Siedätyshoito nyt ja tulevaisuudessa Allergiaohjelman 2. Päätavoite: Väestön sietokyvyn lisääminen Spesifisesti allergian siedätyshoidolla Erkka Valovirta, Prof. Filha, asiantuntijalääkäri Kliinisen allergologian dosentti Keuhkosairaudet ja kliininen allergologia, Turun yliopisto Lastentautien ja lasten allergisten sairauksien erikoislääkäri [email protected] Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 EV: Sidonnaisuudet kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan ei Omistan ky:n osakkeita ei Saanut ky:lta palkkaa/palkkion Luennot ja asiantuntijatehtävät: ALK-Abello, MEDA, Nigaard, Stallergenes, TEVA, GSK Suunnitellut koulutustilaisuuden ja saanut ky:lta palkkion ei Osallistunut kongressiin ky:n osittain tai kokonaan maksamana ei Osallistunut ky:n hallintoelinten toimintaan ei Olen työsuhteessa ky:een ei Vastaanottanut muuta tukea ei Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Esityksen sisältö • Siedätyshoito ja Kansallinen allergiaohjelma 20082018 • Siedätyshoidon käyttö Suomessa • Siedätyshoidosta muissa maissa • WAO-SLIT PP – adherenssi • Asthma and Allergy Prevention 2014 • Syitä Suomen tilanteeseen • Siedätyshoito tulevaisuudessa: – Tulevaisuuden mahdolliset siedätyshoidon muodot ja tavat – Mitä voisimme tehdä käytännössä siedätyshoidon lisäämiseksi Suomessa? Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Tavoite 2. Väestön sietokykyä allergeeneille lisätään Sietokykyä lisätään aktiivisesti ja välttämistä vähennetään Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Sietokyvyn lisääminen • Siedätyshoito – Pistossiedätyshoito • 80-90%:lla oireet vähenevät, lääkkeiden tarve vähenee ja elämänlaatu paranee – Kielenalussiedätyshoito (timoteitabletti, koivuliuos) • Teho pistossiedätyksen tasoa – Suun kautta ruoka-allergiassa: ruokasiedätys • Tavoite: lisätä sietokykyä edes jkn verran • • • • Tarpeettomien allergiaruokavalioiden systemaattinen purkaminen Anti-IgE, Omalizumab, allerginen astma >6v:lla Probiootit ja prebiootit Inflammaation varhainen hoito Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Siedätyshoidon tavoite • Hyvä elämänlaatu – hyvä allergiaterveys • Oireet vähenevät • Oireenmukaisten lääkkeiden tarve vähenee • Hoidon jälkeen tehon säilyminen vuosia • Allergisen nuhan siedätyshoito – astman kehittymisen ehkäisy? • Immunologisen sietokyvyn aikaansaaminen Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 ”Allergiaohjelma muuttaa suunnan” Siedätyshoito on tärkein immunologisesti vaikuttava allergisen nuhan, allergisten silmäoireiden ja allergisen astman, ampiais- ja mehiläisallergian sekä tiettyjen IgE-välitteisen ruoka-allergioiden hoitomuoto. On tärkeää, että pth:n lääkärit ja hoitajat sekä työterveyshuolto tuntevat siedätyshoidon, kertovat potilaille siedätyshoidon mahdollisuudesta ja alkavat käyttää kielenalussiedätyshoitoa allergisten potilaiden hoidossa . Siedätyshoitoa antavassa yksikössä tarvitaan vastuulääkäri ja vastuuhoitaja. Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Kielenalussiedätyshoito PTH:ssa ja TTH:ssa • Kielenalussiedätystä voidaan käyttää allergiaan perehtyneessä terveydenhuollon yksikössä • Hoito voidaan aloittaa terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa, kunhan lääkäri ja hoitaja ovat hankkineet hoidosta riittävät tiedot ja käytännön taidot, ymmärtävät sen pitkäaikaisen luonteen ja huolehtivat potilaan seurannasta Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Haahtela T, von Hertzen L ja Valovirta E. Duodecim 2011;127:1283-8 Allerginen nuha –yleinen sairaus • Suomessa noin 30%:lla väestöstä • Keskivaikeaa ja vaikeaa allergista nuhaa sairastaa 450 000 henkilöä • Suomessa lääkärin diagnosoima noin 60%:lla • Siedätyshoidon määrä pysynyt hyvin alhaisena, viimeisen 10 v:n aikana siedätyshoitoa on saanut noin 45 000 potilasta Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 AIT Allergen Immunotherapy, siedätyshoito Pohjoismaissa – – – – Ruotsi noin 14 200 potilasta Norja noin 15 000 potilasta Tanska noin 14 000 potilasta Suomi noin 4 200 potilasta Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Conventional symptomatic pharmacotherapy – widely used to manage ARC – does not effectively control symptoms in some patients Patient reported use of SIT varies across countries Prevalence of ARC 80% receive allergy medication[6] Use of SIT in patients receiving allergy medication Finland[2] 30% 3% Sweden[3] 28% 5% Norway[4] 10-25% 5% Denmark[5]* 23% UK[6]** 26% 15% 7% Germany[6]** 21% 17% Spain[6]** 22% 38% *Pollen, dander or mite allergy Average: 16% **81% of respondents had specific IgE to grass, house dust mite, weed, tree, animal dander and/or mould spores [1] Brozek JL et al. J Allergy Clin Immunol 2010;126:466-76 [2] Haahtela T et al. Allergia. Helsinki: Duodecim;2007 [2] Eriksson J et al. Clin Respir J 2012; 6: 159–168 [3] Norwegian Health Informatics. Available at: www.nhi.no Accessed: Oct 2012 [4] Linneberg A et al. Allergy 2000;55:767-72 [5] Bauchau V and Durham SR. Eur Resp J 2004;24:758-64 [6] Chivato T et al. J Investig Allergol Clin Immunol 2012;22:168–79 1 Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Siedätyshoidon yleisyys SHP:ssä Potilaita/10 000 as., III/2013 GRAZAX ALUTARD TOTAL PIRKANMAA 2,5 14,3 KANTA-HÄME 5,0 9,6 ETELÄ-POHJANMAA 1,6 13,0 VARSINAIS-SUOMI 3,2 11,3 AHVENANMAA 4,9 9,3 LAPPI 0,3 11,7 KESKI-POHJANMAA 3,3 7,7 VAASA 3,4 7,5 HUS (Helsinki & Uusimaa) 2,3 7,5 Total 2,0 7,6 POHJOIS-SAVO 0,8 7,8 KESKI-SUOMI 1,9 6,6 POHJOIS-KARJALA 1,0 6,7 SATAKUNTA 2,4 5,1 POHJOIS-POHJANMAA 1,2 5,6 PÄIJÄT-HÄME 1,1 3,4 ETELÄ-KARJALA 0,9 2,9 ETELÄ-SAVO 0,2 3,5 LÄNSI-POHJA 0,1 3,4 KYMENLAAKSO 0,8 1,7 KAINUU 0,9 1,1 Kansallinen allergiaohjelma 2008 ITÄ-SAVO 0,1 - 2018 1,5 16,8 14,6 14,6 14,5 14,2 12,0 11,0 10,9 9,8 9,6 8,6 8,5 7,7 7,5 6,8 4,5 3,8 3,7 3,5 2,5 2,0 1,6 SIEDÄTYSHOITOTAVAT Kielenalussiedätyshoito - Timotei tabletti GRAZAX® - Koivu tippa STALORAL® PistosSiedätyshoito - Alutard® Highly reduced Rhinitis Symptoms Scores showed in the EEC study P003 with HDM SLIT-tablet Total rhinitis symptom score -1.37 (20%) p=0.007 9 Total rhinitis symptoms score 8 -1.23 -2.08 (18%) (30%) p=0.032 p<0.001 -1.98 -3.62 (27%) (49%) p=0.003 p<0.001 7 n.s. 6 5 4 3 2 1 0 Baseline 8 weeks Placebo (n=41) 16 weeks 6 SQ-HDM (n=41) 12 SQ-HDM (n=42) P003: AAAAI abstract: Nolte H et al. 2014 Journal of Allergy and Clinical Immunology; 133(2)(Supplement): AB403. ClinicalTrials.gov Identifier: NCT01644617 24 weeks Primary endpoint met for both doses in the MITRA trial in HDM asthmatic patients with HDM-SLIT tablet Time to first moderate or severe asthma exacerbation reduced by 31-34% Placebo 6 SQ-HDM 12 SQ-HDM Hazard Ratio (% risk reduction) 12 SQ-HDM: 0.66 (34%), p=0.017 6 SQ-HDM : 0.69 (31%), p=0.028 Milloin siedätyshoitoa allergisessa nuhassa ja allergisissa silmäoireissa? – IgE-välitteinen oireita aiheuttava allergia – Ikä > 5 vuotta – Hyvä hoidonohjaus > hyvään hoitoon sitoutumiseen – Siedätyshoitoa on syytä harkita, kun potilaalla esiintyy merkittäviä oireita – Erityisesti silloin, jos potilaalla on oireita myös alemmista hengitysteistä – Ei vasta-aiheita Milloin siedätyshoitoa allergisessa astmassa? – IgE-välitteinen astma – Allergista astmaa sairastavalle siedätyshoitoa harkitaan osana anti-inflammatorista hoitoa kahdessa tilanteessa: 1. Siitepölyallergiassa 2. Eläinallergiassa, kun oireet ilmenevät epäsuorassa altistuksessa tai jossa suoraa eläinaltistusta ei ole tarkoituksenmukaista välttää – Ei vasta-aiheita Milloin pistossiedätyshoito ampiaisja mehiläisallergiassa? - IgE-välitteinen allergia - Siedätyshoidon aihe on pistoa seurannut vakava yleisreaktio - Lievä yleisreaktio on aihe siedätyshoitoon, jos: - Uusintapiston todennäköisyys on suuri (esim. tarhaajat) - Pistopelko huonontaa huomattavasti potilaan elämänlaatua - Ei vasta-aiheita Kenelle timotei-tabletti SLIT ja koivuliuos SLIT? • Yleiset indikaatiot täyttyvät – Oireita aiheuttava IgE-välitteinen allergia todettu – 1. annos annetaan terveydenhuollon yksikössä, sen jälkeen timotei-tabletti kerran pvssä kotona yht 3v, koivuliuos tammikesäkuu päivittäin 3 peräkkäistä vuotta, – Kerran v:ssa kontrolli hoidon aloittaneessa yksikössä • Potilas > 5 v • Potilaskohtaiset tekijät – – – – – – potilaan mieltymys vaikeat kulkuyhteydet pistospelko liikunnallisesti aktiivinen potilas urheilijat paljon matkustavat Pistos- ja kielenalussiedätyshoidon teho aikuisilla ja lapsilla eri allergeeneilla allergisessa nuhassa ja allergisessa astmassa sekä pistiäisallergiassa Duodecim 2011;127:1273-80, päivitys tulossa AIKUISET PISTOS All.nuha LAPSET Astma Pistiäisall All.nuha Astma koivu A B B B timotei A A A A pujo B B D D hevonen C C D D kissa A A A A koira B B B B Hpp (d.pt) A A A A Pistiäisall Amp A A Meh A A Kielenalu s Timoteitabl A A A A Koivuliuos B B B/C D EAACI TF: Siedätyshoidon vasta-aiheet Clinical contraindications to AIT • EAACI Position Paper 2014 • Kirjoittajat: – Pitsios C, Demoly P, Bilo MB, Gerth van Wijk R, Pfaar O, Sturm GJ, Rodriquez del Rio P, Tsoumani M, Gawlik R, Paraskevopoulos G, Rueff F, Valovirta E, Papadopoulos N and Calderon M • ”The clinical conditions” ovat: – asthma, autoimmune disorders, malignant neoplasias, beta-blockers, ACE-inhibitors, MAOIs, cardiovascular diseases, children <5yrs, pregnancy, HIV and AIDS, other chronic diseases EAACI TF: Clinical contraindications to AIT: • Jokainen sairaus/oire/tila käytiin läpi seuraavin kysymyksin: 1) Voiko siedätyshoidolla olla ko. tilaa pahentava vaikutus? 2) Voiko ko. tilaan liittyä tavallista useammin tai odotettua vaikeampia haittavaikutuksia? 3) Onko odotettavaa, että ko.tilassa siedätyshoidon teho vähenee? Level of evidence Grade of recommendation SIEDÄTYSHOIDON VASTA-AIHEET Absolute (A) and Relative (R) contraindications to AIT EAACI Task Force 2014 Medical Condition • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Asthma (partially controlled) Asthma (uncontrolled) Autoimmune disorders in remission Autoimmune disorders in active forms (non-responding to treatment) Malignant neoplasias Beta-blockers ACE-inhibitors Monoamine Oxidase Inhibitors Cardiovascular diseases Pregnancy (Initiation of AIT) Pregnancy (Continuation of AIT) Children (< 2 years of age) Children (2-5 years of age) Children (other age groups) HIV (A, B stages; CD4 > 200/μL) AIDS Psychiatric and/or mental disorders Chronic infections Immunodeficiencies Use of immunosuppressive drugs Aeroallergens Venom Immunotherapy SCIT SLIT R A R R A R R A R A A R No No R A No A R No R A R R R R A A R No No R A No A R No R A R R R R A R No R No No A No A R No R A R R R R SCIT= subcutaneous immunotherapy, SLIT= sublingual immunotherapy, A=Absolute contraindication, R=Relative contraindication, No= no contraindication. WAO Sublingual immunotherapy: World Allergy Organization Position Paper 2013 update HOITOON SITOUTUMINEN • Recognizing the importance of treatment adherence for SLIT efficacy, one study evaluated the adherence to SLIT in 150 children <6 years old over a 2-year period • Overall, 45% of the children discontinued treatment • The % of discontinuations was significantly higher in the children <4 years old, with all discontinuations occurring within the first 3 months of treatment • The most common cause “… the subjective discomfort in keeping under the tongue drops/tablets, or children’s refusal, without apparent side effects.” • The parents attributed their children’s refusal to unpleasant taste • There was no difference in adherence between tablets or drops in the older children, but tablets were discontinued in 100% of the children <4 years old ”SIT is cost-efficient” • Pharmacoeconomic models based on data provided by clinical trial and meta-analyses indicate that SIT is cost- efficient • One of the few real patient cohort studies to investigate cost-effectiveness of SCIT was performed in US children with allergic rhinitis: > Patients in the SCIT group incurred 33% lower healthcare costs - Schadlich PK and Brecht JG. Economic evaluation of specific immunotherapy versus symptomatic treatment of allergic rhinitis in Germany. Pharmacoeconomics 2000;17:37-52 - Hankin C et al. Allergen immunotherapy and health care costs benefits for children with allergic rhinitis: a largescale, retrospective, matchd cohort study. Ann Allergy Asthma Journal 2010;104. 79-85 • Suomessa on tarpeen tehdä siedätyshoidon kustannus-hyöty-analyysi Korkean allergiariskin terve lapsi Astma Primääri preventio Allerginen nuha ? Allerginen herkistyminen +/? Sekundääri preventio SIEDÄTYSHOITO Sekundääri preventio ? Astma + Astma Tertiary prevention Herkistyminen uusille allergeeneille Astmaoireet The effect of immunotherapy has been described for secondary and tertiary prevention, while its role for primary prevention stills remains to be demonstrated. (+: Beneficial effects observed; ?: Inconclusive results or unexplored) Siedätyshoito tulevaisuudessa: allergeenisyys vähenee ja immunogeenisyys lisääntyy • Kombinaatiohoito: anti-IgE + siedätyshoito – astma ja pistiäisallergia • Uudet annostelureitit: – – – – intralymfaattinen (ILIT) epikutaaninen (EPIT) intradermaalinen (IDIT) SLIT+anhistamiinitabletti? – ALLERGEENIMÄÄRÄT koko hoidon aikana: – – – – SLIT: 82 000 000 SQ-U, 330 000 IR SCIT: 4 000 000 SQ-U ILIT: 3 000 SQ-U tai ”One-shot” ILIT (muokattu allergeegi+adjuvantti) EPIT: 3 000 IR Siedätyshoito tulevaisuudessa: allergeenisyys vähenee ja immunogeenisyys lisääntyy • Kombinaatiohoito: anti-IgE + siedätyshoito – astma ja pistiäisallergia • Uudet annostelureitit: – – – – intralymfaattinen (ILIT) epikutaaninen (EPIT) intradermaalinen (IDIT) SLIT+anhistamiinitabletti? – ALLERGEENIMÄÄRÄT koko hoidon aikana: – – – – SLIT: 82 000 000 SQ-U, 330 000 IR SCIT: 4 000 000 SQ-U ILIT: 3 000 SQ-U tai ”One-shot” ILIT (muokattu allergeegi+adjuvantti) EPIT: 3 000 IR Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 • Muokatut allergeenit: – Synteettiset rekombinantti peptidit, PIT=peptide immunotherapy – Fuusioproteiinit • esim. Bet v1 trimerisointi ja esim. Api m1 ja Api m2 fuusiointi: – poistavat IgE-sitoutumisen ja syöttösoludegranulaation T-solu aktivaation säilyessä – Kimeeriset (mosaiikki) proteiinit – uudelleen muokattu peptidijärjestys estää IgE-vasteen – Proteiinifragmentit – Denaturoidut allergeenit – DNA-rokotteet • Adjuvantit Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Miksi Suomessa siedätyshoitoa käytetään vähän? • ESH perinteisesti ottanut suurimman hoitovastuun 80-luvulta lähtien • Sitä ennen PTH otti hoitovastuun ja ”hypohoitajia” oli kautta maa PTH:ssa • Allergeenien standardisointi 70-80-luvulla • Uudet allergialääkkeet • Hoidon asema vasta ”viimeisenä vaihtoehtona” • … Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Mitä voisimme tehdä käytännössä siedätyshoidon lisäämiseksi Suomessa? • Asennemuutoksen aikaansaaminen siedätyshoitoon • Tieto-taidon lisääminen erityisesti kielenalussiedätyshoidosta pth:oon ja tth:oon koulutuksella, käytännön taitojen oppiminen • PTHn ja TTHn huollon osuuden lisääminen allergisen nuhan diagnostiikassa ja siedätyshoidossa • Motivaation lisääminen hoidon käyttöön • Siedätyshoitoketjun ja –hoitopolun tekeminen shpiiriin • Tiedon ja ymmärryksen lisääminen siedätyshoidon hyödyistä Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Siedätyshoito PTH:oon ja TTH:oon • Resurssit siedätyshoitoon sh-piirissä • Allergiatutkimukset sertifioidussa allergiatutkimuskeskuksessa • Alueellinen yhteistyö PTH:n, TTH:n ja ESH:n kanssa • PTH:n ja TTH:n lääkärin ja sairaanhoitajan teoreettinen koulutus (esim. Allergiaohjelman PTH:n siedätyshoitokoulutus) sekä käytännön koulutus ESH:ssa (potilaiden kanssa) • Siedätyshoidon vastuulääkäri ja –hoitaja PTH:ssa Kansallinen allergiaohjelma 2008 - 2018 Terveysportti – Käypä hoito - Siedätyshoito www.siedatyshoito.fi Luentomateriaali: www.filha.fi
© Copyright 2024