TOIMINTATIEDOT 2011

LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN
EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES
TOIMINTATIEDOT 2011
Toimitus ja taitto Martta Walker
Kuvat Jiri Halttunen (sivut 23, 26); Jouni Kallio (kansi, sivut 15, 17, 20, 34, 36, 41, 4); Mikko Käkelä (s. 25); Katri Väisänen (s. 7); Martta Walker (sivut 3, 4, 6, 9, 13, 16, 18, 28)
Paino Kopijyvä oy, Jyväskylä 2012
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
LIKES-tutkimuskeskus
LINET-tutkimusyksikkö
KKI-ohjelma
Liikkuva koulu -hanke
Viitaniementie 15a
40720 Jyväskylä
020 762 9500
www.likes.fi
www.kki.likes.fi
www.liikkuvakoulu.fi
SISÄLTÖ
Johtajan katsaus 2011
6
Kuukausikatsaus8
Tutkimusosasto10
Sektoritutkimus
19
Kuntoremontin kehittämishanke
22
Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
24
Liikkuva koulu -hanke
27
Toiminnan tilastot
30
Asiantuntijatoiminta37
Henkilöstö 2011
43
Toimintakertomus 2011
45
Tilinpäätöstiedot50
JOHTAJAN KATSAUS 2011
ka LIKESin kohdalla ei ole ollut syytä varsinaiseen epävarmuuteen.
”Tänä vuonna ei aloiteta uusia hankkeita; keskitytään hoitamaan nyt työn
alla olevat kunnialla!” Kyllä, tunnustan aloittaneeni suurin piirtein noilla
sanoilla vuoden 2011 työskentelyn.
Jos ei lasketa mukaan suunniteltuja tutkimusprojekteja ja sektoritutkimustoimeksiantoja vuoden 2010
lopulta, pystyimmekin pitäytymään
melko hyvin vanhoissa tehtävissä.
Hallitusohjelman laadinta kesti kauan. Väestön fyysinen aktiivisuus ja liikkumisen edistäminen esiintyvät tekstissä usein. Konkreettisista toimista mainitaan Liikkuva koulu -ohjelman
jatkaminen. Ohjelman tavoite kirjattiin jo edellisen, Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan, eikä
Jyrki Katainen siitä tinkinyt. Asia on siis tärkeä,
ja työtä on jatkettava. Liikkuva koulu on tuonut
LIKESille positiivisista pöhinää ja ennen kaikkea
uusia näkökulmia tieteellisen tutkimuksen tuloksien merkitykselle ja hyödyntämiselle. Myös organisaatioiden välisen yhteistyön tekemisestä on
saatu monia kokemuksia. Näistä merkittävimpänä ja positiivisimpana pidän tutkimusyhteistyötä
Opetushallituksen kanssa.
Eduskuntavaalit keväällä 2011 heijastuivat myös
LIKESin toimintaan. Vaalitulos ja yleismaailmallinen tilanne tekivät hallitusneuvotteluista ennätyspitkät ja vaikeat. Hallituksen muodostaminen
ja hallitusohjelman kirjoittaminen kestivät kaksi kuukautta. Tästä seurasi, että valtion liikuntaneuvosto ja sen jaostot nimitettiin vasta syys–lokakuussa. Uusi tiedejaosto sai myös uuden suunnittelijan ja esittelijän liikuntayksikössä. Niinpä tiedot liikuntatieteellisten tutkimusten ja tiedeyhteisöjen avustuksista venyivät maaliskuulle
2012. Tämä on tarkoittanut epätietoisuutta, vaik-
Jos LIKESin vuotta 2010 kuvasi muutos, samaa
voinee sanoa suomalaisen liikuntakentän vuodesta 2011. Huippu-urheilun muutostyöryhmä
tuotti ensimmäisiä visioita uudesta huippu-urheilujärjestyksestä. Koko SLU-yhteisö on työstänyt omaa visiotyötään ja rakennemuutostaan yhteisten valintojen suunnassa. Työ etenee mutta
ei kitkattomasti. Yksi selvä signaali näkyi yhteisistä valinnoista. Viiden kärkitavoitteen joukossa
ei ollut väestön liikunta-aktiivisuus. Liikuntajärjestökenttä näyttää sanoutuvan irti tästä yhteiskuntavastuusta. LIKESin rooli tulevassa huippuurheiluorganisaatiossa saattaa liittyä liikuntalääketieteeseen, lasten ja nuorten liikunnan tutkimukseen – tai ei mihinkään. Kaikki mahdollisuudet ovat avoimia.
Hieman perspektiiviä
Laajennan tarkastelua muutamista vuoden 2011
poiminnoista päättyneeseen viisivuotiskauteen.
Sille ajalle tein syksyllä 2006 sopimuksen johtajan tehtävien hoitamisesta. Tapahtumat seuraavat toisiaan sellaista vauhtia, että laajempia kokonaisuuksia täytyy varta vasten asettua hahmottamaan – missä siis mennään isommassa kuvassa?
Säätiön talous on kasvanut vuoden 2006
3,2 M€:sta vuoden 2011 4,9 M€:oon, noin 50 prosenttia. Samaan aikaan työmäärä, henkilötyövuodet, on kasvanut 33:sta 46:een. Kasvu on kohdistunut etenkin tutkimushenkilökuntaan, hallinnollisen henkilöstön määrä on pysynyt lähes sa-
6
mana. Tämä on ollut mahdollista hallinnollisten
tehtävien jakamisella johtoryhmälle, mutta se tie
saattaa olla organisaation kasvun myötä käyty.
Olen kuitenkin erittäin tyytyväinen, että työaikakäytäntöjen ja palkkausjärjestelmän uudistustyöt saatiin täytäntöönpanovaiheeseen.
syvästi säätiön kokonaisuuteen. Yli kymmenen
vuoden koeaika on ohi. LIKESiä myös arvioidaan
jatkossa hieman eri kriteerein kuin muita liikuntalääketieteen keskuksia.
Tärkeät taustat
Talouden kasvussa on ollut kaksi päinvastaista kehityssuuntaa: elinkeinotoiminta on pienentynyt ja avustusten määrä kasvanut. Avustukset ovat viidessä vuodessa kasvaneet lähes
80 prosenttia. Tämä kasvu on tapahtunut etenkin
viimeisten kolmen vuoden aikana. Merkittävimmät tekijät kasvussa ovat olleet tieteellisten tutkimushankkeiden lisääntyminen sekä Liikkuva
koulu -hanke. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman
arvostuksesta kertoo, että sen rahoitus on noussut
60 prosenttia. Onnistuneet SuomiMies seikkailee -toimenpiteet ovat olleet keskeinen tekijä tässä menestyksessä.
Lopuksi osoitan kiitokseni säätiön hallitukselle ja
erityisesti puheenjohtaja Kimmo Suomelle. Toimikautensa 2009–2011 aikana hallitus joutui ottamaan kantaa ja päättämään suurista ja vaikeista asioista. Sain hallitukselta tuen ja luottamuksen suurien ratkaisujen tekemisessä.
Kapteeni uskaltaa viedä laivansa sellaisille vesille, joilla hän uskoo miehistönsä selviävän. Näyttää siltä, että LIKESin reitinvalinnat viime vuosina ovat olleet onnistuneita. Jotta niin on jatkossakin, tarvitsemme edelleen avointa ja vuorovaikutteista ilmapiiriä, rehellistä, reilua ja välitöntä
kritiikkiä – ja aitoa rohkeutta ja halua tehdä uutta. Ihmiset, jotka eivät tee virheitä, eivät yleensä tee muutakaan. Toivon, että edelleen säilyy ilmapiiri ”LIKESillä saa tehdä”. Tolkku täytyy säilyttää, mutta kuten kuvat kertovat, elämässä on
muutakin tärkeää kuin järkevä!
LIKES on vuosikaudet ollut yksi kuudesta liikuntalääketieteen keskuksesta. Klinikan myynti ei
ole poistanut tätä statusta; jatkamme edelleen liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta. Vuoden 2011 aikana saatiin päätökseen opetus- ja
kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa pitkät neuvottelut, joiden tuloksena LIKESin yleisavustuksen piiriin jatkossa kuuluvat myös erilaiset sektoritutkimustehtävät. Teknisesti tämä tarkoittaa LINET-tutkimusyksikön liittämistä py-
Eino Havas
Johtaja
”Asialliset hommat on hoidettu”
– LIKESläisiä
viettämässä työhyvinvointipäivää huhtikuussa
2011.
7
KUUKAUSIKATSAUS
Toukokuu
Tammikuu
KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiersi 15 paikkakunnalla ja testasi 4 600 miestä.
KKI-ohjelma juhli Vuosipäiväänsä Säätytalolla
Helsingissä 25.1. ja palkitsi vuoden 2010 ansioituneita terveysliikuntahankkeita sekä liikkumisympäristöteon.
Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulujen oppilaiden fyysisen aktiivisuuden mittausten ja kyselytutkimusten toinen kierros saatiin päätökseen.
LINETin ja Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry:n yhteinen väliraportti suomalaisten lasten uimataidoista julkaistiin.
KKI-ohjelman pitkäaikainen puheenjohtaja Timo
Haukilahti jäi eläkkeelle. Uutena neuvottelukunnan puheenjohtajana aloitti ylijohtaja Riitta Kaivosoja opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Kesäkuu
Hankepäällikkö Antti Blom esitteli Liikkuva koulu -hanketta EDUCA-messuilla Helsingin Messukeskuksessa Opetushallituksen osastolla 28.1.
Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken tilanne ja ennusteita -raportti julkaistiin.
LIKESin ja AinoActive oy:n yhteisen raportin tulokset antavat aiheen huolestua erityisesti nuorten työikäisten miesten kestävyyskunnosta ja heidän terveydestään tulevaisuudessa.
Helmikuu
LIKESin Viitaniemen toimistotiloissa olevia Kauko Sorjosen säätiön taidekokoelman teoksia esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle 14.2. Avoimet ovet antoivat mahdollisuuden tutustua mm.
Frans Toikkasen, Katariina Kataisen ja Kirsi Neuvosen maalauksiin ja taideteoksiin talven ja kevään aikana.
Heinäkuu
loma
Elokuu
KKI-ohjelma järjesti kahdeksannen Kunnon Laiva -risteilyn Helsingin ja Tukholman välillä 19.–
21.8. Kunnon Laivalla oli mukana noin 1 300
osallistujaa, ja teemana oli Liikunta ja painonhallinta. Ohjelmassa oli liikuntamaistiaisia, luentoja
ja laaja näyttelyosasto.
LIKES allekirjoitti kaupunkiharjoittelukeskussopimuksen, jonka mukaan LIKES tarjoaa Keski-Suomen Urheiluakatemian urheilijoille lääkärin konsultaatioita.
Maaliskuu
Syyskuu
KKI-ohjelman KKI-Päivät pidettiin Tampereella
Tampere-talossa 17.–18.3. Paikalla oli noin 250
liikunnan ja terveyden asiantuntijaa.
KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen vuoden toinen osuus kiersi 15 paikkakunnalla ja testasi 5 200 miestä.
Huhtikuu
LIKESläisten syysulkoilupäivä 30.9. sisälsi
lacrossea, käsipalloa, moukarinheittoa ja suunnistusta Viitaniemen ympäristössä.
Liikkuva koulu -hankkeen kevätseminaari järjestettiin Vuokatissa, Sotkamossa. Seminaarissa
tiivistettiin hankkeen käynnistykseen liittyneitä
kokemuksia ja paikalla oli noin 90 henkilöä mm.
hankkeen pilottikouluista, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä Opetushallituksesta. Lisäksi
hankkeen mentorit ja työryhmä osallistuivat seminaariin. Vuokatissa myös julkaistiin hankkeen
väliraportti.
Lokakuu
Liikkuva koulu -hankkeen seminaari järjestettiin
Helsingin Katajanokalla. Paikalla oli noin 120
henkilöä mm. pilottihankkeista, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta ja ELYkeskuksista. Seminaarin avasi opetusministeri
Jukka Gustafsson.
LIKESin omat vappunaamiaiset järjestettiin
30.4. Viitaniemessä.
8
Tutkija Maarit Valtosen väitöskirja Hopelessness,
Depressive Symptoms, Physical Activity and the
Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä) tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa.
LIKESin ja Liikuntatieteellisen Seuran yhteisjulkaisu Liikkumattomat juoksuttavat päättäjiä ja
tutkijoita julkaistiin.
LIKESin hallitus myönsi LIKES-mitalit Pauli
Vuolteelle, Risto Telamalle, Heimo Nupposelle
ja Lauri Laaksolle. Hallituksen perustelujen mukaan nämä Jyväskylän yliopiston emeritusprofessorit ovat vaikuttaneet säätiön toiminnan kehittämiseen huomattavalla tavalla ja ovat lisäksi erittäin ansioituneita säätiön toiminnan ja tarkoitusperien kannalta.
Marraskuu
LIKESin tutkijoiden Salla Turpeisen, Jaana Jaakon, Anna Kankaanpään ja Matti Hakamäen raportti Liikunta ja tasa-arvo 2011. Sukupuolten
tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa. Raportissa pyrittiin näyttämään, mitä
sukupuolten tasa-arvosta liikunnassa tiedetään
ja mitä ei, mitkä ovat muutoksen edellytykset ja
millaisin toimin muutoksia on mahdollista saada aikaan.
Joulukuu
Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulujen fyysisen aktiivisuuden mittausten ja kyselytutkimusten kolmas kierros 24 koulussa saatiin päätökseen.
LIKESin johtaja Eino Havas (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Asko Malinen (oik.) luovuttivat
LIKES-mitalit Heimo Nupposelle (toinen vas.), Lauri Laaksolle, Pauli Vuolteelle ja Risto Telamalle
tammikuussa 2012.
9
TUTKIMUSOSASTO
ten motivoimiseksi kohti fyysisesti aktiivisempaa
elämäntapaa.
Vuodet 2010 ja 2011 olivat tutkimuksessa vilkasta aikaa. Useita uusia tutkimushankkeita käynnistyi, ja niiden
myötä myös tutkimushenkilökunnan
määrä lisääntyi. Fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittausmenetelmät
otettiin käyttöön useissa tutkimushankkeissa.
Lokakuussa juhlittiin, kun LL Maarit Valtonen
väitteli aiheesta liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys keski-ikäisillä miehillä. Väitöskirja sai mediassa ansaitsemansa huomion.
Liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkimus laajentui liikunnan, oppimisen ja koulumenestyksen välisten yhteyksien tutkimiseen. Alue on
kansainvälisestikin erittäin kiinnostava ja ajankohtainen. Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen -tutkimus käynnistyi Marko Kantomaan
johdolla ja opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin (2011–2013). Lisäksi Opetushallituksen kanssa aloitettiin Liikunta ja oppiminen
-tutkimuskatsauksen laatiminen.
LIKESin tutkimusta luonnehtivat monitieteisyys
ja laaja yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten
ja muiden yhteisöjen kanssa. Tieteellinen tutkimus on jaettu kolmeen tutkimuslinjaan, jotka on
esitelty seuraavilla sivuilla. Tutkimusten kohteena ovat pääasiassa lapset, nuoret ja työikäiset.
Tieteellisen ja sektoritutkimuksen intressit ovat
usein samankaltaisia, ja yhteisiä hankkeita onkin
käynnissä useita. Sektoritutkimus tuottaa nopeasti keskeiset käytännölliset tulokset, tieteellinen tutkimus puolestaan selvittää asioiden ja ilmiöiden taustat ja syy-seuraussuhteet. LIKESin
tutkimuksen painopiste on siirtynyt 2000-luvun alun biolääketieteellisestä tutkimuksesta liikunnan edistämistyötä tukevaan tutkimukseen.
LIKESin tutkimustyötä johtaa tutkimusjohtaja
FT Tuija Tammelin.
Liikkuva koulu -hankkeen seurantaan ja tutkimukseen liittyvät mittaukset ja kyselyt pitivät
LIKESin väen liikenteessä kouluilla ympäri Suomen. Opinnäytetöiden ohjauksessa on tehty yhteistyötä useiden tahojen kanssa ja tekeillä on 30
opinnäytetyötä.
Vuotta 2011 luonnehti fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaaminen useissa eri tutkimushankkeissa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten
fyysisen aktiivisuuden tilan selvittämiseksi. Esimerkiksi ensimmäiset aikuisten suomalaisten
fyysisen aktiivisuuden objektiiviset viitearvot askelmittareilla mitattuna julkaistiin (Hirvensalo
ym. 2011).
Vuoden 2011 tieteellisen tutkimuksen rahoituspohja vahvistui vuonna 2010 saatujen rahoituspäätösten myötä. Maarit Lehden 3-vuotinen post
doc -apuraha (2011–2013) Suomen Akatemialta
oli merkittävä tuki työskentelylle Cincinnatissa,
Yhdysvalloissa eräässä maailman arvostetuimmista aineenvaihduntasairauksien tutkimusyksiköistä. Joulukuussa 2011 kolme tutkimushanketta sai avustuksen Juho Vainion Säätiöltä.
Yhteistyöverkosto
LIKESin tutkimustyölle on ominaista aito yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa. Tutkimusprojektien suuri määrä
johtuu pääosin tutkijoiden laajasta verkottumisesta: LIKESin tutkijoiden erikoisosaaminen on
kysyttyä useissa hankkeissa.
Liikuntakynnyksen yli -tutkimus (2010–2012)
jatkoi toimintaa täydellä teholla. Vähän liikkuvat
todellakin liikuttivat tutkijoita, kuten tutkimushankkeen väliraportissa todetaan. Erilaisten vähän liikkuvien toimintatutkimusryhmät kokosivat Esa Rovion johdolla yhteen perheenäitejä ja
miehiä. Kati Kauravaara seurasi vähän liikkuvia
nuoria miehiä koulussa ja vapaa-ajalla tehden etnografista tutkimusta. Anu Kangasniemi kehitti ryhmätoimintamallin vähän liikkuvien aikuis-
• Jyväskylän yliopisto on yliopistoista tärkein yhteistyökumppani. Yhteistyötä tehdään tiiviisti liikuntatieteiden, liikuntabiologian, terveystieteiden
ja psykologian laitosten kanssa. LIKESin tutkijoista kolme tekee väitöskirjaa liikuntatieteiden
laitokselle, kolme psykologian laitokselle ja yksi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun.
• Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa yhteis-
10
OKM
Jyväskylän
yliopisto
- liikuntatieteiden laitos
- liikuntabiologian laitos
- psykologian laitos
- terveystieteiden laitos
- kauppakorkeakoulu
Helsingin
yliopisto
Opetushallitus
THL
UKKinstituuti
TTL
Turun
yliopisto
LIKES
Oulun
yliopisto
Itä-Suomen
yliopisto
Kansainvälinen yhteistyö:
• University of Cincinnati, USA
• Imperial College London, UK
• Technical University of Denmark
• MRC Epidemiology, Cambridge, UK
• Islannin yliopisto, Reykjavik
• Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo
Tampereen
yliopisto
KIHU
Nuori
Suomi ry
SLU
Kuvio 1. LIKESin yhteistyökumppaneita tutkimushankkeissa vuonna 2011.
työ LASERI-tutkimuksen tiimoilta on muotoutunut kiinteäksi jo 1980-luvulta lähtien. LIKESin
rooli keskittyy luonnollisesti LASERIn liikuntatutkimukseen.
osallistuu fyysisen aktiivisuuden ja kunnon tutkimuksiin. Lisäksi yhteistyötä tehdään lasten ja
nuorten terveysseurannan kehittämiseksi.
• Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa tehdään yhteistyötä Nuorisotutkimusverkoston tutkijoiden
sekä Tampereen yliopiston kanssa.
• Oulun yliopiston kanssa tehdään yhteistyötä Pohjois-Suomen syntymäkohorttien seurantatutkimuksessa. Vuonna 2011 aloitettiin 1966 syntymäkohortin
46-vuotisseurantatutkimuksen
(2012–2013) suunnittelu. LIKES koordinoi fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon liittyvää tutkimusta.
• Nordic monitoring -hankkeen pohjoismainen
yhteistyö koordinoidaan Kööpenhaminasta tanskalaisin voimin (Technical University of Denmark, National Food Institute). Liikuntakyselyn
validointitutkimus toteutettiin yhtenevillä menetelmillä Islannissa (Islannin yliopisto, Reykjavik)
ja Norjassa (Norjan urheilukorkeakoulu, Oslo).
Suomessa LIKES koordinoi mittauksia ja toteutti
lasten ja nuorten mittaukset. Aikuisten mittaukset toteutti Työterveyslaitos Helsingistä.
• Tutkija Maarit Valtonen väitteli lokakuussa
2011 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnasta.
• Liikkuva koulu -hankkeen yhteistyöverkostoon
kuuluu opinnäytetöiden ohjaajia Jyväskylän yliopistosta, Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta, Turun yliopistosta sekä Åbo
Akademista.
• Kansainvälistä yhteistyötä Pohjois-Suomen kohorttitutkimusten osalta sekä ESTER-tutkimuksessa on tehty Lontoon (Imperial College London) ja Cambridgen (Medical Researh Council)
tutkijoiden kanssa. Imperial Collegen kanssa yhteistyötä tiivistävät Marko Kantomaan post doc
-tutkijavierailut.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tärkeä yhteistyökumppani Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa sekä ESTER-tutkimuksessa, jossa LIKES
11
Linja 1. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttaminen. Selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen ja miten liikuntaa voitaisiin
parhaalla tavalla edistää erityisesti eri-ikäisten
vähän liikkuvien keskuudessa.
• Maarit Lehden tutkijavaihto Cincinnatin yliopistossa 2010–2012.
• Nuori Suomi ry
• UKK-instituutti
Linja 2. Liikunnan vaikutukset terveyteen
ja hyvinvointiin. Selvitetään erilaisen liikunnan ja liikkumattomuuden (istuminen) vaikutuksia toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin elämänkulun eri vaiheissa. Fyysistä aktiivisuutta pyritään tutkimushankkeissa mittaamaan
objektiivisesti.
• SLU, maahanmuuttajien liikunta
• KIHU, liikunnan toimialaselvitys
Tutkimuslinjat
Tieteellinen tutkimus jakaantuu kolmeen tutkimuslinjaan, jotka kuvaavat
tutkimuksen tematiikan ja yleisen
tavoitteenasettelun. Yksittäisten tutkimusprojektien kysymyksenasettelu
vastaa osaltaan tutkimuslinjan haasteeseen.
TUTKIMUS
2011
Linja 1.
Liikuntaaktiivisuuteen
vaikuttaminen
Linja 2.
Liikunnan
vaikutukset
terveyteen ja
hyvinvointiin
Linja 3.
Liikuntaaktiivisuuden
mittaaminen
Linja 3. Liikunta-aktiivisuuden mittaaminen. Tavoitteena on tuottaa tietoa erityisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tilasta. Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön eriikäisille parhaiten soveltuvia fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmiä. Laajoihin väestötutkimuksiin tai vastaanotolle soveltuvien kyselymenetelmien luotettavuutta selvitetään. Objektiivisia mittausmenetelmiä otetaan käyttöön, ja niiden soveltuvuutta eri väestöryhmille arvioidaan.
Lapset ja nuoret < 18 v
Aikuiset 18–45 v
Liikkuva koulu
Tuija Tammelin ja
Kaarlo Laine
Liikunta, oppiminen ja koulutus –
elämänkulkunäkökulma lapsuudesta
varhaisaikuisuuteen
Marko Kantomaa
Liiku, Opi,
Osallistu
Jarno Purtsi
Lapsuudesta aikuisikään jatkuva
liikuntahistoria ja sen vaikutukset
terveyteen (LASERI) Xiaolin Yang
Fyysinen aktiivisuus ja kunto
elämänkulun eri vaiheissa (NFBC
1966 ja 1986) Tuija Tammelin
Lasten ja nuorten
fyysisen
aktiivisuuden tila
Tuija Tammelin
Liikuntakynnyksen
yli – vähäinen
liikunta aikuisten
elämäntapana
Esa Rovio
Liikunta lihaksen
aineenvaihdunnan
säätelijänä
Maarit Lehti
Liikunta,
mielenterveys ja
metabolinen terveys
keski-ikäisillä miehillä
Maarit Valtonen
Nordic monitoring –
Pohjoismaisen liikuntakyselyn
kehittäminen ja validointi
lapsilla, nuorilla ja aikuisilla
Tuija Tammelin
Työikäisten
fyysisen
aktiivisuuden tila
Tuija Tammelin
Kuvio 2. LIKESin tärkeimpien tutkimushankkeiden (2011) sijoittuminen eri tutkimuslinjoille (1–3)
sekä tutkimuksen kohdistuminen eri ikäryhmiin.
12
Tärkeimmät tutkimushankkeet/
tieteellinen tutkimus:
• Liiku, Opi, Osallistu. 2007–2012. Jarno Purtsi,
väitöskirja. L1, L2.
(aikataulu, päätutkija ja tutkimuslinja L1–L3)
• Urheilujohtajien narratiivit. 2010–2013. Nina
Laakso, väitöskirja.
• Liikuntakynnyksen yli – vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana. 2010–2013. Esa Rovio.
L1.
• Pelaajan itseohjautuvuuden edistäminen joukkuevalmennuksessa. –2012. Olli Salmi, liikuntapsykologian väitöskirjatyö.
• Vähäinen liikunta nuorten miesten elämäntapana. 2010–2013. Kati Kauravaara, väitöskirja.
L1.
• Jääkiekkonuorten kipukokemukset. –2011.
Harri Selänne ja Kirsti Siekkinen. L2.
• Nordic monitoring – pohjoismaisen liikuntakyselyn kehittäminen ja validointi lapsilla, nuorilla ja aikuisilla. 2009–2011. Tuija Tammelin.
L3.
•Liikkumattomuuden psykologia aikuisiässä.
2011–2014. Anu Kangasniemi, väitöskirja. L1.
• Liikunta, oppiminen ja koulutus – elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen.
2011–2013. Marko Kantomaa. L1, L2.
• Students’ physical activity and social relationships at school in the Finnish Schools on the
Move -pilot projects. 2011–2015. Henna Haapala, väitöskirja. L1, L2.
• Liikunta ja koulumenestys lapsilla. 2011–2014.
Heidi Syväoja, väitöskirja. L2.
Tärkeimmät yhteistyöhankkeet/
tieteellinen tutkimus
• Liikuntahistoria ja työkuormitus. LASERItutkimus. 2008–2011. Xiaolin Yang. L1, L2.
• Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelyssä. 2011–2013. Maarit Lehti, post doc. L2.
• Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja
1986 seurantatutkimukset. Fyysinen aktiivisuus,
kunto ja terveys. Yhteistyö: Oulun yliopisto. L1,
L2.
• Liikunta, mielenterveys ja metabolinen terveys
keski-ikäisillä miehillä. Maarit Valtonen, väitöskirja 2011. L2.
• Ennenaikainen syntymä ja äidin raskausdiabetes – aikuisiän liikkumattomuuden uusia riskitekijöitä? Yhteistyö: THL. L1,L2.
• Alle kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus.
Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto. L1.
Tärkeimmät sektoritutkimushankkeet
• Liikkuva koulu -pilottihankkeiden seuranta ja
tutkimus
• Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja
arviointi
• Seuratukihankkeen seuranta ja arviointi
• Naiset ja miehet numeroina liikunnassa
• Uimataitotutkimus
Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin johtaa
LIKESin tutkimusosastoa sekä Liikkuva koulu
-hankkeen tutkimustyötä.
• Liikunta maahanmuuttajataustaisten lasten ja
nuorten kotouttajana
13
Seuraavassa on esitelty muutamia LIKESin keskeisiä tutkimushankkeita.
• Työikäisen suomalaisen kestävyyskunto
• Lasten fyysisen aktiivisuuden viitearvot
Liikuntakynnyksen yli – vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimushanke
• Liikunnan kansalaistoimintaa koskeva tietopohja ja sen kehittämistarpeet
• Sosioekonomisen aseman merkitys liikuntaan
osallistumisessa
Päätutkija, LitT Esa Rovion hanke pyrkii (1) tunnistamaan suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytymistä kuvaavalla laajalla väestöpohjaisella tutkimusaineistolla (AVTK-tutkimus) vähän liikkuvia aikuisväestöryhmiä, (2) selvittämään teemahaastattelujen avulla vähäisen liikunta-aktiivisuuden taustatekijöitä sekä (3) selvittämään toimintatutkimusinterventiolla, miten
on mahdollista puuttua näihin syihin ja aktivoida
liikunnallisesti passiivisia aikuisia pysyvästi fyysisesti aktiivisempaan elämäntapaan. Hanke on
interventiovaiheessa.
LIKESin tutkimushenkilökunta
• neljä väitellyttä tutkijaa, jotka tekevät päätoimisesti tieteellistä tutkimusta (Kantomaa, Lehti,
Rovio, Yang)
• neljä väitellyttä henkilöä, jotka toimivat tutkimuksen johtotehtävissä (Laine, Tammelin) tai
osa-aikaisesti tutkimuksen parissa (Selänne, Valtonen)
• seitsemän väitöskirjatutkijaa, jotka valmistelevat päätoimisesti tai osa-aikaisesti väitöskirjaa (Haapala, Kangasniemi, Kauravaara, Laakso,
Purtsi, Salmi, Syväoja)
Toimintatutkimusryhmiä on viisi: työssäkäyvät
päiväkoti- ja kouluikäisten äidit (Jyväskylä), vauvaikäisten äidit, kaksi ryhmää (Tampere), opiskelijat (Helsinki) sekä työssäkäyvät isät (Helsinki). Opiskelijoiden ryhmä päättyi tutkimussuunnitelman mukaisesti syksyn 2011 aikana. Muut
ryhmät päättyvät vuonna 2012.
• seitsemän tutkijaa/suunnittelijaa, jotka tekevät
pääasiassa sektoritutkimusta (Fagerlund, Hakamäki, Jaako, Lehtonen, Maijala, Rajala, Turpeinen)
LitM, psykologi Anu Kangasniemen väitöskirjatutkimushankkeen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää liikunnallisesti passiiviseen elämäntapaan liittyviä psykologisia ilmiöitä sekä
tutkia aikuisten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tähtäävän lyhytintervention vaikutuksia. Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa -intervention teoreettinen tausta pohjautuu psykoterapiassa käytettyyn hyväksymis- ja omistautumisterapiamenetelmään (engl. Acceptance and Commitment Therapy, ACT), jolla pyritään lisäämään omien arvojen mukaista ja joustavaa käyttäytymistä. Intervention tavoitteena on edistää tutkittavien liikuntamotivaatiota
ja fyysisesti aktiivisempaa elämäntapamuutosta itselle tärkeiden tekijöiden tai arvojen avulla.
• tutkimuksen tukena toimii lisäksi päätoimisesti
tai osa-aikaisesti noin kymmenen henkilöä: tilastoasiantuntijat (Hartonen, Kankaanpää), tutkimuskoordinaattorit (Siekkinen, Kumpulainen),
tiedottaja (Walker), fyysisen aktiivisuuden ja
kunnon testaajat (Heiskanen, Kulmala ja Oksanen) sekä 1–3 harjoittelijaa/tutkimusapulaista.
Kevään 2011 aikana tutkimustyö käynnistyi vähän liikkuvien aikuisten haastatteluilla ja interventio-ohjelman suunnittelulla. Fyysisesti aktiivisempi elämäntapa -interventio pilotoitiin vähän liikkuville miehille ja naisille touko- ja kesäkuun aikana. Yhdeksän viikkoa kestävä kontrolloitu ja satunnaistettu interventiotutkimus
14
(koeryhmä n=35, kontrolliryhmä n=35) käynnistyi lokakuussa ja päättyi joulukuun alussa 2011.
Vuonna 2012 toteutetaan tutkimuksen seurantavaihe.
LitM Kati Kauravaaran väitöskirjatyössä tarkastellaan vähäisen liikunnan ilmiötä nuorten miesten arjessa ja elämäntavassa. Tutkimuksessa tavoitellaan syvää tulkintaa ja kokonaisvaltaista
ymmärrystä vähän liikkuvan elämäntavan kokonaisuudesta, subjektiivisesta merkityksestä ja
elämäntavan muotoutumisesta ilman interventio- tai muutospyrkimystä. Tavoitteena on ymmärtää tutkittavien valintoja heidän omista lähtökohdistaan käsin. Tutkimus auttaa näkemään
yhteiskunnan monimuotoisuutta. Kenttätyövaihe toteutettiin 1.9.2010–31.8.2011. Kenttätyövaiheessa tutkija keräsi laajan havainnointi-, haastattelu- ja valokuva-aineiston käyttäen etnografista tutkimusotetta. Käytännössä hän kulki yhdeksän 18–20-vuotiaan ammattikoulussa opiskelevan miehen mukana pääosin kouluympäristössä mutta myös muissa tutkittavien arjen ympäristöissä ja teki havaintoja tutkittavien arkeen
liittyvistä asioista, mielenkiinnon kohteista, merkityksenannoista, sosiaalisesta ympäristöstä ja
käsitteellistämisen tavoista. Syksyn 2011 ja kevään 2012 aikana tutkija analysoi aineistonsa.
Tutkimustuloksia voidaan odottaa syksyllä 2012,
jolloin väitöskirja on valmis esitarkastukseen.
Tutkija, psykologi Anu Kangasniemi tutkii liikunnallisesti passiivisten elämäntapaa väitöskirjaansa varten.
Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä: titiinikompleksin proteiinin merkitys
signaloinnissa
Vastaava tutkija: Esa Rovio
LIKESin muut tutkijat: Anu Kangasniemi,
Kati Kauravaara, Kaarlo Laine ja Tuija Tammelin
Tutkimus erilaisen liikuntaharjoittelun vaikutuksista lihaksen aineenvaihdunnan säätelyyn jatkuu
yhteistyössä Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen kanssa. Maarit Lehti on toiminut
post doc -tutkijana professori Matthias Tschöpin
ja Susanna Hofmannin ryhmissä Cincinnatin yliopistossa (Department of Internal Medicine, University of Cincinnati, USA) vuodesta 2010. Lehti palaa Suomeen keväällä 2012, mutta yhteistyö
Tschöpin ja Hofmannin kanssa jatkuu tutkimusvierailuina Helmholtz Zentrum Münchenissa.
Yhteistyö: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,
Jyväskylän yliopisto (perhetutkimuskeskus, psykologian laitos ja liikuntatieteiden laitos), Nuorisotutkimusverkosto, Tampereen yliopisto (kasvatustieteiden laitos)
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö,
LIKES
Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa edullisesti aineenvaihduntaan. Liikunnan vaikutukset lihassolun
toimintaan välittyvät solusignalointireittejä pitkin. Sarkomeeri on lihaksen supistuvan koneiston pienin yksikkö ja toiminnan keskipiste kai-
15
Liikunnan, mielenterveyden ja
metabolisen terveyden väliset
yhteydet keski-ikäisillä miehillä
kentyyppisissä lihassupistuksissa. Kuitenkin sarkomeerin vaikutuksia solusignalointiin tunnetaan huonosti. Tämä tutkimus selvittää sarkomeerin keskeisen proteiinin, titiinin ja siihen sitoutuvien proteiinien merkitystä lihaksen signaloinnin säätelyssä. Tutkimuksessa käytetään
useita eläinmalleja ja solu- sekä molekyylibiologian että fysiologian menetelmiä. Tulokset lisäävät ymmärrystä erityyppisten liikuntamuotojen
vaikuttavuuden taustalla olevista molekyylimekanismeista ja mahdollisesti johtavat parempaan
aineenvaihdunta- ja lihassairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon.
LL Maarit Valtosen väitöstutkimus oli osa ItäSuomen yliopiston laajaa väestöpohjaista Sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimusta. Tutkimuksessa kartoitettiin 2682 keski-ikäisen miehen masennusoireita kattavilla kyselylomakkeilla, määritettiin sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät riskitekijät, arvioitiin liikunta-aktiivisuus sekä mitattiin kestävyyskunto. Seurantatutkimukset suoritettiin 4 ja 11 vuoden kuluttua.
Tutkimuksen mukaan vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden
tunteita kuin liikuntaa harrastavat.
Vastaava tutkija: Maarit Lehti
LIKESin muut tutkijat: Jyrki Komulainen,
Eino Havas, Tuija Tammelin
Aiempien tutkimusten mukaan toivottomuus, eli
vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä
kohtaan, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Valtosen tutkimus osoitti, että toivottomuus
on vahvasti yhteydessä myös metaboliseen oireyhtymään. 
Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto (liikuntabiologian laitos), University of Cincinnati (Yhdysvallat), Helmholtz Zentrum München (Saksa)
Rahoitus: Suomen Akatemia (2011–2013), LIKES, University of Cincinnati, Helmholtz Zentrum München
LL Maarit Valtosen (oik.) väitöstilaisuus järjestettiin Jyväskylässä 8.10.2011. Vastaväittäjänä toimi
professori Johan Eriksson (vas.) ja kustoksena professori Leo Niskanen.
16
Liikunta, oppiminen ja koulutus
Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavuuksia sokeri-, insuliini- ja rasva-aineenvaihdunnassa, kohonnutta verenpainetta sekä keskivartaloon painottuvaa ylipainoa. Nämä altistavat etenkin tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.
Tutkija muistuttaa, että kansanterveyden edistämistyössä ja potilaiden hoidossa lääkärien tulisi huomioida perinteisten riskitekijöiden lisäksi
yksilön henkiset voimavarat sekä elämänasenne.
Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen on
tutkija FT Marko Kantomaan johtama tutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää lapsuuden
liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen lapsuudessa sekä koulutustasoon ja opintosuunnitelmiin nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa. Lisäksi hankkeessa tarkastellaan nuoruusiän liikunnan
yhteyksiä koulutukseen ja opintosuunnitelmiin
varhaisaikuisuudessa sekä näitä yhteyksiä selittäviä tekijöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja
LIKES-tutkimuskeskuksen rahoittama hanke
käynnistyi keväällä 2011.
Valtosen tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat miehet kokevat vähemmän
toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista. Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös suojaavan toivottomuuden tunteilta seurannan aikana.
Hankkeessa käytetään kolmea laajaa tutkimusaineistoa: 1) PAPER-tutkimus (Physical Activity and Academic Performance) on seurantatutkimus, johon osallistuu lähes 300 alakouluikäistä lasta Jyväskylän alueelta, 2) Pohjois-Suomen
syntymäkohortti 1986 käsittää 9 400 vuonna
Valtosen mukaan omien kykyjen tunnistaminen
ja tulevaisuuden usko vaikuttavat sekä henkiseen
että fyysiseen hyvinvointiin.
Valtosen väitöskirja tarkastettiin 8.10.2011 ItäSuomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä oli professori Johan Eriksson
Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori
Leo Niskanen Itä-Suomen yliopistosta.
LIKESin tutkija: Maarit Valtonen
Yhteistyö: Itä-Suomen yliopisto
Rahoitus: LIKES, Suomen Akatemia, useat eri
säätiöt
Väitöskirja: Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and Metabolic Syndrome.
A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus
ja metabolinen oireyhtymä miehillä). 2011. Publications of the University of Eastern Finland.
Dissertations in Health Sciences, number 72. Kopijyvä oy, Kuopio/Jyväskylä.
LitM Heidi Syväojan väitöskirjatyö tarkastelee
liikkumisen ja oppimisen välistä yhteyttä.
17
1986 Pohjois-Suomessa syntynyttä lasta ja 3) ESTER-tutkimukseen (Ennenaikainen syntymä,
raskaus ja lapsen terveys aikuisiässä) osallistui
2 000 nuorta aikuista Pohjois-Suomesta ja Uudeltamaalta.
PAPER-aineiston mittauksista, analysoinnista ja
tulosten esittämisestä vastaa tutkija Heidi Syväoja, joka tekee psykologian väitöskirjaa aiheesta Lasten liikunnallinen elämäntapa, kognitiiviset taidot ja koulumenestys. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan säännöllinen fyysinen aktiivisuus, ja etenkin ripeä liikunta, saattaa terveysvaikutustensa lisäksi edistää kognitiivisia taitoja
ja oppimista ja siten olla positiivisessa yhteydessä myös koulumenestykseen lapsuudessa ja nuoruudessa. Näissä aikaisemmissa tutkimuksissa lasten liikunnan ja liikkumattomuuden määrää on kartoitettu lähinnä kyselyiden avulla. Syväojan väitöskirjatyön tarkoituksena onkin selvittää sekä objektiivisesti että subjektiivisesti mitatun liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä
lasten kognitiivisiin taitoihin ja koulumenestykseen.
PAPER-tutkimus lähti vauhdikkaasti käytiin keväällä 2011, jolloin lähes 300 lasta osallistui mittauksiin tiiviin mittausrupeaman aikana. Lasten
fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta mitattiin objektiivisesti kiihtyvyysanturein. Lisäksi
lapset raportoivat liikunnan ja ruutuajan määrän
sekä subjektiivisen koulumenestyksen elämäntapoja koskevassa kyselyssä. Kognitiivisia taitoja mitattiin objektiivisesti CANTAB-laitteella, ja
koulumenestystiedot saatiin Jyväskylän kaupungin koulutuspalvelujen opintorekisteristä.
Tutkija Marko Kantomaa johtaa Liikunta,
oppiminen ja koulutus -tutkimusprojektia.
UK (Department of Epidemiology and Biostatistics)
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö,
LIKES
Syksyllä 2011 aloitettiin aineiston käsittely ja
analysointi, minkä tuloksena julkaistiin aiheeseen liittyen kaksi abstraktia/posteria. Tutkimuksen seurantamittaukset toteutetaan samalla
protokollalla keväällä 2012. Väitöskirjan on tarkoitus valmistua vuonna 2015.
Keskeiset julkaisut 2011: Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T.
2011. Associations between Physical activity,
Screen time and Academic Achievement in Elementary School Children. ACSM Conference on
Physical Activity, Cognitive Function and Academic Achievement. Moving Students to Better
Performance. 17.–18.11.2011. Washington, DC,
USA. (p) Abstract book p. 14.
Vastaava tutkija: Marko Kantomaa
LIKESin muut tutkijat: Heidi Syväoja, Tuija
Tammelin, Harto Hakonen
Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T. 2011. Liikunnan ja ruutuajan yhteys koulumenestykseen 5. ja 6. luokan oppilailla. Liikuntalääketieteen päivät. 9.–
10.11.2011. Helsinki. (p) Liikunta & Tiede 5, 44.
Yhteistyö: Oulun yliopisto (terveystieteiden laitos), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Jyväskylän yliopisto (psykologian laitos), University College London, UK (Department of Epidemiology
and Public Health), Imperial College, London,
18
SEKTORITUTKIMUS
misestä OKM:n toimeksiannosta vuodesta 2004.
Arvioinnissa lähtökohtana on jatkuvan ja ajantasaisen kehittämistiedon tuottaminen.
Lasten ja nuorten elämäntavan
tutkimusyksikkö LINET
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisut: Hakamäki M, Laakso N, Laine K ja
Rajala K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet 2009–2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 246.
LINET on vuonna 2000 perustettu
tutkimusyksikkö, jonka pääpaino on
sektoritutkimuksessa. LINET tekee
tiivistä yhteistyötä Tuija Tammelinin
johtaman tutkimusosaston kanssa.
Jaako J ja Laine K. Lasten ja nuorten liikunnan
kehittämishankkeet 2010–2011; Yhteenveto hakemuksista ja tiliselvityksistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252.
LINETin tutkijat ovat mukana myös useissa
muissa LIKESin tutkimushankkeissa. Yksikön
tärkein yhteistyötaho ja päärahoittaja on opetusja kulttuuriministeriö. Yksikköä on johtanut YTT
Kaarlo Laine vuodesta 2003 alkaen.
Seuratuen arviointi
Liikunta- ja urheiluseuroille on vuodesta 2009
lähtien myönnetty veikkausvoittovaroista avustusta seuroissa tapahtuvalla työlle. Seurat voivat
hakea rahaa päätoimisen työntekijän palkkaamiseen ja seurojen kehittämiseen. LINET toteuttaa
seuratoiminnan kehittämistuen seurantaa ja arviointia yhdessä Turun yliopiston kanssa.
Liikkuva koulu -hankkeessa LINETillä on keskeinen rooli pilottikoulujen seurannassa ja hankkeen arvioinnissa. LINETin työntekijöiden asiantuntijuutta on käytetty laajasti vuoden 2011 aikana myös LIKESin muissa hankkeissa.
Julkaisut: Hakamäki M ja Kankaanpää A. Seuratuen toiminnallisten tukien hankkeet 2009–
2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja
242.
Henkilöstö
Fagerlund Emilia, tutkija
Hakamäki Matti, erikoissuunnittelija
Laakso Nina, tutkija
Lehtonen Kati, tutkija
Laine Kaarlo, yksikönjohtaja
Rajala Katja, tutkija
Turpeinen Salla, tutkija
Tasa-arvoselvitys
Liikunta ja tasa-arvo 2011 on kunnianhimoinen
yritys kirjata yksiin kansiin keskeiset piirteet
suomalaisen liikunnan ja urheilun sukupuolijärjestelmästä. Se kattaa miesten ja naisten sekä tyttöjen ja poikien fyysisen aktiivisuuden, liikuntaharrastamisen, lajien lisenssijakaumat, urheilujohtamisen sekä liikuntapoliittisten toimien sukupuolivaikutusten arvioinnin.
Sektori- ja tilaustutkimukset
Lasten ja nuorten liikuntaohjelman
seuranta ja arviointi
Miehistä ja naisista puhutaan urheilussa kovaan
ääneen ja vahvoin mielipitein. Tarpeelliseksi koettiin selvittää, mitä tiedetään oikeasti, mihin
näyttö riittää ja kuinka vahvaa se on. Kun tämä
on tehty, asialliselle keskustelulle ja kehittämiselle on olemassa edellytykset.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman lasten ja nuorten liikuntaohjelman kehittämistoiminnalla tuetaan hankkeita, jotka edistävät lasten ja nuorten aktiivista osallistumista liikunnan
harrastustoimintaan ja omaehtoiseen liikkumiseen. Tavoitteena on kannustaa erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria liikkumaan ja vakiinnuttaa jo liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastaminen. LINET on
huolehtinut lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustusta koskevien seurantatietojen kerää-
Raportti on luonteeltaan sektoritutkimus. Se
tarkoittaa, että teksti on kirjoitettu tarpeeseen
– käytettäväksi. Tarvetta on ollut katsaukselle siitä, mitä tasa-arvo lainsäädännössä tarkoittaa ja
miten se suhteutuu esimerkiksi yhdenvertaisuuteen. Naisjohtajuuden teemasta on tähän raport-
19
tiin kirjoitettu sen verran kuin urheilun parissa
työskentelevän on hyödyllistä tietää. Myös suomalaisen liikunnan talouden keskeiset tunnusluvut tulevat lukijalle tutuksi.
Työn arvo on siinä tavassa, jolla tarkastelukohteet on valittu ja sidottu yhteen. Kun raportti julkistettiin, esitettiin toive, että vastaavia voitaisiin
julkaista muissakin maissa. Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti tukea kulttuuritekoa, ja julkaisusta saatiin englanninkielinen versio kansainvälisen urheiluyhteisön käyttöön.
Vastaavat tutkijat: Matti Hakamäki ja Salla
Turpeinen
LIKESin muu henkilöstö: Jaana Jaako ja
Anna Kankaanpää
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisut: Jaako J, Turpeinen S, Kankaanpää
A ja Hakamäki M. Liikunta ja tasa-arvo 2011.
Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset
Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33.
Kuudesluokkalaisten ja aikuisten
uimataito Suomessa vuonna 2011
Suomalaisten kuudetta luokkaa käyvien lasten uimataitoa selvitettiin kyselytutkimuksella keväällä 2011. Tutkimus oli jatkoa vuosina 2000, 2004
ja 2006 toteutetuille kuudesluokkalaisten uimataitotutkimuksille. Keväällä 2011 kyselyyn vastasi
yhteensä 5 295 kuudennen luokan oppilasta, joista puolet oli poikia ja puolet tyttöjä. Kuudennen
luokan oppilaista 72 prosenttia kertoi osaavansa
uida. Tutkimuksen lähtökohtana on uimataidon
pohjoismainen määritelmä: lapsi on uimataitoinen, jos hän syvään veteen pudottuaan pystyy uimaan 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Täysin uimataidottomia oppilaita oli yksi prosentti. Tyttöjen ja poikien uimataidossa ei ollut eroja. Tutkimuksen mukaan lasten uimataitoon olivat yhteydessä koulun uinninopetus, uimahallin
sijainti asuinpaikkakunnalla, asuinpaikka sekä
säännöllinen käynti uimahallissa kouluajan ulkopuolella.
Tiedot aikuisten uimataidosta pohjautuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalaisen
aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) -tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan
LINETin tutkija Salla Turpeinen ja erikoissuunnittelija Matti Hakamäki julkaisivat tutkimuksen miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta
liikunnassa ja urheilussa.
20
15–64-vuotiaista 68 prosenttia osasi uida vuonna 2011. Aikuisten uimataitoon olivat yhteydessä
ikä, sukupuoli, kouluvuosien määrä sekä asuinpaikka.
sessa pohdittiin maahanmuuttajatyttöjen liikuntaharrastuksen erityistarpeita sekä ensimmäisen
ja toisen maahanmuuttosukupolven liikuntasuhteen ominaispiirteitä.
Vastaava tutkija: Katja Rajala
Vastaavat tutkijat: Hanna-Mari Maijala, Emilia Fagerlund ja Kaarlo Laine
LIKESin muu henkilöstö: Anna Kankaanpää, Matti Hakamäki, Harto Hakonen, Ilmi Havas, Kaarlo Laine ja Tuija Tammelin
Yhteistyö: SLU (monikulttuurisen liikunnan
hyvät käytännöt Suomessa ja Norjassa)
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Yhteistyö: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Jyväskylän yliopisto (liikuntatieteiden laitos), Opetushallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Julkaisut: Fagerlund E ja Maijala H-M 2011.
Saa hengaa eri porukan kanssa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikuntaan osallistumisen tukeminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 248.
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisut: Tutkimusraportti on julkaistu vuonna 2012.
Toimialaprojekti – Liikunnan toimialakohtaisen järjestörakenteen vaikutukset liikunnan kansalaistoiminnan
kehittymiseen
Monikulttuurisen liikunnan sektoritutkimus
Vuonna 2011 aloitettiin kaksi monikulttuurisen
liikunnan sektoritutkimusta. Molemmissa tutkimuksissa keskityttiin maahanmuuttajataustaisen väestön liikunnan osallistumiseen ja osallistumisen tukemiseen. Tutkimusten lähtökohtana oli, että liikuntatoimintaan osallistuminen on
yksi keino edistää maahanmuuttajien integraatiota ja inkluusiota suomalaiseen yhteiskuntaan.
LIKES-tutkimuskeskus ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) aloittivat vuonna 2011 yhteisen OKM:n rahoittaman sektoritutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää liikunnan toimialakohtaisen järjestörakenteen vaikutuksia liikunnan kansalaistoiminnan
kehittymiseen ja liikuntajärjestöjen toimintatapaan. Tutkimus kohdistui isoimpiin lajiliittoihin, toimialajärjestöihin, erityisliittoihin ja seitsemään aluejärjestöön. LIKESin osuus koostui
erityisliikunnan toimialan historian ja nykytilan
kuvaamisesta ja analysoinnista sekä tulevaisuuden vaihtoehtojen pohdinnasta. Tutkimusaineistona projektissa olivat liikuntajärjestöjen toiminta- ja taloustiedot sekä haastattelut.
Ensimmäisen sektoritutkimuksen tarkoituksena
oli kartoittaa Suomen ja Norjan monikulttuurisen liikunnan hyviä käytäntöjä. Tämä tutkimus
toteutettiin yhteistyössä Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin
monikulttuurisen liikuntatoiminnan esteitä sekä
etsittiin avaintekijöitä ja ratkaisumalleja, joilla maahanmuuttajataustaisten osallistumista on
vahvistettu ja lisätty. Lisäksi tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajaryhmiä, jotka tarvitsevat
erityistä tukea toimintaan osallistumiseksi.
Tutkimusryhmän yhteinen raportti julkaistaan
valtion liikuntaneuvoston julkaisusarjassa vuonna 2012. Projektissa olivat mukana KIHUlta Jarmo Mäkinen (projektin vastuuhenkilö), Jari Lämsä, Maarit Haarma, Outi Aarresola ja Mikko Kärmeniemi (talousaineistojen digitointi).
Toinen sektoritutkimus keskittyi valottamaan
maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen kenttää. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin, millaista liikuntatoimintaa
maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille
järjestetään Suomessa sekä selvitettiin tekijöitä,
joilla tämän kohderyhmän liikuntaan osallistumista voidaan parhaiten tukea. Liikuntaan osallistumista tukevat tekijät jaoteltiin karkeasti olosuhteisiin ja toimintatapoihin. Lisäksi tutkimuk-
Vastaava tutkija: Kati Lehtonen
Yhteistyö: KIHU
21
KUNTOREMONTIN
KEHITTÄMISHANKE
toremontille haetaan myös uutta raikasta nimeä.
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES toimi vuoden 2011
ajan asiantuntijaorganisaationa kuntoremonttitoiminnan uudistamiseen
tähtäävässä kehittämishankkeessa.
Keskeisiksi jaksojen sisällön kehittämiskohteiksi nousivat kuntotestiosion päivittäminen ja keventäminen, henkilökohtaisen keskusteluajan ja
tuen lisääminen sekä osallistujien sparraus perus- ja seurantajaksojen välillä. Lisäksi tärkeinä osa-alueina pidettiin liikunnallisten elämysten, ryhmätoiminnan ja vertaistuen sekä niin sanottujen konkreettisten harjoittelutilanteiden sisällyttämistä entistä vahvemmin ohjelmaan. Toiminnassa tulisi kauttaaltaan olla mukana ajatus,
että kaikki tekeminen on loppuelämää eikä vain
jaksoa varten.
Tavoitteet ja kohderyhmä
Kehittämistyö käynnistyi keväällä 2009 palkansaajalomajärjestöjen A-, T- ja SAL-lomien (vuoden 2012 alusta Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry, PHT) vetämänä yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) sekä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa.
Työryhmätyöskentelyn tuloksena päätettiin
käynnistää pilottiprojekti viemään ideoita konkreettisesti eteenpäin toiminnan kehittämiseksi.
LIKESin tehtävänä on ollut ensisijaisesti sisällön
kehittäminen yhteistyössä kuuden pilottikohteen
kanssa.
Kohderyhmän määrittämisessä oli lähtökohtana
osallistujien nuorennusleikkaus, eli mukaan tavoiteltiin ihmisiä, joilla on vielä paljon työvuosia
edessään ennen eläkeikää. Lisäksi pyrkimyksenä olisi jatkossakin saada enemmän miehiä mukaan toimintaan. Terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen liittyviä osallistumiskriteereitä määriteltäessä painotettiin sellaisten henkilöiden valintaa jaksoille, joilla on niin sanotusti paras vaste
toiminnalle. Potentiaalisimpien osallistujien valitsemiseksi luotiin tarkoitusta varten laaja hakulomake, jota käytettiin pääasiassa sähköisessä
muodossa.
Kuntoremonttilomia on toteutettu vuodesta 1990
saakka RAY:n avustuksella osana palkansaajalomajärjestöjen toteuttamaa työkykyä ylläpitävää
kansanterveystyötä. Toteuttajatahoina ovat olleet Akava-järjestöjen lomayhdistys A-lomat ry,
Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry
ja Toimihenkilölomat T-lomat ry. Palkansaajalomajärjestöt yhdistyivät 1.1.2012 Palkansaajien
hyvinvointi ja terveys PHT ry:ksi.
Vaikka pilottiprojektissa asetettiin toiminnalle
erilaisia tavoitteita, ei vanhoja hyviä ja toimivia
käytäntöjä ollut missään vaiheessa tarkoitus kokonaan poistaa vaan hioa ja muokata niitä. Tavoitteena oli luoda toiminnalle tietyt yhtenäiset
raamit mutta myös hyödyntää kohteiden ominaispiirteitä, vahvuuksia, asiantuntemusta ja aiempaa kokemusta. Tarkoituksena kuitenkin on,
että pilottijaksoilla kokeiltuja uusia onnistuneita
kokemuksia hyödynnetään jatkossa.
Kuntoremontit kehitettiin aikanaan motivoimaan
työikäisiä liikkumaan enemmän ja tukemaan terveellisempää syömistä. Sittemmin kuntoremonttiin sisällytettiin myös työssä jaksamiseen ja mielen hyvinvointiin liittyviä osioita. Kuntoremonttitoiminta ei ole kuntoutusta vaan ennalta ehkäisevää toimintaa, joka kannustaa ja ohjaa ihmistä ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan.
Kuntoremonttiloman jälkeen osallistujille on tarjottu mahdollisuus saapua puolen vuoden kuluttua kahden vuorokauden mittaiseen seurantaan
(terveystreffit).
Pilottikohteet
• Sokos Hotel Caribia ja Paavo Nurmi -keskus,
Turku
• Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa
• Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio
• Kuortaneen Urheiluopisto
• Basecamp Oulanka
• Luontomatkailukeskus Metsäkartano, Rautavaara
Toiminnan koettiin tulleen sellaisenaan tiensä
päähän ja uudistusta kaivattiin niin jaksojen sisältöihin, haku- ja valintaprosessiin kuin toiminnan markkinoimiseenkin. Keskiössä on oikean
kohderyhmän määrittely ja tavoittaminen. Kun-
22
Projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi vieraili kaikissa pilottikohteissa keväällä 2011 keskustelemassa jaksojen sisältösuunnitelmista.
Pilottijaksot
Pilottijaksoja järjestettiin yhteensä 18 kesäkuun
ja lokakuun 2011 välisenä aikana. Seurantajaksot käynnistyivät syyskuussa 2011 ja päättyivät
maaliskuussa 2012. Pilottijaksoille haki yhteensä
1391 henkilöä, joista jaksoille valittiin 236. Kohderyhmänä olivat työikäiset naiset ja miehet, joilla on ylipainoa ja jotka liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi.
Perusjaksojen jälkeen osallistujille lähetettiin palautekysely, jonka yhteenvedot toimitettiin pilottikohteisiin ennen seurantajaksoja. Myös seurantajaksojen jälkeen osallistujat saivat palautekyselyn täytettäväkseen. Seurantakyselynkin tuloksista kohteet saavat yhteenvedot nähtäväkseen. Kaikki pilottijaksoja koskeva tieto ohjelmasisällöistä, osallistujapalautteista sekä kohteiden
haastatteluista kootaan loppuraporttiin.
Ohjaus- ja projektiryhmä
Projektiryhmän muodostivat edustajat kustakin palkansaajalomajärjestöstä yhdessä LIKESin
edustajien kanssa. Ohjausryhmässä oli edustus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (puheenjohtaja), Raha-automaattiyhdistyksestä, Työterveyslaitokselta, Elinkeinoelämän keskusliitosta,
palkansaajalomajärjestöistä sekä LIKESiltä.
Projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi on ollut
mukana kehittämässä uutta Kuntoremonttijärjestelmää.
LIKESin henkilöstö
Projektipäällikkö: Kaisa Koivuniemi
Ohjausryhmän jäsen: Jyrki Komulainen
Projektiryhmän jäsenet: Eino Havas ja Kaisa Koivuniemi
LIKESin muu henkilöstö (lomakkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa mukana): Kaarlo Laine,
Matti Hakamäki, Jaana Jaako, Anu Kangasniemi
(hakulomakkeen tietyt kysymykset) ja Maarit
Valtonen (hakulomakkeen tietyt kysymykset)
Aineiston käsittely: Harto Hakonen
Testausasiantuntemus sisällön kehittämisessä:
Jarmo Heiskanen
23
KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ
(KKI) -OHJELMA
palkkaukseen. Kehittämishankkeet ovat laajempia hankekokonaisuuksia, joissa KKI-ohjelmalla
on merkittävä rooli esimerkiksi hankkeen käynnistämisvaiheessa tai toiminnan ohjaamisessa.
Vuoden 2011 uusia kehittämishankkeita olivat
Liikeelle-hanke Helsingissä ja Liikunnan liikennevalot Turussa. Kehittämishankkeita tuettiin
yhteensä 80 000 eurolla.
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on valtakunnallinen, poikkihallinnollinen terveysliikunnan
edistämisohjelma, jonka tavoitteena
on auttaa suomalaista aikuisväestöä
aloittamaan liikkuva ja liikunnallinen
elämäntapa sekä luoda eri puolille
Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. KKI-ohjelmaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä
sosiaali- ja terveysministeriö/Raha-automaattiyhdistys. Ohjelmaa tukevat
myös liikenne- ja viestintäministeriö,
ympäristöministeriö sekä Metsähallitus. Ohjelman toteutuksesta vastaa
LIKES.
Tuetuista hankkeista 47 sisälsi miehille suunnattua toimintaa. Ainoastaan yli 60-vuotiaille suunnattuja hankkeita oli 21, työyhteisöhankkeita 21
ja urheiluseurahankkeita 35.
Syksyllä 2011 siirryttiin sähköiseen hakujärjestelmään.
SuomiMies seikkailee
-kampanja
KKI-ohjelman ja lukuisien yhteistyökumppanien
yhteinen voimanponnistus, SuomiMies seikkailee -rekkakiertue, kiersi touko- ja syyskuussa ympäri Suomea kannustaen suomalaisia miehiä liikkeelle. Rekka poikkesi toukokuussa ja syyskuussa 30 paikkakunnalla, joilla testattiin yhteensä
11 271 henkilöä. Miehiä testattiin noin 10 000.
Vuonna 2011 KKI-ohjelmassa keskityttiin erityisesti KKI-Päivien, SuomiMies seikkailee
-rekkakiertueen ja Kunnon Laivan järjestämiseen. KKI-ohjelma oli mukana näytteilleasettajana Sportec-messuilla 24.–25.3., Työterveyspäivillä 25.–26.10. ja Farmasian Päivillä 19.–20.11.
Rekassa miehille oli tarjolla maksuttomat kuntotestit, joissa mitattiin kunnon eri osa-alueita helposti, hikoilematta ja hengästymättä. Testeillä
selvitettiin miesten puristusvoima, kehonkoostumus ja kestävyyskunto. Tulosten tulkintaan
sai opastusta palautetuokiossa. 19 paikkakunnalla oli mukana lisäksi valtakunnallisia yhteistyökumppaneita ja paikallisia toimijoita, jotka esittelivät toimintaansa ja tarjosivat muun muassa
2 tyypin diabeteksen riskitestejä, keuhkojen kunnon mittauksia ja liikkuvuustestejä sekä verenpaineen ja -sokerin mittausta.
Hanketuki
KKI-ohjelma voi myöntää taloudellista tukea rekisteröidyille toimijoille, jotka järjestävät aloittelijoille sopivaa liikuntatoimintaa ja kehittävät
keinoja houkutella terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia yli 40-vuotiaita henkilöitä säännöllisen liikunnan pariin.
Kiertueen pääyhteistyökumppani oli Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejärjestöt ja kaupungit vastasivat tapahtumien käytännön järjestelyistä paikallisesti.
Erityisesti pyritään tukemaan hankkeita, jotka
1) aktivoivat huonokuntoisia miehiä liikunnan
pariin ja/tai 2) sisältävät painonhallintaan liittyviä liikunta- ja ravitsemusmalleja.
Materiaalituotanto
Vuonna 2011 hakijoita oli yhteensä 402, joista
uusia hakijoita oli 103. Hanketukea myönnettiin
191 hankkeelle. Kokonaistukisumma oli 645 000
euroa. Tähän summaan sisältyi 224 000 € avustusta SLU-alueiden terveysliikunnan kehittäjien
Vuonna 2011 julkaistiin kaksi numeroa KKI-ohjelman omaa Kipinät-lehteä. Lehtien painosmäärä oli 8 000 kpl. Muita tuotteita julkaistiin seuraavasti:
24
Painotuotteen nimi
KKI-kunto-opas Lonkat kuntoon
KKI-ohjelman seurannan tuloksia
vuodelta 2009
Pyöräilyn olosuhteet Suomen
kunnissa -selvitys
SuomiMies seikkailee
-rekkakiertue-esite
SuomiMiehen Sanomat
Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten liikuntaan -raportti
KKI-ohjelman yleisesite ruotsiksi
SuomiMiehen kunto-opas
SuomiMies-folderit
Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opas
Virikkeitä vertaisohjaajille: Toimintakykyä vedestä (+ liikekortit)
Virikkeitä vertaisohjaajille: Toiminnallinen harjoittelu
Liikkujan Apteekki -kortti
Terveyttä edistävä liikunta kunnissa
vuonna 2010 – TEAviisari
Kipinät-lehti
KKI-Päivät
Painosmäärä
30 000
100
KKI-Päivät järjestettiin Tampereella 17.–
18.3.2011. Tapahtuman järjestäjinä olivat KKIohjelma, Hämeen Liikunta ja Urheilu (HLU) sekä
Tampereen kaupunki. Tapahtuma keräsi reilut
250 osallistujaa.
500
KKI-Päivien teemat olivat: Kenen on vastuu terveysliikunnasta kunnassa?, Liikunta pidentää
työuria ja Liikkumattomuus tulevaisuuden haasteena. KKI-Päivien pääpuhujat käsittelivät erityisesti työuria ja liikkumattomuutta eri näkökulmista. Torstain rinnakkaissessioissa tarjottiin
erilaisia käytännön malleja kuntatasolle terveysliikunnan organisoimiseen ja vastuuttamiseen
sekä liikunnan palveluketjuihin.
50 000
197 000
1 000
1 000
30 000
15 000
50 000
500
500
8 000
10 000
16 000
Kunnon Laiva
Kunnon Laiva -tapahtuma järjestettiin vuoden
tauon jälkeen 19.–21.8.2011 Helsinki–Tukholma–Helsinki-välillä. Laivan teemana oli Liikunta
ja painonhallinta, johon paneuduttiin asiantuntijoiden puheenvuoroissa ja Kiloillassa. Puhujina
laivalla olivat kouluttaja, työnohjaaja Matti Alpola, antropologi, tietokirjailija Varpu Tavi, Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm, sosiologian dosentti, FT Anne Puuronen Turun yliopistosta, kokki Markus Maulavirta, eHealth-asiantuntija, ETM Janne Huovila ja kouluttaja, tekniikan lisensiaatti Paula Heinonen. Kiloillassa keskustelua vetivät Salla Paajanen ja Patrik Borg. Laivan monipuolisessa liikuntaohjelmassa näkyi tanssien suosio.
Näytteilleasettajia oli enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja näyttelyosaston monipuolisesta ja
toiminnallisesta tarjonnasta saatiin positiivista
palautetta. Kunnon Laiva keräsi noin 1 300 osallistujaa.
SuomiMIes seikkailee -kiertueella testattiin
noin 10 000 miehen puristusvoima.
25
KKI-ohjelman neuvottelukunta
KKI-ohjelman henkilöstö
Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja
Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö
Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö
Miia Malvela, ohjelmakoordinaattori
Anna Suutari, tiedotussihteeri
Elina Tarkiainen, hankevalmistelija
Niina Valkama, tapahtumakoordinaattori
Katri Väisänen, tiedottaja
Määräaikaiset:
Noora Moilanen, viestintäassistentti
Katariina Tuunanen, tutkimusassistentti
Puheenjohtaja
Riitta Kaivosoja, puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö
Jäsenet
Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö
Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto
Elina Karvinen, Ikäinstituutti
Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry
Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö
Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto Kunto ry
Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tommi Vasankari, UKK-instituutti
Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES
KKI-ohjelman Kunnon Laiva -risteilyllä Silja Symphonyllä kuntoiltiin auringossa laivan kannella.
26
LIIKKUVA KOULU -HANKE
Tutkimus ja seuranta
Liikkuva koulu -hankkeen tavoitteena
on panna toimeen fyysisen aktiivisuuden suositus suomalaisissa peruskouluissa. Hankkeen pilottivaiheessa
on mukana 45 koulua 21 hankkeessa,
joissa kokeillaan useita erilaisia toimenpiteitä koulupäivän liikunnallistamiseksi. Hanke on opetus- ja
kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä puolustushallinnon yhteinen hanke, jota rahoitetaan
veikkausvoittovaroista.
LIKES-tutkimuskeskus vastaa Liikkuva koulu
-hankkeen tutkimuksesta ja seurannasta. Päätavoitteena on selvittää, miten oppilaiden fyysinen
aktiivisuus muuttuu hankkeen aikana ja mitkä
vaikutukset hankkeella on kouluyhteisöön. Tutkimuskokonaisuudessa ovat yhteistyössä mukana Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta sekä hankkeeseen liittyvien
opinnäytetöiden ohjaajia Jyväskylän yliopistosta,
Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutuslaitokselta, Turun yliopistosta ja Åbo Akademista.
Pilottihankkeessa on tehty fyysisen aktiivisuuden mittauksia neljällä koululla. Yhteensä noin
300 oppilasta on osallistunut mittauksiin, joissa
fyysistä aktiivisuutta on mitattu Actigraph-mittareilla, joita lapset ovat pitäneet lantiollaan viikon ajan. Oppilaat ovat myös pitäneet päiväkirjaa, ja heiltä mitattiin alkuvaiheessa paino ja pituus. Tutkimustulosten mukaan alakoululaisista
noin puolet mutta yläkoululaisista vain noin 13
prosenttia täytti 60 minuutin päivittäisen liikunnan perussuosituksen kriteerin.
Hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja ovat Opetushallitus ja LIKES-tutkimuskeskus. LIKES vastaa
hankkeen koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta.
Hankkeen päämäränä on vakiinnuttaa suomalaisiin kouluihin liikunnallinen toimintakulttuuri.
Koulun liikunnalla tarkoitetaan kaikkea sitä fyysistä aktiivisuutta, joka sisältyy koulupäivään tai
sen välittömään yhteyteen – ei ainoastaan liikuntaa oppiaineena.
Hallitusohjelman mukaan Liikkuva koulu -hanke jatkuu Liikkuva koulu -ohjelmana vuosina 2012–2015. Hankepäällikkö Antti Blomin mukaan Liikkuva koulu -hankkeessa on tehty hyvää työtä opettajakunnan sitouttamiseksi koulupäivän liikunnan lisäämiseksi.
Hankepäällikkö muistuttaa, että tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, että tarvitaan konkreettisimpia keinoja oppilaiden liikuttamiseksi. Blom
toteaa, että valtiovalta näkee jo tehdyn työn tärkeänä, mistä on osoituksena hankkeen muuttuminen ohjelmaksi.
Hankkeen ensimmäiselle toimikaudelle, lukuvuodelle 2010–2011, OKM myönsi tukea 21 pilottihankkeelle yhteensä 442 500 euroa. Toiselle toimikaudelle tukea annettiin 468 500 euroa.
Koulut ovat toteuttaneet ja kehittäneet uusia ideoita hankkeen aikana.
Liikkuva koulu -hankkeen väliraportti esitteli
hankkeen keskeiset tutkimustulokset.
27
Lisäksi noin 2 500 oppilasta yli 20 koulusta
on vastannut kyselyihin, jotka ovat koskeneet
muun muassa fyysistä aktiivisuutta, harrastuksia ja kouluilmapiiriä. Mittaukset ja kyselyt tehdään hankkeen aikana yhteensä neljä kertaa; viimeinen mittauskierros toteutetaan huhti–toukokuun aikana 2012. Hankekoulujen rehtorien ja
opettajien näkemykset koulupäivän liikunnallistamisesta kartoitetaan keväällä 2012.
esiteltiin HeiaHeia-verkkopalvelu, jonka avulla
oppilaat voivat seurata liikuntasuorituksiaan ja
kannustaa toisiaan. Paikalla olleet yli sata henkeä saivat myös kuulla muun muassa liikkumisen
ja oppimisen yhteyksistä, Liikkuva koulu -hankkeen tutkimustuloksista sekä koululaisten liikuttamisesta Turussa.
Liikkuva koulu -hankkeen pilottivaiheen päätösseminaari järjestetään huhtikuussa 2012.
Pilottien toimintaa on seurattu muun muassa
hankepäiväkirjoilla ja hankevastaavien haastatteluilla. Hankevastaavien haastattelujen mukaan
suurimmassa osassa hankkeista toiminta oli
edennyt suunnitelmien mukaan ja ilmapiiri kouluissa oli myönteinen hankkeiden etenemiselle.
Positiivisina asioina mainittiin myös oppilaiden
lisääntyneet liikkumisen mahdollisuudet koulupäivän aikana, levottomuuden väheneminen oppitunneilla ja lisääntynyt yhteistyö. Ongelmana
joissain piloteissa oli toiminnan liiallinen keskittyminen yhden tai kahden ihmisen vastuulle, jolloin kuormitus oli ollut liiallista. Lisäksi ongelmia oli ollut joissakin hankkeissa liian kireän aikataulun kanssa ja erityisesti yläkoululaisten aktivoimisessa.
Keväällä 2011 julkistettiin Liikkuva koulu -hankkeen väliraportti, jossa tarkisteltiin pilottien
käynnistymistä, toimintamuotoja ja ensimmäisiä
tutkimustuloksia.
Seminaarit
Vuonna 2011 järjestettiin kaksi Liikkuva koulu
-seminaaria. Huhtikuussa seminaari pidettiin
ICEPA-kongessin yhteydessä Vuokatissa Sotkamossa. Paikalle kokoontui noin sata pilottihankkeen edustajaa, hankkeiden mentoreita, Liikkuva
koulu -hankkeen ohjausryhmä sekä muun muassa ELY-keskusten edustajia. Seminaariyleisölle
puhuivat muun muassa projektipäällikkö Simon
Rask Tanskasta koulupihojen aktivoinnista, Leena Paavolainen Huippu-urheilutyöryhmästä ja
maalaislääkäri Tapani Kiminkinen. Lisäksi pilotit saivat jakaa kokemuksiaan omista kokemuksistaan.
Lokakuussa kokoonnuttiin Helsingissä Katajanokan vanhaan vankilaan remontoidussa hotellissa. Kaksipäiväisen seminaarin avasi opetusministeri Jukka Gustafsson, joka korosti hankkeen
ja liikkumisen tärkeyttä. Seminaarissa piloteille
Opetusministeri Jukka Gustafsson avasi
Liikkuva koulu -hankkeen syksyn 2011
seminaarin Helsingin Katajanokalla.
28
Liikkuva koulu -hankkeen työryhmä
Tolonen Hannu, ylitarkastaja (puheenjohtaja) (OKM)
Aalto-Nevalainen Päivi, kulttuuriasiainneuvos (sihteeri) (OKM)
Hurme Outi, järjestöpäällikkö (Suomen Vanhempainliitto)
Jakobsson Kristiina, toiminnanjohtaja (Koululiikuntaliitto)
Jauhola Heli, ylitarkastaja, yleissivistävän koulutuksen yksikkö (OKM)
Karlsson Tobias, enhetschef (Finlands Svenska Idrott)
Karvinen Jukka, kehitysjohtaja (Nuori Suomi)
Laakso Lauri, liikuntapedagogiikan professori (Jyväskylän yliopisto)
Laitinen Hilkka, pääsihteeri (Opiskelijoiden Liikuntaliitto)
Miettinen Mari, ylitarkastaja (STM)
Pohjonen Petri, ylijohtaja (Opetushallitus)
Puska Arja (2011), erityissuunnittelija, (Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry)
Pääjärvi-Myllyaho Riitta, puheenjohtaja (Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry)
Santtila Matti, liikuntapäällikkö (Puolustusministeriö)
Sarras Riitta, erityisasiantuntija (Opetusalan Ammattijärjestö)
Blom Antti, hankepäällikkö (sihteeri) (LIKES, OPH)
Havas Eino, johtaja (pysyvä asiantuntija) (LIKES)
Liikkuva koulu -hankkeen pilottikoulut
Heinola; Jyrängön koulu
Jyväskylä; Kilpisen ja Keski-Palokan koulut
Kempele; Ketolanperän koulu
Kitee; Arppen koulu
Korsnäs ja Maalahti; Petalaxin, Yttermalaxin, Övermalaxin, Bergön, Taklaxin ja Molpen koulut sekä Korsnäsin kirkonkylän koulu
Kotka; Karhulan koulu
Lestijärvi; Lestin koulu
Mikkeli; Kalevankankaan koulu
Myrskylä; Kirkonkylän koulu
Pello; Pellon peruskoulun yläkoulu
Pori; Ruosniemen koulu
Pudasjärvi; Rimminkankaan koulu
Riihimäki; Peltosaaren koulu
Savitaipale; Kirkonkylän, Heituinlahden ja Europaeuksen koulut
Siilinjärvi; Ahmon ja Siilinlahden koulut
Sotkamo; Salmelan, Leivolan, Vuokatin ja Tenetin koulut
Uusikaupunki; Hakametsän, Lokalahden, Pyhämaan, Pohitullin ja Kalannin koulut
Uurainen; Hirvasen, Höytiän ja Kyynämöisen koulut sekä Uuraisten koulukeskus
Vaasa; Merenkurkun, Vöyrinkaupungin, Variskan ja Borgaregatanin koulut sekä Vasa
Övningskola
Vantaa; Uomarinteen koulu
Vihti; Kuoppanummen koulukeskus
29
TOIMINNAN TILASTOT
sectional associations between physical activity and selected coronary heart disease risk factors in young adults. The Cardiovascular Risk in
Young Finns Study.  Ann Med. 2011 Jul 1. [Epub
ahead of print]
Tieteellinen julkaisu- ja asiantuntijatoiminta
Paananen MV, Taimela SP, Tammelin TH,
Kantomaa MT, Ebeling HE, Taanila AM, Zitting
PJ, Karppinen JI. Factors related to seeking health
care among adolescents with musculoskeletal
pain. Pain. 2011 Apr;152(4):896-903. Epub 2011
Feb 3. [IF 6.3]
Kansainväliset tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut
Ahtiainen JP, Lehti M, Hulmi JJ, Kraemer WJ,
Alen M, Nyman K, Selänne H, Pakarinen A,
Komulainen J, Kovanen V, Mero AA, Häkkinen K. Recovery after Heavy Resistance Exercise
and Skeletal Muscle Androgen Receptor and Insulin-Like Growth Factor-I Isoform Expression
in Strength Trained Men. J Strength Cond Res.
2011 Mar;25(3):767-77. [IF 1.8]
Paananen M, Taimela S, Auvinen J, Tammelin T, Zitting P, Karppinen J. Impact of selfreported musculoskeletal pain on health-related quality of life among young adults. Pain
Med. 2011 Jan;12(1):9-17. doi: 10.1111/j.15264637.2010.01029.x. [IF 2.5]
Hirvensalo M, Telama R, Schmidt MD, Tammelin T, Yang X, Magnussen CG, Viikari J,
Raitakari O. Daily steps among Finnish adults:
variation by age, gender, and socioeconomic
position. Scandinavian Journal of Public Health
2011. 39(7).
Pesonen AK, Sjöstén NM, Matthews KA, Heinonen K, Martikainen S, Kajantie E, Tammelin T,
Eriksson JG, Strandberg T, Räikkönen K. Temporal Associations between Daytime Physical Activity and Sleep in Children. PLoS ONE 2011 6(8):
e22958. doi:10.1371/journal.pone.0022958 [IF
4.4]
Hulmi JJ, Silvennoinen M, Lehti M, Kivelä R,
Kainulainen H. Altered REDD1, myostatin and
Akt/mTOR/FoxO/MAPK Signaling in Streptozotocin-induced Diabetic Muscle Atrophy. Am
J Physiol Endocrinol Metab. 2011 Nov 8. [Epub
ahead of print.] [IF 4.4]
Purtsi J, Vihko V, Kankaanpää A, Havas
E. The Motor Learning Process of Older Adults
in Eccentric Bicycle Ergometer Training. J Aging
Phys Act. 2011 Dec 20. [Epub ahead of print]
Kotimaiset tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut
Kantomaa MT, Purtsi J, Taanila AM, Remes
J, Viholainen H, Rintala P, Ahonen T, Tammelin TH. Suspected motor problems and low preference for active play in childhood are associated with physical inactivity and low fitness in adolescence. PLoS One. 2011 Jan 18;6(1):e14554. [IF
4.4]
Kaasalainen K, Kasila K, Komulainen J, Villberg J & Poskiparta M. 2011. Terveysliikunnan
lukutaidon yhteys vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon työikäisillä miehillä. Liikunta & Tiede 1, 42–48.
Kilpeläinen TO, Qi L, Brage S, Sharp SJ,…, Tammelin TH,… Ekelund U, Franks PW, Loos RJ.
Physical activity attenuates the influence of
FTO variants on obesity risk: a meta-analysis of
218,166 adults and 19,268 children. PLoS Med.
2011 Nov;8(11):e1001116. Epub 2011 Nov 1. [IF
13.1]
Saaranen-Kauppinen A, Rovio E, Wallin A &
Eskola J. 2011. ”Kaino löysi parin, mutta jatkaa
liikunnan harrastamista edelleen” – Sosiaaliset
suhteet ja liikunta-aktiivisuus. Liikunta & Tiede
6, 18–23.
Rovio E, Hakonen H, Laine K, Helakorpi S,
Uutela A, Havas E & Tammelin T. 2011. Perherakenteen yhteys suomalaisten aikuisten liikunta-aktiivisuuteen. Liikunta & Tiede 1, 36–41.
Mansikkaniemi K, Juonala M, Taimela S, Hirvensalo M, Telama R, Huupponen R, Saarikoski L, Hurme M, Mallat Z, Benessiano J, Jula A,
Taittonen L, Marniemi J, Kähönen M, Lehtimäki T, Rönnemaa T, Viikari J, Raitakari OT. Cross-
30
Kansainväliset tieteelliset kokoukset
– esitykset ja julkaisut (s=suullinen,
p=posteri)
Komulainen J, Malvela M, Kinnunen L.
Healthy lifestyle campaign for middle-aged men.
Part I: Basic elements based on research and
surveys. In: Bridging the gap between science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book of
abstracts, p. 37. (s)
Haapala H, Laine K, Laakso L, Hirvensalo
M & Tammelin T. Parents’ views on children’s
physical activities: How much is enough and who
is responsible? International Congress of Enhancement of Physical Activity of Children and
Youth. 7.–9.4.2011, Vuokatti, Finland. Abstract
book p. 61. (p)
Laakso, N. Narratives of Finnish sport managers: How to develop sport management in Finland? 19th  EASM European Association for
Sport Management -Congress. 7.–10.9.2011, Madrid, Spain. (p)
Hakamäki M. The first months of new employees in sports clubs. International Congress on Enhancement of Physical Activity of Children and
Youth. 7.–9.4.2011, Sotkamo, Finland. Abstract
book p. 62. (p)
Laakso N, Laine K, Kärkkäinen O-P. The
Sport Programme for Children and Youth and
Finnish Schools on the Move – Can governmental interventions enhance physical activity? International Congress on Enhancement of Physical Activity. 7.–9.4.2011, Vuokatti, Finland. Abstract book p. 71. (p)
Hreidarsdottir S, Tammelin T, Kolle E, Simonen R, Matthiessen J, Fogelholm M, Sveinsson T.
Validation of Nordic monitoring system of selfreported physical activity and sedentary behaviour for adults. In: Bridging the gap between
science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book
of abstracts, p. 73. (p)
Malvela M, Kinnunen L, Komulainen J.
Healthy lifestyle campaign for middle-aged men
– Actions. In: Move 2011 World Congress – Think
global, move local. International Sport and Culture Association (ISCA). 19.–22.10.2011, Paris,
France. (p)
Kantomaa MT, Purtsi J, Taanila AM, Remes
J, Viholainen H, Rintala P, Ahonen T & Tammelin TH. Suspected Motor problems and low preference for active play in childhood are associated
with physical inactivity and low fitness in adolescence. International Congress on Enhancement
of Physical Activity. 7.–9.4.2011, Vuokatti, Finland. Abstract book p. 52. (s)
Malvela M, Väisänen K, Kinnunen L, Komulainen J. Finnish middle-aged men on the
move: The adventures of Joe Finn. In: Move 2011
World Congress – Think global, move local. International Sport and Culture Association (ISCA).
19.–22.10.2011, Paris, France. Book of abstracts,
p. 32. (s)
Kauravaara K. Ethnography of physically inactive young men. In (Eds.) T. Söderström; J. Fahlén & K. Wickman The 8th European Association
for Sosiology of Sport Conference People in Motion, Bridging the Local and Global. 18.–22.5.2011,
Umeå, Sweden: Department of Education, Umeå
University. Abstract Book, p. 93. (p)
Olafsdottir R, Tammelin T, Kolle E, Matthiessen J, Fogelholm M, Sveinsson T. Validation of
Nordic monitoring system of self-reported physical activity and sedentary behaviour for children
and adolescents. In: Bridging the gap between
science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book
of abstracts, p. 51. (s)
Kinnunen L, Malvela M, Komulainen J.
Healthy lifestyle campaign for middle-aged men.
Part II: Actions. In: Bridging the gap between
science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book
of abstracts, p. 81. (p)
Purtsi J, Kantomaa MT, Taanila AM, Remes
J, Viholainen H, Rintala P, Ahonen T, Tammelin TH. Motor problems and low preference for
active play in childhood are associated with low
self-rated performance in physical education in
adolescence. The 9th International Conference
on Developmental Coordination Disorder. 23.–
25.6.2011, Lausanne, Switzerland. (p)
Kinnunen L, Komulainen J. Networking
is the key in the promotion of healthy lifestyle
among adults. Nordic Public Health Conference,
24.–26.8.2011, Turku. (p)
31
Selänne H, Kyröläinen H, Siekkinen K, Hakonen H, Kujala U. Musculoskeletal pain, daily functional capacity and the use of pain killers
among adolescent ice-hockey players and nonathletes. Oral presentation. 6th ASPASP International. 11.–14.11.2011, Taipei, Taiwan. (s)
Valtonen M. Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and Metabolic Syndrome.
A Population-based Cohort Study in Men. Young
Endocrinologists Forum. 12.–13.12.2011, Oslo,
Norja. (s)
Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Hintsanen M,
Hintsa T, Pulkki-Råback L, Keltikangas-Järvinen
L, Viikari JSA & Raitakari OT. Long-term effects of
leisure time physical activity on depressive symptoms in early midlife: the Cardiovascular Risk in
Young Finns Study. 16th European College of Sport
Science. 6.–9.7.2011, Liverpool, UK. (s)
Soini A, Mehtälä A, Sääkslahti A, Tammelin T, Villberg J, Poskiparta M. Physical activity
levels of Finnish 3-year-old children using actigraph accelerometers. International Congress on
Enhancement of Physical Activity. 7.–9.4.2011,
Vuokatti, Finland. Abstract book 47. (s)
Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T. Associations between Physical activity, Screen time and Academic Achievement in Elementary School Children.
ACSM Conference on Physical Activity, Cognitive
Function and Academic Achievement. Moving
Students to Better Performance. 17.–18.11.2011,
Washington, DC, USA. Abstract book, p. 14. (p)
Kotimaiset tieteelliset kokoukset –
esitykset ja julkaisut (s=suullinen,
p=posteri)
Tammelin T, Blom A, Rajala K, Haapala H, Laine K. Finnish Schools on the Move –
A national project to enhance physical activity
in school settings. In: Bridging the gap between
science and practice. 3rd conference of HEPA Europe. 11.–13.10.2011, Amsterdam, Hollanti. Book
of abstracts, p. 113. (p)
Helajärvi H, Pahkala K, Heinonen O, Heinonen
I, Tammelin T, Hirvensanlo M, Mansikkaniemi
K, Mikkilä V, Viikari J & Raitakari O. Onko istuva elämäntapa yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin? LASERI-tutkimus. Liikuntalääketieteen päivät, 9.–10.11.2011 Helsinki. Liikunta &
Tiede 5, 30. (s)
Tammelin T, Hakonen H, Siekkinen K,
Laakso L & Laine K. Objectively measured physical activity levels of Finnish boys and girls ages
7 to 11: Do they meet the recommendations? International Congress on Enhancement of Physical Activity. 7.–9.4.2011, Vuokatti, Finland. Abstract book p. 43. (s)
Hirvensalo M, Telama R, Schmidt MD, Tammelin TH, Yang X, Magnussen CG, Viikari JSA
& Raitakari OT. 2011. Suomalaisten aikuisten askeleet. Liikuntalääketieteen päivät, 9.–10.11.2011
Helsinki. Liikunta & Tiede 5, 31. (s)
Hakamäki M. 2011. Seuratoiminnan kehittämistuen käynnistymisen edellytykset. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät.
17.–18.2.2011 Jyväskylä. (s)
Heiskanen J, Kärkkäinen O-P, Hakonen
H, Lindholm H, Eklund J, Tammelin T ja Havas E. 2011. Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto. Kuntotestauspäivät, 23.–24.3.2011 Lahti.
XXIII Kuntotestauspäivien osallistujamateriaali,
47. (p)
Valkama N, Kinnunen L, Komulainen J.
There is a great need to increase physical activity counseling among sedentary adults. In: Move
2011 World Congress – Think global, move local. International Sport and Culture Association
(ISCA). 19.–22.10.2011, Paris, France. Book of
abstracts, p. 69. (p)
Karppanen AK, Ahonen SM, Tammelin T, Vanhala M, Korpelainen R. Fyysinen aktiivisuus ja
fyysinen suorituskyky 8-vuotiailla ylipainoisilla ja normaalipainoisilla lapsilla ja heidän vanhemmillaan. Liikuntalääketieteen päivät. 9.–
10.11.2011. Helsinki. Liikunta & Tiede 5, 34. (p)
Valtonen M, Laaksonen DE, Laukkanen J,
Tolmunen T, Viinamaki H, Lakka HM, Lakka T,
Kauhanen J, Lakka T, Niskanen L. Low-gradeinflammation and depressive symptoms as predictors of the metabolic syndrome. In: 4th International Congress on Prediabetes and the Metabolic Syndrome. 6–9.4.2011, Madrid, Spain. Book of
Abstracts, p. 82 (p)
Kauravaara K. 2011. Etnografia vähän liikkuvista suomalaisista miehistä. Sosiologipäivät, Yllätysten sosiologia 24.–25.3.2011 (s). Tiivistelmä
32
julkaistu internetsivuilla: http://westermarck.
org/sosiologipaivat/?page_id=293.
sertations in Health Sciences, number 72, 51 p.
Kopijyvä oy, Kuopio/Jyväskylä.
Multanen J, Häkkinen A, Kiviranta I, Kujala U,
Ojala R, Koli J, Selänne H & Heinonen A. 2011.
Hyppelyharjoittelun vaikutus lievää polven nivelrikkoa sairastavien naisten polvikipuun ja suorituskykyyn – satunnaistettu kontrollitutkimus.
Liikuntalääketieteen päivät. 9.–10.11.2011. Helsinki. Liikunta & Tiede 5,36. (p)
Opinnäytetyöt
Tuunanen K. 2011. Liikuntaneuvonnan vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja kehon koostumukseen. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Pro gradu -tutkielma.
Hovi M. 2011. Terveysliikunnan edistäminen ja
toiminnan kehittäminen liikuntaseuroissa. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto.
Parikka L, Jokivuori P, Eskola J & Rovio E. 2011.
Elämä tauolla – Tapaustutkimus vauvaikäisten
perheenäitien arjesta. Sosiologipäivät, Yllätysten sosiologia 24.–25.3.2011 (s). Tiivistelmä julkaistu internetsivuilla: http://westermarck.org/
sosiologipaivat/?page_id=293.
Opinnäytetöiden ohjaus
Karppanen A-K. 2011. Physical activity and fitness in 8-year-old overweight and normal weight
children and their parents. Oulun yliopisto. Artikkelimuotoinen pro gradu -tutkimus. Ohjaajat:
Sanna-Mari Ahonen, Raija Korpelainen, Tuija
Tammelin.
Rovio E & Eskola J. 2011. Ikävuodet 18–35 suomalaisen aikuisväestön liikuntasuhteen epäjatkuvuus- ja murroskohtana. Sosiologipäivät, Yllätysten sosiologia 24.–25.3. (s) Tiivistelmä julkaistu internetsivuilla: http://westermarck.org/
sosiologipaivat/?page_id=293.
Kirjat ja kirja-artikkelit
Rovio E & Eskola J. 2011. Liian vähän liikkuvat
– keitä he ovat? Teoksessa J. Valkila, H-M. Alanen, A. Hjerppe, J. Kivistö, M-J. Lähdeaho & P.
Anttila. (toim.) Luennot, XXXII Tampereen lääkäripäivät 24.–26.3.2011. Sastamala, Vammalan
kirjapaino Oy: Lege Artis Oy, 229. (p)
Hirvensalo M, Yang X, Telama R. Liikkeestä energiaa – työssä jaksaminen ja liikunta. In P.
Pietikäinen (ed.), Työstä, jousta ja jaksa, työn ja
hyvinvoinnin tulevaisuus. Gaudeamus Helsinki
University Press, 2011, 69–78.
Laine K. Finnish after-school projects System,
Results and Experiences. In M. Krüger, N. Neuber (ed.), Bildung im Sport. Beiträge zu einer
zeitgemässen Bildungsdebatte. VS Verlag, Wiesbaden, 2011, 225–232.
Selänne H, Siekkinen K, Kautiainen H, Hakonen H, Kyröläinen H & Kujala U. 2011. Nuorten jääkiekkoilijoiden kipu ja sen vaikutukset päivittäisiin toimintoihin sekä kipulääkkeiden käyttö verrattuna samanikäisiin koululaisiin. Liikuntalääketieteen päivät, 9.–10.11.2011 Helsinki. Liikunta & Tiede 5, 42. (p)
Mäkinen T, Borodulin K, Tammelin T, Alapappila A. Terveystottumusten arviointi. Fyysinen aktiivisuus. Teoksessa: Päivi Mäki, Katja
Wikström, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tiina Laatikainen (toim.). Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Opas 14. Juvenes Print Tampere 2011.
s. 153–156.
Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H & Tammelin T. 2011. Liikunnan ja ruutuajan yhteys koulumenestykseen 5. ja 6. luokan oppilailla. Liikuntalääketieteen päivät. 9.–
10.11.2011 Helsinki. Liikunta & Tiede 5, 44. (p)
Väitöskirjat
Turpeinen S, Jaako J, Kankaanpää A &
Hakamäki M. Liikunta ja tasa-arvo 2011. Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja
2011:33. Opetus- ja kulttuuriministeriö.  
Valtonen M. 2011. Hopelessness, Depressive
Symptoms, Physical Activity and Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men.
(Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä). Publications of the University of Eastern Finland. Dis-
33
Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja
Laine K, Blom A, Haapala H, Hakamäki H, Hakonen H, Havas E, Jaako J, Kulmala J, Mäkilä M,
Rajala K & Tammelin T. Liikkuva koulu -hankkeen väliraportti. Liikunnan ja kansanterveyden
julkaisuja 245. LIKES 2011.
Maijala H-M. Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma. Seurannan tuloksia vuodelta 2009. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 241. LIKES,
KKI-ohjelma 2011.
Hakamäki M, Laakso N, Laine K & Rajala K. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeet
2009–2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 246. LIKES 2011.
Hakamäki M & Kankaanpää A. Seuratuen toiminnallisten tukien hankkeet 2009–2010. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242. LIKES 2011.
Heiskanen J, Kärkkäinen O-P, Hakonen H, Lindholm H, Eklund J, Tammelin T & Havas E. Suomalaisen työikäisen kestävyyskunto. Nykyhetken
tilanne ja ennusteita. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 247. LIKES 2011.
Maijala H-M. (toim.) Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa -selvitys. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 243. LIKES, KKI-ohjelma
2011.
Fagerlund E & Maijala H-M. Saa hengaa eri porukan kanssa. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten liikuntaan osallistumisen tukeminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja
248. LIKES 2011.
Kivimäki S, Taulu A, Vehmanen M & Hölsömäki H. Koulutuksesta tukea paikallisyhdistysten
liikuntaan. Liikunta sopii jokaiselle -koulutushankkeen 2008–2010 loppuraportti. Liikunnan
ja kansanterveyden julkaisuja 244. LIKES, KKIohjelma 2011.
Väisänen K. (toim.) Kunnossa kaiken ikää (KKI)
-ohjelman toimintakertomus 2010. Liikunnan ja
kansanterveyden julkaisuja 249. LIKES, KKI-ohjelma 2011.
Moilanen N. (toim.) Terveyttä edistävä liikunta
kunnissa vuonna 2010 – TEAviisari. Liikunnan
ja kansanterveyden julkaisuja 250. LIKES, KKIohjelma 2011.
Rovio E & Pyykkönen T. Vähän liikkuvat juoksuttavat päättäjiä ja tutkijoita. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 251. LIKES ja Liikuntatieteellinen Seura 2011.
Jaako J & Laine K. Lasten ja nuorten liikunnan
kehittämishankkeet 2010–2011. Yhteenveto hakemuksista ja tiliselvityksistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 252. LIKES 2011.
Asiantuntijajulkaisut
Hakamäki M & Turpeinen S. Urheilun hyvät ja
vielä paremmat asiat. Liikunta & Tiede 5, 54–57.
Heiskanen J, Kärkkäinen O-P, Hakonen H, Lindholm H, Tammelin T, Havas E. Onko rapakuntoisten työikäisten määrä räjähtämässä? Liikunta & Tiede 4, 4–9.
Tutkija Hanna-Mari Maijala toimitti vuonna
2011 raportin pyöräilyn olosuhteista Suomen
kunnissa.
Kangasniemi A. 2011. Liikuntapsykologian tutkimusuutiset. Liikunta & Tiede, numerot 1; 2–3; 4;
5 ja 6.
34
Kauravaara K. 2011. Etnografisella liikuntatutkimuksella pintaa syvemmälle. Liikunta & Tiede 5,
71–74.
jan Apteekki levittäytyy. Kipinät 2/2011. 32–33.
Jyväskylä: KKI-ohjelma.
Malvela M. Aikuisten harrasteliikuntaan satsataan urheiluseuroissa jatkossakin – KKI-ohjelman seuratoiminnan kehittämishankkeet terveysliikuntaa toteuttamassa 2008–2010. Kipinät
1/2011, 10–11. Jyväskylä: KKI-ohjelma.
Kauravaara K. 2011. Mitä sitten jos ei liikuta? Liikunta & Tiede 5, 75.
Konttinen N, Mononen K, Pihlaja T, Sipari T, Arvinen-Barrow M ja Selänne H. Urheiluvammojen
esiintyminen ja niiden hoito nuorisourheilussa –
Kohderyhmänä 1995 syntyneet urheilijat. Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. KIHUn julkaisusarja, nro 25. 16 s.
Malvela M. Seikkailu käyttöön. Kipinät 2/2011,
29. Jyväskylä: KKI-ohjelma.
Malvela M. Viriili vesipeto: selkäuinti. Viriili vesipeto: krooliuinti. Ilta-Sanomien verkkolehden
liikuntavinkit, 2 kpl. Huhtikuu 2011
Laakso N. Urheilun johtaminen on muutosten
edessä. Liikunta & Tiede 4, 60–61.
Suutari A. Haaveissa eläkepäivät ja sapattivapaat. Kipinät 1/2011, 28–29. Jyväskylä: KKIohjelma.
Tammelin T. Liikkuva koulu -hankkeessa lisää
fyysistä aktiivisuutta koulupäivään. LIITO ry:n
jäsenlehti 2011, 3, 10–12.
Suutari A. Rekkakiertueella otettiin SuomiMiehestä mittaa. Kipinät 2/2011, 6–8. Jyväskylä:
KKI-ohjelma.
Tammelin T. Mitä tiedetään nuorten istumisen
määrästä? Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista. 21. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät
28.–29.9.2011, UKK-instituutti, Tampere. Luentolyhennelmät.
Suutari A & Väisänen K. KKI-Päiviltä vahvoja visioita ja käytännön malleja. Liikunnan Ammattilainen 3/2011.
Yleistajuiset julkaisut
Suutari A & Väisänen K. KKI-Päiviltä vahvoja visioita ja käytännön malleja. Kipinät 1/2011, 24–
25. Jyväskylä: KKI-ohjelma.
Kangasniemi A. 2011. Mitä on psyykkinen valmennus? Laukaan Peurunka golf nro 1.
Valtonen M. Herätys ihmiset! Veikkaus-vieraskynä 28.10.2011. https://www.veikkaus.fi.
Kinnunen L. Olosuhteisiin panostaminen on tehnyt Oulusta pyöräilykaupungin. Kipinät 1/2011,
22–23. Jyväskylä: KKI-ohjelma.
Kinnunen L. Lisää päivittäisiä askeleita ja pyörällä polkaisuja. Kipinät 2/2011, 18–19. Jyväskylä:
KKI-ohjelma.
Valtonen M. Väitöstiedote julkaistu mm. seuraavissa sanomalehdissä tai verkkouutisissa. 30.9.–
5.10.2011:Nelosen uutiset, Iltalehti, Iltasanomat,
Keskisuomalainen, Pohjalainen, Savon Sanomat,
Turun Sanomat, Ilkka, Kaleva, Aamulehti, Pohjolan Sanomat, Kainuun Sanomat, Radio Mega,
Radio Aalto, Terveydeksi – Apteekkien asiakaslehti, Suomen Lääkärilehti, Talouselämä.
Kivimäki S. 2011. Suomimiehen liikuntavinkit, 16
kpl, Ilta-Sanomat 2011.
Väisänen K. Karppausta, superfoodia vai kilo voita? Liikunnan Ammattilainen 5/2011, 22–23.
Kivimäki S. 2011. Liikettä niveliin -taukojumpat,
Työ Terveys Turvallisuus -lehti 4/2011, 6/2011,
8/2011.
Väisänen K. 10 800 SuomiMiestä testautti kuntonsa. Soveli 2/2011, 28.
Kinnunen L. Terveysliikunta kuntien terveyden
edistämisessä. Kipinät 1/2011, 30–31. Jyväskylä:
KKI-ohjelma.
Väisänen K. SuomiMies-rekka jälleen liikenteessä. Kipinät 1/2011, 6. Jyväskylä: KKI-ohjelma
Kivimäki S. 2011. Liikettä niveliin taukojumppavideot, Työ Terveys Turvallisuus -lehti 4/2011,
6/2011, 8/2011.
Väisänen K. Yhden aikakauden päätös. Kipinät
1/2011, 12–13. Jyväskylä: KKI-ohjelma
Kivimäki S, Koivuniemi K & Tuunanen K. Liikku-
35
Väisänen K. Liikkumattomuuden hinta. Kipinät
1/2011, 23–27. Jyväskylä: KKI-ohjelma
Väisänen K. Tavoitteena ehjä työura. Kipinät
1/2011, 27. Jyväskylä: KKI-ohjelma
Väisänen K. Avarakatseinen generalisti. Kipinät
2/2011, 12–13. Jyväskylä: KKI-ohjelma
Väisänen K. Stadin kundi kondikseen ja Liikkeelle-hankkeet mahdollistavat liikunnan ja ohjauksen monelle helsinkiläiselle. Kipinät 2/2011, 14–
15. Jyväskylä: KKI-ohjelma
Väisänen K. Karppausta, superfoodia vai kilo voita? Kipinät 2/2011, 22–24. Jyväskylä: KKI-ohjelma
Toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen on
työskennellyt LIKESillä vuodesta 1975.
36
ASIANTUNTIJATOIMINTA
Liiku, opi, osallistu -hankkeen ohjausryhmä
(Suomen CP-liitto), jäsen
Tieteellinen asiantuntijatoiminta
Student Life -ohjausryhmä (Jyväskylän yliopisto), jäsen
Toimiminen vertaisarvioitsijana
kansainvälisissä lehdissä
Liikuntalaturi -hanke, ohjausryhmä (Jyväskylän
kaupunki), jäsen
Kantomaa Marko
Heiskanen Jarmo
International Journal of Behavioral Nutrition
and Physical Activity
International Journal of Behavioral Medicine
Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen
testiasemaharjoittelun vastuuhenkilö ja opiskelijaohjaaja LIKESillä.
Kangasniemi Anu
Valtonen Maarit
Psykologiliiton Psyykkisen valmennuksen toimikunta, jäsen
BMC Public Health
Tammelin Tuija
Kinnunen Liisamaria
Journal of Sports Sciences
HEPA Europe: Working Group: Physical Activity Promotion in Socially Disadvantaged Groups,
jäsen
Väitöskirjan esitarkastukset
Tuija Tammelin
Väitöskirjan esitarkastus 5.9.2011. Ilona Mikkola, Oulun yliopisto. Prevalence of Metabolic Syndrome in Young Men and Changes of Body Composition, Physical Performance, and Cardiovascular Risk Factors During Military Service.
WHO European Centre for Environment and
Health, Bonn office: Project group for WHO project on Networking on inequalities in physical activity: guidance on physical activity promotion in
socially disadvantaged groups, with a focus on
healthy environments, jäsen
Jäsenyys yhteisöissä ja toimikunnissa
TELI-olosuhderyhmä, jäsen
Blom Antti
Henkilöliikenteen neuvottelukunnan Kävely- ja
pyöräilyjaos, jäsen
Liikkuva koulu -hankkeen työryhmä, sihteeri
LIVE-verkosto, jäsen
Terve Koululainen -hankkeen ohjausryhmä,
jäsen
Ulkoilufoorumi, jäsen
Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit -hankkeen
ohjausryhmä, jäsen
Liiku Terveemmäksi -ohjausryhmä, jäsen
Liikkujan viikko -työryhmä, jäsen
Havas Eino
Komulainen Jyrki
Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunta
(STM), jäsen 31.8.2011 saakka
TELI-olosuhderyhmä, jäsen
Ammattiliittojen lomajärjestöt, kuntoremonttiohjausryhmän jäsen
Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä
(STM&OKM), jäsen 15.12.2011–31.5.2015
THL, TedBM liikuntatoimessa, työryhmän jäsen
Liikkuva koulu -hankkeen ohjausryhmä (OKM),
asiantuntijajäsen
Voimaa vanhuuteen -ohjelma, ohjausryhmän jäsen
Kunnossa kaiken ikää -ohjelman neuvottelukunta, jäsen
HEPA Europe: Natonal Approaches to physical
Acitvity, jäsen
37
Promotion, työryhmän jäsen
esittely liikunnan aluejärjestöjen nuorisopäälliköille, AirportCongress Center, Vantaa 4.5.2011
Agita Mundo, representative of Fit for Life Program
Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Nuoren Suomen Liikunnasta
syrjäytyneiden seminaarikiertueella Kouvolassa
11.5.2011
TELI-ohjausryhmä, varajäsen
Laine Kaarlo
Liikkuva koulu -hankkeen esittely opetus- ja
kulttuuriministeriön, koulutus- ja tiedepolitiikan
osaston ylijohtajalle, OKM 24.5.2011
Sosiologipäivät 2011, liikuntasosiologian työryhmäkoordinaattori
Selänne Harri
Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely OKM:n liikuntayksikön ja
ELY-keskusten välisellä liikuntatoimien neuvottelupäivillä Tanhuvaarassa 27.5.2011
Liikuntatieteellisen seuran (LTS) hallituksen varajäsen
Liikuntatieteellisen seuran liikuntalääketieteen
valiokunnan jäsen
Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Valtion Liikuntaneuvoston
tiedejaokselle Helsingissä (OKM), 6.6.2011
Science for Success ohjelmatoimikunnan jäsen.
Science for Success III – Tie huipulle -kongressi.
Järjestäjänä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. Jyväskylä 11.–12.10.2011.
Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikölle, Helsingissä 14.6.2011
Väisänen Katri
Yleisesittely Liikkuva koulu -hankkeesta opetusministeri Jukka Gustafssonille 24.8.2011 (vain
materiaali)
Terveyden edistämisen keskus ry:n Se On Sinun
Asiasi (SOSA) -viestintähankkeen ohjausryhmän
jäsen
Yleisesittely Liikkuva koulu -hankkeesta Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankiselle OPH:ssa
29.8.2011
Asiantuntijaesiintymiset ja
-haastattelut
Blom Antti
Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisesta Kuntaliiton (Efeko) järjestämässä kuntien
kehitysseminaarissa Vantaalla 8.9.2011
Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisesta Karhulan koulun veso-päivässä Kotkassa 15.3.2011
Asiantuntijaesitys koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Itä-Suomen rehtoripäivillä
Tahkovuoressa 9.9.2011
Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Sportec-messuilla Tampereella, 24.3.2011
Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Nuoren Suomen Liikunnasta syrjäytyneiden seminaarikiertueella Lahdessa
13.9.2011
Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisesta Lounais-Suomen Liikunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kuntakoulutuksessa Turku–Tukholma-risteilyllä, 1.4.2011
Esitykset Liikkuva koulu-seminaarissa pilottihankkeille ja yhteistyöverkostolle Helsingissä 5.–
6.10.2011
Esitykset Liikkuva koulu -seminaarissa pilottihankkeille ja yhteistyöverkostolle Vuokatissa,
6.–7.4.2011
Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Koululiikuntaliiton strategiapäivässä Helsingissä 7.10.2011
Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Liikunnan edistämisen
neuvottelukunnalle (LED), Helsingissä 4.5.2011
Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Kotkan Opetusalan Am-
Koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteiden
38
mattiyhdistyksen ja kaupungin luottamushenkilöiden tapaamisessa Kotkassa 11.10.2011
sä: Länsi-Savo, Hämeen Sanomat, Karjalainen,
Keskisuomalainen, Koillissanomat, Suomenmaa,
Turun Sanomat, Savon Sanomat, Ilkka, Elisa.net,
Kansan Uutiset, Etelä-Suomen Sanomat, Kauppalehti, Iltalehti.
Esitys mentorikoulutuksessa Jyväskylän yliopistolla 1.11.2011
Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä liikuntaa opettavien opettajien täydennyskoulutustilaisuudessa Hämeenlinnassa 4.11.2011
Heiskanen Jarmo
LIKES-kuntotestauksen ja SuomiMiehen kuntotestien esittely Kisakallion kuntotestauksen täydennyskoulutuksen opiskelijoille 15.2.2011, Jyväskylä.
Liikkuva koulu-ohjelman esittely isojen kaupunkien opetustoimen johtajille Turussa, 10.11.2011
Logstor oy:n työhyvinvointipäivä: seurantatestien tulokset, tulkinta ja yhteydet terveyteen
14.10.2011, Saarijärvi.
Liikkuva koulu -hankkeen ja koulupäivän liikunnallistamisen esittely Kuntaliiton Opetus- ja
kulttuuriasiainneuvottelukunnalle, Kuntaliitto
29.11.2011 (vain materiaalit)
SuomiMiehen kuntotestien koulutustilaisuus
opiskelijoille 18.4. ja 24.8.2011, Jyväskylä.
Asiantuntijaluento koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä ja niiden levittämisestä KeskiSuomen liikuntatoimien viranhaltijoille Jyväskylässä 7.12.2011
Koulutustilaisuus kuntoremonttipaikkojen kuntoremonttivastaaville aiheesta: Kuntoremontti ja
kuntotestaus 26.5.2011, Jyväskylä.
Puheenvuoro Mikkelin Kalevankankaan koulun
”vihkiäisissä” Mikkelissä 7.12.2011
Stadin Kundi kondikseen hankkeen kuntotestitulosten yhteenveto ohjausryhmälle 30.8.2011,
Helsinki.
Lisäksi noin 36 kouluvierailua, joissa esittelyt
koulupäivän liikunnallistamisen toimenpiteistä Liikkuva koulu -hankkeen pilottikouluilla 21
kunnassa/kaupungissa.
Esitelmä: Kestävyys- ja lihaskuntoa kohottavan
liikunnan annostelu, KSSHP:n koulutustilaisuudessa 31.8.2011, Jyväskylä.
Hakamäki Matti & Turpeinen Salla
Vasabladet 15.9.2011. Siffror får män att börja
motionera. Testerna visar att karlar som är yngre
än fyrtio år har dålig konditition.
Naiset ja miehet liikunnassa ja urheilussa. Tasaarvon aamukahvit. Opetus- ja kulttuuriministeriön, SLU:n ja LiikunNaiset -verkoston tilaisuus.
7.6.2011 Helsinki.
Kunnallissanomat (Jalasjärvi) 22.9.2011, s. 7:
Miehet pääsivät kuntotestiin huoltoasemalla.
Liikunta ja tasa-arvo 2011. Liikunnan ja urheilun
tasa-arvon päivä. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaisuus 4.11.2011. Helsinki.
Kuntotestausesittely Sepän lukion terveystiedon
ryhmille, 26.8., 30.9. ja 5.10.2011, Jyväskylä.
Logstor oy:n työhyvinvointipäivä: seurantatestien tulokset, tulkinta ja yhteydet terveyteen
14.10.2011, Saarijärvi.
Hakamäki Matti
Haastattelu otsikolla Lapset liikkuvat vähemmän
kuin ennen. Maaseudun Tulevaisuus 15.7.2011.
Kuntotestausesittely Lyseon lukion terveystiedon
ryhmälle 5.10.2011, Jyväskylä.
Haastattelu aiheesta Urheilussa on tyttöjen lajit ja
poikien lajit. YLE Radio Keski-Suomi 4.11.2011.
Kuntotestausesittely Sepän lukion terveystiedon
ryhmille 30.9., 14.10. ja 30.10.2011, Jyväskylä.
Esiintyminen Ajantasa-ohjelmassa teemasta Urheilun tasa-arvo. YLE Radio Suomi 22.11.2011.
Smartumin Eduksesi-sidosryhmälehti 2/2011, s.
10: Miehet ylös, ulos ja lenkille!
Havas Eino
Haastattelu otsikolla Liikkumattomuus maksaa
miljardeja. 2.7.2011. Artikkeli seuraavissa lehdis-
39
Kangasniemi Anu
Koivuniemi Kaisa
Miten motivoida liikkumattomat liikkeelle? Esitys Kuntoremonttiseminaarissa 26.5.2011. Jyväskylä.
Terveyttä ja toimintakykyä. Kuntoremontin sisältö tulevaisuudessa. Esitys Kuntoremontin miniseminaarissa. 21.1.2011. Helsinki.
Kantomaa Marko
Kulmala Janne
Liikunta ja masennus. Esitys Nuorisopsykiatrian
alueellisessa koulutustilaisuudessa Nuorten masennuksen lääkkeetön hoito. 12.5.2011. Oulu.
Kehonkoostumusmittaus kertoo tärkeimmän:
Mistä on tytöt ja pojat tehty? Haastattelu Keskisuomalaisen verkkolehteen 11.10.2011.
Ratkaisuja liikkumattomuuden ongelmaan? Esitykset Nuoren Suomen Haasteena liikkumattomat lapset ja nuoret seminaarikiertueella. Oulu
13.4., Kajaani 14.4.2011.
Malvela Miia
Kinnunen Liisamaria
Puhelinhaastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue. Loviisan Sanomat. 17.5.2011.
The future: the success of Fit for Life in Finland.
Esitys: Second Dutch Conference on Sport and
Elderly. 26.1.2011, Utrecht, Hollanti.
Miesten lihaskunto testissä. Haastattelu. Vartti/
Itä-Uusimaa. 18.5.2011.
Tulin, kun rouva käski. Haastattelu. Hämeen Sanomat. 12.5.2011.
Miehet testauttivat kuntoaan rekassa Lapinjärvellä. Haastattelu. Loviisan Sanomat. 20.5.2011.
Physical Activity Promotion in Socially Disadvantaged Groups. WHO Working Group. 11.–
12.4.2011, Bonn, Saksa.
L. Kinnunen, M. Malvela, K. Väisänen, J. Komulainen. Changing the way of life, a successful campaign to promote health for men. Esitys:
Nordic Public Health Conference. 24.–26.8.2011,
Turku.
Pyöräilyn markkinoinnin monet kasvot, case
München. Esitys Kansallisessa Velo-City jälkiseminaarissa; Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 7.10.2011, Helsinki.
Sykettä seniorit. 4.4.2011 Orivesi, 28.10.2011
Turku, 28.10.2011 Salo
Sykettä laulaen ja liikkuen Elinvoimaa eläkevuosiin -tapahtumissa; 1.9.2011 Äänekoski,
1.9.2011 Pihtipudas, 2.9.2011 Pieksämäki ja
2.9.2011 Jämsä.
Kivimäki Sari
Radiohaastattelu Radio Nostalgialle. 11.10.2011,
SuomiMies-kampanja.
Lehtihaastattelu Liikkujan Apteekista. Apteekkarilehti 9/2011 s.28.
KKI-ohjelman ohjelmakoordinaattori Miia
Malvela kiersi SuomiMies Seikkailee -kiertueen
mukana ympäri maata ja antoi useita haastatteluja.
40
Mies, relaa vähän säätöjä. Haastattelu. Luumäen
Lehti. 26.5.2011.
Liikunta-aktiivisuudessa Minä määrittyy Meistä. Suomen Olympia-akatemian 26. Istunto.
8.10.2011, Lappeenranta.
Ensio Pellikka, 59 v. 175 cm, 73,1 kg ja puristusvoimaa 54 kiloa. Haastattelu. Savon Sanomat.
26.5.2011.
Liikuntakynnyksen yli – Vähän liikkuvien tunnistaminen, tavoittaminen ja sitouttaminen. KeskiSuomen ravitsemus- ja liikuntapäivä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 31.8.2011, Jyväskylä.
Tv-haastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue. Meän kanava (netti-tv). 6.9.2011.
Liikuntakynnyksen yli – Vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana. Asiantuntijaesitys LEDIja TELI-neuvottelukunnissa. 18.8.2011, Helsinki.
Radiohaastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue. Oulun Radio (YLE). 7.9.2011.
Miesten kunnossa on kohentamista. Haastattelu.
Maaseudun Tulevaisuus. 12.9.2011.
Liikuntakynnyksen yli – Vähän liikkuvien tunnistaminen, tavoittaminen ja sitouttaminen. Pilottikohteiden seminaari. 26.5.2011, Paviljonki,
Jyväskylä.
Purista, purista. Vielä, vielä. Haastattelu. Ilkka.
17.9.2011.
Rasvaa pois ja vähemmän olutta. Haastattelu.
Tyrvään Sanomat. 22.9.2011.
Liikuntakynnyksen yli – Vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana. Asiantuntijaesitys opetus- ja kulttuuriministeriön valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaostossa, 28.1.2011, Helsinki.
Haastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue.
Länsi-Uusimaa. 22.9.2011.
Ammattikuljettajat aikataulujen armoilla. Haastattelu. Länsi-Suomi. 23.9.2011.
Vähän liikkuvat on tunnistettu. Entäs sitten?
Asiantuntijaesitys Kunnossa Kaiken Ikää (KKI) päivillä. 18.3.2011, Tampere-talo, Tampere.
Haastattelu SuomiMies seikkailee -rekkakiertue.
Autolehti. 23.9.2011.
Haastattelu otsikolla Areena, Liikkumattomuuden riskit. Vähän liikkuvia tyyppejä. Etelä-Saimaa, 26.12.2011, s.16.
Ennätysmäärä miehiä tarkisti kuntonsa Turussa.
Haastattelu. Turun Sanomat. 4.10.2011.
Haastattelu. Tullattava tavara: Perävaunullinen
liikuntaa. Kuljetus ja logistiikka 4/2011
Haastattelu otsikolla Mestarijoukkueen henkiset
salat, tutkija leijonista. Satakunnan Kansa, sunnuntai-liite, 22.5.2011, s.16.
Haastattelu. ”Miehet ylös, ulos ja lenkille!” Smartumin Eduksesi - sidosryhmälehti 2/2011.
Selänne Harri
Rajala Katja
Kuudesluokkalaisten uimataito vuonna 2011
-tutkimustulosten esittely. Tiedotustilaisuus
31.5.2011. Helsingin Uimastadion. Järjestäjänä
Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry.
Koulutustilaisuus Jyväskylän seudun ortopedeille, työterveyslääkäreille ja TULE-vaivoja hoitaville lääkäreille: Kasvutekijähoidot liikuntavammoissa. Tendinopatiat ja eksentrinen harjoittelu.
6.9.2011. Jyväshovi, Jyväskylä.
Kuudesluokkalaisten uimataito vuonna 2011 -tutkimukseen liittyneet haastattelut:
Kohti Lontoota -koulutustilaisuus Olympiajoukkueen lääkäreille. 11.3.2011.
Promo-lehti 3.6.2011; Iltalehti 6.6.2011 (tiedotustilaisuuden pohjalta kirjoitetun jutun tarkistaminen); Etelä-Suomen Sanomat 9.6.2011.
Olympiajoukkueen lääkäri. Judon MM-kisat.
22.–28.8.2011. Pariisi, Ranska.
Finlandia Marathonin lääkintähuollon organisointi ja toimiminen tapahtumalääkärinä.
3.9.2011. Jyväskylä.
Rovio Esa
Liikunta-aktiivisuudessa Minä määrittyy Meistä. Asiantuntijaesitys TELI-olosuhderyhmässä.
30.11.2011, Helsinki.
Nuoren jääkiekkoilijan terveys. Luento JYP-junioreiden vanhemmille. 6.9.2011. Jyväskylä.
41
Koulutus - ja esittelytilaisuus, Kanadalaisten jääkiekkovierailu: ”Nuoren jääkiekkoilijan ennalta
ehkäisevä lääkintähuolto” 5.10.2011. Jyväskylä
Liikkuva koulu -hanke – tutkimustuloksia.
5.10.2011. Liikkuva koulu -hankkeen seminaari
5.–6.10.2011 Katajanokka, Helsinki.
Terveystarkastuksen merkitys, ja biologisen iän
huomioon ottaminen nuorten valmennuksessa. JYP-nuoret, vanhemmat ja joukkueen johtajat sekä valmentajat. 19.9.2011. Hipposhalli, Jyväskylä.
Liian istumisen vaarat. 6.10.2011. Liikkuva koulu -hankkeen seminaari 5.–6.10.2011 Katajanokka, Helsinki.
Urheilijoiden vammojen kirjo nykyisin. Olympiakomitean omalääkäriseminaari. 21.–22.10.2011.
Helsinki.
Väitöskirjan aiheesta toivottomuuden tunne ja
liikunta tehdyt haastattelut:
Valtonen Maarit
YLE Keski-Suomen paikallisuutiset 7.10.2011.
YLE valtakunnalliset uutiset 8.10.2011. http://
areena.yle.fi/video/1317994319731
Tammelin Tuija
Lisää liikettä ja vähemmän ruutuaikaa lapsille ja
nuorille. Pohjois-Suomen Opettajainpäivät 21.–
22.1.2011. Oulu.
Radio Keski-Suomi haastattelu 5.10.2011. http://
areena.yle.fi/audio/1317829425542
Radio Jyväskylä haastattelu 7.10.2011. http://
www.radiojkl.fi/index.php?option=com_sbsarti
cle&tmpl=blog&cid=35762&cat=1
Fyysisen aktiivisuuden ja passiivisuuden arviointi. Luento koulutuksessa ”Liikuntaa työn ja työntekijän mukaan - ideoita ja työvälineitä liikunnan
edistämiseen”. 8.2.2011, UKK-instituutti, Tampere.
Sverige radio. Sisuradio. Haastattelu. 8.10.2011.
http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=185&artikel=4736073
Liikkuva koulu -hankkeen tutkimuksen välituloksia. Liikkuva koulu -hankkeen seminaari 6.–
7.4.2011 Vuokatti.
KSSHP. Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin sidosryhmälehti. 2/2011. Toivottomuuden tunne kuriin liikunnalla.
Physical activity and fitness in NFBC 1966 study.
Pohjois-Suomen syntymäkohorttien seminaari
16.5.2011 Oulu.
Physical activity and sedentary behavior – selfreported and objective measurements 2007–
2011. LASERI-symposiumi 20.5.2011 Turku.
Liikkuva koulu -hankkeen tutkimus ja seuranta.
Asetelma ja ”välituloksia”. Valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteen jaoston kokous 6.6.2011
Helsinki
Tammelin Tuija ja Havas Eino. LIKES research
and action programs in relation to physical activity and sports at school. Meeting with consultants conducting School Sports International
Benchmarking for the Saudi Ministry of Education. 14.9.2011, Jyväskylä.
Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet. Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani.
Mitä tiedetään nuorten istumisen määrästä? Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista. 21. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 28.–29.9.2011,
UKK-instituutti, Tampere.
42
HENKILÖSTÖ 2011
KKI-ohjelma
Kinnunen Liisamaria, kehittämispäällikkö
Kivimäki Sari, kenttäpäällikkö
Komulainen Jyrki, ohjelmajohtaja
Malvela Miia, ohjelmakoordinaattori
Tarkiainen Elina, hankevalmistelija
Suutari Anna, tiedotussihteeri
Valkama Niina, tapahtumakoordinaattori
Väisänen Katri, tiedottaja
Hallinto- ja taloustoimisto
Hakanen Ulla, toimistosihteeri (eläkkeelle
1.7.2011)
Havas Eino, johtaja
Muhonen Sari, toimistosihteeri
Tolvanen Pirjo, toimistopäällikkö
Tutkimusosasto
Osa-aikaiset tutkijat, tutkimusapulaiset ja testiaseman työntekijät
Haapala Henna, tutkija
Jaako Jaana, tutkija
Kangasniemi Anu, tutkija
Kantomaa Marko, tutkija
Kauravaara Kati, tutkija
Kulmala Janne, tutkimusassistentti
Kumpulainen Mervi, tutkimuskoordinaattori
(18.5.2011 alkaen)
Lakanen Laura, tutkija (1.12.2011 alkaen)
Lehti Maarit, tutkija
Maijala Hanna-Mari, tutkija
Rovio Esa, erikoistutkija
Siekkinen Kirsti, tutkimuskoordinaattori
Syväoja Heidi, tutkija
Tammelin Tuija, tutkimusjohtaja
Yang Xiaolin, tutkija
Haakana Piia
Havas Ilmi
Haverinen Henna
Hoffren Henna-Riikka
Hyvärinen-Näykki Heli
Häkkinen Maiju
Ihalainen Petra
Ikonen Pasi
Johansson Petra
Juvonen Pinja
Kaasalainen Karoliina
Kaipainen Kirsi-Maria
Karessuo Anna-Kaisa
Karstunen Niina
Karvinen Susanna
Kautto Lasse
Kivinen Mauno
Kontkanen Lauri
Kuusela Jenni
Kyyrä Anni
Laitinen Pinja
Lesonen Sirkku
Lindfors Heidi
Minkkinen Hanna
Moilanen Noora
Munter Hanne
Niskanen Elina
Nurmeksela Susanna
Ojala Emilia
Ojala Merike
Oksanen Pauliina
Parikka Liisa
Patama Saara
Pekkola Elina
Peltotalo Jussi
Pelttari Pasi
Pirttimäki Petra
Pulkkinen Miia
Puurunen Jonna
Kehittämisosasto
Blom Antti, hankepäällikkö
Hakonen Harto, tilastoasiantuntija
Kankaanpää Anna, tilastoasiantuntija
Koivuniemi Kaisa, projektipäällikkö
Kärkkäinen Olli-Pekka, suunnittelija
Vihko Jussi, atk-suunnittelija
Walker Martta, tiedottaja
LINET-tutkimusyksikkö
Fagerlund Emilia, tutkija
Hakamäki Matti, erikoissuunnittelija
Laakso Nina, tutkija
Lehtonen Kati, tutkija
Laine Kaarlo, yksikönjohtaja
Rajala Katja, tutkija
Turpeinen Salla, tutkija (1.7.2011 alkaen)
Terveyden edistämisen osasto
Heiskanen Jarmo, testauspäällikkö
Majori Sirkku, laboratorionhoitaja
Oksanen Hermanni, kuntotestaaja
Selänne Harri, ylilääkäri
Valtonen Maarit, erikoistuva lääkäri
43
Pääkkönen Timo
Pöyhönen Katja
Ronkainen Tommi
Ruokoranta Lauri
Sairanen Essi
Selänne Lauri
Soini Anne
Sorvisto Juha
Strandman Soile
Syväoja Henna
Tornberg Jaakko
Turkki Rebekka
Tuunanen Katariina
Vartia Hanna
Wennman Heini
Säätiön hallitus 1.1.2009–31.12.2011
Kimmo Suomi pj., Jyväskylän kaupunki
(09/2011 saakka)
Asko Malinen vpj., Jyväskylän yliopistosäätiö
Nina Karhula, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY)
Sirkka-Liisa Korppi-Tommola, Jyväskylän yliopisto (JY)
Risto Kinnunen, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes oy
Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Juha Heikkala, Suomen Liikunta ja Urheilu
Hannu Korhonen, Keski-Suomen Liitto
LIKESillä vuodesta 1978 työskennellyt toimistosihteeri Ulla Hakanen jäi eläkkeelle heinäkuussa 2011.
Varajäsenet
Ari Karimäki, Jyväskylän kaupunki
Ritva Nirkkonen, Jyväskylän yliopistosäätiö
Sosiaalisihteeri Karoliina Vainikainen, JYY
Sakari Liimatainen, JY
Johanna Niinikoski, Jykes oy
Tommi Vasankari, UKK-instituutti
Janne Juvakka, Terveyden edistämisen
keskus ry
Urho Kujala, JY/Liikunta- ja terveystieteiden
tiedekunta
44
LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES
Toimintojen vakiinnuttamisen vuosi
Säätiön juhlavuoden 2010 – 40 vuotta toimintaa
– suurten tapahtumien lisäksi tehtiin kaksi merkittävää rakenteellista ratkaisua säätiön toiminnoissa. Ensinnäkin toteutettiin vuoden 2009 lopulla päätetty toimitilajärjestely ja muutto Viitaniemeen; samassa yhteydessä liikuntalääketieteen klinikan liiketoiminnot myytiin Mehiläinen
oy:lle kesällä 2010. Vuosi 2011 toimittiinkin uusien järjestelyjen mukaisesti.
TOIMINTAKERTOMUS 2011
Yleistä
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö
LIKESin tarkoituksena on liikunnan ja terveyden
edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. Säätiön perustivat vuonna 1970 (merkintä
säätiörekisteriin 24.4.1970) Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Säätiö ylläpitää Jyväskylässä Liikunnan ja terveyden
tutkimuskeskusta (LIKES-tutkimuskeskus). Tutkimuskeskus toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja sosiaali- ja terveysministeriön/
Raha-automaattiyhdistyksen yhteisesti rahoittamaa Kunnossa kaiken ikää -ohjelmaa sekä koordinoi OKM:n ja Opetushallituksen yhteistä valtakunnallista Liikkuva koulu -hanketta. Tarkoituksensa mukaisesti säätiö tekee liikuntaan ja terveyteen liittyvää monitieteistä tutkimusta sekä
järjestää liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta ja kuntotestauspalveluja. LIKES ei ole
apurahasäätiö, säätiön toiminta rahoitetaan pääosin julkisilla avustuksilla ja vähäisessä määrin
oman elinkeinotoiminnan tuotoilla.
Uudet tilat Viitaniemessä ovat olleet mainiot. Kauko Sorjosen säätiö on sijoittanut
LIKESin tiloihin osan taidekokoelmistaan; kokoelman avajaiset pidettiin 14.2.2011. Taiteen läsnäolo on osaltaan lisännyt toimitilojen viihtyisyyttä.
LIKESin tiloja ja näyttelyä on pidetty yleisölle avoinna noin kerran kuussa. LIKES ja taidekokoelma olivat Jyväskylän kulttuurisuunnistuksen kohteena syyskuussa 2011.
Liikunnan ja terveyden edistäminen
Kunnossa kaiken ikää -ohjelma toteutti toisen
valtakunnallisen SuomiMies seikkailee -kiertueen. Testirekka kiersi touko- ja syyskuussa 30
paikkakuntaa ja tavoitti henkilökohtaisesti yli
10000 miestä. Perinteinen Kunnon Laiva -koulutusristeily elokuussa kokosi yli tuhat liikunnan edistäjää uusien ideoiden ja virikkeiden äärelle. KKI-ohjelman pitkäaikainen puheenjohtaja liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti siirtyi
tammikuussa eläkkeelle, ja hänen paikkansa ohjelman puheenjohtajana otti OKM:n kulttuuri-,
nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja
Riitta Kaivosoja. Uuden puheenjohtajan johdolla
ohjelman toimintaa linjattiin aiempaa vahvemmin hallitusohjelman toteuttamisen suuntaan.
LIKESin toimitilat vuonna 2011 sijaitsivat Jyväskylässä Viitaniemessä Kauko Sorjosen säätiöltä
ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä vuokratuissa tiloissa. Säätiöllä oli vuokrattuna kaksi toimitilaa Helsingissä.
LIKESin tärkeimmät yhteistyötahot ovat opetusja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Raha-automaattiyhdistys, Opetushallitus,
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto sekä
liikunta- ja kansanterveysjärjestöt. Liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. LIKES
on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan
merkittävin valtakunnallinen terveysliikunnan –
erityisesti väestötasoisen terveysliikunnan edistäjä ja asiantuntijaorganisaatio.
Liikkuva koulu -hanke tuotti keväällä 2011 ensimmäiset laajat objektiivisesti mitatut tulokset
kouluikäisten fyysisestä aktiivisuudesta. Niiden
ja muidenkin laajojen kyselyaineistojen perusteella kävi selväksi, että työtä on jatkettava. Asian
merkitys konkretisoitui, kun Jyrki Kataisen hallitus kesäkuussa julkaisi ohjelmansa: hallitusohjelmaan sisältyi kirjaus Liikkuva koulu -ohjelman
jatkamisesta. Liikkuva koulu -hanke toi LIKESille merkittävää konkreettista yhteistyötä Opetushallituksen kanssa sekä hankkeen toteutuksessa
että tutkimuksessa.
45
Kuntotestausasema toteutti KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen testauskokonaisuuden ja jatkoi yhteistyötä eläkevakuutusyhtiö Eteran sekä Helsingin kaupungin kanssa.
Testausasema toimi pääosin liikkuvana yksikkönä ympäri Suomea. Testausaseman ja tutkimusosaston sekä AinoActive oy:n yhteistyönä julkaistiin kesäkuussa ”Suomalaisen työikäisen väestön
kestävyyskunto ja tulevaisuuden ennusteet” -raportti. Erityisesti ennusteosa sai laajaa huomiota
tiedotusvälineissä.
arvo -raportti sai laajan huomion, ja siitä toimitettiin myös englanninkielinen laitos.
LIKESin merkitys tunnustetaan
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
Terveyttä edistävän liikunnan neuvottelukunnan
toimikausi päättyi 31.8.2011. STM ja OKM asettivat yhdessä uuden, Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmän 14.12.2011. Ohjausryhmä jatkaa neuvottelukunnan sekä keväällä 2012 toimikautensa päättävän Liikunnan edistämisen neuvottelukunnan työtä erittäin vaativin ja kunnianhimoisin tavoittein. LIKESillä on edustus ohjausryhmän ydinkokoonpanossa.
Tutkimuksen ajankohtaisuus ja pitkäjänteisyys
Tieteellisen tutkimuksen rahoituspohja vahvistui
siis jo vuonna 2010 saatujen rahoituspäätösten
myötä. Maarit Lehden 3-vuotinen post doc -apuraha (2011–2013) Suomen Akatemialta oli merkittävä tuki työskentelylle Cincinnatissa, Yhdysvalloissa eräässä maailman arvostetuimmista aineenvaihduntasairauksien tutkimusyksiköistä.
Joulukuussa 2011 kolme tutkimushanketta sai
avustuksen Juho Vainion Säätiöltä.
Kaksi erillistä toiminnan ja talouden
tarkastusta
Raha-automaattiyhdistys teki säätiön toiminnan ja SuomiMies seikkailee -hankkeelle myönnetyn avustuksen käytön tarkastuksen lokakuussa 2011. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti säätiön toiminnan sekä Kunnossa kaiken ikää ohjelmalle ja Liikkuva koulu -hankkeen toteutukseen ja koordinointiin myönnettyjen veikkausvoittovarojen käytön joulukuussa 2011. Tarkastuksissa ei ilmennyt väärinkäytöksiä taikka merkittävää huomautettavaa, mutta säätiö sai niistä
arvokkaita ohjeita toimintatapojen kehittämiseksi. Kummastakaan tarkastuksesta ei ole tätä toimintakertomusta laadittaessa (maaliskuun alku
2012) saatu lopullista tarkastuskertomusta.
Liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkimus laajentui liikunta-aktiivisuuden ja koulumenestyksen välisten yhteyksien tutkimiseen. Tämä alue
on kansainvälisestikin erittäin kiinnostava ja
ajankohtainen. Tutkimushanke Liikunta, oppiminen ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen käynnistyi opetusja kulttuuriministeriön tuella. Yhteistyö Opetushallituksen kanssa aloitettiin Liikunta ja oppiminen -tutkimuskatsauksen laatimiseksi.
Hallinto ja henkilöstö
Säätiön toiminnasta vastaa hallitus, jonka toimikausi on 2009–2011. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Hallituksen puheenjohtaja Kimmo Suomi erosi tehtävästään tultuaan
valituksi valtion liikuntaneuvoston liikuntatieteellisen jaoston jäseneksi. Hallituksen varapuheenjohtaja Asko Malinen hoiti puheenjohtajan
tehtävät loppuvuoden ajan. Operatiivisesta toiminnasta vastaa säätiön johtaja, osastojen toiminnoista osastojen johtajat. LIKES-tutkimuskeskuksen johtoryhmä kokoontui vuoden aikana
kuusi kertaa.
Liikuntakynnyksen yli -hankkeessa kehitettiin
toimintamalli vähän liikkuvien aikuisten motivoimiseksi kohti fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa sekä käynnistettiin interventiotutkimus toimintamallin vaikuttavuuden arvioimiseksi. Marraskuussa LL Maarit Valtonen väitteli aiheesta liikunta, mielenterveys ja metabolinen
terveys keski-ikäisillä miehillä.
Vuotta 2011 luonnehti fyysisen aktiivisuuden objektiivinen mittaaminen useissa eri tutkimushankkeissa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten
fyysisen aktiivisuuden tilan selvittämiseksi. Esimerkiksi ensimmäiset suomalaisten aikuisten
fyysisen aktiivisuuden objektiiviset viitearvot askelmittareilla mitattuna julkaistiin. Opetus- ja
kulttuuriministeriölle laadittu Liikunta ja tasa-
Palkkausjärjestelmän ja työaikakäytäntöjen ajantasaistustyö saatiin päätökseen vuoden 2011 lopulla.
46
Tilintarkastajat
Vuoden 2011 lopussa työsuhteessa olleen henkilökunnan keski-ikä oli 38 vuotta. Osa-aikaisten
työsuhteiden lukuun ei ole laskettu vuoden aikana olleita lyhytaikaisia työsuhteita. Yhteensä tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli noin 46.
Säätiön tilintarkastajina toimivat KTM Paavo
Tuukkanen, varamiehenään tilintarkastustoimisto KPMG Wideri Oy Ab sekä HTM, JHTT Seppo Lindholm varamiehenään HTM, JHTT Jarmo
Jäspi.
Hallituksen kokoonpano 2011
Nimi
Kimmo Suomi, pj.
(erosi 6.10.2011)
Taustayhteisö
Jyväskylän kaupunki
Varajäsen
Ari Karimäki
Taustayhteisö
Jyväskylän kaupunki
Sirkka-Liisa
Korppi-Tommola
Jyväskylän yliopisto
Sakari Liimatainen
Jyväskylän yliopisto
Asko Malinen, vpj.
Jyväskylän yliopistosäätiö
Ritva Nirkkonen
Jyväskylän yliopistosäätiö
Nina Karhula
Jyväskylän yliopiston
ylioppilaskunta
Sosiaalisihteeri
Jyväskylän yliopiston
Karoliina Vainikainen ylioppilaskunta
Risto Kinnunen
Antti Uutela
Jykes oy
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Johanna Niinikoski
Tommi Vasankari
Jykes oy
UKK-Instituutti
Juha Heikkala
SLU ry
Janne Juvakka
TEKRY ry
Hannu Korhonen
Keski-Suomen liitto
Urho Kujala
JY/Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta
Yhteenveto henkilöstöstä 2011
31.12.2010
31.12.2011
Yhteensä
Miehiä
Naisia
Yhteensä
Miehiä
Naisia
Päätoimiset työsuhteet
38
17
21
43
14
29
Joista toistaiseksi
30
9
21
32
10
22
Osa-aikaiset työsuhteet 4
2
2
5
2
3
Joista toistaiseksi
3
1
2
3
1
2
Virkavapaa/VL
1
1
2
2
kulttuuriministeriön myöntämä yleisavustus oli
322.000 € ja Jyväskylän kaupungin avustus
80.000 €.
Talous
LIKESin kokonaistuotot, joihin sisältyy vuodelle 2012 siirtyviä avustuseriä, olivat noin
4,9 M€. Tuloista veikkausvoittovaroista, Rahaautomaattiyhdistykseltä ja kunnilta saatujen
harkinnanvaraisten ja kilpailtujen avustusten
osuus oli 4,6 M€. Elinkeinotoiminnan ja vuokratuottojen osuus oli noin 270.000 €. Opetus- ja
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna
2011 erityisavustusta seuraaville hankkeille:
• Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikön toteuttama Lasten ja nuorten liikuntaohjelman seuranta ja arviointi 260.000 €
47
• Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 2.300.000 €
neneminen (-126 000 €) mahdollisti toimintojen
ylläpitämisen ja osin laajentamisen, vaikka yleisavustukset hieman pienenivätkin.
• Liikuntakynnyksen yli – vähäinen liikunta nuorten aikuisten elämäntapana (Esa Rovio)
140.000 €
Jatkonäkymät
• Physical activity, academic performance and
education: a life course perspective from childhood to early adulthood [Liikunta, oppiminen
ja koulutus: elämänkulkunäkökulma lapsuudesta varhaisaikuisuuteen] (Marko Kantomaa)
115.000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena
LIKESin tekemiä pitkäaikaisia erityisavustuksin rahoitettuja sektoritutkimustehtäviä (LINETtutkimusyksikkö) siirrettiin vuodesta 2012 alkaen yleisavustuksen piiriin. Ratkaisuun liittyy
myös aiempaa selkeämmät tavoite- ja yhteistyökeskustelut ministeriön kanssa. Liikkuva koulu
-hankkeen muuttuminen ohjelmaksi, ja sen sisältyminen hallitusohjelmaan voidaan tulkita ainakin muutaman vuoden ajaksi vakautta tuovaksi
signaaliksi.
• Liikkuva koulu -hankkeen toteutus ja koordinointi 2010–2012 440.000 €
• Work-tutkimusohjelma (SA/OKM) 40.000 €
• Liikunta maahanmuuttajataustaisten nuorten
kotouttajana 24.000 €
Liikuntajärjestöt käynnistivät vuoden 2011 aikana merkittävän rakenneuudistustyön. Järjestöjen julkaisemat ”yhteiset valinnat” kertovat liikuntajärjestöjen suuntaavan toimintaansa selkeästi liikunnanharrastajien ja urheilulajisidonnaisten ihmisten palveluun. Tämä tarkoittaa sitä,
että koko väestön parissa työskentelevien toimijoiden määrä tuskin kasvaa. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma – samoin kuin Liikkuva koulu
-hanke ja -ohjelma – kohdistuvat koko väestöön.
Onkin odotettavissa, että LIKESin merkitys koko
väestön liikunnan lisäämisessä tulee entisestään
lisääntymään.
• Seuratukihankkeen seuranta ja arviointi (yhteistyö Turun yliopisto) 113.000 €
• Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja
30.000 €
• Sosioekonomisen aseman merkitys liikunnan
harrastamiselle 46.000 €
• Suomen Akatemia myönsi 80.000 € Maarit
Lehden tohtoritutkijaprojektiin ”Physical exercise as a regulator of muscle metabolism: role of
titin complex proteins in signaling” [Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä: titiinikompleksin proteiinien merkitys signaloinnissa]
LIKES on jo pitkään toiminut yhteistyössä kansanterveysjärjestöjen ja kuntien kanssa. Tämä
suunta tulee vahvistumaan. LIKES etsii kumppaneita jatkossa yhä enemmän muualta kuin perinteisten liikuntajärjestöjen joukosta. Se tarkoittaa
myös rahoituslähteiden laajentamista. Luonteva
suunta on Raha-automaattiyhdistys, jonka toiminta- ja avustusstrategia sopivat hyvin yhteen
LIKESin toiminnan kanssa.
• Raha-automaattiyhdistys myönsi KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -hankkeelle avustusta 300.000 €.
• Avustus ”Sportti työllistää”-hankkeesta (OKM)
neljän nuoren työllistämiseen 27.000 €
LIKESin tilinpäätöksen ylijäämä vuonna 2011 oli
31.933,24 €, poistot 55.405,95 € ja lainojen lyhennykset yhteensä 37.280 €. Säätiön taseen loppusumma 31.12.2011 oli 1.712.805,18 €, ja oma
pääoma 110.168,94 €. Vuoden lopussa säätiöllä
oli lainaa 251.762,98 €.
LIKESin tieteellinen tutkimus on vahvistunut
merkittävästi kolmen viime vuoden aikana. Pitkäjänteisessä tutkimuksessa aika on lyhyt mutta kohta riittävä siihen, että tutkimustuotokset antavat perusteita myös rahoituspohjan laajentamiseen perinteisesti tärkeimmästä opetusja kulttuuriministeriön liikuntatieteen jaostosta
muun muassa Suomen Akatemian ja merkittävien säätiöiden suuntaan. Myös kansainväliset rahoituslähteet tulevat ajankohtaisiksi ja mahdollisiksi hyvin pian.
Vuoden 2011 tilinpäätöksen ylijäämä perustui aikaisemmin ennustetusti pääosin elinkeinotoiminnan tuottoihin, vaikka elinkeinotoiminnan
kokonaisliikevaihto laskikin merkittävästi aikaisemmista vuosista. Tilakulujen merkittävä pie-
48
Valtiontalouden tasapainottamistoimet saattavat heijastua myös LIKESin rahoitukseen. Oman
elinkeinotoiminnan kasvattaminen on yksi, tosin
realistisesti ajateltuna marginaalinen mahdollisuus. Merkittävämpää on yleinen rahoituspohjan laajentaminen ja kaikkein tärkeintä menestyminen rahoituskilpailuissa. On pystyttävä olemaan aidosti ajan hermolla ja kyettävä luomaan
innovatiivisia hankkeita ja toimintatapoja. On oltava edelläkävijä. LIKESillä on siihen kaikki edellytykset.
49
TILINPÄÄTÖSTIEDOT
TASE
Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö
LIKES
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Muut osakkeet ja osuudet
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
46 157,92
184 800,99
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
31.12.2011
31.12.2010
38 854,02
50 713,18
130 640,32
107 193,40
391 457,40
391 457,40
49 974,20
59 279,20
230 958,91
35 865,54
418 278,94
454 144,48
870 920,33
534 098,62
1 712 805,18
1 596 886,28
31.12.2011
31.12.2010
8 409,80
69 825,90
31 933,24
8 409,80
135 109,16
-65 283,26
214 482,90
251 762,98
37 280,08
37 280,08
32 207,02
76 779,28
45 526,51
45 210,48
1 273 139,73 1 388 153,34 1 107 617,76 1 266 887,60
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
1 712 805,18
50
1 596 886,28
TULOSLASKELMA
01.01.2011–
31.12.2011
01.01.2010–
31.12.2010
4 548 293,42
4 282 260,89
-1 763 698,33
-309 055,83
-58 552,83
-55 405,95
-2 333 170,56
-1 524 441,83
-254 167,88
-53 390,11
-58 359,83
-2 500 436,24
28 409,92
-108 535,00
Tuotot
Korkotuotot
Osinkotuotot
10 865,22
2 388,10
5 026,26
2 608,54
Kulut
Korkokulut
Muut kulut
-9 730,00
0,00
-14 383,06
0,00
3 523,32
-6 748,26
0,00
50 000,00
31 933,24
-65 283,26
0,00
0,00
31 933,24
-65 283,26
Varsinainen toiminta
Tuotot
Kulut
Palkat
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Poistot
Muut kulut
Tuotto-/kulujäämä
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Tuotto-/kulujäämä
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Tilikauden tulos
Tuloverot
Tilikauden yli-/alijäämä
51