sietäessä
kaikki annokset on mahdollista
päästä ylläpitovaiheeseen 7 viikossa.
15 viikon aloitusvaihe:
Tässä annostelutavassa potilaalle
annetaan Alutard® SQ-uutetta
kerran viikossa. Potilaan sietäessä
kaikki annokset on mahdollista
päästä ylläpitovaiheeseen 15
viikossa.
Pikasiedätyshoitoa
kannattaa harkita
seuraavissa tilanteissa:
- hoitopaikan ja potilaan väliset
pitkät välimatkat
- halutaan aloittaa
hoito vielä
juuri ennen tulevaa siitepöly- tai
hyönteiskautta.
25 viikon aloitusvaihe:
Mikäli potilaalla on voimakas
allergia, voidaan aloitusvaihe
toteuttaa Alutard® SQ-uutteen
allergeeniannosta hitaasti
nostaen. Potilaan sietäessä kaikki
annokset on mahdollista päästä
ylläpitovaiheeseen 25 viikossa.
Pikasiedätyshoito voidaan
nopeimmillaan toteuttaa
vuodeosastolla 6 päivän
aloitusvaiheena, jolloin potilaalle
annetaan pistoksia 30 minuutin - 2
tunnin välein nousevin annoksin.
Potilaan sietäessä kaikki annokset,
ylläpitovaiheeseen päästään jopa 1
viikon kuluessa.
Potilaalle annetaan 30 minuutin
välein 1-4 pistosta nousevin
annoksin yhden viikoittaisen
käyntikerran aikana. Potilaan
sietäessä 8 viikon aloitusvaiheen
kaikki annokset ylläpitovaiheeseen
on mahdollista päästä kahdeksassa
viikossa. 12 viikon aloitusvaiheessa
potilaan sietäessä kaikki annokset
ylläpitoannokseen päästään 12
viikossa.
ALOITUSVAIHEEN ERI VAIHTOEHDOT
• 7 viikon aloitusvaihe
• 15 viikon aloitusvaihe
Alutard® SQ
Alutard® SQ
Alutard® SQ
• 25 viikon aloitusvaihe Pikasiedätyshoito:
• 6 päivän aloitusvaihe (osastohoito) Aquagen® SQ
• 8 viikon aloitusvaihe
• 12 viikon aloitusvaihe
Aquagen® SQ
Aquagen® SQ
32
ALOITUSVAIHEESSA SEURAAVAAN ANNOKSEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
A. Pistosaikaväli
Aikaväli edellisestä pistoksesta
≤ 2 viikkoa
2 - 4 viikkoa
4 - 6 viikkoa
6 - 8 viikkoa
> 8 viikkoa
Seuraava annos
Annosta voi nostaa
Sama annos kuin edellinen
Annos 50% edellisestä
Annos 25% edellisestä
Hoito aloitetaan alusta
B. Paikallisreaktiot
30 minuutin kuluessa pistoksesta:
Reaktion läpimitta
≤ 5 cm
5 - 8 cm
> 8 cm
Seuraava annos
Annosta voi nostaa
Sama annos kuin edellinen
Annos 50% edellisestä
Viivästyneet reaktiot vuorokauden kuluessa pistoksesta:
Potilaalle hankala epämiellyttävä reaktio
Sama annos kuin edellinen
C.Yleisreaktiot (sekä välittömät että viivästyneet)
Reaktioluokka Seuraava annos
0 Ei oireita ja epäspesifiset oireet Annosta voi nostaa
1. Lievät oireet
Yksittäiset nokkospaukamat, rinokonjunktiviitti
tai lievä astma (PEF >80%).
Sama annos kuin edellinen
2. Lievät oireet
Hitaasti alkava (>15 min) laaja-alainen
nokkosihottuma tai kohtalainen astma
(PEF >60%), atooppisen ekseeman paheneminen
Annos 25-50% edellisestä
3.Vaikeat oireet
Nopeasti alkava (<15 min) laaja-alainen
nokkosihottuma, angioödeema tai
vaikea astma (PEF <60%)
Hoidon jatkamisesta konsultoitava
hoidon määrännyttä lääkäriä
4 .Anafylaktinen sokki
Hoidon jatkamisesta konsultoitava
hoidon määrännyttä lääkäriä
33
Alutard® SQ
7 viikon aloitus
Pullon
numero
1 23 333 3 44 44
Vahvuus
SQ-U/ml
100 1000 Viikko
10 000
10 000
1
10 000
2
2 pistosta 30 min.
välein samalla
pistoskerralla
3 pistosta 30 min.
välein samalla
pistoskerralla
10 000
10 000
3
100 000 100 000
4
5
100 000 100.000
6
7
2 pistosta 30 min.
välein samalla
pistoskerralla
Pistos
12 3456 7 8 910
11
Annos
SQ-U
10
100
1000
2000
2000
5000
5000
20 000
40 000
60 000
100.000
15 viikon aloitus
Pullon
12 3 4
numero
Vahvuus
SQ-U/ml
100 1000 10 000 100 000
Viikko
1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 131415
Pistos
1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 131415
Annos
SQ-U
20
40
80
200
400
800
2000 4000 8000 10.000 20.00040.000 60.000 80.000100.000
34
Alutard® SQ
25 viikon aloitus
PullonVahvuus
Viikko
nro
1
100 SQ-U/ml
1
100 SQ-U/ml
2
100 SQ-U/ml
3
Pistos-
numero
Annos
SQ-U
Tilavuus
ml
1.
2.
3.
20
40
80
0,2
0,4
0,8
2
1 000 SQ-U/ml
1 000 SQ-U/ml
1 000 SQ-U/ml
4
5
6
4.
5.
6.
200
400
800
0,2
0,4
0,8
3
10 000 SQ-U/ml
10 000 SQ-U/ml
10 000 SQ-U/ml
10 000 SQ-U/ml
10 000 SQ-U/ml
10 000 SQ-U/ml
10 000 SQ-U/ml
10 000 SQ-U/ml
10 000 SQ-U/ml
7
8
9
10
11
12
13
14
15
7.
8.
9.
10.
11.
12.
13.
14.
15.
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
8 000
9 000
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
4
100 000 SQ-U/ml
100 000 SQ-U/ml
100 000 SQ-U/ml
100 000 SQ-U/ml
100 000 SQ-U/ml
100 000 SQ-U/ml
100 000 SQ-U/ml
100 000 SQ-U/ml
100 000 SQ-U/ml
100 000 SQ-U/ml
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
16.
17.
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
70 000
80 000
90 000
100 000
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1,0
35
10.YLLÄPITOVAIHE
Ylläpitoannos
Hoitoa annetaan
ympärivuotisesti.
Ylläpitoannos on
potilaan sietämä
suurin allergeeniannos,
korkeintaan
100 000 SQ-U.
Siedätyshoidossa pyritään
optimaalisen hoitotuloksen
saavuttamiseksi mahdollisen
suureen potilaan sietämään
ylläpitoannokseen ottaen huomioon
mahdolliset paikallis- ja yleisreaktiot.
Suurin suositeltu ylläpitoannos
kaikille allergeeneille on 100.000
SQ-U Alutard® SQ-allergeeniuutetta.
Annoksen ylittäessä 100.000 SQ -U
sivuvaikutusten vaara kohoaa eikä
hoidon teho olennaisesti parane.
Toisinaan voimakkaasti allergisella
potilaalla ylläpitoannokseksi riittää
pienempi annos kuin 100.000 SQ-U
hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi.
Ylläpitoannoksen suuruus määräytyy
aina yksilöllisesti.
Siitepölyallergioiden
hoito: Siitepölykauden
aikana pistosten
antamista vältetään
pisintä pistosaikaväliä
10 viikkoa hyväksi
käyttäen. Annosta
muutetaan potilaan
allergiaoireiden
mukaisesti (ks. sivu
32; yleisreaktioita
vastaavien
allergiaoireiden
vaikutus seuraavaan
annokseen).
Siitepölykauden
jälkeen annos
nostetaan takaisin
ylläpitoannokseen
viikoittaisilla
pistoksilla.
Mikäli aloitusvaihe on toteutettu
Aquagen® SQ-uutteella,
Alutard® SQ-uutteeseen siirtyminen
tapahtuu yksinkertaisesti vaihtamalla
Aquagen® SQ -uute
samanvahvuiseen Alutard®
SQ-uutteeseen seuraavan
pistoskerran yhteydessä, jolloin
ylläpitoannos annetaan jaettuna
kahdeksi yhtä suureksi annokseksi
kahtena pistoksena 30 minuutin
välein.Tämän jälkeen hoitoa
jatketaan Alutard® SQ-uutteen
annostusaikataulun mukaisesti.
Pikasiedätyshoitoa aloitettaessa
Aquagen® SQ-uutetta vastaava
Alutard® SQ-uute (100 000 SQ-U ml)
on käytännöllistä hankkia jääkaappiin
odottamaan ylläpitovaiheeseen
siirtymistä, jotta siirtyminen sujuu
potilaan aikataulun mukaisesti.
Kun ylläpitoannos on saavutettu,
pistosväliä harvennetaan ensin 2
viikkoon, sitten 4 viikkoon ja sen
jälkeen 6 viikkoon.Ylläpitohoitoa
jatketaan suurimmalla potilaan
sietämällä annoksella 6 ± 2 viikon
välein yleensä 3 vuoden ajan.
Pistosväli voi tilanteen vaatiessa
(esim siitepölykausi) olla 10 viikkoa
ilman, että annosta tarvitsee laskea.
Hoidettaessa eläin- tai huonepölypunkkiallergiaa allergeeniannokseen
vaikuttavat potilaan oireet ja
edellisestä pistoksesta tulleet
reaktiot. Sama pätee hoidettaessa
siitepölyallergiaa.Ylläpitovaiheessa
itse siitepölykausi ei vaikuta
annokseen mikäli potilas on
oireeton. Seuraava annos riippuu
potilaan oireista, edellisen pistoksen
reaktioista sekä pistosvälin
pituudesta.
Tilanteita, joissa annosta
täytyy pienentää
Taulukossa sivulla 36 on lueteltu
ylläpitoannokseen vaikuttavat asiat.
Huomioi aina myös varotoimet
ennen jokaista pistosta
(ks. tarkemmin sivulta 29).
36
YLLÄPITOVAIHEESSA SEURAAVAAN ANNOKSEEN VAIKUTTAVAT ASIAT
A. Pistosaikaväli
Aikaväli edellisestä pistoksesta
≤ 10 viikkoa
10 - 12 viikkoa
12 - 16 viikkoa
> 16 viikkoa
Seuraava annos
Annos muuttumaton
Annos 80% edellisestä
Annos 60% edellisestä
Hoito aloitetaan alusta
B. Paikallisreaktiot
30 minuutin kuluessa pistoksesta:
Reaktion läpimitta
< 8 cm
> 8 cm
Seuraava annos
Annos muuttumaton
Annos 80% edellisestä
Viivästyneet reaktiot vuorokauden kuluessa pistoksesta:
Potilaalle hankala epämiellyttävä reaktio
Annos 80% edellisestä
C.Yleisreaktiot (sekä välittömät että viivästyneet)
Reaktioluokka Seuraava annos
0. Ei oireita ja epäspesifiset oireet Annos muuttumaton
1. Lievät oireet
Yksittäiset nokkospaukamat, rinokonjunktiviitti tai lievä astma (PEF >80%).
Annos 80% edellisestä,
hoitoa jatketaan annosta
takaisin nostaen
2. Lievät oireet
Hitaasti alkava (>15 min) laaja-alainen nokkosihottuma ja/taikohtalainen astma (PEF >60%), atooppisen ekseeman paheneminen
Annos 60% edellisestä,
hoitoa jatketaan annosta
takaisin nostaen
3.Vaikeat oireet
Nopeasti alkava (<15 min) laaja-alainen
nokkosihottuma, angioödeema tai
vaikea astma (PEF <60%)
Hoidon jatkamisesta konsultoitava
hoidon määrännyttä lääkäriä
4. Anafylaktinen sokki
Hoidon jatkamisesta konsultoitava hoidon määrännyttä lääkäriä
D. Annoksennosto ylläpitoannoksen laskemisen jälkeen
Annos 80% ylläpitoannoksesta
Täysi annos 4 vkon kuluttua
seuraava annos 8 vkon kuluttua
Annos < 80% ylläpitoannoksesta
Viikoittaiset nostot ylläpitoannokseen
kuten annoksennostovaiheessa
37
11. SIEDÄTYSHOIDON SEURANTA
Siedätyshoidon
tehoa seurataan
potilaan oireiden
ja lääkekulutuksen
avulla.
Potilaan oireet ja oirelääkityksen
tarve ovat ainoat mittarit
siedätyshoidon tehon seurannassa.
Niitä voidaan seurata oirepäiväkirjan
avulla.
Hoidon teho ja turvallisuus
arvioidaan hoidon aloittaneen
lääkärin luona kerran vuodessa.
Lähtötilanteen selvittämiseksi
on hyvä täyttää oirepäiväkirjaa
muutaman viikon ajan ennen
siedätyshoidon aloittamista.
Vuosikontrollit
hoidon määränneen
lääkärin luona.
Joskus siedätyshoidon
läpikäynyt potilas
voi herkistyä samalle
allergeenille uudestaan.
Tällöin spesifisen
diagnoosin
varmistuttua hänelle
voidaan antaa uusi
siedätyshoito.
VAS = Visual
Analogue Score
Sekä nenä-, silmä että hengitystieoireiden arvioinnissa voidaan käyttää
esimerkiksi VAS-asteikkoa (visual
analogue scale) 10 senttimetrin
suoraa, johon potilas merkitsee
arvion oireistaan kyseiseltä ajalta.
Kolmen vuoden hoito
riittävä
Hyvin edennyttä siedätyshoitoa
jatketaan kolmen vuoden ajan.
Kolmen vuoden hoidon on todettu
olevan riittävä, pidemmän hoitoajan
ei ole osoitettu tuovan lisähyötyä.
Pistiäisallergian hoitoaika on 3-5
vuotta.
Siedätyshoidon teho
säilyy vuosia
Siedätyshoidon teho säilyy
tutkimusten mukaan hoidon
lopettamisen jälkeen 9 vuotta
(puiden siitepölyille) ja 12 vuotta
heinien siitepölyllä. Osa potilaista voi
tulla täysin oireettomiksi.
Käytetty nuha-, silmä- ja
astmalääkitys kirjataan myös
vastaavalla tavalla. Muun muassa
potilaan oirekehityksen ja
lääkekulutuksen perusteella.
VAS-taulukko:
Nenäoireet
vko 28/05
Potilaan
arvio

Vähemmän oireita Enemmän oireita
38
12. HOITOKAAVAKKEEN KÄYTTÖ
Nimi Antti Allerginen
Syntymäaika 16.6.1986-
Normaali PEF-arvo 350
Huomioi ennen jokaista Allergeeni KISSA 30 min. kuluttua Myöhäisreaktiot
pistostavarhaisreaktiot ed.pistoksesta
Pvm
Oireet PEF
Keuhko-
pistospäivänä
ausk
Pullo
Annos
Käsivarsi
SQ-U
o/v
Klo
Allerkirj.
Paikallis-
PEF
turvotus
Keuhko-
Yleis-
Paikallis-
Paikallis-
ausk
reaktio
turvotus
reaktiot
11.3.
350
ok
1
20
o
10.00
SH
340
ok
0
0
18.3.
360
ok
1
40
v
13.00
SH
360
ok
0
0
27.3.
355
ok
1
80
o
13.00
SH
355
ok
0
0
3.4.
340
ok
2
200
v
13.30
SH
345
ok
0
0
10.4
350
ok
2
400
o
14.30
SH
350
ok
0
0
18.4.
355
ok
2
800
v
15.30
SH
355
ok
2 RK
0
25.4
360
ok
2
400
o
16.00
SH
360
ok
0
0
3.5.
345
ok
2
800
v
16.00
SH
345
ok
0
0
11.5.
350
ok
3
2 000
o
16.00
SH
350
ok
0
18.5.
350
ok
3
4 000
v
16.30
SH
350
ok
0
0
10.6.
355
ok
3
4 000
o
16.00
SH
350
ok
0
0
18.6.
350
ok
3
8 000
v
16.00
SH
350
ok
0
28.6.
355
ok
3
8 000
o
16.30
SH
355
ok
0
0
6.7.
350
ok
4
10 000
v
16.00
SH
350
ok
0
0
14.7.
355
ok
4
20 000
o
16.00
SH
350
ok
0
0
22.7.
345
ok
4
20 000
v
15.30
SH
345
ok
0
0
19.8.
355
ok
4
10 000
o
16.00
SH
3x3
355
ok
0
30.8.
350
ok
4
20 000
v
16.30
SH
2,5x3
350
ok
0
8.9.
355
ok
4
40 000
o
16.00
SH
2,5x3
350
ok
0
0
17.9.
360
ok
4
60 000
v
16.00
SH
1x1
355
ok
0
0
26.9
350
ok
4
80 000
o
16.30
SH
350
ok
0
0
4.10.
345
ok
4
100 000
v
16.00
SH
345
ok
0
0
20.10.
355
ok
4
100 000
o
15.30
SH
350
ok
0
0
22.11.
350
ok
4
100 000
v
16.30
SH
350
ok
0
0
5.1.
350
ok
4
100 000
o
15.00
SH
350
ok
0
0
2x2
2x2
2x3
4x4
1x1
5x5
10x10
0
0
Potilaan siedätyshoidon eteneminen kirjataan hoitokaavakkeelle.Yleisreaktioiden
kirjaamisessa voidaan käyttää seuraavia koodeja:
AAstma
AÖAngioödeema
EEkseema
Klo
20.00
18.00
0
5x5
0
Muista aina ensin
kysyä potilaan vointi
edellisen pistoksen
jälkeen.
Pvm
RKRinokonjunktiviitti
UNokkosihottuma
EO
Epäspesifiset oireet
21.00
ALK - PAREMPAA ELÄMÄNLAATUA ALLERGISILLE POTILAILLE
ALK-Abelló A/S on maailman
johtava allergian diagnostiikkaan ja
siedätyshoitolääkkeisiin erikoistunut
yritys.
Monikymmenvuotisen kokemuksen
ja viimeisimmän tietotaidon avulla
ALK tutkii, kehittää ja valmistaa
allergeenivalmisteita allergian spesifiseen
diagnostiikkaan ja siedätyshoitoon.
ALK panostaa voimakkaasti mm.
allergeenien karakterisointiin ja
puhdistamiseen liittyvään tutkimukseen.
Uusimpana saavutuksena on maailman
ensimmäinen siedätyshoitotabletti
heinäallergian syynmukaiseen
hoitoon.
ALK
Mannerheimintie 113
00280 Helsinki
Puh. 09 7255 5320
Fax 09 7255 5321
Sähköposti: [email protected]
www.alk.fi
2015.02
Varhain aloitetulla siedätyshoidolla
voidaan sammuttaa allergista
tulehdusreaktiota kaikissa kohdeelimissä samanaikaisesti ja ehkäistä
allergisen nuhan paheneminen ja
pienentää astman kehittymisriskiä.