Kestävyysvaje - tuttu sana mediasta
- Mitä sillä tarkoitetaan ja
koskettaako se minua?
Talous tutuksi, 1.9.2011, Timo Silvola
Viisautta
•
”Se, joka tuntee parhaiten historian, näkee pisimmälle
tulevaisuuteen” (Winston Churchill).
•
”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”
(J. K. Paasikivi).
•
”Kaikki vaikuttaa kaikkeen” (Tuntematon).
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
2
”Taloudellisen turvallisuuden markkinat”
-ajatusmalli
•
Oleellista:
-
Lainsäädännön takaaman järjestyksen merkitys
-
Yhteiskunnan kokonaan tai osittain kaikille rahoittamat palvelut
-
Tulonsiirrot
-
Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten reaalivarallisuus
-
Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten finanssivarallisuus
-
Kansantalouden kehittyminen ja uuden varallisuuden kertyminen.
•
Mikä on ”kakunjaon” logiikka?
•
Voimmeko luottaa julkisten palveluiden toteutumiseen ”riittävinä”?
•
Millainen rahoitus on poliittisesti ja taloudellisesti kestävä?
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
3
Vauhtia historiasta
- Hyvinvoinnin rahoituksen poliittisesta kehityksestä
Suomessa
•
•
Ruotsin vallan ajasta autonomian kautta yleiseen yhtäläiseen
äänioikeuteen, itsenäisyyteen ja vuoden 1918 sisällissotaan.
Sen jälkeen mm.:
- Torpparivapautus
- Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota
- Tammikuun kihlaus
- YYA-sopimus ja tavaranvaihtosopimukset Neuvostoliiton kanssa
- Kolmikantayhteistyö ja keskitetyt Tupo-sopimukset
- Uusi paradigma: ”Hyvinvointiyhteiskunta”, jota seurasi
1980-luvun lopulta alkaen paradigma ”Globalisaatio”
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
4
”Hyvinvointivaltio/-yhteiskunta”?
•
•
•
Pohjoismaisen mallin mukaan lyhyessä ajassa rakennettu
kokonaisuus, joka Suomessa nojautuu sotien jälkeiseen nopeaan
kasvuun, Suomen erityisasemaan idän ja lännen välissä, kansan
kristilliseen arvopohjaan ja poikkeukselliseen yhtenäisyyteen,
ahkeruuteen ja osaamiseen sekä selkeään tavoitteeseen (”Otetaan
Ruotsi kiinni ja mennään ohi”).
Erittäin ripeä kolmikantainen lainsäädännön kehittäminen sotien
jälkeen.
Kehittämistä ja täydentämistä aina 1980-luvun lopulle, jonka
jälkeen alkoi edetä:
”Globalisaatio”.
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
5
”Globalisaatio”?
•
•
•
Meneillään oleva koko maailmaa koskeva paradigmamuutos.
Vaikuttanut Suomessa erityisesti 1980-luvun lopulta alkaen.
Merkittäviä kansallisia uudistuksia erityisesti 1990-luvun alussa,
kuten:
- Ansiotuloverotuksen ja pääomaverotuksen eriyttäminen
- Yhteisöverouudistus
- Ansiotuloverotuksen ja palkkasidonnaisten maksujen
kiristäminen sekä kokonaan uudet palkkasidonnaiset TyELmaksut palkansaajille
- Julkisten etuuksien suhteelliset heikennykset
- Kansantalouden tuloksen jakautumisen muutos ”Taloudellisen
turvallisuuden markkinoilla”.
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
6
Toimintaympäristön muutos
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
7
Hyvinvoinnin rahoituksen tilanne
Globaalissa Suomessa
•
•
•
Suomen kansantalous on osoittautunut hyvin riippuvaiseksi
maailmantaloudesta ja sen suhdanteista.
Kansainvälinen talouskriisi on osoittanut, että Suomen
elinkeinorakennetta ja hyvinvointipalveluiden rahoitusta on
kehitettävä merkittävästi.
Suomen erityishaasteena on
Euroopan ikääntynein väestö.
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
8
Vanhushuoltosuhteen muuttuminen
(65-vuotiaiden suhde 15-64-vuotiaisiin)
PROSENTTIA
60
50
40
30
20
10
0
1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
9
Kulutus, ansiotulot ja lakisääteiset bruttoeläkkeet
asukasta kohti iän mukaan 2004 (Vaittinen ja Vanne 2006, 2008)
45000
40000
Euroa/v
35000
26 v
30000
61 v
25000
20000
15000
10000
5000
0
0
10
Ansiotulot
20
30
40
Kokonaiskulutus
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
50
60
70
Yksityinen kulutus
80
90
100+
Ikä
Bruttoeläke
10
Keskimääräinen työeläkkeen korvausaste 63- ja 65-vuotiaana eläkkeelle
jäävillä. Eläke suhteessa kolmen viimeisen työvuoden keskipalkkaan.
%
100
80
Toivottu taso
65-70%
60
40
20
0
1945
1950
1960
63-v. eläkkeelle jäävät
1970
1980
Syntymävuosi
65-v. eläkkeelle jäävät
Lähde: ETK (raportti 2005:4) ja TELA (Työeläkeasenteet-raportit 2004 ja 2007)
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
11
Julkisen talouden kestävyysvaje
- VM:n raportti 4/2010“Julkinen talous tienhaarassa”
•
•
•
•
•
•
•
“Ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvu (hoito- ja hoivamenot
sekä eläkkeet) on Suomessa EU-maiden nopeinta vuoteen 2030”.
“Talouskriisi heikentää kansantaloutta ja julkista taloutta pysyvästi”.
“Kuntataloudessa on 7 %-yksikön korotuspaine, jonka lisäksi
lakisääteisen työeläketurvan maksut nousevat 4 %-yksikköä”.
“Kestävyysvaje on 5,5 % BKT:stä, eli 12 mrd. € vuodessa”.
“Valtion talous tulisi saattaa rakenteelliseen tasapainoon vuoteen
2015 mennessä”.
“Tämä edellyttäisi vuonna 2015 ylijäämää, jonka suuruus olisi 4 %
BKT:stä (= 8 mrd. €)”.
“Julkista taloutta on vahvistettava 1,5 mrd. € vuodessa kahden
seuraavan vaalikauden ajan.
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
12
Tärkeä huomio
•
•
Kestävyysvajelaskelmat eivät ole ennusteita, vaan ns.
painelaskelmia.
Painelaskelmat ovat hyvin herkkiä oletusparametrien muutoksille.
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
13
Miten selviämme?
- Lähtökohdat
•
•
•
•
Harmoniaan, tasa-arvoon ja älylliseen autonomiaan painottuva
arvopohjamme. (Vs. Shalom H. Schwarzin tutkimus kulttuurillisista arvoorientaatioista).
Lainsäädännön tilkkutäkin nykytilan hahmottaminen ja järkevien
kehittämismahdollisuuksien löytäminen.
Kolmen talouden toimivan ja kestävän yhteistyön kehittäminen:
- julkinen talous
- yksityistaloudet
- yritykset.
Neljän kestävyyden edellytys:
- poliittinen
- taloudellinen
- sosiaalinen ja
- ekologinen kestävyys.
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
14
Miten selviämme?
”Myy myös
palveluita”
Vaikuttamisperusteinen
ratkaisuliiketoiminta
”Myy ratkaisuja
tarpeisiin”
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
TULEVAISUUDESSA
Perinteinen
vientiteollisuus
NYT
ENNEN
- Hyvinvointiyhteiskunnan kasvumallin uudistaminen
Yhteiskuntadiagnostiikka
”Määrittelee
tarpeita ja myy
diagnooseja.
Ratkaisun
tekeminen
ulkoistettu
maailmalle.”
15
Rohkaiseva havainto
•
Taloudellinen hyvinvointimme on lähes 10-kertaistunut 1950-luvun
alkuun verrattuna (!).
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
16
Kiintoisa havainto
•
Vanhoilla on varat ,
nuorilla on velat.
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
17
Kysymys
•
Entä jos hyvinvoinnin rahoituksen turvaaminen onkin helpompaa
kuin luulemme? Onhan meillä julkisen talouden kestävyysvajeen
vastapainoksi yksityistalouksien jatkuvasti lisääntyvä ylijäämä, joka
siirtyy 30 vuoden välein sukupolvelta toiselle!
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
18
Toinen kysymys
•
Voisiko kansalainen käyttää omaa omaisuuttaan omaan
hyvinvointiinsa elämänsä ehtoopuolella, eli miksi hänen
omaisuutensa pitäisi olla suurimmillaan hänen kuolinpäivänään?
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
19
Kolmas kysymys
•
Olisiko järkevää muokata sekä
- valtion, kuntien että sosiaaliturvarahastojen keskinäistä vastuuta
hyvinvoinnista ja samalla
- julkisen vastuun ja kansalaisen oman vastuun jakautumista?
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
20
Hyvinvoinnin rahoituksen kolme elementtiä
Kokonaiseläketurva
Yksityinen
varallisuus
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
Julkiset
palvelut
21
Toimeentulon nelikenttä/vanhuuden
toimeentulo
Toimintakyky ja
terveys
Palvelut
Toimeentulo
korkeassa
iässä
Varallisuus ml.
omistusasunto
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
Kokonaiseläketurva
1.9.2011
22
Talouden ja hyvinvoinnin kehittämistarpeet
•
•
•
•
Suomen elinkeinorakennetta on uudistettava siten, että pystymme
lisäämään merkittävästi suomalaisen työn arvoa
maailmanmarkkinoilla.
Julkisten palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta on lisättävä
huomattavasti.
Kansalaisille on annettava selkeämpi kuva siitä, mikä on julkisten
hyvinvointipalveluiden taso tällä hetkellä ja miten niitä kehitetään
tulevaisuudessa.
Julkisen rahoituksen kestävyys ja riittävät kokonaispalvelut on
varmistettava sovittamalla valtion, kuntien,
sosiaaliturvarahastojen sekä kansalaisten oma rahoitus
paremmin toisiinsa PPP-mallilla.
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
23
PPP-mallissa yhdistetään julkiset ja
yksityiset resurssit
•
•
•
PPP (Public-Private-Partnership) on aina ollut kaikkialla
yhteiskunnassa, kuten ansaitsemisessa, asumisessa, liikkumisessa,
ravinnon hankinnassa ja tulevaisuuden turvassa.
Julkisen ja yksityisen vastuun rooli vaihtelee eri osa-alueilla paljon
- Asumisen ja yritysten rahoitushuollon ollessa pääosin yksityistä
- Omaisuuden ja toiminnan turvan ollessa pääasiassa yksityistä
- Eläketurvan ollessa pääosin julkista, mutta yksityisesti hoidettua
- Muun henkilöturvan ollessa pääosin julkista, mutta toteutuksen
osalta yhä enemmän yksityistä.
Suurin PPP-rahoituksen kehityskehityspotentiaali on eläke- ja
hoivaturvassa sekä muiden hyvinvointipalveluiden rahoituksessa.
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
24
Finanssialan ja julkisen talouden kumppanuudella
on pitkät perinteet
PS-uudistus, kannustaminen
taloudelliseen varautumiseen
2010
Finnverayhteistyö
1970-luku
1960-luku
1897
1990-luku
korkotuelliset
opintolainat
YEL-järjestelmä
lakisääteinen
tapaturmavakuutus
pakollinen
liikennevakuutus
1925
TELjärjestelmä
valtion asutuslainojen
välittäminen
siirtolaisväestölle
1950-luku
2009
asuntorahoituksen
välimalli
2002
1980-luku
Tulevaisuus:
Keinoja ja
innovaatioita
kestävyysvajeen
paikkaamiseen:
•Ratkaisut ikääntyvän
väestön tarpeisiin, eli
PPP-yhteishankkeet
(Public-Private Partnership)
•???
TUPAS-tunnistaminen
yhteistyö julkisten
investointien
rahoituksessa
säästö- ja talletustilien sekä
henkivakuutusten
kannustava verotus
ASP-järjestelmä
vapaaehtoinen työeläketurva
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
25
Hyvinvoinnin yksityisen rahoituksen
vaihtoehtoja
•
•
•
•
•
Tulorahoitus
Etukäteissäästäminen
- Lainsäädännössä sidottu (PS, YEV, työsuhteeseen perustuva
lisäeläketurva).
- Tuotteistamalla pitkäaikaiseksi muodostettu (esim. kasvurahasto
eläkerahastona).
- Säästäminen perinteiseen tapaan ”pahan päivän” tai
”vanhuuden” varalle (mental accounting).
Käyttöomaisuuden myynti (omassa käytössä oleva asunto,
sijoitusasunto, metsävarallisuus, vapaa-ajan asunto).
Finanssivarallisuuden käyttäminen.
Omaisuuden hyödyntäminen velkavipua käyttämällä (reverse
mortgage, equity release).
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
26
Tärkein selkeytettävä asia
•
Missä on julkisen vastuun ja yksityisen vastuun rajapinta?
© Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund
1.9.2011
27