Kello tikittää vieressä – tai ainakin mielessä. Minulla on maailman yksinäisin olo, tuntuu kuin olisin sukeltanut yksin merenpohjaan. Uni ei ole taaskaan tullut. Y mpärillä on tyhjää ja hiljaista. Kohta on jo aamu. Olen valvonut koko yön. Kylmä hiki nousee otsalle, kun ajattelen seuraavan päivän velvollisuuksia. Miten selviän niistä ilman unta? Kaikki maailmassa tuntuu etäiseltä ja synkältä. Tuttua? Nukahtamisvaikeuksista, liian aikaisin heräämisestä ja kevyestä unesta kärsii tutkimusten mukaan jopa viisi prosenttia koko maailman väestöstä. Suomessa lukema on lähempänä kymmentä prosenttia. Unettomuus on vaiva, jossa ihminen saa liian vähän unta. Normaalisti ihminen nukkuu 6–9 tuntia yössä nukahtaen keskimäärin puolessa tunnissa. Jokainen heräilee yön aikana – keskiarvo öisestä valveillaolosta on noin puoli tuntia yössä. Yöstä toiseen jatkuva unen vähäisyys, joko unen saannin tai öisten heräilyiden ja valvomisten takia, kertoo karua kieltä unettomuudesta. 40 LUUKKUBLUES ei ole vielä kuolemantuomio, mutta pitkällä aikavälillä unettomuus heikentää sekä fyysistä että psyykkistä kuntoa huomattavasti. Yöt unien katveessa Unettomuuden syitä Nukahtamisvaikeuksia tai unettomuutta aiheuttavat tekijät jaotellaan kolmeen eri ryhmään. Fyysisiä syitä ovat esimerkiksi aikaerorasitus tai kellojen siirtämisestä aiheutuva stressi. Pääkipu tai muu särky voi viivästyttää uneen pääsyä. Myös liian kova treenaaminen, vaihdevuodet sekä äkilliset elämäntapamuutokset katsotaan unettomuutta aiheuttaviksi tekijöiksi. Tunneperäisiä syitä unettomuuteen voivat olla läheisen menetys, mielenterveysongelmat ja positiiviset tunnetilat, kuten rakastuminen. Vain noin viisitoista prosenttia unettomista kärsii niin kutsutusta kroonisesta unettomuudesta, jossa unettomuus on pysyvä tila olosuhteista riippumatta ja jota on erittäin vaikea hoitaa. Vähäinen uni tai unettomuus heikentää vastustuskykyä ja altistaa verisuonitaudeille ja mielenterveysongelmille. Yhden yön unien menettäminen Unettomuuteni alkoi lukion puolivälissä. Fyysisesti olin väsynyt, mutta mieleni ei antanut rauhaa ja kävin jonkin aikaa koulua nukkumatta tai enintään 2–4 tunnin yöunilla. Yhden viikon aikana laskin nukkuneeni viidessä yössä yhteensä 12 tuntia. Olen kiitollinen itselleni, että avasin suuni ja kerroin lääkärille totuuden väsymyksestäni. Lääkäri ymmärsi tilanteeni, ja sairauslomatodistuksen lisäksi sain ensimmäisen nukahduslääkereseptin. Lääke ei kuitenkaan sopinut minulle, vaan aamuisin tunsin oloni sumuiseksi ja tavallisuudesta poiketen en myöskään muistanut yöllä näkemiäni unia. Vaihdoin toiseen nukahtamista auttavaan lääkkeeseen, joka osoittautui erinomaiseksi. Kun pitkän unettomuuden jälkeen tunsin oloni raukeaksi, iloni oli suuri. Nukahtamisaika siirtyi aamuyöstä iltaan ja yö toisensa jälkeen aloin tuntea oloni normaalimmaksi. Lähes kolme vuotta myöhemmin nukahtamislääke on edelleen normaali osa arkeani ja jaksan iloita nukahtamisesta. Satunnaisesti pysähdyn ajattelemaan, osaanko nukahtaa enää koskaan ilman lääkettä. Olen kuitenkin varma tulevani toimeen lääkkeettä, mutta sen tuoma turva on muodostanut mieleeni harhan, ettei näin olisi. Stressi nukahtamisesta ajaa unen kauemmas, kuten olen todennut lääkkeettöminä öinä. Kemiallisia apukeinoja Melatoniini on ihmisen käpyrauhasessa erittyvä ”pimeä hormoni”, jonka tuotto on suurimmillaan aamuyön aikaan. Melatoniinia käytetään erillisenä valmisteena, jolloin se edesauttaa uneen pääsyä. Reseptivapaita melatoniinituotteita voi käyttää lyhytaikaisesti esimerkiksi aikaerosta toipuessa. Melatoniinituotteita saa apteekeista sekä luontaistuotekaupoista. Tryptomaani-nimisen aminohapon ja sitä sisältävien ruoka-aineiden on todettu tehostavan melatoniinin vaikutusta. Tryptomaania sisältävät muun muassa maitotuotteet, pähkinät sekä kalkkuna. Päinvastaisen reaktion puolestaan aiheuttaa tyramiini, jota ”Liikunnassa syntyvä adrenaliini piristää ja ruoasta saatu energia pitää helposti valveilla.” löytää pekonista, suklaasta sekä juustoista. Rohtovirmajuuri eli valeriaana on yrtti, joka poistaa tehokkaasti unettomuutta. Yrtistä valmistettuja luontaistuotteita myydään erikseen, mutta myös lääketeollisuus hyödyntää yrttiä, ja sitä saattaa löytyä sekä uniettä mielialalääkkeistä. Unettomuuteen määrättävät lääkkeet voivat alun perin olla tarkoitettu johonkin muuhun vaivaan. Antihistamiinin on todettu aiheuttavan sivuoireena väsymystä, joten allergialääkkeen syöminen pienissä määrin saattaa olla unettomalle ratkaisu. Myös ketiapiinia sisältävät mielialalääkkeet saattavat väsyttää, joten mielialan kohentamisen lisäksi lääke voi tuoda yöunet. Lääkkeettömät vaihtoehdot Unettomuudesta kärsivän kannattaa kiinnittää huomiota olosuhteisiin ja ympäristöön, jossa nukkuu. Nukkumatilan tulisi olla viihtyisä, rauhallinen ja huoneenlämmön sopiva. Hyvään sänkyyn, peittoihin sekä tyynyihin ja petivaatteisiin käytetyt rahat eivät ole hukkaan heitettyjä. Erilaisten mielikuvaharjoitusten tekemistä ja jopa käänteisen psykologian käyttöä suositellaan. Unettoman tulisi siis maata sängyllä silmät auki ja ”kieltää itseään nukahtamasta”. Jos uni yrittää painaa luomia, täytyy sitä silti jonkin aikaan vastustaa. Syöminen ja liikunta suositellaan jättämään muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Liikunnassa syntyvä adrenaliini piristää ja ruoasta saatu energia pitää helposti valveilla. Kofeiinia sisältäviä juomia ei tulisi nauttia, jos sänkyyn menoon on alle kuusi tuntia, koska kolajuomat, kahvi sekä musta että vihreä tee sisältävät kofeiinia. Kokeilemalla eri tapoja löytää itselleen parhaimman vaihtoehdon. Unettomuus on stressaavaa, mutta tilanteen voi kääntää myös edukseen ja yrittää keksiä mieluista tekemistä loppuyöksi. Ehkä ensi yönä se uni tulee..? Tämä teksti on ideoitu ja osittain myös kirjoitettu aamuyön unettomina tunteina. LUUKKUBLUES 41 LÄHTEET: • http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00534 • http://www.hs.fi/terveys/a1363796145554 • www.tietoaunettomuudesta.fi • http://fi.wikipedia.org/wiki/Unettomuus TEKSTI Emilia Ahopelto KUVA Shutterstock T T E T N O MAT Y Ö U