Toimintatiedot 2013
LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES TOIMINTATIEDOT 2013 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Toimintatiedot 2013 Toimitus ja taitto: Martta Walker Kannen kuva:Jouni Kallio Muut kuvat: s. 7 Miia Malvela, s. 10 Juha Koistinen, s.13 tuntematon, s.21 Mikko Käkelä, s.22 Jiri Halttunen, muut kuvat Jouni Kallio Paino: Kopijyvä, Jyväskylä SISÄLTÖ JOHTAJAN KATSAUS 2013 4 KUUKAUSIKATSAUS6 TUTKIMUSOSASTO8 SEKTORITUTKIMUS – LASTEN JA NUORTEN ELÄMÄNTAVAN TUTKIMUSYKSIKKÖ LINET 16 LIIKKUVA KOULU -OHJELMA 24 KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ (KKI) -OHJELMA VIESTEJÄ TIEDOSTA TOIMINNAN TILASTOT 2013 HENKILÖSTÖ 2013 TOIMINTAKERTOMUS 2013 19 27 28 52 53 TILINPÄÄTÖSTIEDOT58 JOHTAJAN KATSAUS Oletko tehnyt urotekoja? Urotekoihin, sankarillisiin saavutuksiin harva yltää, varsinkaan yksinään ja etenkään jos oikein kovasti yrittää. Ne syntyvät ikään kuin vahingossa, vähän kuin pohjalaisilta timpureilta: ”Hyvää tehrähän, mutta priimaa pukkaa tulemahan.” Priimaa pukkasi Liikuntakynnyksen yli -tutkimushankkeesta Kati Kauravaaran väitöksenä, Marko Kantomaan ja Maarit Lehden tiedejulkaisuista sekä SuomiMies -kiertueesta ja -testauskokonaisuudesta. Uroteoiksi voidaan laskea myös Jaana Jaakon ja Maria Rantalan uudet tiedeavaukset kansantaloustieteen ja historian liikuntakytkennöistä, sekä uudet avaukset ARA:n ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin. Kesäkuussa 2012 Keuruun LIKES-seminaarissa kerroin, kuinka toimintaympäristömme on muutoksessa. Liikuntajärjestöjen ja huippu-urheilun muutos, eri toimijoiden uudet muuttuvat roolit olivat esillä. Tuskin oli pikkujouluista 2012 selvitty, kun toimintaympäristön muutoksessa syttyi Valo. Jo hiukan ennen syntyi huippu-urheiluyksikkö ja hiukan jälkeen tehtiin eduskunnan voimakas linjaus liikuntapolitiikasta: ”liikuntamäärärahat sellaisiin toimiin, jotka tehokkaimmin vähentävät liikkumattomuutta”. Suurina saavutuksina pidän edelleen viestintämme onnistumista, toimistomme työskentelyä tuhansien toiveiden tyrskyssä sekä Jussi Vihkon johtamaa ICT-järjestelmien ajantasaistusta. Olemme lähellä tilannetta, että homma todellakin toimii. Me saimme niistä osamme 2013, sekä tutkimus- että kehittämisrahoista. On aika antaa rahoille vastinetta. Semminkin, kun eduskunnan kannanotot eivät vuodessa suinkaan laimennet, päinvastoin. Onko puoliso pysynyt tyytyväisenä? Jokainen tutkiskelkoon henkilökohtaista vastausta sisimmässään. Organisaation kannalta katson, ovatko kumppanit verkostoissa olleet tyytyväisiä – olemmeko onnistuneet löytämään yhteisiä tavoitteita ja keinoja niiden toteuttamiseen? – Melko hyvin, sanoisin. Satalukuiseen verkostoomme mahtuu kaikenlaisia kumppaneita, aivan jokaisen kieltä ja mieltä emme voi osata. Valtaosan kanssa pärjäämme hyvin. Nostan tässä tiedemaailman verkostot ja yhteistyön yliopistojen kanssa – mainiota. Liikunnanedistämisohjelmat pärjäävät järjestöjen, niin liikunta- kuin kansanterveysjärjestöjenkin kanssa. Kuntatoimijoista liputan Jyväskylän kaupungille, Kuntokatsastuksen ja Huhtasuon aluekehittämishankkeen vuoksi. Organisaatiokollegoista kärkeen nousevat UKK-instituutti ja paikalliset KIHU ja Keski-Suomen Urheiluakatemia, joiden kanssa luotiin ainutlaatuinen urheilijoiden terveydenhuoltojärjestelmä yhdistettynä erikoislääkärikoulutukseen. Erään ohjelmajohtajan sanoin ”olemme tehneet paljon työtä, jotta kumppanimme saisivat lisää resursseja toimintaansa”. Kaikkemme teimme – riittikö se? Vuotta 2013 leimasi kolme asiaa: perustehtävien toteutus omien tai yhdessä ministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden suunnassa, sisäilmastokysymykset – ja elämän rajallisuus. Vain 10 tuntia sen jälkeen, kun LIKES oli palkittu perustehtävien erinomaisesta [lue: normaalista] toteutuksesta (THL:n Kansanterveyspalkinto Liikkuva koulu -ohjelman toteutuksesta), elämän rajallisuus iski vastaan. Esa Rovio oli menehtynyt. Sisäilmasto-ongelmat olivat todellisia, ja niiden kanssa kamppailtiin koko vuosi, tai ainakin loppusyksy, mutta tämän katsaukseni rakennan kuitenkin Esan muistolle. Lainaan Mikko Innasen puhetta Esan muistotilaisuudessa (Mikko väitteli 2001, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 130). Jatkon otsikot ovat Mikon puheesta, Esan esittämiä vakiokysymyksiä ystävysten kohdatessa. 5 Miltä sinusta nyt tuntuu? Esan kysymyksen takana oli aito kiinnostus ihmisestä ja hänen elämästään. Vain ne ymmärtämällä on mahdollista sisällyttää sinne jotain sellaista, mitä siellä ei vielä ole – vaikkapa liikuntaa. Sama kiinnostus näkyy liikunnanedistäjissä, ja jokaisessa LIKESin työntekijässä. Meillä on ilo ja etuoikeus tehdä kiinnostavaa työtä innostavassa ympäristössä. Kunhan muistamme välittää jokainen itsestämme ja toisistamme, usein kysyä kollegalta ”miltä sinusta nyt tuntuu?”, jaksamme kiehtovien tehtäviemme parissa. Minusta tuntuu nyt, kaiken remontti- ja muuttosekamelskan keskellä toiveikkaalta. Menestyimme rahoituskilpailuissa hyvin, olemme mukana tärkeiden tulevaisuuslinjausten teossa ja yhteiskunnan ilmapiiri on toimialueelleemme suotuisa. Onnistumisemme jatkossakin perustuu yhteistyöhön, meillä on vuodessa yli tuhat kohtaamista eri kumppaneiden kanssa. Jokainen niistä rakentaa kuvaa meistä, jokaisessa kohtaamisessa määrittyy LIKESin paikka ja arvo. Jokaiseen kohtaamiseen sopii vanha viisaus: ”Tee toiselle niin kuin toivot itsellesi tehtävän.” Esa Rovio, erikoistutkija 1972–2013 Minusta tuntuu, että me LIKESläiset ymmärrämme tämän. Eino Havas Johtaja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Kuusi vuotta sitten aloittaessani työt LIKESilAnna Kankaanpää, lä, nimikkeeni tilastoasiantuntija tuntui aivan liian tilastoasiantuntija hienolta osaamiseeni nähden. Olin matemaatikko, joka hädin tuskin osasi tilasto-ohjelmia käyttää. Aloitimme Harton (Hakonen) kanssa työt samana keväänä. Kaksi matemaatikkoa olisi ollut sen aikaisen LIKESin tarpeisiin aivan liikaa. Onneksi osasimme sen verran erilaisia asioita, että saimme molemmat jatkaa. Vuosien varrella tehtävien määrä on lisääntynyt samaa tahtia tutkijoiden määrän mukana. Minun ja Harton välinen tehtävienjako on selkiytynyt ja olemme löytäneet omat osaamisalueemme. Itse innostuin rakenneyhtälömallinnuksesta, kun pääsin siihen LASERI-projektin kautta paremmin perehtymään. Ilokseni olen saanut huomata, että tällä taidolla on kysyntää. Viime vuosina päästyäni tekemään mallinnuksia alan huippuosaajien ohjauksessa, on varmuutta omaa tekemistä kohtaan karttunut. Olen päässyt analysoimaan monenlaisia aineistoja ja ratkomaan mitä erilaisempia ongelmia. Nyt ehkä jo kehtaan kutsua itseäni tilastoasiantuntijaksi. 6 KUUKAUSIKATSAUS Tammikuu kulttuurin edistämisestä koulussa -tutkimusraportti julkaistiin. Liikkuva koulu -ohjelma osallistui valtakunnallisille opetusalan Educa-messuille 25.–26.1. Helsingin Messukeskuksessa omalla osastollaan. KKI-ohjelma oli mukana näytteilleasettajana Apteekkaripäivillä 26.–27.4. KKI-ohjelman SuomiMies seikkailee -rekkakiertue kiersi huhti–kesäkuussa 36 paikkakunnalla ympäri maata. Toukokuu Liikkuva koulu -ohjelman uudet nettisivut avattiin. Liikkuva koulu -ohjelman Matkalla kouluun -raportti julkaistiin. Raportissa kuvataan, miten koulumatkoja kuljetaan ja mitkä asiat vaikuttavat kulkemistapoihin. Liikkuvan koulun mittausryhmä teki tammi– huhtikuun aikana tarkennetun seurannan mittauksia yhdeksässä koulussa. Helmikuu KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana 16.5. TERVE–SOS-messuilla. Jouni Kallion väitöskirja Motor unit activation and spinal excitability in young and elderly males during isometric and dynamic muscle actions tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 9.2. Kesäkuu Koko henkilökunnan LIKES-seminaariin Hankasalmella osallistui 40 työntekijää. Kati Kauravaaran liikuntasosiologian väitöskirja Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 14.6. Maaliskuu KKI-Päivät järjestettiin Turussa 14.–15.3. Tapahtumaan osallistui noin 250 ihmistä. Huhtikuu Metalli Liikkuu -hankkeen (2008–2011) loppuraportti. Työyhteisöliikunnan edistäminen alueellisena yhteistyönä -raportti julkaistiin. Valtakunnallinen Liikkuva koulu -seminaari järjestettiin 16.–17.4. Mikkelissä. Seminaarin teemana oli ”Yhteistyön mahdollisuudet”. Seminaarissa oli mukana 175 henkilöä. Heinäkuu Lomakuukausi Oppilaiden fyysinen aktiivisuus -raportti julkaistiin Liikkuva koulu -seminaarin yhteydessä. Tutkimusraportti perustuu ohjelman pilottivaiheen tutkimustuloksiin. Myös Viihtyvyyttä ja työrauhaa – Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toiminta- Sirkku Majori, toimistosihteeri Elokuu Kunnossa kaiken ikää -ohjelman Kunnon laiva -risteily järjestettiin 23.–25.8. yhdeksännen kerran. Mukana oli noin 1300 osallistujaa. Toimiston uumenissa tehdään muutakin kuin normi toimistotöitä. Arkisilla asioilla pidämme osaltamme huolta myös muiden viihtyvyydestä työpaikalla. Materiaalitilausten hoitaminen vie ison osan työajastani. Työ on välillä fyysisesti vaativaa ja laatikoiden nostelu käy kuntoilusta. Kun raskas postikärry juuttuu pihalla lumisohjoon, yritän ajatella asian positiivista puolta, kunnon kohenemista. En täysin onnistu. Takaa kuuluu ääni -”tarvitsetko apua?” Jos jostakin työssä tulee todella iloiseksi, niin ainakin mahtavista työkavereista. 7 Liikkuva koulu -mittausryhmä kiersi syyslukukauden aikana tekemässä seurantamittauksia samoissa yhdeksässä koulussa kuin keväällä. Lutakkoon Innova 4 -rakennukseen. KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana 26.10. NuoriLääkäriPäivillä. Syyskuu 25.– Liikkuva koulu -ohjelmalla oli osasto Pro Rexi 2013 -tapahtumassa Hämeenlinnassa 10.– 11.10. Syyskuussa KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana 17.–18.9. Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan -seminaarissa, 18.–19.9. Terveysliikuntapäivillä ja 30.9. Kunta etsii lääkäriä -tapahtumassa. Marraskuu Vuoden toinen LIKESin sisäinen seminaari järjestettiin Järvilinnassa Laukaassa 27.11. Paikalla oli 40 LIKESläistä. Liikkuva koulu -ohjelma oli näytteilleasettajana Kouluterveyspäivillä 17.–18.9. Espoossa. LIKES järjesti yhdessä muiden liikuntalääketieteen keskusten ja Liikuntatieteellisen Seuran kanssa liikuntalääketieteen päivät Helsingissä 6. –7.11. LINETin tutkimusraportti Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa julkaistiin LIKESin omassa julkaisusarjassa. KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana 7.–9.11. Apuvälinemessuilla. Liikkuvan koulun ja Veikkauksen järjestämän videokilpailun voittajaksi äänestettiin Juvanpuiston koulu Espoosta. Joulukuu Lokakuu KKI-ohjelma oli näytteilleasettajana 3.–4.12. Ikäihmisten liikunnan foorumilla. Liikkuva koulu -seminaari järjestettiin Helsingissä Hotelli Strandissa 8.–9.10. Seminaarin aiheena oli ”Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä”. Seminaarissa oli 140 osallistujaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos myönsi Kansanterveyspalkinnon 2013 LIKES-tutkimuskeskukselle, Opetushallitukselle ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalla Liikkuva koulu -ohjelmasta ja Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä 9.12. KKI-ohjelma järjesti yhteistyössä UKK-instituutin kanssa kansainvälisen terveysliikuntaverkoston HEPA Europe Networkin konferenssin ja vuosikokouksen 21.–24.10. Helsingissä. LIKESin erikoistutkija Esa Rovio menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 9.12. KKI-toimisto muutti uusiin tiloihin Jyväskylän KKI-ohjelman ja UKK-instituutin järjestämä HEPA-kongressi keräsi 230 osallistujaa 25 eri maasta Helsinkiin lokakuussa. 8 TUTKIMUSOSASTO Tärkeimpänä tutkimushankkeena tätä aluetta edustaa Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelyssä -tutkimus. LIKESin tutkimus tuottaa tietoa lasten, nuorten ja nuorten keski-ikäisten liikunnan edistämisen tueksi. Erityisesti kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat. Tutkimuksissa selvitetään liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä, liikuntainterventioiden vaikutuksia eri ryhmissä ja liikunnan vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin elämänkulun eri vaiheissa. Näihin liittyen arvioidaan myös eri väestöryhmien fyysisen aktiivisuuden tilaa objektiivisin mittauksin ja selvitetään mittausmenetelmien luotettavuutta. LIKES osallistuu myös muiden tutkimuskeskusten ja yliopistojen johtamiin kansallisen liikuntatutkimuksen kannalta merkittäviin tutkimushankkeisiin tarjoamalla asiantuntemuksensa käyttöön. Tutkimuslinjat 1. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttaminen Selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat fyysiseen aktiivisuuteen elämänkulun eri vaiheissa ja miten voitaisiin parhaalla tavalla edistää fyysistä aktiivisuutta ja vähentää fyysistä passiivisuutta eri-ikäisten vähän liikkuvien keskuudessa. Kehitetään toimintamalleja ja käytäntöjä liikunnan edistämiseksi ja passiivisuuden purkamiseksi ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta. Lisäksi tuotoksena syntyy tietoa eri väestöryhmien ja erityisesti lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden tilasta objektiivisin mittausmenetelmin. Tutkimushankkeissa kehitetään ja otetaan käyttöön eri-ikäisille parhaiten soveltuvia fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmiä tutkimuksissa ja liikunnan edistämishankkeissa sekä arvioidaan fyysisen aktiivisuuden itseraportointiin ja objektiivisiin mittauksiin perustuvien menetelmien soveltuvuutta ja validiteettia. Tutkimusten kohteena ovat pääasiassa lapset, nuoret, nuoret työikäiset ja nuoret keski-ikäiset. Erityisesti kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat. Painopiste on lasten ja nuorten tutkimuksissa. Liikuntaepidemiologiset tutkimukset tuottavat tietoa liikuntaan vaikuttavista tekijöistä ja liikunnan vaikutuksista elämänkulun eri vaiheissa. Tätä tietoa voidaan hyödyntää liikunnan edistämisessä toimien kohdentamiseksi. Liikuntaepidemiologissa tutkimuksissa painopiste on suomalaisissa laajoissa pitkittäistutkimuksissa (LASERI ja Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1986 ja 1966 seurantatutkimukset), joissa osallistutaan liikuntatutkimusten koordinointiin ja toteuttamiseen. 2. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin Selvitetään erilaisen liikunnan ja liikkumattomuuden (istuminen) vaikutuksia toimintakykyyn, terveyteen ja hyvinvointiin elämänkulun eri vaiheissa. Fyysistä aktiivisuutta pyritään tutkimushankkeissa mittaamaan objektiivisesti. Tutkimuslinja tuottaa tietoa ja perusteluja liikunnan edistämistyön tueksi. Lisäksi selvitetään liikunnan biologisia vaikutusmekanismeja. Interventiotutkimuksissa selvitetään, miten liikunnan edistämiseen tähtäävät ohjelmat toimivat erilaisissa ympäristöissä ja kohderyhmissä. Interventiotutkimuksista tärkeimmät ovat Liikkuva koulu -ohjelmaan ja Liikuntakynnyksen yli -hankkeeseen liittyvät tutkimukset. Liikunnan biologisia vaikutusmekanismeja selvittävissä tutkimuksissa pureudutaan kysymykseen miksi ja miten liikunta vaikuttaa ihmisen elimistössä. Liikunnan tiedetään vaikuttavan myönteisesti terveyteen, mutta usein vaikutusmekanismit ovat vielä selvittämättä. Tutkimusyhteistyö 9 Laaja-alainen ja toimiva yhteistyö yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteisöjen kanssa on yksi LIKESin tutkimustoiminnnan vahvuuksista. Tärkeimpiä kansallisia yhteis- työkumppaneita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, Jyväskylän yliopiston eri laitokset (liikuntatieteet, terveystiede, liikuntabiologia, psykologia ja taloustiede), Turun yliopisto (historia ja lääketiede), Helsingin yliopisto (psykologia), Oulun yliopisto (terveystiede ja lääketiede), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, UKK-instituutti, Opetushallitus, liikuntalääketieteen keskukset ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. / Jyväskylän yliopisto, UKK-instituutti ja liikuntalääketieteen keskukset • NFBC – Northern Finland Birth Cohort 1966 and 1986 studies. Pohjois-Suomen syntymäkohorttien 1966 ja 1986 seurantatutkimukset / Oulun yliopisto • LASERI – Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimus / Turun yliopisto ja Turun sydäntutkimuskeskus • ESTER – Ennenaikainen syntymä, raskaus ja lapsen terveys aikuisiässä / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Oulun yliopisto • Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus / Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Cyri • Alle kouluikäisten lasten fyysinen aktiivisuus ja siihen vaikuttavat tekijät / Jyväskylän yliopisto Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheeseen liittyvässä tutkimuksessa luotiin opinnäytetöiden ohjaajien verkosto yhteistyössä neljän eri yliopiston kesken. Tätä toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. LIKESin tutkimusta luonnehtii monitieteisyys, johon on vahvat perinteet. Tieteenaloista ovat edustettuina sosiologia, psykologia, liikuntatiede, fysiologia, liikuntalääketiede, liikuntaepidemiologia, kasvatustiede, taloustiede ja historia. Tutkimushankkeissa pyritään kriittiseen kansalliseen ja kansainväliseen kokoonpanoon monialaisten uusien innovatiivisten lähestymistapojen varmistamiseksi. LIKESin tutkimushenkilökunta Tammelin Tuija, tutkimusjohtaja Haapala Henna, tutkija Hakonen Harto, tilastoasiantuntija Inkinen Virpi, tutkimuskoordinaattori Jaako Jaana, tutkija Kallio Jouni, tutkimuskoordinaattori Kangasniemi Anu, tutkija Kankaanpää Anna, tilastoasiantuntija Kantomaa Marko, tutkija Kauravaara Kati, tutkija Kulmala Janne, mittauskoordinaattori Kämppi Katariina, tutkija Laakso Nina, tutkija Lehti Maarit, tutkija Rantala Maria, tutkija Rovio Esa, erikoistutkija (–9.12.) Saaranen-Kauppinen Anita, erikoistutkija Selänne Harri, ylilääkäri Siekkinen Kirsti, tutkimuskoordinaattori Syväoja Heidi, tutkija Valtonen Maarit, erikoistuva lääkäri Yang Xiaolin, tutkija Tärkeimmät tutkimushankkeet • Liikuntakynnyksen yli: vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana • Viestintää vähän liikkuvien liikuttamiseksi • Fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat biologiset ja psykososiaaliset tekijät elämänkulun eri vaiheissa • Liikunta, oppiminen ja koulutus elämänkulun eri vaiheissa • Liikunta elämänkaaren eri vaiheissa ja työurat • Liikunta ja oppilaiden sosiaaliset suhteet koulussa • Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelyssä • Urheilujohtajien narrativiit Uudet tutkimussuunnitelmat Tärkeimmät yhteistyöhankkeet • TELS – Terveyttä edistävä liikuntaseura – käytäntöä palveleva tutkimus urheiluseuran terveyden edistämisaktiivisuudesta sekä seuratoimintaan osallistuvan nuoren terveystottumuksista ja terveydestä 10 Vuoden 2013 aikana laadittiin suunnitelma monitieteiselle tutkimukselle, jonka tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, miten liikunta voi edistää oppimisen kognitiivisia edellytyksiä elämän eri vaiheissa. Suomen Akatemia myönsi AFIS-hankkeelle rahoituksen vuosille 2014–2017 osana Tulevaisuuden oppiminen -tutkimusohjelmaa (TULOS). Lisäksi vuoden 2013 aikana laadittiin tutkimussuunnitelma Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvästä tutkimuksesta sekä kaksi uutta väitöskirjaan tähtäävää tutkimussuunnitelmaa. Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin vähäisen liikkumisen ilmiötä nuorten miesten arjessa ja elämäntavassa. Tutkimusaineisto kerättiin vuoden kestäneen intensiivisen kenttätyön aikana lukuvuonna 2010–2011 pääosin osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen keinoin. Tutkimuksen informantit olivat pääkaupunkiseudulla sijaitsevan ammattioppilaitoksen kone- ja metallialan kolmannen vuosikurssin opiskelijoita. Tutkimuksen keskiössä on kuusi pääinformanttia, jotka osallistuivat tutkimukseen muun muassa antamalla haastatella itseään ja ottamalla valokuvia arjestaan. Tutkimuksen tavoitteena ei ollut arvottaa tai muuttaa tutkittavien elämäntapaa ja tottumuksia, vaan ymmärtää arkielämän valintoja heidän omista lähtökohdistaan käsin. • Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutukset oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin (AFIS – Active, fit and smart), Tuija Tammelin. • Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon muutoksiin vaikuttavat tekijät murrosiässä – Liikkuva koulu -ohjelman seurantatutkimus, Tuija Tammelin. • Nuoret aktiivisiksi osallistujiksi? Liikunnallisemman koulupäivän edellytykset oppilaan näkökulmasta, Katja Rajala. • Liikunnan kansalaistoiminnan muuttuvat rakenteet ja eetokset, Kati Lehtonen. Väitöskirjan tulosten perusteella vähän liikkuvien nuorten ammattikoululaismiesten arkeen ei kuulu fyysinen arkiaktiivisuus, saati liikunnalliset harrastukset. Nuoren miehen valintoja ohjaa viisi elämän suolaa: hetkessä eläminen, kiireettömyys, vapaa-ajan runsaus, mahdollisimman vähällä pääseminen ja kaverit. Elämän suolat tekevät elämästä mielekästä. Siksi nuori mies pitää tiukasti kiinni tavoitteistaan: arjen valintojen on edistettävä elämän suolojen toteutumista – ainakaan ne eivät saa estää sitä. Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä Kati Kauravaaran liikuntasosiologian väitöskirja ”Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa 14.6.2013. Kati Kauravaaran (oik.) väitöskirja tarkistettiin Jyväskylässä 14.6.2013. Vastaväittäjänä (vas.) toimi professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena (kesk.) professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta. 11 Viestintää vähän liikkuvien liikuttamiseksi? Suomalaiset liikuntakampanjamateriaalit vuosina 1945–2010 Lähiympäristö tukee vähäistä liikkumista Vähäinen liikkuminen ei ole kuitenkaan kiinni pelkästään yksilön tahdosta. Nuoren miehen sosiaalinen ympäristö asettaa yksilön vapautta ja pyrkimyksiä rajoittavia pakkoja ja välttämättömyyksiä, mutta yhtä hyvin myös mahdollistavia ja kannustavia tekijöitä. Näiden kehysten puitteissa nuoren miehen on mahdollista tai pakko toimia, haluaa hän sitä tai ei. Kun liikkuminen ei ole arvostettu valinta yhteisössä, on helppoa ja itsestään selvää liikkua vähän. Nuoren miehen lapsuudenkodissa ei erityisemmin kannustettu liikkumiseen, eikä liikkuminen kuulu hänen kaveripiirinsä perinteisiin ja normeihin. Ammattikouluympäristö osoittautui ennemminkin vähäistä liikkumista kuin liikuntaa tukevaksi ympäristöksi. Siten nuoren miehen on turvallista ja helppoa olla harrastamatta liikuntaa, jolloin hän mukautuu yhteisöönsä eikä joudu sietämään naljailua tai joukon ulkopuolelle sulkemista. Väitöskirjatutkimuksessa (Turun yliopisto, Suomen historia) tutkitaan kuntoliikuntajärjestöjen kampanjamateriaalien sisältöjä vuosilta 1945–2010. Liikuntakampanjoita on vuosikymmenten kuluessa pidetty satoja, mutta edelleen merkittävä osa väestöstä liikkuu liian vähän. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt suurelta osin kampanjoiden vaikutusten arviointiin. Vähän on kuitenkin pohdittu sitä, minkälaista liikuttajien oma toiminta on ollut suhteessa niihin, joita on koetettu liikuttaa. Tässä tutkimuksessa huomio kohdistetaankin viestien sisältöihin ja siihen, millä ihmisiin on yritetty vaikuttaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: 1) Minkälaista (mieli)kuvaa suomalaiset kuntoliikuntajärjestöt ovat luoneet itsestään, liikkumisesta, liikunnasta ja toisaalta vähän liikkuvista, liikkumattomuudesta sekä sen mahdollisista aiheuttajista kampanjamateriaaleissaan vuosina 1945–2010? Tutkimuksessa vähäinen liikkuminen näyttäytyy vähän liikkuvan omista lähtökohdista tarkasteltuna mielekkäänä ja omaa hyvää elämää tukevana valintana ja valituksi tulleena itsestäänselvyytenä. Vaikka vähäisellä liikkumisella on kiistattomat haitalliset ja liikkumisella myönteiset vaikutuksensa terveyteen, tutkimus osoittaa, että terveyden viitekehys on liian kapea näkökulma vähäisen liikkumisen ilmiön ymmärtämiseksi kaikessa monimuotoisuudessaan. Tutkimuksessa terveys ei systemaattisesti ohjannut tai jäsentänyt vähän liikkuvan valintoja eikä vähäinen liikkuminen siten ollut hänen kohdallaan terveyteen liittyvä valinta. 2) Minkälaisia muutoksia, murroksia, jatkuvuuksia ja periodeja liikuntakampanjamateriaaleissa esiintyy vuosien 1945–2010 välisenä aikana ja minkälaisia yhteyksiä näillä on ympäröivään yhteiskuntaan (liikunta- ja terveyspolitiikka, mainonta, talous, aatteet, arvot, asenteet)? 3) Miten vähän liikkuvat ja heidän arkitodellisuutensa on huomioitu kampanjamateriaalien sisällöissä? Väitöstutkimus lisää ymmärrystä vähäisestä liikkumisesta yhden kohderyhmän näkökulmasta sekä antaa kannustusta, eväitä ja työkaluja yleensäkin vähän liikkuvien näkökulman etsimiseen ja löytämiseen. Yhteistyö: Jyväskylän yliopisto Tutkimusaineisto koostuu noin 700 julisteesta ja 200 kuntokortista. Liikuntavalistuksen menneisyyteen ja nykyisyyteen pureudutaan semiotiikan ja kuvatutkimuksen metodein. Semiotiikka tutkii merkkien, sanojen ja kuvien luomia merkityksiä ja merkkijärjestelmiä. Tutkimuksessa kuvaa tutkitaan kolmessa eri tasossa: Väitöskirja: Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Jyväskylä 2013, LIKES. B) kuvan muodostamat assosiaatiot, jotka syntyvät kulttuurin ja asiayhteyden muodostamina Vastaavat tutkija: Kati Kauravaara Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö A) kuva sellaisenaan eli sen sisältämät merkit, rakenne, muoto, ja sisältö 12 C) kuvastosta esiin nousevat myytit eli itsestäänselvyyksinä pidetyt ”ikuiset totuudet”. Tavoitteena on: 1. arvioida, onko sosioekonomisella asemalla vaikutusta liikuntaan osallistumiseen. Kun tutkimuksen tulokset liikuntakampanjamateriaalien sisällöistä yhdistetään vähitellen lisääntyvään tietoomme vähän liikkuvien arjesta ja asenteista voidaan perustellusti arvioida sitä, kuinka tarkoituksenmukaisia ovat ne liikuntakampanjoiden keinot ja sisällöt, joilla vähän liikkuvia on motivoitu ja motivoidaan liikkumaan. 2. tarkastella, onko lapsuuden liikunta-aktiivisuudella vaikutusta koulutusvalintoihin. 3. tutkia, miten elämänkaaren eri vaiheissa harrastettu liikunta on yhteydessä työelämässä suoriutumiseen ja työmarkkina-asemaan: työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin, työkyvyttömyyteen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. ”Vuoden 2013 aikana etsin, valokuvasin ja luetteloin noin 90 % lopullisesta tutkimusaineistosta. Suurin osa materiaalista löytyi Suomen urheiluarkiston ja -museon kätköistä mutta myös Turun yliopiston vapaakappalearkistosta sain hyvän saaliin. Aineiston kokoaminen on ollut varsin työlästä, sillä olen seulonut sen satojen asiakirjakoteloiden seasta ja tuhansia julisteita käsittävistä pienpainatekokoelmista. Työtä ei ole helpottanut se, että arkistot ovat olleet osin järjestämättömiä. Asiakirjamateriaalin seulominen on laajentanut ja syventänyt ymmärrystä suomalaisista kuntoliikuntajärjestöistä, mikä on hyödyttänyt historiallisen kokonaiskuvan luomisessa”, kertoo Rantala tutkimuksensa ensimmäisestä vuodesta. 4. arvioida, onko itseraportoidulla ja objektiivisesti mitatulla liikunnalla ja liikkumattomalla ajalla vaikutusta työurien pituuteen. 5. määrittää kohtien 1−4 perusteella liikunta-aktiivisuuden ja liikkumattomuuden kokonaistaloudellisia vaikutuksia, kustannuksia ja hyötyjä. Tutkimuksessa käytetään kahta tutkimusaineistoa: LASERI – Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimusta sekä Tilastokeskuksen Yhdistetty työntekijä – työnantaja -aineistoa (FLEED). Vastaava tutkija: Maria Rantala Yhteistyötahot: Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Turun yliopisto, viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Rahoitus vuonna 2013: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kulttuurirahasto ja Juho Vainion Säätiö Liikunta ja työurat Väitöskirjatutkimuksessa (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, kansantaloustiede) tarkastellaan liikunnan vaikutuksia työelämässä suoriutumiseen ja työmarkkina-asemaan. Tavoitteena on selvittää, onko lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden liikunta-aktiivisuudella ja liikkumattomuudella vaikutusta työuriin. 13 ”Vuoden 2013 aikana suoritin kansantaloustieteen jatko-opintoja (KAVA-opinnot) Helsingissä. Matkustin viikoittain Jyväskylän ja Helsingin väliä. Vuosi oli haastava, mutta vahvisti menetelmällistä osaamistani, josta on paljon hyötyä jatkossa. Varsinaisen tutkimustyön aloitin syksyllä 2013 ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta. Tutkimuksessa selvitin sosioekonomisen aseman yhteyksiä sekä itseraportoituun että objektiivisesti mitattuun liikuntaan aikuisilla. Tulosten mukaan mm. tulot ja koulutus ovat yhteydessä liikuntaan. Tuloksissa on eroa riippuen siitä, onko liikuntamuuttuja itseraportoitu vai objektiivisesti mitattu. Eroa on myös miesten ja naisten välillä. Seuraavaksi käännän tarkastelukulman toisinpäin ja selvitän, onko elämänkaaren eri vaiheissa harrastettu liikunta yhteydessä työuriin”, kertoo Jaako vuodesta 2013. Vastaava tutkija: Jaana Jaako LIKESin muu henkilöstö: Tuija Tammelin, Xiaolin Yang Yhteistyötahot: LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, Turun yliopiston sydäntutkimuskeskus Rahoitus vuonna 2013: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion Säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö (KAVA-opinnot) Dr Kerry Kuehl, professori Diane Elliot, LT Maarit Valtonen, professori Linn Goldberg ja Dr Esther Moe Oregonissa keväällä 2013. Post doc -tutkimus- ja opintojakso Oregon Health & Science Universityssa hoidon vaikuttavuuden arviointiin. Hän suoritti NIH:n rahoittaman ”Comparative Effectiveness Research” -koulutuksen ja tekee OHSU:n Evidence Based Practice Centerin kanssa vaikuttavuuskatsausta liikunnan hyödyistä ja haitoista verenpainepotilaiden hoidossa. Lisäksi Valtonen perehtyy Bayerilaiseen päätöksentekoanalyysiin, jolla hän rakentaa mallia liikunnan vaikutuksista terveydenhuollon kustannuksiin. Maarit Valtonen, LT, toimi vierailevana tutkijana Oregon Health & Science Universityn (OHSU) liikuntalääketieteen ja terveyden edistämisen yksikössä vuosien 2012–2014 aikana. Hän toimi NIH:n rahoittamassa SHIELD-interventiotutkimuksessa, jossa samassa vuorossa toimivat poliisit muodostivat joukkueita, kävivät ryhmässä läpi elämäntapaohjelman ja kilpailivat toisten joukkueiden kanssa tavoitteiden saavuttamisesta. Maarit Valtonen tutkii ohjelman kustannusvaikuttavuutta eli ohjelman vaikutusta poliisien sairauspoissaoloihin sekä työtapaturmien esiintyvyyteen ja kustannuksiin. Lisäksi hän perehtyi terveydenhuollon vaikuttavuustutkimukseen myös laajemmin. ”Oregon opetti minulle paljon työstä, ihmisistä ja elämästä. Kansanterveyden ongelmat ovat suuressa maassa ja hankalassa poliittisessa ympäristössä hyvin monimutkaisia. Oli kuitenkin vaikuttavaa nähdä, miten paljon hyvällä vuorovaikutuksella ja innostavalla asenteella saadaan aikaan pienemmissä yhteisöissä”, kertoo Valtonen kokemuksestaan. Maarit Valtonen suorittaa OHSU:n kliinisen tutkimuksen maisteriohjelmaa, joka paneutuu terveydenhuollon tutkimuksen laadun ja Suurin osa peruspäivästäni työhuoneella on ajatustyötä kirjojen ja tietokoneen ääressä. Toimintavuoden aikana siirryin tutkijan työstäni erikoissuunnittelijan työhön, jossa kirjoitan tekstejä, valmistelen luentoja, suunnittelen, kehittelen, ratkon. Tavalla tai toisella tekemiseni liippaa edelleen tutkimustakin joko omasta väitöskirjatutkimuksesta kirjoittamisen tai puhumisen, tutkimustiedon yleistajuistamisen, uusien tutkimusviritelmien, liikuntatutkimuksen seuraamisen ja hyödyntämisen tai vaikkapa tutkijan työn kehittämisen muodossa. Yksinäisen etätyön tärkeä vastapaino ovat yhteistyöhankkeet työkavereiden, kollegojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 14 Kati Kauravaara, tutkija Keitä ne oikein ovat, ne vähän liikkuvat? Elettiin kevättä 2008. LIKESin johtaja Eino Havas oli pohtinut muutaman kollegansa kanssa kiivaasti vähän liikkuvien problematiikkaa. Kun yritetään liikuttaa vähän liikkuvia, olisi relevanttia tietää, keistä oikeastaan puhutaan ja ketkä näin ollen ovat liikunnan edistämispyrkimysten kohderyhmää. Asiat lähtivät konkreettisesti liikkeelle, kun syntyi oivallus siitä, että laajasta suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys -kyselyaineistosta (AVTK, THL) voisi saada vastauksia vähäisen liikunnan tutkimus- ja kehittämistyön kannalta oleelliseen kysymykseen. Keväällä 2008 taloon tuli myös tilastollisen tutkimuksen osaajia, Anna Kankaanpää ja Harto Hakonen, joilta määrällisen(kin) aineiston analysoiminen onnistuisi hyvin. Kesällä 2008 työnsä aloitti lisäksi Esa Rovio, joka oli kysellyt LIKESiltä töitä. Esa saikin heti ensi töikseen tehtävän – tutkimussuunnitelman laatimisen vähäisestä liikkumisesta opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM). Rahaa ei vielä ensi yrittämällä tullut, mutta prosessi kuitenkin käynnistyi. Esa otti päävastuun vähän liikkuvien selvittämisestä ja innostui siitä, kuinka erityyppisiä aikuisryhmiä AVTK-aineistosta löytyi. AVTK-aineistosta laadituille ryhmittelyille löytyi myös kuvittaja, joka muutti ryhmiä luonnehtivat tiedot karikatyyrisiksi piirroksiksi. Sanoma vähän liikkuvista ryhmistä levisi erilaisten esitysten ja julkaisujen kautta. Ryhmittelyiden myötä alkoivat jatkokehittelyt. Esaa kiinnosti etenkin se, kuinka vähän liikkuvista voitaisiin saada syvempää tietoa ja näin ollen keitä-kysymykselle jatkokysymyksiä, kuten miksi vähän liikkuvat ovat vähän liikkuvia – kuinka vähäisen liikkumisen ilmiö on erilaisilla ryhmillä rakentunut ja millaiset asiat siihen liittyvät. Kiinnostus ihmisten arkeen ja elämäntapaan voimistui sosiaalipsykologisesti suuntautuneen, ryhmäilmiötutkijaksi itsensä profiloineen Esan luotsaamana. Teeman ympärille alkoi löytyä myös muita samankaltaisia intressejä jakavia: liikuntasosiologi Kati Kauravaara tarttui ammattikoululaismiesten vähäiseen liikuntaan miesten oman kulttuurin näkökulmasta, psykologi Anu Kangasniemeä puolestaan kiinnosti yksilön arvojen merkitys arjen käyttäytymiselle ja näin myös liikkumiselle. Syksyllä 2009 jätettiin uusi rahoitushakemus, johon sisältyivät Katin ja Anun väitöskirjakokonaisuudet. Hakemus sai myönteisen päätöksen ja Liikuntakynnyksen yli – vähäinen liikunta aikuisten elämäntapana -tutkimushanke (2010–2012) käynnistyi. Esa otti erilaisista vähän liikkuvista tutkimuskohteekseen etenkin perheenäidit ja -isät ja rekrytoi hankkeeseen useita pro gradu -tutkielmien tekijöitä niin liikunta- kuin yhteiskuntatieteistä. Esa keskusteli säännöllisesti useiden tutkijoiden kanssa, ja yksi näistä oli Anita Saaranen-Kauppinen. Anita siirtyi LIKESille syksyllä 2012 tukemaan tutkimushankkeen Esan osuuksien loppuvaiheita. Hän ryhtyi työskentelemään myös tutkimushankkeen havaintojen pohjalta synnytetyssä Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -kehittämisprojektissa (RAY, 2012–2014). Kati väitteli kesällä 2013, ja Anu jatkaa omaa tutkimusprosessiaan. Verkostoituvien vertaisäitien lisäksi Liikuntakynnyksen yli -hankkeesta on tähän mennessä ponnistanut kaksi muuta hanketta: tutkimustiedon koostamiseen ja levittämiseen keskittynyt Liikuntakynnyksen yli – tutkimustiedosta käytännön kehittämistyöhön (OKM, 2013), josta Esa ja Anita vastasivat, sekä Arvopohjainen ohjausmalli liikuntaneuvonnan työkaluksi -kehittämishanke (OKM, 2014–2015), jota Anu ja Kati vievät asiantuntemuksellaan eteenpäin. (kts. aikajana s. 15.) Liikuntakynnyksen yli -tutkimushanke on ollut keskeinen suunnannäyttäjä ja tienraivaaja yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellisesti orientoituneelle vähäisen liikunnan tutkimukselle. Anita Saaranen-Kauppinen 15 Kiitos Esa Niilo Olavi, Syksyllä 2001 luokseni tuli pitkä hymyilevä mies. – Terve, minä olen Esa. Meidän pitäisi kuulemma laittaa tämä kirjoitus väitöskirjaksi. Olin saanut tehtäväksi toimittaa LIKESin sarjassa julkaistavat väitöskirjat. Laadullinen toimintatutkimus ei kuulunut liikuntafysiologian peruskoulutukseen eikä kokeellisen tutkimuksen tuomaan kokemukseenkaan: onneksi olin ollut mukana urheiluvalmennuksessa ja ymmärsin sentään Esan tutkimuksen miljöön. Parin kuukauden tiivis opiskelu synnytti molemminpuolisen luottamuksen, koska viitisen vuotta myöhemmin Esa erään taksin takapenkillä kertoi kaipaavansa LIKESille töihin. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat kesällä 2008, kun Esa kiinnostui vähän liikkuvien ihmisten tutkimisesta. Vaikka Esa asettuikin perheineen Tampereelle, hän joukkuepelaajana kiinnittyi myös Jyväskylään. Yliopisto ja LIKES tarjosivat työyhteisön, kollegoita ja opiskelijoita ohjattavaksi. LIKESin pikkujouluista hän oli pois vasta, kun lopulliseksi osoittautunut vakava sairaus diagnosoitiin. Vuosien 2008 ja 2009 aikana Esan päässä jäsentyi näky Liikuntakynnyksen yli -tutkimushankkeesta. Kokonaisuus oli moniulotteinen; hanke piti sisällään Esalle vierasta tilastoaineiston analyysiä, toimintatutkimusintervention, satunnaistetun kontrolloidun intervention sekä etnografisen väitöskirjaprojektin, kymmeniä alempia opinnäytetöitä ja paljon viestintää tuloksista. OPM:n liikuntayksikön silloinen johtaja Timo Haukilahti totesi hankkeesta näin: ”LIKES sai vuodelle 2010 myös yhden opetusministeriön historian suurimmista avustuksista erikoistutkija Esa Rovion johtamaan hankkeeseen, jossa selvitetään vähäisen liikkumisen taustatekijöitä sekä tutkitaan, kuinka liikkumisen esteitä voidaan vähentää. Hankkeessa yhdistyy upeasti tutkimusaiheen ajankohtaisuus, yhteiskunnallinen relevanssi, monitieteisyys sekä verkostomainen toteuttamistapa. Näitä hankkeita liikuntatutkimus tarvitsee lisää.” Esa katsoi asioita avarasti, usein yllättävistä näkökulmista. Hän loi laajan monitieteisen verkoston keskustelemaan ja jalostamaan havaintoja. Itse Esa altistui mielellään kritiikille, ja myös esitti sitä rohkeasti. Esan asennetta kuvaa hänen suhtautuminen sairauteensa; se oli myös tutkimusmatka itseen ja omiin tunteisiin, uusiin, odottamattomiin – eikä aina ollenkaan miellyttäviin. Esimerkillistä rohkeutta, todellisen tutkijan toimintaa, jota me emme saa koskaan unohtaa. Ensimmäisten tulosten innoittamana Esa suunnitteli keväällä 2011 Verkostoituvat vertaisäidit -hankkeen (RAY 2012–2014) testaamaan yhden vähän liikkuvan ihmisryhmän parista saatuja havaintoja ja soveltamaan niitä käytäntöön. Varsinaisen tutkimusprojektin (2010–2012) päättyessä käynnistyi toimintatutkimuksen tulosten julkaisemiseen ja levittämiseen oma projektinsa (2013), ja vuotta myöhemmin toinen, interventiotutkimustulosten käytännön sovellushanke (2014-2015). Tutkimus tuotti tietoa ja alkoi keskustella siitä (toivottavasti) hyötyvän ympäristönsä kanssa. Näkemiin ystävä, Eino TELI 2014-2015 TELI 2013 IMPULSSI 26 IMPULSSI 28 VERTAISÄIDIT -HANKE IDEA JA AINEISTO 2008 LIIKUNTAKYNNYKSEN YLI -HANKE • INTERVENTIO (Anu K.) • ETNOGRAFIA (Kati K.) • TOIMINTA (Esa) RYHMITTELY 2009 2010 2011 2012 Liikuntakynnyksen yli -hankkeen aikajana. 16 Kati Kauravaaran väitös 2013 2014 2015 SEKTORITUTKIMUS vastannut tutkija Kati Lehtonen. Tutkija Johanna Paukku on tuottanut hyvää materiaalia aluehallintovirastojen liikunnan paikallisista hankkeista mm. Liikkuva koulu -ohjelmalle. Lisäksi hän on ollut tiiviisti mukana toteuttamassa OKM:n Seuratoiminnan tuki -arviointia Kati Lehtosen kanssa. Tämä työ jatkuu myös kuluvana vuonna”, kertoo Laine yksikön työntekijöiden tekemisistä vuodelta 2013. LINET – LASTEN JA NUORTEN ELÄMÄNTAVAN TUTKIMUSYKSIKKÖ Lasten ja nuorten elämäntavan tutkimusyksikkö on perustettu vuonna 2000. Yksikön pääpaino on sektoritutkimuksessa, ja se tekee tiiviisti yhteistyötä LIKESin tutkimusosaston sekä Liikkuva koulu -ohjelman kanssa. LINETin tärkein yhteistyötaho ja päärahoittaja on opetus- ja kulttuuriministeriö. Yksikköä on johtanut vuodesta 2003 alkaen YTT Kaarlo Laine. Muista yksikön työntekijöistä tutkija Katja Rajala on toiminut Liikkuva koulu -ohjelman seurannan koordinaattorina, ja hän on rakentanut omaa asiantuntijuuttaan lasten ja nuorten osallisuuden näkökulmasta. Tutkijat Hanna-Mari Maijala ja Emilia Fagerlund ovat olleet keskeisiä asiantuntijoita valtakunnallisissa selvitystehtävissä maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuusasioissa. Maijala on kokoamassa tutkimustietoa kuntien maahanmuuttajille suunnatuista liikunnallisista kotouttamishankkeista. “Vuosi 2013 on ollut vauhdikas LINET-tutkimusyksikön työntekijöille. Raportteja, esityksiä, muistioita ja julkaisuja on laadittu todella runsaasti. Yhteistyömuotoja on edelleen kehitetty ja luotu keskusteluyhteyksiä myös uusille tahoille”, kertoo Laine. “Jo aiemmin tavoitteena ollut kanssakäymisen tiivistäminen yhteistyön merkeissä on toteutunut, mikä näkyy runsaina matkapäivinä. Joustavuus ja ketteryys sekä innovatiivisuus on säilynyt ja kehittynyt ilahduttavalla tavalla!” LINET-yksikön tutkimusyhteistyö on laajentunut koskemaan koko LIKES-tutkimuskeskusta ja LIKESin kehittämistoimintaa. “Tästä yhtenä esimerkkinä mainittakoon lukuisat väitöskirjahankkeet, -ohjaukset ja opinnäytetyöryhmäjäsenyydet. Yksikön tutkija Nina Laakson väitöskirjaa urheilujohtajista voidaankin suurella mielenkiinnolla odottaa ilmestyväksi,” kertoo Laine. Henkilöstö Kaarlo Laine, yksikönjohtaja Emilia Fagerlund, tutkija (–30.6.) Matti Hakamäki, erikoissuunnittelija Nina Laakso, tutkija Kirsi Lallukka, tutkija (1.6.–) Kati Lehtonen, tutkija Hanna-Mari Maijala, tutkija Johanna Paukku, tutkija Katja Rajala, tutkija Salla Turpeinen, tutkija (perhevapaa 17.5.–) Yksikön keskeiset sektoritutkimus- ja kehittämishankkeet lasten ja nuorten elämäntapaan liittyen ovat saaneet rinnalleen myös uusia avauksia. Jyväskylän kaupungin kanssa on alkanut uusi kaupunginosahanke Huhtasuon kehittämiseksi. Erikoissuunnittelija Matti Hakamäki on tiiviisti mukana kehitystyössä. “Tämä antaa odottaa mielenkiintoista jatkoa liikunnan ja hyvinvoinnin laajasta toteutuksesta, ja esimerkiksi talon sisällä KKI-ohjelman kanssa tehtävän yhteistyön osalta”, kuvaa Laine. Tärkeimmät sektoritutkimushankkeet “Liikunnan kansalaistoiminta eri muodoissaan, yhdessä liikuntajärjestökentän muutoksen kanssa on ollut toistuvasti myös valtakunnan julkisuudessa. Vakuuttavasta työstä on 17 • Liikkuva koulu -ohjelman seuranta ja tutkimus • Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen 1999–2011 • Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys • Lajiliittojen lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun kehittämishankkeiden 2000–2011 arviointi • Hakemusarviointi: Lasten ja nuorten liikunnan paikalliset kehittämishankkeet 2012–2013 • Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla teena on tuottaa jatkuvasti tietoa siitä, mihin seuratukea käytetään ja millaiset ovat sen vaikutukset. Lisäksi seurannan avulla saadaan tietoa liikunnan kansalaistoiminnan nykytilasta. LIKESin tehtävänä on myös arvioida seuratuen jakoprosessia eri tahojen näkökulmista. Yhtenä teemana selvityshankkeessa on harrastamisen hinta. Harrastuskustannusten hillitseminen on seuratuen päätavoitteita vuosina 2013–2014. Sektoritutkimukset Jyväskylän hyvinvointiohjelmaan 2013– 2015 liittyvä tutkimushanke Jyväskylän kaupunki toteuttaa Huhtasuolla kehittämisohjelmaa, jossa kaupungin eri sektoriviranomaiset sekä kansalaisjärjestöt ja muut toimijat kehittävät uusia yhteistyön, osallistamisen ja kuulemisen tapoja. LIKES osallistuu operaatioon kehittävän arvioinnin menetelmin sekä tuottaa ohjelman tarvitsemat tiedot erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Seurannassa tuotetaan tietoa kaikista seuratukihankkeista erilaisten aineistojen, kuten seuratukihakemusten ja kyselyjen pohjalta. Lisäksi projektiin kuuluu erityinen seuranta, jossa on mukana 31 tukea saanutta urheiluseuraa. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä LIKESin tutkijat ovat yhdessä valinneet nämä seurat niin, että mukana on keskenään hyvin erilaisia hankkeita ympäri Suomea. Erityiseen seurantaan kuuluu teemahaastatteluja ja hankekäyntejä. Vuonna 2013 seurantaan kuului asiantuntijahaastattelut urheilujärjestöistä ja ministeriöstä, urheiluseurojen haastatteluja sekä hakemusarviointi. Raportti seuratuen haku- ja jakoprosessista ilmestyy keväällä 2014. Seuranta ja arviointi jatkuvat tiiviinä myös vuonna 2014. LIKESin tutkimus ja kaupungin hanke ovat osa hallitusohjelmaan kuuluvaa Asuinalueiden kehittämisohjelmaa. Sen koordinointi kuuluu ympäristöministeriölle ja toteutusvastuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lle. Vastaava tutkija: Matti Hakamäki Vastaavat tutkijat: Kati Lehtonen ja Johanna Paukku LIKESin muu henkilöstö 2013: Katariina Kämppi, Virpi Inkinen ja Kirsti Siekkinen LIKESin muu henkilöstö: Matti Hakamäki ja Kaarlo Laine Yhteistyökumppanit: Jyväskylän kaupunki Rahoittaja: Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö Seuratoiminnan kehittämistuen seuranta ja arviointi Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut vuodesta 2013 seuratoiminnan kehittämistukea. LIKES-tutkimuskeskus toteuttaa kehittämistuen seurantaa ja arviointia. Seurannan tavoit18 Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja Analyysin pohjalta esitettiin kehittämisehdotukset siitä, onko olemassa olevia, säännöllisesti toistettavia tutkimuksia tarpeellista kehittää, toteutetaanko kokonaan uusia tutkimushankkeita ko. tietotarpeiden selvittämiseksi ja kuinka seurantatietoa tulevaisuudessa tuotetaan. Sektoritutkimuksen tavoitteena oli tehdä yhteenveto tutkimuksista, joissa on käsitelty suomalaisten liikunnan harrastamisen määrää ja vapaaehtoistoimintaan osallistumista urheiluseuroissa. Vastaava tutkija: Kati Lehtonen LIKESin muu henkilöstö: Harto Hakonen Ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, miten tutkimukset on tehty, ketkä ovat olleet kohderyhmänä, miten ja millaisilla kysymyksillä liikunnan harrastamista ja vapaaehtoistoimintaan osallistumista on kysytty ja onko näillä tekijöillä yhteyttä tutkimustuloksiin. Liikunnan kansalaistoiminnasta tehdyt tutkimukset ovat antaneet ristiriitaista tietoa liikunnan harrastamisen ja vapaaehtoistoiminnan määrästä urheiluseuroissa. Säännöllisin väliajoin seurattavia indikaattoreita paikallisen tason toiminnan kehittymisestä ei ole myöskään olemassa. Rahoitus: Opetusja kulttuuriministeriö Yhteistyökumppanit: Valtion liikuntaneuvosto Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa Kati Lehtonen • Harto Hakonen Julkaisut: Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja: Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 274. Basic information on civic activity in Finnish sports: Participation and volunteer work in sports clubs. (ei julkaisunumeroa.) Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa. Julkaisussa: Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:6. (s. 7–17.) Katja Rajala, tutkija, LINET Olen viihtynyt LIKESin palveluksessa jo niin pitkään, että täytyy välillä tosissaan miettiä, mikä mahtoikaan olla se ensimmäinen vuosi. Olen omien työtehtävieni kautta kokenut LIKESin monipuolisuuden työpaikkana. Ensimmäiset vuodet menivät KKI-ohjelman tahdittamina. Reilun parin vuoden huilitauon jälkeen työtehtäväni vaihtuivat lasten ja nuorten liikkumiseen liittyvään tutkimukseen ja seurantaan. Liikkuva koulu -ohjelman käynnistyttyä olen keskittynyt lähes pelkästään ohjelman seurantaan liittyviin tehtäviin, joihin myös jatko-opintosuunnitelmani ovat hiljattain sotkeutuneet. Tällä hetkellä suurin mielenkiinnon kohde liittyy yläkouluikäisiin nuoriin, jopa siinä määrin, että kävin yhdessä pirkanmaalaisessa koulussa kasiluokkaa seuraamassa muutamien viikkojen ajan syksyllä 2013. 19 KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ (KKI) -OHJELMA Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma on valtakunnallinen, poikkihallinnollinen terveysliikunnan edistämisohjelma, jonka tavoitteena on auttaa suomalaista aikuisväestöä aloittamaan liikkuva ja liikunnallinen elämäntapa sekä luoda eri puolille Suomea helposti lähestyttäviä liikuntapalveluja. KKI-ohjelmaa rahoittavat opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö/Raha-automaattiyhdistys. Ohjelmaa tukevat myös liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä Metsähallitus. Ohjelman toteutuksesta vastaa LIKES. joista 116 haki tukea ensimmäistä kertaa. Hanketukea myönnettiin 210 hankkeelle yhteensä 750 000 euroa. Tästä summasta 240 000 euroa kohdennettiin Liikunnan aluejärjestöille terveysliikunnan kehittäjän palkkauksen tukemiseen. Tukea saaneista hankkeista 50 sisälsi miehille suunnattua toimintaa, 25 oli työyhteisöhankkeita ja 49 urheiluseurahankkeita. Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan avustusten hakujärjestelmä uudistettiin syksyllä 2013 hakukierroksen 1/2014 yhteydessä. Vuoden 2014 avustuksista alkaen opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tuet valtakunnallisille ja alueellisille hankkeille, ELY-keskukset paikallisille kuntahankkeille ja KKI-ohjelma muille paikallisille hankkeille sekä Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikunnan toimialalle. Vuoden 2013 aikana KKI-ohjelman toimintaa esiteltiin seuraaville ministereille: kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, peruspalveluministeri Susanna Huoviselle, työministeri Lauri Ihalaiselle ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle. KKI-ohjelma oli vuoden aikana mukana näytteilleasettajana 26.–27.4. Apteekkaripäivillä, 15.–16.5.2013 TERVE–SOS-messuilla, 17.– 18.9. Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan -seminaarissa, 18.–19.9.2013 Terveysliikuntapäivillä, 30.9. Kunta etsii lääkäriä -tapahtumassa, 25.–26.10. NuoriLääkäriPäivillä, 7.–9.11.2013 Apuvälinemessuilla ja 3.– 4.12.2013 Ikäihmisten liikunnan foorumilla. Kehittämishankkeet KKI-ohjelma tukee myös laajempia hankekokonaisuuksia, nk. kehittämishankkeita, joissa pyritään luomaan pysyviä toimintamalleja sekä laajemmin hyödynnettäviä toimintaratkaisuja liian vähän liikkuvien aikuisten aktivoimiseksi KKI-tavoitteiden mukaisesti. KKI-ohjelman edustaja on aina mukana kehittämishankkeen toiminnan ohjauksessa. Vuonna 2013 oli yhteensä 24 kehittämishanketta, joita tuettiin 403 000 eurolla. Uusia, vuonna 2013 alkaneita, kehittämishankkeita oli viisi: Etelä-Savon Liikunta ry:n Liikkuva Ammattiopisto! -hanke, Helsingin Polkupyöräilijät ry:n Hyvä työpaikka pyöräillä -hanke, Kuopion kaupungin MENOX – liikuntaneuvonta -hanke, Oulun kaupungin Liikun ja liikutan -pilottihanke sekä Jyväskylän kaupungin Lähiliikunnan palveluketjujen kehittämishanke. Hanketuki KKI-ohjelma voi myöntää taloudellista tukea paikallishankkeisiin, joissa hakijana on rekisteröity yhteisö. Tukea voidaan myöntää hankkeille, jotka aktivoivat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia aikuisia säännöllisen liikunnan pariin. Hanketuen myöntämisessä painopistealueina vuonna 2013 olivat fyysisesti huonokuntoisten miesten aktivoiminen liikunnan pariin, painonhallintaan liittyvät liikunta- ja ravitsemusmallit sekä työelämän työ- ja toimintakykyä edistävien mallien tukeminen. Vuoden 2013 hanketukea haki yhteensä 336 hakijaa kahdella eri hakukierroksella. Haki- Koulutustuki 20 KKI-ohjelma myöntää taloudellista tukea vertaisohjaajien liikuntakoulutukseen. Koulutustukea voivat hakea rekisteröidyt yhteisöt, jois- sa on toiminnassa tai suunnitteilla käynnistää vertaisohjattuja aikuisväestölle suunnattuja liikuntaryhmiä. Ryhmän osallistujat ovat terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa ja syventää vertaisohjaajan taitoja ryhmän ohjaamisessa sekä omaehtoiseen liikuntaan tukemisessa. tegiaan, joka on laadittu laajassa yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Strategian tavoite on työllisyysasteen, työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden parantaminen. Työelämä 2020 -hanke kokoaa eri toimijoiden työelämän kehittämiseksi tekemää työtä yhteen, jotta työpaikat löytäisivät entistä helpommin tukea. Työelämä 2020 -hankkeen toimijana KKI-ohjelma toteuttaa erityisesti neljää yhteistyölupausta: Vuonna 2013 koulutustukihakemuksia tuli yhteensä 73 kappaletta, joilla haettiin tukea yhteensä noin 14 600 euroa. Tukea myönnettiin 57 hakijalle yhteensä noin 8 200 euroa. Myönnetyt tukisummat vaihtelivat 30 euron ja 1 100 euron välillä. Yleisimmin myönnetty tukisumma oli 60 €. Koulutustukea haettiin ahkerimmin Notkeutta niveliin -vertaisohjaajakoulutuksen sekä Kaiken maailman tuolijumppaa -ideapäiväkoulutukseen. 1) Liikuntapalveluketjun kehittäminen työterveyshuollossa 2) Yhteistyö toimialaliittojen kanssa työyhteisöjen hyvinvointiohjelmien kehittämiseksi 3) Työmatkaliikunnan lisääminen 4) Liikunnan aluejärjestöjen rooli ELY-keskusten alueverkostojen työryhmissä Toimintakykyä työelämään Arkiliikunnan olosuhteet Toimintakykyä työelämään vakiintui yhdeksi KKI-ohjelman toimintakokonaisuudeksi liikuntaneuvonnan ja SuomiMies seikkailee -toimintojen rinnalla. Työyhteisöjen liikuntaa ja terveyttä tukevat mallit olivat yhtenä painopistealueena KKI:n hanketukihaussa. Hanketuella kannustetaan työyhteisöjä huomioimaan liikunnan ja terveellisten elintapojen merkitys työhyvinvoinnille. KKI-ohjelman tavoitteisiin kuuluu terveyttä edistävään liikuntaan kannustavien elinympäristöjen kehittäminen. KKI painottaa olosuhdetyössä poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä uusien innovaatioiden ja kehittämishankkeiden syntymisessä. Yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa KKI koordinoi TELI-olosuhderyhmää, jossa ovat edustettuina arki-, lähi- ja luontoliikunnan olosuhteiden edistämisessä vaikuttavat keskeiset ministeriöt ja ministeriöiden alaiset virastot; opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto sekä Metsähallitus. Hankkeiden avulla KKI luo yhteistyössä työpaikan johdon/henkilöstöjohdon, työterveyshuollon ja liikunnan palveluntuottajien kanssa työyhteisöihin liikunnan palveluketjumalleja. Tavoitteena on liikunnan aseman vahvistaminen työyhteisöjen hyvinvointistrategioissa ja toimintakulttuurissa sekä osana työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa. Palveluketjumalleissa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat henkilöt tunnistetaan ja heidät ohjataan neuvonnan ja palveluiden pariin ja kohti fyysisesti aktiivisempaa ja terveellisempää elämäntapaa. Tavoitteena on edistää henkilöstön fyysistä aktiivisuutta työssä, työmatkoilla ja vapaa-ajalla ja näin tukea liikunnallisen elämäntavan muodostumista. KKI:n Toimintakykyä työelämään -toimenpiteet tukevat myös Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteita. Työelämä 2020-hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästra- KKI-ohjelma on mukana valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräillyn edistämisessä liikkumisen ohjauksen keinoin. KKI-ohjelma on jäsenenä liikenne- ja viestintäministeriön vetämässä Viisaan liikkumisen koordinaatioryhmässä, liikenne- ja viestintäministeriön alaisessa henkilöliikenteen neuvottelukunnan kävely- ja pyöräilyjaoksessa sekä Liikenneviraston Kävelyn ja pyöräilyn toimenpidesuunnitelman seurantaryhmässä. KKI-ohjelma edistää arkiliikuntaa hanketuen avulla. 21 Vuonna 2013 KKI-ohjelma julkaisi yhdessä Liikenneviraston ja Pyöräilykuntien verkoston kanssa Maailman terveysjärjestö WHO:n, laatimasta kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellisen arvioinnin HEAT-työkalusta suomenkielisen oppaan edistämään työkalun käyttöä osana kuntien kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimia. Kunnissa opasta on hyödynnetty ja työkalua jatkokehitetty. HEAT-työkalua hyödyntäneiden kuntien asukasluku kattaa noin 25 prosenttia maamme väestöstä. Koulutuspäivässä kuultiin asiantuntijaluentoja, kokemuksia onnistuneista liikuntaneuvontakäytännöistä sekä keskustellaan paikallisista jatkotoimenpiteistä. Koulutus järjestettiin syksyllä 2013 seitsemällä paikkakunnalla. Sama koulutus järjestetään keväällä 2014 seitsemällä muulla paikkakunnalla. KKI-Päivät Liikkujan Apteekki KKI-Päivät järjestettiin Turussa Logomossa 14.–15. maaliskuuta. Puheenvuoroissa käsiteltiin muun muassa liikunnan roolia kuntauudistuksessa, henkilöstöliikunnan onnistuneita esimerkkejä, työterveyshuollon roolia liikunta-aktiivisuuden lisäämisessä sekä liikunnan brändäämistä. Liikkujan Apteekki on nyt Liikkujan Apteekki -konsepti, jossa mukana 90 apteekkia. Toiminta vakiintui vuoden 2013 aikana ja apteekit ovat entistä kiinnostuneempia toteuttamaan toimintaa. Erilaisia tapahtuma- ja teemapäiviä järjestettiin lähes kaikissa Liikkujan Apteekeissa. Yhteistyö paikallisten liikunta- ja terveystoimijoiden kanssa on lisääntynyt merkittävästi. Iltajuhlaa vietettiin Turun kaupungin vieraana Turun linnassa. KKI-Päiville osallistui noin 250 henkilöä. Päivät järjestettiin yhteistyössä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n sekä Turun kaupungin kanssa. SuomiMies seikkailee -kampanja SuomiMies seikkailee -kampanjassa vietettiin rekkakiertuevuotta. Huhti–kesäkuussa rekkaan rakennettu kuntotestiasema vieraili 36 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Rekkakiertue vieraili tällä kertaa suurimmaksi osaksi paikkakunnilla, joilla tapahtumaa ei ollut aiemmin vielä järjestetty. Kiertue pysytteli viikon ajan samalla alueella. Liikuntaneuvonta ja liikuntaneuvonnan koulutuskiertue KKI-ohjelma kehittää valtakunnallisesti liikuntaneuvontaa ja liikunnan puheeksi ottamista osana kuntien matalan kynnyksen liikuntapalveluketjua. Liikuntaneuvonnalla pyritään vahvistamaan liikkumattomuuden hoitopolkua ja liikunnan asemaa terveydenhuollossa. Työkaluina kehittämistyössä ovat kehittämisfoorumi, asiantuntijafoorumi, kehittämishankkeet, materiaalit ja koulutukset. KKI-ohjelma järjesti yhdessä Liikunnan aluejärjestöjen ja UKK-instituutin kanssa liikuntaneuvonnan koulutuskiertueen, jonka tavoitteena on vahvistaa liikuntaneuvonnan asemaa osana perusterveydenhuollon terveysneuvonnan palveluketjua. Lisäksi koulutuskiertueella pureuduttiin terveysliikunnan puheeksi ottamiseen, joka on tärkeä osa KKI-ohjelman liikuntaneuvontakokonaisuutta. Liikunnan puheeksi ottaminen lisää terveysliikunnan näkyvyyttä ihmisten arjessa ja pitää mielessä sen merkityksen hyvinvoinnille ja terveydelle. SuomiMies seikkailee -rekkakiertueilla on vuosien 2007– 2013 aikana testattu yli 25 000 miestä. 22 Pekka Kataisen vetämät Sweat & Dance -tanssitunnit olivat suosittuja Kunnon Laivalla elokuussa 2013. Tapahtumien pääjärjestelyvastuussa olivat Liikunnan aluejärjestöt, jotka järjestivät tapahtumat yhdessä tapahtumapaikkakuntien kanssa. Rekkakiertue jatkuu vuonna 2014 seitsemällä muulla alueella. Konferenssin teemoina olivat liikkumattomuuden mittaaminen, passiivisuuden purkaminen, lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus, uusien tapojen kehittäminen terveysliikunnan edistämiseen sekä pyöräilyn ja kävelyn edistäminen. Vuoden aikana seurattiin SuomiMiehen blogihaasteen miesten elämäntapamuutoksia SuomiMiehen blogissa ja Kipinät-lehdessä. Tapahtuma keräsi yhteensä 230 osallistujaa 25 eri maasta. Kongressin teemoista istumisen vähentäminen ja koululiikunta keräsivät suomalaisen median huomioita yhteensä 42 mediaosuman verran ollen esillä kaikilla pääuutiskanavilla. Kunnon Laiva Yhdeksäs Kunnon Laiva -koulutusristeily järjestettiin elokuussa 23.–25. päivänä Silja Serenadella Helsinki–Tukholma–Helsinki-välillä. Luennoissa käsiteltiin tunteiden säätelyä ja tunneosaamista työelämässä, näkökulman vaihtamisen taitoa ja liikuntaneuvontaa. Liikuntaohjelmassa tarjontaa oli monipuolisesti voimailusta tanssiin, joogaan, pilatekseen ja kehonhallintaan. Näyttelyosastolla oli mukana 25 näytteilleasettajaa. Iltojen tähtinä loistivat Irina ja Aki Louhela. Kunnon Laivalla oli mukana noin 1 300 osallistujaa. Materiaalituotanto KKI-ohjelma julkaisee terveysliikuntaan liittyviä materiaaleja. Materiaalit käsittävät kunto-oppaita, ohjaajan oppaita, julisteita, kansioita, raportteja, esitteitä ja lehtiä. Vuonna 2013 painettiin erilaisia materiaaleja yhteensä 497 200 kappaletta (sisältäen uusintapainokset) sekä viisi roll up -seinäkettä. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe KKI-ohjelma järjesti yhteistyössä UKK-instituutin kanssa kansainvälisen terveysliikuntaverkoston HEPA Europe Networkin konferenssin ja vuosikokouksen 21.–24. lokakuuta Helsingissä Kalastajatorpalla. 23 Uusina materiaaleina julkaistiin Taukojumppa-opas, Kohti tasaPainoa -herättelymateriaali, Liikkeelle – liikuntavastaavan käsikirja, SuomiMiehen treeniopas, Nuorimies seikkailee – karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma -raportti, Kouluttajaverkosto paikallisyhdistyksen liikuntatoiminnan tukena -raportti sekä Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012 -julkaisu. KKI-neuvottelukunta Sari Kivimäki, kenttäpäällikkö Miia Malvela, ohjelmakoordinaattori Anna Suutari, tiedotussihteeri, (toimivapaalla 14.6. saakka) Noora Moilanen, tiedotussihteeri vs. (–14.6.) Tanja Onatsu, hankevalmistelija vs. (–7.11.), hankekoordinaattori vs. (8.11.–) Katariina Tuunanen, hankekoordinaattori (perhevapaalla 8.11.–) Niina Valkama, ohjelmakoordinaattori Katri Väisänen, tiedottaja KKI-ohjelman toiminnan painopisteitä linjaa KKI-neuvottelukunta, jossa on edustettuina KKI-ohjelman rahoittajat ja keskeinen toimijaverkosto. Riitta Kaivosoja, puheenjohtaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Mari Miettinen, varapuheenjohtaja, sosiaalija terveysministeriö Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Matleena Livson, Valo ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Määräaikaiset työntekijät Noora Moilanen, viestintäassistentti (16.6.– 31.12.) Lisätietoja KKI-ohjelman vuoden 2013 toimintakertomuksesta. Jyrki Komulainen, esittelijä, KKI-ohjelma Miia Malvela, sihteeri, KKI-ohjelma KKI-ohjelman henkilöstö Anna Jämsén, hankevalmistelija vs., (14.10.–) Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja Liisamaria Kinnunen, kehittämispäällikkö (Ajatuksia SuomiMies -kiertueelta.) Niina Valkama, ohjelmakoordinaattori, KKI-ohjelma. Nämä on niitä hetkiä, jolloin näkee KKI:n roolin veturina ja yhteistyöverkoston kokoajana, sekä työn merkityksen käytännössä. Ja mitä tarkoittaa toiminnan valtakunnallisuus. Täällä ollaan Kainuun perukoilla Puolangan ”torilla” ja puitteet on mitä on, mutta millä innolla rekka otetaan täälläkin vastaan! Nykyään tuntuu, että kaikkialla kaivataan vaan isompia kuvioita ja peräänkuulutetaan vaikuttavuutta. Lopuksi kyse on kuitenkin yksilöistä. Mitä isommissa ympyröissä ollaan, sitä todennäköisempää on, että yksilö on ulkokehällä. Pienikin on tarpeellista, ja yksilön näkökulmasta usein myös vaikuttavampaa. 24 LIIKKUVA KOULU -OHJELMA Liikkuva koulu – aktiivisempia ja viihtyisämpiä koulupäiviä Vuosi 2013 oli Liikkuva koulu -ohjelmalle vauhdikasta laajentumisen aikaa. Syyslukukaudella 2013 ohjelmassa oli mukana jo yli 500 peruskoulua ympäri Suomen. Liikkuva koulu -toiminta levittäytyi kaupungeissa yhä uusiin kouluihin, ja monen kunnan kaikki koulut ovatkin jo liikkuvia kouluja. jelma oli mukana opetusalan Educa-messuilla, rehtorien Pro Rexi -tapahtumassa sekä Kouluterveyspäivillä, joilla tavoitettiin erityisesti kouluterveydenhuoltoa. Toisaalta Liikkuva koulu -toimintaa käynnistettiin myös uusilla paikkakunnilla joko omin voimin tai ELY-keskusten (v. 2014 alkaen aluehallintovirastojen) erillisrahoituksen turvin: esimerkiksi Etelä-Karjalan kaikki kunnat suunnittelivat lähtevänsä mukaan Liikkuvaan kouluun. Liikkuva koulu -toimintaa voi käynnistää hyvinkin pienillä askelilla; useimmiten tarvitaan vain uudenlaisia toimintatapoja. Vuoden alussa Liikkuva koulu -ohjelmalle avattiin uudet verkkosivut (liikkuvakoulu.fi), jotka tarjoavat ideoita ala- ja yläkouluille aktiivisemman ja viihtyisämmän koulupäivän luomiseksi. Samalla avattiin Liikkuva koulu -ohjelman Facebook-sivu (facebook.com/ liikkuvakoulu). Uutta uutiskirjettä lähetettiin noin 800 vastaanottajalle neljä kertaa vuoden 2013 aikana. Liikkuvista kouluista saatiin videomateriaalia videokilpailun avulla, joka järjestettiin Veikkauksen kanssa. Liikkuva koulu -yhteistyöverkosto laajeni myös vuoden 2013 aikana. Liikkuva koulu -oh- Pilottivaiheen tutkimustuloksia ja istumisen vähentämistä seminaareissa Kevään Liikkuva koulu -seminaarissa Mikkelissä julkistettiin Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen (2010–12) tutkimustulokset, jotka saivat myös paljon mediahuomiota. Kevään aikana ilmestyi kolme tutkimusraporttia: 25 • Oppilaiden fyysinen aktiivisuus -raportti kokosi yhteen pilottivaiheen tutkimustulokset. Raportissa kuvataan koululaisten liikkumista ja liikkumatonta aikaa. Lähes 700 oppilaan fyysisen aktiivisuuden objektiiviset mittaukset tarjosivat ensi kertaa mahdollisuuden verrata eri-ikäisten suomalaisten peruskoululaisten aktiivisuutta. Aiemmin liikkumisen määriä oli kysytty koululaisilta tai heidän vanhemmiltaan kyselyin. Tutkimuksessa mitattiin fyysinen aktiivisuus koulupäivän aikana. Kuuden tunnin pituisen koulupäivän aikana alakoululaisille kertyi reipasta liikkumista keskimäärin 32 minuuttia ja yläkoululaisilla 17 minuuttia. Aamu alkoi sähköpostien lukemisella (myönnetään - auton ratissa) ja tulevat päivän tapaamiset hakivat paikkaansa korvien välisellä kovalevyllä. Tämän päivän yhteistyökuviot liittyivät inklusiivisempaan koulupäivään, liikennelaitoksen kouluprojektiin sekä perheiden ja koulun yhteistyön kehittämiseen. Välissä pyörähdys Opetushallituksen toimistolla sopimassa tulevan seminaarin roolistamme sekä materiaalien toimituksesta. Aktiivinen kumppanuus eri toimijoiden kanssa on ollut Liikkuvan koulun tapa toimia pilottivaiheen alusta asti, mutta laajenevassa verkostossa sen merkitys on kasvanut entisestään. Normipäivän käsite Liikkuva koulu -ohjelman yhteyspäällikkönä on monipuolinen, keskusteleva, välillä hyvin hektinen ja raskaskin, mutta viime kädessä laajenevan Liikkuvan koulun myötä myös palkitseva. Täysin liikkumatonta aikaa kertyi koulupäivän aikana alakoululaisilla keskimäärin 38 minuuttia tunnissa ja yläkoululaisilla keskimäärin 45 minuuttia tunnissa. Vuoden 2013 Liikkuva koulu -palkinnot Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus myönsivät vuoden Liikkuva koulu -palkinnot kolmelle taholle: Jyrängön koululle sekä Kalajoen ja Espoon kaupungeille. Valinnoissa painotettiin erityisesti toiminnan vakiinnuttamista osaksi normaalia kouluarkea ja kunnan sitoutumista toiminnan kehittämiseen. Opetusministeri Krista Kiuru jakoi palkinnot Liikkuva koulu -seminaarissa Helsingissä lokakuussa. • Pilottivaiheen liikkuvissa kouluissa selvitettiin myös koulun henkilökunnan mielipiteitä (n=411 henkilöä 38 koulusta). Viihtyvyyttä ja työrauhaa -tutkimusraportissa kerrotaan, että valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että koulupäivän aikainen liikkuminen edistää kouluviihtyvyyttä ja että oppilaiden välituntiliikunta edistää työrauhaa. • Koulumatkan kulkeminen voi olla merkittävä osuus lapsen tai nuoren päivän kokonaisaktiivisuudesta. Matkalla kouluun -julkaisussa kuvataan, miten koulumatkoja kuljetaan ja mitkä asiat vaikuttavat kulkemistapoihin. Lisäksi tarkastellaan, millaisia toimenpiteitä koulumatkaliikunnan edistämiseksi on tehty, ja pohditaan, miten aktiivista liikkumista voitaisiin lisätä. • Vuoden Liikkuvana kouluna palkittiin Jyrängön koulu Heinolassa. Liikkuva koulu -ohjelmassa Jyrängön koulu on ollut mukana pilottivaiheesta v. 2010 lähtien, ja se on jakanut omia kokemuksiaan aktiivisesti muiden koulujen käyttöön. • Kuntapalkinnon saanut Kalajoki lähti Liikkuva koulu -toimintaan vauhdikkaasti: kaikista perusopetuksen 11 koulusta tuli heti liikkuvia kouluja, ja toimenpiteet olivat alusta asti monipuolisia. Liikkuva koulu -toiminta nähdään kokonaisvaltaisena oppilaan hyvinvoinnista huolehtimisena. Syksyn Liikkuva koulu -seminaarissa Helsingissä keskityttiin koulupäivän aktiivisuuden lisäämiseen ja istumisen tauottamiseen sekä toiminnallisiin opetusmenetelmiin. Seminaaripalautteen perusteella monissa kouluissa herättiin seminaarin myötä siihen, kuinka paljon passiivista istumista oppilaille kertyy koulupäivän aikana ja kuinka haitallista liiallinen istuminen voi olla. Lisäksi ELY-keskukset ja liikunnan aluejärjestöt järjestivät alueellisia seminaareja, joissa liikkuvat koulut pääsivät luomaan vahvempia alueellisia verkostoja. Kirsi Räty, yhteyspäällikkö, Liikkuva koulu -ohjelma • Espoon Liikkuva koulu -toiminta on vahvasti kiinni koulujen arjessa: koulut tekevät paljon yhteistyötä ja mentoroivat toisiaan. Kouluilla on vapaus löytää omat tapansa olla liikkuvia kouluja, ja ne tekevät omat Liikkuva koulu -toimintasuunnitelmansa. 26 Liikkuva koulu -palkinnot luovuttaneet opetusministeri Krista Kiuru (vas.) ja ylitarkastaja Hannu Tolonen (kolmas vas.) yhteiskuvassa palkinnon saajien kanssa. Vasemmalta Espoon kehittämispäällikkö Juha Nurmi, Kalajoen Liikkuva koulu -koordinaattori Juho Silvasti, Kalajoen sivistystoimenjohtaja Esa Siirilä, Jyrängön koulun rehtori Jarkko Granqvist ja opettaja Kaisa Blomberg. Kansanterveyspalkinto 2013 Joulukuussa 2013 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL myönsi Kansanterveyspalkinnon 2013 Opetushallitukselle, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliselle tiedekunnalle ja LIKES-tutkimuskeskukselle Liikkuva koulu -ohjelman ja Move!-seurantajärjestelmän toteuttamisesta, jota ne ovat tehneet opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksella, tuella ja rahoituksella. Tunnustuspalkinto luovutettiin X Valtakunnallisilla Kansanterveyspäivillä. ”Kansanterveyspalkinto nostaa esille valtakunnallisen terveysteon tai työn, joka edistää suomalaista kansanterveyttä. Suomalaisten lasten ja nuorten liikunnan lisääminen on tärkeä haaste, jolla torjutaan lihomista ja monin tavoin edistetään terveyttä”, sanoi THL:n pääjohtaja Pekka Puska. Tutkimuskoordinaattorin hommassa pääsen numeroiden pyörittelyn lisäksi tutustumaan oppilaisiin – eli ihmisiin lukujen takana. Mittauskeikoilla jopa tällainen, puhtaan kvantitatiivisen tutkijaopin saanut tutkija on alkanut näkemään myös laadullisen tiedon merkityksen: elintapojen muuttamisessa tarvitaan yhdistelmää tiukkoja faktoja ja syvempää ymmärrystä. LIKESin suuri rikkaus onkin monialainen työporukka. Monipuolisuus tuo tutkijakokouksiin mielenkiintoisia näkökulmia ja apua työtehtäviin, jotka voivat vaihdella mittauksista aina julisteiden taittoon tai opettajankoulutuksen suunnitteluun. 27 Jouni Kallio, tutkimuskoordinaattori VIESTEJÄ TIEDOSTA sesta mediasta paikallismediaan ja iltapäivälehdistöön. LIKESille on tärkeää viestiä tutkimustuloksista myös tiedeyhteisöjen ulkopuolella ja tuoda tieteellistä tietoa ymmärrettävään muotoon eri kohderyhmille. Vuonna 2013 LIKESin tiedeviestintä vahvistui. Julkaistuista tutkimustuloksista sekä uusista tutkimus -ja kehittämishankkeista viestittiin medialle sekä suoraan päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille. Vuosi 2013 oli myös voimistuvaa verkkoviestinnän aikaa. Liikkuva koulu ja KKI-ohjelma lisäsivät osallistumistaan sosiaalisessa mediassa. LIKESille ja Liikkuvalle koululle avattiin uudet verkkosivut, ja KKI-ohjelma aloitti omien verkkosivujensa uudistustyön. Kohdeväestölle suunnattujen SuomiMies seikkailee -kampanjan verkkosivujen kävijämäärä tuplaantui vuosien 2012 ja 2013 välillä. Viestintäkanavien pirstaloituessa ja siirtyessä voimakkaammin verkkoon on yhä tärkeämpää, että on olemassa sivustoja, joiden sisältö perustuu niin tieteellisesti osoitettuun näyttöön kuin käytännön kokemuksiin. Keväällä mediahuomiota saivat Liikunta, oppiminen ja koulutus -tutkimushankkeen tulosten myötä erityisesti liikunnan yhteydet oppimiseen, motoristen taitojen yhteydet koulumenestykseen sekä liiallisen ruutuajan vaikutukset heikompaan koulumenestykseen. Kevään Liikkuva koulu -seminaarissa julkistettiin LIKESin tutkimustulokset Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheesta (2010-2012). Tulokset saivat paljon valtakunnallista medianäkyvyyttä, ja varsinkin koulupäivän aikaisen liikkumisen yhteydet oppituntien työrauhaan herättivät huomiota ja toivat uuden näkökulman julkiseen keskusteluun koulujen levottomuudesta. Mediaseurantaosumat 2013 LIKES Liikkuva koulu -ohjelma KKI-ohjelma SuomiMies seikkailee kpl 112 79 267 223 Nostoja vuoden 2013 mediaosumista Kesällä Kati Kauravaaran väitöstutkimuksen tulokset vähän liikkuvien ammattikoululaismiesten elämäntavasta antoivat äänen ryhmälle, jota liikunnanedistämistoimet eivät kohtaa. Samalla tulosten kautta osallistuttiin laajempaan keskusteluun liikunnan ja hyvinvoinnin sosioekonomisista eroista ja ammattiopetuksen kehittämisestä. ”Tässäkö ratkaisu koulujen levottomuuteen? Kun oppilailla on järkevää tekemistä, konnuudet jäävät vähemmälle.” (Iltalehti 14.4.) ”Koulunpenkiltä pitäisi nousta - myös oppitunnilla” (Yle Uutiset 17.4.) ”Ruudun ääreen jumittumisesta koituu myös oppimishaittoja” (STT 21.5.) Syksyllä istumisen vaarallisuutta käsittelevät jutut nousivat vahvasti esille. Syksyn Liikkuva koulu -seminaarissa koulutoimijoita kiinnosti istumisen vähentäminen koulupäivän aikana. KKI-ohjelma järjesti yhdessä UKK-instituutin kanssa HEPA Europe -konferenssin lokakuussa. Konferenssin tiedote ”Istummeko itsemme hautaan?” keräsi kaikki valtakunnan päämediat uutisoimaan aiheesta paikan päälle. Konferenssin asiantuntijoita haastateltiin niin ennakkoon kuin itse tapahtuman aikana. Kärkenä olivat keinot istumisen vähentämiseen työpaikoilla ja kouluissa. Yhteensä konferenssista saatiin 42 mediaosumaa, jotka läpäisivät koko suomalaisen mediakentän valtakunnalli- ”Amiksen metallipojat päättävät itse” (Ahjo Metallityöväen liiton jäsenlehti 7.11.) ”Tässä ovat vuoden 2013 sanat! Lokakuu: seisomatyöpöytä. Tämä oli nyt eri kuin se buffet-ruokailu. Tuolit pois työpaikoilta ja kouluista.” (Iltalehti.fi 30.12.2013) ”Istuminen on niin so last season - tule mukaan tuolittomaan tammikuuhun!” (Yle Prisma Studio 17.12.2013) 28 TOIMINNAN TILASTOT 2013 komponentin apoA1:n merkitystä sokeriaineenvaihdunnalle luurankolihaksessa käyttäen geneettisesti muokattuja hiirimalleja. ApoA1:n puuttuminen johti kohonneisiin verensokeripitoisuuksiin ja heikentyneeseen lihastoimintaan, koska mitokondrioissa tapahtuva soluhengitys väheni. Normaalia suurempi apoA1:n määrä taas suojasi ikääntymisen tuomalta kestävyyskapasiteetin laskulta ja rasvamassan kertymiseltä sekä ruokavaliosta johtuvalta verensokerin nousulta. Tulokset nostavat HDL:n ja apoA1:n avainasemaan luurankolihasten metabolian säätelyssä ja tarjoavat uuden näkökulman aineenvaihdunnan sairauksien kuten insuliiniresistenssin ja tyypin 2 diabeteksen hoitomuotojen kehitykseen. Tieteellinen julkaisu- ja asiantuntijatoiminta Kansainväliset tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut LIKESin tutkimushankkeet Kangasniemi A, Lappalainen R, Kankaanpää A, Kulmala J, Hakonen H & Tammelin T. Towards a physically more active lifestyle based on one´s own values: Study design of a randomized controlled trial for physically inactive adults. BMC Public Health. 13:671. DOI: 10.1186/1471-2458-13-671. http://www. biomedcentral.com/content/pdf/1471-245813-671.pdf [IF 2.08] [Liikunnan edistäminen – vähän liikkuvat työikäiset] Syväoja HJ, Kantomaa MT, Ahonen T, Hakonen H, Kankaanpää A, Tammelin TH. Physical Activity, Sedentary Behavior, and Academic Performance in Finnish Children. Med Sci Sports Exerc. 2013 Apr 15. 45 (11): 2098– 2104. [IF 4.4] [Liikunta ja oppiminen – lapset] Artikkeli on tieteellinen kuvaus tutkimusasetelmasta ja uudenlaisesta lähestymistavasta, jonka tavoitteena on edistää fyysisesti aktiivisempaa elämäntapamuutosta omiin arvoihin sitoutumalla. Interventiomenetelmä pohjautuu käyttäytymisterapian uusimpiin sovelluksiin (ACT, Acceptance and Commitment Therapy), jonka tavoitteena on psykologisen joustavuuden edistäminen. Menetelmässä korostuvat myös tietoisen läsnäolon merkitys ja tietoisuustaitojen harjoitteleminen, jotka mahdollistavat automaattisista käyttäytymis-, ajattelu- ja tunnetavoista irrottautumisen. Tutkimuksessa selvitettiin liikunnan ja liikkumattomuuden yhteyksiä koulumenestykseen 5.- ja 6.-luokkalaisilla lapsilla. Tutkimuksessa lapset raportoivat, kuinka monena päivänä he liikkuvat ripeästi vähintään tunnin päivässä ja kuinka paljon he katsovat päivittäin televisiota, käyttävät tietokonetta ja pelaavat konsolipelejä. Tulokset osoittavat, että liikunnallisesti aktiiviset lapset saivat parempia arvosanoja kuin vähän liikkuvat lapset. Lisäksi lapset, joille kertyi yli kolme tuntia päivittäistä ruutuaikaa, saivat koulussa heikompia arvosanoja kuin lapset, joille kertyi ruutuaikaa alle kaksi tuntia päivässä. Tulosten mukaan aktiivinen liikkuminen ja kohtuullinen määrä ruutuaikaa ovat yhteydessä hyvään koulumenestykseen. Lehti M, Donelan E, Abplanalp W, Al-Massadi O, Habegger KM, Weber J, Ress C,Mansfeld J, Somvanshi S, Trivedi C, Keuper M, Ograjsek T, Striese C, Cucuruz S, Pfluger PT, Krishna R, Gordon SM, Silva RA, Luquet S, Castel J, Martinez S, D’Alessio D, Davidson WS, Hofmann SM. High-density lipoprotein maintains skeletal muscle function by modulating cellular respiration in mice. Circulation. 2013 Nov26;128(22):2364-71. DOI: 10.1161/CIRCULATIONAHA.113.001551. Epub 2013 Oct 29. PubMed PMID: 24170386. [IF 15.202] [Liikunta ja terveys – vaikutusmekanismit] Telama R, Yang X, Leskinen E, Kankaanpää A, Hirvensalo M, Tammelin T, Viikari J Raitakari O. Tracking Physical Activity from early childhood through youth into adulthood. Med Sci Sports Exerc. 2013 Oct 10. [Epub ahead of print][IF 3.7] [Liikunta elämänkulun eri vaiheissa] Tutkimus selvitti HDL:n ja sen pääproteiini- 29 Liikunnallinen elämäntapa alkaa muotoutua jo varhain lapsuudessa, ja liikunta-aktiivisuus on varsin pysyvää läpi nuoruuden ja varhaisaikuisuuden. Miesten liikunta-aktiivi- suus vaikutti pysyvän muuttumattomampana kuin naisten. Tutkimuksessa käytettiin LASERI-seurantatutkimuksen aineistoa. DOI:10.2466/10.06.PMS.117x22z7. [IF 0.5] Junno JA, Paananen M, Karppinen J, Tammelin T, Niinimäki J, Lammentausta E, Niskanen M, Nieminen MT, Järvelin MR, Takatalo J, Tervonen O, Tuukkanen J. Influence of physical activity on vertebral strength during late adolescence. Spine J. 2013 Feb;13(2):184-9. DOI: 10.1016/j.spinee.2012.11.049. Epub 2013 Jan 16. [IF 3.3] Yang X, Hirvensalo M, Hintsanen M, Hintsa T, Pulkki-Råback L, Jokela M, Telama R, Tammelin T, Hutri-Kähönen N, Viikari JSA, Raitakari OT. Longitudinal associations between changes in physical activity and depressive symptoms in adulthood: The Young Finns Study. Int J Behav Med. 2013 Dec 21. DOI: 10.1007/ s12529-013-9376-0 [IF 2.4] [Liikunta ja masennusoireet – aikuiset] Jussila L, Paananen M, Näyhä S, Taimela S, Tammelin T, Auvinen J, Karppinen J. Psychosocial and lifestyle correlates of musculoskeletal pain patterns in adolescence: A 2-year follow-up study. Eur J Pain. 2013 Jul 12. DOI: 10.1002/j.1532-2149.2013.00353.x. [Epub ahead of print] [IF 3.1] Säännöllinen liikunta oli yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin aikuisilla kuuden vuoden seurantatutkimuksessa. Tutkimuksessa käytettiin LASERI-seurantatutkimuksen aineistoa. Kaasalainen K., Kasila K., Villberg J., Komulainen J. & Poskiparta M. A cross-sectional study of low physical fitness, self-rated fitness and psychosocial factors in a sample of Finnish 18to 64-year-old men. BMC Public Health. 2013, 13:1113. [IF 2.08] Yang X, Telama R, Hirvensalo M, Tammelin T, Viikari JSA, Raitakari OT. Active commuting from youth to adulthood and as a predictor of physical activity in early midlife: the Young Finns Study. Prev Med. 2013 Nov 4. DOI: 10.1016/j.ypmed.2013.10.019. [Epub ahead of print][IF 4.3] Martikainen S, Pesonen AK, Lahti J, Heinonen K, Feldt K, Pyhälä R, Tammelin T, Kajantie E, Eriksson JG, Strandberg TE, Räikkönen K. Higher levels of physical activity are associated with lower hypothalamic-pituitary-adrenocortical axis reactivity to psychosocial stress in children. J Clin Endocrinol Metab. 2013 Apr;98(4):E619-27. DOI: 10.1210/ jc.2012-3745. Epub 2013 Mar 7. [IF 6.0] Koulumatkojen kävely ja pyöräily lapsuudessa ja nuoruudessa ennustavat tutkimustulosten mukaan fyysisesti aktiivista elämäntapaa myöhemmin elämässä. Koulu- ja työmatkojen kulkeminen kävellen ja pyöräillen on yhteydessä myös muuhun liikunta-aktiivisuuteen, vaikka kuljettu matka olisi lyhyt. Mikkonen P, Laitinen J, Remes J, Tammelin T, Taimela S, Kaikkonen K, Zitting P, Korpelainen R, Karppinen J. Association Between Overweight and Low Back Pain: A Population-Based Prospective Cohort Study of Adolescents. Spine. 2013 Mar 1. [Epub ahead of print] [IF 3.3] LIKESin tutkimuslinjoihin liittyvät tutkimushankkeet Heinonen I, Helajärvi H, Pahkala K, Heinonen OJ, Hirvensalo M, Pälve K, Tammelin T, Yang X, Juonala M, Mikkilä V, Kähönen M, Lehtimäki T, Viikari J, Raitakari OT. Sedentary behaviours and obesity in adults: the Cardiovascular Risk in Young Finns Study. BMJ Open. 2013 Jun 20;3(6). DOI: e002901. 10.1136/ bmjopen-2013-002901. Print 2013. [IF 1.6] Iivonen, K. S., Sääkslahti, a. K., Mehtälä, a., Villberg, J. J., Tammelin, T. H., Kulmala, J.S., & Poskiparta, M. (2013). Relationship Between Fundamental Motor Skills and Physical Activity in 4-Year-Old Preschool Children 1 , 2 , 3. Perceptual and Motor Skills. 117(2), 627–646. Multanen J, Nieminen M T, Häkkinen A, Kujala U M, Jämsä T, Kautiainen H, Lammentausta E, Ahola R, Selänne H, Ojala R, Kiviranta I & Heinonen A. Effects of high-impact training on bone and articular cartilage: 12 months randomized controlled quantitative magnetic resonance imaging study. Journal of bone and mineral research: the official journal of the American Society for Bone and Mineral Re30 search. 06/2013. DOI:10.1002/jbmr.2015. [IF 6.04] knee osteoarthritis: protocol for a randomised controlled trial. BMC Musculoskeletal Disorders. 2013, 14:82. [IF 1.88] Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin progressiivisesti nousevan iskutuksen vaikutusta polvinivelessä sääri-reisirustoalueella ja reisi-polvilumpioalueella Postmenopausaalisilla naisilla, joilla oli 1-2 asteen polven nivelrikko. Päälöydöksenä oli reisi-polvilumpioalueen rustokudoksen aineenvaihdunnan ja rustorakenteen paraneminen, ja sääri-reisialueen rustokudoksen pysyvän ennallaan. Myös toiminnallisissa testeissä kuten suorituskyvyssä ja liikkumisen koordinaatiossa tutkittavien suoritukset paranivat merkittävästi. Muut tieteelliset julkaisut Habegger KM, Al-Massadi O, Heppner KM, Myronovych A, Holland J, Berger J, Yi CX, Gao Y, Lehti M, Ottaway N, Amburgy S, Raver C, Müller TD, Pfluger PT, Kohli R, Perez-Tilve D, Seeley RJ, Tschöp MH. Duodenal nutrient exclusion improvesmetabolic syndrome and stimulates villus hyperplasia. Gut. 2013 Oct 9. DOI: 10.1136/gutjnl-2013-304583. [Epub ahead of print] PubMed PMID: 24107591. [IF 10.73] Näyhä S, Lankila T, Rautio A, Koiranen M, Tammelin TH, Taanila A, Rusanen J, Laitinen J. Body mass index and overweight in relation to residence distance and population density: experience from the Northern Finland birth cohort 1966. BMC Public Health. 2013 Oct 8;13:938. DOI: 10.1186/1471-2458-13-938. [IF 2.1] Tutkimus selvitti duodenal-endoluminal sleeven (DES) käyttöä vaihtoehtona pohjukaissuolen kirurgiselle toimenpiteelle diabeettisilla rotilla. DES:n kiinnittäminen vähensi eläinten rasvan määrää ja paransi niiden rasva-aineenvaihduntaa, joka mekanistisesti saattaa aiheutua mm. lisääntyneestä villusten kasvusta suolen yläosassa. DES peruutettavissa olevana, vähäriskisenä ja vähäinvasiivesena hoitomuotona osoittautui lupaavaksi vaihtoehdoksi kirurgisille toimenpiteille diabeteksen ja lihavuuden hoidossa. Soini A, Tammelin T, Sääkslahti A, Watt A, Villberg J, Kettunen T, Mehtälä A, Poskiparta M. Seasonal and daily variation in physical activity among three-year-old Finnish preschool children. Early Child Development and Care. 2013. DOI: 10.1080/03004430.2013.804070. Inkinen, V., Häyrinen, M. and Linnamo, V. Technical and tactical analysis of women’s volleyball. Biomedical Human Kinetics. Nov 2013 (5)1, 43–50. Suija K, Timonen M, Suviola M, Jokelainen J, Järvelin MR, Tammelin T. The association between physical fitness and depressive symptoms among young adults: results of the Northern Finland 1966 birth cohort study. BMC Public Health. 2013 Jun 3;13(1):535. [Epub ahead of print] [IF 2.1] Tutkimuksessa analysoitiin naisten lentopallon MM-kisojen ja nuorten Euroopan mestaruuskisojen otteluita pelianalyysin avulla. Tarkoituksena oli vertailla näiden kahden tason välisiä eroja, ja toisaalta selventää voitettujen ja hävittyjen erien eroja eri lajisuoritusten onnistumisissa. Tasojen välillä oli hyvin pieniä eroja. Hävityissä erissä tehtiin vähemmän onnistuneita lajisuorituksia ja enemmän virheitä kuin voitetuissa erissä. Valkeinen H, Harald K, Borodulin K, Mäkinen TE, Heliövaara M, Leino-Arjas P, Sainio P, Kestilä L, Kunst A, Rahkonen O, Tammelin T, Härkänen T, Prättälä R. Educational differences in estimated and measured physical fitness. Eur J Public Health. 2013 May 31. [Epub ahead of print] [IF 2.7] Ishikawa M, Sano K, Kunimasa Y, Oda T, Nicol C, Ito A, Komi PV. Economical running strategy for East African distance runners. J Phys Fitness Sports Med. 2(3): 1-3 (Review), 2013. [IF 0.73] Waller B, Munukka M, Multanen J, Rantalainen T, Pöyhönen T, Nieminen TM, Kiviranta I, Kautiainen H, Selänne H, Dekker J, Sipilä S, Kujala UM, Häkkinen A, Heinonen A. Effects of a progressive aquatic resistance exercise program on the biochemical composition and morphology of cartilage in women with mild 31 Kallio Jouni, Karen Søgaard, Janne Avela, Paavo V Komi, Harri Selänne, Vesa Linnamo. Motor unit firing behaviour of soleus muscle in isometric and dynamic contractions. PLoS ONE. 01/2013; 8(2):e53425. [IF 3.73] with lumbar disc degeneration in young Finnish males: subsample of Northern Finland birth cohort study 1986. BMC Musculoskelet Disord. 2013 Mar 11;14:87. doi: 10.1186/14712474-14-87. [IF 1.6] Tutkimuksessa selvitettiin soleus-lihaksen hermostollista ohjausta liikkeen aikana. Yksittäisten motoristen yksiköiden aktiivisuutta seuraamalla havaittiin, että sama voimataso tuotetaan konsentrisessa liikkeessä korkeammalla syttymistiheydellä kuin isometrisessä tai eksentrisessä suorituksessa. Kotimaiset tieteelliset vertaisarvioidut julkaisut Possel P, Mitchell AM, Ronkainen K, Kaplan GA, Kauhanen J, Valtonen M. Do Depressive Symptoms Predict the Incidence of Myocardial Infarction Independent of Hopelessness? J Health Psychol. 2013 Aug 29. [IF 1.89] Rovio E, Saaranen-Kauppinen A, Pirkkalainen M & Lautamatti L (2013). Mikä sienirihmasto siellä alla piileekään? Toimintatutkimukseen osallistuneen perheenäidin liikuntasuhde osana identiteettiä. Liikunta & Tiede 50 (1), 67–74. (Pdf-tiedostona http://lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt113_abstract_rovio.pdf.) Masennus ja toivottomuus ovat yhteydessä akuutin sydäninfarktin ilmaantuvuuteen. Itä-Suomen yliopiston sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimus (SVVT) osoitti, että toivottomuus ennustaa sydäninfarktia itsenäisesti muista masennusoireista riippumatta keski-ikäisillä miehillä. Saaranen-Kauppinen A, Rovio E & Parikka L (2013). Mähän ajattelin, että lapsen voi viedä vauvaparkkiin. Perheenäitien arjen jännitteet liikuntasuhdetta rakentamassa. Liikunta & Tiede 50 (6), 40–46. (Pdf-tiedostona http://www. lts.fi/sites/default/files/page_attachment/ lt_6-13_tutkimusartikkelit_saaranen_lowres. pdf.) Sano K, Ishikawa M, Nobue A, Danno Y, Akiyama M, Oda T, Ito A, Hoffrén M, Nicol C, Locatelli E, Komi PV. Muscle-tendon interaction and EMG profiles of world class endurance runners during hopping. Eur J Appl Physiol 113: 1395-1403, 2013. [IF 2.66] Selänne, H, Ryba, T V. & Leppäluoto, J (2013). Common features in overtrained athletes and individuals with professional burnout: Implications for sports medical practice. Athletic Insight 5 (3). Valtonen M, Lakka T, Heinonen O, Tammelin T. Lapsuusiän liikunnan merkitys – kardiometabolinen näkökulma. Duodecim 2013, 129:1153–8. [Significance of physical activity in childhood--a cardiometabolic view. Article in Finnish Review.] [katsaus] Tutkimuksessa tarkasteltiinn työhön liittyvän loppuun palamisen (burn out) ja urheilijan ylikuormituksen yhtäläisyyksiä ja erovaisuuksia. Molemmissa häiriöt tapahtuvat sekä väliaivoissa että lisämunuaisen kuorikerroksessa ja myös immunologisessa järjestelmässä. Artikkelin kirjoittajat antoivat käytännön ohjeita näiden tilojen diagnostiikka- ja hoitokeinoihin lääkärin vastaanotolla. Helajärvi H, Pahkala K, Raitakari O, Tammelin T, Viikari J, Heinonen O. Istu ja pala! – Onko istuminen uusi terveysuhka? Duodecim. 2013;129(1):51-6. [katsaus] Kansainväliset tieteelliset kokoukset – esitykset ja julkaisut (s=suullinen, p=posteri) Sillanpää, E, Cheng S, Häkkinen K, Finni T, Walker S, Pesola A, Ahtiainen J, Stenroth L, Selänne H, Sipilä S. Body composition in 18 to 88-year-old adults - comparison of multifrequency bioimpedance and dual-energy X-ray absorptiometry. Obesity 07/2013; 22(1). DOI:10.1002/oby.20583 [IF 3.92] Takatalo J, Karppinen J, Taimela S, Niinimäki J, Laitinen J, Blanco Sequeiros R, Paananen M, Remes J, Näyhä S, Tammelin T, Korpelainen R, Tervonen O. Body mass index is associated Kaasalainen K, Kasila K, Villberg J, Komulainen J & Poskiparta M. Physical activity promoters and barriers among unfit working-aged Finnish men. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe 21–24 October, Helsinki, Finland. (p) 32 Haapala HL, Hirvensalo MH, Laine K, Hakonen H, Laakso L & Tammelin TH. Changes in the physical activities at recess in grades 7 to 9 students in Finnish Schools on the Move programme in 2010-2012. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe, p. 37–38. Helsinki, Finland 21.–24.10.2013. (s) repetitive hopping. 18th annual Congress of the European College of Sport Science, Barcelona, Spain. Proceedings p. 306. 26-29th June, 2013. (s) Haapala HL, Hirvensalo MH, Laine K, Hakonen H, Laakso L & Tammelin TH. Changes in ball games at recess of grades 7 to 9 students during Finnish Schools on the Move programme in 2010-2012. AIESEP Specialist Research Seminar 2013, Jyväskylä, Finland 12.–14.9.2013. (p) Ishikawa M, Sano K, Kunimasa Y, Oda T, Nicol C, Locatteli E, Komi PV, Ito A. Can measures of muscle-tendon interaction reveal the superiority of east African endurance runners? 14th Congress of the International Society of Biomechanics, Natal, Brazil. 4th-9th August, 2013. Ishikawa M, Kunimasa Y, Sano K, Oda T, Nicol C, Komi PV, Locatelli E, Ito A. Neuromuscular interaction during running for elite long-distance runners. 18th annual Congress of the European College of Sport Science, Barcelona, Spain. Proceedings p. 555. 26-29th June, 2013. (s) Haapala H, Hirvensalo M, Laine K, Laakso L & Tammelin T. Physical activity and peer relationships at school among Finnish students in grades 4-5 and 7-8. In N. Balagué, C. Torrents, A. Vilanova, J. Cadefau, R. Tarragó & E. Tsolakidis (eds.) 18th Annual Congress of the European College of Sport Science ECSS Barcelona 2013 Book of Abstracts, p. 432. Barcelona, Spain 26.–29.6.2013. (p) Kangasniemi A, Lappalainen R, Kankaanpää A, Kulmala J, Hakonen H. & Tammelin T. 2013. The application of value based intervention in enhancing a physically active lifestyle among physically inactive adults. International symposium: Physical activity and health promotion during life course, January 21.–23.2013, ISPAH, Jyväskylä. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-39-5001-9. (s) Haapala H, Hirvensalo M, Laine K, Laakso L & Tammelin T. Physical activity at recess and school-related social factors among grades 4-5 and 7-8 Finnish students. The 2nd NORDPLUS-IDROTT Conference. Odense, Denmark 6.–8.5.2013. (p) PhysiCAl ACtivity At ReCess And school-related social factors among grades 4–5 and 7–8 finnish students Aim Henna Haapala1,2, Mirja Hirvensalo2, Kaarlo Laine1, Lauri Laakso2, Tuija Tammelin1 1 LIKES – Research Centre for Sport and Health Sciences, Jyväskylä, Finland 2 University of Jyväskylä, Faculty of Sport and Health Sciences, Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Finland The Finnish school system is acknowledged for students’ learning success, but the proportion of students liking school is fairly low [1, 2]. This attitude could be improved through participation in physical activities, which could provide opportunities for social interaction and decisionmaking. This study investigated whether students’ physical activity at recess was associated with schoolrelated social factors by school level and sex. Methods The data was obtained from the Finnish Schools on the Move programme’s pilot phase and its baseline measurements in autumn 2010. A questionnaire was completed by 579 grades 4–5 students (53 % boys) and 884 grades 7–8 students (49 % boys) in 19 schools countrywide. Statistical differences were analysed with two-way ANOVA and logistic regression. Results Students who participated in physically active play at most recesses reported better peer relationships, relatedness to school and autonomy at school than less active students (p≤0.005). Participation in ball games at recess was associated with better peer relationships at both school levels (p<0.001), and 4–5-graders who played ball games at most recesses had over 3-fold higher odds of reporting good school climate compared to less active students. 4–5-graders reported better peer relationships in ball games and relatedness in both physically active play and ball games compared to 7–8-graders (p=0.006, p=0.030, p=0.005, respectively). Conclusions Kangasniemi A, Lappalainen R, Kankaanpää A & Tammelin, T. 2013. Psychological well-being among physically inactive and active adults. International Society of Behavioral Nutrition and Physical Activity, 22.-25.5.2013, Ghent, Belgium. (p) Figure 1. School-related social factors and physical activity at recess (physically active play, playing ball games) by sex and school level. Participation in physically active play and ball games at recess was associated with better school-related social factors, especially in grades 4–5 as well as with peer relationships and relatedness to school. These results support the value of physical activities at recess for the social development of schoolchildren [3]. References [1] Currie, C. et al. Health behavior in school-aged children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. WHO, 2012. [2] OECD. PISA 2009 Results. OECD Paris, 2010, vol 1. [3] Murray, R.; Ramstetter, C. Pediatrics, 2013, 131, 183. contact information: [email protected] liKes – ReseARCh CenteR for sPort and health sciences Viitaniementie 15a FI-40720 Jyväskylä, Finland www.likes.fi Kantomaa MT, Stamatakis E, Kankaanpää A, Kaakinen M, Rodriguez A, Taanila A, Ahonen T, Jarvelin M-R, Tammelin T. Physical activity and obesity mediate the association between childhood motor function and adolescents’ academic achievement. Annual Meeting of International Society for Behavioral Nutrition and Physical Activity, 22.–25.5.2013, Ghent, Belgia (s) Hakamäki M. The Sport and physical activity drop out phenomenon – Concepts, methodological issues and directions for future research. European Sociological Association Conference 28.–31.8.2013 Turin, Italy (s) Heiskanen J, Malvela M, Oksanen H, Lindfors H, Karstunen N & Komulainen J. How to test masses of ordinary men: adventures of Joe Finn – the lorry tour event 2013. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe. Helsinki, Finland 21.–24.10.2013. (p) Kantomaa MT, Stamatakis E, Taanila A, Jarvelin M-R, Tammelin T. Physical activity and reasonable screen time in adolescence predict high educational attainment in early adulthood. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe, 21.–24.10.2013, Helsinki (s) Hoffrén-Mikkola M, Ishikawa M, Avela J, Komi PV. Age-related fascicle-tendon interaction in 33 Khalife N, Kantomaa M, Glover V, Tammelin T, Laitinen J, Jarvelin M-R, Rodriguez A. Obesity and physical activity are associated with ADHD symptoms in adolescents. European Congress of Epidemiology 2013, 11.–14.8.2013, Aarhus, Tanska (s) their role and positions. The 21st Conference of the European Association for Sport Management (EASM) Istanbul, Turkey 11-15 September 2013. (s) Lehtonen K. Are Finnish Sport Organizations in front of new challenges? European Association for Sociology of Sport (EASS) -kongressi 8.-11.5.2013 Cordoba, Espanja. (s) Komi PV. Do Kenyan runners possess biomechanical advantage? 14th International Symposium: Biomechanics from Basic Research to Practical Applications, Jyvaskyla Finland, 28th-30th Nov 2013. (s) Kallio J. Finnish Schools on the Move. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe 21-24.10.2013, Helsinki, Finland. (s) Kunimasa Y, Sano K, Oda T, Nicol C, Komi PV, Locatteli E, Ito A, Ishikawa M. Specific muscle-tendon architecture in elite keniyan distance runners. 18th annual Congress of the European College of Sport Science, Barcelona, Spain. Proceedings p. 246. 26-29th June, 2013. Malvela M. The adventures of Joe Finn, Healthy lifestyle campaign for middle-aged men. Terveystieteen laitoksen IX tieteen päivä 23.4.2013 Jyväskylä. (s) Malvela M, Väisänen K, Heiskanen J & Komulainen J. The Adventures of Joe Finn campaign reach men. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe 21–24 October, Helsinki, Finland. (p) Kämppi K, Laine K, Inkinen V & Tammelin T. School staff’s awareness of finnish physical activity recommendations for school-aged children. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe 21-24.10.2013, Helsinki, Finland. (p) Multanen J, Nieminen MT, Häkkinen A, Kujala U, Jämsä T, Kautiainen H, Lammentausta E, Koli J, Ahola R, Selänne H, Ojala R, Kiviranta I & Heinonen A. Effects of High-Impact Bone Exercise on Bone and Articular Cartilage: 12 Months Randomised Controlled Quantitative Magnetic Resonance Imaging Study. International Symposium for Physical Activity and Health Promotion during life course, January 21.-23.2013. Jyväskylä. (s) Kämppi K, Asanti R, Hirvensalo M, Laine K, Pönkkö A, Romar J-E & Tammelin T. A more pleasant and peaceful learning environment – school staff’s experiences and views on promoting physical activity based operating culture in school. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe 21-24.10.2013, Helsinki, Finland. (p) A MORE PLEASANT AND PEACEFUL LEARNING ENVIRONMENT – SCHOOL STAFF’S EXPERIENCES AND VIEWS ON PROMOTING A PHYSICAL ACTIVITY BASED OPERATING CULTURE IN SCHOOL Introduction Katariina Kämppi1, Riitta Asanti2, Mirja Hirvensalo3, Kaarlo Laine1, Anneli Pönkkö4, Jan-Erik Romar5 & Tuija Tammelin1 Finnish Schools on the Move is a national action programme aiming to enhance physical activity in the school setting and implement the national physical activity (PA) recommendations in elementary schools. The schools participating in the programme implement their own individual plans for increasing the amount of PA during the school day. The aim of this study was to describe school staff’s experiences and views on promoting a PA based operating culture in school. Methods • The staff at the schools that took part in the Finnish Schools on the Move programme’s pilot phase (2010-2012) answered an online survey in January 2012. • N=411 from 38 different schools. • The respondents worked in primary schools (40%, grades 1-6), in comprehensive schools (29%, grades 1-9) and in secondary schools (31%, grades 7-9). • The survey covered areas such as the staff’s experiences regarding activities at their own school and views and opinions on the school’s role as a provider of PA. Results • The school staff’s experiences regarding the Finnish Schools on the Move programme’s pilot phase were mostly positive (fig. 1). • Based on the survey, most of the respondents believed that the pilot phase had introduced lasting changes in their schools. • Most respondents agreed that PA during the school day increases satisfaction with school, and physically active recess contributes to peaceful learning environment (fig. 2). • In primary and comprehensive schools, the staff’s experiences of the programme and their attitudes towards adding PA to the school day were even more positive than in secondary schools. • Class teachers’ responses were similar regardless of whether or not the respondent taught PE. • Among subject teachers, attitudes towards adding PA to the school day were also quite positive, even among teachers who did not teach PE. Contact information: [email protected] HEPA_Kämppi2.indd 1 LIKES – RESEARCH CENTER FOR SPORT AND HEALTH SCIENCES Viitaniementie 15a FI-40720 Jyväskylä, Finland www.likes.fi LIKES – Research Center for Sport and Health Sciences, Jyväskylä 2 Department of Teacher Education University of Turku, 3 Department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, 4 Kajaani Department of Teacher Education, University of Oulu, 5 Åbo Akademi University, Vaasa 1 Totally agree Agree 0% Teachers talk about Finnish Schools on the Move programme Neither / nor 20 % Disagree 40 % 60 % 8 7 15 3 41 41 I believe that the programme had introduced lasting changes in our school 4 17 46 32 100 % 12 15 44 41 I have found Finnish Schools on the Move programme useful at our school 80 % 49 25 Finnish Schools on the Move programme is clearly reflected in our school activities Figure 1. School staff´s experiences regarding the programme. Agree Neither/nor 0% Disagree 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Physical activity during the school day increases satisfaction with school 87 9 4 Physically active recess contributes to peaceful learning environment 85 11 4 Every teacher is a role model for students concerning attitude toward physical activity 88 6 6 Promoting physical activity at school is every teacher's task I could integrate physical activity into my own teaching 63 55 23 25 14 20 Figure 2. School staff’s views on the school’s role as a provider of physical activity. Saaranen-Kauppinen A, Rovio E & Laitinen P. Mothers’ everyday life and physical activity relationship. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe 21.–24.10.2013, Helsinki, Finland. Abstrakti konferenssijulkaisussa s. 45. (s) Discussion The survey respondents took part in the Finnish Schools on the Move pilot phase for a duration of 1.5 years, which partly explains the positive results. The role that schools and teachers play as providers of PA was deemed important. It would be important to involve the entire school staff when planning and implementing a physical activity based operating culture, because, based on the results, school staff members have numerous ideas and views on how to incorporate more PA to the school day. 14.10.2013 11:12:32 Ryba TV, Stambulova NB, Schinke Si, Selänne H, Ronkainen N. Cultural competence and ethics of difference in sport psychology research and practice. In Proceedings of the 28th Annual Conference of the Association for Applied Sport psychology (p.139). New Orleans, LA; 10/2013. (s) Laakso N. Narratives of Finnish Sport Managers – The Four Types of Sport Managers. 10th EASS European Association for Sociology of Sport –Congress 8th – 11th May 2013 in Cordoba, Spain. (p) Laakso N. “How I became an elite Finnish sport manager.” Narrative study on how Finnish sport managers legitimize themselves, 34 Ryba TV, Ronkainen N, Selänne H, Stambulova NB, Bundgaard J. Is gender useful in understanding a transnational athletic career? In Harmony and excellence in sport and life. Abstracts of the ISSP 13th World Congress of Sport Psychology (p. 53). Beijing, China: ISSP and BSU. ISSP 13th World Congress of Sport Psychology (p. 53). 07/2013. päivät 2013, 21.–22.11.2013, Jyväskylä. (s) Haapala H, Hirvensalo M, Laine K, Laakso L, Lintunen T & Tammelin T. Neljän yläkoulun toiminnot koulupäivien liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu -ohjelmassa. Kasvatustieteen päivät 2013, 21.–22.11.2013, Jyväskylä. (p) Sano K, Kunimasa Y, Oda T, Akiyama M, Toyoda Y, Oda H, Nicol C, Komi PV, Locatelli E, Ito A, Ishikawa M. Neuromuscular and kinetic characteristics of kenyan distance runners during hopping. 18th annual Congress of the European College of Sport Science, Barcelona, Spain. Proceedings p. 821. 26-29th June, 2013. Haapala HL, Hirvensalo M, Laine K, Laakso L & Tammelin T. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus ja sosiaalinen hyvinvointi koulussa. Liikuntatieteen päivät, Jyväskylä, 12.–13.6.2013. Liikunta & Tiede 50 (2-3), 50. (p) Haapala H, Hirvensalo M, Laine K, Laakso L & Tammelin T. 4-5- ja 7-8 -luokkalaisten liikuntaan osallistuminen ja sosiaaliset suhteet koulussa - tuloksia Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheesta. Ainedidaktinen symposiumi. 15.3.2013, Turku. (s) Selänne H, Ryba TV, Stambulova NB, & Ronkainen N. Transnational athletes’ lifestories: Reflexivity in research. 28th Annual Conference of the Association for Applied Sport Psychology (pp. 139-140). New Orleans, LA.; 10/2013. Hakamäki M. & Turpeinen S. Liikunnan edistäminen eri hallinnon aloilla. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä (s) Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H, Tammelin T. Sedentary behaviour in association with academic achievement and cognition in children. 9th Annual Meeting of HEPA Europe, 21–24.10.2013, Helsinki (s) Hakamäki M. Lasten ja nuorten sosioekonomisen taustan ja liikkumisen yhteyksiä koskevan tutkimuksen pohjalta muodostetut päätelmät ja suositukset. Sosiologipäivät, 21.3.2013, Turku. (s) Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen H, Tammelin T. Physical activity, sedentary time and cognitive functions in Finnish children. XXVIII Pediatric Work Physiology, 1.–5.10.2013, Curia, Portugali (s) Heiskanen J. Voiko kansan kuntoa mitata? Kunnossa kaiken ikää -ohjelma; SuomiMies seikkailee. Kuntotestauspäivät, 20.–21.3.2013, Tampere. (s) Tammelin T. Promotion of physical activity among school-aged children, Finnish Schools on the Move Programme. International symposium: Physical activity and health promotion during life course, 21.–23.1.2013, ISPAH, Jyväskylä. (s) Hokka L. Kuntokatsastus-pilottihanke 2012– 2013. Kuntotestauspäivät, 20.–21.3.2013, Tampere. (p) Jaako J. Socioeconomic position as a predictor of physical inactivity among children, adolescence and adults. ALLECON seminar, 7.11.2013, Jyväskylä. (s) Tuunanen K, Haarala J, Salimäki J & Kivimäki S. Pharmacies on move. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe 21–24 October, Helsinki, Finland. (p) Kangasniemi A, Lappalainen R, Kankaanpää A & Tammelin T. 2013. Kohti fyysisesti aktiivisempaa elämäntapaa; intervention vaikutukset vähän liikkuvien psyykkiseen hyvinvointiin. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. Liikunta & Tiede 50 (2-3), 55. (s) Kotimaiset tieteelliset kokoukset – esitykset ja julkaisut (s=suullinen, p=posteri) Haapala H, Hirvensalo M, Laine K, Laakso L, Lintunen T & Tammelin T. Välituntiliikunta ja oppilaiden sosiaaliset suhteet Liikkuva koulu -ohjelman pilottihankkeissa. Kasvatustieteen 35 Kantomaa M, Stamatakis E, Kankaanpää A, Kaakinen M, Rodriguez A, Taanila A, Ahonen T, Järvelin M-R, Tammelin T. Motoriset ongel- Lehti M, Donelan E, Abplanalp W, Martinez S, Davidson S, Hofmann S. Liikunnan terveysvaikutusten mekanismit: Veren suuri HDL-pitoisuus ylläpitää lihasten toimintakykyä mukauttamalla soluhengitystä. Liikuntalääketieteen päivät, 6.– 7.11.2013, Helsinki. Abstrakti: Liikunta & Tiede 50 (5):46. (p) mat ja heikko koulumenestys – liikkumattomuus ja lihavuus yhteyttä selittävinä tekijöinä. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä (s) Kauravaara K. Mitä sitten, jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. (s) Liikunnan terveysvaikutusten mekanismit: Veren suuri HDL-pitoisuus ylläpitää lihasten toimintakykyä mukauttamalla soluhengitystä Kauravaara K. Nuoren miehen toimijuus ammattikoulun rakenteiden puristuksessa. Sosiologipäivät 21.–22.3.2013, Turku. (s) Maarit Lehti, E Donelan, W Abplanalp, S Matinez, S Davidson, Susanna Hofmann a 2 .0 1 .5 1 .0 0 .5 C 450 300 0 ** ** * 240 180 120 0 15 30 60 min 90 120 ) -1 t i s s u e .m in -1 ** 300 G lu c o s e u p ta k e wt apoA-I ko apoA-I tg 420 360 (µ m o le .1 0 0 g Glucose (mg/dl) 480 Glucose (mg/dl) A B 30 25 20 15 10 * * TLA EDL Sol Gast sc AdT L iv e r Kuva 1: HDL ylläpitää sokeritasapainoa. A) Glukoosin sieto oli parempi ApoA1-tg-hiirillä ja heikompi ApoA1-ko-hiirillä kuin villityypillä. B) ApoA1-ko hiirillä glukoosin kuljetus glykolyyttisiin lihaksiin oli heikentynyt. Kauravaara K. Mitä sitten, jos ei liikuta? Sukupuolentutkimuksen ja Kulttuurintutkimuksen päivät, 28.–30.11.2013, Rovaniemi. (s) 16 32 64 + + + 150 600 + + 0 ** S ta te II S ta te III S ta te IV o hapenkulutus lisääntyi HDL:n funktiona, in vitro. B) Lihaksesta eristettyjen mitokondrioiden hapenkulutus ja siten energian tuotto olivat ApoA1-ko hiirillä heikentyneet. C) ApoA1-ko hiirten kestävyyssuorituskyky oli heikentynyt. B 550 ** ** 450 ** wt * 150 * 0 apoAI tg 15 30 60 min 90 ApoA1-tg villityyppi HDL ApoA1-ko Koeasetelmat: 1) Juoksuharjoittelu 4 viikkoa • 5 x viikossa • 1 h päivässä 2) Runsasrasvainen dieetti 4 viikkoa Johtopäätökset • HDL on tärkeä lihaksen sokeritasapainolle ja soluhengitykselle levossa, fyysi-sessä ja metabolisessa kuormituksessa sekä ikääntyessä. * 350 250 HDL ** 200 + HDL * 400 Kuva 2: HDL muokkaa lihasten toimintaa tehostamalla soluhengitystä. A) Lihassolujen 200 175 800 125 250 500 u g /m l H D L ( P L ) 225 125 5 0 * 150 Liikunta A - + Glucose (mg/dl) G lu c o s e D is ta n c e (m ) ? Matala HDL H D L (u g /m l) C t r l 0 Menetelmät 1000 O C R (p M o le s /m in ) a 2 .5 0 .0 Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt B a 3 .0 O C R (fo ld in c r e a s e ) Sydän- ja verisuonisairaudet Kauravaara K. Miksi ammattikoululaismies ei liiku? Liikkumattomuus-seminaari (tieteellinen asiantuntijatapaaminen), 15.11.2013, Turku. (s) 120 Kuva 3: Korkea HDL suojaa ruokavalion aiheuttamalta verensokerin nousulta lisäämällä sokerin kulutusta. Neljä viikkoa runsasrasvaisella dieetillä olleet villityypin ja ApoA1-tg hiiret painavat keskimäärin yhtä paljon, A) mutta ApoA1-tg hiirten paastoverensokeri on alempi ja B) glukoosin sieto parempi. • Matala HDL-pitoisuus on yhteydessä mitokondrioiden toimintakyvyn heikkenemiseen. • HDL:n määrää ja toimintaa parantavat terapiamuodot voivat olla eduksi sydän- ja verisuonisairauksien lisäksi aineenvaihdunnan sairauksissa kuten typpin 2 diabeteksessa. Lehtonen K. Liikuntajärjestöjen rakenneuudistus 2009–2012. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät, 14.–15.2.2013, Mikkeli (s) Komulainen J. Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan avustusjärjestelmää uudistetaan. Kuntien reittipäivät, 6.11.2013, Kokemäki. (s) Lehtonen K. Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja: liikunnan harrastajien määrä urheiluseuroissa. Liikuntatieteen päivät, 12.– 13.6.2013, Jyväskylä. Liikunta & Tiede 50, 60. (p) Kulmala J, Kallio J, Hakonen H & Tammelin T. Liikkuva koulu -ohjelman vaikutus alakoulun oppilaiden fyysiseen aktiivisuuteen koulussa vietettynä aikana. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. Liikunta & Tiede 50, 58. (p) Malvela M, Heiskanen J, Nurmeksela S & Komulainen J. Arvostus, huumori ja rento ote SuomiMiehen kuntotesteissä kannustavat elintapamuutoksiin. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. (p) Kämppi K, Asanti R, Hirvensalo M, Laine K, Pönkkö A, Romar J-E & Tammelin T. Koulun henkilökunnan kokemukset ja näkemykset liikunnallisen toimintakulttuurin edistämisestä koulussa. Liikuntatieteen päivät, 12.– 13.6.2013, Jyväskylä. (p) Mehtälä A, Sääkslahti A, Villberg J, Tammelin T, Kulmala J, Soini A & Poskiparta, M. Liikuntaintervention yhteys 4–5-vuotiaiden päiväkotilasten fyysiseen aktiivisuuteen. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. Liikunta & Tiede 50, 62. (p) Laine K & Saaranen-Kauppinen A. Arkiliikkumisen sosiologia. Työryhmän koordinointi ja esitys vähäisestä liikkumisesta. Sosiologipäivät, 21.–22.3.2013, Turku. Työryhmän kokoava kuvaus: Sosiologia 50 (2), 182–183. Abstraktit pdf-julkaisuna http://westermarck. fi/sosiologipaivat/wp-content/uploads/Abstraktikooste14.pdf, s. 5–10. (s) Laitinen P, Rovio E & Saaranen-Kauppinen A. Voiko ”hyvä äiti” liikkua? – Toimintatutkimus perheenäitien liikuntasuhteesta. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. Abstrakti: Liikunta & Tiede 50 (2–3), 59–60. (s) A Tausta Pirkkalainen M, Rovio E, Saaranen-Kauppinen A & Piirainen A. Äidit liikuntakynnystä ylittämässä; liikunta-aktiivisuutta edistävään toimintatutkimusryhmään osallistuneiden äitien muutostarinoita. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. Abstrakti: Liikunta & Tiede 50 (2–3), 64–65. (s) Rajala K. Millaisen pohjan nuorten arkipäivän osallisuuden kokemukset luovat liikun36 H & Tammelin T. Liikunnan ja liikkumattomuuden yhteys lasten kognitiivisiin taitoihin. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. (s) nallisemmalle koulupäivälle? Sosiologipäivät, 1.–22.3.2013, Turku. Esitys arkiliikkumisen sosiologia -työryhmässä. (s) Rajala K. Millaisen pohjan nuorten arkipäivän osallisuuden kokemukset luovat liikunnallisemmalle koulupäivälle? Kasvatustieteen päivät, 21.–22.11.2013, Jyväskylä. Esitys Osallisuus ja inkluusio koulussa -teemaryhmässä. (s) Tammelin T & Haapala H. Finnish Schools on the Move project. Liikuntatieteen päivät, 12.– 13.6.2013, Jyväskylä. (s) Turpeinen S. Ympäristömuutoksen haaste liikuntajärjestöille. Tieteen päivät, 20.3.2013, Jyväskylä. (s) Rantala M. Viestintää vähän liikkuvien liikuttamiseksi? Suomalaiset liikuntakampanja materiaalit vuosina 1945–2010. Sosiologiapäivät, 21.3.2013, Turku. Esitys arkiliikkumisen sosiologia -työryhmässä. (s) Turpeinen S. Metalli Liikkuu – vai liikkuuko? Työyhteisöliikunnan edistäminen metallialan yrityksissä. Sosiologipäivät, arkiliikkumisen työryhmä, 21.3.2013, Turku. (s) Rantala M. Suomalaisen liikuntapolitiikan keppihevoset. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. Liikunta & Tiede 2-3/2013, 66. (p) Tuunanen K, Haarala J, Salimäki J & Kivimäki S. Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä. Liikuntatieteen päivät, 12.–13.6.2013, Jyväskylä. (p) Rantala M. Viestintää vähän liikkuvien liikuttamiseksi? Suomalaiset liikuntakampanjamateriaalit vuosina 1945–2010. Liikkumattomuusseminaari (tieteellinen asiantuntijatapaaminen), 15.11.2013, Turku. (s) Väitöskirjat Kallio Jouni. Motor unit activation and spinal excitability in young and elderly males during isometric and dynamic muscle actions. Studies in Sport, Physical Education and Health 189. Jyväskylä 2013. Saaranen-Kauppinen A. Yhteisöllisyys ja liikunta. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät, 18.–19.9.2013, UKK-instituutti. (s) Kauravaara Kati. Mitä sitten jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Jyväskylä 2013: LIKES. Saaranen-Kauppinen A. Sosiaaliset taidot tekniikan alan koulutuksessa, työnhaussa ja työtehtävissä. Työelämän tutkimuspäivät, 7.– 8.11.2013, Tampere. (s) Toimiminen vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa Saaranen-Kauppinen A. Sosiaaliset taidot tekniikan alalla: erilaisia odotuksia koulutuksen, rekrytoinnin ja työtehtävien kehyksissä. Kasvatustieteen päivät, 21.–22.11.2013, Jyväskylä. (p) Tammelin Tuija. Vastaväittäjänä väitöstilaisuudessa: Aaltonen, Sari. Leisure-time physical activity in a Finnish twin study. Genetic and environmental influences as determinants and motives as correlates. Jyväskylän yliopisto, 16.8.2013. Saaranen-Kauppinen A & Rovio E. Aikuisten vähäinen liikunta arjen ja elämäntavan näkökulmasta. Liikkumattomuus-seminaari (tieteellinen asiantuntijatapaaminen), 15.11.2013, Turku. (s) Opinnäytetöiden ohjaus Selänne H. Urheilijan seronegatiivinen väsymys. Liikuntalääketieteen päivät, 7.11.2013, Helsinki. (s) Syväoja H, Kantomaa M, Ahonen T, Hakonen 37 Almgren, Elina. Minä ossaan nää hommat, vaikka mulla on tämmönen vamma. Fyysisesti vammaisten työntekijöiden kokemuksia inkluusiosta ja ekskluusiosta työelämässä. Pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntatieteiden laitos, suus. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 272. Jyväskylä: LIKES. sosiaalipsykologia. Itä-Suomen yliopisto. Ohjaus: Anita Saaranen-Kauppinen. Tuunanen Katariina ja Malvela Miia (2013). Nuorimies seikkailee. Karvanoppien ja viiksivahan salattu maailma. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 273. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Viitasaari, Anni-Maija. Työn merkitys työkuntoutujan elämässä. Pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntatieteiden laitos, sosiaalipsykologia. Itä-Suomen yliopisto. Ohjaus: Anita Saaranen-Kauppinen. Lehtonen Kati & Hakonen Harto (2013). Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 274. Jyväskylä: LIKES. Kirjat ja kirja-artikkelit Tammelin Tuija. Liikuntasuositukset terveyden edistämisessä. Teoksessa Liikuntapedagogiikka, Timo Jaakkola, Jarmo Liukkonen ja Arja Sääkslahti (toim.) Bookwell Oy, Juva 2013, 62–73. Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi. Menetelmät ja käyttäjän opas. Liikenneinfrastruktuurin ja -toimenpiteiden taloudellinen arviointi (2013). Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 275. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja Siekkinen Kirsti (2013). Taukojumppaopas. Virikkeitä vertaisohjaajille. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 264. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Kauravaara Kati (2013). Mitä sitten jos ei liikuta? Etnografinen tutkimus nuorista miehistä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 276. Väitöskirja. Jyväskylä: LIKES. Kämppi Katariina, Asanti Riitta, Hirvensalo Mirja, Laine Kaarlo, Pönkkö Anneli, Romar JanErik ja Tammelin Tuija (2013). Viihtyvyyttä ja työrauhaa. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 269. Jyväskylä: LIKES. Suutari Anna & Tuunanen Katariina (toim.) (2013). Toimintakertomus 2012 – Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 277. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Turpeinen Salla & Valkama Niina (2013). Metalli Liikkuu -hankkeen (2008–2011) loppuraportti. Työyhteisöliikunnan edistäminen alueellisena yhteistyönä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 270. Jyväskylä: LIKES, KKI-ohjelma. Moilanen Noora (toim.), Saaristo Vesa, Sjöholm Kari, Komulainen Jyrki (2013). Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2012. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 278. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Saarela Tinja (2013). Kouluttajaverkosto paikallisyhdistysten liikuntatoiminnan tukena. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 279. Jyväskylä: KKI-ohjelma. Turpeinen Salla, Lakanen Laura, Hakonen Harto, Havas Eino & Tammelin Tuija (2013). Matkalla kouluun. Peruskoululaisten koulumatkat ja aktiivisten kulkutapojen edistäminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 271. Jyväskylä: LIKES. Asiantuntijajulkaisut Koivuniemi K & Taulu A (2013). Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina. Selvitys kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen liikuntatoiminnan toteuttamisesta, rahoituksesta ja tulevaisuuden näkyvistä. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja Soveltava Liikunta Soveli ry. Soveltavan liikunnan julkaisuja 1. 2013. Tammelin Tuija, Laine Kaarlo, Turpeinen Salla (toim.) 2013. Oppilaiden fyysinen aktiivi38 Lehtonen K & Hakonen H (2013). Liikunnan harrastaminen ja vapaaehtoistyö urheiluseuroissa. Julkaisussa: Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:6, 7–17. sen kipupisteistä. Verkkojulkaisu 65. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura. Helsinki, 24–29. Yleistajuiset julkaisut Kauravaara K (2013). Vähäinen liikunta nuoren miehen mielekkäänä valintana. Teoksessa Päivi Harinen & Anni Rannikko (toim.) Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Verkkojulkaisu 65. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura. Helsinki, 20–24. Kangasniemi A. Muutos alkaa arvoista. Sivistys-verkkolehti. www.sivistys.net/?action=juttu&ID=6429. Kangasniemi A. Elämänmittainen matka. Kipinät 2/2013. KKI-ohjelma. www.kki.likes.fi/pages/UserFiles/File/Kipinat/Kipinat_02_2013_web.pdf. Kangasniemi A. Tutkimusuutisia liikuntapsykologian maailmasta. Liikunta & Tiede-lehden 2013 vuoden numerot. Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä Urheilu ja liikunta ovat perinteisesti kuuluneet suomalaiseen näkemykseen hyvästä ja terveellisestä elämästä, ja myös niiden pedagogista merkitystä osana tasapainoista aikuiseksi kasvamista on korostettu. Tutkimukset ja tilastotieto osoittavat liikunnan harrastamisen olevan yhteydessä sekä koettuun että mitattuun fyysiseen ja henkiseen terveyteen. Päivi Harinen & Anni Rannikko (toim.) Kantomaa M, Syväoja H & Tammelin T. Liikunta – hyödyntämätön voimavara oppimisessa ja opettamisessa? Liikunta & Tiede 50 (4): 12–17. Liikunnan ympärillä käytyä aikalaiskeskustelua sävyttää kuitenkin tiivistyvä huoli siitä, että sekä teknologian kehittyminen että kulttuuriset arvostusten muutokset ovat tehneet nuoristamme laiskoja liikkujia – jopa siinä määrin, että asiasta on alettu puhua kansanterveydellisenä ongelmana, joka realisoituu viimeistään lähivuosikymmeninä. Tämän pamfletin kirjoituksissa nostetaan esiin erilaisia nuorten liikuntaan liittyviä rakenteellisia epäkohtia. Esimerkiksi koulun jäykät toimintarakenteet ja omaaloitteisuutta vieroksuva mentaliteetti, reuna-alueiden vähäiset tai olemattomat harrastusmahdollisuudet, resursoinnin epäsuhdat, nuorten sosiaaliseen taustaan liittyvät tekijät ja rasismi ovat tekemässä liikunta- ja urheilutoiminnasta samalla tavalla polarisoitunutta kuin muistakin elämän toimintakentistä. Kirjoittajat ehdottavat ratkaisuiksi yhteiskunnan liikuntavastuuta, uutta urheilukulttuuria, nuorten osallisuuden tukemista ja kriittisyyttä suureellisten visioiden edessä. Kauravaara K. Vähän liikkuvan nuoren miehen hyvän elämän reseptiin ei liikuntaa tarvita. Liikunta & Tiede 50 (4), 30–33. nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto Maijala H-M & Fagerlund E (2013). Selvitys monikulttuurisen liikunnan kattojärjestöjen toiminnasta vuosina 2008–2012: Monikulttuurisen liikunnan kattojärjestöt Liikkukaa! ry ja Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto (FIMU) ry. Kauravaara K. Miksi nuori mies ei liiku? Latu & polku 4/2013, s. 15. (julkaistu myös Suomen Ladun verkkosivuilla) Kipinät 1/2014. KKI-ohjelma. Kipinät 2/2014. KKI-ohjelma. Multanen J, Nieminen MT, Häkkinen A, Kujala UM, Jämsä T, Kautiainen H, Lammentausta E, Ahola R, Selänne H, Ojala R, Kiviranta I, Heinonen A. High-impact harjoittelun vaikutus luustoon ja polvirustoon lievää polven nivelrikkoa sairastavilla naisilla - satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Abstrakti: Liikunta & tiede 2013;(50)5:48, Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2013. Kivimäki S. Aloita elämäntapamuutos pienin askelin. AVH-lehti 2/2013. Turku: Aivoliitto. Kivimäki S. Hitaasti hyvään oloon. Jumppa TTT-lehti 4/2013 ja video TTT-digi. Helsinki: Työterveyslaitos. Kivimäki S. Lempeää liikettä selälle. Jumppa TTT-lehti 6–7/2013 ja video TTT-digi. Helsinki: Työterveyslaitos. Paukku J (2013). Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden seuranta – kevät 2013. Jyväskylä: LIKES. Rajala K, Turpeinen S & Laine K. (2013). Notkeampi koulu – aktiivisempi koulupäivä? Teoksessa Päivi Harinen & Anni Rannikko (toim.) Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja Kivimäki S. Rokaten ja sheikaten jumppa. Jumppa TTT-lehti 1/2013 ja video TTT-digi. Helsinki: Työterveyslaitos. Kivimäki S. SuomiMiehen päätejumppa. Jumppa TTT-lehti 3/2013 ja video TTT-digi. Helsinki: Työterveyslaitos. 39 Lehtonen K. Uhrautuuko urheilija sittenkään? Kirjoitus Aamulehden Vierailija-palstalla. 8.8.2013. Toimiminen vertaisarvioitsijana kansainvälisissä lehdissä Lehtonen K. Viimeiset hetket. Teoksessa Päivi Harinen & Anni Rannikko (toim.) Tässä seison enkä muuta voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 65. Kantomaa Marko Havas Eino Lehtonen K. Harrastamisen hintaan vaikuttaa moni asia. Kirjoitus Aamulehden Jatkot -palstalla. 15.8.2013. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports BMC Public Health European Journal of Public Health Journal of Physical Activity and Health Parkkari J, Hakkarainen H & Selänne H. Urheilijan terveystarkastus; lisää terveitä harjoituspäiviä. Valmentaja 4/2013: 16–18. Journal of Research on Adolescence Liikunta & Tiede -tutkimusartikkelit Selänne H. Kipu hävisi, parantuiko nilkka? Juoksija-lehti 4/2013. Medicine and Science in Sports and Exercise Selänne Harri Tammelin T. Koululaisten fyysinen aktiivisuus: koulupäivän paikallaan oloa voi purkaa monin tavoin. Liikunta & Tiede 50, 2-3/2013, 76–80. Health Psychology and Behavioral Medicine: an Open Access Journal Tammelin Tuija Tammelin T. The Finnish Schools on the Move Programme – Increasing physical activity and decreasing sedentary time among school-aged children. www.sportscience.fi/featured-articles/news/finnish-schools-move-programme-increasing-physical-activity-and-decreasing-se [15.7.2013]. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports Scandinavian Journal of Public Health Jäsenyys yhteisöissä ja toimikunnissa Havas Eino Väisänen K. Kunnon Laivalta uusia oppeja ja hyvää mieltä. Liikunnan Ammattilainen 5/2013. Lahti: Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry. Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmä (STM) 15.12.2011–31.5.2015, jäsen Kunnossa kaiken ikää -ohjelman neuvottelukunta 2012–2014, jäsen Walker M. Liikkuva koulu -ohjelma tuo koulupäivään vipinää. Liikunnan ammattilainen 9/2013. Lahti: Suomen Liikunnan Ammattilaiset ry. Liikkuva koulu -ohjelma, ohjausryhmä 2012– 2015, pysyvä asiantuntija Mukaan – liikun, opin, osallistun -hanke, ohjausryhmä (Suomen CP-liitto) 2012–2014, jäsen Asiantuntijatoiminta Tieteellinen asiantuntijatoiminta Innostun liikkumaan -hanke, ohjausryhmän puheenjohtaja, Suomen CP-liitto, 2013–2015 Heiskanen J. Liikuntabiologian laitoksen testiasemaharjoittelun ohjaus LIKESillä. 40 Heiskanen Jarmo jäsen. Verkosto toimii The European Association for Sociology of Sport järjestön alaisuudessa. Kuntokatsastus -pilottihankkeen ohjausryhmän jäsen. Maijala Hanna-Mari Kinnunen Liisamaria Suomen NMKY: Menestyksen avaimet -hanke Henkilöliikenteen neuvottelukunnan, Kävelyja pyöräilyjaos, jäsen Malvela Miia Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman seurantaryhmä, jäsen SAKU ry:n Ammattiosaajat liikkeelle hankkeen ohjausryhmä, jäsen Ulkoilufoorumi, jäsen Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n koordinoiman Maakunnallinen liikuntaneuvonta -projektin ohjausryhmä, jäsen Kivimäki Sari Selänne Harri Vammaisurheiluliitto VAUn harrasteliikunnan ohjausryhmä, jäsen Suomen Judomaajoukkueen olympiavalmennettavien lääkäri Valo, Henkilöstöliikunnan valtakunnallistaminen/Liike elämään -hanke, ohjausryhmän jäsen Scandinavian Foundation for Science and Medicine in Sport, hallituksen jäsen Viisaan liikkumisen koordinaatioryhmä, jäsen Liiku Terveemmäksi -työryhmä, jäsen Komulainen Jyrki Keski-Suomen Urheiluakatemian ylilääkäri Suomen Olympiakomitean ylilääkäritoimikunnan jäsen HEPA Europe: National Approaches to Physical Activity Promotion, työryhmän jäsen Liikuntatieteellisen seuran hallituksen jäsen TELI-ohjausryhmä, varajäsen Liikuntatieteellisen seuran ylilääkäritoimikunnan jäsen TELI-olosuhderyhmä, jäsen THL, TedBM liikuntatoimessa, työryhmän jäsen Urheilulääkäriyhdistyksen jäsen Suomen jääkiekkolääkärit ry:n jäsen Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelma, ohjausryhmän jäsen Siekkinen Kirsti TEKO (Terve koululainen) -ohjausryhmän jäsen 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Tammelin Tuija Lehtonen Kati Järjestelytoimikunta. International symposium: Physical activity and health promotion during life course, 21.–23.1.2013, ISPAH, Jyväskylä. Meeting for European Sport Participation and Sport Culture Research (MEASURE) -verkoston jäsen. Verkosto toimii The European Association for Sociology of Sport järjestön alaisuudessa. Kansallinen lihavuusohjelma 2012–2015. Kansallinen lihavuuden ehkäisyn asiantuntijaryhmä. Sport Organization Research (SOR) -verkoston 41 Valkama Niina den kokouksessa 5.9.2013, Järvenpää. Valo, Henkilöstöliikunnan valtakunnallistaminen/Liike elämään -hanke, ohjausryhmän jäsen Liikkuvan koulun esittely Liikkuva koulu -konsulttien, aluejärjestöjen mentoreiden ja LIKESin tukihenkilöiden yhteistapaamisessa ja koulutuspäivillä, 6.–7.9.2013 Vantaa. HEPA Europe, Workplace Health Promotion, työryhmän jäsen Liikkuvan koulun esittely Kouvolan koulujen rehtoreille, 19.9.2013 Kouvola. Asiantuntijaesiintymiset ja -haastattelut Liikkuvan koulun esittely Etelä-Karjalan sivistystoimen viranhaltijoille, 20.9.2013 Lappeenranta. Aira Annaleena Tohtorin urapolku yliopiston ulkopuolella. Kutsuttu puheenvuoro. Tutkijanura ja muita tohtorin urapolkuja -tilaisuus. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä 12.2.2013. Liikkuvan koulun esittely, Lapin ELY-keskuksen ja Lapin aluehallintoviraston koulutus, 25.9.2013 Rovaniemi. Liikkuvan koulun toimenpiteiden ja suuntausten esittely, Liikkuva koulu -seminaari, 8.10.2013 Helsinki. Vuorovaikutuksen näkökulma työelämän toimivaan yhteistyöhön. Kutsuttu puheenvuoro, Puheviestinnän teemapäivä 2013 – Työelämän vuorovaikutus. Puheviestinnän tieteellinen yhdistys Prologos ry. Tampereen yliopisto, Tampere, 15.3.2013. Liikkuvan koulun esittely Itä-Suomen liikuntatoimen viranhaltijoille, Pohjois-Savon ELY-keskuksen tilaisuus, 30.10.2013 Nilsiä. Blom Antti Liikkuvan koulun esittely, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Lounais-Suomen aluehallintoviraston koulutus, 19.11.2013 Huittinen. Liikkuva koulu -puheenvuoro, liikunnan aluejärjestön aluejohtajien tilaisuus, 13.3.2013 Turku. Liikkuvan koulun esittely, Kansanterveyspäivien kansanterveyspalkinnon lehdistötilaisuus, 2.12.2013 Helsinki. Liikkuvan koulun toteutuksen esittely, Valo ry:n ja liikunnan aluejärjestöjen suunnittelupäivä, 20.3.2013 Vantaa. Hakamäki Matti Liikkuvan koulu toimenpiteiden esittely, Liikkuva koulu -seminaari, 16.–17.4.2013 Mikkeli. Huhtasuon hyvinvointiohjelmaan liittyvän tutkimuskokonaisuuden esittely ympäristöministeriön Asuinalueiden kehittämisohjelma -hanketapaamisessa. Helsinki 28.5.2013. Liikkuvan koulun esittely, Liikkunnan edistämisen verkoston (LIVE) seminaari, 18.4.2013 Helsinki. Oppilaiden liikunta- ja hyvinvointitutkimus – tuloksia Huhtasuolta ja Huhtaharjusta. Huhtasuon alueellinen oppilashuoltoryhmä Jyväskylä 3.12.2013 (diat Katariina Kämppi). Liikkuvan koulun esittely, ELY-keskusten liikuntatoimen ja OKM:n neuvottelupäivät, 22.5.2013 Tornio. Heiskanen Jarmo Liikkuvan koulun esittely OKL:ien liikunnan didaktikoille, 23.5.2013 Jyväskylä. Liikkuvan koulun esittely, Valon ja liikunnan aluejärjestöjen aluepäivät, 29.8.2013 Rovaniemi. Liikkuva koulu -ohjelman ja koulukohtaisten toimenpiteiden esittely Järvenpään rehtorei- 42 Kehon kuntoindeksi -ohjelmistokoulutus. Seuraavat paikkakunnat ja päivämäärät: Kainuun liikunta ry, Kajaani 8.1.2013; Kunnonpaikka, Siilinjärvi 9.1.2013; Pohjois-Pohjanmaan liikunta ry, Jyväskylä 11.1.2013; Varsinais-Suomen liikunta ry, Pori 12.1.2013; Hämeen liikunta ry, Kajaani 15.1.2013; Kes- ki-Pohjanmaan liikunta ry, Kokkola 22.1.2013; Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu ry, Imatra 24.1.2013; Pohjois-Karjalan liikunta ry, Joensuu 25.1.2013; Etelä-Suomen liikunta ry, Helsinki 30.1.2013; Kymeenlaakson liikunta ry, Kouvola 31.1.2013; Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu ry, Lahti 1.2.2013; Staminatrainers oy, Kajaani 19.2.2013; Etelä-Savon liikunta ry, Mikkeli 11.3.2013; Karttulan fysioterapia oy, Jyväskylä 28.3.2013, Eliva oy, Helsinki 14.8.2013, Etelä-Pohjanmaan liikunta ry, Seinäjoki 5.9.2013, Kuntopolku oy, Laukaa 3.10.2013, Fitpoint oy, Helsinki 21.10.2013. Kuntoa kartoitetaan kuin liukuhihnalta. Etelä-Saimaa 7.5.2013. TV-haastattelu SuomiMies seikkailee -kiertueella: TV2 Yle Uutiset Kaakkois-Suomi 11.4.2013. Hokka Laura Miehet terveyttä testaamassa. Lapin Kansa 4.6.2013. Asiantuntija urheilujuomista: Sokerille tulee kova hinta. Vantaan Sanomat 25.8.2013. Asiantuntija: Urheilujuomat ovat kuntoilijalle turhia. Länsiväylä 25.8.2013. Kuortane tutki: Vesi haastaa urheilujuomat. Seinäjoen Sanomat 30.8.2013. Nuori suomimies on heikossa hapessa. Yle Kymeenlaakso 10.4.2013, Yle5 Min Morgon 17.4.2013. “Joe Finn’s adventures: Testing masses of ordinary men.” Esitys ryhmälle taiwanilaisia tutkijoita, Jyväskylä 9.9.2013. Kuntotestauspäivät, Move!-demo. Tampere 20.3.2013. Radiohaastattelut SuomiMies seikkailee -kiertueella: Yle Radio Huvudsstadsregionen 16.4.2013, Yle Radio Östra Nyland 23.4.2013, Yle Radio Itä-Uusimaa 23.4.2013. Rakennustarkastajien päivät. Ajankohtaiskatsaus tutkimushankkeisiin – koulutus sekä ELY:n ja OKM:n yhteiset liikuntapaikkarakentamisen asiat. Kuntokatsastus-pilottihankkeen esittely. Pirkanmaan ELY-keskus, Tampere 3.9.2013. ”Ut och cykla, unge man!” Svenska.yle.fi 15.4.2013. Testirekkaan riitti miehiä tungokseen asti. Vihdin Uutiset 21.4.2013. Liikkuva koulu -seminaari. Move!-työpaja. Helsinki 9.10.2013. Näissä kuntotesteissä ei lennä hiki. Aamuposti 26.4.2013. Jaako Jaana Sport vouchers in Finland - as an investment of employees’ wellbeing. Esitys ryhmälle taiwanilaisia tutkijoita, Jyväskylä 9.9.2013. Savonlinnan torilla otettiin miehestä mittaa. Itä-Savo 26.4.2013. Ylös, ulos ja hengästymään! Itä-Savo 27.4.2013. Kallio Jouni Näissä kuntotesteissä ei lennä hiki. Lappeenrannan Uutiset 28.4.2013. Liikkuvan koulun seuranta ja tutkimus. Liikkuva koulu -mentoritapaaminen, Helsinki 7.9.2013. Hikeä pintaan, miehet! Itä-Savo 29.4.2013. Kantomaa Marko Hikeä pintaan, miehet! Länsi-Savo 29.4.2013. Haastattelu. Tämäkin voi vaikuttaa Pisa-tuloksiin ”Suurin osa suomalaisista koululaisista ei täytä suosituksia.” Ilta-Sanomat 3.12.2013. Suomimies komennettiin punttisalille. Savon Sanomat 30.4.2013. Mies, pylly ylös penkistä. Länsi-Savo 30.4.2013. Mistä on suomalaiset miehet tehty? Pieksämäen Lehti 3.5.2013. Haastattelu. ”Huonot liikunnalliset taidot lapsena ennustavat heikkoa koulumenestystä.” YLE uutiset, verkkojulkaisu, 25.9.2013. 43 Haastattelu. ”Liikunta tukee oppimista ja koulumenestystä.” YLE kansalliset TV-uutiset, 25.9.2013. Ikää -ohjelman SuomiMies-verkostotapaaminen 6.2.2013. Haastattelu. ”Lapsen motoriset ongelmat ennustavat oppimisvaikeuksia”. Helsingin Sanomat, verkkojulkaisu, 2.1.2013. Luento. Nuoren miehen toimijuus ammattikoulun rakenteiden puristuksessa. Haaga-Helia. ammatillisen opettajakorkeakoulun Arvokasta ohjausta – kenen ehdoilla? -seminaari 8.11.2013, Helsinki. Luento. Mitä sitten, jos ei liikuta? Ammattikoululaismiehen arjen valinnat. Palaveri Suomen Sydänliitto ry:ssä 13.2.2013. Haastattelu. ”Koululaiset, ylös pulpetista”. Meidän Perhe, 12/2013. Haastattelu. ”Opeta lapsesi liikkumaan ja loikkimaan, niin hän saa parempia numeroita koulussa.” Aamulehti, verkkojulkaisu, 2.1.2013. Luento. Mitä sitten, jos ei liikuta? MOPO-seminaari ”Nuoren miehen kohtaaminen Oulussa” 20.–21.11.2013, Oulu. Haastattelu. ”Suomalaistutkimus leviää maailmalla: yllättävää tietoa lihavuudesta”. Uusi Suomi, 2.1.2013. Luento. Nuorten miesten epävirallinen kulttuuri ja ammattikoulun normit. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n Hyvinvointipäivät-seminaari 3.12.2013, Vierumäki. Luento. Physical activity, learning and education. Centre for Life-Course Epidemiology research seminar, University of Oulu, Oulu, 15.10.2013. Luento. Ammattikoulun arki liikunnallistamisen haasteena. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry:n Hyvinvointipäivät Nuorten liikunnan ja toimintakyvyn nykytila -työpaja 4.12.2013, Vierumäki. Haastattelu. LIKESin tiedote: Motoriset ongelmat, liikkumattomuus ja lihavuus ennustavat heikkoa koulumenestystä 31.1.2012. YLE, nettijulkaisu, Helsingin Sanomat, nettijulkaisu, Turun Sanomat, nettijulkaisu, Aamulehti, nettijulkaisu, Keskisuomalainen, Hämeen Sanomat, Iltalehti, nettijulkaisu, Iltasanomat, nettijulkaisu, Etelä-Suomen Sanomat, nettijulkaisu, Suomenmaa, Verkkoapila, Forssan Lehti, KP24.fi, nettijulkaisu 2.1.2013. Haastattelu. Mikä nuoret miehet saisi liikkumaan Keskisuomalainen. 10.6.2013. Haastattelu. Kati Kauravaara tutki ammattikoulupoikien elämäntapoja. ”Jos ketään ei kiinnosta, minua kiinnostaa.” Suur-Jyväskylän lehti19.6.2013. Karvinen Jukka Liikkuvan koulun esittely, Pohjanmaan ELY-keskuksen koulutustilaisuus, 7.10.2013 Seinäjoki. Haastattelu. Liikunta ja liikkuminen – ketä kiinnostaa? Action! SAKU ry:n tiedotuslehti 3/2013, s. 7–9. Liikkuvan koulun esittely Etelä-Suomen alueelliselle liikuntaneuvostolle, 11.11.2013 Helsinki. Haastattelu. Amiksen metallipojat päättävät itse Ahjo (Metallityöväen Liitto ry:n jäsenlehti) 13/2013, s. 28–29. (julkaistu myös Metallityöväen Liiton verkkosivuilla.) Kauravaara Kati Luento. Nuoren miehen toimijuus ammattikoulun ”puristuksessa”. Tutkimusammattioppilaitoksen tekniikan ja asennuksen toimialan kone- ja metalliosaston opettajien osastokokous 30.1.2013. Luento. Mitä sitten, jos ei liikuta? Ammattikoululaismiehen arjen valinnat. Kunnossa Kaiken Haastattelu. Arvostuksella liikuttaja. Sivistys. net 19.8.2013. Kinnunen Liisamaria 44 Kävelyn ja pyöräilyn merkitys terveyden näkökulmasta. Kestävän liikkumisen edistäminen harvaan asutulla alueella -seminaari, erityi- sesti kuntien eri hallintokuntien sekä yhteistyötahojen edustajille. Kajaani 4.9.2013. Liikkujan Apteekki -konsepti. Erityisliikunnan neuvottelupäivät. Helsinki 23.5.2013. Työmatkapyöräilyn todelliset hyvinvointivaikutukset – mikä on pyöräilyn ansiota ja mikä ei? Kansallinen Velo-City jälkiseminaari. Helsinki 16.9.2013. Laatua liikuntaneuvontaan. Kunnon Laiva. 24.8.2013. Koivuniemi Kaisa ja Taulu Anne Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina. SoveLin kevätkokous 25.4.2013. Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta. Kävelyyn, pyöräilyyn ja liikenneturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, erityisesti kuntien liikenneturvallisuusryhmille, eri hallinnonaloille ja luottamushenkilöille, avoin seminaari. Riihimäki, 7.11.2013. Komi Paavo Direct tendon force recording during human running. Graduate School of Sport and Exercise Sciences, Osaka University of Health and Sport Sciences, Osaka, Japan. 22th-28th July, 2013. Kutsuttu puheenvuoro. Terveyden edistäminen. LIVE-tilaisuuden yhteydessä järjestettävä Learning Cafe -työpaja. Motiva, Helsinki, 19.11.2013. Komulainen Jyrki Kivimäki Sari Mistä on suomalaiset miehet tehty? Pieksämäen Lehti. 3.5.2013. Liikkeelle askel kerrallaan. Terveydeksi! 17/2013. Helsinki: PharmaPress Oy/Apteekkariliitto. Miehen elämä pelissä. Uutisvuoksi. 4.5.2013. Apteekit kannustavat liikkumaan. Meidän APTEEKKI 3/2013. Helsinki: PharmaPress Oy/ Apteekkariliitto. SuomiMies on miesten kuntopuntari. Kainuun Sanomat. 14.5.2013. Istummeko itsemme hengiltä? 21.10.2013. Maaseudun Tulevaisuus. Liikkujan Apteekit liikuntayhteistyössä. Ikiliikkuja 6/2013. Helsinki: Suomen Aikuisurheiluliitto ry. Istuminen tappaa. 21.10.2013. Yle Puhe/Ajantasa. Kuntotesti kelpaa, keppijumppa ei. Uusimaa. 24.4.2013. Työelämän ja liikunnan strateginen kumppanuus. Paneelikeskustelu. Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013, Vierumäki. Näissä kuntotesteissä ei lennä hiki. Aamuposti. 26.4.2013. Aikuisten terveyttä edistävän liikunnan avustusjärjestelmää uudistetaan. Kuntien reittipäivät 6.11.2013, Kokemäki. Näissä kuntotesteissä ei lennä hiki. Lappeenrannan Uutiset. 28.4.2013. Miehen kunto puntarissa. Itä-Häme. 22.5.2013 Kämppi Katariina Lätta konditionstest avslöjar mycket. Östra Nyland. 25.5.2013. Koulun henkilökunta passiivisuuden purkutalkoissa. Liikkuva koulu -seminaari, Mikkeli 17.4.2013. SuomiMies-rekka kävi Nastolassa. Hollolan Sanomat. 29.5.2013. ”Ei pulpetteihin tarjoilua” – miten passiivisuutta puretaan luokissa? Liikkuva koulu -seminaari, pikatreffit, Helsinki 8.10.2013. SuomiMies-rekka kävi Nastolassa. Nastola-lehti. 29.5.2013. Liikkujan Apteekki. 15.5.2013. Soste-Päivät. Lehtonen Kati Turku 45 Yhteenveto järjestöhankkeiden etenemisestä kevätlukukaudella 2013. Kutsuttu puheenvuoro. Liikkuva koulu -mentoritapaaminen. Vantaa, 6.9.2013. Liikkuva Ammattiopisto -hanke. 3.10.2013 Länsi-Savo. SuomiMies seikkailee -kampanja ja SuomiMiehen kuntotestit. Seuratoiminnan kehittämistuki 2013–2014. Seurannan tavoitteet ja toteutus. Kutsuttu puheenvuoro. Seuratoiminnan kehittämistuen infotilaisuus. Helsinki 9.10.2013. Urheiluopistojen hallintopäivät, Tanhuvaaran urheiluopisto 30.10.2013, Savonlinna. Oksanen Hermanni Radiohaastattelu SuomiMies seikkailee -kiertueella. 15.5.2013 Radio Sun. Haastattelu: Valtion liikuntaneuvoston arviointi hallituskaudelta 2007–11 liikunnan kansalaistoiminnasta. Ylen urheiluradio 18.12.2013. Suomimies harkitsee elämäntaparemonttia. 20.5.2013 Lempäälän-Vesilahden sanomat. Maijala Hanna-Mari Paukku Johanna Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikkö. Selvitys monikulttuurisen liikunnan kattojärjestöjen toiminnasta vuosina 2008–2012: Monikulttuurisen liikunnan kattojärjestöt Liikkukaa! ry ja Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto (fimu) ry. 19.8.2013. Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden seuranta. Yhteiskunta, liiketoiminta ja liikunta -kurssin luento. Jyväskylän yliopisto, 13.3.2013. Liikkuvan koulun ELY-hankkeiden seuranta. Liikkuva koulu -mentoritapaaminen, Helsinki 7.9.2013. Helsingin Liikkuva koulu -hankkeen opettajien tapaaminen. LK-ohjelman oppilas- ja henkilökuntakyselyn tuloksia vuodelta 2013. 29.10.2013. Luento. Koulupäivän liikunnallistamishankkeet – tähtihetkiä ja sudenkuoppia. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeiden alueseminaari, Savonlinna 25.9.2013. Helsingin Liikkuva koulu -hankkeen tapaaminen. LK-ohjelman yleinen seuranta. 4.2.2013. ELY-hankkeet Liikkuva koulu -verkostossa. Liikkuva koulu yhteistyötapaaminen OKM:n, ELY-keskusten ja VALOn kanssa, Helsinki 21.10.2013. Malvela Miia Puheenvuoro liikuntaneuvonnasta lääketieteen kandidaattien Vasara-koulutuksessa. 24.1.2013 Turku. ELY-hankkeet Liikkuva koulu -verkostossa. Liikkuva koulu -ohjausryhmän kokoontuminen, Helsinki 21.10.2013. Miehet liikkeelle. Eteran asiakaslehti 2/2013. Kuntotestissä 290 vihtiläsmiestä. Luoteis-Uusimaa. 19.4.2013. Seuratoiminnan kehittämistuki 2013–2014. Seurannan tavoitteet ja toteutus. Seuratoiminnan kehittämistuen infotilaisuus. Helsinki 9.10.2013. Kuntoa kartoitetaan kuin liukuhihnalta. Etelä-Saimaa. 7.5.2013. Toiminnallisuutta inklusiivisesti – Liikkuvan koulun esimerkkejä. Liikkuva koulu -yhteistyötapaaminen erityisen tuen oppilaista, Helsinki 4.12.2013. Suomi-miehelle kunnon kohennusta. Uutisvuoksi. 12.5.2013. SuomiMies-rekassa tungosta. Etelä-Suomen Sanomat. 21.5.2013. Rajala Katja Puheenvuoro liikuntaneuvonnasta lääketieteen kandidaateille Kunta etsii lääkäriä -tapahtumassa. 30.9.2013 Tampere. Tyttöjen ja poikien liikkumisessa oli eroa. Liikkuva koulu -seminaari 16.–17.4.2013, Mikkeli. 46 Keskustelua oppilaiden osallisuudesta. Liikkuva koulu -seminaari 8.–9.10.2013, pikatreffit, Helsinki. suttu puheenvuoro. National Pin-Tung University of Education, Taiwan, 23.10.2013. (s). Tired athlete. Kutsuttu puheenvuoro. Chinese culture University, Department of Physical Education Taipei, Taiwan 25.10.2013. (s) Räty Kirsi Järjestöyhteistyön edistäminen lajiliittojen Liikkuva koulu -seminaareissa 6.2. ja 5.6.2013. Saaranen-Kauppinen Anita, Rovio Esa & Laitinen Pinja Järjestöyhteistyön edistäminen Liikkuvassa koulussa, Varsinais-Suomen Lajiliittojen tilaisuus 8.2.2013. Järjestöyhteistyön edistäminen Liikkuvassa koulussa, Lasten Liikunnan tuki ry 13.12.2013. Perheenäitien suhde liikkumiseen kytkeytyy tiiviisti arkeen ja elämäntapaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Tampereen osaston perheliikuntapäivä, 26.3.2013, Tampere. Liikunnan aluejärjestön aluejohtajien tilaisuus 13.3.2013. Työergonomia metallialalla. Koneistajamestarin erikoisammattitutkintoa suorittaville opiskelijoille pidetty luento työergonomiasta. 19.4.2013. Jyväskylä. Järjestöyhteistyön edistäminen Liikkuvassa koulussa, Kuopion kaupunki ohjausryhmä 27.2.2013. Siekkinen Kirsti Järjestöyhteistyön edistäminen Liikkuvassa koulussa, Valo ry, liikunnan aluejärjestöt, 20.3.2013. Siekkinen Kirsti ja Inkinen Virpi Liikuntalaturin käyttäjäkyselyn 28.5.2013. Jyväskylän kaupunki. LTS-tiedeverkoston kokous 25.3.2013. Syväoja Heidi Järjestöyhteistyön edistäminen Liikkuvassa koulussa, Rauman kaupunki ohjausryhmä 7.5.2013. Erityisliikunnan 23.5.2013. Selänne Harri ohjaajien Haastattelu. ”Liikuta lasta, edistä oppimista”. Perheliikunnan nettijulkaisu. 22.1.2013. seminaari ”Liikunta edistää oppimista”. Keskipohjanmaan nettijulkaisu. 21.2.2013. Julkaistu Opetushallituksen tiedotteen pohjalta. Luento. ”Liikunta ja oppiminen.” Lukijärjestöjen vuosikokousseminaari. 19.4.2013. Erilaisten oppijoiden liitto, Kotka. Kilpailujen lääkäri 9.–10.3.2013 voimistelun EM-karsinnat. Jyväskylä. ”Mitä polviartroosipotilas saa/ei saa tehdä?” Kutsuttu puheenvuoro. ”Artroosi työterveydellisenä haasteena” Helsinki 13.3.2013. Haastattelu. LIKESin tiedote: Lasten runsas ruutuaika on yhteydessä heikkoon koulumenestykseen. Ilta-Sanomien nettijulkaisu, Ilkan nettijulkaisu, Turun Sanomien nettijulkaisu 20.5.2014. Kimi avautui selkävaivastaan: ” Kivut ovat liian kovat.” Haastattelu Iltalehti. 12.11.2013. ”Mitä polviartroosi potilas saa, ei saa tehdä.” Kutsuttu puheenvuoro. Jyväskylän kaupungin liikunnanohjaajien koulutuspäivä. 8.11.2013. ”Nuoren urheilijan kehitys.” Kutsuttu puheenvuoro. Pesisgaala, Jyväskylä. 23.11.2013. Sports and Exercise Medicine in Finland. Kut- raportti. 47 Haastattelu. STT:n tiedote: Ruudun ääreen jumittumisesta koituu myös oppimishaittoja. Keskisuomalaisen nettijulkaisu, Radio Pori, Turun Sanomien nettijulkaisu, Kalevan nettijulkaisu, Etelä-Suomen Sanomien nettijulkaisu, Hangötidningen nettijulkaisu, Aamulehden nettijulkaisu, MTV3 uutiset, nettijulkaisu, Hufvudstadsbladet, nettijulkaisu 22.5.2013. Haastattelu. ”Liikunta edistää oppimista”. Suur-Jyväskylän lehti. 7.8.2013. Tuunanen Katariina Liikkumattomuuden vaarat. Vesopäivä Jyväskykylän kaupungin opettajille. Jyväskylä, Viitaniemen koulu 12.2.2013. Haastattelu. Liikkuva Ammattiopisto -hanke. 3.10.2013. Länsi-Savo. Haastattelu. Liikkuva Ammattiopisto -hanke. 2.10.2013. Radio Mikkeli. Tammelin Tuija Haastattelu. Liikkuva Ammattiopisto -hanke. 2.10.2013. Mikkelin kaupunkilehti. Lisää liikkumista ja vähemmän istumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheesta 2010–2012. Koululiikuntaliiton seminaari, Helsinki 15.3.2013. Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013, Helsinki. Valkama Niina Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu -ohjelmassa. Kuntotestauspäivät, UKK-insituutti, Tampere 21.3.2013. Testirekkaan riitti miehiä jonoksi asti. Vihdin Uutiset. 21.4.2013. Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Liikkuva koulu -seminaari, 16.– 17.4.2013, Mikkeli. Ennakointi työpaikalla. Paneelikeskustelu, Valtakunnallinen tapaturmapäivä, webinaari. 13.9.2013 Tampere. Liikkuva koulu -ohjelman seuranta ja tutkimus. Liikkuva koulu -ohjausryhmän tapaaminen 21.10.2013, Kalastajatorppa, Helsinki. Väisänen Katri SuomiMies seikkailee -kampanja. Terveysviestintä ja media -seminaari. 10.4.2013 Lahti. Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä? Pohjankartanon koulu, henkilökunnan koulutus. Oulu 5.12.2013. Haastattelu. YLE TV. Lasten liikunta ja Liikkuva koulu. Kansainvälinen terveysliikuntakokous 21.10.2013, Kalastajatorppa, Helsinki. Haastattelu. YLE TV; Savon alueuutiset ja Keski-Suomen alueuutiset. Koulun penkistä pitäisi nousta - myös oppitunnilla. Liikkuva koulu -seminaarin yhteydessä 16.4.2013 Mikkeli. Haastattelu. STT:n tiedote: Liikunta välitunneilla parantaa työrauhaa kouluissa. Turun Sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen, Karjalainen, Maaseudun tulevaisuus 14.4.2013. Kymen Sanomat, Itä-Savo, Länsi-Savo, Satakunnan Kansa, Savon Sanomat 15.4.2013. Turpeinen Salla Matkalla kouluun – koulumatkat liikkumisen näkökulmasta. Liikkuva koulu -seminaari, pikatreffit, Mikkeli, 16.4.2013. Aktiivisen liikkumisen lisääminen koulumatkoilla. Valtakunnallinen pyöräilyviikko, Vaikuttajien pyöräily, Jyväskylä, 13.5.2013. 48 Asiantuntijatoiminta ulkomailla Physical activity and academic achievement symposium in the Annual Meeting of International Society for Behavioral Nutrition and Physical Activity, 22.–25.5.2012, Ghent, Belgium: Anu Kangasniemi, Marko Kantomaa. Kantomaa Marko Tutkijavierailu, Imperial College London, Iso-Britannia, 18.3.–4.5.2013. ISBNPA Post-Conference Satellite, 26.– 28.5.2013, Cambridge, U.K.: Liisamaria Kinnunen. Komi Paavo Arkistossa vierailu omaelämänkerran materiaalia varten. ICSSPE Headquarters Berlin, Germany, September 2013. Doctor Honoris Causa, received in Marseille, France, 25.11. Contribution des mesures directes in-vivo à la compréhension de la locomotion humaine. VeloCity 2013, pyöräilyn edistämisen konferenssi, 11.–14.6.2013, Wien, Itävalta: Liisamaria Kinnunen. 18th annual congress of the European College of Sport Science, 26.–29.6.2013, Barcelona, Spain: Henna Haapala, Paavo Komi, Jyrki Komulainen, Xiaolin Yang. Lehti Maarit Vieraileva tutkija, Helmholtz Zentrum München - German Research Center for Environmental Health (GmbH), Institute of Diabetes and Regeneration Research, München, Saksa. European Sociological Association Conference 28.–31.8.2013 Turin, Italy: Matti Hakamäki. Walk21, XIV International Conference on Walking and Liveable Communities, 11.– 12.9.2013, Munchen, Saksa: Liisamaria Kinnunen. Valtonen Maarit Vieraileva tutkija, Oregon Health & Science University, Portland, Oregon, Yhdysvallat 1.1.– 31.12.2013. The 21st Conference of the European Association for Sport Management (EASM), 11.– 15.9.2013, Istanbul, Turkey: Nina Laakso. Human Investigations Program. Oregon Health & Science University, 1.1.–31.12.2013. Portland, OR, Yhdysvallat. AIESEP Specialist Research Seminar 2013, 12.–14.9.2013, Jyväskylä, Finland: Henna Haapala. Kouluttautuminen XXVIII Pediatric Work Physiology, 1.– 5.10.2013, Curia, Portugali: Heidi Syväoja, Tuija Tammelin. Kansainväliset kongressit International symposium: Physical activity and health promotion during life course, January 21.–23.2013, ISPAH, Jyväskylä: Anu Kangasniemi. 9th Annual Meeting and 4th Conference of HEPA Europe, 21.–24.10.2013, Helsinki, Finland: Henna Haapala, Eino Havas, Jarmo Heiskanen, Jouni Kallio, Marko Kantomaa, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Jyrki Komulainen, Katariina Kämppi, Miia Malvela, Noora Moilanen, Tanja Onatsu, Maria Rantala, Kirsi Räty, Tuija Tammelin, Anita Saaranen-Kauppinen, Anna Suutari, Heidi Syväoja, Niina Valkama, Katri Väisänen. 15th World Conference on Sport for All, 24.– 27.4.2013. Lima, Peru: Eino Havas, Paavo Komi. The 2nd NORDPLUS-IDROTT Conference, 6.– 8.5.2013, Odense, Denmark: Henna Haapala, Jouni Kallio. European Association for Sociology of Sport (EASS) -congress, 8.–11.5.2013 Cordoba, Spain: Nina Laakso, Kati Lehtonen. 49 Biomechanics from Basic Research to Practical Applications. An International Symposium organized by the Neuromuscular Research Center, Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, 28.–30.11, Jyväskylä: Jouni Kallio, Janne Kulmala, Hermanni Oksanen. nen, Tuija Tammelin, Salla Turpeinen. Work goes happy 25.4.2013, Helsinki: Liisamaria Kinnunen. 2nd Annual Sports Cardiology Summit 2013, 4.–5.10.2013, Chicago, IL, Yhdysvallat: Maarit Valtonen. Apteekkaripäivät 26.–27.4.2013, Helsinki: Sari Kivimäki. ADA 2013. Annual Diabetes Practice Update, 1.11.2013, Portland, OR, Yhdysvallat: Maarit Valtonen. TERVE-SOS-messut 15.–16.5.2013, Sari Kivimäki ja Tanja Onatsu. Metodifestivaalit 21.–22.5.2013, Jyväskylä: Maria Rantala, Harto Hakonen ja Anna Kankaanpää. Expert meeting on physical activity promotion in health care settings: Europe 2013 and in the future. HEPA Europe, WHO Europe. 12.– 13.11.2013, Zurich, Sveitsi: Miia Malvela. Erityisliikunnanohjaajien seminaari 23.5.2013, Helsinki: Sari Kivimäki. Food Matters: Becoming an Effective Advocate for Healthy Food Policy, 13.12.2013, Portland, OR, Yhdysvallat: Maarit Valtonen. XIII Liikuntatieteen Päivät 12.–13.6.2013, Jyväskylä: Henna Haapala, Matti Hakamäki, Eino Havas, Jouni Kallio, Anu Kangasniemi, Marko Kantomaa, Kati Kauravaara, Sari Kivimäki, Jyrki Komulainen, Janne Kulmala, Katariina Kämppi, Miia Malvela, Maria Rantala, Heidi Syväoja, Tuija Tammelin, Katariina Tuunanen, Salla Turpeinen, Kati Lehtonen, Xiaolin Yang. International Congress on Science and Skiing 14.–19.12. St. Christoph a. Arlberg, Austria: Paavo Komi. Human Investigations Program. Oregon Health & Science University, 1.1.–31.12.2013. Portland, OR, Yhdysvallat: Maarit Valtonen. ECOMM jälkiseminaari 16.9.2013, Helsinki: Liisamaria Kinnunen. Kotimaiset kongressit ja kokoukset Liikuntatoimen neuvottelupäivät 13.–14.2. 2013, Mikkeli: Matti Hakamäki, Jyrki Komulainen. Luonto ja hyvinvointi – Näkökulmia painonhallintaan ja luontoliikuntaan 17.–18.9.2013, Nuuksio, Espoo: Liisamaria Kinnunen, Miia Malvela, Katri Väisänen. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät 14.–15.2.2013, Mikkeli: Kati Lehtonen. Kouluterveyspäivät 17.–18.9.2013, Kirsti Siekkinen, Katariina Kämppi. Ainedidaktinen symposiumi 15.3.2013, Turku: Henna Haapala. Espoo: Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 18.– 19.9.2013, Tampere: Kati Kauravaara, Anita Saaranen-Kauppinen. Kuntotestauspäivät 20.–21.3.2013, Tampere: Jarmo Heiskanen, Laura Hokka. Liikkuva koulu -seminaari 8.–9.10.2013, Helsinki: Antti Blom, Henna Haapala, Eino Havas, Laura Hokka, Virpi Inkinen, Jouni Kallio, Jukka Karvinen, Janne Kulmala, Katariina Kämppi, Olli-Pekka Kärkkäinen, Kaarlo Laine, Hanna-Mari Maijala, Hermanni Oksanen, Johanna Paukku, Katja Rajala, Kirsi Räty, Kirsti Siekkinen, Heidi Syväoja, Tuija Tammelin, Martta Walker. Sosiologipäivät 21.–22.3.2013, Turku: Kati Kauravaara, Matti Hakamäki, Katja Rajala, Maria Rantala, Salla Turpeinen. Liikkuva koulu -seminaari 16.–17.4.2013, Mikkeli: Annaleena Aira, Antti Blom, Henna Haapala, Matti Hakamäki, Eino Havas, Laura Hokka, Virpi Inkinen, Jouni Kallio, Janne Kulmala, Katariina Kämppi, Olli-Pekka Kärkkäinen, Kaarlo Laine, Hanna-Mari Maijala, Johanna Paukku, Katja Rajala, Kirsi Räty, Kirsti Siekki- Turku: 50 Kansallinen liikuntafoorumi 22.–23.9., Vierumäki: Annaleena Aira, Antti Blom, Eino Havas, Kati Kauravaara, Sari Kivimäki, Jyrki Komulai- nen, Nina Laakso, Kati Lehtonen, Miia Malvela, Maria Rantala, Kirsi Räty. 28.11.2013, Tallinna, Viro: Kirsi Räty. Soveltavan liikunnan juhlaseminaari 28.11.2013, Helsinki: Kirsi Räty. Järjestöpäivät 23.–24.9.2013, Vierumäki: Sari Kivimäki, Jyrki Komulainen, Miia Malvela, Kirsi Räty. Sukupuolentutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen päivät 28.–30.11.2013, Rovaniemi: Kati Kauravaara. Kunta etsii lääkäriä 30.9.2013, Tampereen yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Tampere: Miia Malvela ja Katri Väisänen. Jokamiehenoikeudet kiertueella -loppuseminaari 3.12.2013, Helsinki: Liisamaria Kinnunen. Markkinointiviestinnän viikko 9.10.2013, Helsinki: Anna Suutari ja Katri Väisänen. Ikäihmisten liikunnan foorumi 3.–4.12.2013, Helsinki: Sari Kivimäki, Jyrki Komulainen ja Tanja Onatsu. Yliopistopäivät Liikunnalla 10.–11.10.2013 (esim. Kallis Urheilu -seminaari), Jyväskylä: Kati Kauravaara. The Week of Wicked Problems 23.–25.10.2013 Tampere: Kati Kauravaara. NuoriLääkäriPäivät 25.–26.10.2013, Helsinki: Sari Kivimäki ja Anna Suutari. Liikuntalääketieteen päivät 6.–7.11.2013, Helsinki: Eino Havas, Maarit Lehti, Harri Selänne, Tuija Tammelin. Työelämän tutkimuspäivät 7.–8.11.2013, Tampere: Anita Saaranen-Kauppinen. Apuvälinemessut 7.–9.11.2013, Tampere: Sari Kivimäki ja Tanja Onatsu. Ulkoiluseminaari 12.11.2013, Tampere: Liisamaria Kinnunen. Liikkumattomuus-seminaari 15.11.2013, Turku: Anu Kangasniemi, Kati Kauravaara, Hanna-Mari Maijala, Maria Rantala, Anita Saaranen-Kauppinen, Tuija Tammelin. MOPO-seminaari, Nuoren miehen kohtaaminen Oulussa 20.–21.11.2013, Oulu: Miia Malvela. Kasvatustieteen päivät 21.–22.11.2013, Jyväskylä: Henna Haapala, Katja Rajala, Anita Saaranen-Kauppinen. Tutkimusaineistojen jatkokäyttö ja tietosuoja 21.11.2013, Helsinki: Hermanni Oksanen, Kati Lehtonen. Verkostojohtamisen seminaari 27.– 51 Kuntotestaus ja tutkimus, mittausten lukumäärät Liikkuva koulu-tutkimus: Pituus933/0 Kehonkoostumus933/0 Vyötärönympärys933/0 Puberteettikysely933/0 (kpl, yleishyödyllinen/elinkeinotoiminta) Antropometria Kehonkoostumus, InBody 720 Kestävyyskunto Kuntokatsastus 0/291 Rekisteröityneitä käyttäjiä Fyysisen aktiivisuuden monitorointi tutkimushankkeissa (viikon mittaus / henkilö) Harjoitustasotesti laktaattimittauksin, juoksu0/26 pyöräily0/47 Liikkuva Koulu Paketit ja konsultaatiot Actigraph1552 Päiväkoti-ikäisten fyysinen aktiivisuus Actigraph105 Kuntotestauspaketti (kehonkoostumus, pp-ergometri, lihaskestävyys) 0/9 Testaustoiminnan esittely Liikuntakynnyksen yli, interventio- ja aktiivisten vertailuryhmä Actigraph162 Kehonkoostumus, InBody 720 17 0/1 Kehon kuntoindeksi: SuomiMiehen ja -Naisen kuntotestit Kehonkoostumus, InBody 720 10160/586 Puristusvoimamittaus 10160/586 Vyötärönympärys Kestävyyskunnon arviointi Kehon kuntoindeksi -laskentaohjelmisto Kehon kuntoindeksi, ohjelmistokoulutus 4 h Kehon kuntoindeksi, ohjelmistokoulutus, hlöä Hyvän kasvun avaimet (Matarma, Turku) Actigraph65 10160/586 TELS-hanke (Mittareiden alustus ja purku) Hookie75 10160/586 Yhteensä 0/6 Yleishyödylliset mittaukset, yht.: 59 541 12/6 Mittaukset, elinkeinotoiminta, yht.: 2 758 89/28 Move!: koululaisten fyysisen toimintakyvyn mittaukset 20 m viivajuoksu 1617/0 Ylävartalon kohotus 1617/0 Vauhditon 5-loikka Etunojapunnerrus Heitto-kiinniotto-yhdistelmä Kyykistys Alaselän ojennus Olkapään liikkuvuus 156 1617/0 1617/0 1617/0 1617/0 1617/0 1617/0 52 HENKILÖSTÖ 2013 kynnyksen yli -hanke (15.6.–14.8.) Rajala Katja, tutkija, LINET Rantala Maria, tutkija, historia Rovio Esa, erikoistutkija, Liikuntakynnyksen yli -hanke (–9.12. ) Räty Kirsi, järjestöpäällikkö Saaranen-Kauppinen Anita, erikoistutkija, Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -hanke Siekkinen Kirsti, tutkimuskoordinaattori, Liikkuva koulu Sorvisto Juha, testaaja Syväoja Heidi, tutkija, Liikunta, oppiminen ja koulutus -hanke Syväoja Henna, testaaja Tolvanen Pirjo, toimistopäällikkö Turpeinen Salla, tutkija, LINET (perhevapaa 17.5.–) Walker Martta, tiedottaja (perhevapaa –31.8.) Valtonen Maarit, erikoistuva lääkäri (perhevapaa –30.6.) Vihko Jussi, atk-suunnittelija Yang Xiaolin, tutkija Havas Eino, johtaja Tammelin Tuija, tutkimusjohtaja Laine Kaarlo, yksikönjohtaja, LINET Selänne Harri, ylilääkäri Heiskanen Jarmo, testauspäällikkö Blom Antti, ohjelmajohtaja, Liikkuva koulu Aira Annaleena, tiedottaja Fagerlund Emilia, tutkija, LINET (–30.6.) Haapala Henna, tutkija, liikuntapedagogiikka Hakamäki Matti, erikoissuunnittelija, LINET Hakonen Harto, tilastoasiantuntija Hokka Laura, suunnittelija, Kuntokatsastus Inkinen Virpi, tutkimuskoordinaattori, Liikkuva koulu Jaako Jaana, tutkija, kansantaloustiede Kallio Jouni, tutkimuskoordinaattori, Liikkuva koulu Kangasniemi Anu, tutkija, psykologi Kakko Noora, harjoittelija, LINET (7.5.–9.8.) Kankaanpää Anna, tilastoasiantuntija Kantomaa Marko, tutkija, Liikunta, oppiminen ja koulutus -hanke Karstunen Niina, testaaja (21.1.–30.6.) Karvinen Jukka, asiantuntija, Liikkuva koulu (1.9.–) Kauravaara Kati, tutkija, liikuntasosiologia Koivuniemi Kaisa, terveyden edistämisen asiantuntija (perhevapaa 29.4.–) Kulmala Janne, mittauskoordinaattori, aktiivisuusmittaukset Kämppi Katariina, tutkija, Liikkuva koulu Kärkkäinen Olli-Pekka, suunnittelija Laakso Nina, tutkija, LINET Laitinen Pinja, projektikoordinaattori, Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -hanke Lallukka Kirsi, tutkija, LINET (10.6.–) Lehti Maarit, tutkija, Liikunta lihaksen aineenvaihdunnan säätelijänä (perhevapaa –16.9.) Lehtonen Kati, tutkija, LINET Lindfors Heidi, testaaja (21.1.–30.6.) Maijala Hanna-Mari, tutkija, LINET Majori Sirkku, toimistosihteeri Muhonen Sari, toimistosihteeri Mäkinen Tuomas, erikoistuva lääkäri (1.6.–) Oksanen Hermanni, testaaja Paukku Johanna, tutkija, LINET (25.2.–) Pelkonen Tiina, tutkimusharjoittelija (1.6.– 31.8.) Pyykkönen Teijo, erikoistutkija; Liikunta- KKI-ohjelma Komulainen Jyrki, ohjelmajohtaja Jämsen Anna, vs. hankekoordinaattori (14.10.–) Kinnunen Liisamaria, kehittämispäällikkö Kivimäki Sari, kenttäpäällikkö Malvela Miia, ohjelmakoordinaattori Moilanen Noora, vs. tiedotussihteeri (–14.6.), ma. viestintäassistentti (15.6.–) Onatsu Tanja, vs. hankevalmistelija Suutari Anna, tiedotussihteeri (toimivapaa –14.6.) Tarkiainen Elina, hankevalmistelija (perhevapaa 1.1.–31.12.) Tuunanen Katariina, hankekoordinaattori (perhevapaa 8.11.–) Valkama Niina, ohjelmakoordinaattori Väisänen Katri, tiedottaja 53 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ LIKES Säätiön uusi strategia hyväksyttiin kesäkuussa 2013 Toista vuotta kestäneen prosessin tuloksena säätiön hallitus hyväksyi ja vahvisti säätiölle uuden strategian kesäkuussa 2013. Strategian mukaisesti LIKES pyrkii olemaan TOIMINTAKERTOMUS 2013 ”merkittävä koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäjä, jonka toiminta perustuu tieteellisesti osoitettuun tietoon ja käytännössä hyväksi havaittuun kokemukseen. Tässä tehtävässä LIKES on itse aktiivinen toimija ja kumppaneitaan arvostava verkostojen ylläpitäjä sekä kansainvälisesti arvostettu tutkimuslaitos.” Yleistä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESin tarkoituksena on liikunnan ja terveyden edistäminen sekä niiden tutkimuksen tukeminen. Säätiön perustivat vuonna 1970 (merkintä säätiörekisteriin 24.4.1970) Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta. Säätiö ylläpitää Jyväskylässä Liikunnan ja terveyden tutkimuskeskusta (LIKES-tutkimuskeskus). Säätiön tarkoituksen mukaisesti LIKES tekee liikuntaan ja terveyteen liittyvää monitieteistä tutkimusta, järjestää liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutusta sekä kuntotestauspalveluja. LIKES ei ole apurahasäätiö, säätiön toiminta rahoitetaan pääosin julkisilla avustuksilla ja vähäisessä määrin oman elinkeinotoiminnan tuotoilla. Strategiaa toteutetaan keskeisten valintojen kautta: • Innovatiivinen tutkimusstrategia, jossa korostuvat tutkimustulosten yhteiskunnallinen relevanssi ja monitieteinen tutkimusote • Valtakunnallisten ohjelmien toteutus • Aktiivinen asiantuntijatoiminta. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyssä tavoitesopimuksessa on sovittu strategian mukaisten toimenpiteiden tavoitteet ja mittarit. LIKESin toimitilat sijaitsevat Jyväskylän Viitaniemessä Kauko Sorjosen säätiöltä ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä vuokratuissa tiloissa. Säätiö on vuokrannut kolme toimitilaa Helsingissä. Vuoden lopussa vuokrattiin väliaikaista toimitilaa Technopolis Oy:ltä Jyväskylästä. Innovatiivinen tutkimusstrategia Tutkimusstrategian mukaisia hankkeita oli käynnissä kymmenen, joista seitsemän tähtäsi väitöskirjan valmistumiseen ja kaksi oli post doc -koulutusohjelmia. Lähes kaikkia hankkeita voi luonnehtia monitieteisiksi. Vuoden aikana valmistui yksi väitöskirja (Kati Kauravaara, Jyväskylän yliopisto) ja kaksi uutta hanketta käynnistyi OKM:n rahoituksella. Yhteistyössä laajojen tutkimusverkostojen kanssa julkaistiin yli 20 tieteellistä alkuperäisartikkelia. LIKESin tärkeimmät yhteistyötahot ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Raha-automaattiyhdistys, Opetushallitus, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän yliopisto, UKK-instituutti, liikuntalääketieteen keskukset Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä sekä liikunta- ja kansanterveysjärjestöt. Liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutus toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. LIKES on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan merkittävin valtakunnallinen, erityisesti väestötasoisen terveysliikunnan edistäjä ja asiantuntijaorganisaatio. Tutkimuksen innovatiivisuutta kuvaavat hyvin kaksi uutta alkanutta projektia, joista toinen käsittelee elämänikäisen liikunnan ja työuran tuottavuuden yhteyksiä ja toinen liikuntakampanjamateriaaleja sotien jälkeisessä Suomessa. Marraskuussa Suomen Akatemia päätti rahoittaa LIKESin johtamaa konsortiota Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen -tutkimusohjelmassa; konsortio tutkii liikunnan ja 54 oppimisen yhteyksiä mekanismi-, rakenne- ja ilmiötasoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos palkitsi LIKES-tutkimuskeskuksen yhdessä Opetushallituksen ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kanssa vuoden 2013 Kansanterveyspalkinnolla Liikkuva koulu -ohjelman ja Move!-järjestelmän toteuttamisesta Suomen peruskouluissa. Valtakunnallisten ohjelmien toteutus Kunnossa kaiken ikää -ohjelma järjesti yhteistyökumppaneineen jälleen SuomiMies Seikkailee -rekkakiertueen 36 kunnassa pääosin Etelä-Suomen alueella. Rekkakiertueella testattiin lähes 9000 miehen kunto, annettiin elintapaohjausta ja ennen kaikkea aktivoitiin paikallista terveydenedistämistyötä ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Liikuntaneuvonnan koulutuskiertueella tavoitettiin kahdeksassa kaupungissa yli 500 lähinnä sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Kumpikin kiertue uusitaan vuonna 2014. Aktiivinen asiantuntijatoiminta LIKESin henkilöstö on mukana lukuisissa merkittävissä valtakunnallisissa työryhmissä ja hankkeiden ohjausryhmissä, luennoitsijoina ja kouluttajina sekä verkostojen ylläpitäjinä. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden yhteiskunnallista osallistumista kannustettiin palkitsevalla luento- ja koulutustilaisuuksien palkkiojärjestelmällä. KKI-ohjelma oli päävastuullinen järjestäjä HEPA Europe 2013 -kongressissa, joka kokosi yli 200 kansainvälistä terveysliikunnan asiantuntijaa kolmeksi päiväksi Helsinkiin, ja toi mm. istumisen haitoille laajasti julkisuutta. LIKESin tiedeviestintä vahvistui. Julkaistuista tutkimustuloksista sekä uusista tutkimus- ja kehittämishankkeista viestittiin medialle sekä suoraan päätöksentekijöille ja muille sidosryhmille. Tiedotteet menivät läpi varsin hyvin, ja aiheet saivat näkyvyyttä eri viestintävälineissä valtakunnallisesti. Liikkuva koulu -ohjelma laajeni toisen lukuvuotensa (2013–2014) aikana yli 500:een kouluun lähes sadassa kunnassa. Ohjelman painopisteenä on ollut saada isot kaupungit mukaan; nyt 15 yli 50 000 asukkaan kaupunkia toteuttaa Liikkuva koulu -ohjelmaa, tavoitteena oppilaiden fyysinen aktiivisuus, osallisuus ja oppiminen. Ohjelma järjesti kaksi valtakunnallista seminaaria (Mikkeli ja Helsinki) sekä yhteistyökumppaneiden kanssa yhdeksän alueellista seminaaria, osallistujia oli yhteensä yli 1300. 31.12.2013 Yhteensä päätoimiset työsuhteet 54 joista toistaiseksi 37 osa-aikaiset työsuhteet 3 joista toistaiseksi 3 virkavapaa/VL 3 Koulutus tohtori tai lis. ylempi korkeakoulu keskiaste/AMK Yhteensä Yhteensä 13 34 10 57 LIKES, Liikkuva koulu ja KKI-ohjelma osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun mm. istumisen vaaroista, koulujen fyysisen aktiivisuuden yhteydestä työrauhaan ja kouluviihtyvyyteen sekä vähän liikkuvien ihmisten elämäntavasta. Säätiön hallinto ja henkilöstö Yhteenveto henkilöstöstä 2013 Miehiä 15 13 2 2 0 Miehiä 6 9 2 17 55 31.12.2012 Naisia Yhteensä 39 52 24 37 1 2 1 2 3 6 Naisia 7 25 8 40 Miehiä 15 14 1 1 0 Naisia 37 23 1 1 6 Hallituksen kokoonpano 2012–2014 Nimi Asko Malinen, pj. Anna-Leena Sahindal vpj. Sirkka-Liisa Korppi-Tommola Noona Pihlajaniemi (22.5.2013 asti) Anna Kylmänen (23.5.2013 alkaen) Risto Kinnunen Katja Borodulin Juha Heikkala Timo Haukilahti Taustayhteisö Varajäsen Jyväskylän yliopisto- Seppo Virta säätiö Jyväskylän kaupunki Ari Karimäki Taustayhteisö Jyväskylän yliopistosäätiö Jyväskylän kaupunki Jyväskylän yliopiston Riikka Niinikoski ylioppilaskunta Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Jyväskylän yliopisto Sakari Liimatainen JYKES Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valo ry liikuntaneuvos Hannu Korhonen Jaana Suni Mauno Vanhala Heikki Herva Tilintarkastajat Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen liitto UKK-Instituutti K-S SHP Jyväskylän yliopisto/ Liik. ja terv. tiet. tdk vastaavasti (12%) johtui useisiin projekteihin palkatuista määräaikaisista työntekijöistä (mittauskiertueet). LIKESin kokonaistuotot, joihin sisältyy vuodelta 2012 siirtyneitä ja vuodelle 2014 siirtyviä avustuseriä, olivat noin 5,7 M€. Tuloista veikkausvoittovaroista, Raha-automaattiyhdistykseltä ja kunnilta saatujen harkinnanvaraisten ja kilpailtujen avustusten osuus oli 5,07 M€. Elinkeinotoiminnan ja muiden satunnaisten tuottojen osuus oli noin 176 000 €. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä yleisavustus oli 645 000 € ja Jyväskylän kaupungin yleisavustus 60 000 €. Säätiön tilintarkastajina toimivat tilintarkastusyhteisö SYS Audit Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Anssi Tikkanen sekä HTM, JHTT Seppo Lindholm varamiehenään HTM, JHTT Jarmo Jäspi. Vuoden 2013 lopussa työsuhteessa olleen henkilökunnan keski-ikä oli 39 vuotta. Osa-aikaisten työsuhteiden lukuun ei ole laskettu vuoden aikana olleita lyhytaikaisia työsuhteita. Kokonaisuutena tehtyjen henkilötyövuosien määrä oli noin 58. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2013 erityisavustusta seuraaville hankkeille: Koko henkilökunnalle järjestettiin kaksi yhteistä seminaaria, joissa käsiteltiin sekä LIKESin sisäisiä asioita että toimintaympäristön asioita. Tapahtumat saivat hyvän vastaanoton, ja käytäntöä tullaan jatkamaan. Yhteiset kokoontumiset ovat tarpeellisia, sillä LIKESläisistä 1/4 työskentelee muualla kuin Jyväskylässä. YT-lain mukaiset tiedotustilaisuudet järjestettiin 12.4. ja 27.11. Talous Säätiön toiminnan kasvu jatkui myös vuonna 2013. Kokonaistalous (tuotot) kasvoi noin 12%, henkilöstön kokonaismäärä kasvoi kolmella. Palkkasumman nousu kokonaistaloutta 56 • Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 2 300 000 € • Physical activity, academic performance and education: a life course perspective from childhood to early adulthood (Marko Kantomaa) 123 000 € • Student´s physical activity and social relationships at school on the Finnish Schools on the Move -project (Henna Haapala) 49 000 € • Psychological, socio-demographic and health-related predictors of physical activity and sedentary behavior during the life-course (Xiaolin Yang) 98 000 € • Lifelong physical activity and long-term labor market performance (Jaana Jaako) 58 000 € • Viestintää vähän liikkuvien liikuttamiseksi? Suomalaiset liikuntakampanjamateriaalit vuosina 1945–2012 (Maria Rantala) 58 000 € • Liikkuva koulu -hankkeen toteutus ja koordinointi 2013 850 000 € • Hälsospåret -konseptin soveltuvuus Suomen olosuhteisiin 30 000 € • Liikuntakynnyksen yli – tutkimustiedosta käytännön kehittämistyöhön (Esa Rovio&co) 60 000 € • Seuratuen seuranta ja arviointi 70 000 € • Peruskoululaisten fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä (MOVE!): barometritiedot ja järjestelmän implementointi 2013–2015 95 000 € Vuosien 2012 ja 2013 aikana toteutettu työskentelyinfrastruktuurin ajantasaistus on ollut taloudellisesti raskas, mutta toiminnallisesti antoisa prosessi. Jatkossa verkkokokous ja dokumentinmuokkaustyökalut tulevat vähentämään matkustustarvetta ja helpottamaan ryhmien työskentelyä. Liikuntalääketieteen erikoislääkärikoulutuksen toteutuspaikkajärjestelyt etenivät suotuisasti, ja on syytä olettaa, että jatkossa koulutus Jyväskylässä on mahdollista järjestää asianmukaisissa, ellei jopa erinomaisissa puitteissa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, KIHUn, Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Ratkaisut tulevat selkiyttämään LIKESin roolia ja vahvistamaan muiden toimijoiden asemaa. Liikuntalain uudistusvalmistelut venyivät, eikä vuoden 2013 lopulla vielä ollut varmuutta siitä, mitä tuleman pitää. Vuosi 2014 näyttää tässä suhteessa suunnan. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA: • Jyväskylän Hyvinvointiohjelmaan 2013– 2015 liittyvään tutkimushankkeeseen 58 400 € Toimitiloissamme havaittiin rakenneongelmia, ja niiden korjaustoimet jatkuvat vuoden 2014 keväälle. Sen jälkeen nähdään, millaiset edellytykset henkilöstöllä on jatkaa työskentelyä Viitaniemessä. Asiasta käytiin lukuisia keskusteluja hallituksen ja henkilöstön kesken syksyllä 2013, sekä hyvässä hengessä myös vuokranantajan kanssa. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset: • KKI-ohjelman SuomiMies Seikkailee -hanke 300 000 € • Verkostoituvat vertaisäidit liikkeelle -hanke 125 000 € • Eri apurahasäätiöiltä saatiin avustuksia yhteensä 34 500 € • Tieteellisten seurain valtuuskunta: HEPA Europe 2013 -kongressin järjestämiseen 60 000 € Opetus- ja kulttuuriministeriössä tapahtui merkittäviä henkilöstöjärjestelyjä vuonna 2013. Yhteistyö jatkui hyvin, ja niin on syytä odottaa olevan jatkossakin, vaikka ministeriössä on muutoksia odotettavissa jatkossakin. Yhteistyötaidot ovat nykyajan ja tulevaisuuden menestymisen avaimia, niin hyvinä kuin vaikeinakin aikoina. Kummankinlaisia on realistista odottaa olevan edessä. LIKESin tilinpäätöksen alijäämä vuonna 2013 oli 272 041,45 €, poistot 69 223,52 € ja lainojen lyhennykset yhteensä 37 280 €. Säätiön taseen loppusumma 31.12.2013 oli 1 148 281,28 €, oma pääoma -169 520,47 €. Vuoden lopussa säätiöllä oli lainaa 177 202,82 €. LIKESin tutkimuksessa tulevaisuuden näkymät ovat varsin selkeät. Liikunta ja oppiminen muodostaa lähivuosina selkeän tutkimusalueen. Suomen Akatemian vuosina 2014–2017 rahoittaman AFIS-hankkeen lisäksi tämän tärkeän ja ajankohtaisen aiheen ympärille syntyy mitä todennäköisimmin myös uusia ideoita, versoja ja verkostoja. Toisen merkittävän kokonaisuuden muodostaa Liikkuva koulu -ohjelmaan liittyvä tutkimus, jossa selvitetään Jatkonäkymät LIKESin strategiset valinnat ja linjaukset näyttävät onnistuneilta. Liikunta-aktiivisuuden lisäämisen merkitys saa yhä suurempaa painoarvoa poliittisissa puheissa. Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjausten toimeenpano tällä vuosikymmenellä tullee työllistämään LIKESiä ja sen toteuttamia ohjelmia jatkossakin. 57 fyysisen aktiivisuuden ja kunnon muutoksiin vaikuttavia tekijöitä murrosiässä. Tuloksia hyödynnetään peruskoululaisten liikkumisen edistämisessä ja istumisen vähentämisessä. Tutkimusyhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten ryhmien kanssa on tiivistynyt ja tulee muodostumaan keskeiseksi työskentelyä leimaavaksi piirteeksi. Yhteistyötä leimaa tieteenalarajojen ylitys ja siten rikastuva monitieteinen tutkimuskysymysten lähestyminen. Henkilöstön kaikinpuolisesta hyvinvoinnista välittäminen ja huolehtiminen on ehdoton edellytys säätiön hyvälle menestymiselle myös tulevaisuudessa. 58 TILINPÄÄTÖSTIEDOT Tase Vastaavaa 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 46 277,15 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 64 879,48 151 863,55 146 027,98 60 632,60 64 791,00 391 457,4 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset 31.12.2012 12 006,18 158 780,26 170 786,44 327 264,14 1 148 281,28 VASTATTAVAA 39 1457,4 7 177,6 262 140,9 269 318,50 1 736 443,53 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 8 409,80 Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä Pitkäaikainen Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 94 111,18 97 986,14 149 922,74 177 202,82 -272 041,45 VIERAS PÄÄOMA Lainat rahoituslaitoksilta 8 409,80 27 280,08 50 488,82 -3 874,96 37 280,08 68 908,87 57 307,03 1 032 803,08 58 126,63 1 167 879,01 1 292 404,15 1 148 281,28 59 1 456 719,73 1 736 443,53 Tuloslaskelma Varsinainen toiminta Tuotot Kulut Palkat Eläkekulut Muut henkilöstösivukulut Poistot Muut kulut Kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 1.1.-31.12.2013 5 666 168,49 -2 105 184,57 -69 223,52 -61 103,75 -421 226,10 -85 666,35 419,45 9 874,23 -5 723,33 -6 887,73 0,00 -2 200,00 -269 125,67 2 388,10 Korkokulut Kulujäämä Tilikauden alijäämä -76 004,36 -2 419 228,87 Kulut Tilikauden tulos -382 212,12 -2 994 068,57 Osinkotuotot Satunnaiset kulut 5 036 684,11 -2 365 109,62 Korkotuotot Satunnaiset erät 1.1.-31.12.2012 -2 915,78 -272 041,45 -272 041,45 60 -7 049,56 2 338,10 5 374,60 -3 874,96 -3 874,96 61 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Viitaniementie 15a 40720 Jyväskylä www.likes.fi Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Lutakonaukio 1 40100 Jyväskylä www.kkiohjelma.fi Liikkuva koulu -ohjelma www.liikkuvakoulu.fi
© Copyright 2024