TOIMINTATIEDOT 2011
LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2011 Toimitus ja taitto Martta Walker Kuvat Jiri Halttunen (sivut 23, 26); Jouni Kallio (kansi, sivut 15, 17, 20, 34, 36, 41, 4); Mikko Käkelä (s. 25); Katri Väisänen (s. 7); Martta Walker (sivut 3, 4, 6, 9, 13, 16, 18, 28) Paino Kopijyvä oy, Jyväskylä 2012 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES LIKES-tutkimuskeskus LINET-tutkimusyksikkö KKI-ohjelma Liikkuva koulu -hanke Viitaniementie 15a 40720 Jyväskylä 020 762 9500 www.likes.fi www.kki.likes.fi www.liikkuvakoulu.fi SISÄLTÖ Johtajan katsaus 2011 6 Kuukausikatsaus8 Tutkimusosasto10 Sektoritutkimus 19 Kuntoremontin kehittämishanke 22 Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 24 Liikkuva koulu -hanke 27 Toiminnan tilastot 30 Asiantuntijatoiminta37 Henkilöstö 2011 43 Toimintakertomus 2011 45 Tilinpäätöstiedot50 JOHTAJAN KATSAUS 2011 ka LIKESin kohdalla ei ole ollut syytä varsinaiseen epävarmuuteen. ”Tänä vuonna ei aloiteta uusia hankkeita; keskitytään hoitamaan nyt työn alla olevat kunnialla!” Kyllä, tunnustan aloittaneeni suurin piirtein noilla sanoilla vuoden 2011 työskentelyn. Jos ei lasketa mukaan suunniteltuja tutkimusprojekteja ja sektoritutkimustoimeksiantoja vuoden 2010 lopulta, pystyimmekin pitäytymään melko hyvin vanhoissa tehtävissä. Hallitusohjelman laadinta kesti kauan. Väestön fyysinen aktiivisuus ja liikkumisen edistäminen esiintyvät tekstissä usein. Konkreettisista toimista mainitaan Liikkuva koulu -ohjelman jatkaminen. Ohjelman tavoite kirjattiin jo edellisen, Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan, eikä Jyrki Katainen siitä tinkinyt. Asia on siis tärkeä, ja työtä on jatkettava. Liikkuva koulu on tuonut LIKESille positiivisista pöhinää ja ennen kaikkea uusia näkökulmia tieteellisen tutkimuksen tuloksien merkitykselle ja hyödyntämiselle. Myös organisaatioiden välisen yhteistyön tekemisestä on saatu monia kokemuksia. Näistä merkittävimpänä ja positiivisimpana pidän tutkimusyhteistyötä Opetushallituksen kanssa. Eduskuntavaalit keväällä 2011 heijastuivat myös LIKESin toimintaan. Vaalitulos ja yleismaailmallinen tilanne tekivät hallitusneuvotteluista ennätyspitkät ja vaikeat. Hallituksen muodostaminen ja hallitusohjelman kirjoittaminen kestivät kaksi kuukautta. Tästä seurasi, että valtion liikuntaneuvosto ja sen jaostot nimitettiin vasta syys–lokakuussa. Uusi tiedejaosto sai myös uuden suunnittelijan ja esittelijän liikuntayksikössä. Niinpä tiedot liikuntatieteellisten tutkimusten ja tiedeyhteisöjen avustuksista venyivät maaliskuulle 2012. Tämä on tarkoittanut epätietoisuutta, vaik- Jos LIKESin vuotta 2010 kuvasi muutos, samaa voinee sanoa suomalaisen liikuntakentän vuodesta 2011. Huippu-urheilun muutostyöryhmä tuotti ensimmäisiä visioita uudesta huippu-urheilujärjestyksestä. Koko SLU-yhteisö on työstänyt omaa visiotyötään ja rakennemuutostaan yhteisten valintojen suunnassa. Työ etenee mutta ei kitkattomasti. Yksi selvä signaali näkyi yhteisistä valinnoista. Viiden kärkitavoitteen joukossa ei ollut väestön liikunta-aktiivisuus. Liikuntajärjestökenttä näyttää sanoutuvan irti tästä yhteiskuntavastuusta. LIKESin rooli tulevassa huippuurheiluorganisaatiossa saattaa liittyä liikuntalääketieteeseen, lasten ja nuorten liikunnan tutkimukseen – tai ei mihinkään. Kaikki mahdollisuudet ovat avoimia. Hieman perspektiiviä Laajennan tarkastelua muutamista vuoden 2011 poiminnoista päättyneeseen viisivuotiskauteen. Sille ajalle tein syksyllä 2006 sopimuksen johtajan tehtävien hoitamisesta. Tapahtumat seuraavat toisiaan sellaista vauhtia, että laajempia kokonaisuuksia täytyy varta vasten asettua hahmottamaan – missä siis mennään isommassa kuvassa? Säätiön talous on kasvanut vuoden 2006 3,2 M€:sta vuoden 2011 4,9 M€:oon, noin 50 prosenttia. Samaan aikaan työmäärä, henkilötyövuodet, on kasvanut 33:sta 46:een. Kasvu on kohdistunut etenkin tutkimushenkilökuntaan, hallinnollisen henkilöstön määrä on pysynyt lähes sa- 6 mana. Tämä on ollut mahdollista hallinnollisten tehtävien jakamisella johtoryhmälle, mutta se tie saattaa olla organisaation kasvun myötä käyty. Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että työaikakäytäntöjen ja palkkausjärjestelmän uudistustyöt saatiin täytäntöönpanovaiheeseen. syvästi säätiön kokonaisuuteen. Yli kymmenen vuoden koeaika on ohi. LIKESiä myös arvioidaan jatkossa hieman eri kriteerein kuin muita liikuntalääketieteen keskuksia. Tärkeät taustat Talouden kasvussa on ollut kaksi päinvastaista kehityssuuntaa: elinkeinotoiminta on pienentynyt ja avustusten määrä kasvanut. Avustukset ovat viidessä vuodessa kasvaneet lähes 80 prosenttia. Tämä kasvu on tapahtunut etenkin viimeisten kolmen vuoden aikana. Merkittävimmät tekijät kasvussa ovat olleet tieteellisten tutkimushankkeiden lisääntyminen sekä Liikkuva koulu -hanke. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arvostuksesta kertoo, että sen rahoitus on noussut 60 prosenttia. Onnistuneet SuomiMies seikkailee -toimenpiteet ovat olleet keskeinen tekijä tässä menestyksessä. Lopuksi osoitan kiitokseni säätiön hallitukselle ja erityisesti puheenjohtaja Kimmo Suomelle. Toimikautensa 2009–2011 aikana hallitus joutui ottamaan kantaa ja päättämään suurista ja vaikeista asioista. Sain hallitukselta tuen ja luottamuksen suurien ratkaisujen tekemisessä. Kapteeni uskaltaa viedä laivansa sellaisille vesille, joilla hän uskoo miehistönsä selviävän. Näyttää siltä, että LIKESin reitinvalinnat viime vuosina ovat olleet onnistuneita. Jotta niin on jatkossakin, tarvitsemme edelleen avointa ja vuorovaikutteista ilmapiiriä, rehellistä, reilua ja välitöntä kritiikkiä – ja aitoa rohkeutta ja halua tehdä uutta. Ihmiset, jotka eivät tee virheitä, eivät yleensä tee muutakaan. Toivon, että edelleen säilyy ilmapiiri ”LIKESillä saa tehdä”. Tolkku täytyy säilyttää, mutta kuten kuvat kertovat, elämässä on muutakin tärkeää kuin järkevä! LIKES on vuosikaudet ollut yksi kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta. Klinikan myynti ei ole poistanut tätä statusta; jatkamme edelleen liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta. Vuoden 2011 aikana saatiin päätökseen opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa pitkät neuvottelut, joiden tuloksena LIKESin yleisavustuksen piiriin jatkossa kuuluvat myös erilaiset sektoritutkimustehtävät. Teknisesti tämä tarkoittaa LINET-tutkimusyksikön liittämistä py- Eino Havas Johtaja ”Asialliset hommat on hoidettu” – LIKESläisiä viettämässä työhyvinvointipäivää huhtikuussa 2011. 7 KUUKAUSIKATSAUS Toukokuu Tammikuu KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiersi 15 paikkakunnalla ja testasi 4 600 miestä. KKI-ohjelma juhli Vuosipäiväänsä Säätytalolla Helsingissä 25.1. ja palkitsi vuoden 2010 ansioituneita terveysliikuntahankkeita sekä liikkumisympäristöteon. Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulujen oppilaiden fyysisen aktiivisuuden mittausten ja kyselytutkimusten toinen kierros saatiin päätökseen. LINETin ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n yhteinen väliraportti suomalaisten lasten uimataidoista julkaistiin. KKI-ohjelman pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Haukilahti jäi eläkkeelle. Uutena neuvottelukunnan puheenjohtajana aloitti ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kesäkuu Hankepäällikkö Antti Blom esitteli Liikkuva koulu -hanketta EDUCA-messuilla Helsingin Messukeskuksessa Opetushallituksen osastolla 28.1. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken tilanne ja ennusteita -raportti julkaistiin. LIKESin ja AinoActive oy:n yhteisen raportin tulokset antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta ja heidän terveydestään tulevaisuudessa. Helmikuu LIKESin Viitaniemen toimistotiloissa olevia Kauko Sorjosen säätiön taidekokoelman teoksia esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle 14.2. Avoimet ovet antoivat mahdollisuuden tutustua mm. Frans Toikkasen, Katariina Kataisen ja Kirsi Neuvosen maalauksiin ja taideteoksiin talven ja kevään aikana. Heinäkuu loma Elokuu KKI-ohjelma järjesti kahdeksannen Kunnon Laiva -risteilyn Helsingin ja Tukholman välillä 19.– 21.8. Kunnon Laivalla oli mukana noin 1 300 osallistujaa, ja teemana oli Liikunta ja painonhallinta. Ohjelmassa oli liikuntamaistiaisia, luentoja ja laaja näyttelyosasto. LIKES allekirjoitti kaupunkiharjoittelukeskussopimuksen, jonka mukaan LIKES tarjoaa Keski-Suomen Urheiluakatemian urheilijoille lääkärin konsultaatioita. Maaliskuu Syyskuu KKI-ohjelman KKI-Päivät pidettiin Tampereella Tampere-talossa 17.–18.3. Paikalla oli noin 250 liikunnan ja terveyden asiantuntijaa. KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen vuoden toinen osuus kiersi 15 paikkakunnalla ja testasi 5 200 miestä. Huhtikuu LIKESläisten syysulkoilupäivä 30.9. sisälsi lacrossea, käsipalloa, moukarinheittoa ja suunnistusta Viitaniemen ympäristössä. Liikkuva koulu -hankkeen kevätseminaari järjestettiin Vuokatissa, Sotkamossa. Seminaarissa tiivistettiin hankkeen käynnistykseen liittyneitä kokemuksia ja paikalla oli noin 90 henkilöä mm. hankkeen pilottikouluista, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Opetushallituksesta. Lisäksi hankkeen mentorit ja työryhmä osallistuivat seminaariin. Vuokatissa myös julkaistiin hankkeen väliraportti. Lokakuu Liikkuva koulu -hankkeen seminaari järjestettiin Helsingin Katajanokalla. Paikalla oli noin 120 henkilöä mm. pilottihankkeista, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta ja ELYkeskuksista. Seminaarin avasi opetusministeri Jukka Gustafsson. LIKESin omat vappunaamiaiset järjestettiin 30.4. Viitaniemessä. 8 Tutkija Maarit Valtosen väitöskirja Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and the Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. LIKESin ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteisjulkaisu Liikkumattomat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita julkaistiin. LIKESin hallitus myönsi LIKES-mitalit Pauli Vuolteelle, Risto Telamalle, Heimo Nupposelle ja Lauri Laaksolle. Hallituksen perustelujen mukaan nämä Jyväskylän yliopiston emeritusprofessorit ovat vaikuttaneet säätiön toiminnan kehittämiseen huomattavalla tavalla ja ovat lisäksi erittäin ansioituneita säätiön toiminnan ja tarkoitusperien kannalta. Marraskuu LIKESin tutkijoiden Salla Turpeisen, Jaana Jaakon, Anna Kankaanpään ja Matti Hakamäen raportti Liikunta ja tasa-arvo 2011. Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa. Raportissa pyrittiin näyttämään, mitä sukupuolten tasa-arvosta liikunnassa tiedetään ja mitä ei, mitkä ovat muutoksen edellytykset ja millaisin toimin muutoksia on mahdollista saada aikaan. Joulukuu Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulujen fyysisen aktiivisuuden mittausten ja kyselytutkimusten kolmas kierros 24 koulussa saatiin päätökseen. LIKESin johtaja Eino Havas (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Asko Malinen (oik.) luovuttivat LIKES-mitalit Heimo Nupposelle (toinen vas.), Lauri Laaksolle, Pauli Vuolteelle ja Risto Telamalle tammikuussa 2012. 9 TUTKIMUSOSASTO ten motivoimiseksi kohti fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa. Vuodet 2010 ja 2011 olivat tutkimuksessa vilkasta aikaa. Useita uusia tutkimushankkeita käynnistyi, ja niiden myötä myös tutkimushenkilökunnan määrä lisääntyi. Fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittausmenetelmät otettiin käyttöön useissa tutkimushankkeissa. Lokakuussa juhlittiin, kun LL Maarit Valtonen väitteli aiheesta liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä. Väitöskirja sai mediassa ansaitsemansa huomion. Liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkimus laajentui liikunnan, oppimisen ja koulumenestyksen välisten yhteyksien tutkimiseen. Alue on kansainvälisestikin erittäin kiinnostava ja ajankohtainen. Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen -tutkimus käynnistyi Marko Kantomaan johdolla ja opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin (2011–2013). Lisäksi Opetushallituksen kanssa aloitettiin Liikunta ja oppiminen -tutkimuskatsauksen laatiminen. LIKESin tutkimusta luonnehtivat monitieteisyys ja laaja yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Tieteellinen tutkimus on jaettu kolmeen tutkimuslinjaan, jotka on esitelty seuraavilla sivuilla. Tutkimusten kohteena ovat pääasiassa lapset, nuoret ja työikäiset. Tieteellisen ja sektoritutkimuksen intressit ovat usein samankaltaisia, ja yhteisiä hankkeita onkin käynnissä useita. Sektoritutkimus tuottaa nopeasti keskeiset käytännölliset tulokset, tieteellinen tutkimus puolestaan selvittää asioiden ja ilmiöiden taustat ja syy-seuraussuhteet. LIKESin tutkimuksen painopiste on siirtynyt 2000-luvun alun biolääketieteellisestä tutkimuksesta liikunnan edistämistyötä tukevaan tutkimukseen. LIKESin tutkimustyötä johtaa tutkimusjohtaja FT Tuija Tammelin. Liikkuva koulu -hankkeen seurantaan ja tutkimukseen liittyvät mittaukset ja kyselyt pitivät LIKESin väen liikenteessä kouluilla ympäri Suomen. Opinnäytetöiden ohjauksessa on tehty yhteistyötä useiden tahojen kanssa ja tekeillä on 30 opinnäytetyötä. Vuotta 2011 luonnehti fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaaminen useissa eri tutkimushankkeissa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten fyysisen aktiivisuuden tilan selvittämiseksi. Esimerkiksi ensimmäiset aikuisten suomalaisten fyysisen aktiivisuuden objektiiviset viitearvot askelmittareilla mitattuna julkaistiin (Hirvensalo ym. 2011). Vuoden 2011 tieteellisen tutkimuksen rahoituspohja vahvistui vuonna 2010 saatujen rahoituspäätösten myötä. Maarit Lehden 3-vuotinen post doc -apuraha (2011–2013) Suomen Akatemialta oli merkittävä tuki työskentelylle Cincinnatissa, Yhdysvalloissa eräässä maailman arvostetuimmista aineenvaihduntasairauksien tutkimusyksiköistä. Joulukuussa 2011 kolme tutkimushanketta sai avustuksen Juho Vainion Säätiöltä. Yhteistyöverkosto LIKESin tutkimustyölle on ominaista aito yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Tutkimusprojektien suuri määrä johtuu pääosin tutkijoiden laajasta verkottumisesta: LIKESin tutkijoiden erikoisosaaminen on kysyttyä useissa hankkeissa. Liikuntakynnyksen yli -tutkimus (2010–2012) jatkoi toimintaa täydellä teholla. Vähän liikkuvat todellakin liikuttivat tutkijoita, kuten tutkimushankkeen väliraportissa todetaan. Erilaisten vähän liikkuvien toimintatutkimusryhmät kokosivat Esa Rovion johdolla yhteen perheenäitejä ja miehiä. Kati Kauravaara seurasi vähän liikkuvia nuoria miehiä koulussa ja vapaa-ajalla tehden etnografista tutkimusta. Anu Kangasniemi kehitti ryhmätoimintamallin vähän liikkuvien aikuis- • Jyväskylän yliopisto on yliopistoista tärkein yhteistyökumppani. Yhteistyötä tehdään tiiviisti liikuntatieteiden, liikuntabiologian, terveystieteiden ja psykologian laitosten kanssa. LIKESin tutkijoista kolme tekee väitöskirjaa liikuntatieteiden laitokselle, kolme psykologian laitokselle ja yksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun. • Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa yhteis- 10 OKM Jyväskylän yliopisto - liikuntatieteiden laitos - liikuntabiologian laitos - psykologian laitos - terveystieteiden laitos - kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Opetushallitus THL UKKinstituuti TTL Turun yliopisto LIKES Oulun yliopisto Itä-Suomen yliopisto Kansainvälinen yhteistyö: • University of Cincinnati, USA • Imperial College London, UK • Technical University of Denmark • MRC Epidemiology, Cambridge, UK • Islannin yliopisto, Reykjavik • Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo Tampereen yliopisto KIHU Nuori Suomi ry SLU Kuvio 1. LIKESin yhteistyökumppaneita tutkimushankkeissa vuonna 2011. työ LASERI-tutkimuksen tiimoilta on muotoutunut kiinteäksi jo 1980-luvulta lähtien. LIKESin rooli keskittyy luonnollisesti LASERIn liikuntatutkimukseen. osallistuu fyysisen aktiivisuuden ja kunnon tutkimuksiin. Lisäksi yhteistyötä tehdään lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämiseksi. • Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa tehdään yhteistyötä Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden sekä Tampereen yliopiston kanssa. • Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä Pohjois-Suomen syntymäkohorttien seurantatutkimuksessa. Vuonna 2011 aloitettiin 1966 syntymäkohortin 46-vuotisseurantatutkimuksen (2012–2013) suunnittelu. LIKES koordinoi fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon liittyvää tutkimusta. • Nordic monitoring -hankkeen pohjoismainen yhteistyö koordinoidaan Kööpenhaminasta tanskalaisin voimin (Technical University of Denmark, National Food Institute). Liikuntakyselyn validointitutkimus toteutettiin yhtenevillä menetelmillä Islannissa (Islannin yliopisto, Reykjavik) ja Norjassa (Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo). Suomessa LIKES koordinoi mittauksia ja toteutti lasten ja nuorten mittaukset. Aikuisten mittaukset toteutti Työterveyslaitos Helsingistä. • Tutkija Maarit Valtonen väitteli lokakuussa 2011 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnasta. • Liikkuva koulu -hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluu opinnäytetöiden ohjaajia Jyväskylän yliopistosta, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta, Turun yliopistosta sekä Åbo Akademista. • Kansainvälistä yhteistyötä Pohjois-Suomen kohorttitutkimusten osalta sekä ESTER-tutkimuksessa on tehty Lontoon (Imperial College London) ja Cambridgen (Medical Researh Council) tutkijoiden kanssa. Imperial Collegen kanssa yhteistyötä tiivistävät Marko Kantomaan post doc -tutkijavierailut. • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tärkeä yhteistyökumppani Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa sekä ESTER-tutkimuksessa, jossa LIKES 11 Linja 1. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttaminen. Selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen ja miten liikuntaa voitaisiin parhaalla tavalla edistää erityisesti eri-ikäisten vähän liikkuvien keskuudessa. • Maarit Lehden tutkijavaihto Cincinnatin yliopistossa 2010–2012. • Nuori Suomi ry • UKK-instituutti Linja 2. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin. Selvitetään erilaisen liikunnan ja liikkumattomuuden (istuminen) vaikutuksia toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin elämänkulun eri vaiheissa. Fyysistä aktiivisuutta pyritään tutkimushankkeissa mittaamaan objektiivisesti. • SLU, maahanmuuttajien liikunta • KIHU, liikunnan toimialaselvitys Tutkimuslinjat Tieteellinen tutkimus jakaantuu kolmeen tutkimuslinjaan, jotka kuvaavat tutkimuksen tematiikan ja yleisen tavoitteenasettelun. Yksittäisten tutkimusprojektien kysymyksenasettelu vastaa osaltaan tutkimuslinjan haasteeseen. TUTKIMUS 2011 Linja 1. Liikuntaaktiivisuuteen vaikuttaminen Linja 2. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Linja 3. Liikuntaaktiivisuuden mittaaminen Linja 3. Liikunta-aktiivisuuden mittaaminen. Tavoitteena on tuottaa tietoa erityisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tilasta. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön eriikäisille parhaiten soveltuvia fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmiä. Laajoihin väestötutkimuksiin tai vastaanotolle soveltuvien kyselymenetelmien luotettavuutta selvitetään. Objektiivisia mittausmenetelmiä otetaan käyttöön, ja niiden soveltuvuutta eri väestöryhmille arvioidaan. Lapset ja nuoret < 18 v Aikuiset 18–45 v Liikkuva koulu Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine Liikunta, oppiminen ja koulutus – elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen Marko Kantomaa Liiku, Opi, Osallistu Jarno Purtsi Lapsuudesta aikuisikään jatkuva liikuntahistoria ja sen vaikutukset terveyteen (LASERI) Xiaolin Yang Fyysinen aktiivisuus ja kunto elämänkulun eri vaiheissa (NFBC 1966 ja 1986) Tuija Tammelin Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tila Tuija Tammelin Liikuntakynnyksen yli – vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana Esa Rovio Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä Maarit Lehti Liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä Maarit Valtonen Nordic monitoring – Pohjoismaisen liikuntakyselyn kehittäminen ja validointi lapsilla, nuorilla ja aikuisilla Tuija Tammelin Työikäisten fyysisen aktiivisuuden tila Tuija Tammelin Kuvio 2. LIKESin tärkeimpien tutkimushankkeiden (2011) sijoittuminen eri tutkimuslinjoille (1–3) sekä tutkimuksen kohdistuminen eri ikäryhmiin. 12 Tärkeimmät tutkimushankkeet/ tieteellinen tutkimus: • Liiku, Opi, Osallistu. 2007–2012. Jarno Purtsi, väitöskirja. L1, L2. (aikataulu, päätutkija ja tutkimuslinja L1–L3) • Urheilujohtajien narratiivit. 2010–2013. Nina Laakso, väitöskirja. • Liikuntakynnyksen yli – vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana. 2010–2013. Esa Rovio. L1. • Pelaajan itseohjautuvuuden edistäminen joukkuevalmennuksessa. –2012. Olli Salmi, liikuntapsykologian väitöskirjatyö. • Vähäinen liikunta nuorten miesten elämäntapana. 2010–2013. Kati Kauravaara, väitöskirja. L1. • Jääkiekkonuorten kipukokemukset. –2011. Harri Selänne ja Kirsti Siekkinen. L2. • Nordic monitoring – pohjoismaisen liikuntakyselyn kehittäminen ja validointi lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. 2009–2011. Tuija Tammelin. L3. •Liikkumattomuuden psykologia aikuisiässä. 2011–2014. Anu Kangasniemi, väitöskirja. L1. • Liikunta, oppiminen ja koulutus – elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen. 2011–2013. Marko Kantomaa. L1, L2. • Students’ physical activity and social relationships at school in the Finnish Schools on the Move -pilot projects. 2011–2015. Henna Haapala, väitöskirja. L1, L2. • Liikunta ja koulumenestys lapsilla. 2011–2014. Heidi Syväoja, väitöskirja. L2. Tärkeimmät yhteistyöhankkeet/ tieteellinen tutkimus • Liikuntahistoria ja työkuormitus. LASERItutkimus. 2008–2011. Xiaolin Yang. L1, L2. • Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelyssä. 2011–2013. Maarit Lehti, post doc. L2. • Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimukset. Fyysinen aktiivisuus, kunto ja terveys. Yhteistyö: Oulun yliopisto. L1, L2. • Liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä. Maarit Valtonen, väitöskirja 2011. L2. • Ennenaikainen syntymä ja äidin raskausdiabetes – aikuisiän liikkumattomuuden uusia riskitekijöitä? Yhteistyö: THL. L1,L2. • Alle kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus. Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto. L1. Tärkeimmät sektoritutkimushankkeet • Liikkuva koulu -pilottihankkeiden seuranta ja tutkimus • Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi • Seuratukihankkeen seuranta ja arviointi • Naiset ja miehet numeroina liikunnassa • Uimataitotutkimus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin johtaa LIKESin tutkimusosastoa sekä Liikkuva koulu -hankkeen tutkimustyötä. • Liikunta maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten kotouttajana 13 Seuraavassa on esitelty muutamia LIKESin keskeisiä tutkimushankkeita. • Työikäisen suomalaisen kestävyyskunto • Lasten fyysisen aktiivisuuden viitearvot Liikuntakynnyksen yli – vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimushanke • Liikunnan kansalaistoimintaa koskeva tietopohja ja sen kehittämistarpeet • Sosioekonomisen aseman merkitys liikuntaan osallistumisessa Päätutkija, LitT Esa Rovion hanke pyrkii (1) tunnistamaan suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä kuvaavalla laajalla väestöpohjaisella tutkimusaineistolla (AVTK-tutkimus) vähän liikkuvia aikuisväestöryhmiä, (2) selvittämään teemahaastattelujen avulla vähäisen liikunta-aktiivisuuden taustatekijöitä sekä (3) selvittämään toimintatutkimusinterventiolla, miten on mahdollista puuttua näihin syihin ja aktivoida liikunnallisesti passiivisia aikuisia pysyvästi fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan. Hanke on interventiovaiheessa. LIKESin tutkimushenkilökunta • neljä väitellyttä tutkijaa, jotka tekevät päätoimisesti tieteellistä tutkimusta (Kantomaa, Lehti, Rovio, Yang) • neljä väitellyttä henkilöä, jotka toimivat tutkimuksen johtotehtävissä (Laine, Tammelin) tai osa-aikaisesti tutkimuksen parissa (Selänne, Valtonen) • seitsemän väitöskirjatutkijaa, jotka valmistelevat päätoimisesti tai osa-aikaisesti väitöskirjaa (Haapala, Kangasniemi, Kauravaara, Laakso, Purtsi, Salmi, Syväoja) Toimintatutkimusryhmiä on viisi: työssäkäyvät päiväkoti- ja kouluikäisten äidit (Jyväskylä), vauvaikäisten äidit, kaksi ryhmää (Tampere), opiskelijat (Helsinki) sekä työssäkäyvät isät (Helsinki). Opiskelijoiden ryhmä päättyi tutkimussuunnitelman mukaisesti syksyn 2011 aikana. Muut ryhmät päättyvät vuonna 2012. • seitsemän tutkijaa/suunnittelijaa, jotka tekevät pääasiassa sektoritutkimusta (Fagerlund, Hakamäki, Jaako, Lehtonen, Maijala, Rajala, Turpeinen) LitM, psykologi Anu Kangasniemen väitöskirjatutkimushankkeen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää liikunnallisesti passiiviseen elämäntapaan liittyviä psykologisia ilmiöitä sekä tutkia aikuisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävän lyhytintervention vaikutuksia. Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa -intervention teoreettinen tausta pohjautuu psykoterapiassa käytettyyn hyväksymis- ja omistautumisterapiamenetelmään (engl. Acceptance and Commitment Therapy, ACT), jolla pyritään lisäämään omien arvojen mukaista ja joustavaa käyttäytymistä. Intervention tavoitteena on edistää tutkittavien liikuntamotivaatiota ja fyysisesti aktiivisempaa elämäntapamuutosta itselle tärkeiden tekijöiden tai arvojen avulla. • tutkimuksen tukena toimii lisäksi päätoimisesti tai osa-aikaisesti noin kymmenen henkilöä: tilastoasiantuntijat (Hartonen, Kankaanpää), tutkimuskoordinaattorit (Siekkinen, Kumpulainen), tiedottaja (Walker), fyysisen aktiivisuuden ja kunnon testaajat (Heiskanen, Kulmala ja Oksanen) sekä 1–3 harjoittelijaa/tutkimusapulaista. Kevään 2011 aikana tutkimustyö käynnistyi vähän liikkuvien aikuisten haastatteluilla ja interventio-ohjelman suunnittelulla. Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa -interventio pilotoitiin vähän liikkuville miehille ja naisille touko- ja kesäkuun aikana. Yhdeksän viikkoa kestävä kontrolloitu ja satunnaistettu interventiotutkimus 14 (koeryhmä n=35, kontrolliryhmä n=35) käynnistyi lokakuussa ja päättyi joulukuun alussa 2011. Vuonna 2012 toteutetaan tutkimuksen seurantavaihe. LitM Kati Kauravaaran väitöskirjatyössä tarkastellaan vähäisen liikunnan ilmiötä nuorten miesten arjessa ja elämäntavassa. Tutkimuksessa tavoitellaan syvää tulkintaa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä vähän liikkuvan elämäntavan kokonaisuudesta, subjektiivisesta merkityksestä ja elämäntavan muotoutumisesta ilman interventio- tai muutospyrkimystä. Tavoitteena on ymmärtää tutkittavien valintoja heidän omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimus auttaa näkemään yhteiskunnan monimuotoisuutta. Kenttätyövaihe toteutettiin 1.9.2010–31.8.2011. Kenttätyövaiheessa tutkija keräsi laajan havainnointi-, haastattelu- ja valokuva-aineiston käyttäen etnografista tutkimusotetta. Käytännössä hän kulki yhdeksän 18–20-vuotiaan ammattikoulussa opiskelevan miehen mukana pääosin kouluympäristössä mutta myös muissa tutkittavien arjen ympäristöissä ja teki havaintoja tutkittavien arkeen liittyvistä asioista, mielenkiinnon kohteista, merkityksenannoista, sosiaalisesta ympäristöstä ja käsitteellistämisen tavoista. Syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana tutkija analysoi aineistonsa. Tutkimustuloksia voidaan odottaa syksyllä 2012, jolloin väitöskirja on valmis esitarkastukseen. Tutkija, psykologi Anu Kangasniemi tutkii liikunnallisesti passiivisten elämäntapaa väitöskirjaansa varten. Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä: titiinikompleksin proteiinin merkitys signaloinnissa Vastaava tutkija: Esa Rovio LIKESin muut tutkijat: Anu Kangasniemi, Kati Kauravaara, Kaarlo Laine ja Tuija Tammelin Tutkimus erilaisen liikuntaharjoittelun vaikutuksista lihaksen aineenvaihdunnan säätelyyn jatkuu yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa. Maarit Lehti on toiminut post doc -tutkijana professori Matthias Tschöpin ja Susanna Hofmannin ryhmissä Cincinnatin yliopistossa (Department of Internal Medicine, University of Cincinnati, USA) vuodesta 2010. Lehti palaa Suomeen keväällä 2012, mutta yhteistyö Tschöpin ja Hofmannin kanssa jatkuu tutkimusvierailuina Helmholtz Zentrum Münchenissa. Yhteistyö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto (perhetutkimuskeskus, psykologian laitos ja liikuntatieteiden laitos), Nuorisotutkimusverkosto, Tampereen yliopisto (kasvatustieteiden laitos) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, LIKES Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa edullisesti aineenvaihduntaan. Liikunnan vaikutukset lihassolun toimintaan välittyvät solusignalointireittejä pitkin. Sarkomeeri on lihaksen supistuvan koneiston pienin yksikkö ja toiminnan keskipiste kai- 15 Liikunnan, mielenterveyden ja metabolisen terveyden väliset yhteydet keski-ikäisillä miehillä kentyyppisissä lihassupistuksissa. Kuitenkin sarkomeerin vaikutuksia solusignalointiin tunnetaan huonosti. Tämä tutkimus selvittää sarkomeerin keskeisen proteiinin, titiinin ja siihen sitoutuvien proteiinien merkitystä lihaksen signaloinnin säätelyssä. Tutkimuksessa käytetään useita eläinmalleja ja solu- sekä molekyylibiologian että fysiologian menetelmiä. Tulokset lisäävät ymmärrystä erityyppisten liikuntamuotojen vaikuttavuuden taustalla olevista molekyylimekanismeista ja mahdollisesti johtavat parempaan aineenvaihdunta- ja lihassairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. LL Maarit Valtosen väitöstutkimus oli osa ItäSuomen yliopiston laajaa väestöpohjaista Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta. Tutkimuksessa kartoitettiin 2682 keski-ikäisen miehen masennusoireita kattavilla kyselylomakkeilla, määritettiin sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät riskitekijät, arvioitiin liikunta-aktiivisuus sekä mitattiin kestävyyskunto. Seurantatutkimukset suoritettiin 4 ja 11 vuoden kuluttua. Tutkimuksen mukaan vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat. Vastaava tutkija: Maarit Lehti LIKESin muut tutkijat: Jyrki Komulainen, Eino Havas, Tuija Tammelin Aiempien tutkimusten mukaan toivottomuus, eli vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Valtosen tutkimus osoitti, että toivottomuus on vahvasti yhteydessä myös metaboliseen oireyhtymään. Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto (liikuntabiologian laitos), University of Cincinnati (Yhdysvallat), Helmholtz Zentrum München (Saksa) Rahoitus: Suomen Akatemia (2011–2013), LIKES, University of Cincinnati, Helmholtz Zentrum München LL Maarit Valtosen (oik.) väitöstilaisuus järjestettiin Jyväskylässä 8.10.2011. Vastaväittäjänä toimi professori Johan Eriksson (vas.) ja kustoksena professori Leo Niskanen. 16 Liikunta, oppiminen ja koulutus Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavuuksia sokeri-, insuliini- ja rasva-aineenvaihdunnassa, kohonnutta verenpainetta sekä keskivartaloon painottuvaa ylipainoa. Nämä altistavat etenkin tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Tutkija muistuttaa, että kansanterveyden edistämistyössä ja potilaiden hoidossa lääkärien tulisi huomioida perinteisten riskitekijöiden lisäksi yksilön henkiset voimavarat sekä elämänasenne. Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen on tutkija FT Marko Kantomaan johtama tutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää lapsuuden liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen lapsuudessa sekä koulutustasoon ja opintosuunnitelmiin nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan nuoruusiän liikunnan yhteyksiä koulutukseen ja opintosuunnitelmiin varhaisaikuisuudessa sekä näitä yhteyksiä selittäviä tekijöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja LIKES-tutkimuskeskuksen rahoittama hanke käynnistyi keväällä 2011. Valtosen tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat miehet kokevat vähemmän toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista. Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös suojaavan toivottomuuden tunteilta seurannan aikana. Hankkeessa käytetään kolmea laajaa tutkimusaineistoa: 1) PAPER-tutkimus (Physical Activity and Academic Performance) on seurantatutkimus, johon osallistuu lähes 300 alakouluikäistä lasta Jyväskylän alueelta, 2) Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 käsittää 9 400 vuonna Valtosen mukaan omien kykyjen tunnistaminen ja tulevaisuuden usko vaikuttavat sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin. Valtosen väitöskirja tarkastettiin 8.10.2011 ItäSuomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä oli professori Johan Eriksson Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Leo Niskanen Itä-Suomen yliopistosta. LIKESin tutkija: Maarit Valtonen Yhteistyö: Itä-Suomen yliopisto Rahoitus: LIKES, Suomen Akatemia, useat eri säätiöt Väitöskirja: Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä). 2011. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, number 72. Kopijyvä oy, Kuopio/Jyväskylä. LitM Heidi Syväojan väitöskirjatyö tarkastelee liikkumisen ja oppimisen välistä yhteyttä. 17 1986 Pohjois-Suomessa syntynyttä lasta ja 3) ESTER-tutkimukseen (Ennenaikainen syntymä, raskaus ja lapsen terveys aikuisiässä) osallistui 2 000 nuorta aikuista Pohjois-Suomesta ja Uudeltamaalta. PAPER-aineiston mittauksista, analysoinnista ja tulosten esittämisestä vastaa tutkija Heidi Syväoja, joka tekee psykologian väitöskirjaa aiheesta Lasten liikunnallinen elämäntapa, kognitiiviset taidot ja koulumenestys. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan säännöllinen fyysinen aktiivisuus, ja etenkin ripeä liikunta, saattaa terveysvaikutustensa lisäksi edistää kognitiivisia taitoja ja oppimista ja siten olla positiivisessa yhteydessä myös koulumenestykseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Näissä aikaisemmissa tutkimuksissa lasten liikunnan ja liikkumattomuuden määrää on kartoitettu lähinnä kyselyiden avulla. Syväojan väitöskirjatyön tarkoituksena onkin selvittää sekä objektiivisesti että subjektiivisesti mitatun liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä lasten kognitiivisiin taitoihin ja koulumenestykseen. PAPER-tutkimus lähti vauhdikkaasti käytiin keväällä 2011, jolloin lähes 300 lasta osallistui mittauksiin tiiviin mittausrupeaman aikana. Lasten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysanturein. Lisäksi lapset raportoivat liikunnan ja ruutuajan määrän sekä subjektiivisen koulumenestyksen elämäntapoja koskevassa kyselyssä. Kognitiivisia taitoja mitattiin objektiivisesti CANTAB-laitteella, ja koulumenestystiedot saatiin Jyväskylän kaupungin koulutuspalvelujen opintorekisteristä. Tutkija Marko Kantomaa johtaa Liikunta, oppiminen ja koulutus -tutkimusprojektia. UK (Department of Epidemiology and Biostatistics) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, LIKES Syksyllä 2011 aloitettiin aineiston käsittely ja analysointi, minkä tuloksena julkaistiin aiheeseen liittyen kaksi abstraktia/posteria. Tutkimuksen seurantamittaukset toteutetaan samalla protokollalla keväällä 2012. Väitöskirjan on tarkoitus valmistua vuonna 2015. Keskeiset julkaisut 2011: Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T. 2011. Associations between Physical activity, Screen time and Academic Achievement in Elementary School Children. ACSM Conference on Physical Activity, Cognitive Function and Academic Achievement. Moving Students to Better Performance. 17.–18.11.2011. Washington, DC, USA. (p) Abstract book p. 14. Vastaava tutkija: Marko Kantomaa LIKESin muut tutkijat: Heidi Syväoja, Tuija Tammelin, Harto Hakonen Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T. 2011. Liikunnan ja ruutuajan yhteys koulumenestykseen 5. ja 6. luokan oppilailla. Liikuntalääketieteen päivät. 9.– 10.11.2011. Helsinki. (p) Liikunta & Tiede 5, 44. Yhteistyö: Oulun yliopisto (terveystieteiden laitos), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto (psykologian laitos), University College London, UK (Department of Epidemiology and Public Health), Imperial College, London, 18 SEKTORITUTKIMUS misestä OKM:n toimeksiannosta vuodesta 2004. Arvioinnissa lähtökohtana on jatkuvan ja ajantasaisen kehittämistiedon tuottaminen. Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö LINET Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Hakamäki M, Laakso N, Laine K ja Rajala K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2009–2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 246. LINET on vuonna 2000 perustettu tutkimusyksikkö, jonka pääpaino on sektoritutkimuksessa. LINET tekee tiivistä yhteistyötä Tuija Tammelinin johtaman tutkimusosaston kanssa. Jaako J ja Laine K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2010–2011; Yhteenveto hakemuksista ja tiliselvityksistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252. LINETin tutkijat ovat mukana myös useissa muissa LIKESin tutkimushankkeissa. Yksikön tärkein yhteistyötaho ja päärahoittaja on opetusja kulttuuriministeriö. Yksikköä on johtanut YTT Kaarlo Laine vuodesta 2003 alkaen. Seuratuen arviointi Liikunta- ja urheiluseuroille on vuodesta 2009 lähtien myönnetty veikkausvoittovaroista avustusta seuroissa tapahtuvalla työlle. Seurat voivat hakea rahaa päätoimisen työntekijän palkkaamiseen ja seurojen kehittämiseen. LINET toteuttaa seuratoiminnan kehittämistuen seurantaa ja arviointia yhdessä Turun yliopiston kanssa. Liikkuva koulu -hankkeessa LINETillä on keskeinen rooli pilottikoulujen seurannassa ja hankkeen arvioinnissa. LINETin työntekijöiden asiantuntijuutta on käytetty laajasti vuoden 2011 aikana myös LIKESin muissa hankkeissa. Julkaisut: Hakamäki M ja Kankaanpää A. Seuratuen toiminnallisten tukien hankkeet 2009– 2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242. Henkilöstö Fagerlund Emilia, tutkija Hakamäki Matti, erikoissuunnittelija Laakso Nina, tutkija Lehtonen Kati, tutkija Laine Kaarlo, yksikönjohtaja Rajala Katja, tutkija Turpeinen Salla, tutkija Tasa-arvoselvitys Liikunta ja tasa-arvo 2011 on kunnianhimoinen yritys kirjata yksiin kansiin keskeiset piirteet suomalaisen liikunnan ja urheilun sukupuolijärjestelmästä. Se kattaa miesten ja naisten sekä tyttöjen ja poikien fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastamisen, lajien lisenssijakaumat, urheilujohtamisen sekä liikuntapoliittisten toimien sukupuolivaikutusten arvioinnin. Sektori- ja tilaustutkimukset Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi Miehistä ja naisista puhutaan urheilussa kovaan ääneen ja vahvoin mielipitein. Tarpeelliseksi koettiin selvittää, mitä tiedetään oikeasti, mihin näyttö riittää ja kuinka vahvaa se on. Kun tämä on tehty, asialliselle keskustelulle ja kehittämiselle on olemassa edellytykset. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehittämistoiminnalla tuetaan hankkeita, jotka edistävät lasten ja nuorten aktiivista osallistumista liikunnan harrastustoimintaan ja omaehtoiseen liikkumiseen. Tavoitteena on kannustaa erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria liikkumaan ja vakiinnuttaa jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastaminen. LINET on huolehtinut lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustusta koskevien seurantatietojen kerää- Raportti on luonteeltaan sektoritutkimus. Se tarkoittaa, että teksti on kirjoitettu tarpeeseen – käytettäväksi. Tarvetta on ollut katsaukselle siitä, mitä tasa-arvo lainsäädännössä tarkoittaa ja miten se suhteutuu esimerkiksi yhdenvertaisuuteen. Naisjohtajuuden teemasta on tähän raport- 19 tiin kirjoitettu sen verran kuin urheilun parissa työskentelevän on hyödyllistä tietää. Myös suomalaisen liikunnan talouden keskeiset tunnusluvut tulevat lukijalle tutuksi. Työn arvo on siinä tavassa, jolla tarkastelukohteet on valittu ja sidottu yhteen. Kun raportti julkistettiin, esitettiin toive, että vastaavia voitaisiin julkaista muissakin maissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti tukea kulttuuritekoa, ja julkaisusta saatiin englanninkielinen versio kansainvälisen urheiluyhteisön käyttöön. Vastaavat tutkijat: Matti Hakamäki ja Salla Turpeinen LIKESin muu henkilöstö: Jaana Jaako ja Anna Kankaanpää Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Jaako J, Turpeinen S, Kankaanpää A ja Hakamäki M. Liikunta ja tasa-arvo 2011. Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33. Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa vuonna 2011 Suomalaisten kuudetta luokkaa käyvien lasten uimataitoa selvitettiin kyselytutkimuksella keväällä 2011. Tutkimus oli jatkoa vuosina 2000, 2004 ja 2006 toteutetuille kuudesluokkalaisten uimataitotutkimuksille. Keväällä 2011 kyselyyn vastasi yhteensä 5 295 kuudennen luokan oppilasta, joista puolet oli poikia ja puolet tyttöjä. Kuudennen luokan oppilaista 72 prosenttia kertoi osaavansa uida. Tutkimuksen lähtökohtana on uimataidon pohjoismainen määritelmä: lapsi on uimataitoinen, jos hän syvään veteen pudottuaan pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Täysin uimataidottomia oppilaita oli yksi prosentti. Tyttöjen ja poikien uimataidossa ei ollut eroja. Tutkimuksen mukaan lasten uimataitoon olivat yhteydessä koulun uinninopetus, uimahallin sijainti asuinpaikkakunnalla, asuinpaikka sekä säännöllinen käynti uimahallissa kouluajan ulkopuolella. Tiedot aikuisten uimataidosta pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan LINETin tutkija Salla Turpeinen ja erikoissuunnittelija Matti Hakamäki julkaisivat tutkimuksen miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta liikunnassa ja urheilussa. 20 15–64-vuotiaista 68 prosenttia osasi uida vuonna 2011. Aikuisten uimataitoon olivat yhteydessä ikä, sukupuoli, kouluvuosien määrä sekä asuinpaikka. sessa pohdittiin maahanmuuttajatyttöjen liikuntaharrastuksen erityistarpeita sekä ensimmäisen ja toisen maahanmuuttosukupolven liikuntasuhteen ominaispiirteitä. Vastaava tutkija: Katja Rajala Vastaavat tutkijat: Hanna-Mari Maijala, Emilia Fagerlund ja Kaarlo Laine LIKESin muu henkilöstö: Anna Kankaanpää, Matti Hakamäki, Harto Hakonen, Ilmi Havas, Kaarlo Laine ja Tuija Tammelin Yhteistyö: SLU (monikulttuurisen liikunnan hyvät käytännöt Suomessa ja Norjassa) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Yhteistyö: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Jyväskylän yliopisto (liikuntatieteiden laitos), Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Julkaisut: Fagerlund E ja Maijala H-M 2011. Saa hengaa eri porukan kanssa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikuntaan osallistumisen tukeminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 248. Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisut: Tutkimusraportti on julkaistu vuonna 2012. Toimialaprojekti – Liikunnan toimialakohtaisen järjestörakenteen vaikutukset liikunnan kansalaistoiminnan kehittymiseen Monikulttuurisen liikunnan sektoritutkimus Vuonna 2011 aloitettiin kaksi monikulttuurisen liikunnan sektoritutkimusta. Molemmissa tutkimuksissa keskityttiin maahanmuuttajataustaisen väestön liikunnan osallistumiseen ja osallistumisen tukemiseen. Tutkimusten lähtökohtana oli, että liikuntatoimintaan osallistuminen on yksi keino edistää maahanmuuttajien integraatiota ja inkluusiota suomalaiseen yhteiskuntaan. LIKES-tutkimuskeskus ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) aloittivat vuonna 2011 yhteisen OKM:n rahoittaman sektoritutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää liikunnan toimialakohtaisen järjestörakenteen vaikutuksia liikunnan kansalaistoiminnan kehittymiseen ja liikuntajärjestöjen toimintatapaan. Tutkimus kohdistui isoimpiin lajiliittoihin, toimialajärjestöihin, erityisliittoihin ja seitsemään aluejärjestöön. LIKESin osuus koostui erityisliikunnan toimialan historian ja nykytilan kuvaamisesta ja analysoinnista sekä tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinnasta. Tutkimusaineistona projektissa olivat liikuntajärjestöjen toiminta- ja taloustiedot sekä haastattelut. Ensimmäisen sektoritutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Suomen ja Norjan monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä. Tämä tutkimus toteutettiin yhteistyössä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin monikulttuurisen liikuntatoiminnan esteitä sekä etsittiin avaintekijöitä ja ratkaisumalleja, joilla maahanmuuttajataustaisten osallistumista on vahvistettu ja lisätty. Lisäksi tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajaryhmiä, jotka tarvitsevat erityistä tukea toimintaan osallistumiseksi. Tutkimusryhmän yhteinen raportti julkaistaan valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa vuonna 2012. Projektissa olivat mukana KIHUlta Jarmo Mäkinen (projektin vastuuhenkilö), Jari Lämsä, Maarit Haarma, Outi Aarresola ja Mikko Kärmeniemi (talousaineistojen digitointi). Toinen sektoritutkimus keskittyi valottamaan maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kenttää. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin, millaista liikuntatoimintaa maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille järjestetään Suomessa sekä selvitettiin tekijöitä, joilla tämän kohderyhmän liikuntaan osallistumista voidaan parhaiten tukea. Liikuntaan osallistumista tukevat tekijät jaoteltiin karkeasti olosuhteisiin ja toimintatapoihin. Lisäksi tutkimuk- Vastaava tutkija: Kati Lehtonen Yhteistyö: KIHU 21 KUNTOREMONTIN KEHITTÄMISHANKE toremontille haetaan myös uutta raikasta nimeä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES toimi vuoden 2011 ajan asiantuntijaorganisaationa kuntoremonttitoiminnan uudistamiseen tähtäävässä kehittämishankkeessa. Keskeisiksi jaksojen sisällön kehittämiskohteiksi nousivat kuntotestiosion päivittäminen ja keventäminen, henkilökohtaisen keskusteluajan ja tuen lisääminen sekä osallistujien sparraus perus- ja seurantajaksojen välillä. Lisäksi tärkeinä osa-alueina pidettiin liikunnallisten elämysten, ryhmätoiminnan ja vertaistuen sekä niin sanottujen konkreettisten harjoittelutilanteiden sisällyttämistä entistä vahvemmin ohjelmaan. Toiminnassa tulisi kauttaaltaan olla mukana ajatus, että kaikki tekeminen on loppuelämää eikä vain jaksoa varten. Tavoitteet ja kohderyhmä Kehittämistyö käynnistyi keväällä 2009 palkansaajalomajärjestöjen A-, T- ja SAL-lomien (vuoden 2012 alusta Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry, PHT) vetämänä yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) sekä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa. Työryhmätyöskentelyn tuloksena päätettiin käynnistää pilottiprojekti viemään ideoita konkreettisesti eteenpäin toiminnan kehittämiseksi. LIKESin tehtävänä on ollut ensisijaisesti sisällön kehittäminen yhteistyössä kuuden pilottikohteen kanssa. Kohderyhmän määrittämisessä oli lähtökohtana osallistujien nuorennusleikkaus, eli mukaan tavoiteltiin ihmisiä, joilla on vielä paljon työvuosia edessään ennen eläkeikää. Lisäksi pyrkimyksenä olisi jatkossakin saada enemmän miehiä mukaan toimintaan. Terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä osallistumiskriteereitä määriteltäessä painotettiin sellaisten henkilöiden valintaa jaksoille, joilla on niin sanotusti paras vaste toiminnalle. Potentiaalisimpien osallistujien valitsemiseksi luotiin tarkoitusta varten laaja hakulomake, jota käytettiin pääasiassa sähköisessä muodossa. Kuntoremonttilomia on toteutettu vuodesta 1990 saakka RAY:n avustuksella osana palkansaajalomajärjestöjen toteuttamaa työkykyä ylläpitävää kansanterveystyötä. Toteuttajatahoina ovat olleet Akava-järjestöjen lomayhdistys A-lomat ry, Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry ja Toimihenkilölomat T-lomat ry. Palkansaajalomajärjestöt yhdistyivät 1.1.2012 Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:ksi. Vaikka pilottiprojektissa asetettiin toiminnalle erilaisia tavoitteita, ei vanhoja hyviä ja toimivia käytäntöjä ollut missään vaiheessa tarkoitus kokonaan poistaa vaan hioa ja muokata niitä. Tavoitteena oli luoda toiminnalle tietyt yhtenäiset raamit mutta myös hyödyntää kohteiden ominaispiirteitä, vahvuuksia, asiantuntemusta ja aiempaa kokemusta. Tarkoituksena kuitenkin on, että pilottijaksoilla kokeiltuja uusia onnistuneita kokemuksia hyödynnetään jatkossa. Kuntoremontit kehitettiin aikanaan motivoimaan työikäisiä liikkumaan enemmän ja tukemaan terveellisempää syömistä. Sittemmin kuntoremonttiin sisällytettiin myös työssä jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin liittyviä osioita. Kuntoremonttitoiminta ei ole kuntoutusta vaan ennalta ehkäisevää toimintaa, joka kannustaa ja ohjaa ihmistä ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Kuntoremonttiloman jälkeen osallistujille on tarjottu mahdollisuus saapua puolen vuoden kuluttua kahden vuorokauden mittaiseen seurantaan (terveystreffit). Pilottikohteet • Sokos Hotel Caribia ja Paavo Nurmi -keskus, Turku • Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa • Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio • Kuortaneen Urheiluopisto • Basecamp Oulanka • Luontomatkailukeskus Metsäkartano, Rautavaara Toiminnan koettiin tulleen sellaisenaan tiensä päähän ja uudistusta kaivattiin niin jaksojen sisältöihin, haku- ja valintaprosessiin kuin toiminnan markkinoimiseenkin. Keskiössä on oikean kohderyhmän määrittely ja tavoittaminen. Kun- 22 Projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi vieraili kaikissa pilottikohteissa keväällä 2011 keskustelemassa jaksojen sisältösuunnitelmista. Pilottijaksot Pilottijaksoja järjestettiin yhteensä 18 kesäkuun ja lokakuun 2011 välisenä aikana. Seurantajaksot käynnistyivät syyskuussa 2011 ja päättyivät maaliskuussa 2012. Pilottijaksoille haki yhteensä 1391 henkilöä, joista jaksoille valittiin 236. Kohderyhmänä olivat työikäiset naiset ja miehet, joilla on ylipainoa ja jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi. Perusjaksojen jälkeen osallistujille lähetettiin palautekysely, jonka yhteenvedot toimitettiin pilottikohteisiin ennen seurantajaksoja. Myös seurantajaksojen jälkeen osallistujat saivat palautekyselyn täytettäväkseen. Seurantakyselynkin tuloksista kohteet saavat yhteenvedot nähtäväkseen. Kaikki pilottijaksoja koskeva tieto ohjelmasisällöistä, osallistujapalautteista sekä kohteiden haastatteluista kootaan loppuraporttiin. Ohjaus- ja projektiryhmä Projektiryhmän muodostivat edustajat kustakin palkansaajalomajärjestöstä yhdessä LIKESin edustajien kanssa. Ohjausryhmässä oli edustus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (puheenjohtaja), Raha-automaattiyhdistyksestä, Työterveyslaitokselta, Elinkeinoelämän keskusliitosta, palkansaajalomajärjestöistä sekä LIKESiltä. Projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi on ollut mukana kehittämässä uutta Kuntoremonttijärjestelmää. LIKESin henkilöstö Projektipäällikkö: Kaisa Koivuniemi Ohjausryhmän jäsen: Jyrki Komulainen Projektiryhmän jäsenet: Eino Havas ja Kaisa Koivuniemi LIKESin muu henkilöstö (lomakkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana): Kaarlo Laine, Matti Hakamäki, Jaana Jaako, Anu Kangasniemi (hakulomakkeen tietyt kysymykset) ja Maarit Valtonen (hakulomakkeen tietyt kysymykset) Aineiston käsittely: Harto Hakonen Testausasiantuntemus sisällön kehittämisessä: Jarmo Heiskanen 23 KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ (KKI) -OHJELMA palkkaukseen. Kehittämishankkeet ovat laajempia hankekokonaisuuksia, joissa KKI-ohjelmalla on merkittävä rooli esimerkiksi hankkeen käynnistämisvaiheessa tai toiminnan ohjaamisessa. Vuoden 2011 uusia kehittämishankkeita olivat Liikeelle-hanke Helsingissä ja Liikunnan liikennevalot Turussa. Kehittämishankkeita tuettiin yhteensä 80 000 eurolla. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on valtakunnallinen, poikkihallinnollinen terveysliikunnan edistämisohjelma, jonka tavoitteena on auttaa suomalaista aikuisväestöä aloittamaan liikkuva ja liikunnallinen elämäntapa sekä luoda eri puolille Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. KKI-ohjelmaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö/Raha-automaattiyhdistys. Ohjelmaa tukevat myös liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus. Ohjelman toteutuksesta vastaa LIKES. Tuetuista hankkeista 47 sisälsi miehille suunnattua toimintaa. Ainoastaan yli 60-vuotiaille suunnattuja hankkeita oli 21, työyhteisöhankkeita 21 ja urheiluseurahankkeita 35. Syksyllä 2011 siirryttiin sähköiseen hakujärjestelmään. SuomiMies seikkailee -kampanja KKI-ohjelman ja lukuisien yhteistyökumppanien yhteinen voimanponnistus, SuomiMies seikkailee -rekkakiertue, kiersi touko- ja syyskuussa ympäri Suomea kannustaen suomalaisia miehiä liikkeelle. Rekka poikkesi toukokuussa ja syyskuussa 30 paikkakunnalla, joilla testattiin yhteensä 11 271 henkilöä. Miehiä testattiin noin 10 000. Vuonna 2011 KKI-ohjelmassa keskityttiin erityisesti KKI-Päivien, SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen ja Kunnon Laivan järjestämiseen. KKI-ohjelma oli mukana näytteilleasettajana Sportec-messuilla 24.–25.3., Työterveyspäivillä 25.–26.10. ja Farmasian Päivillä 19.–20.11. Rekassa miehille oli tarjolla maksuttomat kuntotestit, joissa mitattiin kunnon eri osa-alueita helposti, hikoilematta ja hengästymättä. Testeillä selvitettiin miesten puristusvoima, kehonkoostumus ja kestävyyskunto. Tulosten tulkintaan sai opastusta palautetuokiossa. 19 paikkakunnalla oli mukana lisäksi valtakunnallisia yhteistyökumppaneita ja paikallisia toimijoita, jotka esittelivät toimintaansa ja tarjosivat muun muassa 2 tyypin diabeteksen riskitestejä, keuhkojen kunnon mittauksia ja liikkuvuustestejä sekä verenpaineen ja -sokerin mittausta. Hanketuki KKI-ohjelma voi myöntää taloudellista tukea rekisteröidyille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa ja kehittävät keinoja houkutella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia yli 40-vuotiaita henkilöitä säännöllisen liikunnan pariin. Kiertueen pääyhteistyökumppani oli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejärjestöt ja kaupungit vastasivat tapahtumien käytännön järjestelyistä paikallisesti. Erityisesti pyritään tukemaan hankkeita, jotka 1) aktivoivat huonokuntoisia miehiä liikunnan pariin ja/tai 2) sisältävät painonhallintaan liittyviä liikunta- ja ravitsemusmalleja. Materiaalituotanto Vuonna 2011 hakijoita oli yhteensä 402, joista uusia hakijoita oli 103. Hanketukea myönnettiin 191 hankkeelle. Kokonaistukisumma oli 645 000 euroa. Tähän summaan sisältyi 224 000 € avustusta SLU-alueiden terveysliikunnan kehittäjien Vuonna 2011 julkaistiin kaksi numeroa KKI-ohjelman omaa Kipinät-lehteä. Lehtien painosmäärä oli 8 000 kpl. Muita tuotteita julkaistiin seuraavasti: 24 Painotuotteen nimi KKI-kunto-opas Lonkat kuntoon KKI-ohjelman seurannan tuloksia vuodelta 2009 Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys SuomiMies seikkailee -rekkakiertue-esite SuomiMiehen Sanomat Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan -raportti KKI-ohjelman yleisesite ruotsiksi SuomiMiehen kunto-opas SuomiMies-folderit Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas Virikkeitä vertaisohjaajille: Toimintakykyä vedestä (+ liikekortit) Virikkeitä vertaisohjaajille: Toiminnallinen harjoittelu Liikkujan Apteekki -kortti Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari Kipinät-lehti KKI-Päivät Painosmäärä 30 000 100 KKI-Päivät järjestettiin Tampereella 17.– 18.3.2011. Tapahtuman järjestäjinä olivat KKIohjelma, Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) sekä Tampereen kaupunki. Tapahtuma keräsi reilut 250 osallistujaa. 500 KKI-Päivien teemat olivat: Kenen on vastuu terveysliikunnasta kunnassa?, Liikunta pidentää työuria ja Liikkumattomuus tulevaisuuden haasteena. KKI-Päivien pääpuhujat käsittelivät erityisesti työuria ja liikkumattomuutta eri näkökulmista. Torstain rinnakkaissessioissa tarjottiin erilaisia käytännön malleja kuntatasolle terveysliikunnan organisoimiseen ja vastuuttamiseen sekä liikunnan palveluketjuihin. 50 000 197 000 1 000 1 000 30 000 15 000 50 000 500 500 8 000 10 000 16 000 Kunnon Laiva Kunnon Laiva -tapahtuma järjestettiin vuoden tauon jälkeen 19.–21.8.2011 Helsinki–Tukholma–Helsinki-välillä. Laivan teemana oli Liikunta ja painonhallinta, johon paneuduttiin asiantuntijoiden puheenvuoroissa ja Kiloillassa. Puhujina laivalla olivat kouluttaja, työnohjaaja Matti Alpola, antropologi, tietokirjailija Varpu Tavi, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, sosiologian dosentti, FT Anne Puuronen Turun yliopistosta, kokki Markus Maulavirta, eHealth-asiantuntija, ETM Janne Huovila ja kouluttaja, tekniikan lisensiaatti Paula Heinonen. Kiloillassa keskustelua vetivät Salla Paajanen ja Patrik Borg. Laivan monipuolisessa liikuntaohjelmassa näkyi tanssien suosio. Näytteilleasettajia oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja näyttelyosaston monipuolisesta ja toiminnallisesta tarjonnasta saatiin positiivista palautetta. Kunnon Laiva keräsi noin 1 300 osallistujaa. SuomiMIes seikkailee -kiertueella testattiin noin 10 000 miehen puristusvoima. 25 KKI-ohjelman neuvottelukunta KKI-ohjelman henkilöstö Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö Miia Malvela, ohjelmakoordinaattori Anna Suutari, tiedotussihteeri Elina Tarkiainen, hankevalmistelija Niina Valkama, tapahtumakoordinaattori Katri Väisänen, tiedottaja Määräaikaiset: Noora Moilanen, viestintäassistentti Katariina Tuunanen, tutkimusassistentti Puheenjohtaja Riitta Kaivosoja, puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES KKI-ohjelman Kunnon Laiva -risteilyllä Silja Symphonyllä kuntoiltiin auringossa laivan kannella. 26 LIIKKUVA KOULU -HANKE Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -hankkeen tavoitteena on panna toimeen fyysisen aktiivisuuden suositus suomalaisissa peruskouluissa. Hankkeen pilottivaiheessa on mukana 45 koulua 21 hankkeessa, joissa kokeillaan useita erilaisia toimenpiteitä koulupäivän liikunnallistamiseksi. Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä puolustushallinnon yhteinen hanke, jota rahoitetaan veikkausvoittovaroista. LIKES-tutkimuskeskus vastaa Liikkuva koulu -hankkeen tutkimuksesta ja seurannasta. Päätavoitteena on selvittää, miten oppilaiden fyysinen aktiivisuus muuttuu hankkeen aikana ja mitkä vaikutukset hankkeella on kouluyhteisöön. Tutkimuskokonaisuudessa ovat yhteistyössä mukana Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta sekä hankkeeseen liittyvien opinnäytetöiden ohjaajia Jyväskylän yliopistosta, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta, Turun yliopistosta ja Åbo Akademista. Pilottihankkeessa on tehty fyysisen aktiivisuuden mittauksia neljällä koululla. Yhteensä noin 300 oppilasta on osallistunut mittauksiin, joissa fyysistä aktiivisuutta on mitattu Actigraph-mittareilla, joita lapset ovat pitäneet lantiollaan viikon ajan. Oppilaat ovat myös pitäneet päiväkirjaa, ja heiltä mitattiin alkuvaiheessa paino ja pituus. Tutkimustulosten mukaan alakoululaisista noin puolet mutta yläkoululaisista vain noin 13 prosenttia täytti 60 minuutin päivittäisen liikunnan perussuosituksen kriteerin. Hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja ovat Opetushallitus ja LIKES-tutkimuskeskus. LIKES vastaa hankkeen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta. Hankkeen päämäränä on vakiinnuttaa suomalaisiin kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri. Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sitä fyysistä aktiivisuutta, joka sisältyy koulupäivään tai sen välittömään yhteyteen – ei ainoastaan liikuntaa oppiaineena. Hallitusohjelman mukaan Liikkuva koulu -hanke jatkuu Liikkuva koulu -ohjelmana vuosina 2012–2015. Hankepäällikkö Antti Blomin mukaan Liikkuva koulu -hankkeessa on tehty hyvää työtä opettajakunnan sitouttamiseksi koulupäivän liikunnan lisäämiseksi. Hankepäällikkö muistuttaa, että tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että tarvitaan konkreettisimpia keinoja oppilaiden liikuttamiseksi. Blom toteaa, että valtiovalta näkee jo tehdyn työn tärkeänä, mistä on osoituksena hankkeen muuttuminen ohjelmaksi. Hankkeen ensimmäiselle toimikaudelle, lukuvuodelle 2010–2011, OKM myönsi tukea 21 pilottihankkeelle yhteensä 442 500 euroa. Toiselle toimikaudelle tukea annettiin 468 500 euroa. Koulut ovat toteuttaneet ja kehittäneet uusia ideoita hankkeen aikana. Liikkuva koulu -hankkeen väliraportti esitteli hankkeen keskeiset tutkimustulokset. 27 Lisäksi noin 2 500 oppilasta yli 20 koulusta on vastannut kyselyihin, jotka ovat koskeneet muun muassa fyysistä aktiivisuutta, harrastuksia ja kouluilmapiiriä. Mittaukset ja kyselyt tehdään hankkeen aikana yhteensä neljä kertaa; viimeinen mittauskierros toteutetaan huhti–toukokuun aikana 2012. Hankekoulujen rehtorien ja opettajien näkemykset koulupäivän liikunnallistamisesta kartoitetaan keväällä 2012. esiteltiin HeiaHeia-verkkopalvelu, jonka avulla oppilaat voivat seurata liikuntasuorituksiaan ja kannustaa toisiaan. Paikalla olleet yli sata henkeä saivat myös kuulla muun muassa liikkumisen ja oppimisen yhteyksistä, Liikkuva koulu -hankkeen tutkimustuloksista sekä koululaisten liikuttamisesta Turussa. Liikkuva koulu -hankkeen pilottivaiheen päätösseminaari järjestetään huhtikuussa 2012. Pilottien toimintaa on seurattu muun muassa hankepäiväkirjoilla ja hankevastaavien haastatteluilla. Hankevastaavien haastattelujen mukaan suurimmassa osassa hankkeista toiminta oli edennyt suunnitelmien mukaan ja ilmapiiri kouluissa oli myönteinen hankkeiden etenemiselle. Positiivisina asioina mainittiin myös oppilaiden lisääntyneet liikkumisen mahdollisuudet koulupäivän aikana, levottomuuden väheneminen oppitunneilla ja lisääntynyt yhteistyö. Ongelmana joissain piloteissa oli toiminnan liiallinen keskittyminen yhden tai kahden ihmisen vastuulle, jolloin kuormitus oli ollut liiallista. Lisäksi ongelmia oli ollut joissakin hankkeissa liian kireän aikataulun kanssa ja erityisesti yläkoululaisten aktivoimisessa. Keväällä 2011 julkistettiin Liikkuva koulu -hankkeen väliraportti, jossa tarkisteltiin pilottien käynnistymistä, toimintamuotoja ja ensimmäisiä tutkimustuloksia. Seminaarit Vuonna 2011 järjestettiin kaksi Liikkuva koulu -seminaaria. Huhtikuussa seminaari pidettiin ICEPA-kongessin yhteydessä Vuokatissa Sotkamossa. Paikalle kokoontui noin sata pilottihankkeen edustajaa, hankkeiden mentoreita, Liikkuva koulu -hankkeen ohjausryhmä sekä muun muassa ELY-keskusten edustajia. Seminaariyleisölle puhuivat muun muassa projektipäällikkö Simon Rask Tanskasta koulupihojen aktivoinnista, Leena Paavolainen Huippu-urheilutyöryhmästä ja maalaislääkäri Tapani Kiminkinen. Lisäksi pilotit saivat jakaa kokemuksiaan omista kokemuksistaan. Lokakuussa kokoonnuttiin Helsingissä Katajanokan vanhaan vankilaan remontoidussa hotellissa. Kaksipäiväisen seminaarin avasi opetusministeri Jukka Gustafsson, joka korosti hankkeen ja liikkumisen tärkeyttä. Seminaarissa piloteille Opetusministeri Jukka Gustafsson avasi Liikkuva koulu -hankkeen syksyn 2011 seminaarin Helsingin Katajanokalla. 28 Liikkuva koulu -hankkeen työryhmä Tolonen Hannu, ylitarkastaja (puheenjohtaja) (OKM) Aalto-Nevalainen Päivi, kulttuuriasiainneuvos (sihteeri) (OKM) Hurme Outi, järjestöpäällikkö (Suomen Vanhempainliitto) Jakobsson Kristiina, toiminnanjohtaja (Koululiikuntaliitto) Jauhola Heli, ylitarkastaja, yleissivistävän koulutuksen yksikkö (OKM) Karlsson Tobias, enhetschef (Finlands Svenska Idrott) Karvinen Jukka, kehitysjohtaja (Nuori Suomi) Laakso Lauri, liikuntapedagogiikan professori (Jyväskylän yliopisto) Laitinen Hilkka, pääsihteeri (Opiskelijoiden Liikuntaliitto) Miettinen Mari, ylitarkastaja (STM) Pohjonen Petri, ylijohtaja (Opetushallitus) Puska Arja (2011), erityissuunnittelija, (Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry) Pääjärvi-Myllyaho Riitta, puheenjohtaja (Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry) Santtila Matti, liikuntapäällikkö (Puolustusministeriö) Sarras Riitta, erityisasiantuntija (Opetusalan Ammattijärjestö) Blom Antti, hankepäällikkö (sihteeri) (LIKES, OPH) Havas Eino, johtaja (pysyvä asiantuntija) (LIKES) Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulut Heinola; Jyrängön koulu Jyväskylä; Kilpisen ja Keski-Palokan koulut Kempele; Ketolanperän koulu Kitee; Arppen koulu Korsnäs ja Maalahti; Petalaxin, Yttermalaxin, Övermalaxin, Bergön, Taklaxin ja Molpen koulut sekä Korsnäsin kirkonkylän koulu Kotka; Karhulan koulu Lestijärvi; Lestin koulu Mikkeli; Kalevankankaan koulu Myrskylä; Kirkonkylän koulu Pello; Pellon peruskoulun yläkoulu Pori; Ruosniemen koulu Pudasjärvi; Rimminkankaan koulu Riihimäki; Peltosaaren koulu Savitaipale; Kirkonkylän, Heituinlahden ja Europaeuksen koulut Siilinjärvi; Ahmon ja Siilinlahden koulut Sotkamo; Salmelan, Leivolan, Vuokatin ja Tenetin koulut Uusikaupunki; Hakametsän, Lokalahden, Pyhämaan, Pohitullin ja Kalannin koulut Uurainen; Hirvasen, Höytiän ja Kyynämöisen koulut sekä Uuraisten koulukeskus Vaasa; Merenkurkun, Vöyrinkaupungin, Variskan ja Borgaregatanin koulut sekä Vasa Övningskola Vantaa; Uomarinteen koulu Vihti; Kuoppanummen koulukeskus 29 TOIMINNAN TILASTOT sectional associations between physical activity and selected coronary heart disease risk factors in young adults. The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Ann Med. 2011 Jul 1. [Epub ahead of print] Tieteellinen julkaisu- ja asiantuntijatoiminta Paananen MV, Taimela SP, Tammelin TH, Kantomaa MT, Ebeling HE, Taanila AM, Zitting PJ, Karppinen JI. Factors related to seeking health care among adolescents with musculoskeletal pain. Pain. 2011 Apr;152(4):896-903. Epub 2011 Feb 3. [IF 6.3] Kansainväliset tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut Ahtiainen JP, Lehti M, Hulmi JJ, Kraemer WJ, Alen M, Nyman K, Selänne H, Pakarinen A, Komulainen J, Kovanen V, Mero AA, Häkkinen K. Recovery after Heavy Resistance Exercise and Skeletal Muscle Androgen Receptor and Insulin-Like Growth Factor-I Isoform Expression in Strength Trained Men. J Strength Cond Res. 2011 Mar;25(3):767-77. [IF 1.8] Paananen M, Taimela S, Auvinen J, Tammelin T, Zitting P, Karppinen J. Impact of selfreported musculoskeletal pain on health-related quality of life among young adults. Pain Med. 2011 Jan;12(1):9-17. doi: 10.1111/j.15264637.2010.01029.x. [IF 2.5] Hirvensalo M, Telama R, Schmidt MD, Tammelin T, Yang X, Magnussen CG, Viikari J, Raitakari O. Daily steps among Finnish adults: variation by age, gender, and socioeconomic position. Scandinavian Journal of Public Health 2011. 39(7). Pesonen AK, Sjöstén NM, Matthews KA, Heinonen K, Martikainen S, Kajantie E, Tammelin T, Eriksson JG, Strandberg T, Räikkönen K. Temporal Associations between Daytime Physical Activity and Sleep in Children. PLoS ONE 2011 6(8): e22958. doi:10.1371/journal.pone.0022958 [IF 4.4] Hulmi JJ, Silvennoinen M, Lehti M, Kivelä R, Kainulainen H. Altered REDD1, myostatin and Akt/mTOR/FoxO/MAPK Signaling in Streptozotocin-induced Diabetic Muscle Atrophy. Am J Physiol Endocrinol Metab. 2011 Nov 8. [Epub ahead of print.] [IF 4.4] Purtsi J, Vihko V, Kankaanpää A, Havas E. The Motor Learning Process of Older Adults in Eccentric Bicycle Ergometer Training. J Aging Phys Act. 2011 Dec 20. [Epub ahead of print] Kotimaiset tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut Kantomaa MT, Purtsi J, Taanila AM, Remes J, Viholainen H, Rintala P, Ahonen T, Tammelin TH. Suspected motor problems and low preference for active play in childhood are associated with physical inactivity and low fitness in adolescence. PLoS One. 2011 Jan 18;6(1):e14554. [IF 4.4] Kaasalainen K, Kasila K, Komulainen J, Villberg J & Poskiparta M. 2011. Terveysliikunnan lukutaidon yhteys vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon työikäisillä miehillä. Liikunta & Tiede 1, 42–48. Kilpeläinen TO, Qi L, Brage S, Sharp SJ,…, Tammelin TH,… Ekelund U, Franks PW, Loos RJ. Physical activity attenuates the influence of FTO variants on obesity risk: a meta-analysis of 218,166 adults and 19,268 children. PLoS Med. 2011 Nov;8(11):e1001116. Epub 2011 Nov 1. [IF 13.1] Saaranen-Kauppinen A, Rovio E, Wallin A & Eskola J. 2011. ”Kaino löysi parin, mutta jatkaa liikunnan harrastamista edelleen” – Sosiaaliset suhteet ja liikunta-aktiivisuus. Liikunta & Tiede 6, 18–23. Rovio E, Hakonen H, Laine K, Helakorpi S, Uutela A, Havas E & Tammelin T. 2011. Perherakenteen yhteys suomalaisten aikuisten liikunta-aktiivisuuteen. Liikunta & Tiede 1, 36–41. Mansikkaniemi K, Juonala M, Taimela S, Hirvensalo M, Telama R, Huupponen R, Saarikoski L, Hurme M, Mallat Z, Benessiano J, Jula A, Taittonen L, Marniemi J, Kähönen M, Lehtimäki T, Rönnemaa T, Viikari J, Raitakari OT. Cross- 30 Kansainväliset tieteelliset kokoukset – esitykset ja julkaisut (s=suullinen, p=posteri) Komulainen J, Malvela M, Kinnunen L. Healthy lifestyle campaign for middle-aged men. Part I: Basic elements based on research and surveys. In: Bridging the gap between science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book of abstracts, p. 37. (s) Haapala H, Laine K, Laakso L, Hirvensalo M & Tammelin T. Parents’ views on children’s physical activities: How much is enough and who is responsible? International Congress of Enhancement of Physical Activity of Children and Youth. 7.–9.4.2011, Vuokatti, Finland. Abstract book p. 61. (p) Laakso, N. Narratives of Finnish sport managers: How to develop sport management in Finland? 19th EASM European Association for Sport Management -Congress. 7.–10.9.2011, Madrid, Spain. (p) Hakamäki M. The first months of new employees in sports clubs. International Congress on Enhancement of Physical Activity of Children and Youth. 7.–9.4.2011, Sotkamo, Finland. Abstract book p. 62. (p) Laakso N, Laine K, Kärkkäinen O-P. The Sport Programme for Children and Youth and Finnish Schools on the Move – Can governmental interventions enhance physical activity? International Congress on Enhancement of Physical Activity. 7.–9.4.2011, Vuokatti, Finland. Abstract book p. 71. (p) Hreidarsdottir S, Tammelin T, Kolle E, Simonen R, Matthiessen J, Fogelholm M, Sveinsson T. Validation of Nordic monitoring system of selfreported physical activity and sedentary behaviour for adults. In: Bridging the gap between science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book of abstracts, p. 73. (p) Malvela M, Kinnunen L, Komulainen J. Healthy lifestyle campaign for middle-aged men – Actions. In: Move 2011 World Congress – Think global, move local. International Sport and Culture Association (ISCA). 19.–22.10.2011, Paris, France. (p) Kantomaa MT, Purtsi J, Taanila AM, Remes J, Viholainen H, Rintala P, Ahonen T & Tammelin TH. Suspected Motor problems and low preference for active play in childhood are associated with physical inactivity and low fitness in adolescence. International Congress on Enhancement of Physical Activity. 7.–9.4.2011, Vuokatti, Finland. Abstract book p. 52. (s) Malvela M, Väisänen K, Kinnunen L, Komulainen J. Finnish middle-aged men on the move: The adventures of Joe Finn. In: Move 2011 World Congress – Think global, move local. International Sport and Culture Association (ISCA). 19.–22.10.2011, Paris, France. Book of abstracts, p. 32. (s) Kauravaara K. Ethnography of physically inactive young men. In (Eds.) T. Söderström; J. Fahlén & K. Wickman The 8th European Association for Sosiology of Sport Conference People in Motion, Bridging the Local and Global. 18.–22.5.2011, Umeå, Sweden: Department of Education, Umeå University. Abstract Book, p. 93. (p) Olafsdottir R, Tammelin T, Kolle E, Matthiessen J, Fogelholm M, Sveinsson T. Validation of Nordic monitoring system of self-reported physical activity and sedentary behaviour for children and adolescents. In: Bridging the gap between science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book of abstracts, p. 51. (s) Kinnunen L, Malvela M, Komulainen J. Healthy lifestyle campaign for middle-aged men. Part II: Actions. In: Bridging the gap between science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book of abstracts, p. 81. (p) Purtsi J, Kantomaa MT, Taanila AM, Remes J, Viholainen H, Rintala P, Ahonen T, Tammelin TH. Motor problems and low preference for active play in childhood are associated with low self-rated performance in physical education in adolescence. The 9th International Conference on Developmental Coordination Disorder. 23.– 25.6.2011, Lausanne, Switzerland. (p) Kinnunen L, Komulainen J. Networking is the key in the promotion of healthy lifestyle among adults. Nordic Public Health Conference, 24.–26.8.2011, Turku. (p) 31 Selänne H, Kyröläinen H, Siekkinen K, Hakonen H, Kujala U. Musculoskeletal pain, daily functional capacity and the use of pain killers among adolescent ice-hockey players and nonathletes. Oral presentation. 6th ASPASP International. 11.–14.11.2011, Taipei, Taiwan. (s) Valtonen M. Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men. Young Endocrinologists Forum. 12.–13.12.2011, Oslo, Norja. (s) Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Hintsanen M, Hintsa T, Pulkki-Råback L, Keltikangas-Järvinen L, Viikari JSA & Raitakari OT. Long-term effects of leisure time physical activity on depressive symptoms in early midlife: the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. 16th European College of Sport Science. 6.–9.7.2011, Liverpool, UK. (s) Soini A, Mehtälä A, Sääkslahti A, Tammelin T, Villberg J, Poskiparta M. Physical activity levels of Finnish 3-year-old children using actigraph accelerometers. International Congress on Enhancement of Physical Activity. 7.–9.4.2011, Vuokatti, Finland. Abstract book 47. (s) Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T. Associations between Physical activity, Screen time and Academic Achievement in Elementary School Children. ACSM Conference on Physical Activity, Cognitive Function and Academic Achievement. Moving Students to Better Performance. 17.–18.11.2011, Washington, DC, USA. Abstract book, p. 14. (p) Kotimaiset tieteelliset kokoukset – esitykset ja julkaisut (s=suullinen, p=posteri) Tammelin T, Blom A, Rajala K, Haapala H, Laine K. Finnish Schools on the Move – A national project to enhance physical activity in school settings. In: Bridging the gap between science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book of abstracts, p. 113. (p) Helajärvi H, Pahkala K, Heinonen O, Heinonen I, Tammelin T, Hirvensanlo M, Mansikkaniemi K, Mikkilä V, Viikari J & Raitakari O. Onko istuva elämäntapa yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin? LASERI-tutkimus. Liikuntalääketieteen päivät, 9.–10.11.2011 Helsinki. Liikunta & Tiede 5, 30. (s) Tammelin T, Hakonen H, Siekkinen K, Laakso L & Laine K. Objectively measured physical activity levels of Finnish boys and girls ages 7 to 11: Do they meet the recommendations? International Congress on Enhancement of Physical Activity. 7.–9.4.2011, Vuokatti, Finland. Abstract book p. 43. (s) Hirvensalo M, Telama R, Schmidt MD, Tammelin TH, Yang X, Magnussen CG, Viikari JSA & Raitakari OT. 2011. Suomalaisten aikuisten askeleet. Liikuntalääketieteen päivät, 9.–10.11.2011 Helsinki. Liikunta & Tiede 5, 31. (s) Hakamäki M. 2011. Seuratoiminnan kehittämistuen käynnistymisen edellytykset. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät. 17.–18.2.2011 Jyväskylä. (s) Heiskanen J, Kärkkäinen O-P, Hakonen H, Lindholm H, Eklund J, Tammelin T ja Havas E. 2011. Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto. Kuntotestauspäivät, 23.–24.3.2011 Lahti. XXIII Kuntotestauspäivien osallistujamateriaali, 47. (p) Valkama N, Kinnunen L, Komulainen J. There is a great need to increase physical activity counseling among sedentary adults. In: Move 2011 World Congress – Think global, move local. International Sport and Culture Association (ISCA). 19.–22.10.2011, Paris, France. Book of abstracts, p. 69. (p) Karppanen AK, Ahonen SM, Tammelin T, Vanhala M, Korpelainen R. Fyysinen aktiivisuus ja fyysinen suorituskyky 8-vuotiailla ylipainoisilla ja normaalipainoisilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan. Liikuntalääketieteen päivät. 9.– 10.11.2011. Helsinki. Liikunta & Tiede 5, 34. (p) Valtonen M, Laaksonen DE, Laukkanen J, Tolmunen T, Viinamaki H, Lakka HM, Lakka T, Kauhanen J, Lakka T, Niskanen L. Low-gradeinflammation and depressive symptoms as predictors of the metabolic syndrome. In: 4th International Congress on Prediabetes and the Metabolic Syndrome. 6–9.4.2011, Madrid, Spain. Book of Abstracts, p. 82 (p) Kauravaara K. 2011. Etnografia vähän liikkuvista suomalaisista miehistä. Sosiologipäivät, Yllätysten sosiologia 24.–25.3.2011 (s). Tiivistelmä 32 julkaistu internetsivuilla: http://westermarck. org/sosiologipaivat/?page_id=293. sertations in Health Sciences, number 72, 51 p. Kopijyvä oy, Kuopio/Jyväskylä. Multanen J, Häkkinen A, Kiviranta I, Kujala U, Ojala R, Koli J, Selänne H & Heinonen A. 2011. Hyppelyharjoittelun vaikutus lievää polven nivelrikkoa sairastavien naisten polvikipuun ja suorituskykyyn – satunnaistettu kontrollitutkimus. Liikuntalääketieteen päivät. 9.–10.11.2011. Helsinki. Liikunta & Tiede 5,36. (p) Opinnäytetyöt Tuunanen K. 2011. Liikuntaneuvonnan vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja kehon koostumukseen. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Hovi M. 2011. Terveysliikunnan edistäminen ja toiminnan kehittäminen liikuntaseuroissa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Parikka L, Jokivuori P, Eskola J & Rovio E. 2011. Elämä tauolla – Tapaustutkimus vauvaikäisten perheenäitien arjesta. Sosiologipäivät, Yllätysten sosiologia 24.–25.3.2011 (s). Tiivistelmä julkaistu internetsivuilla: http://westermarck.org/ sosiologipaivat/?page_id=293. Opinnäytetöiden ohjaus Karppanen A-K. 2011. Physical activity and fitness in 8-year-old overweight and normal weight children and their parents. Oulun yliopisto. Artikkelimuotoinen pro gradu -tutkimus. Ohjaajat: Sanna-Mari Ahonen, Raija Korpelainen, Tuija Tammelin. Rovio E & Eskola J. 2011. Ikävuodet 18–35 suomalaisen aikuisväestön liikuntasuhteen epäjatkuvuus- ja murroskohtana. Sosiologipäivät, Yllätysten sosiologia 24.–25.3. (s) Tiivistelmä julkaistu internetsivuilla: http://westermarck.org/ sosiologipaivat/?page_id=293. Kirjat ja kirja-artikkelit Rovio E & Eskola J. 2011. Liian vähän liikkuvat – keitä he ovat? Teoksessa J. Valkila, H-M. Alanen, A. Hjerppe, J. Kivistö, M-J. Lähdeaho & P. Anttila. (toim.) Luennot, XXXII Tampereen lääkäripäivät 24.–26.3.2011. Sastamala, Vammalan kirjapaino Oy: Lege Artis Oy, 229. (p) Hirvensalo M, Yang X, Telama R. Liikkeestä energiaa – työssä jaksaminen ja liikunta. In P. Pietikäinen (ed.), Työstä, jousta ja jaksa, työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011, 69–78. Laine K. Finnish after-school projects System, Results and Experiences. In M. Krüger, N. Neuber (ed.), Bildung im Sport. Beiträge zu einer zeitgemässen Bildungsdebatte. VS Verlag, Wiesbaden, 2011, 225–232. Selänne H, Siekkinen K, Kautiainen H, Hakonen H, Kyröläinen H & Kujala U. 2011. Nuorten jääkiekkoilijoiden kipu ja sen vaikutukset päivittäisiin toimintoihin sekä kipulääkkeiden käyttö verrattuna samanikäisiin koululaisiin. Liikuntalääketieteen päivät, 9.–10.11.2011 Helsinki. Liikunta & Tiede 5, 42. (p) Mäkinen T, Borodulin K, Tammelin T, Alapappila A. Terveystottumusten arviointi. Fyysinen aktiivisuus. Teoksessa: Päivi Mäki, Katja Wikström, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tiina Laatikainen (toim.). Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14. Juvenes Print Tampere 2011. s. 153–156. Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T. 2011. Liikunnan ja ruutuajan yhteys koulumenestykseen 5. ja 6. luokan oppilailla. Liikuntalääketieteen päivät. 9.– 10.11.2011 Helsinki. Liikunta & Tiede 5, 44. (p) Väitöskirjat Turpeinen S, Jaako J, Kankaanpää A & Hakamäki M. Liikunta ja tasa-arvo 2011. Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtonen M. 2011. Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men. (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä). Publications of the University of Eastern Finland. Dis- 33 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja Laine K, Blom A, Haapala H, Hakamäki H, Hakonen H, Havas E, Jaako J, Kulmala J, Mäkilä M, Rajala K & Tammelin T. Liikkuva koulu -hankkeen väliraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 245. LIKES 2011. Maijala H-M. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma. Seurannan tuloksia vuodelta 2009. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 241. LIKES, KKI-ohjelma 2011. Hakamäki M, Laakso N, Laine K & Rajala K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2009–2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 246. LIKES 2011. Hakamäki M & Kankaanpää A. Seuratuen toiminnallisten tukien hankkeet 2009–2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242. LIKES 2011. Heiskanen J, Kärkkäinen O-P, Hakonen H, Lindholm H, Eklund J, Tammelin T & Havas E. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken tilanne ja ennusteita. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 247. LIKES 2011. Maijala H-M. (toim.) Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 243. LIKES, KKI-ohjelma 2011. Fagerlund E & Maijala H-M. Saa hengaa eri porukan kanssa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikuntaan osallistumisen tukeminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 248. LIKES 2011. Kivimäki S, Taulu A, Vehmanen M & Hölsömäki H. Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan. Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen 2008–2010 loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 244. LIKES, KKIohjelma 2011. Väisänen K. (toim.) Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelman toimintakertomus 2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 249. LIKES, KKI-ohjelma 2011. Moilanen N. (toim.) Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 250. LIKES, KKIohjelma 2011. Rovio E & Pyykkönen T. Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 251. LIKES ja Liikuntatieteellinen Seura 2011. Jaako J & Laine K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2010–2011. Yhteenveto hakemuksista ja tiliselvityksistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252. LIKES 2011. Asiantuntijajulkaisut Hakamäki M & Turpeinen S. Urheilun hyvät ja vielä paremmat asiat. Liikunta & Tiede 5, 54–57. Heiskanen J, Kärkkäinen O-P, Hakonen H, Lindholm H, Tammelin T, Havas E. Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä? Liikunta & Tiede 4, 4–9. Tutkija Hanna-Mari Maijala toimitti vuonna 2011 raportin pyöräilyn olosuhteista Suomen kunnissa. Kangasniemi A. 2011. Liikuntapsykologian tutkimusuutiset. Liikunta & Tiede, numerot 1; 2–3; 4; 5 ja 6. 34 Kauravaara K. 2011. Etnografisella liikuntatutkimuksella pintaa syvemmälle. Liikunta & Tiede 5, 71–74. jan Apteekki levittäytyy. Kipinät 2/2011. 32–33. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Malvela M. Aikuisten harrasteliikuntaan satsataan urheiluseuroissa jatkossakin – KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittämishankkeet terveysliikuntaa toteuttamassa 2008–2010. Kipinät 1/2011, 10–11. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kauravaara K. 2011. Mitä sitten jos ei liikuta? Liikunta & Tiede 5, 75. Konttinen N, Mononen K, Pihlaja T, Sipari T, Arvinen-Barrow M ja Selänne H. Urheiluvammojen esiintyminen ja niiden hoito nuorisourheilussa – Kohderyhmänä 1995 syntyneet urheilijat. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. KIHUn julkaisusarja, nro 25. 16 s. Malvela M. Seikkailu käyttöön. Kipinät 2/2011, 29. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Malvela M. Viriili vesipeto: selkäuinti. Viriili vesipeto: krooliuinti. Ilta-Sanomien verkkolehden liikuntavinkit, 2 kpl. Huhtikuu 2011 Laakso N. Urheilun johtaminen on muutosten edessä. Liikunta & Tiede 4, 60–61. Suutari A. Haaveissa eläkepäivät ja sapattivapaat. Kipinät 1/2011, 28–29. Jyväskylä: KKIohjelma. Tammelin T. Liikkuva koulu -hankkeessa lisää fyysistä aktiivisuutta koulupäivään. LIITO ry:n jäsenlehti 2011, 3, 10–12. Suutari A. Rekkakiertueella otettiin SuomiMiehestä mittaa. Kipinät 2/2011, 6–8. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Tammelin T. Mitä tiedetään nuorten istumisen määrästä? Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista. 21. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 28.–29.9.2011, UKK-instituutti, Tampere. Luentolyhennelmät. Suutari A & Väisänen K. KKI-Päiviltä vahvoja visioita ja käytännön malleja. Liikunnan Ammattilainen 3/2011. Yleistajuiset julkaisut Suutari A & Väisänen K. KKI-Päiviltä vahvoja visioita ja käytännön malleja. Kipinät 1/2011, 24– 25. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kangasniemi A. 2011. Mitä on psyykkinen valmennus? Laukaan Peurunka golf nro 1. Valtonen M. Herätys ihmiset! Veikkaus-vieraskynä 28.10.2011. https://www.veikkaus.fi. Kinnunen L. Olosuhteisiin panostaminen on tehnyt Oulusta pyöräilykaupungin. Kipinät 1/2011, 22–23. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kinnunen L. Lisää päivittäisiä askeleita ja pyörällä polkaisuja. Kipinät 2/2011, 18–19. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Valtonen M. Väitöstiedote julkaistu mm. seuraavissa sanomalehdissä tai verkkouutisissa. 30.9.– 5.10.2011:Nelosen uutiset, Iltalehti, Iltasanomat, Keskisuomalainen, Pohjalainen, Savon Sanomat, Turun Sanomat, Ilkka, Kaleva, Aamulehti, Pohjolan Sanomat, Kainuun Sanomat, Radio Mega, Radio Aalto, Terveydeksi – Apteekkien asiakaslehti, Suomen Lääkärilehti, Talouselämä. Kivimäki S. 2011. Suomimiehen liikuntavinkit, 16 kpl, Ilta-Sanomat 2011. Väisänen K. Karppausta, superfoodia vai kilo voita? Liikunnan Ammattilainen 5/2011, 22–23. Kivimäki S. 2011. Liikettä niveliin -taukojumpat, Työ Terveys Turvallisuus -lehti 4/2011, 6/2011, 8/2011. Väisänen K. 10 800 SuomiMiestä testautti kuntonsa. Soveli 2/2011, 28. Kinnunen L. Terveysliikunta kuntien terveyden edistämisessä. Kipinät 1/2011, 30–31. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Väisänen K. SuomiMies-rekka jälleen liikenteessä. Kipinät 1/2011, 6. Jyväskylä: KKI-ohjelma Kivimäki S. 2011. Liikettä niveliin taukojumppavideot, Työ Terveys Turvallisuus -lehti 4/2011, 6/2011, 8/2011. Väisänen K. Yhden aikakauden päätös. Kipinät 1/2011, 12–13. Jyväskylä: KKI-ohjelma Kivimäki S, Koivuniemi K & Tuunanen K. Liikku- 35 Väisänen K. Liikkumattomuuden hinta. Kipinät 1/2011, 23–27. Jyväskylä: KKI-ohjelma Väisänen K. Tavoitteena ehjä työura. Kipinät 1/2011, 27. Jyväskylä: KKI-ohjelma Väisänen K. Avarakatseinen generalisti. Kipinät 2/2011, 12–13. Jyväskylä: KKI-ohjelma Väisänen K. Stadin kundi kondikseen ja Liikkeelle-hankkeet mahdollistavat liikunnan ja ohjauksen monelle helsinkiläiselle. Kipinät 2/2011, 14– 15. Jyväskylä: KKI-ohjelma Väisänen K. Karppausta, superfoodia vai kilo voita? Kipinät 2/2011, 22–24. Jyväskylä: KKI-ohjelma Toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen on työskennellyt LIKESillä vuodesta 1975. 36 ASIANTUNTIJATOIMINTA Liiku, opi, osallistu -hankkeen ohjausryhmä (Suomen CP-liitto), jäsen Tieteellinen asiantuntijatoiminta Student Life -ohjausryhmä (Jyväskylän yliopisto), jäsen Toimiminen vertaisarvioitsijana kansainvälisissä lehdissä Liikuntalaturi -hanke, ohjausryhmä (Jyväskylän kaupunki), jäsen Kantomaa Marko Heiskanen Jarmo International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity International Journal of Behavioral Medicine Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen testiasemaharjoittelun vastuuhenkilö ja opiskelijaohjaaja LIKESillä. Kangasniemi Anu Valtonen Maarit Psykologiliiton Psyykkisen valmennuksen toimikunta, jäsen BMC Public Health Tammelin Tuija Kinnunen Liisamaria Journal of Sports Sciences HEPA Europe: Working Group: Physical Activity Promotion in Socially Disadvantaged Groups, jäsen Väitöskirjan esitarkastukset Tuija Tammelin Väitöskirjan esitarkastus 5.9.2011. Ilona Mikkola, Oulun yliopisto. Prevalence of Metabolic Syndrome in Young Men and Changes of Body Composition, Physical Performance, and Cardiovascular Risk Factors During Military Service. WHO European Centre for Environment and Health, Bonn office: Project group for WHO project on Networking on inequalities in physical activity: guidance on physical activity promotion in socially disadvantaged groups, with a focus on healthy environments, jäsen Jäsenyys yhteisöissä ja toimikunnissa TELI-olosuhderyhmä, jäsen Blom Antti Henkilöliikenteen neuvottelukunnan Kävely- ja pyöräilyjaos, jäsen Liikkuva koulu -hankkeen työryhmä, sihteeri LIVE-verkosto, jäsen Terve Koululainen -hankkeen ohjausryhmä, jäsen Ulkoilufoorumi, jäsen Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hankkeen ohjausryhmä, jäsen Liiku Terveemmäksi -ohjausryhmä, jäsen Liikkujan viikko -työryhmä, jäsen Havas Eino Komulainen Jyrki Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta (STM), jäsen 31.8.2011 saakka TELI-olosuhderyhmä, jäsen Ammattiliittojen lomajärjestöt, kuntoremonttiohjausryhmän jäsen Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä (STM&OKM), jäsen 15.12.2011–31.5.2015 THL, TedBM liikuntatoimessa, työryhmän jäsen Liikkuva koulu -hankkeen ohjausryhmä (OKM), asiantuntijajäsen Voimaa vanhuuteen -ohjelma, ohjausryhmän jäsen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman neuvottelukunta, jäsen HEPA Europe: Natonal Approaches to physical Acitvity, jäsen 37 Promotion, työryhmän jäsen esittely liikunnan aluejärjestöjen nuorisopäälliköille, AirportCongress Center, Vantaa 4.5.2011 Agita Mundo, representative of Fit for Life Program Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Nuoren Suomen Liikunnasta syrjäytyneiden seminaarikiertueella Kouvolassa 11.5.2011 TELI-ohjausryhmä, varajäsen Laine Kaarlo Liikkuva koulu -hankkeen esittely opetus- ja kulttuuriministeriön, koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajalle, OKM 24.5.2011 Sosiologipäivät 2011, liikuntasosiologian työryhmäkoordinaattori Selänne Harri Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely OKM:n liikuntayksikön ja ELY-keskusten välisellä liikuntatoimien neuvottelupäivillä Tanhuvaarassa 27.5.2011 Liikuntatieteellisen seuran (LTS) hallituksen varajäsen Liikuntatieteellisen seuran liikuntalääketieteen valiokunnan jäsen Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Valtion Liikuntaneuvoston tiedejaokselle Helsingissä (OKM), 6.6.2011 Science for Success ohjelmatoimikunnan jäsen. Science for Success III – Tie huipulle -kongressi. Järjestäjänä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. Jyväskylä 11.–12.10.2011. Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikölle, Helsingissä 14.6.2011 Väisänen Katri Yleisesittely Liikkuva koulu -hankkeesta opetusministeri Jukka Gustafssonille 24.8.2011 (vain materiaali) Terveyden edistämisen keskus ry:n Se On Sinun Asiasi (SOSA) -viestintähankkeen ohjausryhmän jäsen Yleisesittely Liikkuva koulu -hankkeesta Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankiselle OPH:ssa 29.8.2011 Asiantuntijaesiintymiset ja -haastattelut Blom Antti Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisesta Kuntaliiton (Efeko) järjestämässä kuntien kehitysseminaarissa Vantaalla 8.9.2011 Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisesta Karhulan koulun veso-päivässä Kotkassa 15.3.2011 Asiantuntijaesitys koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Itä-Suomen rehtoripäivillä Tahkovuoressa 9.9.2011 Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Sportec-messuilla Tampereella, 24.3.2011 Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Nuoren Suomen Liikunnasta syrjäytyneiden seminaarikiertueella Lahdessa 13.9.2011 Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisesta Lounais-Suomen Liikunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kuntakoulutuksessa Turku–Tukholma-risteilyllä, 1.4.2011 Esitykset Liikkuva koulu-seminaarissa pilottihankkeille ja yhteistyöverkostolle Helsingissä 5.– 6.10.2011 Esitykset Liikkuva koulu -seminaarissa pilottihankkeille ja yhteistyöverkostolle Vuokatissa, 6.–7.4.2011 Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Koululiikuntaliiton strategiapäivässä Helsingissä 7.10.2011 Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Liikunnan edistämisen neuvottelukunnalle (LED), Helsingissä 4.5.2011 Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Kotkan Opetusalan Am- Koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteiden 38 mattiyhdistyksen ja kaupungin luottamushenkilöiden tapaamisessa Kotkassa 11.10.2011 sä: Länsi-Savo, Hämeen Sanomat, Karjalainen, Keskisuomalainen, Koillissanomat, Suomenmaa, Turun Sanomat, Savon Sanomat, Ilkka, Elisa.net, Kansan Uutiset, Etelä-Suomen Sanomat, Kauppalehti, Iltalehti. Esitys mentorikoulutuksessa Jyväskylän yliopistolla 1.11.2011 Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutustilaisuudessa Hämeenlinnassa 4.11.2011 Heiskanen Jarmo LIKES-kuntotestauksen ja SuomiMiehen kuntotestien esittely Kisakallion kuntotestauksen täydennyskoulutuksen opiskelijoille 15.2.2011, Jyväskylä. Liikkuva koulu-ohjelman esittely isojen kaupunkien opetustoimen johtajille Turussa, 10.11.2011 Logstor oy:n työhyvinvointipäivä: seurantatestien tulokset, tulkinta ja yhteydet terveyteen 14.10.2011, Saarijärvi. Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Kuntaliiton Opetus- ja kulttuuriasiainneuvottelukunnalle, Kuntaliitto 29.11.2011 (vain materiaalit) SuomiMiehen kuntotestien koulutustilaisuus opiskelijoille 18.4. ja 24.8.2011, Jyväskylä. Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä ja niiden levittämisestä KeskiSuomen liikuntatoimien viranhaltijoille Jyväskylässä 7.12.2011 Koulutustilaisuus kuntoremonttipaikkojen kuntoremonttivastaaville aiheesta: Kuntoremontti ja kuntotestaus 26.5.2011, Jyväskylä. Puheenvuoro Mikkelin Kalevankankaan koulun ”vihkiäisissä” Mikkelissä 7.12.2011 Stadin Kundi kondikseen hankkeen kuntotestitulosten yhteenveto ohjausryhmälle 30.8.2011, Helsinki. Lisäksi noin 36 kouluvierailua, joissa esittelyt koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Liikkuva koulu -hankkeen pilottikouluilla 21 kunnassa/kaupungissa. Esitelmä: Kestävyys- ja lihaskuntoa kohottavan liikunnan annostelu, KSSHP:n koulutustilaisuudessa 31.8.2011, Jyväskylä. Hakamäki Matti & Turpeinen Salla Vasabladet 15.9.2011. Siffror får män att börja motionera. Testerna visar att karlar som är yngre än fyrtio år har dålig konditition. Naiset ja miehet liikunnassa ja urheilussa. Tasaarvon aamukahvit. Opetus- ja kulttuuriministeriön, SLU:n ja LiikunNaiset -verkoston tilaisuus. 7.6.2011 Helsinki. Kunnallissanomat (Jalasjärvi) 22.9.2011, s. 7: Miehet pääsivät kuntotestiin huoltoasemalla. Liikunta ja tasa-arvo 2011. Liikunnan ja urheilun tasa-arvon päivä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaisuus 4.11.2011. Helsinki. Kuntotestausesittely Sepän lukion terveystiedon ryhmille, 26.8., 30.9. ja 5.10.2011, Jyväskylä. Logstor oy:n työhyvinvointipäivä: seurantatestien tulokset, tulkinta ja yhteydet terveyteen 14.10.2011, Saarijärvi. Hakamäki Matti Haastattelu otsikolla Lapset liikkuvat vähemmän kuin ennen. Maaseudun Tulevaisuus 15.7.2011. Kuntotestausesittely Lyseon lukion terveystiedon ryhmälle 5.10.2011, Jyväskylä. Haastattelu aiheesta Urheilussa on tyttöjen lajit ja poikien lajit. YLE Radio Keski-Suomi 4.11.2011. Kuntotestausesittely Sepän lukion terveystiedon ryhmille 30.9., 14.10. ja 30.10.2011, Jyväskylä. Esiintyminen Ajantasa-ohjelmassa teemasta Urheilun tasa-arvo. YLE Radio Suomi 22.11.2011. Smartumin Eduksesi-sidosryhmälehti 2/2011, s. 10: Miehet ylös, ulos ja lenkille! Havas Eino Haastattelu otsikolla Liikkumattomuus maksaa miljardeja. 2.7.2011. Artikkeli seuraavissa lehdis- 39 Kangasniemi Anu Koivuniemi Kaisa Miten motivoida liikkumattomat liikkeelle? Esitys Kuntoremonttiseminaarissa 26.5.2011. Jyväskylä. Terveyttä ja toimintakykyä. Kuntoremontin sisältö tulevaisuudessa. Esitys Kuntoremontin miniseminaarissa. 21.1.2011. Helsinki. Kantomaa Marko Kulmala Janne Liikunta ja masennus. Esitys Nuorisopsykiatrian alueellisessa koulutustilaisuudessa Nuorten masennuksen lääkkeetön hoito. 12.5.2011. Oulu. Kehonkoostumusmittaus kertoo tärkeimmän: Mistä on tytöt ja pojat tehty? Haastattelu Keskisuomalaisen verkkolehteen 11.10.2011. Ratkaisuja liikkumattomuuden ongelmaan? Esitykset Nuoren Suomen Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret seminaarikiertueella. Oulu 13.4., Kajaani 14.4.2011. Malvela Miia Kinnunen Liisamaria Puhelinhaastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue. Loviisan Sanomat. 17.5.2011. The future: the success of Fit for Life in Finland. Esitys: Second Dutch Conference on Sport and Elderly. 26.1.2011, Utrecht, Hollanti. Miesten lihaskunto testissä. Haastattelu. Vartti/ Itä-Uusimaa. 18.5.2011. Tulin, kun rouva käski. Haastattelu. Hämeen Sanomat. 12.5.2011. Miehet testauttivat kuntoaan rekassa Lapinjärvellä. Haastattelu. Loviisan Sanomat. 20.5.2011. Physical Activity Promotion in Socially Disadvantaged Groups. WHO Working Group. 11.– 12.4.2011, Bonn, Saksa. L. Kinnunen, M. Malvela, K. Väisänen, J. Komulainen. Changing the way of life, a successful campaign to promote health for men. Esitys: Nordic Public Health Conference. 24.–26.8.2011, Turku. Pyöräilyn markkinoinnin monet kasvot, case München. Esitys Kansallisessa Velo-City jälkiseminaarissa; Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 7.10.2011, Helsinki. Sykettä seniorit. 4.4.2011 Orivesi, 28.10.2011 Turku, 28.10.2011 Salo Sykettä laulaen ja liikkuen Elinvoimaa eläkevuosiin -tapahtumissa; 1.9.2011 Äänekoski, 1.9.2011 Pihtipudas, 2.9.2011 Pieksämäki ja 2.9.2011 Jämsä. Kivimäki Sari Radiohaastattelu Radio Nostalgialle. 11.10.2011, SuomiMies-kampanja. Lehtihaastattelu Liikkujan Apteekista. Apteekkarilehti 9/2011 s.28. KKI-ohjelman ohjelmakoordinaattori Miia Malvela kiersi SuomiMies Seikkailee -kiertueen mukana ympäri maata ja antoi useita haastatteluja. 40 Mies, relaa vähän säätöjä. Haastattelu. Luumäen Lehti. 26.5.2011. Liikunta-aktiivisuudessa Minä määrittyy Meistä. Suomen Olympia-akatemian 26. Istunto. 8.10.2011, Lappeenranta. Ensio Pellikka, 59 v. 175 cm, 73,1 kg ja puristusvoimaa 54 kiloa. Haastattelu. Savon Sanomat. 26.5.2011. Liikuntakynnyksen yli – Vähän liikkuvien tunnistaminen, tavoittaminen ja sitouttaminen. KeskiSuomen ravitsemus- ja liikuntapäivä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 31.8.2011, Jyväskylä. Tv-haastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue. Meän kanava (netti-tv). 6.9.2011. Liikuntakynnyksen yli – Vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana. Asiantuntijaesitys LEDIja TELI-neuvottelukunnissa. 18.8.2011, Helsinki. Radiohaastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue. Oulun Radio (YLE). 7.9.2011. Miesten kunnossa on kohentamista. Haastattelu. Maaseudun Tulevaisuus. 12.9.2011. Liikuntakynnyksen yli – Vähän liikkuvien tunnistaminen, tavoittaminen ja sitouttaminen. Pilottikohteiden seminaari. 26.5.2011, Paviljonki, Jyväskylä. Purista, purista. Vielä, vielä. Haastattelu. Ilkka. 17.9.2011. Rasvaa pois ja vähemmän olutta. Haastattelu. Tyrvään Sanomat. 22.9.2011. Liikuntakynnyksen yli – Vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana. Asiantuntijaesitys opetus- ja kulttuuriministeriön valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaostossa, 28.1.2011, Helsinki. Haastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue. Länsi-Uusimaa. 22.9.2011. Ammattikuljettajat aikataulujen armoilla. Haastattelu. Länsi-Suomi. 23.9.2011. Vähän liikkuvat on tunnistettu. Entäs sitten? Asiantuntijaesitys Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) päivillä. 18.3.2011, Tampere-talo, Tampere. Haastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue. Autolehti. 23.9.2011. Haastattelu otsikolla Areena, Liikkumattomuuden riskit. Vähän liikkuvia tyyppejä. Etelä-Saimaa, 26.12.2011, s.16. Ennätysmäärä miehiä tarkisti kuntonsa Turussa. Haastattelu. Turun Sanomat. 4.10.2011. Haastattelu. Tullattava tavara: Perävaunullinen liikuntaa. Kuljetus ja logistiikka 4/2011 Haastattelu otsikolla Mestarijoukkueen henkiset salat, tutkija leijonista. Satakunnan Kansa, sunnuntai-liite, 22.5.2011, s.16. Haastattelu. ”Miehet ylös, ulos ja lenkille!” Smartumin Eduksesi - sidosryhmälehti 2/2011. Selänne Harri Rajala Katja Kuudesluokkalaisten uimataito vuonna 2011 -tutkimustulosten esittely. Tiedotustilaisuus 31.5.2011. Helsingin Uimastadion. Järjestäjänä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. Koulutustilaisuus Jyväskylän seudun ortopedeille, työterveyslääkäreille ja TULE-vaivoja hoitaville lääkäreille: Kasvutekijähoidot liikuntavammoissa. Tendinopatiat ja eksentrinen harjoittelu. 6.9.2011. Jyväshovi, Jyväskylä. Kuudesluokkalaisten uimataito vuonna 2011 -tutkimukseen liittyneet haastattelut: Kohti Lontoota -koulutustilaisuus Olympiajoukkueen lääkäreille. 11.3.2011. Promo-lehti 3.6.2011; Iltalehti 6.6.2011 (tiedotustilaisuuden pohjalta kirjoitetun jutun tarkistaminen); Etelä-Suomen Sanomat 9.6.2011. Olympiajoukkueen lääkäri. Judon MM-kisat. 22.–28.8.2011. Pariisi, Ranska. Finlandia Marathonin lääkintähuollon organisointi ja toimiminen tapahtumalääkärinä. 3.9.2011. Jyväskylä. Rovio Esa Liikunta-aktiivisuudessa Minä määrittyy Meistä. Asiantuntijaesitys TELI-olosuhderyhmässä. 30.11.2011, Helsinki. Nuoren jääkiekkoilijan terveys. Luento JYP-junioreiden vanhemmille. 6.9.2011. Jyväskylä. 41 Koulutus - ja esittelytilaisuus, Kanadalaisten jääkiekkovierailu: ”Nuoren jääkiekkoilijan ennalta ehkäisevä lääkintähuolto” 5.10.2011. Jyväskylä Liikkuva koulu -hanke – tutkimustuloksia. 5.10.2011. Liikkuva koulu -hankkeen seminaari 5.–6.10.2011 Katajanokka, Helsinki. Terveystarkastuksen merkitys, ja biologisen iän huomioon ottaminen nuorten valmennuksessa. JYP-nuoret, vanhemmat ja joukkueen johtajat sekä valmentajat. 19.9.2011. Hipposhalli, Jyväskylä. Liian istumisen vaarat. 6.10.2011. Liikkuva koulu -hankkeen seminaari 5.–6.10.2011 Katajanokka, Helsinki. Urheilijoiden vammojen kirjo nykyisin. Olympiakomitean omalääkäriseminaari. 21.–22.10.2011. Helsinki. Väitöskirjan aiheesta toivottomuuden tunne ja liikunta tehdyt haastattelut: Valtonen Maarit YLE Keski-Suomen paikallisuutiset 7.10.2011. YLE valtakunnalliset uutiset 8.10.2011. http:// areena.yle.fi/video/1317994319731 Tammelin Tuija Lisää liikettä ja vähemmän ruutuaikaa lapsille ja nuorille. Pohjois-Suomen Opettajainpäivät 21.– 22.1.2011. Oulu. Radio Keski-Suomi haastattelu 5.10.2011. http:// areena.yle.fi/audio/1317829425542 Radio Jyväskylä haastattelu 7.10.2011. http:// www.radiojkl.fi/index.php?option=com_sbsarti cle&tmpl=blog&cid=35762&cat=1 Fyysisen aktiivisuuden ja passiivisuuden arviointi. Luento koulutuksessa ”Liikuntaa työn ja työntekijän mukaan - ideoita ja työvälineitä liikunnan edistämiseen”. 8.2.2011, UKK-instituutti, Tampere. Sverige radio. Sisuradio. Haastattelu. 8.10.2011. http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=4736073 Liikkuva koulu -hankkeen tutkimuksen välituloksia. Liikkuva koulu -hankkeen seminaari 6.– 7.4.2011 Vuokatti. KSSHP. Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin sidosryhmälehti. 2/2011. Toivottomuuden tunne kuriin liikunnalla. Physical activity and fitness in NFBC 1966 study. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien seminaari 16.5.2011 Oulu. Physical activity and sedentary behavior – selfreported and objective measurements 2007– 2011. LASERI-symposiumi 20.5.2011 Turku. Liikkuva koulu -hankkeen tutkimus ja seuranta. Asetelma ja ”välituloksia”. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston kokous 6.6.2011 Helsinki Tammelin Tuija ja Havas Eino. LIKES research and action programs in relation to physical activity and sports at school. Meeting with consultants conducting School Sports International Benchmarking for the Saudi Ministry of Education. 14.9.2011, Jyväskylä. Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet. Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani. Mitä tiedetään nuorten istumisen määrästä? Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista. 21. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 28.–29.9.2011, UKK-instituutti, Tampere. 42 HENKILÖSTÖ 2011 KKI-ohjelma Kinnunen Liisamaria, kehittämispäällikkö Kivimäki Sari, kenttäpäällikkö Komulainen Jyrki, ohjelmajohtaja Malvela Miia, ohjelmakoordinaattori Tarkiainen Elina, hankevalmistelija Suutari Anna, tiedotussihteeri Valkama Niina, tapahtumakoordinaattori Väisänen Katri, tiedottaja Hallinto- ja taloustoimisto Hakanen Ulla, toimistosihteeri (eläkkeelle 1.7.2011) Havas Eino, johtaja Muhonen Sari, toimistosihteeri Tolvanen Pirjo, toimistopäällikkö Tutkimusosasto Osa-aikaiset tutkijat, tutkimusapulaiset ja testiaseman työntekijät Haapala Henna, tutkija Jaako Jaana, tutkija Kangasniemi Anu, tutkija Kantomaa Marko, tutkija Kauravaara Kati, tutkija Kulmala Janne, tutkimusassistentti Kumpulainen Mervi, tutkimuskoordinaattori (18.5.2011 alkaen) Lakanen Laura, tutkija (1.12.2011 alkaen) Lehti Maarit, tutkija Maijala Hanna-Mari, tutkija Rovio Esa, erikoistutkija Siekkinen Kirsti, tutkimuskoordinaattori Syväoja Heidi, tutkija Tammelin Tuija, tutkimusjohtaja Yang Xiaolin, tutkija Haakana Piia Havas Ilmi Haverinen Henna Hoffren Henna-Riikka Hyvärinen-Näykki Heli Häkkinen Maiju Ihalainen Petra Ikonen Pasi Johansson Petra Juvonen Pinja Kaasalainen Karoliina Kaipainen Kirsi-Maria Karessuo Anna-Kaisa Karstunen Niina Karvinen Susanna Kautto Lasse Kivinen Mauno Kontkanen Lauri Kuusela Jenni Kyyrä Anni Laitinen Pinja Lesonen Sirkku Lindfors Heidi Minkkinen Hanna Moilanen Noora Munter Hanne Niskanen Elina Nurmeksela Susanna Ojala Emilia Ojala Merike Oksanen Pauliina Parikka Liisa Patama Saara Pekkola Elina Peltotalo Jussi Pelttari Pasi Pirttimäki Petra Pulkkinen Miia Puurunen Jonna Kehittämisosasto Blom Antti, hankepäällikkö Hakonen Harto, tilastoasiantuntija Kankaanpää Anna, tilastoasiantuntija Koivuniemi Kaisa, projektipäällikkö Kärkkäinen Olli-Pekka, suunnittelija Vihko Jussi, atk-suunnittelija Walker Martta, tiedottaja LINET-tutkimusyksikkö Fagerlund Emilia, tutkija Hakamäki Matti, erikoissuunnittelija Laakso Nina, tutkija Lehtonen Kati, tutkija Laine Kaarlo, yksikönjohtaja Rajala Katja, tutkija Turpeinen Salla, tutkija (1.7.2011 alkaen) Terveyden edistämisen osasto Heiskanen Jarmo, testauspäällikkö Majori Sirkku, laboratorionhoitaja Oksanen Hermanni, kuntotestaaja Selänne Harri, ylilääkäri Valtonen Maarit, erikoistuva lääkäri 43 Pääkkönen Timo Pöyhönen Katja Ronkainen Tommi Ruokoranta Lauri Sairanen Essi Selänne Lauri Soini Anne Sorvisto Juha Strandman Soile Syväoja Henna Tornberg Jaakko Turkki Rebekka Tuunanen Katariina Vartia Hanna Wennman Heini Säätiön hallitus 1.1.2009–31.12.2011 Kimmo Suomi pj., Jyväskylän kaupunki (09/2011 saakka) Asko Malinen vpj., Jyväskylän yliopistosäätiö Nina Karhula, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) Sirkka-Liisa Korppi-Tommola, Jyväskylän yliopisto (JY) Risto Kinnunen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes oy Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Juha Heikkala, Suomen Liikunta ja Urheilu Hannu Korhonen, Keski-Suomen Liitto LIKESillä vuodesta 1978 työskennellyt toimistosihteeri Ulla Hakanen jäi eläkkeelle heinäkuussa 2011. Varajäsenet Ari Karimäki, Jyväskylän kaupunki Ritva Nirkkonen, Jyväskylän yliopistosäätiö Sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen, JYY Sakari Liimatainen, JY Johanna Niinikoski, Jykes oy Tommi Vasankari, UKK-instituutti Janne Juvakka, Terveyden edistämisen keskus ry Urho Kujala, JY/Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta 44 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Toimintojen vakiinnuttamisen vuosi Säätiön juhlavuoden 2010 – 40 vuotta toimintaa – suurten tapahtumien lisäksi tehtiin kaksi merkittävää rakenteellista ratkaisua säätiön toiminnoissa. Ensinnäkin toteutettiin vuoden 2009 lopulla päätetty toimitilajärjestely ja muutto Viitaniemeen; samassa yhteydessä liikuntalääketieteen klinikan liiketoiminnot myytiin Mehiläinen oy:lle kesällä 2010. Vuosi 2011 toimittiinkin uusien järjestelyjen mukaisesti. TOIMINTAKERTOMUS 2011 Yleistä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. Säätiön perustivat vuonna 1970 (merkintä säätiörekisteriin 24.4.1970) Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Säätiö ylläpitää Jyväskylässä Liikunnan ja terveyden tutkimuskeskusta (LIKES-tutkimuskeskus). Tutkimuskeskus toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeriön/ Raha-automaattiyhdistyksen yhteisesti rahoittamaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaa sekä koordinoi OKM:n ja Opetushallituksen yhteistä valtakunnallista Liikkuva koulu -hanketta. Tarkoituksensa mukaisesti säätiö tekee liikuntaan ja terveyteen liittyvää monitieteistä tutkimusta sekä järjestää liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta ja kuntotestauspalveluja. LIKES ei ole apurahasäätiö, säätiön toiminta rahoitetaan pääosin julkisilla avustuksilla ja vähäisessä määrin oman elinkeinotoiminnan tuotoilla. Uudet tilat Viitaniemessä ovat olleet mainiot. Kauko Sorjosen säätiö on sijoittanut LIKESin tiloihin osan taidekokoelmistaan; kokoelman avajaiset pidettiin 14.2.2011. Taiteen läsnäolo on osaltaan lisännyt toimitilojen viihtyisyyttä. LIKESin tiloja ja näyttelyä on pidetty yleisölle avoinna noin kerran kuussa. LIKES ja taidekokoelma olivat Jyväskylän kulttuurisuunnistuksen kohteena syyskuussa 2011. Liikunnan ja terveyden edistäminen Kunnossa kaiken ikää -ohjelma toteutti toisen valtakunnallisen SuomiMies seikkailee -kiertueen. Testirekka kiersi touko- ja syyskuussa 30 paikkakuntaa ja tavoitti henkilökohtaisesti yli 10000 miestä. Perinteinen Kunnon Laiva -koulutusristeily elokuussa kokosi yli tuhat liikunnan edistäjää uusien ideoiden ja virikkeiden äärelle. KKI-ohjelman pitkäaikainen puheenjohtaja liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti siirtyi tammikuussa eläkkeelle, ja hänen paikkansa ohjelman puheenjohtajana otti OKM:n kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Uuden puheenjohtajan johdolla ohjelman toimintaa linjattiin aiempaa vahvemmin hallitusohjelman toteuttamisen suuntaan. LIKESin toimitilat vuonna 2011 sijaitsivat Jyväskylässä Viitaniemessä Kauko Sorjosen säätiöltä ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä vuokratuissa tiloissa. Säätiöllä oli vuokrattuna kaksi toimitilaa Helsingissä. LIKESin tärkeimmät yhteistyötahot ovat opetusja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Raha-automaattiyhdistys, Opetushallitus, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto sekä liikunta- ja kansanterveysjärjestöt. Liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. LIKES on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan merkittävin valtakunnallinen terveysliikunnan – erityisesti väestötasoisen terveysliikunnan edistäjä ja asiantuntijaorganisaatio. Liikkuva koulu -hanke tuotti keväällä 2011 ensimmäiset laajat objektiivisesti mitatut tulokset kouluikäisten fyysisestä aktiivisuudesta. Niiden ja muidenkin laajojen kyselyaineistojen perusteella kävi selväksi, että työtä on jatkettava. Asian merkitys konkretisoitui, kun Jyrki Kataisen hallitus kesäkuussa julkaisi ohjelmansa: hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus Liikkuva koulu -ohjelman jatkamisesta. Liikkuva koulu -hanke toi LIKESille merkittävää konkreettista yhteistyötä Opetushallituksen kanssa sekä hankkeen toteutuksessa että tutkimuksessa. 45 Kuntotestausasema toteutti KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen testauskokonaisuuden ja jatkoi yhteistyötä eläkevakuutusyhtiö Eteran sekä Helsingin kaupungin kanssa. Testausasema toimi pääosin liikkuvana yksikkönä ympäri Suomea. Testausaseman ja tutkimusosaston sekä AinoActive oy:n yhteistyönä julkaistiin kesäkuussa ”Suomalaisen työikäisen väestön kestävyyskunto ja tulevaisuuden ennusteet” -raportti. Erityisesti ennusteosa sai laajaa huomiota tiedotusvälineissä. arvo -raportti sai laajan huomion, ja siitä toimitettiin myös englanninkielinen laitos. LIKESin merkitys tunnustetaan Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan toimikausi päättyi 31.8.2011. STM ja OKM asettivat yhdessä uuden, Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän 14.12.2011. Ohjausryhmä jatkaa neuvottelukunnan sekä keväällä 2012 toimikautensa päättävän Liikunnan edistämisen neuvottelukunnan työtä erittäin vaativin ja kunnianhimoisin tavoittein. LIKESillä on edustus ohjausryhmän ydinkokoonpanossa. Tutkimuksen ajankohtaisuus ja pitkäjänteisyys Tieteellisen tutkimuksen rahoituspohja vahvistui siis jo vuonna 2010 saatujen rahoituspäätösten myötä. Maarit Lehden 3-vuotinen post doc -apuraha (2011–2013) Suomen Akatemialta oli merkittävä tuki työskentelylle Cincinnatissa, Yhdysvalloissa eräässä maailman arvostetuimmista aineenvaihduntasairauksien tutkimusyksiköistä. Joulukuussa 2011 kolme tutkimushanketta sai avustuksen Juho Vainion Säätiöltä. Kaksi erillistä toiminnan ja talouden tarkastusta Raha-automaattiyhdistys teki säätiön toiminnan ja SuomiMies seikkailee -hankkeelle myönnetyn avustuksen käytön tarkastuksen lokakuussa 2011. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti säätiön toiminnan sekä Kunnossa kaiken ikää ohjelmalle ja Liikkuva koulu -hankkeen toteutukseen ja koordinointiin myönnettyjen veikkausvoittovarojen käytön joulukuussa 2011. Tarkastuksissa ei ilmennyt väärinkäytöksiä taikka merkittävää huomautettavaa, mutta säätiö sai niistä arvokkaita ohjeita toimintatapojen kehittämiseksi. Kummastakaan tarkastuksesta ei ole tätä toimintakertomusta laadittaessa (maaliskuun alku 2012) saatu lopullista tarkastuskertomusta. Liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkimus laajentui liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välisten yhteyksien tutkimiseen. Tämä alue on kansainvälisestikin erittäin kiinnostava ja ajankohtainen. Tutkimushanke Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen käynnistyi opetusja kulttuuriministeriön tuella. Yhteistyö Opetushallituksen kanssa aloitettiin Liikunta ja oppiminen -tutkimuskatsauksen laatimiseksi. Hallinto ja henkilöstö Säätiön toiminnasta vastaa hallitus, jonka toimikausi on 2009–2011. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallituksen puheenjohtaja Kimmo Suomi erosi tehtävästään tultuaan valituksi valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteellisen jaoston jäseneksi. Hallituksen varapuheenjohtaja Asko Malinen hoiti puheenjohtajan tehtävät loppuvuoden ajan. Operatiivisesta toiminnasta vastaa säätiön johtaja, osastojen toiminnoista osastojen johtajat. LIKES-tutkimuskeskuksen johtoryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa kehitettiin toimintamalli vähän liikkuvien aikuisten motivoimiseksi kohti fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa sekä käynnistettiin interventiotutkimus toimintamallin vaikuttavuuden arvioimiseksi. Marraskuussa LL Maarit Valtonen väitteli aiheesta liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä. Vuotta 2011 luonnehti fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaaminen useissa eri tutkimushankkeissa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten fyysisen aktiivisuuden tilan selvittämiseksi. Esimerkiksi ensimmäiset suomalaisten aikuisten fyysisen aktiivisuuden objektiiviset viitearvot askelmittareilla mitattuna julkaistiin. Opetus- ja kulttuuriministeriölle laadittu Liikunta ja tasa- Palkkausjärjestelmän ja työaikakäytäntöjen ajantasaistustyö saatiin päätökseen vuoden 2011 lopulla. 46 Tilintarkastajat Vuoden 2011 lopussa työsuhteessa olleen henkilökunnan keski-ikä oli 38 vuotta. Osa-aikaisten työsuhteiden lukuun ei ole laskettu vuoden aikana olleita lyhytaikaisia työsuhteita. Yhteensä tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli noin 46. Säätiön tilintarkastajina toimivat KTM Paavo Tuukkanen, varamiehenään tilintarkastustoimisto KPMG Wideri Oy Ab sekä HTM, JHTT Seppo Lindholm varamiehenään HTM, JHTT Jarmo Jäspi. Hallituksen kokoonpano 2011 Nimi Kimmo Suomi, pj. (erosi 6.10.2011) Taustayhteisö Jyväskylän kaupunki Varajäsen Ari Karimäki Taustayhteisö Jyväskylän kaupunki Sirkka-Liisa Korppi-Tommola Jyväskylän yliopisto Sakari Liimatainen Jyväskylän yliopisto Asko Malinen, vpj. Jyväskylän yliopistosäätiö Ritva Nirkkonen Jyväskylän yliopistosäätiö Nina Karhula Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Sosiaalisihteeri Jyväskylän yliopiston Karoliina Vainikainen ylioppilaskunta Risto Kinnunen Antti Uutela Jykes oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Johanna Niinikoski Tommi Vasankari Jykes oy UKK-Instituutti Juha Heikkala SLU ry Janne Juvakka TEKRY ry Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Urho Kujala JY/Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Yhteenveto henkilöstöstä 2011 31.12.2010 31.12.2011 Yhteensä Miehiä Naisia Yhteensä Miehiä Naisia Päätoimiset työsuhteet 38 17 21 43 14 29 Joista toistaiseksi 30 9 21 32 10 22 Osa-aikaiset työsuhteet 4 2 2 5 2 3 Joista toistaiseksi 3 1 2 3 1 2 Virkavapaa/VL 1 1 2 2 kulttuuriministeriön myöntämä yleisavustus oli 322.000 € ja Jyväskylän kaupungin avustus 80.000 €. Talous LIKESin kokonaistuotot, joihin sisältyy vuodelle 2012 siirtyviä avustuseriä, olivat noin 4,9 M€. Tuloista veikkausvoittovaroista, Rahaautomaattiyhdistykseltä ja kunnilta saatujen harkinnanvaraisten ja kilpailtujen avustusten osuus oli 4,6 M€. Elinkeinotoiminnan ja vuokratuottojen osuus oli noin 270.000 €. Opetus- ja Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2011 erityisavustusta seuraaville hankkeille: • Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikön toteuttama Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi 260.000 € 47 • Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 2.300.000 € neneminen (-126 000 €) mahdollisti toimintojen ylläpitämisen ja osin laajentamisen, vaikka yleisavustukset hieman pienenivätkin. • Liikuntakynnyksen yli – vähäinen liikunta nuorten aikuisten elämäntapana (Esa Rovio) 140.000 € Jatkonäkymät • Physical activity, academic performance and education: a life course perspective from childhood to early adulthood [Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen] (Marko Kantomaa) 115.000 € Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena LIKESin tekemiä pitkäaikaisia erityisavustuksin rahoitettuja sektoritutkimustehtäviä (LINETtutkimusyksikkö) siirrettiin vuodesta 2012 alkaen yleisavustuksen piiriin. Ratkaisuun liittyy myös aiempaa selkeämmät tavoite- ja yhteistyökeskustelut ministeriön kanssa. Liikkuva koulu -hankkeen muuttuminen ohjelmaksi, ja sen sisältyminen hallitusohjelmaan voidaan tulkita ainakin muutaman vuoden ajaksi vakautta tuovaksi signaaliksi. • Liikkuva koulu -hankkeen toteutus ja koordinointi 2010–2012 440.000 € • Work-tutkimusohjelma (SA/OKM) 40.000 € • Liikunta maahanmuuttajataustaisten nuorten kotouttajana 24.000 € Liikuntajärjestöt käynnistivät vuoden 2011 aikana merkittävän rakenneuudistustyön. Järjestöjen julkaisemat ”yhteiset valinnat” kertovat liikuntajärjestöjen suuntaavan toimintaansa selkeästi liikunnanharrastajien ja urheilulajisidonnaisten ihmisten palveluun. Tämä tarkoittaa sitä, että koko väestön parissa työskentelevien toimijoiden määrä tuskin kasvaa. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma – samoin kuin Liikkuva koulu -hanke ja -ohjelma – kohdistuvat koko väestöön. Onkin odotettavissa, että LIKESin merkitys koko väestön liikunnan lisäämisessä tulee entisestään lisääntymään. • Seuratukihankkeen seuranta ja arviointi (yhteistyö Turun yliopisto) 113.000 € • Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja 30.000 € • Sosioekonomisen aseman merkitys liikunnan harrastamiselle 46.000 € • Suomen Akatemia myönsi 80.000 € Maarit Lehden tohtoritutkijaprojektiin ”Physical exercise as a regulator of muscle metabolism: role of titin complex proteins in signaling” [Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä: titiinikompleksin proteiinien merkitys signaloinnissa] LIKES on jo pitkään toiminut yhteistyössä kansanterveysjärjestöjen ja kuntien kanssa. Tämä suunta tulee vahvistumaan. LIKES etsii kumppaneita jatkossa yhä enemmän muualta kuin perinteisten liikuntajärjestöjen joukosta. Se tarkoittaa myös rahoituslähteiden laajentamista. Luonteva suunta on Raha-automaattiyhdistys, jonka toiminta- ja avustusstrategia sopivat hyvin yhteen LIKESin toiminnan kanssa. • Raha-automaattiyhdistys myönsi KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -hankkeelle avustusta 300.000 €. • Avustus ”Sportti työllistää”-hankkeesta (OKM) neljän nuoren työllistämiseen 27.000 € LIKESin tilinpäätöksen ylijäämä vuonna 2011 oli 31.933,24 €, poistot 55.405,95 € ja lainojen lyhennykset yhteensä 37.280 €. Säätiön taseen loppusumma 31.12.2011 oli 1.712.805,18 €, ja oma pääoma 110.168,94 €. Vuoden lopussa säätiöllä oli lainaa 251.762,98 €. LIKESin tieteellinen tutkimus on vahvistunut merkittävästi kolmen viime vuoden aikana. Pitkäjänteisessä tutkimuksessa aika on lyhyt mutta kohta riittävä siihen, että tutkimustuotokset antavat perusteita myös rahoituspohjan laajentamiseen perinteisesti tärkeimmästä opetusja kulttuuriministeriön liikuntatieteen jaostosta muun muassa Suomen Akatemian ja merkittävien säätiöiden suuntaan. Myös kansainväliset rahoituslähteet tulevat ajankohtaisiksi ja mahdollisiksi hyvin pian. Vuoden 2011 tilinpäätöksen ylijäämä perustui aikaisemmin ennustetusti pääosin elinkeinotoiminnan tuottoihin, vaikka elinkeinotoiminnan kokonaisliikevaihto laskikin merkittävästi aikaisemmista vuosista. Tilakulujen merkittävä pie- 48 Valtiontalouden tasapainottamistoimet saattavat heijastua myös LIKESin rahoitukseen. Oman elinkeinotoiminnan kasvattaminen on yksi, tosin realistisesti ajateltuna marginaalinen mahdollisuus. Merkittävämpää on yleinen rahoituspohjan laajentaminen ja kaikkein tärkeintä menestyminen rahoituskilpailuissa. On pystyttävä olemaan aidosti ajan hermolla ja kyettävä luomaan innovatiivisia hankkeita ja toimintatapoja. On oltava edelläkävijä. LIKESillä on siihen kaikki edellytykset. 49 TILINPÄÄTÖSTIEDOT TASE Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset 46 157,92 184 800,99 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat 31.12.2011 31.12.2010 38 854,02 50 713,18 130 640,32 107 193,40 391 457,40 391 457,40 49 974,20 59 279,20 230 958,91 35 865,54 418 278,94 454 144,48 870 920,33 534 098,62 1 712 805,18 1 596 886,28 31.12.2011 31.12.2010 8 409,80 69 825,90 31 933,24 8 409,80 135 109,16 -65 283,26 214 482,90 251 762,98 37 280,08 37 280,08 32 207,02 76 779,28 45 526,51 45 210,48 1 273 139,73 1 388 153,34 1 107 617,76 1 266 887,60 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 712 805,18 50 1 596 886,28 TULOSLASKELMA 01.01.2011– 31.12.2011 01.01.2010– 31.12.2010 4 548 293,42 4 282 260,89 -1 763 698,33 -309 055,83 -58 552,83 -55 405,95 -2 333 170,56 -1 524 441,83 -254 167,88 -53 390,11 -58 359,83 -2 500 436,24 28 409,92 -108 535,00 Tuotot Korkotuotot Osinkotuotot 10 865,22 2 388,10 5 026,26 2 608,54 Kulut Korkokulut Muut kulut -9 730,00 0,00 -14 383,06 0,00 3 523,32 -6 748,26 0,00 50 000,00 31 933,24 -65 283,26 0,00 0,00 31 933,24 -65 283,26 Varsinainen toiminta Tuotot Kulut Palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot Muut kulut Tuotto-/kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotto-/kulujäämä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Tilikauden tulos Tuloverot Tilikauden yli-/alijäämä 51
© Copyright 2024