Grund32_Suunnitteluohjelma

Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja
Pietarsaaren pohjavesialueiden
suojelusuunnitelman laatiminen
Suunnitteluohjelma
Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus
Erika Liesegang
Kesä 2011
Sisällysluettelo
1. SUOJELUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE .............................................................3
2. AIKATAULU ..................................................................................................................................4
3. POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS ................................................................................................5
3.1 Pedersören pohjavesialueet .....................................................................................................5
Härmäläbacken ............................................................................................................6
Nörråbacken .................................................................................................................6
Kvärnobacken ...............................................................................................................6
Korpunbacken ..............................................................................................................6
Storkamp ......................................................................................................................6
Sandnabba ...................................................................................................................6
Sandåsen .....................................................................................................................7
Sandnäset ....................................................................................................................7
Östermossbacken A ja B ..............................................................................................7
Hedet ............................................................................................................................7
Åvist ..............................................................................................................................7
Myllykangas ..................................................................................................................8
3.2 Uudenkaarlepyyn pohjavesialueet ...........................................................................................9
Hysalheden .................................................................................................................10
Palomhedet ................................................................................................................10
Markby ........................................................................................................................10
Bredkangan ................................................................................................................10
Furubacken, Rösslossberget, Monäs ja Kengo ..........................................................10
Hysalheden .................................................................................................................10
Västerskogen ..............................................................................................................10
Kyrktallberget ja Skyttas .............................................................................................11
Storsanden .................................................................................................................11
Anthärsning ................................................................................................................11
Gunnarskangan A ja B ...............................................................................................11
Marken ........................................................................................................................11
Kainuunkangas ...........................................................................................................11
Soklothedet .................................................................................................................12
2
3.3 Pietarsaaren pohjavesialueet .................................................................................................13
Bredskär .....................................................................................................................13
Roska .........................................................................................................................13
4. VEDENOTTAMOT .......................................................................................................................14
5. POHJAVESIALUEISIIN KOHDISTUVAT RISKIT .......................................................................16
5.1 Pedersöre ...............................................................................................................................16
5.2 Uusikaarlepyy .........................................................................................................................17
5.3 Pietarsaari ..............................................................................................................................18
6. SUUNNITTELUTYÖN KUVAUS .................................................................................................18
6.1 Käytettävissä oleva aineisto ...................................................................................................18
6.2 Pohjavesialueiden hydrogeologisen tiedon tarkentaminen ....................................................19
6.3 Vedenottamoiden suojavyöhykkeiden määrittely ja tarkkailuohjelma.....................................19
6.4 Riskitekijöiden kartoitus ..........................................................................................................19
6.5 Toimenpideohjelma ................................................................................................................19
6.6 Toimintaohjeet vahinko- ja riskitilanteisiin ..............................................................................20
7. SUOJELUSUUNNITELMAN KUSTANUUKSET JA RAHOITUS ...............................................20
8. TYÖN SUORITTAMINEN ............................................................................................................21
3
1. SUOJELUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE
Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren alueella sijaitsee yhteensä 33
vedenhankintaa varten tärkeää ja soveltuvaa (I ja II luokka) pohjavesialuetta, joihin
ainoastaan osaan on laadittu pohjavesialueen suojelusuunnitelma vuosina 1999 ja 2009.
ELY-keskus esittää EU:n EAKR-projektirahaa pohjavesien suojelusuunnitelman
laatimiseen ja päivittämiseen kyseisille alueille. EAKR-rahoitus kattaa 75 %
suojelusuunnitelman
laatimisen
kustannuksista.
Tällöin
Pedersören
kunnan,
Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaaren kaupunkien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien osuudeksi
jää yhteensä 25 % kustannuksista.
Suojelusuunnitelman tarkoituksena on:
 Tehostaa pohjavesialueiden suojelua
 Tarkistaa vedenottamoiden suoja-alueiden rajaukset
 Kuvata tarkasti mahdolliset riskit, jotka kohdistuvat Pedersören, Uusikaarlepyyn ja
Pietarsaaren pohjavesialueisiin
 Ehdottaa toimenpiteitä, joilla riskejä voidaan poistaa
 Selkeyttää suoja-alueiden ja niiden lähiympäristöjen mahdollista kaavoitusta ja
maankäyttöä
 Saada toimintaohjeet vahinko- ja vaaratilanteisiin
Suojelusuunnitelma
on
ohjeellinen
ja
sen
tuloksia
hyödynnetään
eri
viranomaistoiminnassa. Lisäksi suojelusuunnitelma antaa tietoa pohjavesien suojelusta ja
riskitekijöiden poistamisesta alueiden maanomistajille ja toiminnanharjoittajille.
Suojelusuunnitelmasta löytyy kaikki kunnan pohjavesialueisiin liittyvä aineisto samassa
dokumentissa.
Kaikkien kolmen kunnan yhteisen pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatiminen on
tärkeää,
sillä
useat
pohjavesialueista
yltävät
yli
kuntarajojen.
Yhteisellä
suojelusuunnitelmalla
pystytään
parhaiten
turvaamaan
alueen
pohjavesien
käyttökelpoisuus vielä tulevaisuudessakin. Lisäksi näin säästetään resursseja kun
yhteensä tulee vain yksi projekti hallinnoitavaksi, sen sijaan että kukin kunnista laatisi
oman suunnitelman.
2. AIKATAULU
Suojelusuunnitelman laatimiseen on saatavissa tällä kaudella EAKR-rahoitusta vuoden
2013 loppuun asti. Tästä johtuen suunnittelutyö tulee aloittaa niin, että tämän kauden
rahoitusta ehditään vielä saada. Suojelusuunnitelman laatimiseen vaadittava aika on noin
vuosi.
4
3. POHJAVESIALUEIDEN KUVAUS
3.1 Pedersören pohjavesialueet
Pedersören kunnassa sijaitsee 13 pohjavesialuetta. Niistä 10 luokitellaan luokkaan I, eli
vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Kolme alueista kuuluu II luokkaan, eli
5
vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Sandåsenin -, Sandnäsetin - ja Hedetin
pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelman luonnos vuonna 2009 samanaikaisesti
Pietarsaareen kuuluvien Bredskärin ja Roskan pohjavesialueiden kanssa.
Härmäläbacken
Alue on osa harjua, joka kulkee Purmonjokilaaksossa. Harju ei juuri erotu ympäristöstään.
Muodostuman pintaosa on hiekkaa ja silttiä. Muodostuman eteläosassa pohjaveden
päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen ja pohjoisosassa luoteesta kaakkoon.
Pohjavettä purkautuu muodostuman poikki kulkevaan ojaan sekä Purmonjokeen.
Nörråbacken
Nörråbacken on kallio-/moreenimäki, jonka lakiosassa on rantavoimien huuhtoma
kalliopaljastuma. Pohjavesi purkautuu eteläosan lähteestä. Sade- ja kuivakaudet
vaikuttavat muodostumasta saatavan pohjaveden määrään.
Kvärnobacken
Kvärnobacken on luode-kaakkosuuntainen moreenimäki. Alue on kauttaaltaan soiden
ympäröimä, joihin purkautuu pohjavettä Kvärnobackenin mäeltä. Sade- ja kuivakaudet
vaikuttavat saatavan pohjaveden määrään.
Korpunbacken
Pohjavesialue muodostuu kahdesta luode-kaakkosuuntaisesta moreenimäestä, joissa
molemmissa muodostuu pohjavettä. Pohjavesi purkautuu lähteestä näiden mäkien
välisellä alueella. Suuremman mäen, Korpunbacken, laella on rantakerrostumaa. Sade- ja
kuivakaudet vaikuttavat saatavan pohjaveden määrään.
Storkamp
Storkamp on lähes pohjois-eteläsuuntainen moreenimäki. Muodostuma rajoittuu
itäreunastaan Purmonjokeen. Vedenottamo on kohtalaisen lähellä Purmonjokea, mutta
pääosa pohjavedestä muodostuu vedenottamon länsipuolella.
Sandnabba
Sandnabba on luode-kaakkosuuntainen moreenimäki. Muodostuva pohjavesi purkautuu
mäkeä ympäröiville peltoalueille. Sade- ja kuivakaudet vaikuttavat muodostumasta
saatavan pohjaveden määrään.
6
Sandåsen (II luokka)
Sandåsenin pohjavesialue on osa harjujaksoa, joka kulkee Lapualta Uudenkaarlepyyn ja
Pedersören kautta kohti Pohjanlahtea. Harju ei kohoa juurikaan ympäristöään ylemmäs.
Se on rantavoimien voimakkaasti muokkaama, laakea selänne, jossa pohjaveden
päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjavesi purkautuu pääosin Syndbynjokeen.
Luoteessa muodostuma rajoittuu Roskan pohjavesialueeseen ja kaakossa
Sundbynjokeen.
Sandnäset (II luokka)
Sandnäset on osa samaa harjujaksoa kuin Sandåsen. Pohjaveden päävirtaussuunta on
kaakosta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu Sundbynjokeen. Kaakossa muodostumaa
ympäröivät suot ja luoteessa peltoalueet.
Östermossbacken A ja B
Östermossbacken A ja B ovat osa luode-kaakko suuntaista harjujaksoa. Harju on paikoin
huonosti lajittunut sisältäen hienoainesta että moreenia. Muodostuma jakaantuu kahteen
osa-alueeseen. Vedenjakaja sijaitsee muodostuman keskivaiheilla, josta pohjavesi virtaa
sekä kaakkoon että lounaaseen. Pohjavettä purkautuu ympäröiville suoalueille ja
Ähtävänjokeen.
Hedet (II luokka)
Hedetin pohjavesialue on osa samaa rantavoimien tasoittama ja laakeaksi muokkaamaa
harjuselännettä kuin Sandåsenin ja Sandnäsetin pohjavesialueet. Harjun karkea ydinosa
Alueella
sijaitsee
luode-kaakkoissuuntaisessa
kallioperän
ruhjevyöhykkeessä.
suoritettujen kairausten ja maatutkaluotausten perusteella harjun ydinosa koostuu
karkeista, hyvin vettä johtavista hiekka- ja sorakerrostumista. Ydinosa ulottuu paikoin
maanpintaan saakka, mutta harjun reunoille se peittyy hiekkakerrosten alle. Pohjaveden
päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja vedet purkautuvat Kovjokeen. Vedenjakaja
sijaitsee Sandnäsetin ja Hedetin pohjavesialueiden välissä.
Åvist
Åvist on osa harjua, joka kulkee Kauhavan ja Alahärmän kautta kohti rannikkoa.
Muodostuma on rantavoimien tasoittama laakea selänne, joka ei kohoa ympäristöään
ylemmäs. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen ja pohjavettä purkautuu
Åvistinjokeen. Muodostuma on osittain kerrostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen.
7
Myllykangas
Myllykangas kuuluu harjujaksoon, joka kulkee Kauhavalta Kortesjärven ja Pedersören
kautta kohti rannikkoa. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen.
Muodostumaan suotautuu pinta- ja pohjavettä ympäröiviltä kallioalueilta.
8
3.2 Uudenkaarlepyyn pohjavesialueet
Uudenkaarlepyyn alueella sijaitsee 18 pohjavesialuetta. Niistä kolme kuuluu luokkaan II,
eli vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi ja loput kuuluvat luokkaan I, eli
vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Usealle Uudenkaarlepyyn kaupungin
pohjavesialueelle
on
laadittu
suojelusuunnitelma
vuonna
1999,
mutta
suojelusuunnitelmaan ei tällöin sisältynyt kaikkia kaupungin pohjavesialueita. Kokonaan
ilman suojelusuunnitelmaa olevat pohjavesialueet ovat Furubacken, Rösslosberget,
Monäs, Kengo, Västerskogen, Kyrktallberget, Skyttas, Storsanden ja Anthärsning.
9
Hysalheden
Hysalheden on osa harjujaksoa, joka kulkee Alahärmästä Uudenkaarlepyyn kautta kohti
Pohjanlahtea. Muodostumasta on hydraulinen yhteys luoteeseen Socklothedetin
pohjavesialueeseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen.
Palomhedet
Palomhedet on osa samaa harjujaksoa, joka kulkee Alahärmästä Uudenkaarlepyyn kautta
kohti Pohjanlahtea. Muodostumasta on hydraulinen yhteys etelään Bredkanganin ja
pohjoiseen Hysalhedetin pohjavesialueeseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on lähes
etelästä pohjoiseen ja pohjavettä purkautuu Palombackeniin. Muodostuma on osittain
peitteinen ja paikoin on näkyvissä kalliopaljastumia. Alue rajoittuu idässä moreenialueisiin
ja lännessä suoalueisiin.
Markby
Markby on kapea harjujakson osa. Muodostuma on osin peitteinen ja se rajoittuu moreenija suoalueisiin. Pohjaveden päävirtaussuunnat ovat alueen pohjoisosasta etelään kohti
Tjäderrapania ja alueen eteläosassa olevalta vedenjakajalta sekä pohjoiseen että etelään.
Bredkangan (II luokka)
Bredkangan on osa harjujaksoa, joka kulkee Alahärmästä Uudenkaarlepyyn kautta kohti
Pohjanlahtea. Muodostuma on lähes kauttaaltaan soiden ympäröimä. Pohjaveden
päävirtaussuunta on etelästä pohjoiseen. Pohjavettä purkautuu alueen ympärillä oleviin
ojiin. Etelässä Bredkangan rajoittuu Gunnarskanganin ja pohjoisessa Palomhedetin
pohjavesialueeseen.
Furubacken, Rösslosberget, Monäs ja Kengo
Pistemäisiä pohjavesialueita. Alueen kaivot käyttävät kalliopohjavettä ja ovat tyypiltään
kallioporakaivoja.
Västerskogen
Västerskogen on kallio-/moreenimäki, josta purkautuu
Pohjaveden muodostumisalueella sijaitsee peltoja.
pohjavettä
ympäristöön.
10
Kyrktallberget ja Skyttas
Kyrktallberget on kallio-/moreenimäki. Pohjavettä purkautuu muodostuman ympärillä
olevista lähteistä. Skyttasin pohjavesialue muodostuu pienestä moreenimäestä. Se
sijaitsee Kyrktallbergetin itäpuolella ja osa sen pohjavedestä saattaa muodostua
Kyrktallbergetin alueella. Näin alueilla on todennäköisesti yhteys toisiinsa.
Storsanden (II luokka)
Storsanden on rantavoimien muokkaama harjujakson osa. Muodostuma sijaitsee
Pohjanlahden rannalla, joten rantaimeytyminen on mahdollista.
Anthärsning (II luokka)
Anthärsning on kapea ja pienialainen harjujakson osa. Muodostuma rajoittuu sekä
etelässä että pohjoisessa kallioalueisiin. Itä- ja länsipuolella aluetta on suota.
Gunnarskangan A ja B
Gunnarskangan on rantavoimien voimakkaasti muokkaama lähes pohjois-eteläsuuntainen
harjujakson osa. Harju on laakea selänne, jota peittävät paksut, laajalle levinneet
hiekkakerrokset. Harju on kerrostunut osittain kallioperän heikkousvyöhykkeeseen.
Lapuanjoki virtaa muodostuman poikki jakaen sen kahteen osa-alueeseen. Muodostuman
aines on pääosin hiekkavaltaista, pohjoisosassa on syvemmällä karkeampaa. Pohjaveden
päävirtaussuunta on sekä alueen pohjoisosasta että eteläosasta kohti Lapuanjokea.
Pohjavettä purkautuu pääasiassa Lapuanjokeen.
Marken
Marken on kapea harjujakson osa. Muodostuma on luode-kaakko suuntainen ja rajoittuu
kaakossa Åvistin pohjavesialueeseen. Muodostumasta saattaa olla hydraulinen yhteys
myös Markbyn pohjavesialueeseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta
luoteeseen ja pohjavettä purkautuu ympärillä oleviin suo- ja pelto-ojiin.
Kainuunkangas
Kainuunkangas sijaitsee lähellä Kauhavalta Pietarsaareen kulkevaa harjujaksoa.
Geologisten tutkimusten perusteella muodostuma on muinaista rantakerrostumaa.
Muodostuman paksuus kairausten perusteella on paikoin yli 10 metriä ja aines vaihtelee
hiekasta karkeampaan ainekseen. Aines on kohtalaisen hyvin lajittunutta eikä
hienoainesta ole paljon. Muodostuman kokonaislaajuutta on vaikea arvioida.
Muodostuman länsilaidalla sijaitsee moreenimäki, muutoin se on soiden ympäröimä.
11
Soklothedet
Soklothedet on luode-kaakko suuntainen harjujakson osa. Muodostuma rajoittuu kaakossa
Hysalhedetin pohjavesialueeseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen.
Ympäröivien alueiden maaperä on pääasiassa moreenia. Muodostuma on hyvin laakea
selänne eikä kohoa ympäristöään ylemmäs.
12
3.3 Pietarsaaren pohjavesialueet
Pietarsaaressa on kaksi pohjavesialuetta. Molemmat kuuluvat luokkaan I, eli
vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueisiin. Näihin alueisiin on laadittu
suojelusuunnitelman luonnos vuonna 2009 Pietarsaaren Veden toimeksiannosta.
Bredskär
Bredskär kuuluu osana pitkittäisharjujaksoon, joka kulkee Lapualta Uudenkaarlepyyn ja
Pedersören kautta Pietarsaareen. Harju jatkuu edelleen Pohjanlahteen. Muodostuma
rajoittuu kaakossa Roskan pohjavesialueeseen. Harju on rantavoimien tasoittama eikä
kohoa ympäristöään ylemmäs. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen
kohti Pohjanlahtea, jonne sitä myös purkautuu. Muodostuman käyttöä rajoittaa jonkin
verran meren läheisyys.
Roska
Roskan alue on osa pitkittäisharjujaksoa, joka kulkee Lapualta Uudenkaarlepyyn ja
Pedersören kautta Pietarsaareen. Alue rajoittuu kaakossa Sandåsenin ja luoteessa
Bredskärin pohjavesialueisiin. Pohjavesi virtaa vedenjakajilta kohti muodostuman
keskiosassa sijaitsevaa Messträskbäckeniä, johon pohjavettä myös purkautuu. Roskan
alue on rantavoimien tasoittama hyvin laakea hiekkakangas. Pohjavesialueella esiintyy
kalliopaljastumia.
13
4. VEDENOTTAMOT
Pedersören alueella toimii seitsemän vesilaitosta/vesiosuuskuntaa ja Uudenkaarlepyyn
alueella kymmenen vesilaitosta/vesiosuuskuntaa.
Pietarsaaren kaupungin vedenhankinta perustuu tällä hetkellä pelkästään Åminnen
vesilaitoksen kautta otettavan pintaveden käyttöön. Liikelaitos Pietarsaaren Vedellä on
kuitenkin ollut tavoitteena parantaa vedenhankinnan turvallisuutta perustamalla
pohjavedenottamo johonkin Pietarsaaren alueella sijaitseville Bredskärin - ja Roskan
pohjavesialueille tai Pedersören alueella sijaitseville Sandåsenin -, Sandnäsetin – ja
Hedetin pohjavesialueille, jotka ovat kaikki saman harjujakson osia.
NÖRRÅBACKEN Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Nörrabacken
Pedersöre Vatten Ab
Otetun veden määrä
KVÄRNOBACKEN
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Kvärnobacken
Pedersöre Vatten Ab
Otetun veden määrä
KORPUNBACKEN
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Otetun veden määrä
Villbacka lillby
Willbacka Nya Vattenbolag
30 m³/vrk
Berget
Willbacka Nya Vattenbolag
STORKAMP
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Storkamp
Slip-Storkamp Vattenandelslag
Otetun veden määrä
25 m³/vrk
SANDNABBA
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Sandnabba
Sandnabba Vattenbolag
Otetun veden määrä
ÖSTERMOSSBACKEN A
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Orrboss1
Ab Esse Vatten
Otetun veden määrä
268 m³/vrk
Orrboss2
Ab Esse Vatten
99 m³/vrk
Värmgjutkällan
Lappfors Vattenandelslag
60 m³/vrk
ÖSTERMOSBACKEN B
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Vannabba
Ab Esse Vatten
Otetun veden määrä
256 m³/vrk
14
ÅVIST
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Överpurmo
Åvist Vattenandelslag
Otetun veden määrä
24 m³/vrk
HYSALHEDEN
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Hysalheden
Kovjoki Vatten Ab
Gamla brunnar & röddning
Kovjoki Vatten Ab
Otetun veden määrä
904 m³/vrk
MARKBY
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Markby
Rudbacka Vattenbolag
Otetun veden määrä
FURUBACKEN
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Silvast vattenand
Silvast Vattenandelslag
Otetun veden määrä
45 m³/vrk
RÖSSLOSBERGET
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Monå
Knuts Vattenandelslag
Otetun veden määrä
21 m³/vrk
KENGO
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Kengo
Kengo Vattenbolag
Otetun veden määrä
4 m³/vrk
MONÄS
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Monäs
Monäs Norra Vattenandelslag
Otetun veden määrä
27 m³/vrk
KYRKTALLBERGET
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Kantlax nyby
Nyby Vattenandelslag
Otetun veden määrä
23 m³/vrk
GUNNARSKANGAN A
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Prästkangan
Keppo Vattenandelslag
Otetun veden määrä
268 m³/vrk
MARKEN
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Marken
Markens Vatten
Otetun veden määrä
KAINUUNKANGAS
Vedenottamo
Kainuunkangas
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Nykarleby stad, Nykarleby
kraftverk/vattenverket
Otetun veden määrä
507 m³/vrk
15
SOKLOTHEDET
Vedenottamo
Vesilaitos/vesiosuuskunta
Socklotheden
Kovjoki Vatten Ab
Otetun veden määrä
556 m³/vrk
5. POHJAVESIALUEISIIN KOHDISTUVAT RISKIT
Pohjaveden laatua ja saatavuutta uhkaavat monenlaiset riskitekijät. Teollisuustoiminta,
turkistarhat, liikenne, haja-asutuksen jätevedet, öljysäiliöt ym. ovat kaikki toimintoja, jotka
saattavat kohdistaa uhan alueen pohjavesiin. Alueella olevat toiminnot saattavat liata
pohjavettä vähitellen tai äkillisesti esim. onnettomuuden takia. Liiallinen maa-ainesten otto
ja ojitukset taas voivat vaikuttaa saatavan pohjaveden määrään. Kun alueilla olemassa
olevat riskit kartoitetaan ja tunnistetaan, niin pohjaveden suojaaminen on helpompaa.
Oheisiin taulukoihin on koottu alustavien lähtötietojen perusteella lyhyesti eri
pohjavesialueisiin kohdistuvia riskejä kunnittain. Taulukoihin ei ole kuitenkaan koottu
kaikkia pohjavesialueelle muodostavia riskejä mm. sähköyhtiöiden muuntajia ei ole
mainittu.
5.1 Pedersöre
Pohjavesialue
Riski tekijä
Riskinkuvaus
Härmäläbacken
Maa- ja metsätalous
4 kpl eläinsuojia, lopettanut/lopettava turkistarha,
ravirata, peltoviljely
Asutus
Haja-asutuksen jätevedet
Pilaantuneet maa-alueet Tielaitoksen lopetettu tukikohta
Korpunbacken
Maa- ja metsätalous
Peltoviljely
Storkampen
Maa- ja metsätalous
Eläinsuojat, peltoviljely
Asutus
Haja-asutuksen jätevedet
Asutus
Haja-asutuksen jätevedet
Maa- ja metsätalous
Peltoviljely
Maa- ja metsätalous
Peltoviljely
Liikenne ja tienpito
Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt
Maa-ainesten ottaminen
Useita lopettaneita maa-aineksen ottamispaikkoja,
joiden jäljiltä paljon pohjavesilammikoita
Sandnappa
Sandåsen
Pilaantuneet maa-alueet Lentokenttä
Sandnäset
Maa- ja metsätalous
3 kpl lopettanutta/lopettavaa turkistarhaa,
turkiseläintila, peltoviljely
Maa-ainesten ottaminen
Useita lopettaneita maa-aineksen ottamispaikkoja,
joiden jäljiltä paljon pohjavesilammikoita
16
Östermossbacken A
Maa- ja metsätalous
Eläinsuoja
Liikenne ja tienpito
Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt
Maa-ainesten ottaminen Lopetettuja maa-aineksen ottamispaikkoja
Östermossbacken B
Hedet
Åvist
Asutus
Haja-asutuksen jätevedet
Maa- ja metsätalous
Toimintansa lopettanut turkistarha
Liikenne ja tienpito
Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt
Maa-ainesten ottaminen
Useita lopettaneita maa-aineksen ottamispaikkoja,
joiden jäljiltä paljon pohjavesilammikoita
Liikenne ja tienpito
Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt
Maa- ja metsätalous
9 kpl eläinsuojia, turkistarha, 3 kpl
lopettavaa/lopettanutta turkistarhaa, peltoviljely
Asutus
Haja-asutuksen jätevedet
Pilaantuneet maa-alueet Toimintansa lopettanut polttonesteiden jakeluasema
Myllykangas
Maa- ja metsätalous
Peltoviljely
Nörrabackenin-, Kvärnobackenin-, Korpunbackenin- ja Myllykankaan pohjavesialueilla ei
alustavien pohjatietojen perusteella ole juuri aktiivista riskitoimintaa. Riski voi aiheutua
alueiden metsätaloudesta hakkuineen ja ojituksineen.
5.2 Uusikaarlepyy
Pohjavesialue
Riski tekijä
Riskinkuvaus
Hysalheden
Maa- ja metsätalous
3 lopettanutta turkistarhaa, peltoviljely
Maa-ainesten ottaminen
Maa-ainesoton jäljiltä pohjavesilammikoita
Teollisuus- ja yritystoiminta
Sementtivalimo
Liikenne ja tienpito
Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt,
kuljetukset
Palomhedet
Maa-ainesten ottaminen
Maa-ainesoton jäljiltä pohjavesilammikoita
Bredkangan
Pilaantuneet maa-alueet
Lopetettu yhdyskuntajätteen kaatopaikka
Maa-ainesten ottaminen
Maa-ainesoton jäljiltä useita
pohjavesilammikoita
Asutus
Haja-asutuksen jätevedet
Maa- ja metsätalous
Peltoviljely
Maa- ja metsätalous
Peltoviljely ja eläinsuojat
Liikenne ja tienpito
Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt
Maa-ainesten ottaminen
Maa-ainesoton jäljiltä pohjavesilammikoita
Maa- ja metsätalous
Useita lopettaneita/lopettavia turkistarhoja,
peltoviljely, eläinsuojia
Liikenne ja tienpito
Liikenteen ja tienpidon aiheuttamat päästöt
Maankäyttö
Hautausmaa
Maa- ja metsätalous
Peltoviljely, eläinsuojat, lopettanut/lopettava
turkistarha
Västerskogen
Gunnarskangan A
Gunnarskangan B
Marken
17
Pilaantuneet maa-alueet
Ampumarata
Maa-ainesten ottaminen
Maa-ainesoton jäljiltä pohjavesilammikoita
Kyrktallberget
Maa- ja metsätalous
Peltoviljely
Skyttas
Maa- ja metsätalous
Peltoviljely
Soklothedet
Markbyn, Storsandenin, Anthärsningin ja Kainuunkankaan pohjavesialueilla ei sijaitse
alustavien pohjatietojen perusteella paljoakaan riskitoimintaa. Alueilla on metsätaloutta,
jonka ojitukset ja hakkuut saattavat vaikuttaa pohjavesiin. Storsandenin pohjavesialue on
suurimmalta osaltaan luonnonsuojelualuetta, mutta sen pohjaveden mahdolliselle käytölle
aiheutuu riski merenrannan läheisyydestä.
5.3 Pietarsaari
Pohjavesialue
Riski tekijä
Bredskär Maa- ja metsätalous
Maa-ainesten ottaminen
Asutus
Roska Maa-ainesten ottaminen
Riskinkuvaus
2 lopettanutta turkistarhaa,
eläinsuoja,peltoviljely
Maa-aineksen ottamisen jäljiltä
pohjavesilammikoita
Haja-asutuksen jätevedet
Maa-aineksen ottamisen jäljiltä
pohjavesilammikoita
6. SUUNNITTELUTYÖN KUVAUS
6.1 Käytettävissä oleva aineisto
Suojelusuunnitelman
tekemisessä
käytetään
lähdeaineistona
vedenottamoiden
vedenottomääriä ja analyysejä sekä pohjaveden tarkkailutuloksia. Tämän ohella
hyödynnetään eri pohjavesialueilla jo tehtyjä suojelusuunnitelmia ja selvityksiä sekä
alueilla mahdollisesti olevia yleis- ja asemakaavoja. Lähdeaineistona käytetään myös
alueen maastokarttoja.
Lisäksi suunnitelman laatija kartoittaa maasto- ja vierailukäynneillä sekä kyselyin alueilla
mahdollisesti sijaitsevia riskikohteita. Muutamalla alueella voidaan joutua kairaamaan lisää
pohjavesiputkia, jotta voidaan varmistaa alueen pohjaveden saatavuus ja laatu. Maaperän
aineksen laatua voidaan tarvittaessa tutkia tarkemmin kenttätutkimuksin.
Vuonna 2009 Ramboll Finland Oy:n Pietarsaaren Vedelle laatima suojelusuunnitelman
luonnos Bredskärin-, Roskan-, Sandåsenin-, Sandnäsetin- ja Hedetin pohjavesialueille on
pääosin kattava. Kuitenkin riskitekijöiden arviointia tulisi maastokäyntien perusteella
yhtenäistää ja toimenpiteiden määrittämistä tulisi tarkentaa jokaisen riskin kohdalla.
Esimerkiksi pohjavesialueella sijaitsevien muuntamoiden tarkat sijainnit pitää selvittää
18
sähköyhtiöiltä ja alueella sijaitseviin maa-aineksen ottamisesta syntyneisiin ottopaikkoihin
laatia tarpeen vaatiessa jälkihoito- ja kunnostussuunnitelmat. Kaikki riskikohteet on
esitettävä kartalla, jolloin niiden paikantaminen helpottuu.
Suojelusuunnitelman luonnosta laadittaessa ei ole kuultu eri yhteistyötahoja, alueen
asukkaita eikä toiminnanharjoittajia, vaikka tämä on tärkeä osa suunnitelman laadintaa.
Suunnitelmassa ei ole myöskään määritelty vedenottamoiden ennakkotarkkailua.
6.2 Pohjavesialueiden hydrogeologisen tiedon tarkentaminen
Tarkentamalla tietoa alueiden hydrogeologiasta saadaan selville mm. miten suuri määrä
alueilla on pohjavettä, mikä on veden laatu, pohjaveden virtauskuva, pohjaveden
ottamisen vaikutus ympäristöön, hydrogeologiset perusteet riskianalyysien tekoa varten ja
pohjaveden suojattavuus. Suunnitelma laaditaan olemassa olevien aineistojen perusteella
sekä maastotutkimuksin.
6.3 Vedenottamoiden suojavyöhykkeiden määrittely ja tarkkailuohjelma
Hydrogeologisten
olosuhteiden
perusteella
määritetään
mahdollisille
uusille
vedenottopaikoille
vedenottoalueet,
lähija
kaukosuojavyöhykkeet.
Vanhojen
vedenottopaikkojen suojavyöhykkeiden rajat tarkistetaan. Pohjavesialueille esitetään
tarkkailuohjelma (veden laatu ja määrä) ja samalla arvioidaan nykyisen määrätyn
velvoitetarkkailun riittävyys. Tarpeen vaatiessa alueille esitetään uusia tarkkailupisteitä.
6.4 Riskitekijöiden kartoitus
Suojelusuunnitelmassa sen laatija kartoittaa olemassa olevien lähtötietojen ja
maastotutkimuksen perusteella pohjavesialueella sijaitsevat toiminnat ja laitokset, joille
pitää tehdä riskiarviointi. Tämän arvioinnin pohjalta suunnitelman laatija arvioi riskeistä
aiheutuvan pohjaveden pilaantumis- ja muuttumisriskin. Tarpeen vaatiessa ja erikseen
sovittaessa, tilaaja tai suunnitelman laatija voi tehdä maaperän- ja pohjaveden
pilaantumista tarkentavia tutkimuksia.
6.5 Toimenpideohjelma
Suunnitelmassa esitetään toimenpideohjelma niitä pohjavesialueilla jo olevia laitoksia ja
toimintoja varten, jotka aiheuttavat riskin pohjaveden pilaantumiselle ja muuttumiselle tai
jotka muutoin eivät ole voimassa olevien lakien ja säädösten mukaiset.
Suojelusuunnitelmassa myös laaditaan luettelo toiminnoista, jotka eivät lainkaan sovellu
pohjavesialueille sekä ohjeet miten suhtautua vanhojen laitosten laajentamiseen
pohjavesialueilla. Suunnitelman laatija esittää mitä suojelutoimenpiteitä eri alueilla
pohjaveden suojelemiseksi vaaditaan sekä miten kaavoituksen ja maankäyttöä
suunniteltaessa alueisiin tulee suhtautua. Lisäksi suunnitelma pitää sisällään ohjeet
19
valvontaa,
seurantaa
sekä
yhteistoimintajärjestelyjä varten.
viranomaisten
ja
muiden
osapuolten
välisiä
Peltoviljelyyn liittyen suunnitelmassa rajataan lannoituksen ja torjuntakemikaalien osalta
alueet, joilla lannoitus ja kemikaalien käyttö on mahdollisesti kielletty sekä mitä rajoituksia
tulee antaa lannoitteiden ja myös eri lannoitetyyppien käytöstä maaperän
vedenläpäisevyys, ottamoiden sijainti ja hydrogeologiset olosuhteet huomioiden.
Pohjavesialueella sijaitseville vanhoille maa-ainestenottoalueille laaditaan alustavat
kunnostusja
jälkihoitosuunnitelmat.
Suunnitelmissa
käytetään
lähtötietona
suojelusuunnitelman riskikartoituksen yhteydessä tuotettua pohjatietoa. Ottopaikkojen
kunnostuksen tavoitteena on parantaa pohjaveden laatua ja vähentää vedenottokaivojen
pilaantumisriskiä. Kunnostussuunnitelmassa on tultava esille nykyisten alueille tuotujen
täyttömaiden poistamisen laajuus, täyttöalueen laajuus ja täyttötasot, täyttömateriaalin
hankinta ja laatu sekä ohjeistus humuskerroksen, puuston ja muun kasvillisuuden
palauttamiseksi.
6.6 Toimintaohjeet vahinko- ja riskitilanteisiin
Suojelusuunnitelma sisältää ohjeet miten toimia pohjaveden muuttamis- tai
pilaantumistapauksissa. Näin eri viranomaiset tietävät miten toimia vahinko- tai
rikostapauksissa. Ensin on selvitettävä mm. riskikartoituksen perusteella ilmeisimpien
vahinkotapausten varalta harkittavat torjuntatoimenpiteet, nimetä torjuntatoimenpiteiden
suorittajat ja selvitettävä mistä tarvittava miehistö ja kalusto saadaan ja sovittava
viranomaisten välisestä yhteistoiminnasta ja tiedottamisesta. Suunnitelmassa tulee olla
myös lyhyt yhteenveto vedenhankinnan järjestämisestä erilaisten kriisitilanteiden aikana.
7. SUOJELUSUUNNITELMAN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS
Suojelusuunnitelman laatimiseen on saatavissa tämän kauden EAKR-rahoitusta vuoden
2013 loppuun asti. Kuntien ja vedenottamoiden rahoitusosuus hankkeessa on 25 %
kaikista kustannuksista ja loppu rahoitus tulee EU:lta.
Hankkeen kokonaiskustannukset ovat maksimissaan noin 75 000 euroa. Tästä summasta
EAKR-rahoitus kattaa 75 % eli 56 250 euroa. Kuntien, vesilaitosten ja vesiosuuskuntien
maksettavaksi jää 18 750 euroa. Suojelusuunnitelman laatimiseen kuluu aikaa reilu vuosi.
Hankkeen palkkakustannukset ovat 50- 60 000 euroa ja mahdollisten lisätutkimusten
kustannukset ovat korkeintaan 15 000 euroa.
Jokaiselle kolmelle kunnalle jää projektista maksettavaksi 6 250 euroa. Kuntien omaan
päätöksen mukaan summa voidaan jakaa maksettavaksi kunnan, vesilaitosten ja
vesiosuuskuntien kesken.
20
8. TYÖN SUORITTAMINEN
Suojelusuunnitelman laatijan työtä ohjaa projektin ohjausryhmä, jossa on edustajia
Pedersören kunnasta ja Uudenkaarlepyyn sekä Pietarsaaren kaupungeista ja EteläPohjanmaan ELY:stä.
Työn kuluessa pidetään suunnittelua valvovan ohjausryhmän ja konsultin keskeisiä
kokouksia, joissa käsitellään siihen mennessä tehtyä työtä sekä sovitaan seuraavista
työvaiheista. Konsultin ja ohjausryhmän välinen ensimmäinen kokous on tarkoitus pitää
konsulttisopimuksen teon jälkeen.
Konsultti ja ohjausryhmä, tai sen valitsema asiantuntijaryhmä, kartoittavat maastokäynnein
toiminnat ja laitokset, joille tullaan suorittamaan riskinarviointi.
21