HUOLTOUPSEERI

HUOLTOUPSEERI
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti
1
★ LAKKAUTUKSET
OSA PUOLUSTUS VOIMAUUDISTUKSIA
★
ENERGIA
JA
HUOLTOVARMUUS
2013
TÄYTTÄ OLUTTA.
Sodan urakkatyöläiset
Sotilashallinnollisen
aikakauslehden
perinteiden jatkaja
Huoltoupseeriyhdistys r.y:n
JÄSENLEHTI
1/2013
Päätoimittaja
EV evp Risto Gabrielsson
Kalevi 109 B – 3
50104 Tartto, Viro
[email protected]
Toimittajat
Hans Gabrielsson
Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo
040 952 3062
[email protected]
Ilmoitusmarkkinointi
Juha Halminen
(09) 873 6944
[email protected]
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
Valtuuskunta
Pj Harri Juhani Koponen
Vpj Heikki Härtsiä
Hallitus
Pj EV Risto Kosonen
Vpj KAPT res Caj Lövegren
Jäsenet
EVL Aarne Veijalainen
EVL evp Matti Paasivaara
LTN res Hans Gabrielsson
EV Timo Saarinen
KAPT res Olli Happonen
MAJ Lauri Rissanen
MAJ Juha Ponto
MAJ Juha Lemminki
Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä
koskevat tiedustelut ja
laskutusasiat pyydetään
lähettämään KIRJALLISESTI
osoitteella
Huoltoupseeriyhdistys r.y.
/co Tarja Takala
Sepäntie 15 A
04300 TUUSULA
tai sähköpostilla
[email protected]
Kokousasiat, jäsenhakemukset
ja aluetoimintaa koskevat
tukipyynnöt
Sihteeri
KAPT Jere Perkiökangas
Maanpuolustuskorkeakoulu
PL 7, 00861 HELSINKI
[email protected]
Kansikuva: Maj Kari Kurkinen ja jo
aiemmin lakkautettua kalustoa.
ISSN 0355-2586
AO-PAINO 2013
Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli,
www.ao-paino.fi
Erilaisista urakoitsijoista on tullut vakiintunut osa nykyisiä operaatioita ympäri maailmaa. Kun
vielä Vietnamin sodan aikana oli
vain yksi sotajoukkoon kuulumaton urakoitsija kahdeksaa taistelijaa kohtaan, on suhde nykyään
yhden suhde yhteen. Irakissa oli
vuoden 2007 loppupuolella noin
180 000 urakoitsijaa sotavoimien
vahvuuden ollessa noin 160 000.
Afganistanissa 2009 lopulla oli
104 000 urakoitsijaa ja USA:n asevoimilla noin 64 000 taistelijaa.
Urakoitsijoiden käyttöön on
monia syitä. Niiden avulla voidaan aseistettuja taistelijoita
suunnata enemmän varsinaisiin
taistelutehtäviin. Operaatioon
osoitettujen joukkojen määrälle asetetaan enimmäismäärät,
eikä käyttöön saatu miesvahvuus aina mahdollista kaikkien
tukitoimien suoritusta. Joskus
urakoitsijat edustavat jatkuvuutta
operaatioissa, missä sotilashenkilöstö vaihtuu säännöllisesti rotaatioissa.
Afganistan sijaitsee sisämaassa eikä sillä niin ollen ole
satamia. Se on maiden ympäröimä, joiden suhteet USA:han
ovat hankalia ja jopa kiusallisia,
esimerkkeinä Pakistan ja Uzbekistan tai suhtautuminen on
avoimen vihamielistä, kuten
Iranin tapauksessa. Autiomaat,
vuoristot, lumi ja tulvat tekevät
maasta karun. Tiestö on vähissä
ja lyhyin huoltoreitti satamaan
kulkee Pakistanin läpi Karachiin
maan etelärannikolla. Pohjoisessa huoltoreitit ovat pidempiä ja
täydennysten kuljetus maksaa
huomattavasti enemmän. Huolitsijoita ja muita urakoitsijoita on
käytettävä runsaasti. Eikä muilla,
kuin paikallisilla ole asiaa kuormineen Afganistanin ja Pakistanin väliselle heimoalueelle.
Urakoitsijoiden avulla jakeluverkot toimivat, joskus paremmin, joskus huonommin. Mutta
niiden käyttö ei ole ongelmatonta. Ei ole koskaan mitään takeita, että urakoitsija pitää oman
osansa sopimuksesta. Joskus
tilanteen kehitys voi sen estää,
joskus urakoitsijat ovat vain jättäneet homman sikseen. Mikä
on urakoitsijoiden laillinen asema
operaatioalueilla ja missä kaikissa tilanteissa heitä voi käyttää?
Moraalisia kysymyksiä herättää
myös rahavirrat urakoissa. Pakistanin – Afganistanin huoltoreitillä
huomattava osa yhdysvaltalaisia
verorahoja päätyy suojelurahoina
Talebanille.
Tässä numerossa:
Pääkirjoitus........................................................................................ Oman osaamisen tärkeys................................................................. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka....................................... Energia ja huoltovarmuus................................................................. Huoltovarmuutta ei saa unohtaa....................................................... Tulevaisuuden energiavarantojen turvaaminen.................................. Logistiikkakeskusten rooli Kiinan talouskehityksessä....................... Itella aina valmiina............................................................................ Kohti puolustusvoimien Logistiikkalaitosta........................................ Huollon johtaminen lakkautettavassa joukko-osastossa.................... MAALOG12 harjoitus........................................................................ Huoltotaktiikan seminaari 2013 Hämeen Rykmentissä..................... Huoltokoulun perinnepäivää vietettiin 22.2.2013............................... Parolassa pidettiin jo yhdeksäs panssariseminaari............................ 3
4
6
8–10
10
11
12–16
18–19
20–22
24–26
28–31
32–33
34–35
36–37
3
Oman osaamisen tärkeys
Näin talvisin hiihdosta nauttii,
kun välineet toimivat. Jotta tähän
päästään, hiihtäjällä tulee olla
omaa teknistä osaamista suksiensa kanssa. Suksikauppias opastaa
ja myy välineet, mutta yleensä
voitelu jää hiihtäjän omalle vastuulle – hiihtämisen lisäksi. Tarvittava tekninen osaaminen syntyy
vuosien yritysten ja erehdysten
kautta. Syvällinen kokemus auttaa
kehittämään välineitä ja välinehuoltoa, mikä taas mahdollistaa
harrastuksesta nauttimisen. Loppu on sitten ilmoista ja hiihtäjästä itsestä kiinni.
Sotahistorian näkökulmasta monet uudet innovaatiot sotavarusteissa ovat
tarjonneet ratkaisevan ja ylivoimaisen
edun suhteessa vastustajaan. Ensimmäisen maailmansodan panssarivaunut
ja toisen maailmansodan tutkat ja lentokoneet ovat tästä loistavia esimerkkejä. Ratkaisevin menestystekijä on ollut
kyseisten maiden korkea tekninen taso
ja kyky innovoida uutta suorituskykyä.
Rauhan aikana puolustusvoimien tekninen taso näkyy kyvyssä kehittää ja
hankkia kustannustehokkaasti uusia
sotavarusteita käyttönsä. Uudet sotavarusteet ovat pitkän kehitystyön tuloksia.
Omalla teknisellä osaamisella ja yhteistyöllä teollisuuden kanssa on mahdollista saada 10–15 vuoden uuden varusteen kehitystyö hyvään lopputulokseen.
Näistä ovat esimerkkinä NH-90 -helikopteri, Amos-kranaatinheitinajoneuvo
ja eri johtamisjärjestelmäalan hankkeet.
Näkyvin voittaja onnistuneessa sotavarusteiden kehitysprojektissa on yleensä
4
teollisuus. Kehitystyössä mukana ollut
loppukäyttäjä saa lähinnä uskottavaa
suorituskykyä ja juuri sellaisen välineen,
jota tarvittiin. Ratkaisevaa lopputulokselle on puolustusvoimien oma osaaminen, mikä mahdollistaa oikein mitoitetut
vaatimusmäärittelyt ja suorituskykytestaukset tarvittavan suorituskyvyn hankkimiseksi.
Oma tekninen osaaminen on edellytys
myös sille, että aseiden ja ampumatarvikkeiden, johtamisjärjestelmien ja
erityyppisten ajoneuvojen kanssa toimitaan turvallisesti. Samalla kalustoa osataan käyttää taloudellisesti ja se pysyy
kunnossa. Poikkeusoloissa kenttäosaaminen korostuu: on kyettävä toimimaan
äärirajoilla ja äärioloissa. Tätä kokonaisuutta ei saa ostopalveluna.
Suomen puolustusvoimien tekninen
osaaminen on perinteisesti ollut korkealla tasolla. Näin pitää olla myös jatkossa. Tätä tarvitaan niin järjestelmien
hankintaan ja kehittämiseen, kun kenttähuoltoon ja välineiden turvalliseen
käyttöön. Huolestuttavaa on kuitenkin
se, että tähän kriittiseen osaamisen
kohdistuu uhkia monesta syystä. Suurin
muutos tapahtuu henkilöstörakenteissa;
huomattavan osan opistoupseereista
jäädessä reserviin lähivuosina. Kenttäosaaminen siirtyy etupäässä aliupseereille. Vaikeusastetta lisää teknisen
osaamisen saavuttamiseen tarvittava
pitkä opiskeluaika, mikä on minimissään
viisi- kuusi vuotta. Tästä on vielä pitkä
matka siihen, että kyseinen uusi osaaja
saavuttaa mestarin taidot kehittää järjestelmää eteenpäin.
Toinen merkittävä haaste tekniselle
osaamiselle tulee säästövelvoitteista,
jossa logistiikan henkilöstöä vähennetään logistiikkalaitokseen siirryttäessä
viidenneksellä. Samaan aikaan kalustoa
kuitenkin uudistetaan yhä teknisempään
suuntaan ja vanhentuneista ja käyttöarvonsa menettäneistä järjestelmistä
luovutaan. On kyettävä supistamaan
oikeasta paikasta tarvittava osaaminen
säilytteen.
Kolmas tekijä, jolla on merkitystä, on
meneillään oleva maa- ja merivoimien
kunnossapitoa koskeva kehittämishanke (KUPI15). Hankkeella pyritään nostamaan sotavarusteiden kunnossapitoalan
tehokkuutta, mihin ilman muuta on tilausta. Taustalla on luonnollisesti aikanaan tehdyt Millog-ratkaisut ja niistä
saadut hyvät kokemukset. Maavoimissa
projekti on keskittynyt varuskuntakorjaamoihin, joiden merkitys maavoimien
tekniselle osaamiselle on ratkaiseva,
nimeen omaan loppukäyttäjän ja kenttähuollon sekä käyttöturvallisuuden kannalta. Onneksi KUPI15-hankkeessa onkin lähdetty siitä, että puolustusvoimille
välttämätön osaaminen säilytetään.
Omaa teknistä osaamista siis tarvitaan.
Apua voi löytyä ulkoakin, mutta osaava
asiakas pääsee parhaaseen lopputulokseen. Ja kuten alussa totesin, hiihdostakin nauttii, kun sukset pelaavat. Sen
osoitti tämänkin sunnuntain onnistunut
hiihtolenkki. Toivotan hyviä kevättalven
hiihtokelejä!
Tuottavaan työhön
Ehdottomasti päällimmäinen
kokemus on taloudellisuus
”Pieni polttoaineen kulutus on ollut positiivinen yllätys.
Sen merkitys vain kasvaa tässä taloudellisessa tilanteessa. Auto on myös hiljainen ja todella miellyttävä ajaa.”
Ralf Tallqvist, Sisu Rock 8x2 kasettiyhdistelmä, V8+PowerShift
Vahvaa alavääntöä
Upeasti toimiva Fuller
”Moottorin alavääntö on todella vahva. Auto
on hiljainen, ajettavuus kohdallaan ja kirkkailla
ajovaloilla on turvallista ajaa. Myös pieni polttoaineen kulutus on yllättänyt.”
”Fulleria täytyy kehua. Vaihteisto toimii tosi upeasti.
Sillä pystyi heti uutena vaihtamaan Fullerin tapaan
eli ilman kytkintä. Suunnittelijat ovat tehneet todella hyvää työtä vaihteiston sovittamisessa. Ja hintakin
on kohdallaan.”
Jari Korjus, Sisu Polar 8x2 koukkulaiteyhdistelmä romunajossa,
V8+Telligent
Urpo ja Yrjö Kanervo, Sisu Rock 8x4 nuppiauto, V6+Fuller
www.sisuauto.com
Suomen turvallisuus- ja
puolustuspolitiikka 2012
Valtioneuvosto julkaisi selontekonsa viime joulukuussa. Selonteko on
merkittävä asiakirja juuri meille, jotka teemme vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Siitä saa henkistä tukea työllemme.
Selonteko määrittää selkeästi turvallisuuspolitiikan linjaukset: ”Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät
ovat itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen
turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
sekä yhteiskunnan toimivuuden turvaaminen”.
Selonteossa on yksi todella mielenkiintoinen uudistus. Sana kokonaismaanpuolustus on muutettu sanaksi kokonaisturvallisuus. Käsitteen uudistus sisältää sen, että valmiussuunnittelussa
rauhanajan kriisit nostetaan turvallisuuspolitiikan keskiöön puolustusvalmiuden
6
lisäksi. Päätös on looginen, koska vuoden 2010 Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa silloinen hallitus listasi 13 uhkakuvaa, joista yksitoista (11) liittyi rauhanajan ongelmiin.
Rauhanajan ongelmista meillä alkaa
olla melkoinen kokemus. Vuoden 2011
lumimyrskyt Lounais-Suomessa, Nokia
puhtaan veden kriisi, kyberhyökkäykset,
pahat muut luonnonkatastrofit jne. On
tällöin aiheellista esittää kysymys itselleen, miten voimme palvella isänmaatamme maanpuolustuksen lisäksi. Olisiko rauhanajan kriisivalmius ja varautuminen myös omaa kenttäämme? Ja
voimmeko tehdä sen siten, että emme
polje kenenkään nykyisen toimijan varpaille, vaan autamme heitä ja autamme
suomalaista yhteiskuntaa.
Huoltovarmuuden osalta selonteossa
todetaan, että elinkeinoelämän merkitys tulee lisääntymään. Tämä on tosiasia. Tammenlehväsukupolvi tietää sen
kokemuksestaan. Huoltovarmuus eli
elämisen elkeiden olemassaolo ja muu
turvallisuus tulevat entistä useammille
tärkeiksi. Luonnonkatastrofit ovat sen
osoittaneet.
Selonteon yksi mielenkiintoisimmista kohdista on seuraava lainaus: ”Suomalaisen yhteiskunnan varautuminen
toteutetaan kokonaisturvallisuuden perusteella, joka tarkoittaa yhteiskunnan
elintärkeiden toimintojen turvaamista
viranomaisten, elinkeinoelämän sekä
järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana”. Kova kannanotto! Se herättää
välittömästi ainakin seuraavat kysymykset: miten organisoidaan, ovatko maanpuolustusjärjestöt oivaltaneet haasteen,
mitä tarkoittaa kansalaisten yhteistoiminta? Varmasti kysymyksiä on muitakin, mutta tuossa tärkeimmät.
Turvallisuusosaamisen kehittäminen
on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden
kannalta tärkeätä. Selonteko myös korostaa tätä ja heittää pallon järjestöille.
Sanaa järjestö ei määritellä, mutta varmasti se sisältää maanpuolustusjärjestöt. Toivon, että tästä tavoitteesta olisi
jo aloitettu vakavat neuvottelut järjestöjen ja valtiovallan kesken. Jos ei, niin
mahdollisuudet on ainakin avattu.
Helsingin ja Uudenmaan reserviupseerit ja reserviläiset ovat olleet aktiivisia runsaan puolitoista vuotta ja selvittäneet mahdollisuuksia reserviläistoiminnan kehittämiseen tunnussanalla varautuminen. Tehty työ palvelee kokonaismaanpuolustusta ja toivottavasti johtaa
myös piiritoiminnan lisäksi valtakunnalliseen toimintaan. Meille jokaisellehan
turvallisuus on kuitenkin ykkösasia.
Risto Piekka
Töölön reserviupseerien
II varapuheenjohtaja
res.majuri
Pohjoismaiden suurin raskaiden
säiliöperävaunujen ja säiliöpäälirakenteiden
valmistaja
YHTEYSTIEDOT:
Myyntijohtaja Santtu Keto
[email protected]
Komentaja (evp) Markku Lehto
[email protected]
040 716 9525
050 561 2520
Huoltoverkostomme palvelee Suomessa:
Oulu, Kuortane, Jyväskylä,
Lieto ja Hamina
Yhdistyksen
kunniajäsen
Seppo Laalo
Energia ja huoltovarmuus
Loviisan voimalaitos, jossa kaksi painevesireaktoria (Lähde: Suomi: Säteilyturvakeskus: KAINULAINEN Erja (toim.). Ydinenergian käytön
turvallisuusvalvonta. Vuosiraportti 2007. STUK-B 89. Helsinki 2008)
Saksa käynnisti toisen maailmansodan 1.9.1939 hyökkäämällä
Puolaan. Neuvostoliitto aloitti Talvisodan 30.11.1939 saatuaan Baltian maat etupiiriinsä. Suomi eli
sotatilanteessa käytännöllisesti
katsoen aina Jatkosodan päättymiseen 19.9.1944 asti. Olimme
mukana maailmanpalossa, jonka
piiriin kuului 90 prosenttia maapallon väestöstä. Pieni syrjäinen
Suomi koki raskaasti sen, että
yhteydet kauppakumppaneihin
lähes katkesivat, vienti ja tuonti
oli vaikeaa. Meidän sotamme oli
osa suurempaa kokonaisuutta.
Huoltovarmuus oli heikko.
Suomen turvallisuuspoliittinen selonteko 2012 arvioi mahdollista tulevaisuuden kriisiä sekä turvallisuusympäristöä
mm. seuraavasti:
”Suomi arvioi laajamittaisen sotilaallisen voimankäytön uhan vähentyneen,
mutta sotilaallista voimaa voidaan edelleen käyttää rajoitetummin alueellisissa
ja sisäisissä konflikteissa sekä osana
muita voimankäytön välineitä. Samalla
ei-valtiollisten toimijoiden vaikuttamismahdollisuudet kasvavat teknologian
kehittymisen ja yhteiskuntien lisääntyneen haavoittuvuuden myötä.
Tulevaisuuden sotilaallisille operaatioille on luonteenomaista nopealiikkeisyys,
toiminnan vaikea ennustettavuus sekä
tulivaikutuksen tarkkuus ja ulottuvuus.
Perinteisen sotilaallisen toiminnan lisäksi operaatiot sisältävät erilaisia epäsymmetrisiä keinoja, kuten informaatio- ja
kybersodankäynnin muotoja, poliittisia,
taloudellisia tai sotilaallisia painostustoimia sekä niiden yhdistelmiä. Tämä otetaan huomioon puolustuskyvyn kehittämisessä ja käytössä.
Venäjän sisäinen vakaus, talouskehitys sekä sotilaallinen varustautuminen
8
ovat Suomen turvallisuusympäristöön
keskeisesti vaikuttavia tekijöitä. Venäjän luoteiselle ja läntiselle alueelle sijoittuu pääosa maan väestöstä ja infrastruktuurista sekä öljyn ja kaasun tuotantoa lukuun ottamatta taloudellisesta
toiminnasta. Itämeren alueen merkitys
Venäjän ulkomaankaupalle ja energiapolitiikalla on keskeinen. Alueella on tärkeä strateginen ja valtion toimintakykyä
koskeva merkitys.”
Energiaturvallisuus
Energiaturvallisuus on maallemme
ydinkysymys. Suomi tuo puolet energiastaan ulkomailta. Venäjä on meidän
tärkein energiatoimittajamme raakaöljyllään, maakaasullaan ja kivihiilellään.
Öljynjalostus tapahtuu Suomessa. Energiaturvallisuutta pyritään parantamaan
monipuolistamalla ja hajauttamalla hankintalähteitä ja kauttakulkureittejä. Tavoitteenamme on päästä energiaomavaraiseksi. Siksi olemme lisäämässä ydinvoimaa. Teollisuuden Voima rakentaa
parhaillaan voimalaa Olkiluotoon ja Fennovoima on tehnyt päätöksen Pyhäjoen
ydinvoimalasta. Puupolttoaineen, tuulija aurinkovoiman osuuksien kasvattaminen ydinvoiman lisäksi ovat keinoina
omavaraisuuteen pääsemiseksi.
Vesivoiman osuus sähkövoiman tuotannosta on Norjassa 99, Ruotsissa sateista riippuen 40–45 ja Suomessa sateista riippua 10–15 prosenttia.
Teollisuus käyttää puolet energiastamme. Kylmän ilmaston vuoksi rakennusten lämmittämiseen kuluu seuraavaksi
eniten energiaa. Liikenne tulee kolmantena ja muut kuluttajat neljäntenä. Näemme tästäkin, että teollisuutemme
energiaintensiivinen rakenne ja sen
suuri osuus kokonaistuotannosta vaikuttaa ratkaisevasti energiankulutukseemme. Kylmässä pohjolassa on rakennuk-
sia lämmitettävä ja logistiikka tarvitsee
suuressa harvaanasutussa maassa paljon polttoainetta.
Huoltovarmuuskeskus
Huoltovarmuuskeskus on organisoitu
ylläpitämään ja kehittämään huoltovarmuutta julkinen-yksityinen- kumppanuusperiaatteella. Sen päätavoitteena
on huoltovarmuuden kannalta tärkeiden
organisaatioiden ja sitä kautta koko yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaaminen. Huoltovarmuusorganisaatiossa
toimii useita satoja yrityksiä, viranomaisia ja järjestöjä yhteisten tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Huoltovarmuusneuvosto tarkastelee
maan huoltovarmuuden tilaa yleisesti
ja tekee aloitteita huoltovarmuutta koskevissa asioissa. Eri sektoreiden tehtävänä on arvioida huoltovarmuuden tilaa
ja edistää viranomaisten ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä huoltovarmuusasioissa. Poolit vastaavat operatiivisesta varautumisesta elinkeinoelämän
johdolla toimivina toimieliminä. Näiden
tehtävänä on yhdessä alan yritysten
kanssa seurata, selvittää, suunnitella ja
valmistella toimenpiteitä omien alojensa
huoltovarmuuden kehittämiseksi.
Huoltovarmuuskeskuksen teollisuussektoriin kuuluvat öljy- ja voimatalouspoolit.
Energiasektorin energiahuolto-osasto
hoitaa polttoaineiden varmuusvarastointiin liittyviä suunnittelu-, rakennuttamisja ylläpitotehtäviä ja kauppatoimia sekä
tuontipolttoaineiden velvoitevarastointiin
ja turpeen turvavarastointiin liittyviä hallinnointitehtäviä.
Yritysten energia-alan tuotannollista
valmiutta sekä energiahuollon hallintoa
täydentävät erityislait ja toimet. Näistä
energiahuollon kannalta keskeisimpiä
ovat tuontipolttoaineiden velvoiteva-
rastointi, turpeen turvavarastointi sekä
polttoainehuollon turvaamiseksi tehdyt
kansainväliset sopimusjärjestelyt.
Yhteiskunta on normaaliaikanakin
vaarallisen haavoittuva
Suomalainen yhteiskunta on kriisiaikoja
ajatellen vaarallisen haavoittuva. Laajassa, mutta harvaanasutussa maassa on
ollut pakko keskittää toimintoja väestökeskuksiin. Teollisuuden, muun elinkeinoelämän sekä julkisen palvelun yksiköt
ovat harvalukuisia ja entistä suurempia.
Nämä yksiköt eivät tule päivääkään toimeen ilman toimivaa energiahuoltoa.
Teollisuuden osuus maamme energian kulutuksesta on 50 prosenttia. Raskas teollisuutemme on hyvin energiaintensiivistä. Metalli-, metsä- ja teknologiateollisuus ovat näistä esimerkkeinä.
Koko teollisuutemme toiminta riippuu
häiriöttömästä energiansaannista.
Lihanjalostusteollisuutemme toiminta
pyörii erilaisten integraatioketjunosien
avulla. Maatalous tuottaa osan rehusta
karjatiloille, osan rehuteollisuudelle. Rehuteollisuus tuo maahan tämän lisäksi
myös rehuraaka-ainetta, joista se valmistaa rehuseoksia ja jotka se toimittaa
kaupalle ja maatiloille. Nuoret eläimet
kasvatetaan sikaloille, navetoille ja broilerkasvattamoille niin, että uusi sukupolvi tuodaan kasvatettavaksi entisen siirryttyä teollisuuden raaka-aineiksi. Teollisuus teurastaa, valmistaa ja pakkaa
lihat ja kuljettaa lihanjalosteet kauppoihin ja ravintoloihin. Kaupat ja ravintolat
suorittavat jakelun kuluttajille. Toimitusketjussa teollisuudessa, kuljetuksissa ja
kaupoissa noudatetaan tiukkoja lämpötilavaatimuksia. Tämä toimintaketju on
äärimmäisen haavoittuva. Se ei kestä
oikeastaan päivänkään häiriötä energiahuollossaan.
Autonlasien toimitusjärjestelmä toimi niin, että Suomesta Saksaan toimitetaan päivittäin lasit tulevan työpäivän
tuotannossa olevia autoja varten. Mitään ei tilata varastoon. Tämä ei siedä
päivänkään poikkeusta toimitusjärjestelmään. Se vaarantaa asiakassuhteen.
Sähkökatko, polttoaineiden toimitushäiriö, tai lakot merikuljetuksissa ovat
myrkkyä suomalaiselle vientiteollisuudelle.
Suomalainen kauppa on eräs Euroopan keskittyneimmistä. Materiaalivirrat
ohjautuvat pääosin aluksi Etelä-Suomeen muutamaan valtavaan logistiikkakeskukseen. Esimerkiksi elintarvikkeita
varastoidaan merkittävimmin ainoastaan
näissä keskuksissa. Kaupan päivittäistavaratoimituksissa on siirrytty päivittäisiin
kuljetuksiin. Ne tapahtuvat autokuljetuksina osin jakeluterminaalien kautta, osin
suorina kuljetuksina asiakaskauppoihin.
Osa teollisuudesta jakelee tuotteensa
suoraan kauppoihin. Päivittäisen tavaratoimitusten vuoksi kauppojen hyllyissä
on kutakin tuotetta vain parin päivän
menekkiä vastaava määrä. Suurten logistiikkakeskuksien kiertonopeudet on
trimmattu huippuunsa. Varsinaisia tavarareservejä ei ole. Niitä on ainoastaan
teollisuuden raaka-ainevarastoissa, tai
useamminkin heidän raaka-ainetoimittajillaan.
Vielä on todettava lisääntyvän nettikaupan osuus tavarakaupassa. Usein
nämä tuotteet toimitetaan esimerkiksi
jossakin Euroopassa sijaitsevasta logistiikkakeskuksesta tai USA:sta.
Kriisiajan huoltovarmuus
Energiakulutuksen jakaantuminen 2011, lähde: Tilastokeskus
Suomen energiahuolto toimii normaalioloissa hyvin. Elinkeinoelämä pyörii,
teemme töitä ja asumme lämpimissä
tiloissa, kuljetukset sujuvat, tietojärjestelmät toimivat ja energiaa riittää. Ajoittain ongelmia esiintyy ukkosmyrskyjen
ja talvien lumivahinkojen vuoksi, mutta
ne ovat yleensä lyhytaikaisia joskin kiusallisia.
Todellinen kriisiaika on sitten aivan eri
asia. Meillä on kokemuksia todellisesta
kriisistä oikeastaan vain viime sodistamme. Uhkakuvat niistä ajoista ovat muuttuneet ja yhteiskuntamme on täysin erilainen, se on käynyt haavoittuvaksi.
Tuontienergia muodostaa puolet
energiantarpeestamme. Ulkoisten olosuhteiden vaarantuminen voi vaarantaa
energiansaantimme. ”Hanat” voidaan
kiertää lähtöpäässä kiinni. Öljyn varmuusvarastomme riittävät 90 päivän
tuotantomäärän verran. Mikäli kauppamerenkulku estyy, ovat korvaavien
energialähteitten tuloreitit hankalampia.
9
Samoin käy silloin, jos maakaasuputket
vaurioituvat, ja toimitukset tätä kautta
katkeavat.
Oma sähköntuotantomme on hajautettua. Niiden oma energiansaanti on
turvatumpaa ja varmempaa. Sähköverkot ovat uhanalaisempia ja niiden suojaaminen vaikeaa. Maakaapelointi on
alkanut, mutta siihen kuluu vielä paljon
aikaa.
Tuontienergiaa korvaamaan energiastrategiamme tähtää omavaraisuuteen.
Ydinenergian lisääminen, puupolttoaineen osuuden kasvattaminen, kotimaisen turpeen käytön lisääminen, vesituuli- ja aurinkoenergian tehokkaampi
hyödyntäminen ovat ne keinot, jotka
omavaraisuuttamme täydennetään.
Kriisiajan energiahuoltoa voidaan turvata energialaitoksia suojaamalla. Näihin
tehtäviin saatetaan tarvita puolustusvoimien paikallisjoukkoja tuholaistoiminnan
estämiseksi.
Huoltovarmuuskeskuksen organisoimat ja elinkeinoelämän johtamat öljy- ja
voimatalouspoolit nousevat avainasemaan kriisiajan energiahuollon toimivina
toimialaeliminä. Mahdollinen kriisi edellyttää maan kaikilta osapuolilta: valtiovallalta, kunnilta, elinkeinoelämältä ja
puolustusvoimilta laaja-alaista ja saumatonta yhteistoimintaa.
Seppo Laalo
Lähteet:
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, Huoltovarmuuskeskus, Tilastokeskus, Energia- ja ilmastostrategia
2013
Tuulivoiman kasvu sähköntuotannossa on
kiihtynyt viime vuosina.
(Kuva: Willtron, Wikipedia)
Huoltovarmuutta ei saa unohtaa
Kansanedustaja Pekka Haavisto käytti
puheenvuoron turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta 6.2.2013. Siinä
hän käsitteli turvallisuusympäristöä Euroopassa ja laajemminkin maailmassa
sekä pohjoismaista että EU:n sisäistä
yhteistyötä. Puheen loppupuolella hän
otti esille huoltovarmuuden tärkeyden:
”Kun puhumme paljon uhkakuvien muutoksista ja uusista uhista, yksi perinteinen asia helposti unohtuu. Se on maan
huoltovarmuudesta huolehtiminen. Itämeren sulkeutuessa merenkululta Suomi jää saareksi.
Kaikissa olosuhteissa meidän pitää voida turvata kansalaisten perustarpeet
– olemme riippuvaisia polttoaineesta,
sähköstä, lämmöstä, elintarvikkeista.
Vuosi sitten nähtiin talvimyrsky, ja kun
sähköt olivat poikki, kännykät ja tietokoneet mykkinä, juomavesi vähissä, lääkkeet lopussa ja puut kaatuneet autotien
päälle, nähtiin hyvä esimerkki siitä miten haavoittuvia nykyisessä yhteiskunnassa olemme.
Valitettavasti myös erilaiset ympäristökriisit ja -onnettomuudet lisäävät tätä
yhteiskunnan haavoittuvuutta. Meidän
on sekä taisteltava kasvavia ympäristöuhkia, kuten ilmastonmuutosta vastaan,
10
että lisättävä varautumistamme ääriolosuhteista selviämiseen. Kansakunnan huoltovarmuuden kehittäminen ja
yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen
turvaaminen on siinä keskeisellä sijalla.
Usein turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu pelkistyy alue- ja työllisyyspolitiikaksi, koska puolustusvoimat
on monilla paikkakunnilla keskeinen
työllistäjä. On tärkeää, että puolustusvoimauudistus totetetaan niin, että
kohtuuttomia alue- ja työllisyyspoliittisia
takaiskuja vältetään. Valtion on tässä
tunnettava vastuunsa.
Puolustusvoimien uudistaminen ei kuitenkaan saa jäädä muiden poliittisten
tavoitteiden panttivangiksi. Maanpuolustusta on katsottava rationaalisena kokonaisuutena niin, että se aina pystyy
huolehtimaan päätehtävästään, kansalaisten suojaamisesta ja maan alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta.
Maanpuolustuksen tehokkuutta ja uskottavuutta mitataan sillä, miten se näistä tehtävistä eri aikoina ja uhkakuvien
muuttuessa pystyy huolehtimaan.”
Kansanedustaja Pekka Haavisto
Tulevaisuuden energiavarantojen turvaaminen
Artikkeli: DHL:n Verkkojulkaisu “SUPPLY CHAIN MATTERS“, joulukuu 2012
Kasvava globaali energian kysyntä luo energiasektorille poikkeuksellisia haasteita, joihin se on nyt
päättäväisesti tarttumassa.
Energiasektorin monet haasteet kiteytyvät yksinkertaiseen tosiasiaan; tarvitsemme enemmän energiaa. Öljy- ja kaasujätti ExxonMobilin hiljattain julkaisemassa
raportissa arvioidaan, että maailmanlaajuinen energiantarve vuonna 2040 tulee
olemaan 30% korkeampi kuin vuonna
2010, kun maailman taloustuotanto yli
kaksinkertaistuu ja
väestömäärä lähestyy yhdeksää miljardia. “Energiantarve
on
kasvamassa“
sanoo Bill Meahl,
DHL:n kaupallinen
johtaja. “Maailmanlaajuinen kysyntä ja
talous tarkoittaa sitä,
että “energianälkä“
vain kasvaa.“
Energiasektori ei
pelkästään laajene,
vaan siitä on tulossa
myös lisääntyvässä
määrin kompleksinen, kun yhtiöt ponnistelevat tyydyttääkseen nousevan
kysynnän, pysyäkseen uusien sääntöjen ja määräysten
tasalla ja varmistaakseen, että niiden
toiminta on ympäristön kannalta kestävällä pohjalla.
Uusiutuvat energiat, kuten aurinko- ja
tuulivoima, tulevat olemaan käänteentekeviä; Kansainvälinen energiajärjestö
ennustaa, että uusiutuvien energialähteiden markkinaosuus kasvaa 13 prosentista (vuonna 2010) 18 prosenttiin vuoteen
2035 mennessä. Samaan aikaan fossiilisten polttoaineitten kysyntä kasvaa
räjähdysmäisesti, mikä johtuu Kiinan ja
Intian kaltaisten suurten talousmahtien
tarpeista. Öljyn kysynnän ennustetaan
kasvavan 99 miljoonaan barreliin päivässä vuoteen 2035 mennessä. Mistä tämä
öljy ja kaasu tulee on ongelma, jonka
ratkaisemiseksi energiayhtiöt ympäri
maailmaa kamppailevat eri tavoin, Kanadan öljyhiekan1) hyödyntämisestä horisontaalisiin sekä syvänmerenporauksiin.
“Katsokaapa vaikka kasvavaa liuskekaasuteollisuutta Yhdysvalloissa“, sanoo
DHL:n Energiasektorin johtaja Steve
Harley: “Uusien poraustekniikoiden ansiosta maan laajat hyödyntämättömät
varannot eivät nyt ole ainoastaan käyttökelpoisia, vaan voivat pian jopa tehdä
USA:sta kaasun viejän.“
Turvallisuudesta on pidettävä huolta
Energiayhtiöiden täytyy harkita tarkoin,
miten ne selviytyvät kasvavasta kysynnästä ja epäkonventionaalisten varantojen hyödyntämisestä. Miten toimiala
voi pysyä turvallisena, kestävänä, ympäristöä säästävänä, aikaansaavana ja
kustannustehokkaana samalla kun se
laajentuu nopeasti ja muuttaa toimintatapojaan merkittävästi innovatiivisemmiksi, mikä on elintärkeää tulevaisuuden haasteista selviytymiseksi?
“Tulevina vuosikymmeninä maailmassa täytyy laajentaa energiavarantojen
hyödyntämistä tavalla, joka on kestävä,
turvallinen, edullinen ja ympäristön kannalta vastuullinen,“ sanoo Mark Johnson,
joka johtaa DHL Supply Chainin energiaja kemikaalisektoria. Turvallisuus on asia,
josta täytyy huolehtia taidolla, jos yhtiöt
haluavat välttää maineensa tahriintumisen, hän tähdentää. Tämän johdosta toimiala paneutuu tarmokkaasti terveys-,
turvallisuus- ja ympäristöasioihin. Tiukkoja kansallisia turvallisuusmääräyksiä täytyy noudattaa työmailla – ja ne voivat
vaihdella eri maiden kesken.
Terveys- ja turvallisuusasioista viestiminen työntekijöille on kriittisen tärkeää. Ylläpitävään huoltoon, korjaukseen
ja toimintaan panostaminen – mikä on
tärkeää toimitusketjun sujuvuuden varmistamiseksi – ei ole sen laatuinen
prioriteetti, josta toimitusjohtajat tai
osakkeenomistajat innostuisivat, mutta
Johnsonin mukaan siihen sijoitettu aika
ja raha maksavat itsensä takaisin: “Tutkimukset osoittavat, että kun turvallisuusasiat ovat kunnossa, se edesauttaa
liiketoiminnan tehokkuutta ja suorituskykyä. Turvalliset toiminnot suoriutuvat
yleensä korkeatasoisesti lähes kaikissa
muissakin suhteissa,“ hän lisää.
Helpon öljyn loppu
Öljyn ja kaasun tuotantoalueiden käydessä yhä kaukaisemmiksi – esimerkiksi syvällä meren pohjassa Brasilian
rannikon edustalla tai syrjäisellä Tyynen
valtameren saarella – samoin myös
energiayhtiöiden logistiset tarpeet
muuttuvat.Energiasektori käyttää nyt
180 miljardia euroa joka vuosi logistiikkapalveluihin maailmanlaajuisesti.
“Helpon öljyn aika
on ohi,“ sanoo DHL
Global Forwardingin
öljy- ja energiasektorin kehitystehtävissä
toimiva Jürg Rohrer.
“Yhtiöt siirtyvät epäkonventionaalisille
öljy- ja kaasulähteille
ja tutkimus ja kehittäminen ovat niille
avainasemassa, kun
kehitetään teknologiaa näiden varantojen
hyödyntämiseen. Yhtiöt toimivat enenevässä määrin alueilla,
joiden infrastruktuuri
saattaa olla heikkoa
ja missä korruption
torjuminen ja kauppasäännösten noudattaminen ovat kriittisiä tekijöitä toiminnan ylläpitämisessä.“
Innovaatiot voivat ratkaista monia
tällaisia vaikeuksia. “Sen takia DHL on
perustanut Houstoniin, Texasiin Energiakeskuksen – joka toimii yhteistyössä
Saksassa sijaitsevan Innovaatiokeskuksemme kanssa – auttaakseen toimialaa
tutkimaan, miten kehittää tuottavuutta ja
tehokkuutta,“ sanoo Harley. Hyvä suunnittelu on myös olennaisen tärkeää, hän
lisää: “DHL on kehittänyt Materiaalihallintojärjestelmän (Material Management
System, MMS) ja simulaatiotyökalun,
joiden avulla voidaan kartoittaa etukäteen projekteja ja tehdä simulaatioita.“
Energiasektorilla on kova haaste edessään: toimittaa yhä enemmän energiaa
entistä useammanlaisista energialähteistä ja täyttää maailmanlaajuiset sääntelyn
ja ympäristön tarpeet. Näin monimutkaiset haasteet voidaan voittaa ainoastaan
innovatiivisuudella, sitoutumalla uusiutuvaan energiaan sekä läheisellä yhteistyöllä samoihin päämääriin sitoutuneiden
yhteistyökumppanien kanssa.
maaöljyä sisältävä tai hiilivetyjen kyllästämä hiekkakivi- tai hiekkakerrostuma.
1)
11
Logistiikkakeskusten rooli
Kiinan talouskehityksessä
Artikkelissa käsitellään logistiikkakeskusten merkitystä Kiinan
alueellisessa taloudellisessa kehityksessä. Uusia mahdollisuuksia
Kiinassa syntyy pääasiassa maan
länsi- ja keskiosassa. Huippupolitikot pyrkivät tukemaan mahdollisimman tasapainoista kehitystä.
Tämän tuloksena elinkeinoelämän yritykset ympäri maailmaa
sijoittavat maahan. Toiminta synnyttää moderneja logistiikkakeskuksia tukemaan liiketoimintaa
ja alueellista kehitystä erityisesti
iltärannikolla, mutta myös maan
keskiosissa sekä Tiibetin Autonomisella alueella.
Aasian markkinoiden kasvaessa ja tarjotessa uusia mahdollisuuksia, on 21.
vuosisadalle kuvaavaa kansainvälisten
yhtiöiden siirtyminen ja laajentuminen
alueelle. Mantereen maista juuri Kiinan
voimakas talouskasvu on pitänyt sen
kehityksen kärjessä. Huolimatta suurta
osaa maailmaa koettelevasta talouskriisistä, kehitys Kiinassa tuntuu jatkuvan.
Kuluvana vuonna Kiinan on raportoitu
nousseen maailman kauppamahdiksi ohi Yhdysvaltojen. Samaan aikaan
kansainvälisten yhtiöiden mahdollisuudet investoida Kiinaan ovat radikaalisti
muuttuneet, niinpä ne ovat käyttäneet
mahdollisuutta laajentua näille melko
rajoitetuille markkinoille.
Tämä on erittäin tärkeää maan taloudelle, kuten USA – Kiina Kauppakamarin johtaja, hra Siva Yam totesi
vuosittaisessa USA – Kiina kauppakonferenssissa vuonna 2007 Chicagossa:
12
Eversti (evp), Tri Zdzislaw Sliwa työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella
Baltic Defence Collegessa. Hän on suorittanut tutkinnot seuraavissa laitoksissa: Polish National Defense University,
the US Army Command and General
Staff College sekä myöskin Center of
Strategic Studies in the National Defense University of People’s Liberation
Army, Beijing, Kiina. Hän on julkaissut
Aasiaan painottuneita artikkeleita ja kirjoja kansainvälisestä turvallisuuspolitiikasta. Viimeisin kirja on otsikoitu: “The
directions of the Shanghai Cooperation
Organization development”.
Eversti (evp) Risto Gabrielsson työskentelee Operaatiotaidon Laitoksella
Baltic Defence Collegessa. Hän opettaa
The Joint Command and General Staffkurssilla pääaineenaan NATO:n huoltotaktiikka puolustushaarojen yhteisissä
Joint-operaatioissa.
“Ensimmäisessä konferenssissämme
(vuonna 2000) 90 prosenttia osallistujista ei ollut koskaan käynyt Kiinassa.
Siihen aikaan yhtiöt lähinnä ulkoistivat toimintoja Kiinaan, sanottiin, että
työpaikkoja ei siirretä eikä tehtaita
rakenneta. Ajat ovat muuttuneet nyt.
Ihmiset ovat ymmärtäneet, että heidän täytyy sitoutua liiketoiminnassaan
Kiinan kanssa, halusivat sitä tai ei“.1
I.T.Unitedin toimitusjohtaja, hra Eltschinger painotti asiaa voimakkaam-
min: “Jollet ole Kiinassa...et itse asiassa ole leikissä mukana“.2
Logistiikkakeskukset ovat tulleet yhdeksi osaksi “sitä leikkiä“. Niiden kehittäminen alkoi toden teolla vuonna
2004, kun kahdenksan logistiikka-alueen
perustaminen hyväksyttiin vapaakauppaalueille; Shanhai’hin, Tianjin’iin, Tsing
Dao’on, Ning Bo’hon, Zhangjiagang’iin,
Xiamen Xiangyu’hun ja Shenzhen
Yantian’iin. Tämä aloitti talouskasvun kyseisissä kaupungeissa ja koko provinsseissa.
Shanghai on hyvä esimerkki talouden
menestystarinasta, sillä on voimakas
ja edelleen kasvava talous.Logistiikkakeskusten alueellinen merkitys korostui
“Kuljetukset ja Logistiikkakeskukset“työryhmässä Bremenissä Saksassa
tammikuussa 20073. Siellä painotettiin,
että uusia mahdollisuuksia tutkittaessa
ovat markkina- ja toimitusketjuanalyysit
pakollisia lisäarvojen saamiseksi uusilla
alueilla.Sen lisäksi on tarpeellista luoda yhteistyörakenteita eri yhtiöiden
välille, koska tiedonvälitys on
oleellisen tärkeää.
sena7. Uusi yhdistynyt “Yksi Schenker“
aloitti toimintansa virallisesti heinäkuun
ensimmäisenä 2007 ja jatkoi liiketoimintaa nimellä Schenker Intenational (H.K.)
Ltd Honkongissa ja Schenker International (Macau) Ltd Macaossa.
Yhdistyneen konsernin Schenker &
BAX Kiina toimitusjohtaja Andrew Jillings8: “Tämä on jälleen yksi menestyksellinen askelmerkki integraatioprosessissa Kiinassa“. Yhtiöstä on tullut manner-Kiinassa johtava logistiikantuottaja,
jolla on erinomaiset mahdollisuudet tutkia vielä kehittyvien markkinoiden mahdollisuuksia.
Logistiikkapalveluiden ulkoistaminen yhtiöille, kuten Schenker & BAX, on luonut todellisia uusia mahdollisuuksia. Se
on myöskin luonut uusia työpaikkoja ja
uramahdollisuuksia, esimerkiksi uudet
Hong Kongin ja Macaon yhtiöt työllistävät noin 1100 henkeä.
Uudet säädökset ja logistiikkakeskusten nopea kasvu ovat mahdollistaneet
vahvojen logistiikkaketjujen rakentamisen. Tämä on vaikuttanut huomattavasti
alueiden paikalliseen kauppaan tukemalla suoraan niiden alueellista kehitystä
saavuttaa kyky kuljettaa tavaroita ilman
suuria investointeja kalliiden jakeluverkkojen rakentamiseksi.
Erityisesti suuret jakeluverkkokustannukset ovat olleet lähes mahdottomana
esteenä monille pienemmille yrityksille.
investoinneilla yhtiö pystyy vastaamaan
asiakkaan odotuksiin.
Infrastruktuurin lisäksi prosesseja ja
toimintatapoja parannettiin niin, että
jatkuva kehittyminen oli mahdollista.
Vastatakseen haasteisiin, varastot ovat
toiminnassa 24 tuntia päivässä ja 365
päivää vuodessa tiukassa ohjauksessa,
jota tukee kehittyneet varasto- ja tullihallintojärjestelmät.
Dachser Far East Ltd:n infrastrukstuurin laajentamisstrategia on saman-
Kasvu on voimakasta
Yhtiö on parantanut logistiikkainfrastruktuuriaan perustamalla kuusi TAPAsertifikoitua9 logistiikkakeskusta, joiden
yhteenlaskettu pinta-ala on yli 100 000
neliömetriä. Tällä ratkaisulla ja suurilla
Lait mukautuvat
talouden uusiin
haasteisiin
Kiina on markkina-alueena tärkeä, mutta logistiikkakeskuksia koskien ongelma-alueita
on, kuten vanhan ja
uuden kuljetustekniikan
rinnakkainen käyttö, korkeat liiketoimikustannukset, päätöksentekorakenteet, tiedonhallintaprosessien riskit ja kovat finanssiolosuhteet.
Kiinalaishallinto tunnisti nopeasti
uusien investointien tärkeyden. Kiinan
Tullin Yleishallinto (GAC) sääti 23.6.2005
uusia määräyksiä, mm. asetukset n:o
129 ja 130. Ne sallivat ulkomaisten sijoitusyhtiöiden aloittaa toimintansa tullin alaisissa logistiikkakeskuksissa4 Kiinassa. Tämän tuloksena Kiinaan rekisteröidyt yhtiöt saivat mahdollisuuden
aloittaa keskusten toiminnan ja ryhtyä
mm. itse tuotettujen tai yhteistyökumppaneiden hyödykkeiden varastoimisen.
Sen lisäksi säädökset mahdollistivat
yhtiöiden vuokrata kolmannen osapuolen hallinnoimista keskuksista tilaa varastoimiseen tai logiastiikkapalveluihin.
Esimerkiksi Sai Cheng Logistics International Co., Ltd, – Austraalian Postin ja
Kiinan Postin konserni – allekirjoitti sopimuksen vuokrata 5000 neliömetriä varastotilaa Qianhaiwan Logistics Park’iin
ja rakentaa siellä olevaan Bonded Logistics-keskukseen uusi toimisto.5
Uusien säännösten ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi monet konsernit
ovat päättäneet laajentaa toimintojaan
Kiinassa. Muun muassa Schenker ja
BAX Global päättivät fuusioitua heinäkuussa 2007 luoden “Yhden Schenkerin“ Erityishallintoalueille Hong Kong’iin
ja Macao’on. Schenker6 tuli Kiinaan 1979
ja rekisteröityi ensimmäisenä ulkomaalai-
13
kaltainen. Yhtiön Dchser Air & Sea
Logistics’in toimitusjohtajan Thomas
Reuterin mukaan: “Seuraavana viitenä vuotena suunnitelmana on kasvattaa Aasian liikevaihtoa vuoden 2005 85
miljoonasta eurosta 303 miljoonaan euroon vuonna 2011, se on kolminumeroinen 258 prosentin kasvu. ’Suuremman Kiina’-alueen odotetaan tuottavan
220 miljoonaa euroa liikevaihtona siihen
mennessä. Tämä on suunnitelmamme
’Suuremman Kiinan’ osalta“10.
Yhtiö suunnitteli perustaa logistiikkakeskukset Pearl River Deltan (Helmijoen suisto) alueelle, Pohjois- ja KeskiKiinaan, Hong Kongiin, Shanghai’hin,
Beijing’iin ja Tianjin’iin. Yhteensä miljardi euroa varattiin laajenemisen jatkamiseksi tärkeimmille markkinoille
käyttö erikseen tai yhdistettynä optimaalisen ja kestävän resurssien käytön
saavuttamiseksi).
Laajeneminen on tärkeää ja loogista,
koska tehokkaat jakeluverkko-ominaisuudet on keino kohdata uusien markkinoiden ja tulevaisuuden asiakkaiden
asettamat haasteet. Sellainen uusi rakenne on tärkeä alueelliselle kehitykselle tavaranvaihdossa, palveluiden ulkoistamisessa ja kyseisten alueiden elämän
laadun parantamisessa.
Yleensä ottaen investointimahdollisuudet Kiinassa ovat edelleenkin valtavat,
ka kustannukset olivat halvempia siellä
ja se vaikutti positiivisesti koko alueen
kehittymiseen.
Tärkeä esimerkki kehityksestä on
Qianhaiwan Logistics Park 12, joka sijaitsee Shenzhen’issä Guangdongin
provinssissa. Shenzhen, joka on nykyään yli 10 miljoonan asukkaan kaupunki (joista noin 2 miljoonalla on pysyvä
oleskelulupa ja lopuilla tilapäinen), sai
kaupungin statuksen vasta 1979. Seuraavana vuonna Special Economic Zone
perustettiin sinne.
Sen jälkeen alue on kehittynyt ja urbanisoitunut äärimmäisen nopeasti ja
pieni kylä on muuttunut moderniksi
talouskeskukseksi, johon kuuluu kehittyneet talouden tiede- ja teknologiasektorit. Shenzhen’in Qianhaiwan Lo-
koko maailmassa. WFOE (Wholly Foreign Owned Enterprises) yritys luotiin
Shanghaissa kiinan markkinatilanteen
seuraamiseksi ja kaikkien toimintojen
koordinoimiseksi, toinen suunnitteltiin
Shenzhen’iin. Dachser on tunnistanut
suurten logistiikkatarjoajien mahdollisuudet ja on investoinut Länsi-Kiinaan.
Prosessien käynnistämiseksi pehmeästi uudella alueella, Chengdu’un
Sichuan’in provinssiin avattiin edustustoimisto.
Ajatus lähtee siitä, että integroitu logistiikkayhtiö vaatii maailmanlaajuisen
logistiikkaverkon, joka on tehokas ja
toimiva monella tasolla11. Etenkin sen
takia, että tulevaisuuden logistiikkakeskukset saavat uusia rakenneratkaisuja,
sellaisia kuin co-modality konsepti (Euroopan komission mukaan co-modality
tarkoittaa erilaisten (kuljetus-) muotojen
erityisesti koska talodellinen aktiviteetti
on keskittynyt tietyille logistisille alueille, jotka ovat keskittyneet kolmelle
avainmaakunnalle kiinan rannikolla; Bohai Rim – johon kuuluu Beijing, Tianjin,
Dalian ja Qindao; Yangtze River Delta –
johon kuuluu Shanghai, Ningbo, Suzhou,
Nanjing, Hangzhou ja Wuxi sekä Pearl
River Delta – johon kuuluu sellaiset tärkeät keskukset, kuin Hong Kong, Macao ja Special Economic Zone.
Viimeksi mainittu mielletään taloudelliseksi ihmeeksi, koska 25 sitten se oli
pääasiassa maatalousaluetta, jolla oli
huono logistinen infrastrukstuuri. Hong
Kongin ja Macaon erityisen hallinnollisen statuksen ja Special Economic
Zone-vyöhykkeen luomisen ansiosta,
kaupan ja teollisuuden kehitys on nyt
nopeinta alueella. Tämä sen takia, että
tuotantoa siirrettiin Delta-alueelle, kos-
gistics Park on yksi huikean suurista
logistiikan keskuksista, jotka on luotu
paikallisten viranomaisten luvalla. Kokonaisinvestointi yltää 600 miljoonaan
US-dollariin.
Qianhaiwan Logistics Park sijaitsee hyvällä maantieteellisellä alueella
Shenzhenin länsiosassa, koska sillä on
hyvät yhteydet maa-, meri- ja ilmakuljetusreiteille sekä Chiwan Container
Terminal’iin (CCT), joka on satama- ja
uudelleenlastauskeskus. Sijoittuminen
siten on auttanut huomattavasti kaupungin ja koko ympäröivän alueen kehittymistä.
Shenzhen’in Qianhaiwan Logistics
Park’n koko pinta-ala on 3,5 neliökilometriä, joista 2,5 km 2 on tullialuetta
logistiikkakeskusta ja satamavyöhykettä ja niiden tarvitsemaa infrastruktuuria
varten. Alkuperäinen projekti, joka sisäl-
14
Alueellinen kehitys maassa
poikkeaa toisistaan logistiikan
ansiosta
tää 150’000 neliömetrin varastoalueen,
on toiminut hyvin tehokkaasti vuodesta 2004. Nämä ominaisuudet ja sijainti
ovat rohkaisseet kansainvälisiä yhtiöitä
sijoittamaan toimintojaan tänne, mm.
IKEA, Carrefour, Maersk Logistics, MOL
ria. Tässä tullialueella olevassa kattavassa
logistiikkakeskuksessa yhdistyvät kaikki
toiminnot “yhden luukun periaatteella“:
satamatarkastukset ja tulliselvitykset,
moderni logistiikkahallinto, logistiikkayritystoiminta ja kaupalliset palvelut.
pinta-alasta, mutta niiden osuus on vain
3% Kiinan koko ulkomaankaupasta.
Alue on kuitenkin rikkaiden rannikkoprovinssien ja kehittyvien länsiprovinssien välissä, joten maantieteelliseltä
kannalta se sopisi ihanteellisesti logis-
Logistics, OOCL Logistics ja V-Grow Logistics Group.
Tarpeesta johtuen logistiikkakeskuksia
perustetaan yhä kaikkialle maahan paikallisten ja provinsien viranomaisten tukemana. Keskushallinnon viranomaiset
rohkaisevat myös tähän.
Länsi- ja pohjoisosissa Kiinaa tilanne
on vielä hieman erilainen, ne eivät ole
päässeet talouskehityksessä kehittyneempien alueiden tasalle. Modernien
logistiikkakeskusten perustaminen on
eräs mahdollinen tapa kiihdyttää kyseisten alueiden taloukasvua. Poliittiselta,
sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta
on hyvin tärkeää vähentämällä taloudellista epätasapainoa lisätä kansakunnan
yhteenkuuluvaisuutta ja parantaa ihmisten elämän laatua.
Eteläosissa saavutettu menestys on
rohkaissut keskiosien maakunnalisia
hallintoviranomaisia (kuusi provinssia:
Shanxi, Anhui, Jiangxi, Henan, Hubei ja
Hunan) luomaan parempia olosuhteita
taloudelliselle kehitykselle ja tukemaan
aluetta uusien sijoittajien ja modernin
teknologian saamiseksi. Nämä kuusi provinssia edustavat 1/9 osaa koko maan
tiikkakeskusten sijoitusalueeksi. Viranomaiset pelkäävät, että jollei keskiosia
vedetä mukaan taloudelliseen kasvuun,
Kiina ei pysty ylläpitämään kehitysliikevoimaansa.
Logistiikka on luonut
byrokraattiseen maahan “yhden
luukun periaatteen“
Heinäkuussa 2007 perustettu Xiamen
International Logistics Centre, joka sijaitsee Dongu’n sataman luona, aloitti
Free Trade Zone-konseptissa toiminnan
Xiamen’in ja Fujian’in provinsseissa. Xiamen Modern Logistics Park’in 42’000 m2
laajan logistiikkakeskuksen (koko rakennettu pinta-ala 157’000 m2) investointi
tuli maksamaan 800 miljoonaa US-dolla-
Logistiikkaverkosto ulotetaan
Tiibettiin
Tässä viitekehyksessä Tiibetin Autonomisen Alueen viranomaisten tekemä
päätös 2007 rakentaa alueelle suurin
logistiikkakeskus oli erittäin tarkoituksenmukainen. Tekijä, joka mahdollisti
päätöksen, oli Qinghai-Tibet rautatieyhteyden avaaminen 2006. Kauppa ja
muu taloudellinen kehitys on kasvanut, koska 1956 kilometriä pitkä rautatie on mahdollistanut aiempaa paljon
paremmat yhteydet muuhun osaan
maata.
15
Tämän seurauksena Tiibetin talouskehitys on huomattavasti kiihtynyt. Korkeimmalla maailmassa sijaitseva 533
hehtaarin logistiikkakeskus on rautatien
tuntumassa 4’500 metriä meren pinnasta Pohjois-Tiibetissä noin viisi kilometriä etelään Nagqu’n kaupungista.
Keskus on seitsemän kilometriä pitkä ja
1,5 kilometriä leveä. Se kykenee käsittelemään kaikki tullaukseen, teolliseen
ja kaupalliseen, verotukseen sekä informaation hallintaan liittyvät prosessit.
Logistiikkakeskus muodostuu kolmesta osasta: ensimmäisessä käsitellään
bulkkimateriaali, toinen on tuotanto- ja
prosessointialue ja kolmas logistiikan
yleiskeskus. Viimeksimainittu on koko
keskuksen ydin, jossa kyetään käsittelemään kaikenlainen rahtitavara kuten
elintarvikkeet, kemialliset lannoitteet,
rakennustarvikkeet sekä kuljettamaan ja
varastoimaan kontit. On laskettu, että
vuonna 2015 saapuvan ja lähtevän materiaalin paino saavuttaa 2,23 miljoonan
tonnin rajan.13
Uudet mahdollisuudet rohkaisevat
myös paikallisia yrityksiä. Vuonna 2006
PG Logistics Guangzhou’sta suunnitteli rakentavansa 15 logistiikkakeskusta
viiteentoista kiinalaiseen kaupunkiin.
Tavoitteena oli perustaa tehokas kehittyneiden logistiikkakeskusten verkosto,
joka pystyisi tarjoamaan monipuolisen
ja integroidun logistiikkapaveluiden jakeluverkon.
Tänään konsernilla on Kiinassa seitsemän tytäryritystä, kahdeksan haarakonttoria ja 50 toimistoa 65 kaupungissa. Verkosto on laajentunut Kiinan
ulkopuolellle USA:n, Australian ja Thaimaan markkinoille. Se tarjoaa integroituja logistiikkapalveluja 50:le maailman
viidestä sadasta monikansallisesta
huippuyhtiöstä kuten myös kotimaisille tuotantoyhtiöille. Konsernin palveluja käyttävät Kiinan markkinoilla mm.
Procter & Gamble, Philips, Unilever,
McDonald’s, LG, Shell, Kraft, Amway
ja Budweiser.14
Hallinnon eri tasojen yhteistyö
ehtona kehitykselle
Uudenaikaisten logistiikkakeskusten
rooli ja merkitys on yleisesti huomattu ja niitä pidetään erittäin tärkeinä seikkoina talouden kehittämisessä
paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Tämä on ymmärretty
myös Kiinan ylimmässä johdossa. Se
on mahdollistanut lakien muutokset ja
taloudellisen perustan tukemaan logistiikkaverkostojen luomiseen. Kansallisen ja paikallisen hallinnon yhteistyö
on tehnyt modernien, intermodaalisten
logistiikkayritysten perustamisen yksinkertaisemmaksi.
Suuret kansallisen tason projektit, kuten Qinghai-Tibet rautatien rakentaminen, ovat mahdollistaneet uusien logistiikkakeskusten luomisen. Vain kaikkien
hallinnollisten tasojen yhteistyö synnyttää tarpeelliset prosessit taloudellisen
kehityksen kiihdyttämiseksi.
Kokemus on osoittanut, että jo päätös logistiikkakeskuksen rakentamisesta
16
kaupunkiin on ollut tärkeä signaali potentiaalisille asiakkaille siirtää pääomaa
uuteen kohteeseen. Sen lisäksi uusien
fasiliteettien luomat alueelliset mahdollisuudet voivat tulla osaksi suurten kansainvälisten yhtiöiden pitkän tähtäimen
strategiaa.
Kaikella tällä vaurauden ja elinrason
kasvattamisella on kuitenkin varjopuolensa, kuten ympäristösaasteet ja melu. Niitä täytyy analysoida hyvin tarkoin, jotta
niiden ja taloudellisen kasvun välillä löydettäisiin tasapaino. Kehityksen suuntaa
tuntuu kuitenkin olevan vaikea muuttaa.
Kehityksestä huolimatta
muutostarpeet on huomattu
Jo useiden vuosikymmenien ajan Kiinalla on ollut “neljän pilarin“ talousstrategia; vienti, ulkoimainen investointi
maahan, investointi kiinteisiin tuotantolaitoksiin ja kotimainen kulutus. Näistä
viennillä on ollut elintärkeä osuus. Tärkeimpien kauppakumppanien, Yhdysvaltojen ja Euroopan viimevuosien talouskriisit ovat kuitenkin vähentäneet vientiä
tuntuvasti ja pakottaneet hallinnon kuumeisesti suunnittelemaan tuotantonsa
nostamista arvoketjussa ylöspäin. Tähän
asti Kiina on ollut halpatuotantomaa. se
on koonnut muualta, lähinnä Kaukoidän
maista tuodut komponentit hyvin vähäisellä katteella vientiin.15
”Länsimaiset alihankkijat etsivät uusia väyliä hyödyntää halpaa työvoimaa
Kiinassa. Shanghain kaltaisissa suurissa rannikkokaupungeissa työntekijät
eivät suostu enää aivan mihin tahansa. Tämä on saanut tehtaat joko parantamaan työoloja tai siirtymään kohti
Keski-Kiinaa, Vietnamia ja Kambodzaa.
Kiinassa astui voimaan vuonna 2008
uusi työsopimuslaki. Siinä kirjattiin
työntekijän ja -antajan oikeudet ja velvollisuudet.”16
Palkkatulojen kohoaminen kehittyneemmillä logistisilla alueilla ja toisaalta
tarpeet vetää maan keskiosia mukaan
kehitykseen on pakottanut muutoksiin
aluepolitiikassa. Kotipaikkarekisterien
sääntöjä halutaan lieventää nykyisestä.
Kiinan asukasluku on arviolta 1,3 miljardia. Nykyisin lähes puolet kansalaisista
asuu kaupungeissa. Yli miljoonan asukkaan kaupunkien määrän ennustetaan
kasvavan sadalla vuoteen 2025 mennessä.17
Vientivetoista taloutta halutaan muuttaa kotimaisen kulutuksen suuntaan,
mutta tämä ei enää onnistu pelkästään
politbyroon määräyksillä. Länsimainen
finanssikriisi kirpaisee myös talouden
tiikeriä.
Viitteet:
1
Massand R., Insight into tricks of the
trade, China Daily Business 30 October
2007, Beijing 2007, p. 14.
2
Eltschinger C., China Update-&
Technology Outsourcing, C.E.O. - I.T.
United, Boston, 10 November 2004.
3
Workshop on Transport and Logistics
Centers, Bremen, 26 January 2007.
www.sutranet.org/wp3%20bremen
Smith R., Customs & Trade Alert. China Bonded Logistics Centers, Ernst &
Young, Hong Kong 2005.
5
Based on: http://www.spedycje.pl/aktualnosci/wiadomosci/2688/.
6
Schenker is a part of DB Logistics,
the Transportation and Logistics Division of Deutsche Bahn AG. The joint
Schenker and BAX team has number of
about 50,000 employees at 1,500 locations in 150 countries.
7
Nevin D., Schenker offers new warehouse services for the high tech industry in China, Shanghai 22 July 2006.
8
Lai J., Schenker and BAX Global
achieves successful merger in Hong
Kong and Macau, Schenker International (H.K.) Ltd., Hong Kong 2007.
9
TAPA- EMEA (The Transported Asset
Protection Association Europe) - an association of security professionals and
related business partners from various
manufacturing and transportation companies who have come together for the
purpose of addressing the emerging
security threats that are common to
the relevant industries. The aim of the
TAPA is to provide a forum for responsible managers and share professional
information for mutual benefit to identify target areas where losses are perceived as occurring and share industry
“Best Practice”. http://tapaemea.com/
public/
10
Li Jian, Dachser to get moving on
logistics services, China Daily, 22 September 2006, Hong Kong 2006, p. 11.
11
Lieb T. C., Solutions in logistics for
global and local challenges in China,
Board Schenker AG, Shanghai 2004.
12
Compare: http://www.portcontainer.
com/huiyuan/chiwan.
13
Based on: Tibet to finish construction
world’s highest logistic center by June,
China Tibet Online, May 12, 2009,
http://chinatibet.people.com.cn/6656171.
html
14
PG Logistics verkkosivu, 2013, http://
www.supplychainleaders.com/provider/
pg-logistics/139
15
China Daily, ”China needs to change
trade strategy”, 01.06.2012
16
Turun Yliopiston Verkkolehti, teksti:
Joel Kanerva; http://www.utuonline.fi/sisalto/asiantuntija/halpatuotanto_siirtyy_
keski-kiinaan.html, Teksti on lisensoitu
Creative Commons Nimeä 1.0 Suomi
-lisenssillä.
17
Sama
4
Tämän vuoden seuraavissa numeroissa
kerromme muun muassa seuraavista aiheista
Rannikkotykistöpatteri 35:n
epätoivoinen taistelu Krimillä kesällä 1942.
Arkadin luostarin puolustajat Kreetalla
valitsivat saman kohtalon kuin Masadan
puolustajat vuosisatoja aiemmin.
Maltan ritarikunnalla oli 1600-luvulla
Euroopan edistyksellisin sairaala.
Krimillä suunniteltiin huollettavan Neuvostoliiton sukellusveneitä ydinsodan aikana.
17
Itella aina valmiina
Varautuminen edellyttää syvällistä liiketoiminnan ymmärrystä,
riskitrendien säännöllistä havainnointia ja analysointia sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä.
Näistä elementeistä syntyy toimija, joka kestää arjen häiriöt ja
kansalliset kriisit – kuten Itella
on tehnyt jo yli 370 vuoden ajan.
Itellassa yritysturvallisuustoiminnan tavoitteena on taata konsernin liiketoiminnan häiriöttömyys kaikissa oloissa. Tämä
tapahtuu suojaamalla Itellan työntekijöitä, omaisuutta ja tuotemerkkiä, konsernin haltuun uskottuja viestejä, tietoja
ja lähetyksiä sekä ympäristöä häiriöiltä,
onnettomuuksilta, vahingoilta ja rikolliselta toiminnalta. Häiriö- ja kriisitilanteen jälkeen tavoitteena on turvata liiketoiminnan nopea toipuminen.
Varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan liittyviä käsitteitä käytetään ja niiden merkitys ymmärretään vaihtelevasti. Tässä artikkelissa sanoja varautuminen ja varautumissuunnittelu käytetään
yksinkertaisuuden vuoksi kuvaamaan
kaikkea toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen tähtäävää toimintaa. Tällöin se
kattaa sekä normaaliolojen että poikkeusolojen varalta tehtävän jatkuvuus- ja
toipumissuunnittelun. Näitä ei nähdäkseni kannatakaan liiaksi erottaa toisistaan; mitä parempi vakavien häiriötilanteiden sieto yrityksellä normaalioloissa
on, sitä paremmin se selviää myös
poikkeusolojen häiriötilanteista, kunhan
se on lisäksi huolehtinut resurssien
riittävyyden varmistamiseen poikkeusoloissa liittyvistä toimista. Näitä ovat
muun muassa henkilövaraukset, kalustovaraukset ja tilavaraukset. Edellä todettu on linjassa myös sen kanssa, että
huoltovarmuustyö on Suomessa viime
vuosina laajentunut kattamaan poikkeusolojen lisäksi myös kaikenlaiset vakavat normaaliolojen häiriötilanteet.
On oletettavaa, että lainsäädännön tarkoittamissa poikkeusoloissa, erityisesti
niiden pitkittyessä, tarve postipalveluille viestinvälityksen turvaajana kasvaa.
Vaikka maailma on sähköistynyt, kenttäpostikaan ei ole vain jäänne 1940-luvulta, vaan olisi todennäköisesti edelleen
täyttä totta kriisitilanteessa. Kriisin pitkittyessä myös logistiikkapalveluille riittäisi kysyntää priorisoituihin tarkoituksiin
tässä pitkien etäisyyksien maassa. Itellan laaja, koko valtakunnan kattava infrastruktuuri mahdollistaa vastaamisen
näihin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tarpeisiin. Itellan asiakaskanta on
myös yksi Suomen laajimmista, voidaan
sanoa, että palvelemme jokaista suomalaista yritystä ja julkisorganisaatiota sekä
yksityishenkilöä. Näemme, että hyvätasoinen riskienhallinta ja varautuminen
ovat myös osa yritysvastuutamme, joka
on Itellalle erittäin tärkeä asia ja olemme
siihen voimakkaasti sitoutuneet.
18
Velvoite tulee laista
Itellan viestinvälitystoiminnalle on asetettu vaatimukset postilaissa (29.4.2011/
415). Postiyrityksen on huolehdittava
siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä
normaaliolojen häiriötilanteissa. Varautumista koskevia säännöksiä on muuallakin lainsäädännössä, mutta postilaki on
Itellan kannalta keskeisin. Itellan liiketoimintaprosessit ylittävät kuitenkin usein
liiketoimintaryhmien rajat. Varautumistoimintaa onkin kehitettävä kokonaisvaltaisesti kaikissa toiminnoissa, ei pelkästään viestinvälitysliiketoiminnassa, jota
postilaki välittömimmin koskee.
Järjestelmällistä varautumista
Itellan liiketoimintaryhmien johto vastaa
liiketoiminnan jatkuvuusstrategian laatimisesta liiketoimintansa kriittisille ympäristöille, järjestelmille ja prosesseille. Näiden
liiketoimintaomistaja vastaa jatkuvuus- ja
toipumissuunnitelmien laatimisesta ja
päivittämisestä samoin kuin tähän liittyvästä testaamisesta ja harjoittelusta. Samoja vastuita sovelletaan ICT-ympäristöihin. Konsernin Yritysturvallisuusyksikkö
vastaa jatkuvuus- ja toipumissuunnittelun
metodologian ja työkalujen kehittämisestä sekä liiketoimintojen tukemisesta jatkuvuussuunnittelussa. Konsernin turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja koordinoi
myös varautumista poikkeusoloihin osana laajempaa liiketoiminnan jatkuvuus- ja
palautumissuunnittelua.
Kriisitilanteilla Itellassa tarkoitetaan
kaikkia sellaisia vakavia häiriötilanteita,
jotka voivat uhata konsernin toimintaa
ja etuja ja joiden johtaminen ei enää
ole mahdollista normaalin johtamisen
keinoin. Kriisitilanteisiin varautumista
ja kriisitilanteiden johtamista varten linjajohdon tukena Itellassa toimii pysyvä
konsernitasoinen Poikkeustilanteiden
johtoryhmä. Siinä ovat edustettuina kaikki liiketoimintaryhmät ja konsernin kriittiset tukitoiminnot. Johtoryhmä raportoi
konsernijohtajalle ja sen puheenjohtajana
toimii konsernin turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja. Johtoryhmän tehtäviin
kuuluvat vakavien häiriötilanteiden ennakointi, häiriöiden vaikutusten arviointi,
vaihtoehtoisten toimintatapojen etsintä,
tilanteessa tarvittava ohjeistaminen, toimenpiteistä päättäminen sekä poikkeustilannejohtamisen kehittäminen.
On ensiarvoisen tärkeää, että varsinaisen varautumistoiminnan ohessa
kehitetään kattavasti myös riskienhallintaa, muuta yritysturvallisuustoimintaa ja
työturvallisuutta. Näin eri osa-alueet tukevat toisiaan ja kaikenlaisten toimintaa
uhkaavien riskien ymmärrys ja kyvykkyys niiden hallinnassa kasvavat ja auttavat kehittämään yrityksen riskinsietokykyä. Itellassa riskienhallinnan vastuut
Markku Rajamäki
turvallisuus- ja riskienhallintajohtaja, KAPT res
Kirjoittaja on oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on ollut
työssä turvallisuusjohtamisen ja
riskienhallinnan parissa vuodesta
2000; Nordea Pankki Suomi Oyj:llä
2000–2004 rikoslakimiehenä ja apulaisjohtajana, Nokia Oyj:llä 2004–
2008 Head of Security / Europe,
Middle-East and Africa ja Itella
Oyj:llä vuodesta 2008 turvallisuusja riskienhallintajohtajana.
on määritelty aina yksittäisen työntekijän tasolle saakka; jokainen työntekijä
on velvollinen hallitsemaan omaan työtehtäväänsä ja ympäristöönsä liittyviä
riskejä ja ilmoittamaan havaitsemistaan
riskeistä esimiehilleen.
Itellan varautumistoimintaa myös valvotaan. Liikenne- ja viestintäministeriön
tehtäviin kuuluu postitoiminnan yleinen
ohjaus ja kehittäminen. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa postipalvelulain
ja sen nojalla annettujen säädösten ja
ohjeiden noudattamista. Liikenne- ja
viestintäministeriön, Viestintäviraston,
Puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajat ovat pitkään valvoneet
Itellan varautumistoiminnan kattavuutta
ja laadukkuutta vuoden–kahden välein
järjestettävissä valmiustarkastuksissa.
Jatkuvaa kehittämistä
Itella on kansainvälistynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä hetkellä toimintamaat kattavat
Suomen ja muiden Pohjoismaiden lisäksi myös Venäjän, Baltian maat, Saksan,
Puolan, Slovakian ja Romanian. Esimerkiksi Venäjällä Itella on varastopalvelujen
markkinajohtaja. Kansainvälistymisestä
on luonnollisesti seurannut tarve panostaa jatkuvuuden hallinnassa entistä
enemmän myös ulkomaan toimintoihin.
Myös uudet liiketoiminnat, esimerkiksi
Itella Pankki Oy:n luottolaitoslain alainen
liiketoiminta edellyttävät ymmärrystä
uudenlaisista riskeistä ja niistä seuraavista vaatimuksista kaikelle riskienhallinnalle ja yritysturvallisuustoiminnalle.
Varautumiseen liittyvä työ onkin tärkeää
ja äärimmäisen mielenkiintoista, koska se kattaa kaikki yrityksen toiminnan
osa-alueet ja edellyttää jatkuvaa itsensä
ja koko organisaation kehittämistä.
Itella – postit ja paketit perille
sodassa ja rauhan aikana
Kadunmiehelle Itellan liiketoiminta assosioituu edelleen voimakkaimmin perinteisen postitoiminnan hoitamiseen. Tätä
toimintaa Itella onkin hoitanut kunnialla jo yli 370 vuoden ajan niin sodassa
kuin rauhan aikana aina siitä asti, kun
kenraalikuvernööri Pietari Brahe vuonna
1638 perusti postilaitoksen Suomeen.
Edelleen Itella käyttää Suomessa Postimarkkinointinimeä kuluttajille suunnatussa palvelutoiminnassa.
Vaikka Viestinvälityksenä tunnettu
postiliiketoiminta on tänäkin päivänä
vahvin konsernin toimialoista, Itella on
nykyään paljon myös paljon muuta. Itella on palveluyritys, jonka ydinosaamista on asiakkaiden tieto- ja tuotevirtojen
hallinta. Itella Viestinvälitys tarjoaa postipalveluita sekä verkkokaupan ja kohdennetun markkinoinnin ratkaisuja. Itella Informaatio tarjoaa yrityksille ja yhteisöille sähköisiä laskujenkäsittelyn sekä
talous- ja palkkahallinnon ulkoistusratkaisuja. Itella Logistiikka puolestaan tukee ja kehittää asiakasyritystensä liiketoimintaa tarjoamalla palvelulogistiikkaa
rahtiin, kuljetukseen ja varastointiin.
Muista liiketoiminnan osa-alueista on
vielä mainittava Netposti ja Itella Pankki
Oy. Netposti on postilaatikko ja arkisto
verkossa; Itellan tarjoama maksuton sähköinen asiointipalvelu kaikille yli 15-vuotiaille suomalaisille. Yli 400 000 Netpostin asiakasta voi vastaanottaa Netpostiin
palveluun rekisteröityneiden tahojen (yli
8 000 lähettäjää, yrityksiä ja yhteisöjä)
erityyppisiä kirjeitä sähköisenä aivan samoin kuin paperisena, tilata ja lukea näköislehtiä, asioida viranomaisten kanssa
sekä arkistoida aineistojaan maksutta
jopa seitsemäksi vuodeksi, lisämaksusta tätäkin pidemmäksi ajaksi. Itella Oyj:n
tytäryhtiö Itella Pankki Oy aloitti toimintansa maksulaitoksena vuonna 2009 ja
on toiminut talletuspankkina tammikuusta 2012 lähtien. Pankin liiketoimintaideana on kehittää uusia ratkaisuja maksujen
ja laskutusinformaation välittämiseen erityisesti voimakkaassa kasvussa olevassa
verkkokaupassa ja muussa sähköisessä
asioinnissa.
Itellalla on toimintaa 12 maassa. Konsernin liikevaihto on lähes kaksi miljardia euroa (2012), josta ulkomaisen liikevaihdon osuus on 31 %. Itella-konserni
on Suomen suurimpia yritystyönantajia;
sen palveluksessa on Suomessa lähes
22 000 työntekijää edustaen noin 70 eri
kansallisuutta. Vuonna 2012 Itella mm.
osti VR Transpointin kappaletavaralogistiikan liiketoiminnan ja vahvensi jalansijaansa Suomen markkinoilla entisestään.
Kaikkiaan konsernilla on noin 27 500
työntekijää. Itellan osakkeet omistaa
Suomen valtio. Itella on toiminnastaan ja
asemastaan johtuen huoltovarmuuskriittinen yritys Suomessa ja kuuluu yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin.
Suomessa Itella Viestinvälitys kuljettaa vuosittain noin kolme miljardia lähetystä eli huikeat 12 miljoonaa lähetystä
jokaisena työpäivänä. Itella Logistiikka
palvelee asiakkaitaan muun muassa 45
palveluvarastossaan, joiden pinta-ala on
yhteensä miljoona neliömetriä. Itella Informaatio puolestaan käsittelee yli 30
miljoonaa laskua vuodessa, tekee noin
140 miljoonaa sähköistä transaktiota,
käsittelee 1800 miljoonaa paperidokumenttia ja 1300 miljoonaa sähköisesti
arkistoitua dokumenttia vuosittain. Se
hoitaa yli 300:a ulkoistettua taloushallinnon ja kirjanpidon prosessia.
Itellan tärkeimmät asiakastoimialat
ovat kauppa, media, rahoitus, telekommunikaatio sekä julkinen sektori.
Yhdistys tekee perinteisen matkan
Sveitsiin 1.–8.9.2013
Ilmoittautumisohjeet
sivulla 38!
19
Puolustusvoimat on viime vuosikymmenen aikana joutunut tilanteeseen, jossa käytettävissä
olevat resurssit eivät vastaa nykyisen organisaation ja toimintatavan vaatimuksia. Toiminnan
kustannukset ovat olleet nousussa. Samaan aikaan monet tuotosta kuvaavat mittarit, esimerkiksi sotaharjoitusvuorokausien,
alusvuorokausien, lentotuntien ja
koulutettujen reserviläisten määrä ovat olleet laskussa. Tämän
johdosta resursseja on jouduttu
siirtämään pois toiminnasta ja
materiaalista. Puolustusvoimien
koneisto on siis liian iso verrattuna käytettävissä oleviin resursseihin.. Puolustusvoimien uudistaminen on välttämätöntä.
Viime vuosien maailmanlaajuinen taloustilanne on puolestaan asettanut puolustusvoimien uudistamiselle aikataulun.
Puolustusvoimat on saatava vuoteen
2015 mennessä uuteen asentoon. Toimintakyvyn säilyttäminen rahoituksen
pienentyessä edellyttää koon supistamista. Tämä ei kuitenkaan riitä. Myös rakenteita ja toimintatapoja on uudistettava.
Uutta puolustusvoimien toimintatapaa
rakennettaessa tarkistetaan puolustusvoimien pääprosessit, määritetään puolustusvoimien toimialat ja niiden asema, ke-
hitetään suorituskyvyn kehittämisen periaatteita sekä toiminnanohjausjärjestelmää.
Tämä merkitsee sitä, että asioita tehdään
uudella tavalla uudessa rakenteessa.
Mitä puolustusvoimauudistus
edellyttää logistiikkajärjestelmän
kehittämiseltä?
Merkittävä muutosalue puolustusvoimauudistuksessa on puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän uudistaminen.
Tavoitteena on kehittää valmiuden ja
poikkeusolojen toimintakyvyn varmistava
ja kustannustehokas puolustusvoimien
yhteinen logistiikkajärjestelmä. Samalla
määritetään puolustusvoimien ydintehtävät. Näiden ydintehtävien toteuttamiseen keskitytään. Muut tehtävät joko toteutetaan itse tai ne tuotetaan muualta.
Muutoksen perustana ovat logistiikkajärjestelmän päällekkäisyyksien poistaminen, toiminnan tehostaminen ja myös
kokonaishenkilöstömäärän vähentäminen.
Mitkä ovat tärkeimmät
uudistukset?
Merkittävin muutos logistiikkajärjestelmässä on Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (PVLOGL) perustaminen. Logistiikkalaitoksen perustamisesta ei ole
vielä tehty hallinnollista päätöstä, mutta
valmistelut sen perustamiseksi jatkuvat.
Uudistuksen tavoitteena on yhdistää
kolmen nykyisen puolustushaaran materiaalilaitokset sekä muiden puolustushankintayksiköiden tehtävät ja vastuut
yhteen laitokseen. Myös Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen
hankeyksikkö ja Sotilaslääketieteen keskus liitetään PVLOGL:een. Maavoimiin
kuuluva Huoltokoulu liitetään niin ikään
PVLOGL:een ja se aloittaa vuonna 2105
Logistiikkakouluna. Organisaatiomuutosten lisäksi toimintoja keskitetään. Joitakin tällä hetkellä puolustushaarojen
esikunnissa hoidettavia huollon tehtäviä
keskitetään PVLOGL:een. Tällä tavalla
selkeytetään roolijakoa niin, että logistiikan operatiivisen johtamisen tehtävät
keskittyvät pääesikuntaan ja puolustushaaraesikuntiin PVLOGL:n keskittyessä
logistiikan järjestelyjen johtamiseen.
Logistiikkalaitoksen tehtävä ja
organisaatio
Puolustusvoimien logistiikkalaitos on
Pääesikunnan alainen laitos ja puolustusvoimien tulosyksikkö. Laitosta johtaa
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen
johtaja, jonka suoranainen esimies on
Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö.
Hänen apunaan laitoksen ohjaamisessa
on Pääesikunnan logistiikkaosasto.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen
tehtävänä on
• kaikissa valmiustiloissa ja kaikissa
toimintaympäristöissä luoda edellytykset suorituskykyjen käytölle ja
operaatioiden toimeenpanolle sekä
• ylläpitää ja palauttaa joukkojen, henkilöstön ja järjestelmien toimintakyky
sekä materiaalin käyttökelpoisuus.
Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen
organisaation muodostavat esikunta
sekä Järjestelmäkeskus, kolme logis-
Kohti Puolustusvoimien
Logistiikkalaitosta
20
tiikkarykmenttiä, Räjähdekeskus ja Sotilaslääketieteen keskus, jotka ovat laitoksen hallintoyksiköitä. Logistiikkakoulu on osa laitoksen esikunnan alainen
joukkoyksikkö. Palkattua henkilöstöä laitoksessa tulee olemaan noin 2320.
Laitoksen esikunnat ja suurimmat
henkilöstön keskittymät sijaitsevat Tampereella, Kouvolassa, Turussa, Jyväskylässä, Ähtärissä ja Riihimäellä. Laitoksen toimipisteitä on toki muuallakin,
Suomessa yhteensä 38 kunnan alueella. Eteläisin paikkakunta on Raasepori
ja pohjoisin Sodankylä. Ilmajärjestelmäosaston pienet toimipisteet löytyvät
myös San Diegosta ja China Lakesta
Yhdysvaltain länsirannikolta.
Toiminnalliset muutokset
Organisaatiomuutokset ovat näkyvä osa
logistiikan muutosta, mutta myös toiminnallisuuteen tehdään uudistuksia.
Merkittävä osa logistisista toimijoista
kootaan yhden johtoportaan, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtoon. Puolustushaarojen tehtäväksi jäävät oman
puolustushaaransa huollon suorituskyvystä ja valmiudesta, operatiivisesta suunnittelusta ja johtamisesta sekä niiden
kehittämisestä huolehtiminen. Puolustushaaran esikunta antaa Puolustusvoimien
logistiikkalaitokselle materiaalisen suorituskyvyn kehittämiseen liittyvät toimeksiannot ja logistiikan tukitarpeet sekä muut
yksilöidyt vaatimukset. Puolustushaara
kehittää omaa suorituskykyään ja omistaa
suorituskykyä kehittävät hankkeet.
Päällekkäisiä toimintoja vähennetään.
Tiettyjä asioita, joita nyt tehdään kol-
Timo Kakkola
Eversti
Pääesikunnan
logistiikkaosasto
Puolustusvoimien
logistiikkalaitoksen
suunnitteluryhmän
johtaja
Strategiset kuljetukset ovat Puolustus voimien Logistiikkalaitoksen vastuulla.
Strategic Airlift Capability (SAC, merkintä koneen peräsiivekkeessä) on 10 Nato-maan sekä Ruotsin ja
Suomen välinen yhteistyösopimus, jolla varmistetaan raskas ilmakuljetuskyky jäsenmaiden käyttöön.
Tehtävä suoritetaan kolmella SAC-järjestelyn jäsenmaiden yhteisesti omistamalla Boeing C-17 Globemaster III strategisella kuljetuslentokoneella, jotka on sijoitettu Papan lentotukikohtaan Unkarissa.
C-17 on suuri, strategisiin ilmakuljetuksiin tarkoitettu lentokone. Se voi kuljettaa 77 000 kilon kuormaa
yli 4’450 kilometrin säteellä ja kykenee toimimaan vaikeissa ja karuissa olosuhteissa. SAC-konseptin
jäsenmaiden kansallisten tehtävien lisäksi niillä voidaan lentää NATO:n, YK:n tai EU:n operaatioissa, tai
jossain muussa kansainvälisessä tehtävässä. Tämä “Heavy Airlift Wing“-yksikkö on tukenut ISAF ja KFOR
operaatioita, humanitaarista apua Haitissa ja Pakistanissa sekä rauhan turvaamista Afrikassa.
21
men puolustushaaran esikunnassa, siirretään laitoksen esikunnan tai Järjestelmäkeskuksen tehtäväksi. Näitä ovat esimerkiksi erilaisten logistiikan projektien
johtaminen, joukkojen varustamisen ja
kuljetusvälinesijoittamisen käytännön
toteuttaminen sekä materiaalihallinnon
ja tuotetiedon hallinnan ohjaaminen.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos
omistaa pääosan puolustusvoimien
materiaalista vastaten materiaalin elinkaaren hallinnasta ja ylläpidosta. Laitos
toteuttaa käytännössä kaikki puolustusvoimien sotavarustemateriaalin hankinnat ja suurimmat siviilihankinnatkin.
Kolme logistiikkarykmenttiä muodostaa palveluverkon rungon, johon käyttäjät tukeutuvat.
Myös käsitteistö muuttuu. Puolustushaaroilla säilyvä taistelujärjestelmän välitön tuki on huoltoa. Logistiikka on Logistiikkalaitoksen vastuulla. Logistiikalla tarkoitetaan kaikissa toimintaympäristöissä
tapahtuvaa kokonaisvaltaista prosessia,
jolla luodaan ja ylläpidetään joukkojen ja
henkilöstön toimintakykyä tarpeen mukaisesti sekä hankitaan, tuotetaan, varastoidaan, jaetaan, modernisoidaan sekä
kunnossapidetään ja poistetaan käytöstä
materiaalia. Logistiikkaan kuuluu tuotteiden ja palvelujen tilaus-toimitusketjut
sekä niiden hallinta. Puolustushaarojen
huolto sisältyy logistiikkaan.
Suunnitteluryhmä suunnittelee ja
valmistelee muutoksen
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen
suunnittelua ja valmistelua varten on
perustettu suunnitteluryhmä, jossa tämän vuoden alusta on työskennellyt 18
suunnittelijaa. Ryhmässä on suunnittelijoita kaikista puolustushaaroista sekä
myös Pääesikunnasta ja sen alaisista
laitoksista. Erilaista monipuolista kokemusta löytyy Pääesikunta-, puolustushaaraesikunta- ja puolustushaarojen materiaalilaitostasan suunnittelusta sekä
myös joukko-osaston toiminnasta.
Ryhmä työskentelee Tampereella.
Suunnitteluryhmä on osa Pääesikunnan
logistiikkaosastoa ja työskentelee Logistiikkapäällikön alaisuudessa. Suunnitteluryhmä täydennetään ensi kesänä noin
kolmenkymmenen hengen vahvuiseksi ja
se muuttuu Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen rungoksi, kun hallinnolliset päätöksen laitoksen perustamisesta on tehty.
Suunnitteluryhmän tehtävänä on varmistaa, että Logistiikkalaitos aloittaa toimintansa 1.1.2015 niin, että kaikki tarvittavat valmistelut on tehty ja laitos on
kykenevä toteuttamaan tehtävänsä.
Suunnitteluryhmällä riittää töitä. Suunnitteluryhmän johdolla laaditaan laitoksen prosessit ja rajapintatarkastelussa
määritetään vastuu- ja tehtäväjako logis-
Kenttähuolto jää puolustushaarojen huollon tehtäväksi.
22
tiikkalaitoksen sekä muiden laitosten ja
puolustushaarojen välillä. Prosessityön
yhteydessä suunnitellaan ja valmistellaan
laitoksen toiminnanohjausjärjestelmä.
Tärkeimmät logistiikkaa ohjaavat normit
ja ohjeet laaditaan ensin luonnoksina ja
lausuntokierrosten jälkeen virallisina asiakirjoina vuoden 2014 aikana. Laitoksen
hallintoyksiköiden työjärjestykset tarkennetaan ja koulutetaan henkilöstölle, tehtävänkuvauksen päivitetään. Laitoksen
henkilöstösuunnitelma toteutetaan siten,
että vuoden 2014 loppuun mennessä
laitoksen henkilöstö on määrättynä tehtäviinsä. Tärkeä, ellei tärkein tehtävä on
operatiivinen suunnittelu niin, että materiaalilaitosten nyt korkealla oleva valmiuden taso säilyy ja kehittyy edelleen.
Myös edellytykset toimintajärjestelmän esiauditoinnille luodaan. Tältä osin
nykyisten materiaalilaitosten toimintajärjestelmät ovat hyvänä pohjana uudelle
suunnittelulle. Esimerkiksi Maavoimien
Materiaalilaitoksen sertifioitua toimintajärjestelmää voidaan käyttää pohjana ja
lisätä siihen muiden materiaalilaitoksen
hyviä käytäntöjä, kun rakennettaan uutta
logistiikkalaitoksen toimintajärjestelmää.
Suunnitteluryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä käynnissä olevien
kumppanuushankkeiden kanssa suunniteltaessa ylläpidon ja vaatetushuollon
järjestelyjä. Suunnittelussa tulevat olemaan mukana myös nykyiset puolustusvoimien kumppanit.
Työsarka on siis mittava ja suunnitteluryhmä tuleekin toimimaan tiiviissä yhteistyössä puolustusvoimien linjaorganisaation kanssa tuottaessaan suunnittelutyön
tuotteita. Samalla varmistutaan siitä, että
suunnittelu puolustushaaroissa ja muissa
laitoksissa etenee samaan suuntaan.
Tavoitteena huomaamaton
siirtyminen
Parhaimmillaan muutos nykyisestä organisaatiosta logistiikkalaitoksen organisaatioon ja toimintaan vuoden 2015 alussa sujuu siten, että joukot eivät juuri huomaa
muutosta logistiikan palveluissa. Jotta tähän päästän, tulee eri puolustushaarojen
materiaalilaitosten toimintoja tarvittavin
osin muuntaa logistiikkalaitos-yhteensopiviksi jo ennen vuotta 2015. Tämä muutos
tehdään tiiviissä yhteistyössä puolustushaarojen materiaalilaitosten kanssa. Jotta ennakoiva muutos voidaan tehdä, on
eri puolustushaarojen ja laitosten parhaat
käytännöt tunnistettava. Tärkeintä on se,
että logistiikkalaitoksen asiakas uskoo logistiikkajärjestelmän toimivuuteen.
Logistiikkalaitoksen perustamiselle
on annettu selkeät suuntaviivat ja tavoitteet. Suunnitteluryhmään on koottu
monipuolinen osaaminen. Työtä tehdään
hyvässä yhteistyössä linjaorganisaation
ja kumppanien kanssa. Puolustusvoimilla on vuonna 2015 logistiikkajärjestelmä,
joka johtosuhteita selkeyttämällä, päällekkäisiä toimintoja poistamalla ja toimintatapoja yhtenäistämällä on saatu entistä
kustannustehokkaammaksi. Logistiikkajärjestelmä ottaa joukkojen tarpeet huomioon sekä mahdollistaa toiminnan ja
operaatiot kaikissa valmiustiloissa.
Puolustusvoimien strateginen
kumppani Millog Oy vastaa
maavoimien ajoneuvo-ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista,
modifikaatioista ja kunnossapidosta
sekä osallistuu maavoimien
materiaalihankkeisiin.
Millog Oy
Hatanpään valtatie 30
33100 TAMPERE
Puh. 020 469 7000
www.millog.fi
Osana puolustusvoimauudistusta supistetaan maavoimien koulutusorganisaatioita ja -kapasiteettia. Tämä on
seurausta varusmiesikäluokkien pienentymisestä. Koulutuskapasiteetin
vähentäminen koskettaa erityisesti
Pohjois-Karjalan prikaatia. Prikaati
lakkautetaan vuoden 2013 loppuun
mennessä.
Keskeinen osa lakkauttamisessa lankeaa huollon vastuulle; täytyyhän koko
joukko-osasto tyhjentää materiaalista ja
saattaa tilat luovutuskuntoon samalla
kun henkilöstö on hakeutumassa uusiin tehtäviin. Kuitenkin ydintehtävä, varusmiesten koulutus pyritään viemään
asianmukaisesti loppuun saakka. Huollon kokonaisuudesta vastuun kantaa
PKARPR:n huoltopäällikkö majuri Kari
Kurkinen osaavan henkilöstönsä kanssa. Lähestyin Karia muutamalla ja pyysin kertomaan lehden lukijoille, miten
hän tämän tehtävän toteuttaa:
ollen varuskunnassa vahvuus on ollut
tuhannen molemmin puolin. Logistiikan
tehtävissä prikaatin huolto-osastolla ja
huoltokeskuksessa toimii 60 henkilöä.
Joukkotuotannosta ja varuskunnan ylläpidosta vastaa Karjalan jääkäripataljoo-
Majuri Kari Kurkinen kuvailetko
muutamalla sanalla joukkoosastoasi
Pohjois-Karjalan prikaatia
Kontiorannassa
Pohjois-Karjalan prikaati on Itä-Suomen
jalkaväen koulutuskeskus, jossa on
pitkät perinteet antaa laadukasta koulutusta varusmiehille ja reserviläisille.
Saapumiserän palvelukseen astuneiden
lukumäärä on vaihdellut viime vuosina n. 620 - 750 varusmieheen ja näin
24
Uutta kalustoa koekäytössä.
nassa esikunta- ja huoltokomppania.
Palkattua henkilöstöä on hiukan yli 200
ja varuskunnassa yhteensä 270.
Tällä hetkellä prikaatissa on valtakunnallista kärkiosaamista uudistetun taistelutavan jalkaväen hajautetun toimin-
nan kouluttamisessa. Muita ajankohtaisia osaamisalueita ovat tarkka-ampujakoulutus, maastoskoottereiden käyttö
huollon kuljetuksissa, kenttälääkintähuollon koulutus yhteistoiminnassa sotilaslääketieteen keskuksen terveysaseman henkilöstön kanssa sekä sotilaskuljettajakoulutus osana huoltokomppanian
joukkotuotantoa. Lisäksi prikaati on
saanut tutkimustehtävänä tutkia mm.
huoltokomppanian ja jalkaväkikomppanian huoltojoukkueen täydennystoimintaa
kontti -periaatteella koukkulaittein varustetuilla maastopyörätraktoreilla.
Kontiorannan varuskunta sijaitsee
Höytiäisen järven rannalla ja sen läheisyydessä on mm. Kontiolahden ampumahiihtostadion sekä 18-väylän golf
-kenttä Kontioniemessä.
Joukko-osaston toimintaa tukee erittäin maanpuolustustahtoinen pohjoiskarjalainen toimintaympäristö. Sen tuoma tuki ei ole vähentynyt myöskään
tehtyjen päätösten myötä.
Miten on synkronoitu joukkoosaston koulutustehtävien
supistuminen ja lakkauttaminen
toisiinsa?
Tammikuun viimeisen saapumiserän
koulutus johdetaan kutakuinkin normaalisti. Poikkeuksen muodostavat aliupseerikoulutukseen valitut varusmiehet,
jotka siirtyvät valintojen jälkeen Kainuun
ja Karjalan prikaatiin. Samalla perusyksiköiden lukumäärää sopeutetaan joukkotuotannon ehdoilla, kun peruskoulutuskausi päättyy. Prikaatiin jäävien moottori- ja sotilaspoliisialiupseerikoulutus toteutetaan rivialiupseerikouluna. Joukkoosaston viimeinen ”täysi” saapumiserä
osallistuu vielä Rovajärvellä maavoimien
esikunnan johtamaan taisteluosaston
kokeiluharjoitukseen toukokuun lopussa ja kesäkuussa toteutetaan viimeinen
ampumaharjoitus Sotinpurolla. Saapumiserän kotiuttaminen tapahtuu 20.
kesäkuuta. Kotiuttamisen jälkeen siirrytään vaiheittain yhteen perusyksikköön,
johon jäänee loppuvuodeksi noin 100
varusmiestä suorittamaan asevelvollisuutensa sekä lakkauttamisen liittyvät
tehtävät. Viimeinen kotiuttamisjuhla on
joulukuun 19. päivänä.
Miten prikaati kykenee
käsittelemään kaiken sen hallussa
olevan materiaalimäärän ja
hylkäykset?
Lakkauttamisesta laaditun suunnitelman
mukaisesti kevään 2013 kuluessa kohdennetaan joukkotuotantoon kuulumaton tarpeeton materiaali toisiin joukkoosastoihin tai huoltorykmentin varastointiin sekä hylätään epäkurantti kirjanpitoon kuuluva ja kuulumaton materiaali. Syksyn kuluessa kohdennetaan muu
kuin sotavarustus kuten kasarmikalusto
sänkyineen ja kaappeineen joukko-osastoihin sekä MILLOG OY:lle jälkikäsiteltäväksi huutokauppaan tai myytäväksi SA
-kauppoihin.
Miten toteutetaan materiaalin
laskennat, kunnossapito ja
kuljetukset?
Kesäkuussa 2013 prikaatin huoltokeskuksen henkilöstön toimenpitein otetaan vastaan, inventoidaan ja käynnistetään kunnossapitotoimet joukkotuotannon käytössä olleisiin materiaaleihin.
Työ osin keskeytyy heinäkuussa vuosilomien ajaksi. Pohjois-Karjalan prikaati
vastaa siitä, että materiaali on huollettuna ja varastointikelpoisena lähetettä-
vissä muihin joukko-osastoihin kohdentamissuunnitelman mukaisesti elokuun
loppuun mennessä. Kuljetuksissa hyödynnetään sotilaskuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen ajosuoritteita.
Materiaalin vastaanottava joukko vastaa
kuljetuksista. Joukko-osasto luopuu
materiaalivastuustaan syyskuun loppuun
2013 mennessä.
Kasarmit luovutetaan ja katselmoidaan vaiheittain Senaatti-kiinteistön
kanssa sovitulla tavalla. Samaan aikaan
Kainuun prikaati ottaa vastuun huollon
järjestelyistä mm. Pohjois-Karjalan rajavartioston, maakuntakomppanioiden
reserviläisten ja maanpuolustuskoulutuksen tapahtumista sekä Sotinpuron
ampumaharjoitusalueesta vastuullisena
käyttäjänä vuoden 2014 alkaen.
Viimeisen kolmen kuukauden materiaalisen tuen järjestelyistä varuskunnalle
ja noin 40 -50 sotilaskuljettajalle sekä
sotilaspoliisille vastaa Itä-Suomen huoltorykmentti.
Riittääkö prikaatin oma henkilöstö
koko työn tekemiseen? Eikö
henkilöstö ole jo pyrkimässä
uusiin tehtäviin? Miten säilyy
motivaatio?
PV uudistuksen ratkaisumallin ratkaisut
on otettu vastaan pettyneinä, mutta
pystyssä päin ja hyvin ammattimaisesti.
Tiedämme, että olemme tehneet täällä hyvää työtä asevelvollisten parissa.
Reilussa työilmapiirissä, kaverista huolehtimalla sekä huumorilla on jaksettu
hoitaa palvelusasiat kiitettävällä tavalla.
Noin kymmenen prosenttia sotilashenkilöstöstä on tammikuuhun 2013
mennessä siirtynyt tai siirtymäisillään
uusiin tehtäviin. Siviilihenkilöstön hakeutumista muiden työntekijöiden pal-
Eri viranomaisten keskeinen tilakatselmus on meneillään.
25
velukseen on tuettu mm. myöntämällä
lyhytaikaisia virkavapaita, järjestämällä
rekrytointitilaisuuksia sekä palkkaamalla
tilalle määräaikaisia työntekijöitä. Henkilöstömme ammattitaitoa arvostetaan
Pohjois-Karjalan alueen työmarkkinoilla.
Hyvänä esimerkkinä asenteestamme
on, sotilaskuljettajien koulutuksesta vastaavan, yliluutnantti Reima Kontkasen
kommentti työkonekurssilla linnoitteiden ennallistamistyöstä Jaamankankaalla: ”Mikä olisikaan parempaa surutyötä
kuin viimeisten varusmiesten kanssa
purkaa Kontiorannassa palvelleiden sukupolvien ja maanpuolustajien taidolla
tehtyjä linnoitustöitä harjoitusalueeltamme”. Siinä kiteytyy karjalanjääkärimäinen
asenne ja tapa käsitellä luopumisen
tuskaa, mutta samalla kuitenkin positiivinen tulevaisuuden uusiin haasteisiin
suhtautuminen.
Pilaantuneiden maiden tutkimukset
toteutettiin toukokuussa 2012 ja niiden
tulosten perusteella PKARPR toiminnan
harjoittajana on suunnitellut jättävänsä
pilaantuneiden maiden puhdistuksesta
suunnitelman ja ilmoituksen valvovalle
viranomaiselle (ELY) helmikuussa 2013.
Tavoitteena on, että pilaantuneiden maiden kynnysarvot ylittävät kohteet, kuten
ampumaradat ja kaatopaikat, täyttävät
määräykset vuoden 2013 loppuun mennessä, jolloin ne on suunniteltu luovutettavan omistajille.
Miten kuvaisit omaa henkilöstöäsi
ja työssä olevia haasteita?
Prikaatissa palveleva huollon henkilöstö
on ammattitaitoista, luotettavaa ja hyvin
joukkuehenkistä. Työilmapiirin positiivisuuden voi aistia vieraillessa asiakaspal-
Majuri Kari Kurkinen
Miten hoidetaan maa-alueiden ja
kiinteistöjen luovutukset ja muun
muassa pilaantuneiden maaalueiden puhdistukset?
Kiinteistöjen ja maa-alueiden sopimukset
on irtisanottu marraskuussa 2012. Niiden
vaatimat katselmoinnit, ennallistamistyöt
sekä purkutyöt sovittiin jo hyvin etupainoisesti syksyllä 2012. Työn etenemisestä pidämme sovituilla tavoilla yhteyttä
Senaatti-kiinteistöön, Metsähallitukseen
ja pääosasta töistä vastaavaan Puolustushallinnon rakennuslaitokseen.
Kontiorannan varuskunta on perustettu 1940 ja siitä lähtien on varuskunnan alueella eri vaiheissa palvellut jopa
3000 sotilasta samaan aikaan. Vuoteen
1972 saakka kaikki sotilaallinen koulutus
on annettu näillä metsäkankailla, ml. kovapanosammunnat, kunnes Sotinpuron
ampumakenttäalue otettiin käyttöön.
Tällä yli 70 vuotta pitkällä historialla on
omat vaikutuksensa alueen maastoihin,
jotka huomioidaan prikaatin toimesta
lakkauttamisessa ympäristötietoisina ja
vastuullisena toiminnanharjoittajana.
26
velua tuottavissa huollon laitoksissa tai
kunnossapitokeskuksessa.
Haasteet jatkossa kohdistuvat yksilöinä noin 20 henkilöön, jotka pääasiassa
huoltokeskuksessa palvelevina ovat vielä
ilman työnantajan osoittamaan tehtävää
tai muuta selviytymispolkua. Toinen merkittävä haaste joukko-osaston lakkauttamisessa on avainhenkilöstön riittävä käytettävyys vuoden 2013 loppuun saakka.
Prikaatin henkilöstösuunnittelijat ovat
onnistuneet mielestäni hyvin saamaan
työntekijöiden luottamuksen sekä tehneet kaikkien eteen sen, mikä on ollut
tehtävissä. Joukko-osaston lakkauttamista ei tehdä yksin, joten varuskunnalliset kumppanimme ovat avainasemassa toimintamme hallitussa ja suunnitelmallisessa alasajossa.
Mikä vaikutus prikaatin
lakkauttamisella on mielestäsi
Kontionrannan ja Joensuun
alueelle?
Näkisin, että Pohjois-Karjalan aluetoimisto ottaa merkittävän roolin maanpuolus-
tuksen toimijana Pohjois-Karjalassa. En
usko varuskunnan lakkauttamisella olevan vaikutusta maanpuolustustahtoon.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen puitteet on luotava mahdollisimman hyviksi
ja jatkossa tässä on Kainuun prikaatilla
merkittävä rooli Itä-Suomessa.
Puolustusvoimien palvelukeskuksen
perustaminen Joensuuhun oli erinomainen asia, jonka vaikutuksesta työllistyi
yli kaksikymmentä prikaatilaista samalle
työnantajalle.
Miten henkilökohtaisesti koet työn
ja joko uusi tehtävä on tiedossa?
Tietenkin sotilaana koen haikeutta joukko-osaston lakkauttamisesta – sen joukko-osaston, jonka lipun alla palvelukseni
aloitin nuorena luutnanttina 22 vuotta
sitten.
Olen saanut työskennellä todella motivoituneiden ja ammattitaitoisten huoltokoulutettujen
sotilaiden ja siviilihenkilöstön
kanssa, joiden kanssa on löytynyt tekemisen meininki. Yhteistyö on toiminut välittömänä
ja rehtinä myös asiakkaiden
suuntaa, jota nimitystä käytän
tässä yhteydessä muista varuskuntalaisista. Tärkeää on ollut
myös prikaatin komentajan tuki
ja luottamus huollon asiantuntijoihinsa. Myös maavoimien
huoltojärjestelmän toimijoilta
olemme saaneet tukea ja prikaatin laatimat esitykset on
otettu positiivisesti huomioon.
Omaa rooliani puolustusvoimauudistuksessa – huoltopäällikkönä lakkautettavassa
joukko-osastossa – olen rinnastanut huoltopäällikön tehtävään
rauhanturvaoperaatiossa, jossa
ennen pitkään tapahtuu vääjäämättä operaation purkaminen.
Ennen uuden rakentamista on
vanhasta luovuttava. Aikanaan
sain olla purkamassa Libanonin rauhanturvaoperaatiota vuonna 2001 mm. luovuttamalla kuusi tukikohtaa tai asemaa
maanomistajille sekä intialaisille rauhanturvaajille. Sielläkin hyvä suunnittelu ohjasi kohti hyvää lopputulosta ja kaikesta
huolimatta aina piti olla valmis pieniin
yllätyksiin.
Työnantaja on osoittanut minulle tehtävän vuoden 2014 alusta 3. Logistiikkarykmenttiin Jyväskylään. Siellä uutena kulttuurillisena haasteena on ainakin
sopeuttaa yksi pohjoiskarjalaistunut
kainuulainen keskisuomalaiseen toimintaympäristöön. Eiköhän se onnistu!
MAALOG12 harjoitus
uudistetun logistiikkapataljoonan silmin
Yhteistoiminta helikopterin kanssa kuuluu tämän päivän huoltomiehen taitoihin. Tässä otetaan helikopteria vastaan potilasevakuointia
varten.
MAALOG12 harjoitus toteutettiin osana KAAKKO12 harjoitusta
10.-14.12.2012 Kouvolan alueella.
Uudistuvaa huoltoa kokeiltiin uusilla kalustoilla ja henkilöstökokoonpanoilla. Harjoituksen huollon järjestelyt johdettiin logistiikkapataljoonan esikunnasta, joka
muodostettiin 16 reserviläisestä
ja 14 kantahenkilökuntaan kuuluvasta henkilöstä. Esikunta toimi maasto-olosuhteissa ja testasi
uutta MAPUJOPO (M) kalustoa.
Harjoitus huipentui DEMODAY
esittelypäivään, jossa pääsimme
ylpeydellä näyttämään huipputason suorituskykyä arvovaltaiselle
seurueelle.
Kirjoittaja komentajana.
28
Harjoitukseen osallistuneen esikunnan
yhteinen taival aloitettiin 2008 Itä-Suomen Huoltorykmentin huollonjohtoportaiden (HJOPO) harjoituksissa. Viimeiset
askelmerkit otettiin PYÖRREMYRSKY11
harjoituksessa ja IMPI12 harjoituksessa, jossa päästiin kouluttamaan jo uutta johtamispaikkakonseptia. Nousujohteisella kertausharjoitussyklillä saimme
tuotettua suorituskykyisen ja maanpuolustustahtoisen esikunnan. Erityismaininnan ansaitsevat reserviläisemme,
joiden sitoutuminen harjoitustoimintaan
oli todella korkealla tasolla. Harjoituksiin
käsketyistä reserviläisistä vain muutama prosentti estyi osallistumasta. Esikuntaan on saatu sijoitettua kärkiosaajia
siviililogistiikasta, joten oppiminen oli
varmasti molemminpuolista.
Palkattu henkilöstö oli Hämeen rykmentin, Huoltokoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun henkilöstöä, joiden
osaamista kelpasi esitellä valtakunnallisissa harjoituksissa. Harjoituksissa saadut kokemukset tukevat hyvin henkilökunnan kursseilla tapahtuvaa opetusta.
HJOPO:aan harjoituksista saadut kokemukset siirrettiin ensimmäistä kertaa
logistiikkapataljoonan toimintaympäristöön. Uudistuvassa logistiikkajärjestelmässä logistiikkapataljoonat tulevat
olemaan logistiikka rykmenttien alaisia
järjestelyjen johtamisen johtoportaita.
Pataljoonan suorituskyky muodostuu
komentajasta, noin 30 miehen esikunnasta, 200 miehen esikunta- ja huoltokomppaniasta sekä neljästä 200 miehen logistiikkakomppaniasta. Logistiikkakomppaniat ovat moduulirakenteisia
ja identtisiä tuettavien taisteluosastojen
huoltokomppanioiden kanssa. Modulaarisuus mahdollistaa korvaavan suorituskyvyn käytön, mikäli taisteluosastojen
huoltokomppanioissa joku toimialan
suorituskyky romahtaa esimerkiksi vihollisen vaikutuksesta johtuen.
MAALOG-harjoituksessa pääsimme
johtamaan yhtä modulaarista huolto-/
logistiikkakomppaniaa, jota esiteltiin vieraille Selänpään alueella. Muut komppaniat olivat pelikomppanioita, joita pelattiin huolto-opintosuunnan sotatieteiden
maisterien toimesta.
Esikunnan uusi kokoonpano
prosessien mukaan
Vanhoissa kokoonpanoissa huollon esikunnat vastasivat lähinnä huollon järjestelyjen johtamisen (tilaus-toimitusketjun)
asettamiin vaatimuksiin. Taktinen johtaminen jäi yksin komentajan harteille.
Uudistettu taistelutapa asettaa lisävaatimuksia logistiikkajoukkojen taktiselle
johtamiselle. Tästä johtuen logistiikkapataljoonaan on lisätty operaatiopäällikön
johtama taistelunjohto-osa, jossa on
neljä aselajikoulutettua operaatioupseeria. Myös tilannekuvan muodostaminen
tehostuu tilannekeskustoiminnallisuuden (TIKE) myötä. Tilannekeskuksessa
toimii tiedustelu- ja tilanneupseereita,
jotka muodostavat omien ja tuettavien
joukkojen kokonaistilannekuvaa tukemaan muun esikunnan johtamistoimintaa. Huollon järjestelyjen johtaminen
tapahtuu edelleen operaatiokeskuksessa, jossa vuoropäällikön johtama toimialaupseeriketju toimeenpanee saadut
tilaukset. Huolto/ logistiikkapäällikkö
vastaa logistiikan prosessin johtamisesta, eli tukee komentajaa huollon järjestelyjen johtamisessa.
Harjoituksen perusteella voidaan todeta, että LOGPE:n kokoonpano mahdollistaa keskeytymättömän toiminnan
24/7 kaikissa eri toiminnallisuuksissa ja
toimimisen jakaantuneena kahteen tai
useampaan esikunnan osaan.
Esikunta ilmoitetaan Itä-Suomen Sotilasläänin komentajalle prikaatikenraali Parkatille.
(MAPUJOPO) modulaarista johtamispaikkakonseptia. Logistiikkapataljoona
toimi J johtamispaikkamoduulissa (M/
maasto), joka rakentuu seuraavista elementeistä:
• Siirrettävä, maastoon sijoitettava
konttiratkaisu
• Kaksi työskentelytilaa – johtamistila
A ja levitettävä johtamistila B.
• Kaksi ilmakaaritelttaa majoitukseen,
varastointiin, esittelytilaksi, työskentelyyn
• Kaksi vedettävää voimakonetta keskuksen sähköistämiseen
• Varastokontti
Konsepti osoittautui todella käyttökelpoiseksi. Johtamistilat saatiin perustettua
noin tunnissa ja työskentelyolosuhteet
sopivat erinomaisesti logistiikkapataljoonan vaativaan toimintaympäristöön. Kaluston taistelunkestävyydessä korostuu
paikan valinta johtamispaikkakonteille.
Maastouttamista helpottaa kalustoon
kuuluva todella laadukas naamiointijärjestelmä. Kokemukset ja saatu palaute
osoitti, että luottamus johtamiskonseptiin on todella korkealla ja hyvällä koulutuksella saamme suorituskykyisiä logistiikan esikuntia, jotka kykenevät vastaamaan uudistetun taistelutavan tuomiin
vaatimuksiin.
Kohti uusia myrskyjä ja Impiä
Maanvyöryistä ja Pyörremyrskyistä on
kunnialla selvitty ja saatu todella arvokasta kokemusta toimintojen kehittämiseksi. Keväällä 2013 jatkamme harjoittelua eri harjoituksissa, joissa jatkamme logistiikkapataljoonan esikunnan
harjoittamista. Huoltokoulun henkilöstö ja huoltoupseerikurssin opiskelijat
muodostanevat esikunnan henkilöstön
ja syksyn opit tullaan hyödyntämään
toimintojen jatkokehittelyyn. ”Sitä saa
mitä tilaa”.
Kirjoittaja: Kapteeni Mika Pyykkö
toimii Huoltokoulussa korkeakoulusektorin johtajana ja toimi MAALOGharjoituksessa logistiikkapataljoonan
komentajana
MAPUJOPO- kalustolla luodaan
johtamisen toimintaedellytykset
Harjoituksessa päästiin tositoimiin uudella maapuolustuksen johtoportaiden
Huoltokomppanian kunnossapitojoukkueen johtaja antaa käskyä kunnossapitopartiolle.
29
Logistiikkapataljoonan
esikunta työssä.
outta mu
toimivu
a
k
n
jo
,
upaikka
stianpes
lainen a
n
e
d
u
u
saatu
mälle on
nitusryh losuhteissa.
o
u
m
n
ia
sti talvio
omppan
Huoltok ä kiitti erityise
m
h
ry
s
u
nit
30
Ensihoitoasema
naamioituna.
Kunnossapido
n ja lääkinnä
tukena.
n partiot isku
n kohteeksi
joutuneen m
aastokuorma-
auton ja sen
miehistön
31
Huoltotaktiikan seminaari
2013 Hämeen Rykmentissä
Seminaariväki ilmoitetaan evl Petri Riihijärvelle.
Huoltotaktiikan seminaari järjestettiin Hämeen Rykmentin Huoltokoululla 31.1.–1.2.2013. Tilaisuuden johti everstiluutnantti Petri
Riihijärvi apunaan majuri Lauri
Rissanen. Tilaisuuden tarkoituksena oli tarkastella huoltotaktiikan
ajankohtaisia asioita ja yhtenäistää näkemystä huoltotaktiikasta
huollon henkilöstön keskuudessa. Lisäksi tavoitteena oli verkottua huoltotaktiikan asiantuntijoiden kesken sekä esitellä huoltoupseeriyhdistystä järjestämällä
aluetapahtuma osana seminaaria.
Tämän vuoden seminaari oli jo
yhdeksäs ja siihen osallistui ennätyksellisesti liki 150 tiedon janoista huoltoveljeä ja -siskoa.
Vuoden 2013 Huoltotaktiikan seminaarin
teemana oli maavoimien uudistettu taistelutapa ja sen huoltotaktiikka. Aiheesta
huolimatta joukossa oli erinomaisen paljon muidenkin puolustushaarojen edustajia. Ensimmäisen päivän teema oli
operatiivisten joukkojen huoltotaktisten
periaatteiden ja parhaiden käytäntöjen
soveltaminen uudistetun taistelutavan
mukaisten alueellisten joukkojen taistelussa. Everstiluutnantti Petri Riihijärvi
avasi huoltotaktiikan seminaarin kertomalla lyhyesti ajatuksiaan huollon nykytilanteesta ja tulevaisuuden kehityssuunnista. Hänen puheenvuoronsa yksi
tärkeimmistä sanomista meille huoltotaktiikan kehittäjille oli, että emme saa
32
Maj Lauri Rissanen avaa tilaisuuden.
pakottaa huollon kehittynyttä johtamisjärjestelmää ja uusia suorituskykyjämme toimimaan ”vanhojen” periaatteiden
mukaisesti. Kehitettäessä uudistettujen
huoltojoukkojen ja uudistetun logistiikkajärjestelmän toimintatapoja ja -periaatteita, meidän on mietittävä ennen
kaikkea uusia mahdollisuuksia. Toinen
keskeinen sanoma oli huoltotaktiikan
yhtenäistäminen, eli saman sävelen
löytäminen operatiivisten ja alueellisten
joukkojen huollon toteutusperiaatteiksi.
Majuri Tomi Pekurinen ja kapteeni
Juha Ratinen Maasotakoulusta pitivät
Riihijärven avauspuheenvuoron jälkeen
lyhyen alustuksen maavoimien uudistetusta taistelutavasta. Pekurinen avasi
havainnollisesti jalkaväkiprikaatin taistelun ja loi kuvan vaikuttamiskeskeisen
taistelun asettamista vaatimuksista
huollolle. Kapteeni Ratinen korosti puheenvuorossaan erityisesti taistelun valmisteluvaiheen merkitystä taistelun onnistumiseksi. Taistelunaikaisen huollon
edellytykset luodaan juuri valmisteluvaiheessa esimerkiksi materiaali hajauttamalla. Huollollisten valmistelujen lisäksi
myös huoltokomppanian on valmistauduttava taistelemaan sekä suojaamaan
oma toimintansa taisteluvaiheen aikana.
Tämäkin vaatii aikaa.
Kapteeni Tuukka Koski Karjalan Huoltopataljoonasta esitelmöi MAALOGharjoituksen kokemuksista. Koski johti
kyseisessä harjoituksessa HP:n (LOGP)
1.HK:aa (LOGK), joka oli henkilöstöltään
ja kalustoltaan lähes määrävahvuinen.
Koski kertoi erityisesti komppanian
johtamiseen, toiminnan suojaamiseen,
HK:n johtamisjärjestelmiin ja tilannepaikkaan sekä joukkueiden toimintaan
liittyviä kokemuksia ja havaintoja. Kokemukset antoivat hyvän pohjan huollon
joukkotuotannon kehittämiseksi.
Ensimmäisen seminaaripäivän päätti
everstiluutnantti Petri Riihijärvi pitämällä
everstiluutnantti Jari Virolaisen kanssa
valmistelemansa alustuksen mekanisoidun/moottoroidun taisteluosaston huollon järjestelyistä. Alustuksessa tarjottiin
mahdollisuuksia hyvien käytänteiden
siirtämiseksi uudistetun taistelutavan
joukkojen huollon toteutusperiaatteiksi. Keskustelu oli antoisaa ja syventävä
käsittely jatkui vielä Lahden Upseerikerholla järjestetyssä Huoltoupseeriyhdistyksen aluetapahtumassa, jossa kapteeni Markus Lahti esitelmöi aiheesta;
”Kulutus ja tappioarvioiden merkitys
huollon suunnittelussa ja johtamisessa
jatkosodan ja Lapin sodan kokemusten
valossa”. Esitelmän ja päivän annin jälkipuinti jatkui vilkkaana kerholla.
Toisen seminaaripäivän teemana oli
eri toimialojen toimintamahdollisuudet
uudistetun taistelutavan mukaisten alueellisten joukkojen taistelussa, sekä
joukkotuotannon haasteet huollon perusyksiköissä. Toimialojen huoltotaktiset
hurjastelut toteutettiin työryhmätyöskentelynä. Työryhmiä luotsasivat Huoltokoulun huoltotaktiikan opettajat, joiden
ammattitaitoinen ote mahdollisti hyvien
tulosten saavuttamisen lyhyessä ajassa.
Osallistuminen oli aktiivista ja ryhmä-
työskentely koettiin hyväksi opetusmenetelmäksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että
huoltotaktiikan seminaari 2013 oli yleisömenestyksen lisäksi kaikin puolin onnistunut huollon foorumi. Hyvin valmistellut
ja laadukkaat alustukset virittivät hyvää
keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa,
mikä jatkui osin vielä virallisen ohjelman
päättymisen jälkeenkin. Seminaarille asetetut tavoitteet saavutettiin erittäin hyvin
ja vastaavanlainen tapahtuma katsottiin
tarpeelliseksi myös jatkossa. Vuoden
2014 huoltotaktiikan seminaarin teema
tullee olemaan huollon ja logistiikan johtamisessa. Ensi vuoden seminaari tulee
varmasti jämään huollon historiaan koska
se on kymmenes ja viimeinen Hämeen
Rykmentissä – raivaten tietä Logistiikkakoulun ensimmäiseen seminaariin Riihimäellä 2015.
Hämeen Rykmentin komentaja eversti Kolstela toivottaa seminaariväen tervetulleeksi.
Kapteeni Juha Ratisen kasvoilta oli luettavissa kokonaisarvio seminaarin onnistumisesta.
33
HUOLTOKOULUN
PERINNEPÄIVÄÄ
vietettiin 22.2.2013
Seppeleenlasku Huollon paadelle. Laskijoina evl Riihijärvi, kapt Rantasalo ja suunnittelija Eija Rampa.
Huoltokoulun 20. perinnepäivää
vietettiin 22.2.2013 perinteisin
menoin Hennalan kasarmialueella. Huoltokoulun henkilökunta,
kurssilaiset, perinnekomentajat ja
kutsuvieraat kokoontuivat aamulla seppeleenlaskuun Huollon paadelle josta siirryttiin päiväjuhlaan
varuskuntaravintola Salpaan.
Koulun johtaja everstiluutnantti linjasi puheessaan mennyttä ja tulevaakin
muun muassa seuraavasti:
”Logistiikassa ja huollossa tapahtunut muutos on ollut jopa muuta toimintaympäristöä kiivaampaa. Osaltaan
tämä johtuu siitä määrätietoisesta kehityksestä, jolla katettu aiempia suorituskykyvajeita. Logistiikkastrategian mukaisella määrätietoisella ja nousujohteisella
kehittämisellä logistiikka on saavuttanut
tunnustetun aseman toiminnan mahdollistajana ja kaikille yhteisenä suorituskykynä.
Suuri muutos on myös edessä. Se
toteutuu puolustusvoimauudistuksen
toimeenpanoon liitetyn Logistiikkalaitoksen perustamisen yhteydessä. Tällöin
myös Huoltokoulun seuraaja – Logistiikkakoulu – aloittaa toimintansa Riihimäellä. Halusimmepa sitä tai emme – elämme tulevinakin vuosina muutoksessa
ja olemme itse osa muutosta, emme
ajopuuna vaan kohtaloomme itse vaikuttaen.
34
Tämän päivän Huoltokoulu on uusiutuneena huomisen Logistiikkakoulu, joka
toteuttaa tehtävänsä asenteellisesti korkeatasoisen ja osaavan henkilöstönsä
avulla. Siksi Huoltokoulun henkilöstöstä
– teistä ja teidän osaamisestanne sekä
hyvinvoinnistanne on pidettävä erityisen
hyvää huolta.
Muutokseen valmistautuminen ja
valmentautuminen tulevaan on aika
aloittaa nyt – ja tehdä se Huoltokouluna yhdessä. Uskon vakaasti, että Huoltokoulun henkilöstö tuntee vastuunsa
muutoksesta ja kantaa osuutensa muutosten suunnittelussa ja toimeenpanon
valmistelussa – samalla huolehtien erinomaisella tavalla peruskuormaan liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Tämä
kysyy voimia.”
Päiväjuhlan yhteydessä palkittiin palkittiin lukuisia ansioituneita Huoltokoululaisia. Jo perinteisten palkintojen lisäksi
jaettiin ensimmäistä kertaa Huollon tarkastajan kiikarit. Ne myönnettiin kapteeni Mika Pyykölle ansioista uudistuvan
huoltotaktiikan ja sen johtamisen kehittämisestä menneen vuoden aikana.
Päiväjuhlan jälkeen kokoonnuttiin Lahden upseerikerholle edellisen koulunjohtajan everstiluutnantti Mauri Etelämäen
muotokuvan paljastustilaisuuteen. Taideteos oli mallinsa mukaan näköisensä,
eli taiteilija Sirpa Papinaho on onnistuneesti ikuistanut yhden Huoltokoulun
johtajan lisää huollon huoneeseen.
Everstiluutnantti Petri Riihijärven puhe päiväjuhlassa.
Päivän tapahtumat kruunasi epävirallinen iltatilaisuus joka järjestettiin tunnelmallisesti koulun kunnossapito-osaston
raskasasehallilla. Tunnelma oli leppoisa
ja väki viihtyi mainiosti iloisen puheensorinan haastaessa yhteen soiton.
Kapteeni Mika Pyykkö vastaanottaa
ensimmäisen Huoltokoulussa luovutetun tarkastajan kiikarin.
Everstiluutnantti Etelämäki tarkastelee
työn tulosta vaimonsa kanssa. Tulos
näyttää onnistuneen.
Nykyinen ja entisiä koulunjohtajia muotokuvan
äärellä.
35
Parolassa pidettiin jo
yhdeksäs panssariseminaari
Panssarikalusto ”smirnassa”. (Kuva: Esa Muikku)
Suositun seminaarin aiheet olivat tälläkin kertaa varsin laveasti
panssarialaa käsitteleviä luodaten
tekniikkaa ja taktiikkaa menneisyydestä tulevaisuuteen. Jokaiselle osallistujalle riitti varmasti
uutta ja ehkä yllättävääkin tietoa.
Malliesimerkki vähän – jos ollenkaan –
julkisuudessa olleesta hankkeesta oli
egyptiläisten kanssa T-55 -vaunun pohjalta kehitetty mallikappale itse liikkuvasta kenttätykistä. Asiasta seminaarissa kertoi DI Jari Poutanen, joka on
osallistunut Patria-konsernissa työskennellessään mm. teloilla liikkuvan kenttätykkikaluston evaluointiin.
T-55 -kehityshankkeen juuret ovat
Puolassa, josta ostettiin 90-luvun alussa
pienehkö määrä T-55:n alustoja Marksman it-panssarien (ItPsv90) laveteiksi.
Yhdellä alustalla oli mielenkiintoinen taival. Puolasta tultuaan se esiintyi ensin
Pyynikin kesäteatterissa Klimiksi lavastettuna ja lopulta siitä kehitettiin itse
liikkuvan kenttätykin prototyyppi egyptiläisille. Kyseisellä vaunulla tehtiin Katajaluodosta ampumaetäisyyden Suomen
ennätys (46km) koeammuntojen yhteydessä vuonna 2001. Sarjatuotantoon erilaisia vaiheita läpikäynyt vaunu ei päätynyt, ja prototyyppikin jäi Egyptiin.
Telatykistöä idästä 1990-luvulla
Tämän vuoden seminaari oli tavallista
tykistöpainotteisempi, koska telatykeistä puhui myös DI, insinöörimajuri evp.
36
Esa Muikku. Hän valotti Puolustusvoimien telatykkihankintoja 1990-luvulla.
Vuosikymmenen alussa maahamme ostettiin 2S5 (152 TelaK 91) ja 2S1 (122
PsH 74) -kalustoa.
Telakanuunat olivat viimeinen kalustoostoksemme Neuvostoliitosta, mutta
toimittaja olikin lopulta Venäjä. Panssarihaupitsit ovat myös neuvostoliittolaista
perua, mutta ne ostettiin DDR:n kuolinpesästä. Molemmat hyväksyttiin sotavarusteiksi vuoden 1998 lopulla.
Perusteelliseen tapaansa DI Muikku
taustoitti ensin aiheen käymällä läpi vedettävän ja itse liikkuvan tykistön kehityskaaren ja tarvittavan terminologian.
Yleisölle esimerkiksi selvisi, että panssarihaupitsi ja telahaupitsi ovat aivan
eri asia. Ampumatapahtuman kulku on
hyvä erotusperuste. Panssarihaupitsissa miehistö on koko tulitoiminnan ajan
vaunussa sisällä. Lisätuntomerkkinä
vaunussa on 360 astetta pyörivä torni.
Telahaupitsin miehistö sen sijaan on
ainakin osaksi ulkona tulitoiminnan aikana, eikä siinä ole välttämättä tornia
lainkaan.
Kalustofaktojen lisäksi DI Muikku kertoi mielenkiintoisia kokemuksia kaluston
hankintamatkoilta. Jekaterinburgissa
hänellä oli jopa tilaisuus tavata 2S5:n
pääsuunnittelija. DDR:ssä teki vaikutuksen kaluston massiivinen määrä. Laajalle kentälle vieriviereen ryhmitettyjen
vaunujen päällä saattoi kävellä kilometrejä ilman, että jalka tapasi kertaakaan
maata.
Santahaminasta Salpalinjalle
Santahaminan tuntija, everstiluutnantti
evp. Jarmo Nieminen kertoi panssariaseemme alkuvaiheista Santahaminassa. Maamme osti panssarivaunuja lähes
heti niiden ilmaannuttua taistelukentälle. Vuoden 1919 Renault-hankinta auttoi Niemisen mukaan meitä pysymään
suurvaltojen kehityksestä selvillä, vaikka meillä ei ollut mahdollisuutta perustaa massiivisia panssarivoimia. Olihan
Renault F.T. Modèle 1917 aikansa modernein panssarivaunu.
Panssarimiehet olivat nahka-asuineen
erityisen arvostettuja myös siviilien
keskuudessa, ja ohjesäännön mukaan
tankkimiehiä puhuteltiin aluksi hyökkäyssotilaiksi. Varusmiesaines oli tarkkaan valikoitua ja käytännössä vaadittiin
suojeluskuntatausta sekä tietty määrä
koulusivistystä.
DI Muikku oli kaksi kertaa estradilla. Ennen omaa esitystään hän paikkasi
sairastuneen kapteeni Purhosen osuuden. Tässä osioissa kuulijat perehdytettiin Salpalinjan teräspesäkkeisiin. Niitä
oli pääosin kahta lajia, TP 37 ja TP 45,
jossa numero ilmaisee tykin kaliiperin
millimetreinä. Näiden lisäksi teräspesäkkeinä käytettiin myös pikakivääritorneja,
jollainen oli seminaarin ulkoalueella nähtävissä.
Teräspesäkkeet toteutettiin kaivamalla katkaistu panssarivaunun runko torneineen maahan. Pesäkkeet sijoitettiin
yleensä suojaisaan sivustatuliasemaan,
koska niiden panssarointi oli varsin
vaatimaton. Aihioina käytettiin pääosin
sotasaaliiksi saatuja huonokuntoisia BTvaunuja. Salpalinjan maastossa näkee
yhä teräspesäkkeiden jäänteitä.
T-55:n rungolle kehitetty itseliikkuva kenttätykki.
(Kuva: Jari Poutanen, Patria)
Panssarijoukkojen organisaation
kehitys
Panssariprikaatin komentaja, eversti
Pekka Toveri selvitti suomalaisten panssarivaunujoukkojen organisaation kehityksen 1980-luvulta nykypäivään. Ajan
mittaan on siirrytty puhtaista panssarivaunu- tai panssarijääkäriyksiköistä rutiininomaisten ristiin alistusten kautta
sekakokoonpanoihin. Organisointimallin peruslähtökohta on, että vaunut ja
jääkärit toimivat yhteistyössä. Puhdas
panssarivaunuyksikkö ei menesty meidän oloissamme, vaan jalkaväkisuojaa
tarvitaan aina.
Panssariprikaatista sodan ajan muodostelmana on siirrytty mekanisoituun
taisteluosastoon, joka on itse asiassa
runsaasti vahvennettu ja tulivoimainen
panssaripataljoona. Joukkueet niin vaunu- kuin jääkäripuolella ovat nykyään
nelivaunuisia. Tämä mahdollistaa joukkueen jakamisen vaunupareiksi. Vanhaa
kolmivaunuista joukkuetta ei jaettu.
Se totuus on yhä voimassa, että
panssarivoimaa pitää käyttää keskitetysti, eikä vaunuja ole syytä ripotella joukkueittain tai pareittain ympäri taistelukenttää. Kokoonpanojen paremmuudesta on virinnyt vilkas keskustelu Pans-
sari-lehden sivuilla ja siellä on esitetty
erilaisia organisointimalleja ja taktisia
ratkaisuja perusteluineen.
Kävijätutkimukset ovat osoittaneet,
että Panssariseminaarin nykyinen konsepti – tekniikkaa ja taktiikkaa sekä nykypäivää ja historiaa sopivina annoksina
– toimii hyvin, eikä konseptia olla ainakaan lähitulevaisuudessa muuttamassa.
Ensi vuoden seminaarin suunnittelu on
jo käynnissä ja lisäbonuksena saattaa
olla luvassa jopa kakkukahvit seminaarin
kymmenvuotisjuhlan kunniaksi. Ajankohtakin on entinen, eli helmikuun alku.
Teksti
Seppo Simola / kuva Esa Muikku
Yhdistys palkitsee
Yhdistyksen puheenjohtaja eversti Risto Kosonen luovuttaa yhdistyksen monivuotiselle
taloudenhoitajalle Tarja Takalalle jo aiemmin myönnetyn Huollon Ansioristin.
37
Huoltoupseeriyhdistyksen Sveitsin matka
Sveitsin huoltoupseeri- ja aliupseeriyhdistykset ovat kutsuneet yhdistyksemme jäseniä perinteiselle tutustumismatkalle Sveitsiin ajalle 1.–8.9.2013.
Huoltoupseeriyhdistyksen hallitus valmistelee matkaa. Matkan hinta, (arvio) on noin 350 euroa+lentohinnat,
sekä joukon henkilömäärä tarkentuvat myöhemmin.
Ohjelma pääpiirtein on seuraava:
1.9. Saapuminen ja majoittuminen (Reppischtal), tervetulotilaisuus, iltapala
2.9. Tutustuminen Logistiikkakeskukseen (Hinwil), tutustuminen Jv-koulutukseen
3.9. Tutustuminen Ilmavoimiin (Emmen), tutustuminen RUAG, illallinen Luzernissa
4.9. Operaatio Grimsell (Thun-Grimsellpass)
5.9. Tutustuminen Upseerikoulutukseen, AAL, Stans, Füringenin linnoitus, laivamatka ja piknik (historiaa Rütli,
Stüssi, Brunnen)
6.9. Tutustuminen huoltojoukkoihin ja Lähtöillallinen maastossa
7.9. Tutustuminen Verte Rive, Kenr Guisan ja Mannerheim, Montreux, Illallinen
8.9. Paluumatka
Matkasta alustavasti kiinnostuneet voivat ilmoittautua
Maj Juha Lemmingille, puh 0299 446 450 tai sähköposti [email protected], 22.4.2013 mennessä.
Hallitus
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö
myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka
liittyvät huoltoupseerien koulutusta palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön,
täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan.
Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 10.4.2013 mennessä osoitteella:
Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitus
Asiamies evl Mauri Etelämäki
Pääesikunta
Logistiikkaosasto
PL 919
00131 Helsinki
Lisätietoja: [email protected]
38
K-kauppa valittiin jälleen
vuoden leipäkaupaksi
Vuoden leipäkauppa 2013
K-SupermarKet revontori hauKipudaS
Me K-ruokakaupassa tarjoamme
• aina tuoretta leipää
• laajan ja monipuolisen leipävalikoiman
• asiantuntevaa palvelua
Vuoden leipäkaupan valinnassa arvostelun kriteereitä ovat tuotteiden tuoreus, valikoiman monipuolisuus, valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten leipomotuotteiden saatavuus sekä tuotteiden saatavuus kaupan koko aukioloaikana. Lisäksi kiinnitetään huomiota
leipäosaston yleisvaikutelmaan, siisteyteen ja järjestykseen sekä henkilöstön asiantuntemukseen ja palvelualttiuteen. Raadit arvioivat
myös tuotteiden esillepanoa ja leipäosaston omaleimaisuutta. Suomen Leipuriliitto ry paikallisyhdistyksineen valitsi Vuoden Leipäkaupan jo 17. kerran. Tämän vuoden voitto oli K-ruokakaupalle jo kahdeksas.
K-Kauppias sinua varten
Huoltoupseeri
PL 5
15701 Lahti
Asento!
Lepo!
Nauti!
OIKEA OSA ATERIAA
www.meiranova.fi • nettitilaus.meiranova.fi