Matkaraportti Järvämaa, Viro 11.3. – 13.3.2013 11.3.2013 Maanantai Ikaalinen-Helsinki-Paide, Viro Lähdimme aamulla kello 7.00 Ikaalisista kohti Helsinkiä ja sieltä eteenpäin laivalla Suomenlahden yli Tallinnaan. Meillä oli käytössämme Osaran maaseutuopetusyksiköstä lainattu tila-auto, jota hovikuljettajamme Esko turvallisesti luotsasi. Automatkalla tutustuimme toisiimme ja kertasimme matkan ohjelmaa. Olimme yhtä mieltä siitä, että matkaa rikastutti erityisesti se, että saimme osallistujia monipuolisesti kuntayhtymämme eri yksiköistä. Matkan parasta antia olivat myös kotikansainvälistymiseen liittyvät keskustelut, joissa pohdimme koko kuntayhtymän nykyistä tilannetta sekä jokaisen omia henkilökohtaisia kontakteja Suomen rajojen ulkopuolella. Matka tallinnasta Paideen, Järvämaan maakuntaan kesti muutaman tunnin. Esko tunsi tien ja parhaat pysähdyspaikat välillä. Aurinko vilkahteli pilvien välistä samaan aikaan kun saavuimme Paideen, Kutsehariduskeskuksen uuden koulu- ja asuntolarakennuksen eteen. Paide sijaitsee KeskiVirossa maantieteellisesti hyvin keskeisellä paikalla, sillä Paidesta suurimpiin kaupunkeihin ja keskuksiin on suunnilleen sata kilometriä (Tallinna, Tartto). Paidessa meitä vastassa oli kehitysjohtajana ja projektikoordinaattorina työskentelevä Maarika Uusmaa, joka johdatteli meidät uuden asuntolan majoitustiloihin. Huoneet olivat kauniita sekä valoisia ja saimme pienen hengähdystauon aikana mahdollisuuden majoittua soluhuoneisiimme. Seitsemän aikaan illalla kokoonnuimme yhteen ja lähdimme syömään illallista Sammy’s Grill ravintolaan. Matkalla ravintolaan pysähdyimme historiallisen muistomerkin juurella. Muistomerkki on pystytetty Paideen niiden poliisien muistolle, jotka ovat menehtyneet virkatehtävissään vuosien varrella. 12.3.2013 Tiistai Paide-Särevere-Paide Hyvin nukutun yön jälkeen saimme erittäin maittavan ja hyvän aamupalan asuntolan ruokalassa. Kuulimme, että ruokalan päällikkönä toimiva mies on opiskellut ravintola-alaa Keski-Suomessa Äänekoskella. Isäntämme puhui oikein hyvin suomen kieltä ja vaihdoimme ajatuksia maantieteestä sekä suomalaisesta koulutuksesta aamupalan lomassa. Aamupalan jälkeen Maarika esitteli meille uutta koulurakennusta ja saimme tutustua uusiin oppimisympäristöihin sekä oppilaitoksen työntekijöihin. Ihastelimme luokkatiloja sekä yhteistyössä yritysten kanssa rakennettua kassaympäristöä. Opiskelijat voivat laitteiden avulla tutustua erilaisiin kassaohjelmiin sekä harjoitella aitoja asiakastilanteita tulevaisuutta varten. Tapasimme koulussa projektien parissa työskentelevän Elizabeth Lenzin. Alaskasta Viron Paideen muuttanut Elizabeth oli hyvin kiinnostunut, kun kerroimme esimerkiksi IKATAn asesepän koulutusalasta. Alaskasta kotoisin olevan naisen osaamisalaan kun kuului myös kiväärin käsittelyn jalo taito. Elizabeth oli erittäin kiinnostunut toiminnastamme sekä LIIKE-hankkeen tavoitteista verkostoitua eri koulutuksen järjestäjien kanssa niin Virossa, Liettuassa kuin Venäjälläkin. Toivotimme hänet erittäin lämpimästi tervetulleeksi tutustumaan Pirkanmaalaiseen koulutusosaamiseen! Jatkoimme matkaa Paidesta Särevereen (noin 15 km), jossa sijaitsee Kutsehariduskeskuksen toinen yksikkö. Säreveren yksikön toiminta keskittyy maatalouteen sekä hevosten hoitoon ja kasvatukseen. Säreveressä on mahdollisuus opiskella mm. kivi- ja puurakennusten restaurointia, teiden rakennusta sekä erikoisajoneuvojen kuljettamista. Saimme kattavan esityksen Kutsehariduskeskuksen toiminnasta, sillä kiersimme opetuspisteitä ja tiloja Maarikan johdolla parin tunnin ajan. Saimme tutustua Säreveressä hyvin innovatiiviseen ja uutta oppimisteknologiaa hyödyntävään oppimisympäristöön. Hankerahoituksen avulla Särevereen on hankittu 5 simulaatiokonetta, joilla opiskelijat voivat harjoitella maansiirtokoneiden hallintalaitteiden käyttöä. Ympäristö on identtinen kaivinkonekuljettajan istuintuolista lähtien. Simulointi on turvallinen ja riskitön tapa oppia isojen koneiden käyttöä ja hallintaa. Koulun ruokalassa nautitun lounaan jälkeen aloitimme yhteisen ”Pyöreän pöydän keskustelun”. Keskusteluun oli meidän lisäksemme kutsuttu koulun opetushenkilökuntaa sekä johtoa. Kahvin jälkeen Vesa Kähkönen esitteli LPKKYn toimintaa sekä toimipisteitä ja ammattialoja, joita koulutuskuntayhtymämme edustaa. Tämän jälkeen Aulikki Kuisma esitteli Osaran toimintaa hieman tarkemmin. Keskustelu oli vilkasta ja sitä käytiin suomen, viron ja englannin kielillä. Pertti Tohmola esitteli suomalaisen työturvallisuuskortti-koulutuksen perusteita ja näytti viron kielelle käännetyn PowerPoint esityksen. Keskustelu esitysten jälkeen kävi vilkkaana ja kävimme hiukan läpi suomalaista opetussuunnitelmaa sekä tulevaa yhtenäistä kansainvälistä ECVET – järjestelmää. Meille jäi tunne, että yhteistyön tekeminen tulevaisuudessa olisi erittäin miellyttävää ja hedelmällistä molemmin puolin. Palasimme Säreverestä Paideen ja olisimme mielellämme menneet tutustumaan paikalliseen maamerkkiin Vallitorniin, mutta harmiksemme torni oli suljettu juuri tiistaina. Pienen hengähdystauon jälkeen lähdimme yhteiselle illalliselle paikalliseen ravintolaan. Kiitimme Maarikaa hyvin lämpimästi siitä, että hän oli järjestänyt meille ohjelmaa sekä mielenkiintoisia vierailukohteita. Keskustelimme illallisen aikana Viron ja Suomen välisistä kulttuurillisista eroista ja yhteneväisyyksistä sekä lähihistoriassa tapahtuneista muutoksista. 13.3.2013 Keskiviikko Paide-Tallinna-Helsinki-Ikaalinen Keskiviikkoaamuna kiitimme koulun henkilökuntaa lämpimästi mahdollisuudestamme majoittua koulun asuntolassa sekä ruokailla koulussa. Pakkasimme laukut autoon ja suuntasimme auton nokan kohti Säreveren oppilaitoksen maatalousalan rakennuksia. Pääsimme tutustumaan koulun navettaan, johon on rakennettu lypsyrobotti. Esko Tapiainen selitti kaikenkattavasti nykyisen maidontuotannon peruslähtökohtia sekä luomuviljelyn perusteita. Kannattava investointi lypsyrobottiin edellyttää noin 60 lypsävää lehmää sekä navetan, jossa lehmät saavat liikkua melko vapaasti omaan tahtiinsa. Matkamme varsinainen yritysvierailu suuntautui Eestiläiselle suurfarmille, jonka tuotantotoimintaan meitä johdatteli Pirkkalasta alun perin kotoisin oleva Maria Kadejeva. Maria on opiskellut Tarton yliopistossa ja valmistunut agronomiksi. Hän on työskennellyt suurfarmin palkkalistoilla vuoden 2012 lokakuusta lähtien ja kertoi meille farmin toiminnasta sekä maidontuotannosta. Pääsimme myös tutustumaan navettarakennuksiin, joissa asustelee yhteensä 2200 lehmää. Suurfarmilla lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä ja lypsyt suoritetaan lypsyasemilla, joihin lehmät ohjataan. Maidon keskituotanto lehmää kohden on noin 30 kiloa per päivä. Suurfarmilla on kehitelty myös uutta bioenergiaa hyödyntävää lämpölaitosta, jonka toiminnasta Maria meille kertoi. Suurfarmilla käynnin jälkeen starttasimme auton nokan kohti Tallinnaa ja sieltä eteenpäin kohti kotia. Kotimatka sujui mukavasti ja matkalla kertasimme yhdessä kaikkea kokemaamme ja näkemäämme.
© Copyright 2024