Uniuutiset 1-2014: Hyvä Uni

Uniuutiset 1/2014
Erikoisnumero
Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti
Uniuutiset 2/2013
Uniuutiset 1/2014
SISÄLTÖLUETTELO
Kansi
1
Uniuutiset
ja
yhteystiedot
2
Erikoisnumero Hyvä Uni
Lukijalle, Mitä uni on
3
Unen huolto, Hyvästi huonot unet
4
Haikon kartano
5
Kipu
ja
uni
6
Uniuutiset ja yhteystiedot ..................................................................
2
Pienen
lapsen
uni
6-9
Lukijalle, Mitä uni on ........................................................................
3
Nuori
ja huolto,
uni
9-11
Unen
Hyvästi huonot unet .....................................................
4
Ikääntyvän
uni ...................................................................................
11-13
Haikon kartano
5
Kipu ja uni
..........................................................................................
6
Masennus
ja uni
13-14
Pienen lapsen uni ............................................................................6-9
Unettomuus
14-15
Nuori ja unettomuuteen
uni ...................................................................................
Uniterapia
hoidon apuna
15-16 9-11
Ikääntyvän
uni
.............................................................................
11-13
Melatoniinista apua unettomuuteen
16
Masennus
ja
uni
..........................................................................13-14
Leiras
17
Unettomuus .................................................................................14-15
Oivauni Oy
18
Uniterapia unettomuuteen hoidon apuna ....................................15-16
Levottomat jalat oireyhtymä
19-20
Melatoniinista apua unettomuuteen ................................................. 16
Levottomat
jalat
oireyhtymän
hoito
20-21
Leiras................................................................................................
17
Periodinen
liikehäiriö
21-22
Oivauni Oy .......................................................................................
18
Narkolepsia
22-24
Levottomat jalat oireyhtymä .......................................................19-20
Nettiopas
narkolepsiassa
selviytymiseen
24-25
Levottomat
jalat oireyhtymän
hoito ............................................20-21
ResMed,
26
Periodinen liikehäiriö ..................................................................21-22
Narkolepsia .................................................................................22-24
Uniapnea
26-29
Nettiopas narkolepsiassa selviytymiseen ....................................24-25
Philips
28
............................................................................................
26
UniResMed
ja sydänja verenkiertosairaudet
29-31
Uniapnea
.....................................................................................26-29
Ravinto ja Uni
31-34
Philips ..............................................................................................
28
Tietoinen
syöminen
34-35
Uni ja sydän- ja verenkiertosairaudet .........................................29-31
Liikunta parantaa unta
36-38
Ravinto ja Uni .............................................................................31-34
Vitalmed
39
Tietoinen syöminen .....................................................................34-35
Unihäiriöitä
hoitavat
lääkärit
39-42
Liikunta parantaa unta.................................................................36-38
Nukkumisergonomia
42-43
Vitalmed ...........................................................................................
39
Tempur
44
Unihäiriöitä hoitavat lääkärit ......................................................39-42
Nukkumisergonomia ...................................................................42-43
TOIMITUS
JA-JULKAISUTIEDOT
Tempur .............................................................................................
44
SISÄLTÖLUETTELO
TOIMITUS- JA JULKAISUTIEDOT
Toimitus: Päätoimittaja Pentti Fri
Hyvä Uni erikoisnumeron vastaava päätoimittaja Markku Partinen
Toimituskunta:
M. Huovinen,
Toimitus: Päätoimittaja
PenttiSusan
Fri Pihl, A. Teisseire ja J. Honkonen
Hyvä Uni erikoisnumeron vastaava päätoimittaja: Markku Partinen
Toimitus
pidättää oikeuden
muokata tekstejä
ilmanA. Teisseire ja J. Honkonen
Toimituskunta:
M. Huovinen,
Susan Pihl,
ennakkoilmoitusta.
Toimitus pidättää oikeuden muokata tekstejä ilman ennakkoilmoitusta.
Julkaisija:
Julkaisija:
Uniliitto ry
Uniliitto
ry3, 00420 Helsinki
Sitratori
Sitratori
Puh.: 3
010 292 8080
00420
Helsinki [email protected] kotisivut: www.uniliitto.fi
Sähköposti:
Y-tunnus:
Puh.:
010 2921559876-2
8080
Sähköposti:
[email protected]
kotisivut: www.uniliitto.fi
Lehden painosmäärä: 10.000 kpl
Y-tunnus:
1559876-2
Lehden taitto ja paino: KTMP | Ykkös-Offset Oy
ISSN 1457-6406
Lehden painosmäärä: 10.000 kpl
Uniuutiset
Lehden
taitto ja paino: KTMP
ISSN 1457-6406
Uniuutiset on Uniliitto ry:n ja sen jäsenyhdistyksien jäsen- ja tiedotuslehti. Se ilmestyy 4-5 kertaa vuodessa.
YHTEYSTIEDOT
Kädessäsi on nyt Uniuutisten erikoisnumero Hyvä Uni. Lehden aineistona
on käytettyry
asiantuntijoidemme laatimia artikkeleita ja tähän
Helsingin
Uniyhdistys
on
koottu
runsaasti
ajantasaista
tietoa unesta. Uniliitto toivoo, että tieSitratori 3, 00420 Helsinki
lisää
”uniasioihin” ja auttaa parantamaan lukijoiden
Puh:to
010
292kiinnostusta
8080
unta. [email protected]
sähköposti:
Kiitos kaikille avustajille ja tukijoillemme, joiden avulla ja taloudelliLevottomat Jalat – Restless Legs ry
sella tuella, olemme saanet tämän julkaisun tuotetuksi.
Sitratori 3, 00420 Helsinki
Puh: 010 292 8080
Mikäli pidät tätä lehden annista voit antaa vapaaehtoisen lahjoisähköposti:
tuksen [email protected]
Uniuutisten ja Hyvä Uni erikoisnumeron kustannuksiin ja kehitystyö- 2
hön Uniliitto ry:n tilille IBAN: FI55 6601 0001 031632.
2 Uniuutiset 2-2013
Suomen Unettomat ry
Sitratori 3, 00420 Helsinki
Puh: 010 292 8080
sähköposti: [email protected]
YHTEYSTIEDOT
Vantaan Uniyhdistys ry
Sitratori 3, 00420 Helsinki
Puh: 010 292
8080
Helsingin
Uniyhdistys
ry
sähköposti:
[email protected]
Sitratori
3, 00420
Helsinki
Puh: 010 292 8080
Suomen Uniapneayhdistys ry
sähköposti:
[email protected]
Sitratori 3, 00420
Helsinki
Puh: 010 292 8080
Levottomat
Jalat – Restless Legs ry
sähköposti: [email protected]
Sitratori 3, 00420 Helsinki
Suomen
Narkolepsiayhdistys
ry
Puh:
010 292
8080
PL
93,
15101
Lahti,
sähköposti: [email protected]
gsm 040-058 5005
sähköposti: [email protected]
Suomen Unettomat ry
Sitratori
3, 00420
Helsinkiry
Pirkanmaan
Uniyhdistys
c/o Tampereen
Seudun Vertaiskeskus ry
Puh:
010 292 8080
Mustanlahdenkatu
19, 33210 Tampere
sähköposti:
[email protected]
Puh. (03) 211 0200
Vantaan Uniyhdistys ry
Satakunnan Uniyhdistys
Sitratori
3, 00420
Helsinki
c/o Satakunnan
Yhteisökeskus
Puh:
010 292 8080
Isolinnankatu
16, 28100 Pori
sähköposti:
[email protected]
Puh. 040 131
4166.
Turun Uniyhdistys
ry
Suomen
Uniapneayhdistys
ry
Pintelikatu 1, 20660 Littoinen
Sitratori 3, 00420 Helsinki
Puh. 02 275 5555 / gsm 040 534 5555
Puh: 010 292 8080
sähköposti: [email protected]
Uniuutiset
Suomen Narkolepsiayhdistys ry
Uniuutiset
onLahti,
Uniliitto ry:n ja sen jäsenyhdistyksien jäsen- ja
PL
93, 15101
tiedotuslehti.
Se
ilmestyy 4 kertaa vuodessa.
gsm 040-058 5005
sähköposti:
Kädessäsi on nyt Uniuutisten lisä-/erikoisnumero Hyvä Uni, joka
[email protected]
toimitetaan joka toinen tai kolmas vuosi. Lehden aineistona on
käytetty asiantuntijoidemme
laatimia artikkeleita.
Pirkanmaan
Uniyhdistys ry
Tähän
lehteenSeudun
on koottu
runsaasti ajantasaista
tietoa unesta.
c/o
Tampereen
Vertaiskeskus
ry
Mustanlahdenkatu
19, tieto
33210
Tampere
Uniliitto toivoo, että
lisää
kiinnostusta ”uniasioihin” ja
Puh.
(03)parantamaan
211 0200 lukijoiden unta.
auttaa
Satakunnan
Kiitos kaikilleUniyhdistys
avustajille ja tukijoillemme, joiden avulla ja
c/o
Satakunnantuella,
Yhteisökeskus
taloudellisella
olemme saanet tämän julkaisun aikaiseksi.
Isolinnankatu 16, 28100 Pori
Puh.
040pidät
131tätä
4166.
Mikäli
lehden annista voit antaa vapaaehtoisen lahjoituksen
Uniuutisten ja Hyvä Uni erikoisnumeron kustannuksiin ja
Turun
Uniyhdistys
ryry:n tilille IBAN: FI55 6601 0001 031632.
kehitystyöhön
Uniliitto
Pintelikatu 1, 20660 Littoinen
Puh. 02 275 5555
Uniliito ry
gsm 040 534 5555
Uniliitto ry on perustettu vuonna 1999 unihäiriöistä kärsivien
potilasjärjestöjen kattojärjestöksi. Uniliitto valvoo ja ajaa
Uniliitto
ry etua, jakaa tietoa sekä pyrkii parantamaan
uniongelmaisten
jäsentensä elämänlaatua. Yksi tärkeä toimintamuoto on vertaistuki,
Uniliitto ry on perustettu vuonna 1999 unihäirijonka piiriin kaikki ovat tervetulleita.
öistä kärsivien potilasjärjestöjen kattojärjestöksi.
Uniliitto valvoo ja ajaa uniongelmaisten etua, jakaa
tietoa sekä
pyrkii parantamaan jäsentensä eläLIITY
JÄSENEKSI!
mänlaatua.
RAY:n tuella Uniliitto ry järjestää mm. unettoVarmista,
että saat tulevaisuudessa
Uniuutiset
– lehtemme, liittymällä
mille
ja uniapneetikoille
ryhmäterapiaa,
vertaistujäseneksemme.
Jäsenenhakemuksen
voit
täyttää
ja lähettää Uniliiton
kitoimintaa, yleisötilaisuuksia.
verkkosivuilla http://www.uniliitto.fi/fi/Liity+jäseneksi.html tai
LIITY
JÄSENEKSI!
maksamalla
jäsenmaksun 15,00 € (vuodelle 2013) Uniliitto ry:n tilille
IBAN: FI55 6601 0001 031632
Varmista, että saat tulevaisuudessa Uniuutiset – lehtemme, liittymällä
jäseneksemme. Jäsenenhakemuksen voit täyttää ja lähettää Uniliiton
verkkosivuilla http://www.uniliitto.fi/fi/Liity+jäseneksi.html tai maksamalla jäsenmaksun 15,00 € (vuodelle 2013) Uniliitto ry:n tilille
IBAN: FI55 6601 0001 031632
LUKIJALLE
Unen merkityksestä terveyteen ja hyvään elämään saadaan jatkuvasti lisää tietoa. 1970-luvun lopulla uniapnea
oli tuntematon sairaus. Ensimmäiset CPAP-hoidot aloitettiin Helsingissä 1986 ja tänä päivänä uniapnea tunnustetaan ylelliseksi sairaudeksi, joka on yhteydessä mm
verenpainetautiin ja aikuisiän diabetekseen. Uniapnean
tärkein riskitekijä on liikalihavuus ja ylipainon lisääntyessä lisääntyy myös uniapnea.
Ihmiset valittavat väsymystä. Yleisin syy päiväaikaiseen
väsymykseen on riittämätön yöuni. Kukaan meistä ei
jaksa ilman unta. Se voi johtua yksinkertaisesti siitä, ettei
henkilö nuku riittävästi, mutta väsymys voi johtua myös
eri unihäiriöistä.
Myös kokemukset unen laadun parantamisesta kasvavat. Viimeisen 30 vuoden aikana keskimäärin nukutun
unen pituus on lyhentynyt 18 minuuttia. Samalla ovat
lisääntyneet unettomuutta koskevat poliklinikkakäynnit.
Unettomuuden ja muiden unihäiriöiden aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat suuria. Huono uni on iso
ongelma. Pahasti uneton ei kykene olemaan töissä, hän
on väsynyt eikä jaksa keskittyä mihinkään.
Unettomuus on tuttu asia lähes jokaiselle suomalaiselle ja noin joka viides kärsii parhaillaan unettomuudesta. Unettomuuteen ei usein ole yhtä sairauden selittävää
syytä, vaan siihen vaikuttavat myös nukkujan ominaisuudet, tottumukset ja elämäntilanne. Tilapäinen unettomuus
johtuu useimmiten stressistä, ahdistuksesta, elämänmuutoksista ja huolista. Tavallisinta on juuri tilapäinen toiminnallinen unettomuus, jonka saattaa laukaista elämäntilanteen muutos ja joka voi jatkuessaan johtaa jatkuvaan,
pitkäaikaiseen unettomuuteen. Tämän vuoksi tilapäiseen
unettomuuteen olisi aina puututtava – ja siihen on monia
keinoja, joihin jokainen voi oma-aloitteisesti turvautua.
Lyhyiden päivätorkkujen hyödyistä lounaan jälkeen on
selvää näyttöä: 10 – 15 minuutin uni, korkeintaan 30
minuuttia, parantaa huomattavasti työtehoa. Jos uni venyy reilusti yli tunnin pituiseksi ja nukkuu liikaa, seurauksena voi olla ”unihumala” (sleep drunkness). Lyhyet
iltapäivällä kello 13-17 aikaan nukutut päiväunet eivät
häiritse yöunta. Yksi keino on juoda lounaalla 1 – 2 kupillista kahvia ja ottaa sitten ”tehonokoset”. Tällöin herää
sopivan mittaisen unen jälkeen varsin virkeänä.
MITÄ UNI ON?
Prof. Markku Partinen
Neurologi, tutkimusjohtaja, somnologisti (ESRS)
Unilääketieteen erityispätevyys, Helsingin uniklinikka
Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys
olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja
lepää, esimerkiksi sydämen syke hidastuu ja verenpaine
laskee. Ainoastaan aivot työskentelevät, ne käsittelevät
päivän tapahtumia – ja lataavat omia energiavarastojaan.
Univaiheet koostuvat kevyestä unesta, syvästä unesta ja
REM-unesta. Syvä uni (deltauni) on fyysisen levon kan-
nalta tärkeää, silloin täytetään solujen energiavarastoja ja
korjataan valveen aikaisen rasituksen vaurioita. Syvässä
unessa aivot ja elimistö nukkuvat, ja ihminen on hyvin
tokkurainen, jos hän herää kesken unien. Kevyt uni on
valveen ja unen välimaastossa esiintyvä torkku, jota ei
yleensä koeta uneksi.
REM-unen aikana vilkeunijärjestelmä aktivoituu: aivojen toiminta on vilkasta ja hengitys, sydämen rytmi ja
hormonitasapaino vaihtelevat. Tällöin päivän kokemukset ja tunnetilat järjestyvät ja saattavat kertautua. REMunessa tapahtuu oppimista, mieleen painamista ja sitä
voidaan sanoa myös psyyken lepovaiheeksi. Suurin osa
unista nähdään myös tällöin. Jos nukkuja herätetään kesken REM-unen, hän muistaa kirkkaana näkemänsä unen.
Syvä uni ja vilkeuni vaihtelevat vuorotellen. Syvässä
unessa opitaan tietoja ja REM-unessa opitaan taitoja.
Unen tarve
Ihmisen tarvitsema unen määrä vaihtelee yksilöllisesti.
Keskiarvojen mukaan useimmat nukkuvat vuorokaudessa 7-8 tuntia. Pieni osa selviää 6 tunnin unella, ja toiset
tarvitsevat yli 9 tuntia unta vuorokaudessa. Pienet lapset tarvitsevat paljon unta ja nukkuvat myös päiväunia.
Murrosikäisten pitäisi nukkua jopa yli 9 tuntia vuorokaudessa, koska tässä kehitysvaiheessa alkaa aivojen toinen
kasvuvaihe, ja unta tarvitaan paljon. Vanhemmiten unen
määrä yön aikana saattaa vähetä, mutta on hyvä huomioida, että päivällä nukuttu aika vähentää yöunen määrää.
Tärkeää on tuntea itsensä levänneeksi ja pirteäksi unen
jälkeen.
Uni-valve-rytmi
Unta säätelee sisäinen vuorokausirytmi, jota tahdistavat
mm. valo, työelämä ja päivän erilaiset säännölliset rutiinit. Rytmi voi alkaa edistää tai jätättää yksilöllisesti, jos
sitä ei päivittäin tahdisteta. Uni-valverytmin häiriöt ovat
varsin tavallisia unettomuuden aiheuttajia. Esimerkiksi
nuorilla viivästynyt unijakso on tavallinen, jolloin uni ei
tule kuin vasta aamuyöllä, ja herääminen aamulla on vaikeaa. Vireystaso sen sijaan on korkeimmillaan illalla. Aikaistuneessa unijaksossa herätään aamuyöstä, eikä enää
saada unta. Tällöin henkilö haluaa mennä vastaavasti
hyvin aikaisin nukkumaan. Tämä on tavallista vanhemmille ihmisille. Ihmiset ovat myös luonnostaan aamu- tai
iltavirkkuja, mikä on hyvä ottaa huomioon omaa vuorokausi-rytmiä suunnitellessa. Unirytmi voi mennä sekaisin myös epäsäännöllisistä työajoista ja matkustettaessa
aikavyöhykkeeltä toiselle.
Unihäiriöiden hoito
Unihäiriön syy on aina selvitettävä ja yritettävä ensisijaisesti hoitaa. Perussairauden hoito parantaa unta, mutta myös varsinaisia unihäiriöitä pystytään tehokkaasti
hoitamaan. Unihäiriöitä tutkitaan ja hoidetaan keskussairaaloissa ja muissa kunnallisissa tai yksityisissä unihäiriöihin erikoistuneissa tutkimusyksiköissä. Lääkärien haastattelut ja erilaiset vireys- ja/tai unitutkimukset
ovat tärkeitä oikean diagnoosin saamiseksi. Uniapnean
ja kuorsauksen hoidolla on saatu hyviä tuloksia. Unettomuuden syyn selvittäminen on tärkeää, jotta unilääkkeitä
ei käytettäisi liikaa. Niiden käyttö on viimeisin hoitokeino unettomuuteen ja silloinkin vain tilapäisluonteisesti,
koska niiden käyttöön liittyy paljon haittoja. Hyvä uni
Uniuutiset 2-2013
3
takaa hyvän ja laadukkaan päivän. Väsynyt on työssään
tapaturma-altis ja tekee helposti virheitä. Lisäksi hän on
vaarallinen kuljettaja liikenteessä. Unettomuuden ja muiden unihäiriöiden selvittely ja hoito on tärkeä ja arvokas
osa terveydenhuoltoamme.
UNEN HUOLTO – Nuku hyvin!
Seuraavat ohjeet ovat hyödyksi useissa unihäiriöissä. Ne
auttavat nukkumaan paremmin. Jos sinulla on jokin tietty
unihäiriö, kysy lisäohjeita lääkäriltäsi. Voit myös lainata
kirjastosta tai hankkia Unikoulu Aikuisille -kirjan, jossa
kerrotan unesta yksityiskohtaisemmin.
● Pyri rauhoittamaan kodin ilmapiiri ennen nukkumaan
menemistä.
● Tee jotakin rentouttavaa ennen nukkumaan menoa: ota
lämmin kylpy, valmista pieni iltapala, käy läpi rentoutusharjoituksia.
● Käy nukkumaan vasta kun olet väsynyt.
● Älä nukahda television tai videon ääreen.
● Jos et ole väsynyt etkä nukahda 20 minuutin kuluessa
vuoteeseen menostasi, poistu makuuhuoneesta. Palaa
takaisin vasta, kun olet väsynyt. Toista tämä niin usein
kuin on tarpeen illan ja yön aikana. Älä nukahda muualle kuin makuuhuoneeseen.
● Käytä makuuhuonettasi vain nukkumiseen, seksielämään - ja kun olet sairaana.
● Vältä liian pitkäksi venyneitä päiväunia. Ihanteena olisi nukkua 20 ja korkeintaan 80 minuuttia. Pyri ottamaan päiväunet lounaan jälkeen, mieluummin ennen
klo 15:tä.
● Iltapäivällä ja illalla on syytä välttää kirkasta valoa,
kun taas aamu on hyvä aloittaa valolla.
● Liiku säännöllisesti, kuitenkin niin, että raju liikunta
tulisi lopettaa 3-4 tuntia ennen nukkumaan menemistä.
Kevyt liikunta, kuten iltakävely, auttaa nukahtamisessa.
● Muistathan, että säännöllinen liikunta ja terveellinen
ruokavalio auttavat myös hyvään uneen.
● Säännöllinen päivärytmi pitää sisäisen kellon ajassa.
● Syö päivällä kevyt lounas ja illalla kasvispitoinen päivällinen. Vältä raskaita aterioita ennen nukkumaan
menemistä.
● Älä nauti kofeiinipitoisia tuotteita (kahvi, suklaa, kaakao) ja virvoitusjuomia klo 16 jälkeen tai kuuteen tuntiin ennen nukkumaan menoa.
● Unilääkkeitä täytyy käyttää harkiten. Lääkäri kirjoittaa
reseptin yleensä kolmeksi viikoksi kerrallaan. Etenkin
uniapneapotilaan tulisi välttää alkoholia ja keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä, kuten lihasrelaksantteja ja unilääkkeitä, koska ne huonontavat unenaikaista
hengitystä.
● Vaikka olisit terve, älä nauti alkoholia väsyneenä tai
muun lääkityksen kanssa.
● Kaikkia tupakkavalmisteita on syytä välttää. Niillä on
terveyttä heikentävä vaikutus ja lisäksi nikotiini on stimulantti.
● Herää säännöllisesti samaan aikaan arkisin ja vapaapäiväisin. Viikonloppuisin voit valvoa myöhempään,
mutta heräämisen pitäisi tapahtua viimeistään kahden
tunnin sisällä arkiaamun heräämisestä. Pitkät aamuunet viikonloppuisin sekoittavat sisäisen kellon, jolloin arkiaamuna on vaikeata aloittaa viikko.
4 Uniuutiset 2-2013
Hyvästi, huonot unet!
Nuku hyvin ja paranna elämänlaatuasi Haikon Kartanossa
Porvoon läheisyydessä meren rannalla sijaitseva Hotelli
Haikon Kartano on palkittu ja monipuolinen kokous- ja
kylpylähotelli. Haikko tarjoaa historiallista kartanotunnelmaa, hemmottelevia kylpylähoitoja, aurinkoista palvelua ja
gastronomisia nautintoja.
Haikon Kylpylä on pitkään toiminut edelläkävijänä hyvinvointiin ja virkistymiseen liittyvissä palveluissa. Kylpylässä
tarjotaan mm. monipuolisia liikuntapalveluita, kuntotestejä
ja kehon mittauksia sekä annetaan tietoutta terveellisestä
ravitsemuksesta ja hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä
asioista.
Säännöllinen liikunta ja terveelliset ruokailutottumukset
ovat perustana hyvinvoinnillemme. Liikunnalla ja oikealla
ravinnolla on kuitenkin vaikutusta vain riittävän levon ja
palautumisen kautta. Koska unen aikana elimistö korjaa itseään ja rakentaa uutta, hyvän levon varaan rakentuu koko
päiväaikainen aktiivisuutemme – se minkä koemme elämänä. Nukummehan lähes kolmanneksen elämästämme! Sitä
huolestuttavampaa on, että unettomuudesta on tullut vakava kansanterveysongelma; tutkimuksen mukaan unettomuus vaivaa jo yli miljoonaa suomalaista. Unettomuus voi
tuhota fyysisen terveyden ja viedä toimintakyvyn. Uniongelmien vuoksi elämänhalu vähenee, perhe-elämä häiriintyy ja päiväväsymys haittaa myös työtehoa merkittävästi.
Vastavuoroisesti hyvä uni parantaa elämänlaatua ja antaa
voimia arjen aherrukseen. Riittävä ja laadultaan hyvä uni
edistää terveyttä, parantaa muistia sekä vastustuskykyä.
Haikon Kartanossa ja Kylpylässä tavoitteena on kaikin tavoin lisätä ja parantaa asiakkaiden hyvinvointia, siksi panostamme nyt entistä enemmän myös hotellissa yöpyvien
hyvään uneen. Kuuteen hotellihuoneeseemme on asennettu Beddit-palvelu ja huoneet on varusteltu edesauttamaan
hyvään uneen pääsyä. Johtavien unitutkijoiden kehittämä
Beddit mittaa, kuinka paljon ja laadukkaasti mitattava henkilö nukkuu. Se analysoi tarkasti unen rakennetta ja kertoo,
saako mitattava riittävästi syvää unta. Beddit seuraa leposykettä ja stressitasoa automaattisesti, ilman rannekkeita tai
sykevöitä. Palvelun avulla jokainen voi tarkkailla ja parantaa untaan ja nukkumisolosuhteitaan.
Beddit-mittaukseen on olennaista yhdistää koulutettujen
asiantuntijoidemme, Beddit sleep coachien tapaaminen.
He selvittävät asiakkaalle hänen unensa laadun ja auttavat
kohti parempaa unta. Tavoitteena on saada asiakas sisäistämään unen merkitys hyvinvoinnille ja muuttamaan elintapojaan uniystävällisempään suuntaan. Yhdessä Suomen
johtavan unitutkijan, professori Markku Partisen, Helsingin
Uniklinikan sekä Uniliiton kanssa olemme suunnitelleet ja
tulemme edelleen suunnittelemaan erilaisia unituotteita asiakkaillemme. Yksilövalmennuksen lisäksi tarjolla on mm.
Unikoulu-kuntoremontteja, Uni-tyhypäiviä, Unenhuoltokursseja sekä erilaisia luentoja unesta.
Jos olet kiinnostunut omasta hyvinvoinnistasi ja elämänhallinnastasi, kannattaa sopia tapaaminen univalmentajan
kanssa. Beddit-palvelun ja valmennuksen saat hotellistamme, mutta laitteen voi myös ostaa tai vuokrata meiltä kotiin.
Varaukset: Haikon Kartanon myyntipalvelu, puh. 019 576
01.
Lisätietoja: kylpylänjohtaja Raija Huovinen tai univalmentaja Tiia Blomberg, puh. 019-576 01.
Varmista hyvinvointisi ja analysoi
unesi laatu Haikossa
Nuku hyvin ja paranna hyvinvointiasi Haikon Kartanossa!
Unen aikana elimistö korjaa itseään ja rakentaa uutta. Hyvän
levon varaan rakentuu koko päiväaikainen aktiivisuutemme
– se minkä koemme elämänä. Hyvinvointi alkaa siis unesta!
Haikon Uni -huoneeessa nukut levollisemmin.
Beddit unianalyysi yhdessä Haikon Sleep Coachin kanssa
auttaa Sinua nukkumaan paremmin ja voimaan hyvin!
HYVÄ UNI -paketti
• 1yönmajoitus2hh(tuloma–pe)
• AamiaisbuffetKartanossa
• Beddit-unenmittaussisältäenhenkilökohtaisen
alkuohjauksen ja unianalyysin
• Sisäänpääsykylpylänaltaillejasaunoille
• FitnessStudionvapaakäyttö
Kylpylän Uni-huone
159 € /hlö
Kylpylän Uni-huone yhdelle 199 € /hlö
Kysy lisäksi ryhmille suunnattuja luentoja tai
unikoulu-kuntoremonttikurssia.
Lomapaketinhintaonvoimassav.2014
loppuun, poislukien juhlapyhät.
Varaukset:01957601
Hotelli Haikon Kartano
Porvoo, p. 019 576 01
[email protected]
www.haikko.fi
Uniuutiset 2-2013
5
KIPU JA UNI
Pentti Fri, puheenjohtaja, Uniliitto ry
Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys
olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja
lepää, esimerkiksi sydämen syke hidastuu ja verenpaine
laskee. Ainoastaan aivot työskentelevät, ne käsittelevät
päivän tapahtumia – ja lataavat omia energiavarastojaan.
Jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa kärsinyt unettomuudesta. Unettomuus on kuitenkin useimmiten oire,
jonka taustalla on jokin häiriö. Siksi pidempään jatkunut
unettomuus on aina syytä tutkia ja selvittää. Unettomuus
voidaan usein hoitaa tai ainakin sitä voidaan lievittää.
Fyysiset sairaudet ja vaivat aiheuttavat unihäiriöitä
Nivel- ja selkäkivut ja raajojen huono verenkierto ovat
yleisiä unettomuuden syitä. Särky, kutina ja nenän tukkoisuus sekä monet fyysiset sairaudet, kuten sydämen ja
keuhkojen ongelmat, vaihdevuodet, virtsa- ja vatsavaivat
voivat olla huonon unen taustalla. Gastroesofageaalinen
refluksitauti johtuu useimmiten ruokatorven alaosan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta, jolloin mahalaukun
hapanta sisältöä pääsee ruokatorveen. Se seurauksena
syntynyt ruokatorven ärsytystila voi myös herättää öisin.
Fibromyalgia eli krooninen kipuoireyhtymä estää usein
nukahtamisen ja hyvälaatuisen unen. Syöpäpotilailla on
kipuja eniten aamuisin ja katkonainen yöuni.
Huono yöuni lisää kipua
Huonosti nukutun yön jälkeen kiputuntemukset ovat pahempia. Terveilläkin ihmisillä unen puute lisää lihaskipuja. Hyvä kivun hoito parantaa unta ja kipuja voidaan lieventää hoitamalla unettomuutta.
Unen aikana elimistö parantaa mm. kuume- ja tulehdussairauksia. Vakavien onnettomuuksien hoidossa kriittisessä tilassa olevia potilasta pidetään mahdollisuuksien mukaan koomassa, jotta elimistö saa mahdollisuuden toipua
ja saadaan potilaan tila tasapainoon (esimerkkeinä Formula-1 kuljettajat Häkkinen v. 1994 ja Massa 2009).
Miten nukahtaa?
Ei voi nukkua tietyllä kyljellä (välillä ei kummallakaan,
vatsallaan ei voi olla ja selällään kuorsaa ja hengitys pätkii
– uniapnea) lonkkaa, polviniveliä, olkapäätä särkee, kipuja tulee sähköiskun tapaisesti eri paikkoihin vartaloa, jalat
kramppaavat, kädet puutuvat jne. Kipu estää tehokkaasti nukahtamista ja huonontaa yöunta tai peräti ei kykene
lainkaan nukkumaan. Tärkeää on kuitenkin, että lääkärin
määräämät lääkkeet tulee ottaa käyttää ohjeistuksen mukaan.
Nukahtamista voi edesauttaa muun muassa kevyellä liikunnalla 2-4 tuntia ennen nukkumisaikaa, kevyellä hiilihydraattipitoisella aterialla 2-3 tuntua ennen nukkumisaikaa, iltarituaaleilla, välttämällä kofeiinipitoisia juomia ja
alkoholia.
Unen huoltoa esimerkillä
Eräänä aamuna toteat - tietokoneesi käynnisty. Mitä tehdä?
Ota pois kaikki viimeiseksi asentamasi laitteet ja ohjelmat
6 Uniuutiset 2-2013
ja käynnistä kone perusasetuksin. Sitten lisäät laitteita ja
ohjelmia harkiten tarpeesi mukaan ja saat taas toimivan
tietokoneen.
Et saa unta tai nukut huonosti. Mitä tehdä? Tarkista unen
huolto ja nukkumisergonomia. Kipua voivat lisätä huono
sänky ja tyyny, kutittavat asusteet ja liinavaatteet, valaistus, tuuletus, äänieristys, tarvittavat apuvälineet jne..
Nyt siis laitetaan unta ja nukahtamista vaikeuttavat ulkoiset asiat kuntoon ja siten pyritään antamaan alustava tuki
hyvälle yöunelle.
PIENEN LAPSEN UNI
Unen arvon lapselle näkee hänen leikissään, ilossaan ja
elämänvoimassaan. Lapsi, joka ei saa kunnon yöunta,
muuttaa perheensä elämän painajaiseksi: hänelle tulee
kehitys- tai käyttäytymishäiriöitä ja muut perheenjäsenet kärsivät tarpeettomasta rasituksesta.
On aivan sama, nukkuuko lapsi yksin, toisten sisarusten
tai vanhempiensa kanssa samassa huoneessa, sillä se ei ole
ratkaisevaa hyvälle unelle. Tärkeintä on huolehtia hyvästä
unihygieniasta. Ja tietenkin on havaittava ongelmat nukkumisessa ja yritettävä ratkaista ne. Lapsen nukkuminen
saattaa askarruttaa monia vanhempia silloin, kun he eivät
ole tietoisia lapsen unen tarpeesta. On täysin mahdollista,
että jo puolivuotias lapsi nukkuu kokonaisen yön, vähintään yhdeksän tuntia keskeytyksettä. Lapsen unen tarve
on yksilöllinen, mutta suurimmalla osalla lapsista on kyky
nukkua koko yö.
Lapsen nukkumisessa on ongelma, jos
● lapsen kanssa joudutaan viettämään liikaa aikaa yrittäen
auttaa häntä nukahtamaan
● lapsi heräilee toistuvasti läpi yön unestaan
● huono nukkuminen heijastuu lapsen käytöksessä ja mielialassa
● vanhempi tai vanhemmat eivät saa itse riittävästi nukutuksi ja kärsivät unen puutteesta
● lapsen ja vanhempien välinen suhde alkaa kärsiä lapsen
huonon yöunen takia
Suurin osa lapsen uniongelmista korjaantuu pienellä neuvonnalla ja terveellä järjellä. Toisinaan hyviä ohjeita voi
saada kokeneelta lastenlääkäriltä ja joissain tapauksissa
tarvitaan unihäiriöiden asiantuntijaa.
Nukkumaanmenorutiinit
Lapsen valmistaminen nukkumaan voi merkitä ahdistavaa
eroa sekä lapselle että vanhemmalle. On aivan luonnollista, että vanhempi haluaa lohduttaa lastaan. Toisaalta taas
nukkumaanmenorituaali voi olla hyvin antoisa yhdessä
vietetty aika. Kun aikuinen suunnittelee nukkumaanmenorituaalia, hänen on hyvä ottaa huomioon, että siihen käytettävä aika olisi kymmenestä minuutista puoleen tuntiin.
Toiminnan on hyvä olla jotain erityistä, mutta riehakkaat
leikit tai kauhukertomusten lukeminen eivät sovi tähän
ajankohtaan. Tällainen toiminta voi olla sadun lukeminen tai jokin rauhallinen leikki, jota leikitään vain ennen
nukkumaanmenoa. Lapsen on hyvä tietää tämän hetken
aikaraja ja se, ettei aikuinen siitä tingi. Jos lapsi saa aina
vielä yhden voileivän tai vielä yhden sadun lisää, hän oppii
siirtämään nukkumaanmenoaikaa aina myöhäisemmäksi.
Ilman unirituaaleja lapsi voi iltaisin käyttäytyä levottomammin ja olla ärtyisämpi.
Yleisimmät uniongelmat
Jokainen meistä herää useita kertoja yössä varsinkin unennäköunen aikana (REM-uni). Yleensä heräämiset ovat
lyhyitä, emmekä ole niistä tietoisia, vaan nukahdamme
välittömästi uudestaan. Pieni lapsi toimii eri tavalla. Herätessään unestaan lapsi voi pelästyä, tuntea turvattomuutta
ja alkaa itkeä. On aivan luonnollista, että vanhemmat vastaavat tähän tarpeeseen. Vanhemmille saattaa tulla tarve
auttaa lapsi takaisin uneen pitämällä sylissä, heijaamalla
lasta tai käymällä lapsen viereen. Näin tekemällä he itse
asiassa opettavat lapselle tämän nukahtamistavan. Käy
helposti niin, ettei lapsi saa enää unta turvautumatta vanhempiinsa. Tätä sanotaan nukahtamisassosiaatio häiriöksi.
Jos lapsella on tämä häiriö, on hänelle opetettava uusi tapa
nukahtaa. Tällöin aikuisen läsnäolon nukahtamistilanteessa voi korvata esimerkiksi pehmolelulla tai unirievulla.
Joskus aikuinen voi valittaa omaa väsymystään, koska hän
on heijannut lastaan sylissään pitkin yötä. Joka kerran, kun
lapsi herää unestaan, aikuinen joutuu kantamaan häntä sylissään, kunnes lapsi nukahtaa. Tällöin lapsi on samaistanut nukahtamisen aikuisen sylissä oloon, eikä saa nukahdettua ilman aikuisen läsnäoloa.
Joskus auto on ainoa paikka, jossa lapsi saa nukuttua päiväunet. Silloin aikuisen on ajeltava parisen tuntia, koska
lapsi nukkuu ainoastaan liikkuvassa autossa. Tässä tapauksessa lapsi ei pysty nukahtamaan omaan vuoteeseen,
vaan on assosioinut nukahtamisen tietyn tyyppiseen liikkeeseen. Auton sijaan voivat kyseeseen tulla lastenvaunut
tai keinuteltava kehto.
Uniongelmien korjaaminen
Lähtökohta on se, että lapsi oppii nukahtamaan ilman vanhempiensa apua. Jos lapsi oppii nukahtamaan aina sylissä
kannettuna tai heijattuna, hän ei osaa nukahtaa enää itsekseen unesta herättyään. Kun hän herää unesta ja alkaa itkeä
ja hänet otetaan syliin, niin näin vain vahvistetaan tätä tottumusta. Lapsen on sen jälkeen vaikea oppia nukahtamaan
itsekseen.
Tämä voi olla vanhemmille ristiriitaista, koska he haluavat
lohduttaa itkevää lasta, mutta myös opettaa hänet nukahtamaan itsekseen. Tarkoitus ei ole, että lapsen annetaan itkeä
yksinään. Aina on ensin huolehdittava, että itkevällä lapsella on kaikki kunnossa, ettei hän ole sairas, nälkäinen tai
märissä vaipoissa. Tarkoitus on opettaa lasta nukahtamaan
helpommin ja luonnollisemmin ilman tunnetta hylätyksi
tulemisesta.
Lapsen uudelleen opettaminen nukahtamaan tapahtuu johdonmukaisesti sekä öisin että päivisin. Luontevinta olisi
aloittaa opetus yöunille mentäessä, mutta myös päiväunista voidaan aloittaa. Kun uudelleen opettelu aloitetaan, on
syytä ensin painaa mieleen, että kyse ei ole lapsen hylkäämisestä. Johdonmukaisella toiminnalla rohkaisten ja vahvistaen opetetaan lapsi nukahtamaan itsekseen. Aina on
myös ennen toimimista odotettava, että lapsi itkee. Jos valitaan tutti lohdukkeeksi, on syytä huomioida se, että myö-
hemmin se saattaa pudota yöllä montakin kertaa sängystä,
eikä näin ole saatavilla lapsen herätessä.
Lapsen voi antaa imeä tuttia, kun häntä rauhoitetaan unille,
ja tutin voi varovasti ottaa pois lapsen suusta ennen kuin
hän nukahtaa. Silloin hän ei opi assosioimaan nukahtamista tutin imemiseen eikä välttämättä kaipaa tuttia herätessään yöllä. Parempi vaihtoehto olisi uniriepu tai pehmolelu, sillä ne ovat yleensä saatavilla jos ja kun lapsi heräilee
yöllä.
Syöminen ja juominen yöaikana
Liiallinen yöruokinta on yleensä ongelmana imeväisillä ja
pienillä lapsilla. Liiallinen yösyöttäminen tarkoittaa sitä,
että alle puolivuotias syö useammin kuin kerran yössä sekä
sitä, että yli puolivuotias syö kerrankin yössä.
Jos lapsi on nälkäinen yöaikaan, hän voi herätä lukuisiakin kertoja syömään, eikä saa unta ennen kuin on tullut
ravituksi. Jos lapsi tottuu aterioimaan öisin, hän voi vaatia
silloin ruokaa, vaikkei ravitsemuksellisesti tarvitsisikaan
sitä. Tällöin vanhempien tehtävä on totuttaa lasta aterioimaan sopivampana vuorokauden aikana.
Jos noin puolivuotias tai sitä vanhempi lapsi ottaa nestettä
enemmän kuin 2,5 desilitraa yön aikana, hän saa luultavasti enemmän nestettä kuin tarvitsisi. Samoin jos lasta imetetään useammin kuin pari kertaa yössä tai jos imetys kestää kerrallaan enemmän kuin 2-3 minuuttia. Nopein tapa
varmistaa, saako lapsi turhaan nesteitä, on tarkistaa hänen
vaippansa. Jos se on aina läpimärkä, kun lapsi herää öisin,
on hänellä yöaikainen syömishäiriö.
Silloin kun lapsi syö jo kiinteää ruokaa, on hänelle hyvä
tarjota kunnon iltapala. Puuro marjojen kera on hyvä aloitusruoka. Jos lapsi saa iltaisin vain esim. tuttipullollisen
maitoa, tuo se aluksi kylläisen olon, mutta ei pidä nälkää
koko yötä. Näin lapsi voi herätä yöllä todelliseen nälkään.
Yöllä syöttäminen lopetetaan vähitellen. Ensiksi pyritään
vähentämään syöttökertoja. Imeväisikäisen syöttöväliä pyritään pidentämään kahdeksi tunniksi ensimmäisenä yönä.
Seuraavana yönä välin tulisi olla kaksi ja puoli tuntia, ja
näin jatketaan väliä koko ajan pidentäen kunnes koko yöruokinnasta on päästy eroon. Se vaatii vähintään parisen
viikkoa aikaa, riippuen siitä, mikä lähtötilanne oli. Jos lapsi on pulloruokinnassa, voidaan kerralla annettavan nesteen määrää lisätä ja yösyöttökertoja harventaa.
Lasten unen tarve
Lapsi saa silloin tarpeeksi unta, kun hän herää virkeänä ja
hyväntuulisena. Seuraavassa on joitakin viitteellisiä aikoja
unelle eri ikäryhmissä.
alle 2-vuotiaat
3-4-vuotiaat
5-8-vuotiaa
12-vuotiaat
11-14 h
10,5-13 h
9,5-12 h
9-11,5 h
Lapsi ja rajat
Rajojen kokeilu alkaa yleensä kahden vuoden iässä. Kun
lapsi kieltäytyy menemästä nukkumaan, viivyttelee tai
vaatii vanhempaa jäämään viereensä koko ajan pitemmäksi aikaa, on kyse rajoista. Rajojen kokeilu voi tulla esiin
Uniuutiset 2-2013
7
iltaisin nukkumaan mentäessä, päivisin päiväunille mentäessä tai yöllä herätessä.
Aikuinen on se, joka tietää, milloin lapsen on käytävä nukkumaan, vaikka lapsi vastustelisikin ja vaikuttaisi pirteältä. Lapsi voi olla hyvin luova vaatimuksissaan: Vielä yksi
hali, tärkeän salaisuuden kertominen tai mikä tahansa, joka
vain siirtää nukkumaanmenoa. Johdonmukainen ja määrätietoinen ote aikuiselta estää näiden lukuisten vaatimusten
vahvistumista. Aikuinen on aina se, joka asettaa rajat ja
pitää kiinni niiden noudattamisesta.
Vähän isompi lapsi, joka pääsee itse pois vuoteestaan, ei
välttämättä huuda vanhempiaan luokseen vaan nousee
itse pois vuoteestaan. Tällöin voi huoneen ovelle asettaa
portin, jolloin lapsi ei pääse pois huoneestaan. Hänelle voi
luvata, että portti otetaan pois ja huoneen ovi aukaistaan,
jos hän pysyy vuoteessaan. Jos lapsi pääsee kapuamaan
portin yli, on ehkä välttämätöntä pitää huoneen ovi suljettuna koko yö. Tarkoituksena ei ole pelästyttää lasta. Lasta
voi rauhoitella oven takaa, mutta tässäkin menetelmässä
on aina syytä odottaa ensin ennen kuin reagoi ja sitten pidentää reagointivälejä.
Isomman lapsen ollessa kyseessä, voi riittää pelkkä varoitus, että ovi suljetaan, ellei hän pysy vuoteessaan. Tässäkin
menetelmässä on oltava johdonmukainen, sillä tarkoituksena on opettaa lapselle uusi tapa mennä nukkumaan.
Ovi- ja porttimenetelmä on tarkoitettu lapsille, jotka eivät pysy vuoteessaan nukkumaanmenoaikana. Isommille
lapsille voi käyttää myös palkitsemismenetelmää. Lasta
kiitetään, kun hän toimii toivotulla tavalla. Aikuinen pitää
johdonmukaisesti huolta siitä, että rajoja noudatetaan. Tärkeää on se, että varsinkin opetteluvaiheessa ovat mukana
kaikki, jotka lasta hoitavat säännöllisesti tai sitten satunnaisesti.
Ohjeita pienen lapsen unihygieniaan
● noudata yhdenmukaisia päivittäisiä rutiineja
● harjoita jotakin rentouttavaa toimintaa
ennen nukkumaan menoa
● älä korvaa läsnäoloasi Tv:llä tai videolla nukkumaanmenoaikana
● TV:n, videon tai tietokoneen kautta tulevan tarjonnan
on
oltava kullekin ikäkaudelle sopivaa
● älä anna lapsen nukahtaa tuttipullon kanssa, imetettäessä,
syliin tai keinuttamiseen
● vältä antamasta lapselle kofeiinipitoisia tuotteita
(esim. suklaa, kaakao, virvoitusjuomat) tai muita piristeitä
(esim. jotkut yskänlääkkeet tai limakalvojen turvotusta
vähentävät lääkkeet).
On tärkeää ymmärtää, että suurin osa lasten uniongelmista ei johdu huonosta vanhemmuudesta. Ei myöskään siitä,
että lapsi olisi fyysisesti tai psyykkisesti sairas.
Jos lapsen uniongelmat jatkuvat huolimatta ohjeiden
noudattamisesta tai on kysymyksiä, jotka vaivaavat, on
syytä kertoa niistä terveydenhuoltohenkilöstölle.
8 Uniuutiset 2-2013
Lapsi, joka nukkuu hyvin, nukahtaa helposti,
herää harvoin öisin, on todennäköisesti iloinen koko
pitkän päivän. Mitä paremmin lapsi nukkuu,
sitä onnellisempi on koko perhe.
Kuorsaava lapsi
Noin 20–30 % lapsista kuorsaa joskus nukkuessaan. Asiantuntijat puhuvat primaarista kuorsauksesta, joka on harmitonta, ja uniapneasta johtuvasta kuorsauksesta, jolla voi
olla vakaviakin seurauksia lapselle.
Jos lapsi on terve, ei hänen kuorsaamisensa vaadi mitään
toimenpiteitä. Säännöllisesti kuorsaavista ja suu auki nukkuvista lapsista 10–30 % kärsii uni- tai hengityshäiriöstä.
On tärkeää havaita poikkeamat normaalista nukkumisesta,
jotta voi hakeutua ajoissa asiatuntijan luo.
Kuorsaava lapsi, jolla on hengityskatkoksia unen aikana,
voi sairastaa obstruktiivista uniapneaa (Obstructive Sleep
Apnea Syndrome, OSAS). Kaikista alle kouluikäisistä lapsista noin 0,5-1 % kärsii tästä oireyhtymästä. Tässä oireyhtymässä lapsi kuorsatessaan haukkoo usein henkeään tai
korskahtaa, ja näyttää siltä kuin hänen palleansa painuisi
sisäänpäin sisäänhengitysyritysten aikana. Tähän kuuluu
myös hengityskatkoksia unen aikana. Ne johtuvat ilmateiden ahtautumisesta tai jopa sulkeutumisesta.
Lasten uniapnea
Uniapnean tarkasta esiintymisestä imeväisikäisillä tietämys on toistaiseksi puutteellista. Hengitystä ahtauttavia
apneoita esiintyy usein ennenaikaisena syntyneillä ja täysiaikaisena syntyneillä harvemmin. Apneaoireilu lisääntyy kahden, kolmen kuukauden ikään asti ja alkaa tämän
jälkeen vähetä. Puolivuotiaista kuusivuotiaisiin lapsiin
uniapneaa on arvioitu esiintyvän vähintään 2 %:lla. Imeväisillä vaikea-asteisen uniapneataudin tiedetään voivan
johtaa henkiseen kehitysvammaisuuteen, kasvuhäiriöön,
kuopparintaan tai keuhkosydänvikaan.
Obstruktiivinen uniapnea
Voi aiheuttaa lapselle unihäiriöitä ja päiväaikaan käyttäytymishäiriöitä. Hoitamattomana sairaus voi johtaa erilaisiin ongelmiin koulussa, viivästyneeseen pituuskasvuun ja
jopa sydämen rytmihäiriöihin laskemalla veren happipitoisuutta. Obstruktiivista uniapneaa esiintyy sekä tytöillä että
pojilla.
Obstruktiivisen uniapnean oireita lapsilla
● Lapsi nukkuu epätavallisessa asennossa, pää voi roikkua vuoteen ulkopuolella tai lapsi haluaa pääpuolen korotetuksi tyynyillä.
● Hän kuorsaa äänekkäästi ja säännöllisesti ja nukkuu suu
auki.
● Lapsella on unen aikana lyhyitä hengityskatkoksia, joita
seuraa korskahdus, hengen haukkominen tai herääminen.
● Hän hikoilee runsaasti unen aikana ja hänen unensa on
rauhatonta.
● Lapsen on vaikea herätä aamuisin, vaikka yöuni on ollut
kyllin pitkä.
● Hänellä voi olla päänsärkyä usein, varsinkin aamuisin.
● Lapsi on ärtyisä, aggressiivinen, oikea känkkäränkkä.
● Hän voi torkahdella päivällä tai olla puoliunessa.
● Lapsella on ongelmia koulussa.
● Lisäksi lapsella voi olla käyttäytymishäiriöitä, jotka
viittaavat ADHD-oireyhtymään (Attention Deficit with
Hyperactivity Disorder, ADHD).
kuttavat kuorsaamisen loppumiseen, mutta eivät paranna
uniapneaa. Jonkin aikaa kirurgisen operaation jälkeen on
syytä tehdä uudelleen polysomnografia (PSG), jolloin voidaan varmistaa obstruktiivisen uniapnean paraneminen.
Jotkut uniapneasta johtuvista oireista ovat samantyyppisiä
kuin ADHD-oireistossa, kuten vaikeus keskittyä, liiallinen
toimeliaisuus ja hermostuneisuus. Joskus voi käydä niinkin, että uniapneasta kärsivän lapsen oireet diagnosoidaan
ADHD:ksi. Niinkin voi käydä, että joku lapsi kärsii näistä
molemmista oireistoista, jolloin obstruktiivinen uniapnea
pahentaa ADHD:n oireita. Jos lapsi kärsii joistakin yllämainituista oireista, on syytä keskustella lastenlääkärin
kanssa siitä, tarvitseeko lapsi unilääketieteen asiantuntijan
apua.
Oikomishoito. Oikojahammaslääkärin osuus on keskeisen tärkeä suulaen rakenteellisissa ongelmissa. Riittävän
ajoissa aloitetulla hoidolla, jossa pyritään levittämään lapsen kapeaa, kovaa suulakea, saadaan aikaan hyviä tuloksia.
Mitä tapahtuu hengityskatkoksen aikana
Lihakset rentoutuvat unen aikana. Joillakin obstruktiivista
uniapneaa potevilla lapsilla ylempiä hengitysteitä ympäröivät lihakset rentoutuvat liikaa ja keskeyttävät hengitysliikkeen. Joillain lapsilla henkitorven yläosa on kapeampi
kuin normaalisti ja unen aikana rentoutuessa sulkeutuu kokonaan. Kummassakin tapauksessa lapsen yrittäessä hengittää hänellä on samantyyppinen kokemus kuin yrittäisi
imeä juotavaa vettyneellä ja löysällä pillillä. Hengityksen
taas alkaessa voi kuulla syviä haukkomisia, jotka saattavat
kukin herättää lapsen hetkiseksi.
Kaikki mikä aiheuttaa ilmateiden kapenemisen tai veltostumisen lisää riskiä sairastua obstruktiiviseen uniapneaan.
Näitä ovat esimerkiksi suurentuneet nielu- tai kitarisat taikka rakenteelliset epäsuhdat kasvoissa tai leukojen alueella.
Tyypillistä obstruktiivista uniapneaa sairastavalle lapselle
on se, että hänellä on kapea ja korkea kova suulaki.
Uniapnea on melko yleistä Downin syndroomaa tai muita
synnynnäisiä kehityshäiriöitä sairastavilla, koska kehityshäiriöt vaikuttavat hermostoon ja kasvojen anatomiaan.
Allergia tai tukkoinen nenä aiheuttavat kuorsausta, mutta ovat harvemmin syynä obstruktiiviseen uniapneaan.
Toisaalta lapsille, joilla on obstruktiivinen uniapnea, voi
rauhoittava lääkitys aiheuttaa kuorsausta tai hidasta hengitystä.
Diagnosointi
Obstruktiivisen uniapnean toteamiseksi tai poissulkemiseksi tarvitaan polysomnografia (PSG). Se tehdään yön
aikana unilaboratoriossa. Lapseen kiinnitettävien anturien
avulla tutkitaan hänen aivojensa toimintaa, raajojen liikkeitä, lihasten aktiivisuutta, sydämen toimintaa, hengitystä
ja nukkumisasentoa. Tämä tutkimus ei aiheuta kipua tai
vahingoita lasta millään tavalla. Se on välttämätön oikean
diagnoosin varmistamiseksi ja tarkoituksenmukaisen hoidon aloittamiseksi.
Hoito
Kirurgia. Monella lapsella suurentunut kitarisa tai suurentuneet nielurisat ovat syynä obstruktiiviseen uniapneaan,
ja tällöin hoitona on niiden poistaminen. Myös muita kirurgisia toimenpiteitä voidaan harkita, jos obstruktiivisen
uniapnean syynä ovat anatomiset seikat. Tosin ne tulevat
harvemmin kyseeseen. Joskus kirurgiset toimenpiteet vai-
Muut hoidot.
CPAP–hoidossa happea annetaan ylipaineella pienen
maskin avulla hengitysteihin unen aikana. Tämä paineella tuleva ilma estää nielua sulkeutumasta. CPAP-hoitoa
käytetään silloin kun nielu- ja kitarisojen poisto tai oikojahammaslääkärin toimenpiteet ovat poissuljettuja tai ne
eivät ole parantaneet uniapneaa.
Vaikeissa tapauksissa hoito voidaan aloittaa ylipainehengityshoidolla ja liittää siihen kirurgiset ja/tai oikojahammaslääkärin toimenpiteet. Kun näillä toimenpiteillä on saatu
aikaan ylähengitysteihin enemmän tilaa, voidaan ylipainehengityshoito lopettaa.
Elämäntapojen muutos. Joskus obstruktiivinen uniapnea
voi johtua ylipainosta, jolloin painonpudotus on tarkoituksenmukainen hoito. Siihen liitetään myös säännöllinen liikunta ja uusien ruokailutottumuksien opettelu.
NUORI JA UNI
Ollapa jälleen nuori! Nuoressa on niin paljon
energiaa, mahdollisuuksia, elämää ja väsymystä!?
Nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset, keskimäärin kahdeksan yhdeksän tuntia yössä. Jyväskylän yliopiston ja WHO:n koululaistutkimuksen mukaan yli 70 %
suomalaisista yli 15-vuotiaista koululaisista käy iltaisin
nukkumaan klo 23 tai myöhemmin. Vastaava luku oli 15–
20 vuotta aikaisemmin vain 30 %.
Syynä nuorten liian vähäiseen yöuneen ovat mm. omassa
kehossa tapahtuvat nopeat muutokset, elämäntyylin valinta ja sosiaalinen paine. Tätä kautta nuorisoa uhkaavat
kroonisen unettomuuden seuraamukset.
Teini-ikäiseksi lasketaan perinteisesti nuori, joka on iältään 13–17 vuoden välillä. Tähän ikäryhmään kuuluvat
tyypilliset unihäiriöt voivat ilmaantua jo muutamaa vuotta
aiemmin ja puolestaan jatkua kahdenkymmenen ikävuoden paremmalle puolelle.
Unen tarve
Väsymykseen ja virkeyteen vaikuttaa kaksi tekijää. Ensimmäinen tekijä on aika, joka on kulunut siitä, kun viimeksi on nukuttu. Sitä kutsutaan uni/valvetasapainoksi.
Käytännössä se ilmenee siten, että mitä kauemmin olet
valveilla sitä väsyneemmäksi tulet. Toinen tekijä on vuorokausirytmi, ja se vaikuttaa väsymykseen ja virkeyteen.
Sitä voi kutsua myös kehon biologiseksi kelloksi. Jokaisella on oma luonnollinen ajastusjärjestelmänsä, joka osoittaa, koska tulisi olla hereillä ja koska nukuttava. Suurin osa
ihmisistä tuntee jonkinasteista unen tarvetta iltapäivisin ja
Uniuutiset 2-2013
9
voimakasta väsymystä iltaisin. Vuorokausirytmistä johtuu
tarpeemme mennä nukkumaan aina tiettynä ajankohtana
huolimatta edellisen yön unen määrästä. Nuoren vuorokausirytmi häiriintyy jatkuvasta valvomisesta ja epäsäännöllisistä heräämisajoista. Tämä puolestaan aiheuttaa voimakasta aamuväsymystä ja väsymystä silloin, kun pitäisi
olla virkeimmillään eli koulutuntien ja luentojen aikana.
Rytmin vaihdos - unijakso viivästyy
Murrosiässä kehossa tapahtuu lukuisia normaaleja muutoksia, vuorokausirytmin muutos on vain yksi niistä. Ennen puberteetti-ikää lapsi nukahtaa normaalisti noin klo
20–21 aikaan. Murrosikä siirtää tätä rytmiä muutaman
tunnin myöhäisemmäksi eli nukkumaanmeno siirtyy klo
22:ksi tai klo 23:ksi. Tätä vuorokausirytmin muutosta kutsutaan luonnolliseksi unijakson viivästymiseksi, koska
nukkumaanmenon tarve viivästyy muutamalla tunnilla.
Tässä ei ole kysymys unettomuudesta, vaan aivan luonnollisesta tapahtumasta.
Lisäksi on tärkeää ymmärtää myös, että unentarve ei kuitenkaan vähene eli se on kahdeksasta yhdeksään tuntia
yössä.
Jos tätä luonnollista tapahtumaa ei tiedosteta tai siitä ei välitetä, vaikeuttaa se uuteen vuorokausirytmiin sopeutumista ja riittävän unen saamista. Esimerkkinä tästä läksyjen
luku myöhään illalla, seurustelu kavereiden kanssa tai nikotiinia ja/tai kofeiinia sisältävien tuotteiden nauttiminen.
Myös ”univelan” takaisinmaksu viikonloppuina vaikeuttaa uuteen vuorokausirytmiin sopeutumista alkuviikosta.
Yöunella monta kilpailijaa – ajan käyttö hallintaan!
Yhteiskunta tällaisenaan vaikeuttaa kunnon yöunta murrosiässä. Koulujen varhaisessa alkamisajassa ei oteta huomioon teini-ikäisen fysiologista vuorokausirytmin vaihdosta, ja näin yöuni jää pakostakin liian lyhyeksi. Olisi
tärkeää saada teini-ikäisten koulun alkamisaika varhaisesta aamusta ainakin yhtä monta tuntia myöhemmäksi. Eri
asiantuntijatahojen olisi käytettävä resurssejaan tämän tärkeän asian puolesta. Näin taattaisiin jokaiselle elintärkeä
asia: riittävä yöuni.
Myös koulu ja perheen sisäiset paineet voivat häiritä nuoren
unta. Erilaiset velvoitteet, kuten osa-aikatyö, kotiaskareet
ja läksyt, voivat rasittaa ja näin vähentää mahdollisuutta
riittävään yöuneen. Murrosiässä voi olla vaikea vastustaa
sosiaalisia paineita, ja tätä kautta voi tehdä elämässään
vahingollisia valintoja, kuten yövalvominen, alkoholin
käyttö, tupakointi ja huumeiden käyttö. Nämä valinnat
haittaavat kunnon yöunta. Sen tähden aikuisen tukeva rooli on tärkeää, kun nuori harjoittelee valintojen tekoa, eikä
vähiten unihygieniaa koskevissa asioissa. Nämä paineet
ja murrosiässä tapahtuva unirytmin muutos yhdessä aiheuttavat monelle nuorelle päiväväsymystä. Monen nuoren
on vaikeaa nousta aamuisin kouluun tai he nukahtelevat
koulutuntien aikana, nukkuvat iltaisin ja viikonloppuisin
tai kokevat ihmissuhteet vaikeina. Jos unen puute on jatkuvaa, myös onnettomuusriski liikenteessä ja työssä kasvaa.
Fysiologiset muutokset, sosiaaliset paineet ja vaillinainen kyky tehdä valintoja muodostavat musertavan yhdistelmän, joka riistää nuorelta riittävän yöunen. Nuori elää
10
Uniuutiset 2-2013
muutosten aikaa yrittäen sopeutua niihin sekä jatkuviin
tunne-elämän heilahduksiin. Tässä herkässä muutosprosessissa jatkuva unenpuute hankaloittaa elämää vielä entisestään.
Väliintulo ja hoito
Jos nuori on kohtuuttoman väsynyt päivisin, voi kyseessä
olla muukin kuin pelkkä unen vähyys. Kyseeseen voi tulla
esim. uniapnea tai narkolepsia. Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat unen aikana, johtuen esimerkiksi suurentuneista nielu- ja/tai kitarisoista. Narkolepsia on REM-unen
häiriö, jonka oireita ovat tahaton nukahtelu, tunnereaktioihin liittyvät lihasvoiman menetyskohtaukset (katapleksia)
ja huonolaatuinen uni. Molemmat oireyhtymät voivat alkaa jo murrosiässä. Tunne-elämän ongelmat, esimerkiksi
murrosiässä yleinen masennus, voivat häiritä yöunta ja
vastaavasti päivittäistä vireystilaa. Lisäksi tietyt sairaudet
aiheuttavat uniongelmia samoin kuin huumeiden ja alkoholin käyttö.
Kun uniongelma on määritelty, voidaan aloittaa hoito.
Joskus uniongelmat ratkeavat vain nukkumistottumuksia
muuttamalla. Jos ongelmat eivät kuitenkaan ratkea tapojen
ja valintojen muutoksella, on syytä ottaa yhteys alan asiantuntijaan. Esitietojen ja tutkimuksen avulla hän diagnosoi
ongelman ja valitsee tarkoituksenmukaisimman hoidon.
Yleisimmät hoitomuodot
Teini-ikäisen uniongelmia voidaan hoitaa kahdella eri
tavalla, kumpaankin niistä sisältyy hyvän unihygienian
omaksuminen.
Kirkasvalohoito
Kirkasvalohoidossa asennetaan biologinen kello uudestaan käyttämällä hyväksi kirkasta valoa ja pimeyttä. Tämä
hoito voidaan toteuttaa kotona. Nuori asettuu kirkasvalolampulle alttiiksi aamulla, jolloin keho saa merkin hereillä
oloon. Illalla puolestaan valoja vähennetään, jolloin keholle annetaan merkki valmistautua uneen. Valoterapiaa voidaan antaa kotona aivan tavallisella lampulla tai erityisellä
kirkasvalolampulla. Siitä saa enemmän tietoa alan asiantuntijalta.
Kronoterapia
Kronoterapia on vaativa hoitomuoto. Siinä tarvitaan vahvaa ja jatkuvaa motivaatiota sekä hoidettavalta nuorelta
että hänen vanhemmiltaan. Tässä hoitomuodossa nukkumaanmenoaikaa siirretään 2-3 tunnilla joka ilta, kunnes on
päästy tavoitteeseen eli optimaaliseen nukkumaanmenoaikaan. Jos nuori on käynyt nukkumaan klo 3 aamuyöstä,
niin hoidon ensimmäisenä ”päivänä” nukkumaan menoa
siirretään klo 6:ksi. Seuraavan kerran nukkumaan mennään klo 9 ja näin jatkaen, kunnes nukkumaanmenoaika on
22 tai 23. Ja tämän jälkeen noudatetaan tätä nukkumaanmeno aikaa poikkeuksetta. Hoidon voi aloittaa esimerkiksi
loma-aikana.
Useimmiten näitä kahta hoitomuotoa yhdistellään,
koska tulokset näyttävät lupaavimmilta, kun mukana
on valoelementti. Jos unirytmi ajan myötä pääsee
lipsumaan ei-toivotulle tielle, voidaan hoito uusia.
Uniongelman voittaminen
Jotta ongelma voidaan ratkaista, on tunnistettava unen
puutteen merkit. Näitä merkkejä ovat vaikeus nousta ylös
aamuisin, ärtyneisyys iltapäivisin, nukahtelu päivän aikana, arvosanojen lasku tai ylipitkät unet viikonloppuisin.
Tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeudet muistuttavat
ADHD-oireyhtymän oireita. Siihen oireistoon kuuluu keskittymis-vaikeuksien lisäksi nopeat mielialojen vaihtelut,
ylivilkkaus (kykenemättömyys istua paikallaan pitempiä
aikoja) tai aggressiivinen käyttäytyminen.
Jos nuorella on ajokortti, on erittäin tärkeää muistuttaa
häntä, ettei väsyneenä saa istua auton rattiin. Vanhemman
vastuulla on auttaa nuorta tekemään viisaita valintoja elämässään. Vapaa-ajan aktiviteeteista on syytä karsia pois
vähemmän tärkeä ja varsinkin sellainen, joka suoranaisesti
kaventaa yöunta. Jos nuori on koulun ohella ansiotyössä,
olisi työn osuuden oltava vähäinen kouluviikon aikana ja
keskittynyt viikonloppuihin.
Nuoren koulunkäyntiin ja yleensä mielialoihin on syytä
kiinnittää huomiota. Näin on mahdollista varhaisessa vaiheessa puuttua unijakson viivästymiseen tai unihäiriöön.
Jos uniongelma on jatkuva, on syytä ottaa yhteys unilääketieteen asiantuntijaan oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi. Jos nuoren unitottumukset huolestuttavat, voi alan
asiantuntijalta saada neuvoa ja apua oikeiden valintojen
teossa.
Kiinnostus nuoren uneen ja unitottumuksista keskusteleminen samoin kuin mahdollinen asiantuntijan apu lisäävät
tietoisuutta omasta unesta ja hyvinvoinnista. Tämä on erityisen tärkeää tasapainoiselle ja terveelle alkavalle aikuisuudelle.
IKÄÄNTYVÄN UNI
Ikääntyminen tuo tullessaan paljon muutoksia,
jotka eivät ole sairauden oireita, vaan kuuluvat
luonnolliseen vanhenemiseen. Iän mukana myös uni ja
nukkuminen muuttuvat.
Nuorena nukahtaa nopeasti ja nukkuu syvää unta. Ikääntyessä nukahtamiseen menee enemmän aikaa, heräämiset
yön aikana lisääntyvät ja niiden jälkeen on entistä vaikeampi nukahtaa. Erilaiset ulkoa kuuluvat äänet voivat helposti häiritä unta. Ikääntymiseen kuuluu myös päivällä
torkahtelu esim. TV:n ääreen tai tilanteessa, jolloin on rentoutunut. Nämä ovat aivan normaaleja ikääntymiseen liittyviä ilmiöitä. Ne voivat myös kertoa unihäiriöstä, silloin
kun henkilöllä on lisäksi nukahtamisvaikeuksia, vaikeus
nukkua yön yli tai hän nukahtelee päivän aikana. Siksi on
syytä erottaa ikääntymiseen liittyvät muutokset muutoksista, jotka kertovat jostakin unihäiriöstä.
Terveydenhuollon ammattilaisenkin voi olla joskus vaikea
erottaa ikääntymisen mukanaan tuomia luonnollisia muutoksia todellisista unihäiriöistä. Myös jotkut lääkehoidot
(tietyt kipulääkkeet ja pahoinvointilääkkeet) ja psyykkiset
häiriöt (masennus,psykoosi) aiheuttavat unihäiriöitä. Erilaiset unihäiriöt ja niiden syy voidaan parhaiten selvittää,
kun ollaan tietoisia ikääntymisen aiheuttamista muutoksista uneen.
Esimerkiksi iltapäivänokoset eivät ole epänormaali ilmiö
tai merkki vanhenemisesta. Viimeaikaisten tutkimusten
valossa kehon luonnollisiin tarpeisiin kuuluu päiväunet iltapäivällä. Silloin kun työelämä ei enää sido velvollisuuksineen, on aikaa toteuttaa tämä luonnollinen tarve.
Meillä on usein virheellisiä käsityksiä ikääntyvän unen tarpeesta. Aikuinen tarvitsee suunnilleen saman verran unta
läpi elämänsä, mutta kykymme nukkua tuo tarvittava määrä yhtäjaksoisesti heikkenee iän mukana. Samoin kykymme nukkua syvää unta muuttuu ikääntyessä.
Vaikka ikääntyneillä on lähes sama määrä unennäkö-unta
(REM-uni) kuin nuoremmilla, niin heillä on vähemmän
syvän unen jaksoja unessaan kuin nuoremmilla. Taipumus
heräillä yöunen aikana lisääntyy. Joidenkin tutkimusten
mukaan yli 60-vuotiailla saattaa herääminen yöunen aikana tapahtua jopa 150 kertaa.
Nuoret aikuiset saattavat herätä unen aikana viitisen kertaa.
Nämä heräämiset ovat lyhyitä, ja vaikka niitä ei aamulla
muistaisikaan, ne voivat jättää kokemuksen levottomasta
yöstä. Normaaliin ikääntymiseen kuuluu, että yli 65-vuotias herää ainakin kerran yössä käydäkseen WC:ssä.
Yleisimmät syyt ikääntyneen uniongelmiin
Tutkimusten mukaan yli puolet 65 vuotta täyttäneistä kärsii uniongelmista. Yleisin vaiva on unettomuus, ja se tuo
mukanaan uusia vaivoja tai pahentaa jo olemassa olevia.
Sairaudet
Iän mukana mahdollisuus sairastua krooniseen sairauteen
kasvaa. Monet sairaudet, kuten astma ja muut hengitystiesairaudet, sydänsairaudet ja nivelsairaudet, aiheuttavat
uniongelmia. Unettomuutta voivat aiheuttaa monenmoiset
vaivat, kuten kipu, kutina ja kuumeilu.
Lääkitys
Monet sairauksiin käytettävistä lääkkeistä häiritsevät
unta. Tällaisia lääkkeitä voivat olla metoklopramidi, jota
käytetään pahoinvoinnissa ja ruuansulatusvaivoissa, beetasalpaajat, astmalääkkeet, antihistamiinit sekä serotoniinin takaisinotonestäjät, joita käytetään mm. masennuksen
hoidossa. Jos lääkityksellä on haittavaikutuksia uneen, on
asiasta syytä keskustella lääkärin kanssa. Pienelläkin annostuksen muutoksella tai lääkkeen oton ajankohdan siirtämisellä voidaan vähentää näitä haittoja.
Yllättävältä voi tuntua, että yksi yleisimpiä unettomuuden
aiheuttajia on pitkään jatkunut lyhytvaikutteisten unilääkkeiden eli nukahtamisvalmisteiden käyttö.
Nukkumistottumuksiin on syytä kiinnittää huomiota, ja
erilaisia rentoutumistekniikoita voi käyttää ennen nukkumaanmenoa. Joillekin voi olla hyötyä siitä, että heillä on
varalla nukahtamislääkkeitä satunnaisesti käytettäväksi.
Säännöllistä nukahtamislääkkeiden käyttöä ikääntyneillä,
kuten muillakin, olisi syytä tarkasti valvoa. Yli 65-vuotiaita on koko väestöstä 15,6 %, mutta heidän osuutensa kaikista käytetyistä unilääkkeistä on yli puolet. Tässä ryhmässä naiset käyttävät noin 20 % enemmän unilääkkeitä kuin
miehet. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että yleisimmin
Uniuutiset 2-2013
11
käytetyt lääkkeet eivät vaikuta ikääntyneen uneen halutulla tavalla, jotkut jopa lisäävät uniongelmia.
Alkoholi
Alkoholi voi helpottaa unen saantia, jos sitä nautitaan
kohtuudella eli korkeintaan 1-3 ravintola-annosta. Enemmän nautittuna se helpottaa unen tuloa, mutta herääminen
voi tapahtua muutaman tunnin kuluttua. Aamulla aikaisin
herääminen voi olla seurausta edellisenä iltana nautitusta
liiallisesta alkoholimäärästä. Samanlainen seuraus voi olla
myös ikääntymisen mukanaan tuomalla kehon uni-valverytmin muutoksella.
Masennus
Masennus yleistyy, kun vanhenemme. Nukahtamisvaikeudet, keskeytynyt yöuni ja aikaisin herääminen voivat olla
merkkejä masennuksesta. Joskus masennus voi lisääntyä
asteittain ja alavireisyydestä tulee elämäntapa. Jotkut masentuneet ihmiset pitävät huonoa yöunta kaiken syynä ja
kokevat, että elämä olisi kohdallaan jos vain saisivat kunnon yöunet. Jos unihäiriö etenee, saattaa se vaikuttaa ruokahalun puutteeseen ja epäsäännölliseen ateriointiin sekä
kiinnostuksen hiipumiseen jokapäiväistä elämää kohtaan.
Läheisen menetys voi olla syynä unettomuuteen ja masennukseen. Amerikkalainen tutkimus osoittaa, että kolme
neljäsosaa leskeksi jääneistä kärsi unettomuudesta kuukauden puolison kuoleman jälkeen. Vuoden kuluttua puolet heistä kärsi vielä uniongelmista.
Muut unta häiritsevät tekijät
Joillakin ikääntyneillä ongelmat ovat nukkumisen alueella,
toisilla omassa mielentilassa ja päivittäisissä toiminnoissa. Joskus uniongelmat voivat johtua selkeästä ja helposti
poistettavissa olevasta syystä, kuten kofeiinipitoisista valmisteista, raskaasta ateriasta tai liikunnasta liian myöhään
illalla. Uniongelmia aiheuttavat myös laitostuminen, leikkauksesta toipuminen ja matkustelu. Samoin jatkuva huoli
tai stressi voivat laukaista unihäiriön.
Mitä tehdä
Ikääntyminen lisää herkkyyttä tunne-elämän paineille samoin kuin ulkoisille unta häiritseville tekijöille. Useisiin
uniongelmiin voi löytää ratkaisun tarkkailemalla omia
ruokatottumuksiaan, olemalla tietoinen lääkityksestään,
pohtimalla omaa elämänasennettaan ja liikkumalla sopivana ajankohtana.
Monista ikääntyneistä ihmisistä tuntuu, että vuoteeseen
mennessä kaikki huolet valtaavat mielen ja tekevät nukahtamisen mahdottomaksi. Tähän lääkkeeksi voisi kokeilla
huolta aiheuttavien asioiden pohtimista ja niihin ratkaisun
etsimistä jonain muuna aikana vuorokaudesta. Nukkumaan menoon voi liittää jonkin rentouttavan toiminnon.
Varma keino estää unen tulo on yrittää nukkua.
Kun ikäännymme, sisäinen kellomme tarvitsee aikaa säätääkseen muutokset. Sisäinen kello huolehtii säännöllisistä
nukkumis- ja hereillä olo ajoista. Vielä epäsäännöllisesti
työssäkäyvälle voi olla vaikeampi sopeutua muutoksiin.
Usein matkustava huomaa myös sopeutumisen aikaeroihin
vaikeutuneen. Lämpötilan, valon tai äänten muutokset voivat vaikuttaa sisäiseen kelloon. Sen vuoksi säännöllinen
elämänrytmi helpottaa elämää ja nukkumista.
12
Uniuutiset 2-2013
Jos kyseessä on unettomuus tai elämänpiiri on hyvin hiljainen ja rajoittunut, on syytä välttää liiallista nukkumista
päivällä. Eli nukkumiseen varataan yö ja päivisin sama
aika nokosille. Päivittäinen aktiivisuus ja toimeliaisuus vähentävät uniongelmia.
Mahdolliset unihäiriöt
Uniapnea. Uniapnea vaivaa arviolta joka neljättä 60 vuotta täyttänyttä ja sen vakavuusaste vaihtelee yksilöllisesti.
Ensisijaiset oireet ovat päiväaikainen väsymys ja äänekäs
kuorsaus.
Aikaistunut unijakso
(Advanced Sleep Phase Syndrome)
Taipumus käydä iltaisin aikaisin nukkumaan ja herätä aikaisin aamulla lisääntyy iän mukana. Osa ikääntyvistä ihmisistä tuntee tarvetta käydä nukkumaan jopa ennen klo
21. Tällöin he heräävät 3-4 aikaan aamuyöstä. Tätä ilmiötä
kutsutaan aikaistuneeksi unijaksoksi. Se rajoittaa sosiaalista elämää, koska väsymys tulee aikaisin illalla, jolloin on
vielä sosiaalisesti toiminnallista aikaa. Toisaalta on myös
turhauttavaa herätä niin aikaisin aamuyöstä, koska suurin
osa ympäristöstä on vielä täydessä unessa. Vaikka aikaistuneesta unijaksosta kärsivä yrittäisikin pysytellä hereillä
myöhempään, hänen sisäinen kellonsa herättää hänet totuttuun aikaan. Tähän ongelmaan voidaan koettaa valohoitoa,
jolloin altistutaan kirkkaalle valolle myöhään iltapäivisin
tai aikaisin illasta. Tämä siirtää unijaksoa myöhäisemmäksi, ja samoin herääminen tapahtuu myöhemmin. Hereillä
oloaika on syytä viettää aina hyvässä valaistuksessa.
Levottomat jalat -oireyhtymä (Restless Legs Syndrome
eli Willis-Ekbomin tauti) ja periodinen raajaliikehäiriö
(Periodic Limb Movement Disorder). Ehkä puolella 65
vuotta täyttäneistä on nykäisyjä jaloissa tai käsivarsissa
yön aikana. Näitä lihasnytkähdyksiä voi esiintyä harvakseltaan tai jopa kerran minuutissa tunnin tai kahden ajan
öisin.
REM-unen käyttäytymishäiriö (Behavioraalinen unioireyhtymä). Yleensä REM-unen aikana lihakset ovat
täysin rentoutuneet, mutta samaa olotilaa ei ole REM-unen
käyttäytymishäiriötä potevalla. Tällöin nukkuja toimii
unensa mukaan. Hän voi törmäillä huonekaluihin, rikkoa
ikkunan, pudota portaita alas loukaten itseään tai vuodekumppaniaan. Suurin osa potilaista on yli 50-vuotiaita
miehiä, mutta myös esimerkiksi narkolepsiaa sairastavilla
lapsilla voi olla RBD. Aikuisilla RBD ennustaa Parkinsonin tautia, mutta esimerkiksi lapsilla ei ole havaittu tällaista yhteyttä.
Vaeltelu ja muut häiriöt. Ikääntyvällä henkilöllä voi
esiintyä aamuyöstä, heräämisen jälkeen, vaeltelua ja sekavuutta. Jos hän elää avioliitossa, molempien aviopuolisoiden yöuni häiriintyy tästä auringonlaskun oireyhtymäksikin sanotusta ilmiöstä. Kaksi kolmasosaa hoitolaitoksissa
asuvista ihmisistä kärsii unihäiriöistä. Hoitokodeissa unettomuus yleensä vain lisääntyy, koska niissä käytetään nukahtamislääkkeitä. Valitettavasti nämä lääkkeet voivat aiheuttaa sekavuutta ja lisätä kaatumisen riskiä.
Milloin tarvitaan asiantuntija-apua?
Jos unettomuutta on ollut yli kuukauden ja päiväaikainen
väsymys haittaa jokapäiväistä elämää, on syytä ottaa yhteys lääkäriin. Hän voi puolestaan ohjata tarvittaessa erikoislääkärin vastaanotolle. Esitietojen ja tutkimusten avulla pyritään diagnosoimaan mahdollinen unihäiriö. Joskus
voidaan tarvita muidenkin perheenjäsenten antamaa tietoa.
Unta voidaan tutkia myös laboratoriossa. Tutkittavaan
kiinnitetään ennen nukkumaan menoa anturit, jotka rekisteröivät unenaikaista aivotoimintaa, lihasjännitystä,
raajojen liikkeitä, sydämen sykettä ja hengitystä. Joskus
tämä voi olla ainoa keino selvittää unihäiriön luonne. Tätä
tutkimusta sanotaan unipolygrafiaksi (Polysomnography,
PSG). Unta voidaan tutkia myös päivänokosten aikana,
jolloin tutkitaan päiväaikaista väsymystä.
Unilääkkeet
Hoitoa vaativa unettomuus on kyseessä silloin, kun laadultaan huonoon tai lyhytkestoiseen uneen kuuluu lisäksi väsymys, ärtyneisyys ja suoriutumisen heikkeneminen
päiväaikaan. Unettomuuden hoitoon voidaan käyttää lääkityksenä melatoniinia tai bentsodiatsepiini-johdannaisia
tai niiden tavoin vaikuttavia lääkkeitä.
Melatoniini
Melatoniini on elimistön oma hormoni, joka toimii unen ja
vuorokausirytmin säätelijänä. Melatoniini edistää nukahtamista ja riittävän suuri yöllinen melatoniinipitoisuus
antavat edellytykset hyvälle unelle. Iän myötä elimistön
kyky tuottaa melatoniinia heikkenee, jolloin luonnollinen
melatoniinin määrä ei välttämättä riitä laadukkaan yöunen
takaamiseen. Tällöin pitkävaikutteinen melatoniini voi
olla ratkaisu ongelmaan.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että pitkävaikutteinen melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa, parantaa unen laatua
sekä lisää aamuvirkeyttä ja parantaa toimintakykyä päivän
aikana. Melatoniini-lääkehoidon ei ole todettu aiheuttavan
perinteisiin unilääkkeisiin yhdistettyjä sivuvaikutuksia,
kuten muistihäiriöitä, tokkuraisuutta, riippuvuuden kehittymistä tai vieroitusoireita.
Bentsodiatsepiini-johdannaiset tai niiden tavoin vaikuttavat lääkkeet
Vaikea primaarisen unettomuuden lyhytaikaisessa hoidossa voidaan käyttää bentsodiatsepiini-johdannaisia tai
niiden tavoin vaikuttavia lääkkeitä. Unettomuuden lääkehoitoon sopivat bentsodiatsepiineista tematsepaami ja
oksatsepaami sekä muista lääkkeistä tsolpideemi ja tsopikloni.
Bentsodiatsepiinien käyttöön iäkkäillä tulee suhtautua varoen. Bentsodiatsepiinit aiheuttavat iäkkäillä selvästi tavallista enemmän haittavaikutuksia. Ne heikentävät muistia ja
asioiden mieleen painamista. Bentsodiatsepiinit voivat aiheuttaa myös sekavuutta, haparointia ja kävelyvaikeuksia.
Niistä voi puolestaan seurata kaatumisia ja luunmurtumia.
Ikääntyessä keho hajottaa lääkkeitä tehottomammin kuin
nuorempana. Näin ollen lääkkeet viipyvät kehossa kauemmin ja vaikuttavat pitempään.
HUOM! Unettomuus voi joskus olla oire unenaikaisesta
hengityshäiriöstä. Tällöin unilääkkeet voivat lisätä
unenaikaisia hengityskatkoksia ja pidentää niitä. Tämän
vuoksi on syytä aina selvittää unettomuuden syy ennen
hoidon aloittamista.
Lääkkeiden yhteensopimattomuus
Ongelmia voi syntyä sekä sopimattomasta lääkityksestä
että useiden keskenään epäsopivien lääkkeiden yhteiskäytöstä. Sen tähden on tärkeää neuvotella lääkärin kanssa
lääkityksestä ja on muistettava mainita myös käytetyt käsikauppalääkkeet. Parasta olisi pitää aina lompakossa luettelo käyttämistään lääkkeistä, koska lääkkeitten nimiä on
usein vaikea muistaa.
MASENNUS JA UNI
Uniongelmat tai päiväaikainen väsymys voivat johtua
ulkoisista tekijöistä kuten melusta. Tai ne voivat olla yhteydessä tiettyyn elämäntilanteeseen, esimerkiksi lapsen
syntymään tai työttömäksi joutumiseen. Jossain tapauksissa uniongelmat liittyvät mielialoihin, varsinkin masennukseen.
Ihmiset kärsivät yhä enenevässä määrin masennuksesta.
Se on sairaus, joka vaikuttaa tapaamme kokea itsemme ja
se vaikuttaa koko kehomme toimintoihin. Univaikeudet
ovat vain yksi masennuksen oireista.
Muita mahdollisia oireita ovat:
● alavireisyys, alakuloinen mieliala lähes vuorokauden
ympäri ja lähes päivittäin kiinnostuksen puute tai kyvyttömyys innostua asioista, jotka ennen tuottivat mielihyvää
● merkittävä painonvaihtelu, joko lihominen tai laihtuminen
● voimattomuus
● keskittymisvaikeudet tai vaikeus tehdä päätöksiä
● elämänhalun katoaminen, jopa itsemurha-ajatukset
Unettomuus ei välttämättä merkitse masennusta
Masennus on vain yksi syy univaikeuksiin. Muita syitä on
esimerkiksi obstruktiivinen uniapnea (Obstructive Sleep
Apnea Syndrome eli OSAS), jossa unenaikaiset hengityskatkokset aiheuttavat heräilyä, levotonta yöunta ja päiväaikaista väsymystä. Toinen unihäiriöitä aiheuttava sairaus
on levottomat jalat -oireyhtymä (Restless Legs Syndrome,
RLS) ja siihen mahdollisesti liittyvä periodinen raajaliikehäiriö (Periodic Limb Movement Disorder, PLMD). Tässä sairaudessa henkilöllä on unen aikana raajojen, yleensä
alaraajojen pakkoliikkeitä, jotka estävät kunnon yöunen.
Nämä eivät ole ainoita syitä univaikeuksiin. Jos univaikeudet tai unettomuus ovat pääoire, on syytä ottaa yhteys
lääkäriin, joka auttaa selvittämään uniongelman alkuperän. Joskus oireet vaativat unitutkimuksen laboratoriossa. Myös masennuksesta kärsivällä on poikkeamia sekä
syvässä että unennäköunessa. Silloin unen rekisteröinti
auttaa lääkäriä varmistamaan diagnoosin ja valitsemaan
tarkoituksenmukaisen hoidon, varsinkin siinä tapauksessa,
että henkilöllä on sekä masennusta että unettomuutta. Lääkäri haastattelee myös koko sairaushistorian. Usein hyötyä on myös siitä, että potilas pitää muutaman viikon ajan
Uniuutiset 2-2013
13
unipäiväkirjaa, johon hän kirjaa tarkasti unitottumuksensa
ja uneen liittyvät ongelmat Tämä auttaa lääkäriä määrittelemään minkä tyyppisestä masennuksesta on kysymys.
Masennuksen oire esimerkiksi nuorehkolla, 30-40-vuotiaalla henkilöllä on nukahtamisvaikeudet. Iäkkäämmällä,
yli 40-vuotiaalla masennuksen oire on taasen unettomuus
aamuyön puolella. Tämän diagnoosin voi tehdä iän perusteella. Jos uniongelman takana on unihäiriö, lääkäri valitsee siihen tarkoituksen mukaisen hoidon. Jos kuitenkin
uniongelmien taustalla on masennus, lääkäri voi aloittaa
masennuksen hoidon ja tarvittaessa ohjaa erikoislääkärin
luo jatkohoitoon.
Masennus on syynä uniongelmiin
Jos masennus on syynä uniongelmiin, aloitetaan masennuksen hoito ensin. Masennukseen on olemassa monia
hyviä hoitoja. Esimerkkeinä keskustelu tai psykoterapia
ja lääkehoito. Lievemmissä tapauksissa, silloin kun masennus ei ole kroonista, voi pelkkä psykoterapia tulla kysymykseen. Jos henkilöllä on useampia masennusjaksoja
ja ne ovat syvempiä, parhaana hoitomuotona pidetään
masennuslääkitystä ja psykoterapiaa yhdessä. Lääkäri voi
aloittaa hoidon ja tarpeen vaatiessa lähettää psykiatrin luo,
jonka erikoisalaa masennuksen hoito on.
Masennuksesta johtuvan unettomuuden lääkehoito
Kun masennusta ja siitä johtuvaa unettomuutta hoidetaan
lääkkeillä, on valittava oikea lääke ja oikea annos, jolloin
lääke vaikuttaa molempiin oireisiin toivotulla tavalla. Vanhemmista masennuslääkkeistä doksepiini ja trimipramiini
ovat osoittautuneet hyviksi vaihtoehdoiksi silloin, kun masennus aiheuttaa myös unettomuutta.
Hyvä unihygienia
Hyvän unihygienian noudattaminen on tärkeää, olipa kyseessä masennus tai jokin muu nukkumista häiritsevä tekijä. Ohjeita on syytä noudattaa joka päivä, olipa kyseessä
vapaa- tai työpäivä. Vuoteessa ei ole syytä viettää pidempiä aikoja, unta odotellen, vaan juuri sen ajan, kun on unessa. Unen odottelu voi päinvastoin estää nukahtamisen.
Yhteenveto
Jos sinulla on univaikeuksia tai nukahtelet päiväaikaan
helposti, pohdi onko sinulla edellä mainittuja masennukseen liittyviä piirteitä. Jos niitä on useampia, on siitä syytä
mainita lääkärille. Hän tutkii sinut tarkemmin ja voi mahdollisesti yhdessä erikoislääkärin kanssa valita tarkoituksenmukaisimman hoidon.
UNETTOMUUS
Prof. Markku Partinen, neurologi, tutkimusjohtaja, somnologisti (ESRS), Unilääketieteen erityispätevyys, Helsingin uniklinikka
Unettomuus on lähes epidemian tavoin lisääntyvä ongelma. Jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa kärsinyt unettomuudesta. Jatkuvaa unettomuutta ja päiväväsymystä on jopa 5-10 % aikuisista. Kun tähän
lisätään nuorten määrä, prosenttiluku nousee huomattavasti. Unettomuudesta puhutaan silloin, kun on tunne, ettei ole nukkunut hyvin tai tarpeeksi.
14
Uniuutiset 2-2013
Nukahtamisvaikeus, yöllinen toistuva heräily ja liian varhainen aamuherääminen ovat kaikki unettomuuden muotoja. 1-2 yön unettomuudesta ei tarvitse huolestua eikä sitä
tarvitse erityisemmin hoitaa. Paras tapa suhtautua siihen
on, että nukutaan sitten kun nukuttaa. Jos unen saanti on
vaikeaa tai yöllä esiintyy toistuvasti heräilyä, on hyvä
miettiä syitä unettomuuteen. Muutokset elämäntilanteissa,
stressi, huolet ja murheet voivat joksikin aikaa viedä hyvän
unen. Tällöin omaa nukkumistaan voi huoltaa elämäntavoilla, nukkumisympäristön ja -käytäntöjen kohentamisella. Unettomuus on kuitenkin useimmiten oire, jonka taustalla on jokin häiriö. Siksi pidempään jatkunut unettomuus
on aina syytä tutkia ja selvittää. Unettomuus voidaan usein
hoitaa tai ainakin sitä voidaan lievittää.
Fyysiset sairaudet ja vaivat
Useimmat sairaudet aiheuttavat unihäiriöitä. Nivel- ja selkäkivut ja raajojen huono verenkierto ovat yleisiä unettomuuden syitä. Särky, kutina ja nenän tukkoisuus sekä
monet fyysiset sairaudet, kuten sydämen ja keuhkojen
ongelmat, vaihdevuodet, virtsa- ja vatsavaivat voivat olla
huonon unen taustalla. Refluksitauti eli ruokatorven vajaatoiminnan seurauksena syntynyt ruokatorven ärsytystila
voi myös herättää öisin. Tämän vuoksi kannattaa aina selvittää, onko unihäiriön taustalla jokin elimellinen sairaus,
sillä perussairauden hyvä hoito parantaa myös unta. Jotkut
lääkkeet, alkoholi tai liiallinen kahvinjuonti ovat myös tavallisia syitä unettomuuteen. Tunneperäiset tekijät ja mielenterveyden häiriöt
Voimakkaat tunnevaihtelut ja elämän kriisit aiheuttavat
unettomuutta. Läheisen kuolema, onnettomuus ja arkielämän huolet työpaikalla, parisuhteessa tai perheessä johtavat unen häiriöihin. Masentunut ihminen nukahtaa usein
illalla hyvin, mutta herää varhain aamulla eikä saa enää
unen päästä kiinni. Masennukseen voi liittyä päänsärkyä ja
muita fyysisiä oireita, jotka nekin häiritsevät unta.
Moni pyrkii hoitamaan stressiään ja unettomuutta lisäämällä alkoholin kulutusta. Reilu alkoholiannos kuitenkin
rikkoo unen rakenteen ja huonontaa unen laatua. Alkoholin käyttö lisää myös masennusta, johon taas liittyy unettomuus.
Unettomuuden hoidossa monet konstit käyttöön
Unettomuutta kannattaa aluksi yrittää parantaa kotikonstein unta edistävillä tekijöillä. Unta häiritsevät seikat tulisi kartoittaa ja mahdollisuuksien mukaan poistaa. Elämäntapojen, päivän ja illan toimintojen sekä makuuhuoneen ja
vuoteen järjestäminen hyvää unta tukevaksi ovat hoidon
perusta. Valossa oleskelu, liikunta, sosiaaliset toiminnat sekä riittävä ruoan ja nesteiden saanti kuuluvat unta
edistäviin päivätoimintoihin. Kahvin, teen, kolajuomien
ja tupakoinnin välttäminen iltapäivisin ja iltaisin saattaa
edistää unettomuuden paranemista. Kevyt, mutta riittävä
ilta-ateria, rauhallinen toiminta iltaisin (esim. lukeminen,
musiikin kuuntelu) ja vuoteeseen meno mahdollisuuksien
mukaan samoihin aikoihin illalla – joskin vasta väsyneenä
tukevat hyvää yöunta. Hämärä, äänetön ja lämpötilaltaan
sopiva (18-21◦ C) makuuhuone sekä keholle sopiva patja ja tyyny ovat myös tärkeät unta edistävät tekijät. Aina
kotikonstit eivät kuitenkaan riitä ja tällöin voidaan tarvita
unilääkkeitä. Unettomuuden hoitoon voidaan käyttää lääkityksenä melatoniinia, bentsodiatsepiini-johdannaisia tai
sen tavoin vaikuttavia lääkkeitä tai sedatiivisia masennuslääkkeitä.
Nykyinen tärkeä hoitomuoto unettomuudessa on myös
kognitiivinen terapia, jonka avulla voidaan muokata vuorokausirytmiä, asennoitumista nukkumiseen sekä päästä
eroon vanhoista unettomuutta ylläpitävistä tavoista ja malleista.
Vaikeita unihäiriöitä tutkitaan uniklinikoilla, joihin tullaan
yleensä lääkärissä käynnin jälkeen. Unettomuutta aiheuttavat tekijät pyritään löytämään ja korjaamaan erilaisilla
terapioilla ja lääkehoidolla. Parhaat tulokset unettomuuden hoidossa saadaan kognitiivis-behavioraalisilla menetelmillä. Jos unettomuuden taustalla epäillään fyysistä häiriötä, unilaboratoriossa seurataan potilaan yöunta. Koko
yön kestävässä unipolygrafiassa tutkitaan aivosähkökäyristä unen rakennetta, hengitystä, hapen kyllästeisyyttä,
sydämen toimintaa ja raajojen liikkeitä. Uni-valverytmin
häiriöitä voidaan mitata myös noin viikon kestoisella aktiivisuuden mittauksella pientä rannekellon tapaista aktigrafia käyttäen.
Yleistä unettomuudesta
Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että unettomuus ja
unihäiriöt ovat ihmisen itsensä aiheuttamia. Se pitää osittain paikkansa. Yksi keskeinen syy on keinovalossa oleilu.
Toinen tärkeä syy on riittämätön huolenpito unesta (huono unihuolto), mikä tarkoittaa uneen ja makuuhuoneeseen
liittyviä vääriä tottumuksia ja asenteita: yritetään nukkua
väärässä paikassa väärään aikaan. Ongelma on yleistynyt nykyisin myös nuorilla ihmisillä, vaikkakin ongelma
on tavallisin keski-ikäisillä ja vanhemmilla henkilöillä.
Vanhemmiten unen rytmi latistuu ja heräämisiä voi olla
enemmän. Samoin erilaiset sairaudet, yksinäisyys ja masentuneisuus voivat heikentää unen laatua. Unen tarve ei
sinänsä muutu ihmisen vanhetessa, mutta jos päiväaktiviteetit vähenevät, myös passiivinen jakso vähenee.
On hyvä muistaa, että pitkien päiväunien nukkuminen
vähentää yöunen määrää. Pitkiä yli 90 minuutin kestoisia
päiväunia tulisikin välttää. Toisaalta lyhyiden 20–45 minuutin kestoisten päiväunien edut ovat kiistattomat. Siitä
huolimatta Suomessa nokoset sallitaan vain päiväkotilapsille. Työpaikalla otetut tirsat saatetaan tulkita laiskuudeksi. Saksassa on tavallista keskeyttää työnteko kuudennen
tunnin aikaan ja pitää siestaa. EU:n muissakin maissa
siesta on tavallista. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että
valoisassa Espanjassa siesta on sallittua, muttei pimeässä,
pohjoisessa Suomessa.
Suomalaisten unirytmiä häiritsee pohjoinen maantieteellinen sijainti. Kesällä valoisuus voi haitata nukkumista, ja
talvella varsinkin pohjoisessa aurinko ei näyttäydy aikoihin. Valon puute vaikuttaa ihmisen auringon mukaan viritetyn biologisen kellon käyntiin. Aamuherätyksen aikaan
valon pitäisi käynnistää elimistö jarruttamalla käpylisäkkeen melatoniinin tuotantoa ja lisäämällä lisämunuaiskuoren erittämää kortisolia. Jos on pimeää, viesti vuorokausirytmiä säätelevään suprakiasmaattiseen tumakkeeseen
jää vajaaksi, melatoniinin tuotanto ei vähene eikä koneisto
lähde käyntiin. Pahimmassa tapauksessa syntyy kaamosmasennus.
Unettomuuden vaikutuksia
Unettomuus aiheuttaa ärtyneisyyttä ja sekavuutta. Mitä
pidempään unen puute jatkuu, sitä enemmän keskittymiskyky kärsii ja sekä puheesta että kirjoituksesta tulee epäselvää. Pitkään jatkunut univaje vaikeuttaa ensimmäisenä
monimutkaista päätöksentekoa ja luovuutta. Monotonisissa tehtävissä tarkkaavaisuus vähenee, ja ihminen nukahtelee helposti, vaikkakin rutiinitehtävistä usein selvitään.
Myös nopeissa, yllättävästi vaihtuvissa tilanteissa, esimerkiksi liikenteessä reaktiot hidastuvat, mikä lisää onnettomuusriskiä. Lisäksi unettomuus aiheuttaa sydämen
tykytystä ja muita autonomisen hermoston oireita sekä
kivunsietokyvyn heikkenemistä. Pitkään jatkuneet univaikeudet ja häiriöt voivat aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita ja sairauksia, siksi ne on hyvä hoitaa ajoissa.
UNITERAPIA UNETTOMUUDEN
HOIDON APUNA
Anna-Mari Aronen, Uniterapeutti, sairaanhoitaja,
Helsingin uniklinikka
Jos unettomuus kestää alle kaksi viikkoa ja liittyy johonkin
elämänmuutokseen, siitä ei tarvitse yleensä huolestua.
On normaalia reagoida muutokseen unettomuudella.
Lyhytkestoisessa unettomuudessa yleensä auttaa parhaiten
tunteiden käsittely, sosiaalinen tuki ja ystävät.
Kun univaikeudet ovat kestäneet yli kolme kuukautta, puhutaan pitkäkestoisesta unettomuudesta.
Aikuisista jopa 5-12 prosenttia kärsii pitkäaikaisesta unettomuudesta.
Unettomuuden hoidossa keskitytään tutkimaan erityisen tarkkaan, mitä tapahtuu silloin kun ihminen ei kykene nukkumaan. Mitä tapahtuu kun vireystila ei laske tai
nousee uudelleen? Omat ajatuksemme ja tunteemme ovat
usein syynä liialliseen vireystilaan. Ajatuksia tai tunteita
aiheuttavat usein esim. ihmissuhdeongelmat, työhuolet tai
-paineet, taloudelliset tilanteet, tai useasti unettomuuden jo
synnyttämät ahdistus, pelko ja masennus.
Kognitiivis-behavioraalisten* menetelmien avulla, kognitiivisen psykoterapian ja tietoisen läsnäolon menetelmien
avulla tutkitaan, arvioidaan ja muutetaan uneen, unettomuuteen, vireystilaan, ahdistukseen ja masennukseen
liittyviä ajatuksia, uskomuksia ja toimintamalleja. Ajatusmallimme saattavat olla ehdottomia, jäykkiä, jyrkkiä
tai vääristyneitä. Ne voivat olla hyvin mustavalkoisia, ja
toimintamme voi pyrkiä voimakkaasti miellyttämään muita tai ihannoimaan omaa kovaa suorittamista. Ajatukset
ja tunteet saattavat jäädä toistamaan samaa kehää, missä
ulospääsyä ei näy. Kognitiivis-behavioraalisten* menetelmien avulla löydetään itsetuntoa ja elämänhalua vähentävien ajatusten tilalle uusia näkökulmia ja toimintatapoja.
Tietoinen läsnäolo menetelmien avulla opimme havainnoimaan kaikkea tietyllä tavalla: tietoisesti, nykyhetkessä
ja hyväksyen, ilman arvostelua. Läsnäolo on yhteyttä itseen ja muihin. Sitä pitää kuitenkin harjoitella, koska ajatuksemme ja tunteemme ottavat helposti vallan. Läsnäolo
on opittava taito. Opimme persoonallisuudestamme joitain
uutta löyhentämällä tiukkaa toimintatapaa ja juurtuneita
ajatusmalleja. Unettomuus on juuri tyypillinen esimerkki
siitä, miten tietty kaavamainen kehä on iskostunut aivojen
ja kehon toimintamalliksi.
Uniuutiset 2-2013
15
Aluksi kannattaa kokeilla seuraavia ohjeita:
• Säännöllistä unirytmisi.
Opettele terveellisiä nukkumistottumuksia ja rajoitta
vuoteessa oloaikaa.
• Tarkista elintapasi.
Kahvia ja kofeiinipitoisia tuotteita olisi hyvä välttää klo
14 jälkeen.
Jopa pienillä määrillä alkoholia illalla voi olla häiritsevä
vaikutus uneen.
• Älä syö iltaisin liian raskaasti, mutta älä myöskään
mene nukkumaan nälkäisenä.
• Lisää liikuntaa, mutta älä urheile juuri ennen
nukkumaan menemistä.
• Tee nukkumisympäristö otolliseksi nukkumiselle.
• Rauhoitu ja noudata iltarutiineita.
Vuode on vain nukkumista ja rakastelua varten, älä lue,
katso televisiota, syö tai työskentele vuoteessa.
• Noudata säännöllistä unirytmiä.
Nouse aamuisin aina samaan aikaan riippumatta siitä,
kuinka pitkään olet yöllä nukkunut.
• Vältä liian pitkään nukkumista.
• Käsittele huolet päivällä tai illalla.
• Älä yritä nukahtaa väkisin.
Jos uni ei tule 15 minuutissa valojen sammuttamisen
jälkeen, nouse vuoteesta ja palaa vuoteeseen vasta, kun
tunnet itsesi taas uneliaaksi.
Lueteltujen keinojen toteuttamiseen vaaditaan lujaa sitoutumista ja vahvaa motivaatiota.
Keinot muuttavat vähitellen vanhoja totuttuja malleja, jolloin uusi unirytmi ja rentoutunut olo parantavat huomattavasti nukahtamista ja nukkumista.
Jos itse ei ole saanut ohjeista apua, niin on helpompi saada
apua muutokseen kognitiivisiin keinoihin perehtyneen terapeutin avulla.
Muutokseen sitoutuminen on yleensä varmempaa, jos mukana on toinen
Portaiden askelmat eivät ole sitä varten, että niille
astuttaisiin kaikessa rauhassa.
Niiden tarkoituksena on antaa jalalle tukea niin kauan
kuin tarvitaan, jotta voidaan jatkaa kiipeämistä ylöspäin.
-Thomas Huxley
MELATONIINISTA APUA
UNETTOMUUTEEN
Timo Partonen, LT, dosentti, ylilääkäri, tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Elimistön sisäinen kello synnyttää vuorokausirytmin ja
määrittää uni-valverytmin. Solut aivojen hypotalamuksen
etuosan suprakiasmaattisissa tumakkeissa tahdistavat elimistön toiminnot elinympäristön 24 tunnin aikatauluun.
Ihmisen sisäisellä kellolla on taipumus jätättää joka päivä
siten, että elimistön sisäinen vuorokausi on pituudeltaan
keskimäärin 24 tuntia 10 minuuttia. Käpyrauhasen solujen
tuottama melatoniini on yöhormoni, jonka eritys verenkiertoon on runsasta pelkästään öisin ja joka siten viestii
elimistölle yön pituudesta.
Yöuni antaa palautteen sisäisen kellon toiminnalle siten,
että perusunen (NREM-unen) vaiheet hidastavat sisäisen
kellon käyntiä ja että vilkeunen (REM-unen) vaiheet ja yö16
Uniuutiset 2-2013
unta katkovat valveet kiihdyttävät sisäisen kellon käyntiä.
Valveillaolon aikana puolestaan valo, ateriointi ja liikunta antavat oman palautteensa sisäiselle kellolle. Sisäisen
kellon näin elimistön sisältä ja ulkopuolelta toimintaansa
varten keräämä palaute voi olla terveydelle joko myönteistä tai haitallista. Haitallinen palaute johtaa sisäisen kellon
rytmihäiriöön.
Sisäisen kellon rytmihäiriön hoito aikabiologisilla unilääkkeillä, jotka tahdistavat sisäisen kellon käyntiä, helpottaa myös unettomuutta. Nykyisin poikkeuksetta synteettisesti tuotettu melatoniini on ensimmäinen käytännölle
läheinen esimerkki näistä lääkkeistä. Aikabiologinen unilääke tahdistaa, perinteinen unilääke sedatoi (rauhoittaa
väsyttämällä) nukahtamaan. Edellisen pääasiallinen vaikutuskohta on aivoissa, hypotalamuksen etuosan suprakiasmaattisten tumakkeiden soluissa, jälkimmäisen laajalti
eri puolilla keskushermostoa etenkin aivokuorella. Perinteinen unilääke muuttaa univaiheista rakentuvaa yöunta,
aikabiologinen unilääke ei riko yöunen rakennetta.
Ensimmäiset aikabiologiset lääkkeet ovat jo apteekeissa. Aikuisten unettomuuden hoitoon on saatavilla apteekin
suoraan raaka-aineesta valmistama nopeavaikutteinen melatoniini. Sen annos on 1–6 mg iltaisin 30–60 minuuttia
ennen nukkumaanmenoa. Yli 55-vuotiaille potilaille voi
nykyisin määrätä unettomuuden hoitoon myös pitkävaikutteista melatoniinia annoksella 2 mg iltaisin 1–2 tuntia
ennen nukkumaanmenoa. Jotta melatoniinin vaikutus olisi
mahdollisimman tehokas, lääke tulisi ottaa iltaisin säännöllisesti samaan kellonaikaan ja, jos kyseessä on pitkävaikutteinen melatoniini, viimeistään kello 22. Melatoniini
on lumetta tehokkaampi pitkäaikaisen (primaarin) unettomuuden hoidossa. Melatoniinin haittavaikutukset sen
sijaan eivät eroa lumevaikutuksesta. Näyttö perustuu useamman meta-analyysin sisällyttämiin tutkimuksiin. Melatoniinin tehokas annos on näissä tutkimuksissa vaihdellut
0,5 mg:sta 5,0 mg:aan.
Melatoniini edistää unta nopeuttamalla nukahtamista.
Pitkävaikutteinen melatoniini myös poistaa yöunesta katkonaisuutta, joka aiheutuu yönaikaisesta valveesta. Erään
meta-analyysin mukaan melatoniini lyhensi nukahtamisviivettä 7 minuutilla primaarista unettomuudesta ja 38
minuutilla viivästyneestä unijaksosta kärsivillä potilailla.
Toisen meta-analyysin mukaan melatoniinin vaikutuksesta
nukahtamisviive lyhenee 4 minuutilla ja yöuni pitenee 12
minuutilla.
Erään meta-analyysin mukaan melatoniini ei kuitenkaan
ole tehokas perussairauden aiheuttamasta (sekundaarisesta) unettomuudesta kärsivillä potilailla. Perussairauden
asianmukainen hoito on näissä tapauksissa ensisijaista. Lisäksi tämän meta-analyysin mukaan melatoniini ei ole tehokas lääke vuorotyöstä johtuvan unettomuuden hoitoon.
Työvuorojärjestelyt ovatkin ensisijainen keino helpottaa
tällaista unettomuutta. Sitä vastoin Cochrane-katsauksen
mukaan melatoniini on tehokas lääke aikaerosta johtuvaan
unettomuuteen. Myös oikein ajoitettu kirkasvalo on nopea
keino helpottaa aikaerorasitusta.
Melatoniinin lyhytaikainen käyttö on turvallista, tosin
yhtäältä epilepsiaa (kaatumatauti) sairastavien sekä toisaalta varfariinia (verenohennuslääke) lääkehoitonaan käyttävien potilaiden tulee noudattaa varovaisuutta melatoniinin
annostelussa. Aikabiologiset unilääkkeet voivat olla avuksi
etenkin vanhuspotilaille, koska ne säännöllistävät univalverytmiä eivätkä riko univaiheiden rakennetta eivätkä heikennä muistia. Suotuinen seikka kaikille on myös se, ettei
näihin lääkkeisiin näyttäisi kehittyvän riippuvuutta.
45/11 R 3.2011
UNETTOMUUS
ON 24 TUNNIN
VAIVA
VÄSYTTÄÄKÖ PÄIVISIN? HERÄILETKÖ ÖISIN?
APUA UNETTOMUUTEEN WWW.TIETOAUNETTOMUUDESTA.FI
Uniuutiset 2-2013
17
HYVÄ UNI
TAKAA
LAADUKKAAN
PÄIVÄN.
·
Unimittaukset Yksilöllinen hoito
Kuopio
Puijonkatu 12 B, 2 krs
70100 Kuopio · puh. 044 730 0001
Pyhäjärvenkatu 5 A
33200 Tampere · puh. 044 730 0075
www.oivauni.fi
18
Uniuutiset 2-2013
Tampere
LEVOTTOMAT JALAT
OIREYHTYMÄ
Prof. Markku Partinen, neurologi, tutkimusjohtaja, unilääketieteen erityispätevyys, somnologisti ( ESRS), Helsingin uniklinikka
Lapsilla RLS voi ilmetä kasvukipuina. Perinnöllisessä
muodossa oireet alkavat usein jo ennen 20 vuoden ikää.
Yleensä ne ilmenevät vasta 30 ikävuoden jälkeen ja voimistuvat iän myötä. Oireita ilmenee useammin ihmisillä,
joilla on jokin munuaissairaus, erityisesti dialyysipotilailla (ureeminen RLS).
Elämä tarjoaa joskus ikäviä yllätyksiä, sairauksia ja
unihäiriöitä. Kun tunnistaa, mikä on syynä huonoon
yöuneen ja päiväväsymykseen, voi tilannetta lähteä
korjaamaan. Levottomat jalat -oireyhtymä on yksi
unihäiriöiden aiheuttajista.
Tutkimusten mukaan levottomat jalat -oireyhtymä selittää
yli 15 % iäkkäimpien ihmisten unettomuudesta. Tutkimukset osoittavat, että 5-10 % aikuisista kärsii levottomista jaloista. Vaikeista oireista kärsii ehkä 3 % prosenttia
aikuisista. Kyseessä on siis yleinen sairaus, joka on yhtä
yleinen kuin migreeni.
Ismo Alanko lauloi levottomista jaloista ”Jalat vie ja taas
mennään”. Tämä voisi luonnehtia myös levottomat jalat
-oireyhtymää potevan tuntemuksia (LJ eli RLS; Restless
Legs Syndrome ICD-10 diagnosointikoodi G25.8; WillisEkbomin tauti). Tunne voi myös olla pohkeiden kihelmöintiä, joka panee ihmisen liikkumaan kuin marionettinuken.
Historiaa
Englantilainen lääkäri Willis kertoi levottomista jaloista jo
vuonna 1685. Lähemmin asiasta kirjoitti ruotsalainen lääkäri Ekbom vuonna 1945. Hän otti myös käyttöön termin
"Restless Legs Syndrome". Vaikka siitä on jo 50 vuotta,
sairaus on edelleen monille potilaille ja lääkärille vieras.
Oireet
Illalla vuoteeseen menoaikaan jalkoihin (sääriin, pohkeisiin, jalkateriin) tulee epämiellyttäviä tuntemuksia, jotka
helpottavat kun jalkoja liikuttelee. Tuntemukset vaihtelevat ihmisestä toiseen. Kyseessä voi olla ryömivä, kihisevä, kihelmöivä, pistävä tai polttava tunne jaloissa ja joskus
myös käsissä. Monien potilaiden mielestä jalat ovat kuin
muurahaispesässä. Vaikeammissa tapauksissa tuntemuksiin liittyy kipua. Lähes aina oireisiin kuuluu jalkojen levottomuus alaruumiiseen asti, mikä pakottaa nousemaan
ylös ja liikkumaan. Oireet ilmenevät etenkin lepotilassa
eli iltaisin ja öisin. Niiden seurauksena useimmat eivät
saa nukutuksi ja kärsivät siksi jatkuvasta unenpuutteesta.
Toisaalta oireita voi esiintyä myös päivällä, jolloin pitkäaikainen istuminen on tuskallista mm. teatterissa, lentokoneessa ja kokouksissa.
Muita levottomiin jalkojen oireita ovat unettomuus, levoton yöuni ja päiväaikainen väsymys. Unen vähyys ja nämä
päiväaikaiset häiriötekijät voivat johtaa ahdistuneisuuteen
tai masennukseen. Pahempaa voi olla vielä tulossa, joten
mene lääkäriin. Mieti kotona, miten oireitasi kuvailisit.
Ne ovat kovin yksilöllisiä. Hävetä ei tarvitse. Pienetkin
yksityiskohdat tuntemuksissasi ovat tärkeitä. Oireyhtymä, joka usein tulee muuten terveelle henkilölle, ei ole
psykologinen tai emotionaalinen häiriö. Kyse ei ole lihaskrampista pohkeessa tai puutumisen tunteesta. Ei myöskään pistelystä tai polttelusta, joka on tyypillistä diabetesta sairastavalle. Epämiellyttävä tuntemus on useimmiten
pohkeissa ja helpottuu tilapäisesti jalkaa venyttämällä tai
liikuttamalla.
Oireyhtymän yleisyys
Jos toteat, että sinulla on levottomat jalat, et ole yksin,
Levottomista jaloista kärsii noin 5-10 % ihmisistä jossain
elämänsä vaiheessa. Levottomia jalkoja esiintyy enemmän naisilla kuin miehillä. Se selittyy suureksi osaksi
sillä, että naiset menettävät enemmän rautaa mm. kuukautisten aiheuttamana. Matala kudosrauta onkin ehkä voimakkain tunnettu RLS:n riskitekijä. Seerumin ferritiinin
tulisi olla vähintään 45 ug/l. Raskaana olevista naisista 1/3
kärsii etenkin raskauden viimeisen kolmanneksen aikana
levottomista jaloista.
Syitä sairastumiseen
Kaikkia syitä ei vielä tiedetä, mutta todennäköisin syy on
häiriö hermoimpulssin siirrossa. Tämän hetkisen teorian
mukaan kyseessä on aivojen dopamiini aineenvaihdunnan
häiriö. Tiettyjä ennakkoehtoja ja jonkinasteista perinnöllisyyttä on havaittu. Noin 60 % levottomat jalat -oireyhtymästä on perinnöllistä ja loppuun 40 %:iin ei ole varmennettua syytä. Perinnöllisissä tapauksissa oireet ovat usein
vaikeampia ja hankalammin hoidettavissa.
Tietyt tekijät ovat sidoksissa levottomat jalat -oireyhtymään tai aiheuttavat sen. Näitä tekijöitä ovat: anemia,
alaraajojen huono verenkierto, hermostolliset ongelmat,
lihassairaudet, alkoholismi tai vitamiinien ja mineraalien
puutostilat. On myös seikkoja, jotka voivat laukaista tämän oireyhtymän: tietyn lääkityksen aloittaminen tai lopettaminen, kofeiinipitoiset tuotteet, tupakointi, väsymys,
kuumuus tai pitempi oleskelu kylmässä.
Oireyhtymän tutkimus ja hoito
Terveyskeskuslääkäri voi tyypillisessä tapauksessa tunnistaa oireyhtymän ja aloittaa lääkityksen. Ongelmallisissa
tapauksissa on suositeltavaa kääntyä neurologin puoleen.
Kliinisen tutkimuksen tärkein osa on niin sanottu neurologinen status. Esimerkiksi heikentyneet tai puuttuvat jänneheijasteet viittaavat mahdolliseen hermovaurioon (esimerkiksi polyneuropatia). Edelleen lääkäri selvittää, onko
potilaalla sellaisia sairauksia, joiden tiedetään altistavan
tai pahentavan levottomia jalkoja.
Aktigrafiarekisteröinti
Aktigrafia rekisteröinti mittaa lepo/aktiviteetti-rytmiä.
Aktigrafi on pieni ei-dominantin käden ranteeseen
kiinnitettävä rannekellon kokoinen kevyt laite, joka
mittaa aktiviteettia käden liikkeen perusteella. Laitteen pieni mikroprosessori kerää tietoa myöhempää
analysointia varten. Aktigrafiaa käytetään yleensä
7-14 vrk uni-valve-rytmin määrittämiseksi.
Uniuutiset 2-2013
19
Diagnosointi tapahtuu paljolti potilaan kuvailemien tuntemusten pohjalta. Useimmiten oireyhtymässä esiintyviä
tuntemuksia alaraajoissa kuvataan kihinäksi, väristyksiksi, nykimiseksi tai jäytämiseksi. Ja nämä tuntemukset saavat aikaan pakonomaisen tarpeen liikuttaa raajoja. Toinen
diagnoosia varmentava seikka on oireiden helpottuminen
raajoja liikuteltaessa. Lisäksi tarvitaan tavanmukaiset esitiedot, suoritetaan tutkimus, jotta suljettaisiin pois muut
sairaudet. Dopamiiniagonisti-lääkekokeilun myönteinen
vaikutus vahvistaa diagnoosia.
Kun diagnoosi on tehty, neuvotellaan hoidon tarpeellisuudesta ja mahdollisista hoitokeinoista. Erityisesti tulee
ottaa huomioon muut sairaudet, potilaan ikä ja mahdollisesti aiemmin saadut sivuvaikutukset lääkityksistä.
Itsehoito
Näitä ovat esimerkiksi lämmin kylpy, hieronta, paikallisesti kohdistettu lämpö, jääpakkaukset, asetyylisalisyylihappo tai muut särkylääkkeet, säännöllinen liikunta ja kofeiinipitoisten tuotteiden välttäminen. Mitään tutkimusta
näiden hoitomuotojen tehosta ei ole ja keinoista on todettu
vain lyhytaikaista apua.
Taulukko 2
- Mahdolliset oireiden aiheuttajat ja/tai sairaudet
LEVOTTOMAT JALATOIREYHTYMÄN HOITO
Gabriele Sved
Neurologi, ylilääkäri
Helsingin uniklinikka
Levottomat Jalat oireyhtymän hoito alkaa oikealla
diagnoosilla. Oireiden tulee täyttää kaikki kansainväliset kriteerit, jotta diagnoosi on varma.
Oireet ovat seuraavat:
1) Levossa (istuen tai maaten) jalkojen (tai raajojen) epämukavia tuntemuksia, joihin liittyy pakonomainen liikuttelun tarve
2) Raajojen liikuttaminen helpottaa oireita tilapäisesti
3) Oireet ovat pahemmat erityisesti iltaisin / öisin
Jotkut sairaudet voivat aiheuttaa samankaltaista oireilua,
ja ne tulee sulkea pois (taulukko 1).
Taulukko 1 - Erotusdiagnoosit
Akathisia: - liittyen psykoosilääkitykseen, antidepressantteihin,
keskushermoston rappeuma-sairauteen
Lihassairaudet: - myokymia, hypnic jerks (nukahtamissäpsähdykset), essentielli myoklonus, ortostaattinen vapina
ADHD
Ahdistuneisuus / masennus
Kasvukipu (lapsilla)
Neuropatiat
Artriitit
Myalgiat
Radikulopatiat
Suonenveto
Painful leg and moving toes -syndrooma
Kausalgia-dystonia-syndrooma
Lisäksi tulee selvittää, onko kyseessä primaarinen RLS
(restless legs -syndrooma, RLS) vai sekundaarinen RLS,
joka liittyy toiseen sairauteen tai johtuu jostakin puutostilasta (taulukko 2).
20
Uniuutiset 2-2013
Hoitovaihtoehtoja on nykyään paljon, ja lievään oireiluun
riittävät yleensä ”kotikonstit”, kuten lämmin tai kylmä
suihku ennen nukkumaan menoa, liikunta päiväsaikaan ja
kofeiinipitoisten juomien, alkoholin sekä tupakan välttäminen.
Polyneuropatiat (liittyen diabetekseen; perinnölliset
polyneuropatiat; meralgia paraesthetica ym.)
Puutostilat: raudanpuute, B12-vitamiinin puute, folaatin puute
Munuaissairaus (erityisesti dialyysihoidossa)
Raskaus
Parkinsonin tauti
Multippeli skleroosi (MS-tauti)
Keuhkosairaudet (myös kroonis-obstruktiivinen keuhkosairaus
ja uniapnea)
Kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta
Hyperparatyreodismi
Myelopatia
Fibromyalgia, reumataudit
Lääkkeet: psykoosilääkkeet, antidepressantit,
pahoinvointilääkkeet, litium, keskushermostoon vaikuttavat
antihistamiinit, kalsiumin kanava-salpaajat ja jotkut rasvaaineenvaihduntaan vaikuttavat lääkkeet
Lisäksi suositellaan mahdollisimman säännöllisiä elämäntapoja. Jotkut henkilöt hyötyvät magnesiumista, vaikka tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.
Verenluovutusta ei suositella, jos RLS-potilaalla on todettu raudanpuute, vaikka hemoglobiini olisi vielä viiterajoissa. Potilaalta on hyvä tarkistaa myös seerumin ferritiinipitoisuus.
Periaatteessa oireyhtymän hoitoa tulee harkita keskivaikeassa ja vaikeassa tapauksessa silloin, jos RLS-oireilu
heikentää selvästi elämän laatua, työkykyä ja unta (unettomuus). Mikäli lääkitys tulee kyseeseen, monoterapia on
aina paras hoito, jos se vain onnistuu.
Mikäli levottomat-jalat -oireilu vaivaa vain ajoittain (esimerkiksi matkoilla), mutta häiriö on huomattava, tarvittaessa käytettävä lääkitys on järkevä vaihtoehto. Siinä tapauksessa voi kyseeseen tulla levodopa (100 mg).
Myös lapsilla voi esiintyä levottomat jalat -oireita. Niiden
hoito kuuluu erikoislääkärin valvontaan. Lääkevaihtoehdot ovat rajoittuneita, sillä tutkimustietoa lääkkeistä lapsilla on hyvin vähän. Asiantuntijat suosittelevat lääkityksen välttämistä lapsilla mahdollisimman kauan. Hoidon
seuranta kuuluu sen takia asiantuntijan vastuuseen.
Aikuisilla RLS-potilailla keskivaikeaan tai vaikeaan oireiluun ensimmäinen lääkitysvaihtoehto on säännöllisenä
otettuna dopamiini-agonisti, eli esimerkiksi pramipeksoli. Lääke on yleensä lyhytvaikutteinen ja iltaisin otettuna
vaikuttaa sekä illalla että yöllä oireisiin.
Lääke tulee käyttää iltaisin 1-2 tuntia ennen oireilun alkua
ja aina mahdollisimman pienellä annoksella. Lääkkeen
vaikutus huomataan useimmiten ensimmäisen viikon aikana jo.
Aloitus on järkevä pienellä annoksella (yleensä 0,088
mg) ja sitten nosto asteittain. Sillä tavalla saadaan yksilöllisesti pienin vaikuttava annos selville ja siedettävyys
on näin paras. Yksi ikävä sivuvaikutus on mahdollinen
augmentaatio eli RLS-oireiden huononeminen (oireiden
alun aikaistuminen, alueen laajeneminen ja oireiden aslisääntyminen).
Augmentaatioon
auttaa auttaa
dopamiinijateen
oireiden
asteen lisääntyminen).
Augmentaatioon
dopaagonistien
lopetus
ja vaihto
toiseen
lääkitykseen (lääkiagonistien
lopetus
ja vaihto
toiseen
lääkitykseen
tysryhmään).
(lääkitysryhmään).
Uudempidopa-agonisti
dopamiini-agonisti
on rotigotiini
Uudempi
on rotigotiini
(Neupro), (Neupro),
joka toimii joka
toimii laastarina vuorokauden ympäri. Siihen nykytiedon
laastarina vuorokauden ympäri. Siihen nykytiedon mukaan ei liity
mukaan ei liity augmentaatiota, ja se on augmentaatioaugmentaatiota,
ja se on
augmentaatio-epäilyssävaihtoehto.
muiden dopaepäilyssä muiden
dopamiini-agonistien
Peagonistien
Pelihimon sivuvaikutusriskistä
lihimon vaihtoehto.
sivuvaikutusriskistä
tulee keskustella tulee
potilaan
keskustella
potilaansekanssa,
vaikka harvinainen
se on melko harvinainen
kanssa, vaikka
on melko
sivuvaikutus.
sivuvaikutus.
Jos
dopa-agonisteista
ei saada
ollenkaan
vaikutusta,
Jos dopamiini-agonisteista ei saada
ollenkaan
vaikutusta,
diagnoosi
tulee
kyseenalaistaa.
Tutkimukset
voivat voivat
siinä siinä
diagnoosi
tulee
kyseenalaistaa.
Tutkimukset
tapauksessa
auttaa
diagnoosin
selvittelyssä.
kytapauksessa
auttaa
diagnoosin
selvittelyssä.
Tällöin Tällöin
kyseeseen
seeseen
tulla ja/tai
esim.hermoratatutkimus.
SIT- ja/tai hermoratatutkimus.
voivat
tullavoivat
esim. SITJoissakin
Joissakin tapauksissa
myös
kokoyön
täydellinenonunipolytapauksissa
myös kokoyön
täydellinen
unipolygrafia
grafia
on
hyödyllinen.
hyödyllinen.
Toinen lääkeryhmä, joka vaikuttaa levottomiin jalkoihin,
Toinen lääkeryhmä, joka vaikuttaa levottomiin jalkoihin, on
on opiaatit (esim. kodeiini, tramadololi). Huomattavien
opiaatit
(esim. kodeiini,
tramadololi).
haittavaikutusten
vuoksi
niitä on Huomattavien
hyvä välttää hoidon alsivuvaikutusten
vuoksi
niitä
on
välttääesim.
hoidon
kuvaiheessa. Mainittakoon, hyvä
että myös
tramadololisalkuvaiheessa.
Mainittakoon,
että
myös
esim.
ta on raportoitu augmentaatiotapauksia. tramadololista on
raportoitu augmentaatiotapauksia.
Myös bentsodiatsepiineistä (esim. klonatsepaami) on saa-
tu vaikutusta
levottomiin
jalkoihin.
myös
niiden
Myös
bentsodiatsepiineistä
(esim.
Rivatril)Mutta
on saatu
vaikutusta
sivuvaikutusprofiilin
takiamyös
sitä niiden
ei suositella
käytettäväksi.
levottomiin
jalkoihin. Mutta
sivuvaikutusprofiilin
Haittavaikutuksia
erityisesti
väsyttävä ominaisuus,
takia
sitä ei suositella ovat
käytettäväksi.
Sivuvaikutuksia
ovat
riippuvuus
ja
aivojen
toimintakyvyn
heikkeneminen.
erityisesti väsyttävä ominaisuus, riippuvuus ja aivojen
toimintakyvyn heikkeneminen.
Epilepsialääkkeet, kuten gabapentiini / pregabaliini, vaikuttavat selEpilepsialääkkeet, kuten gabapentiini /
keästi RLS-oireiluun. Pregabaliini
pregabaliini,
vaikuttavat
selkeästi RLS(Lyrica) vaikuttaa
suotuisasti
unen
oireiluun.
Pregabaliini
(Lyrica)
vaikuttaa
laatuun (lisää syvää unta, vähentää
suotuisasti
unen laatuun (lisää
unta,
unen katkonaisuutta).
Se syvää
vaikuttaa
vähentää
unen
katkonaisuutta).
Se
vaikuttaa
myös
myös ahdistuneisuusoireiluun sekä krooniseen
kipuun,
jolloin se on usein hyvä
ahdistuneisuusoireiluun
sekähoitovaihtoehto.
krooniseen kipuun, jolloin se on
usein hyvä hoitovaihtoehto.
Hoitoa tulee seurata vastaanotolla. Alkuvaiheessa var-
mistetaan,
että hoito
on tyydyttävä,
jatkossavarmistetaan,
suositellaan
Hoitoa
tulee seurata
vastaanotolla.
Alkuvaiheessa
kontrolleja
ainakin
12
vuoden
välein.
Lääkkeiden
tarve
että hoito on tyydyttävä, jatkossa suositellaan kontrolleja ainakin
on syytä välillä tarkistaa ja tilanteen mukaan lääkkeiden
1- 2 vuoden välein. Lääkkeiden tarve on syytä välillä tarkistaa ja
annoksia vähentää. Myös laboratoriokontrolleja on hyvä
tilanteen mukaan lääkkeiden annoksia vähentää. Myös
tehdä säännöllisesti, kun käytetään säännöllistä lääkitystä.
laboratoriokontrolleja on hyvä tehdä säännöllisesti, kun käytetään
säännöllistä lääkitystä.
TESTAA ITSESI
TESTAA
ITSESI
Kärsitkö
levottomista
jaloista?
Kärsitkö levottomista jaloista?
Lue huolella seuraavat kysymykset ja vastaa niihin ”kyllä” tai
”ei”. Laske kaikki kyllä-vastauksesi yhteen ja katso tuloksen
Luearviointia
huolella
seuraavat
kysymykset
ja vastaa
testin
lopusta. Vastattuasi
kysymyksiin
sinunniihin
on
helpompi
päättää
kannattaisiko
kääntyä
lääkärin
puoleen.
”kyllä” tai ”ei”. Laske kaikki kyllä-vastauksesi
yhteen ja katso tuloksen arviointia testin lopusta.
Vastattuasi kysymyksiin sinun on helpompi päättää
kannattaisiko kääntyä lääkärin puoleen.
Tyypillistä levottomille jaloille
Etenkin iltaisin ennen nukahtamista jaloissa on epämiellyttävä
tuntemus, ikään kuin ne olisivat muurahaispesässä. Jalkoja
voi myös kuumottaa tai niissä voi olla omituista syvää särkyä
tai muita tuntemuksia. Joskus samanlainen tunne voi olla
muuallakin kehossa.
1. Oireita ei esiinny yhtä pahoina tai niitä ei esiinny
lainkaan, kun olen jalkeilla (esim. noustessani vuoteesta
kävelemään), liikutellessani jalkateriäni, hieroessani
jalkapohjia lakanaa vasten, otettuani kuuman tai kylmän
jalkakylvyn,
hieroessani
jalkojani
tms.
lainkaan,
kun olen
jalkeilla (esim.
noustessani
vuoteesta kävelemään), liikutellessani jalkateriäni,
2. Jalkoihin
tulee epämiellyttävä
tuntemus
istuttuani
hieroessani
jalkapohjia
lakanaa vasten,
otettuani
pitempään,
esimerkiksi
katselemassa
televisiota
tai
kuuman
tai kylmän
jalkakylvyn,
hieroessani
jalkojani
tms. elokuvissa, autossa matkustaessa, teatterissa, kirkossa
tai kokouksessa.
2.3.Jalkoihin
tulee epämiellyttävä
tuntemus
Epämiellyttävä
tunne tulee yleensä
iltaisinistuttuani
tai öisin.
pitempään, esimerkiksi katselemassa televisiota tai
elokuvissa,
tai
4. Minullaautossa,
on useinteatterissa,
nukkumis- kirkossa
tai nukahtamisvaikeuksia.
kokouksessa.
5. Vuodekumppanini kertoo, että jalkani/käteni nytkähtelevät
3. Epämiellyttävä
nukkuessani. tunne tulee yleensä iltaisin tai öisin.
Minulla on
on usein
pakonomainen
tarve
4.6.Minulla
nukkumistai liikutella (esim. hytkytellä)
jalkojani
istuessani.
nukahtamisvaikeuksia.
8. Lääketieteellisissä tutkimuksissa ei ole löydetty syytä
5. tuntemuksilleni.
Vuodekumppanini kertoo, että jalkani/käteni
nytkähtelevät nukkuessani.
9. Muilla perheenjäsenillä on samanlaisia tuntemuksia.
6. Joskus jalkani nytkähtelevät tahattomasti
hereillä ollessani.
Tuloksen arviointi
7.Jos Olen
usein
väsynyt päiväsaikaan.
vastasit
myöntävästi
kolmeen tai useampaan
kysymykseen, sinulla saattaa olla levottomat jalat -oireyhtymä.
vastasit myöntävästi
viiteen tai useampaan
kysymykseen
8.Jos
Lääketieteellisissä
tutkimuksissa
ei ole löydetty
syytä
sinulla on mitä todennäköisimmin levottomat jalat. Ota yhteys
tuntemuksilleni.
lääkäriisi.
9. Muilla perheenjäsenillä on samanlaisia tuntemuksia.
PERIODINENTuloksen
RAAJALIIKEHÄIRIÖ
arviointi
Markku
Partinen
Jos vastasit
myöntävästi kolmeen tai useampaan kysymykseen,
Prof,
neurologi,
tutkimusjohtaja,
sinulla saattaa olla
levottomat jalatunilääketieteen
-oireyhtymä. Joserityispätevastasit
vyys,
somnologisti
(ESRS),
Helsingin
uniklinikkasinulla on mitä
myöntävästi viiteen tai useampaan kysymykseen
todennäköisimmin levottomat jalat. Ota yhteys lääkäriisi.
Toinen raajoihin kohdistuva unihäiriö on periodinen
raajaliikehäiriö. Kun levottomissa jaloissa raajojen
tahdonalainen liikuttaminen auttaa poistamaan epämiellyttävän
tunteen,
niin periodisessa raajaliikehäiriPERIODINEN
RAAJALIIKEHÄIRIÖ
össä raajat liikkuvat tahattomasti unen aikana, jolloin
Markku Partinen
nukkuja
ei ole useinkaan tietoinen siitä.
Prof, neurologi, tutkimusjohtaja, unilääketieteen erityispätevyys,
somnologisti (ESRS),
Helsingin
Useimmilla
ihmisillä,
joillauniklinikka
on levottomat jalat -oireyhtymä, on myös periodinen raajaliikehäiriö (Periodic Limb
Toinen raajoihin
kohdistuva
on periodinen
Movement
Disorder,
PLMD).unihäiriö
Sen sijaan
periodista raajaraajaliikehäiriö.
Kun levottomissa
raajojenjalkoja.
liikehäiriötä
potevalla
ei useinkaanjaloissa
ole levottomia
tahdonalainen
liikuttaminenkohdistuu
auttaa poistamaan
Periodinen
raajaliikehäiriö
alaraajoihin, mutta
epämiellyttävän
tunteen,
niintulevat
periodisessa
raajaliikehäiriössä
myös
käsivarsiin.
Liikkeet
säännöllisesti
yleensä
puolen
minuutin
välein. Liikehäiriössä
koukistuu
iso ei
raajat
liikkuvat
tahattomasti
unen aikana, jolloin
nukkuja
varvas
ja
ylöspäin
liikkuva
nilkka,
polvi
tai
lantio.
Liikole useinkaan tietoinen siitä.
keet muistuttavat nykäyksiä tai potkimista (1). Raajojen
liikkeitä
esiintyy
etupäässä
ensimmäisen
puolikkaan
Useimmilla
ihmisillä,
joilla onyön
levottomat
jalat -oireyhtymä,
on
aikana.
myös periodinen raajaliikehäiriö (Periodic Limb Movement
Disorder, PLMD). Sen sijaan periodista raajaliikehäiriötä
Uniuutiset 2-2013 21
potevalla ei useinkaan ole levottomia jalkoja. Periodinen
raajaliikehäiriö kohdistuu alaraajoihin, mutta myös käsivarsiin.
Liikkeet tulevat säännöllisesti yleensä puolen minuutin välein.
Jos raajaliikehäiriötä esiintyy viidesti tai sitä useammin
tunnissa, estää se jo kunnon yöunen. Raajojen liikkeeseen
voi herätä välittömästi nukahdettuaan ilman, että edes
huomaa nukahtaneensa. Tällöin subjektiivinen kokemus
voi olla nukahtamisvaikeus.
Jos oireena on vaikeus pysyä yhtäjaksoisesti unessa koko
yö, on mahdollista, että raajojen liikkeet aiheuttavat sarjan
”mikroheräämisiä” (hyvin lyhyt herääminen), jotka koetaan huonosti tai levottomasti nukuttuna yönä.
Osa tästä oireyhtymästä kärsivistä ei ole lainkaan tietoinen unenaikaisista liikehäiriöistä, mutta he kärsivät päiväaikaisesta väsymyksestä edellä mainittujen lyhyiden
heräämisten vuoksi. He eivät koe ongelmia yöunen aikana, vaan nukahteluna TV:n ääreen, lukiessa ja jopa auton
rattiin.
Periodinen raajaliikehäiriö vaikuttaa itse potilaaseen sekä
hänen vuodekumppaniinsa, joka voi joutua potkujen kohteeksi yön aikana tai muuten häiriintyä jatkuvasta liikehdinnästä. Itse potilas voi huomata mm. ihokarvojen kuluneen pois alaraajoistaan jatkuvan liikehdinnän vuoksi.
Periodinen raajaliikehäiriö on harvinainen alle 30-vuotiailla, mutta yleistyy iän mukana. Oireistoa on vähäisessä
määrin 30–50-vuotiailla, ikävuosina 50–60 vuotta jo noin
kolmanneksella ja yli 60-vuotiaista joka toisella on periodinen raajaliikehäiriö. Tässäkään ei ole sukupuolten välisiä eroja. Unettomuudesta kärsivistä ihmisistä noin 20 %
diagnosoidaan periodinen raajaliikehäiriö.
Syitä sairastumiseen
Tietyt tekijät ovat sidoksissa levottomat jalat -oireyhtymään tai aiheuttavat sen. Näitä tekijöitä ovat: anemia,
alaraajojen huono verenkierto, hermostolliset ongelmat,
lihassairaudet, alkoholismi tai vitamiinien ja mineraalien
puutostilat. On myös seikkoja, jotka voivat laukaista tämän oireyhtymän: tietyn lääkityksen aloittaminen tai lopettaminen, kofeiinipitoiset tuotteet, tupakointi, väsymys,
kuumuus tai pitempi oleskelu kylmässä, Samanlaiset tekijät vaikuttavat myös periodiseen raajaliikehäiriöön. Lisäksi tämä häiriö on yleisempi ihmisillä, jotka sairastavat
munuaisten vajaatoimintaa tai narkolepsiaa. Samoin jotkut masennukseen käytettävistä lääkkeistä lisäävät periodista raajaliikehäiriötä.
Diagnosointi
Tämän oireyhtymän diagnosointi vaatii huomattavasti
tarkemmat tutkimukset. Koska nämä potilaat eivät välttämättä ole tietoisia unenaikaisesta liikehäiriöstä, he valittavat oireinaan levotonta yöunta tai päiväaikaista väsymystä. Usein tämän oireyhtymän varmentamiseen tarvitaan
unitutkimus.
Hoito
Monet eivät tarvitse hoitoa lainkaan, sillä he nukkuvat
hyvin raajojen liikkeistä huolimatta, eikä heillä ole päivisin väsymystä, joka haittaisi elämää. Ne, jotka oireidensa
puolesta nukkuvat kevyemmin ja häiriintyvät yöllisestä
raajojen liikkeistä, voivat syventää untaan parantamalla
omaa unihygieniaansa.
22
Uniuutiset 2-2013
RLS:n JA PLMD:n hoidossa käytettäviä lääkkeitä
• dopamiiniagonistit: pramipeksoli, ropiniroli,
rotigotiini
• kouristuksia ehkäisevät lääkkeet: gabapentiini,
pregabaliini
• kodeiini ja muut opiaatit
Seuraavat lääkeaineet pahentavat levottomat jalat
oireyhtymän ja periodisen raajaliikehäiriön oireita
• masennuslääkkeet, serotoniinin takaisinoton estäjät
ja niiden sukulaiset (sitalopraami, fluoksetiini,
fluvoksamiini, paroksetiini ja mirtsapiini)
• antihistamiinit, tietyt flunssalääkkeet,
pahoinvointilääkkeet (metokloramidi)
• kalsiumin salpaajat sydänsairauksien ja korkean
verenpaineen hoidossa
• rauhoittavat lääkkeet –psykoosin hoidossa
käytettävät vanhemmmat neuroleptit.
• Näiden lääkkeiden lisäksi levottomat jalat
oireyhtymän ja periodisen raajaliikehäiriön oireita
pahentavat kahvi, tee ja kolajuomat, Battery, Red
Bull ja muut energiajuomat.
Hoidon tavoitteet
Hyvän unihygienian ja lääkityksen tavoitteena on syventää potilaan unta. Se ei välttämättä estä vuodekumppania
häiriintymästä yöllisistä oireista. Ihanteellisin päämäärä
olisi saada nämä häiritsevät liikkeet kokonaan pois. Kuitenkaan sellaista hoitomallia ei vielä toistaiseksi ole saatavilla.
Jotkut masennuslääkkeet pahentavat oireita sekä levottomissa jaloissa ja periodisessa raajaliikehäiriössä. Lääkityksen vaihtaminen voi parantaa tilannetta. Onneksi molempiin oireyhtymiin auttavat samat lääkkeet. Lääkärin
kanssa on syytä aina neuvotella lääkemuutoksista.
Periodisessa raajaliikehäiriössä ei ole kysymys yöllisistä
lihasnykäyksistä, joita esiintyy silloin tällöin nukahtamisen yhteydessä. Ne ovat aivan vaarattomia, eivätkä vaikuta mitenkään yöuneen tai päiväaikaiseen vireystilaan.
NARKOLEPSIA
Christer Hublin, Apulaisylilääkäri, neurologian dosentti, unilääketieteen erityispätevyys, Työterveyslaitos, Helsinki.
ja
prof. Markku Partinen, neurologi, tutkimusjohtaja, somnologisti (ESRS), unilääketieteen erityispätevyys, Suomen narkolepsiatutkimuskeskus, Helsingin uniklinikka
Narkolepsia on elimellinen keskushermostoperäinen
sairaus. Keskeisenä oireena on valveajan poikkeava
väsymys ja tahaton, jopa vastustamaton, nukahtelu.
Aivojen hypokretiini-peptidin puutteesta johtuen vireyden ylläpito ja REM-unen säätely ovat häiriintyneet, joka aiheuttaa erilaisia oireita.
Mitä on narkolepsia?
Narkolepsia on luonteenomaista poikkeava väsymys ja
nukahtelualttius. Narkoleptikon valveajan nukahtelukohtauksia voi tulla toistuvasti päivittäin - erityisesti yksitoik-
koisissa tilanteissa ja paikallaan ollessa. Uni voi tulla yllättäen ja vastustamattoman voimakkaana, ja nukahtaminen voi tapahtua yllättävissäkin tilanteissa, kuten kesken
puheen, syödessä tai kävellessä.
Narkoleptikon nukahtamisalttiutta on verrattu tilaan,
jossa terve ihminen on valvottuaan yhteen menoon 2-3
vuorokautta. Narkolepsian klassinen muoto, narkolepsiakatapleksia, on kuvattu 1880. Katapleksia on tunnetilojen
laukaisema äkillinen, ohimenevä lihasjänteyden menetys.
Katapleksiakohtauksen laukaisee yleisimmin hervoton
nauraminen tai vitsin-kertominen. Joskus kyseessä on
vain muutaman sekunnin kestoinen osittainen kasvojen
valahtaminen. Kohtaus kestää useimmiten alle 30 sekuntia ja liki 90 %:ssa alle 2 minuuttia.
haitata koulumenestystä ja opiskelua sekä myöhemmin
pärjäämistä työelämässä. Alkuoireet voivat olla ennen
diagnoosin asettamista hämmentäviä, ja esim. nukahtelu
voidaan tulkita laiskuudeksi tai merkiksi mahdollisesta
päihdeongelmasta.
Katapleksia voi johtaa kiusatuksi joutumiseen tai "hulluksi" leimautumiseen, ja hallusinaatiot voivat aiheuttaa
pelkoa oman mielenterveyden järkkymisestä. Monilla
oireilu johtaa sosiaalisen aktiivisuuden vähenemiseen ja
jopa eristäytymiseen. Narkolepsia aiheuttaa käytännössä
kaikilla lisääntynyttä psykososiaalista taakkaa, ja osalla
potilaista tämä on huomattavan vahva.
Lihasvoiman heikentyminen on symmetristä, mutta sen
laajuus ja voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti: äärimmillään se voi olla vain ohimenevä tuntemus, jota ulkopuolinen ei huomaa, mutta se voi johtaa myös kaikkien
lihasten voimattomuuden johdosta kaatumiseen ja puhekyvyn tilapäiseen menetykseen.
Miten narkolepsia alkaa ja kehittyy?
Tavallisin ensioire on lisääntynyt väsymys ja nukahtamisalttius, mutta muutamalla prosentilla oireisto alkaa katapleksialla. Yleensä oireisto kehittyy vähitellen kuukausien
tai muutaman vuoden aikana, mutta pienellä osalla alku
voi olla melko äkillinen. Narkolepsia voi alkaa missä iässä tahansa, mutta tavallisimmin 10–30-vuotiaana (suurin
osa 12-16-vuotiaana).
Tavallisia ilmenemismuotoja ovat polvien notkahtaminen, yläraajojen voimattomuus, pään heilahtaminen niskalihasten voiman alentuessa, puheen muuttuminen epäselväksi, tunne silmien hallinnan heikentymisestä, ja poskilihasten nykiminen.
Osalla jotkut oireista – tavallisimmin katapleksia, unihalvaukset ja hallusinaatiot – lievenevät vuosien mittaan,
mutta on epäselvää johtuuko tämä sopeutumisesta oireisiin (esim. tunnetilojen säätely vähentää katapleksia-alttiutta) vai taudin luonnollisesta kulusta.
Lapsilla tyypillisiä oireita ovat myös kielen työntyminen
ulos suusta ja kasvojen virnistelyoireet. Katapleksiakohtauksen aikana tajunta säilyy, mutta se voi joskus johtaa
nukahtamiseen. Väsymys altistaa katapleksialle. Kohtausten esiintymistiheys on myös hyvin vaihteleva: joillakin
potilailla se voi ilmetä vain muutama kerran koko elämän
aikana, joillakin kohtauksia voi useita kohtauksia lähes
päivittäin. Iän mukana katapleksia voi selvästi lieventyä
tai hävitä kokonaan.
Jos väsymys ja nukahtelu selvästi pahenevat, on syytä arvioida onko mukaan ilmaantunut jokin lisätekijä (esim.
uniapnea painonnousun myötä). Eliniän ennuste on normaali. Selvää sukupuolten välistä eroa ei ole, mutta Suomessa narkolepsia saattaa olla hieman yleisempi naisilla
kuin miehillä.
Narkolepsian muut oireet ja vaikutukset
Edellä mainittujen pääoireiden lisäksi voi esiintyä myös
seuraavia:
• unihalvaus eli nukahtamis- tai heräämisvaiheessa
henkilö ei voi hetkellisesti puhua eikä liikkua
• hallusinaatiot eli harha-aistimukset nukahtamis- tai
heräämisvaiheessa, jotka voivat olla pelottavia tai ahdistavia
• katkonainen yöuni on yleinen
• automaattinen toiminta eli väsymyksen takia oman
toiminnan kontrolli puutteellista eikä jälkikäteen
muista tekemisiään
• mielialan vaihtelut ja masennus
• näköhäiriöt
• lihominen etenkin sairauden alussa
• muistivaikeudet ja -katkot väsymyksen ja nukahtelun
takia
• nukahtamiseen liittyvät tapaturmat.
Päivittäisiin oireisiin - erityisesti vireystilan jatkuvaan
vaihteluun ja sitä kautta vaihtelevaan toimintakykyyn liittyy usein epävarmuutta pärjäämisestä ja tämä aiheuttaa
monilla kuormittuneisuutta.
Valtaosalla potilaista oireet alkavat 10–30-vuotiaana ja
kaikkein tyypillisimmin 12-16-vuotiaana. Narkolepsia voi
Miten yleinen narkolepsia on?
Suomalaisessa aikuisväestössä narkolepsia-katapleksian
esiintyvyys on 0.026 %. Tämän perusteella narkoleptikkoja maassamme voi olla jopa noin 1500, mutta toistaiseksi diagnoosi on asetettu arviolta puolelle.
Aikaisempina vuosina meillä on diagnosoitu narkolepsiaa
lapsilla (16-vuotiailla tai nuoremmilla) vain 1-8 tapausta
vuodessa, mutta vuodesta 2010 alkaen yhteensä yli sata
tapausta. Lisääntyminen on yhdistetty Suomessa käytettyyn H1N1-influenssarokotukseen henkilöillä joilla on ollut siihen sopiva geneettinen alttius (HLA DQB1*06:02).
Narkolepsian syy ja muodot
Narkolepsiassa on osoitettu olevan perinnöllisesti määräytyviä tekijöitä, joista yksi lisää selvästi sairastumisen
riskiä (kudosrakenneominaisuus HLA DQB1*06:02) ja
muutama muu (esim. DQB1*06:03, DGB1*05:01) ainakin jonkin verran suojaa sairastumiselta. Lisäksi on todettu muita sairauteen liittyviä perinnöllisiä tekijöitä, jotka
nekin osallistuvat immuunivasteen säätelyyn.
Narkolepsiaa pidetään multifaktoriaalisena (monitekijäisenä) sairautena, jossa perinnöllisen alttiuden ohella tarvitaan jokin laukaiseva ympäristötekijä. Pitkään on epäilty
tiettyjen tulehdusten (esim. streptokokin aiheuttamien)
voivan laukaista narkolepsian ja Suomessa todetussa
Uniuutiset 2-2013
23
lapsipotilaita koskevassa epidemiassa näyttää H1N1-influenssarokotuksella olleen osuutta. Monet tutkijat pitävätkin narkolepsiaa synnyltään autoimmuunisairautena
(muita tällaisia ovat esimerkiksi MS-tauti ja nuoruustyypin eli tyyppi 1 diabetes). Merkittäviltä osin oireet selittyvät nykykäsityksen mukaan aivojen yhden välittäjäaineen
(oreksiini-/hypokretiinijärjestelmän) toiminnan heikkenemisellä.
On arvioitu, että kaikista narkolepsiatapauksista noin 4/5
olisi klassista muotoa (narkolepsia-katapleksia) ja ehkä
kymmenesosalla sairaus esiintyy ilman katapleksiaa. Lisäksi muutamalla prosentilla oireisto liittyy johonkin perussairauteen (harvinaista aikuisilla) tai sairaus esiintyy
vahvemmin perinnöllisenä (myös useammalla lähisukulaisella).
Miten narkolepsia diagnosoidaan?
Narkolepsiaa epäilevän aikuisen henkilön tulisi hakeutua
unilääketieteeseen perehtyneen lääkärin vastaanotolle,
lapsen kohdalla lastenneurologille.
Diagnoosi perustuu oireiden tarkkaan kartoitukseen, neurologiseen tutkimukseen ja laboratoriokokeisiin.
Ensin pyritään pois sulkemaan oireiden muut mahdolliset
syyt.
Diagnoosin varmistamiseksi käytetään unirekisteröintejä (unipolygrafia ja seuraavan päivän univiivetesti eli
MSLT). Koko yön unipolygrafiassa REM-unen alkaminen 15 minuutin sisällä nukahtamisesta viittaa voimakkaasti narkolepsiaan.
Univiivetestissä todetaan lyhentynyt nukahtamisviive ja
vähintään 2/5 osarekisteröinnissä REM-uni ilmaantuu 15
minuutin sisällä nukahtamisesta. Poikkeava MSLT-tutkimus ei yksin riitä narkolepsian diagnosoimiseen, mutta
kiistaton katapleksia yhdessä poikkeavan MSLT:n kanssa
varmistaa diagnoosin. Epäselvissä tapauksissa voidaan
diagnoosi varmentaa DQB1*06:02 positiivisilla henkilöillä määrittämällä aivoselkäydinnesteen hypokretiini1-pitoisuus. Harvinaisemman narkolepsian ilman katapleksiaa diagnosointi edellyttää usein muitakin tutkimuksia.
Miten narkolepsiaa hoidetaan?
Hyvän hoitotuloksen saaminen ei yleensä onnistu pelkän
lääkehoidon avulla vaan sairauden perusominaisuus –
vireystilan voimakas vaihtelu valvetilassa ja unijakson
rikkonaisuus - edellyttää myös säännöllisiä ja terveellisiä
elämäntapoja. Osa potilaista tulee toimeen vain tarvittaessa otettavalla lääkityksellä tai ei käytä niitä lainkaan. Merkityksellisiä keinoja ja näkökohtia ovat erityisesti:
• säännöllinen univalverytmi
• ennakkoon suunnitellut 10–20 min torkut juuri
vireysminimien edellä (yksi tai useampia päivässä)
• tärkeimpien aktiviteettien aikataulutus
vireysminimien ulkopuolelle
• oireita laukaisevien tilanteiden välttäminen
(pitkä paikallaan olo, voimakkaat tunnetilat jne.)
• fyysinen aktiivisuus
• ylipainon välttäminen
• ruokavalio (päivällä vältetään nopeasti imeytyviä
24
Uniuutiset 2-2013
•
•
•
•
•
hiilihydraatteja, kofeiinia maltillisesti)
tapaturma-alttiiden aktiviteettien välttäminen
potilaan, sukulaisten ja työtovereiden informointi
ammatillinen neuvonta
tarvittaessa psykologinen tuki
sopeutumisvalmennuskurssit ja muu
potilasyhdistystoiminta.
Lääkehoito
Lääkityksessä pyritään löytämään pienin annostus, joka
riittävällä tavalla lievittää oireita ja korjaa toimintakykyä.
Erityisesti nukahtamisalttius on yleensä siinä määrin voimakas, että suurillakaan lääkeannoksilla ei voida saavuttaa oireettomuutta.
Suuremmilla annoksilla haittavaikutukset usein lisääntyvät selvästi ja toleranssin (= lääketehon menetyksen)
riski kasvaa. Väsymyksen ja nukahtelun lievittämiseen
käytetään erilaisia piristäviä lääkeaineita. Osa näistä on
saatavissa vain erityisluvalla. Katapleksian hoito voi
edellyttää erillistä lääkitystä, ja samat lääkkeet tehoavat
myös unihalvauksiin ja hallusinaatioihin. Vaikka yöuni
olisi hyvinkin katkonainen, varsinaisten unilääkkeiden pidempiaikaiseen käyttöön on syytä suhtautua pidättyvästi
tottumisriskin ja illalla otetun lääkkeen jäännöspitoisuuden aiheuttaman seuraavan päivän vireyttä heikentävän
vaikutuksen takia.
Narkolepsiapotilas tarvitsee B-lausunnon Kelalle saadakseen erityiskorvauksen, mutta kaikki käytössä olevat
lääkkeet eivät valitettavasti kuulu korvauksen pariin. Lääkitykseen liittyy usein erilaisia ongelmia ja onkin suositeltavaa konsultoida aina narkolepsiaan hoitoon perehtyneitä
lasten neurologeja tai neurologeja.
Koulutus, ammatti ja ajoterveys
Koulutus-, ammatti- ja työpaikkavalinnat tulisi tehdä harkiten. Narkolepsiassa työkykyisyys riippuu oireiden voimakkuudesta, hoitovasteesta ja sopivasta ammatinvalinnasta. Yksitoikkoista, paikallaan oloa edellyttävää työtä
tai kolmivuorotyötä ei suositella narkoleptikolle. Myöskään turvallisuuskriittiset ammatit (ammattikuljettaja, pelastusala, vaarallisten työkoneidenkäyttö jne.) eivät sovellu narkolepsiaa sairastavalle. Narkolepsiaa sairastava voi
saada tavallisen (ryhmän 1) ajokortin, mikäli asianmukaisessa hoidossa olevan narkoleptikon vireystason säilyminen todetaan tarkoissa tutkimuksissa riittäväksi. Ammattimainen ryhmän 2 ajolupa ei tule koskaan kyseeseen.
NETTIOPAS NARKOLEPSIASSA
SELVIYTYMISEEN
Syksyllä 2012 ilmestyi Sosiaali- ja terveysministeriön
toimesta noin 60-sivuinen selviytymisopas netissä.
Se on vapaasti luettavissa ja kopioitavissa ministeriön sivuilta (www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1843806). Oppaan nimi on ”Narkolepsiaan sairastuneen lapsen ja nuoren arki sekä siinä selviytyminen.
Yksin ja yhdessä – tukien ja lähellä ollen” ja se löytyy
myös nimellä täyttämällä kohta ”Hae”. Opas on saatavilla myös ruotsiksi. Tässä oleva teksti on lainattu oppaasta. Oppaan asiantuntijat muodostavat toimikun-
nan, jonka puheenjohtajana on ministeriön terveyden
edistämisen ryhmän johtaja Taru Koivisto. Oppaan
on toimittanut ja Mintun haastattelun kirjoittanut
lääketieteen toimittaja Maarit Huovinen.
Yksin ja yhdessä – tukien ja lähellä olen
Lukijalle-osuudessa kerrotaan, että opas on syntynyt narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhempien aloitteesta.
Sen tarkoituksena on jakaa kokemuksia narkolepsiaan sairastuneen lapsen ja nuoren sekä hänen perheensä arjesta
ja siinä selviytymisestä. Koska elämä sairauden kanssa ei
ole helppoa, oppaaseen on pyritty kokoamaan käytännössä hyväksi havaittuja neuvoja ja ajatuksia, joista voisi olla
apua kaikille, jotka ovat tekemisissä narkolepsian kanssa. Oppaaseen on koottu kokemuksia narkolepsiaan sairastuneilta ja heidän perheiltään. Keväällä 2012 toteutettuun verkkokyselyyn saatiin vastauksia ympäri Suomen.
Suurin osa oppaan sisällöstä koostuu tästä aineistosta,
kokemuksista elämän eri alueilta, kodista kouluun, kaveripiiriin ja harrastuksiin. Oppaan sisältöä on täydennetty
hoitavan lääkärin näkökulmalla, tietoiskulla Kelan järjestämistä sopeutumisvalmennuskursseista sekä ottamalla
mukaan koulun näkökulma narkolepsiaa sairastavasta oppilaasta. Opasta suunnitellut toimituskunta toivoo oppaan
saavuttavan kaikki, jotka ovat tekemisissä narkolepsiaa
sairastavien lasten ja nuorten kanssa. Tieto narkolepsiasta
ja selviytymiskeinoista auttaa myös terveydenhoitohenkilökuntaa, opettajia, kaveripiiriä ja harrastusten vetäjiä
tukemaan sairastunutta lasta ja nuorta, hänen perhettään
ja toisiaan.
”Teen kaikkea, mihin pystyn”
14-vuotiaan Minttu Virtasen haastattelu
Ennen kuin Minttu sai narkolepsia ja/tai katapleksia diagnoosin (G47.4), kaikki oli hänen mielestään ”sikavaikeaa”. Vielä senkin jälkeen, kun sairaus oli todettu, monet
olivat ”täysin pihalla”, koska eivät tienneet juuri mitään
narkolepsiasta. Kun Minttu nukahti bussissa tai koulutunnilla, kiusoittelijoita riitti. Pahimpia olivat kuitenkin aikuiset. Hänen kertoessaan, että syynä outoon käytökseen
on narkolepsia, vastaukseksi sai: ”Hyvä selitys, tuota en
ole vielä kuullutkaan.”
Eräskin opettaja huomautti, ettei hänen tuntinsa niin tylsiä ole, että silloin sopii nukkua. Onneksi Minttu ei ole
mikään tuppisuu suomalainen, vaan sanavalmis, rohkea
nuori teini, jonka nenälle ei hypitä. Niinpä hän marssi tunnin jälkeen opettajan luokse ja kertoi, että hänellä
on narkolepsia. Opettaja pyysi käytöstään anteeksi – ja
ne tunnit jatkuivat sen jälkeen hyvin. Mintun sairaus sai
nimen marraskuussa 2010, ja se oli koko perheelle helpotus. Nyt Mintulla oli syy käytökseensä, siihen että hän
oli kaatunut naurukohtauksen jälkeen kaupassa lattialle ja
saanut outoja raivokohtauksia kotona. Ennen diagnoosia
hän ehti pilata jopa perheen lomamatkan Kyprokselle,
kun urheilullinen äiti patisti perhettä pyöräilemään pitkiä
matkoja, jotka väsyttivät ja joista oli seurauksena Mintun
suuttuminen iltaisin pienimmästäkin asiasta. Vain jäätelöannos Mintulle ja olut äidille pelastivat matkalaiset hermoromahdukselta.
Nykyisin asiat ovat toisin. Lääkitys on auttanut ja ilman
sitä Minttu tuskin jaksaisi käydä koulua. Hän on nyt
14-vuotias kuvataideluokkalainen, menossa 8:lle. Lääkitys lisää vireyttä ja auttaa saamaan yöllä tärkeää syvää
unta, myös katapleksia on pysynyt paremmin hallinnassa.
Koulun terveydenhoitaja on ottanut Mintun sairauden asiakseen – ja koulussa on sänky häntä varten.
Avoimuudesta on apua
Äidin ja isän lisäksi Mintulla on kaksi vanhempaa siskoa
sekä Aksu, berninpaimenkoira, ja Kalle, pitkäkarvainen
tyttökissa. Ja paljon kavereita, joille hän kertoi sairaudestaan ensin: oli selitettävä, miksi ei pysty valvomaan niin
kuin muut. Minttu on pitänyt myös koulussa esitelmän
narkolepsiasta. ”Jos tunnille tulee joku uusi opettaja, kaverit selittävät asian minun puolesta”, hän sanoo. ”Narkolepsiaa ei tarvitse peitellä, kun puhuu siitä avoimesti, se
auttaa tosi paljon. Aluksi kyllä häpesin sairauttani, mutta
siihen tottuu – ja niin tottuvat muutkin.” Vaikka Mintulla
ja äidillä on sama motto, päivä kerrallaan, Minttu katsoo
jo kauemmaksi. ”Minulle on sanottu, että ilmaisen itseäni hienosti: puhun, kirjoitan, piirrän ja valokuvaan. Ehkä
musta tulee toimittaja, ehkä valokuvaaja... Haluan myös
kirjoittaa kirjan tästä sairaudestani, pidän jatkuvasti päiväkirjaa ja teen runoja... Haluan ammattiin, joka on minulle mahdollista.”
Vain hieman erilainen
Mopokortista ja ajokortista Minttu ei enää haaveile. Vaikka ne olisivatkin mahdollisia, hän ei halua joutua tilanteeseen, että vahingossa satuttaisi muita. ”Vaikka joitakin
haaveita on kaatunut, pyrin elämään normaalia elämää.
Tai en sentään aivan normaalia, vaan erilaista. Teen tulevaisuudessakin kaikkea, mihin pystyn! Sanon aina perheelleni, että jos on sattunut jotakin pahaa, niin on tullut
hyvääkin. Olen esimerkiksi saanut uusia, tärkeitä ystäviä”, Minttu sanoo.
MINTUN RUNO
Tähdet taivaan kynttilöinä,
lohduttavat pientä kulkijaa,
yksin tiellä kulkevaa
Voitko koskaan nähdä kauniimpaa,
sun aina pelätessä päivää seuraavaa
Pimeän hellässä huomassa,
tahtoo vielä nukahtaa
Antaa uneen vaipua sen tietäen,
vielä saat nähdä yövalot taivaan
eksyneet elämässä,
etsii apua sielunsa haavaan
Tähdet taivaan kynttilöinä,
lohduttaa yksinäistä pimeässä
tähdenlennon lailla,
antaa toivon mahdottomaan,
eksyneet löytää tielleen
unet salattua unelmaa,
tuo takaisin vuodet menneet,
arpia elämästä mieleen
Uniuutiset 2-2013
25
Uudistettu
verkkokauppamme
on nyt avattu
www.resmedtuotteet.fi
UNIAPNEA
Henri Tuomilehto, Dosentti, KNK, unilääketieteen erityispätevyys ja Anu Samuli, ResMed Finland Oy
Uniapnealla tarkoitetaan yli 10 sekunnin katkosta
nukkuvan hengityksessä. Obstruktiivisessa uniapneassa ylähengitystiet tukkeutuvat unen aikana. Hengityskatkos kestää tavallisimmin 20–30 sekuntia, mutta
voi kestää jopa parikin minuuttia.
Vakavissa tapauksissa yli 10 sekunnin katkoksia voi esiintyä yön aikana satoja. Unenaikainen hengityskatkos aiheuttaa sen, että aivot herättävät nukkujan, kun hapen määrä
verenkierrossa alenee. Uni on katkonaista, mikä vuoksi
uniapneasta kärsivät henkilöt kärsivät päiväväsymyksestä
ja tahattomasta nukahtelusta. Muita vaikutuksia ja seuraamuksia ovat mm. päänsärky, muistivaikeudet, keskittymiskyvyn heikkeneminen, mielialamuutokset, henkisen
ja fyysisen toimintakyvyn alentuminen ja painon lisääntyminen. Pitkään hoitamattomana jatkunut uniapnea voi aiheuttaa metabolista oireyhtymää, diabetesta ja altistumista sydän- ja verenkiertoelinten sairauksille, kuten esim.
verenpaineelle ja sydän- ja aivoinfarkteille. Etenkin diabeteksen ja uniapnea yhteys on huomioitava, sillä lähes
puolella uniapneapotilaista on myös diabetes, ja kolme
neljästä diabeetikosta sairastaa uniapneaa.
Lisäksi on havaittu, että hoitamaton uniapnea huonontaa
diabeteksen hoitotasapainoa. Myös masennus, sukupuoli26
Uniuutiset 2-2013
sen halun ja kyvyn aleneminen ja infektiotaipumus voivat
lisääntyä.
Uniapnea on ollut yksi nopeimmin lisääntynyt ei-tarttuva
sairaus terveydenhuollossamme viimeisten vuosien aikana. Uniapnealla, ja etenkin sen vaikeammilla tautimuodoilla on havaittu olevan selkeä itsenäinen yhteys kohonneeseen sydän- ja verisuoni-sairastavuuteen. Uniapnea on
krooninen, etenevä sairaus. Uniapnean tärkein yksittäinen
riskitekijä on ylipaino ja usein taudin vaikeutumisen taustalla on painonnousu.
Uniapneassa hengitys pysähtyy lyhyeksi ajaksi kerrallaan.
Jotta hengitys jälleen käynnistyisi ja elimistö saisi happea,
on nukkujan aivojen ”herättävä” usein lyhyeksi ajaksi.
Nämä havahtumiset rikkovat unen rytmiä ja aiheuttavat
huonounisuutta. Usein uniapnean havaitsee vuodekumppani, joka huomaa ettei toinen hengitä tai koska hengitys
on raskasta ja puhisevaa tai kuorsaus on äänekästä. Sekä
hengityskatkokset että kuorsaus johtuvat siitä, että osa
ilmateistä on ahtautunut. Tämä ominaisuus lisääntyy iän
mukana. Vaikka kuorsaaminen voi tuntua harmittomalta, se voi olla ainakin äänekkäänä merkki unihäiriöstä.
Vaikka uniapnea on usein miesten sairaus, myös naisilla
kuorsaus- ja uniapneataipumus lisääntyvät vaihdevuosien
jälkeen.
● Obstruktiivisessa uniapneassa (Obstructive Sleep
Apnea, OSA) tukkeutuvat ylähengitystiet. Tällöin
kuorsaaminen on äänekästä, nukkuja haukkoo henkeään,
hengitys on äänekästä, johon liittyy puhinaa ja korskahduksia, joita seuraa hengityskatkos. Tällöin kieli valuu
nielun takaosaan ja tukkii hengitystiet joko osittain tai
kokonaan. Hengityskatkokset herättävät nukkujan, mutta
hän ei muista sitä aamulla. Jotkut potilaat heräävät satakin kertaa yössä ja ovat äärettömän väsyneitä päivisin.
Obstruktiivinen uniapnea voi aiheuttaa kognitiivisten taitojen vaikeutumista päivisin ja voi erilaisiin psyykkisiin
tai fyysisiin oireisiin ja sairauksiin hoitamattomana. Tämä
oireyhtymä vaatii lääkärin hoitoa.
● Sentraalinen uniapnea (Central Sleep Apnea, CSA).
Tässä unihäiriössä kyseessä on keskushermostoperäinen
hengityksen säätelyhäiriö unen aikana. Monet uniapneat
voivat olla sekamuotoisia hengityshäiriöitä, joihin liittyy
sekä ylähengitysteiden tukkeutumista että keskushermoston säätelyhäiriöitä.
Puhtaasti sentraaliseen uniapneaan liittyy usein joku sydän- tai aivosairaus. Nukkuja joko kuorsaa tai ei, saattaa
huokailla useita kertoja ja hänen hengityksensä näyttää
hyvin pinnalliselta. Sentraalisen uniapnean aikana elimistö ei yritä hengittää eikä pumpata ilmaa keuhkoihin
pallean avulla. Hengityskatkokset voivat olla hyvin pitkiä. Aamulla nukkuja saattaa muistaa useat heräämiset, ja
yöuni on tuntunut kevyeltä ja katkonaiselta. Oireyhtymä
vaatii lääkärin hoitoa.
Kuorsaaminen ja uniapnea
Kuorsaamista esiintyy ajoittain melkein meillä kaikilla,
mutta jokaöinen kuorsaaminen voi olla terveysriski. Sillä
on todettu olevan yhteys sydän- ja aivoinfarkteihin. Tupakointi ja alkoholi lisäävät kuorsaamista huomattavasti
ja samoin riskejä. Jos kuorsaaminen on äänekästä, katkeilevaa, ja välillä esiintyy selviä taukoja hengittämisessä ja
tauot päättyvät erityyppisiin "korahduksiin", "poksahduksiin", "ähinään" ja "puhinaan" ja lisäksi henkilöllä esiintyy voimakasta päiväaikaista väsymystä sekä nukahtelutaipumista, voi epäillä henkilön sairastavan jonkin asteista
uniapneaa. Alkoholi, rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet
rentouttavat hengitysteitä ja voivat lisätä sekä kuorsaamista että uniapnean esiintymistä.
Missä ja miten diagnosoidaan?
Ongelmana on uniapneatunnistaminen, on arvioitu, että
80–90 % uniapneapotilaista ei tiedä tautia sairastavansa.
Salakavala, vähäisiä oireita antava tauti voi kuitenkin piillä elimistössä pitkään asianomaisen sitä tietämättä. Mitä
tarvitsisimme, tiedon lisäämistä suurelle yleisölle, jotta
sairaus tunnistettaisiin ja siten myös saataisiin hoidettua
mahdollisimman varhain riskiryhmään kuuluvilla, kuten
ylipainoisilla henkilöillä.
Mutta tarvitsemme myös sekä paremmat ohjeet että työkalut kliiniseen työhön terveydenhuollon ammattilaisille ja
ennen kaikkea uskaliasta kliinistä osaamista ja luottamista
omaan näkemykseen potilaan terveydentilasta. Potilas voi
olla väsyneen näköinen, verenpaine- tai sokeritaudin hoito ei oikein saavuta tavoitettaan, potilaan nielu on ahtaannäköinen muun tarkastuksen sivulöydöksenä jne.
Turhan usein kliinisessä työssä diagnosointihetkellä tauti
on jyllännyt jo vuosia. Varsinkin uniapnean osalta oireita
(kuorsaus, hengityskatkot, väsymys ja yleinen vetämättö-
myys) usein vähätellään, jopa peitellään, potilaiden uskoen niiden nyt vaan toimivan merkkipaaluna keski-ikään
saapumiselle. Oireet ovat myös kovin moninaisia, olemme kaikki erilaisia ja koemme asiat eri tavalla. Se, että
ikää on 35 vuotta ja vetoa ei enää työpäivän jälkeen riitä
lasten kanssa leikkimiseen, ei sovi ”keski-ikään”. Uniapneaa epäilevän henkilön on syytä ottaa yhteys omaan lääkäriin, jolta saa tarvittaessa lähetteen jatkotutkimuksiin.
Uniapnean diagnosointi on keskittynyt kaikkiin keskussairaaloihin, hyvin varustettuihin aluesairaaloihin sekä
yksityisiin laboratorioihin ja tutkimusyksikköihin. Diagnoosi tehdään haastattelulla ja potilaan kliinisellä tutkimisella, mutta lopullinen diagnoosi vaatii aina unitutkimusta.
Kokoyön polygrafia (suppea)
Voidaan tehdä joko unilaboratoriossa tai kotona. Kotirekisteröinnissä tutkittava tulee laboratorioon elektrodien
kiinnitystä varten ja nukkuu kotona. Laitteet palautetaan
aamulla laboratorioon. Rekisteröinnissä saadaan selville: hengitysliikkeet ja ilmanvirtaus, hapenkyllästeisyys,
kuorsaus, EKG, nukkumisasento ja raajaliikkeet. Uusimilla laitteilla voidaan tutkia myös syke sykkeeltä mitattava verenpaine.
Kokoyön unipolygrafia (laaja)
Voidaan tehdä joko unilaboratoriossa tai kotona. Suppean
rekisteröinnin muuttujien lisäksi rekisteröidään aivosähkökäyrä, jonka perusteella saadaan selville univaiheet,
unen määrä ja laatu. Laboratoriossa voidaan lisäksi tehdä
videorekisteröinti polygrafian aikana. Uniapnean tutkimus ja hoito voivat vaatia joskus useamman erikoisalan
osaajia, joista mainittakoon mm. neurologia, kliininen
neurofysiologia, keuhkosairaudet, hammaslääketiede,
leukakirurgia, korva-, nenä- ja kurkkusairaudet, sydän- ja
verisuonitaudit, psykiatria, sisätaudit ja lastensairaudet.
Lasten uniapnean diagnosointi ja hoito
Ensimmäisenä tutkitaan lapsen anatomiset piirteet. Esimerkiksi pieni tai taaksepäin vetäytynyt alaleuka, kapea
ja pieni yläleuka, suurentuneet kita- ja/tai nielurisat voivat
aiheuttaa unenaikaisia hengityshäiriöitä. Jos lapsi kuorsaa
äänekkäästi tai nukkuu suu auki ja jos hän lisäksi kärsii
päiväväsymyksestä, keskittymis- ja tarkkaavuusongelmista tai ei jaksa kunnolla koulussa, voi epäillä että hänellä saattaa olla uniapnea. Tämä vaatii erikoislääkärin
tutkimusta ja hoitoa.
Uniapnean hoito
Ylipaine-hengityshoito
CPAP-hoitoa (nenän kautta annettava ylipaine-hengityshoito) pidetään tänä päivänä ensisijaisena hoitona uniapneassa ns. konservatiivisten hoitojen rinnalla (laihdutus,
elämäntavat).
CPAP-hoitomenetelmän kehitti vuonna 1980 australialainen professori Colin E. Sullivan. Suomessa on tällä hetkellä julkisen sektorin puolella yli 20.000 CPAP-laitetta
käytössä ja henkilökohtaisesti ostettuja lienee useita satoja. Maassamme arvioidaan olevan kuitenkin moninkertainen määrä CPAP-hoitoa tarvitsevia potilaita. CPAP-hoiUniuutiset 2-2013
27
Philips kotiterveydenhoidon verkkokaupassa
saat aina laadukkaan ja Sinun tarpeisiisi
sopivan ratkaisun
- paremman unen ja hengityksen puolesta -
www.homecareshop.philips.fi
dolla saadaan hoidon onnistuessa (potilas sopeutuu käyttämään laitetta ja käyttää sitä vähintään yli 4 tuntia yössä)
hengityskatkot häviämään ja potilaan vireystila nopeasti
korjaantumaan.
Usein hoidolla saadaan potilaan työ- ja toimintakyky korjaantumaan ja potilas pystyy esimerkiksi ollessaan sairaslomalla väsymyksen vuoksi, palaamaan jo muutaman viikon jälkeen takaisin töihin. Hoidon myötä myös potilaan
kohonnut sympaattinen aktivaatio (mm. hengityshäiriöihin
liittynyt verenpaineen nousu) usein laskee huomattavasti.
CPAP-hoidossa on oleellisen tärkeää antaa perusteellinen
laitteeseen perehdytys sekä sopivan maskin valinta. Lopullinen hoitotulos riippuukin potilaan hoitomyönteisyydestä
ja motivaatiosta sekä maskin ja laitteen soveltuvuudesta.
Laihdutus ja painonhallinta uniapnean hoidossa
Hiljattain julkaistu, tähän asti pisin uniapneapotilaiden
seurantatutkimus painonmuutoksen vaikutuksesta uniapneaan Suomesta osoitti, että laihdutuksen hyvät terveysvaikutukset näkyivät vielä, kun interventiosta oli kulunut
neljä vuotta. Tämä korostaa sitä tosiasiaa, että olennaista
olisi todeta tauti ja aloittaa hoito ajoissa, ennen kuin elimistössä tapahtuu peruuttamattomia muutoksia.
Jos uniapnea löydetään jo sen alkuvaiheessa, taudin kehittyminen voidaan painonlaskun myötä pysäyttää ja ehkä
kokonaan parantaa. Koska 2/3 uniapneapotilaista on ylipainoisia, ja ylipaino selvästi lisää apneoita, suositellaan
laihdutusta tärkeänä hoitomuotona.
Laihdutus onnistunee parhaiten laihdutusryhmissä, joista
on saatu hyviä tuloksia. Jo 10 5 %:n laihdutus merkitsee
huomattavaa vähennystä uniapneoiden lukumäärässä ja
kestossa. Laihtumisella on suuri merkitys myös muiden
sairauksien ja terveysriskien kannalta, esimerkkeinä kohonnut verenpaine, diabetes, masennus ja tules-vaivat.
Parhaita esimerkkejä ovat henkilöt, jotka ovat voineet luopua laihdutuksen avulla CPAP-laitehoidosta.
Laihdutuksen asiantuntijat painottavat, että jokainen osaa
laihduttaa, mutta saavutetun painon säilyttäminen on vaikeaa.
28
Uniuutiset 2-2013
Meidän tulisikin puhua elämäntapojen muuttamisesta,
mikä edellyttää aina ruokailun muuttamista suositusten
mukaisesti sekä myös liikunnan pysyvää lisäämistä. Vyötärön ympärysmitan seuraaminen on hyödyllisempää kuin
vaa’alla punnitseminen. Miesten vyötärön ympäryksen
tulisi olla alle 102 cm ja naisten alle 90 cm.
Laihdutusleikkaukset.
Laihdutusleikkauksia on alettu suorittaa vaikeasti ylipainoisille. Alustavat tulokset ovat lupaavia, mutta pitkäaikaisvaikutuksista ei ole vielä näyttöä. Useita tutkimushankkeita on käynnissä aiheesta, jotta saataisiin vankkaa
lääketieteellistä näyttöä hoitomuodosta. Konservatiivisen
hammaslääketieteen mahdollisuudet uniapnean hoidossa.
Obstruktiivisen uniapnean syntyyn vaikuttavat sekä anatomiset että neurologiset seikat, joiden vaikutus vaihtelee
eri potilailla. Suun, nielun ja leuan anatomian tutkiminen
on johtanut hammasteknisten kojeiden kehittämiseen,
jotka siirtävät alaleukaa eteenpäin tai vaikuttavat kielen
asentoon. Näitä ovat mm. erilaiset hammaskiskot. Ne
ovat edullisia ja hoitomyönteisyys on korkeaa tasoa. Niiden käyttöä voidaan harkita lievää tai keskivaikeaa asentoriippuvaista uniapneaa sairastaville. Hammaskoje sopii
monelle joko ainoaksi hoidoksi tai osaksi muuta hoitoa.
Leikkaushoidolla lievitystä uniapneaan
1980-alussa kehitettiin pehmeän suulaen typistykseen perustuva leikkaus (UPPP = uvulopalatofaryngoplastia tai
LUPPP). Nielun ilmatilan laajentamiseksi voidaan antaa
”lämpöhoitoa” (RFTA, RFA) -hoito (Radio-frequency
Thermal Ablation). Tämän vaikutus uniapnean hoitomuotona on osoittautunut huonoksi ja pääasiallinen käyttötarkoitus on kuorsauksen vähentäminen. Leikkauksella
hoidettavien potilaiden määrä on selkeästi vähentynyt
viime vuosina, ja leikkaushoidon valinta tuleekin perustua tarkasti nielun poikkeavuuteen (suuret nielurisat, prominentti uvula). Tehokkain leikkaushoito on suu- ja leukakirurgien suorittama alaleuan pidennysleikkaus, mutta
tällöinkin hoito perustuu tiukkaan yksilölliseen arvioon ja
kohdentuu potilaisiin, joilla uniapnean perimmäinen syy
on pienessä alaleuassa.
Maskit
Maskeja on nenän peittävä malli, nenän ja suun peittävä
malli ja sieraimiin asetettava malli. Hyvä ja sopiva maski
lisää käytön miellyttävyyttä. Tärkeintä on maskin käyttömukavuus ja yksilöllinen valinta. Maskin tulee asettua
tiiviisti, jolloin ohivirtauksia ei ole, tai ne ovat mahdollisimman pieniä.
Hoidon haittavaikutuksia
On melko yleistä, että ainakin hoidon alussa ilmenee jonkinasteisia hankaluuksia, mutta asiantuntevalla avulla ja
harjoituksella ne voidaan voittaa. Yleisimmät ylipainehengityshoidon haittavaikutukset johtuvat nenään tulevasta ilmavirrasta. Yli puolet hoitoa saavista potilaista kärsii
nenän tukkoisuudesta ja nenän limakalvojen turvotuksesta tai kuivuudesta. Hoito voi aiheuttaa nenän kutinaa, nenän vuotamista, nenäverenvuotoa ja nenän limakalvojen
kuivumista. Jotkut nenän limakalvojen oireista katoavat
muutaman kuukauden hoidon jälkeen. Vuotava maski aiheuttaa silmien punaisuutta. Se vähentää tietenkin hoidon
tehoa, jolloin kuorsaus ja uniapnean muut oireet saattavat
palata. Ilma vuotaa maskin ohi, silloin kun maski ei ole
sopiva. Tällöin on syytä vaihtaa maskia joko erikokoiseen
tai vaihtaa kokonaan mallia.
Yleisimmät hoidosta aiheutuvat vaikeudet liittyvät hengitysmaskin sopivuuteen ja hengitysteiden kuivumiseen.
Jos maski on ollut hoidon alussa sopiva, niin vuoto saattaa
johtua maskin kuluneisuudesta ja se on hyvä tarkistuttaa
asiantuntijalla. Laitteeseen voi saada varusteeksi kostuttajan ja lämmittäjän. Ne vähentävät laitehoidon haittavaikutuksia. Kaikki laitteet pystyvät aikaansaamaan viileää
kostutusta, osa laitteista pystyy tuottamaan lämmintä kosteaa ilmaa. Ilmankostuttimen käytössä on oltava huolellinen, jolloin vältytään hengitysteiden ja poskionteloiden
tulehduksilta.
CPAP-laitetta käytettäessä voi ilmetä nielun kuivumista
ja kipua, jos nukkuu suu nenämaskin kanssa. Tämä voidaan estää käyttämällä hengitysmaskia, joka peittää sekä
nenän että suun. Toinen vaihtoehto on käyttää nukkuessa
leuan ali kulkevaa nauhaa, joka pitää suun kiinni. Myös
ilmankostuttimen käyttö ennaltaehkäisee suun ja nielun
kuivumista.
Kaikki laitteet pitävät jonkinlaista ääntä, uudemmat vähemmän kuin vanhemmat. Vaikka laitteen pitäminen lattialla vähentää meluhaittaa, laitetta ei saa pitää lattialla,
koska sieltä pöly pääsee suoraan laitteeseen sisään. Toki
laite itsessään vähentää kuorsausta, joten ”desibelit” vähenevät joka tapauksessa makuuhuoneessa.
Maski kiinnitinnauhoineen voi jättää ihoon punaisia jälkiä, jos nauhat ovat liian tiukalla. Nenän päällä olevan
maskin osan voi pehmustaa, mikä helpottaa nenän päälle
tulevaa painetta. Kiinnityksen on kuitenkin oltava sopivan
napakka, ettei maski pääse vuotamaan.
Yksi mahdollisuus ihon ärsyyntymiseen on allergia. Tällöin iho punoittaa niistä kohdista, joissa maski peittää
ihoa. Vaikka maskit tehdään antiallergisista materiaaleista, voivat jotkut olla aineelle allergisia. Tällöin on syytä
yrittää vaihtaa maskin materiaalia (esimerkiksi ResMedin
maskityynyt ovat silikonia ja silikonille ei juurikaan ole
todettu allergiaa Suomessa eikä muualla maailmassa),
mutta tietysti sitä ennen on otettava yhteys hoitavaan lääkäriin. Usein ihoärsytys voi tulla väärästä maskin puhdistusaineesta, saippuajäämistä.
CPAP-hoidon alkuvaiheessa jotkut kokevat laitteen työntämän ilman tulevan liian suurella paineella nenään.
Tällöin nukahtaminen voi olla hankalaa. Alkuvaiheessa
laitteeseen voi totutella käyttämällä sitä hereillä ollessa,
esimerkiksi televisiota katsellessa. Jos vähitellen totuttelusta ei ole apua, niin useimmista laitteista löytyy paineensäätöohjain, jolla painetta voi asteittain nostaa. Tällöin nukahtamisvaiheessa paine on vielä alhainen, sitten
se nousee tarvittavalle tasolle.
Nukahtaminen on näin helpompaa. Aluksi voi ilmanpainetta kasvattaa vähitellen pitemmän ajan kuluessa, noin
10–20 minuuttia. Kun laitteeseen tottuu, voi aikaa lyhentää ja saa pahaan mahdollisen hyödyn hoidosta.
Ylipainehengityslaitteet ja hoito.
Ylipainehengityslaitteita on erilaisia, samoin kuin hoidossa käytettäviä maskeja. Näin on mahdollista löytää itselleen sopivin yhdistelmä.
● CPAP (Continuously Positive Air Pressure) on laite,
joka työntää ilmaa samalla paineella koko ajan
● Kaksoispaine PAP eli Bilevel (yleistermi, bipap on
kauppanimi) on laite, joka vähentää painetta uloshengityksen aikana ja lisää sitä sisäänhengityksen aikana
● Automaattinen, itsesäätyvä APAP-laite työntää ilmaa
säädetyllä peruspaineella ja nostaa painetta silloin, kun
nukkujan ylähengitystiet ahtautuvat liikaa, ja palautuu
vähitellen peruspaineelle, kun hengitys toimii normaalisti.
Tärkeintä hoidossa on, että laite tuottaa oikean määrän ilmaa valitulla paineella riippumatta nukkumaasennosta tai unen vaiheesta. Laitteen valinta ja säädöt tehdään yksilöllisesti kuhunkin tarpeeseen ja niistä huolehtii asiantuntija
UNI JA SYDÄN- JA
VERENKIERTOSAIRAUDET
Uni on levon aikaa koko elimistölle. Sydän, joka työskentelee taukoamatta päivät ja yöt, hidastaa toimintaansa
unen ajaksi. Unen ja sydämen työskentelyn välinen suhde toimii molempiin suuntiin. Sydänsairaudet häiritsevät
normaalia unta ja unenaikaiset häiriöt altistavat useille sydän- ja verisuonisairauksille.
Uni jakautuu kahteen vaiheeseen: REM-uneen (Rapid
Eye Movement), jota kutsutaan myös unennäköuneksi ja
ei-REM-uneen. Kun ihminen nukahtaa, uni alkaa yleensä kevyellä ei-REM-unella, jota on noin 80 % nukutusta
ajasta. Tämän unen aikana sydämen lyöntitiheys, hengitysfrekvenssi ja verenpaine laskevat.
REM-unen aikana sekä sydämen lyöntitiheys että hengitystiheys vaihtelevat. Joka kerran kun ihminen herää
unestaan, vaikkakin vain lyhyeksi aikaa, hänen sydämensä lyöntitiheys kasvaa ja verenpaine nousee, ja tällöin syUniuutiset 2-2013
29
dämen täytyy työskennellä kovemmin. Aamulla herätessä
nämä molemmat arvot nousevat ja pysyvät korkeammalla
tasolla koko hereillä oloajan.
Uni ja sydänsairaus
Unen, unihäiriön ja sydänsairauden välillä on selvä yhteys, vaikkakaan sitä ei vielä pystytä yksityiskohtaisesti
selvittämään. Jo nyt on todettu lisääntynyt riski kuolla sydänkohtaukseen ensimmäisten tuntien aikana heräämisen
jälkeen aamupäivällä.
Tämä johtunee sydämen työtaakan lisääntymisestä heti
heräämisen jälkeen. Useat tutkimukset ovat löytäneet
yhteyden unenaikaisten hengityshäiriöiden suhteesta kohonneeseen verenpaineeseen, lisääntyneeseen sydäntautiriskiin sekä lisääntyneeseen aivoinfarktiriskiin. Itse asiassa hoidettaessa erilaisia unenaikaisia hengityshäiriöitä
vähennetään mahdollisuutta sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.
Korkea verenpaine
Tutkimukset ovat tuoneet esiin yhteyden korkean verenpaineen (hypertensio) ja obstruktiivisen uniapnean välillä. Obstruktiivisesta uniapneasta kärsivillä on usein myös
korkea verenpaine.
Uniapneasta kärsivillä henkilöillä on unensa aikana lukuisia hengityskatkoksia. Kun nielu sulkeutuu, hengitys
pysähtyy ja veren happipitoisuus laskee. Vähentynyt hapensaanti sekä sydämen lyöntitiheyden kasvu ja verenpaineen kohoaminen yöllisten heräämisten yhteydessä lisäävät sydämen työtaakkaa.
Yönaikainen verenpaineen jatkuva kohoaminen saattaa
johtaa verenpainetautiin. Kohonnut verenpaine on syytä
hoitaa, koska se puolestaan altistaa sydänkohtauksille, sydämen vajaatoiminnalle ja aivoinfarktille.
Pelkästään kohonneen verenpaineen hoito ei ole riittävää,
jos sen taustalla on jokin unihäiriö, esimerkiksi obstruktiivinen uniapnea. Verenpainelääkitys ei välttämättä tehoa,
jos perussyy jää hoitamatta. Sen vuoksi kohonneen verenpaineen syy on tutkittava.
Sepelvaltimotauti
On olemassa selvä yhteys hengitysongelmia aiheuttavien unihäiriöiden ja sydän- ja verisuonisairauksien välillä.
Obstruktiivisesta uniapneasta kärsivät sairastavat muita
useammin sepelvaltimotautia. Se johtuu siitä, että tämä
oireyhtymä aiheuttaa kohonnutta verenpainetta, joka puolestaan altistaa sepelvaltimotaudille.
Toinen tekijä on sen aiheuttamat yölliset heräämiset, jotka
rasittavat sydäntä ja näin pahentavat jo olemassa olevaa
sydänsairautta. Valtimot kuljettavat verta, johon happi on
sitoutunut, mm. sydänlihakseen. Sepelvaltimotaudissa
valtimot ovat ahtautuneet ja näin hapensaanti on rajoittunutta. Jos henkilöllä on lisäksi uniapnean oireistoa, hänen
verensä happimäärä laskee hengityskatkoksen aikana.
Heräämisvaiheessa verenpaine kohoaa ja sydämen lyöntitiheys kasvaa, ja näin sydämen työtaakka lisääntyy. Ja
happea on veressä vähän juuri silloin, kun sydän sitä tar30
Uniuutiset 2-2013
vitsisi. Nämä hapettomat tilat aiheuttavat muutoksia sydämeen ja ovat nähtävissä sydänfilmissä. Henkilöillä, joilla
on ollut sydäninfarkteja, saattaa olla myös obstruktiivinen
uniapnea, ja se puolestaan hidastaa sydäninfarktista toipumista. Tutkimukset osoittavat, että obstruktiivinen uniapnea lisää kuolleisuutta sydänverisuonitauteihin ja puolestaan obstruktiivisen uniapnean hoito vähentää sitä.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta on kyseessä silloin, kun sydän
on vaurioitunut eikä pysty pumppaamaan verta tarpeeksi tehokkaasti. Unenaikaiset hengityskatkokset voivat
aiheuttaa sydämen vajaatoimintaa sekä olla seurauksena
siitä. Tutkimusten mukaan obstruktiivinen uniapnea on
merkittävä riskitekijä sydämen vajaatoiminnan kehittymiseen. Jos henkilöllä on sepelvaltimotaudin tai kohonneen
verenpaineen aiheuttama sydämen vajaatoiminta, niin vajaatoiminta pahenee, jos henkilö sairastuu uniapneaan.
Heikentynyt sydänlihas ei kestä obstruktiivisen uniapnean tuomaa lisärasitusta. Noin 40 %:lla sydämen vajaatoimintaa sairastavista on myös unenaikainen hengityskatkoshäiriö nimeltä sentraalinen uniapnea. Sentraalisessa
uniapneassa ei nielu sulkeudu unen aikana, mutta säätelyhäiriön aikana ei esiinny hengitysliikkeitä.
Sentraaliseen uniapneaan kuuluvat myös jatkuvat heräämiset sekä happimäärän lasku. Heräämiset lisäävät sydämen työtä ja nostavat verenpainetta, mikä lisää sydämen
vajaatoimintaa, ja tämä lisää sentraalista uniapneaa ja sydämen rasittumista. Tämä noidankehä katkaistaan hoitamalla sydämen vajaatoiminta perusteellisesti. Se ehkäisee
sentraalisen uniapnean kehittymisen. Jos uniapnean oireita ilmenee vajaatoiminnan hoidosta huolimatta, on sentraalinen uniapnea hoidettava asianmukaisesti. Uniapnean
hoito parantaa sydämen toimintaa ja unen laatua.
Aivoinfarkti
Aivoinfarktissa osa aivoja vaurioituu, koska vereen sitoutuneen hapen tulo aivoihin vähenee tai estyy kokonaan.
Kohonnut verenpaine on aivoinfarktin tärkein riskitekijä.
Obstruktiivinen uniapnea voi aiheuttaa verenpainetaudin
ja se voi aiheuttaa suoraan aivoinfarktin, koska uniapnean
aikana veren virtaus aivoihin heikkenee ja veren happipitoisuus laskee.
Unenaikaiset häiriöt ja myös obstruktiivinen uniapnea
voivat alkaa aivoinfarktin jälkeen. Obstruktiivisessa
uniapneassa yöuni on häiriintynyttä, ja se aiheuttaa voimakasta väsymystä ja henkisen suoritustason laskua.
Nämä seikat puolestaan saattavat estää aivoinfarktista
toipumista. Mikäli aivoinfarktin saanut potilas kuorsaa
äänekkäästi ja hänellä epäillään unenaikaisia hengityskatkoksia, olisi hänelle syytä tehdä unirekisteröinti. Jos siinä
todetaan merkittävä uniapnea, olisi syytä aloittaa nenän
kautta annettava ylipainehengityshoito (nenä-CPAP).
Sydän ja verenkiertosairauksien yhteys
Kuten aiemmin on todettu niin unenaikaiset hengityshäiriöt voivat suoraan aiheuttaa sydäntaudin. Sydämen vajaatoimintaa seuraa usein myös hengenahdistus, joka puolestaan vaikeuttaa nukahtamista tai estää yhtäjaksoisen
yöunen. Hengenahdistus yleensä pahenee makuuasen-
nossa, koska alaraajoista tuleva verimäärää saattaa lisätä
sydämen kuormitusta. Tätä oiretta kutsutaan orthopneaksi
(hengenahdistus makuuasennossa), ja kohtauksittain ilmenevä yöllinen dyspnea on heräämistä hengenahdistukseen. Potilaat voivat kokea nämä oireet unettomuutena.
Sydämen vajaatoiminta näine komplikaatioineen herättää
potilaassa huolta ja ahdistusta tulevasta mahdollisesta sydäninfarktista ja oman sairauden kroonistumisesta. Pelkästään tällainen huoli ja ahdistus aiheuttavat kroonista
unettomuutta. Kaiken kaikkiaan unen ja sydämen toiminnan suhde on niin moninainen, että se on aina syytä selvittää erittäin tarkoin ja kaikin hoidollisin keinoin taata
sydän- ja verisuonisairauksia poteville kunnon yöuni.
malla elimistön aineenvaihdunta tasapainottuu ja kaloreja
kuluu nukkuessa.
Hyvä uni – terve sydän
Terveen ja toimivan sydämen säilyttämiseksi voi tehdä
monia asioita: syödä terveellisesti eli välttää nopeasti
imeytyviä hiilihydraatteja, pitää painonsa kurissa, liikkua
säännöllisesti, käydä säännöllisesti lääkärintarkastuksissa
ja nukkua sopivan pituisia, laadukkaita yöunia. Jos henkilöllä on sydänoireita, on tärkeää poissulkea unenaikaiset hengityshäiriöt, esimerkiksi obstruktiivinen uniapnea.
Jos henkilö sairastaa verenpainetautia tai sydän-verisuonitautia (verisuonten ahtautumista, angina pectorista tai
aivoinfarktia), hänen on hyvä keskustella lääkärin kanssa mahdollisen obstruktiivisen tai sentraalisen uniapnean
poissulkemisesta. Toinen yleinen vaiva sepelvaltimotautia potevalla on levottomat jalat -oireyhtymä (Restless
Legs Syndrome, RLS). Levottomien jalkojen hoito parantaa yöunen laatua ja sitä kautta kokonaisterveydentilaa ja
elämänlaatua.
Muutamia vinkkejä iltapalaksi:
- Kalkkunaa yhdessä tummanvihreiden vihanneksien
kanssa
- Omeletti ja vihannekset
- Pavut, tumma riisi ja lehtisalaatti
- Kana-caesar salaatti
- Kana- tai kalkkuna salaatti,
jossa on auringonkukan ja seesamin siemeniä
- Kala ja höyrytetyt vihannekset
Jos lääkäri epäilee potilaallaan unihäiriötä, hän voi ohjata potilaan unitutkimuksiin ja unihäiriöihin erikoistuneen
lääkärin vastaanotolle. Unitutkimus suoritetaan yleensä
unilaboratoriossa. Tutkittavaan kiinnitetään unen ajaksi
pienet elektrodit, jotka rekisteröivät unenaikaista hengitystä, sydämen toimintaa ja veren happikyllästeisyyttä
ja mahdollisesti raajojen liikkeitä. Erikoislääkäri pystyy
päättelemään tästä rekisteröinnistä, onko potilaan unen
laadussa ongelmia. Tämä lausunto toimitetaan potilaan
omalle lääkärille, jonka kanssa potilas voi neuvotella jatkotoimenpiteistä. Unihäiriöt ovat hoidettavissa ja niiden
hoito lisää sydämen hyvinvointia.
RAVINTO JA UNI
Susan Pihl, Uniterapeutti, erikoislaboratoriohoitaja
Kun puhumme ravinnosta ja syömisestä, ajattelemme
välittömästi painonhallintaa. Ruualla ja juomalla on kuitenkin myös suuri vaikutus vireystilaan ja uneen, jotka
molemmat vaikuttavat energiatasapainoon ja sitä kautta
myös painoon ja yleiseen hyvinvointiin.
Tietyt ruoka-aineet lisäävät uneliaisuutta ja toiset piristävät niin, että nukkuminen on vaikeaa. Siksi on tärkeää valita juomansa ja ruokansa huolella, jotta uni- ja vireystila
olisi mahdollisimman tasapainoinen.
Uneliaisuutta lisääviä aineita
Tietyt ruoka-aineet sisältävät aineita, jotka rentouttavat,
helpottavat unen tuloa ja ylläpitävät unta yhtenäisenä. Sa-
Tryptofaani. Tryptofaani on unta edistävien aineiden, kuten serotoniinin ja melatoniinin esiaste, ja se rauhoittaa
hermostoa ja aivojen toimintaa. Sitä esiintyy seuraavissa
ruoka-aineissa: Kalkkuna, kana, maito, kotijuusto, kananmunat, pähkinät, kokojyvät, tumma riisi, linssit, seesamin
ja auringonkukan siemenet sekä erityisesti mantelit. Kalsium ja B6-vitamiini auttavat tryptofaanin imeytymistä.
Kun iltapalaan kuuluu tryptofaania sisältävien ruoka-aineiden lisäksi hitaita hiilihydraatteja ja proteiineja sisältäviä ruokia, elimistö rauhoittuu ja muuttuu uneliaaksi.
Pieni makea jälkiruoka toki sallitaan!
Iltapalan on hyvä olla kevyt mutta ravitseva. Täydellä
vatsalla uni ei ole hyvää, vaikka nukahtaminen saattaakin
olla nopeaa. Erityisesti rasvaiset ja mausteiset ruuat, alkoholi, kahvi ja jälkiruuat saattavat valvottaa.
Unta häiritseviä aineita
• Alkoholi
• Tupakka
• Lisä- ja säilöntäaineet
• Kahvi ja kofeiinipitoiset aineet (tumma suklaa,
energiajuomat,
tumma tee – myös vihreä tee)
• Jälkiruuat, sokerit ja makeutusaineet
• Sipuli
• Rasvaiset ja mausteiset ruuat
• Limonadit ja happoiset juomat
Tyramiini
Tyramiini on aminohappo, joka lisää noradrenaliinin eritystä. Tämä ns. stressihormoni lisää aivojen aktiviteettia
ja saattaa valvottaa. Seuraavat ruoka-aineet sisältävät tyramiinia: Pekoni, juusto, suklaa, munakoiso, kinkku, perunat, hapankaali, sokeri, makkara, pinaatti, tomaatti ja
viini. Niitä on hyvä välttää ennen nukkumaanmenoa.
Veren sokeritasapainon hallinta voi toimia
paremmin kuin lampaiden laskeminen
Yönaikainen veren sokeritasapaino vaikuttaa sekä unen
laatuun että painonhallintaan. Keho käyttää unen aikana
rasvavarastoja, puhdistaa elimistöä kuona-aineista ja korjaa solujen energiatasapainoa.
Jos kärsit yöllä liian alhaisesta verensokerista (hypoglykemiasta), se voi olla yksi syy virkistämättömään uneen
tai liian aikaiseen heräämiseen aamuyöllä. Stressi lisää
sokerin epätasapainoa siten, että välillä sokeri voi olla
korkea ja välillä matala. Oireita voivat olla: hikoilu, ahUniuutiset 2-2013
31
distuneisuus, nälän tunne, vapina ja heikko olo. Kun sokeritaso laskee, se aiheuttaa glukoosia säätelevien hormonien, kuten adrenaliinin, glukagonin, kortisolin ja kasvuhormonin erittymisen, jotka lähettävät aivoihin signaalin
että on saatava ruokaa – tällöin elimistö herää ja uni voi
olla tipotiessään.
Toinen ongelma sokeritasapainossa illalla ja yöllä voi olla
se, että veren sokeri on liian korkealla. Tämä on paljon
yleisempää kuin liian alhainen sokeripitoisuus veressä.
Jos sokeri on koholla ennen nukkumaan menoa, kehon
toiminnot voivat olla liian aktiivisia, jotta pystyisit rentoutumaan ja rauhoittumaan nukahtamista varten. Olo voi
olla hyvin uupunut ja väsynyt, mutta mieli ei rauhoitu. Jos
nauttii liian sokeripitoista ravintoa illalla, stressihormonit
aktivoituvat ja pitävät elimistöä hereillä. Mitä enemmän
ahdistuu ja stressaantuu siitä, ettei pysty nukkumaan - sitä
enemmän stressihormoneja erittyy elimistössä. Tästä syntyy unettomuuden noidankehä!
Korkea sokeripitoisuus veressä voi viivästyttää ruokahalua säätelevän leptiini-hormonin erittymistä. Kun leptiinin eritys alkaa vasta aamutunneilla, se estää puolestaan
vireystilaa kohottavan kortisolin erittymistä, mikä puolestaan aiheuttaa väsyneisyyttä ja alavireisyyttä aamulla.
Verensokerin epätasapaino aiheuttaa useita oireita ja tuntemuksia illalla, yöllä ja aamulla:
• kova nälkä aamulla
• yöllinen hikoilu
• päänsärky unen aikana tai herätessä
• tokkurainen tunne aamulla
• ärtyisyys ja painava tunne päässä, joka voi kestää
useita
tunteja
• muistihäiriöt
• kahvin tarve heti aamulla, jotta heräisi
On tärkeää käydä lääkärin vastaanotolla, jos tällaiset oireet jatkuvat ruokailu- ja elämäntapojen muutosten jälkeen, jotta voidaan pois sulkea esim. uniapnea-oireyhtymä tai muut sairaudet, lääkkeiden sivuvaikutukset ym.
Insuliiniresistenssi
Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että unenpuute vaikuttaa insuliiniherkkyyteen ja hiilihydraattien aineenvaihduntaan. Kun nukumme liian vähän, kehon stressihormoni kortisoli lisääntyy, joka taas aiheuttaa insuliinierityksen
lisääntymisen. Tämä puolestaan vaikeuttaa kehon rasvo-
miasta),
aiseen
oa siten,
voivat
o olo.
yt,
intoa
Verensokeripitoisuus nousee, mikä voi johtaa tilaan jossa solut eivät enää pysty käyttämään insuliinia. Soluilla
on jatkuva ’nälkiintymisen tunne’, jolloin elimistö haluaa
koko ajan lisää sokeria. Pitkään jatkuessa tila voi kehittyä
metaboliseksi oireyhtymäksi ja/tai tyypin II diabetekseksi.
Miten tasapainotan verensokerin?
Lääkkeet eivät aina yksin auta, vaan on tärkeää huomioida
ruokavalio, unen huolto ja stressin hallinta biokemiallisen
tasapainon saavuttamiseksi. Unen aikana olemme kaikkein pisimmän ajan vuorokaudessa ilman ravintoa. Sen
vuoksi on tärkeää huolehtia sokeritasapainosta. Oikealla
ravinnolla voimme tasapainottaa myös unta, jolloin se on
virkistävää ja tervettä emmekä heti aamulla tarvitse kahvia tai muita stimulantteja päästäksemme käyntiin. Hyvä
uni mahdollistaa myös oikean rasvanpolton yöllä, ja painonhallinta on helpommin toteutettavissa.
Aterioiden säännöllinen nauttiminen koko vuorokauden
aikana on tärkeää. Hyvä muistaa myös pienet välipalat
(esim. hedelmä) ruokailujen välillä, siten syömään mennessä ei ole niin kova nälkä, että ahmii liikaa ruokaa. Jos
kärsit hypoglykemiasta ja heräät yöllä, voit syödä yöllä hieman kalkkunaa tai jotakin muuta proteiinipitoista
(esim. sokerittoman jugurtin). Liian korkeaa verensokeria
voi säädellä välttämällä ns. nopeita hiilihydraatteja sisältäviä ruokia. Näitä ovat esimerkiksi sokeri, pullat, kakut,
valkoinen leipä, pizza, valkoinen pasta ja riisi, makeiset,
limonadit, makeat sokeripitoiset hedelmät, alkoholi ja peruna. Nopeat hiilihydraatit nostavat verensokerin nopeasti, ja näitä aineita me haluamme juuri silloin, kun on kova
nälkä ja stressi. Kuitenkin niiden vaikutus elimistöön on
haitallinen, ja niitä olisi hyvä välttää.
Leptiiniresistenssi
Leptiini löydettiin vuonna 1994, ja se on hormoni, joka
osallistuu kylläisyyden tunteen säätelyyn ja hiilihydraattien aineenvaihduntaan. Se osallistuu myös rasvojenmuodostukseen. Kun leptiinitaso on alhainen, keho haluaa
erityisesti hiilihydraattipitoista ravintoa. Leptiini on osallisena myös monissa muissa kehon toiminnoissa: nälkä,
stressivaste, rasvan poltto ja varastointi, kehon lämpötila,
sydämen syke, lisääntyminen, luunmuodostus, veren sokeripitoisuus.
Tutkimuksissa todettiin, että unen puute alensi leptiinipitoisuutta terveillä, normaalipainoisilla miehillä, mutta
ylipainoisilla henkilöillä mitattu leptiinitaso oli korkea.
Osoittautui, että heillä oli ns. leptiiniresistenssi, ja heidän
kehonsa herkkyys leptiinille oli muuttunut (vrt. insuliiniresistenssi).
Leptiiniresistenssissä aivot eivät tunnista leptiinin vaikutusta. Leptiiniä muodostuu rasvasoluissa, jonka seurauksena rasvaa muodostuu lisää tuottaakseen yhä enemmän
leptiiniä.
aalin
lla
a se, että
ää kuin
lla
an
jen hajottamista, jolloin painon pudottaminen vaikeutuu.
Lisäksi hiilihydraattien aineenvaihdunta häiriintyy, ja varastorasvan määrä lisääntyy lisääntymistään.
Noidankehä on alkanut! Tunnet nälkää, koska aivot ilmoittavat, että kehossa ei ole riittävästi rasvaa. Syöt lisää,
koska et tunne itseäsi kylläiseksi. Syömisen pysäyttäisi
32
Uniuutiset
2-2013 verensokerin?
Miten
tasapainotan
Lääkkeet eivät aina yksin auta, vaan on tärkeää huomioida
ruokavalio, unen huolto ja stressin hallinta biokemiallisen
insuliiniresistenssi).
insuliiniresistenssi).
Leptiiniresistenssissä aivot eivät tunnista leptiinin vaikutusta.
Leptiiniä muodostuu rasvasoluissa, jonka seurauksena rasvaa
muodostuu lisää tuottaakseen yhä enemmän leptiiniä.
Noidankehä on alkanut! Tunnet nälkää, koska aivot ilmoittavat,
Leptiiniresistenssissä aivot eivät tunnista leptiinin vaikutusta.
että kehossa
ei olerasvasoluissa,
riittävästi rasvaa.
Syöt
lisää, koska
et tunne
Leptiiniä
muodostuu
jonka
seurauksena
rasvaa
leptiini,
jonka ääntä
elimistösi
ei kuule,
vaikka
sitäääntä
muoitseäsi
kylläiseksi.
Syömisen
pysäyttäisi
leptiini,
jonka
muodostuu
lisää tuottaakseen
yhä
leptiiniä.
Leptiiniresistenssissä
aivotPaino
eivätenemmän
tunnista
leptiinin
vaikutusta.
dostuu
koko
ajan
lisää.
alkaa
kohota.
Myös
greliinielimistösi on
ei alkanut!
kuule, vaikka
sitä muodostuu
kokoilmoittavat,
ajan lisää. Paino
Noidankehä
Tunnet
koskaseurauksena
aivot
Leptiiniä
muodostuu
rasvasoluissa,
jonka
rasvaa
hormonilla
on tärkeä
osa nälkää,
ruokahalun
säätelijänä.
Painoalkaa
kohota.
Myös
greliini-hormonilla
on
tärkeä
ruokahalun
ettämuodostuu
kehossa eilisää
ole
riittävästi
Syöt
lisää, koska
etosa
tunne
ongelmien
lisäksi
myösrasvaa.
uniyhä
häiriintyy.
tuottaakseen
enemmän
leptiiniä.
säätelijänä.
Paino-ongelmien
lisäksi
myös
uni
häiriintyy.
itseäsi
kylläiseksi.
SyömisenTunnet
pysäyttäisi
leptiini,
jonka
ääntä
Noidankehä
on alkanut!
nälkää,
koska
aivot
ilmoittavat,
elimistösi
ei
kuule,
vaikka
sitä
muodostuu
koko
ajan
lisää.
että kehossa ei ole riittävästi rasvaa. Syöt lisää, koska etPaino
tunne
alkaa
kohota.
Myös greliini-hormonilla
on tärkeä
osajonka
ruokahalun
itseäsi
kylläiseksi.
Syömisen pysäyttäisi
leptiini,
ääntä
säätelijänä.
myös uni koko
häiriintyy.
elimistösiPaino-ongelmien
ei kuule, vaikka lisäksi
sitä muodostuu
ajan lisää. Paino
alkaa kohota. Myös greliini-hormonilla on tärkeä osa ruokahalun
säätelijänä. Paino-ongelmien lisäksi myös uni häiriintyy.
Jos kuitenkin ruokavalio pitkin vuotta painottuu liikaa
valmisruokaan,
nopeisiin hiilihydraatteihin
ja trans-rasvoihin,
pirteitä. Kesällä taas kevennämme
ruokavaliota, ja voimme
elimistön
aineenvaihdunta
häiriintyy.
Tästä
seuraa monenlaisia
nauttia valosta.
ongelmia. Unettomuus alkaa olla kansantauti maassamme.
pirteitä. Kesällä taas kevennämme ruokavaliota, ja voimme
Hyvävalosta.
huomioida,
stressihormonit
vaikuttavat
Josnauttia
kuitenkin
ruokavalioettä
pitkin
vuotta painottuu
liikaa voimakkaasti
monenlaisia
ongelmia.
Unettomuus
alkaa
olla kansantauti
valmisruokaan,
nopeisiin
hiilihydraatteihin
ja trans-rasvoihin,
uneemme
ja valvottavat
meitä väärään
aikaan.
Liikkumalla
maassamme.
elimistön
aineenvaihdunta
häiriintyy.
Tästä seuraa
monenlaisia
oikeaan
aikaan
ja nauttimalla
ruokaa
voimme
Jos
kuitenkin
ruokavalio
pitkin oikeanlaista
vuotta
painottuu
liikaa
ongelmia.
Unettomuus
alkaa
olla
kansantauti
maassamme.
rauhoittaa
elimistömme,
jolloin
unesta
tulee
tervettä
ja
valmisruokaan,
nopeisiin
hiilihydraatteihin
ja trans-rasvoihin,
Hyvä
huomioida,
että
stressihormonit
vaikuttavat
voiHyvä
huomioida,
että
stressihormonit
vaikuttavat
voimakkaasti
virkistävää.
elimistön
aineenvaihdunta
häiriintyy.
Tästäväärään
seuraa monenlaisia
makkaasti
uneemme
ja valvottavat
meitä
aikaan.
uneemme
ja valvottavat
meitä
väärään
aikaan. Liikkumalla
ongelmia.
Unettomuus
alkaa
olla
kansantauti
Liikkumalla oikeaan aikaan ja nauttimalla maassamme.
oikeanlaista
oikeaan
ja nauttimalla
oikeanlaista
ruokaa
voimme
Hyväaikaan
huomioida,
että stressihormonit
vaikuttavat
voimakkaasti
ruokaa
voimme
rauhoittaa
elimistömme,
jolloin
unesta
rauhoittaa
elimistömme,
jolloin
unesta
tulee
tervettä
ja
uneemme
meitä väärään aikaan. Liikkumalla
tulee
tervettäjajavalvottavat
virkistävää.
virkistävää.
oikeaan aikaan ja nauttimalla oikeanlaista ruokaa voimme
rauhoittaa elimistömme, jolloin unesta tulee tervettä ja
virkistävää.
Kaavio: Unen puutteen vaikutukset mielialaan, kognitiivisiin
toimintoihin ja painoon
Unen
puute
lisää
nälän mielialaan,
tunnetta
jakognitiivisiin
väsymystä.
Liikunta
Kaavio:
Unen puutteen
vaikutukset
mielialaan,
Unen puutteen
vaikutukset
kognitiivisiin
toi- ei
toimintoihin
ja
painoon
kiinnosta,
eikä sitä jaksa harrastaa. Tästä syystä on enemmän
mintoihin
ja painoon
tilaisuuksia
syödä, vaikutukset
jolloin kaloreita
tuleekognitiivisiin
yhä enemmän. Kun
Kaavio:
Unen puutteen
mielialaan,
Unen
puute lisää
nälän
ja väsymystä.
Liikunta
ei
Unen
puute
lisää
näläntunnetta
tunnetta
ja nousta.
väsymystä.
Liikunta
ei
toimintoihin
ja painoon
kalorit
lisääntyvät,
paino
alkaa
Kehon
aineenvaihdunta
kiinnosta,
eikä
sitä
jaksa
harrastaa.
Tästä
syystä
on
enemmän
kiinnosta,
eikä
sitä
jaksa
harrastaa.
Tästä
syystä
on
enemhidastuu, ja energiaa kuluu yhä vähemmän, mutta stressi
tilaisuuksia
syödä,
jolloin
kaloreita
yhä enemmän.
män Unen
tilaisuuksia
syödä,
jolloin
kaloreita
tulee
yhäKun
puute
lisää
nälän
tunnetta
ja väsymystä.
Liikunta
ei tulee
lisääntyy.
Emme
siedä
enää tulee
pientäkään
stressiä,
jaenemmeistä
män.
Kun
kalorit
lisääntyvät,
paino
alkaa
nousta.
Kehon
kalorit
lisääntyvät,
paino
alkaa
nousta.
Kehon
aineenvaihdunta
kiinnosta,
eikä
sitä
jaksa
harrastaa.
Tästä
syystä
on
enemmän
myös ärtyneitä ja masentuneita. Huonosti nukkuneena ottaa myös
aineenvaihdunta
hidastuu,
energiaa
kuluu
yhä vähemhidastuu,
ja energiaa
kuluu yhäja
vähemmän,
mutta
stressi
tilaisuuksia
syödä,
kaloreita
tulee
yhä
enemmän.
Kun
turhia riskejä,
ja jolloin
onnettomuusalttius
voi
lisääntyä.
män,
mutta
stressi
lisääntyy.
Emme
siedä
enää
pientäkään
lisääntyy.
siedä enää
stressiä,
ja meistä
tulee
kaloritEmme
lisääntyvät,
painopientäkään
alkaa nousta.
Kehon
aineenvaihdunta
stressiä,
ja meistä
tulee
myös
ärtyneitä
ja mutta
masentuneita.
myös
ärtyneitä
masentuneita.
Huonosti
nukkuneena
ottaa
myös
hidastuu,
jajaenergiaa
kuluu
yhä
vähemmän,
stressi
Miksinukkuneena
juuri
hitaatottaa
hiilihydraatit?
Huonosti
myös
turhia
riskejä,
ja
onnetturhia
riskejä,
ja
onnettomuusalttius
voi
lisääntyä.
lisääntyy. Emme siedä enää pientäkään stressiä, ja meistä tulee
tomuusalttius
voi lisääntyä.
Leptiiniresistenssi
stressihormonipitoisuuksia
ja sitä
Glykeeminen
(GI) on Huonosti
mittayksikkö,
jolla voidaan
mitata
Leptiiniresistenssilisää
lisää
stressihormonipitoisuuksia
ja kautta
sitä
myös
ärtyneitä jaindeksi
masentuneita.
nukkuneena
ottaa myös
unihäiriöitä.
Myös unenaikaisia
hengityshäiriöitä
on yhä
hiilihydraattien
vaikutusta
verensokeritasoihin.
Niillä
kautta unihäiriöitä.
Myös unenaikaisia
hengityshäiriöitä
Miksi
juuri
hitaat
hiilihydraatit?
turhia riskejä, ja onnettomuusalttius voi lisääntyä.
Miksi
juuri hitaat hiilihydraatit?
enemmän,
kun painoa
tulee
lisää. tulee
Riskejä
on siis
monia.
on yhä enemmän,
painoa
lisää.
Riskejä
on siis Glykeeminen
hiilihydraateilla,
jotka
nopeasti
ja
Leptiiniresistenssi
lisää kun
stressihormonipitoisuuksia
ja sitä
kautta
indeksi (GI)
on hajoavat
mittayksikkö,
jollaruuansulatuksessa
voidaan mitata
Glykeeminen
indeksi
(GI)
on mittayksikkö,
jolla
voidaan
monia.
Insuliinija
leptiiniresistenssin
torjumiseksi
voi
itsekin
tehdä
vapauttavat
nopeasti
sokeria
verenkiertoon,
on
korkea
GI.
Kun
Miksi
juuri
hitaat
hiilihydraatit?
unihäiriöitä. Myös unenaikaisia hengityshäiriöitä on yhä
hiilihydraattien vaikutusta verensokeritasoihin. Niillä
mitatataashiilihydraattien
vaikutusta
verensokeritasoihin.
jotain. Solut
pitää lisää
opettaa
uudelleen.
syyt
näihin
ne hiilihydraatit,
jotka
sulavat
hitaastijolla
ja vapauttavat
enemmän,
kun painoa
tuleestressihormonipitoisuuksia
lisää.
Riskejä Pääasialliset
on siis monia.ja
hiilihydraateilla,
jotka
hajoavat
nopeasti
ruuansulatuksessa
ja mitata
Leptiiniresistenssi
sitä
kautta
Glykeeminen
indeksi
(GI)
on
mittayksikkö,
Niillä
hiilihydraateilla,
jotka
hajoavat
nopeasti voidaan
ruuansuInsuliinija
leptiiniresistenssin
torjumiseksi
voi
itsekin
ongelmiin
onMyös
liiallinen
ns. nopeiden
ja liiaksi
puhdistettujen
vähitellen
sokeria
verenkiertoon,
omaavat
alhaisen
Insuliinija leptiiniresistenssin
torjumiseksi
voi itsekin
tehdä
vapauttavat
nopeasti
sokeria
verenkiertoon,
on
korkea
GI.
Kun
unihäiriöitä.
unenaikaisia
hengityshäiriöitä
on
yhä
hiilihydraattien
vaikutusta
verensokeritasoihin.
Niillä GI:n.
latuksessa
ja vapauttavat
nopeasti
sokeria verenkiertoon,
tehdä jotain. Solut pitää opettaa uudelleen. Pääasialliset
hiilihydraattien
käyttö.
Alhainen
GI
vaikuttaa
insuliinitasoon
ja
auttaa
jotain.
Solut
pitää
opettaa
uudelleen.
Pääasialliset
syyt
näihin
ne hiilihydraatit,
sulavat
hitaasti
ja vapauttavat
enemmän,
kun
painoa tulee
Riskejä
siis monia.
nopeasti
ruuansulatuksessa
on hiilihydraateilla,
korkea
GI. Kunjotka
taashajoavat
ne hiilihydraatit,
jotkatasapainottamaan
sulavatja
syyt näihin
ongelmiin
onlisää.
liiallinen
ns.onnopeiden
ja liiaksi taas
ongelmiin
on
liiallinen
ns.
nopeiden
ja
liiaksi
puhdistettujen
veren
sokeria
ja rasvoja.
Älä
unohda
muita
tuotteita.
OnKun
tärkeää
vähitellen
verenkiertoon,
omaavat
alhaisen
Insuliinija leptiiniresistenssin
torjumiseksi
vapauttavat
nopeasti
sokeria
verenkiertoon,
onGI:n.
korkea GI.
hitaasti
jasokeria
vapauttavat
vähitellen
sokeria
verenkiertoon,
puhdistettujen
hiilihydraattien
käyttö. voi itsekin tehdä
Unen puutteen
vaikutukset
hiilihydraattien
käyttö.
huolehtia
myös
vitamiinien
ja hivenaineiden
saamisesta. Esim.
Alhainen
GI
vaikuttaa
insuliinitasoon
jahitaasti
auttaa
tasapainottamaan
jotain.
Solut pitää
opettaa uudelleen. Pääasialliset syyt näihin
omaavat
alhaisen
GI:n.
Alhainen
GI
vaikuttaa
insuliinitataas
ne
hiilihydraatit,
jotka
sulavat
ja vapauttavat
soon
ja auttaa
tasapainottamaan
veren
sokeria
ja rasvoja.
veren
sokeria
jasokeria
rasvoja.
Älä unohdaliittyy
muita
tuotteita.
On
tärkeää
ongelmiin
on liiallinen
ns.
nopeiden
liiaksi
puhdistettujen
levottomat
jalat-oireyhtymä
usein
raudan
puutteeseen,
Unen
puutteen
vaikutukset
vähitellen
verenkiertoon,
omaavat
alhaisen
GI:n.
Uni
ja ravinto
kulkevat
käsi
kädessä,jamitä
emme
usein tule
Unen
puutteen vaikutukset
Älä
unohda
muita
tuotteita.
On
tärkeää
huolehtia
myös
huolehtia
myös
vitamiinien
ja
hivenaineiden
saamisesta.
Esim.vihiilihydraattien
käyttö.
mikä pitää
tutkia laboratoriokokein.
Alhainen
GI vaikuttaa
insuliinitasoon ja auttaa tasapainottamaan
Uni ja ravinto
kulkevatsen,
käsiettä
kädessä,
mitä emme
useintaitule
ajatelleeksi.
Tiedämme
jos syömme
liian vähän
tamiinien
ja
hivenaineiden
saamisesta.
Esim.
levottomat
jalat-oireyhtymä
usein raudan
veren sokeria
ja rasvoja.liittyy
Älä unohda
muita puutteeseen,
tuotteita. On tärkeää
Uni
ja ravinto kulkevat
kädessä,
mitä
usein
tuleja voi
ajatelleeksi.
Tiedämme
sen, että
josemme
syömme
liian
vähän
paastoamme,
uni
on käsi
rikkonaista,
palelemme
herkästi
olla levottomat
jalat-oireyhtymä
liittyy
useinja hivenaineiden
raudan
puutteeseen,
mikä
Unen
puutteen
vaikutukset
mikä
pitää
tutkia
laboratoriokokein.
tai
paastoamme,
uni
on
rikkonaista,
palelemme
herkästi
ja
huolehtia
myös
vitamiinien
saamisesta.
Esim.
Kaikkia
näitä
ruoka-aineita
olisi
hyvä
nauttia:
ajatelleeksi.
Tiedämme
sen,
että
jos
syömme
liian
vähän
tai
hermostunut olo. Jos taas syömme liikaa (varsinkin jouluruuat!),
pitää
tutkia
laboratoriokokein.
voi
olla
hermostunut
olo.
Jos
taas
syömme
liikaa
(varsinlevottomat
jalat-oireyhtymä
liittyy
usein
raudan
puutteeseen,
paastoamme,
uni
on
rikkonaista,
palelemme
herkästi
ja
voi
olla
Uni
ravinto kulkevatlaktoosiongelmia,
käsi kädessä, mitäliikaa
emmesokeria
usein tule
tuleejavatsanväänteitä,
ja nopeita
olisi hyvä
nauttia:
kin jouluruuat!),
tulee
vatsanväänteitä,
laktoosiongelmia,
mikä
pitää ruoka-aineita
tutkia laboratoriokokein.
hermostunut
olo.
Jos
taas
syömme
liikaa
(varsinkin
jouluruuat!),
• näitä
Eläinproteiinia
(mieluiten
kala,
kana): n. 100 -180 g/ateria
ajatelleeksi.
Tiedämme
sen,
että
jos
syömme
liian
vähän
tairikkoa Kaikkia
hiilihydraatteja, allergisia oireita ym., jotka kaikki voivat
Kaikkia näitä ruoka-aineita olisi hyvä nauttia:
liikaa
sokeria
ja
nopeita
hiilihydraatteja,
allergisia
oireita
tulee
vatsanväänteitä,
laktoosiongelmia,
liikaa
sokeria
ja
nopeita
paastoamme,
uni
on
rikkonaista,
palelemme
herkästi
ja
voi
olla
•
Kananmunat:
1-2
/päivä
untamme.
tilapäiset
häiriötekijät
korjaantuvat
helposti,
Eläinproteiinia
(mieluiten
kana):
ym., jotkaPienet
kaikki
voivat
rikkoa
Pienet
tilapäiset
•• Eläinproteiinia
kala,kala,
kana):
n. 100
-180 g/ateria
Kaikkia
näitä(mieluiten
ruoka-aineita
olisi
hyvä
nauttia:
hiilihydraatteja,
allergisia
oireita
ym., untamme.
jotka kaikki
voivat
rikkoa
hermostunut
olo.
Jos
taas
syömme
liikaa
(varsinkin
jouluruuat!),
Palkokasvit
(1 annos n. kupillinen):
3-4 kertaa viikossa
mutta
pitkään
jatkunut
huono
ravinto
alkaa
vaikuttaa
terveyteen. • Kananmunat:
n.•100
-180 1-2
g/ateria
häiriötekijät
korjaantuvat
helposti,
mutta
pitkään
jatkunut
/päivä
untamme.
Pienet tilapäiset
häiriötekijät korjaantuvat
helposti,
tulee vatsanväänteitä,
laktoosiongelmia,
liikaa sokeria
ja nopeita
• Jyvät, pähkinät
ja siemenet: päivittäin
Meillä
ruokaan
liittyvät
asiat ovat tärkeitä.
Pimeänä
• Palkokasvit
Kananmunat:
1-2(mieluiten
/päivä
huono Suomessa
ravinto alkaa
vaikuttaa
terveyteen.
Meillä Suomes•
Eläinproteiinia
kala, 3-4
kana):
n. 100
-180 g/ateria
•
(1
annos
n. kupillinen):
kertaa
viikossa
mutta
pitkään jatkunut
huonooireita
ravintoym.,
alkaa
vaikuttaa
hiilihydraatteja,
allergisia
jotka
kaikkiterveyteen.
voivat rikkoa
(1 (ei
annos
n. sokeria)
kupillinen):
• Kananmunat:
Hedelmät
paljon
ja vihannekset: päivittäin
sa ruokaan liittyvät
asiat
ovatherkkuja,
tärkeitä.jotta
Pimeänä
vuodenvuodenaikana
kehomme
pyytää
jaksaisimme
olla • •Palkokasvit
1-2
/päivä
• Jyvät, pähkinät ja siemenet: päivittäin
Meillä
Suomessa
ruokaan
liittyvät
asiat ovatkorjaantuvat
tärkeitä. Pimeänä
untamme.
Pienet
tilapäiset
häiriötekijät
helposti,
3-4 kertaa
viikossa 8 lasillista päivässä
aikana
kehomme
pyytää
herkkuja,
jotta
jaksaisimme
olla
Vettä
vähintään
• • Palkokasvit
(1 annos
n. kupillinen):
3-4 päivittäin
kertaa viikossa
(ei paljon
ja vihannekset:
vuodenaikana
kehomme
pyytää
herkkuja,
jotta
jaksaisimme
olla
mutta
pitkään
jatkunut
huono
ravinto
alkaa
vaikuttaa
terveyteen.
Jyvät, pähkinät
jasokeria)
siemenet:
päivittäin
pirteitä. Kesällä taas kevennämme ruokavaliota, ja voim- •• Hedelmät
•
Jyvät,
pähkinät
ja
siemenet:
päivittäin
•
Vettä
vähintään
8
lasillista
päivässä
Meillä
Suomessa
ruokaan
liittyvät
asiat
ovat
tärkeitä.
Pimeänä
• Hedelmät (ei paljon sokeria) ja vihannekset:
me nauttia valosta.
33•päivittäin
Hedelmät (ei paljon sokeria) ja vihannekset: päivittäin
vuodenaikana kehomme pyytää herkkuja, jotta jaksaisimme olla
Vettä
vähintään
lasillistapäivässä
päivässä
vähintään
8 8lasillista
Jos kuitenkin ruokavalio pitkin vuotta painottuu liikaa33 • •Vettä
• Kylmäpuristettua neitsytöljyä (oliivi, rypsi)
valmisruokaan, nopeisiin hiilihydraatteihin ja trans-rasvoihin, elimistön aineenvaihdunta häiriintyy. Tästä seuraa 33 kohtuullisesti.
Uniuutiset 2-2013
33
täydeksi ja mielesi on turta ja tyytymätön? - Tilanteet voivat
liittyä tiedostomattomaan tai epä-tietoiseen syömiseen.
Monet syövät tv:tä katsellessa, tietokoneen ääressä, autossa tai
puhuessaan puhelimessa. Syömme usein liian nopeasti, niin
nopeasti,
että suu
ei ole
vielä tyhjä,
kunMenetkö
lisää ruokaa
tulee sisään.
”Mitä
syön?”
Miten
valitset
ruokasi?
nälkäiMelko pienellä muutoksella voi siis saada paljon aikaan.
Aivotkauppaan
voivat keskittyä
asiaan
kerrallaan,
senä
ja ostat kunnolla
kaikkea, vain
mikäyhteen
näyttää
hyvältä?
Korjaamalla elämäntapojaan, liikkumalla hieman enemjoten
oman
olotilan
ja
kylläisyyden
tunnistaminen
jäävät
Vai harkitsetko rauhassa? Ruuan pakkaukset, mainokmän ja välttämällä nopeita hiilihydraatteja voi saada nohuomaamatta,
ja syömme
useinravintosisältö
liikaa. Emmeovat
oikeastaan
set,
helppous, ulkonäkö,
maku,
kaikki huomaa
pean vaikutuksen elimistön toimintaan: Uni ja vireys, elä”Miksi
syön?”
Oletko
fyysisesti
tai
psyykkisesti
lainkaan
sitä,
mitä
syömme
puhumattakaan
siitä,
ettänälkäinen.
nauttisimme
•
Kylmäpuristettua
neitsytöljyä
(oliivi,
rypsi)
kohtuullisesti.
seikkoja, jotka vaikuttavat valintoihimme.
mänlaatu ja vyötärö voivat kaikki löytyä uudelleen!
Huomaatko
joitakin
asioita,
tilanteita,
tuntemuksia
tai
tunnetiloja,
ruuasta.
”Miten
syön?”
Kiire,
keskittymisen
hajoaminen
syödesjotka
voivat
liittyä
haluun
syödä
(esim.
seura,
tv:n
katselu,
Melko pienellä muutoksella voi siis saada paljon aikaan.
Lähteet:
Syömisen
pitäisi
olla
luonnollista,
edistävää
ja
sä,
”purematta
nieleminen”,
yksin väsymys
taiterveyttä
seurassa
syöminen,
yksinäisyys,
ikävystyminen,
ym.).
Korjaamalla
elämäntapojaan,
liikkumalla
hieman New
enemmän
Calbom,
Cherie: Sleep
Away the Pounds.
Wellness Central,
York, ja
miellyttävää,
ja
sen
pitäisi
tyydyttää
nälän
tunne.
Painonhallinta
salasyöminen
–
kiinnitä
huomiota
ruokailutapoihisi.
Ka2007.välttämällä nopeita hiilihydraatteja voi saada nopean vaikutuksen
”Milloin syön?” Syömisen ajankohta voi liittyä kellonaikaan tai
tatko
kauniisti
vai kiinnitetään
syötkö
suoraan
kattilasta
tai virittävät
ei olepöydän
ainoastaan
että
huomiota
siihen,
Partinen,
Markku:
Nutrition and
Kirjassa:
Sleep Disorders
aikatauluun,sitä,
fyysisiin
tai psyykkisiin
signaaleihin,
jotkamitä
elimistön
toimintaan:
Unisleep.
ja vireys,
elämänlaatu
ja vyötärö voivat
paistinpannulta?
syödään,
vaan
myösOletko
siihen,
miten
syödään.kun alat syödä vai syötkö
halun
syödä.
todella
nälkäinen,
Medicine. Basic Science, technical considerations, clinical aspects.
kaikki löytyä uudelleen!
ehkä
vain syön?”
sosiaalisista
syistä?
”Kuinka
paljon
Kinnitä
huomiota
syömäsi ruuan
Tietoinen
syöminen
tarkoittaa
sitä,
että keskitymme
ruokaan ja
määrään.
Mätätkö
lautasen
kukkuroilleen
ja
syöt sennälkäisenä
”Mitäjolloin
syön?”voimme
Miten valitset
ruokasi?
Menetkö
ruokailuun,
välttyä
ylensyönniltä
jakerahmimiselta.
Calbom, Cherie: Sleep Away the Pounds. Wellness Central, New York, 2007. ralla tyhjäksi?
Vai
pienen
annoksen,
syöt
senhyvä
rau-harkitsetko
kauppaan
jaotatko
ostat kaikkea,
mikä
näyttää
hyvältä?
Vai
Syödessämme
tietoisesti
olo
ruokailun
jälkeen
on
ja
Partinen, Markku: Nutrition and sleep. Kirjassa: Sleep Disorders Medicine. Basic
hassa ja rauhassa?
otat sittenRuuan
lisää,pakkaukset,
jos siltä tuntuu?
Oletko
perheen
mainokset,
helppous,
ulkonäkö,
Science, technical considerations, clinical aspects. Saunders, Philadelphia, 2009.tasapainoinen, ja vireystila pysyy hyvänä. Voimme huomata eron
Tietoinen syöminen
jätemylly,
jokaravintosisältö
syö kaiken
jäljelle
jääneen
ruuan?
ovat kaikki
seikkoja,
jotka vaikuttavat
Willett, Walter C: Eat, Drink and Be Healthy. Free Press, NY, 2005
fyysisenmaku,
mielihyvän
ja täyden
tunteen
välillä.
Syöminen muuttuu
valintoihimme.
vatsan täyteen
hienostuneeksi
nautinnolliseksi
”Mihin
ja missäahtamisesta
kulutan energiaa?”
Laskejakuluttamasi
Susan Pihl
”Miten
syön?”
Kiire,
keskittymisen
hajoaminen
syödessä,
energian
määrä.
Liikutko
paljon
vai
oletko
enimmäkseen
tapahtumaksi,
jonka
jälkeen
ei
tarvitse
tuntea
huonoa
oloa
uniterapeutti,
erikoislaboratoriohoitaja
Tietoinen
syöminen
”purematta
nieleminen”,
yksin
tai
seurassa
syöminen,
paikallasi?
Onko
aineenvaihduntasi hidasta vai nopeaa?
fyysisesti tai
psyykkisesti.
salasyöminen
– kiinnitä
ruokailutapoihisi.
Katatko
Minkälainen
ruoka tekee
sinuthuomiota
laiskaksi
ja uneliaaksi ja
Susan
Pihl, uniterapeutti,
Oletko
joskus
syönyt suklaapatukan
Oheiset
kysymykset
auttavat
huomaamaan
omia
syömiseen
ja
pöydän
kauniisti
vai
syötkö
suoraan
kattilasta
tai
paistinpannulta?
erikoislaboratoriohoitaja
mikä saa sinut vauhtiin ja innostumaan?
ja toivonut,
että olisi ollut vielä vähän
ruokaan”Kuinka
liittyviäpaljon
tapojasyön?”
ja malleja.
Kinnitä huomiota syömäsi ruuan
haukattavaa jäljellä? Tai oletko yllättymäärään.
Mätätkö
lautasen
kukkuroilleen ja syöt sen kerralla
nyt, Oletko
kun tunnetkin
tyhjän pohjan sipjoskus syönyt suklaapatukan ja
tyhjäksi?
Vai
otatko
pienen
annoksen, syöt sen rauhassa ja otat
sipussissa
tv:n
toivonut,
ettäääressä
olisi ollutnaposteltuasi?
vielä vähän haukattavaa jäljellä? Tai
sitten
lisää,
jos
siltä
tuntuu?
Oletko perheen jätemylly, joka syö
Tunnetko
syönnin
jälkeen liian
ja mielesi tv:n
oletko olosi
yllättynyt,
kun tunnetkin
tyhjäntäydeksi
pohjan sipsipussissa
kaiken
jäljelle
jääneen
ruuan?
on turta
ja tyytymätön?
Tilanteetolosi
voivat
liittyäjälkeen
tiedostoääressä
naposteltuasi? -Tunnetko
syönnin
liian
”Mihin ja missä kulutan energiaa?” Laske kuluttamasi
mattomaan
tai
epä-tietoiseen
syömiseen.
täydeksi ja mielesi on turta ja tyytymätön? - Tilanteet voivat
Saunders, Philadelphia, 2009.
Willett,
Walter C: Eat, Drink and Be Healthy. Free Press, NY, 2005
Lähteet:
liittyä tiedostomattomaan tai epä-tietoiseen syömiseen.
energian määrä. Liikutko paljon vai oletko enimmäkseen
paikallasi? Onko aineenvaihduntasi hidasta vai nopeaa?
Minkälainen ruoka tekee sinut laiskaksi ja uneliaaksi ja mikä saa
sinut vauhtiin ja innostumaan?
Monet syövät tv:tä katsellessa, tietokoneen ääressä, ausyövät tv:tä katsellessa,
tietokoneen
ääressä,
tossaMonet
tai puhuessaan
puhelimessa.
Syömme
useinautossa
liian tai
puhuessaan puhelimessa. Syömme usein liian nopeasti, niin
nopeasti, niin nopeasti, että suu ei ole vielä tyhjä, kun linopeasti, että suu ei ole vielä tyhjä, kun lisää ruokaa tulee sisään.
sää ruokaa tulee sisään. Aivot voivat keskittyä kunnolla
Vinkkejä tietoiseen syömiseen:
Aivot voivat keskittyä kunnolla vain yhteen asiaan kerrallaan,
vainjoten
yhteen
asiaan
kerrallaan,
joten
oman
olotilan
ja
kyloman olotilan ja kylläisyyden tunnistaminen jäävät
• Tutkaile ensin, oletko nälkäinen ennen kuin aloitat syömisen.
läisyyden
tunnistaminen
jäävät
ja syömmehuomaa
huomaamatta,
ja syömme
useinhuomaamatta,
liikaa. Emme oikeastaan
Jos et ole nälkäinen, on vaikeampaa olla tietoinen siitä mitä syö.
useinlainkaan
liikaa. Emme
oikeastaan
huomaa lainkaan
mitä
sitä, mitä
syömme puhumattakaan
siitä,sitä,
että nauttisimme
Mieliteot eivät johdu näläntunteesta, ja syöminen ei niitä
syömme
puhumattakaan siitä, että nauttisimme ruuasta.
ruuasta.
kuitenkaan vaimenna.
Syömisen pitäisi olla luonnollista, terveyttä edistävää ja
Syömisen
pitäisi
olla
luonnollista,
terveyttä
edistävää
ja
miellyttävää, ja sen pitäisi tyydyttää nälän tunne. Painon• Älä anna nälän yltyä liian voimakkaaksi. On hyvä pitää
miellyttävää,
ja sen pitäisi
tyydyttää
nälän tunne.huomiota
Painonhallinta
hallinta
ei ole ainoastaan
sitä,
että kiinnitetään
ei
ole
ainoastaan
sitä,
että
kiinnitetään
huomiota
siihen,
mitä
sokeritasapaino vakaana pitkin päivää, jotta välttäisit ahmimisen
siihen, mitä syödään, vaan myös siihen, miten syödään.
syödään, vaan myös siihen, miten syödään.
ja ylensyönnin päästessäsi vihdoin syömään.
Vinkkejä tietoiseen syömiseen:
Tietoinen
syöminen
tarkoittaasitä,
sitä, että
että keskitymme
Tietoinen
syöminen
tarkoittaa
keskitymmeruokaan
ruo- ja• Tutkaile
• ensin,
Kun aloitat
ruokailun,
teeennen
päätös kuin
siitä, aloitat
kuinka syökylläinen haluat
oletko
nälkäinen
jolloinjolloin
voimme
välttyä välttyä
ylensyönniltä
ja ahmimiselta.
kaanruokailuun,
ja ruokailuun,
voimme
ylensyönnilmisen.olla
Joslopettaessasi
et ole nälkäinen,
on Jos
vaikeampaa
olla tietoisyömisen.
teet päätöksen,
että haluat voida
olo ruokailun
jälkeen
hyvä ja
tä jaSyödessämme
ahmimiselta.tietoisesti
Syödessämme
tietoisesti
oloon
ruokailun
nen siitä
mitä syö.
Mieliteot
eivätetjohdu
näläntunteesta,
paremmin
syömisen
jälkeen,
todennäköisesti
halua syödä
tasapainoinen,
ja
vireystila
pysyy
hyvänä.
Voimme
jälkeen on hyvä ja tasapainoinen, ja vireystila pysyyhuomata
hyvä- eronja syöminen ei niitä kuitenkaan vaimenna.
liikaa.
fyysisen mielihyvän
ja täyden
tunteen
välillä. Syöminen
muuttuu
nä. Voimme
huomata eron
fyysisen
mielihyvän
ja täyden
• Älä anna nälän yltyä liian voimakkaaksi. On hyvä pitää
vatsan
täyteen
ahtamisesta
hienostuneeksi
ja
nautinnolliseksi
tunteen välillä. Syöminen muuttuu vatsan täyteen ahta• Valitse sellaista
tyydyttää
kehoa että mieltä.
sokeritasapaino
vakaanaruokaa,
pitkinjoka
päivää,
jottasekä
välttäisit
tapahtumaksi,
jonka jälkeen
ei tarvitse tuntea
huonoa oloa
misesta
hienostuneeksi
ja nautinnolliseksi
tapahtumaksi,
ahmimisen
ja
ylensyönnin
päästessäsi
vihdoin
Erilaisia ruokavalioita on nykyään niin paljon, ettäsyöjoskus
fyysisesti
jonka
jälkeentai
ei psyykkisesti.
tarvitse tuntea huonoa oloa fyysisesti tai
mään.yritämme syödä sellaisia ruokia, joista emme todellakaan pidä.
psyykkisesti.
Oheiset kysymykset auttavat huomaamaan omia syömiseen ja • Kun aloitat ruokailun, tee päätös siitä, kuinka kylläinen
Tyytyväisyyden tunne ei johdu ainoastaan vatsan kylläisyydestä,
ruokaan liittyviä tapoja ja malleja.
haluat olla lopettaessasi syömisen. Jos teet päätöksen,
vaan myös ruuan nauttimisesta ilman syyllisyyttä. Syyllisyyden
Oheiset kysymykset auttavat huomaamaan omia syömiettä haluat voida paremmin syömisen jälkeen, et todentunteet,
jotka
tulevat
siitä, että syö n.s. “kiellettyjä herkkuja”,
seen ja ruokaan liittyviä tapoja ja malleja.
näköisesti
halua
syödä
liikaa.
lisää
ylensyöntiä.
• Valitse sellaista ruokaa, joka tyydyttää sekä kehoa että
”Miksi syön?” Oletko fyysisesti tai psyykkisesti nälkäimieltä.• Erilaisia
ruokavalioita
on nykyään
niin luominen
palKata pöytä
kauniisti. Miellyttävän
tunnelman
lisää
nen. Huomaatko joitakin asioita, tilanteita, tuntemuksia
jon, että joskus yritämme syödä sellaisia ruokia, joista
syömisen nautintoa – olemme usein sen arvoisia!
tai tunnetiloja, jotka voivat liittyä haluun syödä (esim.
emme todellakaan pidä. Tyytyväisyyden tunne ei johseura, tv:n katselu, yksinäisyys, ikävystyminen, väsymys
du ainoastaan
vatsan kylläisyydestä,
vaan myös
ruuanliiallista
• Syö keskittyneesti.
Vältä tv:n katselua,
lukemista,
ym.).
nauttimisesta
ilman
syyllisyyttä.
Syyllisyyden
tunteet,
keskustelua tai muuta keskittymistä hajottavaa toimintaa
jotka tulevat
ettäKokeile
syö n.s.
“kiellettyjä
herkkuja”,
”Milloin syön?” Syömisen ajankohta voi liittyä kellonruokailunsiitä,
aikana.
syödä
hiljaisuudessa.
lisää
ylensyöntiä.
aikaan tai aikatauluun, fyysisiin tai psyykkisiin signaalei• Kata pöytä
kauniisti.
Miellyttävän
tunnelman
luominen
• Istu
pöydän ääressä
ruokailun
aikana. Valitse
1-2 paikkaa
hin, jotka virittävät halun syödä. Oletko todella nälkäinen,
lisää
syömisen
nautintoa
–
olemme
usein
sen
arvoisia!
kotona
tai
työssä
ruokailuun
ja
syö
aina
samoissa
paikoissa. Älä
kun alat syödä vai syötkö ehkä vain sosiaalisista syistä?
34
Uniuutiset 2-2013
syö tiskipöydän ääressä, nojailemalla jääkaappiin tai istumalla
sängyssä.
• Anna arvoa ruokailuhetkelle. Arvosta ilmapiiriä, seuraa tai
sitä hetkeä, jolloin annat itsellesi mahdollisuuden istua paikallasi
3
• Syö keskittyneesti. Vältä tv:n katselua, lukemista, liialSyömiskäyttäytymistä voi muuttaa. Ota hieman etäisyytlista keskustelua tai muuta keskittymistä hajottavaa toitä ajatuksiisi ja tunteisiisi. Et ole yhtä niiden kanssa, vaan
mintaa ruokailun aikana. Kokeile syödä hiljaisuudessa.
voit muuttaa asioita. Ei kannata soimata itseään, vaan
muuttaa asioita. Ei kannata soimata itseään, vaan suhtautua
Voit
kokeilla
syödä normaalia
pienemmältä
lautaselta
ja juoda
•• •Istu
pöydän
ääressä
ruokailun
aikana. Valitse
1-2ja paiksuhtautua
itseensä
ystävällisesti
ja omat
huomata
omat ongelmuuttaa asioita.
Ei kannata
soimata itseään,
vaan suhtautua
Voit
kokeilla
syödä normaalia
pienemmältä
lautaselta
juoda
itseensä
ystävällisesti
ja
huomata
ongelmakohtasi.
muuttaa
asioita.
Ei kannata
soimata
vaan
suhtautua
• normaalia
Voit
syödä
normaalia
pienemmältä
lautaselta
ja juoda
korkeammasta
lasista.
kaa kokeilla
kotona
tai työssä
ruokailuun
ja syö
aina samoissa
itseensä ystävällisesti
ja huomata
omatitseään,
ongelmakohtasi.
makohtasi.
normaalia
korkeammasta
lasista.
itseensä ystävällisesti ja huomata omat ongelmakohtasi.
normaalia
korkeammasta
lasista.
Älä syö
tiskipöydän
ääressä,
nojailemalla
• •paikoissa.
Aloita
ruokailu
hengittämällä
muutaman
kerran
syvään
ja
Aloita
ruokailu
hengittämällä
muutaman
kerran
syvään
ja
jääkaappiin
taihengittämällä
istumalla
sängyssä.
muuttaa asioita. Ei kannata soimata itseään, vaan suhtautua
•Aloita
Voitruokailu
kokeilla
syödä
normaalia
pienemmältä
lautaselta
• rauhallisesti
muutaman
kerran
syvään
jaja juoda
ja
keskity
itseesi.
Tämä
auttaa
sinua
rauhoittumaan
rauhallisesti
ja ruokailuhetkelle.
keskity itseesi.
Tämä
auttaa
sinua
rauhoittumaan
ja ja
• normaalia
Anna arvoa
Arvosta
ilmapiiriä,
seuraa
itseensä ystävällisesti ja huomata omat ongelmakohtasi.
korkeammasta
lasista.
rauhallisesti
ja keskity
itseesi.
Tämä
auttaa sinua
rauhoittumaan isja
voit
huomiosi
vain
ruokailuun.
voit
keskittää
huomiosi
vain
ruokailuun.
tai keskittää
sitä
hetkeä,
jolloin
annat
itsellesi
mahdollisuuden
voit•tua
keskittää
huomiosi
vain ruokailuun.
Aloita
ruokailu
muutaman
kerran
syvään
paikallasi
ja hengittämällä
nauttia
ruokailusta.
Nauti
ruuan
tuoksusta
jajaulkonäöstä.
JosJos
valitset
itse
• • Nauti
ruuan
tuoksusta
ulkonäöstä.
valitset
itse ja
•
Voit
kokeilla
syödä
normaalia
pienemmältä
lautaselta
jaja
rauhallisesti
ja
keskity
itseesi.
Tämä
auttaa
sinua
rauhoittumaan
• annoksesi,
Nauti
ruuan
tuoksusta
ja ulkonäöstä.
valitset
annoksesi,
yritä
valita kauniita
värejä
asettele
eriitse
ruuat
kauniisti
yritä
valita
kauniita
värejäjaJos
ja
asettele
eri
ruuat
kauniisti
juoda
normaalia
korkeammasta
lasista.
voit
keskittää
huomiosi
vain
ruokailuun.
lautaselle.
Huomioi
värit,
tuoksut
ja ja
annoksesi,
yritä
valita kauniita
värejäkoostumukset
jakoostumukset
asettele erijaruuat
kauniisti
Huomioi
värit,muodot,
muodot,
ja tuoksut
•lautaselle.
Aloita ruokailu
hengittämällä
muutaman
kerran
syvään
kuvittele
ensin,
miltä
joku
ruoka
maistuu,
ennen
kuin
pistätä
sitä sitä
lautaselle.
Huomioi
värit,
muodot,
koostumukset
ja
tuoksut
ja
•
Nauti
ruuan
tuoksusta
ja
ulkonäöstä.
Jos
valitset
itse
kuvittele
ensin, miltä
joku ruoka
maistuu,
ennen
kuin
pistätä
ja rauhallisesti
ja keskity
itseesi.
Tämä
auttaa
sinua
rausuuhusi.
kuvittele
ensin,
miltä
joku
ruoka
maistuu,
ennen
kuin
pistätä
sitä
annoksesi,
yritä
valita
kauniita
värejä
ja
asettele
eri
ruuat
kauniisti
suuhusi.
hoittumaan ja voit keskittää huomiosi vain ruokailuun.
suuhusi.
Huomioi
värit,
muodot,
koostumukset
ja valitset
tuoksut jaitse
•Nauti
Valitse
se ruokalaji,
joka
mielestäsi
näyttää Jos
kaikkein
• lautaselle.
ruuan
tuoksusta
ja
ulkonäöstä.
•kuvittele
Valitseensin,
se ruokalaji,
joka
mielestäsi
näyttää
kaikkein
miltä
joku
ruoka
maistuu,
ennen
kuin
pistätä
sitä
houkuttelevimmalta
ja
aloita
syöminen
siitä.
Jos
säästät
annoksesi,
yritä
valita
kauniita
värejä
ja
asettele
eri ruu• houkuttelevimmalta
Valitse se ruokalaji, ja
joka
mielestäsi
näyttää
aloita
syöminen
siitä.kaikkein
Jos säästät
suuhusi.
at kauniisti lautaselle.
Huomioi
värit,
muodot,
koostuherkullisimmat
ruuan viimeiseksi,
haluat
ehkä
syödä
sitä aina
houkuttelevimmalta
ja aloita
syöminenhaluat
siitä. Jos
säästät
herkullisimmat
ruuan
viimeiseksi,
ehkä
syödä
sitäruoka
aina
mukset
tuoksut
jajoka
kuvittele
ensin,
miltä
joku
vain
lisää ja
jaselisää…
kunnes
olet
liian täynnä.
Kokeile
pureskella
•
Valitse
ruokalaji,
mielestäsi
näyttää
kaikkein
herkullisimmat
ruuan
viimeiseksi,
haluat
ehkä
syödä
sitä
aina
vain
lisää jaennen
lisää…
kunnes
olet
liian suuhusi.
täynnä. Kokeile pureskella
maistuu,
kuin
pistätä
sitä
ensimmäinen
suupala
silmät
kiinni.
houkuttelevimmalta
ja aloita
syöminen
siitä.
Jos säästät
vain
lisää ja lisää…
kunnes
olet
liian
täynnä.
Kokeile
pureskella
•ensimmäinen
Valitse
se ruokalaji,
joka
mielestäsi
näyttää
kaikkein
suupala
silmät
kiinni.
•
Havainnoi
syödessäsi
ruuan
tuoksuja
ja
makuja.
Iloitse
herkullisimmat
ruuan
viimeiseksi,
haluat
ehkä
syödä
ensimmäinen
suupala
silmät
kiinni.
houkuttelevimmalta ja aloita syöminen siitä.sitä
Josaina
säässyömisestä.
oletkunnes
laittanut
ruokaa
suuhusi,
laske ehkä
•vain
Havainnoi
syödessäsi
ruuan
tuoksuja
jahaluat
makuja.
Iloitse
lisää ja Kun
lisää…
olet
liian
täynnä.
Kokeile
pureskella
tät
herkullisimmat
ruuan
viimeiseksi,
syödä
• syömisestä.
Havainnoi
syödessäsi
ruuan
tuoksuja
ja
makuja.
Iloitse
ruokailuvälineet
lautaselle
pureskelun
ajaksi
jaolet
olelaske
tietoinen
ensimmäinen
suupala
silmät
kiinni.
Kun
olet
ruokaa
suuhusi,
sitä aina vain
lisäälaittanut
ja lisää…
kunnes
liian täynnä.
syömisestä.
Kun
olet
laittanut
ruokaa
suuhusi,
laske
kaikista
tuntemuksista
ja
kokemuksista,
joita
ruuan
pureskelu
ja
ruokailuvälineet
lautaselle
pureskelun
ajaksi
ja
ole
tietoinen
Kokeile
pureskella
ensimmäinen
suupala
silmät
kiinni.
• Havainnoilautaselle
syödessäsipureskelun
ruuan tuoksuja
Iloitse
ruokailuvälineet
ajaksijajamakuja.
ole
tietoinen
nieleminen
aiheuttavat.
•kaikista
Havainnoi
syödessäsi
ruuan
tuoksuja
ja
makuja.
Iloittuntemuksista
ja kokemuksista,
joita laske
ruuan pureskelu ja
syömisestä.
Kun olet laittanut
ruokaa suuhusi,
kaikista
tuntemuksista
ja kokemuksista,
joita
ruuan pureskelu
syömisestä.
Kun
olet laittanut
ruokaa
suuhusi, jalasnieleminen
aiheuttavat.
•se Pureskele
ruokaa
vähintään
25 kertaa
ennen
ruokailuvälineet
lautaselle
pureskelun
ajaksi
ja nielaisua.
ole tietoinen
nieleminen
aiheuttavat.
ke ruokailuvälineet
lautaselle pureskelun ajaksi ja ole
tuntemuksista
janauti
kokemuksista,
ruuannielaisua.
pureskelu
ja
•tietoinen
Jos huomaat,
että et
jostakin
ruokalajista,
syö
jotakinjoita
•kaikista
Pureskele
ruokaa
vähintään
25 kertaa
ennen
kaikista
tuntemuksista
jajoita
kokemuksista,
• nieleminen
Pureskele
ruokaa
vähintään
25 ruokaa,
kertaa ennen
nielaisua.
aiheuttavat.
muuta,
jos
mahdollista.
Jos
syöt
josta
et
nauti,
tunnet
ruuan pureskelu ja nieleminen aiheuttavat.
• tyytymättömyyttä
Jos huomaat, että
et nauti
jostakin ruokalajista, syö jotakin
mieltä.
Pureskele
vähintään
kertaa
ennen
• • •Jos
huomaat,ruokaa
että ja
et pahaa
nauti
jostakin
ruokalajista,
syö nielaisua.
jotakin
Pureskele
ruokaa
vähintään
2525
kertaa
ennen
nielaisua.
jos mahdollista.
Jos
syötjostakin
ruokaa, ruokalajista,
josta et nauti, tunnet
•muuta,
Jos
huomaat,
että
et
nauti
syö jomuuta,
jos
mahdollista.
Jos
syöt
ruokaa,
josta
et
nauti,
tunnet
Pysähdy
kesken
pariksi minuutiksi.
Arvioi,
kuinka
••takin
Jos
huomaat,
että
et nautimieltä.
jostakin
ruokalajista,
syö jotakin
tyytymättömyyttä
jasyömisen
pahaa
muuta,
jos
mahdollista.
Jos
syöt
ruokaa,
josta
et
tyytymättömyyttä
ja
pahaa
mieltä.
paljon tarvitset
lisää ruokaa,
jottaruokaa,
tuntisit josta
olosi et
kylläiseksi.
Pieni
muuta,
jos
mahdollista.
Jos syöt
nauti, tunnet
nauti,
tunnet
tyytymättömyyttä
ja
pahaa
mieltä.
• tauko
Pysähdy
kesken
pariksinousulle,
minuutiksi.
antaa myös
aikaa
verensokerin
jonkaArvioi,
jälkeen kuinka
et
ja syömisen
pahaa
mieltä.
• • tyytymättömyyttä
Pysähdy
syömisen
pariksipariksi
minuutiksi.
Arvioi, kuinka
Pysähdykesken
kesken
syömisen
minuutiksi.
Arvioi,
ehkä haluakaan
syödäruokaa,
enää niin
paljon.
paljon
tarvitset
lisää
jotta
tuntisit
olosi
kylläiseksi.
Pieni
paljon
lisää
ruokaa,
tuntisit
olosi
paljon
tarvitset
lisää tarvitset
ruokaa,
jotta
tuntisit
olosi jotta
kylläiseksi.
Pieni
•kuinka
Pysähdy
kesken
syömisen
pariksi
minuutiksi.
Arvioi,
kuinka
tauko
antaa
myös
aikaa
verensokerin
nousulle,
jonka
jälkeen
et
•kylläiseksi.
Kun tunnet
itsesi kylläiseksi,
työnnä
lautanen
eteenpäin
tauko jotta
antaa
myös
aikaa
verensokerin
tauko
antaa
myös Pieni
aikaa
verensokerin
nousulle,
jonka
jälkeen Pieni
et
Pieni ruokailumeditaatio voi pysäyttää voimakkaan hotkimisen
paljon
tarvitset
lisää
ruokaa,
tuntisit
olosi
kylläiseksi.
ehkä
haluakaan
syödä
enää niin
paljon.
nousulle,
jonka
jälkeen
et
ehkä
haluakaan
syödä enää
edestäsi
tai nouse
ylös
pöydästä
silloin,
kun se on mahdollista.
tarpeen.
ehkä
haluakaan
syödä
enää
niin
paljon.
tauko antaa myös aikaa verensokerin nousulle, jonka jälkeen et
niin paljon.
Halu
jatkaa syömistä loppuu nopeasti, ja onkin hyvä lopettaa
•
Kun
tunnet
itsesi
kylläiseksi,
työnnä
lautanen
eteenpäin
syödä
enää niin paljon.
ruokailumeditaatio
voipysäyttää
pysäyttää
voimakkaan
hotkimisen
• • ehkä
Kun
tunnet
itsesi
kylläiseksi,
lautanen
eteenpäin
Pieni
ruokailumeditaatio
voimakkaan
hotKunhaluakaan
tunnet
itsesi
kylläiseksi,
lautanen
eteenpäin
syöminen
silloin,
kun
on vielä työnnä
pienityönnä
nälän
tunne.
Saathan
taas
PieniPieni
ruokailumeditaatio
voi voi
pysäyttää
voimakkaan
hotkimisen
edestäsi
tai
nouse
ylös
pöydästä
silloin,
kun
se
on
mahdollista.
tarpeen.
kimisen
tarpeen.
edestäsi
taikun
nouse
ylös
silloin,
se on mahedestäsi
taisitten,
nouse
ylös
pöydästä
silloin,
kun
se onkun
mahdollista.
sinulla
on pöydästä
nälkä.
•syödä
Kun
tunnet
itsesi
kylläiseksi,
työnnä
lautanen
eteenpäin
tarpeen.
Pieni ruokailumeditaatio voi pysäyttää voimakkaan hotkimisen
Halu
jatkaa
syömistä
loppuu
nopeasti,
ja onkin
hyvä
lopettaa
dollista.
Halu
syömistä
loppuu
nopeasti,
ja onkin
Halu
jatkaa
syömistä
loppuu
nopeasti,
ja onkin
hyvä
lopettaa
edestäsi
tai
nousejatkaa
ylös
pöydästä
silloin,
kun se
on mahdollista.
tarpeen.
•
Huomaa
olotilasi
ruokailun
jälkeen.
Jos
söit
liikaa,
älä
soimaa
syöminen
silloin,
kun
on
vielä
pieni
nälän
Saathan
taas
hyväjatkaa
lopettaa
syöminen
silloin,
kun
ontunne.
vielä
pieni
syöminen
silloin,
kun
onloppuu
vielä
pieni
nälän
tunne.
Saathan
taasnälän
Halu
syömistä
nopeasti,
ja
onkin
hyvä
lopettaa
itseäsi.
Kiinnitä
sen
sijaan
huomiota
fyysiseen
tai psyykkiseen
tunne.
Saathan
taas
syödä
sitten,
kuntunne.
sinulla
on nälkä.
syödä
sitten,
kun
sinulla
on
nälkä.
syödä
sitten,
kun
sinulla
onsuunnitelma
nälkä.
syöminen
silloin,
kun
vielä
pieni
nälän
Saathan
taas
epämukavuuteen
ja
luo
välttää
liikasyömistä
• syödä
Huomaa
olotilasi
ruokailun
jälkeen.
Jos
söit
liikaa, älä
sitten,
kun
sinulla
on
nälkä.
•
Huomaa
olotilasi
ruokailun
jälkeen.
Jos
söit
liikaa,
älä
soimaa
seuraavan
ruokailun
yhteydessä.
• Huomaa
ruokailun
jälkeen.
Jos söit
liikaa, älä
soimaa
soimaa olotilasi
itseäsi.
Kiinnitä
sen sijaan
huomiota
fyysiseen
itseäsi.
Kiinnitä
sijaan
huomiota
fyysiseen
taisuunnitelma
psyykkiseen
•Syömiskäyttäytymisen
olotilasi
ruokailun
jälkeen.
Josjasöit
liikaa,
älä soimaa
taiHuomaa
psyykkiseen
epämukavuuteen
luo
itseäsi.
Kiinnitä
sensen
sijaan
huomiota
fyysiseen
tai
psyykkiseen
muuttaminen
epämukavuuteen
ja
luo
suunnitelma
välttää
liikasyömistä
välttää
liikasyömistä
seuraavan
ruokailun
yhteydessä.
itseäsi.
Kiinnitä
sen
sijaan
huomiota
fyysiseen
tai
psyykkiseen
epämukavuuteen
ja luo
suunnitelma välttää liikasyömistä
Esimerkki Leenan
syömiskäyttäytymisestä
on meille monille
seuraavan
ruokailun
yhteydessä.
epämukavuuteen
ja
luo
suunnitelma välttää liikasyömistä
seuraavan
ruokailun
yhteydessä.
hyvin tavallinen
tilanne:
seuraavan
ruokailun
yhteydessä.
Syömiskäyttäytymisen
muuttaminen
Syömiskäyttäytymisen
muuttaminen
Syömiskäyttäytymisen
muuttaminen
Esimerkki
Leenansyömiskäyttäytymisestä
syömiskäyttäytymisestä
on meille
moSyömiskäyttäytymisen
muuttaminen
Esimerkki
Leenan
on meille
monille
Esimerkki
Leenan
syömiskäyttäytymisestä
on meille
monille
nille
hyvin
tavallinen
tilanne:
Esimerkki
Leenan
syömiskäyttäytymisestä on meille monille
hyvin
tavallinen
tilanne:
hyvin
tavallinen
tilanne:
hyvin tavallinen tilanne:
Kirjallisuutta:Albers, S, Cheung L: Eating Mindfully: How to End Mindless
Eating and Enjoy a Balanced Relationship with Food, 2012Lappalainen R,
Lappalainen P: Painon ja mielen psykologiaa, 2011
S, Cheung
L: Mindfully:
Eating Mindfully:
HowMindless
to End Mindless
Kirjallisuutta:
Kirjallisuutta:
Albers,Albers,
S, Cheung
L: Eating
How to End
Kirjallisuutta:
Albers,
S, Cheung
L: Eating Mindfully:
How
to End MindlessR,
and aEnjoy
a Balanced
Relationship
with2012Lappalainen
Food,
2012Lappalainen
EatingEating
and Enjoy
Balanced
Relationship
with Food,
R,
Eating
and Enjoy P:
a BalancedjaRelationship
with Food,2011
2012Lappalainen R,
Lappalainen
psykologiaa,
Lappalainen
P: PainonPainon
ja mielen mielen
psykologiaa,
2011
Lappalainen P: Painon ja mielen psykologiaa, 2011
Kirjallisuutta:
Albers, S, Cheung L: Eating Mindfully: How to End Mindless Eating
and Enjoy a Balanced Relationship with Food, 2012Lappalainen R,
Lappalainen P: Painon ja mielen psykologiaa, 2011
Syömiskäyttäytymistä voi muuttaa. Ota hieman etäisyyttä
ajatuksiisi ja tunteisiisi. Et ole yhtä niiden kanssa, vaan voit
Syömiskäyttäytymistä
voivoi
muuttaa.
OtaOta
hieman
etäisyyttä
Syömiskäyttäytymistä
voi
muuttaa.
Ota
hieman
etäisyyttä
Syömiskäyttäytymistä
muuttaa.
hieman
etäisyyttä
ajatuksiisi
ja tunteisiisi.
Et Et
ole
yhtä
niiden
kanssa,
vaan
voit
ajatuksiisi
ja tunteisiisi.
tunteisiisi.
yhtä
niiden
kanssa,
vaan
voit
ajatuksiisi
ja
Etole
ole
yhtä
niiden
kanssa,
vaan
voit
35
Uniuutiset 2-2013
35
LIIKUNTA PARANTAA UNTA
Maarit Huovinen
Lääketieteen toimittaja
Tiesitkö, että liikunta pidentää unen kestoa ja parantaa
sen laatua: liikunta nopeuttaa nukahtamista, lisää
syvän unen määrää ja lyhentää REM-unta.
Säännöllinen vapaa-ajan liikunta liittyy hyvään terveyteen
ja häiriintymättömään uneen. Sen sijaan vähäinen liikunta
eli fyysinen aktiivisuus on yhteydessä unihäiriöihin. Toisin sanoen liikunta ehkäisee unettomuutta ja edistää unettomuuden hoitoa. Kannattaa siis huolehtia, että liikuntaa
on riittävästi. Sen tulisi myös olla hauskaa ja huoletonta.
Valinnanmahdollisuuksia on runsaasti, joten jokainen kyllä löytää itselleen parhaiten sopivan muodon. Esimerkiksi
kävely käy kaikille ja sitä voi harrastaa hyvinkin yksilöllisesti.
Tärkeää liikunnassa on säännöllisyys. Juuri säännöllinen
liikkuminen merkitsee hyvää unta ja terveyttä. Myös aivot pitävät liikunnasta. Liikuntasuorituksen aikana ne tekevät monin tavoin yhteistyötä. Lisäksi liikunta kohottaa
mielialaa, lisää stressinsietokykyä, kohentaa itsetuntoa ja
selviytymistä sosiaalisissa tilanteissa sekä auttaa ylläpitämään ja kehittämään kognitiivis-motorisia taitoja kuten
lukemista ja kirjoitusta, ketteryyttä ja reaktionopeutta.
Liikkumisen ajankohta.
Liikunta olisi hyvä ajoittaa siihen vuorokauden aikaan,
jolloin on virkeimmillään eli aamupäivään tai alkuiltaan
kello 17–20 aikaan. Raskasta liikuntaa tulisi välttää heti
heräämisen jälkeen mm. lisääntyneen sydämen rytmihäiriöriskin takia eikä nokosilta pitäisi lähteä välittömästi
lenkkipolulle. On hyvä muistaa, että kuntoilu myöhään
illalla pitää virkeänä ja vaikeuttaa nukahtamista.
Lähde liikkeelle
o Katkaise päivän rutiinit.
o Löydä liikunnan ilo!
o Liiku yksin tai yhdessä.
o Valitse mieluinen reitti.
o Anna ajatustesi ja mielesi levätä.
o Liikunta palauttaa ruokahalun.
o Pidät itsestäsi enemmän!
o Painosi pysyy kurissa.
o Liikunta tekee hyvää kehollesi.
o Anna alitajuntasi työskennellä.
o Liikunta kohentaa itsetuntoasi.
o Uni tulee illalla helpommin!
Huom! Flunssaisena ei saa kuntoilla.
Liikunnan terveysvaikutuksista on yhä enemmän
vahvaksi luokiteltua tieteellistä näyttöä.
Liikuntapiirakka, suositus tiiviisti
Terveyttä edistää reipas kestävyystyyppinen liikkuminen,
jota kertyy viikossa yhteensä ainakin 2 tuntia 30 minuuttia. Vaihtoehtona on rasittavampi kestävyysliikunta, jota
kertyy viikossa yhteensä ainakin 1 tunti 15 minuuttia.
Näitä rasittavuudeltaan erilaisia liikuntatapoja voi yhdistellä oman kuntonsa mukaan. Liikkuminen on hyvä jakaa
useammalle, ainakin kolmelle päivälle viikossa. Lisäksi
36
Uniuutiset 2-2013
kaikki tarvitsevat lihaskuntoa ja liikehallintaa kohentavaa
liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Lue lisää www.
ukkinstituutti.fi sivuilta.
Liikunnan teho
Liikunnan tulisi olla teholtaan kohtuullista, ei liian ”laiskaa”, mutta ei myöskään liian rasittavaa. On hyvä, jos
hengästyy, mutta kannattaa muistaa myös vanha PPPPsääntö – pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta. Sellainenkin muistisääntö on kuin H + PPP eli hengästyminen +
pitää pystyä puhumaan.
Liikunnan tehoa voidaan arvioida myös sen mukaan, mikä
on sydämen lyöntitiheys eli syke. Sanotaan, että sykkeen
olisi hyvä nousta kohtalaisesti eli 50 – 75 prosenttiin maksimisykkeestä. Maksimisyke lasketaan vähentämällä ikä
luvusta 220. Esimerkiksi 50-vuotiaan maksimisyke on
tällöin (220 – 50) 170. Ja edelleen kohtuullinen syke (50 –
75 % maksimisykkeestä) on 85 – 127 lyöntiä minuutissa.
Avainasia – liiku säännöllisesti!
Peruskunto
Hyvä peruskunto auttaa jaksamaan, se muodostuu vahvasta sydänlihaksesta ja toimivista keuhkoista.
Terveyskunto
Terveyskuntoon kuuluvat mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto eli peruskunto, lihasvoima, lihasten joustavuus ja sopiva paino. Säännöllinen liikunta auttaa saavuttamaan hyvän terveyskunnon.
Säännöllinen liikunta
Vahvistaa sydänlihasta ja parantaa keuhkojen toimintaa
sekä virittää aivot. Sydän tykyttää rauhallisemmin kuin
vähemmän liikkuvan, jonka sydän tykyttää nopeammin
ja ihminen väsyy herkemmin. Kun sydän on vahva, väsymystä on helpompi vastustaa. Säännöllisen liikunnan
edut näkyvät arkielämässä, jolloin mm. askareet sujuvat, tarmoa riittää ylimääräiseen/ harrastuksiin, portaat
voi nousta ylös puuskuttamatta, bussipysäkille voi juosta
hengästymättä ja ajatukset ovat kirkkaita. Koti- ja työasiat
sujuvat.
Säännöllisen ja pitkäaikaisen liikunnan tuottamat terveyshyödyt
o Sepelvaltimosairauksien kehittymisen vaara alenee
puoleen, vastaava vaikutus saavutetaan kun lopetetaan
tupakointi.
o Ylipainoisuuden vaaran alenee puoleen.
o Aikuisiän diabeteksen kehittymisen vaara alenee puoleen.
o Korkean verenpaineen kehittymisen vaara alenee noin
kolmannekseen.
o Jos henkilöllä on kohonnut verenpaine on mahdollista
saavuttaa 10/8 mm Hg:n suuruinen verenpaineen alenema, vastaava vaikutus voidaan saavuttaa lääkehoidolla.
o Aivosairauksien kehittymisen vaara pienenee yhdessä
vaaratekijöiden vähenemisen kanssa.
o Osteoporoosi eli luukato hidastuu.
o Masennus- ja ahdistuneisuusoireet helpottuvat.
o Ikääntyvien henkilöiden vaara kaatua pienenee.
Liikunta on lääke
Puhtaat valtimot
Kun liikut, veri kiertää hyvin valtimoissa ja pitää ne puhtaina ja joustavina. Jos kuntosi rapautuu, vaarana ovat
erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet. Liian vähäinen
liikunta on esimerkiksi sydämelle samanlainen vaaratekijä kuin niin sanotut perinteiset vaaratekijät, kohonnut
kolesterolipitoisuus, kohonnut verenpaine, tupakointi tai
diabetes. Jo vähäinen liikunta tekee hyvää, ja liikunnan
lisääminen yleensä kasvattaa kuntoa. Liikunta vahvistaa
sydäntä ja virittää aivot.
Verenpaine kohdalleen
Säännöllinen liikunta ehkäisee tai hidastaa kohonneen
verenpaineen kehittymistä. Liikunta myös alentaa verenpainetta niillä, joilla se on kohonnut. Esimerkiksi kestävyystyyppinen liikunta alentaa normaalia verenpainetta
4/2 mm Hg. Jos verenpaine on 130/80, liikunta merkitsee
verenpaineen laskemista lukemiin 126/78. Lievästi koholla olevaan verenpaineeseen vaikutus on 5/4 mm Hg.
Muutokset ovat lähes samaa kokoluokkaa kuin yhden verenpainelääkkeen aiheuttamat muutokset.
Runsaasti liikkuvien henkilöiden verenpaine on
matalampi kuin vähän liikkuvien.
Hyväksi kolesterolipitoisuuksille
Liikunta on hyväksi veren lipidipitoisuudelle eli veren
rasvapitoisuudelle. Liikunta vähentää ”pahan” LDL-kolesterolin määrää noin 5 ja triglyseridejä 4 prosenttia sekä
lisää ”hyvän” HDL-kolesterolin määrää 5 prosenttia. –
Fyysisen aktiivisuuden pitää olla säännöllistä, runsasta ja
riittävän rasittavaa ja kestää useita kuukausia, jotta edullisen HDL-kolesterolin pitoisuus kasvaa. Käytännössä liikunnan pitäisi kestää 30 – 60 minuuttia ja toistua jokseenkin päivittäin. Se voi olla ripeää kävelyä tai vastaavaa.
Sokerinsieto paranee
Säännöllisen liikunnan tiedetään parantavan insuliiniherkkyyttä lihas- ja rasvakudoksessa sekä maksassa. Liikunta
tehostaa insuliinin vaikutusta parantaa sokeritasapainoa.
Liikuntaa suositellaan ehkäisemään mm. aikuisiän diabetesta. Kuntosaliliikunta ja tavallinen lenkkeily vaikuttavat
yhtä edullisesti.
Aivojen toiminta paranee
Liikunnan aikana muodostuva maitohappo näyttää olevan
hyödyllistä aivojen energiatalouden kannalta. Maitohappo
läpäisee veri-aivokynnyksen ja aivojen hermosolut voivat
käyttää maitohappoa energialähteenä.
Lisää elinvuosia
Säännöllinen liikunta ja hyvä kestävyyskunto alentavat
vaaraa kuolla ennen aikojaan sydän- ja verisuonisairauksiin, erityisesti sepelvaltimotautiin. Riskin aleneminen
on sepelvaltimotaudissa lähes samansuuruinen kuin tupakoimattomuuden vastaava suojavaikutus. Huom! Ikääntyvien lihasvoimaharjoittelu ja muut liikuntaohjelmat auttavat säilyttämään itsenäisen liikuntakyvyn.
Liikunta vähentää rasvavarastoja
Vähäinen fyysinen aktiivisuus, jonka seurauksena energian kulutus on energian saantia pienempi, vaikuttaa li-
havuuden yleistymiseen. Kun lähdet liikkeelle, lihasten
energiavarastot tyhjenevät ja käyttöön tulevat "rasvavarastot". Liikunta saattaa vaikuttaa edullisesti myös elimistön rasvavarastojen jakaumaan. Huom! Liikunnan
lisääminen auttaa alentamaan ylipainoa ja kuluttamaan
kertyneitä rasvavarastoja yhdessä ruokaremontin kanssa.
Rasvojen palamisen kannalta tärkeää on liikunnan kokonaismäärä, pitkäkestoisuus ja säännöllisyys, ei liikunnan
hetkellinen teho.
Pitää painon kurissa
Liikunnan suurin merkitys kamppailussa ylipainoa vastaan on saavutetun painon säilyttäminen eli painonhallinta. Jos laihdutat ja saat tiputettua vaikkapa tärkeät kolme
kiloa, liikunta auttaa sinua pitämään ne pysyvästi poissa.
Myös lihasvoimaharjoittelu vaikuttaa edullisesti kehon
koostumukseen. Aineenvaihdunnan kannalta oleellisen
lihaskudoksen määrä kasvaa ja rasvakudoksen määrä vähenee, vaikka paino pysyisi ennallaan.
Kun harrastat jotakin itsellesi mieluisaa liikuntaa,
olet turvassa monilta kiusauksilta kuten jääkaapilta,
tupakalta ja alkoholilta.
Verryttele ja venyttele
Ellei venyttele ja verryttele ennen liikuntaa, lihakset ovat
jäykkiä ja liikkuminen saattaa tuntua vaikealta. Venyttely
auttaa pitämään lihakset joustavina ja nivelet liikkuvina.
Aineenvaihdunta lihaksissa paranee ja ne myös palautuvat nopeammin rasituksen jälkeen. Muista siis venytellä
vielä lopuksi.
Älä unohda lepoa!
Liikunnan vastapainoksi täytyy rentoutua ja levätä. Kun
rentoutuu oikein, myös lihakset rentoutuvat. Opettele tuntemaan, milloin lihas on jännittynyt. Liikunta on yksi tapa
rentouttaa niin kehoa kuin mieltä, päästä eroon stressistä
ja kasvattaa stressin sietokykyä. Lyhyt rentoutusharjoitus:
Ota mukava asento, sulje silmät, vedä keuhkot täyteen
ilmaa nenän kautta. Tunne miten rintakehäsi laajenee ja
puhalla ilma pois suun kautta. Älä kiirehdi. Toista tämä
muutamia kertoja – huomaatko, miten rentoudut jokaisen
ulospuhalluksen jälkeen.
Mikä on liikuntaresepti?
Liikkumisresepti on tarkoitettu työkaluksi vastaanotolle
helpottamaan lääkäreiden liikuntaneuvontaa. Se sisältää
liikuntaneuvonnan ydinkohdat, joten potilaan neuvonta
tapahtuu suullisesti samalla, kun lääkäri kirjoittaa itse reseptiä. Lue lisää sivuilta www.liikkumisresepti.fi, siellä
on myös reseptilomake.
Yli 50-vuotiaille liikunta on kaivattu ihmelääke,
joka todistetusti vaikuttaa henkiseen
joustavuuteen, muistiin ja uneen!
Kävelemällä hyvää unta
Kävelyliikunta on pitkään ollut suosituin liikuntamuoto.
Se on myös hyvä tapa liikkua ja sopii kaikille. Samalla
kun kävelyn suosio on kasvanut, sen vaikutuksista terveyteen on saatu runsaasti tietoa. Kävellä voi monella eri tavalla, tärkeintä on, että nousee sohvalta ja lähtee liikkeelle
– tai että hissin sijasta valitsee kävelemisen ja portaat.
Uniuutiset 2-2013
37
Pää. Osallistuu kävelyyn rennosti myötäillen keskiasennossaan. Katse suunnataan kauas eteenpäin silmien korkeudella.
Vartalo, hartiat. Vartalo nojaa hieman eteenpäin. Oikeassa nojauskulmassa selkälihakset pumppaavat vuorotellen
vasemmalla ja oikealla puolella ja selkä saa tarvitsemansa
lihastuen.
Selkä. Joustava kävely pitää selän pienet nivelet ja lihakset kunnossa ja vaimentaa jalkaterän iskua maahan.
Käsivarret. Liikkuvat reippaasti edestakaisin ja lapaluut
liikkuvat käsivarsien liikkeiden mukaan.
Rinta. Rintaranka pysyy ryhdikkäästi ylhäällä. ei kuitenkaan yliojennettuna, vaan rennosti, ja kiertyy käveltäessä.
Sydän. Paras tapa mitata liikunnan tehoa on oman tuntemuksen ja sydämen sykkeen tarkkailu. Reipas kävely
lisää sykettä. Mittaa oma sykkeesi ja pyydä arvio sinulle
suositeltavasta kävelysykkeestä.
Vatsa ja takapuoli. Kävellessä käytetään takareisiä. Lantio elää kävelyn mukana ja tekee pientä, hallitun kimmoisaa kolmiulotteista kahdeksikkoa.
Jalat. Pidä jalat suoraan eteenpäin, jalkaterä ei saisi olla
sisään - eikä ulospäin kiertynyt. Jos kengät ovat väärin
kuluneet, askelta on korjattava. Huom! koko raaja lonkkanivelestä lähtien ojentuu taakse työntövaiheessa.
Polvi. Joustaa hieman, kun jalka tulee maahan.
Nilkka. Ojentuu ja koukistuu notkeasti joka askeleella.
Nilkan ja jalkaterän lihakset työskentelevät tehokkaasti ja
tasapainottavat askelta. Ne luovat tukevan alustan, jonka
yli koko kehon paino siirtyy eteenpäin.
Kehon paino. Siirtyy kävellessä selvästi jalalta toiselle.
Jos kävely tuntuu epämukavalta tai jokin kehonosa kipeytyy, on syytä pyytää jotakin asiantuntijaa arvioimaan
kävelytekniikkaa – fysioterapeutin virheluettelon mukaan
on ainakin 34 tapaa kävellä väärin!
38
Uniuutiset 2-2013
Kuntouinti. Harrastetaan uimahalleissa ja kesäisin luonnonvesissä. Pitkille matkoille järvenselkien yli ei saisi
kuitenkaan lähteä yksin, sillä aina voi tapahtua jotakin
odottamatonta: jalkaan tulee suonenveto, veden virtaukset
yllättävät, rasitus saattaa kasvaa ylivoimaiseksi. Vieressä
kulkeva huoltovene on hyvä turva.
Vesivoimistelu. Kannattaa aloittaa ohjatussa ryhmässä
ja etsiä itselleen sellaisia liikkeitä, joita myöhemmin voi
harjoitella yksin. Liikkeiden tehoa voi lisätä erilaisilla
käsi- ja jalkapainoilla. Kokeile myös kansia, kellukkeita
ja räpylähanskoja.
Vesikävely. Vesikävely- ja vesijuoksuvyön suosio on
kasvanut huomattavasti: sitä voi käyttää altaassa ja luonnonvesissä. Oikeaa kävely- ja juoksutekniikkaa kannattaa
harjoitella, vartalon hallinta vedessä saattaa yllättää. Parasta olisi, jos tätäkin liikuntamuotoa ja sen rasittavuutta
kokeilisi aluksi ohjaajan valvonnassa.
Kaikenlainen vesiliikunta, kuten uinti ja vesijuoksu
sopivat hyvin ylipainoisille, ne kohottavat tehokkaasti
kuntoa, mutta eivät rasita niveliä.
Terveysliikunnan suositus
(päivitetty 2009: www.ukkinstituuti.fi)
Viikoittainen
LIIKUNTAPIIRAKKA
Paranna kestävyyskuntoa
liikkumalla useana päivänä
viikossa yhteensä ainakin
2 t 30 min reippaasti
tai
1 t 15 min rasittavasti.
Lisäksi
kohenna lihaskuntoa ja
kehitä liikehallintaa
ainakin 2 kertaa viikossa.
p
a
pa
s
ti
kävely
sauvakävely
pyöräily
(alle 20 km/t)
raskaat kotija pihatyöt
marjastus
kalastus
metsästys
ysk
Kestävy untoa
18–64-vuotiaille
2 t 30 min
viikossa
kuntopiiri
kuntosali
jumpat
pallopelit
luistelu
ip
pa
as
arki-, hyötyja työmatkaliikunta
Lihaskuntoa
ja liikehallintaa
2 kertaa
viikossa
venyttely
tasapainoharjoittelu
tanssi
sauva-, porrasja ylämäkikävely
kuntouinti
vesijuoksu
aerobic
Terveysliikunnan suositus
re
ti
Aloittelijan virkistävä kävelyharjoitus- kesto noin 20
minuuttia.
o Aloita kävelemällä kolme minuuttia tavanomaista
rauhallisemmin ja lisää sitten vauhti keskinopeaksi.
Jatka näin kolme minuuttia.
o Kävele minuutin verran rivakasti ja palaa alkumatkan
rauhalliseen kävelyyn seuraavan minuutin ajaksi.
o Nosta taas vauhtia ja hellitä sitä vähitellen seuraavan
kahden minuutin ajan. Keskity syventämään ja
rentouttamaan hengitystä.
o Keskity jalkoihisi, kävele puoliripeästi kanta maahan
osuen. Kävele näin muutama minuutti.
o Keskity ryhtiin, suorista selkäsi ja tunne liike
lonkissa ja pakaroissa. Jatka muutama minuutti.
o Keskity käsivarsiin, taivuta kyynärpäitä ja anna
hartioiden liikkua mukana rentoina. Jatka muutama
minuutti.
o Rentouta ajatuksesi ja kävele ripeästi katse eteenpäin
suunnattuna syvään hengittäen muutaman minuutin
ajan.
o Verryttele lopuksi kevyesti ja venyttele lihaksia.
Uinti. Uiminen on suomalaisille tuttu taito ja harrastus jo
lapsuudesta. Uimataito hankitaan usein kesän uimakouluissa ja siitä voi nauttia myös talvella käymällä uimahalleissa ja kylpylöissä.
i
Kävelemisen ABC
Vesiliikunta
Vedessä on kevyt liikkua, sillä esimerkiksi vyötäröön asti
ulottuva vesi kannattelee noin puolta kehon painosta ja
rintaan asti ulottuva vesi jopa 80 – 90 prosenttia. Liikkeitä on tällöin huomattavasti kevyempi tehdä vedessä kuin
maalla – ja kuitenkin ne ovat lihasten kannalta yhtä tehokkaita.
re
Uniterveyden kannalta käveleminen on erinomaista liikuntaa. Kun liikut, rasitat itseäsi unen kannalta sopivasti,
liikunta myös virkistää, minkä jälkeen taas seuraa luonnollista väsymistä.
vauhdikkaat
liikuntaleikit
1 t 15 min
pyöräily
viikossa
juoksu
maastohiihto
maila- ja juoksupallopelit
ra s i t t ava s t i
2009
Klinikka on erikoistunut mm. seuraavien oireiden ja
sairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon:
Helsingin uniklinikka
on kansainväliset standardit täyttävä unilääketieteen keskus.
* Unettomuus * * * Uniapnea *
* Narkolepsia * * * RLS-oireyhtymä *
* Hypersomniat * * * Päiväväsymys *
* Parkinsonin tauti * * * Epilepsia *
* Unissakävely ja muut unenaikaiset häiriöt *
Tutkimuskeskuksen johtajana toimii professori, neurogi
neurologiMarkku
MarkkuPartinen
Partinen
ja ylilääkärinä neurologi Gabriele Sved, joilla molemmilla on unilääketieteen erityispätevyys. Lisäksi lääkäriasemallamme pitää vastaanottoa
myös psykiatri, neuropsykologi, lasten neurologi sekä unihoitaja.
Unitutkimukset
ja muut
palvelut
Muut tutkimukset
ja palvelut
Otamme vastaan potilaita sekä ilman lähetettä että maksusitoumuksella.
Pyrimme toteuttamaan hoidon ja tutkimukset nopeasti ja yksilöllisesti.
Pitkänmatkalaisille järjestämme tutkimuspaketit yhdellä käyntikerralla.
* Uni-unipolygrafia,
ja vireystilatutkimukset
MSLT ja MWT -tutkimukset
* Yöpolygrafia, laaja
* Verenpaineen
pitkäaikaisrekisteröinti (24h) : tutkimus syke-sykkeeltä
* Verenpaineen pitkäaikaisrekisteröinti (24h): Tutkimus syke sykkeeltä
(ilman(ilman
mansettia),
sisältyy
myös
pitkäaikais-EKG
ja happisaturaatio
mansettia),
HRV,
pitkäaikaisEKG ja happisaturaatio.
* Ajokyvyn arvioinnit, joka sisältää ajokoulun ajokyvyn arvioinnin,
* Ajokyvyn arvioinnit ja liikennelääketieteelliset tutkimukset
sairaanhoitajan
ja lääkärin vastaanoton sekä lausunnon.
tutkimukset
(ADHD/ADD)
tutkimukst
(ADHD/ADD)
* Neuropsykologiset
* Erilaiset
neuropsykologiset
tutkimukset
(ADHD/ ADD)
* Neuropsykologiset
Laboratoriopalvelut
**Laboratoriopalvelut
* Työkyvyn arvioinnit
* CPAP- hoidon aloitukset, seuranta ja CPAP- tarvikkeet
* CPAP- hoidon aloitukset ja ResMedin tarvikkeet
Unihoitajan vastaanotto
**Unihoitajan vastaanotto
Helsingin Uniklinikka
Sitratori 3 (Kannelmäki)
00420 Helsinki
puh. 010 2311 480, s-posti: [email protected]
www.uniklinikka.fi
UNIHÄIRIÖITÄ HOITAVAT LÄÄKÄRIT
Värien selitykset
Unilääketieteen erikoispätevyys
Unettomuus
Uniapnea
Levottomat jalat
Narkolepsia /poikkeava väsymys /hypersomnia
Unenaikaiset erityishäiriöt
LÄÄKÄRI
Ahokas Antti
Anttalainen Ulla
Bachour Adel
U
E
U
N
UE
UN
UA
LJ
N
UH
U L
U
N
ERIKOISALA
A J
H
Psykiatria
KEU
KEU
Bäck Marjaliina
Ylihammaslääkäri
Böss Ilmari
KNK
Erkinheimo Juha
KNK
Erkinjuntti Matti
Halonen Mikael
Hasan Joel
Hedström Johan
Hellström Olli
Himanen Sari-Leena
Hirvonen Harri
Hirvonen Kari
Hirvonen Meeli
NEU
KNK
KNF
KNF
NEU
KNF
NEU
KNF
KNF
Hublin Christer
NEU
Häkinen Veikko
KNF
KNK
KNF
PSY
KEU
NEU
PED
Korva-Nenä-Kurkku
Kliininen Neurofysiologia
Psykiatria
keuhkosairaudet ja allergologiat
Neurologia
Pediatria
VASTAANOTTO
Mehiläinen Töölö
Unipoli
HUS Uniyksikkö
Hammasklinikka
Rytivaara/Complet-Odont
Lohjan sairaala
Mehiläinen
Terveystalo
Seinäjoen Lääkäritalo
Suomen Neurolaboratorio Oy
Terveystalo Kemi
Neurotest (tutkimus)
Terveystalo Kamppi
Terveystalo (ent. Kirurgikeskus)
Neurotest (tutkimus)
Mehiläinen Turku
Neurotest (tutkimus)
Mehiläinen Vantaa
Dextra Munkkivuori
Helsingin Uniklinikka
Neurotest (tutkimus)
39
PAIKKAKUNTA
Helsinki
Turku
Helsinki
Pietarsaari
Lohja
Lohja ja Nummela
Forssa, Sastamala ja
Tampere
Seinäjoki
Turku
Kemi
Tampere
Helsinki
Seinäjoki
Tampere
Turku
Tampere
Vantaa
Helsinki
Helsinki
Tampere
Uniuutiset 2-2013
39
LÄÄKÄRI
U
E
U
N
U L
U
N
ERIKOISALA
A J
H
VASTAANOTTO
Pihlajalinna
Härkönen Ilkka
Psykiatria
PAIKKAKUNTA
Hämeenkyrö ja
Ylöjärvi
Tampere
Jyväskylä
Turku
Tampere
Tampere
Oulu
Joensuu
Mikkeli
Rovaniemi
Helsinki
Joensuu
Ilmavirta Matti
Junnila Marja-Liisa
Jäntti Ville
Kallonen Eija
Karjalainen Heino
Kava Tuomo
Kemppainen Heikki
Kemppainen Kaisa
Kirjavainen Turkka
Kivisaari Elias
Neurologia
Psykiatria
KNF
KEU
KNK
KEU
KNF
KNK
PED
KNK
oma pratiikka
Suomen Terveystalo
Turun Perhelääkärit
Neurotest (tutkimus)
Koskiklinikka
Terveystalo Oulu
Lääkärikeskus ITE
SPR, Mikkeli
Suomen Terveystalo
HUS:n Lasten ja nuorten sairaala
Lääkärikeskus ITE
Kivistö Tuomo
KNK
Lääkärikeskus ITE, Terveystalo
Joensuu
Koskinen Teuvo
Kosunen Ari
Kuttila Seppo
Psykiatria
KNF
KNF
Lamusuo Salla
Neurologia
Lehtinen Jorma
Lepola Ulla
KYS
Mehiläinen
Otonhammas Oy
Salon Aluesairaala, Neuro pkl
Unipoli erikoislääkäriasema
Terveystalo Pulssi
oma vastaanotto
Kuopion Psykiatripalvelu
KNK
Psykiatria
KNK (kuorsaus ja
Terveystalo, Korvaklinikka
sen kirurginen hoito)
Terveystalo Tikkurila
KNF
Terveystalo Vantaanportti
PSY
Turun Psykiatripalvelu
PSY
Unipoli
NEU
Unipoli
Mehiläinen Salo
NEU
Integrum
Diacor Tapiola
KNK
Mehiläinen Töölö
Kuopio
Kuopio
Jyväskylä
Salo
Turku
Turku
Lempäälä
Kuopio
Lindblad Niklas
Liukko Tommi
Lumme Ville
Markkula Juha
Martikainen Kirsti
Meretoja Päivi
Mikkonen Pertti
Turku
Vantaa
Vantaa
Turku
Turku
Turku
Salo
Turku
Espoo
Helsinki
Mäkikallio Anne
Neurologia
Mehiläinen Oulu ja ODL Neuro
Oulu
Mäkitie Antti
KNK
Dextra Munkkivuori
Mehiläinen Töölö
Helsinki
Helsinki
Nieminen-Von Wendt
Taina
Lastentaudit ja
lasten neurologia
NeuroMental Oy
Helsinki
Nikkanen Eija
Lastenneurologia ja
lasten taudit
Nissilä Markku
Nousiainen Unto
Neurologia
KNF
Numminen Jura
KNK
Nuorviita Juho
Nylund Elsa
Oja Sakari
Onatsu Juha
Keuhkosairaudet
Keuhkosairaudet
KNF
Neurologia
Paljakka Kaija
Keuhkosairaudet
Partinen Markku
NEU
Pekola-Kiviniemi
Marjatta
keuhkosairaus- ja
sisätautilääkäri
40
Uniuutiset 2-2013
40
Järvenpään lääkärikeskus (Intarcus
Oy) ja Pikkujätti Järvenpää Medicity
Oy
Tuusulan Lääkärikeskus
Turun Päänsärkykeskus
Terveystalo Kuopio
Terveystalo
Suomen Terveystalo
Mikkelin KS
Terveystalo Oulu
Neurotest (tutkimus)
Itä-Suomen Lääkärikeskus
Verve Mikkeli
Mehiläinen
Helsingin Uniklinikka
Diacor Keskusta
Unesta Oy ja Koskiklinikka
Jämsän Lääkärikeskus Oy
Järvenpää
Tuusula
Turku
Kuopio
Nokia
Tampere
Mikkeli
Oulu
Tampere
Joensuu
Anttola
Lappeenranta
Helsinki
Helsinki
Tampere
Jämsä
LÄÄKÄRI
U
E
U
N
U L
U
N
ERIKOISALA
A J
H
Pellikainen Kari
Peltomaa Miikka
Penttinen Jukka
Työterveys
KNF
Psykiatria
Pettay Merja
KNK
Piirtola Olli
Pilke Antero
Plosila Tuomas
Polo Olli
Protsenko Juri
Psykiatria
Neurologia
KNF
KEU
PSY
Pyykkö Ilmari
KNF
Rajakangas Jaana
Repo-Outakoski
Marja
Repo-Outakoski
Marja
Lieksa
Järvenpää
Turku
Psykiatria
Neurologia
Uniklinikka ODL Neuro
Oulu
Neurologia
Neurologia
Ruuskanen Irene
Neurologia
Salomaa Eija-Riitta
PAIKKAKUNTA
Itä-Suomen Työterveyspalvelu Oy
Aino Korvalääkärikeskus
Turun Psykiatripalvelu
Lasten ja Nuorten Lääkäriasema
Ruusula (myös Lasten ja Nuorten
Sairaala ja Huulisuulakihalkiokeskus)
Suomen Terveystalo
Kotkan Lääkärikeskus
Mehiläinen Forum
Unesta Oy
Raahen MTT
Diacor Tapiola
TAYS PSHP, toimialue 3
Suomen Terveystalo
Rinne Riitta
Saarelainen Seppo
Saarenpää-Heikkilä
Outi
Saaresranta Tarja
Salmi Sami
Salmi Tapani
VASTAANOTTO
Terveystalo Oulu
Pulssi Neurocenter
Lääkäriasema
Helsinki
Jyväskylä
Kotka
Helsinki
Tampere
Raahe
Espoo
Tampere
Tampere
Oulu
Turku
Parainen
Mehiläinen Töölö ja Lääkärikeskus
Aava
Mehiläinen Kuopio ja Terveystalo
Helsinki
KEU
Mehiläinen Tampere
Tampere
lasten neurologia
Koskiklinikka
Tampere
KEU
Psykiatria
KNF
Keuhkosairaudet ja
allergologia
Unipoli
Turun Psykiatripalvelu
KNF-Laboratoriot Oy
Turku
Turku
Helsinki
Terveystalo Pulssi
Turku
Lääkäriasema Syke
Mehiläinen Lahti
Mehiläinen Heinola
Lääkäriasema Pikkujätti Myyrmäki
Mehiläinen Salo
Mehiläinen Turku
Lahti
Lahti
Heinola
Vantaa
Salo
Turku
Kuopio
Salonen Aarre
KNF
Sarajuuri Anne
Lasten Neurologia
Schrey Aleksi
KNF
Silvennoinen Hannu
Psykiatria
Helsingin uniklinikka
Helsinki
Sipilä Jukka
Soirinsuo Matti
KNF
KNF
Terveystalo Pulssi
Hyvinkään Ensiapu
Suomalainen Tarja
Neurologia
Mehiläinen
Kouvolan Lääkärikeskus
Turku
Hyvinkää
Hämeenlinna,Kouvola
ja Lahti
Kouvola
Sved Gabriele
KNK
Allergologian
erikoislääkäri
Neurologia
Tammivaara Ritva
keu, klf
Teirmaa Heikki
Neurologia
Suvilehto Jari
Terävä Markku
Tikanto Jukka
Toskala Elina
Tuisku Seppo
Tuomilehto Henri
KNK,
apulaisylilääkäri
KNK
KNK
Neurologia
KNK
41
Dextra
Mehiläinen
Helsinki
Lohja ja Nummela
Helsingin Uniklinikka
Lääkäripalvelu Apila ja Apilan
Putiikki
Päänsärkykeskus. Terveystalo ja
Lääkäritalo
Helsinki
Seinäjoki
Seinäjoki
Itä-Suomen Lääkärikeskus
Joensuu
Mehiläinen Oulu
Mehiläinen Ympyrätalo
Kokkolan Lääkärikeskus
Oivauni Uniklinikka
Oulu
Helsinki
Kokkola
Kuopio
Turku
Uniuutiset 2-2013
41
Tuomivaara Veli
Neurologia
Turtonen Juha
Venho KariJarkko
Tuunanen
Virtanen Irina
Vataja Risto
Ylikoski Ari
Vatanen Marja
Venho Kari
Virtanen Irina
Psykiatria
Yleislääketiede ja
Geriatria
Neurologia ja
Psykiatria
Psykiatria
KNK
Yleislääketiede
Keuhkosairaudetja
Geriatria
KNF
Neurologia ja
Psykiatria
NEU
KNK
Keuhkosairaudet
KNF
Ylikoski Ari
NEU
Tuunanen Jarkko
Tuomivaara Veli
Vataja Risto
Turtonen
Juha
Vatanen Marja
TAVOITTEENA LEVOLLINEN JA
PALAUTTAVA UNI
Fysioterapeutti Pasi Koistinen,
NUKKUMISERGONOMIA
Tempur Suomi Oy (kuvat: Tempur World Inc.)
TAVOITTEENA LEVOLLINEN JA
Fysioterapeutti PasiUNI
Koistinen,
PALAUTTAVA
”Hyvä nukkumisergonomia
parantaa yöuntasi sekä
Tempur Suomi Oy (kuvat: Tempur World Inc.)
ennaltaehkäisee ja vähentää niska- ja selkäkipuja,” sanoo
Fysioterapeutti
Pasi Koistinen,
fysiatrian ylilääkäri,
dosentti Olavi Airaksinen Kuopion
Tempur
Suomi
Oy (kuvat: Tempur World
Inc.) yöuntasi sekä en”Hyvä
nukkumisergonomia
parantaa
yliopistollisesta sairaalasta.
Leppävirran Lääkäripalvelut Oy
Uniklinikka ODL Neuro
Terveystalo
MuistikeskusOulu
Turun
PKKS Psykiatripalvelu
Leppävirta
Oulu
Oulu
Helsinki
Turku
Joensuu
Mehiläinen Jyväskylä
Leppävirran
Lääkäripalvelut Oy
Unipoli
Muistikeskus
Helsingin Uniklinikka
Terveystalo
PKKS
Mehiläinen Jyväskylä
Unipoli
Helsingin Uniklinikka
Terveystalo
Jyväskylä
Leppävirta
Turku
Helsinki
Hyvinkää
Joensuu
Jyväskylä
Turku
Helsinki
Hyvinkää
Anatominen perusasento
”Hyvä
nukkumisergonomia
parantaa
yöuntasi
sekä Kuopiylilääkäri,
Olavi
Airaksinen
● fysiatrian
Selän ja niskan
kiputilat dosentti
ovat erittäin
merkittävä
ihmisten
ennaltaehkäisee
ja
vähentää
niskaja
selkäkipuja,”
sanoo
on yliopistollisesta
elämänlaatua
heikentäväsairaalasta.
tekijä. Tukirangan vaivoja on lähes
fysiatrian ylilääkäri, dosentti Olavi Airaksinen Kuopion
kaikilla elämän aikana. Näihin kiputiloihin liittyy myös yöunen
yliopistollisesta
sairaalasta.
● Selän ja niskan
kiputilat ovat erittäin merkittävä ihmisten
häiriöitä. Unihäiriöt herkistävät kivulle ja noidankehä on valmis:
elämänlaatua
heikentävä
tekijä.
Tukirangan
vaivoja
on
huono
yöuni
– kivulias
päivä – vielä
huonompi
yöuni
jne. Hyvä ja
●
Selän
ja niskan
kiputilat
erittäin
merkittävä
ihmisten
lähes
kaikilla
elämänovat
aikana.
Näihin
kiputiloihin
liittyy
lepoa antava, heikentävä
rentouttava tekijä.
yöuni omalta
osaltaan
lievittää
kipua,
elämänlaatua
Tukirangan
vaivoja
on lähes
myös yöunen häiriöitä.
Unihäiriöt
herkistävät
kivulle ja
dosentti
Olavi
Airaksinen
sanoo.
kaikilla
elämän aikana.
Näihin huono
kiputiloihin
myös yöunen
noidankehä
on valmis:
yöuniliittyy
– kivulias
päivä –
● Väärän kokoinen
ja/tai
muotoinen
tyyny
on selkeä niskahäiriöitä.
Unihäiriöt
herkistävät
kivulle
ja
noidankehä
onrentoutvalmis:
vielä huonompi yöuni jne. Hyvä ja lepoa antava,
hartiaseudun
vaivojen
pahentaja
ja monissa
tapauksissa
jopa
huono
yöuni
–
kivulias
päivä
–
vielä
huonompi
yöuni
jne.
tava yöuni omalta osaltaan lievittää kipua, dosenttiHyvä
Olavija
niiden
alkusyy.
Epäsopiva
tyyny
voi
myös
häiritä
unta
ja
lepoaAiraksinen
antava, rentouttava
sanoo. yöuni omalta osaltaan lievittää kipua,
pahentaaOlavi
unettomuutta.
Epäsopiva,
ehkä jo liian vanha ja kulunut
dosentti
Airaksinen
sanoo.
● Väärän kokoinen ja/tai
muotoinen tyyny on selkeä niskapatja
aiheuttaa
tai pahentaa
selkäoireita
ja varmasti
●
Väärän
kokoinen
ja/tai muotoinen
tyyny
selkeähäiritsee
niskahartiaseudun
vaivojen
pahentaja
ja on
monissa
tapauksissa
nukkumistasi.
hartiaseudun
vaivojen
pahentaja
ja monissa
tapauksissa
jopa
jopa niiden
alkusyy.
Epäsopiva
tyyny
voi myös
häiritä
● Hyväalkusyy.
tarkoittaa
ennen
kaikkea
niiden
Epäsopiva
tyyny
voi myös
häiritä
unta
ja jo liian
untanukkumisergonomia
ja pahentaa
unettomuutta.
Epäsopiva,
ehkä
onnistunutta
ja patjavalintaa.
Patjan
ja tyynyn
onjatuettava
pahentaa
unettomuutta.
Epäsopiva,
ehkä
liian
vanha
kulunut
vanha
jatyynykulunut
patja
aiheuttaa
taijopahentaa
selkäoireita
vartalosi
sen
luonnolliseen
eli
fysiologiseen
asentoon
päästäen
patjaja
aiheuttaa
taihäiritsee
pahentaanukkumistasi.
selkäoireita ja varmasti häiritsee
varmasti
kehon
lepäämään
ja palautumaan päivän
rasituksista
yön aikana.
nukkumistasi.
● Hyvä
nukkumisergonomia
tarkoittaa
ennen kaikkea
onTämä
tarkoittaa
sitä,
että
tyyny
ja
patja
tukevat
selkärangan
● Hyvä
nukkumisergonomia
tarkoittaa ennen
kaikkea
nistunutta
tyyny- ja patjavalintaa.
Patjan
ja tyynyn on tuluonnollisia
kaaria
hyvin, Patjan
jolloin
voituettava
onnistunutta
tyyny-jajamuotoa
patjavalintaa.
tyynyn on
ettava vartalosi
sen
luonnolliseen
elijalihaksisto
fysiologiseen
asenrentoutua.
vartalosi
luonnolliseen
fysiologiseen
asentoon päästäen
toonsen
päästäen
kehoneli
lepäämään
ja palautumaan
päivän
● Mikäli
sinulla on
vaativia
tukija
liikuntaelinongelmia,
kehon
lepäämään
jahoitoa
palautumaan
päivän
rasituksista
rasituksista
yön
aikana.
Tämä
tarkoittaa
sitä,yön
ettäaikana.
tyyny
on hyvä
keskustella
lääkärin
taitukevat
terapeutin
kanssa
Tämä
sitä,hoitavan
että
tyyny
ja patja
selkärangan
jatarkoittaa
patja
tukevat
selkärangan
luonnollisia
kaaria
ja muohoitoasi
nukkumisergonomiasta
jalihaksisto
sinulle sopivista
luonnollisia
kaaria
ja muotoa
hyvin,voi
jolloin
voi
toa tukevasta
hyvin,
jolloin
lihaksisto
rentoutua.
tyynyja
patjavalinnoista,
dosentti
Airaksinen
rentoutua.
● Mikäli sinulla on hoitoa vaativia tuki- sanoo
ja liikuntaelinon-
gelmia,
on on
hyvä
keskustella
hoitavan
lääkärin tai tera● Mikäli
sinulla
hoitoa
vaativia tukija liikuntaelinongelmia,
Nukkumisergonomia
–
tyynyn
valinta
peutin
kanssa
hoitoasi
tukevasta
nukkumisergonomiasta
on hyvä keskustella hoitavan lääkärin tai terapeutin kanssa
ja sinulle
sopivista
tyynyja patjavalinnoista,
dosentti
hoitoasi
tukevasta
nukkumisergonomiasta
ja sinulle
sopivista
Tyynyn
valintaan
kannattaa
kiinnittää
huomiota.
Tyynyllä
on
sanoo
tyynyja patjavalinnoista,
dosentti Airaksinen
sanoo Tyyny
suuriAiraksinen
merkitys
hyvän
nukkumisasennon
löytymiseen.
”linjaa” koko nukkumisasennon.
Nukkumisergonomia
– tyynyn
valinta
Nukkumisergonomia
– tyynyn
valinta
Oulu
Turku
Kylkimakuuasento. Tyynyn tehtävä on täyttää patjan ja pään
jatkeena
- anatominen
korkeuden
väliin
jäävä
tila niin, että perusasento.
kaularanka onTyynyn
selkärangan
jatkeenavalintaa vaikuttavat
mm. Tyynyn
hartian leveys
ja patjan
jousto-omianatominen
perusasento.
korkeuden
valintaa
vaikuttavat
naisuudet.
on pienempi Tyynyn
silloin, kun
mm.
hartian Tyynyn
leveys ja korkeustarve
patjan jousto-ominaisuudet.
patja joustaaon
hyvin
hartiaseudun
alueella
ja nukkuja
korkeustarve
pienempi
silloin,
kun
patja
joustaa
hyvin
Kylkimakuuasento.
Tyynyn
tehtävä
on
täyttää
patjan
japainuu
pään
syvemmälle
patjan
sisään.
Jämäkällä
patjalla
nukuttaessa
hartiaseudun
alueella
ja
nukkuja
painuu
syvemmälle
patjan
väliin jäävä tila niin, että kaularanka on selkärangan jatkeena tyynynJämäkällä
korkeustarve
onTyynyn
suurempi.
sisään.
patjalla
nukuttaessa
tyynynvalintaa
korkeustarve
on
anatominen
perusasento.
korkeuden
vaikuttavat
suurempi.
mm. hartian leveys ja patjan jousto-ominaisuudet.
Tyynyn
NUKKUMISERGONOMIA
NUKKUMISERGONOMIA
TAVOITTEENA
LEVOLLINEN JA
PALAUTTAVA UNI
naltaehkäisee ja vähentää niska- ja selkäkipuja,” sanoo
Terveystalo Oulu
Turun Psykiatripalvelu
korkeustarve on pienempi silloin, kun patja joustaa hyvin
Anatominen
perusasento
Niska-hartiaseutu
hartiaseudun alueella ja nukkuja painuu
syvemmällelepää
patjanja
Niska-hartiaseutu
lepää ja
sisään. Jämäkällä patjalla nukuttaessa
tyynynrasituksesta
korkeustarve on
palautuu
palautuu
suurempi.
rasituksesta
Anatominen perusasento
Niska-hartiaseutu
lepää ja nuSelin-makuulla riittää matala tyyny.
Selin-makuulla
palautuu
rasituksesta
kuttaessa tyynyn korkeustarve on
pienempi,
kaularangan
Selin-makuulla
riittää matalalähellä
tyyny. Selin-makuulla
tulisi olla mahdollisimman
anatomista perusasennukuttaessa tyynyn korkeustarve on pienempi, kaularangan tulisi
toa. Matalassakin tyynyssä on tärkeää niskan ja pään riitolla mahdollisimman lähellä anatomista perusasentoa.
tävä tuki. tyynyssä on tärkeää niskan ja pään riittävä tuki.
Matalassakin
Vältävatsalla
vatsalla
nukkumista.
Liian
matala
tyyny ohjaa
Selin-makuulla
riittää
matala
tyyny.
Selin-makuulla
Vältä
nukkumista.
Liian
matala
tyyny ohjaa
nukuttaessa
tyynynasennon
korkeustarve
on
pienempi,
kaularangan tulisi
nukkumisasennon
asennon
vatsamakuuasennoksi.
nukkumisasennon
useinusein
vatsamakuuasennoksi.
olla
mahdollisimman
anatomistanukkuma-asento
perusasentoa.
Vatsamakuuasento
on
epäergonominen
nukkuma-asento
Vatsamakuuasento
onlähellä
epäergonominen
ja
Matalassakin
tyynyssä
on tärkeää
niskan ja pään
riittävä
ja
ongelmaksi
muodostuvat
kaularangan
kierto
sekä tuki.
taakse
ongelmaksi muodostuvat kaularangan kierto sekä taakse
taipuminen.Tällöin
Tällöin
kaularangan
hermojen
ulostuloaukot
taipuminen.
kaularangan
hermojen
ulostuloaukot
Vältä
vatsalla nukkumista.
Liian
matala tyyny
ohjaa
pienenevät
mekaanisesti
ja
voivat
aiheuttaa
hermojen
pinpienenevät mekaanisesti
ja usein
voivatvatsamakuuasennoksi.
aiheuttaa hermojen pinnetilan.
nukkumisasennon
asennon
netilan.
Vatsamakuu
asento
johtaa
lihaksiston
epätasapaiVatsamakuu asentoon
johtaa
lihaksiston epätasapainoon
niskaVatsamakuuasento
epäergonominen
nukkuma-asento
ja
noon niska-hartiaseudun
sekäjaselänalueella
ja
voi
aiheuttaa
hartiaseudun
sekä
selänalueella
voi
aiheuttaa
tai
pahentaa
ongelmaksi muodostuvat kaularangan kierto sekä taakse
tai pahentaa
näiden
alueiden kiputiloja
näiden
alueiden
kiputiloja
taipuminen.
Tällöin
kaularangan hermojen ulostuloaukot
pienenevät mekaanisesti ja voivat aiheuttaa hermojen pinnetilan.
Arvioi,onko
onkoaika
aikavaihtaa
vaihtaa
tyynyä
Arvioi,
tyynyä
Vatsamakuu asento johtaa lihaksiston epätasapainoon niskaTyynyonontodennäköisesti
todennäköisesti
liian
matala,
jostaijoudut
●●Tyyny
liian
jos joudut
laittamaan
hartiaseudun
sekä selänalueella
jamatala,
voi aiheuttaa
pahentaa
laittamaan
käden
tyynyn
alle.
käden
tyynyn
alle.
näiden alueiden kiputiloja
Tyynyn”myttääminen”
”myttääminen”
tarkoittaa,
●●Tyynyn
tarkoittaa,
ettäettä
haethaet
lisäälisää
korkeutta
tyynyyn.
korkeutta
tyynyyn.
Arvioi, onko aika vaihtaa tyynyä
●●Käsien
on on
usein
merkki
liianliian
matalasta
tyynystä.
Käsienpuutuminen
puutuminen
usein
merkki
matalasta
●
Tyyny
todennäköisesti
liian
jos joudut
laittamaan
Niskaja on
hartiaseudun
ovat matala,
pahimmillaan
aamuisin.
tyynystä.
Niska- jakivut
hartiaseudun
kivut
ovat
käden
tyynyn alle.
● Vatsamakuu-asento
johtuu todennäköisesti liian matalasta
pahimmillaan
aamuisin.
●
Tyynyn
tarkoittaa, että haet lisää korkeutta
tyynystä
tai”myttääminen”
liian kovasta patjasta.
Vatsamakuu-asento
johtuu todennäköisesti
liian
tyynyyn.
●●Jos
ongelmana on kuorsaaminen
ja öiset hengityskatkokset,
voi
matalasta
tyynystä
tai
liian
kovasta
patjasta.
●
Käsien puutuminen
usein merkki liian matalasta tyynystä.
erikoismuotoiltu
tyynyon
auttaa.
● Jos ja
ongelmana
on kivut
kuorsaaminen
ja öiset aamuisin.
Niskahartiaseudun
ovat pahimmillaan
● Vatsamakuu-asento
johtuu
todennäköisesti
matalasta
hengityskatkokset, voi erikoismuotoiltuliian
tyyny
auttaa.
tyynystä tai liian kovasta patjasta.
● Jos ongelmana on kuorsaaminen ja öiset hengityskatkokset, voi
Terveystyyny –tyyny
tärkeä
osa kokonaishoitoa
erikoismuotoiltu
auttaa.
Tyynyn
valintaan
kannattaa
kiinnittää
huomiota.
Tyynyllä
Tyynyn
valintaan
kannattaa
kiinnittää
huomiota.
Tyynyllä
on
on merkitys
suuri merkitys
hyvän nukkumisasennon
löytymiseen.
suuri
hyvän nukkumisasennon
löytymiseen.
Tyyny
42 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan muotoillun terveysTyynykoko
”linjaa”
koko nukkumisasennon.
”linjaa”
nukkumisasennon.
Kylkimakuuasento. Tyynyn tehtävä on täyttää patjan ja
pään väliin jäävä tila niin, että kaularanka on selkärangan
42
Uniuutiset 2-2013
42
tyynyn käytön yhdistäminen fysioterapeutin ohjaamaan
terapeuttiseen harjoitteluun on tehokkain tapa hoitaa pitkittynyttä niskasärkyä (J. Reumatol 2007;34:151-8). Omaa
oikein muotoiltu tyyny takaa hyvän nukkumisasennon. Näin
ennaltaehkäistään tehokkaasti niska-hartiaseudun ottaen
ja selän kahdenlaisia: liian kovia tai liian pehmeitä.
ottaen kahdenlaisia: liian kovia tai liian pehmeitä.
kiputiloja.
rkeä osa kokonaishoitoa
keä osa kokonaishoitoa
tukeva
ja oikein
muotoiltu tyyny
kimuksen nukkumisergonomiaa
mukaan
muotoillun
Nukkumisergonomia
– terveystyynyn
patjan
valinta
takaa hyvän nukkumisasennon. Näin ennaltaehkäistään teen
fysioterapeutin
ohjaamaan
terapeuttiseen
muksen
mukaan
muotoillun
terveystyynyn
Nukumme
noin kolmasosan
elämästämme,
hokkaasti
niska-hartiaseudun
ja selän
kiputiloja. keskimäärin
ottaen noin
kahdenlaisia: liian kovia tai liian pehmeitä.
hokkain
tapa
hoitaa
pitkittynyttä
niskasärkyä
(J.
fysioterapeutin
ohjaamaan
terapeuttiseen
225 000 tuntia. Ei ole siis yhdentekevää, missä asennossa
Nukkumisergonomia
– patjan
valinta
vartalomme
on tämän
ajan.
keä
osatapa
kokonaishoitoa
151-8).
Omaa
nukkumisergonomiaa
tukeva (J.
ja
kkain
hoitaa
pitkittynyttä
niskasärkyä
Nukumme
noin
kolmasosan
elämästämme,
keskimäärin
yny takaa hyvän
nukkumisasennon. tukeva
Näin ja
51-8).
nukkumisergonomiaa
Oikealla tavalla joustava patja – selkäranka on suorassa.
muksenOmaa
mukaan
muotoillun
noin
225 000
tuntia.
Ei oleterveystyynyn
siis yhdentekevää,
asenOikeanlainen
patjajäykkyys
vähentää missä
kipuja
ja parantaa
ehokkaasti
niska-hartiaseudun
ja
selän
ny
takaa hyvän
nukkumisasennon.
nossa vartalomme
on tämän
ajan. Näin
Ylin kuva. Oikealla tavalla joustava patja – selkär
fysioterapeutin
ohjaamaan
terapeuttiseen
unen laatua
suorassa.
hokkaasti
niska-hartiaseudun
ja
selän
kkain tapa hoitaa pitkittynyttä niskasärkyä (J.
Oikeanlainen
patjajäykkyys
vähentää
kipuja ja joka johtaa unen
Epäsopiva patja
voi aiheuttaa
mm. selkäkipua,
parantaa
unen laatua
51-8). Omaa
nukkumisergonomiaa
tukeva ja
laadun heikkenemiseen. 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan
Epäsopiva
patja voi aiheuttaa mm. selkäkipua,
johtaa
Keskimmäinen kuva: liian kova patja – lantio ja o
ny takaa
hyvän
nukkumisasennon.
Näin joka
mia
– patjan
valinta
(Kovacs,
ym. 2003)2003
puolipehmeä
patja vähentää
unen
laadunAbraira
heikkenemiseen.
tehdyn tutkimuksen
pääse painumaan patjan sisään. Patjan ja kehon v
hokkaasti
niska-hartiaseudun
ja2003)
selän
ia – patjan
valinta
kroonista,
epäspesifiä
alaselkäkipua.
Tutkimukseen
mukaan
(Kovacs,
Abraira
ym.
puolipehmeä
patja vä- osallistui 313
lmasosan
elämästämme,
keskimäärin
noin
tukematon tila aiheuttaa kehossa jännityksiä ja oh
hentää
kroonista,
alaselkäkipua.
Tutkimukseen
aikuista,
joista epäspesifiä
puolet nukkui
kovilla patjoilla
(H(s)=2.3)
ja toinen
Liian
kova
patja
– lantio ja olkapää eivät pääse painumaan
virheasentoon.
ole siis yhdentekevää,
missä
asennossa
masosan
elämästämme,
keskimäärin
noin
osallistui
313
aikuista,
joista
puolet
nukkui
kovilla
patjoilla
patjan
sisään. Patjan ja kehon väliin jäävä tukematon tila
puoli koehenkilöistä puolipehmeillä patjoilla (H(s)=5.6).
Luokitus
män
ajan.
(H(s)=2.3) ja toinen
puoli
koehenkilöistä puolipehmeillä
e siis
yhdentekevää,
missä
asennossa
aiheuttaa
jännityksiä
ja ohjaa
kehon
virheasenperustuu(H(s)=5.6).
Eurooppalaiseen
patjaluokitukseen,
jossa 1 on kovin kehossa
Alin
kuva: Liian
pehmeä
patja
- lantio painuu liika
patjoilla
Luokitus
perustuu
Eurooppalaiseen
toon.
– patjan
valinta
niaajan.
jolloin
selkäranka
myös
taipuu
kaarelle
patja ja 10 pehmein.
patjaluokitukseen,
jossa 1 on kovin patja ja 10 pehmein.
ajäykkyys vähentää kipuja ja parantaa
masosan elämästämme,
keskimäärin
noin patjoilla oli
Ylin
Oikealla
tavalla joustava
patja – selkäranka
Koehenkilöillä,
jotka
nukkuivat
puolipehmeillä
Koehenkilöillä,
jotka
nukkuivat
puolipehmeillä
patjoilla
oli kuva.
paremmat
jäykkyys
vähentää
kipuja
ja
parantaa
Oikeanlainen
patja
e siis yhdentekevää,
missä
asennossa
paremmat tulokset
tarkasteltaessa
tulokset tarkasteltaessa
suorassa.
Ylin
kuva. Oikealla
tavalla
joustava
patjaantaakseen
– selkäranka
Patjan
ei siis tarvitse
olla kova
tukea. J
ni aiheuttaa
ajan.
mm. selkäkipua, joka johtaa unen
suorassa.
ominaisuudet ja sopivan tukeva materiaali ovat tä
seen.
2003
tehdyn
tutkimuksen
mukaan
aiheuttaa
selkäkipua,
johtaa unen
Patjan on myötäiltävä vartalon muotoja, tuettava v
jäykkyysmm.
vähentää
kipujajoka
ja parantaa
Keskimmäinen
kuva:
liian
kova
patja –sisään,
lantio
ja olkapä
kipua
vuoteessa
ristiselkää
sekä
joustettava
ja hartian
aluee
Liian pehmeä patja
- lantio painuu
liikaa patjanlantion
jol-puolipehmeä
kipua vuoteessa
m. 2003)
patja vähentää
een.
2003 tehdyn
tutkimuksen
mukaan
Ylin
kuva.
Oikealla
tavalla
joustava
patja
–
selkäranka
pääse
painumaan
patjan
sisään.
Patjan
ja
kehon
väliin
loin
selkäranka
myös
taipuu
kaarelle
--kipua
vuoteesta
noustaessa
ja
kipua
vuoteesta
noustaessa
ja
kurvikkaat
patjan, ja
jokaolkapä
mahdo
Keskimmäinen
kuva:
liianvartalot
kova tarvitsevat
patja – lantio
fiä
alaselkäkipua.
Tutkimukseen
osallistui
313patjoilla.
. 2003)
puolipehmeä
patja
vähentää
suorassa.
--toimintakykyä
kuin
niillä
jotka
nukkuivat
kovilla
tukematon
tila
aiheuttaa
kehossa
jännityksiä
ja
ohjaa
ke
toimintakykyä kuin niillä jotka nukkuivat kovilla
patjoilla.
joustaa
kehon
mukaanPatjan
ja antaaja
tukea
vartalon
kaa
pääse
painumaan
patjan
sisään.
kehon
väliin
Oikeanlainen
patja
let
nukkui
kovilla
patjoilla
(H(s)=2.3)
ja
toinen
aiheuttaa
mm. selkäkipua,
joka johtaa
unen
ä alaselkäkipua.
Tutkimukseen
osallistui
313
virheasentoon.
makuulla patjan
pitää jännityksiä
tukea rangan luonnollista
m
Läpi koko tutkimusjakson puolipehmeillä patjoilla nukkutukematon
aiheuttaa
kehossa
Patjan eitila
siis tarvitse
olla kova
antaakseen
tukea. Jousto-ja ohjaa ke
ä
puolipehmeillä
patjoilla
(H(s)=5.6).
Luokitus
Läpi
koko
tutkimusjakson
puolipehmeillä
patjoilla
nukkuvilla
oli
vaatimukset
ovat
samankaltaiset kuin
een.
2003kovilla
tehdyn
tutkimuksen
mukaan
t nukkui
patjoilla
(H(s)=2.3)
jaalaselkäkipua.
toinen Oivilla oli myös
vähemmän
päiväaikaista
ominaisuudet ja ominaisuus
sopivan tukeva
materiaali ovat
tärkeämpiä.
virheasentoon.
Keskimmäinen
kuva:
liian
kova
patja
–
lantio
ja olkapä
keanlainen
patjajäykkyys
siis
vähensi
kipua
vuoteessa,
jolmyös
vähemmän
päiväaikaista
alaselkäkipua.
Oikeanlainen
patjaa
kylkimakuulle.
myötäiltävä
vartalon
muotoja,
tuettavapainuu
vyötäröäliikaa
laiseen
jossa
1 on kovin
AlinPatjan
kuva:onLiian
pehmeä
patja
- lantio
patj
. 2003)patjaluokitukseen,
puolipehmeä
patja
vähentää
puolipehmeillä
patjoilla
(H(s)=5.6).
Luokitus
loin
nukahtaminen
ja
nukkuminen
häiriintyvät
vähemmän
ja
ristiselkää
sekä
joustettava
lantion
ja
hartian
alueelta.
patjajäykkyys siis vähensi kipua vuoteessa, jolloin
nukahtaminen
pääse
sisään.kaarelle
Patjan ja kehon väliin
jolloinpainumaan
selkärankapatjan
myös taipuu
n.
puolipehmeällä
patjalla.
äiseen
alaselkäkipua.
Tutkimukseen
patjaluokitukseen,
jossa 1osallistui
on kovin313
Alin
kuva:
Liian
pehmeä
patja
lantio
painuu
Etenkin
kurvikkaat
vartalot
tarvitsevat
patjan, patjaa
joka mah-liikaa pat
ja nukkuminen
häiriintyvät
vähemmän
puolipehmeällä
patjalla.
Arvioi, onko
aika vaihtaa
tukematon
tila
aiheuttaa
kehossa
jännityksiä
ja ohjaa ke
dollisimman
hyvin myös
joustaa taipuu
kehon mukaan
ja antaa tukea
jolloin
selkäranka
kaarelle
t nukkui kovilla
patjoilla
(H(s)=2.3)
ja
toinen
Asiaa
on
tutkittu
myös
toisinpäin.
Työterveyslaitoksen
Asiaa on tutkittu myös toisinpäin. Työterveyslaitoksen pitvirheasentoon.
Patja tuntuu antavan
periksi
niin,
vartalon kaariin.●Selin-makuulla
patjan pitää
tukeakeskikohdalta
rangan
a nukkuivatkäaikaistutkimuksen
puolipehmeillämukaan
patjoilla
oliunihäiriöistä
paremmat
pitkäaikaistutkimuksen
mukaan
(2006)
unihäiriöistä
kärsivillä
on muotoa
patja
(2006)
kärsivillä
puolipehmeillä patjoilla (H(s)=5.6). Luokitus Oikeanlainen
luonnollista
elipainuvan
jousto-ominaisuus
vaatimukset
lantion
selvästi alaspäin.
tulokseton
tarkasteltaessa
noinkaksinkertainen
kaksinkertainen riski
riski joutua
joutua selkäsairauden
noin
selkäsairaudentakia
takia ovat samankaltaiset
kuin tuntuu
valittaessa
kylkimakuulle.
●pehmeä
Patja
niinpatjaa
kovalta
että
se häiritsee
nukaht
nukkuivat
puolipehmeillä
patjoilla
paremmat
iseen
patjaluokitukseen,
jossa
1 oli
on
kovin
Alin
kuva:
Liian
patja
-antaakseen
lantio
painuu
liikaa
pat
Patjan
ei
siis
tarvitse
olla
kova
tukea.
Jousto
Oikeanlainen
patja
sairaalahoitoon
verrattuna
niihin,
joilla
ei
ollut
unihäiriöitä.
sairaalahoitoon
verrattuna
niihin,
joilla
ei
ollut
unihäiriöitä.
nukkumista
joudut
tukemaan
nukkuma-asentoa
ty
tulokset tarkasteltaessa
jolloin
selkäranka
myös patjaa
taipuu
kaarelle
Arvioi,
onko aika
vaihtaa
ominaisuudet
ja
sopivan
tukeva
materiaali
ovat
tärkeäm
● Kehoa aristaa
aamulla
ja esim. selkä
voiJousto
olla jäy
Unihäiriöt voivat aiheuttaa selkäkipua monin eri Patjan ei siis tarvitse
antaakseen
● PatjaNe
tuntuu antavan olla
periksikova
keskikohdalta
niin, ettätukea.
tunUnihäiriöt
voivat
aiheuttaa
selkäkipua
monin
eri
tavoin.
tavoin. Ne voivat:
Patjannet
onlantion
myötäiltävä
vartalon
muotoja,
tuettava
selkä aamuisin
ei kuitenkaan
aina
tarkoitavyötär
patjan v
painuvan
selvästi
alaspäin.
ominaisuudet
ja
sopivan
tukeva
materiaali
ovat
tärkeäm
voivat:
patjoilla oli paremmat
madaltaa kipukynnystä
kyseessä
eri syistä
johtuvia oireita.
● Patja tuntuu
niin
kovaltavoi
että olla
selantion
häiritsee
nukahtamista
ja
anukkuivat ●puolipehmeillä
Oikeanlainen
ristiselkää
sekäpatja
joustettava
ja hartian
alueelta.
E
●estää
madaltaa
kipukynnystä
Patjan
on
myötäiltävä
vartalon
muotoja,
tuettava
vyötär
●
lihasten
rentoutumista
unen
aikana
tulokset tarkasteltaessa
nukkumista joudut
tukemaan
nukkuma-asentoa
tyynyil●
Jos
nukut
vatsallasi,
sinulla
on
todennäköisesti
l
estää
lihasten
rentoutumista unenmäärää
aikana
a noustaessa
ja kehon
kurvikkaat
vartalot
tarvitsevat
patjan,
joka
mahdollisim
●●lisätä
tulehdusvälittäjäaineiden
lä.
(tai
liian
matala
tyyny),
koska
vatsapuoli
mukautu
Patjan ei siis
tarvitse
olla kova
antaakseen
tukea.
Jousto
sekä
joustettava
lantion
ja hartian
alueelta.
E
● lisätä kehon
tulehdusvälittäjäaineiden
määrää ristiselkää
henkisiä
voimavaroja
● Kehoa
aristaa
aamullaalustaan.
ja esim.
selkä
voi
olla
jäykkä. kaariin.
kuin niillä●●vähentää
jotka
nukkuivat
kovilla
patjoilla.
kovaan
Usein
vatsamakuuasento
aiheutt
joustaa
kehon
mukaan
ja
antaa
tukea
vartalon
S
ominaisuudet
ja aamuisin
sopivan
tukeva
materiaali
ovat
tärkeäm
noustaessa javähentää henkisiä voimavaroja
kurvikkaat
tarvitsevat
patjan,
jokapatjan
mahdollisim
Jäykkävartalot
selkä
ei kuitenkaan
aina tarkoita
alaselkäkipuja
selkärangan
taipuessa
taaksepäin.
Selkäkivusta ja unihäiriöstä yhdessä voi tulla noidankehä,
makuulla
patjan
pitää vartalon
tukea
rangan
luonnollista
muotoa
vaihtoa,
sillä kyseessä
voi
olla eri
syistä
johtuvia
oireita.vuoteessa
Patjan
on
myötäiltävä
muotoja,
tuettava
vyötär
uin niillä minkä
jotka
nukkuivat
kovilla
patjoilla.
● Levoton
liikehtiminen
javartalon
kääntyily
jo
joustaa
kehon
mukaan
ja
antaa
tukea
kaariin.
S
takia
molempien
vaivojen
hoitaminen
on
tärkeää
Selkäkivusta ja patjoilla
unihäiriöstä
yhdessä voioli
tulla noidankehä,
● Jos nukutvaatimukset
vatsallasi, sinullaovat
on todennäköisesti
liian kova
sjakson puolipehmeillä
nukkuvilla
ominaisuus
samankaltaiset
kuin
valitta
todennäköisesti
siitä,
että
kehoosi
kohdistuu
pistek
kivun
kroonistumisen
estämiseksi.
ristiselkää
sekä
lantion
jaluonnollista
hartian
alueelta.
E
minkä
takia molempien
vaivojen hoitaminen onmakuulla
tärkeääpatja
kivun
(tai
liianjoustettava
matala
vatsapuoli
mukautuu
patjan
pitää tyyny),
tukeakoska
rangan
muotoa
painerasitusta.
Tämä
painerasitus
estää normaalin
äiväaikaistakroonistumisen
alaselkäkipua.
Oikeanlainen
patjaa
kylkimakuulle.
elastisemmin
kovaan
alustaan.
Usein
vatsamakuuasenestämiseksi.
akson
puolipehmeillä
patjoilla
nukkuvilla oli
noustaessa
ja palautuu yön
kurvikkaat
vartalot
tarvitsevat
patjan,
joka
mahdollisim
ominaisuus
vaatimukset
ovat samankaltaiset
kuin valitta
kääntyilet
paljon
yön
aikana.
Tarkista
Keho
to aiheuttaa myös
alaselkäkipuja
selkärangan
taipuessa patjan ja ete
vähensi kipua
vuoteessa, aikana
jolloin nukahtaminen
sijauspatjan
kunto. tukea vartalon kaariin. S
väaikaista
alaselkäkipua.
taaksepäin.
on
kotisi tärkein
huonekalu,
joten sen valintaan
uin niillä Vuode
jotka
nukkuivat
kovilla
patjoilla.
joustaakylkimakuulle.
kehon mukaan
ja antaa
patjaa
Keho
palautuu
yönOikeanlainen
aikana
riintyvät vähemmän
puolipehmeällä
patjalla.
Arvioi,
onkoliikehtiminen
aika vaihtaa
patjaa
● Levoton
ja kääntyily
vuoteessa johtuvat
kannattaa todella kiinnittää huomiota. Selän ja koko kehon
hensi kipua
vuoteessa,
nukahtaminen
makuulla
patjan pitää
tukea
rangan
luonnollista
Vuode
on kotisi jolloin
tärkein
huonekalu,
joten
senvartaloa
valintaan
kannattaa
todennäköisesti
siitä,
että
kehoosi
kohdistuu
pistekoh- muotoa
lepo
ja
palautuminen
yöllä
ovat
riippuvaisia
oikein
yös toisinpäin.
Työterveyslaitoksen
todella kiinnittää
huomiota.
Selän
ja koko
lepo
ja taista
● Patja
tuntuu
antavan
periksi
keskikohdalta
niin, valitta
että tu
painerasitusta.
Tämä
painerasitus
estää normaalin
akson
patjoilla
olikehonpattukevasta
patjasta.
Huonoja
janukkuvilla
keholle
epäterveellisiä
ntyvätpuolipehmeillä
vähemmän
puolipehmeällä
patjalla.
ominaisuus
vaatimukset
ovat
samankaltaiset
kuin
Arvioi,
onko
aika
vaihtaa
patjaa
ksen mukaan
(2006)
unihäiriöistä
kärsivillä
on
palautuminen
riippuvaisia
tukevasta
verenkierron
ja
kääntyilet
paljon
yön
aikana.
Tarkista
joja
on karkeastiyöllä
ottaenovat
kahdenlaisia:
liianoikein
kovia vartaloa
tai liian
lantionkylkimakuulle.
painuvan selvästi alaspäin.
väaikaista
alaselkäkipua.
ös
toisinpäin.
Työterveyslaitoksen
patjaa
patjan
ja etenkin
sijauspatjan
kunto.
pehmeitä.
patjasta.
Huonoja jaOikeanlainen
keholle
epäterveellisiä patjoja
karkeasti
●●on
Patja
tuntuu
antavan
periksi
niin, että tu
en riski joutua
selkäsairauden
takia
Patja
tuntuu
niin
kovalta
ettäkeskikohdalta
se häiritsee nukahtamist
hensi
kipua (2006)
vuoteessa,
jolloin nukahtaminen
en mukaan
unihäiriöistä
kärsivillä on
Uniuutiset 2-2013 43
lantion
painuvan
selvästi
alaspäin.
rattuna niihin, joilla ei ollut unihäiriöitä.
nukkumista
joudut
tukemaan
nukkuma-asentoa
tyynyill
ntyvät
vähemmän
puolipehmeällä
riski joutua
selkäsairauden
takia patjalla.
Arvioi,
onko aika
vaihtaa
patjaa
●
Patja tuntuu
niin
kovalta
että
se
häiritsee
nukahtamist
43 aamulla ja esim. selkä voi olla jäykkä. J
● Kehoa aristaa
ös
toisinpäin.
Työterveyslaitoksen
ttuna
niihin, joilla
ei ollut unihäiriöitä.
Tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät
Kansainvälisen ja kotimaisen tutkimuksen
TESTIVOITTAJA TEMPUR®
TYYTYVÄISIMMÄT
KÄYTTÄJÄT
NUKKUMISEN
LAATU
LAATU
TERVEELLISYYS
SELÄN KANNALTA
SOPIVUUS
ALLERGIKOLLE
TYYNYNVALINTA
TEMPUR -tyynyn mallin valintaan vaikuttavat nukkuma-asento,
hartioiden leveys, kaulan pituus, patjan upottavuus sekä oma
mieltymys vahvempaan tukeen tai pehmeään tuntemukseen.
TEMPURILLA TUTKITUSTI TYYTYVÄISIMMÄT KÄYTTÄJÄT
Arvostetussa eurooppalaisessa 13 maan* tutkimuksessa TEMPURilla oli tutkitusti tyytyväisimmät käyttäjät Suomessa. Myös taloustutkimuksen mukaan TEMPURilla nukkujat ovat tyytyväisempiä vuoteeseensa kuin muun merkkisillä patjoilla nukkuvat!
*Perustuu yli 5000 uuden patjan juuri ostaneen henkilön haastatteluun Belgiassa, Espanjassa, Hollannissa, IsossaBritanniassa, Italiassa, Itävallassa, Norjassa, Ranskassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Sveitsissä ja Tanskassa.
TEMPUR -tyynyistä löydät ergonomisesti muotoiltuja sekä perinteisiä tyynyjä. Tutustu valikoimiin lähimmällä jälleenmyyjällä tai
www.tempur.com -sivuilla!
·
·
PATJANVALINTA
KOKEILE TEMPUR-PATJOJEN 3 TUNNETTA - MIKÄ ON SINUN?
·
Koska jokainen kokee mukavuuden yksilöllisesti, tarjoaa TEMPUR 3 erilaista tunnetta
·
– kolme patjamallistoa, jotka kaikki tuntuvat erilaiselta.
TEMPUR®
ORIGINAL-mallisto
TEMPUR®
CLOUD-mallisto
TEMPUR®
SENSATION-mallisto
tukea antava, vahvan tuen tunne
tukea antava, pehmeä tunne
tukea antava, perinteinen tunne
Kylkimakuulla nukkujalle Original-tyyny (voimakas tuki).
Kylki- ja selinmakuulla nukkujalle Millennium-tyyny
(voimakas tuki),
Symphony-tyyny (pehmeämpi tunne) tai Cloud-tyyny
(pehmeämpi tunne, muokattava).
Kaikkiin nukkumisasentoihin, myös
vatsamakuuasentoon sopiva
Ombracio-tyyny.
Yli 75 000 terveydenhoitoalan ammattilaista suosittelee aitoa TEMPURia
TEMPUR myynti: Fysikaaliset hoitolaitokset • ISKU • Vepsäläinen • Laatukalustajat • Tempur Sleep Center -nukkumisergonomian erikoisliikkeet: Helsinki, Tampere;
Turku, 2-2013
Joensuu ja Vantaa • Katso kampanjatiedot ja lähin myyntipiste: www.tempur.fi. Tarjoukset ja valikoimat vaihtelevat myymälöittäin.
Uniuutiset
44