pdf-versiona

Raisioagron asiakaslehti • 1/15
18
Onnistunut säilörehu on
maitotilan menestystekijä
20
Benemilk Boosterilla
energiaa seosrehuun
31
Kiima-Melli TMR
tuo tehoa ruokintaan
2
AgroMakasiini 1/15
Benella - uusi kalabrändi
4
Johanssonin tila
25
Tuottavuus on tehokkuutta
5
Rehua vapaasti tarjolla
26
Risteilyn kuulumisia
6
Appeen pitää olla tasaista
28
Sopimusviljely kannattaa
10
Uudet TMR-Mellit
30
Puhdaskauran viljelijäksi?
11
Lammin tila
34
Vinkit kasvinsuojeluun
14
Benninghoffin tila
36
Hyvä siemenvalikoima
16
Coloquick -uutuus
40
Säilörehun laatu ratkaisee
18
Pikkuporsaille rehuja
42
Benemilk Booster
20
Uutuuksia verkossa
43
Raappanan tila
22
Gluteeniton on terveellistä
44
JULKAISIJA: Raisioagro Oy, PL 101, 21201 Raisio, 02 443 2111, raisioagro.com •
PÄÄTOIMITTAJA: Timo Huhtamäki • TOIMITUSSIHTEERI: Juha-Matti Mäkelä •
TOIMITUSKUNTA: Heikki Alastalo, Ilmo Aronen, Merja Holma, Mikko Koski, Veli-Matti
Reunasalo, Vesa Pursiainen, Katri Virtanen ja Päivi Volanto •
TOIMITUS JA TAITTO: Marjo Keskikastari • PAINO: Forssaprint Oy, ISSN 2323-2198 •
KANNEN KUVA: Mika Vahtera • OSOITTEENMUUTOKSET: Anne Aura, [email protected],
puh. 044 782 1246 • Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2015 •
6
22
30
PÄÄKIRJOITUS
AgroMakasiini 1/15
Suomen maatalous on mahdollisuuksien
tienhaarassa
Minulla oli ilo kuunnella maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon näkemyksiä asiakasristeilymme avajaistilaisuudessa. Ministeri korosti
elintarvikeketjumme puhtautta, turvallisuutta
ja terveellisyyttä kilpailuetuna ja innovaatioitamme kilpailukeinoina. Orpolla on myös
vankkumaton usko suomalaisten huipputuotteiden vientipotentiaaliin. Ministerin
näkemyksiin on helppo yhtyä. Raisioagron tavoitteena on edistää suomalaisen ruokaketjun kilpailukykyä uusilla
innovaatioilla. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on maailman energiapitoisin
rehu, Benemilk Booster.
Pohjoiset olosuhteet tekevät Suomesta erilaisen. Näillä leveysasteilla maatalouden toimintaympäristö vaatii erityistä
osaamista ja omat innovaationsa. Samalla
kun maatalouden toimintaympäristö on viime
aikoina ollut turbulenssissa, pohjoisten olojen
tuottavuutta parantavien innovaatioiden merkitys
on kasvanut entisestään. Pitkän kehitystyön tuloksena on syntynyt myös erityisesti apetilojen kivennäisruokintaan sovitettu Melli TMR -tuoteperheemme.
Osaamisen merkitys kasvaa. Olemme iloksemme havainneet että ne
tilat, jotka panostavat toimintansa kehittämiseen ja ottavat hyödyt irti alan uusimmista innovaatioista, menestyvät myös nykyisessä markkinatilanteessa. Kaikilla aloilla on erityisosaajat, jotka menestyvät keskiarvoa paremmin. Samoin myös tilakohtaisissa tuloksissa on hajontaa. Kouluajoilta tuttu
Gaussin käyrä näyttää toteutuvan myös maataloudessa. Omana havaintonani voin todeta, että tapaamiani menestyviä tuottajia yhdistää myös suuri innostus oman osaamisensa kehittämiseen.
Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia tehostaa myös maataloutta. Uskon vahvasti, että Suomen
maatalouden tulevaisuus perustuu pitkälti niihin mahdollisuuksiin, joita internetiin kytkeytynyt ruokaketju mahdollistaa. Digitalisaation myötä pystymme alentamaan kustannuksia ja ennen kaikkea
pystymme hyödyntämään tietoa entistä nopeammin ja tehokkaammin muun muassa tarkempien
viljely- ja ruokintasuunnitelmien muodossa. Erityisosaamisella vahvistamme Suomen maatalouden
kilpailukykyä ja kestävän kehityksen edelläkävijyyttä.
Vahvistetaan omia vahvuuksiamme ja erilaistutaan muista – niin lunastamme suomalaisessa alkutuotannossa piilevän potentiaalin vaikeinakin aikoina.
Menestyksekästä kevättä!
Jarmo Puputti
toimitusjohtaja
Raisioagro Oy
3
4
AJANKUVA
Benella – kala
joka tekee hyvää
Kotimainen kasvatettu kala on erinomaista lähiruokaa.
Sen tulisi ehdottomasti erottua edukseen kauppojen
kalatiskeissä ja siten kuluttajien valinnoissa. Raisioaqua
on luonut kotimaiselle kasvatetulle kalalle vahvan
tuotemerkin – Benellan.
K
TEKSTI: TOMI KANTOLA
asvatetun kalan brändääminen alkaa kirjolohesta, mutta brändi on helposti laajennettavissa muillekin kasvatuslajeille.
Brändin nimeksi on valittu Benella, joka
on rinnastettavissa Raision tunnettuihin menestysbrändeihin.
FAKTOIHIN PERUSTUVAT ARGUMENTIT
Benella-brändin tarina perustuu Opti-ruokintakonseptin avulla kirjoloheen syntyviin positiivisiin
ominaisuuksiin: ihmisille terveellisiin rasvahappoihin, ympäristöystävälliseen kasvatustapaan,
valtamerien kalavarojen säästämiseen, kalavalkuaisen ja -öljyn nettotuotokseen sekä lähikalojen tuoreusylivoimaan tuontikalaan nähden.
Kuluttajat haluavat yhä enemmän tietoa valintojensa pohjaksi ja myös perusteluja, jopa syitä valinnoilleen. Kestävän kehityksen mukaiset valinnat
Mikä on Raisioaqua?
Raisioagro Oy:n kalanrehuliiketoiminnan
uusi markkinointinimi on Raisioaqua. Uusi
nimi ja ulkoinen identiteetti kuvaavat
entistä sekeämmin kalanrehuliiketoiminnan
keskittymistä vain kalanviljelijöiden tarpeisiin
ja markkinoiden johtavien kalanrehujen
kehittämiseen, valmistukseen ja markkinointiin.
Raisioaquan visio on olla Itämeren alueen
johtava rehujen ja ruokinnan erikoisosaaja ja
innovaattori kalankasvatuksessa.
ovat kasvussa kaikissa tuoteryhmissä. Benella vastaa täydellisesti juuri näihin vaateisiin.
ALKURÄJÄHDYS SYKSYLLÄ 2015
Kauden 2014 kirjolohituotanto on käytännössä jo
perattu. Tämä tarkoittaa, että 2014 Benella-kalatkin
ovat vähissä. Siksi Benellan varsinainen lanseeraus
tapahtuu syksyllä 2015, jolloin myös itse tuotetta on
varmasti saatavilla.
Benellasta syntyy vahva ja myyvä tuotemerkki,
jonka lisäarvohyödyt jakautuvat kasvattajalle, tukulle, kaupalle ja kuluttajalle. •
AgroMakasiini 1/15
5
Maitotilan
tuottavuutta voidaan parantaa
M
aitotilan tuottavuus paranee, kun tehdään perusasiat
oikein ja huolellisesti. On
kuitenkin muistettava, että
tulokset eivät muutu, jos asiat tehdään
niin kuin aina ennenkin.
Kun maitotilan tuottavuutta halutaan parantaa, valitaan kehitettävät
asiat ja niihin sopivat mittarit. Panosten
käyttöä ja saatuja tuotoksia sekä prosessien tehokuutta kuvaavia mittareita
on oltava riittävästi. Niitä ovat muun
muassa maitotuotos/tehdyt työtunnit,
maitotuotos/rehukilot, säilörehusato/
hehtaari ja sen D-arvo sekä rehukustannus/maitolitra.
TEE HYVÄT VILJELYSUUNNITELMAT
Säilörehun sadolla ja laadulla on suuri
vaikutus maidon tuotantokustannukseen ja maitotuotokseen. Hyvin perustetulla nurmella, oikeilla lajike­valinnoilla,
lannoituksella ja kasvinsuojelulla sekä
sadon oikea-aikaisella korjuulla ja huolellisella säilönnällä saa hyvää säilö-
Raisio Oyj:n
Tutkimussäätiö panostaa tieteelliseen
tutkimukseen. Tutkimussäätiö tukee
nuorten väitöskirjaopiskelijoiden työtä
myöntämällä apurahoja, jotka mahdollistavat täysipäiväisen
opiskelun.
TEKSTI: VELI-MATTI REUNASALO
rehua. Nurmen keskisadon tulisi olla
vähintään 7 000 kiloa kuiva-ainetta per
hehtaari.
Myös tilan pellonkäyttö tulee suunnitella järkevästi. On hyvä pohtia, kannattaako maitotilalla viljellä pienellä
alalla rehuviljaa vai ostaako tarvittavan
rehuviljan esimerkiksi Raisioagrolta.
ETSI EPÄKOHDAT NAVETASSA
Lehmien keskipoikimakerta on monilla
tiloilla alle 2,5. Maitotilan tuottavuuden parantamiseksi on löydettävä syyt,
joiden vuoksi lehmät joudutaan poistamaan liian aikaisin. Lehmien elinikää
saa pidennettyä esimerkiksi siementämällä lypsyrotuisilla vain parhaimpia,
laittamalla pois huonoja tai siementämällä enemmän liharotuisilla.
Hiehojen oikea siemennysajankohta
on tärkeä. Raisioagrolta on saatavissa
hiehomitta, jolla voidaan todeta onko
siemennettävä hieho oikean kokoinen.
Tavallisin vanhempien lehmien poistosyy on utareterveys. Sitä voi kehittää
parantamalla navetan olosuhteita. Hedelmällisyyteen voidaan vaikuttaa tarkentamalla ruokintaa.
TEHOSTA JOHTAMIS- JA
TUOTANTOPROSESSIA
Maitotilan tuottavuuden parantaminen
ja tilakoon kasvu kytkeytyvät toisiinsa,
koska uuden tekniikan hyödyntäminen
on sidoksissa tiettyyn yrityskokoon.
Tuottavuus saattaa vaihdella merkittävästi tilojen välillä.
Erojen taustalla voi olla syitä, joihin
maidontuottajan on vaikea vaikuttaa.
Näitä ovat esimerkiksi tilan tuotanto-olosuhteisiin liittyvät peltolohkojen
koko ja sijainti sekä navetassa käytettävä tekniikka.
Toisaalta, tilojen välillä voi olla suuria eroja tuottavuudessa, vaikka tuotanto-olot ja tuotantotekniikat olisivatkin
samankaltaisia. Tällöin erot ovat johtamis- ja tuotantoprosessien hallinnassa
ja onnistumisessa tuotantovälineistön
hyväksikäytössä. •
Raision Tutkimussäätiön
panostus tuottaa hedelmää
TEKSTI: ILMO ARONEN
Filosofian maisteri Mika Kaimainen
väitteli joulukuussa Turun yliopiston
matemaattis-luonnontieteellisessä
tiedekunnassa
elintarvikekemian
tutkimusalalla. Hänen tutkimuksensa kohdistui luonnonvärien käyttöön
elintarvikeväreinä. Hänen tutkimuksensa osoittivat, että luonnonvärien
soveltuvuutta
elintarvikekäyttöön
voidaan parantaa mikrokapseloinnilla.
Diplomi-insinööri Sari Mäkinen
väitteli samassa opinahjossa viikkoa
aikaisemmin peruna- ja rypsiteolli-
suuden sivuvirtojen hyödyntämisestä. Tutkimustulosten mukaan näiden
sivuvirtojen käyttöä voitaisiin tehostaa hyödyntämällä niiden sisältämiä
valkuaisaineita elintarvikkeiden tuotannossa. Kyseiset proteiinit sisältävät bioaktiivisia peptidejä, joilla on
antioksidatiivisia vaikutuksia. Eläimillä saatiin viitteitä myös rypsin
valkuaisesta eristettyjen peptidien
verenpainetta alentavasta vaikutuksesta.
Raisioagro onnittelee molempia!
6
AJANKUVA
Risteilyllä hehkutettiin
suomalaista osaamista
R
isteilyn avasivat maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo,
Raisio Oyj:n toimitusjohtaja
Matti Rihko sekä Raisioagron
toimitusjohtaja Jarmo Puputti. Keskustelua herätti muun muassa innovaatioiden merkitys maataloudessa.
- Se, että me pystymme Suomessa
tuottamaan maailman puhtainta, turvallisinta ja terveellisintä ruokaa ympäristön huomioon ottaen, on se tämän
päivän arvo, jota kuluttajat sekä Suomessa että ulkomailla arvostavat. Kun
me luomme niiden neljän asian ympärille uusia innovaatioita ja tuottaja saa
samaan aikaan markkinoilta sellaisen
hinnan, joka kattaa työn ja tuotantopanoksen, olemme oikeilla jäljillä, Orpo
toteaa.
Orpon mukaan suomalaisen maatalouden kilpailukyky perustuu laatuun.
Hän myöntää, että tällä hetkellä suomalainen maatalous elää todella synkkiä
aikoja ja markkinoilta tuotteille saatu
hinta on jo pitkään ollut alhainen. Hän
nostaa esille alenevat tuet, byrokratian
sekä Venäjän vientikiellon, joka on vaikeuttanut tilannetta entisestään.
Orpo kuitenkin muistuttaa, että ministeriö, virkamiehet, maataloushallinto, maataloustuottajajärjestö ja tuottajat
ovat kaikki samalla asialla ja tekevät
töitä saman päämäärän eteen.
- Me haluamme, että Suomessa on
tarjolla suomalaista ruokaa suomalaisille kuluttajille - eikä se ole mahdollista
ilman suomalaisia tuottajia. Me teemme
joka päivä töitä ja käännämme joka kiven päästäksemme tämän vaikean ajan
yli, sillä minä oikeasti uskon, että näillä
huipputuotteilla me valloitamme kotimaan, Euroopan ja maailman markkinat. Nyt täytyy vain etsiä keinoja, joilla
TEKSTI JA KUVAT: JANITA VIRTANEN
saamme pidettyä pystyssä meidän tilamme, autettua nuoria viljelijöitä sekä
niitä, jotka ovat investoineet ja joilla on
nyt vaikeaa, jotta meillä on sitten tuottajat ja tilat jäljellä, kun saamme homman
taas vetämään, Orpo painottaa.
OSAAMINEN JA INNOVAATIOT
VAHVUUTENA
Jarmo Puputti kertoi risteilyllä Raisioagron uudistuneesta strategiasta.
Kasvun innostajat -strategian ytimenä
Raisioagro panostaa lypsykarjatilojen
ruokintaan, viljakauppa- ja viljelyosaamiseen sekä kalanviljelyyn, joka on vahvassa kasvussa globaalisti.
- Kaikkia näitä alueita yhdistää osaaminen ja innovaatiot. Me haluamme
oppimisen ja osaamisen kautta löytää
uusia tapoja auttaa asiakkaitamme tuottamaan kuluttajille terveellistä ruokaa
kestävästi, kannattavasti ja eläinten hyvinvointia edistäen, Puputti toteaa.
Puputti puhuu maatalouden rakennemuutoksesta ja tulevaisuuden menestystekijöistä.
- Kaikkien pitäisi satsata aina omiin
vahvuuksiinsa ja etsiä sieltä kykyä erilaistua. Me haluamme ymmärtää mitä
asiakkaidemme tiloilla oikeasti tapahtuu ja mitkä ovat ne tavat, joilla voimme
vaikuttaa siihen, että jopa haastavassa
markkinatilanteessa menestymme ja
pystymme viemään asioita yhdessä
eteenpäin.
HUIPPUVIIHDYTTÄJÄT VAUHDITTAJINA
Risteilyn viihdetarjonnasta huolehtivat
Marita Taavitsainen, Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani sekä Neljä
Ruusua. Sekä esiintyjät että risteilyväki
silminnähden nauttivat hyvästä tunnelmasta. Yli 30 vuotta sitten perustettu
Neljä Ruusua on ollut kahdeksan kuukautta keikkatauolla uuden albumin
tekemisen vuoksi, mutta bändi päätti
tehdä poikkeuksen ja ottaa risteilykeikan vastaan.
Bändin solisti Ilkka Alanko ei yllättynyt tuottajien riehakkaasta menosta
tanssilattialla, päinvastoin. Hän on itsekin maalta kotoisin.
- Isäni oli agrologi ja vietin skidinä
paljon aikaa navetassa ja rehutornissa
hyppien.
Alanko kertoo tutustuneensa tuottajien risteilyohjelmaan.
- Aikamoisella aikataululla täällä
mennään. Ihmiset tulevat risteilylle
rentoutumaan ja koko ajan on seminaaria, luentoa ja hirveästi kaikkea. Bingo
minua houkutteli, mutta en sitten saanut raahauduttua paikalle, Alanko naurahtaa.
LUENNOISSA VARAA VALITA
Tukholman retkien jälkeen laivalla oli
tarjolla eri tuotantoaloille suunnattuja luentoja ja tietoiskuja. Kiinnostusta
ammattiasiaan riitti, sillä salit olivat
ääriään myöten täynnä. Illan minimessuille kokoonnuttiin keskustelemaan
päivän annista ja kuulemaan tietoa uutuustuotteista.
Matti ja Marita Sairasella on takana jo useampi Raisioagron risteily. Lietolaiselle pariskunnalle luennot ovat
risteilyn kohokohtia.
- Vaimo oli korkkkarikoulussa ja ruokapuolen luennoilla, ja minä olin naapurin isännän kanssa viljapuolella. Hyviä
vaihtoehtoja on niin paljon samaan aikaan, että on välillä hiukan valinnan
vaikeuttakin. Risteilyllä on myös mukava tavata saman ammattiryhmän edustajia ja vaihtaa kuulumisia. •
AgroMakasiini 1/15
Raisioagron tuottajaristeily järjestettiin
tänä vuonna yhteistyössä ProAgrian
ja Maa- ja kotitalousnaisten kanssa.
Monen alan huippuosaajat rakensivat
risteilystä erinomaisen kokonaisuuden
ammattiasiaa, hyvinvointia ja
yhteisöllisyyttä.
1.
2.
3.
1.
Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (oik.) ja
Raision toimitusjohtaja Matti Rihko vakuuttivat risteilyn
tervetuloisuudessa, että suomalainen ruoka valloittaa maailman.
2.
Kehityspäälllikkö Merja Holma kertoi maidontuottajille
Raisioagron uutuustuotteista, mm. Kiima-Mellistä.
3.
Elovena-bingo on jo muodostunut perinteeksi Raision risteilyillä.
Voittajia löytyi runsaasti, jopa kolme kerrallaan.
7
Muutos vie maailmaa eteenpäin
Sleepy Sleepers ja Leningrad Cowbows –bändeistä tunnettu Mato Valtonen luennoi tuottajille
luovuudesta ja motivaatiosta. Valtonen käsittelee
yritysmaailmaan ja yhteiskuntaan liittyviä teemoja humoristisesti, mutta kriittisesti.
- Bändihommissa kului 25 vuotta, kunnes
3000 keikkaa myöhemmin tajusin, että enpä ole
kaksinen laulaja. Päätin lopettaa ja alkaa puhua.
Katsotaan, miten kauan menee ennen kuin tajuan,
että olen surkea puhuja, mutta toistaiseksi uskon
vielä täysillä siihen, mitä höpisen, Mato nauraa.
Mato pyrkii taistelemaan suomalaista ”En
minä osaa, en minä uskalla” -mentaliteettia vastaan. Hänen mielestään suomalaiset osaavat
halutessaan mitä vain, vaikka ovatkin epäonnistuessaan taipuvaisia itseruoskintaan. Mato
nostaa esille myös suomalaisten kammoksuman
sanan muutos.
- Mitä tekee suomalainen, kun joku mainitsee
sanan muutos? Me kiskaisemme käsijarrukahvan
kainaloon ja alamme vastustaa.
Mato kertoo, että erään tutkimuksen mukaan
24 prosenttia suomalaisista ei haluaisi enää minkään asian muuttuvan. Syyksi mainitaan, että se
on ihan hyvä näin.
- Niin ei voi ajatella! Maailma muuttuu koko
ajan ja meidän pitää olla suunnannäyttäjiä.
Muutoksen vastustamisen taustalla on joskus
laiskuutta, mutta hyvin usein myös taipumus takertua rutiineihin. Ihmiset muodostavat itselleen
rutiineja kaikessa tekemisessä.
Kun on tehnyt kaksi vuotta jotakin asiaa rutiininomaisesti, kaikki muu sen ympärillä alkaa
olla jo hieman pelottavaa.
- Voin lyödä vetoa teistä kenen tahansa kanssa,
että istut aamulla juomaan kahvia aina samaan
tuoliin. Et ole ikinä kokeillut mitään muuta tuolia,
et uskalla, kantti ei kestä! Olen tehnyt sen, eikä
ole kivaa. Suosittelen silti, että seuraavan kerran
kun juot aamukahvia, kokeile sitä viereistä tuolia.
Voit seuraavana aamuna palata takaisin omalle
tuolillesi ja istua siinä loppuelämäsi ajan, Mato
virnistää. •
8
Viljantuotanto
hyvässä kasvussa
Suomen viljasato vuodelta 2014 on suuri, 4,2 miljardia kiloa.
Vehnäsato nousi ensimmäistä kertaa yli miljardiin kiloon,
joskin laadultaan se ei ollut edellisvuosien tasoa.
S
TEKSTI: PETER LINDBERG
uomen viljasato vuodelta 2014 on suuri, 4,2
miljardia kiloa. Vehnäsato nousi ensimmäistä kertaa yli miljardiin kiloon, joskin
laadultaan se ei ollut edellisvuosien tasoa.
Kotimaan rukiista ja syysvehnästä korjattiin viime vuonna pääsääntöisesti erittäin hyvä ja laadukas sato. Elokuun jälkipuolella saadut runsaat sateet
heikensivät viljan laatua, ja etenkin kevätvehnien
sakoluvut laskivat sateiden jatkuessa. Arvioiden
mukaan noin 30-50 prosenttia kevätvehnästä olisi
rehulaatua. Rehuvehnän käyttö rehuseoksissa on
kuitenkin kasvanut viime vuosina, joten myös rehulaatuinen vehnä saataneen sijoitettua sekä kotimaan käyttöön että vientiin.
Euroopan vehnäsadosta povattiin suurta jo viime keväänä. Tuontimaksujen poistumisen ansiosta
etenkin rehumaissia tuotiin EU:n alueelle vuoden
ensimmäisellä puoliskolla. Näin ollen Matifin vehnäfutuurin hinta laski kevään ja kesän aikana yli
200 eurosta noin 150 euroon per tonni. Sadonkorjuupaineen hellitettyä syyskuun puolivälissä vehnäfutuurien hinnat lähtivät jälleen voimakkaaseen
nousuun. Syynä voidaan pitää myös Venäjän asettamaa vientimaksua vehnälle.
NÄKYMÄT KEVÄÄLLE 2015
Kansainvälinen Viljaneuvosto ennustaa tammikuun raportissaan maailman viljatuotannoksi yli
2 000 miljoonan tonnia. Viljamarkkinoilla talvitu-
hojen arviointi, raaka-ainehintojen muutokset sekä
Ukrainan konfliktin mukanaan tuomat jännitteet
ovat seurannan kohteina. Myös dollarin vahvistuminen euroa vastaan painaa futuurimarkkinoita
etenkin Yhdysvalloissa.
Euroopassa Matifin vehnäfutuurit ovat laskeneet tammi-helmikuun vaihteessa. Eurooppalaista
ennätyssatoa on laivattu kolmansiin maihin satokauden aikana selvästi viime vuosia vilkkaammin.
Toistaiseksi EU:n alueen syysviljat ovat hyvässä
kunnossa, eikä merkittävistä talvituhoista ole raportoitu.
RAISIO PANOSTAA VILJAN OSTOON JA MYYNTIIN
Ravintoraision myllyviljojen jalostus kehittyi suotuisasti vuoden 2014 aikana. Etenkin kauran mielikuva terveellisenä elintarvikkeena lisäsi Raision
tarvetta hyvälaatuiselle kauralle. Myös rukiin hankintamäärät kasvoivat. Raisioagron rehutehtaat
Kouvolassa ja Ylivieskassa käyttävät rehuviljaa entiseen tapaan. Hienoista siirtymistä rehukaurasta
rehuvehnään oli naudanrehuseoksissa.
Raisioagro on merkittävä viljanostaja Suomessa.
Sopimusviljely tarjoaa viljelijöille hinta- sekä muilta ehdoiltaan kilpailukykyisen sekä varman vaihtoehdon viljelykasvien toimituksille. Sen lisäksi että
ostamme viljaa rehun valmistukseen, osallistumme
entistä voimakkaammin viljojen vientikauppaan
keräämällä viljaa vientisatamiin. •
KASVINVILJELY
AgroMakasiini 1/15
Sopimus Raisioagron kanssa
luo hyvän lähtökohdan nopeasti
vaihtuvien markkinatilanteiden
hallintaan. Sopimustoiminta
varmistaa viljelijän sadolle
ostajan ja käyttäjän.
Sopimusviljely on riskienhallintaa
U
TEKSTI: MIKKO KOSKI
sein viljan myyjä toivoo voivansa saada
markkinoiden parhaan hinnan. Harvoin
ajoitus kuitenkaan onnistuu, koska viime vuosina viljamarkkinat ovat eläneet
voimakkaasti, hintojen vaihtelut ovat suuria ja tulevan ennustaminen on mahdotonta. Viljakauppojen
ajoittamiseen vaikuttavat markkinatilanteen lisäksi
myös muut tekijät, kuten tilan varastokapasiteetti,
kelirikko, syys- ja kevätpeltotyöt ja lomat.
Ota edellä luetellut asiat huomioon ja valitse itsellesi sopiva sopimusmalli. Markkinahintainen
sopimus takaa toimituspaikan, mutta hintariskiä
pystyy hallitsemaan keskihintasopimuksella tai
kiinteähintaisella sopimuksella. Sopimus on molempia osapuolia sitova ja varmasti kumpaakin osapuolta hyödyttävä toimintamalli.
taamme Kouvolassa ja Ylivieskassa käyttävät runsaasti rehuviljaa ja tätä tarvetta vastaan teemme
rehuohra- ja rehuvehnäsopimuksia. Myös vientisatamiin otamme vastaan rehuviljoja.
Teemme myllyviljasopimuksia kevät- ja syysvehnästä sekä rukiista. Vehnää vastaanotetaan
Raision myllyyn ja Naantaliin Suomen Viljavan
vastaanottopisteeseen. Ruis vastaanotetaan Nokian myllyyn.
Suurimokauran vastaanottopaikka on Nokian
mylly tai Rauman satamassa Suomen Viljavan vastaanottopiste. Kuitukauraksi sopii lajike, jossa on
runsaasti betaglukaania, esimerkiksi Peppi. Kysy
kuitukaurasta lisää asiakkuusvastaavaltasi. •
Tee mallasohra- tai rehuviljasopimus
VILJASTA OSA VIENTITOIMITUKSIIN
Ostamme rehuviljaa merkittäviä määriä vientiin ja
öljykasveja Mildola Oy:n tehtaalle Kirkkonummelle.
Puhdaskauraa sekä kuitukauraa ostamme Kokemäelle Suomen Viljavan toimipisteeseen.
Suosittelemme kevätkylvöille etenkin suurimokauraa, vehnää, mallasohraa ja öljykasveja. Rehuteh-
Teemme mallasohrasopimuksia seuraavista
lajikkeista: Barke, Cha Cha, Charmay, Fairytale,
Harbinger, Marthe, Tipple (ja Trekker mikäli lajike
hyväksytään mallasohralajikkeeksi keväällä).
Lajikekohtaiset vastaanottopaikat tarkentuvat
myöhemmin, mutta tällä tietoa Barken, Tipplen
(ja Fairytalen) vastaanottopaikkoja ovat Naantali
ja Lahti. Muiden lajikkeiden ensisijainen vastaanottopaikka on Lahti.
Teemme rehuviljasopimuksia ohrasta ja vehnästä Kouvolan ja Ylivieskan rehutehtaiden vastaanottopaikoille sekä vientisatamiin. Rehukauran
sijasta Raision rehutehtaan hankinta-alueella
suosittelemme rehuvehnän viljelyä. Valkuaiskasvisopimuksia teemme härkäpavusta. Härkäpavun
vastaanottopaikka on ainoastaan Raisio.
9
10
KASVINVILJELY
Viljelyhalukkuustiedustelu
sähköisesti
L
Vielä ehdit täyttää
viljelyhalukkuustiedot
osoitteessa viljalaari.raisio.com
TEKSTI : MIKKO KOSKI
ähetimme vuoden alussa viljelyhalukkuustiedustelun ensimmäistä kertaa perinteisen
paperipostin sijasta sähköisesti, eli uutiskirjeenä viljelijöiden sähköpostiin. Sähköpostissa oli mukana saatekirje, jossa kerrottiin sopimusmalleista ja viljan toimituspaikoista sekä viljan
hankintaan liittyvistä asioista. Liitteenä oli myös
Raisioagron sopimus- ja hankintaehdot viljelykasveille 2015.
OTA VILJALAARI KÄYTTÖÖN
Viljelijänä voit tallentaa viljelyhalukkuustiedot sopimusviljelijöiden omassa internet-palvelussa, Viljalaarissa, jonka osoite on viljalaari.raisio.com.
Useat viljelijät käyttävät jo ahkerasti tätä helppokäyttöistä palvelua.
Viljalaarissa voi tehdä ainoastaan markkinahintaisen sopimuksen, ei keskihintaisia, kiinteähintaisia eikä luomuviljojen sopimuksia. Jos haluat tehdä
edellä mainittuja sopimuksia, ota yhteyttä asiakkuusvastaavaasi sähköpostilla tai perinteitä kunnioittaen vaikkapa soittamalla.
Mikäli sinulla ei ole tunnuksia palveluun, olet
unohtanut tunnukset tai tarvitset apua Viljalaarin
Lisätietoa saat osoitteesta
www.raisioagro.com
/sopimusviljely2015
käytössä, ota rohkeasti yhteyttä omaan asiakkuusvastaavaasi.
SÄHKÖINEN MARSSI JATKUU
Paperilomakkeita muutetaan vauhdilla sähköiseen
muotoon. Jatkossa tilityslaskelmat ja esinäytetulosteet viedään Viljalaariin pdf-tiedostoina, niitä
ei enää lähetetä postitse. Muutoksen avulla säästetään sekä rahaa että ympäristöä. Lisäksi tulostetiedosto on nyt tallessa, mikäli viljelijä sitä tarvitsee
myöhemmin uudelleen.
Esinäytepussien postitus tapahtuu vielä postitse,
sillä esinäytepussi ei vielä kulje sähköisesti perille.
Ehkäpä esinäytepussin voi tulostaa kohtapuolin kotona 3D-tulostimella. •
Heinän siemenviljelijäksi?
Viljan monokulttuuriviljelyn vaihtoehdoksi olisi hyvä viljellä
välillä heinäkasveja. Heinäkasvit vähentävät tehokkaasti
tautipainetta ja tekevät hyvää maan rakenteelle.
Tulevana keväänä tulee voimaan viherryttämistuki. Peltoalan määrästä riippuen pitää viljelyksessä olla kaksi tai
kolme eri kasvia. Nurmikasvit voivat mainiosti olla yhtenä
kasvina. Öljykasvien sadonmuodostus heinän jälkeen on
aivan toista luokkaa kuin viljanviljelystä tiivistyneessä maassa. Lisäksi viljan ylituotantoa saadaan vähennettyä ja sen
suomana etuna voidaan odottaa viljelyn kannattavuuden
paranemista nyt ja varsinkin pitkällä aikajänteellä.
Tarvitsemme timotein ja nurminadan siemenviljelijöitä.
Tilan pitää olla vapaa hukkakaurasta. Mikäli olet kiinnostunut asiasta, ota yhteyttä: [email protected].
AgroMakasiini 1/15
11
Puhdaskaura valloittaa maailman
Puhdaskaurasta valmistettujen
tuotteiden kysyntä kasvaa
maailmalla huimaa vauhtia.
Samassa tahdissa pitäisi saada
Suomeen uusia puhdaskauran
viljelijöitä – olisiko sinusta
sellaiseksi?
TEKSTI : MIKKO KOSKI
G
luteeni on valkuaisaine, jota on vehnässä, rukiissa
ja ohrassa. Kaurassa ei ole gluteenia. Keliakia ja
gluteeniyliherkkyys ovat yleisiä sairauksia, jotka
aiheuttavat erilaisia vatsa- ja suolistovaivoja. Kotoinen tuttu kaura on siis hyvä apu näihin.
MIKÄ ON PUHDASKAURA?
Puhdaskaura on konsepti, jossa tila tuottaa täysin puhdasta
viljaa eli tässä tapauksessa kauraa.
Erilaiset kuluttajatarpeet kasvattavat gluteiinivapaiden
tuotteiden kysyntää. Raisio ja viljelijät vastaavat haasteeseen
ja pyrkivät tyydyttämään tällä hetkellä markkinoilla olevan
valtavan kysynnän.
Raisio on tehnyt jo muutamia vuosia gluteenittomia tuotteita tuotebrändillä Provena. Yleinen käsitys on, että gluteenittomat tuotteet ovat hajuttomia, mauttomia ja värittömiä.
Kun maistat Provena-tuotesarjan tuotteita, korjaat taatusti ennakkoluuloasi. Hyvän maun lisäksi ne ovat myös ravitsemuksellisesti täysin omaa luokkaansa gluteenittomien tuotteiden
joukossa. Puhdaskaura sisältää paljon kuitua, vitamiineja ja
kivennäisaineita.
PUHDASKAURALLA HYVÄ TILI
Helpoin tapa tuottaa muista viljalajeista vapaata kauraa on se,
että tilalla viljellään pelkkää kauraa. Mikäli muita kasveja viljellään, on tärkeätä toimia joka vaiheessa harkiten. Puhtauden
lisäksi tavoitellaan myös suurimokauran laatuvaatimuksia.
Kaikki lajikkeet eivät sovi prosessiin johtuen lajikekohtaisista
eroista. Hyviä tai sopivia lajikkeita ovat Riina, Mirella ja Peppi.
Puhdaskauratilan kuivurin, puimurin, viljavaraston sekä
pääsääntöisesti myös muiden koneiden pitäisi olla vain oman
tilan käytössä. Kesällä pitää olla valmis viettämään kauniita päiviä pellolla kitkemässä pois muiden viljalajien kasveja.
Toki puhdaskauran viljelijöille maksetaan hyvä korvaus tehdystä työstä korkeampana tilityshintana. •
Mikäli innostuit puhdaskauran viljelystä, ota yhteyttä
asiakkuusvastaavaasi tai sähköpostitse [email protected].
12
Raisioagron tietointensiivinen liiketoimintamalli ja
digitaaliset palvelut auttavat osaltaan ratkaisemaan
ruoantuotannon globaaleja haasteita.
KASVINVILJELY
AgroMakasiini 1/15
13
Huippufarmari Haussa 2014
-kilpailu tuotti
huipputuloksia
Kilpailu osoitti toistamiseen hyviin satoihin
tähtäävän asiantuntevan viljelyn olevan myös
ympäristön kannalta paras vaihtoehto.
H
yvä sato ja oikein mitoitetut
tuotantopanokset sekä viljelytoimenpiteet
tuottavat
parhaan tuloksen sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.
Huippufarmari Haussa -kilpailu on erottunut muista satokilpailuista nimenomaan arvioimalla myös kilpailusadon
tuotannon ympäristövaikutukset.
KILPAILUN VOITOSTA
TIUKKA KAMPPAILU
Kilpailu oli erittäin tasainen ja voitto
ratkaistiin kolmen tilan kesken pienillä
marginaaleilla. Voiton kilpailussa vei
Aittaniityn tilan Ari Siivonen Huittisista huikealla Lennox-vehnäsadolla.
Toiselle sijalle sijoittui herneellä Loimaan koulutilan Tuomas Levomäki ja
kolmannelle sijalle tämän vuoden kilpailussa sijoittui viime vuoden tapaan
Iso-Hulmin tilan Kalle Vanha-Perttula
Loimaalta Marthe ohralla.
Palkitut tilat tuottivat kilpailulohkoillaan satotuloksen, joka on lähes
kaksinkertainen Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen valtakunnalliseen 10 vuoden keskisatoon
verrattuna. Kaiken kaikkiaan kilpailuun osallistuneet tilat tuottivat 80 pro-
TEKSTI : HEIKKI ALASTALO JA AKI FINÉR
senttia korkeamman sadon valtakunnalliseen vertailutasoon nähden.
RAVINTEET SIDOTTIIN SATOON
TEHOKKAASTI
sen potentiaalin erinomaisesti. Alhaiset
fosfori- ja typpitaseet pienentävät ravinnehuuhtoumien riskiä sekä viljelyn
aiheuttamaa rehevöittävää vaikutusta
vesistöissä.
Korkeat satotasot ja oikein mitoitetut
tuotantopanokset pitävät kasvinviljelyn TIETOINTENSIIVISYYS MAHDOLLISTAA
ympäristövaikutukset alhaisina. Aivan
KESTÄVÄN MAATALOUDEN
viime vuoden Huippufarmari Haussa Huippufarmari Haussa –kilpailun tulok-kilpailun huipputuloksiin ei energia- set ovat osoitus tietointensiivisyyden
tehokkuuden ja hiilijalanjäljen osalta kasvavasta merkityksestä maataloupäästy, koska muun muassa kuivauk- dessa. Oikeiden asioiden mittaaminen
seen jouduttiin sääolosuhteiden vuoksi ja tiedon hyödyntäminen ovat edellykäyttämään tänä
tys satotasojen ja maavuonna
viime
talouden
kestävyyden
vuotta enemmän
Voiton vei Ari Siivonen
parantamiselle. Raisioaenergiaa.
gro onkin uudistetussa
huikealla LennoxTämän vuoden
strategiassaan nostanut
vehnäsadolla.
kilpailussa fosfotietointensiivisyyden yhritaseet olivat aldeksi strategiseksi keihaiset ja keskimäärin fosforitase tiloilla häänkärjekseen.
oli -9 kiloa hehtaarilta. Typpitaseiden
Kasvinviljelytilat ovat merkittäviä
osalta joukosta erottuivat selkeästi Tuo- kehityskumppaneita ja raaka-ainetoimas Levomäen typensitojakasvina toi- mittajia Raisioagrolle. Kasvinviljelimiva herne -104 kg/ha typpitaseella ja jöille tullaan vuoden 2015 aikana tarAri Siivosen eloperäisellä maalla viljel- joamaan uusia digitaalisia palveluita.
ty kevätvehnä -75,7 kg/ha typpitaseella. Palvelut helpottavat viljelijän arkea ja
Molemmissa tapauksissa ammattitaitoi- ovat mahdollistamassa Suomen maataset viljelijät olivat pystyneet hyödyntä- louden kilpailukykyä ja kestävän kehimään viljelykasvin ja maaperän luontai- tyksen edelläkävijyyttä. •
14
KASVINVILJELY
Korjaa kasvukauden ravinnepuutokset
lehtilannoitteilla
K
TEKSTI: HEIKKI ALASTALO
asvien ravinnepuutokset voidaan korjata
nopeasti ruiskuttamalla ravinteita kasvustoon lehtien kautta kasvukauden aikana. Puutostila voidaan korjata jo yhdellä
ruiskutuskerralla.
Yhdenkin hivenravinteen puute estää kasvia
hyödyntämästä tehokkaasti muita annettuja ravinteita. Kasvin lehdelle ruiskutettuna YaraVita imeytyy nopeasti kasvin lehtiin ja vaikuttaa pitkäaikaisesti auttaen kasvia tehostamaan kasvuaan.
Lehtilannoitus ei vaikuta maan ravinnetilaan,
minkä vuoksi käsittely on uusittava joka sadolle tai
ravinnetila on korjattava maan peruslannoituksella.
Ravinnepuutoksen ollessa suuri lehtilannoitus voidaan uusia 7-10 vuorokauden välein.
Yleensä 2-3 ruiskutuskertaa riittää tuntuvaankin ravinnevajaukseen. Vaikkei kasvustossa ole selkeitä puutosoireita, on ruiskutus hyvä tehdä ajoissa,
jotta varmistutaan koko satopotentiaalin hyödyntämisestä.
Lehtilannoitukseen sopivat parhaiten samanlaiset olosuhteet kuin kasvinsuojeluruiskutuksiinkin.
Ruiskutusta voimakkaalla auringonpaisteella tulee
välttää, koska polttovioitusriski on silloin suuri. Paras ruiskutustulos saadaan aikaisin aamulla tai illalla ilman lämpötilan ollessa 10-25 astetta.
YaraVita-lehtilannoitteet voidaan sekoittaa samaan tankkiseokseen yleisimpien Raisioagron
myynnissä olevien kasvinsuojeluaineiden kanssa. •
RAISIOAGRON LEHTILANNOITEVALIKOIMA:
YaraVita GRAMITREL
Moniravinteinen lehtilannoite viljoille
YaraVita THIOTRAC
Typpi- ja rikkilannoitukseen viljoille, öljykasveille ja nurmille
YaraVita MANTRAC PRO
Kaikille kasveille mangaanilannoitukseen
YaraVita BORTRAC
Viljelykasveille boorin puutokseen
YaraVita Solatrel
Fosfori- ja hivenlannoitukseen viljoille, perunalle ja vihanneksille
YaraVita BRASSITREL PRO
Moniravinteinen lehtilannoite öljykasveille
YaraVita Coptrac 500
Kaikille kasveille kuparilannoitukseen
YaraVita Magtrac
Erityisesti perunalle ja nurmelle magnesiumlannoitukseen
AgroMakasiini 1/15
15
Vaihtoehdot
tehokkaaseen
Raisioagrolla on
erinomainen valikoima
kasvinsuojeluun
kasvinsuojeluaineita, joilla
varmistat laadukkaan sadon
tuottamisen. Meiltä löydät
ratkaisut jokaiseen ongelmaan
liittyen viljojen, öljykasvien ja
nurmen kasvinsuojeluun.
V
TEKSTI: HEIKKI ALASTALO
iljojen rikkakasvitorjuntaan
suosittelemme kaikille kevätviljoille sopivaa ja Raisioagron yksinmyynnissä olevaa Cantor Megapackia (2 x 3l Cantor
+ 150 g Classic Premium SX), joka riittää
12,5 hehtaarille. Jos pelloillasi on viime
vuosina ollut ongelmana valvatti ja ohdake, kannattaa ostoskoriin valita Ariane S. Erittäin edullinen, mutta tehokas
seos viljojen rikkatorjuntaan on Sekator + MCPA, jolla on erittäin hyvä teho
mataraan, valvattiin ja ohdakkeeseen.
Öljykasvien rikkakasvitorjuntaan
suosittelemme Galeraa 0,3 l/ha + Dassoil 0,1-0,3 l/ha. Kirppatorjuntaan hyvä
ja hehtaarikustannukseltaan edullinen
ratkaisu on perinteinen pyretroidi Decis 0,1 l/ha. Ensimmäinen kuoriaistorjunta kannattaa tehdä Avauntilla
ja toinen ruiskutuskerta Mospilanilla.
Hukkakauralle ja juolavehnälle kyytiä
antaa Targa super 1-2 litran käyttömäärällä.
Uutuutena tähän vuoteen Raisioagron valikoimista löytyy Miradorin ja
Basson yhteispaketti (1 x 5 l Mirador +
2 x 5 l Basso). Käyttömäärinä käytetään
Mirador 0,25 l/ha + Basso 0,5 l/ha. Tämä
laajatehoinen tautiainepaketti riittää 20
hehtaarille kyseisillä käyttömäärillä,
jolloin hehtaarikustannus tehoon näh-
den on edullinen. Tämä paketti soveltuu
kaikille viljoille ja sen käyttö on helppoa
ja joustavaa. Tautiainevalikoimista löytyy myös tutut tuotteet: Proline, Stereo
ja Tilt.
MUUTOKSIA VALIKOIMISSA
Senkorin myynti on sallittu 25.3.2015
asti. Sen käyttö on sallittu kuitenkin
vuoden 2015 loppuun asti. Markkinoille
tulee uudistettu versio Senkorista, jossa
suurin ero on se, ettei uudistettu Senkor
ole sallittu herneelle. Lumihomeen torjuntaan tarkoitettu Topsin poistuu myös
markkinoilta. Sitä on lupa myydä kesäkuun loppuun asti ja käyttö on sallittu
vuoden 2015 loppuun asti. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos aikoo kylvää
syysvehnää tulevana syksynä ja haluaa
kattavan tehon lumihomeeseen. •
RAISIOAGRO SUOSITTELEE:
Valvatti ja ohdake
Ariane S
Saunakukka
Cantor Megapack
tai Ally 50 ST + Primus
Juolavehnä, hukkakaura ja heinämäiset rikat vehnällä ja rukiilla
Broadway
Suorakylvetty pelto
Ally 50 ST + Primus
Nurmi
Starane XL
16
Laatusiemenellä
hyviin tuloksiin
Tee siementilaus nyt
Raisioagron pääsiemenvarasto on Pöytyällä Vihervakassa, jossa on monia viljalajeja
ja siemenlajikkeita. Tiettyjä lajikkeita ja
seosviljoja on saatavissa myös Kouvolan
rehutehtaalta. Lisäksi välitämme siemeniä
Peltosiemen-ketjun eri pakkaamoilta.
Tutustu upeaan Lennox-kevätvehnään ja
tilaa rivakasti, koska siemenen saldo on kortilla. Huippufarmari-kisan voittaja vei voiton
Lennox-kevätvehnällä. Myös uusi Severirehuohra on varteenotettava vaihtoehto
viljatiloille. Severi päihittää sadossa, taudinkestossa ja aikaisuudessa suuren joukon
hyviä ohralajikkeita.
Tutustu laajaan viljansiemenvalikoimaamme
verkkosivuillamme raisioagro.com/siemenet.
TEKSTI: MIKKO KOSKI
KUVA: MARJO HAVERINEN
Raisioagron nurmisiemenja seosviljavalikoima
laajenee entisestään.
Olemme asiakkaiden
tarpeiden sekä omien
kokemustemme pohjalta
kehittäneet uusia
siemenseoksia, joilla
saavutetaan erinomainen
sato ja sen myötä tehokas
tuotanto.
AgroMakasiini 1/15
KASVINVILJELY
T
ulevalla kaudella on valikoimissamme 11
erilaista nurmisiemenseosta sekä muutamia puhtaita lajikkeita timoteistä, englanninraiheinästä, italianraiheinästä ja
puna-apiloista. Vanhojen tuttujen seosten sisältöä
on viilattu vieläkin monipuolisemmaksi ja soveltuvammaksi eri olosuhteisiin.
Suosituimpaan Vauhti-sarjaamme on tullut uusi
seos. Vauhti 3 on varsinkin kuiville savimaille
suunnattu seos. Seokseen on lisätty valkoapilaa ja
ruokonataa, jotka kestävät kuivuutta ja ovat maittavia kasveja.
Hyödynnä
öljykasvien
poikkeuslupa!
TÄRKEÄ TÄYDENNYSKYLVÖ
Vanhoissa nurmissa aukkoisuus ja rikkakasvit lisääntyvät. Vanhaa nurmea voi ja pitää elvyttää
täydennyskylvöllä. Sen vuoksi suosittelemmekin
täydennyskylvöä rutiininomaiseksi toimenpiteeksi joka kevät tai periaatteessa milloin vain kasvukauden aikana. Täydennyskylvöön suosittelemme
Vauhti 1-, Voima- ja Pikalaidun-seoksia tai puhdasta englanninraiheinää.
SUOSITUT SEOSVILJAT
Edellisvuoden syksynä aloitimme seosviljojen valmistuksen. Teimme peittaamattomia kaura-vehnä,
ohra-kaura ja vihantaherne-vehnä -seoksia. Näidenkin tuotteiden valmistus lähti asiakkaiden tarpeesta liikkeelle. Tilaolosuhteissa ei ole kovinkaan helppo sekoittaa suuria määriä viljoja keskenään siten,
että seos olisi tasalaatuinen vielä kylvökoneenkin
laatikossa.
Pieni pelko oli, että vihantaherne-vehnä seos lajittuisi kylvökoneessa ja pelloilla näkisi vaillinaisen
lopputuloksen, mutta huoli oli turha. Seos ei lajittunut ja kasvustot ovat tasalaatuisia. Tulevalle kylvökaudelle teemme vielä yhden uuden seosviljan, härkäpapu-vehnäseoksen.
Tasalaatuisten seosviljojen käyttö säästää aikaasi ja helpottaa työtäsi. Muistathan, että esimerkiksi
vihantaherne-vehnä -kasvustosta saa reilusti arvokasta ohitustärkkelystä. Lisäksi seoksen kylvöalalta
saa valkuaiskasvipalkkion.
MAINIO MAISSI
Pohjanmaan isännät ovat pelkäämätöntä joukkoa.
Siellä maissia viljellään suurilla yksityisillä mailla
ja vielä hyvällä menestyksellä. Myös Itä-Suomessa,
Ahvenanmaalla ja Hämeessä on maissiviljelyksiä.
Maissin menestys Suomessa taitaa olla lähinnä ilmastonmuutoksen ansiota, mutta myös lajikkeet
ovat kehittyneet aikaisemmiksi.
Raisioagron aikaiset maissinsiemenet ovatkin
tehneet hyvin kauppansa. Tuomme uuteen kauteen
valikoimiimme Activaten lisäksi Artist- ja Arcade-lajikkeet. Tutustu maissin ruokinnalliseen laatuun ja mieti, viljelisitkö juuri sinä maissia nautakarjallesi vaiko sopimuskasvattajana naapurillesi. •
Öljykasvien viljely
on taas mahdollista
Viime vuodet ovat olleet haasteellisia öljykasvien
tuotannolle ja öljynpuristusteollisuudelle. Nyt komission päätös sallia neonikotinoideja sisältävien
peittausaineiden käytön keväällä 2015 lisää rypsin
ja rapsin viljelymahdollisuuksia ja uskomme, että
sillä on suuri merkitys öljykasvien viljelyhalukkuuteen ja tuotantomäärään.
Viljojen ja öljykasvien tasapainoinen viljely luo
perustan toimiville viljamarkkinoille. Öljykasvien
viljelyn mahdollistava peittausainepäätös on mieluinen tieto myös viljelykiertoa ajatellen.
HYVÄ VALIKOIMA SIEMENIÄ
Tilaa nyt hyvissä ajoin rapsin- tai rypsinsiemenet
Raisioagrosta vielä kun siemeniä riittää ja tee niistä
samalla myös viljelysopimus. Valikoimissamme on
kevätrypsilajikkeet Cordelia ja Apollo sekä Cruiser että Elado peitattuna. Kevätrapsista on tarjolla populaatiolajike Campinoa ja hybridilajikkeista
Trapperia ja Smillaa. Kysy lisää asiakkuusvastaavaltasi. •
17
18
KASVINVILJELY
Onnistunut säilörehu
on maitotilan
menestystekijä
TEKSTI : MIKKO KORHONEN
S
äilörehun onnistumiseen kannattaa panostaa, sillä kesän työ
näkyy joka päivä navetassa.
Säilörehun teossa keskeisimpiä
tuotantokustannuksiin ja tuotannon onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat
nurmen satotaso, sulavuus ja säilönnällinen laatu, joihin kaikkiin voi vaikuttaa
omalla tekemisellä.
Huonomman sulavuuden vaikutukset voidaan poistaa tai vähentää väkirehuruokinnalla ja eri eläinryhmille voidaan syöttää erilaatuisia rehuja. Kaikki
eläimet tarvitsevat kuitenkin hyvän säilöntälaadun, sillä huonoa säilöntälaatua
ei voi korvata millään. Säilörehun laadun lisäksi tuotantokustannuksiin voi
vaikuttaa panostamalla nurmiviljelyn
tehokkuuteen.
ÄLÄ TINGI SÄILÖNTÄLAADUSTA
Säilöntälaatu on erityisen tärkeä, sillä se
vaikuttaa syönnin, kasvun, tuotoksen ja
maidon pitoisuuksien lisäksi maidon
laatuun, utareterveyteen ja eläinliikenteeseen. Huomionarvoista on se, että
väkirehumäärän lisäämisellä ei negatiivisia vaikutuksia voida poistaa, jolloin
hävitään aina tuotoksessa.
Huono säilöntälaatu lisää myös rehuhävikkiä. Sitä tulee säilönnän aikana, huonon rehun erottelusta ja lopulta
myös siitä, että syömätöntä rehua joudutaan poistamaan enemmän ruokintapöydältä. Hävikkiä on hyvä seurata,
Huolimatta suuremmista korjuualoista,
tehokkaammista koneketjuista ja
esikuivauksesta hyvän säilönnän
lähtökohdat ovat edelleen hygieenisyys,
hapettomuus ja happamuus.
sillä sen myötä säilörehukustannus voi
lisääntyä merkittävästi. Tavoitteena tulisi olla se, että mahdollisimman suuri
osuus pellolta korjatusta rehusta päätyisi ruokintapöydälle ja siitä vielä eläinten pötsiin.
Siilojen ja aumojen valmisteluvaiheessa
on hyvä huomioida märän rehun mahdollisuus ja siitä irtoava puristeneste, eli
se, että neste pääsee valumaan massasta pois. Jos mahdollista, märän rehun
silpun pituus voi olla suurempi. Märkä
rehu myös tiivistyy esikuivattua helHYVÄ SÄILÖNTÄLAATU LÄHTEE
pommin.
Rehumassasta saadaan ilma pois
PERUSASIOISTA
Erilaisissa olosuhteissa, erilaisilla säi- vain riittävän ohuilla täyttökerroksilla
löntäaineilla ja korjuumenetelmillä voi ja huolellisella rehumassan tiivistämitehdä hyvää rehua. Tärkeää on muistaa sellä. Mikään säilöntäaine ei pelasta
säilönnän perusperiaatteet ja mitä ne huonosti tiivistetyn rehumassan säilyvaativat
käytänvyyttä.
nön rehunteolta.
Kun rehu vielä peiKorjattava reHappamuus ja nopea
tetään muovilla ja painotetaan, on oikean
humassa
tulisi
pH:n lasku varmistetaan
käymisen edellytyksaada siiloon ja
säilöntaineilla.
set olemassa.
ruokintapöydälle
Happamuus ja nopuhtaana. Puhtauteen vaikuttavia tekijöitä ovat riittävä pea pH:n lasku varmistetaan säilöntäainiittokorkeus, 8–10 senttimetriä, olosuh- neilla. Jos pH ei laske nopeasti, syntyy
teiden mukainen ajonopeus, oikein sää- virhekäymistä, joka aiheuttaa kuiva-aidetyt koneet sekä kantava kovapohjai- nehävikkiä ja valkuaisen hajoamista.
Olipa säilöntäaine sitten biologinen,
nen rehuvaraston ympäristö.
AgroMakasiini 1/15
19
Nurmen viljelyyn ja säilörehuun
kannattaa panostaa, sillä
hyvällä säilörehulla voi tehdä
tulosta. Kahden lehmän rehut
hehtaarilta on saavutettavissa
oleva tavoite.
happo tai muu kemiallinen aine, se toimii tavoitteen mukaisesti vain, jos käyttömäärä on riittävä. Happoa voi käyttää
kaikissa olosuhteissa, eikä sen toimivuus ole riippuvainen raaka-aineen laadusta. Märkää rehua ei kannata tehdä
biologisilla aineilla.
säilöntälaadun osalta tarkastella erityisesti happojen (haihtuvat rasvahapot ja
maitohappo = kokonaishapot) ja ammoniakkitypen määrää sekä syönti-indeksiä.
Panostamalla nurmeen on mahdollista
alentaa maitokilon tuotantokustannusta usealla sentillä ja lihakilon tuotantokustannusta jopa kymmenillä senteillä.
HYVÄ SATO, HALVEMPI REHU
Hyvä sato edellyttää panostamista viljelyyn ja sen suunnitteluun. Nyt kun
viljelysuunnitelmien tekeminen ja tarkentaminen on ajankohtaista, kevään
ja kesän viljelytoimenpiteisiin voi vielä
vaikuttaa.
Säihin emme voi vaikuttaa, mutta
lohdullista on kuitenkin se, että jokainen voi panostaa maan kasvukuntoon,
riittävään tasapainoiseen kaikkien satojen lannoitukseen, rikkojen torjuntaan,
täydennyskylvöön ja laji- ja lajikevalintoihin.
Tähän kun lisätään omien peltojen
tuntemus ja ammattitaito, edellytykset
hyvälle nurmisadolle ovat olemassa.
Silti kustannuksia pitää tarkkailla ja
pyrkiä optimoimaan, väärässä paikassa
säästäminen ei kannata. •
SUUNNITTELULLA TULOKSIA
Nurmen sato on keskeinen säilörehun
tuotantokustannuksiin vaikuttava teIlman rehuanalyysiä ruokinnan suun- kijä. Uusimpien ProAgrian Lohkotietonittelu on turhaa. Rehunäytteitä kan- pankin 2013 tulosten mukaan heikoimnattaa ottaa riittävästi ja edustavasti man neljänneksen sato ja kustannukset
jokaisesta rehuerästä ennen syötön olivat 5 300 kg ka/ha ja 29 c/kg ka ja
aloittamista. Yhtä
parhaan neljännektärkeää on ottaa
sen 8 850 kg ka/ha
näytteitä
syötön
Ilman rehuanalyysiä
ja 14 c/kg ka.
aikana vähintään
Jos et vielä ole
ruokinnan suunnittelu
kerran kuukaudessa.
mitannut
nurmieon turhaa.
Jo pelkkä säilörehun
si satotasoa, tee se
kuiva-aineen vaihteviimeistään
ensi
lu voi aiheuttaa selkeitä menetyksiä jos kesänä. Sen jälkeen voi laskea tuotansitä ei huomioida.
tokustannuksia. Säilörehun tuotantoRehuanalyysi kertoo keskeiset asiat kustannukset (tukematon) vaihtelevat
niin säilönnällisestä kuin ruokinnalli- Suomessa 15-45 c/kg ka, mikä on väkisestakin laadusta. Tuloksissa kannattaa rehukustannuksen vaihtelua suurempi.
ANALYSOI REHUJA YMPÄRI VUODEN
20
Uusi Benemilk Booster
mahdollistaa Benemilk-ruokinnan
myös täysapetiloille, joiden
ruokinta perustuu omaan
säilörehuun, viljaan ja rypsiin.
Tutustu ja huomaa vaikutus!
AgroMakasiini 1/15
NAUTA
Benemilk Booster
Valtakunnan energiapitoisin rehu
TEKSTI: MERJA HOLMA
Aperuokintaan kehitetyn
Benemilk Boosterin teho
todennettiin tuoreessa
Helsingin yliopiston kokeessa.
EKM-tuotos kasvoi 2,4
kiloa. Uusi tuote sisältää
Benemilkin vaikutukset
erittäin tiiviissä muodossa,
kahden kilon päiväannos
riittää 30 kilon tuotokseen.
B
enemilk-tuotesarja on vähitellen kasvanut
kattamaan kaikki ruokintamuodot. Valikoimassa on täysrehut erilaisten säilörehujen rinnalle, puolitiivisteet, tiiviste sekä
robottitilojen Benemilk Robo.
Uusi seosrehuruokintaa varten kehitetty Benemilk Booster sisältää Benemilk-vaikutuksen entistä
tiiviimmässä muodossa, joten käyttötarve on vain
viidennes täysrehusta.
TUTKITUSTI TEHOKAS
Benemilk-ruokinnan teho on todennettu useissa tieteellisissä kokeissa sekä kotimaassa että ulkomailla.
Uusimmassa Helsingin yliopiston kokeessa Benemilk Booster kohotti aperuokinnassa maitotuotosta
1,6 kiloa ja energiakorjattua EKM-tuotosta peräti 2,4
kiloa päivässä.
Yliopiston kokeen apereseptit koostuivat säilörehusta, viljaseoksesta, rypsirouheesta, melassi-
leikkeestä ja Melli-kivennäisestä. Koeryhmällä osa
komponenteista korvattiin Benemilk Boosterilla
siten, että molemmissa ruokinnoissa oli sama valkuaisen, tärkkelyksen sekä väkirehun määrä.
KAKSI KILOA PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ
Uusi Benemilk Booster mahdollistaa Benemilk-ruokinnan myös täysapetiloille, joiden ruokinta perustuu omaan säilörehuun, viljaan ja rypsiin. Korvaamalla kaksi kiloa viljaa Benemilk-Boosterilla,
saadaan appeeseen täysi Benemilk-vaikutus 30
kilon tuotoksessa. Tarkka aperesepti laaditaan rehuanalyysien perusteella.
Benemilk Booster sisältää maissia, jonka ohitustärkkelyksellä on suotuisa vaikutus lehmän glukoosin saantiin. Tuotteessa on myös E-vitamiinia,
biotiinia ja suojattua metioniinia, joilla on muun
muassa vastustuskykyä parantavia vaikutuksia.
MAITOTUOTOSTA LISÄÄVÄÄ ENERGIAA
Seosrehun energiapitoisuutta on vaikea nostaa riittävän korkealle, jos säilörehu on vanhana korjattua.
Benemilk Booster antaa mahdollisuuden paikata
huonon säilörehun tai kevyen viljan energiavajetta.
Boosterissa on energiaa peräti 17 MJ/kg ka. Seosrehutilat ovat havainneet jopa useiden kilojen tuotosnousuja keskimääräisessä päivämaidossa, kun
energiaköyhän säilörehun ohelle appeeseen on lisätty Benemilk Boosteria.
Niukka energian saanti kostautuu tuotoksissa
ja tiinehtymisessä. Erityisesti lypsykauden alun
energiavaje on kohtalokasta hedelmällisyydelle.
Benemilk Booster vähentää piilevän ketoosin riskiä,
jolloin kiimat näkyvät selvemmin ja siemennyksiä
tarvitaan vähemmän. Benemilk Boosteria voidaan
antaa energialisänä myös erillisruokinnassa esimerkiksi parsinavetassa tai lypsyasemalla. •
KONTROLLI
BENEMILK BOOSTER
Maitoa kg
35,2
36,8 (+ 1,6 kg)
EKM kg/pv
36,8
39,2 (+ 2,4 kg)
Valkuaista g/pv
1 237
1 275 (+ 38 g)
Rasvaa g/pv
1 534
1 682 (+ 148 g)
Tutkimustulos on linjassa aiemmin julkaistujen kansainvälisten tutkimusten ja käytännön tiloilta saatujen Benemilk-tulosten kanssa.
21
22
NAUTA
Hallittu kasvu
kahden robotin tilaksi
Hilja Raappana tuskin osasi unelmoida
lehmämäärän huikeasta kasvusta ja kahden
robotin navetasta ryhtyessään yrittäjäksi pienelle
lypsykarjatilalle vuonna 1986. Määrätietoinen
toiminta näkyy ensimmäisen robottikarjavuoden
tuloksessa – yli miljoona litraa maitoa meijeriin.
H
ilja Raappana opiskeli aikoinaan ylioppilasmerkonomiksi ja ehti olla Oulussa töissä
useita vuosia. Kun vanhempansa eivät enää jaksaneet pitää lehmiä,
Hilja jäi Siikajoelle kotitilan jatkajaksi.
Hilja ehti toimia tilalla kahdeksan vuotta yksin. Markku Raappana tuli isänsä
kanssa Hiljalle rakennushommiin vuonna 1994 ja siitä alkoi vähitellen yhteinen
suunta yrittämiselle löytyä.
ASKEL KERRALLAAN ISOMMAKSI
Hiljan ryhtyessä maidontuottajaksi tilalla oli yhdeksän lehmää, joiden keskituotos oli 5 500 kiloa. Laajennusten
myötä lehmäluku vähitellen kasvoi.
Karjamäärän lisääntyessä tuotoskin kohosi huikeaa vauhtia.
Hilja kertoo ihmisten varoitelleen,
että kyllä tuotos laskee eläinmäärän
kasvaessa. Näin ei kuitenkaan käynyt
Hiljan ja Markun navetassa. Vuonna
2005 ylitettiin jo 11 000 kilon keskituotos, lehmien luku oli viisinkertaistunut.
Parsinavetassa oli enimmillään lähes 60 lehmää, joten lypsytyö alkoi jo
käydä voimille. Vanhan navetan ahtaat
tilat eivät olleet myöskään eläinten kannalta ihanteelliset. Vähitellen kypsyi
ajatus uudesta navetasta ja lypsyroboteista.
TEKSTI JA KUVAT: MERJA HOLMA
Hilja ja Markku saivat lehmät uusiin Esimerkiksi uusi maitotankki ei ensin
avariin tiloihin vuoden 2013 lokakuus- jäähdyttänyt kuten olisi pitänyt, joten
sa, kun robottinavetta valmistui. Nuor- maitoa jouduttiin kaatamaan pois. Mekarjalle remontoitiin tilat vanhaan netykset jäivät tilan piikkiin.
navettaan. Lehmiä on jo 120, mutta kesTietoa eri asioista pitää etsiä kaiken
kituotos ei ole notaikaa.
Esimerkiksi
kahtanut, kuten usein
robotin väkirehuanensimmäisen vuoden
nostelusta
hajosi
Nyt osaa jo kuulostella
aikana
tapahtuu.
rele, jolloin lehmät
ropiseeko rehu, kun
eivät saaneet rehua
Meijeriin toimitettu
lehmä tulee robotille.
robotilta. Jos tämä
maitomäärä ylitti enongelma olisi jäänyt
simmäisenä täytenä
robottivuonna ensi kerran reilusti mil- huomaamatta, olisi kierto hiipunut ja
tuotos laskenut. Onneksi Hiljan ja Marjoonan kilon rajan.
kun tarkan seurannan ansiosta tämäkin
vika huomattiin nopeasti ja annostelu
ALUN VAIKEUDET VOITETTU
Ennen uuden navetan rakentamisen al- saatiin toimimaan, kun Markku vaihtoi
kua piti jo tarkoin miettiä kaikki karjan releen. Nyt varastossa on ylimääräinen
hoitoon ja ruokintaan liittyvät seikat. rele, sillä vika on jo kerran uusinut.
- Nyt sitä osaa jo kuulostella, ropiMissä ja miten eri toimenpiteet toteutetaan. Umpeen laitettavat, umpilehmät, seeko rehu, kun lehmä tulee robotille,
poikivat lehmät, vasikat, heruvat, lääkit- Hilja kertoo.
tävät, sorkkahoidettavat ja siemennettävät vaativat omia toimenpiteitään. Kun
LEHMÄT VOIVAT NYT HYVIN
tavoitellaan korkeaa tuotosta, eläinten Lehmien ja hoitajien tottuminen vie
hyvinvointi on vahvasti suunnittelua aikansa. Eläinmäärän nopea lisääntyohjaava tekijä.
minen tuo uusia haasteita seurannan ja
Vaikka suunnitteluvaiheessa on hoitokäytäntöjen osalta. Uuteen navetkaikki yksityiskohdat mietitty, uuden taan on jouduttu hankkimaan runsaasti
navetan käynnistämisessä on usein poikivia hiehoja eri karjoista. Tartuntahiottavaa ja hienosäädettävää. Pieniä paine kasvaa ja eläimet herkistyvät inpuutteita ja vikoja saattaa alussa ilmetä. fektioille.
AgroMakasiini 1/15
1.
Hilja lukee lehmiä kuin avointa kirjaa ja
huomaa heti, jos kaikki ei ole kunnossa.
- Kun ongelmia huomataan, pitää
niihin reagoida nopeasti. Näin voidaan
välttää mahdolliset isommat ongelmat.
Parasta uudessa navetassa on eläinten
hyvinvoinnin kohentuminen.
- Olosuhteet ovat kaikin puolin mukavammat. Lehmillä on vapaus ja tilaa
liikkua. Toki omakin työ on muuttunut,
kun ei enää tarvitse kyykkiä lypsyllä.
Selkävaivat ovat vähentyneet, toteaa
Hilja.
APERUOKINTA VAATI HARJOITTELUA
Pihaton myötä siirryttiin osittaiseen
aperuokintaan. Muutos tuntui työläältä,
kun vanhassa parsinavetassa ruokinta oli täysin automatisoitu. Markku on
kuitenkin paneutunut appeen tekoon ja
ruokintarutiinit alkavat olla hallinnassa.
- Toki koko ajan joutuu seuraamaan,
miten ape tekee kauppansa. Säilörehun
laadun vaihtelut ovat haastavimmat.
Kuiva-ainepitoisuuden heilahtelut
voivat muuttaa appeen väkirehuprosentin suuntaan tai toiseen, mikä voi näkyä
tuotoksessa ja lehmien aktiivisuudessa.
Lannan löysyyttäkin saattaa ilmetä, jos
2.
1.
2.
2.
3.
23
Hilja Raappana on iloinen siitä, että maidon laatu on pysynyt erinomaisena
myös ensimmäisen robottivuoden ajan. Maidon keskisolut jäivät viime
vuodelta reilusti alle sadantuhannen. Raappanat saavat huhtikuussa
hopeisen Walter Ehrström -mitalin maidon pysyttyä E-luokassa 20 vuotta.
Markku Raappana tarkkailee lehmien appeen syöntimäärää. Tarvittaessa
tarkennetaan reseptiä, jos rehu loppuu kesken tai sitä alkaa jäämään.
24
NAUTA
Onnistuneen ruokinnan
perustana on hyvä
säilörehu ja tasainen ape.
Maittavat ja aina saatavilla
olevat rehut sekä hyvä
hoito ja olosuhteet ovat
terveiden ja hyvätuottoisten
lehmien taustalla.
säilörehu on märempää ja väkirehua kuluu oletettua enemmän.
Appeeseen sekoitetaan nurmisäilörehun lisäksi
omaa tuoresäilöttyä viljaa ja rypsiä sekä Melli-kivennäisiä ja Vita-Melliä. Appeen väkirehuprosentti on maltillinen, jotta kierto pysyy hyvänä.
Raisioagron Heikki Ämmänpää säätää apereseptiä
tarvittaessa säilörehuerien vaihtuessa.
Robotille lehmät houkuttelee Benemilk Robo,
joka on myös kohottanut maidon pitoisuuksia. Benemilk Roboa annetaan enimmillään 7-8 kiloa. Heikin työpari Eija Annola pitää huolen, että rehut ja
kivennäiset eivät pääse loppumaan.
TUOTOS YLI 11 000 KILOA
Robottirehun korkea energiapitoisuus näkyy myös
ensikoiden tuotoksessa. Uudessa navetassa eläinmäärän lisääntyessä lähes 2/3 osaa lehmistä on
%
ensikoita, joiden maitomäärällä on suuri painoarvo
keskituotoksessa. Navetan 20 parasta ensikkoa lypsi viime vuonna keskimäärin 11 156 kiloa. Mielenkiintoista nähdä, miten tuotos kehittyy, kun ensikot
poikivat toisen kerran.
Koko karjan tuotos vuonna 2014 nousi 11 057 kiloon. Energiakorjattu maito lähentelee 12 000 kilon
rajaa. Lehmien poikimaväli oli 394 päivää, mikä on
erinomainen tilanne, kun karjamäärä on kasvanut
ja tuotos huikean korkea. Sopivasta poikimavälistä huolimatta hedelmällisyys on Hiljalla seuraava
parannuskohde. Siemennysten määrää pyritään
vähentämään ja lepokauden pituutta lyhennetään.
- Kun asioita halutaan parantaa, pitää valita yksi
parannuskohde kerrallaan, korostaa Hilja.
TILAN PITO ON TIIMITYÖTÄ
Hilja ja Markku ovat toisiaan täydentävä tiimi tilan
kaikissa töissä. Yli sata lypsävää sekä nuorkarja
vaatii ison nurmialan. Viljelyksessä on yhteensä
yli 200 hehtaaria, osa viljalla ja pääosa nurmella.
Säilörehusta saatiin tälle sisäruokintakaudelle erinomainen sato, joten paalirehua liikenee myyntiinkin. Lähipeltojen rehut korjataan laakasiiloihin ja
torneihin.
Osa kaukaisemmista pelloista pakataan paaleihin. Viljasta osa kuivataan, osa säilötään tuoreena.
Viljaakin on piisannut myyntiin. Joskus sitä on viety Raisioagron Ylivieskan tehtaallekin. Peltotöitä
varten on kesäisin apuvoimaa, sillä iso osa tehdään
omilla koneilla. Urkoitsijalla teetetään muun muassa puinnit, lietteenajo, kasvinsuojelu ja osa säilörehusta.
Kesällä apuna on lisäksi Hiljan ja Markun tytär
Elisa, joka käy toista vuotta lukiossa. Elisa on kiinnostunut lehmistä, joten epäilemättä hänellä on
kiinnostus aikanaan jatkaa tilan pitoa. •
BENEMILK ROBO -REHU KÄYTTÖÖN SYKSYLLÄ 2014
5,5
Rasva
5
Valkuainen
4,5
4
3,5
3
1.6. 2014
1.7.
1.8.
1.9.
1.10.
1.11.
1.12.
Johanssonin lehmät nauttivat hyvästä hoidosta,
ruuasta ja olosuhteista. Ne pääsevät jaloittelemaan
Heisalan saaren rantalaitumille ympäri vuoden.
1.1.2015
4
015
AgroMakasiini 1/15
Lehmät palkitsevat
taitavan
managementin
A
TAVOITTEENA TASAINEN APE
Johanssonilla lehmiä ruokitaan appeella sekä robotilla tarjottavalla maukkaalla houkutusrehulla.
Appeessa käytetään pyöröpaalirehuja, mikä asettaa
omat haasteensa tasaisen appeen valmistukselle.
Toimintatavaksi onkin vakiintunut jokaisen lohkon
ja sadon analysointi sekä eri satojen tasainen sekoittaminen. Käytetty säilörehu on myös sekä sulavaa
että käymislaadultaan hyvää.
Appeen tasaisuuden takaavat sekä kahdella
pystyruuvilla varustettu apevaunu että appeeseen
sopivat, hyvin sekoittuvat rehukomponentit. Kivennäinen on esisekoitettu viljaan eikä muita pieniä,
huonosti tasaisesti sekoittuvia komponentteja appeeseen lisätä.
APETTA AINA TARJOLLA
Hyvät olosuhteet
ja onnistunut
ruokinta näkyvät
kohonneissa
pitoisuuksissa.
TEKSTI: KATRI VIRTANEN KUVA: SONJA EK
ndreas Johansson ja Sonja Ek pitävät
lypsykarjatilaansa Paraisilla Heisalan
saaressa. Tilalla lypsää noin 50 lehmää ja
lypsyn hoitaa tätä nykyä robotti. Tilalla
panostetaan lehmien ruokintaan ja olosuhteisiin.
Rehu on laadukasta ja sitä on aina tarjolla. Lisäksi
ensikoiden ja vastapoikineiden alkutaipaleesta huolehditaan tarkasti.
Hoito, ruokinta ja olosuhteet muodostavat kokonaisuuden, mistä lehmät kiittävät kasvaneella
maitotuotoksella, kohonneilla pitoisuuksilla ja ongelmattomalla tiinehtymisellä.
Hyväkään ape ei auta, jos se ei ole lehmien ulottuvilla. Johanssonilla ape työnnetään useita kertoja
päivässä turparivistön eteen ja käytännössä lehmillä on aina rehua saatavilla. Rehun ollessa jatkuvasti
tarjolla paranee myös pötsin toiminta ja hapanpötsin riski pienenee.
Terve pötsi ja hyvä syönti ovat avainasemassa,
kun tavoitellaan korkeaa rehun hyväksikäyttöä ja
hyvää tuotosta. Jatkuvasti tarjolla oleva rehu on
myös pitänyt navetan tunnelman rauhallisena ja
lehmät stressittöminä. Häirintää ja kilpailua ei Johanssonin navetassa esiinny.
25
TÄYDENNYKSEKSI HYVÄ HOUKUTUSREHU
Apetta täydentää robotin houkutusrehu. Robotilla
tarjolla on Benemilk Robo. Benemilkin syöttö aloitettiin tilalla viime syksynä ja valinta on ollut varsin
onnistunut.
Yhdessä muiden rehujen ja huolellisen hoidon
kanssa Benemilkillä ollaan saavutettu sekä maitotuotoksen että pitoisuuksien huikea nousu. Benemilk Robo on myös maittanut lehmille hyvin ja
robotilla käydään ahkerasti.
LEHMIEN RYHMITTELY TÄRKEÄÄ
Johanssonin navetassa on huomioitu myös lehmien
ryhmittelyn tärkeys. Ensikoiden ja vastapoikineiden lehmien olosuhteet ovat erinomaiset. Eläimillä
on oma osastonsa, kabinetti, missä tilat ja olosuhteet antavat hyvät eväät tuottoisaan lypsykauteen ja
onnistuneeseen tiinehtymiseen.
Kabinetin puolella ensikot ja vastapoikineet saavat runsaasti tilaa ja rauhaa sekä yksilöllistä ruokintaa. Näin voidaan turvata runsaan levon määrä,
minimoida stressi ja mahdollisiin terveysongelmiin
päästään puuttumaan ajoissa. Myös suunnitelmanmukaisen rehumäärän sekä energian saanti turvataan.
Ensikot pyritään siirtämään pihaton puolella
aina ryhmässä tai pareittain. Tämä on todettu hyväksi toimintatavaksi; ensikot ovat rohkeampia ja
oppivat nopeasti robotille. Lisäksi myös pihaton
puolella makuuparsia on riittävästi kaikille eikä ylitäyttöä tehdä.
TAVOITTEENA LISÄÄNTYNEET MAITOLITRAT
Seuraavaksi Johanssoneilla keskitytään appeen entistä parempaan optimointiin ja eri ryhmien ruokintatarpeiden täyttymiseen. Tavoitteena on vielä parantaa runsastuottoisten lehmien huipputuotoksia
ja keskittyä poikimisen jälkeisen ruokinnan suunnitteluun. Maidon tuottajahinnan lasku puhututtaa
monia. Johanssoneilla asia huomioidaan keskittymällä tuottamaan lisää laadukasta maitoa korkeilla
pitoisuuksilla. •
26
1.
1.
2.
2.
Lisääntynyt lepoaika nostaa tuotosta.
Ruokintakäytännöt ja navetan olosuhteet vaikuttavat tuotokseen.
Jotkut tilat pääsevät
korkeisiin tuotoksiin
ja toisilla tuotos
laahaa. Erot voivat
samasta rehusta
huolimatta kasvaa
useisiin kiloihin
päivässä.
R
ehun määrä ja saatavuus ratkaisevat ison osan tuotoksesta.
Vaikka rehu olisi hyvälaatuista ja sisällöltään optimaalista,
eivät lehmät lypsä, jos rehua ei ole riittävästi. Lehmän tehtävä ei ole puhdistaa
pöytää. Pöydällä pitää olla vielä vanhaa
rehua jäljellä, kun se puhdistetaan ennen uuden rehun jakoa.
KOETILOJEN KESKIMAIDOSSA
HUIMA ERO
Espanjassa tehtiin koe, jossa 47 tilalle
toimitettiin rehutehtaasta saman reseptin mukaista apetta. Kokeessa oli yli 3
000 lehmää. Tilojen välinen ero oli ääripään tilojen välillä peräti 13 kiloa maitoa/pv/lehmä. Parhaalla tilalla keskimaito oli 33,8 kiloa, heikoimmalla 20,6
kiloa (Bach ym. 2008).
Tiloilta kartoitettiin useita ruokintaja hoitokäytäntöihin liittyviä tekijöitä.
Eniten maitotuotokseen vaikutti rehujen saatavuus, eli paljonko lehmille annettiin rehua. Ne tilat, joilla rehua riitti
aina vapaasti ja jätettäkin kertyi putsattavaksi, tuottivat eniten. Rehun työntely
lehmien ulottuville paransi myös tuotosta.
Olosuhteiden merkitystä ei voi väheksyä. Ylitäyttö pienentää maitomäärää. Kun makuuparsia on enemmän
suhteessa lehmiin, tuotos kasvaa. Väljässä navetassa lehmillä on enemmän
aikaa levätä ja syödä, joten ne myös lypsävät paremmin.
LEHMÄN TEHTÄVÄ EI OLE
PUTSATA PÖYTÄÄ
Jos rehua jaetaan liian vähän, lehmät
ovat syöneet kaiken, eikä puhdistetta-
AgroMakasiini 1/15
NAUTA
27
Rehua pitää olla
vapaasti tarjolla
TEKSTI: MERJA HOLMA KUVAT: PÄIVI VOLANTO
vaa jää. Tämä näkyy maitomäärässä ja Säilörehun alhaista sulavuutta voidaan
3-4 viikon kuluessa kuntoluokan lasku- kompensoida väkirehumäärää lisääna. Rehua pitää olla tarjolla 24/7 eli joka mällä, mutta huonoa käymislaatua ei
päivä kaikkina vuorokauden aikoina. voida korvata millään. Jos säilörehun
Jätettäkin pitää jäädä päivittäin siivot- käymislaatu on huono, näkyy se myös
tavaksi 3-5 prosenttia, silloin tiedetään, maitotuotoksessa ja robottikäynneissä.
Lehmien aktiivisuus laskee.
että rehua on annettu tarpeeksi.
Jos lehmä ei ole vuorokauteen saanut riittävästi syötävää, voidaan se ha- PUHDASTA JUOMAVETTÄ TARJOLLE
vaita pötsin täyteisyydestä. Vasemman Korkeatuottoinen lehmä tarvitsee palpuolen nälkäkuopan kohdalla on syvä jon vettä. Veden laadun pitää olla samaa,
kolmiomainen kolo niin sanottu vaa- jota itsekin juomme. Eli juoma-altaissa
ran kolmio (Vetvice). Rehua saattaa olla tai kupeissa ei saa olla sontaa ja rehuruokintapöydällä jäljellä runsaasti, mut- jäänteitä. Veden pitää olla joka päivä
ta lehmät eivät ylety siihen,
puhdasta ja
siksi rehua pitää työnnellä
raikasta. Juolehmien ulottuville.
Rehua pitää työnnellä
ma-altaiden
Jos rehua annetaan liian
puhtaus pilehmien ulottuville.
vähän ja se loppu kesken,
tää varmisahmivat vahvimmat lehmät
taa päivittäin.
seuraavalla ruokintakerralla liian ison Jos vettä ei juoda tarpeeksi, vähenee
annoksen, jolloin pötsin pH laskee ja syönti ja tuotos.
rehun hyötysuhde huonontuu. Sonta
Juoma-altaiden sijainti vaikuttaa
löystyy ja sonnassa on sulamattomia re- juontimäärään. Jos allas on ahtaalla
hupartikkeleita.
käytävällä, eivät arat lehmät uskalla tulla juomaan riittävän usein. Jos allas on
MIKÄ ON SÄILÖREHUN KÄYMISLAATU?
sijoitettu hyvin korkealle, ei siihen tule
Jos karkearehun käymislaatu on huo- sontaa, mutta lehmät eivät myöskään
no, ape jää syömättä, vaikka rehua olisi siitä pääse vapaasti juomaan. Väljällä
vapaasti tarjolla. Lehmät voivat seisos- käytävällä sontimisongelma vähenee,
kella pöydän ääressä ikään kuin rehua vaikka allas sijoitetaan lehmille ihanodotellen, mutta eivät halua syödä. Yk- teelliselle juomakorkeudelle.
sittäiset lehmät saattavat kaivella appeen seasta väkirehun murusia.
LEHMÄ TARVITSEE TILAA RUOKAILUUN
Seosrehuruokinnalla karkearehun Lehmä on laumaeläin. Se haluaa syödä
laatu on vielä oleellisempi tekijä kuin ja levätä samaan aikaa kuin muutkin.
erillisruokinnassa, jossa säilörehun Kaksirivisessä navetassa lehmillä on
huonot kohdat voivat jäädä pöydälle, mahdollisuus syödä yhtä aikaa. Nelmutta eivät välttämättä pilaa koko rehu- järivisessä navetassa ruokintatilaa on
määrää. Aperuokinnassa huono säilöre- liian vähän, joten pöydän ääreen päähu pilaa koko vaunullisen rehua.
sevät ensin arvoasteikon ylemmät leh-
mät. Aremmat lehmät ja ensikot jäävät
seisoskelemaan ja odottelemaan vuoroaan tai makaamaan, kunnes parhaat
palat on jo syöty. Kun ruokintapaikkoja
on niukasti, rehun syöntimäärä jää pienemmäksi. Tämä näkyy matalampana
tuotoksena ja kuntoluokkana.
Ihannetilanteessa lehmät käyvät
syömässä 12 kertaa vuorokaudessa samansisältöistä rehua, jota ei ole lajiteltu.
Tällöin pötsin pH pysy vakaampana ja
hapanpötsin riski vähenee. Rehujen
hyväksikäyttö on parhaimmillaan, kun
pötsin toiminta on turvattu. Jos appeessa on pitkiä kuituisia korren pätkiä, jäävät ne viimeisten ruokailijoiden syötäväksi. Ensimmäiset lehmät puolestaan
popsivat väkirehupartikkelit ja kärsivät
enemmän hapanpötsiongelmista.
MAITO MUODOSTUU LEHMÄN
LEVÄTESSÄ
Tutkimuksissa on osoitettu, että lehmän
makuuaika korreloi sorkkaterveyden ja
tuotoksen kanssa. Tervejalkaiset eläimet ovat aktiivisempia, käyvät useammin syömässä ja lypsyllä. Hyvissä olosuhteissa, joissa tilaa ja makuupaikkoja
on riittävästi, lehmä lepää jopa 14 tuntia
vuorokaudessa.
Makuuparsien mukavuuteen kannatta siis panostaa. Syväpetien suosio
kasvaa maailmalla. Hiekkapedit ja olkipedit vähentävät hiertymiä ja sorkkaongelmia. Ainakin vastapoikineille
lehmille on suositeltavaa järjestää olkipehku tai syväpeti, jotta stressi voidaan
minimoida ja eläin saadaan nopeasti
syömään. Vastapoikineiden ja ensikoiden oma erillinen ryhmä lisää lepoaikaa,
syöntiaikaa ja tuotosta. •
28
NAUTA
1.
Tasalaatuinen ape
pitää tuotoksen korkealla
I
TEKSTI JA KUVAT: MERJA HOLMA
hannetilanteessa navetassa on ruokintatilaa
riittävästi ja tasalaatuista apetta aina tarjolla.
Lehmät käyvät tällöin syömässä useita kertoja päivän aikana. Tosielämässä ei aina päästä
ihannetilanteeseen. Kun appeen vaihtelun syihin
paneudutaan, voidaan ongelmia vähentää.
Hyvin pienet apekomponetit aiheuttavat usein
tuotoshäiriöitä, joten ne kannattaa esisekoittaa ennen appeeseen laittoa. Vaikka ape olisi tasalaatuista, voi ruokintatilan niukkuus vähentää syöntikertoja, jolloin rehua ahmitaan nopeasti ja enemmän,
kun päästään ruokintapöydän ääreen. Toisaalta ape
voi loppua kesken tai sitä ei ole työnnetty lehmien
ulottuville, jolloin syöntiin tulee pitkiäkin taukoja.
APERESEPTIÄ PITÄÄ SÄÄTÄÄ
Säilörehun kuiva-ainepitoisuuden muutos aiheuttaa
eniten appeen vaihtelua, vaikka muut komponentit
olisikin saatu tasaisesti seokseen. Kuiva-aine kannattaa määrittää ainakin kerran viikossa, joko laittamalla rehunäyte maitoauton mukaan tai mittaamalla se itse mikrouunilla. Apereseptiä pitää säätää
kuiva-aineen muuttuessa, muuten väkirehuprosentti ja kaikkien ravintoaineiden osuus vaihtelee.
Kaikista appeen komponenteista tarvitaan analyysitiedot. Myös sivutuotteissa analyysit voivat
vaihdella. Esimerkiksi satamarypsin valkuaispitoi-
suus vaihtelee laivakohtaisesti. Apereseptiä kannattaa säätää rypsierän vaihtuessa.
Kun otetaan valmis valkuaisseos rehutehtaasta,
on siinä jo optimoitu mahdolliset rypsin ynnä muiden aineiden muutokset, joten koostumus on aina
tasainen. Raisioagron Opti-Maituri 34 mure on nimenomaan appeeseen tarkoitettu helposti sekoittuva hygieeninen valkuaisseos.
PITKÄ KUITU SILPUTTAVA
Pyöröpaalirehut voivat olla haastavia appeen teossa. Jos kuitupartikkelit ovat pidempiä kuin lehmän
kielen leveys, pääsee lehmä helposti poimimaan appeesta väkirehukomponentit, jolloin pitkä kuitu jää
viimeisenä syömään tulevien pötsin täytteeksi.
Olkea tarvitaan rakenteen tuojaksi, jos säilörehu on hyvin märkää mössä tai sen NDF-pitoisuus
jää erittäin alas. Oljen määrää ei kannata nostaa
liian suureksi, koska se vie tilaa energialta ja valkuaiselta. Muutama sata grammaa, puolisen kiloa,
voi parantaa pötsin olosuhteita. Olki on kuitenkin
silputtava etukäteen, jotta se saadaan tasaisesti appeeseen.
APEVAUNUN OLTAVA KUNNOSSA
Apevaunuja ostetaan monesti käytettynä. Kannattaa tarkistaa mikä on silppuavien terien kunto.
AgroMakasiini 1/15
NAUTA
1.
2.
Lehmän syömä rehuannos
vastaa harvoin täysin
apereseptiä. Vaihtelun vuoksi
maitomäärät heilahtelavat
ja osalla lehmistä on ripulia.
Appeen tasaisuuteen
kannattaa panostaa.
Tarvittaessa ne pitää uusia. Kierrosnopeudella on myös iso
vaikutus. Jos sekoitusaika pidetään vakiona ja kierrosnopeus
vaihtuu, on sekoitustulos aivan erilainen.
Vaunun ylitäyttö voi myös vaikeuttaa sekoitusta. Tietyissä
vaunutyypeissä joudutaan jättämään pinta alemmaksi, jotta
sekoitustulos olisi riittävän hyvä. Komponettien annostelujärjestys, annostelukohta vaunuun sekä nesteiden lisäys voivat
vaikuttaa sekoituksen tasaisuuteen.
3.
1.
2.
3.
Hyvin pieniä komponentteja voi
olla haasteellista saada tasaisesti
appeeseen. Ne kannattaa esisekoittaa
keskenään ennen appeeseen
laittamista.
Kun ape vastaa reseptiä ja on
koostumukseltaan tasalaatuista,
lehmät pysyvät terveenä ja lypsävät
hyvin.
Appeen pitää olla tasalaatuista.
Raisioagro tutkii appeen tasaisuutta
seulomalla ja analysoimalla appeen
rakennetta ja koostumusta.
LAATUA TUTKITAAN SEULOMALLA
Appeen koostumuksen tasaisuutta voidaan arvioida seulonnalla. Kun ape on jaettu pöydälle, otetaan siitä tasaisin välein
edustavat näytteet, jotka seulotaan ja eri fraktioiden osuudet
punnitaan. Näin nähdään, miten vaunu on pystynyt sekoittamaan eri komponetit tasaiseksi.
Ylimmälle seulalle jäävät pitkät kuidut, keskitasolle pienemmät kuitupartikkelit ja osa sivutuoteista, pohjalle kasautuu hieno aines. Jos ape on epätasaista, voi pöydän alkupään
lehmille tulla enemmän väkirehua kuin loppupäässä.
Alimalle tasolle jäävästä hienosta aineksesta nähdään
helposti analysoimalla, miten tasaisesti kivennäiset ja pienet
komponentit ovat appeeseen sekoittuneet. Raisioagrolla on
käytössä aidot PennState yliopiston kehittämät seulastot.
PIENET KOMPONENTIT KANNATTAA ESISEKOITTAA
Ruokinnallisia ongelmia voi ilmetä, jos appeeseen
lisätään hyvin pienen annoksen komponentteja.
Niitä on vaikeaa saada tasaisesti. Mikäli tila haluaa
käyttää erikseen kalkin ja suolan sekä hyvin pieniä
vitamiini-hivenainepremixejä, kannattaa ne esisekoittaa ennen appeeseen laittamista.
Suomessa valmistetuissa täyskivennäisissä
kalkki on järkevää lisätä jo tehtaalla, koska sen kuljetusmatka jää lyhyeksi verrattuna tuontikivennäisiin. Raisioagrolla on uudistettu apetilojen kivennäisohjelma, joissa on mukana kaikki tarvittavat
pikkuaineet. •
29
30
Melli
– täyskivennäisten
uusi tuotevalikoima
Raisioagron Melli-täyskivennäisten tuotevalikoima
on uudistunut ja laajentunut. Olemme kehittäneet
entistä parempia kivennäisiä karjoille, joissa
lehmien tuotostavoitteet ovat korkeat.
MELLI-TÄYSKIVENNÄISET
UMPIKAUSI
Kalsium-Melli TMR
Seleeni-E-Melli TMR
Fosfori-Melli TMR
Kiima-Melli TMR Umpi-Melli TMR
KASVATUSKAUSI
Kasvu-Melli TMR
LYPSYKAUSI
Tuotteen nimi kertoo mihin tarkoitukseen kivennäinen soveltuu. Kirjainyhdistelmä TMR ”Total
Mix Ration” tarkoittaa, että kivennäinen sopii olomuodoltaan hyvin appeeseen sekoitettavaksi.
NAUTA
AgroMakasiini 1/15
31
Kiimat kateissa?
TMR-Mellit tueksi
Hedelmällisyyden hallinta on suuri haaste karjakoon
kasvaessa. Pitkittynyt poikimaväli verottaa tuotosta ja tilan
kannattavuutta. Raisioagron uudet TMR-Mellit tukevat
lehmän hyvinvointia ja hedelmällisyyttä.
S
ystemaattinen ja harjaantunut kiimantarkkailu vaikuttaa
oleellisesti lehmän poikimaväliin. Myös poikimisen ajan
sairauksilla, olosuhteilla ja ruokinnalla
on merkittävä vaikutus tiinehtymistulokseen.
Ihanteellisessa tilanteessa lehmä
poikii säännöllisesti alle 400 päivän välein, ja karjan keskimääräinen aika poikimisesta on 160-170 päivää. Poikimavälin pitkittyessä tuotos kärsii, koska
suurempi osa lehmistä on lypsykauden
lopulla.
Käytännössä siemennykset kannattaa aloittaa jo 50-60 päivää poikimisesta, kun lehmä näyttää kiiman. Korkeatuottoisen lehmän umpikautta voidaan
lyhentää 45 päivään, jotta umpeutusta
ei tarvitse tehdä liian korkeasta maidosta.
UMPI-MELLI TMR POIKIMISEN AJALLE
Umpikauden ruokinnalla vaikutetaan
kalsiumaineenvaihduntaan,
juoksutusmahan siirtymän riskiin, jälkeisten
jäämiseen, pötsin happamoitumiseen,
sorkkaongelmiin ja ketoosiin.
Uusi Umpi-Melli TMR varmistaa
ummessa olevan lehmän tasapainoisen
kivennäisruokinnan. Jo 100 gramman
päiväannoksesta lehmä saa riittävän
TEKSTI: MERJA HOLMA
määrän magnesiumia sekä 1000 mg
E-vitamiinia ja orgaanista seleeniä, joiden tiedetään vähentävän jälkeisten jäämisen riskiä ja parantavan vastustuskykyä. Magnesiumia tulisi saada 0,3–0,4
prosenttia rehuannoksen kuiva-aineesta, jolloin pienennetään piilevän poikimahalvauksen riskiä.
Umpikauden appeeseen kannattaa
lisätä myös pieni määrä viljaa, jonka
tärkkelys valmentaa pötsimikrobeita herutuskauden ruokintaan. Lisäksi
tarvitaan olkea, jotta energia ei kasva
liikaa. Rypsillä säädetään valkuainen.
Erillisruokinnassa tärkkelys saadaan
kevyellä tunnutusruokinnalla.
KIIMA-MELLI TMR KOKO
LYPSYKAUDELLE
Kiima-Melli TMR:n sinkistä, kuparista
ja mangaanista puolet on orgaanisessa kelaattimuodossa, myös seleenistä
on suuri osa orgaanista seleenihiivaa.
Orgaanisten hivenaineiden lisäksi Kiima-Mellissä on korkea biotiinin pitoisuus, joten sorkkaterveyttä edistetään
monella tavalla. Orgaanisen seleenin
ohella korkea E-vitamiinitaso auttaa infektioita vastaan.
Nimestään huolimatta Kiima-Melli
TMR sopii koko lypsykauden kivennäiseksi. Erityisesti korkeatuottoiset leh-
mät hyötyvät siitä. Kiima-Melli TMR:ää
voidaan antaa myös siemennysikää
lähestyville hiehoille. Hiehot hyötyvät
orgaanisista hivenaineista muutenkin
kuin tiinehtyäkseen. Sorkkien kehitykseenkin niillä on myönteinen vaikutus.
TMR-MELLIT TASAISESTI APPEESEEN
Jos appeeseen lisätään erikseen kalkkia,
suolaa ja hivenaine-vitamiinivalmistetta, kannattaa pienet komponentit esisekoittaa kalkin kanssa ennen lisäystä.
Appeen koostumus on tasaisempi, jos
hyvin pieniä aineksia ei lisätä sellaisenaan.
TMR-Melleissä on mukana kalkki ja suola, jolloin niiden annostelusta
saadaan tarkempaa. Näin vältytään
epätasaiselta ruokinnalta, joka lisää
ripuleita ja muita ruokinnallisia häiriöitä. Umpi-Melli TMR:n ja Kiima-Melli
TMR:n lisäksi valikoimaan kuuluu Kalsium-Melli TMR. Seleeni-E-Melli TMR,
Fosfori-Melli TMR sekä Kasvu-Melli.
TMR-Mellejä voidaan antaa myös
erikseen säilörehun päälle ”top dressing”
-menetelmällä. Erityisesti Umpi-Melli
TMR käy myös erillisruokintaan, kun
se jaetaan säilörehun tai perusappeen
päälle. TMR-Mellit ovat täyskivennäisiä,
joten niiden syönti ei nouse liian suureksi vapaalla annostelulla.
32
ORGAANISET HIVENAINEET
TUKEVAT TIINEHTYMISTÄ
Orgaaniset hivenaineet tukevat eläimen vastustuskykyä vähentäen siten esimerkiksi utaretulehduksen riskiä. Ne edesauttavat sorkkaterveyttä sekä hedelmällisyyttä. Erityisesti korkeatuottoiset eläimet
hyötyvät orgaanisista hivenaineista.
Sinkkilisä vähentää alkioiden varhaiskuolemien
määrää. Sitä tarvitaan myös normaalien kiimakiertojen toimintaan. Sinkin puutos aiheuttaa ihomuutoksia ja karvattomuutta, sillä on vaikutusta myös
kohdun pintakudokseen.
Sinkki ja kupari säätelevät sorkan keratinisoitumista eli sorkka-aineksen muodostumista. Sinkki myös edesauttaa vaurioituneiden kudosten parantumista tehostamalla kudosten uusiutumista.
Kuparilla on myös rooli kiimojen näkymisessä ja
tiinehtymisessä. Mangaanilla on yhteys sukupuolihormonien määrään, siksi sen puute lisää hedelmällisyysongelmia.
ENERGIAN PUUTE HIIVUTTAA
HORMONITOIMINTAA
Lypsykauden alun negatiivinen energiatase ja
lehmän laihtuminen vaikuttavat suoraan hormonitoimintaan ja hedelmällisyyteen. Erityisesti ensimmäisen kuukauden aikana energian puutteen
aiheuttaman piilevä ketoosi huonontaa hedelmällisyyttä. Lypsykauden alussa kannattaa panostaa
energiapitoisiin väkirehuihin. Suojatut rasvahapot
tuovat rehuihin energiaa ilman pötsin happamoitumista.
Valkuaisen määrän ja laadun sekä kivennäisten
hivenaineiden ja vitamiinien tiedetään osaltaan vaikuttavan tiinehtymiseen. Jos ruokinnassa on liikaa
helppoliukoista valkuaista, voivat kohdun olosuhteet muuttua sikiön kannalta negatiiviseen suuntaan. Säilörehun sopiva raakavalkuainen on 13–15
prosenttia. Lypsykauden alussa tarvitaan lisäksi
hyvälaatuista rouhevalkuaista, joka lisää syöntihalukkuutta ja parantaa lehmän energiatasetta.
Stressi hiivuttaa hormonitoimintaa. Hyvät olosuhteet parantavat lehmän viihtyvyyttä ja vähentävät stressiä, jolloin myös hormonitoiminta tehostuu.
Lehmien liikunta ja ulkoiluttaminen voimistavat
kiiman oireita, jolloin on helpompi valita oikea siemennysajankohta. Hyvä jaloittelutarha on talvikaudella erinomainen apu kiimantarkkailuun etenkin
parsinavetassa. •
NAUTA
AgroMakasiini 1/15
Melli-Piristeestä potkua
vastapoikineelle lehmälle
TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VOLANTO
Poikinut lehmä
tarvitsee alkavaan
maidontuotantoonsa
paljon energiaa, jota se
saa veren sisältämästä
glukoosista. Negatiivisen
energiataseen seurauksena
on maitotuotoksen lasku.
Pahimmillaan lehmä
joutuu ketoosiin.
Poikimisen aikaan lehmä kärsii helposti nestevajauksesta, koska sen elimistöstä poistuu suuri määrä nesteitä, jopa 70 litraa. Jotta vastapoikinut lehmä
välttyisi nestehukalta ja veren glukoositaso pysyisi
tarpeeksi korkealla, on tärkeää antaa lehmälle nopeasti sekä vettä että energiaa.
NOPEASTI IMEYTYVÄÄ ENERGIAA
Melli-Piriste -jauheesta tehdystä juomasta vastapoikinut lehmä saa runsaasti nopeasti imeytyvää energiaa. Melli-Piristeen energialähteet dekstroosi, herajauhe, laktoosi ja rasva auttavat lehmää pitämään
veren glukoositasoa ylhäällä.
Pötsin mikrobit fermentoivat energian lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, jotka imeytyvät nopeasti
suoraan pötsistä. Nopeasti imeytyvä energia takaa
veren korkean glukoosipitoisuuden, jota tarvitaan
maidontuotantoon. Lisääntynyt energian saanti
pienentää eläimen riskiä sairastua ketoosiin.
TÄRKEÄ SUOLATASAPAINO
Melli-Piristeen sisältämät elektrolyyttisuolat pystyvät korvaamaan elektrolyyttejä, joita lehmä menettää poikiessaan hikoilun ja nesteiden poistumisen
kautta. Elektrolyyttilisäys palauttaa veren ja suoliston suolatasapainon ja siten ylläpitää lehmän hyvää
ruokahalua. Runsas vedenjuonti ehkäisee nestehukkaa, juoksutusmahan kiertymää ja jälkeisten
kiinnijäämistä. •
Näin valmistat energiajuoman
Melli-Piriste -jauhetta sekoitetaan 0,5-1 kiloa
15 litraan lämmintä vettä (40°C). Energiajuoma
annetaan lehmälle välittömästi poikimisen jälkeen.
Juoma on erittäin maittavaa, joten lehmä juo
sitä mielellään. Lisäksi lehmälle tulisi tarjota 15
litraa haaleaa vettä, jotta varmistutaan eläimen
riittävästä nesteen saannista.
Melli-Piristettä saa 10 kilon ämpäreissä. Voit
tilata sitä Raisioagron verkkokaupasta, vaikka
useamman kappaleen, koska tuote säilyy kaksi
vuotta valmistuksesta.
33
34
Marttilan tila
Lammilla on vanha
sukutila vuodelta 1685.
Historiaa on paljon
takana ja varmasti
tulevaisuutta runsaasti
edessä, sillä uusi
kahden robotin navetta
valmistui tilalle
marraskuussa 2014.
NAUTA
Hiljaisessa
robottinavetassa
on hyvä olla
TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI VOLANTO
M
arjut ja Ville Marttilan yhteiselämä alkoi, kun Marjut
muutti tilalle vuonna 2002.
Nyt perheeseen kuuluvat
myös kolme tytärtä; Kaisa, Anna ja Liisa. Peltoa on viljelyssä vuokramaineen
noin 150 hehtaaria. Pääosa pellosta on
nurmella, osa vehnällä ja kauralla, ja
1.
1.
2.
kolmen vuoden tauon jälkeen alkaa sokerijuurikkaan viljely.
RUOKINTA ON AUTOMATISOITU
Uudessa navetassa on kaksi Lelyn lypsyrobottia ja tarvittaessa tila kolmannelle robotille. Ruokinta on automatisoitu. Lely Vector sekoittaa ja jakaa rehut
Marttiloiden navetassa Lely Vector jakaa rehut
suunnitelman mukaisesti. Navetassa vallitsee hiljaisuus,
eläimet vain syövät, käyvät lypsyllä ja nukkuvat. Kaikesta
näkee, että niillä on hyvä olla.
Vasikoiden vieroitus tapahtuu vähitellen juomaautomaatilla. Pikku-Mullin Herkku ja laadukas heinä
varmistavat pötsin kehittymisen.
2.
AgroMakasiini 1/15
ennalta annetun suunnitelman mukaisesti. Rehuseoskomponentit, lähinnä
säilörehu ja kuiva heinä, laitetaan niille
varattuihin ruutuihin rehukeittiöön, josta laite annostelee halutun määrän karkearehua appeeseen. Väkirehut tulevat
siiloista.
Lely Vector paitsi sekoittaa ja jakaa
rehun, se käy myös tarkastamassa määräajoin onko rehua tarpeeksi syöttöpöydällä. Tarvittaessa laite täydentää tyhjät
kohdat tuoreella appeella. Samalla se
lakaisee pöydällä olevaa apetta lähemmäksi lehmiä.
Automatisoidun ruokinnan takia
syömätöntä apetta jää kaiken kaikkiaan
aika vähän. Lypsylehmien ruokintapöydälle jäänyt syömätön ape siivotaan
joka toinen päivä nuorkarjalle. Nuorkarja ja hiehot syövät rehunsa tarkkaan,
siksi niillä siivouskertoja tarvitaan harvemmin.
Ape sisältää säilörehun lisäksi Raimix Vilja –rehua, ja valkuaista seokseen
tuo Opti-Maituri 34 -tiiviste. Lisäksi
appeeseen sekoitetaan hivenen kuivaa
heinää.
Lypsyroboteilta lehmät saavat Benemilk Roboa, jolla nostetaan maitomäärää ja pitoisuuksia. Korkeatuottoiset
lehmät käyvät robotilla noin viisi kertaa
vuorokaudessa. Ne saavat Benemilk
Roboa maksimimäärän, eli 7,5 kiloa.
Kivennäiset annostellaan appeeseen
hoppereiden eli erillisten syöttösuppiloiden avulla. Lypsylehmät saavat Kalsium-Melli TMR:ää ja umpilehmät Tunnu-Melliä.
HALLITUSTI TÄYSMAITOA VASIKOILLE
Vasikat ovat ternimaitovaiheen ajan
yksilöhäkeissä, ja juotto tehdään käsin. Noin viiden päivän jälkeen vasikat siirretään ryhmäkarsinaan, jossa
ne saavat juottoautomaatin kautta
RYHMITTELY TARKENTAA RUOKINTAA
täysmaitoa koko juottokauden ajan.
Tilan eläimet voidaan jakaa kuuteen - Näin on hyvä, Marjut toteaa lyhyesti.
erilaiseen ryhmään. Oman appeensa
Vasikat saavat kahden kuukauden
saavat lypsylehmät, ummessa olevat, ajan kahdeksan litraa päivässä maitoa,
tiineet ja siemennysikäiset hiehot. Li- mikä on peräisin poikineilta ja umpeen
säksi nuorkarja on jaettu kahteen ryh- meneviltä lehmiltä. Vieroitus tapahtuu
mään ikänsä perusteella. Ryhmittelyn juoma-automaatin avulla portaittain
avulla ruokinta tarkentuu. Päästään reilun kahden viikon aikana.
pois yli- tai aliruokinnasta ja säästetään
Kun maidon saanti vähenee, vasikat
rehukustannuksissa.
alkavat syödä entistä enemmän Pik-
2.
35
ku-Mullin Herkkua. Sitä on koko ajan
vapaasti saatavilla. Vieroitus on hyvin
lempeä, ja vasikkaosastolla vallitseekin
täydellinen tyytyväisyys.
SUUNNITTELU INVESTOINNISSA
TÄRKEÄÄ
Alkujaan Marttiloilla oli lehmiä sekä
Villen että Marjutin kotitilalla. Marjut oli mielinyt uutta navettaa jo tovin.
Kohtalon sormi puuttui peliin. Päätös
jatkamisesta tai lopettamisesta tuli
konkreettisesti eteen vuoden 2013 kesällä, jolloin Marjutin kotitilan navetta
tuhoutui tulipalossa.
Uuden navetan suunnittelu vaati erilaisten vaihtoehtojen kartoittamista ja
paneutumista sopivien ratkaisujen löytämiseen. Marttiloita päätösten teossa
helpotti vierailut muilla robottitiloilla.
Heille oli myös alusta asti selvää, millaisen navetan he haluavat: kaikkien eläinten pitää olla sama katon alla.
Kahden vuoden aktiivisen navettasuunnittelun tulos oli kaikkien nähtävänä 13. marraskuuta 2014, jolloin pidettiin uuden robottinavetan avajaiset. Pari
päivää avajaisten jälkeen kaikki lehmät
olivat jo navetassa. Marjutin vastaus kysymykseen mitä olisitte tehnyt toisin on
yksituumainen.
- Mitään ei ole tarvetta muuttaa. Kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan. •
36
1.
1.
2.
2.
Benninghoffin tilalla on 800 lehmää, suunnitelmissa on vielä 500 paikan laajennus. Karjan keskituotos oli viime
vuonna 12 500 kiloa, poikimakertoja on yli kolme. Tila on palkittu eläinten hyvästä hoidosta. Navettojen katot on
peitetty aurinkopaneeleilla.
Tilalla panostetaan lehmien hyviin olosuhteisiin sekä tehokkaaseen ruokintaan. Lehmien appeen pääkomponentti on
maissisäilörehu. Myös vilja on jauhettua maissia. Korkeatuottoisten ape suunnitellaan 45 kilon tuotoksen mukaan.
AgroMakasiini 1/15
NAUTA
37
Isossa huippukarjassa
tarvitaan vahvaa
osaamista
Saksalaisella Benninghoffin tilalla lehmien hyvän kestävyyden
ja korkean elinikäistuotoksen salaisuus on umpilehmien ja
vastapoikineiden hoitokäytännöissä ja olosuhteissa.
M
arc Benninghoff oli 29-vuotias astuessaan kotitilan johtoon vuonna 2001. Tällöin
karja koostui 75 lehmästä.
Laajentuminen on tehty askel askeleelta,
jotta velkataakka ei kasva liikaa. Tosin
meikäläisen mittapuun mukaan laajennusvauhti on ollut huima. Kymmenen
vuoden aikana lehmämäärä on kasvanut sadasta kahdeksaan sataan.
VASTAPOIKINEILLE OMA NAVETTA
Ensimmäinen iso investointi oli 400
lehmän pihatto sekä 2x16 kalanruotolypsyasema. Tämän jälkeen panostettiin poikineisiin lehmiin ja rakennettiin
uusi ”fresh cow”-navetta. Kolme vuotta
myöhemmin toteutettiin vielä 300 lehmän lisänavetta. Laajentumisten jälkeen karjamäärä kasvoi 800 lehmään.
Näiden lisäksi rakennettiin vielä biokaasulaitos. Tänä vuonna on tarkoitus
käynnistää seuraava laajennus 500 lehmälle. Sen jälkeen laajennukset saavat
Marc Benninghoffin mukaan riittää.
Olosuhteilla ja ruokinnalla on suuri
vaikutus tuotokseen ja kestävyyteen.
TEKSTI JA KUVAT: MERJA HOLMA
Lehmien elinikäistuotos on 39 000 kiloa. Tuotoksen kasvun myötä maitoa
saadaan nyt 1,2 miljoonaa litraa työntekijää kohden.
PELLOT KARKEAREHUN TUOTANNOSSA
vässä. Pöytä putsataan kerran päivässä,
ennen kuin rehu jaetaan aamuviiden ja
kuuden välillä. Jäännös 3–5 prosenttia
jaetaan hiehoille. Vesiastiat puhdistetaan 3 kertaa viikossa, sillä juomaveden
laatu vaikuttaa syöntiin.
Pellot on valjastettu karkearehun tuotantoon. Tilan 500 hehtaarin alasta 350 UMPEUTUS KALENTERIN MUKAAN
on maissisäilörehun tuotannossa ja 150 Kun tiineys on kestänyt 230 päivää,
nurmisäilörehulla. Kaikkea maissisäilö- laitetaan ensikot umpeen. Vanhemmat
rehua ei käytetä itse vaan osa myydään lehmät saavat lypsää kymmenen päibiokaasulaitoksiin.
vää pidempään. LehUrakoitsija temät laitetaan kerralla
kee kaikki peltoApe jaetaan kerran
umpeen
kalenterin
työt. Koska peltomukaan. Oleellista on,
päivässä, mutta rehua
alaa on enemmän
että kuntoluokka on
työnnetään lähemmäksi
kuin omien rehuoikea.
10 kertaa päivässä.
jen tuottaminen
Umpeutus tehdään
tällä hetkellä vaatorstaisin, jolloin jokaitii, riittää ala jatkossa kasvavalle karja- selle laitetaan umpituubit ja Orbisel-vemäärälle.
dinkasto. Samana päivänä umpiosasKorkeatuottoisten annos suunnitel- toon tuodaan uudet kuivikkeet, joten
laan 45 kilon maitomäärän mukaan ja umpikausi alkaa puhtaassa makuuparse perustuu maissisäilörehuun, mais- ressa. Osa Saksan meijereistä ei hyväksijauhoon ja soija-rypsiseokseen. Ape
jaetaan kerran päivässä, mutta rehua
työnnetään lähemmäksi 10 kertaa päi-
38
sy antibioottien systemaattista käyttöä
umpeutuksen yhteydessä, joten jatkossa vain ongelmalehmille voidaan laittaa
umpituubit.
Umpikausi jää käytännössä vain 45–
50 päivän pituiseksi. Näin kaikille umpilehmille voidaan antaa samaa apetta,
jossa on mukana maissin tärkkelystä ja
soija-rapsiseosta, joten erilliseen tunnutusruokintaan ei ole tarvetta. Pötsin mikrobisto on valmiustilassa herutuskauden voimakkaaseen ruokintaan.
VASTAPOIKINEIDEN TARKKAILU
YKSILÖLLISTÄ
Poikimisen jälkeen lehmät siirtyvät
kaksiriviseen vastapoikineiden osastoon, jossa on vajaatäyttö. Myöhemmin
lypsykaudella makuuparret ovat kolmessa rivissä. Makuuparsia on 70 kappaletta ja lehmiä 50. Kun vastapoikineet
saivat väljemmät olosuhteet ja enemmän ruokintapöytätilaa, vähenivät juoksutusmahan siirtymät.
Vastapoikineilta mitataan kuume
joka aamu samaan aikaan seitsemän
päivän ajan. Kuumeen ohella tarkkaillaan lehmien olemusta ja syöntikäyttäytymistä. Silmistä näkee, jos lehmällä on
ongelmia. Tarvittaessa annetaan kuumelääkettä ja propyleeniglykolia veren
glukoosin nostamiseksi.
Vastapoikineilla on oma ape, joka
poikkeaa korkeatuottoisten appeesta
valkuaisen ja tärkkelyksen osalta. Valkuaispitoisuus on korkeampi ja tärkkelys hieman matalampi kuin korkeatuottoisten appeessa, näin vähennetään
hapanpötsin riskiä. Lisäenergiaa saadaan suojatusta rasvasta.
LYHYT LEPOKAUSI ENNEN
SIEMENNYKSIÄ
Ensimmäiset siemennykset aloitetaan
48 päivää poikimisesta. Jo 72 päivän
kuluttua poikimisesta kaikki lehmät on
NAUTA
siemennetty. Poikimaväli on 395 päivää.
Kiimat varmistetaan antamalla kaikille
lehmille prostaglandiinipiikit. Piikitys
tehdään itse, injektio maksaa kaksi euroa/piikki.
COLOQUICK-TERNIMAITOJÄRJESTELMÄ
PARANSI VASIKOIDEN TERVEYTTÄ
Vasikat saavat heti syntymän jälkeen
neljän litran ternimaitoannoksen letkulla. Ensimmäinen annos on pakastettua
vahvaa ternimaitoa. Näin varmistetaan
riittävä vasta-aineiden saanti. Käytössä
on Coloquick-ternimaitojärjestelmä.
Benninghofin navetassa on päivystys 21 tuntia vuorokaudessa, koska kolme lypsykertaa vie sen verran aikaa.
Näin yölläkin syntyvät vasikat saavat
heti maitonsa, sillä pakastetun maidon
sulatus juottolämpötilaan kestää vain
15 minuuttia vesihauteessa.
Aikaisemmin saattoi käydä niin, että
huonosti imevän vasikan juotto kesti
niin kauan, että maito jäähtyi ja jäi kokonaan juomatta, mikä näkyi vasikoiden
huonona terveytenä. Letkulla ternimaidon saa annettua kolmessa minuutissa,
joten maito ei ehdi edes jäähtyä. Vasikkakuolleisuus on alle prosentin. Emä
lypsetään vasta vasikan ternimaitojuoton jälkeen. Jos lypsetty maito on vah-
vaa, pakataan se neljän litran annospusseihin pakastimeen. Ternimaidon laatu
mitataan mittarilla.
Vasikat viettävät juottokauden igluissa, jonne ne saavat vapaasti maissi-soijapohjaista väkirehuseosta. Karkearehua ei anneta juottokaudella.
Monella saksalaistilalla vasikat saavat
rehutehtaan sekoittamaa maissi-soijamysliä, jonka sekaan tilalla lisätään olkisilppua. Olkisilppu myslin joukossa
korvaa karkearehun.
UTARETULEHDUSLEHMÄÄ
HOIDETAAN 2–3 KERTAA
Lypsyaseman teho on 115–120 lehmää
tunnissa. Lypsyvuorossa työskentelee kaksi henkilöä, joista toinen hakee
lehmät. Lypsy kestää seitsemän tuntia.
Kun uusi laajennus toteutuu, joudutaan
jokaiseen lypsyvuoroon ottamaan yksi
henkilö lisää. Nykyisen aseman kapasiteetti on äärirajoilla lehmämäärän noustessa tuhanteen. Työntekijöistä kaksi on
saksalaista, muut tulevat Itä-Euroopasta.
Utaretulehdusten osuus karjassa on
1,5 prosenttia. Samaa lehmää hoidetaan
yleensä kaksi tai kolme kertaa. Jos lehmän tuotos on alle 30 kiloa, niin kolmannen hoidon sijaan tilataan teurasauto. •
1.
SAKSALAISTILAT LAAJENTAVAT KIINTIÖIDEN POISTUESSA
Saksalaistilat valmistautuvat kiintiöiden poistumiseen laajentumalla. Laajennukset suunnitellaan huolella ja toteutetaan vaiheittain, jotta liika velkaantuminen voidaan välttää. Maidon hinnan laskuun on varauduttava.
Vaihteleviin hintoihin on myös totuttu vuosien saatossa.
Parhaimmillaan maidon hinta on lähennellyt 50 senttiä, vuosi sitten oltiin 40 sentin tasolla, nyt 31-32 sentissä. Hinnan ennakoidaan edelleen hieman laskevan kiintiöiden poistumisen myötä kasvavan tuotannon vuoksi.
Laajentajat uskovat kuitenkin tulevaisuuteen ja arvelevat hinnan jälleen
kääntyvän nousuun.
Viljelijät ovat oppineet varautumaan hinnan vaihteluihin ja tietävät,
että paras aika investoinneille on ennen seuraavaa korkeasuhdannetta.
Näin laajentunut tuotanto saadaan täyteen vauhtiin hintojen noustessa.
Rakentaminen ajoitetaan usein siten, että kesäkaudella karjamäärä kasvatetaan ulkotarhoissa, jotta investoinnin valmistuessa se saadaan saman
tein täyteen. Ensin panostetaan lypsylehmiin, jotta raha saadaan pyörimään, sitten vuorossa on uudistuseläimet. Kun rahaa saadaan, investoidaan hiehoihin.
Laajentamisen esteenä ovat usein ympäristösäädökset, lupabyrokratia
ja viljelymaan puute. Kasvanut bioenergian tuotanto sekä yhä suuremmat
maitotilat vaativat paljon peltoa, jonka hinta on noussut huimasti viime
aikoina. •
3.
AgroMakasiini 1/15
2.
1.
3.
1.
Vasikat pidetään koko juottokauden yksilöigluissa. Juottokauden jälkeen vasikat siirretään
ryhmäkasvatukseen. Kolealla säällä pysyteltiin iglun sisällä.
2.
Beneninghoffin karjamestari Alexander (keskellä) kertoo suomalasiryhmälle tilan managementista.
3.
Umpilehmät saavat maissi-olkipohjasita apetta, jossa on mukana maissijauhoa ja valkuaisrouheita
koko umpikauden ajan. Poikimisen jälkeen lehmiä seurataan yksilöllisesti 2–3 viikon ajan.
39
40
UUTTA
SUOMESSA:
Tasalaatuinen
ternimaito Coloquickjärjestelmän avulla.
Kysy lisää
Raisioagrosta.
Vastustuskykyä
vasikoille
Vasikat pysyvät terveempänä ja kasvavat paremmin, kun
niille annetaan hyvälaatuista ternimaitoa riittävä määrä
mahdollisimman nopeasti syntymän jälkeen. Karjakoon
kasvaessa Coloquick helpottaa ternimaitoruokintaa, jolloin
vasikoiden sairaudet vähenevät.
TEKSTI: MERJA HOLMA KUVA: COLOQUICK
V
asikka syntyy ilman vasta-aineita ja on hyvin
herkkä ympäristön taudinaiheuttajille. Karjaa
piinaavat tarttuvat ripulit ja hengitystietulehdukset heikentävät vasikan kasvua ja lisäävät
vasikkakuolleisuutta. Kun ternimaito sisältää riittävästi
vasta-aineita ja ensimmäinen 3-4 litran annos annetaan
vasikalle tunnin sisään syntymästä, sairauksien riski vähenee merkittävästi.
JUOTTO ENSIMMÄISENÄ
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Kun vasikka syntyy, otetaan pakasteesta annos
tutkittua vahvaa ternimaitoa.
Ternimaito laitetaan vesihauteeseen, jossa se
lämpenee juottovalmiiksi 15–20 minuutissa.
Juotetaan vasikka. Ternimaito on kätevästi selkärepussa, josta juoma tulee letkulla vasikan suuhun.
Lypsetään emältä ternimaito.
Mitataan ternimaidon vasta-ainepitoisuus.
Jos laatu on hyvää, pakataan ternimaito 4 litran
pusseihin ja pakastetaan.
Lehmän poikiessa on yleensä totuttu siihen, että vasikalle lypsetään oman emän ternimaitoa. Tämä on johtanut
siihen, että ternimaidon ensimmäinen annos voi viivästyä ja vasikka juotetaan vasta useiden tuntien tai yli puolen vuorokauden kuluttua.
Coloquick-järjestelmän perusajatus on, että pakastimessa on neljän litran pusseihin pakattuna hyvälaatuista, tutkittua ternimaitoa, jota jokainen vasikka saa
välittömästi syntymänsä jälkeen. Emä lypsetään vasta
myöhemmin. Ternimaito pakastetaan steriileissä litteissä Coloquick-pusseissa, joiden suojana on muovisalkku.
Kun vasikka syntyy, otetaan salkku Coloquickin vesihauteeseen sulamaan. Se on sopivan lämpöistä juotettavaksi 15 minuutin kuluessa.
Salkussa on kantohihna, jolla salkku saadaan selkään,
jolloin hoitajan molemmat kädet vapautuvat juottoon.
Salkun pussista tulee letku, jonka päähän voidaan kiinnittää joko tutti tai tuubiannostin, jolla ternimaito annetaan suoraan vasikan mahaan. Jos vasikka on pirteä ja
pystyy itse juomaan, voidaan sen antaa imeä ternimaito
tutin kautta, muussa tapauksessa se letkutetaan.
LYPSY VASTA JUOTON JÄLKEEN
Kun vasikka on saanut ternimaitonsa, voidaan lehmä
viedä lypsettäväksi. Ennen lypsyä vetimet ja nänninpäät
puhdistetaan erityisen huolella. Ternimaito tutkitaan
lypsyn jälkeen refraktometrillä, joka kuuluu Coloquickin
varusteisiin.
NAUTA
Hyvän ternimaidon tunnistaa arvosta > 22 %, joka vastaa IgG-pitoisuutta 50 g/l. Jos ternimaito on laimeaa,
voidaan se juottaa vanhemmille vasikoille. Salkun
sisään laitettuihin pusseihin pakataan vain vahvaa
ternimaitoa. Coloquick sisältää ternimaitosalkkujen
täyttöaseman. Täytetyt salkut jäähdytetään mahdollisimman nopeasti ja pakastetaan.
TUTKIMUSTULOKSIA TERNIMAIDOSTA
Ternimaidon tutkiminen mittarilla on tarpeen, sillä
väri ei kerro vasta-aineiden määrää. Kestohankkeen
yhteydessä Savonia-ammattikorkeakoululla tutkittiin
viime vuonna yli 1 200 ternimaitonäytettä sadalta lypsykarjatilalta.
Ensikoilla ja toisen kerran poikineilla arvo jäi keskimäärin 20,7 prosentin tasolle, mikä on alempi kuin
suositeltu pitoisuus. Vanhemmilla lehmillä arvo oli
22,4 prosenttia. Samallakin tilalla havaittiin suurta
vaihtelua näytteiden välillä rodusta ja iästä riippumatta, pitoisuudet vaihtelivat jopa 8-32 prosentin välillä
(Hokkanen ym. 2014).
TERNIMAITOA HETI SYNTYMÄN JÄLKEEN
Suurikokoisemmille holstein- ja ayrshirevasikoille
voidaan hyvin juottaa neljä litraa ternimaitoa vaikkapa letkuttamalla, jos vasikka ei juo. Pienille vasikoille
riittää kolme litraa ensimmäiseksi annokseksi. Jos vasikka juo vapaaehtoisesti, voidaan toki antaa neljäkin
litraa.
Amerikkalaistutkimuksessa todettiin, että neljä
litraa ternimaitoa saaneet vasikat lypsivät kahden ensimmäisen lypsykauden aikana 2 650 kiloa enemmän
kuin kaksi litraa saaneet vasikat (Faber ym, 2008). Ternimaidon vaikutus kestää siis pitkälle vastasyntyneen
vasikan elämässä. Kokeen molemmat ryhmät saivat
ternimaidon välittömästi syntymän jälkeen.
COLOQUICK AVUKSI YÖJUOTTOON
Pirteille vasikoille voidaan juottaa tutista. Jos juominen ei suju, juottoon kuluu aikaa ja maito ehtii jäähtyä.
Isoissa karjoissa ensimmäinen ternimaitoannos annetaan usein letkuttamalla, koska se vie vähemmän aikaa, ja näin varmistetaan riittävä vasta-aineiden saanti.
Maailmalla isot karjat päivystävät synnytyksiä 24 tuntia vuorokaudessa, joten yölläkin syntyvä vasikka saa
ternimaitonsa heti.
Perheen voimin hoidettavassa karjassa yöllä syntyneet saavat usein ternimaitonsa vasta aamulla, jos
eivät ole emästä itse imeneet. Imemällä määrä jää liian
pieneksi. Jos esimerkiksi iltatarkastuksen yhteydessä
huomataan vasikan olevan syntymässä, voidaan sille
nopeasti sulattaa ja letkuttaa ternimaito Coloquick-järjestelmällä, vaikka emän lypsy jäisikin aamuun. •
AgroMakasiini 1/15
41
150 JA 100
TONNARIT
Suomeen on taas saatu uusia lehmien kuninkaallisia, kun
150 000 ja 100 000 kilon maitotuotos on tullut täyteen.
Nämä huipputuotokset on lypsetty Raisioagron rehuilla.
150-tonnarit
Myy Juha Muittari Saarijärvi
OmppisKari KeinänenTuusniemi
100-tonnarit
Lehtimäen S
Karita ja Lasse Peltola
Kangasala
Tarja ja Juha Hurvi
Kokemäki
Panda
PellavaOlli-Pekka PulkkaVieremä
PerttaVille HakalaHartola
Piiru
Mty Onnila Ulla, Martti ja Turo Lapinjärvi
Pikkumyy
Touko LiskoSiikajoki
PupuPettäinmäki OyParikkala
Pähkinä
Virpi ja Auvo Taipaleenmäki
Siikalatva
RamonaTommi MerivirtaSalo
RebekkaMatti ToivonenHausjärvi
RonjaJouko JuntunenSuomussalmi
Ruska
Sari ja Olli Anttila
Orimattila
RuskaTuomo HaikonenHeinola
Ruusa
Mirka ja Antti Ollila
Haapavesi
Ruusu
Sanna ja Markku Hämäläinen
Savonlinna
Ryffeli
Tuula ja Harri Olli
Virolahti
R:Tuisku
Jaana ja Tero Nikulainen
Mikkeli
SantraKimmo JokelaOrimattila
SimaPetri NatunenJoroinen
SopivaSamuli PyyhtiäSysmä
Suffeli
Tuovi ja Kari Översti
Pertunmaa
Sulkaman UnelmaKaija ja Jukka Rummukainen
Liperi
SyytinkiJanne NäsiHämeenlinna
SädeTeemu HäkkinenPieksämäki
SädeMikko ImmonenRääkkylä
TildaSamuli PyyhtiäSysmä
TipsuMarkku PeltonenOrimattila
TuiskuPauli KohvakkaKangasniemi
Tulppaani
Mty Olkku Jyrki ja Jarkko
Lemi
Tupu
Virpi ja Antti Haapaniemi
Pälkäne
Tuulia
Tiina ja Juha Eskelinen
Vieremä
TuumaMty SuniMynämäki
UpuKari PekonenIisalmi
UtukkaPekka KauppinenPieksämäki
Valo
Maaria ja Sami Ikonen
Pieksämäki
42
SIKA
Tehokkaita rehuja
pienille porsaille
Opticaremilk NP ja Hevipossu -rehut kehitettiin
alun perin RescueDeck-porsaiden ruokintaan.
Rehut sopivat myös muille porsaille, jotka syystä
tai toisesta eivät saa riittävästi emakon maitoa.
O
TEKSTI JA KUVA: PÄIVI VOLANTO
pticaremilk NP:n ja Hevipossun merkitys korostuu entisestään, koska pienten
porsaiden määrä kasvaa pahnuekokojen kasvaessa. Näille porsaille rehujen
koostumus ja laatu ovat ensiarvoisen tärkeitä henkiinjäämisen ja kasvun kannalta.
OPTICAREMILK NP VUOROKAUDEN JÄLKEEN
Vastasyntynyt porsas saa emakon ternimaidosta
vasta-aineita, joiden avulla se pystyy vastustamaan
ympäristössä olevia taudinaiheuttajabakteereita ja
viruksia. Porsaan pitää imeä emäänsä heti syntymän jälkeen, sillä silloin vasta-aineiden määrä on
ylimmillään ja ne imeytyvät parhaiten. Jos emakon
Voit tilata Opticaremilk NP:tä ja Hevipossua
Raisioagron verkkokaupasta, raisioagro.com.
Muista myös toimiva Potrakiihotus-erikoisrehu
emakoiden kiihotusruokintaan.
maidontuotanto on vähäistä, kannattaa porsaalle
antaa Opticaremilk NP:tä, mutta vasta vuorokausi
syntymän jälkeen.
Opticaremilk NP sisältää hyvin sulavaa proteiinia (heraproteiinikonsentraatti) ja vasta-aineita.
Vasta-aineita maidonkorvikkeeseen tulee hyperimmunisoidusta kananmunajauhosta muun muassa
taudinaiheuttajia E. coli ja klostridium vastaan. Lisäksi rehu sisältää probiootteja, jotka tukevat porsaan ruuansulatusta.
Tehojuoma saadaan sekoittamalla 150 grammaa
Opticaremilk NP:tä litraan lämmintä (55 °C) vettä.
Kirjainyhdistelmä NP tarkoittaa sitä, että tuote ei
sisällä veriplasmaa.
HEVIPOSSUA PARIN KOLMEN PÄIVÄN IKÄISELLE
Hevipossu on pienten porsaiden erikoisrehu, joka
totuttaa porsaat kasviperäisiin raaka-aineisiin. Erikoisrehu sisältää runsaasti maitopohjaisia jakeita
ja sekoittuu veteen erinomaisesti. Rehua voidaan
antaa kuivana tai vellinä muutaman päivän iästä
lähtien.
Hyvänmakuisen Hevipossun etu on, että porsaat oppivat syömään lisärehua aikaisin. Kun niille myöhemmin annetaan starteria, on sen kulutus
suurempi varsinkin silloin, kun siirtyminen rehusta
toiseen tapahtuu asteittain. Porsaat oppivat syömään ja sulattamaan viljapohjaista rehua paremmin ja vieroitus helpottuu. Samalla emakko säästyy
ja vieroituspaino kasvaa.
HEVIPOSSUA MYÖS VIEROITUKSEN JÄLKEEN
Porsas tottuu nopeasti Hevipossun erittäin maukkaaseen makuun, ja sitä kannattaa hyödyntää
vieroituksen jälkeen. Hevipossua voidaan antaa
vieroitetuille porsaille ruokahalun herättämiseksi
sekoittamalla sitä vieroitusrehun joukkoon. Hyvä
seossuhde on 1:4. Tällä tavoin porsaat saadaan erittäin nopeasti syömään ja suolinukka pysyy paremmassa kunnossa. •
VERKOSSA
AgroMakasiini 1/15
43
Verkkokauppa
helpottaa elämääsi
Raisioagron verkkokauppa on avoinna aina,
ja nyt se on vielä pullollaan uutuustuotteita,
tule ja tutustu - www.raisioagro.com.
R
TEKSTI: VESA PURSIAINEN
aisioagron verkkokauppa on erinomainen rehutilauskanava, mutta se
on myös paljon muuta. Se on avoin
ovi erinomaisiin maatalousalan tuotantopanoksiin ja tarvikkeisiin. Teet siellä
ostoksesi omilla, juuri sinulle tarjotuilla hinnoilla. Ostokset jäävät tilaushistoriaan, josta
niitä on kätevä selailla jälkeenpäin, ja vaikka
toistaa jo tehtyjä tilauksia helposti ja nopeasti.
Mikä hienointa, verkkokauppa on integroitu nettisivuihimme. Sinun tarvitsee vain
muistaa nettiosoitteemme raisioagro.com, ja
pääset selailemaan kauppamme tarjontaa.
Ostokset suoritat kirjautumalla sisään Sinun
omaan kauppaasi.
Verkkokauppa vapauttaa aikaasi tärkeämpiin asioihin. Sen käyttö on helppoa. Jos tarvitset neuvoa, soita omalle asiakkuusvastaavallesi tai verkkokaupan palvelunumeroon
044 770 6884.
VERKKOKAUPPA MAHTUU TASKUUSI
Mobiilisovellusten, eli älypuhelimiin ladattavissa olevien ohjelmistojen, käyttö lisääntyy
koko ajan valtavaa vauhtia. Netistä on löydettävissä lukuisia tutkimuksia siitä, kuinka
ihmiset tulevat siirtämään suurimman osan
netissä tekemistään toiminnoista mobiiliin.
Tämä koskee muun muassa verkkokauppashoppailua, lääkäri-, kampaamo- ja muiden
palvelujen ajanvarausta sekä tiedonhakua.
Kun lataat mobiilisovelluksen puhelimeesi, ovat Raisioagron verkkokauppa ja muut
hyödylliset palvelumme (tilausapuri, viljan
hinnat, nurmisiemenvalitsin) aina mukanasi.
Sovelluksia voit etsiä ja ladata omaan mobiili-
laitteeseesi helposti erilaisista sovelluskaupoista, kuten Google Playsta, App Storesta tai Windows Phonesta.
GRENE NORAMAA KUMPPANIKSI
Raisioagro ja Grene Noramaa aloittivat yhteistyön helmikuussa 2015. Sen myötä Raisioagrolla
on nyt erittäin laaja valikoima maataloustuottajien tarvitsemia tarvikkeita verkkokaupassaan.
Vaikka yhteistyömme on vasta alussa, löytyy
jo nyt verkkokauppamme digitaalihyllyistä noin
100 uutta huippuhyödyllistä tuotetta. Hyvinä
esimerkkeinä erityisesti maatiloille suunniteltu
Farm Cam – valvontakamerajärjestelmä, Dunlopin laadukkaat saappaat, ruokintaan soveltuva
rehukauha, rehun säilytykseen sopivat rehutynnyrit, desinfiointimatot ja -altaat ja paljon muuta.
Tuotteet toimitetaan asiakkaalle nopeasti suoraan Grene Noramaan varastosta.•
Grene Noramaa esittäytyi risteilyllä
Raisioagron asiakkaille helmikuun alussa.
44
sama maku, eri nimi
suositut sunnuntai Gluteenittomat
pakastesämpylät ovat nyt osa
provena-tuoteperhettä
provena on nyt
myös facebookissa!
www.raisionkeittokirja.fi • www.provena.fi
AgroMakasiini 1/15
VÄLIPALA
45
Terveyttä
kaurasta
Gluteenittomat kauratuotteet
ovat nyt hyvässä nosteessa.
Ne sopivat myös muille kuin
gluteenitonta ruokavaliota
noudattaville, sillä niissä on
paljon kuitua, sekä sopivassa
suhteessa hiilihydraatteja,
proteiinia ja rasvoja.
R
TEKSTI: PAULIINA ÖHMAN
aision gluteenittomien Provena-tuotteiden herkullisuuden salaisuus on kotimainen puhdaskaura. Kauran ansiosta tuotteet maistuvat hyville, sillä kaura
on maultaan melko mieto vilja, joka sopii moneen eri
elintarvikkeeseen. Kaura myös vaikuttaa positiivisesti tuotteiden rakenteeseen tuoden niihin mehevyyttä.
TUOTTEITA MONEEN KÄYTTÖÖN
Provena-tuotteita on tällä hetkellä 11 erilaista. Perinteiseen
puuronkeittoon on Provena Iso Kaurahiutale ja nopeiden aamupalojen ystäville kaksi erilaista annospakattua pikapuuroa.
Provena Kauramysli puolestaan on herkullinen yhdistelmä
kauraa ja hedelmiä.
Leivontaan tarkoitetuista jauhoista Provena-kauraleipämixistä syntyy herkullinen vuokaleipä tai sämpylät helposti.
Makeiden leivonnaisten ystäville on Provena Suklaamuffinssimix kätevä tuote. Provena kaurainen leivontajauho
sopii kaikkeen leivontaan ja on siten monipuolisin käytöltään.
Provena-täysjyväkaurajauho on tarkoitettu esimerkiksi
pikkuleipien, pannukakkujen ja matalien leipien tekoon tai
osaksi muita jauhoja kohottamista vaativissa leivonnaisissa.
Provena pakastesämpylät ovat herkullisen makuisia sämpylöitä, joissa on runsaasti kuitua ja makua. •
Kaurainen, gluteeniton
kirjolohikranssi
3 dl
2 tl
1 ps
3 dl
1/2 - 1 tl
2 rkl
Täyte:
2 dl
1 rkl
200 g
1 dl
1,5 dl
maitoa
psylliumia
Sunnuntai kuivahiivaa
Provena Täyskaurajauhoja
suolaa
Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta
Voiteluun
Pinnalle
muna
seesaminsiemeniä
hienonnettua purjoa
Sunnuntai Juokseva Rypsiöljyvalmistetta
kotimaista perattua savukirjolohta
hienonnettua tilliä
raastettua parmesaania
1. Sekoita reilusti kädenlämpöiseen (42 asteiseen) maitoon
psyllium, 1 1/2 dl jauhoja ja hiiva.
2. Nosta kulho lämpimään vesihauteeseen ja anna juuren
tekeytyä noin 15 minuuttia.
3. Pehmitä hienonnettu purjo paistinpannulla Sunnuntai
Juoksevassa. Perkaa savukala, hienonna tilli ja raasta
parmesaani. Sekoita täyteaineet keskenään.
4. Lisää juureen suola ja Sunnuntai Juokseva. Vaivaa
joukkoon jauhoja sen verran että taikina on kaulittavaa.
5. Kauli noin 30 x 50 senttimetrin kokoiseksi levyksi ja
ripottele täyte taikinalevylle.
6. Kääri levy rullalle pidemmältä sivulta. Jätä saumakohta
rullan alle. Nosta rulla leivinpaperin päälle uunipellille.
Muotoile rulla ympyräksi ja nipistä rullan päät yhteen.
Anna kohota liinan alla 30 minuuttia.
7. Leikkaa rullan keskikohdasta ulkoreunaan päin noin
neljän senttimetrin välein viiltoja. Voitele munalla ja
ripottele päälle seesaminsiemeniä.
8. Paista 200 asteessa 25-35 minuuttia. Jäähdytä leipä
ritilän päällä.
Lisää herkullisia reseptejä osoitteessa raisionkeittokirja.fi
46
TULEVAA
Tervetuloa
Farmari-maatalousnäyttelyyn 2.-4.7.2015
Heinäkuun alussa Joensuussa käy todellinen kuhina, kun Suomen suurin maaseututapahtuma eli Farmari-maatalousnäyttely rantautuu kaupunkiin 2.-4.7.2015.
Maaseutua kaikilla aisteilla ihastelemaan odotetaan lähes 70 000 vierasta. Farmarissa estradille pääsevät erityisesti kotieläimet, energia ja metsä.
Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä kolmen lähimaakunnan eli Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ProAgriat.
Farmarissa kohtaavat niin ammattilaiset, alan harrastajat kuin kuluttajatkin.
Pohjoiskarjalainen iloisuus ja vahva kulttuuri luovat näyttelyn runsaan ohjelman. Näytteilleasettajia on tulossa eri puolilta Suomea ja myös ulkomailta.
Näyttelyalue on kävelymatkan päässä Joensuun keskustasta ja paikoitusalueet ovat kiinni näyttelyalueessa. Maamerkkeinä näyttelyalueella ovat Joensuu Areena ja Joensuun laulurinne. Farmari.net/panorama-sivulta pääsee
ihailemaan kesäistä näyttelyaluetta.
Raisioagro on menossa mukana, tervetuloa osastollemme!
Agropäivät Raisiossa
- varma kevään merkki
Raisioagron Agropäivillä on ammattiasiaa niin kasvinviljely- kuin kotieläintiloille. Sieltä saat parhaat vinkit öljykasvien,
nurmikasvien ja viljojen viljelyyn, lannoitukseen ja kasvinsuojeluun. Poimi mukaan hyvät noutotarjouksemme siemenistä sekä muista tuotantopanoksista ja –tarvikkeista.
Valikoimissamme on paljon uusia tuotteita, mm. öljykasvien siemeniä, kasvinsuojeluaineita, Grene Noramaan tarvikkeita ja Grundensin asusteita. Tule tutustumaan.
Agropäivät järjestetään Raisiossa ke 15.4.2015.
Tervetuloa hyville kaupoille ja tapaamaan tuttuja!
Tilaa Safesilsäilöntäainetta
kontissa tai
irtona
Safesil on kolmivaikutteinen kemiallinen säilöntäaine. Yksi
tuote kaikille rehukasveille 15-50 % kuiva-aineille. Valmis
liuos.
Nyt Safesiliä on saatavana myös irtotavarana. Minimitilausmäärä 2000 litraa. Kysy asiakkuusvastaavaltasi lisätietoja rahdista ja hinnasta. Toimitus toukokuussa. Maksu
toimituksen jälkeen.
Tilaukset myös verkkokaupasta raisioagro.com.
Valtakunnallinen Peltopäivä järjestetään Inkoon Västankvarnissa 9.7.2015. Peltopäivä on kasvinviljelyn johtava erikoisnäyttely ja tapahtuma ammattilaisille. Raisioagro on mukana Peltopäivässä. Lisätietoja www.peltopaiva.fi
Uusi myymälä Ylivieskaan
Raisioagro avaa myymälän sekä toimitusvaraston Ylivieskaan, rehutehtaan vieressä sijaitsevan Kaukokiidon tiloihin.
Myymälään tulee laaja valikoima kivennäisiä sekä muita tuotantopanoksia ja -tarvikkeita. Myymälä avataan kevään aikana. Lisätietoa verkkosivuillamme raisioagro.com.
AgroMakasiini 1/15
47
PALVELUKORTTI
Jos haluat päivittää tietojasi tai peruuttaa AgroMakasiinin tulon, täytä tämä
kortti ja postita se Raisioon. Voit ilmoittaa samat tiedot myös netissä:
www.raisioagro.com/anna-palautetta.
Osoitteenmuutos
Tilaan AgroMakasiinin
En enää tarvitse lehteä
Kotieläintuotanto lopetettu
Jatkan kasvinviljelyä
Postimaksu
on maksettu
puolestasi
NimiPuh.
Jakeluosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Anne Aura
Tunnus 5010718
Info: 2255
00003 VASTAUSLÄHETYS
Sähköpostiosoite
Nimitysuutisia
Kuvassa vasemmalta: Marjo Keskikastari, Mikko Korhonen, Heli Saarimaa, Tero Kekkonen, Maarit Korhonen ja Mari Klemetti.
MMT Mikko Korhonen on nimitetty Raisioagron tutkimuspäälliköksi vastuualueenaan tutkimustoiminta, erityisesti nurmirehuketjun kehittäminen ja Benemilk-konseptin kansainvälinen lisensiointi. Mikon yhteystiedot: puh.
044 781 8902, [email protected]
Merkonomi Heli Saarimaa on nimitetty asiakkuusvastaavaksi toimialueenaan Keski-Pohjanmaa ja Kalajokilaakso. Hänen työparinaan on Tero Åstrand. Helin numero on
040 827 3190, [email protected].
Tero Kekkonen työskentelee Kaipiaisten rehutehtaalla Etelä-Savon asiakkuusvastaavana työparinaan Marjo
Haverinen. Yhteystiedot 050 385 9943 ja tero.kekkonen@
raisio.com. Tero valmistuu agrologiksi kevään aikana.
Merkonomi Maarit Korhonen toimii Pohjois-Savossaa
asiakkuusvastaava-harjoittelijana, puh. 044 781 9081, [email protected].
Mari Klemetti on koulutukseltaan maaseutuyrittäjä ja
hän toimii Kainuun ja Koillismaan alueella asiakkuusvastaavana Arto Kuisminin työparina, mari.klemetti@raisio.
com, puh. 040 546 4184.
Marjo Keskikastari palaa takaisin Raisioagroon reilun vuoden irtioton jälkeen nimikkeenään tuotepäällikkö.
Hänen vastuullaan on myös AgroMakasiini-lehden toimitus ja taitto sekä muut markkinointiviestinnän osakokonaisuudet. Yhteystiedot 23.3. alkaen marjo.keskikastari@
raisio.com ja puh. 040 772 8828.
PRO2 - Itella Posti Oy
Suosittu Melli-täyskivennäissarjamme on saanut uuden
ilmeen ja uusia tuotteita. Tuorein tulokas on runsaasti
biotiinia ja E-vitamiinia sisältävä KIIMA-MELLI TMR,
joka on kehitetty lehmien lemmennostattajaksi: sillä on
myönteinen vaikutus hedelmällisyyteen ja tiinehtyvyyteen.
Uusi UMPI-MELLI TMR puolestaan valmistaa lehmää
umpikaudella tulevaan maidontuotantoon.
VOITA LOMA!
Maaliskuun 2015 toimitukseen
Melliä verkkokaupasta
tilanneiden kesken
arvotaan
Holiday Club -lahjakortti
ja viikoittain lisäksi
yllätyspalkintoja.
750 €:n
Tutustu koko Melli rae-, jauhe- ja nuolusankosarjaan
verkkokaupassamme www.raisioagro.com